Työeläke on uudistunut 2017 alusta – Miksi , mitä ja miten se vaikuttaa?

Kimmo Kontio

Maaliskuu 2017

Valkeakoskella työeläketietoa – Pro, Team ja Paperiliitto

Esityksen sisältö

Eläketurvakeskus 2

• Eläketurvakeskus

• Työeläketurvan kehitys osana sosiaaliturvan kehitystä– ennenkö kaikki paremmin?

• Työeläkkeen kertyminen, edut ja eläkkeen hakeminen

• Eläke ja yhteiskunta – pohdintaa eläketurvasta

Eläketurvakeskus järjestelmän keskuselin - antaa palvelua työeläkkeistä

• Eläketurvakeskus (ETK) perustettiin 5.10.1961

• Yhtiöiden, säätiöiden, kassojen ja erillislaitosten hoitama työeläkejärjestelmä voimassa vuodesta 1962

• Työeläke kansalaisen merkittävin eläke (1,4 milj. hlöä)

• Eläketurvakeskuksessa runsas 300 työntekijää

• Kulut noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, josta yli puolet IT-kustannuksia

• ETK on koko työeläkealan yhteiselin ja tuottaa hajautetun työeläketurvan yhteiset palvelut:

– Arviot, laskelmat, tilastot, tutkimukset, lakien säätämisen asiantuntemus ja lakien soveltaminen, rekisterit, koulutus ja neuvonta, UM- palvelut, vakuuttamisen valvonta

• Emme myy eläkevakuutuksia emmekä maksa eläkkeitä

Eläketurvakeskus 3

Työeläketurvan kehitys – ideoista toteutukseksi vai oliko ennen kaikki paremmin?

Eläketurvakeskus 4

Ennen rajallisesti mahdollisuuksia elatukseen vanhana, työkyvyttömänä tai ilman huoltajaa

Läheisapu ja asemaan perustava turva

• Valtaosin turva omaishoitoa ja läheisapua 1900-luvun puoliväliin asti

– Käytännössä epämuodollista, mutta lasten vastuu ikääntyneistä vanhemmistaan poistui laista vasta 1970

• Talollisilla jo keskiajalta käräjillä vahvistettuja sukupolvien välisiä sopimuksia tilanluovutuksesta ja elatuksesta Syytinki

– Käänteisessä asuntolainassa syytingin periaatteet

• Virkaan tai vastaavaan asemaan perustuvaa turvaa ani harvoilla ja vaati viranhoitoa kuolemaan asti

– Esim. papin lesken armonvuosi päättyi usein armottomasti

Vailla omaisia tai asemaa, vanhan, sairaan tai muuten työhön kykenemättömän kohtalona oli ruotu- ja elätehoito, kunnalliskoti tai vain kerjuu ja armopalat

Eläketurvakeskus 5

Suurperhe ajatellaan usein idyllinä Hankasalmelainen suurperhe 1900-luvun alusta (Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto) ja Haapajärven Lahden talon asukkaita 1920-luvulta (Haapajärven kotiseutuarkisto)

6

Ennen ei kaikki ollut paremmin Kotiväkivaltaa pohjolassa kuvaava puupiirros keskiajan lopulta (Kuva teoksesta Suomalaisten arjen historia 1, WSOY 2006.)

7

8

Keskinäinen apu – varhaisimmissa eläkekassoissa enemmän auttamisen halua kuin mahdollisuuksia

• Ammattikunnat ja muut yhteenliittymät varautuivat vanhuuteen ja muihin sosiaalisiin riskeihin

– Vaivaislaatikot, leski- ja orpokassat

– Vanhin edelleen toimiva eläkekassa on Apteekkien Eläkekassa, jonka apteekkarit perustivat 1864

• Tehtaiden apu- ja eläkekassoissa suuri osa etuun oikeutetuista turvan piirissä jo 1800-luvun lopulla, mutta vain pienellä osalla todella riittäviä etuja

– Parhaimmillaan eläke kohosi 30 prosenttiin työansioista

– Taitamattomuus, olematon valvonta ja rahanarvon muutokset veivät useimmat kassat kriisiin ja lakkautukseen

• Silti avustuskassat sosiaalivakuutuksen edelläkävijöitä asenteiden muuttajana ja aloitteen tekijöinä, kuten muukin oma-apu ja hyväntekeväisyys

– Vain paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki nykyiset eläkelaitokset keskinäisiä

9

Yhteiskunnan kehittymättömyys esti eläketurvan järjestämistä monin tavoin

• Enimmäkseen ylhäältä alaspäin suuntautuvaa ja staattista

– Sääty-yhteiskunnassa jokaisella syntymässä määräytynyt paikkansa

– Aatelisneitsyiden Eläkelaitos toimi aina 1930-luvulle asti

• Eläketurvan tarve suuri, mutta kustannuksia kartettiin

– Srk:ien ja kuntien köyhäinhoito lähetti turvan tarvitsijat muualle

– 1734 laki: Työhönsä kelpaamattomaksi tullutta pitkäaikaista palkollista ei saanut passittaa seurakunnan armoille tai kerjuulle, vaan työnantajan oli huolehdittava palkollisen elannosta tämän kuolinpäivään saakka. (pienin muutoksin voimassa 1982 asti)

• On maamme köyhä ja siksi jää – Valtion vähäinen osuus etenkin toimeentuloturvan järjestämisessä

– Sosiaalimenojen nousua 3%:iin valtion budjetista pidettiin 1920-luvulla liki kestämättömänä

– Sosiaaliturvan tarpeeseen vastattiin 1960-luvulle asti paljolti maatalous- ja asutuspoliittisin toimenpitein

Maarian kirkon vaivaisukko 1853 ja Köyhien linnanjuhlat 2009 ja kerjäläinen Helsingissä 2011 – yhä edelleen armosta, ei oikeudesta ”Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän

työnsä hänelle jälleen maksava on.”

10

11

Eläketurvan moraali aina ajankohtainen

Kestävyydestä varoiteltu ennenkin

”…Pahimmassa tapauksessa perijä joutuu elättämään vanhempiaan vuosikymmeniä ja lisäksi tämä käy monesti raskaammaksi sen tähden, että isännän veljet ja sisaret alkavat vähitellen siirtyä muorin ja vaarin kupille ja viettävät näiden kanssa yhtä joutilasta ja työtöntä elämää…”

Pitäjänkuvaus syytinkijärjestelmän ongelmista Hämeestä 1800-luvulta

USA:n yksi perustajaisistä, filosofi Thomas Paine julkaisi ensimmäisen hyvinvointivaltioideologian julistuksen: ”The Rights of Man” (1791-92)

Syntyjään englantilainen Paine hahmotteli maailmaa, joka olisi pelastettava mielivaltaiselta hallinnolta, köyhyydeltä, lukutaidottomuudelta, työttömyydeltä ja sodalta.

Siksi oli saatava työttömille yleisiä töitä, vanhuksille eläkkeitä jne. Rahat niihin voitaisiin kerätä progressiivisen verotuksen avulla.

Painen ajatukset tuntuivat sen ajan ihmisistä utopistisilta, ja häntä kutsuttiinkin maailman suurimmaksi vääräuskoiseksi.

Suvanto, Pekka. Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1990-luvulle s. 36-37,338.

12

Kausiluontoisesti työhön tarvittiin kaikkia kynnelle kykeneviä. Esimerkiksi rehu hankittiin pitkään vain luonnonniityiltä ja pelloilla viljeltiin muita kuin rehukasveja (kuva

Hämeenlinnan museo)

13

Merkkipaaluja eläketurvan historiasta (1) • Suomalaisten eläketurva hakee suuntaansa

– Vuoden 1939 kansaneläke muuttui 1956 tasasuuruiseksi

• Johti ansioturvaa valmistelleen eläkekomitean työhön 1956-60

– Vanhenevat työntekijät olivat nuorempien tiellä työelämässä (Hannu Soikkanen 2002) ks. seuraava dia

– Tavoitteeksi uudenaikainen, tuottava ja turvallinen elinkeinoelämä ja työeläkemaksujen takaisinlainauksesta pääomaa investointeihin

• Kokonaiseläketurvan muotoutuminen 1961-75

– Perhe-eläkkeet ensiksi työeläkelakeihin 1967

– Yrittäjille YEL ja maatalousyrittäjille MYEL 1970

Eläketurvakeskus 14

15

Väestöpyramidi muuttuu – Suomen nopea kehitys jälkiteolliseksi koulutusyhteiskunnaksi (työssäkäyvät

tummennettuna, naisten (oikealla) palkkatyö yleistyi voimakkaasti)

1960

65

20

1980

Merkkipaaluja eläketurvan historiasta (2)

• Työeläkkeet ensisijaisiksi Kela-eläkkeeseen nähden ja tasokorotus 1975 (Huom! kertymäprosenttia korotettiin takautuvasti ja eläkkeen vähimmäismääriä nostettiin)

• Eläke-etujen laajentamisen kausi noin 1990-luvun alkuun

• Eläketurvan sopeuttamisen kausi – jatkuu yhä

– mm. maksupohjan laajentaminen työntekijöille 1993 lähtien, indeksien ja laskennan muutokset

• Työeläkeuudistus 2005

– mm. ikäkertymät, joustava eläkeikä, lastenhoidosta ja opiskelusta työeläkettä, TyEL

• Kohoavan eliniän haaste työeläkeuudistus 2017

– Tavoite pidentää työuria ja varmistaa eläke-etujen rahoitus

Eläketurvakeskus 16

18

Vastasyntyneen ja 65-vuotiaan elinajanodotteet 1878-2060

Lähteet: Human Mortality Database, Tilastokeskus ja ETK

SUOMEN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN 2010-2060 (tuhansia)

Vuosi

Ikä 2010 2020 2030 2040 2050 2060

0-19 v 1220 1235 1265 1250 1263 1282

20-54 v 2429 2387 2411 2431 2429 2465

55-64 v 786 724 649 696 717 679

65+ v 941 1290 1525 1608 1681 1787

Yhteensä 5375 5636 5850 5985 6090 6213

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste:

• Kuolevuus alenee jatkuvasti eli elinikä kasvaa

• Kokonaishedelmällisyys nykytasolla eli 1,85

• Nettomaahanmuutto +15 000 henkilöä vuodessa

Työeläkeuudistus 2017 – miksi uudistus?

• Suomalaisten elinaika on kasvanut arvioita nopeammin

– 65-vuotiaan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä miehillä 18,3 vuotta , naisilla 22,0 vuotta

– Miehet eläkkeellä keskimäärin 20 vuotta ja naiset 25 vuotta

• Huoltosuhteen, julkisen talouden tasapainon sekä työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen takia työurien pidentäminen on välttämätöntä

– Jos pitenevä elinaika lisäisi vain vapaa-aikaa eikä lainkaan työssäoloaikaa, pitäisi eläkemaksuja korottaa tai eläkkeitä leikata

– Jos pitenevästä elinajasta käytetään vaikkapa puolet työhön tilanne on aivan toinen

• Työeläkeuudistus vaikuttaa vasta lain voimaan tulon jälkeen kertyvään eläketurvaan

Eläketurvakeskus 20

Työeläketurvan periaatteet ja tarkoitus Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä Poistuvia ja uusia eläke-etuja Työeläkkeen kokonaisuus ja eläkkeen haku

Eläketurvakeskus 21

Työeläketurvan periaatteet ja tarkoitus (1) Eläketurvan periaatteet säilyvät ennallaan

• Työeläke ensisijainen

– turvaa kulutustason kohtuullisen säilyttämisen

– oikeus työeläkkeeseen kertyy ansiotyöstä

» Useimmat muut kertymät pohjautuvat työansioihin

– turvaa hoitavat työeläkelaitokset

– työeläketurvalla ei ole kattoa

• Kansaneläke ja takuueläke täydentäviä

– turvaa vähimmäis-toimeentulon

– täydentää pientä työeläkettä

– turvaa hoitaa KELA

– kiinteä eläkeikä 65 v. toistaiseksi, mutta yhdenmukaistuu 2020-luvun lopulla työeläkeiän kanssa

Työeläke Kansan-

eläke Takuu-eläke

Kokonais-eläke

Työeläketurvan periaatteet ja tarkoitus (2) Työeläke kertyy palkan jatkona Oikeasti työssä olevat rahoittavat pääosin eläkkeellä olevien eläkkeet

Eläkesäästö

Eläke

Tulot

Kokonais-ansio

Raha- palkka

Työeläketurvan periaatteet ja tarkoitus (3) Suomen työeläketurva osittain rahastoiva

Eläketurvakeskus 20

Maksu

Hoitokulu

Jakoon menevä

osa

Rahastoon Korko menevä osa

Hoitokulu

Tasausosa

Rahastoitu osa

Eläkemeno

Työeläketurvan periaatteet ja tarkoitus (4) Kuka hoitaa eläkemaksut

• Työsuhteessa

– Työnantaja vakuuttaa työeläkelaitoksessa

» Yksityiset eläkeyhtiöt, -säätiöt, -kassat

» Kunnan ja valtion työntekijät vakuutetaan Kevassa

» Liki kaikki ennakonpidätyksen alaiset ansiot, jotka ylittävät 58,19 €/kk, kerryttävät työeläkettä

▪ Työsuhdepuhelimesta ja ruokailuedusta kertyy eläkettä, mutta ei päivärahoista ja kilometrikorvauksista

» Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työeläkemaksun ja tilittää sen työeläkelaitokselle oman maksuosuutensa kanssa

» Laki takaa eläkkeen, vaikka työnantaja laiminlöisi työeläkevakuuttamisen, mutta pimeästä työstä ei eläkettä kerry

• Yrittäjä

– Yrittäjä hoitaa itse vakuuttamisensa eläkeyhtiössä tai –kassassa

– Toiminta jatkunut yli 4 kk ja työtulo 7 645 €/v

18

Työeläkkeen laskenta pähkinänkuoressa (2017)

1. Eläkkeen laskenta perustuu työuralta kertyneisiin ansioihin

2. Iän mukaiset kertymäprosentit. 1.1.2017 1,5 % ja lykkäyskorotus alimmasta eläkeiästä

3. Eläkettä kertyy 18-vuotiaasta 68-vuotiaaksi. 2017 ikärajat muuttuvat 17/18-vuotiaasta ja yläikäraja nousee hiljalleen

4. Eläkekertymät tarkistetaan palkkakertoimella (80% ansiot ja 20% hinnat) eläkkeen alkamishetken tasoon

5. Määrätyt sosiaalivakuutusetuudet kerryttävät työeläkettä kuten sairausvakuutus- ja työttömyyspäivärahat, kuntoutusetuudet, vuorotteluvapaa korvaus, opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito

6. Työkyvyttömyyseläketilanteessa eläke täydentyy tulevan ajan osuudella, mikä pitenee eläkeiän noustessa

7. Elinajan odotteen kasvu vaikuttaa eläkkeeseen (elinaikakerroin)

8. Mahdolliset liikenne- ja tapaturmavakuutusetuus (LITA) vähennetään työeläkkeestä (ks. Sosiaalivakuutus -dia)

9. Palkansaajamaksun vähentäminen päättyy 2017

26

l

Eläketurvakeskus 13

Sairaus- vakuutus

Tapaturma- vakuutus

Kansaneläke ja takuueläke

Eläke- vakuutus

Muut

Työttömyys- vakuutus

Työntekijöiden ryhmähenki-

vakuutus

Työeläke

Sosiaalivakuutus

28

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (4) Eläkkeen laskeminen 2005 jälkeen (periaate jatkuu samana) • Yhden vuoden työeläkekarttuma:

Vuosiansio

x

Aiemmat 2005 – 2016 voimassa olleet iän mukaiset kertymäprosentit muuttuivat 1,5 %:n yleiseksi kertymäksi 2017 alusta

Poikkeus 53 – 62-vuotiailla siirtymäajan kertymä 1,7% vuoden 2025 loppuun

Aiemmin vähennettiin työntekijän työeläkevakuutusmaksu eläkeansiosta esim. viime vuonna 5,70 % < 53-vuotias > 7,20 %

• Vuodesta 2017 ei enää vähennetä (siksi todellinen kertymä aiemmin 1,4%, mikäli kertymä oli 1,5%)

• Elinaikakerroin vaikuttaa lopulliseen eläkkeen määrään

Eläketurvakeskus 29

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (5) Eläkettä sosiaalietuuksien perusteella • Kertymisedellytys; työansioita ennen eläkettä

17 455 euroa (vuoden 2017 taso)

• Kertymä aina 1,5 % / v.

• Eläkettä kerryttäviä etuuksia mm.

– äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha

– ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha

– tietyt koulutusetuudet

– kuntoutusetuudet

– sairausvakuutuspäiväraha

– liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset ansiomenetyskorvaus

– vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus

– alle kolmivuotiaan lapsen hoito ja tutkintoon johtanut opiskelu

• Sosiaalietuudet eivät kerrytä eläkettä eläkeajalta

Eläketurvakeskus 30

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (6) Työeläkeuudistuksen merkittävin muutos: Eläkeikä nousee portaittain

Eläketurvakeskus 31

63 v 3 kk 63 v 6 kk 63 v 9 kk 64 v 64 v 3 kk 64 v 6 kk 64 v 9 kk 65 v

1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962- Syntymävuosi 1964

70 v

69 v Yläikäraja 68 v

Alaikäraja

• Työansiosta 1,5 % 17-vuotiaasta vanhuuseläkkeen yläikärajaan

– siirtymäajalta 2025 vuoden loppuun asti 1,7 % 53 – 62-vuotiaana

• Vanhuuseläkkeen alarajasta lykkäyskorotus 0,4/kk

– Ellei nosta eläkettä alimmassa vanhuuseläkeiässä

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (7) Eläkkeiden kertymiseen tulevat muutokset

Eläketurvakeskus 32

ansaittuun eläkkeeseen korotus

1,5 %

17 v vanhuuseläkkeen

alaraja yläraja

1,7 %

53 – 62-v. (2025 asti)

1,5 % 1,5 %

%/vuodessa

1/2

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (8) Lykkäyskorotus

• Viime vuoden loppuun 68 iän täyttämisen jälkeen 0,4 % / kk

• Vuoden 2017 alusta alimmasta vanhuuseläkeiästä Lykkäyskorotus 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamista lykätään alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alkua myöhemmäksi

– esim. eläkkeen lykkääminen yhdellä vuodella tuo 4,8 % korotuksen karttuneen eläkkeen määrään

• Lykkäyskorotus kannustimena eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen

• tavoite-eläkeikä (ks. dia tavoite-eläkeikä)

Eläketurvakeskus 33

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (9) Elinaikakerroin Nyt:

• Elinaikakerroin lasketaan kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Elinajan pidentyessä elinaikakerroin vähentää alkavaa kuukausieläkettä.

Vuonna 2017:

• Nykyisellä elinaikakertoimella jatketaan kunnes vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

• Elinaikakertoimen laskemisessa otetaan huomioon eläkeikärajojen muutokset, jolloin kerroin muuttuu nykyistä lievemmäksi.

• Vuonna 2030 eläkeikä ja odotettavissa oleva elinikä kytketään toisiinsa.

34

Eläketurvakeskus 35

• Tavoite-eläkeikä tarkoittaa sitä ikää, jossa henkilön vanhuuseläkkeeseen laskettava lykkäyskorotus on yhtä suuri kuin elinaikakertoimesta eläkkeeseen aiheutuva vähennys

• Kerrotaan vakuutetuille 5 vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa

• Ilmoitetussa tavoite-eläkeiässä ei oteta huomioon työnteon vaikutusta, koska sitä voida tietää etukäteen

Työeläkkeen kertyminen ja eläkeikä (10) Tavoite-eläkeikä

Verkkopankkitunnuksilla voit tarkistaa Työeläkeotteen

www.tyoelake.fi –sivulta

Kuvitus: Anssi Keränen

Eeeee

Vanhuuseläke Kelan eläkeikä 65 vuotta. 1.1.2017 nousee 3 kk/ ikäluokka. 2027 eläkeikä 65 vuotta

• Joustavasti eläkkeelle

63–68-vuotiaana Ammatillinen ja henkilökohtainen

eläkeikä

• 62-vuotias pitkäaikaistyötön

Ennen 1958 syntyneille

• Ikääntyvä voi keventää työntekoa

• Työkyky heikkenee sairauden johdosta

• Perheenhuoltajan kuolema

Vanhuuseläke

Osa-aikaeläke, alaikäraja 61 vuotta (1955 s.) 1.1.2017 lakkautettu, tilalle osittainen varhennettu vanhuuseläke Raskaista töistä työuraeläke

Ammatillinen kuntoutus, Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke

Perhe-eläke, leskelle ja alle 18-vuotiaille lapsille

n ja mille työeläkkeelle n ja mille työeläkkeelle

Poistuvia ja uusia eläke-etuja (1) Eläke-etuudet ja ikärajat

Poistuvia ja uusia eläke-etuja (2) Osittainen varhennettu vanhuuseläke OVE

- Vähintään 61 vuoden ikä

- v. 1964 syntyneellä 62 vuoden ikä ja v. 1965 ja sen jälkeen syntyneellä alaikäraja sopeutetaan eliniän muutokseen.

- Oikeus 3 vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää

- 25 tai 50 % osuus alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä

- voi muuttaa vain kerran 25 -> 50 %

- Varhennuksesta vähennystä 0,4 %/kk omasta alimmasta eläkeiästä

- Ei edellytä muutoksia ansiotyöhön

- ei palkka- eikä työaikaseurantaa

Eläketurvakeskus 38

Poistuvia ja uusia eläke-etuja (3) Osa-aikaeläke lakkaa

• Osa-aikaeläkettä maksetaan loppuun asti niille, joille se on myönnetty ennen vuotta 2017

– Mikäli osa-aikatyö yms. ehdot pysyvät vaadituissa rajoissa

• Viimeiset osa-aikaeläkkeet voivat alkaa 1.1.2017 (v.1955 ja sitä ennen synt.)

• Myönnetyillä säilyy oikeus: osa-aikaeläkkeitä voi olla maksussa vuonna 2023

– 1955 syntyneet täyttävät 68 vuotta

• Osa-aikaeläkkeellä olevalle ei myönnetä OVEa

Eläketurvakeskus 39

Poistuvia ja uusia eläke-etuja (4) Työuraeläke uusi reitti aikaistaa eläkettä

Jatkuvat etuudet: • Eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää

voi päästä työkyvyttömyyden tai työttömyyden (”putki”) kautta.

Vuodesta 2017 (1.2.2018)

• Jo olemassa olevien varhaiseläkereittien lisäksi otetaan käyttöön uusi eläkelaji ”Työuraeläke”, jonka edellytyksissä otetaan huomioon työuran pituus (38 v) ja työn raskaus.

• Työuraeläkkeen hakemisen alaikäraja on 63 vuotta (2030 asti).

• Työttömyysputki säilyy toistaiseksi ennallaan, ikäraja nousee 61:een vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneille

40

Poistuvia ja uusia eläke-etuja (5) Työuraeläkkeeseen tiukat kriteerit

Edellytyksenä:

• 63 v. ikä

• Vähintään 38 vuoden työura, joka on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä (henkinen tai fyysinen).

• Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta huomioidaan kolme vuotta

- Työeläkeote + muu luotettava selvitys

• Työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt

- Edellytykset lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä

- Kertyneen eläkkeen suuruinen, eikä tulevaa aikaa

• Mahdollisuudet jatkaa työssä ovat pysyvästi heikentyneet

• Työsuhteen päättymisen ja eläkkeen hakemisen välinen aika enimmillään 1 vuosi

• Hakijan oma selvitys, työterveyshuollon lausunto ja työnantajan lausunto.

Eläketurvakeskus 41

Poistuvia ja uusia eläke-etuja (6) Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ

Työ voi oikeuttaa työuraeläkkeeseen, jos se on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä: 1) suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä 2) hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista 3) kuormittavia ja hankalia työasentoja 4) voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa 5) työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä 6) työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen väkivallan uhka.

Eläketurvakeskus 42

Työeläkkeen kokonaisuus ja eläkkeen haku (1) Useita eläkelakeja – yhtenäinen järjestelmä

• Yksityiset työnantajat vakuuttavat työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjät yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan

– TyEL- ja YEL- vakuuttajat voivat valita työeläkevakuuttajansa

– Mahdollisuutena työeläkeyhtiö, -kassa tai –säätiö

• Julkisella alalla omat lakinsa, joita hoitaa Keva

• Kaikki yli 58,19 euroa kuukaudessa ylittävä palkka-ansio pitää vakuuttaa (YEL: 7 645 euroa työtuloa/v.)

• Maatalousyrittäjät ja apurahansaajat (MYEL) ja meriala (MEL) vakuuttavat omissa laitoksissaan

• Erot työeläkkeissä syntyvät pääasiassa eroista ansiotasossa, työurissa ja elinajasta, eikä työeläketurvasta

• Eläkettä tarvitsee hakea vain yhdestä paikasta: työeläkejärjestelmä kokoaa yhteen eri eläkekertymät ja eläke maksetaan yhdestä paikasta

Eläketurvakeskus 43

E’ Eläkkeen hakeminen E

• Eläkettä on aina haettava

• Jokaiselle edulle oma vahvistettu eläkehakemuslomake

– yhteiset lomakkeet työ- ja kansaneläkettä haettaessa

– sähköiset eläkehakemukset, www.tyoelake.fi > Lomakkeet

– kansaneläkehakemuksen käsittelee Kela ja työeläkehakemuksen käsittelee viimeksi vakuuttanut taho

Työeläkkeen kokonaisuus ja eläkkeen haku (3) Eläkeuudistuksen 2017 vaikutukset

• Eläkeikä nousee, mutta

– Vakauttaa eläketurvaa

– Parantaa kertyviä eläkkeitä

• Vuoden 2017 alusta kertymää monille jo kolmella tavalla

– Kulloinkin voimassa olevat työeläkelait vaikuttavat henkilön työeläkekertymään vain lakien voimassaoloajan

– Nämä kaikki kertymät vaikuttavat omalta osaltaan aikanaan henkilölle maksettavaan eläkkeeseen esimerkiksi:

» Ansiotyö 1982 - 2004 jokaisen työsuhteen viimeiset vuodet

» Ansiotyö 2005 – 2016 Vuosiansiot ja ikäkohtainen kertymä-%

» 2016 lähtien muuten sama, mutta työntekijän maksu ei vähennä ja lykkäyskorotusta vanhuuseläkkeen alarajalta. Kertymäprosentti yhdenmukaistuu 1,5%

– Eläkelait eivät muutu takautuvasti

Eläketurvakeskus 45

Ikääntyneen työttömyys ja eläke

Eläketurvakeskus 46

Pitkäaikaistyöttömän turva

Eläketurvakeskus 47

• Työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä eli työttömyysputki

– jos henkilö täyttää 60 vuotta ennen 500 työttömyyspäivänrahan umpeutumista hänelle voidaan maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa ns. lisäpäiviä. Yrittäjällä ei ole lisäpäivärahaan oikeutta.

» lisäedellytyksenä on työskentely viimeisen 20 vuoden aikana 5 vuotta

– jos henkilöllä oikeus lisäpäiviin, hän voi valita

» vähentämättömän vanhuuseläkkeen 62 - 65 ikäisenä tai

» jatkaa työttömyyspäivärahalla 65-vuotiaaksi.

Työttömän työnhakijan lisäpäivärahaoikeus

• lisäpäivärahaoikeus siirtyy niin, että

1955 -1956 syntyneillä alkaa 60-vuotiaana

• ja 1957 jälkeen syntyneet 61-vuotiaana

• vähentämättömän vanhuuseläkkeen saa vielä 1957 ja sitä ennen syntyneet 62-vuotiaana.

• 1958 ja sen jälkeen syntyneiden työttömyyspäivärahan lisäpäivien maksaminen jatkuu 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Eläketurvakeskus 48

Työttömyysturva 1955 – 1956 syntyneillä

Eläketurvakeskus 49

Työsuhde

500 pv

60 v 65 v

1. Lisäpäivä

62 v

Työttömyyspäivät Lisäpäivät Lisäpäivät tai VE VE

Eläketurvan ja eläkkeensaajien rooli yhteiskunnassa – pohdintaa eläketurvasta

Eläketurvakeskus 50

51

Sosiaaliturva on suurimmaksi osaksi meidän jokapäiväistä elämäämme ei köyhäinapua

• Ihmiset eivät usein tajua nauttivansa sosiaalietuuksia

– Neuvolasta päivähoitoon

– Koulunpenkiltä opintotuella yliopistoon

– Lukuisat sosiaalietuudet liittyvät ansiotyöhön

– Vapaaehtoistyö ns. kolmas sektori tavoittaa parhaiten hyväosaiset, eikä suinkaan syrjäytyneitä

– Liki 40 prosenttia sosiaalimenoista suoraan vanhuuden turvaan

• Tietenkin elämisen takaava vähimmäisturva on tuen saajalle suhteellisesti välttämättömämpää kuin monet ns. saavutetut etuudet

• Turvaa kaikkeen elämään, mutta raja on vedettävä johonkin

– Sosiaaliturvan tarvitsijalla on usein aitoa avun tarvetta, mutta sosiaaliturvan lainmukainen hoito tuottaa ristiriitoja

Vasemmalla: tuttipullon edeltäjä tehtiin lehmänsarvesta ja kehto oli katosta riippuva laatikko (Museovirasto) Oikealla: vuodesta 1926 Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvoloissa rokotettiin, annettiin neuvontaa ja todettiin sairauksia ja vammaisuutta. Sodan jälkeen vuonna 1944 säädettiin laki neuvolatoiminnasta ja MLL:n neuvolaverkosto siirtyi kunnille. Aluksi toiminnan painopiste oli riisitaudin ehkäisyssä. (Kuva 1920-30-luv. Jyväskylästä) Suomessa imeväiskuolleisuus maailman alhaisin jo 1980-luvun alussa

52

Sosiaalisia ongelmia ei voi vain lakaista pois: Kapakka 1700-1800-luvun vaihteesta ja juliste kieltolain puolesta ennen vuoden 1931 kansanäänestystä

53

Eläkkeet Suomessa

• Eläketurva on merkittävin osa sosiaalivakuutusta

– Rahallisesti: vuonna 2015 maksettiin 29 mrd. euroa eläkkeitä eli joka seitsemäs euro on eläke-euro kansantaloudessa

– Edunsaajamäärältään: 31,5 prosenttia väestöstä

• Lakisääteinen työeläke on pääasiallisin vanhuusiän toimeentulon lähde

– 1,4 miljoonaa työeläkkeensaajaa

• Kansaneläke ja takuueläke (Kela) vähimmäisturvan takaajina

– Vain Kelan maksamalla eläkkeellä noin 100 000 henkilöä

• Tapaturma- ja liikennevakuutukset ensisijaisia ja niiden korvaustaso työeläkettä suurempi

• Lisäturvaeläkkeet päättyneet asteittain

• Vapaaehtoisilla eläkkeillä hyvin vähäinen osuus Suomessa

Eläketurvakeskus 54

55

Ikääntyminen voi tuottaa myös mahdollisuuksia

• Väestöllisten hyppäysten pitkäkestoinen vaikutus: Suuret ikäluokat ovat aina jonottaneet ja ilmiö vain jatkuu

– Kyläkansakoulut valmistuivat suoraan autiokouluiksi, peruskoulu tuli heidän kannaltaan liian myöhään, työn perään lähdettiin Ruotsiin jne.

• Mutta kaikki ikääntymisen vaikutukset eivät välttämättä kielteisiä

– Työnteon ajoittuminen elinkaarella myöhentynyt – 55+ merkittävin työvoimareservi opiskelijoiden lisäksi

– Toimintakykyisyys ja varallisuus kasvaa kaikissa väestö- ja ikäryhmissä, mutta eniten ikääntyvissä

– VM ehdotti jokunen vuosi sitten kertamaksullista pitkäikäisyyseläkettä, kunnat houkuttelevat eläkeläisiä asukkaiksi, eläkeläisten työvoimaan perustuvaa yritystoimintaa, yksityisleasing-autoja tarjotaan työsuhdeautoiluun tottuneille eläkeläisille jne.

• Kun alkusokista on selvitty ikääntynytkin yhteiskunta voi kehittyä tasapainoisesti (väestötieteilijä Kari Pitkänen)

– Ensimmäisenä maailmassa laajasti ikääntynyt kansakunta, Japani, ei ehkä ole takavuosikymmenten vauhdissaan, mutta ei kriisissäkään

• www.tyoelake.fi

• www.etk.fi

• www.elakeuudistus.fi

• Ja eläkelaitosten omat nettisivut

Eläketurvakeskuksen yhteystiedot puhelin 029 411 20 sähköposti etunimi.sukunimi@etk.fi käyntiosoite Kirjurinkatu 3 postiosoite 00065 ELÄKETURVAKESKUS

Tietolähteitä:

Kiitos mielenkiinnosta!

Kimmo Kontio Eläketurvakeskus