TvytterTvytterTYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTALEHTI1/2015

Työttöminä, erilaisten toimenpiteiden ja pelkkien tukien varassa elämällä ihmiset tehdään hyödyttömiksi, he kuolevat moraalisesti ja fyysisesti, sanoo Ahmed Hersi.

”Suomen Afrikkalaiset

Työttömät ryTVY:n jäseneksi

Tuleeko perustulokokeilu?

tvy.fi > TVYtter

Päätoimittaja & taitto: Juha Keränen

Toimitus: Sari Siimes

Paino: Forssa Print Oy

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Käyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha) www.tvy.fi

Jukka Haapakoski puheenjohtaja puh. 050 577 2580 jukka.haapakoski@tvy.fi

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 juha.keranen@tvy.fi

Sari Siimes järjestöviestijä puh. 044 544 3619 sari.siimes@tvy.fi

toimisto@tvy.fi

ISSN 2342-7531 (Painettu)ISSN 2342-754X (Verkkojulkaisu)

Kansikuva: Philippa Ndisi-Herrmann Kuva liittyy juttuun Voices of Nairobi.

Seuraava lehti ilmestyy 20.5.2015. Lehteen tarkoitettu materiaali on oltava toimituksessa 2.5.2015 mennessä.

https://www.youtube.com/user/tvyrytube

https://www.facebook.com/tvy.toimitus

2 TVYtter 1/2015

Jussi Ahokas: Ratkaiseeko työn tarjonnan lisääminen työllisyysongelman? ................................................................. 6Haastattelussa Ahmed Hersi: TVY:n jäsenjärjestöjen kirjo laajenee ...................................... 8Haastattelussa Betool Hamad: En välitä harrastuksista, haluaisin töihin...............................10Haastattelussa Alexandra Salmela: Slovakki, josta tuli suomalainen kirjailija ................................11Haastattelussa Abdirahim Hussein: Suomen kieli sujuvaksi ja kauppa kansainväliseksi .............. 12Nasima Razmyar: Mistä tunnet sä ystävän ..........................14Tuleeko perustulo hallitusneuvotteluihin? ...........................16René Hursti: Suomessa asuvat työttömät työllistettävä ensin ................19Haastattelussa Benjamin Oroza: Voices of Nairobi – tarinateltassa jokaisella on ääni ............20Lukijan ääni: Kuntouttavan työtoiminnan lakimuutosesityksestä ..........23Jyrki J.J. Kasvi: Tietoyhteiskunnassa elämänura korvaa työuran ............... 24EAPN-Finin tavoitteet hallitusohjelmaan v. 2015–2019: Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen ......................................................................... 26Työllisyysmäärärahat ELY-keskuksille: Pitkittyvän työttömyyden torjumiseen ................................27Koillis-Helsingin Työ ja Toiminta Ko-Ty ry:n hanke: Pitkäaikaistyöttömät arjen enkeleinä .................................. 28

TVY ajaa täystyöllisyyttä Suomeen ja puolustaa työttömien taloudellista, sosiaalista ja fyysistä oikeutta yhdenvertaiseen kansalaisuuteen.TVY vaikuttaa lainsäädäntöön neuvottelemalla ja tekemällä yhteistyötä eduskunnassa kansanedustajien sekä työ- ja tasa-arvo-, sosiaali- ja terveys- ja tulevaisuusvaliokuntien, ministeriöiden ja Ay-liikkeen kanssa ja erilaisten työryhmien kautta.TVY on työttömien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jolla on noin 100 jäsenjärjestöä, joissa on 6000 jäsentä.Jos sinä olet työtön tai työttömyys-uhan alla, katso lehden viimeinen aukeama, onko omalla alueellasi toimintaa tai perusta uusi yhdistys.

Vaalit tulevat, oletko valmis?

Työttömyys- ja perusturva? Nuoret ja osatyökykyiset? Pätkätyö? Kuntouttava työtoiminta? Työttömän oikeusturva? Tuloerot? Tatsi kysyi, eduskuntavaaliehdokkaat vastasivat.Tatsin, TVY:n ja Kuka kuuntelee köyhää -verkoston vaalikone keskittyy työhön, työttömyyteen ja toimeentuloon.

Kone aukeaa 18.3. osoitteessa www.tatsi.org

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Suomalaisissa perheissä tulisi olla vähintään kaksi lasta, jotta pyörät pyörisivät yhteiskunnassamme. Luku on kuitenkin hälyttävästi vähentynyt viime vuosina ja olemme lähestymässä puolentoista lapsen rajaa. Mistä saada väestöä hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi?

Maahanmuutto ei ratkaise on-gelmaamme, mutta ei se ai-nakaan pahenna sitä. Maa-hanmuuttajat rikastuttavat

yhteiskuntaa ja tuovat uusia innovaatioi-ta niin työ- kuin kulttuurielämään.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomail-ta Suomeen muutti vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuot-ta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Suomesta ulkomaille muutto li-sääntyi myös hieman, mutta nettomaa-hanmuuttoa kertyi vuoden 2013 aikana yhteensä 18 050 henkeä. Se on 620 enem-män kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto li-sääntyi jonkin verran, 530 henkeä.

Maahanmuuttajien työllistymises-sä ensiarvoisen tärkeään on suomen kie-len oppiminen. Mitä nopeammin kieleen pääsee sisään, sitä helpommin maahan-muuttaja on käytettävissä suomalaisessa työelämässä.

Oma lukunsa on tietysti kantasuo-malaisten asenne maahanmuuttajia koh-taan. Konfliktit lähi- ja kaukomailla ovat omiaan ruokkimaan ulkomaalaisia koh-taan tuntemiamme pelkoja ja asenteita.

TVY on ottanut rohkean askeleen kohti monikulttuurista työttömien kent-tää. Olemme ensi kertaa saaneet mu-kaan työttömänä olevien maahanmuut-tajien asiaa ajavan yhdistyksen.

Vuoden ensimmäisessä TVYtter-lehdes-sä pureudumme monipuolisesti ei-kan-tasuomalaisten työttömien arkeen ja huoliin.

Vertailun vuoksi suomalainen doku-mentaristi Benjamin Oroza valottaa työttömien arkea Nairobin näkökulmas-ta.

Maahanmuuton haasteet eivät ole meidän ainoa huolenaiheemme. Tietoyh-teiskunta tuottaa automatisaatiota, joka helpottaa monia raskaita ja vaikeita töi-tä, mutta samalla se vie paljon työpaik-koja. Toimistolla saattaa olla monitoimi-kopiokone, joka skannaa, kopioi, lajitte-lee, niittaa ja taittaa. Saman työn tekemi-seen tarvittiin ennen useita työntekijöi-tä. Nyt kone tekee sen kaiken ja vieläpä nopeammin ja varmemmin.

Työttömyys ei tätä nykyä ole enää hä-vettävä aukko CV:ssä. Myös korkeakou-lutetut ihmiset joutuvat tottumaan aja-tukseen, että jossain vaiheessa heillekin voi tulla työttömyyskausia.

Onko siitä seuraava askel perustulo? Korvaisiko perustulo työttömyyskorva-uksen? Kuinka alas minimipalkan raja voidaan laskea?

TVY:n Valtakunnalliset Työllisyyden Edistämisen Päivät huhtikuun alkupuo-lella kysyvät näitäkin kysymyksiä valtion mahdollisesti tulevilta päättäjiltä.

Juha Keränen

Suuret ikäluokat ovat saavuttamassa eläkeiän

Nettomaahanmuutto

0 henkeä

40 000 henkeä

1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

Syntyneiden enemmyys

Lähde: Tilastokeskus

Väkiluvun lisäys

Pääkirjoitus

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

4 TVYtter 1/2015

Kuva: Satu Ylävaara

Hallitus tienhaarassaTammikuun työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvut ovat synkkää luettavaa! Työllisyyskatsauksen mukaan laaja työttömien joukko kattoi tammikuun lopussa 481 400 henkilöä. Meneekö kesällä rikki puolen miljoonan raja? Näiden TEM:n virallisten työttömien lisäksi täytyy muistaa, että työttömiä on myös pelkän sosiaalituen varassa. Tilanne on kestämätön taloudellisesti ja sietämätön inhimillisestä näkökulmasta. Tuleva Suomen hallitus on kovien valintojen edessä.

Vuoden 2015 alusta voimaanastunut

palkkatukiuudistus on epäonnistunut pahasti

Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset sekä ELY-keskusten aluekohtaiset

ehdot rajoittavat vähien palkkatukimäärärahojen käyttöä entisestään.

TVY vaatii ministeriöltä välittömiä toimenpiteitä asian korjaamiseksi.

TEM:in linjauksissa määrärahat painottuvat 300 päivää työttömyyden

perusteella työmarkkinatukea saaneisiin henkilöihin. Vähillä

määrärahoilla pyöritettävissä yhdistyksissä linjaus mahdollistaa

käytännössä vain yli kolme vuotta kolme kuukautta työttömänä

olleiden henkilöiden tukityöllistämisen.

Uudistuksen seurauksena työttömät eivät työllisty yhdistyksiin, vaikka

juuri kolmannella sektorilla on tuhansia työpaikkoja avoinna. Uudistus

on tyrehdyttänyt jopa työllisyyspoliittisiin hankkeisiin työllistämisen.

Lisäksi laista puuttuva siirtymäsäännös on asettanut työttömät

keskenään eriarvoiseen asemaan: moni vielä viime vuonna lain mukaan

palkkatuettuun työpaikkaan oikeutettu työtön on tänä vuonna

menettänyt mahdollisuuden tuetusta työpaikasta.

Uudistus valmisteltiin ennen näkemättömällä kiireellä ja hallituksen

esitys hyväksyttiin vain kuukautta ennen lain voimaan tuloa.

Uudistuksesta on nähtävissä, ettei sen seurauksia ole pystytty

arvioimaan realistisesti: uudistuksen myötä koko palvelujärjestelmän

uskottavuus on mennyt. Kolmannen sektorin työllistämisen kannalta

linjauksen poistaminen on välttämätöntä.

Puheenjohtajan palsta

TVYtter 1/2015 5

Leikkauksia vai elvytystä?Talouskasvulla perinteisesti luodaan edellytykset työllisyyden kasvulle. Työl-lisyyspolitiikalla tasoitetaan suhdantei-ta. Entä jos talouskasvua ei synny? Jäte-täänkö työllisyys hoitamatta vai pitäisi-kö talouden taantumasta huolimatta pa-nostaa etenevissä määrin työllisyyden-hoitoon?

Tulevalla hallituksella on valittava-na karkeasti leikkaus- ja elvytyspolitiik-ka. Leikkauspolitiikan puolesta puhuu se, ettei Suomeen ole saatu kasvua halli-tuskautena velkaantumisesta huolimat-ta. Yritysten kansainvälistä kilpailuky-kyä halutaan parantaa työvoiman kus-tannuksia alentamalla. Kasvuyritykset työllistävät.

Alentamalla yritysten kustannuksia ei ole saatu vielä mitään näkyvää työlli-syydessä aikaiseksi. Esimerkiksi yritys-ten yhteisöveron alentamisen dynaami-sia vaikutuksia odotellaan edelleen.

Uudet kasvualat esimerkiksi peli-teollisuus eivät työllistä massoja, vaikka onkin tärkeä ala Suomen talouskasvulle. Yleinen ongelma onkin, että korkean li-säarvon kasvualat eivät työllistä niin pal-jon kuin ennen, koska teknologialla on niin suuri merkitys lisäarvon luonnissa. Tuotanto voidaan toteuttaa työllisyys-kustannuksiltaan huomattavasti hal-vemmissa maissa.

Kuinka pitkään kustannuksia tulee leikata, jotta saavutetaan riittävä kilpai-lukyky? Euroopassa on korkean työttö-myyden maita, joissa on alemmat työ-voimakustannukset kuin Suomella – esi-merkiksi Espanja tai Kreikka. Työvoima-kustannukset on vain yksi muuttuja. Li-säksi tulisi tarkastella yleisesti yritysten perustamisen ja ylläpitämisen riskitasoa, byrokratian vaatimuksia, markkinointi-osaamista, kansainvälistymistä, koulu-jen ja yritysten yhteistyötä, finanssi- ja oikeuslaitoksen pelisääntöjä. Lisäksi on todettava, että kaikista suomalaisista ei ole yrittäjiksi, ja että puolet uusista yri-tyksistä kaatuvat viiden vuoden sisällä.

Elvytyspolitiikalla pidetään yllä työ-paikkoja ja ihmisten maksu- ja työkykyä. Nyt elvyttämiseen on jouduttu ottamaan lainaa. Moni Länsi- ja Pohjois-Euroopan maa on Suomea vieläkin velkaisempi – eli vielä lienee jonkin verran pelivaraa. Mutta maksutaakkaa siirretään tuleville sukupolville, ja ei ole suotavaa kehitys-tä, jos palvelut rahoitetaan lainalla. Mie-luummin elvyttäminen pitäisi hoitaa ve-roja korottamalla kuin lainalla.

Julkinen velka Suomessa on alle EU:n keskitason. Julkista velkaa huolestutta-vampaa on yksityisen velan osuus brut-totuloista, mikä Suomessa on historial-lisen korkealla ja yli Euroopan keskita-son. Asuntopolitiikka sekä työpaikkojen keskittyminen kasvukeskuksiin lienevät kasvaneen velkataakan suurimmat syyt.

Erityisongelmana ovat velkaongel-maiset. Pitäisikö hakea työllistymiseen yhtä ratkaisua lainan perinnän ehto-ja muuttamalla? Moni suomalainen on heittänyt työnhaun sikseen, kun ulosot-to vie niin suuren osan tuloista. Minkä takia Suomen ulosottokaaressa on sellai-nen pykälä, että ensin lyhennetään lai-nan korkoja ja vasta sitten pääomaa sekä käsittelymaksuja? Eikö olisi kohtuulli-sempaa, että ensin lainasta tulisi lyhen-tää varsinainen pääoma ja sitten vasta korot sekä käsittelymaksut? Silloinkin lainanantaja saisi omansa takaisin kor-kojen kera. Nykyinen pykälä on kuin kes-kiajalta. Maaorjat ovat muuttuneet ”vel-kaorjiksi”. Veronmaksaja kestitsee osa-puolet.

Yhdistysten työllistäminen jäissäValittiin joko leikkausten tai elvytys-ten tie, halvinta elvytystä, mitä Suomes-sa voidaan tehdä, on tukea yhdistysten työllistämistoimintaa. Pitkäaikaistyöt-tömien kuntakokeiluun laitettiin mil-joonittain valtion rahaa, mutta pitkäai-kaistyöttömien työllistyminen avoimil-le markkinoille on ollut vain prosentin verran vaikuttavampaa, kuin työttömien yhdistyksillä, joiden tuki on ollut jatku-vasti tiukemmalla – eikä ollenkaan sa-moissa sfääreissä, mitä kuntakokeilussa on ollut käytössä.

Hyvä, että kokeillaan kaikenlaista, mutta tärkeää on tukea myös niitä ole-massa olevia toimijoita, jotka ovat mat-kalla jotain jo oppineet.

Nyt yhdistysten työllistämistoiminta on monella paikkakunnalla jäissä. Palk-katukiuudistus ja TE-toimistojen palve-lujen alasajo on aiheuttanut paljon on-gelmia. Monilla ELY-alueilla on nyt se tilanne, että yhdistysten avoimiin työ-paikkoihin ei ohjaudu työntekijöitä. Yksi ongelma on, että nyt TEM:n rahoitus-päätösten pääpaino on 300 päivää työ-markkinatukea työttömyyden perusteel-la saaneet henkilöt. Linjaukselle on loo-giset perusteet, koska kunnat maksavat työmarkkinatuesta puolet jo 300 päivän työttömyyden jälkeen (aiemman 500 päivän sijasta).

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksiin teoreettisesti ohjataan väkeä, jotka ovat 400 tai 500 ansioturva-päivän jälkeen vielä 300 päivää työttö-mänä työmarkkinatuella. Tämä linjaus tulee välittömästi muuttaa. Ei ole hyvä suunta, että ansioturvalla olevat joutuvat odottamaan pahimmillaan reilut kolme vuotta, että saavat mahdollisuuden teh-dä yhdistyksissä töitä.

Ehkä suurimpana julkisten työlli-syyspalveluiden ongelmana on se, että TE-toimistolla on vain yksinkertaises-ti liian vähän työntekijöitä työttömien määrään nähden. Monelta paikkakun-nalta tulee sitä tietoa, että vuoden 2012 jälkeen TE-toimiston henkilökuntaa on vaikea saada kiinni. Palveluja ei saada käynnistettyä, kun ihmisten tilanteita ei saada selvitettyä.

Vuonna 2013 työllisyysmäärärahoista jäi käyttämättä järkyttävät n. 212 miljoo-naa euroa, kun tehtiin suuri hallintouu-distus. Valtion itsepintaisesti soveltama, ulkopuolisen maailman mullistuksista, riippumaton tuloksellisuusohjelma on pahasti halvaannuttanut maamme julki-sen työllisyyden hoidon ja TE-palvelujär-jestelmän ja juuri silloin kun sitä kiperäs-ti tarvittaisiin.

Jukka Haapakoski

Puheenjohtajan palsta

Suomalaisessa talous- ja työllisyyspoliittisessa keskustelussa yksi käsite on noussut viime vuosina ylitse muiden. Tuo käsite on työn tarjonta. Lukuisissa puheenvuoroissa on väitetty, että Suomen talous menestyy tai kurjistuu ja työllisyys paranee tai huononee siitä riippuen, onnistummeko lisäämään työn tarjontaa vai emme.

Jussi AhokasPääekonomisti

SOSTE ry Ku

va: V

eikk

o So

mer

puro

TVYtter 1/2015 7

Ratkaiseeko työn tarjonnan lisääminen työllisyysongelman?

Kun taloustilanne on vuoden 2012 jälkeen jatkuvasti heikentynyt, työttömyys on kasvanut ja työ-paikkojen määrä vähentynyt,

työn tarjonnan nimeen vannovien sano-ma on herättänyt ihmetystä. Kuinka ti-lanteessa, jossa työttömyyden kasvun syynä on havaittavasti talouden lasku-suhdanne ja työpaikkojen määrän vähe-neminen, työnhakuun ja työn vastaanot-tamiseen kannustaminen voisi auttaa? Eikö työn tarjontaa ole riittävästi, kun työttömäksi jääneet kilpailevat kuumei-sesti harvoista avoimiksi ilmoitetuista paikoista?

Jotta työn tarjonnan lisäämisen vaa-tijoiden sanoma avautuisi, on ymmärret-tävä kaksi asiaa. Ensinnäkin työn tarjon-taa lisäävien reformien tarkoituksena ei ole vaikuttaa laskusuhdanteesta johtu-vaan työttömyyteen. Sen sijaan niillä py-ritään alentamaan niin sanottua luon-nollista työttömyysastetta, joka on työn tarjontaa korostavien ajattelussa alin työttömyyden taso, joka taloudessa voi-daan saavuttaa pitkällä aikavälillä. Tar-jontapolitiikka ei siis ole suhdannepoli-tiikkaa, vaan pitkän aikavälin kasvupo-litiikkaa.

Toiseksi on ymmärrettävä, että työn tarjonnan tärkeyden saarnaajien mie-lestä suhdannepolitiikkaa ei välttämät-tä tarvita lainkaan, vaan talous hakeu-tuu lopulta itsestään pitkän aikavälin ta-sapainoon: työttömyys painuu luonnol-

liselle tasolleen ja talous saavuttaa nor-maalin kasvu-uran. Siksi tarjontarefor-meja suositellaan myös tilanteessa, jossa työttömyys on työn tarjonnan lisäämi-sen puolestapuhujienkin mielestä luon-nollista tasoa korkeammalla. Vaikka mo-net tarjontareformit voivat jopa syven-tää taantumaa esimerkiksi leikkaamalla työttömien ostovoimaa, ne kannattaa sil-ti tehdä, sillä lopulta taantuma päättyy itsestään.

Suositukset lisätä työn tarjontaa on siis johdettu kahdesta oletuksesta: siitä, että tarjontareformit painavat alas luon-nollista työttömyyttä ja siitä, että talous hakeutuu automaattisesti tasapainoon, jolloin toteutunut työttömyys on samal-la tasolla kuin luonnollinen työttömyys. Kysymys kuuluukin, ovatko nämä ole-tukset mielekkäitä tarkasteltaessa talou-dellista todellisuuttamme?

Ensimmäinen oletus on siinä mieles-sä perusteltu, että työn tarjonnan lisää-minen voi korkean työllisyyden olosuh-teissa alentaa palkkavaateita ja siten jar-ruttaa inflaatiota, jolla saattaa olla nega-tiivisia vaikutuksia kasvuun ja työllisyy-teen. Oikeanlaiset työmarkkinaraken-teet mahdollistavat näin erittäin alhai-sen työttömyyden ilman, että inflaatios-ta tulee työllisyyttä alentavaa ongelmaa.

Jälkimmäinen oletus puolestaan on hyvin ongelmallinen, sillä rahataloudes-sa ei näytä olevan sellaisia mekanisme-ja, jotka ohjaisivat talouden tasapainoi-

selle kasvu-uralle. Kuten Keynes aikoi-naan kuvasi, epävarmuuden määrittä-mässä taloudessamme talouskasvu riip-puu ensisijaisesti yritysten ja sijoittajien investointihalukkuudesta, jota puoles-taan määrittää keskeisesti lähihistorian tapahtumat sekä talousluottamus.

Jos talousluottamus syystä tai toises-ta putoaa, yritykset eivät investoi ja koti-talouden lisäävät säästämistään, jolloin talouden kokonaiskysyntä supistuu. Tä-män seurauksena yritykset leikkaavat tuotantoaan ja irtisanovat työntekijöi-tä, mikä entisestään alentaa kokonais-kysyntää ja talousluottamusta. Syntyy it-seään vahvistava kierre, joka harvoin jos koskaan katkeaa ilman julkisen vallan väliintuloa ja kokonaiskysyntää lisäävää politiikkaa.

Työn tarjontaa lisääviin reformei-hin tuleekin suhtautua varauksella eri-tyisesti silloin, kun niitä suositellaan ai-noina keinoina talouden tervehdyttämi-seksi keskellä taantumaa. Sen sijaan oli-si muistettava, että rahataloutemme on kysyntävetoinen ja kokonaiskysynnän kasvu määrittää kaikkina aikoina työlli-syyden ja työttömyyden tason. Tarjonta-reformeista voi olla hyötyä talouden lä-hestyessä täystyöllisyyttä, mutta ilman riittävän nopeaa kysynnän kasvua täys-työllisyyttä ei koskaan saavuteta. Siksi ensisijaista työllisyyspolitiikkaa tarjon-tareformien sijaan on aktiivinen kysyn-nänsäätelypolitiikka.

Kolumni: Jussi Ahokas

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro

Esimerkkejä työn tarjonnan lisäämiseksi esitetyistä reformeista:

1. Työttömyyspäivärahan tason alentaminen ja keston lyhentäminen

2. Työnantajan vastuun rajaaminen toistuvasti sairastele-vasta työntekijästä

3. Irtisanomissuojan heikentäminen

4. Paikallisen sopimisen lisääminen ja työehtosopimuksien sitovuuden supistaminen

5. Työmarkkinatuen ehdollisuuden lisääminen ja aktivointi-toimien toteutumisen tarkempi valvonta

Esimerkkejä kysynnänsäätelypolitiikasta:

1. Päätösperäinen julkisten menojen lisääminen sekä vero-tuksen keventäminen kansantulon kasvun taittuessa

2. Julkisen sektorin investointiasteen pitäminen riittävän korkealla (esim. 5%/BKT) kaikkina aikoina

3. Yksityisiin investointeihin kannustaminen investointi-avustuksin ja julkisin rahoitusratkaisuin

4. Suhdanteisiin vastasyklisesti reagoivien tulonsiirtojärjes-telmien kehittäminen – automaattiset vakauttajat, ku-ten taantumassa automaattisesti kasvavat työttömyys-korvaukset ja taantumassa automaattisesti alenevat verotulot

5. Työtakuujärjestelmä, jossa valtio palkkaa kaikki työtä haluavat yhteiskunnallisesti määritetyllä minimipalkalla työntekijöiden osaamista vastaavaan työhön

Haastattelussa Ahmed Hersi

Suomen Afrikkalaiset Työttömät ry on Helsingissä vuonna 1998 perustettu yhdistys, joka haki TVY:n jäsenyyttä tämän vuoden alussa ensimmäisenä maahanmuuttajien perustamana työttömien yhdistyksenä. Afrikkalaiset Työttömät ry:ssä on 155 jäsentä, jotka ovat kotoisin Pohjois- ja Itä-Afrikasta: Somaliasta, Egyptistä, Tunisiasta, Eritreasta ja Etiopiasta.– Me aloitimme täysin tyhjästä. Tämä vaikea suomen kieli on monille ongelma. No, Ihmiset halusivat joka tapauksessa tehdä jotakin. He eivät halunneet elää, kuten usein luullaan, vain yhteiskunnan tuilla, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ahmed Hersi.

Työtä koskevat lait ovat vuosi vuodelta vaikeampiaSuomalaisesta työvoimapolitiikasta ky-syttäessä Ahmed Hersi vastaa: -Työ-tä koskevat lait ovat vuosi vuodelta vai-keampia, esimerkiksi palkkatukimuu-tokset tämän vuoden alusta. Ihmiset ovat pettyneitä. Yleinen taantuma ja nämä muutokset yhdessä ovat hankaloit-taneet tilannetta entisestään.

Koulutus valuu hukkaan– Ongelmana täällä on, että ihmisiä kou-lutetaan pitkälle, mutta kun he valmistu-vat, heille ei löydy työtä. Monet vasta val-mistuneet maahanmuuttajanuoret läh-tevät heti valmistuttuaan pois Suomesta, koska heille ei ole mitään käyttöä täällä. Tilanne on absurdi. Nuoret, toisen pol-ven maahanmuuttajat ovat syntyneet, käyneet koulunsa ja eläneet koko ikänsä täällä, mutta silti he ovat työmarkkinoil-la aina maahanmuuttajan asemassa.

Maahanmuuttajia käsitellään yhtenä massana– Maahanmuuttopolitiikan suunnitte-lussa on ongelmia. Vaikuttaa siltä, että ihmiset, jotka käsittelevät maahanmuut-tajien tilannetta, eivät oikein ymmärrä,

”Meidän on vain yritettävä

parastamme ja ajateltava tulevia

sukupolvia.”

Kuva

: Sar

i Siim

es””Työttöminä, erilaisten toimenpiteiden ja pelkkien tukien varassa elämällä ihmiset tehdään hyödyttömiksi, he kuolevat moraalisesti ja fyysisesti.”

Haastattelussa Ahmed Hersi

Taloustieteiden tohtori Ahmed Hersin vuonna 1998 perustama Suomen Afrikka-laiset Työttömät (SAfT ry) on toiminut ai-emmin nimellä Somali Family Club. Toimis-tossa työskentelee Ahmed Hersin lisäksi yhdistyksen varapuheenjohtaja Afraad Hersi sekä sihteeri Ahmed Nasiid. Myös toimiston ulkopuolella tehdään työtä yh-distyksen hyväksi. Lisäksi yhdistyksellä on aloittelevaa toimintaa Tampereella ja Turussa. Yhdistyksen toimitilat ovat aiem-min olleet Malminkartanossa. Maaliskuun alusta yhdistys aloittaa toimintansa Hert-toniemessä.

Suomen Afrikkalaiset työttömät jär-jestää useita tilaisuuksia vuodessa, muun muassa Pohjois-Somalian ja Etelä-Somali-an itsenäisyyspäivät 26.6 ja 1.7. sekä kan-sainvälisen nuorisopäivän toukokuussa. Tapahtumia järjestetään myös tiedotta-mistarkoituksessa ja yhteistyön lisäämi-seksi Suomen viranomaisten kanssa. Ti-laisuuksiin kutsutaan edustajia Helsingin kaupungilta, Nuorisokeskuksesta, poliisis-ta, koulusta, sosiaalivirastosta ja erilaisis-ta yhdistyksistä, joille on hyötyä maahan-muuttajia, erityisesti somalialaisia, koske-vasta tietoudesta.

Työnsaannin edistäminen Suomessa ja SomaliassaSuomen Afrikkalaiset Työttömät ry:n ensi-sijainen tavoite on afrikkalaisten työllisty-misen edistäminen Suomessa. Tavoitteen

saavuttamiseksi yhdistys tarjoaa työllis-tymistä edistävää koulutusta ja työllisty-misen tukitoimia. Ihmisiä pyritään työllis-tämään myös yhdistyksen erilaisiin teh-täviin. Tärkeä osa toimintaa on suomen kielen opetus sekä osuuskuntatoimintaan kouluttaminen. Lisäksi yhdistyksellä on naisille, nuorille ja lapsille suunnattua lii-kunta- ja harrastustoimintaa, tukiopetus- ja läksykerhoja sekä leirejä. Myös aikuis-ten luku- ja kirjoitustaidottomien tukemi-nen ja opetus kuuluvat yhdistyksen toi-mintaan.

Vuosina 2004–2012 Suomen Afrikka-laiset Työttömät toteuttivat Ulkominis-teriön rahoituksella Horisontti-nimisen projektin, jossa Somalian Lasanodiin ja Buhoodleen perustettiin kaksi koulua. Projekti työllisti kymmenkunta Suomes-sa asuvaa, korkeakoulututkinnon suorit-tanutta afrikkalaista työtöntä. He toimi-vat Somaliassa opettajina 15–25-vuotiail-le nuorille, jotka olivat siihen asti olleet lähinnä lapsisotilaina tai sivustakatsojina sodassa. Nuoret saivat ammatillista kolu-tusta talonrakennuksessa, puuseppinä, sähkö-, ITC-, keittiö- ja vaatetusaloille.

Yhdistys tekee yhteistyötä muun mu-assa Puntland Communityn, Sahan Relief and Development Organizationin (SRDO), Sool Sanaag- ja Jubbaland -järjestöjen kanssa. Se on myös aiemmin osallistunut Suomessa muun muassa Suomen Somali-land kehitys ja integraatio ry:n nuorten so-siaalistamishankkeeseen.

TVYtter 1/2015 9

TVY:n jäsenjärjestöjen kirjo laajenee

mistä on kysymys. Kaikki maahanmuut-tajat laitetaan ikään kuin samaan koriin, vaikka koulutetut voisi kieliopetuksen jälkeen laittaa suoraan työmarkkinoille. Kouluttamattomat sen sijaan pitäisi kou-luttaa ensin. Nyt kaikkiin sovelletaan sa-maa reseptiä. Työttöminä, erilaisten toi-menpiteiden ja pelkkien tukien varassa elämällä ihmiset tehdään hyödyttömik-si, he kuolevat moraalisesti ja fyysisesti.

Tytöt ovat älykkäämpiä– Uskon vakaasti, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Jokaiselle kuuluu oi-keus opiskella ja tehdä työtä. Meillä maa-hanmuuttajatytöt ovat yleensä poikia aktiivisempia oppimaan kieltä, koulut-tautumaan, auttamaan perheitään koti-maassaan ja myös perustamaaan oman perheen, Hersi kertoo.

Maailmassa on paljon maita, jois-sa naisten asema ei ole hyvä. Suomes-sa on onneksi tasa-arvo. Usein oikeas-taan näyttää siltä, että täällä naiset ovat jopa vahvemmassa asemassa. Itselläni on kaksi poikaa ja kaksi tytärtä, voin nähdä, että tytöt ovat älykkäämpiä, Ahmed Her-si naurahtaa.

Sari Siimes

Työttömyysasteen kehitys kieliryhmittäin, työttömien osuus työvoimasta

Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus

afgaanisomalivenäjäbulgariaviro

Pohjois-Karjala*Suominepaliruotsi

*Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä.

Lue lisää maahanmuuttajien työllistymisestä: http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/41/#sthash.C08Aaxot.dpuf

Suomen Afrikkalaiset Työttömät ry

60

50

40

30

20

10

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

%

Kuva

: Sar

i Siim

es

10 TVYtter 1/2015

Betool Hamad on helsinkiläinen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän saapui perheineen Irakista Suomeen syksyllä 1998. Pakolaiseksi hänet ajoi uskonnolliset vainot. Hänet kurssitettiin sairaanhoitajaksi kotimaassaan sodan aikana. Koulutuksesta ja työstä sairaalan ensiapupoliklinikalla ei kuitenkaan jäänyt todistuksia, joilla osoittaa pätevyyttä Suomessa, sillä kaikki katosi sodan myllerryksissä. Suomeen saapuessa Betoolin haaveet olivat korkealla. Hän toivoi voivansa opiskella ja suorittaa korkeakoulututkinnon. Hän haaveili myös voivansa jatkaa sairaanhoitajan ammatissa. Elämä ei ole kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan.

Sari Siimes

Suomeen saapuessa Betool Hamad odotti kolmatta lastaan, joka syn-tyi jo muutaman kuukauden pääs-tä. Samaan aikaan hänen avioliit-

tonsa alkoi rakoilla ja päättyi lopulta eroon.

Suomen kielen opiskelu alkoi heti saapumisen jälkeen, ensin Hämeenlin-nassa ja myöhemmin vielä noin vuoden verran Tampereella. Vasta vuonna 2005–06 Helsingissä Betool sai suoritettua yk-sivuotisen sosiaali- ja terveydenhoito-alan koulutuksen, minkä ohessa hän suoritti myös suomalaisen peruskoulun.

Betool oli jo Irakissa peruskoulun jäl-keen aloittanut lukion, mutta sen lop-puun saattamiseen ei ollut jäänyt voi-mia. Betoolin äiti oli kuollut hänen olles-saan 14-vuotias ja hänen oli lukio-opiske-lun ohessa käytävä työssä ja huolehditta-va pikkusisaruksistaan. Samaan aikaan maata raastoi jo vuosia jatkunut sota Ira-nin kanssa.

Tampereella asuessaan Betool toi-mi kuukauden kouluavustajana. Seuraa-van työharjoittelupaikan helsinkiläises-sä nuorisotalossa hän sai vasta sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksen suo-ritettuaan. Harjoittelun jälkeen Betool joutui jälleen työttömäksi. Hänen kol-mas ja tähän asti viimeinen työnsä oli kolme kuukautta kestänyt harjoittelu helsinkiläisessä kahvilassa vuonna 2007.

Betool kertoo, että hän on joka ker-ran nauttinut sekä kursseilla että työssä olemisesta. – Olen sosiaalinen ja haluai-sin olla ihmisten kanssa, en tahdo vain istua kotona. Tänä päivänä oppisin mie-luummin työssä kuin luokassa, oppisopi-mus sopisi minulle parhaiten. Ja onhan minulla kokemusta työstä, en tahtoisi aloittaa ihan alusta. Työttömyys tuntuu pahalta, tunnen itseni turhaksi. Kun ei ole tekemistä, alan ikävöidä kotimaata ja muistella kaipauksella työtäni siellä.

Kun kysyn Betoolilta, miten hän saa päivänsä kulumaan työttömänä ja onko hänellä harrastuksia, hän vastaa: -Vuon-na 2008 olin mukana työväenopiston vi-deodokumenttiryhmässä, se oli hauskaa. Luen ja kirjoitan runoja myös. Päiväoh-jelmaan kuuluu kaupassakäynti ja vielä kotona asuvien lasten kanssa oleminen. En välitä harrastuksista, haluaisin töi-hin. Haluaisin töihin sairaalaan. Haluan auttaa ihmisiä, jotka kärsivät.

– Totta kai olen huolissani lasteni tulevaisuudesta. Pian heidän oman elä-mänsä pitäisi alkaa; he menevät naimi-siin ja saavat lapsia. Jos ei ole työtä, ei ole rahaa ja elämä on raskasta. En haluaisi, että he kärsivät, kuten minä nyt.

Kun kysyn, miten Betool kokee suo-malaiset työvoimapalvelut, hän vastaa: -Jos TE-toimistosta pyytää apua, saa vas-taukseksi: ”Mene nettisivuillemme, asia selviää sieltä.” Häntä neuvotaan usein myös pyytämään apua lapsiltaan. Mo-nesti kokemus on, että kukaan ei auta. Apua kyllä luvataan; paljon on puhetta, mutta vain vähän tekoja. Lisäksi Betoo-lin mielestä maahanmuuttajien aiempaa kokemusta työelämässä pitäisi työvoi-matoimistossa arvostaa enemmän.

Betool ei muista, että Irakissa olisi ol-lut työttömyyttä siihen aikaan, kun hän vielä asui siellä. Kaikille löytyi jotakin työtä. Myös kaikenlaisen oman yritys-toiminnan, yleensä kaupan tai myymi-sen aloittaminen oli helppoa kelle tahan-sa. Irakissa ei ole suomalaista käytäntöä vastaavaa työttömyysetuutta tai muuta-kaan sosiaaliturvaa, mutta orvoille, van-huksille ja yksinäisille naisille voidaan maksaa avustusta.

– Suomi on minulle rakas. Olen elä-nyt jo lähes puolet elämästäni täällä ja tunnen, että Suomi on toinen kotimaani. Jos käyn ulkomailla, esimerkiksi Ruotsis-sa, alan heti ikävöidä Suomea. Ajattelen usein, että jos Suomessa tapahtuisi jota-kin, tulisi esimerkiksi sota, jäisin tieten-kin tänne palvelemaan maatani. Opetan myös lapsiani kunnioittamaan Suomea kotimaanaan.

Kun kysyn, mitä Betool tekisi, jos mi-tään esteitä ei olisi, hän vastaa: – Jos mi-nulla olisi rahaa, perustaisin oman ara-bialaisen kahvilan. Sieltä saisi arabialais-ta kahvia, teetä, leivonnaisia ja ruokaa-kin. Kahvilalleni löytyisi varmasti asiak-kaita, Betool kertoo hieman innostuen.

Kun kysyn, olisiko Betoolilla jota-kin elämänviisautta, jonka hän tahtoisi jakaa, hän vastaa: – Elämä sisältää kah-denlaisia päiviä, jotka vaihtelevat koko ajan. Yksi päivä on vaikea ja toinen help-po. Vaikeana päivänä on vain oltava kär-sivällinen. Kun on helppoa, on oltava kiitollinen eikä pidä unohtaa, millaista oli, kun oli vaikeaa. Viisaus on lainattu imaami Alilta, Betool kertoo.

En välitä harrastuksista, haluaisin töihin

Haastattelussa Betool Hamad

Kuva: Sari Siimes

”Olen sosiaalinen ja haluaisin olla ihmisten kanssa, en tahdo vain istua kotona”

TVYtter 1/2015 11

Alexandra Salmela, 34, on Bratislavasta Suomeen avioliiton kautta päätynyt teatteridramaturgi, suomenkielen ja kirjallisuuden maisteri ja kirjailija. Hän muutti vaiheittain Suomeen vuosina 2004–2007. Esikoisteoksellaan 27 Eli kuolema tekee taiteilijan Salmela nimettiin vuoden 2010 Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Kun kesken valintaprosessia suomeksi kirjoitetun kirjan kirjoittajaksi paljastui nuori slovakkinainen, oli lautakunta hetken kaaoksessa. Harkinnan jälkeen romaani päätettiin hyväksyä yhtenä palkintoehdokkaana muiden joukkoon. Salmela on ollut onnekas. Hän on saanut tehdä työtä, jota rakastaa, mutta on hän myös tavannut suomalaisen työvoimavirkailijan.

Minulla on vain vähäisiä koke-muksia suomalaisesta työ-elämästä. Kolmen viikon software-testaajapestiäni lu-

kuun ottamatta olen ollut aina jonkinlai-sena freelancerina. Jossain vaiheessa oli kuitenkin ryhdyttävä työttömäksi, sillä muuten emme olisi selviytyneet perheen kanssa. Onneksi sitä ei kestänyt liian pitkään, niin minun ei tarvinnut käydä työllistämiskursseja tai muuta sellaista.

– Kun vein työkkäriin diplomini Pra-han Kaarlen yliopistosta, virkailija jou-tui paniikkiin. Hän kysyi: – Mikä toi on? Millä kielellä se on kirjoitettu? (Se on la-tinaksi). Sitten hän huokaisi lannistu-neena ja ilmoitti, ettei todistus mahdu kopiokoneeseen. Tilanteessa oli kieltä-mättä komiikkaa, mutta kyllä se oli tur-hauttavaa myös.

– Minussa ei ole sitä työkkärin niin kaipaamaa yrittäjyyttä eikä oma-aloit-teisuutta, joten itsensä tyrkyttäminen ja töiden järjestäminen oli minulle ylitse-pääsemättömän raskasta.

– Bratislavassa ja Prahassa olin opis-kelija ja tein sen ohessa kaikenlaisia hanttihommia. Valmistuin yliopistosta Suomeen muuttamiseni jälkeen ja vasta silloin sain kokea työttömyyden ilot en-simmäistä kertaa.

– Slovakiassa harva rekisteröityy työttömäksi, jos kyseessä on vain lyhem-pi työttömyysjakso, sillä siihen liittyvä byrokratia on valtava ja korvaus tuskin sen arvoinen. Sen sijaan siellä pärjäillään vaan jotenkin, pääasiassa pimeillä töil-lä. Slovakiaan verrattuna Suomessa voi työttömänä pärjätä ainakin jotenkuten, rahallisesti siis.

– Tekisin nykyistä työtäni – kirjoit-tamista – ilman korvaustakin. Olen kir-joittanut koko ikäni, enkä ole edes osan-nut kutsua sitä työksi. Se kolme viikkoa softan testaajana toimistossa ei ollut niin hauskaa, eikä liioin tuntunut erityisen merkitykselliseltä.

– Slovakiassa ajatellaan, että ken ei työtä tee, on laiskuri: sosiaalinen hylkiö. Slovakiassa ihmiset lähtevät yhä töiden perään ulkomaille ja tuovat sitten rahaa kotiin. Olen itse kotoisin vauraasta pää-kaupungista, ero tiettyihin muihin alu-eisiin on valtava. Niissä työttömyys on tilastojen valossa äärimmäisen korkea,

mutta tuskin tilastot osaavat jäljittää jo-kaista pimeästi työskentelevää.

– Toivon, että tulevaisuudessa opit-taisiin arvostamaan paikallisuutta. Kun-nioitettaisiin maata, jossa ja josta ele-tään, eikä sitä myytäisi ensimmäiselle, joka tarjoaa siitä puoli penniä, turme-lee sen ja jatkaa taas matkaansa. Toivon myös sitä, että ihmisiä, jotka siinä maas-sa elävät, kunnioitettaisiin, huolimat-ta siitä, että jotkut maankolkat ovatkin kasvukeskuksista katsoen jumalan selän takana. Olisi ymmärrettävä, että raha on väline eikä tavoite.

– Työttömyys on vaikea kysymys. Sii-hen on varmasti syynä muun muassa ly-hytnäköinen kilpailu ja loppumaton voi-tontavoittelu. Jos asioita tehtäisiin mal-tilla eikä tuijotettaisi ainoastaan yrityk-sen kilpailukykyisyyteen ja osinkotuloi-hin, yrityksillä olisi varaa pitää ihmiset töissä.

– Työttömyyteen voi epäsuorasti kannustaa myös epäoikeudenmukainen palkkaus: jos ihminen tekee työtä, sii-tä kuuluu maksaa kohtuullista palkkaa. Jos työttömänä oleminen on kannatta-vampaa kuin työssäkäynti, esimerkiksi vaikka minimipalkalla tai tukityöllistet-tynä, ei pitäisi ihmetellä, että moni va-litsee helpomman ja mukavamman tien. Harvalle työ on niin suuri intohimo, että suostuisi tekemään sitä puoli-ilmaiseksi.

Uskon, että jos työ on vähenemässä automaation takia, sitä on kyllä mahdol-lista jakaa oikeudenmukaisemmin. Työ voidaan saada riittämään kaikille ja sa-malla kenenkään ei enää tarvitse raataa liikaa. Jokaisen kuuluu saada sellaista palkkaa, jolla pystyy elämään kunnollis-ta elämää.

– Oikeudenmukaisen työn- ja tulon-jaon kautta ihmisillä olisi myös enem-män aikaa ja energiaa niin itselle kuin toisilleenkin; he ehtisivät harrastaa ja ja-lostaa itseään. En usko, että kukaan oi-keasti tarvitsee ylisuuria palkkioita tai palkkoja.

– Ja jos veroja kerran kerätään, nii-tä kuuluu kerätä jokaiselta ja pitää huol-ta siitä, että verotulot myös jäävät Suo-meen.

Sari Siimes

Slovakki, josta tuli suomalainen kirjailija

Olen aina tehnyt työtä, josta pidän, tosin harvoin siitä on myös maksettu.”

-

Haastattelussa Alexandra Salmela

Somaliasta Suomeen 15-vuotiaana muuttanut Abdirahim ”Husu” Hussein, 36, tunnetaan meillä radiosta, TV:stä ja politiikasta. Yhteisöpedagogi, toimittaja ja neljän lapsen isä asettuu tänä keväänä jo toisen kerran Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi Helsingin vaalipiirissä. Husu tunnetaan lisäksi periksiantamattomana kulttuurien välisen yhteisymmärryksen puolestapuhujana ja onnistuneen kotoutumisen malliesimerkkinä.

Miten suomalaiset työmarkkinat saadaan piristymään?– Suomessa on paljon osaamista, jolle olisi varmasti kysyntää maailmalla. Suo-malaisten yritysten ja yritysmaailman ihmisten pitäisi alkaa ajatella kansain-välisesti. On sama, kuka tuotteen ostaa, kunhan se ostetaan. Tuotteiden ja pal-veluiden markkinointi pitäisi suunnata aina myös Suomen rajojen ulkopuolelle, ei vain suomalaisille. Sitä ei tarvitse teh-dä EU:n tai USA:n kautta, vaan ihan suo-raan Suomesta sinne, minne halutaan viedä.

– Ulkomaalaiset nuoret saavat Suo-messa ilmaista korkeakouluopetusta, esimerkiksi heidän joukostaan voisi kou-lutuksen päätyttyä löytyä henkilöitä, jot-ka voisivat toimia kaupan yhdyshenkilöi-nä Suomen ja oman kotimaansa välillä.

Miten maahanmuuttajien työllisyyt-tä voitaisiin parantaa Suomessa?– Mikroyrittäjyys pitäisi tehdä mahdolli-seksi. Esimerkiksi alle 30 000 euroa vuo-dessa ansaitseva yrittäjä voisi saada ve-rohelpotuksia niin, että hänen veropro-senttinsa olisi vain 10. Yrittäjyyteen pi-täisi kannustaa ja sen pitäisi olla kannat-tavaa.

– Toiseksi työnantajien pitäisi saa-da enemmän tietoa maahanmuuttajista. On tärkeää, että maahanmuuttajiin koh-distuvia pelkoja saadaan vähennettyä ja asenteita muuttumaan myönteisemmik-si, siten saadaan syrjintääkin poistettua.

– Kolmanneksi maahanmuuttajia oli-si kannustettava enemmän. Kotoutta-mistoimet pitäisi aloittaa välittömästi, kun he saapuvat Suomeen. Pitäisi myös tehdä heille selväksi, että palkalla täällä eletään ja että toimeentulotuki on se vii-meinen oljenkorsi, jos tulee hätä.

Kuinka edistäisit erityisesti naisten työllistymistä?– Naisille toimivat tietysti samat keinot kuin miehillekin. Tällä hetkellä on niin, että maahanmuuttajatytöt kouluttautu-vat poikia paremmin, mutta pojat kui-tenkin työllistyvät paremmin. Tämä joh-tuu siitä, että esimerkiksi bussi- ja tak-sikuskin ja siivoojan paikkoja on enem-män tarjolla kuin töitä, joihin vaaditaan korkeampi koulutus.

– Vieraillessani Yhdysvalloissa, San Diegossa, kävin tutustumassa meksiko-laisten maahanmuuttajanaisten yhdis-tykseen nimeltä Chikana Federation. Yh-distyksessä oli kehitetty järjestelmä, joka lisäsi naisten mahdollisuuksia työssä-käyntiin ja samalla takasi heidän lapsil-leen päivähoitopaikan, jossa lapsia hoi-dettiin heidän omalla äidinkielellään, espanjaksi. Siinä noin 20 naisesta pari jäi huolehtimaan lapsista, kun muut suun-tasivat kodin ulkopuolisiin töihin. Mek-sikolaisnaisten työt ovat useimmiten ta-loudenhoitoa tai tehdastyötä. Yhdistyk-sen kautta työssäkäyvät naiset maksoi-vat yhdessä palkoistaan lastenhoitajien palkat.

Tällainen järjestely voisi Suomessa-kin houkutella pienten lasten äitejä töi-hin. Nykyisin moni äiti jää kotiin kol-meksikin vuodeksi, koska haluaa var-mistaa, että lapsi oppii ensin kunnolla oman äidinkielensä.

Suomen kieli sujuvaksi ja kauppa kansainväliseksi

Haastattelussa Abdirahim Hussein

12 TVYtter 1/2015

Mikä on mottosi?

– Ajattele globaalisti, toimi

paikallisesti.

Sananvapauspalkinto rohkeudesta ja omaäänisyydestä maahanmuuttajakysymyksissäAbdirahim Husu Hussein on tuonut suomalaiseen keskusteluun ja kulttuuriin kipeästi kaivatun äänen. Somaliassa syntynyt Husu on maahanmuuttaja, joka ei ole suostunut asettumaan maahanmuuttajille valittuun rooliin, ei päähän potkittuna tai uhrina. Mediassa ja politiikassa hän on tuonut esiin oman, persoonallisen äänensä ja korostanut, että maahanmuuttajat tai kan-tasuomalaiset, somalialaiset tai suomenruotsalaiset eivät ole yhdestä puusta veistettyjä ryhmiä. Riippumatta iästä, synnyinmaasta, uskonnosta, äidinkie-lestä tai ammatista ihmisiin pitää suhtautua yksilöinä. Hän on tähdentänyt, että ihmisiin pitää suhtautua nimenomaan yksilöinä – iästä, synnyinmaasta, uskonnosta, äidinkielestä tai ammatista riippumatta. (Lähde: www.suomen-pen.fi/?p=3914)

Kuva

: Sar

i Siim

es

Mitä mieltä olet maahanmuuttajien sosiaaliturvakeskustelusta? Tukevat-ko esimerkiksi julkiset tukityöllistä-misen toimenpiteet tai kotouttami-nen riittävästi, missä on mahdollisia ongelmakohtia?

– Valitettavan usein tuet passivoivat enemmän kuin kannustavat työhön. Eh-dottomasti tärkein asia maahanmuutta-jan kotoutumisessa ja työhön pääsyssä on suomen kielen taito. Maahanmuutta-jan asioiden hoidossa saatetaan pitkään käyttää tulkkia, vaikka tunnin tulkin palkkiolla voitaisiin maksaa kolme tun-tia suomen kielen opetusta kielitaidot-tomalle tulijalle. Aktivointitoimet, joista suomen kielen opetus on ensimmäinen, pitäisi aloittaa aivan välittömästi, kun ihminen saapuu Suomeen.

– Ongelmallista on myös resurssien hajanaisuus. Maahanmuuttajien palvelut ja tukitoimet tulevat liian monelta erik-seen toimivalta taholta, ja maahanmuut-tajan on siksi vaikea löytää niitä tai ym-märtää, miten asiat toimivat täällä.

Minkälainen on maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen tilanne tällä hetkellä?

– Kielikoulutus on hyvin rajallista. On-gelmana on, että suurimpiin kaupunkei-hin valuu koko ajan lisää väkeä. Niissä on mahdollista järjestää elämänsä niin, että henkilö toimii lähes pelkästään omissa, samasta lähtökulttuurista tulevissa tai toisista maahanmuuttajista muodostu-vissa piireissä eikä joudu ollenkaan käyt-tämään suomen kieltä.

– Tästä syystä maahanmuuttajat olisi aluksi hyvä hajasijoittaa ympäri Suomea. Pikkukaupungeissa ja -pitäjissä he oppi-sivat väistämättä kieltä, minkä jälkeen he voisivat siirtyä isommillekin paikka-kunnille, joissa he kielitaitoisina saisivat helpommin työtä.

– Kielikoulutus ei välttämättä tar-vitse rahaa, enemmän on kysymys asen-teesta. Kantasuomalaisten ja maahan-muuttajien pitäisi löytää me-henkeä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä kaikin kei-noin. Kieltä voi oppia paljon muuallakin kuin suomen kielen kurssilla tai koulu-tuksessa. Kieltä voi oppia naapuruussuh-teissa, järjestötoiminnassa ja harrastuk-sissa, on myös paljon eläkkeellä olevia opettajia, jotka voisivat opettaa suomea maahanmuuttajille vapaaehtoistyönä.

– Olisi ymmärrettävä, että on sekä kantasuomalaisten että maahanmuut-tajien etu, jos maahanmuuttajat tunte-vat itsensä tervetulleiksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin heistä tulee tätä maata palvelevia, veroja maksavia kan-salaisia.

Sait juuri PEN-keskuksen sananva-pauspalkinnon radiossa tekemästäsi tasa-arvon edistämistyöstä?– Keskustelemalla pääsemme yhteisym-märrykseen ja kompromisseihin. Muuta tietä ei ole.

Sari Siimes

Haastattelussa Abdirahim Hussein

TVYtter 1/2015 13

Kuva

: Sar

i Siim

es

14 TVYtter 1/2015

Kolumni: Nasima Razmyar

Suomeen saavutaan monista eri syistä. Toiset pakenevat sodan ja hädän keskeltä, toiset lähtevät opiskelemaan, töihin tai kumppanin perässä. Kansainvälisesti katsoen Suomen ulkomaalaisväestö on pieni ja maahanmuuttomme muihin EU-maihin verrattuna poikkeavaa. Suuri osa Suomeen saapuvista on peräisin muista Euroopan maista.

Myös ero muihin Pohjoismai-hin on suuri. Vuonna 2012 ul-komailla syntyneiden osuus koko väestömme oli 5,3 pro-

senttia, kun vuoden 2011 tilastojen mu-kaan se oli Ruotsissa 14,9 prosenttia, Norjassa 11,1 prosenttia ja Tanskassa 8,6 prosenttia.

Työtä ja yhteenkuuluvuuden tunnettaTyössäkäyntiä pidetään yhtenä keskei-senä kotoutumista kuvaavana mittari-na. Tämä on helppo ymmärtää. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan sitä kautta luodaan ihmissuhteita, verkos-toja, kiinnitytään yhteiskuntaan. Työ ei tietenkään ole autuaaksi tekevää tai ai-noa ratkaisu näiden asioiden saavutta-miseen. Suomessa on paljon harrastus- ja järjestötoimintaa, jonka kautta pää-see toteuttamaan itseään, mukaan yhtei-söihin ja jättämään jälkensä maailmaan. Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä ja se edistää jokaisen meidän hyvinvointia. Ystävyys, läheisyys, rakkaus ja toisista välittäminen ovat voimista vahvimmat.

Maahanmuuttajien työttömyysaste oli 16,1 prosenttia vuonna 2012. Kantavä-estön vastaava luku on reilut seitsemän prosenttia. Työllistyminen vaihtelee suu-resti maahanmuuttajan lähtömaan mu-kaan ja on riippuvainen siitä, onko tulija saapunut Suomeen laman vai nousukau-den aikana. Työttömyys on minulle tut-tu ilmiö oman perheenikin kautta. Oma perheemme pakeni sodan alta Suomeen vuonna 1992. Vanhempani eivät ole työl-listyneet sinä 22 vuoden aikana, jonka olemme Suomessa asuneet. Onnekkaim-pia ovatkin juuri he, joiden kohdalla tii-vis lähipiiri antaa elämään tukea ja sisäl-töä. Vanhempani ovat pärjänneet per-heemme ja meidän lasten tuella.

Oiva vaalimanifestiJulkaisin helmikuussa Oiva vaalimani-festi -nimisen maahanmuuttomyöntei-sen ohjelman. Keskeinen viestini on, että Suomeen ei saa päästää syntymään kah-den kastin työmarkkinoita, joissa ihmi-siä ohjataan suorittaviin pienipalkkai-siin töihin, riippumatta näiden työky-vystä, koulutuksesta, lahjakkuuksista ja

osaamisen tasosta. Jokaiselle on tärkeää päästä koulutustaan vastaavaan työhön tai opiskelemaan sellaista alaa, jolle so-veltuu ja jonka kokee omakseen. Suo-mella ei ole varaa hukata täällä olevaa eikä tänne tulevaa osaamista.

Uuteen maahan kotoutumisessa kyse ei oleva vain työnsaannista, vaan myös uuteen kulttuuriin oppimista. Maahan-muuttajabarometrin tulosten mukaan suurin osa maahanmuuttajista haluai-si enemmän suomalaisia tuttavia. Kol-mannes vastaajista sanoo, ettei heillä ole yhtään suomalaista ystävää. Tutustumi-sen vaikeuden merkittävimpänä syynä pidettiin kielitaitoa, puolet vastaajista ei kokenut puhuvansa tarpeeksi hyvin suo-mea.

Suomi-kerhoista kahvipöytiinSuomen kielen taidon merkitystä ei voi vähätellä minkään asian suhteen. Jos työttömyyteen liittyvä asiointi virastois-sa ja työnhaku tuottaa harmaita hiuksia ja huolta kantasuomalaisille, niin maa-hanmuuttajat ovat vielä heikommassa asemassa. Kaikesta tärkeintä kielen opis-kelussa on oma halu oppia. Kielikoulu-tuksessa on huomioitava jokaisen yksi-lön jo olemassa oleva kielitaito, kielitaito ja oppimiskyky.

Kielikurssien rinnalle tarvitaan lisää non-formaalia kielen oppimista. Tästä on olemassa onnistuneita kokeiluja eri hankkeista. Yksi helmistä on kielikurs-sien yhteydessä ja työpaikoilla toimivat Suomi-kerhot. On havaittu, että suoma-lainen kahvipöytäkeskustelu, niin töissä kuin vapaa-ajallakin, vaatii tietynlaisen kulttuurisen tietovarannon. Tätä varan-toa ja rohkeutta käyttää suomen kieltä on onnistuttu kartuttamaan hyvin kes-kustelukerhojen avulla.

Ihmisen tausta ei saa määritellä tä-män elämän suuntaa. Luodaan arkeem-me lisää Suomi-kerhojen tapaista toi-mintaa, joissa pääsemme tutustumaan eri kulttuureihin ja kartuttamaan kahvi-pöytiemme kulttuuritietovarantoa. Hui-kataan vähän tuntemattomammallekin naapurille hyvää päivää. Kutsutaan kah-ville. Jutellaan päivän uutistapahtumis-ta, säästä, elämästä. Annetaan uusille tuttavuuksille mahdollisuus.

Nasima Razmyar

Mistä tunnet sä ystävän

TVYtter 1/2015 15

Kolumni: Nasima Razmyar

16 TVYtter 1/2015

Asennoituminen perustuloon on muuttunut myönteisemmäksi niin eduskuntapuolueiden kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Yhä useampi taho on valmis myöntämään, ettei sosiaalista turvaverkkoa ole saatu toimimaan riittävän hyvin: jähmeä ja byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä ajaa ihmisiä tukiloukkoon, leimaa tuen saajia ja jättää kaikkein hädänalaisimmat kokonaan tukien ulkopuolelle.

Keskustan eduskuntaryhmä ja Suomen perustuloverkosto jär-jestivät kolmituntisen keskus-telun perustulosta eduskun-

nan Pikkuparlamentin Kansalaisinfos-sa 20.1.2015. Keskustelemassa olivat Aja-tuspaja e2:n johtaja Karina Jutila, Suo-men perustuloverkoston puheenjohtaja Simo Ruottinen sekä tutkija-asiantun-tijoita. Lisäksi paneelissa olivat mukana kansanedustajat Elina Lepomäki (kok), Kauko Tuuupainen (ps), Aila Palonie-mi (kesk), Anna Kontula (vas) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Keskustelussa todettiin, ettei perus-tulo ole lainkaan uusi idea, sitä ovat eri aikoina eri nimillä ja painotuksilla tar-joilleet niin tutkijat kuin poliitikotkin. Vaikka perustuloa kannatetaan yhä laa-jemmin, muotoilut sen sisällöstä, toteut-tamistavoista ja aikatauluista aiheutta-vat näkemyseroja. Keskustelun lähtökoh-tana oli perustulon kokeilu: miten kan-salaiset kokeeseen tulisi valita, mikä olisi kokeen kesto, tulosten arvioinnin aika-taulu ja mitä muutoksia koehenkilöiden tai ryhmien käyttäytymisessä ja elämän-laadussa tulisi mitata.

Kokeilu turhaa pitkittämistäKansalaisinfon auditorion ääriään myö-ten täyttänyt yleisö otti aktiivisesti kan-taa puheenvuoroihin. Entisen kansan-edustajan ja Helsingissä sosiaalitoimen johtajana pitkään toimineen Kati Pel-tolan mielestä kokeilumallien pyöritte-lyn sijaan pitäisi siirtyä suoraan perus-tuloon. Kantaansa hän perusteli sillä, että ongelmat ovat olleet täysin tiedos-sa jo liiankin pitkään eikä nykyjärjestel-mä toimi. Asiantuntijana paikalle saapu-nut Helsingin yliopiston dosentti Jouko Kajanoja tunnusti, ettei ollut etukäteen tiennyt, että keskustelussa pohditaan vaihtoehtoisesti myös suoraa siirtymis-tä perustuloon, hänen mukaansa yhtäai-kainen kokeilu ja toimeenpano eivät pois sulkisi toisiaan.

Tänk lanseeraa kenttä-koekulttuuria ja näyttöön perustuvaa politiikkaaSitran ja Telan rahoittamaa Ajatushau-tomo Tänkin perustuloselvitystä Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttä-koekulttuurin lyhyt oppimäärä oli esitte-lemässä toinen tutkimuksen tekijöistä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen van-hempi tutkija Ohto Kanninen. Selvi-tyksen mukaan Suomessa toteuttamis-kelpoisin malli olisi negatiivinen tulove-ro. Negatiivinen tulovero tarkoittaa ve-rojärjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riip-puvan tulonsiirron.

Tuleeko perustulo hallitusneuvotteluihin?

Lisätietoa:

Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä:

thinktaenk.fi/wp-content/uploads/2014/11/perustulo.pdf

Koko tapahtuma videoituna Suomen perustuloverkoston sivuilla: http://perustulo.org

Perustili: http://www.libera.fi/perustili/perustili-nain-se-toimii/

Mielipidekysely rohkaisee perustulokokeiluunKeskustalaisen Ajatuspaja e2:n Ta loustutkimuksella vuo-denvaihteessa teettämässä tutkimuksessa suhtautumista perustuloon selvitettiin seu-raavalla väittämällä: Voisin kannattaa perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeen-tulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen.

Kyselyyn vastanneista 79% vastasi myöntävästi. Tutkimus osoittaa, että pieni- ja keski-tuloisten ohella myös hyvätu-loiset ja korkeasti koulutetut kannattavat perustuloa.

Puolueista perustuloa kanna-tetaan eniten Vihreissä (91%) ja Vasemmistoliitossa (90%). Myös Keskustan (79%), Kokoo-muksen (77%), Sdp:n (77%) ja Perussuomalaisten (73%) kan-nattajista selkeä enemmistö tukee perustuloa. Alhaisinta kannatus oli Kristillisdemo-kraateissa (66%).

Lisätietoa e2:n teettämästä kyselystä: www.e2.fi

SAK:n eläkeasiantuntija Kaija

Kallinen kirjoitti perustulosta

Karenssisanomat 2/2013:ssa.

TVYtter 1/2015 17

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja Aila Paloniemi (kesk).

Kokeilun metodit vaikuttavat saataviin tuloksiinTänkin selvitys myös manifestoi kenttä-koetta, tutkimusasetelmaa, jossa perus-tuloa kokeiltaisiin satunnaisesti ympäri Suomea valituilla kansalaisilla. Kenttä-kokeella voitaisiin selvityksen mukaan luotettavimmin tutkia perustulouudis-tuksen vaikutuksia pienituloisen työ-ikäisen väestön työssäkäyntiin. Kan-nisen mukaan satunnaisotannalla saa-taisiin laadukasta ja yleistettävää tietoa mallin vaikutuksista, toisin kuin alueel-lisella kokeilulla.

Kansanedustaja ja yhteiskuntatietei-den tohtori Anna Kontula kommentoi tutkimusta kriittisesti. Perustuloa pitäisi Kontulan mukaan ehdottomasti kokeil-la ja tutkia alueellisesti ja riittävän laa-join otoksin, jolloin muutokset koskisivat myös yksilön yhteisöä. Hänen mukaan-sa kenttätutkimus jättäisi kokonaan huo-miotta sosiaalisen ympäristön ja lähiyh-teisöjen vaikutuksen ihmisten käyttäy-tymiseen ja kulttuurisiin muutoksiin.

Kenttäkokeessa tutkimuksen kohtee-na voisi esimerkiksi olla henkilö, jonka muu perhe elää edelleen ”työkkäri-sos-su-myllyssä”, jolloin perustulon vaiku-tuksista kyseisen yksilön tilanteeseen ei saataisi oikeaa tutkimustietoa. Kontula huomautti myös, että perustulon perus-teena usein käytettyä kulttuurin muu-tosta on vaikea havaita lyhytkestoisilla, 1–2 vuoden mittaisilla kokeiluilla, jollai-nen Ajatushautomo Tänkinkin malli on.

Työhön kannustaminen, turvallisuus ja pompottelun loppuminen Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina toimivan Heikki Hiila-mon mukaan perustuloa lähestytään yleensä kahdesta eri lähtökohdasta: joko ajatellaan ihmisten tulevan paremmin toimeen itsenäisesti (ilman yhteiskun-nan holhoamista) tai ajatellaan, että yh-teiskunnassa on jaettavaa hyvinvointia, joka pitää ottaa käyttöön.

Perustulon uskotaan lopettavan tu-kiloukut ja kannustavan työhön, koska palkkatulot eivät vaikuta perustuloon, kuten ne vaikuttavat työttömyysetuuk-siin, asumis- ja toimeentulotukeen. Sa-malla harmaa talous vähenisi ja verotu-lot nousisivat. Perustulon keskeinen teh-tävä on myös vähentää köyhyyttä, tuki-byrokratiaa, tuen saamisen leimaavuut-ta, sosiaaliturvan aukkoja ja väärinkäy-töksiä.

Samalla se vapauttaisi sosiaalityön resursseja ennaltaehkäisevään sosiaali-työhön ja kaikkein eniten apua tarvitse-ville. Perustulon tarkoitus on myös lisätä kansalaisten turvallisuuden ja jatkuvuu-den tunnetta muuttuneessa työelämässä sekä aloilla, jotka rahassa mitaten tuot-tavat vähän, kuten esimerkiksi luovat alat. Perustulo turvaisi myös yrittäjien asemaa, jotka ovat nyt väliinputoajia tu-kien suhteen. Perustulon uskotaan myös

nostavan kaikenlaisen auttamis-, vapaa-ehtois- ja kansalaisjärjestötyön hyväk-sytyksi ja tunnustetuksi vaihtoehdoksi palkkatyön rinnalle.

Lähtökohdasta ja puoluekannas-ta riippumatta useimmat keskusteli-jat olivat vakuuttuneita perustulon tar-koituksenmukaisuudesta. Poikkeuksen teki talousliberalisti, kokoomuksen Eli-na Lepomäki, joka kohdistaisi perus-tulon vain kaikkein heikoimpaan kan-sanosaan. Hänen mukaansa nykyiset tu-lonsiirrot tapahtuvat keskiluokalta kes-kiluokalle ja ovat kuin bingo, jossa tai-tavimmat nostavat tuloja tekemättä mi-tään. Hänen mukaansa jo nyt käyttööno-tettu työttömyysturvan suojaosa on jon-kinlaista perustuloa.

Lepomäki kannattaa Libera-ajatus-pajassa ideoimaansa perustiliä. Perustili olisi tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuu-distus, jossa kansalaisille myönnettäisiin 20 000 euron alkupääoma, jolla jokainen itse rahoittaisi 400 euron kuukausinos-toilla opiskelunsa sekä kaiken työttö-myysturvan.

Perustulossa nähdään myös uhkiaOhto Kanninen mainitsi perustulon yh-tenä riskinä rahoituksen kestämättö-myyden, mikäli kansalaisten työnteko perustulon myötä kääntyisikin laskuun.

Kuva

: Sar

i Siim

es

18 TVYtter 1/2015

Kauko Tuupainen (ps) ja Elina Lepomäki (kok).

Heikki Hiilamon mukaan erityistä riskiryhmää perustulon passivoiville vai-kutuksille voisivat olla kotiäidit, syrjäy-tymisuhan alla olevat nuoret ja opiskeli-jat. Myös kotona asuvista, vielä koulunsa päättämättömistä nuorista ylipäätään ol-tiin huolissaan.

Hiilamon ehdotus olisi riskiryhmien perustulon kytkeminen tiettyjen palve-lujen käyttämiseen. Kati Peltola oli var-ma, ettei perustulo voisi lisätä ongelmia, vaan olisi ihmisten näkökulmasta erin-omainen ratkaisu nykyisen sekavan jär-jestelmän sijaan. Peltola korosti, että töi-hin pääseminen ei ole sosiaalipoliittinen

kysymys, vaan tuotannollinen ongelma, joka on riippuvainen muista tekijöistä.

Vähintään perustulokokeilu seuraavaan hallitusohjelmaanOuti Alanko-Kahiluoto ja Aila Paloniemi vertasivat nykyistä sosiaaliturvaa katis-kaan: kun sisään on uinut, ulos on mah-dotonta päästä. Anna Kontula piti verta-usta huonona, koska kaikkein huonoim-min pärjäävät eivät löydä edes sisään. Muutosta siis tarvitaan ja perustuloko-

keilun toivotaan pääsevän käsittelyyn seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Paloniemi toteaa, että kokeilua tar-vitaan, koska poliitikot tarvitsevat kättä pidempää tehdäkseen lopullisia päätök-siä. Anna Kontula toivoo, että kokeiluun tulisi erilaisia perustulomalleja. Perus-tulon suuruus on kuitenkin lähtökohtai-sesti oltava kunnollinen, kokeilun ajalli-sesti riittävän pitkä ja toteutettu alueel-lisesti. Innostuneen ja tiiviin keskuste-lun päätteeksi Aila Paloniemi huikkasi varman oloisesti koko salilliselle yleisöä: Tämä keskustelu ei varmasti jää tähän!

Sari Siimes

Anna Kontula (vas).

Perustulo. Maksetaan henkilökohtai-sesti kaikille yhteiskunnan jäsenille il-man ehtoja ja vastikkeetta. Perustulo on pohja, jota voidaan täydentää ansio- ja pääomatuloilla tai muilla sosiaalisilla tulonsiirroilla. Hyvätuloisilta perustulo leikkautuu pois ansiotuloverotuksessa.

Kansalaispalkka. Käytetään yleensä samassa merkityksessä kuin perustulo, joskus viitataan vastikkeelliseen osallis-tumistuloon, johon liittyy velvoite osal-listua esimerkiksi kansalaistyöhön. Käy-tetty enimmäkseen pohjoismaissa.

Sosiaalinen osinko. Kaikille kansalai-sille tai tietyn alueen asukkaille mak-settava kertaluontoinen tai säännölli-nen etuus, joka voi perustua esimerkik-si luonnonvaroista saatuihin tuottoihin.

Sosiaalinen osuus/ peruspääoma. Kertaluonteisesti (esimerkiksi henki-lön tullessa täysi-ikäiseksi) maksetta-va ”sosiaalinen perintö”. Bruce Acker-man ja Anne Alstott ehdottivat vuonna

1999 Yhdysvalloissa 80 000 dollarin suu-ruista pääomaa, joka maksettaisiin nel-jässä vuosittaisessa erässä henkilön täy-tettyä 21 vuotta. Ainoana ehtona tämän perintöosan saamiselle olisi, että hen-kilö suoriutuu toisen asteen opinnoista ja on syyllistymättä rikoksiin. Jokainen saa käyttää pääoman miten itse haluaa. Ackermanin ja Alstottin ehdotuksessa sosiaalinen pääoma rahoitettaisiin kaik-keen yli 230 000 dollaria ylittävään yksi-tyisomaisuuteen kohdistuvalla kahden prosentin suuruisella vuosittaisella va-rallisuusverolla.

Osallistumistulo. Tulon saajan on vastikkeeksi osallistuttava esimerkiksi kansalaistyöhön. Osallistumistuloa ovat ehdottaneet ainakin taloustieteilijä Ant-hony Atkinson (1196) Isossa-Britannias-sa ja sosiaaalipolitiikan asiantuntija Kati Peltola (1997) Suomessa. Atkinson esit-ti osallistumistuloa maksettavaksi niil-le, jotka voivat osoittaa olevansa töissä, hakevansa töitä, olevansa työkyvyttömiä

tai osallistuvansa erilaisiin hoiva- ja kan-salaisjärjestötehtäviin.

Negatiivinen tulovero. Verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelmä. Määritellyn tulorajan alle jääville mak-settava tulonsiirto, joka asteittain leik-kaantuu pois tulojen noustessa. Negatii-visesta tuloverosta on keskusteltu keino-na selkiyttää sosiaaliturvaa ja vähentää köyhyyttä säilyttäen samalla kannusteet työntekoon. On osoitettu, että perustu-lo ja negatiivinen tulovero voivat johtaa melko samantapaiseen lopputulokseen.

Vähimmäistulotakuu. Tarveharkin-tainen vähimmäistoimeentulon turva, esimerkiksi Suomessa toimeentulotuki. Perustulo nähdään usein vaihtoehtona vähimmäistulotakuulle, koska perustu-lon keskeinen ominaisuus on tarvehar-kinnan puute. Toisaalta toimeentulotuki voidaan nähdä perustulon täydentäjänä.

Lähde: Johanna Perkiö: Uuden tulonjaon perusta. KSL 2014

Perustulo ja sen variaatioita

Kuva

t: Sa

ri Si

imes

TVYtter 1/2015 19

Kaakkois-Suomen työttömät järjestävätviisipäiväsen kulttuuri- ja luontoreissun Tartoon 25.–29.5.2015Hinta: 380,00 € (Kakkois-Suomesta lähtevät) ja 360,00 € (Helsingistä lähtevät, joiden oltava satamassa 25.5.2015 klo 10.15).Hintaan sisältyy: Laivaliput kansipaikoin Helsinki–Tallinna–Helsinki, bussi (sama bussi koko matkan ajan), neljän yön majoitus hotelli Pallas kahden hengen huoneissa aamiaisineen, museoliput, matkaoppaan palvelut.Yhden hengen huoneen lisämaksu on 60,00 € / 4 yötä.Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset: 1.4.2015 mennessä Matti Nygrenille. Varausmaksu: 100,00 € / lähtijä maksettava 1.4.2015 mennessä.

Ilmoita: nimi, laskutusosoite, puhelin, syntymä aika, otatko yhden hengen huoneen ja mistä tulet mukaan: Imatra – Lappeenranta – Joutseno (tarvittaessa) – Kouvola – Haminan ABC – Karhula (tarvittaessa) – Helsinki.Loppuhinta laskutetaan ja se on oltava maksettu 13.4.2015 mennessä. Maksun tieto-osaan henkilön/henkilöiden nimet (ei viitettä).Matkatili: FI45 1579 3500 2987 50 Yhteyshenkilö: Matti Nygren, gsm 050 465 5646, nygrenmatti@gmail.comKs. ohjelma verkkosivuilta: tvy.fi > Tapahtumat

René Hursti

Päihde- ja mielenterveys-kuntoutujat, lastensuojelua tarvitsevat, laitoksista vapautuvat sekä työttömät ja muut yhteiskunnallisesti tuottamattomat ihmiset nähdään vain kuluina eikä investointina. Suomi on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Suomen on ensisijaisesti huoleh-dittava kantasuomalaisista ja Suomessa jo asuvista työttömistä eikä sen pidä haalia maahamme

lisää työttömiä. Maahanmuutto muut-taa peruuttamattomasti kohdemaiden väestörakennetta, rikkoo yhteiskunnan sisäistä koheesiota, rasittaa kohtuutto-masti julkisia palveluita ja julkista talo-utta, johtaa asuinalueiden gettoutumi-seen, edistää uskonnollista radikalismia ja sen lieveilmiöitä sekä ruokkii etnisiä konflikteja.

Maahanmuuttopolitiikan ja -lainsää-dännön tarkoitus on omalta osaltaan eh-käistä sellaista muuttoliikettä, josta on taloudellista tai yhteiskunnallista vahin-koa Suomelle. Politiikan pitää perustua kansallisen edun puolustamiseen. Vai-keassa taloudellisessa tilanteessa veron-maksajien oikeustajua koettelee se, että maahanmuuton ja työttömyyden kus-tannusten annetaan jatkuvasti paisua. Suhtautumistavan on muututtava pikai-sesti.

René HurstiPerussuomalaiset

kaupunginvaltuutettu, varakansanedustaja

Helsinki

Suomessa asuvat työttömät työllistettävä ensin

Haastattelussa Benjamin Oroza

Työskentely Kiberassa ja Pipelinessa elävien ihmisten kanssa kumoaa kaikki myytit afrikkalaisesta laiskuudesta: kukaan ei joudu tekemään niin paljon työtä selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä kuin ihmiset siellä, kertoo Oroza.

”

Haastattelussa Benjamin Oroza

TVYtter 1/2015 21

Helsinkiläinen dokumentaristi, elokuvaohjaaja Benjamin Oroza haluaa ihmisten kertovan itse tarinansa. Dokumentit kehitysmaista kuvataan usein ihmisiä esineellistävään tapaan; ihmisistä tulee massoja tai rekvisiittaa, jonka päänimittäjä on joku sosiaalinen tai ekologinen ongelma. Ylessä Tarinateltta-nimisenä tv-tuotantona alkanut konsepti on laajentunut: vuonna 2013 valmistui Boliviassa kuvattu Voices of El Alto ja nyt työn alla on samaan, tavallisten ihmisten tarinan kertomisen ihmeeseen perustuva dokumentti Voices of Nairobi, joka antaa äänen Kiberan ja Pipelinen ghettojen asukkaille.

Benjamin Oroza kertoo, että ta-rinateltassa kyse ei ole siitä, mi-ten ohjaaja haluaa ihmiset esit-tää, vaan siitä, kuinka ihmiset

itse haluavat esittäytyä. – Elokuvieni tar-koitus ei ole osoittaa sormella ongelmia, vaan inhimillistää ja antaa kasvot esi-merkiksi köyhyyden keskellä eläville ih-misille. Oroza on todennut Tarinateltta-blogissa: en halua tehdä elokuvaa heistä, vaan elokuvaa yhdessä heidän kanssaan. Viime kädessä kaikki elokuvani kertovat aina meistä – vaikka olisinkin äänetön ja näkymätön.

Teltta täyttyy salaisuuksista Tarinateltta-konsepti, jota Oroza käyt-ti ensin Suomessa samannimisessä 67 episodia käsittäneessä lyhytdokument-tielokuvasarjassa ja sittemmin Bolivi-an El Altoon ja Kenian Nairobiin sijoit-tuvissa dokumenteissaan, on yksinker-tainen: ensin pystytetään teltta. Sitten kerrotaan alueella asuville ja liikkuvil-le ihmisille, että telttaan voi tulla kerto-maan tarinan elämästään. Heille kerro-taan, että tarinan kertomisesta ei mak-seta eikä se myöskään maksa mitään, ja että kysymyksessä ei ole uskonnollinen eikä poliittinen toiminta. – Teema ja aihe ovat täysin vapaita. Kun ihminen saa kes-keytyksettä kertoa ja häntä kuunnellaan, hän saattaa olla hyvinkin avoin. Joskus ihmiset kertovat, että he eivät ole kerto-neet asiaa koskaan aikaisemmin kenelle-kään, kertoo Oroza.

Tarinat eivät ole sitä, mitä nopeas-ti ajateltuna voisi luulla. Jos esimerkik-si kuvataan sodan keskellä tai kaatopai-kan laidalla, ihmiset eivät kerro tarinoi-ta sodasta tai roskista, vaan esimerkiksi kissasta, joka katosi 20 vuotta sitten. Ih-miset eivät kuvaile sitä, mitä heidän ym-pärillään on, vaan he kertovat muistois-taan – kauniista ja kipeistä – rakkaudes-ta, työstä, selviytymisestä ja salaisuuk-sistaan.

Työttömyys sisältyy jokaisen köyhän tarinaanKun kysyn elokuvaohjaajalta ghettojen työttömyydestä, hän kertoo, että työttö-myys sisältyy julkilausumattomana lä-hes jokaisen köyhän ihmisen tarinaan.

Tarinat kuitenkin muodostuvat siitä kai-kesta mitä on tehty, niistä töistä, joita on onnistuttu saamaan ja siitä, miten yli-päätään on selviydytty. Tarinat ovat aina erilaisia, mutta niissä on havaittavissa tietty toistuva teema: melkein kaikilla on ollut ennen Kiberaan tai Pipelineen pää-tymistä suuria unelmia Nairobiin liitty-en. Nairobi on vertautunut heidän mie-lissään loisteliaisiin, loputtomien mah-dollisuuksien suurkaupunkeihin, kuten New York tai Pariisi. Vastoinkäymisistä huolimatta lähes kaikissa kertomuksis-sa toistui myös halu käyttää puheenvuo-ronsa muiden kannustamiseen.

Myytti afrikkalaisesta laiskuudesta– Kiberassa ja Pipelinessä ihmiset ovat kaiken aikaa 100-prosenttisesti tutkalla löytyisikö jostain työtä. He voivat seis-tä koko päivän kytiksellä rakennustyö-maan laidalla. Teini-ikäiset tytöt kan-tavat betoniharkkoja rakenteilla olevan talon kahdeksanteen kerrokseen, josta he saavat palkkaa vain yhden shillingin harkkoa kohden (shillinki on alle sentin). Ghetoissa toimii myös epävirallisia työn-välitystoimistoja, jotka käyttävät sumei-lematta hyväkseen ihmisten hädänalais-ta tilaa. Ne lupaavat työtä ihmisille, jot-ka rekisteröityvät heidän järjestelmään-sä. Rekisteröityminen maksaa, mutta oi-keasti mitään työtä ei ole tarjolla.

– Epätoivon vastapoolina Keniassa on arviolta 1000 erilaista kirkkoa, jotka toimivat ihmisten henkisenä pakotie-nä. Toki kirkot voivat myös auttaa hei-tä konkreettisesti. Myös taikauskolla ja poppamiehillä on vahva asema ihmis-ten elämässä. Oroza vertaa afrikkalaista taikauskoisuutta haitilaisten orjien voo-doo-perinteeseen: molemmissa taikaus-ko suhteutuu suoraan äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten kokeman voimattomuuden määrään.

– Työskentely Kiberassa ja Pipelines-sa elävien ihmisten kanssa kumoaa kaik-ki myytit afrikkalaisesta laiskuudesta: kukaan ei joudu tekemään niin paljon työtä selviytyäkseen jokapäiväisestä elä-mästä kuin ihmiset siellä, kertoo Oroza.

Voices of Nairobi – tarinateltassa jokaisella on ääni

Tarinateltta-blogi: Benjamin Oroza, Miten minusta tuli elokuvan tekijä: https://tarinateltta.wordpress.com/tekijoista/

Laaja artikkeli palkitusta doku-mentista Voices of El Alto Califor-nialaisessa Cultural Anthropology -lehdessä: http://www.culanth.org/fieldsights/562-screening-room-voi-ces-of-el-alto

Kuva

: Sar

i Siim

es

LUE LISÄÄ

22 TVYtter 1/2015

Vääryydet tulevat harvoin kuulluiksi– Afrikassa oikeus toimii harvoin köyhil-le. Tarinateltta edustaa demokratian to-teutumista. Tarinat eivät mene minkään suodattimen läpi ja ne saa kertoa pienin-täkin yksityiskohtaa myöten. Loppuka-neetti tai analyysi tulee aina kertojalta itseltään.

– Afrikassa useimmilla tapaamil-lamme ihmisillä on taustalla joku to-della kipeä, traumatisoiva elämänvaihe, joka liittyy köyhyyteen, väkivaltaan, ma-sennukseen ja voimattomuuteen. Kaik-kein vammauttavimpia ovat kokemuk-set, joissa ihminen ei saa oikeutta, esi-merkiksi nainen tai tytär on raiskattu ja ehkä sen seurauksena saanut vielä HIV-tartunnan.

– Naisten tarinoissa on tavallista, että he ovat työtä saadakseen tai työnsä pitääkseen joutuneet tekemään seksuaa-lisia palveluksia työnantajilleen. He eivät suostu siihen tyhmyyttään tai naiiviut-taan, vaan koska muuta keinoa saada tai pitää työpaikkansa ei ole. Tarinateltas-sa tuskallinen muisto voi joskus puhjeta vaikka runoksi.

Kun kysyn, onko teillä myös sellai-sia tarinoita, joita ei voida esittää, Oroza vastaa: -Joskus avoimuus menee liian pit-källe, joku esimerkiksi kertoo, että hän

haluaa tappaa jonkun. Tällaisia tarinoita ei tietenkään esitetä. Monelle tarinatelt-ta merkitsee tunnustuskoppia ja monet tarinat ovat niin rankkoja, että tarinatel-tassa on oltava aina varalta myös tera-peutti mukana.

Dokumenttien asemaa yritetään nostaa AfrikassaDokumenttielokuvien asemaa yritetään nostaa Afrikassa. Maissa, joissa on totut-tu noudattamaan suurta arvojärjestystä ihmisten kesken, tavallisten ja köyhien ihmisten kohteleminen subjekteina on melko uutta.

Benjamin Oroza palasi juuri kenialai-sille elokuva-ammattilaisille suunnatul-ta kansainväliseltä workshopilta Kenias-ta. Workshopissa leikattiin Kiberan ja Pi-pelinen tarinoita sekä lisäksi käsiteltiin neljän nuoren paikallisen ohjaajan doku-mentteja. Workshopin tutoreina toimi-vat Benjamin Orozan lisäksi muuan mu-assa Iikka Vehkalahti, Menno Boere-ma, Niels Pagh, Erez Laufert ja Jakob Hoegel.

Oroza on taltioinut tarinoita Etelä-Afrikassa, Kongon demokraattisessa ta-savallassa sekä Keniassa, josta on valmis-teilla dokumentti Voices of Nairobi. Va-lokuvat dokumenttia varten on ottanut useita palkintoja Suomessa ja ulkomailla

voittanut valokuvaaja Meeri Koutanie-mi. Materiaali elokuvaa varten on jota-kuinkin kasassa, mutta vielä puuttuu ra-hoitus.

Teltat tarinan kertomista varten pys-tytettiin Nairobin kahdessa valtavassa slummissa. Kuvausryhmä ehti päiväs-sä kuvata noin 20 ihmisen tarinan. Puo-lentoista miljoonan asukkaan Kiberassa, joka on Nairobin ja koko Afrikan suurin urbaani slummi, tarinansa kertoi noin 80 ihmistä, Pipelinessa 40.

Tähänastista hanketta ovat rahoitta-neet ulkoministeriö, Viestintä ja kehitys -säätiö VIKES ja STEPS. VIKES tekee sa-nanvapaustyötä 14 maassa neljällä man-tereella. STEPS on kansainvälinen järjes-tö, joka pyrkii sosiaaliseen muutokseen dokumentin keinoin.

Voices of Nairobin yksittäisiä tarinoi-ta tullaan ensimmäisenä esittämään Ke-nian paikallistelevisioasemilla paikalli-sille ihmisille. Niitä tulee myös STEPS:in ja Ylen kolmasulottuvuus.fi -verkkosi-vuille. Myöhemmin selviää, missä kaik-kialla muualla dokumentti tullaan näke-mään.

Huomiotta ohjaaja Benjamin Orozan ja huipputiimin dokumentti tuskin jää. Sen voi sanoa, kun on nähnyt kansainvä-lisesti huomioidun, syvästi inhimillisen ja koskettavan Voices of El Alton.

Sari Siimes

Kuva

t: Ph

ilipp

a N

disi

-Her

rman

n

TVYtter 1/2015 23

Hallituksen esityksessä kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia tulisi muuttaa niin, että henkilö voisi osallistua työtoimintaan enintään neljänä päivänä kalenteriviikossa nykyisen viiden sijaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pe-rusteluissa lähtökohtana on aja-tus, että henkilö joka kykenee osallistumaan työtoimintaan vii-

tenä päivänä viikossa, on kykenevä osal-listumaan TE-toimiston tarjoamiin pal-veluihin. Lisäksi valiokunta toteaa, että esitetty muutos on sopusoinnussa kun-touttavan työtoiminnan alkuperäisen tarkoituksen kanssa.

Nämä perustelut aiheuttavat minus-sa ristiriitaisia tunteita.

Itse 61-vuotiaana kuntouttavassa työtoiminnassa olevana ja muita vastaa-vassa tilanteessa seuranneena minulla on toisenlainen näkemys asiasta.

Ensinnäkin tutkiessani kuntoutta-van työtoiminnan tarkoitusta, en löytä-nyt mitään asiaa, mikä tukisi annettua ehdotusta näillä perusteluilla.

Työpäivien vähentäminen

Jokainen kuntout-tavassa työtoiminnassa oleva on

koko ajan työtön työnhakija ja vel-vollinen osallistumaan TE-toimis-ton hänelle osoittamiin toimenpi-teisiin oli työpäiviä kalenterivii-kossa miten monta tahansa. Siis

viisipäiväistä viikkoa tekevä ei ole sen estyneempi osallistumaan TE-toimiston tarjoamiin palveluihin kuin neljäpäi-väistä viikkoa tekevä.

Oman kuntouttavan työtoiminta-ni aikana olen tutustunut moniin mui-hin vastaavassa toiminnassa oleviin henkilöihin. Joukkoon mahtuu nuoris-ta omaikäisiini eri syistä mukana olevia ihmisiä. Yleisin syy toiminnassa muka-naolemiseen on jonkin sairauden aihe-uttama työkyvyn aleneminen. Tällaiset henkilöt kykenevät kyllä viisituntiseen toiminnassa mukanaolemiseen viitenä päivänä viikossa, mutta eivät varmasti selviäisi normaalissa työssä, semminkin kun kukaan ei heitä edes palkkaisi.

Kuntouttavassa työtoiminnassa hen-kilöille annetut työtehtävät ovat sellai-sia, että niissä huomioidaan työkyky, -taito ja -kunto jokaisen kohdalla erik-seen. Tämähän on juuri se kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus.

Toinen tekijä on ikä. Itse vielä ter-veenä ihmisenä ainakin omalla kohdal-lani voin todeta työkykyni heikentyneen iän myötä. Uskon että ikääntyminen vai-kuttaa muihinkin samalla tavalla. Mei-tä iäkkäämpiäkin on kuntouttavassa työ-toiminnassa monia. Ja asia, mitä ei julki-sesti tunnusteta. Ikärasismi on ja pysyy työhönottotilanteissa.

Ja sitten. Valtakunnassa on paljon sellaisiakin työttömiä, jotka eivät ole mukana missään toiminnassa. Jos heil-lekään ei löydy töitä, niin mistä taiotaan työpaikat viisipäiväistä viikkoa tekeville kuntouttavassa työtoiminnassa oleville. Ja edelleen alleviivaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleminen ei ole este osallistumiseen TE-toimiston tarjo-amiin palveluihin.

Viisipäiväisen viikon vähentämi-nen enintään neljäpäiväiseksi aiheut-taa lisäksi toiminnassa olevalle myös taloudellista menetystä. Kulukorvauk-sen poistuminen yhdeltä päivältä viikos-sa tekee kalenterivuoden aikana verova-paata tulonmenetystä n. 400 €. Tämä on työttömälle iso raha. Lisäksi menetyk-seksi voidaan laskea mukaan myös yhden ilmaisen aterian väheneminen viikossa.

Kuntouttavan työtoiminnan tarkoi-tuksia on aktivoida työtöntä, estää syr-jäytymistä sekä antaa mahdollisuus so-siaaliseen kanssakäymiseen. Päivien vä-hentäminen on täysin ristiriidassa tämän kanssa, eikä siis sopusoinnussa, niinkuin valiokunta toteaa. Mikähän lienee pe-rimmäinen syy päivien vähentämiselle. Ainakaan valiokunnan perusteluista se ei minulle selvinnyt. Enkä ymmärrä si-täkään valiokunnan kiiruhtamista, että laki saatettaisiin voimaan jo 1. heinäkuu-ta 2015 alkuperäisen suunnitelman mu-kaisen vuoden 2017 alun sijaan.

Veikko VirtanenKuntouttavassa työtoiminnassa

mukana oleva

Kuntouttavan työtoiminnan lakimuutosesityksestä

Lukijan ääni

Kolumni: Jyrki J.J. Kasvi

24 TVYtter 1/2015

Digitalisaation vaikutuksista työelämään puhutaan paljon, mutta miten robotit ja tekoälyt, big data ja esineiden internet vaikuttavat työttömän arkeen?

Tieto- ja viestintätekniikka muut-taa talouden ja yhteiskunnan ra-kenteita yhtä dramaattisesti ja peruuttamattomasti kuin höy-

rykone 1800-luvun alussa, kun teollinen yhteiskunta syrjäytti maatalousyhteis-kunnan. Kyse ei ollut vain maatyöläisten muutosta tehdaskaupunkeihin, vaan sa-malla muuttuivat mm. koulu, liikenne, politiikka ja perhe.

Tietokoneiden suorituskyky kasvaa eksponentiaalisesti, on kasvanut jo vuo-sikymmenten ajan. Tietokoneiden las-kentateho kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa eli kuusitoistakertaistuu kah-deksassa vuodessa. Jo nyt tietokoneet suoriutuvat tehtävistä, jotka vielä muu-tama vuosi sitten olivat tieteisfantasiaa. Ja tulevina vuosina kehitys edelleen kiih-tyy.

Tähän mennessä tietotekniikka on muuttanut maailmaa vain vähän, jos sitä verrataan lähivuosina tapahtuviin muu-toksiin. Jo nyt tekoälyt käyvät yli puolet maailman arvopaperikaupasta, ja robotit lypsävät maitotiloilla. Pian tekoälyt teke-vät syöpädiagnooseja ja autot ajavat itse itseään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan seuraavien 20 vuoden aikana robotit ja tekoälyt saa-vat hoitaakseen kolmanneksen nykyisis-tä ammateista. Uusia ammatteja syntyy tilalle, ja jäljelle jäävissä ammateissa tar-vitaan uutta osaamista.

Teollistumisen tavoin digitaalinen murros kestää vähintään sukupolven. Hyvässä tapauksessa tuloksena on en-tistä enemmän hyvinvointia kaikille ny-kyistä vähemmällä työllä. Huonossa ta-pauksessa yhteiskunta jakautuu digitaa-litekniikkaa hallitsevaan eliittiin ja teko-älyjen ja robottien työstä ja elämästä syr-jäyttämiin muihin.

Lähivuosina yhä useampi suomalai-nen huomaa ammattinsa katoavan tai osaamisensa vanhentuvan. Enää ei ole työuria vaan elämänura, silppuelämä, johon kuuluu perinteisen palkkatyön li-säksi työttömyyttä, opiskelua, yrittä-mistä ja läheisistä huolehtimista, usein vielä samaan aikaan. Kukaan ei voi olla varma, mistä ammatista tai roolista jää eläkkeelle.

Työttömän näkökulmasta silppuelä-mä voi olla jopa voimaannuttava koke-

mus. Työttömyys ja uuden ammatin opis-kelu ei olekaan enää aukko ansioluette-lossa vaan luonnollinen osa normaalia elämänuraa.

Digitalisaatio vaikuttaa myös työttö-män toimeentuloon. Kun henkiset rutii-nitehtävät siirtyvät tietokoneille, monet sosiaalietuudet kuten työttömyyspäivä-raha, toimeentulotuki ja asumislisä auto-matisoituvat. Jos pankit ovat jo siirtäneet päätökset rutiinilainoista tietokoneille, Kansaneläkelaitos, työttömyyskassat ja sosiaalitoimistot seuraavat pian perässä.

Viranomaisten tietojärjestelmät tie-tävät, mihin etuuksiin kullakin on oi-keus, ja myöntävät ne automaattisesti samaan tapaan kuin Verohallinto jo nyt kerää verot. Käytännössä kyse on perus-tulosta, millä nimellä sitä silloin kutsu-taankin.

Kun sosiaalietuuksien rutiinit hoitu-vat automaattisesti, TE-keskusten, Kelan ja sosiaalitoimistojen jäljelle jäävät ih-mistyöntekijät voivat keskittyä ihmisten auttamiseen paperien hoitamisen ase-mesta.

Sosiaalityö on hyvä esimerkki siitä, että työelämässä tarvitaan aina myös ih-misiä, ihmisiä kohtaamaan ihmisiä.

Digitaalinen murros vaikuttaa mei-dän kaikkien elämään. Sitä ei voi pysäyt-tää, siltä ei voi sulkea silmiään, mutta sitä voi ohjata, ja se tarjoaa uhkakuvien lisäksi myös mahdollisuuksia.

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnassa elämänura korvaa työuran

Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn tutkimus- ja kehittämisjohtaja, joka on aiemmin toiminut mm. kansanedustajana, tutkijana ja peliarvostelijana.

24 TVYtter 1/2015

Kolumni: Jyrki J.J. Kasvi

Digitaalinen murros vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Sitä ei voi pysäyttää, siltä ei voi sulkea silmiään, mutta sitä voi ohjata, ja se tarjoaa uhkakuvien lisäksi myös mahdollisuuksia.

”

26 TVYtter 1/2015

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen on oltava hal-lituspolitiikan keskeinen tavoite. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentä-misessä ei ole kysymys vain sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä, vaan näkökulman tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa.

1. Aineellista köyhyyttä ja etenkin lapsiköyhyyttä tulee aktiivises-ti ja tavoitteellisesti vähentää osana kaikkea päätöksentekoa.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistettaessa tulee turvata huono-osaisten erityisryhmien palvelut. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä riittävien asumispalveluiden saatavuus tulee varmistaa koko maassa.

3. Nuorten kasvava syrjäytyminen asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä tulee pysäyttää.

4. Sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä. Pitkäaikais-asunnottomuuden vähentämisohjelmaa on jatkettava pitkäjän-teisesti riittävin resurssein.

5. Työllisyyden edistämisen tulee olla aikaisempaa sosiaalisem-paa. Riittävä resursointi palkkatukeen ehkäisee pitkäaikais-työttömyyden kasvua. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vä-hentämisessä tulee kuulla työttömien järjestöjen edustajia.

6. Suomeen tulee luoda pysyviä paikallisia, alueellisia ja kansalli-sia foorumeita, joilla aktiivisesti keskustellaan köyhyyttä ja syr-jäytymistä kokeneiden ihmisten kanssa.

EAPN-Fin esittää, että Suomi järjestää vuosittain kansallisen köyhyyt-tä kokeneiden kuulemistapahtuman, joka kytkeytyy EU:n köyhyyt-tä kokeneiden tapaamiseen (European Meetings of People experien-cing Poverty) sekä Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin tapaamiseen (Annual Convention of the Platform against Poverty and Social Exclusion). EAPN-Fin on val-mis osallistumaan Suomen kansallisen tapahtuman järjestelyihin.

EAPN-Finin tavoitteet hallitusohjelmaan v. 2015–2019Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminenSuomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää osana EU:n Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallisia tavoitteita. Köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen ovat kuitenkin lisääntyneet niin Suomessa kuin Euroopassakin.

EAPN-FIN – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avoin toimintafoorumi köyhyyttä ja syrjäyty-mistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Verkosto on perustettu vuonna 1994 ja siihen kuuluu 36 järjestöä tai muuta yhteisöä (mukaanlukine TVY). EAPN-Fin on osa Euroopan laajuista köyhyyden vastaista European Anti-Poverty Network -verkostoa.

Lisätietoja EAPN-Finin toiminnasta sekä julkaisumme Köyhyys – syitä ja seurauksia (2014) verkkosivuilla www.eapn.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedote 014/2015. 29.1.2015

TVYtter 1/2015 27

Hallitus päätti 29.1.2015 alkaneen vuo-den julkisten työvoima- ja yrityspalve-lujen määrärahojen alueellisesta jaosta. Määrärahojen jaossa painottui erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen.

Työvoimakoulutuksen ja valmennus-ten hankintaan, palkkatuettuun työhön, starttirahaan ja työllisyyspoliittiseen avustuksiin käytettävät 563,9 miljoonan määrärahat jaettiin ELY- keskuksille seu-raavasti:

Uusimaa 116,3 miljoonaa euroa

Varsinais-Suomi 44,0

Satakunta 20,3

Häme 38,4

Pirkanmaa 47,7

Kaakkois-Suomi 33, 8

Etelä-Savo 16,3

Pohjois-Savo 23,8

Pohjois-Karjala 24,0

Keski-Suomi 34,0

Etelä-Pohjanmaa 12,9

Pohjanmaa 17,3

Pohjois-Pohjanmaa 40,9

Kainuu 9,9

Lappi 22,9 miljoonaa euroa

Työ- ja elinkeinoministeriön kohden-nettavaksi jätettiin 61,5 miljoonaa euroa, josta valtaosa tulee myöhemmin ELY- keskusten käyttöön.

Alueille jaettiin pitkäaikaistyöttö-myyden hoitoon yhteensä 208,9 miljoo-naa euroa. Näistä 142,4 miljoonaa euroa kohdennettiin vähintään 300 päivää työ-markkinatukea saaneiden määrän pe-rusteella. 48,6 miljoonaa jaettiin pitkit-tyvään työttömyyteen joutuneiden arvi-oidun määrän mukaan.

Lisäksi alueille jaettiin 17,9 miljoonaa euroa työllisyyspoliittiseen kuntakokei-luun, jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

Ihalainen: Yhteistyötä pitkittyvän työttömyyden torjumiseksiVuoden 2015 alusta kuntien vastuu vä-hintään 300 päivää työttömänä olleiden työllistämiseksi kasvaa. Muutoksella kannustetaan kuntia kehittämään työ-voimapoliittisia palveluja pitkäaikais-työttömille. Vuoden alusta voimaan as-

tui myös palkkatuen uudistus, joka sel-kiyttää tuen myöntämisperusteita ja ke-ventää hallintoa. Koko maassa TE-toi-mistojen, Kelan ja kuntien sosiaalitoimi tuodaan lakisääteisesti yhteen pitkitty-västä työttömyydestä kärsiviä palvele-maan.

– Nyt jaettu alueellinen rahoitus täy-dentää tuoreita työvoimapoliittisia uu-distuksia. Suurin huolenaiheemme on työttömyyden pitkittyminen. Vaikea työllisyystilanne edellyttää määrätietoi-sia toimia ja kaikkien toimijoiden sauma-tonta yhteistyötä, työministeri Lauri Iha-lainen muistuttaa.

– Määrärahat on kohdennettu erityi-sesti pitkittyvän työttömyyden hoitoon, nuorisotakuuta unohtamatta. Merkittä-vä osa rahoituksesta on korvamerkitty kuntien johtamille, sosiaalitoimen, Ke-lan ja TE-palvelujen muodostamille yh-teispalvelupisteille. Näin valtion panos turvaa työvoimapalveluiden saannin etenkin vaikeimmin työllistyville, Iha-lainen korostaa.

Työllisyysmäärärahat ELY-keskuksille:Pitkittyvän työttömyyden torjumiseen

Lisätiedot:

ylijohtaja Tuija Oivo, TEM, puh. 029 50 49040

työmarkkinaneuvos Raija Saasta-moinen, TEM, puh. 029 50 48942

hallitusneuvos Päivi Kerminen, TEM, puh. 029 50 49011 (pitkäaikaistyöt-tömyyden alentaminen)

Timo Mykrä

Teollisuuden ja monien muiden talouselämänalojen näkymät eivät lupaa lähivuosina satojatuhansia uusia työpaikkoja. Katteettomatkuvitelmat taloudellisen kasvun autuudestakannattaa unohtaa ja keskittyä oikeuden-mukaisempaan työn ja hyvinvoinnin jakamiseen.Olemassa olevan työn jakaminen työttömilleja ennen kaikkea nuorille estää syrjäytymistäja lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Ehdolla eduskuntaanKaakkois-Suomen vaalipiiristä

Työn tuntija

TVY:n jäsenyhdistysten toimintaa

28 TVYtter 1/2015

Yhdistykset vaikeuksissaMoni työttömien yhdistys elää haasta-via aikoja. Jäsenten ikärakenne vanhe-nee, kokeneet vetäjät alkavat eläköityä ja uusia ei oikein kiinnosta. Lisäksi pitäisi keksiä uusia toimintamalleja, jotka hyö-dyttäisivät sekä yhdistystä että palvelisi-vat samalla erilaisia sidosryhmiä. Yhdis-tysten toiminnassa ovat hankkeet nous-seet keskeiselle sijalle ja joskus voidaan aiheellisesti kysyä, onko hanketoiminta ajanut ohi yhdistyksen säännöissä mai-nitun toiminnan tarkoituksen? Syynä tä-hän on nykyinen tilanne, jossa erilais-ten avustusten ja rahoitusten saaminen edellyttää vaikuttavuutta, joka on pys-tyttävä käytännössä osoittamaan. Aktii-vinen, välttämättömän omarahoituksen kartuttaminen ja siihen liittyvä toimin-ta voidaan helposti katsoa elinkeinotoi-minnaksi, jolloin ollaankin helposti eri-laisissa vaikeuksissa.

Muutoksen tuuletYhteiskunnassa ja työmarkkinoilla pu-haltavat uudet muutosten tuulet, joissa lentää aina myös mahdollisuuden sieme-niä. On vain katsottava avoimesti ympä-rille, nähtävä ja osattava tunnistaa ne. Hankkeissa pyritään löytämään pitkä-aikaistyöttömille mielekkäitä työkokei-

lu- ja palkkatukityöpaikkoja, joista olisi mahdollisuus ponnistaa työmarkkinoille ja etenkin sellaisille aloille, joissa työvoi-masta on kysyntää.

Saamme päivittäin lukea miten suu-ret ikäluokat ja muun muassa Sote-uu-distus aiheuttavat jo nyt kunnille sekä päättäjille paljon päänvaivaa. Kuinka hoidamme tulevaisuudessa ikääntyvät vanhukset, kun laitospaikkoja ei ole riit-tävästi ja niistä aiheutuvat kustannukset tulevat aivan liian kalliiksi? Yhä enem-män tarjotaan ratkaisua, jossa vanhuk-set pyritään pitämään omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Käytännös-sä se kuitenkin edellyttää yhä enemmän avustavaa toimintaa, joka on vietävä ko-teihin vanhusten luo. Isojen kaupunki-en kotihoidon resurssit riittävät lähinnä lääkinnällisen avun antamiseen ja esi-merkiksi Helsingissä ei muihin tehtäviin jää juurikaan resursseja. Kaupallisia toi-mijoita on toki olemassa, mutta monel-la vanhuksella ei ole varaa ostaa palvelu-ja niiltä.

Kotipalvelutyö osana hanketoimintaaKoillis-Helsingin Työ ja Toiminta Ko-Ty ry on ollut ajanhermolla ja tarjonnut jo vuosia maksutonta kotipalveluapua lä-hialueen yksinäisille, vähävaraisille van-

huksille. Kotihoito-, Sosiaalivirasto- ja muut yhteistyötahot ovat kiitelleet tätä työmallia, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistetään vanhusten kotiapuun. Jär-jestelystä hyötyvät sekä vanhukset, jot-ka saavat kipeästi tarvitsemaansa apua että auttajat, jotka pysyvät kiinni työn-teon rutiineissa. Palkkatukityön jälkeen on mahdollista ponnistaa joko suoraan tai opiskelun kautta aloille, joilla on jat-kuvasti kasvava työvoiman tarve. Opis-kelu voi tapahtua monella tavalla, myös oppisopimuskoulutus on varteenotetta-va vaihtoehto. Ko-Ty:ssä hankittu koke-mus on ollut joillekin työttömille ratkai-seva etu, kun he ovat pyrkineet sosiaa-li- tai terveydenhoitoaloille. Monille se on joka tapauksessa tarjonnut hyvän ti-laisuuden kokeilla, miltä kotipalvelu- ja vanhustyö tuntuu ja sopisiko ala mah-dollisesti itselle.

Mitä kotipalvelutoiminta yhdistyksessä edellyttää?Koska Ko-Ty:n Hyvä Elämä hankkeessa on mukana kerrallaan noin 10–15 työn-tekijää (vuositasolla ehkä 20–30), se voi-daan toteuttaa varsin kevyellä organisaa-tiolla. Tarvitaan henkilö, joka osaa johtaa vanhusten kanssa tehtävää työtä, joka ja-kaa työvuorot sekä pitää yhteyttä esimer-kiksi kunnan kotihoitoon ja sosiaalivi-ranomaisiin. Henkilöllä olisi toivottavaa olla hoivapuolen käytännön kokemusta esimerkiksi lähihoitajan, sairaanhoitajan tai vastaavasta työstä. Tärkeitä ominai-suuksia ovat hyvä organisointi- ja pai-neensietokyky sekä hyvät sosiaaliset tai-dot. On kuitenkin huomioitava, että ve-täjä tarvitsee tuekseen toisen henkilön, joka hoitaa palkkatukiasioihin ja muihin toimistorutiineihin liittyvät tehtävät.

Työntekijöiksi hakeutuu pääsääntöi-sesti vanhempia henkilöitä, joilla on pal-jon elämänkokemusta, sopivaa pelisil-mää sekä tilannetajua. Monet pikkuon-gelmat asiakkaiden luona ratkeavat usein helposti ja tarvittaessa ollaan yhteydessä töiden ohjaajaan tai kotihoitoon. Siisti-miset ynnä muut kotityöt sujuvat asiak-kaiden välineillä. Liikkuminen tapahtuu pääosin jalkaisin tai pyörällä. Tarvittaes-sa käytetään julkisia kulkuneuvoja, joi-den käyttäminen korvataan työntekijäl-le. Työntekijöiksi sopivat palkkatukeen

Pitkäaikaistyöttömät arjen enkeleinä

Ko-Ty:n historiaaKoillis-Helsingin Työ ja Toiminta Ko-Ty ry (aikaisemmalta nimeltään Koillis-Helsin-gin Työttömät ry) on perustettu vuonna 1997. Ko-Ty ry on Työttömien Valtakun-nallisen Yhteistoimintajärjestö TVY:n jäsenyhdistys. Sen Toimipaikka sijaitsee Hel-singin Malmilla osoitteessa Traktoritie 2. Yhdistys järjestää hanketoiminnan lisäksi noin sadalle jäsenelleen erilaista aktivoivaa harrastetoimintaa, kuten kulttuuri- ja teatteriretkiä, erilaisia liikunta- ja askarteluryhmiä, kielipiirejä ja niin edelleen.

Vanhusten kotipalvelutyötoiminta alkoi vuonna 2008, ensin vapaaehtoispohjalta, mutta kasvoi sitten hankkeeksi. Asiakkaita kotipalvelussa on vuosittain 70–90, heidän ikäjakaumansa on 65–95 vuotta. Kotipalveluapu on heille maksutonta. Hankkeen asiakkaina on myös Oulunkylän Sotaveteraanitalon asukkaita. Edelli-sen viisivuotisen Arkiapu-hankkeen aikana tehtiin lähes 9000 kotipalvelukäyntiä ja sen aikana työllistettiin yli 140 työntekijää. Vuosittain hanke tarjoaa palkkatuki-työtä tai työkokeilupaikan noin 20–30 henkilölle. Yhdistys ylläpitää myös kirppu-toria. Lahjoituksina saatuja kodintarvikkeita, muun muassa astioita ja vuodevaat-teita, toimitetaan kaikkein kipeimmin apua tarvitseville vanhuksille.

Toiminnasta vastaa tällä hetkellä kaksi henkilöä. Hanketta rahoittavat Uuden-maan ELY-keskus sekä Helsingin kaupunki.

TVY:n jäsenyhdistysten toimintaa

TVYtter 1/2015 29

Ärla Jouhi ja kotipalvelutyöntekijä Anne Mäntysalo-Pennanen.

oikeutetut ja myös vajaatyökykyiset, kos-ka työt mitoitetaan työpareille siten, että hommat saadaan hoidettua. Päihdetaus-taiset ja -ongelmaiset työntekijät pyri-tään seulomaan pois jo ennakolta, koska työ vaatii ehdotonta luottamusta.

Yhdistyksen kotipalvelutoiminta edellyttää hyviä suhteita kunnalliseen kotihoitoon ja sosiaaliviranomaisiin. Heidän kauttaan saadaan yhteys apua tarvitseviin vanhuksiin ja heidän kans-saan yhdessä voidaan käydä alussa kar-toittamassa asiakkaan avuntarve. Sosi-aaliviranomaisten kautta saadaan uusia kontakteja ja avunpyyntöjäkin. He tar-kistavat asiakkaiden vähävaraisuuden ja muut taustat, jotka ovat avunsaamisen edellytyksenä. Hankkeen ohjausryh-mään on suositeltavaa pyytää mukaan myös kotihoidon edustaja. Tämä lisää verkostoitumista ja tiedonkulkua eri toi-mijoiden välillä.

Työ on innostavaa ja antaa hyvän mielen niin asiakkaalle kuin tekijällekin

AsiakaskokemuksiaPirteä Ärla Jouhi, 90, on ollut Ko-Ty:n ja Arkiapu- ja sitä seuranneen Hyvä Elämä-hankkeen asiakkaana jo useita vuosia. Hänelle käydään kaupassa kerran viikos-sa ja samalla viedään roskat, hoidetaan postit ja tarvittaessa käydään apteekissa. Aikaisemmin Ärla kävi ulkoilemassa ja mukana kauppareissuillakin, mutta ny-

kyisin, etenkin talvella, liikkuminen on vaikeampaa. Itse kaupassa asioiminen on tärkeää siksi, että saadaan mieluisia ruo-kia ja voidaan samalla hyödyntää tarjo-uksia. Erilaisia kauppakassipalveluja on toki tarjolla, mutta valikoimat ovat ra-jalliset ja kustannukset usein korkeat. Hyvä Elämä-hankkeen työntekijät tietä-vät jo hyvin Ärlan tarkat ostotoivomuk-set ja osaavat ostaa tuotteita, joissa on päiväykset pitkään voimassa. Käyntien yhteydessä on myös mukavaa seurus-tella, vaihtaa kuulumisia sekä muistella menneitä. Tähän ei kaupungin kotihoi-dolla ole juurikaan aikaa, mutta he hoita-vat puolestaan kaikki tärkeät hoidolliset tehtävät, joihin Ko-Ty:n kotipalvelutyön-tekijät eivät saa puuttua.

Ärlan mukaan hänen Ko-Ty:stä saa-mansa apua on ollut korvaamattoman tärkeää ja ilman sitä olisi ollut hyvin vai-keaa tulla toimeen. Omat pojat asuvat kaukana eikä heillä ole aina aikaa. Van-hin heistä asuu Lohjalla, hän on 70-vuo-tias, eli jo itsekin iäkäs.

Työntekijän näkökulmaaAnne Mäntysalo-Pennanen on ollut mu-kana Ko-Ty:n Hyvä Elämä-hankkeen ko-tipalvelutyöntekijänä yhdeksän kuukau-den ajan, ensin työkokeilussa ja sen jäl-keen työllistettynä palkkatukityössä. Työtehtävät vaihtelevat päivittäin asiak-kaan tarpeiden mukaan. Niihin kuuluu muun muassa siistiminen, roskien vie-minen, pyykkihuolto, kaupassakäynti,

ulkoilutus sekä erilainen asiointi- ja saat-toapu esimerkiksi terveyskeskukseen ja virastoihin. Tärkeää on myös seuruste-lu. Kotiavussa työskennellään lähes aina pareittain. Joskus Anne poikkeaa ”keik-kojen” päätteeksi omaehtoisesti myös lä-heiseen palvelutaloon, ulkoiluttamaan dementoituneita vanhuksia. Toisinaan Anne on osallistunut työn ohjaajan kans-sa myös uusien asiakkaiden ensi- eli kar-toituskäynneille.

– Parasta tässä työssä on se, kun saa auttaa vanhusta, jolle apu on todella tar-peen, sanoo Anne. – Usein yhtä tärkeää kuin kotipalvelutehtävät on kuuntelu ja läsnäolo. Monelle vanhukselle yksinäi-syys on tänä päivänä todellinen ongel-ma, joka vaikuttaa monen vanhuksen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, kertoo vakavoitunut Anne. – Pyrin aina jättämään asiakkaalle hyvän mielen läh-tiessäni kotikäynniltä. Pieni käden kos-ketus, hymy ja ystävällinen sana mer-kitsevät vanhukselle todella paljon. Toi-saalta asiakkailta usein saamani kiitos, ja joskus myös halaus, antavat minulle hyvän mielen pitkäksi aikaa. – Tärkein-tä tässä työssä on kohdella vanhusta niin kuin itse toivoisi tulla kohdelluksi, toteaa hymyilevä Anne lopuksi.

Harri JahnssonYhdistyksen puheenjohtaja

ValmentajaPuh. (09) 347 1577 | koty@icon.fi

www.kotyry.suntuubi.com

30 TVYtter 1/2015

Aktiiviset Työtähakevat ryJakokunnantie 3, 80230 JoensuuPuh. (013) 313 930, 050 553 9563aktiiviset.tyotahakevat@kolumbus.fiwww.kaytanto.fi

Alavuden Seudun Työttömät ryTorikatu 4, 63300 AlavusPuh. 040 573 2053alavuden.kierratys@gmail.com

Eläinhoitola Kotipesä ryHanhinevantie 115, 67500 KokkolaPuh. 040 543 3759, 044 309 6464elainhoitolakotipesa@gmail.comelainhoitolakotipesa.fi/kotipesa

Etelä-Kymen Työttömät – EKYT ryMaariankatu 18, 49400 HaminaPuh. (05) 354 1181, 05 749 3268ekyt.ry@kymp.net, sirkka-liisa.huovila@kymp.netwww.ekyt.net

Haapaveden Uhanalaiset Työttömät ryHakakuja 4, 86600 Haapavesihelvi.jarvenpaa@kotinet.com

Hakunila–Länsimäki Työttömät ryRuunikkokuja 2, 01200 VantaaPuh. (09) 556 659, 040 736 4255ha-la.tyottomat.ry@luukku.comwww.vantaalla.info/sivu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=3&sobi2Id=372&Itemid=7

Harjavallan Seudun Työnhakijat ryHarjavallankatu 6 A 4, 29200 HarjavaltaPuh. (02) 674 0881

Haukiputaan Työnhakijat ryKauppakuja 2, 90830 HaukipudasPuh. 040 704 6731, 040 528 7419ulla.heino3@luukku.comhaukiputaantyonhakijat.com

Helsingin Työttömät – HeTy ryNokiantie 2–4, 00510 HelsinkiPuh. 045 874 8467, 045 874 8467hety@hety.fiwww.hety.fi

Hollolan Työttömät ryHirsimetsäntie 19, 15200 LahtiPuh. 040 517 6852anttikuusinen@dnainternet.net

Iisalmen Työttömät ryKunnankatu 6, 74120 IisalmiPuh. (017) 817 344 iisalmen.tyottomat@jippii.fiwww.iisalmentyottomat.fi

Ilmajoen Työttömät ryAsematie 5, 60800 IlmajokiPuh. 045 261 2552 info@ilmajoentyottomat.fi

Imatran Työnhakijat ryKoskikatu 1 D, 55120 ImatraPuh. 050 304 7946, 050 461 6390imatran.tyonhakijat@co.inet.fi, timo.mykra@hotmail.comwww.tvy.fi/imatrantyonhakijat

Ivalon Seudun Työttömien Yhdistys ryVasantie 3, 99800 IvaloPuh. 046 613 7055ivalonseuduntyottomat@hotmail.com

Jalasjärven Työnhakijat ryKeskustie 33, 61600 JalasjärviPuh. (06) 458 0211, 044 280 7024jalasjarven.tyonhakijat@hotmail.comwww.netikka.net/jalasjarven.tyonhakijat.ry

Juuan Työttömät ryPeltotie 2, 83900 Juukajuuantyottomatry@gmail.com

Juvan Työllistettävät ryJuvantie 24, 51900 JuvaPuh. 050 558 8501juvantyo@surffi.fi

Jyväskylän Katulähetys ryKankitie 10, 40320 JyväskyläPuh. 0400 656613usko.hintikka@jklkl.fiwww.jklkl.fi

Jyväskylän Uusiotuote ryVapaudenkatu 8, 40100 JyväskyläPuh. 040 740 9888, 045 260 3211matti.ihalainen1@luukku.com, kaija@suuronen.orgwww.uusiotuote.fi

Jyvässeudun Työllistämisyhdistys – JST ryMatarankatu 4, 3. krs., 40100 JyväskyläPuh. 040 821 1987, 040 595 6504toimisto2@jstry.fieija.tuohimaa@jstry.fiwww.jstry.fi

Kaarinan Työttömät ryKoristontie 1, 20780 KaarinaPuh. 0400 980805, 010 279 6200pentti.kallio@ekokaarina.netwww.ekokaarina.net

Kaavin Työnhakijat ryKaivotie 1, 73600 KaaviPuh. 040 770 2049kaavintyonhakijat@suomi24.fikaavintyonhakijat.tripod.com

Kajaanin Työvoimayhdistys ryLinnankatu 2, 87100 KajaaniPuh. (08) 6140 098, 044 314 0098kty.ry@kajaani.netsites.google.com/site/ktykajaani

Kangasalan Työttömät ryRekolantie 15, 36200 KangasalaPuh. (03) 377 3906kangasalan.tyottomat.ry@kolumbus.fiwww.kangasalantyottomat.fi

Kangasniemen Työttömät ryTeollisuustie 4, 51200 KangasniemiPuh. 040 096 1125, 044 066 4703kangasniemen.tyottomat@gmail.comarja.kuparinen@hotmail.fiwww.kangasniementyottomat.fi

Kankaanpään Toimitupa ryKuninkaanlähteenkatu 4 as. 11, 38700 KankaanpääPuh. (02) 572 3842kankaanpaan.tyonhakijat@dnainternet.netkotisivu.dnainternet.fi/tyonhak/Index.htm

Karkkilan Aktiiviset Työnhakijat ryHelsingintie 54, 03600 Karkkila Puh. 040 847 7176 karkkilan.aktiivit@gmail.com

Kauhavan Työnhakijat ryKauppatie 129 A, 62200 KauhavaPuh. 040 736 2414kauhavantyonhakijat@netikka.fi

Kemijärven Työnhakijat ryJaakonkatu 2–4, 98100 KemijärviPuh. 045 2642683kemijarventyonhakijat@gmail.com

Kihniön Työttömät ryPrunnintie 6, 39280 KihniöPuh. 045 104 0413risto.virtanen@ippnet.fi

Kiuruveden Työttömät ryAsematie 16, 74700 KiuruvesiPuh. 046 661 9403kiuruveden.tyottomat@gmail.com

Kohti Työtä ryVesivallinaukio 1, 48600 KotkaPuh. 040 931 3717kohti.tyota@kymp.netkohtityota.blogaaja.fi

Koillis-Helsingin Työ ja Toiminta Ko-Ty ryTraktoritie 2, 00700 HelsinkiPuh. (09) 347 1577, 050 408 1592koty@icon.fiwww.kotyry.suntuubi.com

Kokkolan Työttömät ryNiittykatu 1, 67100 KokkolaPuh. (06) 831 5514toimisto@koty.kpnet.comwww.koty.fi

Kolarin Työttömät ryKurunkuja 1, 95800 Sieppijärvikolarintyottomat@gmail.comwww.xn--kierrtyskeskus-9hb.com/kolarin-tyottomat-ryn-kierratys

Kontiolahden Työttömät ryKeskuskatu 24, 81100 KontiolahtiPuh. 045 888 1255, 050 571 9643, kontiolahden.tyottomat@gmail.com, pktt@saunalahti.fiwww.kontiolahdentyottomat.fi

Korson Työttömät ryKotkansiipi 7, 01450 VantaaPuh. 050 375 4915, 050 375 4915korsontyottomat@rokki.netwww.korsontyottomat.suntuubi.com

Kouvolan Seudun Työttömät ryHallituskatu 11, 2. krs., 45100 Kouvola Puh. (05) 371 1741, 040 173 6422kstry2014@gmail.comkouvolanseuduntyottomat.weebly.com

Kouvolan Työnhakijat ryc/o Matti Nygrén, Päätie 13, 46900 InkeroinenPuh. 050 465 5646anjalankirppis@gmail.comwww.kouvolantyonhakijat.weebly.com

Kuhmoisten Työvoimareservi ryToritie 41, 17800 KuhmoinenPuh. 040 718 1266, 050 300 3909tyovoimareservi@gmail.comtyovoimareservi.kotisivukone.com

Kuhmon Työttömien Yhdistys ryKainuuntie 93, 88900 KuhmoPuh. (08) 652 0320, o44 741 0973kuhmon.tyottomat@co.inet.fipersonal.inet.fi/yhdistys/kuhmon.tyottomat

Kuopion Työttömät ryAjurinkatu 43, 70100 KuopioPuh. 050 440 0900,050 440 8401toimisto@kuty.fiwww.kuty.fi

Kurikan Työnhakijat ryKeskuspuistikko 22, 61300 KurikkaPuh. 040 527 3802, 06 450 1866kurikan.tyonhakijat@anvianet.fiwww.anvianet.fi/kth

Kymijoen Tukipuu ry Kenraalintie 4, 46800 MyllykoskiPuh. 044 322 1678leif.kuismanen@tukipuu.fitukipuu.fi

Kyrön Eloisat ryHaviantie 2 A 5, 39200 KyröskoskiPuh. 040 763 7912kyroneloisat@gmail.comwww.kyroneloisat.com

Kärkölän Työttömät ryAsematie 1–3, 16600 JärveläPuh. 040 308 6210ktry@phnet.fiwww.koti.phnet.fi/ktry

Lahden Seudun Työttömät ryYrjönkatu 5 A 2, 15100 LahtiPuh. (03) 782 2830, 045 652 0517inga-maija.hyppola@lahty.fiwww.lahty.fi

Lahden Työpaja 92 ryLemminkäisenkatu 4, 2. krs., 15210 LahtiPuh. 041 464 3846, 044 756 7123latypa92@phnet.fi

Lapinlahden Työttömien Tuki ryJuhani Ahontie 5 as. 8, 73100 Lapinlahtituomo.rusanen@pp.inet.fi

Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ryMeijerinkatu 1, 53500 LappeenrantaPuh. 040 026 9262, 040 026 9206toimisto@lprsth.fi, marja.pylkko@lprsth.fi, sami_hongisto@hotmail.comwww.lprsth.fi

Lapuan Työnhakijat rySiiriläntie 3, 62100 LapuaPuh. 050 464 6798, 06 438 4307lapuan.tyonhakijat@netikka.fiwww.lapuantyonhakijat.net

Lempäälän–Vesilahden Työttömät rySotavallantie 17, 37500 LempääläPuh. 040 3505 231lempaalan.vesilahdentyottomat@gmail.comkierratyskeskusvarikko.weebly.com

Lohjan Seudun Työttömät rySairaalatie 4, 08200 LohjaPuh. (019) 369 1221lohjanseuduntyottomat@gmail.comwww.lohjanseuduntyottomat.fi

Loimaan Seudun Työttömät ryLeppäkuljunkatu 2, 32200 LoimaaPuh. 046 661 9674tyottomat@saviseutu.netwww.duuniparkki.fi/loty

Merikarvian Seudun Työnhakijat ryKauppatie 48, 29900 MerikarviaPuh. 044 551 0124merikarvian.tyonhakijat.1@gmail.comwww.facebook.com/groups/379945522031738

TVY ry:n jäsenyhdistykset

TVYtter 1/2015 31

Meri-Vuosaaren Työttömät ryMustalahdentie 4, 2. krs.,00960 HelsinkiPuh. (09) 341 6291mvtry@kolumbus.fiwww.kolumbus.fi/mvtryMikkelin Työttömät ryPorrassalmenkatu 1, 50100 MikkeliPuh. 044 7220 502toimisto@mikkelintyottomat.fiwww.mikkelintyottomat.fi

Moniosaajat ryLiljanlaaksonkatu 10, 23500 UusikaupunkiPuh. (02) 841 8648utyottom@uusikaupunki.fiwww.uusikaupunki.fi/tyottomat

Mynämäen Seudun Työttömät Työnhakijat ryKeskuskatu 19, 23100 MynämäkiPuh. (02) 437 6729mynamaentyottomat@gmail.com

Mäntyharjun Työttömät ryKauppatie 1–3, 52700 MäntyharjuPuh. 044 055 7233, 040 590 5238mantyharjuntyottomatry@pp.inet.fiwww.potkuri.net

Nastolan Työttömät ryKukkastie 33, 15560 NastolaPuh. (03) 762 5100, 044 344 4086nastolan@phnet.fiwww.nasty.fi/index.html

Nokian Työttömät ryNokian Valtatie 25 C, 37100 NokiaPuh. (03) 341 1301valiasema@gmail.comwww.elisanet.fi/nokiantyottomat

Nurmeksen Aktiivit Työnhakijat ryKoulukatu 5, 75500 NurmesPuh. (013) 480 110, 040 715 1963narekartano@oyk.fiwww.oyk.fi/~narekartano

Orimattilan Työnhakijat ryLahdentie 65 D, 16300 OrimattilaPuh. (03) 777 1431orimattilan.tyonhakijat@dnainternet.net

Parikkalan Työnhakijat ryPetäjikönkatu 12 A 3, 59100 ParikkalaPuh. 050 528 8318parikkalantyonhakijat@gmail.com

Pellon Työttömät ryMuseotie 34, 95700 PelloPuh. 040 567 8635pellon.tyottomat@pp.inet.fi

Pihtiputaan Työttömät ryPistotie 2, 44800 PihtipudasPuh. 040 7370 656tapio.saastamoinen@pihtipudas.fi

Porin Seudun Työttömät ryMikonkatu 21, 28100 PoriPuh. (02) 641 4695toimisto@porinseuduntyottomat.fiwww.porinseuduntyottomat.fi

Porvoon Seudun Työnhakijat ryKaivokatu 37, 06100 PorvooPuh. (019) 524 3411porvoon.tyonhakijat@co.inet.fi, ulla.tyonhakijat@co.inet.fiwww.porvoontyonhakijat.com

Puolangan Työvoimayhdistys ryKeskuskatu 3, 89200 PuolankaPuh. (08) 6155 4531, 040 575 1087pty1993@gmail.comjarjestot.kainuu.fi/index.asp?id=583#open

Rajaseudun Työttömät ry / Raili KallioKalliontie 107, 82655 VärtsiläPuh. 050 412 0386raakkeli1@hotmail.com

Rantasalmen Työttömät rySudentie 1, 58900 RantasalmiPuh. (015) 440 816, 040 729 0777rantasalmen.tyottomat@pp.inet.fiwww.rantasalmentyottomat.com

Rautavaaran Työraitti ryKirkkotie 2, 73900 RautavaaraPuh. 040 752 8712kirsi.koskelo@rautavaaralainen.com

Saarijärven Työttömät ryPaavontie 17, 43100 SaarijärviPuh. 040 198 0884, 040 547 8894saty@saarijarvi.fisaarijarven.tyottomat.googlepages.com

Sallan Menokkaat ryKuusamontie 45, 98900 SallaPuh. 040 521 0494sallanmenokkaatry@pp.inet.fimenokkaat.wordpress.com

Salon Alueen Työttömät ryLänsiranta 4 A 1, 24100 SaloPuh. (02) 733 3375, 0400 631 426riitta.virtanen@ebaana.netwww.sat-ry.fi

Sipoon Työttömät ryPilvilinnantie 4, 04130 SipooPuh. (09) 239 1548sipoontyottomat@kolumbus.fisipoontyottomat.weebly.com

Suolahden Työttömät ryKisakatu 7, 44200 SuolahtiPuh. (014) 542 092, 040 568 9137suolahden.tyottomat@co.inet.fiwww.suolahdentyottomat.net

Suomen Afrikkalaiset Työttömät ryPuustellintie 4, 00410 HelsinkiPuh. 046 908 9750a66g99@hotmail.com

Suonenjoen Tehdäänitse ryValkeisenkatu 18 A 1, 77600 SuonenjokiPuh. 040 048 3416, 040 811 0366annmarie.korhonen@gmail.com, tehdaanitsesuonenjoki@gmail.comtehdaanitse.nettisivu.org

Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi rySarvijaakonkatu 28–30, 33540 TamperePuh. 010 231 2360etappi@etappi.infowww.etappi.info

Tohmajärven Nurkka ryMaiju Lassilan tie 2, 82600 TohmajärviPuh. 040 361 7073nurkkala.m@gmail.comwww.nurkkala.net

Toijalan Seudun Työttömät ryHämeentie 41, 37800 AkaaPuh. 040 356 8989toijalantyottomat@co.inet.fiwww.toijalantyottomat.com

Toimintakeskus Sampola ryAlakiventie 8, 00920 HelsinkiPuh. (09) 340 4684, 040 544 8403alasampola@gmail.comkaupunginosat.net/myllypuro/index.php/muut-yhdistykset-mainmenu-248/toimintakeskus-sampola-mainmenu-259

Turun Seudun TST ryKanslerintie 19, 20200 TurkuPuh. 044 700 7421, 044 700 7422info@tstry.comwww.tstry.com

Työpajayhdistys Teko ryAhertajantie 10, 57230 SavonlinnaPuh. (015) 555 0179, 044 337 2725konttori@tietoteko.netwww.tietoteko.net

Työpetari ryUrheilutie 2, 93100 PudasjärviPuh. 044 082 2130, 044 082 2138pty@dnainternet.netwww.puty.fi

Työttömien Kukkopilli ryVirastotie 2, 43800 KivijärviPuh. 040 837 3541, 040 866 9274suoris@suoris.fi

Työttömien Liikunta: Liikauttajat ryNokiantie 2–4, 3. krs., 00510 HelsinkiPuh. (09) 7746 830, (09) 7746 8332, 050 639 89p.kyckling@suomi24.fi

Ura Ovi ryTietotie 1, 37630 ValkeakoskiPuh. 044 740 6336minna.kotilainen@uraoviry.fiwww.uraoviry.fi

Vantaan Työttömät ryLeinikkitie 22 B, 01350 VantaaPuh. 040 771 8640, 09 857 1896vantaan.tyottomat@kolumbus.fiwww.van-tyo.fi

Varissuon Työttömät – VT ryHintsankuja 4, 20610 TurkuPuh.040 755 4036eva-maria.fagerstrom@vtry.fiwww.vtry.fi

Wiialan Sentteri ryKansankatu 1, 37830 Akaawiialansentteri.ry@gmail.com

Virtain Työttömät rySairaalantie 1, 34800 VirratPuh. (03) 485 1329terttu.luodes@virrat.fi

Ylitornion Työttömät ryAlkkulanraitti 97, 95600 YlitornioPuh. 040128 4110, 040 719 3053yty.toimisto@co.inet.fi

Ylivieskan Työttömien Yhdistys ryValtakatu 11 B 19, 84100 YlivieskaPuh. 040 725 6108

Ylä-Kainuun Työttömien Yhdistys ryKauppakatu 20, 89600 SuomussalmiPuh. 08 713 023, 050 524 2645yk.tyottomat@kainuunosku.netwww.kainuunosku.net/~yk.tyottomat

Ylöjärven Voimavara ryMikkolantie 11, 33470 YlöjärviPuh. (03) 348 4234, 044 048 4234ytry@saunalahti.fiwww.kolumbus.fi/ylojarven.tyottomat.ry

YTYÄ – Yhteistyötä Työttömät ryVaaskiventie 10, 90500 OuluPuh. 040 773 3235yty@mail.suomi.netwww.ytya.net

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 400500 HKI Käyntiosoite: 27 C 1b, sisäpiha Puh. 040 547 7090toimisto@tvy.fi www.tvy.fi

TVY ry:n jäsenyhdistykset

TYO..

TYO

..

TYO..

PilkkihaalaripaneeliSuomen tärkein työllisyyspaneeli, jossa edustajat kaikista puolueista

Lauantaina 11.4.2015 klo 12–16 Helsingin kansalaistorilla Järjestötori, ilmaista soppaa sekä kahvia, räiskäleitä ja makkaraa omakustannehintaan.

Housebändinä Fetus Maximus, Hyde Park -puheenvuoroja, torilla myös työhullut robotit

OHJELMA

• Klo 12–12:15

TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski avaa tapahtuman

• Klo 12:15–13:45 lavalla (keskustelua vetää Jouni Kylmälä, HDL – Työkaapeli):

• Tapani Karvinen, pj. (Piraattipuolue)• JP Väisänen, pj. (SKP)• Jari Leino, pj. (Muutos 2011 rp.)• Antti Pesonen, pj. (Itsenäisyyspuolue)• Juhani Tanski, pj. (Suomen Työväenpuolue STP)• Terttu Savola, pj. (Köyhien asialla)

• Klo 14–15:30 lavalla (keskustelua vetää Jussi Ahokas, Soste):

• Kokoomus• Jape Lovén (SDP)• René Hursti (PerusS)• Paula Lehtomäki (Keskusta) • Kalle Hyötynen, varapj. (VAS)• Outi Alanko-Kahiluoto, eduskuntaryhmän pj. (VIHR)• Björn Månsson (RKP)• Jouko Jääskeläinen, puoluevaltuuston pj., kansanedustaja (KD)

PilkkihaalaripaneeliVALTAKUNNALLISET TYOLLISYYDEN EDISTAMISEN PAIVAT

.. .. .. ..

VAILupauksia?

TYOTA.. ..

TERVETULOA!

Tapahtuman järjestävät: TVY, HeTy, EAPN-FIN ja Korson Työttömät,

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry. Mukana myös muita pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan työttömien yhdistyksiä.

TAPAHTUMATIEDOT VERKKOSIVUILLA: www.tvy.fi

Musiikkia ja Hyde Park

-puheenvuoroja

TAPAHTUMAN MUUT PAIKKAKUNNAT: WWW.TVY.FI