IDENTITEETTITYÖ JA AMMATILLINEN TOIMIJUUS

Päivi Hökkä, KT, Tutkijatohtori

Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos paivi.hokka@jyu.fi

Kevalla on lupa materiaalin julkaisuun

1

IDENTITEETTI JA TOIMIJUUS – MIKSI?

Työelämän nopea murros

• Kasvavat tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset > jatkuva kehittäminen

• Työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä ja ammatillisten identiteettien muokkaamista

• NPM (uusi julkisjohtaminen) > autonomia ja vaikutusmahdollisuudet kaventuneet

Yksilöt pakotettuja toimijuuteen ja jatkuvan muutoksen lukemattomien rajoitteiden ja mahdollisuuksien ristiaallokossa.

2

IDENTITEETTI JA TOIMIJUUS – MIKSI?

Työelämän nopea murros

• Mikä vialla – muuttuuko liikaa (Siltala) vai liian hitaasti (Alasoini)?

• Ennustettavat työurat historiaa: pätkä- ja silpputyöt, osa-aikatyö, keikkatyö, vuokratyö, pakkoyrittäjyys, freelance-työ, nollatyösopimukset, paskaduunit

• Työpahoinvoinnin huima hintalappu n. 30 miljardia euroa/vuosi (Ahonen)

Yksimielisyys: työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja toimijuus edistävät työn mielekkyyttä ja hyvinvointia

3

4

MIHIN TARVITAAN AMMATILLISTA IDENTITEETTIÄ?

1) Yrittäjämäisyyttä vaaditaan myös palkkatyössä: oman osaamisen tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja markkinointi 2) Yksilölliset, itsearviointiin perustuvat käytännöt ammattitaidon /osaamisen todentamisessa ja koulutuksessa: portfoliot, näyttötutkinnot, CV:t 3) Tietoisuus omasta ammatillisesta identiteetistä ja osaamisesta:

• kykyä sen uskottavaan esittämiseen. • ”Kuka olen, mitä osaan, mitä tavoittelen, mitä pidän tärkeänä” • tekeminen & osaaminen ei riitä: ’Hyvä tyyppi’ ’Oikea asenne’ ’Oma tarina’

MIHIN TARVITAAN AMMATILLISTA IDENTITEETTIÄ?

5

4) Työuran katkokset ja epäjatkuvuudet: • pätkätyöt, keikka- ja projektityöt, freelancer-, ja vuokratyöt,

epätyypilliset työsuhteet, rajattomat työt, sopimustyöntekijä 5) Joustavuuden, jatkuvan uusiutumisen ja elinikäisen oppimisen vaatimus esim. organisaatiomuutoksissa 6) Omaehtoiset ammatin ja työtehtävien vaihdokset, esim. palkkatyöstä yrittäjäksi 7) Työttömyys: identiteetti työn puuttuessa ja työelämän ulkopuolella > ammatin vaihdos, muuttaminen, uudelleen kouluttautuminen.

6

Ammatillisen identiteetin uudelleenneuvottelu ja tuunaaminen on tärkeämpää kuin koskaan

aiemmin

Ammatillisesta identiteettityöstä on tullut keskeinen työelämätaito joka kestää läpi työuran

7

Samaan aikaan kun työidentiteettien merkitys on korostunut niin paradoksaalisesti: • Globaaleilla kilpailuun perustuvilla työmarkkinoilla työntekijöillä on entistä vähemmän

varmuutta, vakautta, jatkuvuutta ja ennustettavuutta työurien rakentamisessa • Pitkäjänteinen työidentiteettien rakentaminen on vaarantunut • Sitoutuminen työhön ja työpaikkaan on tullut haasteelliseksi

Lisäksi kiire, jatkuvat muutokset ja uudet haasteet uhkaavat rapauttaa ammatillisen identiteetin, jos identiteettien uudelleenneuvottelulle ei ole tilaa. Tämä voi olla uhka työhyvinvoinnille ja johtaa pahimmillaan työuupumukseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen.

MUTTA….

8

kuvaa laajasti ja monitasoisesti ihmisen ja työn välistä suhdetta Ammatillisessa identiteetissä kietoutuvat: • ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen

käytäntö

• yksilön rakentamiin (ja jatkuvasti muokkaamiin) persoonallisiin merkityksiin ja käsityksiin työn asemasta elämässä sekä työhön liittyvistä arvoista ja eettisistä sitoumuksista

AMMATILLINEN IDENTITEETTI

AMMATILLINEN IDENTITEETTI

9

• elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä ammatillisena toimijana • Ammatillinen historia ja kompetenssit • suhde työhön ja ammatillisuuteen • mihin kuulun ja samaistun työssäni • mitä pidän tärkeänä ja mihin sitoudun • työtä koskevat arvot ja eettiset sitoumukset • tavoitteet ja uskomukset työssäni • millaiseksi työssä ja ammatissani haluan tulla

Kuka olen, mihin kuulun ja mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani

AMMATILLISEN IDENTITEETIN NEUVOTTELU

Ammatillinen identiteetti

Työkäytänteet

Diskursiiviset rakenteet (vallitsevat puheentavat, subjektipositiot)

Työorganisaatio (hallintojärjestelmä, toimintatavat, lainsäädäntö)

Työyhteisö (suhde työkavereihin, tiimit, työryhmät, osallisuus)

Oman osaaminen, kompetenssit

Työn merkitys ja suhde muuhun elämään

Työkulttuurit (sosiaaliset normit, tavat, arvostukset)

Oma elämänhistoria

Fyysiset ja materiaalis Olosuhteet (tilat, laitteet)

Valta (virallinen, epävirallinen)

11

CONTEXTUAL AND INDIVIDUAL FACTORS RELATING TO PROFESSIONAL IDENTITY NEGOTIATIONS

(Eteläpelto, Vähäsantanen, Hökkä & Paloniemi, 2014)

TOIMIJUUS – MITÄ JA MIKSI

12

13

~ Aktiivisuutta, aloitteellista toimintaa esim. saada aikaan muutosta aiempaan nähden • Koulutus- ja työuran valinnat mielekkääksi

• Työssä oppiminen edellyttää aktiivista osallistumista, osaamisen

rakentamista • Työn jatkuva omaehtoinen kehittäminen (ketterä, tuottava työ) • Luovuus ja innovatiivisuus • Työssä oppimista ja osaamisen kasvua ei voida hyödyntää ilman

vaikutusmahdollisuuksia työorganisaatiossa

• Rakenneuudistukset (esim. sote), kilpailu, työnteon tapojen muutos • Ulkoa tuodut muutokset työssä > ammatillisten identiteettien

tuunaustarve • Uudet vastuut ja työroolit > ammatillisten identiteettien tuunaustarve

• Työuran katkokset (työttömyys) edellyttää ammatillisten identiteettien

uudelleen rakentamista

• Oman elämän valinnat identiteettitoimijuutena: perhe, vapaa-aika, aatteet, arvot, elämäntapa

MIKSI JA MIHIN (AMMATILLISTA) TOIMIJUUTTA TARVITAAN?

14

~ Aktiivisuutta, aloitteellista toimintaa esim. saada aikaan muutosta aiempaan nähden • Autonomiaa, valtaa (power to) ja vaikutusmahdollisuutta • (Oikeiden) valintojen tekoa > elämänhallintaa • Kykyjä ja resursseja vaikuttaa omaan elämään • Osallisuutta • Kollektiivista kamppailua olosuhteiden parantamiseksi • Hiljaista tai äänekästä vastarintaa, kannanottoa Tunnetta, tietoa, tahtoa, maailman muutosta Rajoitteena: Rakenteet, instituutiot ja valta (virallinen/epävirallinen) Resurssina: Yksilön ja/tai kollektiivin kapasiteetti vaikuttaa

MITÄ ON TOIMIJUUS

MONENLAISTA TOIMIJUUTTA

15

-Yksilöllistä: • Pakotettuja valintoja vähäisten vaihtoehtojen edessä • Muutoksesta selviytymistä: sopeutumista tai torjumista • Oman identiteetin uudelleen neuvottelua (muutoksessa) • Intentionaalinen, tavoitteinen teko, muutos aiempaan • Oman tulevaisuusorientaation toteutusta

-Kollektiivista: • Diskursiivisen vallan tiedostaminen & muutospyrkimys • Valtarakenteisiin kohdistuvaa kollektiivista vastarintaa • Käytäntöjen ja kulttuurien uudistamista • Ammattiryhmän kollektiivisen identiteetin neuvottelu ja suhde

työorganisaatioon

16

AMMATILLINEN TOIMIJUUS JA IDENTITEETTI TYÖSSÄ OPPIMISESSA

Ammatillinen toimijuus on välttämätöntä työssä oppimisessa ja samalla työkäytäntöjen kehittämisessä

Työntekijöiltä ja johdolta edellytetään jatkuvaa ja monitasoista (yksilöllinen, yhteisöllinen, organisaatio) työssä oppimista ja ammatillista kehittymistä

AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN VAHVISTAMINEN MUUTTUVASSA TYÖSSÄ

www.jyu.fi/toimijuuskirja

Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Susanna Paloniemi,

Katja Vähäsantanen, Sanna Herranen & Salme Mahlakaarto (Suomen Akatemia, TSR, JY)

17

PROAGENT-HANKE 2011–2014

Tutkittiin, miten ammatillinen toimijuus ilmenee ja miten sitä voidaan edistää koulutus- ja terveyden- huoltoalan töissä erilaisten interventioiden avulla.

Kehitettiin ammatillisen toimijuuden monitasoinen (yksilö, työyhteisö, organisaatio) vahvistamisohjelma

Ammatillisessa toimijuudessa yhdistyvät työelämän laatu ja tuottavuus: • Vaikutusmahdollisuudet & ammatillisten

identiteettien kestävä muutos • Työn mielekkyys, jaksaminen, sitoutuminen • Työn ja työyhteisön kehittyminen & työssä

oppiminen & innovatiivisuus

Tutkijat (vasemmalta) Susanna Paloniemi, Katja Vähäsantanen, Anneli Eteläpelto, Salme Mahla-kaarto, Päivi Hökkä, Sanna Herranen & Kaija Collin

www.jyu.fi/proagent

18

AMMATILLINEN TOIMIJUUS PROAGENT-HANKKEESSA

19

Ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamis- ohjelma; tasot, linkit ja tavoitteet PROAGENT hankkeessa

KEHITTÄMISEN TASOT JA KOHTEET

AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN MONIKYTKENTÄISEN VAHVISTAMISEN

TYÖTAVAT

TAVOITELTU LOPPUTULOS

ORGANISAATIO; toiminta ja strategia

YHTEISÖ; työkäytännöt ja työskentelytavat

YKSILÖ; ammatilliset identiteetit, roolit

YHT YHT

Lisääntyvät vaikutusmah-dollisuudet ja dialogisuus; uudistunut toiminta ja visiot

Uudet toimivat työkäytännöt ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat

Työssä oppiminen, uusiutuneet ja vahvistuneet identiteetit ja työroolit, lisääntynyt hyvinvointi

Mirkku Sylvi

Pirre

YHT Yksilöllistä ammatillista toimijuutta vahvistavat työtavat YKS Yhteisöllistä ammatillista

toimijuutta vahvistavat työtavat

ORG

JOHTO

20 ORG Organisaation kollektiivista toimijuutta vahvistavat työtavat

Työelämäinterventiot ja aineistonhankinta

Kohdeorganisaatiot 2012

Syksy

2013

Kevät Syksy

2014

Kevät Syksy Keskussairaalan päivystysalue (kaksi osastoa)

Kaksi yliopiston ainelaitosta, yksi palvelukeskus

Dialoginen työkonferenssi Työidentiteettivalmennus halukkaille perustason työntekijöille Johdon toimijuutta vahvistava työpaja (6 kk) Alku- ja loppuhaastattelut Etnograafinen aineistonkeruu (observointi , haastattelut, varjostus) työpaikoilla sekä kehittämistyön (työpajat, työkonferenssit) videointi, tilannearviot, ym. Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen vahvistamisohjelma (TSR)

21

Toim

ijuus

kyse

ly

ID-VALMENNUKSEN TOTEUTUS 2012-2013

• Pienryhmäprosessi sisältäen 6 ryhmäkokoontumista (n. 2,5-3h kerrallaan) kuuden kuukauden aikana.

• Kuusi ryhmää yliopistosta ja sairaalasta (N=59): o Tutkimus- ja opetushenkilöstö (2 ryhmää, yht. 20 hlö) o Hallintohenkilöstö (10 hlö) o Sairaanhoitajat (2 ryhmää, yht. 23 hlö) o Lääkärit (6 hlö)

• Toiminnalliset menetelmät (esim. sosiometria, sosio- ja psykodraamaan perustuvat tekniikat, kuvallinen ilmaisu, keskustelut).

• Yksilöllisiä tehtäviä kokoontumisien välillä (esim. ammatillinen keho ja arkkityyppitesti). 22

ID-VALMENNUKSEN TAVOITTEET

23

vahvistaa ja uudistaa

työidentitettiä

tukea ja selkeyttää työroolia

voimavaraistaa toimijuuteen työyhteisössä

lisätä työhyvinvointia

ja voimautumisen

kokemusta

Persoonallinen identiteetti

Oma kehitystarina Omat voimavarat ja

kehittämisalueet

Ammatti-identiteetti

Ammatillinen historia Osaaminen ja ammatillinen

kehittyminen Oma työfilosofia ja ammatillisuus

Organisaatioidentiteetti

Oma positio organisaatiossa Vaikuttamismahdollisuudet ja

kanavat organisaation dynamiikassa

Liittyminen ja sitoutuminen

Suhdeidentiteetti

Oma suhdejärjestelmä ja työroolit

Työpaikan ihmissuhteet

ID

24

ID-VALMENNUKSEN TOTEUTUS 2012-2013

AMMATILLINEN KEHO

Oman kehon ääriviivat piirretään paperille

Tuotetaan vapaasti ja luovasti:

• Identiteetti ja elämänhistoria: kuka olen

• Ammatillinen historia: merkitykselliset kokemukset

• Taidot ja osaaminen: vahvuudet, puutteet

• Ammatillinen filosofia: missioni, eettiset arvoni

• Ammatillinen kehityssuunta: tavoitteet, unelmat, miinakentät

25

TULOKSET:TYÖIDENTITEETTIVALMENNUS OPPIMISAREENANA

26

VALMENNUS MONIPUOLINEN OPPIMISAREENA

27

AMMATILLISUUS Ammatillinen identiteetti

Voimavarat työssä

AMMATILLINEN

OSAAMINEN Sosioemotionaa-

liset taidot Pedagogiset menetelmät TYÖKÄYTÄNNÖT

Toimijuus vuorovaikutuksessa Näkökulmat ja rajat

työhön

TYÖYHTEISÖ

Sosiaaliset suhteet

Yhteisöllinen toimijuus

TYÖN ULKOPUOLINEN

ELÄMÄ Itsetuntemus

Sosiaaliset suhteet

JOHDON VALMENNUSOHJELMA

28

JOHDON VALMENNUSOHJELMA

29

TYÖPAJAT TUNNETYÖN AREENANA

TUNTEET JA TOIMIJUUS

Tunnepuhetta paljon

• Keskijohto kuvasi toimijuuttaan rajoitetuksi ja jännitteiseksi

• Paljon riittämättömyyden tunnetta: ”No se vie voimia tää turha turha byrokratia. Nythän on meneillään hirvittävän paljon näitä koulutuksen arviointeja ja näitä, ni omalla tavallaan se on tarkotettu et ne veis kehitystä eteenpäin mut ne on NIIN NIIN NIIN työllistäviä…se on aivan tyrmäävää kun tuodaan semmonen kymmeniä sivuja koskeva kysely mihin pitää vasta”

”Sellanen riittämättömyys, jatkuva riittämättömyyden tunne että haluais tehdä asioita paljon paremmin, mut just se että ei ehdi, ei jaksa, ei pysty.”

30

TUNTEET JA TOIMIJUUS

Riittämättömyyden tunteesta kohti rohkeutta, varmuutta ja vahvuutta - armollisuutta ”…no itteään kohtaan sen armollisuuden ja semmosen niinkun pienen toimijuuden vahvistuminen kyllä selvästi lisääntyi. Kävin aika monestiki itseni kanssa semmoista sisäistä keskustelua että hei Maija mitä sä teet tossa, miksi sä niinku reagoit niinku joissakin tilanteissa, miks susta nyt tuntuu pahalta, miks sä reagoit TOLLEEN, et mikä tässä nyt mättää”

31

TUNNETOIMIJUUS

• tunteiden merkityksen ymmärtäminen itsessään, muissa ja

koko työyhteisössä • kyky tilanneherkkyyteen haastavissa tilanteissa • taito asettaa rajoja suhteessa omaan itseen, työhön,

henkilöstöön, hallintoon, vertaisiin ja omiin esimiehiin • ymmärrys ja hyväksyminen asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa • armollisuuden tunne: oman rajallisuuden hyväksyminen, ei

tarvitse olla täydellinen • taito virittää ympärilleen innostusta ja iloa

32

TOIMIJUUTTA TUKEVA JOHTAMINEN

• Kollektiivinen johtaminen/yhdessä johtaminen • Johtamisen fokus identiteettien tukeen ja oppimiseen • Henkilöstön toimijuuden tuki • Johtajaidentiteetin tuunaus • Tunnetoimijuus

33

TOIMIJUUTTA TUKEVAT KÄYTÄNNÖT ORGANISAATIOSSA

34

TOIMIJUUDEN MONITASOINEN TUKEMINEN TYÖSSÄ

35

Toimijuutta tukevat työkäytännöt Voimaannuttavat johtamis-käytännöt

Osallisuus

Vaikutta-minen

Yhteinen visio

Pelisäännöt

Keskijohto

Työ- yhteisö

Työntekijät

Kollektiivisuus

Monitasoiset kytkennät

Tunteet ja toimijuus

Ilmapiiri

Ammatillisten identiteettien tuunaus

Luovuutta ja innovatiivisuutta vahvistavat oppimistilat

KÄYTÄNNÖN JOHTOPÄÄTÖKSET

• Kehitystä ja oppimista tuettava monitasoisesti ja samanaikaisesti:

a) yksilöiden työidentiteettejä b) toimijuutta edistävää johtamista ja c) vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossa

• Ammatillinen toimijuus ja identiteetti keskeisiä työssä oppimisessa ja ammatillisessa kehittymisessä – yksilöille ja työyhteisöille

• Johtamiskäytäntöjen ja vaikutusmahdollisuuksien keskeinen merkitys toimijuutta vahvistavalle oppimiselle

• Innovatiivisuutta ja luovuutta vahvistava toiminnallinen aikuispedagogiikka käyttöön.

36

Lähteitä Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (2011). Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49.vuosikirja. Vantaa: Kansanvalistusseura.

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2014). Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä? Aikuiskasvatus, 34(2), 202-214 . Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim.). (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. Kirja löytyy sähköisenä osoitteesta: www.jyu.fi/toimijuuskirja Mahlakaarto S. (2010) Voimaantuminen identiteettityönä – vahvaksi työssä? Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen, P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro 2010, 175–190

37