Työn tulevaisuuden myytit ja

hyvinvointialojen

todellisuus

Armi Mustosmäki

YTT, KTM, tutkijatohtori

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Jyväskylän yliopistoJYU. Since 1863. 122.10.2018

JYU. Since 1863.

Väitöskirja 2017 Tutkin pohjoismaista työelämän laatua ja työelämän muutosta vertailevasta näkökulmasta

Pohjoismaissa Euroopan paras työelämän laatu: työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ja käyttää ammattitaitoaan, osallistua koulutukseen ja vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, organisaatiossa työtään koskeviin päätöksiin, ja jatkuvat, turvalliset työsuhteet.

Pohjoismainen malli:

Työmarkkinalainsäädäntö

Ammattiyhdistysliike > Työntekijäjärjestöjen neuvotteluvoima

Kollektiiviset työehtosopimukset

Ammatteihin valmentava koulutusjärjestelmä

Työelämän kehittämisohjelmat ja -toimet ja työpaikkatason aloitteet (kolmikantainen yhteistyö)

Talouden ja työvoiman rakennePalveluvaltaisuus, korkea koulutustaso

22.10.2018 2

Työelämän huonontumisen lyhyt historia?

• Keskiluokan tuho (työmarkkinoiden polarisaatio)

• Palkkatyön loppu

• Globalisaation ja teknologian kehityksen ajatellaan heikentävän työelämän laatua

• Pitkät työsuhteet ovat jäämässä historiaan

• Täytyy olla valmis vaihtamaan ammattia (useasti)

• Työelämä muuttuu epävarmemmaksi, kokoaikainen palkkatyö katoaa ja työsuhteet epätyypillistyy

“Using History to Inform the Future of Work”

• (Akateeminen) tutkimus on usein katsomista menneeseen

• Työelämän muutos ei uusi teema: suomalaisenyhteiskunnan, talouden ja työelämän muutos ollut hurjaakuluneina vuosikymmeninä

• Muutos osin myönteisempää kuin yleinen keskustelu antaaolettaa

• Teknologian kehitys on vaikuttanut ja vaikuttaa

• Työn määrään (palkkatyön loppu?)

• Laatuun: miten työtä tehdään, millaista se on

Muutos erityisesti julkisella sektorilla ja hyvinvointialoilla

22.10.2018http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomiennenjanyt/vuosisadanvertailut.html6

Työllisyyden muutos sektoreittain

Työvoiman koulutusrakenne Suomessa 1977-2013Lähde: Sutela &Lehto 2014

JYU. Since 1863.

Pidentyvä elämä, pidentyvä työurat

• Siirtymä fyysisesti

raskaista ja

vaarallisista töistä

”siisteihin,

sisätöihin”

+

koulutustason

nousu

pidentyvät työurat

922.10.2018

JYU. Since 1863.

Työurien kehitys 2000-luvulla.

Eläketurvakeskus

1022.10.2018

JYU. Since 1863. 11

Koulutetuilla pidemmät työurat

22.10.2018

Työn tulevaisuus

JYU. Since 1863. 1222.10.2018

Työn loppu?

• Optimistisissa visioissa automaatio vapauttaa ihmiset likaisista, vaarallisista ja raskaista töistä

• Uhkakuvissa automaatio ja robotisaatio uhkaavat vapauttaa ihmiset myös toimeentulosta

• 1930-luku ekonomisti John Maynard Keynes

• 1970-luku ”automaatiopaniikki” Tapio Bergholm (2016)

• 1990-luku Jeremy Rifkin ”The End of Work”

• 2010-luku ”digipaniikki”?

• Keskiluokan tuho

polarisaatio, eriarvoistuminen

• Robotit vievät työt, myös korkeakoulutettujen

Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen.

Kutistuuko keskiluokka?

Böckerman & Vainionmäki (2014).

Mistä rakennemuutos johtuu?

• Teknologia (koneet korvaisivat ihmisen) selittää vain osan työpaikkojen tuhosta

• Globalisaatio, kilpailu: työn siirrettävyys halvempiin maihin

• Palvelutyöt vaikeasti korvattavia/siirrettäviä

• InstituutiotEsim. muutokset työmarkkinoiden sääntelyssä: vapautetaan työllistämisen ehtoja (lisäten ns. epätyypillistä työtä, kuten määräaikaisuuksia, osa-aikaisuuksia, nollatuntisopimuksia, jne).

Maiden väliset erot

JYU. Since 1863.

Polarisaatio, mutta…

• Koskee vain yrityksiä (yksityinen sektori)

• Yksi ajanjakso (2002-2008)

• Pelkästään Suomi

Millaista työllisyyden

rakennemuutos on ollut julkisella sektorilla?

Miltä näyttävät Pohjoismaat/Suomi verrattuna muuhun

Eurooppaan?

Onko muutos erilaista eri ajanjaksoilla?

1722.10.2018

Vertailevan tutkimuksen näkökulma

keskiluokan katoamiseenFernandez-Macias ym. (2015) Eurofound

Vertailevan tutkimuksen näkökulma keskiluokan

katoamiseen:

Pohjoismaissa ei polarisaatiota, vaan ”upgrading”

Fernandez-Macias ym. (2015) Eurofound

Yksityinen/julkinen sektori:Pohjoismaissa myös julkinen sektori luonut hyviä

työpaikkoja (mutta tuhonnut heikommin palkattuja)

10/22/2018lähde: European jobs monitor 2015

20

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Hyvinvointityön osuus naisten työllisyyden

muutoksista, 1995-2007

Grimshaw, D. & Figueiredo, H. (2012) Women’s Changing Job Structure in Europe: Patterns of Job Concentration, Low Pay and Welfare State Employment.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

22.10.2018

Työurat

pirstaloituvat?

Työn epävarmuus

lisääntyy?

Täytyy valmistautua vaihtamaan ammattia?

22.10.2018JYU. Since 1863. 23

Pitkät työsuhteet historiaa?Lähde: Nätti & Pyöriä 2017

Ammatin & työpaikan vaihtaminen

Lähde: Nätti & Pyöriä 2017

Määräaikaiset työsuhteet

Lähde: Sutela & Lehto 2014

Työnteon tapojen muutos

JYU. Since 1863.

Koettu epävarmuus lisääntynytTyöoloaineisto 1977-2013: Todennäköisesti menetän työni, joudun

lomautetuksi tai irtisanotuksi lähitulevaisuudessa.

2822.10.2018

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013

% v

asta

ajis

ta

M YTH

M ATH

M TT

F YTH

F ATH

F TT

JYU. Since 1863. 29

Miten hyvinvointialan työ

muuttuu?

Julkinen sektori

Hyvinvointialat

Pakko juosta kovempaa?

22.10.2018

”Digipaniikki”

• Frey & Osborne (2013): ’The Future of Employment’

47% USA:n työpaikoista häviää

• Pajarinen & Rouvinen (2014)

kolmannes Suomen työvoimasta on korvattavissa koneilla

*työttömyys uhkaa eniten kaupan kassatyöntekijöitä, sihteereitä, pankkien palveluhenkilökuntaa ja toimistotyöntekijöitä.

Arntz ym. (2016): ’The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis’

*työpaikoista häviäisi keskimäärin noin 9%,

*Suomen työpaikoista noin 7% olisi automatisoitavissa

*uhkaa vähiten erilaisia sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.

Miten teknologia sitten muuttaa työtä, erityisestihyvinvointialoilla?

“Hyvinvointiteknologia” vs. työn korvaaminen

10/22/2018Lähde: Nicholas Andersson, Airo Island 31

Miten teknologia sitten muuttaa

työtä, erityisesti hyvinvointialoilla?

1) Työn tehostaminen & kiire

Työn valvonnan ja raportoinnin lisääntyminen

2) Työn standardoituminen

Vaikka rutiinitehtävät katoavat työmarkkinoilta(mm. sihteerit), tehtävät siirtyvät kaikkienammattilaisten työkuviin (fewer routine jobs but more routine work)

3) Oppimisvaatimukset

Kyky työskennellä teknologioiden avulla jarobottien kanssa

10/22/2018 32

JYU. Since 1863. 33

Työssä haittaava kiire lisääntynytLähde: Työoloaineistot 1977-2013

22.10.2018

15

20

25

30

35

40

1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013

%vasta

ajis

ta

M ylempitoimihenkilö

M alempitoimihlö

M työntekijä

F ylempitoimihlö

F alempitoimihlö

F työntekijä

10/22/2018

lähdeSutela & Lehto 2014

34

Lähde: Tilastokeskuksen työolotutkimus, Sutela & Lehto 2014Tietojärjestelmien muutoksia on tapahtunut tai niitä odotetaan tavallista enemmän valtiolla (66 %) verrattuna kuntiin (42 %) ja yksityiseen sektoriin (39 %).

Kotiin/työpaikalle viemisiä

Robotit ja teknologia vievät työt vs. muuttavat tehtäväkuvaa?

Pohjoismaat: upgrading (ei polarisaatio)

Hyvinvointiammatit upgrading

Pidemmät työurat ja työsuhteet

Ei aiempaa enemmän määräaikaisuuksia

MUTTA: erityisesti hyvinvointialojen työntekijät tiukilla!

Using History to Inform the Future of Work?

Lukemistoa: työn loppu & rakennemuutos

Tapio Bergholm (2016) Automaatiopaniikki. Työelämän tutkimus. (Tyoelamantutkimus.fi/arkisto> numero2/2016 )

Arntz ym. (2016): ’The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis’

http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/the-risk-of-automation-for-jobs-in-oecd-countries_5jlz9h56dvq7-en

Böckerman & Vainiomäki (2014) Kutistuuko keskiluokka? http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty12014/pdf/ty12014BockermanVainiomaki.pdf

Fernandez-Macias ym. (2015) Eurofound

https://www.socialeurope.eu/job-polarisation-in-europe-are-mid-skilled-jobs-disappearing

Grimshaw, D. & Figueiredo, H. (2012) Women’s Changing Job Structure in Europe: Patterns of Job Concentration, Low Pay and Welfare State Employment. In: Fernandez-Macias, E., Hurley, J. & Storrie, D. Transformation of the Employment Structure in the EU and USA, 1995-2007. Palgrave.

Upgrading or polarisation? Long-term and global shifts in the employment structure: European Jobs Monitor 2015 https://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2015/labour-market/upgrading-or-polarisation-long-term-and-global-shifts-in-the-employment-structure-european-jobs

Eurofound (2016), What do Europeans do at work? A task-based analysis: European Jobs Monitor 2016, Publications Office of the European Union, Luxembourg

Lukemistoa: työelämän muutos

Työelämän myytit ja todellisuus, toim. Pasi Pyöriä Gaudeamus.

Nätti & Pyöriä: Epätyypilliset työsuhteet, epävarmuus ja liikkuvuus

Oinas & Anttila: Kohti 24/7-yhteiskuntaa?

Pyöriä, Ojala, Saari & Järvinen: Nuoret työelämässä

Sutela, H. & Lehto, A-M. (2014) Työolojen muutokset 1977-2013. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytmv_197713_2014_12309_net.pdf

Vastatieto. Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä (2017). MikkoJakonen. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/53239

armi.mustosmaki@jyu.fi

Kiitos ajastanne ja huomiostanne!

Ottakaa yhteyttä!

armi.mustosmaki@jyu.fi

@AMustosmaki

10/22/2018

38