työkunnossa? tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suomalaiset työmarkkinat
DESCRIPTION
Poimintoja raportista: Fit For Work? Musculoskeletal Disorders and the Finnish Labour Market. Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suomalaiset työmarkkinat. Sisältö. Johdanto Työ ja TULE-sairaudet Suomessa Interventiot Johtopäätökset ja suositukset. Johdanto. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
1
Työkunnossa?Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suomalaiset työmarkkinat
Poimintoja raportista:
Fit For Work?
Musculoskeletal Disorders and the Finnish Labour Market
2
Sisältö
Johdanto
Työ ja TULE-sairaudet Suomessa
Interventiot
Johtopäätökset ja suositukset
3
Johdanto
4
Miksi työväestön terveys on tärkeää Suomessa?
Muiden länsimaiden tapaan Suomi on elänyt pitkään suotuisan talouskasvun ja työllisyyskehityksen aikaa
Taloustaantuma on vaikuttanut negatiivisesti Suomen työmarkkinoihin: työttömyys kerrannaisvaikutuksineen
Terveys on osaamisen ohella merkittävä työvoiman tuottavuuden osatekijä
5
OECD-maiden vertailussa työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa korkein
6
Mikä aiheuttaa työkyvyttömyyttä? 44% suomalaisista työntekijöistä on ainakin kerran
sairaslomalla vuoden aikana, EU:n keskiarvon ollessa 22% (European working Condition Survey 2005)
Kolmannes suomalaisten sairauspoissaoloista aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (TULES) sekä niihin liittyvistä oireista
Raportti keskittyy tarkastelemaan seuraavia TULES-ryhmiä:työperäiset yläraajan ongelmatselkäkipunivelreuma selkärankareuma-ryhmän sairaudet
7
Työkunnossa -projekti Osa 25 maassa toteutettavaa ohjelmaa, jossa
tarkastellaan TULE-sairauksien vaikutuksia yksilön työkykyyn sekä työvoimaan ja talouteen yleensä
8
Raportti käsittelee seuraava kysymyksiä:
Mikä on TULE-sairauksien vaikutus työllisyyteen ja talouden toimintaan Suomessa ja mihin suuntaan tilanne kehittyy tulevaisuudessa?
Mikä yhteys TULE-sairauksilla on työhön ja millainen vaikutus biologisilla, psykologisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on TULE-sairauksiin?
Miten hyvin työnantajat, viranomaiset, yleislääkärit, ja työterveyshuollon ammattilaiset ymmärtävät TULE-sairauksien vaikutukset työhön ja mikä on terveyssektorin kyky varhaiseen puuttumiseen, kuntoutukseen ja muuhun tukeen?
Millaisia varhaisen puuttumisen keinoja tulisi luoda, jotta TULE-sairailla on mahdollisuus a) pysyä töissä b) maksimoida työelämän laatu ja työpanos c) työllistyä uudestaan?
9
Tiedonkeruu: Olemassa olevan kirjallisuuden (lääketieteen,
työterveyshuollon, terveystaloustieteen) avulla selvitettiin TULE-sairauksien luonnetta ja laajuutta niiden vaikutuksia ja kustannuksia
Eri alojen asiantuntijoita haastateltiin (työterveyshuolto, reumasairaudet, selkäkivut, talous)
olemassa olevien käytäntöjen identifioimiseksi
10
Työ ja TULE-sairaudet Suomessa – esimerkkinä nivelreuma
11
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
100%
80%
60%
40%
20%
0%
Työssä jatkaminen oireiden alkamisen jälkeen
Sairauden kesto, vuosia
Sokka, Mottonen, Hannonen. J Rheumatol 1999.
nopea alku
12
Nivelreumassa:
Tuottavuusmenetys 7217 euroa per potilasvuosi ensimmäisten 5 vuoden aikana (Puolakka et al 2005)
13
Interventiot
14
TULE-sairauksiin puututtava ajoissa Mahdollisimman nopea hoitoonohjaus,
taudinmääritys ja tehokas hoito
Pitkiä poissaoloja vältettävä – mitä pidempään poissa töistä, sitä vaikeampaa töihin paluu on
Tällä hetkellä ainoastaan 41% työterveyshuollon toimijoista Suomessa tarjoaa työnantajille ja työntekijöille sellaisia palveluita, joiden tavoitteena on nimenomaan nopea töihinpaluu
15
Sosiaaliturvajärjestelmä ja työ Sosiaaliturvajärjestelmän interventiot ovat tärkeä
keino puuttua työhön ja työkykyyn
Työkyvyttömyyden osalta eläkejärjestelmä on kattava
Korjaamisen varaa:
Osittainen työkyvyttömyys/työkykyisyys
Töihin paluu työkyvyttömyyseläkkeeltä
16
Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen Työ voi ehkäistä työkyvyn heikentymistä ja auttaa selviytymään
sairauden taakasta
Useimmat TULE-sairaat voisivat jatkaa työelämässä, mikäli heille annettaisiin tilaisuus
Ajattelutapoja muuttamalla ja eri vaihtoehtoja tarjoamalla näille työntekijöille kyllä löytyisi hyödyllisiä tehtäviä, mikä tukisi heidän lopullista paluuta kokopäivätyöhön
Työantajien ja lääkärien tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä TULE-sairas työntekijä voi tehdä (ei siihen, mitä hän ei voi tehdä)
Tulisiko lääkärin siis kirjoittaa jatkossa ”työkykytodistus” perinteisen sairastodistuksen sijaan?
TULES-potillalla on oikeus työhön!
17
Johtopäätökset ja suositukset
18
Suositukset työnantajille Johtajien tietoisuutta TULE-sairauksista ja niiden merkityksestä työkykyyn
tulisi lisätä: lähimmät esimiehet ovat parhaita henkilöitä tunnistamaan ongelmat ajoissa ja auttamaan työntekijää kuntouksessa
Mielekäs työnkuva on avain kuntoukseen: muuttamalla organisointitapoja estetään TULE-ongelmien pahentumista ja edistetään töihin paluuta
Lääkäreiltä vaadittava tarkempia selvityksiä työntekijän työkyvystä, ei vain työkyvyttömyydestä
TULE-ongelmiin puututtava ajoissa: viivyttely vaikeuttaa kuntoutumista
Työntekijä ohjattava työterveyshuollon palveluihin niin nopeasti kuin mahdollista
Työntekijän paras paikka on töissä – pitkä sairasloma voi olla turhaa riskinvälttämistä
Biopsykososiaalisen mallin omaksuminen auttaa arvioimaan TULE-sairauksien seuraamuksia ja toisaalta kuntoutuksen hyötyjä kokonaisvaltaisesti
Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen – työntekijän ei tarvitse olla 100% työkunnossa palatakseen töihin
19
Suositukset työntekijöille Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen: työntekijä voi kokea syyllisyyttä
työkykynsä heikkenemisestä, vaikka hänellä olisi edelleen paljon annettavaa työntekijänä
Työkyky riippuu paljon asenteesta: osaaminen ja kokemus ei katoa mihinkään, vaikka TULE-ongelmat rajoittavat työkykyä
TULE-ongelmat ja niiden tuomat rajoitteet kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa, jotta niihin voidaan puuttua tarpeeksi ajoissa
TULE-sairaan kannattaa olla itse aktiivinen sairauden hallinnassa, jolloin työhön paluu helpottuu
TULE-sairaan on hyvä tietää oikeutensa sekä potilaana että työntekijänä ja pitää niistä kiinni
Perheen ja lähipiirin rooli on tärkeä: heidän osallistamisellaan voi olla ratkaiseva vaikutus kuntouksen onnistumiselle ja työhön paluulle
20
Suositukset yleislääkäreille Työ on hyväksi terveydelle: lääkärin tulisi osata tunnistaa tilanteet, joissa
potilaan jatkaminen työssä edes osittain on TULE-sairauden kannalta parempi ratkaisu kuin sairasloma
Aikainen puuttuminen on tärkeää: lääkärin tulisi ohjata potilas erikoishoitoon niin aikaisin kuin mahdollista
TULE-sairauden diagnosoinnissa, hoidon suunnittelussa ja kuntouksessa tulee ajatella fyysisiä oireita pidemmälle eli omaksua terveyden biopsykososiaalinen malli
On vältettävä katastrofisointia: kiinnittämällä potilaan huomio työkykyyn työkyvyttömyyden sijasta ehkäistään potilaan negatiivinen ajatuskierre ja helpotetaan työhön paluuta
On rohkaistava potilasta omatoimisuuteen sairauden hallinnassa, erityisesti tilanteissa, joissa potilas haluaa pysyä töissä tai suunnittelee paluuta töihin
21
Suositukset työterveyshuollon ammattilaisille
Työterveyshuollon toimijoiden tulisi varmistaa, että kaikki osapuolet – työnantaja, työntekijä ja lääkärit – omaksuvat biopsykososiaalinen mallin rakentavan, aktiivisen, osallistavan ja pysyvän kuntouksen aikaansaamiseksi
Aikainen puuttuminen on tärkeää: työterveyshuollolla on avainrooli, kun mietitään yhteistyötä työnantajan ja työntekijän välillä ja toisaalta työntekijän ja yleislääkärin välillä
TULE-sairasta työntekijää tulee rohkaista omatoimisuuteen: yhteistyössä työntekijän, kollegoiden ja esimiesten kanssa autetaan sairasta löytämään parhaat keinot sairauden hallintaan
Työterveyshuollon täytyy tukea myös työnantajaa siinä suunnittelussa, jossa etsitään TULE-sairaan työssä pysymistä ja työhön paluuta helpottavia joustavia työjärjestelyjä
22
Suositukset viranomaisille ja poliittisille päättäjille
TULE-sairauksien verrattain korkea ja yhä lisääntyvä osuus suomalaisen työväestön keskuudessa tulee ottaa vakavasti
Yhteistyö viranomaisten, työterveyshuollon palveluntarjoajien, yleislääkäreiden ja työnantajien välillä koskien TULE-sairauksien hallintaa täytyisi miettiä uudestaan
TULE-sairauksien määritelmiä tulisi laajentaa ja tarkentaa nykyisessä ammattitautien luokittelussa
Pitäisi myös antaa tunnustus sille tosiasialle, että työ ei ole TULE-sairauksia aiheuttava, vaan pikemminkin niitä ehkäisevä tekijä
Pääsy erikoishoitoon on turvattava – varsinkin syrjäseudulla reumatologien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten puute voi estää aikaisen puuttumisen
Yleislääkäreille pitäisi luoda paremmat edellytykset ammatillisten terveysongelmien hallintaan – tämä vaatii panostusta lääkäreiden lisäkoulutukseen
23
Suositukset viranomaisille ja poliittisille päättäjille 2
Iso-Britanniassa sovellettua mallia, jossa lääkärin kirjoittama sairaustodistus on korvattu ns. työkykytodistuksella, voisi harkita käytettäväksi myös Suomessa
Valikoiduille lääkäriasemille kannattaisi kohdentaa erityisiä ammatillisen terveyden osaajia, jotka voisivat tarjota parhaan asiantuntemuksen TULES-potilaiden työkykyä koskevissa asioissa
Työikäisen väestön terveyteen liittyvää tilastointia on syytä kehittää, jotta saataisiin tarkempi kuva työkyvyttömyydestä ja sen vaikutuksista Suomessa ja että havaittuihin ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan oikealla tavalla