työkykykoordinaattorityö tutkimuksen valossa
TRANSCRIPT
Työkykykoordinaattorityö tutkimuksen valossa
Nina Nevala, LitT, dosenttivanhempi tutkija, Työterveyslaitos
Esityksen sisältö
1. Osku-animaatio
2. Osatyökykyiset työssä -ohjelma
3. Organisaatioissa tapahtunut kehitys
4. Tapausesimerkki
Oskun matkahttps://www.youtube.com/watch?v=QjPP4l_DQw4&feature=youtu.be
Osatyökykyiset työssä –ohjelma (2013-2015)www.stm.fi/osatyökykyiset
Ohjelman tavoitteet1. Lisätä osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia jatkaa
työelämässä tai työllistyä
2. Vähentää osatyökykyisiin liittyviä ennakkoluuloja
Toimintamalli • palvelujärjestelmän (palvelut, keinot, etuudet) käyttö ja asiakkaan
tukena olevat työkykykoordinaattorit
• toimintamallia kokeiltiin 12 organisaatiossa kahden vuoden ajan
• toimintamallin toimivuuden ja hyötyjen arviointi, monimenetelmäinen tutkimus (Nevala ym. 2015)
Toimintamallia kokeilivat
Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) • Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto
• Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
• Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Muut julkiset organisaatiot • Tampereen kaupunki
• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Yritykset • Altia Oyj
• RTK-Palvelu Oy
• Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa
Työterveyshuollon palveluntuottajat • Suomen Terveystalo Oy
• Tullinkulman työterveys
• Suupohjan Peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymä/työterveyshuolto
Oppilaitos • Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto
TyökykykoordinaattoriOsatyökykyiset työssä -ohjelmassa
Asiakkaat
• TE-toimisto: osatyökykyiset työttömät työnhakijat
• Työpaikan HR: osatyökykyiset työntekijät
• Työterveyshuolto: asiakasyritysten osatyökykyiset työntekijät
• Oppilaitos: oppilaitoksessa opiskelevat henkilöt, joilla alentunut työ- tai toimintakyky
Asiakkuuden peruste
• asiakkailla useimmiten mielenterveyden häiriö tai tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia
Koulutus
• sosiaalipsykologi
• yhteiskuntatieteiden maisteri
• valtiotieteiden maisteri
• erikoissairaanhoitaja
• työterveyshoitaja
• työfysioterapeutti
• kuntoutusneuvoja
• tradenomi
Täydennyskoulutus
• työkykykoordinaattorin koulutus (9 lähiopetuspäivää, kehittämistehtävä, välitehtävät)
Osatyökykyiset työssä –ohjelma
Organisaatioiden osallistuminen
Organisaatiot lähtivät mukaan
piloteiksi –kokeilemaan ja
kehittämään uutta
- kaikki keinot käyttöön
Organisaatiot nimesivät työkyky-
koordinaattorin
Organisaatiot asettivat
kehittymis-tavoitteensa
1) Työkyky-koordinaattorit
saivat koulutuksen
2) Organisaatiot kehittivät
osatyökykyisten työllistämistä ja
työssä jatkamisen tukemista
Organisaatiot arvioivat
toimintamallin toteutumista ja
hyötyjä
2013 2015Haastattelu 1 Haastattelu 2
Organisaatioiden kehittymistavoitteissa korostui
• osatyökykyisten työllistyminen ja kouluttautuminen
• työssä jatkaminen ja työhön paluu
• työkykyjohtaminen ja työkyvyn hallintamallit
• henkilöstöstrategia
• asenteet
• palveluprosessit
• työkykykoordinaattoritoiminta
”Tavoitteena on kehittää yrityksen työkykyjohtamista parantamalla työkykyongelmien tunnistamista ja seurantaa. Samalla kehitetään yhtenäisiä toimintatapoja työkykyongelmien ratkaisemiseksi ja yhteistyön koordinoimiseksi. Tavoitteena on omaksua yhteinen toimintamalli, jossa osatyökykyisiä työntekijöitä tuetaan vastuullisesti ja välittömästi työkyvyn palauttamiseksi. Päämääränä on taloudellinen kestävä toiminta ja eläkemaksujen väheneminen.”
Tutkimuksen toteuttaminen
• Organisaatiohaastattelut
• 12+12 haastattelua
• organisaatioiden johto ja työkykykoordinaattorit (n=31)
• ryhmä- ja yksilöhaastattelut, kesto 1,5-2 h
• Taloudellisten tunnuslukujen kerääminen vuosilta 2012-2015
• tapaus-verrokki –asetelma
• 6 organisaatiota, 2 pilottiorganisaatiota ja molemmille 2 verrokkia
• Tapauskuvaukset
• asiakkaiden näkemykset yhteistyöstä työkykykoordinaattorin kanssa (n=5)
• narratiiviset haastattelut (n=6), työkokeiluprosessin toteutuminen
Miten organisaatiot hyötyivät uudesta toimintamallista?
Johtaminen kehittyi
• esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa
• asenteissa tapahtui muutosta – osatyökykyä opittiin
arvostamaan
Osaaminen kehittyi
• työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan
aikaisemmassa vaiheessa
• keinovalikoimaa opittiin hyödyntämään monipuolisemmin
Yhteistyö lisääntyi
• sekä organisaatioiden sisällä että eri organisaatioiden
välillä
Prosessit ja työvälineet kehittyivät
• palveluprosessi selkiytyi
• uusia työvälineitä otettiin käyttöön
Johtaminen Osaaminen
Prosessit ja työvälineet
Yhteistyö
Johtaminen
”Työkykyjohtamisen periaatteita on onnistuttu jalkauttamaan
lähiesimiehille. Säännöllinen sairauspoissaoloraportointi
lähiesimiehille sekä työterveyshuoltoon, varhaisen tuen mallin
keskustelut ja työkykypalaverit työterveyshuollossa ovat
alkaneet tuottaa tulosta. Lisäksi raportointia työterveyshuollon
kustannuksista ja sairauspoissaoloista sekä niiden syistä
toimialoittain on otettu käyttöön.” (H10, henkilöstöhallinto)
Uudelleensijoitus
Sairaanhoitopiirissä oli käytössä työntekijän uudelleensijoitus.
Osatyökykyiselle henkilölle perustettiin tarvittaessa
uudelleensijoitusta varten henkilökohtainen ja määräaikainen
vakanssi (U-vakanssi). Työtehtävän sisältö räätälöitiin sekä henkilön
osaamisen ja voimavarojen että työnantajan tarpeiden mukaan.
Vakanssi rahoitettiin organisaation hallinnosta ja henkilön palkka
määriteltiin tehtävänkuvan mukaiseksi. U-vakanssi lopetettiin, kun
henkilö siirtyi toisiin tehtäviin tai eläkkeelle.
Matti 55 v ”esimiestyöstä toimistotyöntekijäksi”
Lea 58 v ”sairaanhoitajasta ohjaushoitajaksi (AVH-hoitaja)”
Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen
Yrityksessä toteutettiin yhteiskuntavastuuna kehitysvammaisten
henkilöiden työllistämisohjelmaa. Lisäksi yrityksessä oli muitakin
toimivia käytäntöjä osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseksi.
Avoimien työhakemusten perusteella tehtäviä voitiin räätälöidä
henkilölle sopiviksi. Osatyökykyisiä rekrytoitiin myös
vuokratyöntekijöinä sosiaalipsykiatrian keskuksen kautta.
Vuokratyöntekijänä henkilöllä oli mahdollisuus näyttää osaamistaan
ja työnantaja pystyi samalla arvioimaan henkilön sopivuutta työhön.
Yritys tarjosi myös työharjoittelupaikkoja erityisoppilaitosten
opiskelijoille ja antoi heille mahdollisuuden kokeilla erilaisissa
työtehtävissä.
Osaaminen kehittyi
• työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan
aikaisemmassa vaiheessa
• esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa
• keinovalikoimaa hyödynnettiin monipuolisemmin – esim.
ammatillinen kuntoutus tuli tutummaksi
• yhteistyö laajeni ja osaamista jaettiin
• uusia työvälineitä otettiin käyttöön
Erittäin huono Erittäin hyvä
p = 0,0089
p = 0,0226
p = 0,0807
Palvelujen, keinojen ja etuuksien osaaminen - työkykykoordinaattorit (n=16) osasivat parhaiten kuntoutuksen ja sosiaaliturvan keinot
ja huonoiten työvoimapalvelujen keinot
>
Yhteistyö lisääntyi
KuntaKela
TE-toimisto-toimisto
Monialainen yhteispalvelu
Kuntoutus-palvelun-tuottajat
Kela
TE-toimisto-toimisto
Ammatillinen kuntoutus
Oppilaitos
Työterveyshuolto
Työpaikka (HR)
Uudelleen sijoitus, uudelleen koulutus
Kela
Työterveys-huolto
Työntekijä
Työpaikka
Työkykyjohtaminen (30-60-90 sääntö)
Nimetty yhteyshenkilö helpotti yhteistyötä
”Mulla on osatyökykyisiä nuoria asiakkaina ja tarvitsin kumppanin Kelasta. Otin yhteyttä Kelaan ja sieltä johtaja nimesi yhteyshenkilön. Tapaamme kolmestaan asiakkaan ja Kelan henkilön kanssa ja mietimme yhdessä asiakkaan asiaa. Minä otan Kelan henkilöön yhteyttä ja sovitaan tapaamisesta.
Samanlainen yhteistyökumppani minulla on kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista. Hänen kanssaan käydään läpi asiakkaita, joilla on mielenterveysongelmia.”
(Hlö 8, TE-toimisto)
Palveluprosessi TE-toimistossa
”Oma asiointi”
Verkkopalvelu
Sähköinen kysely
Puhelin-haastattelu Tapaaminen
> URA-järjestelmä
Ensisijainen tavoite ja
välitavoitteet URA-
järjestelmään
TE-toimiston keinovalikoima
Yhteistyö: Kela, kunta, th,
vakuutusyhtiöt, kolmas sektori
Asiakasmäärät, asiakkaiden
työllistyminen ja prosessit,
asiakastyyty-väisyys,
itsearviointi
Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori
”Lääkärin B-lausunto auttaa TE-toimiston asiantuntijaa/työkykykoordinaattoria,
kun asiakkaan osaamista, ammattitaitoa, toimintakykyä, uravaihtoehtoja ja
tarvittavia tukitoimia sovitellaan yhteen”
”Asiakas voi itse kertoa toimintakyvystään”
TE-toimiston palvelut, keinot ja etuudet työttömälle työnhakijalle
• Työnvälitys
• Ammatinvalinnanohjaus
• Työnhaku- ja uravalmennus
• Koulutus- ja työkokeilu
• Työvoimakoulutus
• Palkkatuki
• Starttiraha
• Työolosuhteiden järjestelytuki
• Matkakulujen korvaus
• Työhönvalmennus
TE-toimiston kolme palvelulinjaa:
1) Työnvälitys- ja yrityspalvelut
2) Osaamisen kehittämispalvelut
3) Tuetun työllistymisen palvelut
Palveluprosessi työpaikan henkilöstöhallinnossa (HR)
Sairauspoissaolot, työsuorituksen heikentyminen
Varhaisen tuen mallin mukaiset
keskustelut, TKKO mukana
työterveys-neuvotteluissa
Tavoitteiden määrittely, työterveys-neuvottelu
Työolosuhteiden mukauttaminen,
työjärjestelyt, työkokeilu,
uudelleensijoitus, osasairauspäivä-
raha, koulutus
Asiakasmäärät, työkokeilut
ym, asiakkaiden
työllistyminen, asiakaskysely
Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori
Palveluprosessi työterveyshuollossa
Sairauspoissaolot, työsuorituksen heikentyminen
Asiakkaan paperit,
haastattelu, työterveys-neuvottelu
Tavoitteiden määrittely,
tapaaminen, työterveys-neuvottelu
TANO, työjärjestelyt,
työolosuhteiden mukauttaminen, uudelleensijoitus osasairauspäivä-
raha
Sairaus-poissaolojen
seuranta, työkyvyn
tukitoimien määrä
Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori
Työterveyslääkäri tai –hoitajaTyöeläkevakuutusyhtiöOmalääkäri tai –hoitajaAsiakas itse
TANO = tietojen anto, neuvonta ja ohjaus
Oppilaitoksessa periaatteena opiskelijan vapaaehtoisuus ja oma toimijuus
”Asiakas itse saa päättää ja hänelle heitetään pallo, että voit olla yhteydessä oppilaitokseen. Siellä on opinto-ohjaaja, johon voit ottaa yhteyttä jos tuntuu siltä. Tämä on aina lähtenyt vapaaehtoispohjalta ja asiantuntijuus on asiakkaalla itsellään. Henkilö itse päättää lähteekö viemään koulutuspolkua eteenpäin. Hän päättää myös sen, mitä hän kertoo työkyvyn arvioinnissa. Asiakas kuljettaa tietoa eteenpäin ja päättää lähteekö hän siinä suunnassa toimimaan vai ei. Meillä ei ole pakotteita. Tämä on ollut erittäin hyvä juttu tämmöisessä työkyvyn muutostilanteessa, koska oma motivaatio vahvistuu ja asiakas alkaa sitoutumaan suunnitelmaan. Erityistä tukea tarvitseva henkilö voi hyvin suorittaa tutkintoja ja osatutkintoja.” (H14, oppilaitos)
”Ihmiset ovat kauhean tietoisia omista rajoitteistaan. Mulla on se kokemus, että tänne tulevat tietävät erittäin hyvin mihin he eivät pysty ja kykene, eikä sitä tarvitse enää kauheasti selvitellä. Enemmän se on uuden luomista ja mahdollisuuksien avaamista ja siihen olen keskittynyt.” (H14, oppilaitos)
Yhteistyö työkykykoordinaattorin kanssa - miten asiakas hyötyi?
• asiakkaiden mielestä työkykykoordinaattori kuunteli, kunnioitti, auttoi ja tuki heitä ratkaisujen etsimisessä ja päätöksen tekemisessä
• yhteistyö oli asiakkaiden mielestä tasa-arvoista, luottamuksellista, ratkaisukeskeistä ja pääosin oikea-aikaista
• osallisuuden kokemus vahvistui yhteistyön aikana
Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas
• Matias on 20-vuotias ylioppilas
• hänellä on 12-vuotiaana sattuneen liikenneonnettomuuden seurauksena keskivaikea aivovamma
• ammatillisena kuntoutuksena 6 kk:n työkokeilu apteekissa lääketeknikon (farmanomin) työssä, josta selviytyi hyvin
• pääsi opiskelemaan alaa, opiskelu ja työharjoittelut sujuneet hyvin (Stadia)
• valmistuu farmanomiksi keväällä 2016
Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas
Yksilön kannalta:
• Jos Matias työllistyy ja tekee farmanomina täyden työuran, hän tienaa työuransa aikana yhteensä noin 720 000 €
• Jos hän jää 20-vuotiaana eläkkeelle ja elää takuueläkkeen varassa (noin 750 €/kk), hän tienaa yhteensä noin 270 000 € > tuloero noin 450 000 €
Yhteiskunnan kannalta:
• Jos Matias on työssä farmanomina koko työuran, hän maksaa työtulostaan veroa noin 140 000 € ja arvonlisäveroa noin 70 000 € = 210 000 €
• Jos Matias on takuueläkkeellä, yhteiskunta maksaa hänelle eläkettä 270 000 € ja lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta noin 210 000 verotulot > kustannukset noin 480 000 €
Prosessikuvaukset:
• Työkokeilu
• Palkkatuki
• Työolosuhteiden mukauttaminen
• Työolosuhteiden järjestelytuki
• Osasairauspäiväraha
• Osatyökyvyttömyyseläke
• Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen
https://www.julkari.fi/handle/10024/129574