työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työvoimaa kuntoutujista – kaikki voittaa

Harri Hietala

VATES-säätiö

Tarvetta työvoimalle?

Elatussuhde

Lähde: STM

0,8

1

1,2

1,4

1,619

60

1970

1980

1990

2000

2010

2020

2030

2040

2050

2060

Työllisyysaste 69 % vuonna 2025

Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)

Työllisyysaste 79 % vuonna 2025

Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

12.04.23 Harri Hietala 3

Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi

Lähde: VATT ja Tilastokeskus


Rekrytointiongelmat

Lähde: TEM, työnantajakyselyRekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä.Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa.


Työkyvyttömyyseläkettä saavien, vammaisten ja kuntoutujien potentiaali

Kaikki eläkettä saaneet

Lähde: ETK ja Kela


Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma

Lähde: ETK ja Kela


Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan


Työeläkekuntoutujat diagnoosin mukaan


Lähde: ETK

Työeläkekuntoutujien kuntoutusohjelmien tulos


Lähde: ETK

Työkyvyttömyyseläkeläiset

• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)

• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 2)

– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky

• KELA:n eläkettä saa 160 000– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000

• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3)

• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4)

Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 4) Työnvälitystilasto, TEM.


Vammaisten potentiaali työhön

• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)

– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000

• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla

• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)

– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500

• Avotyötoiminnassa noin 2 500

Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM. 1312.04.23 Harri Hietala

Mutta kannattaako työssä olevien ja työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja

-hyvinvointiin panostaminen?

Työaika ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2012


Lähde: EK

Poissaolojen kustannus

• Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v

• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 € => 3,6 mrd. €/v

• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot, työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno >3 mrd. €/v

• Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset kansantaloudellemme 25 mrd. € 1)

1612.04.23 Harri Hietala

1) Prof. Guy Ahonen.

Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013

17

Lähde: Ilmarinen


Työkyvyttömyysmaksuarvio erikokoisissa yrityksissä 2013

18

Lähde: Ilmarinen


Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyys-eläkeläisten taloudelle

• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla yli 19 000 euroon

• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.


Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset

vaikutukset julkiselle taloudelle

• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen – työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa

• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän

• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt

• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla

• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

12.04.23Harri Hietala

20

Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja halukas panostamaan?

Työhyvinvoinnista ja -kyvystä vastuussa

• Henkilö itse

• Esimies– TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas

(9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929)

• Työterveyshuolto

• Tärkeää yhteistyö• Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus


http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929

Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista

23Lähde: Suomen Yrittäjät, 201012.04.23 Harri Hietala

Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista

24Lähde: Suomen Yrittäjät, 201012.04.23 Harri Hietala

Työhönvalmentaja

• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä

• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa

• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa, työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä kehittymisessä

• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla pitkäaikaista ja pysyvääkin.


Palkkatuki

• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään lähes poikkeuksetta

• Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk

• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi


Työolojen järjestelytuki

• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon kannalta

• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan

osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa

18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.


Muita tukia

• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea ja kuljetustukea

• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta

• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyEL-vakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)


Kustannuslaskelman oletukset

• Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa). – Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan

1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).

– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.

– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12 kuukaudelle.

• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan. – Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada.


Rekrytoinnin kustannukset ja tuet kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk


Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk


Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

32

Säästö 30 000 €/v




Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht. säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

33

60 %

35 %


Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea

34

30-50 %


Lopuksi yhteen

Työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista

36

- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein) korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.

- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.

- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.

- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.

- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.

- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein) korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.

- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.

- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.

- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.

- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.


Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - Yhteenveto


- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.

- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.

- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.

- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.

- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.

- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.

- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.

- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.

- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.

- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.

- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.

- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.

Ei-taloudelliset hyödyt

• Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö

• Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri

• Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos

• Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden tukena

• Yhteiskuntavastuun kantaminen


Yhteenveto: win-win-win

• Henkilöt voittavat:– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä

• Työnantajat voittavat:– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys

• Julkinen talous voittaa:– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa


työkykyyn panostaminen kannattaa?

Business