tvl :n keski-suomen piirissä geologinen tutkimuslaitos...

S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I

TVL :n Keski-Suomen piirissä

Geologinen tutkimuslaito s

1971, 1978

Ilpo Kurkinen

Jaakko--"fi.kkanen

S I SXLLYSLUETTEL O

OSA I I

Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI

105

3122 JOUTSA

110

3211 KORPILAHTI

126

3212 JYViSKYLÅ

147

3221 J.XNEKOSK I

174

"

3222 KONGINKANGAS

181

3311 VIITASAARI

185

"

3312 PIHTIPUDAS

188

3321 PYHRJXRV I

189

3124 HIRVENSALMI

191

"

3213 KANGASNIEMI

195

3214 HANKASIALMI AS .

198

3223 RAUTALAMP I

204

3224 ISTUNMiK I

205

3313 VESANT O

206 Yhteenveto TVL :n Keski-Suomen piirin

massoista peruskartta1ehdittain sek ä

1 : 100 .000 karttalehdittain .

- 101 -

2343 0 4

2343 REISJARVI

Karttalehti 2343 04 Iso-Kotajärv i

Keski-Suomen läänin alueella karttalehdellä ei ole käyttökel -

poisia lajittuneita muodostumia .

Karttalehti 2343 05 Köyhänper ä

Muodostuma 1, Särkiharj u

Kapea harju, jossa luoteisosa on hiekkaista soraa ja muuten so-

raista hiekkaa . Liepeet ovat hienoa hiekkaa . Kerrospaksuu s

luoteisosassa on 5 m . Pinta-ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja maantie . Kokonaismass a-

määrä on 1 milj .m3 , josta arvioitu B 230 .000 m 3 , c 770 .000 m 3

Muodostuma 2, Korkeakanga s

Maantien alle jäävä selänne on harjun käyttökelpoisinta ainesta ,

hiekkaista soraa . Liepeet ovat hiekkaa . Kerrospaksuus B-luokan

~..

alueella on keskimäärin 8 m . Pinta-ala on 60 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,1 milj .m3 , josta arvioitu

B 900 .000 m 3 , C 2,2 milj .m3

Karttalehti 2343 07 Muurasjärv i

Muodostuma 1, Muurasjärv i

Likolammen länsipuolella oleva harjun selänne on hiekkaa, soraa

ja kivistä soraa vuorokerroksina . Liepeille päin aines muuttuu

soraiseksi hiekaksi . B-luokan alueella suurin kerrospaksuus oft

18 m. Pinta-ala on 43 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä o n

2,5 milj .m3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 405 .000 m3 ,

C 2,07 milj .m 3 .

- 102 -

2343 0 7

Muodostuma 2, Niemenharj u

Sikasaari ja tästä luoteeseen oleva kapea harjuselänne Miemen-

harju ovat hiekkaa ja soran osuus ydinosassa on noin 30 % . Ke r-

rospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 18 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä tulisi välttää maisemallisista syistä .

Kokonaismassamäärä on 500 .000 m3 , josta arvioitu B 150 .000 " m3 ,

C 350 .000 m3 .

Muodostuma 3, Peukaloine n

Karttalehden rajalla länsiosa on harjua ja itäosa rantakerros -

tumaa . Samaan harjususteemiin kuuluu myös Pitkäsaaren harjusaari .

Käyttökelpoisinta soraista hiekkaa on Peukaloisen länsiosa, jos-

sa kerrospaksuus on noin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 360 .000 m 3 , josta arvioitu B (;0 .000 m 3 , c 300 .000 m3 .

Karttalehti 2343 08 Muura s

Muodostuma 1, Torakkalampi

Matala harju, jota on jo käytetty runsaasti . Kerrospaksuus on

1,5-3 m. Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Pohjoisosa s-

sa on soraista hiekkaa . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .

Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta arvioitu B 35 .000 m3 ,

C 265 .000 m3 .

Muodostuma 2, Koivukanga s

Harjun pohjoisosan selänteet ovat soraa, hiekkaa ja kivistä

soraa . Eteläosa on hiekkaa . Liepeillä tavataan paikoin haittan a

silttikerroksia . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 17 ha .

Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie .

Kokonaismassamäärä on 410 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 ,

B 200 .000 m 3 , c 200 .000 m3 .

Muodostuma 3, Ristimäk iHarjun korkein selänne Ristimäki on soraista hiekkaa ja hiekkai s -

ta soraa . Välikerroksina ja linsseinä on kivistä soraa . Luoteis -

osassa maantien alle jäävä selänne on soraista hiekkaa . Liepeet

ovat hiekkaa. Kerrospaksuus Ristimäessä on . keskimäärin 20 m .

Pinta-ala on 42 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä

rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 5,2 milj .m3 ,

- 103 -

2343 0 8

josta arvioitu A 200 .000 m3 , B 2 milj .m 3 , C 3 milj .m 3 .

Karttalehti2343 10+ 3321 01 Raudanjärv i

Muodostuma 1, Pahkapuro

Harjuun kuuluvan muodostuman lajittuneisuus saattaa olla paikoi nheikkoa. Kerrospaksuus on vähäinen, 1-3 m . Muodostumassa ei oleleikkauksia . Pinta-ala on 8 ha, Aines on pääluokkaa C . Kokonais -massamäärä 120 .000 m3 .

Muodostuma 2, Hietasal o

Matala harju suoalueella . Pohjoisosa rajoittuu kalliomäkeen, j aon heikohkosti lajittunutta kivistä soraa . Noin 1,5 metriä paksukeskiosa on soraa ja eteläosa soraista hiekkaa . Lohkareide npeittämät kohoumat saattavat olla kalliokohoumia . Kerrospaksuu son 1,5-5 m. Pinta-ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-massamäärä on 630 .000 m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 260 .00 0m3 , c 350 .000 m 3 .

Muodostuma 3, Vuosiaissal o

Soiden ympäröimä, matala harju . Kerrospaksuus on 1,5 m . Muodostu-massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaaC . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m3 ,C 100 .000 m3 .

Muodostuma 4, Aittosal o

Kapeita, noin 2-6 m korkeita harjuselänteitä suoalueella . Aineson hiekkaa ja soraa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al aon 10,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n230 .000 m 3 , josta arvioitu B 110 .000 m 3 , c 120 .000 m3 .

Muodostuma 5, Raudanjok i

Pohjoisosan kapea harjuselänne on varmaankin B-luokan ainesta .Harjulaajentuma ja eteläosa ovat hiekkaa, jossa välikerroksin aon noin 20 % :n luokkaa soraa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodostu-massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 26 ha . Aines on pääluok -kaa C . Kokonaismassamäärä on 650 .000 m 3 , josta arvioituB 160 .000 m 3 , c 490 .000 m3 .

- 104 -

2343 10 + 3321 0 1

Muodostuma 6, Karjasillansuo

Harjun pohjois- ja keskiosissa on aines hiekkaista soraa j akivistä soraa. Eteläosan matala alue on ja C-luokkaa . Kerros -paksuus on 1-4 m . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa B .Kokonaismassamäärä on 255 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 ,B 120 .000 m3 , c 125 .000 m3 .

- 105 -

3122 0 2

3122 JOUTSA

Karttalehdet 3122 02 Judinsalo la 3222 03 Tommola .

Niiden alueella ei ole laajuudeltaan yli 2 ha olevia glasiflu-

viaalisia esiintymiä .

Karttalehti 3122 05 Kammiovuori

Muodostuma 1 Vastamäk i

Kalliomurroksessa oleva harjujakson osa, pääosa on kerrostunut

supra-akvaattisissa oloissa . Aines on keski- ja pohjoisosissa

hiekkaa, eteläosa on pinnaltaan moreeninsekaista soraa, ilmei-

sesti se heikosti peseytynyttä myös sisäosissa . Kerrospaksuus

vaihtelee 3-10 m. Pinta-ala on 24 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa keskiosassa asutus . Kokonaismas -

samäärä on 900 .000 m3 , josta arvioitu A 30 .000 m3 , B 220 .000 m3 ,

C 650 .000 m 3 .

Karttalehti 3122 06 Luhank a

Muodostuma 1 Lempä ä

Harjujakson matala etelä- ja keskiosa ovat hiekkaa, supra-ak-

vaattisen kallion päällä oleva pohjoisosa karkeaa kivistä soraa

ja lohkareita, länsiosissa pinta on moreeninsekaista . A-luokan

osuus on keskiselänteessä melko suuri, 20-30 % . Kerrospaksuus

on eteläosassa 2-5 m, muualla 5-10 m . Pinta-ala on 68 ha . Aines

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asu -

tus . Kokonaismassamäärä on 4,5 milj .m 3 , josta arvioitu

A 150 .000 m 3 , B 1,35 milj .m 3 , C 3 milj .m 3 . Muodostumasta o n

valokuvia GTL :n arkistossa .

Muodostuma 2 Tahkoharj u

Supra-akvaattinen harjuselänne moreeniselänteen rinteellä, etelä -

päässä pohjatasona on kallio . Aines on pintaosissa huonosti pe -

seytynyttä soraa, päällä paikoin vajaa metri hietaa . Pohjoisosa

on hienoa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus . vaihtelee 3-15 m .

Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä

- 106 -

3122 0 6

haittaavat keskiosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassa-

määrä on 1,9 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 900 .000 m3 ,

C 900 .000 m3 .

Muodostuma 3 Harj u

Edellisen kapea jatke kalliomäkien välissä . Aines on pienikivis-

tä soraa ja hiekkaa, A-luokan osuus on pieni . Kerrospaksuus on

yleensä vain 2-4 m, pohjoispää on paksumpi . Pinta-ala on 6 ha .

aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Kokonaismassamäärä on 230 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,

B 120 .000 m3 , c 100 .000 m3 .

Muodostuma 4 Salvia

Matala, hietaista hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka merkitys

on pieni . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines

on luokkaa C, kokonaismassamäärä 100 .000 m3 .

Muodostuma 5 Tammilaht i

Hiekkaista soraa oleva harjuselänteen osa, eteläosan päällä on

silttiä vajaa metri . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodos-

tumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pää-

luokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Koko-

naismassamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 60 .000 m3 ,

C 40 .000 m3 .

Muodostuma 6 Rasimäk i

Kallio-moreenialueen päälle kerrostunut harjujakson osa . Etelä-

pää on hiekkaa, muuten aines on huonosti peseytynyttä soraa j a

someroa . Pohjoisosassa pinnalla on ylisuuria lohkareita ylei -

sesti . Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, alustasta johtuen .

Keskimäärin se lienee n . 6 m. Pinta-ala on 25 ha . Aines on pää-

luokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie .

Kokonaismassamäärä on 1,4 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 ,

B 700 .000 m3 , c 600 .000 m3 .

Muodostuma 7 Keida s

Hiekkaista soraa oleva pohjoisosa on kalliomäen kyljessä, matal a

Mämminiemi on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m, joten

- 107 -

3122 0 6

alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines on pääluok -

kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat .

Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m 3 ,

C 50 .000 m3 .

: ._.

Muodostuma 8 Luhank a

Kalliokohoumien välissä oleva hienon hiekan muodostama harjun

osa. Soran osuus on todennäköisesti pieni . Kerrospaksuus o n

keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käytön esteenä on asutus ja hautausmaa . Kokonais-

massamäärä on 450 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 ,

C 400 .000 m3 .

Muodostuma 9 Hakanen

Reunaosistaan siltin peittämä matala harjuselänne, ainekseltaan

hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Muodostumassa e i

ole leikkauksia. Pinta-ala on . 2 ha . Aines on luokkaa C, koko-

naismassamäärä 50 .000 m 3 . Muodostuman käytön esteenä on matkailu-

keskus .

Karttalehti 3122 09 Pappinen

Muodostuma 1 Pirttikanga s

Suureksi'osaksi kalliomäkien väliin kerrostunut osa harjujaksoa .

Eteläpää on hienoa hiekkaa, samoin reunaosat . Lapinvuori on kivis-

tä soraa, A-luokan osuus on 10-20 %, pohjoispää soraista hiekkaa .

Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, Lapinvuori on 10-20 metriä pa k-

su, muualla paksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 67 ha . Ai-

nes on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosass a

maisemansuojelu . Aineksen käyttöä haittaavat Lapinvuoren laki -

osassa ylisuuret pintalohkapeet . Kokonaismassamäärä on 4 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 150 .000 m3 , B 1,25 milj .m 3 , C 2,6 milj .m3 .

Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .

Muodostuma 2 Puttol a

Leveä, reunaosistaan kalliomäkien rinteelle'ja päälle kerrostunu t

osa pitkää jaksoa . Aines on pääosin hiekkaa, vain kapea syöttävä

osa on soravaltainen . A-luokkaa on Kaakkomäen alueella n . 10 % ,

eteläosan selänne on hiekkaista soraa ja hiekkaa . Länsiosien

-. 108 -

3122 0 9

kummut ovat pääasiassa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on etelä -

ja länsiosissa 2-6 m, itä- ja pohjoisosassa 5-15 m . Pinta-al a

on 183 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä o n

eteläpäässä matkailukeskus . Kokonaismassamäärä on 10 milj .m3 ,

josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 750 .000 m3 , c 9,2 milj .m3 .

Muodostuma 3 Heinälamp i

Suuressa kallionmurroksessa olevaa harjujaksoa, pääosin hiekkaa .

Ilmeisesti pitkittäisissä selänteissä, jakson keskiosissa o n

soraa 10-20 % välikerroksina, vaikka leikkausten puuttuess a

soran osuus Qt ttl.e esille muualla kuin eteläpäässä, jossa on myö s

A-luokan materiaalia 5-10 % . Kerrospaksuus vaihtelee suuresti ,

2-20 metrin välillä . Pinta-ala on 183 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 12 milj .m3 , josta arvioitu A 50 .000 m3 ,

B 850 .000 m 3 , C 11,1 milj .m3 .

..

Muodostuma 4 Harjunmäk iEdellisen välitön jatke, jonka keskiselänne on geologisin perus-

tein merkitty soravaltaiseksi, vaikka leikkauksia siinä ei ole .

Reunaosissa aines on hiekkaa, soraa on korkeimmissa kumpareiss a

10-20 % . Länsiosien päällä on hienoa hietaa vajaa metri, samoi n

suppien pohjalla . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m, vain keskis e-

länne on paikoin yli 10 m paksu . Muodostumassa ei ole kuin par i

pientä leikkausta . Pinta-ala on 155 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 7,6 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,

B 900 .000 m3 , c 6,6 milj .m3 . .

Muodostuma 5 Harjul a

Jakso alkaa Mikkelin piirin puolelta, kumpumoreenialueen reuna l-

ta, ja eteläosat ovat huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa ,

Harjulan kaakkoispuolella on päällä ylisuuria lohkareita . Keski-

osan poikkisuuntainen kumpu on soraa, pohjoispää soraista hie k-

kaa . Kerrospaksuus on eteläosassa 2-4 m, muualla 5-10 m . Pinta-

ala on 32 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi t-

taa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä on 1 milj .m 3 , josta ar-

vioitu B 200 .000 m3 , c 800 .000 m 3 .

- 108 -

3122 0 9

Muodostuma 6 Harj u

Edellisen jatke, jonka korkeimmat osat ovat soravaltaisia, lieve -alueilla aines on hienoa hiekkaa . Karkein aines on keskiosan se -länteessä, jossa on A-luokan ainesta 5-10 % . Harjun talon pohjois -puolella pintaosa on moreeninsekaista, ' länsireunalla myös liet -teistä . Kerrospaksuus on yleensä n . 5 m, keskiosassa 5-15 m .Pinta-ala on 79 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa päällä oleva tiestö ja keskiosassa asutus . Kokonais-massamäärä on 3,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 ,B 775 .000 m 3 , c 2,9 milj .m 3 .

Karttalehti 3122 11 Jouts a

Muodostuma 1 Kirkkokanga s

Piirin rajalta Joutsansalmeen ulottuva jakso, pohjoispäästäänkalliomäkien välissä . Aines on lähes kokonaan hiekkaa, vain Upa-konlammen luoteispuoli on soråvaltainen, A-luokkaa on seläntees -sä n . 20 % . Muualla soraa on vain oieniä määriä linsseinä poh-joisosissa . Kirkkokankaan pohjoisosassa on haittana ylisuure tpintalohkareet . Kerrospaksuus on keskimäärin 4-5 m, luoteisosa nselänteessä 10-20 m . Pinta-ala on 261 ha . Aines on pääluokkaa C .Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus, ranta-alueill amyös luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamäärä on 12,6 milj .m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 480 .000 m 3 , c 12,1 milj .m3 .

Muodostuma 2 Jouts a

Kirkonkylän alla oleva harjujakson osa, luoteispäästään moreen i -alueen kyljessä . Aines on hiekkaa ; vain keskiosassa on välike r-roksina hienoa soraa . Kaakkoispää on peittynyt osittain hiedalla .Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 106 ha . Aines onpääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on taajama-alue . Koko -naismassamäärä on 4 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,C 3,9 milj .m 3 .

Karttalehti 3122 12 Vallaspelto

Muodostuma 1 Katajisto

Kallio-moreenialueen päällä oleva matala harjuselänne . Aines on

109 -

3122 1 2

kivistä hiekkaa, pohjoisosiaa pinta on moreeninsekaista . Kerros -

paksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa C .


C 340 .000 m3 .

Muodostuma 2 Koivul a

Hienoa hiekkaa oleva kumpuileva harjun osa, pohjoispäästää n

moreenimäen rinteellä . Kerrospaksuus on 2-6 m . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 20 ha . Aines on luokkaa C, koko-.naismassamäärä 800 .000 m3 .

Muodostuma 3 Liitiäise t

Kallioselänteiden rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin hienoa

hiekkaa, länsireunalla myös soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on

2-6 m, paksuin osa on jo käytetty . Pinta-ala on 20 ha . Aines on

luokkaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m3 .

Muodostuma 4 TVL-Tampinmyll y

Matala harjujakson osa, pääasiassa hienoa hiekkaa . Kapea länsi-

reunan selänne sisältää pintaosassa hieman soraa, eniten koi l-

lispäässä, n. 20 % . Itäosien päällä on paikoin tuulikerrostuma a

1-2 m . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m, vain selänne on paksu m-

pi . Pinta-ala on 172 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä on

4,2 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 , c 4 milj .m 3 .

Muodostuma 5 Surmavuor iMatala lounaisosa on hietaista hiekkaa, Surmavuoren länsipuolel -

la on välikerroksina hiekkaista soraa . Pohjoispuoli on pintaosas-

ta kivistä soraa, A-luokan osuus on kuitenkin pieni . Kapea koi l-

lisosa on soraista hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m, Surma-

vuoren ympäristö on paksuinta . Pinta-ala on 48 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismass a-

määrä on 2 milj .m3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 , B 550 .000 m 3 ,

C 1,4 milj .m3 .

- 110 -

3211 0 1

3211 KORPILAHT I

Karttalehti 321101 Kouhinsal o

Karttalehden alueella ei ole lainkaan yli 2 ha :n suuruisia

lajittuneita esiintymiä .

Karttalehti 3211 02' Korpilaht i

Muodostuma 1 Tähtiniem i

Moreenimäen rinteellä olevaa harjun lievealuetta, ainekseltaan

hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodostu-

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on luokkaa

C, kokonaismassamäärä 350 .000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa

alueella toimiva virkistyskeskus .

Muodostuma 2 Korpilaht iKalliomurroksen sivulla olevaa jäätikköjokiainesta, lähinn ä

hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 9 ha . Ai -

nes on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m3 . Muodostuman

käytön esteenä on asutus ja tiestö .

Karttalehti 3211 03 Vihtalahti

Muodostuma 1 Orastenmäk i

Melko ohutta, huonosti lajittunutta harjuainesta kallion murrok-

sessa, luoteispäässä kalliot pistävät esiin . Kaakkoispää on hi e-

taista hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen merkitys on

pieni . Pinta-ala on 22,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismas-

samäärä on 500 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 480 .000 m3 .

Muodostuma 2 Peltokanga s

Moreenimäen sivulla ja rinteellä oleva eteläosa on hienoa hiek-

kaa, länsiosien päällä on paikoin hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m .

Pohjoisosa on deltamainen tasanne, jossa kerrospaksuus on 10-15 m ,

aines on hiekkaa, itäosissa hietaa . Pinta-ala on 121 ha . Aines

on luokkaa C, kokonaismassamäärä 7,5 milj .m 3 . Muodostuman käyt

töä rajoittaa eteläosassa asutus ja tiestö .

- 111 -

3211 0 3

Muodostuma 3 Kulperinkanga s

Edelliseen liittyvä reunamuodostuma, jonka eteläosa on kerros -tunut kalliomäen rinteelle . Aines on hietaista hiekkaa, reuna-osien päällä on paikoin silttiä vajaa metri . Kerrospaksuus o nyleensä 5-10 m, vain eteläreuna on kallioperästä johtuen ohuem-pi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 34 ha . Aineson luokkaa C, kokonaismassamäärä 2,3 milj .m 3 .

Muodostuma 4 Alkula -

Hienoa hiekkaa oleva harjukumpu kalliomurroksen sivulla . Kerros -paksuus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 2 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä100 .000 m3 .

Muodostuma 5 Vihtakanga s

Leveään kallioperän ruhjeeseen syntynyt suureen reunamuodostu-maan kuuluva delta ja siihen liittyvä syöttävä harju . Aines o netelä- ja keskiosassa hienoa hiekkaa, välikerroksina on yleises -ti hietaa . Kapea pohjoisosa ja itäpuolinen harjukumpu ova tsoraista hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-al aon 186 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on7 milj .m 3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 , c 6,8 milj .m 3 .

Muodostuma 6 Ruokol a

Katkonainen ja kapea supra-akvaattinen harju kallioalueen päällä .Aines on soraista hiekkaa, pintaosassa myös kivistä soraa . Ker-rospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines onpääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 170 .000 m3 , josta arvioituB 15 .000 m3 , c 155 .000 m 3 .

Muodostuma 7 Isk a

Kalliomäkien välisessä painanteessa oleva reunamuodostuma, jokaon kerrostunut matalaan veteen . Aines on hiekkaa, itäosie npäällä on hietaa . Kerrospaksuus on 2-8 m, keskiosa on paksuin .Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä on 540 .000 m3 , josta arvioi-tu B 40 .000 m3 , c 500 .000 m3 .

-- 112 -

3211 0 3

Muodostuma 8 Ojal a

Kalliomurroksessa oleva reunamuodostuma, ainekseltaan hietaistahiekkaa. Välikerroksina on yleisesti hienoa hietaa, joten aluee nmerkitys on vähäinen . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-ala on 26 ha .Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 600 .000 m 3 .

Muodostuma 9 Niittuaho

Osa suurta reunamuodostumaa järvialtaan kaakkoisreunalla . Aine son pääosin hiekkaa, lakiosassa on paikoin ylisuuria lohkareita .Luoteisrinteen puolella on välikerroksina hiekkaista soraa ,kaakkoispuolelle yleisesti'hietaa . Kairauksen (v . 1971) perus-teella lakiosassa voi olla jopa 3 metriä paksuja moreenilaattoja .Kerrospaksuus on keskiselänteessä 30-40 m, ohentuen jyrkästireunoille . Pinta-ala on 178 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-man käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa tiestö ja asutus, luoteis-osassa luonnonsuojelutekijät . Kokonaismassamäärä on 16 milj . m3 ,josta arvioitu B 1 milj .m3 , C 15 milj .m3 .

Karttalehti 3211 04 Putkilaht i

Muodostuma 1 Haukijärv i

Kapea harjuselänne, luoteispäästään kalliomäen kyljessä . Aineson enimmäkseen soraista hiekkaa, pohjoisosa on soravaltainen .Kaakkojspään pinta on moreeninsekaista, myös ylisuuret lohka-

reet ovat haittana . Kerrospaksuus on 3-8 m . Pinta-ala on 9 ha .Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .Kokonaismassamäärä on 430 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,B 220 .000 m3 , c 200 .000 m3 .

Muodostuma 2 Klemettil ä

Matala harjuselänteen osa, pohjoispäässä huonosti lajittunutta ,paikoin lietteistä soraa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on .60 .000 m 3 , josta arvioitu B 35 .000 m3 , c 25 .000 m 3 .

- 113 -

3211 0 4

Muodostuma 3 Pirttivuor i

Harjuselänne, jonka laki on kauttaaltaan 0,5-2 m3 lohkareiden

peittämä . Aines on pääosin hiekkaa, välikerroksina on sora a

20-30 %, keskus voi olla soravaltainen . Reunaosat ovat hieno a

hiekkaa ja hietaa eteläosassa myös silttiä . Kerrospaksuus o n

keskiosassa 20-30 m, reunaosissa ja pohjoisosassa 5-10 m .


on 4 milj .m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 800 .000 m3 ,C 3,1 milj .m 3 .

Muodostuma 4 Putkilaht iEdellisen muodostuman jatke, pohjoisosistaan kallioalueen päällä .

Aines on lähes kokonaan hienoa hiekkaa, keskiosien päällä onhietaa yli 1 m . Pohjoisosassa on välikerroksina soraa vähäises -

sä määrin . Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m . Pinta-ala on 43 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j atiestö . Kokonaismassamäärä on 2 milj .m3 , josta arvioituB 100 .000 m3 , c 1,9 milj .m3 .

Muodostuma 5 Kortelaht i

Suuren kallioruhjeen rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin huo -

nosti lajittunutta kivistä hiekkaa . Kairaus osoittaa, että luo -

teisosassa aines on lievästi routivaa . Lounaisosat ovat hieno a

hiekkaa . Kerrospaksuus on alustasta riippuva, ilmeisesti keski -

.määrin 4 m . Pinta-ala on 33 ha . Aines on pääluokkaa C . Ainekse n

käyttöä haittaavat itäosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonai s-

massamäärä on 1,2 milj .m3 , josta arvioitu A 40 .000 m3 ,B 360 .000 m 3 , c 800 .000 m 3 .

Muodostuma 6 Hietajärv i

Kallioalustalla oleva, karkeaa jäätikköjokiainesta, jossa A-luo-kan osuus on 20-30 %, itäosassa vieläkin enemmän, mutta ylisu u -

rta on myös melko yleisesti . Kerrospaksuus lienee keskimääri n

vain 3 m. Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais -

massamäärä on 450 .000 m3 , josta arvioitu A 130 .000 m3 ,B•270 .000 m3 , c 50 .000 m 3 . Muodostumasta on valokuvia GTL : narkistossa .

- 114 -

3211 0 4

Muodostuma 7 Vaarusjärv i

Edelliseen liittyvä supra-akvaattinen harjuselänteen osa, myös-

kin karkeaa kivistä soraa . A-luokan osuus on 50 % massoist a

eikä ylisuuria lohkareita juuri ole . Kerrospaksuus on keskimä ä-

rin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha .

Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,

B 100 .000 m3 . Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .

.

Karttalehti 3211 05 Oittil a

Muodostuma 1 Mäyränkukkula t

Muodostuma on edellisen jatke; sen supra-akvaattinen osa on

kivistä soraa, Tallion rinteellä oleva pohjoispää soraista

hiekkaa . Kerrospaksuus on eteläosissa 5-15 m, pohjoisosass a

vain 2-5 m. Pinta-ala on 14,5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 600 .000 m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m 3 ,

B 200 .000 m 3 , c 380 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Myllymäk i

Kalliomäen kyljessä oleva harjun osa, jonka luoteisreunan pääl-

lä on moreenia vajaa metri . Alla oleva aines on hiekkaista soraa ,

eteläosassa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on 5-15 m . Pinta-

ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoit -

taa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m 3 , josta

arvioitu A 40 .000 m3 , B 260 .000 m3 , c 300 .000 m3 .

Muodostuma 3 Koivist o

Eteläosan selänne on hiekkaista soraa, kun taas leveä pohjois -

pää on hietaista hiekkaa, reunaosien päällä on myös siltti ä

vajaa metri . Kerrospaksuus on 3-6 m . Pinta-ala on 32 ha. Pines

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .

Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 ,

B 190 .000 m 3 , c 1 milj .m3 .

Muodostuma 4 Hakavuor i

Melko matala kalliomäkien välissä oleva harjujakson osa . Aine s

on hietaista hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-4 m . Alueen merkity s

on vähäinen . Pinta-ala on 15 ha . Aines on luokkaa C, kokonai s -

massamäärä 400 .000 m3 .

- 115 -

3211 0 5

Muodostuma 5 Peltomaa

Pieni, kallion painanteessa oleva harjunosa, ainekseltaan hienoa

hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 2,5 ha . Aines on

luokkaa C, kokonaismassamäärä 60 .000 m 3 .

Karttalehti 3211 06 Ristinselkä

Muodostuma 1 Niinijärve t

Kallioruhjeen ylittävä harjuselänne . Eteläosa on hiekkaista soraa ,

pohjoispää huonosti peseytynyttä kivistä soraa, aines on kallion

päällä . Länsiosan lievealue on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on

2-6 m . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyt -

töä haittaavat ylisuuret lohkareet pohjoisosassa . Kokonaismassa -

määrä on 400 .000 m3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 200 .000 m 3 ,

C 175 .000 m3 .

Muodostuma 2 Niinioj aKallioselänteen kyljessä oleva esiintymä, ainekseltaan soraista

hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonais-

massamäärä 80 .000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Karttalehti 3211 07 Kivisu o

Muodostama 1 Matoharj u

Harjuselänteen osa, ainekseltaan hiekkaista soraa ja hiekkaa .

Itäpuolinen jään reunan suuntainen selänne on huonosti lajitt u-

nutta kivistä hiekkaa, sen kerrospaksuus on vain 1-2 m . Kerros-

paksuus vaihtelee harjussa 2-6 m, eteläpää on paksuin . Pinta-al a

on 13,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

300 .000 m3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 , c 200 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Lepol aLeveähkö harjuselänne, itäreunaltaan moreenin päällä . Keskus on

hiekkaista soraa, A-luokan osuus on melko pieni . Reunaosie n

aines on hiekkaa, eteläpäässä pinnalla hietaa . Kerrospaksuus on

yleensä 5-10 m, vain eteläpää .on ohuempi . Pinta-ala on 42 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2 milj . m 3 , josta

arvioitu A 40 .000 m3 , B 460 .000 m3 , c 1,5 milj 3.m .

- 116 -

3211 0 7

Muodostuma 3 Nikkaraho

Matalaan veteen kerrostunut harjujakson osa pohjoispäästää n

lohkareisen moreenialueen rinteellä . Etelä- ja keskiosat ova t

kivistä soraa, pinta on korkeimmissa selänteissä moreeninsekais -

ta . Pohjoispuoli on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on eteläosi s -

sa 5-10 m, pohjoisosassa 2-6 m . Pinta-ala on 29 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioitu

A 30 .000 m3 , B 300 .000 m3 , c 570 .000 m3 .

Muodostuma 4 Orikanga s

Edellisen jatke kumpumoreenialueen kyljessä . Ohut eteläosa o n

hiekkaa, pohjoisosa hiekkaista soraa . Kumpujen pintaosissa o n

ylisuuria lohkareita runsaasti pohjoispäässä . Kerrospaksuus o n

2-4 m. Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass a-

määrä on 600 .000 m3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 , c 400 .000 m 3 .

Muodostuma 5 Taipal e

Harjujakson reunaosan kumpuja, ainekseltaan soraista hiekkaa ,

itäosien päällä on hoenoa hiekkaa . Kerrospaksuus on länsiosass a

5-10 m, itäosassa 2-5 m . Pinta-ala on 8,5 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Kokonaismassamäärä on 320 .000 m 3 , josta arvioitu

B 20 .000 m3 , c 300 .000 m 3 .

Muodostuma 6 Harjunkanga s

Leveä harjujakson osa, joka koostuu pääasiassa hiekkaa olevista

kummuista. Harjujärven itäpuölinen selänne sisältää soraa yli 50 % ,

A-luokkaa ei kuitenkaan juuri lainkaan . Lounaisosan päällä o n

hietaa, samoin itäreunalla . Kerrospaksuus on keskiosissa 5-10 m ,

länsi- ja pohjoisosissa vain 2-3 m . Pinta-ala on 134 ha . Aines

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 7 milj . m 3 , josta arvioit u

B 500 .000 m3 , c 6,5 milj .m3 .

Muodostuma 7 Harjujärv i

Matala osa pitkää harjujaksoa tasaisella suoalueella . Maantie n

alla oleva keskiselänne on soraista hiekkaa, reunaosien kummu t

ja selänteet pääasiassa hienoa hiekkaa, pinta on paikoin dyyn i -

ainesta . Kerrospaksuus on 4-7 m . Pinta-ala on 72 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäk ö-

kohdat . Kokonaismassamäärä on 3,5 milj .m 3 , josta arvioitu

B 200 .000 m3 , c 3,3 milj .m 3 .

- 117 -

3211 0 7

Muodostuma 8 Harjuniem i

Edellisen välitöntä jatkoa, jolle on ominaista lukuisat harj u-

kummut, joiden välit ovat soistuneet . Etelä- ja keskiosat ova t

pääasiassa hiekkaa, kuten myös luoteisosa . Kapea keskiselänne

on soravaltainen, A-luokan osuus on alle 10 % . Kerrospaksuus

vaihtelee nopeasti, keskiarvo on 4,5 m . Pinta-ala on 135 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnon-

suojelunäkökohdat, alue on sopiva myös virkistyskäyttöön .

Kokonaismassamäärä on 6 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,

B 900 .000 m 3 , c 5 milj .m 3 .

Muodostuma 9 Hiekanniem i

Harjujakson sivulla olevia, jään reunan suuntaisia selänteitä .

Paksuin niistä sisältää välikerroksina soraa 10-20 %, muide n

aines on hienoa hiekkaa, eteläosissa myös hietaa . Kerrospaksuus

on suurimmillaan 15 m, yleensä vain 2-5 m . Pinta-ala on 25 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-

asutus ja maisemansuojelu . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .m3 ,

josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 1,15 milj .m3 .

Muodostuma 10 Joutsniem i

Kapea jyrkkärinteinen, järveen työntyvä pääselänne on soraval-

tainen . A-luokan osuus on kuitenkin melko pieni . Reunaosie n

aines on hiekkaa, länsiosissa päällä on paikoin ylisuuria lokka- __ _

reita . Kerrospaksuus on keskiselänteessä jopa 15 m, reunaosiss a

2-10 m. Pinta-ala on 98 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamäärä

on 5 milj .m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 , B 950 .000 m3 ,

C 4 milj .m3 .

Karttalehti 3211 08 Rutalahti

Muodostuma 1 Hietajärvenkanga s

Erittäin runsaasti harjukumpuja ja -suppia käsittävä osa harjua .

Selväpiirteinen keskiselänne on soraa, A-luokan osuus on pohjois -

päässä runsas . Myös keskiosissa pinta on paikoin soraa, alla ku i -

tenkin hyvin lajittunutta hiekkaa . Luonaisosa on hienoa hiekkaa .

Kerrospaksuus on yleensä 10-15 m, vain länsiosassa on ohuempi . '

- 118 -

3211 0 8


on 10 milj . m3 , josta arvioitu A 250 .000 m3 , B 1,75 milj . m3 ,

C 8 milj .m3 .

Muodostuma 2 Pukkivuor iKallionmurroksessa, pohjoispäässään suoraan kallion päällä ole-

va harjun osa . Aines vaihtelee jyrkästi kivisestä sorasta hiek-

kaan, keskiosassa on päällä myös silttiä vajaa metri . Kerros -

paksuus vaihtelee myös runsaasti, 2-10 metriin . Pinta-ala o n

47 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa

asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 2,4 milj .m3 , josta arvioi-

tu A 50 .000 m3 , B 650 .000 m3 , c 1,7 milj .m3 .

Muodostuma 3 Valkeine n

Kathonainen kapea harjujakso kallionmurroksessa . Aine s , on sorais -

ta hiekkaa, Valkeisen kaakkoispuoli on kivistä soraa . Kerrospak-

suus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 10,5 ha . Aines on pääluok-

kaa C. Kokonaismassamäärä on 450 .000 m 3 , josta arvioitu

A 5 .000 m3 , B 45 .000 m 3 , c 350 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Rutalahti

Etelä- ja itäosistaan siltin peittämä harjujakson osa . Aines o n

pääosin hiekkaa, kaakkoisosan kummut huonosti peseytynytt F

kivistä soraa . Kerrospaksuus on 3-10 m . Pinta-ala on 23 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on asutus j a

tiestö . Kokonaismassamäärä on 1 milj .m3 , josta arvioitu

A 10 .000 m3 , B 190 .000 m3 , c 800 .000 m3 .

Muodostuma 5 Susilamp i

Harjujakson eteläosat ovat hiekkaa länsireunalla osaksi myö s

hietaa . Kallion kyljessä oleva itäosa on kivistä soraa, joss a

on melko paljon A-luokan materiaalia . Kerrospaksuus vaihtele e

2-4 m . Pinta-ala on 40 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass a-

määrä on 950 .000 m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 180 .000 m 3 ,

C 750 .000 m 3 .

- 119 -

3211 0 8

Muodostuma 6 Kaitajärv i

Kivistä hiekkaa pinnaltaan oleva osa harjujaksoa, moreenialuee n

kyljessä. Pohjoispää on huonosti lajittunutta, lievästi routivaa .

Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole leikkauk-

sia . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 380 .000 m 3 , josta arvioitu B 80 .000 m3 , c 300 .000 m3 .

Karttalehti 3211 09•Nisul a

Muodostuma 1 Heinäahonkanga s

Osa harjujaksoa, jonka pinta on poikkeuksellisen lohkareinen .

Eteläosan päällä on reunaosassa silttiä, aines on huonosti la-

jittunutta . Keskiosa on pääosin hiekkaa, itäreunalla päällä o n

1-2 m3 lohkareita, samoin moreenimäen kyljessä olevassa pohjois -

päässä, jossa on vajaa metri löyhää moreenia soraisen hieka n

päällä . Kerrospaksuus on keskimäärin? m . Pinta-ala on 60 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4,4 milj . m 3 , josta

arvioitu A 10 .000 m3 , B 590 .000 m3 , c 3,8 milj .m3 .

Muodostama 2 Tervakanga s

Matalaan veteen syntynyt delta, joka pohjoisreunaltaan on abl a-

tiomoreenialueessa kiinni . Aines on pääosin hienoa hiekkaa,ka i -

rausten perusteella välikerroksina esiintyy hietaa ja silttiä .

(1971) Kerrospaksuus on 5-10 m, eteläosan lievealue on vain

2-4 m . Pinta-ala on 43 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass a-

määrä 3,2 milj .m 3 .

Muodostuma 3 Ruostesuo

Kallionmurroksessa oleva harjujakson osa, jonka etelä- ja itä -

osa ovat pääasiassa hiekkaista soraa, keski- ja pohjoisosa t

hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi 2-20 m välillä, pohjois -

osa on paksuin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

17,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a

luonnonsuojelunäkökohdat ranta-alueilla . Kokonaismassamäärä o n

900 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 140 .000 m3 ,

C 750 .000 m 3 .

- 120 -

3211 0 9

Muodostuma 4 Vaaterinvuor i

Laajan moreenimäen rinteellä oleva esi .intymä, pääasiassa hiekkaa .

Itäreuna on hiekkaista soraa . Kerrospaksuus on 2-6 m, keskus on

paksuin . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 300 .000 m 3 , josta arvioitu B 60 .000 m 3 , c 240 .000 m3 .

Muodostuma 5 Kankaanpää

Pieni moreenialueen rinteellä oleva rantakerrostuma soraist a

hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 30 .000 m 3 , josta arvioituB 10 .000 m3 , c 20 .000 m3 .

Muodostuma 6 Vällyvuor i

Syvän kallioruhjeen rinteellä olevaa harjuainesta, joka o n

heikosti lajittunutta, keskiosan tipinta on hiekkamoreenia . Pää-

osa on hienoa hiekkaa, pohjoisosassa on välikerroksina silttiä .

Vähämerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjoisos a

on paksumpi . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 450 .000 m3 , josta arvioitu B 80 .000 m 3 , c 370 .000 m 3 .

Muodostuma 7 Vennalampi

Jatketta edellisen kallioselänteen kyljessä . Pinta on lietteistä ,

reunaosissa silttiä on yli metri aineksen päällä . Aines on ilme i-

sesti hiedan sekaista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjois-

pää on paksuin. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

5 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 700 .000 m3 . Muodo s -

tuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie .

Muodostuma 8 Viisarimäki

Pinnaltaan huonosti lajittunutta, siltin sekaista hiekkaa olev a

osa jäätikköjokikerrostumaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m .

Pinta-ala on 6 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä

350 .000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .

Karttalehti 3211 10Leivonmäk i

Muodostuma 1 Lähdesuo

Kapea harjuselänne joka pohjoisosassaan haarautuu koilliseen .

Pääosa aineksesta on hiekkaa, vain koillisosa on soravaltainen .

- 121 -

3211 1 0

Kerrospaksuus on yleensä 2-4 m, vain paikoin enemmän . Pinta-al a

on 32 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 750 .00 0

m3 , josta arvioitu A 5 .000 m3 , B 175 .000 m 3 , c 570 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Hiiltamonkangas- Karhunkanga s

Katkonainen ja matala selänne pinnaltaan kivistä hiekkaa . Ala-

osassa on vallitsevana hieno hiekka, eteläosassa on ehkä hieman

soraa välikerroksina . Kerrospaksuus on vain 2-4 m, lounaisos a

on paksuin . Pinta-ala on 37 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s-

massamäärä on 700 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 650 .00 0

m 3 .

-b

Muodostuma 3 Piparruukk i

Eteläosan kumpare on soraista hiekkaa, matala pohjoispää hienoa

hiekkaa, aines on kallion päällä . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-

ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

180 .000 m 3 , josta arvioitu B 30 .000 m 3 , c 150 .000 m3 .

Muodostuma 4 Kekkolanselänne

Huonosti lajittunut reunamuodostuma kallioalueen päällä . Pinta

on luoteisosissa lohkareinen, itäosa on soraista hiekkaa j a

hietaa . Vähämerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus lienee vai n

muutamia metrejä . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa B .


C 40 .000 m 3 .

Muodostuma 5 Mansikkaharj u

Kapea lounaisosan selänne on ilmeisesti hiekkaista soraa j a

hiekkaa, pohjoisosan kummut ovat hiekkaa pinnalta . Kerrospaksuus

vaihtelee 2-8 m, Mustikkakumpu on n . 10 m paksu . Muodostumass a

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C .


_

C 260 .000 m3 .

Muodostuma 6 Karasu o

Edellisen muodostuman katkonainen jatke suoalueella . Aines on

pääosin hiekkaista soraa, A-luokan osuus on alle 10 % . Kerros -

paksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pää-

luokkaa B . Kokonaismassamäärä on 630 .000 m3 , josta arvioit u

A 30 .000 m3 , B 350 .000 m 3 , c 250 .000 m3 .

- 122 -

3211 1 0

Muodostuma 7 Korasuon itäpuol iMatala hienon hiekhn esiintymä, ilmeisesti moreenin päällä . Ker-

rospaksuus on vain 2-3 m, alueen käyttöarvo on siis pieni . Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on


Muodostuma 8 Kovakanga s

Deltamainen tasanne hietaista hiekkaa, kallio-moreenialuee n

kyljessä . Soraa tuskin on esiintymässä lainkaan . Kerrospaksuus

on eteläosassa 5-10 m, pohjoisosassa vain 2-5 m . Muodostumass a

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 18 ha . Aines on luokkaa C, koko -

naismassamäärä 650 .000 m 3 .

Muodostuma 9 Susiharj u

Kumpuilevaa jaksoa laajalla suoalueella, koillisreuna on moree-

niselänteen kyljessä . Aines on pääosin hienoa hiekkaa, keski-

osissa voi olla välikerroksena hieman soraa . Kerrospaksuus on

länsiosissa 2-6 m, itäosissa hieman vähemmän . Pinta-ala on

54 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,5 milj .m3 .

Karttalehti 3211 11 Etu-Ikol a

Muodostuma 1 Lasunkanga s

Hiekkaista soraa ja hiekkaa oleva kapea harjuselänne moreen i-

alueen kyljessä . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 11,5 ha .

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta

arvioitu B 170 .000 m3 , c 130 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Etu-Ikol a

Edellisen jatke, joka koostuu rinnakkaisista selänteistä ja kum-

muista . Jyväsuonkangas on hiekkaa, Peukalomäki huonostilajittu -

nutta kivistä soraa, länsireunan päällä on moreenia . Kapea poh-

joisosa on hiekkaista soraa, länsireunalla hieman hiekkaa . Ker-

rospaksuus vaihtelee 2-7 metriin . Pinta-ala on 27 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa ties -

tö . Kokonaismassamäärä on 700000 m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 ,

B 230 .000 m 3 , C 450 .000 m3 .

-123 -

3211 1 1

Muodostuma 3 Säynätharj u

Kapea keskiselänne on soravaltainen, A-luokan osuus on pieni .

Reunaosat ovat hienoa hiekkaa, pohjoisosa on kallioalueen pää l -

lä . Kerrospaksuus on selänteessä 3-8 m, muualla vain 1-3 m .

Pinta-ala on 41 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä

rajoittaa eteläpäässä luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismass a-

määrä on 1,2 milj . m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 240 .000 m3 ,

C 950 .000 m3 .

Muodostuma 4 Nurmijärvi

Matalan harjun lievealuetta pohjoisreunaltaan moreenin päällä .

- -

Aines on kokonaan hietaista hiekkaa, joten alueen merkitys on

pieni . Kerrospaksuus on vain 1-3 m . Pinta-ala on 42 ha . Aines


Muodostuma 5 Kivijärv i

Järvialtaan reunoilla, moreenin päällä olevaa harjuainesta ,

pääosin hiekkaa . Länsi- ja luoteisosissa on välikerroksina i l -

meisesti myös soraa . Kerrospaksuus on länsiosissa 3-5 m, itä -

osassa vain 2-3 m . Pinta-ala on 89 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa ranta-alueilla maisemansuojelu .

Kokonaismassamäärä on 1,9 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,

C 1,8 milj .m3 .

Muodostuma 6 Hakosjok iLeveässä kalliomurroksessa oleva harjujakson osa, joka pohjoi s -

osastaan on kerrostunut matalaan veteen . Kaakkois- ja keskios a

ovat hiekkaa, länsireunan sekä kbillispään selänne ovat kivist ä

soraa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin, keskipaksuus o n

vajaa 3 m. Pinta-ala on 61 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s -

massamäärä on 1,7 milj .m3 , josta arvioitu A 30 .000 m3 ,

B 370 .000 m 3 , c 1,3 milj .m3 .

Muodostuma 7 Vainiomäk i

Reunamuodostumaan kuuluvia kumpuja, moreenimäen sivulla . Luotei s -

puolinen on kivistä soraa, muut ovat lähinnä hienoa hiekkaa . Ker-

rospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m3 , josta arvioit u

B 20 .000 m3 , c 100 .000 m3 .

- 124 -

3211 1 1

Muodostuma 8 Jaakkol a

Reunamuodostuma, jonka pinta on moreeninsekaista soraa . Alaosatovat soraista hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on keskimääri n3 m. Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käy t-töä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m 3 ,josta arvioitu B 100 .000 m3 , C 50 .000 m 3 . Muodostumasta on valo -kuvia GTL :n arkistossa .

Karttalehti 3211 12 Toivakka

Muodostuma 1 Viisarimäk i

Matala, osittain kallioselänteen rinteellä oleva pitkän jaksonosa pääasiassa hienoa hiekkaa . Länsireunalla on päällä, osittai nmyös välikerroksina hietaa ja silttiä, keskiosassa hieman hiek-kaista soraa . Kerrospaksuus on lounaisosassa 5-10 m, keski- j akoillisosassa vain 1-5 m . Pinta-ala on 66 ha . Aines on pääluok-kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa koillispäässä asutus .Kokonaismassamäärä on 3 milj .m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,C 2,9 milj .m3 .

Muodostuma 2 Toivakk a

Taajama-alueen leveä eteläosa on hietaista hiekkaa, kapea poh -joispään selänne on soravaltainen, A-luokan osuus on melko pieni .

Länsiosien päällä on hietaa yli 1 m, samoin pohjoispäässä . Ker-

rospaksuus on keskimäärin 5 m, koillisosa on paikoin yli 10 mpaksu . Pinta-ala on 102 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostumankäytön esteenä on kunta-taajama ja tiestö . Kokonaismassamääräon 5,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 280 .000 m3 ,C 5,2 milj .m3 . Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .

Muodostuma 3 Hepoharj u

Kalliomurroksessa oleva kapea supra-akvaattinen harjuselänne .Pohjoisosa on kallioalueen päällä, ohut kivisen hiekan kerrostu-

ma. Korkein selänne on kivistä soraa, A-luokkaa on 10-20 % . Ohuteteläosa on hiekkaista soraa . Kerrospaksuus on keskiosassa 5-10 m ,muualla vain 2-3 m . Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa C,

-joskin eteläosa on soravaltainen . Aineksen käyttöä haittaa pinta-

osassa huono lajittuneisuusjaylisuuret lohkareet eteläosassa .Kokonaismassamäärä on 800 .000 m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m3 ,

- 125 -

3211 1 2

B 350 .000 m3 , c 400 .000 m 3 . Muodostumasta on valokuvia GTL : narkistossa .

Muodostuma 4 Pahkakangas IHepoharjun jatketta moreenimäen kyljessä . Syntytavastaan joh-tuen aines on huonosti peseytynyttä, moreeninsekaista sora apintaosassa . Osa esiintymää on karttalehdellä 3213 03 Särkimäki .Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on200 .000 m3 , josta arvioitu A 15 .000 m 3 , B 100 .000 m 3 , c 85 .000 m 3 .Muodostumasta on valokuvia GTL:n arkistossa .

Muodostuma 5 Pahkamäk i

Moreeniselänteen rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin hiek-kaista soraa . Pinta on länsiosissa moreeninsekaista . Kerrospak-suus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 9,5 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäär äon 280 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 150 .000 m 3 ,C 120 .000 m 3 .

Muodostuma 6 Pahkakangas I I

Länsiosastaan kallio-moreenimäen kyljessä oleva harjuselänne ,lähinnä hiekkaista soraa . Kerrospaksuus on pohjoisosassa 3-5 m ,eteläosassa vain 2-3 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa B .Kokonaismassamäärä on 260 .000 m3 , josta arvioitu A 15 .000 m3 ,B 145 .000 m3 , c 100 .000 m3 .

Muodostuma 7 Pohjoiskangas

_

Matalaan veteen kerrostunutta harjuainesta kallioalueen kyljessä .Aines on pääosin kivistä soraa, A-luokan osuus on pinnalla melk osuuri . Pohjoisosassa aines on heikosti peseytynyttä . Kerrospak -suus vaihtelee 2-7 m, lounaispää on paksuin . Muodostumassa e iole leikkauksia . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa B .Kokonaismassamäärä on 900 .000 m3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 ,B 550 .000 m3 , C 300 .000 m 3 .

- 126 -

3212 0 1

3212 JYVASKYLÅ

Karttalehti 3212 01 Muuratjärv i

Muodostuma 1 Suuruskanga s

Paksu,. suuren reunamuodostuman osa . Aines on pintaosissa hiekka a

ja hietaa, länsireinan päällä on silttiä vajaa metri . Kaakkois-

puoli on hietaista hiekkaa . Sisäosissa on ilmeisesti välikerrok-

sina soralajitteita, mutta paksujen peittävien kerrosten taki a

niiden käyttöön saanti on hankalaa tiestön, huvila-asutuksen j a

maisemansuojelun takia . Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 25 m ,

keskimäärin se on vajaa 10 m. Pinta-ala on 88 ha . Aines on pää-


B 500 .000 m 3 , c 8 milj .m3 .

Muodostuma 2 Loukkukanga s

Kallioperän murroksessa oleva harjujakson osa, johon kuulu u

delta . Aines on pääasiassa hietaista hiekkaa, välikerroksina on

keskiosassa yleisesti hienoa hietaa . Vain luoteispäässä vallit-

sevana on sorainen hiekkaa . Kerrospaksuus on keskiosassa 5-8 m ,

muualla vain 2-5 m . Pinta-ala on 62 ha . Aines on luokkaa C ,

kokonaismassamäärä 2,5 milj .m3 .

Muodostuma 3 Kivel ä

Kapea matalan veden harju kalliomurroksen sivulla . Aines on pää -

osin kivistä hiekkaa, soran osuus on pieni . Kerrospaksuus o n

2-5 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass a -

määrä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 70 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Ala-Sallaajärvi

Edellisen esiintymän jatke, ainekseltaan soraista hiekkaa, kaa k -

koispää on lähinnä hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-6 m, pak-

suin on kaakkoisosa . Pinta-ala on 12,5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 380 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 ,

C 360 .000 m3 .

127 -

3212 0 1

Muodostuma 5 Isolaht i

Moreeniselänteen rinteellä olevaa, reunamuodosturnaan kuuluva a

lievettä . Aines on hietaista hiekkaa, välikerroksina voi esii n-

tyä myös silttiä yleisesti . Merkityksetön alue . Kerrospaksuus

on 1-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 12,5 ha .

Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m3 .

Muodostuma 6 Savileht o

Karttalehtien kulmauksessa oleva reunamuodostuman osa . Länsiosa

on pinnalta huonosti lajittunutta moreeninsekaista soraa . Seis-

misen luotauksen perusteella paksuus on yli 20 m, aineksen ol -

lessa pääasiassa hiekkaa, pintakerros, vajaa 5 m on soraa j a

lohkareita . Itä- ja pohjoisosa ovat hiekkaa, pohjatasona on

moreeni ja kerrospaksuus on itäosassa selvästi vähäisempi, po h-

javesi on 5-10 m syvällä . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä

on 1,7 milj .m3 , josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 450 .000 m3 ,

C 1,2 milj .m 3 .

Muodostuma 7 Tuomel a

Kalliomäkien välissä oleva esiintymä, hietaista hiekkaa . Alueen

merkitys on pieni . Kerrospaksuus on 2-5 m, reunaosat ovat pak-

suimmat . Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass a-

määrä 250 .000 m3 .

Karttalehti 3212 02 Vesank a

Muodostuma 1 Mtkelm ä

Reunamuodostuman osa, joka pohjoisreunaltaan on kalliomäen kyl -

jessä . Aines on pääosin hiekkaa, lounaiskulma on pintaosistaan

lohkareinen, ja reunaosan päällä on 1-2 m löyhää moreenia . Ker -

rospaksuus on eteläosassa 5-10 m, pohjoisosassa 2-6 m . Pinta-al a

on 17 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .

m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 180 .000 m 3 , C 1 milj .m3 .


- 128 -

3212 0 2

Muodostuma 2 Hiekkal a

Matalaan veteen kerrostunut reunamuodostuma, ainekseltaa nhiekkaa, eteläreunalla myös hietaa . Kerrospaksuus on 2-6 m .Pinta-ala on 22 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä

570 .000 m3 .

Muodostuma 3 Valkeajärv i

Kalliomurroksessa olevaa harjuainesta, pääosin hienoa hiekkaa .Kerrospaksuus on eteläosassa n . 5 m, muualla alle sen . Pinta-ala on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 150 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Raivi o

Moreenimäkien rinteellä olevaa harjuainesta, hienoa hiekkaa j a

hietaa . Kerrospaksuus on lounaisosassa 5-7 m, muualla 2-5 m .

Pinta-ala on 23 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä640 .000 m3 .

Muodostuma 5 Rummakkomäk iEteläpään delta on hietaista hiekkaa, moreenin päällä oleva

pohjoisosa kivistä hiekkaa . Kerrospaksuus on eteläpäässä 3-7 m ,

muualla 2-4 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on luokkaa C, kokonais -


Muodostuma 6 Etelärinne

Kallioperän altaassa oleva reunamuodostuma ja syöttävä harju .Harjun aines on pohjoisosassa kivistä soraa, keski- ja kaakkois -osassa hiekkaista soraa . Reunaosien kummut ovat soraista hiekkaa .Kerrospaksuus on eteläosassa 3-6m, syöttävä katkonainen harj u

on 1-4 m paksu . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamaarä on 950 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,B 140 .000 m3 , c 800 .000 m3 .

Muodostuma 7 Ylä-Sallaajärvi I

Moreeniselänteen rinteellä oleva matala harjujakson osa . Aineson kivistä hiekkaa; alueen merkitys on vähäinen . Kerrospaksuuson 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha .Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .

- 129 -

3212 0 2

Muodostuma 8 Ylä-Sallaajärvi I I

Ohut harjujaksoon kuuluva osa moreenimaen kyljessä . Aines on

huonosti lajittunutta hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 m . Alueen

merkitys on pieni . Pinta-ala on 3 ha . Aines on luokkaa C, koko-

naismassamäärä 50 .000 m 3 .

Muodostuma 9 Tikkal aLaaja-alainen lakiosastaan matalaan veteen kerrostunut reunamuo-

dostuma, koillisreunaltaan kallioalueen päällä . Aines on pää-

asiassa hiekkaa, keskiosan päällä on 1-2 m suurilohkareist a

hiekkamoreenia . Soran esiintyminen runsaimmillaan on todennä -

köi.sintä kunnanrajan tienoilla, muodostuman poikki . Kerrospak -

suus on keskiosassa 10-20 m, luoteispää on vajaa 5 m paksu .


ön 7 milj .m3 , josta arvioitu A 50. .000 m3 , B 450 .000 m3 ,

C 6,5 milj .m3 .

Muodostuma 10 Syrjäl äSuureen moreenimäkeen nojaava reunamuodostuma, jonka luoteisosa t

ovat 0,5-1 m paksun moreenin peittämät . Aines on valtaosin hiek-

kaa, itaosassa myös hietaa ja silttiä, jota vai reunaosassa oll a

myös välikerroksena . Seismisen luotauksen perusteella keskios a

on 15-25 m paksu, joskin pohjavesipinta on ylempänä . Pinta-al a

on 45 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa luo-

teisosassa peittävä moreeni, itäosassa aineksen lietteisyys .

Kokonaismassamäärä on 3 milj .m 3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 ,

C 2,8 milj .m3 .

Muodostuma 11 Järvenpä ä

Kallioperän altaassa oleva laaja-alainen reunamuodostuma, joka

suurimmalta osin on vajaan metrin paksuisen moreenin peittämä ,

tosin luoteisosassa moreenia on koekuoppien perusteella paikoi n

yli 3 m . Aines on pintaosissa soraista hiekkaa, pohjaosass a

yleensä hyvin lajittunutta hiekkaa . Soraa on eniten kaakkoisosas-

sa, myös keskus sisältää soraa välikerroksina 10-20 % . Ohut län-

siosa on hietaista hiekkaa, samoin itäreuna . Kerrospaksuus on

keskiosassa 10-30 m, muualla 5-10 m . Pinta-ala on 162 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 12 milj .m3 , josta arvioi-

tu A 250 .000 m3 , B 1,75 milj .m3 , C 10 m i,lj . m3 . Muodostumasta on


- 130 -

3212 0 2

Muodostuma 12 Tprvalamp i

Reunamuodostuma, jonka itäosan päällä on vajaa metri moreeriia .

Aines on pääosin hienoa hiekkaa, eteläosan selänne on soraista

hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-ala on 23 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .


C 850 .000 m 3 .

Muodostuma 13 Kotane nEdelliseen liittyvä matala lievealue, osittain moreenin päällä .

Aines on hietaista hiekkaa, paikoin pinta on silttiä Kerrospak-

suus on vain 1-3 metriä, merkityksetön alue . Pinta-ala on 6,5 ha .

Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .

Muodostuma 14, Humalamäk i

Lohkareisen, lietteisen moreenin peittämä reunamuodostuma, koi l-

lispsastaan kallion päällä . Aines vaihtelee lohkareita hiekkaan ,

A-luokkaa on keskiosassa 10-20 %, ylisuuria lohkareita on tosi n

paljon . Länsiosat ovat lähinnä hiekkaista soraa . Kerrospaksuu s

on 5-15 m, koillisreuna on hieman ohuempi . Pinta-ala on 21 ha .

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m 3 , josta

arvioitu A 100 .000 m3 , B 500 .000 m 3 , c 400 .000 m 3 . Muodostumasta

on valokuvia GTL :n arkistossa .

Muodostuma 15 Möykynmäk iKapea harjujakson osa, ainekseltaan hienoa hiekkaa, keskiosass a

pinta on lietteistä . Kerrospaksuus on 2-8 m . Pinta-ala on 12 ha .

Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 , Muodostu-

man käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

Muodostuma 16 Ruok e

Edellisen muodostuman jatketta, kalliomäkien rinteellä . Aines o n

hienoa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus 2-5 m . Pinta-ala on 16 ha .

Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 . Muodostuman

käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

- 131 -

3212 0 2

Muodostuma 17 Salmijärv iHuonosti lajittunutta kivistä hiekkaa oleva harjuselänne moreen i-

mäen kyljessä . Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta-ala on 3,5 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 90 .000 m 3 , josta

arvioitu B 20 .000 m3 , c 70 .000 m3 .

Karttalehti 3212 03Vertaala

Muodostuma 1 Tattarimäk i

Lakiosastaan vajaan metrin paksun moreenin peittämä reunamuodos-

tuma, itäosastaan kallion päällä . Aines on hienoa hiekkaa, väli-

kerroksina on hietaa sekä hieman soraa . Kerrospaksuus on keski -

määrin 10 m. Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s-

massamäärä on 1,3 milj .m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 , C 1,2 5

milj .m 3

. Muodostuma 2 Kallioah o

Kapea, matalan veden harjuselänne, pintaosastaan lietteistä

ainesta. Alla esiintyy hieman hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus

..~,

on vain pari metriä, merkityksetön esiintymä . Pinta-ala on 2 ha .


Muodostuma 3 Antinsuo

Pieni reunamuodostuma kallioselänteen kyljessä . Aines on kivistä

hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 1,5 ha .

Aines on luokkaa C, kokonaismåssamäärä 60 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Haapamäk i

Supra-akvaattinen harjuselänne, jonka lakiosassa on 0,2-1 m

moreenia. Aines on pääasiassa hiekkaa, pintaosassa myös soraist a

hiekkaa . Matala itäosa on kallion päällä olevaa rantakerrostumaa .

Kerrospaksuus on keskiosassa 10-20 m, liepeillä vain 2-6 m .

Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n

1,2 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 1,1 milj .m3 .

Muodostuma 5 Kaitalamp i

Kallionmurroksen sivulla oleva matala harjujakson osa, aines o n

hietaista hiekkaa . Kerrospaksuu on vain 1-3 m . Pinta-ala on 6 hå .

Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 140 .000 m 3 .

- 132 -

3212 0 3

Muodostuma 6 Pirttimäk i

Kalliomäen kyljessä oleva reunamuodostuma, pääosin hietaist a

hiekkaa . Itäosien päällä on hietaa yli 1 m . Kerrospaksuus on2-6 m . Pinta-ala on 13 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass a-

määrä 300 .000 m3 .

Karttalehti 3212 04 Säynätsal o

Muodostuma 1 Keljonkangas

Kalliomäkien välissä oleva reunamuodostuma . Kaakkoisosassa

kallion päällä oleva aines on karkeaa moreeninsekaista louhikkoa .

Keskiosa on hiekkaa, lounaisosan kummut hiekkaista soraa . Koilli s -

osan päällä on paikoin silttiä vajaa metri . Kerrospaksuus kasva a

lännestä itään 2-10 m, joskin kallioperä aiheuttaa vaihtelua .

Pinta-ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön

esteenä ovat asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaavat kaak -

koisosassa ylisuuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 1,7 milj .m 3 ,

josta arvioitu A 10 .000 m3 , B 290 .000 m3 , c 1,4 milj .m3 . Muodo s -

tumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .

Muodostuma 2 S ääksjärvi

Laaja-alainen enimmäkseen hienoa hiekkaa oleva reunamuodostum a

kallioalueen rinteellä . Länsiosassa on välikerroksina silttiä

1-2 m, samoin eteläpäässä . Luoteispää on huonosti lajittunutta ,

pinnalla on ylisuuria lohkareita . Kerrospaksuus on länsiosass a

1-3 m, itä- ja kaakkoisosassa 2-6 m . Pinta-ala on 59 ha . Aine son luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,4 milj . m3 . Muodostuman käyt-töä rajoittaa asutus .

Muodostuma 3 Kinkoma a

Kalliomäen kyljessä olevaa harjuainesta, joka on pinnaltaan yli -

suurien lohkareiden peitossa länsiosistaan . Aines on hiekkaa ,

pohjoisosissa on myös soraa . Eteläosissa pinta on paikoin silt-

tiä . Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, alustasta riippuen ,

rajoissa 1-10 m. Pinta-ala on 59 ha . Aines on pääluokkaa C . Muo-

dostuman käytön esteenä on eteläosassa sairaala-alue . Aineksen

käyttöä haittaavat itäosaa lukuunottamatta ylisuuret lohkareet .

Kokonaismassamäärä on 1,6 milj .m 3 , josta arvioitu A 5 .000 m3 ,

B 95 .000 m3 , C 1,5 milj .m3 .

-•133 -

3212 0 4

Muodostuma 4 Säynätsalo

Kallio päälle kerrostunut harjujakson osa, lähes kokonaan hiek-

kaa. Eteläosissa pinnalla on hietaa yli metri, myös välikerro k-

sina sitä voi olla itäosassa . Keskiosan päällä on ylisuuri a

lohkareita . Kerrospaksuus on 2-7 m, keskus on paksuin . Pinta-

ala on 39 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,5 milj .m3 .

Muodostuman käytön esteenä on kuntataajama .

Muodostuma 5 Hoikankärk i

Matala harjujaksoon kuuluva tasanne, hienoa hiekkaa . Kerrospak-suus on keskimäärin vain 2 metriä . Pinta-ala on 10 ha . Aines onluokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 . Muodostuman käytönesteenä on asutus .

Muodostuma 6 Kesäma a

Kalliomurroksessa olevaa harjuainesta, pääosin hietaista hiekkaa .Kerrospaksuus on 1-4 m, alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on6 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .

Muodostuma 7 Muurame

---~

Osa suurta reunamuodostumajaksoa . Aines on pääosin hiekkaa, reu-

naosissa on välikerroksina hietaa, länsipuolen päällä on pai -

koin silttiä vajaa metri . Joen pohjoispuoli on hiekkamoreenia ,välikerroksena on myös lajittuneita osueita . Kerrospaksuus on

länsiosassa 10-20 m, pohjoisosassa alle 10 m . Pinta-ala on 57 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on kuntataaja -

ma ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaavat pohjoisosassa ylisuu -

ret pintalohkareet ja lietteisyys . Kokonaismassamäärä o n4,8 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 , c 4,6 milj .m3 .

Karttalehti3212J)5Jyväskyl ä

Muodostuma 1 Harj u

Laaja-alainen reunamuodostumajakson osa järvialtaiden välissä .

Sen keskus on kerrostunut ylimpään merirajaan, samoin Taulumäe nlakiosa . Aines on pääasiassa hiekkaa, soraa ja välikerroksin a

Taulumäen alueella 10-20 % . Itä- ja eteläosat ovat osittai n

hietaa, välikerroksina on yleisesti myös silttiä . Kerrospaksuus ,

on keskimäärin 10 m, keskiosa on jopa 50 m paksu . Pinta-ala on

- 134 -

3212 0 5

241 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä o n

Jyväskylän kaupunki . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosass a

peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m . Kokonaismassamäärä

on 28 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 900 .000 m3 ,

C 25 milj .m3 .

Muodostuma 2 Seppälänkanga s

Leveä reunamuodostuman osa kalliomäkien välissä ja rinteellä .

Aines on länsireunalla soraista hiekkaa ja soraa, päällä o n

reunamuodostumalle tyypilliseen tapaan lohkareista moreeni a

vajaa metri . Keski- ja itäosat ovat hietaista hiekkaa, välike r-

roksina myös hoenoa hietaa yleisesti . Kerrospaksuus on keski -määrin 5 m, Kuolemankuoppien ympäristössä 10-20 m . Pinta-ala on

424 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa

eteläosassa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaavat luo-

teisosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m sekä yli -

suuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 24 milj .m3 , josta ar-

vioitu A 200 .000 m 3 , B 2,6 milj .m 3 , C 21,2 milj .m3 .

Muodostuma 3 Kortesuo

Soraista hiekkaa oleva pieni_ reunamuodostuma, jonka käytön estä ä

asutus . Kerrospaksuus on n . 3 metriä . Pinta-ala on 2 ha . Aines

on luokkaa C, kokonaismassamäärä 60 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Haukkal a

Reunamuodostuma, joka länsipuolelta on peittynyt siltillä . Aine s

on pintaosassa hiekkaa, soran osuus lienee pieni myös syvemmällä .

Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on

_

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .


C 180 .000 m 3 .

Muodostuma 5 Kalliol a

Kallioselänteen sivulla olevaaharjuainesta, hietaista hiekkaa .

Kerrospaksuus on 2-4 m, alueen käyttöarvo on vähäinen . Pinta-ala on 35 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 100 .000 m 3 .

Muodostuman käytön esteenä on asutus .

- 135 -

3212 0 5

Muodostuma 6 Järvenpä ä

Kalliomäen rinteellä oleva harjun osa, . huonosti lajittunutt a

hiekkaa . Länsiosassa välikerroksena on 1-2 m silttiä, jote n

alueen merkitys on pieni . Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta -

ala on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 140 .000 m3 .

Muodostuma 7 Koskel a

Edellisen jatke moreeniselänteen kyljessä. Aines on soraist a

hiekkaa välikerroksina on hietaa . Kerrospaksuus on 2-6 m, kesku s

on paksuin . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-

man käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 250 .000 m3 ,

josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 200 .000 m 3 .

Muodostuma 8 Korppumäk i

Moreenipeitteinen reunamuodostuma, jonka aines on länsiosiss a

huonosti peseytynyttä soraa ja hiekkaa . Itäosan päällä on pa i-

koin silttiä 1-3 m, myös välikerroksena on tiivistä moreenia

vajaa metri . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala o n

10 ha . Aines on pääluokkaa B, joskin soravaltainen aines on

pääosin jo käytetty . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .

-- ~

Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m 3 ,

B 150 .000 m3 , c 145 .000 m3 . Muodostumista on valokuvia GTL : n

arkistossa .

Karttalehti 3212 06 Puuppola

Muodostuma 1 Palokanga s

Seppälänkankaan jatketta, pohjoisosistaan kallioalueen reunassa .

Pääosa on hienoa hiekkaa, luoteiskulma on soraa, pintaosass a

myös A-luokkaa 10-20%, paikoin päällä on moreenia vajaa metri .

Itäosissa on välikerroksina yleisesti hietaa . Kerrospaksuus on

länsiosassa 10-20 m, keskiosassa 5-10 m, itäosassa 2-5 m . Pin-

ta-ala on 156 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä hai t -

taavat pohjoisreunalla ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassa -

määrä on 9 milj . m 3 , josta arvioitu A 200 .000 m3 , B 1,8 mi_lj .m3 ,C 7 milj .m 3 .

- 136 -

3212 0 6

Muodostuma 2 Näätämäk i

Moreeniselänteen päällä oleva reunamuodostuman osa . Aines on

soraista hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-al a

on 10 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 .

Muodostuma 3 Lintukanga s

Kallioselänteen ylitse kulkeva harjujakson osa, jonka aines on

pääosin hienoa hiekkaa . Itärinteellä aines on huonosti lajitt u-

nutta, sisältäen ylisuuria lohkareita, paikoin päällä on moree-

nia alle 1 m . Kerrospaksuus on 2-7 m . Pinta-ala on 45 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa reunaosiss a

asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 1,6 milj .m3 , josta ar-

vioitu B 100 .000 m 3 , c 1,5 milj .m3 .

Muodostuma 4 Kangaslampi

%Matala, hietaista hiekkaa oleva harjuselänne, jonka merkity s

on vähäinen . Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta-ala on 4,5 ha .

Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 100 .000 m 3 .

Muodostuma 5 Hietal aKallioselänteen kyljessä olevaa harjuainesta, pääosin hieno a

hiekkaa. Eteläpään päällä on silttiä yli 1 m . Kerrospaksuus on

keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 7,5 ha . Aines on luokkaa C ,

kokonaismassamäärä 320 .000 m3 .

Muodostuma 6 Rajala

""4*M.

Erittäin matala ja kapea harjujakson osa, moreenialueen rinteellä .

Aines on hietaista hiekkaa, luoteispäässä myös soraista:hi:&kkaa .

Kerrospaksuus on vain 1-4 m . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines on


Muodostuma 7 Autiokanga s

Kallioperän ruhjeessa oleva reunamuodostuma . Aines on pintaosi s -

sa hietaista hiekkaa, välikerroksina voi esiintyä myös silttiä .

Vähämerkityksinen alue . Kerrospaksuus on 3-6 m, länsiosa on pak-

suin. Pinta-ala on 46 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä

1,5 milj .m3 .

- 137 -

3212 0 6

Muodostuma 8 Kuukanpä ä

Leveän harjujakson reunaosaa, joka on kallio-moreenialueen paäl-lä . Aines on enimmäkseen hiekkaa, koillisosien selänne on kiv e -

töntä soraa . Eteläosien päällä on hietaa yli 1 m . Kerrospaksuu s

vaihtelee 1-10 metriin, pohjoisosat ovat paksuimmat . Pinta-al a

on 52 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,5 milj .

m3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 , B 390 .000 m3 , C 1,1 milj .m 3 .


Muodostuma 9 Jylhänperä

Pääosin hienoa hiekkaa oleva reunamuodostuma . Soran osuus on

korkeimmissa selänteissä 10-20 %, A-luokkaa on vähän . Kerrospak-

suus on 2-10 m . Pinta-ala on 55 ha . Aines on pääluokkaa C . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa ranta-alueilla maisemansuojelu j a

asutus . Kokonaismassamäärä on 2,8 milj .m3 , josta arvioitu

A 5 .000 m3 , B 195 .000 m3 , c 2,6 milj .m3 .

w -

Muodostuma 10 Paskolamp i

Matalaan veteen kerrostunutta harjuainesta moreeniselänteen rin-

teella. Kerrospaksuus on 2-5 m, aines hienoa hiekkaa . Pinta-al a

on 10 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m 3 .

Muodostuma 11 Hirsikanga s

Moreeniselänteen rinteellä oleva, matalaan veteen syntynyt delta ,

pinnaltaan hiekkaa . Keskiosassa voi välikerroksina esiintyä myö s

soraa. Matala eteläosa on pinnalta hietaa . Kerrospaksuus on ke s-

kimäärin 7 m . Muodostumasta ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,9 milj '.m3 ,

_

josta arvioitu B 100 .000 m3 , C 1,8 milj .m 3 .

Muodostuma 12 Majajärv iSuuren reunamuodostuman proksimaaliosaa, johon liittyy kaks i

syöttävää harjua, sekä kumpualue luoteisreunalla . Paksu itäos a

on pinnalta runsaslohkareinen, alaosissa soran osuus on 10-30 % ,

välikerroksina esiintyy myös hietaa . Lounaisosa on kallioaluee n

rinteellä, samoin luoteisosat . Heposuon länsipuolella selänte i-

den päällä on suurilohkareista moreenia ; aines voi myös syvemmäl -

lä olla puutteellisästi lajittunutta . Kerrospaksuus on itäosass a

10-20 m, muualla keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 141 ha . Aines on

- 138 -

3212 0 6

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 6 milj .m 3 , josta arvioitu

A 100 .000 m3 , B 900 .000 m3 , C 5 milj .m 3 .

Muodostuma 13 Osmol aMoreenimäkien välissä oleva reunamuodostuma, ainekseltaan hie k-

kaa . Länsiosien päällä on hietaa ja silttiä yli 1 metri . Kerros -

paksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on luokkaa

C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 .

Muodostuma 14 Näätäl ä

Matala, soraista hiekkaa oleva selänne, jonka reunaosat ova t

peittyneet siltillä . Vähämerkityksinen alue . Kerrospaksuus on

keskimäärin 3 metriä . Pinta-ala on 2,5 ha . Aines on luokkaa C ,

kokonaismassamäärä 70 .000 m 3 .

%Muodostuma 15 Keski-Palokk a

Matalaa harjujakso:a kalliomurroksen reunassa . Aines on hietai s -

ta hiekkaa ja hietaa, reunaosien päällä on silttiä yli metri .

Merkityksetön esiintymä . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pin-

ta-ala on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 .

Muodostuman käytön esteenä ovat asutus ja tiestö .

Karttalehti 3212 07 Oravasaar i

Muodostuma 1 Koskine n

Pinnaltaan lohkareinen reunamuodostuma_ kalliomäkien välissä .

Aines on hietaista hiekkaa, eteläosassa päällä on silttiä . Hait-

tana on lakiosassa ylisuuret lohkareet . Kerrospaksuus on 2-6 m .

Pinta-ala on 15 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä

600 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Sipil äReunamuodostuman länsiosa on pinnalta lohkareinen, muuten aine s

on hietaista hiekkaa kauttaaltaan . Reunaosien päällä on vajaa

metri hienoa hietaa . Kerrospaksuus on 5-10 m, lounaisosa o n

alle 5 m paksu . Pinta-ala on 52 ha . Aines on luokkaa C, kokonai s -

massamäärä 2,4 milj .m3 .

- 139 -

3212 0 7

Muodostuma 3 Knuutil a

Osittain tasoittunut reunamuodostuma , ' länsipuolelta se on pei t-

tynyt siltillä . Aines on pääosin hiekkaa, keskiosassa myö s

hiekkaista soraa . Välikerroksina on yleisesti hietaa pohjois -

•

osissa . Kerrospaksuus on 2-10 metriä . Pinta-ala on 51 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

Kokonaismassamäärä on 2,8 milj . m 3 , josta arvioitu B ,00 .000 m 3 ,

C 2,6 milj .m3 .

Muodostuma 4 Louhel a

Matala, hietaista hiekkaa oleva reunamuodostuman osa . Väliker-

roksina voi esiintyä hienoa hietaa tai silttiä . Kerrospaksuus

on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a


N

Muodostuma 5 Vanhal aKapea eteläpää on kivistä hiekkaa ja soraa, muualla aines on

pääosin hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m, pohjoispää . on

vieläkin ohuempi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a

on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a

maisemalliset tekijät . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 , josta

arvioitu B 10 .000 m3 , c 190 .000 m3 .

Muodostuma 6 Haapasalm i

Hiekkaa oleva reunamuodostuman osa, jonka kerrospaksuus on 2-4 m .

Pinta-ala on 11 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä

280 .000 m3 .

Karttalehti 321208 Vaajakosk i

Muodostuma 1 Karjussalm i

Kapea reunamuodostuma, pääasiassa soraista hiekkaa . Soran osuus

on vain 10-20 %, eniten sitä on koillisosassa . Kerrospaksuus on

2-6 m . Pinta-ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa alueella oleva leirikeskus . Kokonaismassamäärä

on 850 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 , B 90 .000 m3 ,

-

C 750 .000 m 3 .

- 140 -

3212 0 8

Muodostuma 2 Koskenpä ä

Moreenimäen kyljessä oleva reunamuodostuman osa . Aines on pin-

nalla huonosti lajittunutta, itäosissa on ylisuuria lohkareita

yleisesti . Pääosa on hietaista hiekkaa, välikerroksina on myö s

silttiä länsiosissa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin, pak -

suin on eteläosa . Pinta-ala on 21 ha . Aines on luokkaa C ,


Muodostuma 3 Myllypur o

Kapea reunamuodostuma, joka koillisosaltaan levenee kallioalueen

rinteelle . Aines on eteläosissa hietaista hiekkaa, pinta on hie -

taa . Keski- ja pohjoisosa ovat soraista hiekkaa, paikoin o n

päällä ylisuuria lohkareita . Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjoisos a

on paksuin . Pinta-ala on 45 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-

man käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on

1,3 milj .m3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 , c 1,2 milj .m3 .

Muodostuma 4 Kuivikk o

Pieni reunamuodostuma, pinnaltaan siltin sekaista hiekkaa . Alueen

merkitys on vähäinen . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Muodostu-

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on luokkaa C ,


Muodostuma 5 Harjunkanga s

Tasoittunut reunamuodostuma pääosin hienoa hiekkaa . Koillisosas-

sa on välikerroksina soraa 10-20 % . Länsipuoli on pinnalta hietaa ,

jota on yleisesti välikerroksina myös keskiosassa . Kerrospaksuus

on 2-10 m, paksuin on koillispää . Pinta-ala on 46 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

Kokonaismassamäärä on 2 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,

C 1,9 milj .m3 .

Karttalehti 3212 09 Vihtavuori

Muodostuma 1 Tiituspohj a

Kallioselänteiden rinteellä olevaa harjuainesta, lähinnä hieno a

hiekkaa . Eteläosassa on välikerroksina soraa n . 30 % . Kerrospak -

suus on vain 2-4 m, alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on 18 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä ovat tiestö j a

asutus . Kokonaismassamäärä on 450 .000 m 3 , josta arvioitu

- 141 -

3212 0 9

B 50 .000 m3 , c 400 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Lintuharj uReunamuodostuman osa, jonka etelä- ja keskiosat ovat kokonaan

hiekkaa, samoin itärinne . Pohjoisosa on matalaan veteen kerros -

tunut paksu delta, jonka pinta on karkeaa someroa, alapäi n

kiviaineksen koko ja määrä vähenee nopeasti . Soran määrä vähe-

nee myöskin kaakkoonpäin, distaaliosaan, mikä on tyypillistä

reunamuodostumille .-Kerrospaksuus on Lintuharjun alueell a

10-30 m, muualla vain 2-7 m . Pinta-ala on 101 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa keskiosassa asutus .

Aineksen käyttöä haittaavat luoteisosissa ylisuuret pintalohka-

reet . Kokonaismassamäärä on 5,7 milj .m3 , josta arvioitu

A 100 .000 m 3 , B 1,2 milj .m3 , C 4,4 milj .m3 . Muodostumasta on


~ .b

Muodostuma 3 Multamäk i

Leveä reunamuodostuman osa, pohjoisreunaltaan moreenin päällä .

Pääosa on hienoa hiekkaa, pohjoisosissa on välikerroksina soraa

10-20 % . Kapea syöttävä osa luoteispäässä on nienikivistä soraa ,

jossa A-luokkaa on vain pinnalla . Kerrospaksuus on 5-13 m, ete-

läosa on alle 5 m paksu . Pinta-ala on 99 ha . Aines on . pääluok -

kaa C . Kokonaismassamäärä on 5,3 milj .m3 , josta arvioitu

B 300 .000 m3 , c 5 milj .m3 .

Muodostuma 4 Siikakanga sMoreenimäen rinteellä oleva luoteisosa on kivistä soraa, samoi n

Siikajärven kaakkoisreunan selänne, jonka pinta on lohkareiden

peittämä . Muualla aines on hiekkaa, soraa on välikerroksina lä n-

siosissa 10-30 % . Itäosissa päällä on hietaa 1-2 m, välikerrok -

sina voi esiintyä myös silttiä . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m ,

länsiosissa se on 10-15 m . Pinta-ala on 153 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Muodostuman käytön esteenä on itäosassa tehdasalue . Ainek -

sen käyttöä haittaavat koillipäässä ylisuuret pintalohkareet .

Kokonaismassamäärä on 7,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,

B 1,2 milj .m3 , C 6,2 milj 3.m .

__

- 142 -

3212 0 9

Muodostuma 5 Pernasaar i

Tasoittunut, reunamuodostumaa syöttänyt harjuselänne . Aines o n

itäosassa kivistä hiekkaa ja soraa, länsiosa on hiekkaa . Etelä-

puolinen Murokasniemi on pääasiassa tuulikerrostumaa, jote n

sen massoja ei ole arvioitu . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-al a

on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on

alueella toimiva hoitokoti . Kokonaismassamäärä on 400 .000 m3 ,

josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 380 .000 m3 .

Muodostuma 6 Vuonteen Lintuharj u

Osa leveää reunamuodostumaa, pohjoispäästään moreenialueen pääl -

lä . Korkein osa sisältää välikerroksina soraa 20-30 %,'A-luoka n

osuus on pieni . Muuten aines on hienoa hiekkaa, reunaosiss a

myös hietaa . Kerrospaksuus on Lintuharjun selänteessä 10-30 m ,

reunaosissa 2-10 m . Pinta-ala on,142 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 6 milj .m3 , josta arvioitu A 40 .000 m 3 ,

B 560 .000 m3 , c 5,4 milj .m3 .

Muodostuma 7 Muorinmäk i

Edellisen jatke koilliseen on lakiosastaan lohkareisen löyhän

moreenin peittämä . Aines on yleensä hienoa hiekkaa, leikkauste n

puuttuessa soran osuus on vaikea arvioida . Ilmeisesti sitä on

vain kapeina välikerroksina korkeimmassa osassa . Kerrospaksuu s

on lounaisosassa 2-5 m, muualla 5-15 m . Pinta-ala on 119 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5,7 milj .m3 , josta

arvioitu B 200 .000 m3 , c 5,5 milj .m 3 .

Karttalehti 3212 10 Huikko

Muodostuma 1 Havul a

Matalaa, hienoa hiekkaa ja hietaa olevaa harjuainesta, joss a

soraa on vain hieman koillisosassa . Kerrospaksuus on keskimääri n

4 m. Pinta-ala on 105 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass a-

määrä on 4,5 milj . m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , C 4,4 milj . m 3 .

- 143 -

3212 1 0

Muodostuma 2 Kierikk a

Harjuselänne on eteläosistaan soraista hiekkaa, matala pohjois-

pää on hienoa hiekkaa . Myös järvien kannaksella oleva, jää n

reunan suuntainen osa on hienoa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus

on eteläosissa 3-8 m, muualla alle 3 m. Pinta-ala on 31 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestp .

Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,

C 800 .000 m3 .

Muodostuma 3 Iso-Valkeine n

Hiekkaa oleva harjun osa järvikannaksella . Soran osuus on ilme i -

sesti hyvin pieni . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Muodo s -

tumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 15 ha . Aines on luok-

kaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m3 .

Muodostuma 4 Keskine n

Matala harjuselänne järvialtaan reunassa . Aines on soraist a

hiekkaa, reunaosien päällä on hietaa . Kerrospaksuus on 1-4 m .

Muodostamassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 , josta arvioitu

B 20 .000 m3 , c 130 .000 m 3 .

Muodostuma 5 fongistonsu o

Tasoittunut, pohjoisosastaan kallion päällä oleva harjuselänn e

ainekseltaan kivistä hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-al a


Muodostuma 6 Särkilamminsu o

Edelliseen liittyvä matala selänne, hoenoa hiekkaa . Kerrospak-

suus on vain pari metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on luokkaa C ,


Muodostuma 7 Särkilamp i

Hienoa hiekkaa oleva delta, tasaisen moreenialueen reunassa .

Lounaisosien päällä on hietaa yli 1 metri . Kerrospaksuus on

keskimäärin 4 metriä . Pinta-ala on 19 ha . Aines on luokkaa C ,


144 -

3212 1 0

Muodostuma 8 Kupiansu o

Pitkän reunamuodostuman osa, joka laajenee deltaksi koillisosa s-

sa, aines on moreeniselänteen rinteellä . Pääosa on hietaista

hiekkaa, vain korkein osa sisältää hieman soraa välikerroksina .

Kerrospaksuus on eteläosassa 2-5 m, pohjoisosissa 5-10 m . Pinta -

ala on 108 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n

4 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 3,9 milj .m3 .

Muodostuma 9 Ojal a

Reunamuodostuma on moreenialueen rinteellä ja kerrostunut mat a-

laan veteen . Aines on soraista hiekkaa, koillisosa on kivist ä

soraa . Kerrospaksuus on melko pieni, vain 2-4 m, pohjoisosa o n

paikoin yli 5 m paksu . Pinta-ala on 49 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,

B 190 .000 m3 , C 1 milj .m 3 .

Muodostuma 10 Herral aMyös tällä kohtaa reunamuodostuma on moreenialueen rinteell ä

koillisosastaan . Lounaisosa on soravaltainen, A-luokan osuus on

5-10 % . Keskiosa on soraista hiekkaa, koillispää pinnalta hieno a

hiekkaa. Kerrospaksuus on lounaispäässä 5-10 m, muualla vain 2- 5

m . Pinta-ala on 33,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 1 milj .m3, josta arvioitu A 15 .000 m3 , B 235 .000 m 3 ,

C 750 .000 m 3 .

Muodostuma 11 Hännil ä

Ohutta moreeniselänteen sivulla olevaa harjuainesta, hietaista

hiekkaa . Alueen merkitys on pieni . Kerrospaksuus on vain par i

metriä . Pinta-ala on 10 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass a-

määrä 200 .000 m3 .

Karttalehti 3212 11 Lievestuor e

Muodostuma - 1 Tyynelä _ _ _ ~ . .

Edellisen muodostuman jatketta, länsireunaltaan moreenin päällä .

Aines on etelä- ja keskiosissa hietaista hiekkaa, pohjoisosa o n

huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa . Alueen käyttöarvo on

pieni . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2-3 m . Pinta-ala on

41 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a

tiestö . Kokonaismassamäärä on 800 .000 m3 , josta arvioitu

B 30 .000 m 3 , c 770 .000 m 3 .

- 145 -

3212 1 1

Muodostuma 2 Linj a

Moreenimäen kyljessä oleva ohut hienon hiekan esiintymä . Kerros-paksuus on keskimäärin 2 metriä . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines onluokkaa C, kokonaismassamäärä 70 .000 m3 .

Muodostuma 3 Isokanga s

Kalliomäen rinteellä oleva reunamuodostuma, ainekseltaan sorais-ta hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines onpääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 140 .000 m3 , josta arvioituB 15 .000 m3 , c 125 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Kelkkamäk i

Paksun moreeniselänteen suojapuolella oleva hienon hiekan esiin-

tymä moreenin päällä . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-ala on 8 ha .

Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 . Muodostu-

man käyttöä rajoittaa tiestö .

Muodostuma 5 Kotamäk i

Kallioalueen kyljessä oleva reunamuodostuman osa . Aines on hie -

taista hiekkaa, eteläosissa pääosa on hietaa . Alueen merkity son pieni . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m . Pinta-ala on20 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus .

Karttalehti 3212 12 Lievestuoreenjärv i

Muodostuma 1 Puttol a

Muodostuma liittyy edelliseen ja on kerrostunut kallioaluee nreunaan . Pääosa on hiekkaa, luoteisreunalla päällä on 1-2 metri ähietaa . Kerrospaksuus on keskiosassa 4-6 m, muualla vain 2-4 m .Pinta-ala on 49 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä1,4 milj .m3 .

Muodostuma 2 Kiikkumäk i

Leveä reunamuodostuman osa, jolle on tyypillistä huonosti lajit -tunut, moreeninsekainen pinta länsirinteellä . Aines on pääosi nhienoa hiekkaa, kapea koillisosan selänne on kivistä soraa .

Myös Kiikkumäen alueella on todennäköisesti soraa 20-30 % . Ker-

rospaksuus on suurimmalla osalla 5-10 m, länsireuna on ohuempi .

- 146 -

3212 1 2


on 17,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 150 .000 m3 , B 1,65 rnilj . m 3 ,

C 15,7 milj .m3 .

Muodostuma 3 Tarvaal a

Edelliseen liittyvä, pohjoiseen kääntyvä _pitkän jakson osa .

Etelä- ja keskiosissa aines on pääasiassa hiekkaa, vain kapeina

välikerroksina on soraa pintaosassa . Pohjoisosassa soraa on hie-

man runsaammin, korkein selänne sisältää myös A-luokan ainesta .

Kerrospaksuus on yleensä 5-10m, reunaosia lukuunottamatta .


rajoittaa pohjoisosassa asutus . Kokonaismassamäärä on

5,3 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 800 .000 m3 ,

C 4,4 milj .m3 .

ti

Muodostuma 4 Keitaanniemi

Matala kaakkoisosa on hiekkaista soraa, pinta on paikoin liet-

teistä, keskiosassa on kivistä soraa, kallion päällä oleva

koillisosa on soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m, pak -

suin on koillisosa . Pinta-ala on 14,5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Aineksen käyttöä haittaavat koillisosassa ylisuuret pintalohka-

reet . Kokonaismassamäärä on 260 .000 m3 , josta arvioit u

A 5 .000 m3 , B 95 .000 m 3 , c 160 .000 m3 .

Muodostuma 5 Markkul a

Kallioperän ruhjeessa oleva reunamuodostuma, luoteispuoleltaan

moreenialueen rinteellä . Aines on kokonaan hietaista hiekkaa ,

lounaisosan päällä on hietaa yli'1 m . Vähämerkityksinen alue .

Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 28 ha . Aines on luokkaa C ,


- 147 -

3221 0 1

3221 XXNEKOSKS

Karttalehti 322101 Luonetjärvi

Muodostuma 1, Niittyl ä

Jokilaaksossa kerrospaksuudeltaan matala harjumuodostuma . Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 60 .000 m 3 , josta arvioitu

B 10 .000 m 3 , c 50 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Heinoslamp i

Muodostuma käsittää kaksi aluetta . Länsiosassa on pieni merki -

tyksetön selänne ja itäosassa harjulaajentuma . Kerrospaksuus

laajentumassa on suurimmillaan 9 metriä . Muodostumassa ei ole

leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha . .Aines on pääluokkaa C lähes

kokonaan. Kokonaismassamäärä on 650 .000 m3 .

Muodostuma 3, Haukilaht i

Moreeni- ja kalliomäkeen länsireunastaan rajoittuva pieni harju ,

jonka pohjoisosa on varmaankin käyttökelpoista soraista hiekkaa .

Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 metriä . Muodostumassa on vähäi -

.

siä leikkauksia . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue . Kokonaismassamäärä o n

320 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , C 270 .000 m3 .

Muodostuma 4, Peurasuo

Lähes kokonaan hiekkaa oleva harjuselänne . Pinta-ala on 5 ha .

Aines on pääluokkaa C . Piuodostumån käyttöä rajoittaa ampumarata .

Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 .

Muodostuma 5, Kaakkolamp i

Taajama-alue on sijoittunut laakean hiekkaa olevan harjualuee n

päälle . Pinta-ala on 55 ha . Aines on pääluokkaa C lähes koko -

naan . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisosan länsireunalla mandol-

lisesti esiintyvä moreeni . Kokonaismassamäärä on 1,7 milj .m3 .

Muodostuma 6, Tikkakosk i

Harjumuodostuman käytön esteenä on taajama-alue . Pinta-ala. o n

154 ha . Aines on pääluokkaa C . Soraa on pieni alue luoteisosassa ,

jossa pohjatasona on osittain myös kallio . Kokonaismassamäärä on

- 148 -

3221 0 1

7,9 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 , c 7,7 milj .m3 .

Muodostuma 7, Mansikkahetto

Harjusysteemiin kuuluvan muodostuman itälieve on hiekkaa ,keskiosissa päällä on kaksi metriä hiekkaa ja syvemmällä o nsoraa ja kivistä soraa . Muodostuma saattaa olla luoteeseen j alänteen päin laajempikin mitä karttaan on merkitty . Kerrospak-suus on noin 5 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C ,

mutta länsiosa on B-luokan ainesta . Kokonaismassamäärä on350 .000 m3 , josta arvioitu A 15 .000 m 3 , B 125 .000 m3 , c 210 .000 m3 .

Muodostuma 8, Syvälaht i

Harjun lievemuodostuman länsiraja moreeniin saattaa olla länne m-pänä kuin karttaan on merkitty . Koekuopat ovat välttämättömi ä

länsireunalla kerrospaksuuden ja aineksen selvittämisessä, sill ä

muodostuma lepää vinolla kallioalustalla . Pinta-ala on'24 ha .Aines on pääluokkaa C . Luoteisosa on kivistä soraa ja aine s

muuttuu C-luokaksi etelään päin . Kokonaismassamäärä on 770 .000 m3 ,josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 300 .000 m3 , c 445 .000 m 3 .

Muodostuma 9, Köntyslamp i

Pieni, varmaankin B-luokan ainesta oleva harjuselänne kalli o -alustalla . Kerrospaksuus on parhaimmillaan 6 m . Muodostumass aei ole leikkauksia . Pinta-ala on vajaa 2 ha . Aines on pääluok-kaa B . Kokonaismassamäärä on 60 .000 m 3 , josta arvioituB 35 .000 m3 , c 25 .000 m3 .

Muodostuma 10, Köntysjok i

Harjun pohjatasona on pohjavesi, mutta pohjoisreunalla saatta aesiintyä moreenia . Keski- ja luoteisosan selänteet ovat soraa 'ja hiekkaa . Itäosan selänteissä soraa on välikerroksina . Ke r-rospaksuus on suurimmillaan selänteissä 10 metrin luokkaa .Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär äon 1,46 milj .m 3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 445 .000 m3 ,C 0,990 milj .m 3 .

-. 149 -

3221 0 1

Muodostuma 11, Alimmainen ,

Muädostuman kaakkoisosassa on heikosti lajittunutta kivist äsoraa, mutta pääselänne tarvitsee lisätutkimuksia ainekse nlaadun selvittämiseksi .

Karttalehti 3221 02 Kangashäkk i

Muodostuma 1, Juhol a

Laaja tasoittunut harjunosa . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 58 ha . Aines on luokkaa C kokonaan . Kokonaismassa-määrä on 3,7 milj .m 3 .

Muodostuma 2, Kiiskilampi

Laaja-alaisen harjulaajentuman itäosan tasanteet ovat lähe skokonaan hiekkaa . Luoteeseen suuntautuvat selänteet ovat käyttö -kelpoista soraa, hiekkaa ja kivistä soraa . Kerrospaksuus selän-teissä on 5-12 m . Pinta-ala on 247 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 14,2 milj . m 3 , josta arvioitu B 1,2 milj . m 3 ,C 13,0 milj .m 3 .

Muodostuma 3, Ruotokass i

Harjun matala keskiselänne on oletettu B-luokan ainekseksi .Molemmilla sivuilla olevat alueet ovat hiekkavaltaisia ja lieve -alueilla saattaa olla huuhtoutuneita rantakerrostumia moreeni npäällä, varsinkin etelä- ja länsiosassa . Kerrospaksuus on keski -määrin B-luokan alueella 6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 108 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär äon 3,72 milj .m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 , B 870 .000 m3 ,C 2,8 milj .m3 .

Muodostuma 4, Pallisilm ä

Pohjoisosan pienet selänteet kuuluvat harjuun . Länsiosa on more e -nin päällä olevaa rantakerrostumaa ja ainekseltaan hiekkaa . Kes -ki- ja eteläosat ovat hiekkaa ja pohjatasona tavataan osittai nmoreenia. Kerrospaksuus on vähäinen 2-3 metriä . Muodostumassa eiole leikkauksia . Pinta-ala on 66 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 1,5 milj . m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,C 1,4 milj .m 3 .

150 -

3231 0 2

Muodostuma 5, Saarilamp i

Harjun lievealueella sijaitseva, pääasiassa hiekkaa oleva mu o -

dostuma, jonka kerrospaksuus on suurimmillaan 10 metriä Saari -

lammen pohjoispuolella . Itäosan alueilla keskipaksuus o n

1,5-2,5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 89 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2,65 milj .m3 , jos -

ta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 2,5 milj .m3 . •

Karttalehti 3221 03 Hietam a

Muodostuma 1, Tunturikanga s

Kalliomäkien välissä oleva harju, jonka pinnalla on lohkareit a

haittaavana tekijänä . Aines on keski- ja itäosissa murskauske l-

poista. Kerrospaksuus on suurimmillaan B-luokan alueella 5 m .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on

pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 550 .000 m 3 , josta arvioitu

A 20 .000 m 3 , B 180 .000 m3 , c 350 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Tervavuor i

Hienoa hiekkaa oleva tasainen harjutaajentuma kalliomäkien v ä-

lissä . Pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio . Kerrospaksuu t-

ta on arvioitu olevan 2-6 metriä . Pinta-ala on 74 ha . Aines on

luokkaa C . Muodostuman k:iyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .

Kokonaismassamäärä on 3 milj .m3 .

Muodostuma 3, HietamaSelväpiirteinen harju . Luoteisosa keskiselänteessä aines vaiht e-lee kivisestä sorasta hiekkaan . Kaakkoisosa ja liepeet ova t

hiekkaa . Kerrospaksuus keskiselänteessä on suurimmillaan 20 m .Pinta-ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaa paikoi nliepeillä peittävänä kerroksena oleva siltti . Kokonaismassamäär äon 4,8 milj .m3 , josta arvioitu B 500 .000 m 3 , c 4,3 milj .m3 .

Muodostuma 4, Tuhkainmäk i

Harjun pohjatasona on enimmäkseen pohjavesi, mutta Tuhkainmäess äon todennäköisesti kallio pohjatasona ja kerrospaksuudeksi on

arvioitu keskimäärin 10 m . Aineksen puolesta Tuhkamäki on muo-

- 151 -

3221 0 3

dostuman käyttökelpoisinta aluetta, kivistä soraa . Syrjäharjun

keskiselänteessä soran osuus on 30-50 % . Pinta-ala on 55 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .

Aineksen käyttöä haittaavat rinteille kiilaavat savi-ja siltt i-

kerrokset . Kokonaismassamäärä on 2,85 milj . m3 , josta arvioitu

A 50 .000 m 3 , B 1 milj .m 3 , C 1,8 milj .m3 .

Muodostuma 5, Parantola

Matala asutuksen valtaama harjunosa, jolla ei ole suurta merki-

tystä tienpitoaineksen kannalta . Kerrospaksuus on vähäinen .

Pinta-ala on 65 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Aineksen

käyttöä haittaa paikoin peittävänä kerroksena oleva siltti .

Kokonaismassamäärä on 2,2 milj .m3 .

Karttalehti3221 04 Vehniä

Muodostuma 1, Nujul aItä-länsi-suuntainen harju, joka rajoittuu itäosastaan kallio -

mäkeen . Keskiosa on käytetty loppuun . Länsiosan pieni selänn e

on hiekkaa ja hiekkaista soraa . Itäpäässä kerrospaksuus on su u-

rin, keskimäärin 12 m, mutta aines on vähäsoraista hiekkaa .


rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 1,6 milj . m 3 ,

josta arvioitu B 150 .000 m3 , C 1,45 milj .m 3 .

Muodostuma 2, Nurmel aH arjusysteemiin kuuluva rantavoimien tasoittama tasanne, joss a

kerrospaksuus on kanden metrin luokkaa . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on luokkaa C lähes koko-

' naan . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 .

Muodostuma 3, HevossuoVastaavanlainen muodostuma kuin edellinen . Kerrospaksuus on 2 m .


pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 .

- 152 -

3221 0 4

Muodostuma 4, KorpelanpuroJokilaaksossa olevaa hienoa hiekkaa, jossa kerrospaksuus o n

noin 3 m. Pinta-ala on 45 ha . Aines on luokkaa C kokonaan .

Muodostuman käytön esteenä ovat lentokenttä ja TVL :n varasto-

alue. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj .m 3 .

Muodostuma 5, VälimäkiErillinen lajittunut muodostuma, jonka päällä on peittävän ä

kerroksena moreenia 0,5-2 metriä . Pinta-ala on 110 ha . Aine s

on pääluokkaa C, hienoa hiekkaa . Muodostuma on sotilasalueella .

Kokonaismassamäärä on 1 milj .m3 . Muodostumasta on valokuva

GTL :n arkistossa .

Muodostuma 6, Tikkakosk i

Tikkakosken taajaman alueella harju leviää laaja-alaisiksi ta -

santeiksi . Majamäen eteläpuolella on hienoa hiekkaa olevia .

dyynejä, Tikan talon harjuselänteessä on soraista hiekkaa .


on 10,5 milj .m3 , josta arvioitu B 400 .000 m 3 , c 10,1 milj . m3 .

Muodostuma 7, Tikka-Mannil a

Noin puoli kilometriä leveä harju, jossa kapea maantien all e

jäävä selänne on käyttökelpoisinta soraa . Liepeille päin aine s

muuttuu hiekaksi . Vähäisten leikkausten perusteella koillisosa n

kummut ja selänteet ovat vähäsoraista hiekkaa . Pinta-ala on


tiestö . Kokonaismassamäärä on 7,5 milj .m3 , josta arvioitu

B 1 milj .m 3 , C 6,5 milj .m3 .

Muodostuma 8, Askeleentakane n

Useiksi eri kummuiksi ja selänteiksi leviävä harjumuodostuma .

Länsiosassa B-luokan alueella pintaosat ovat hiekkaa ja sora a

esiintyy sisäosissa . Askeleentakasen lammen länsi- ja luoteis -

puolella on hiekkaista soraa ja kivistä soraa . Hietalammi n

kaakkoispuolella olevassa tasanteessa saattaa paikoin olla sora a

yli 50 % . Kerrospaksuus on keskimäärin 5-10 m . Pinta-ala on 79 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä- on 4,5 milj .m3 , josta

arvioitu A 30 .000 m3 , B 1,17 milj .m 3 , C 3,3 milj .m 3 .

- 153 -

3661 0 4

Muodostuma 9, Kantol a

Harjumuodostuman aines on vähäsoraista hiekkaa . Kerrospaksuus

on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 .

Muodostuma 10, Vääränvuori

Lounaisosastaan harju rajoittuu kalliomäkeen, mutta pääasiass apohjatasona on pohjavesi . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m .Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines onpääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 150 .000 m 3 , josta arvioituB 30 .000 m 3 , c 120 .000 m 3 .

Muodostuma 11, Siirtola

Pienialainen harjumuodostuma, jonka pinta-ala on 2,5 ha . Aineson pääluokkaa C . Muodostuman käy titöä rajoittaa asutus . Aineksen

käyttöä haittaa pintalohkareisuus . Kokonaismassamäärä on70 .000 m 3 .

Muodostuma 12, Hietala

Kaakkoisosassa harjun pohjatasona esiintyy kalliota, muuten

pohjavesi . Aines on karkeinta kaakkoisosassa, hiekkaista soraa ,

luoteisosassa soran osuus on 10-20 % . Kerrospaksuus on 2-5 m .Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär äon 500 .000 m 3 , josta arvioitu B 180 .000 m3 , c 320 .000 m3 .

Muodostuma 13, Valkola

Peurunka järven luoteispuolelle tuleva selväpiirteinen harju .Muodostumassa ei ole leikkauksia ; Pinta-ala on 10 ha . Aines onpääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .Kokonaismassamäärä on 300 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 ,C 250 .000 m 3 .

Muodostuma 14, Verho

Erillinen lajittunut muodostuma, johonka tehtiin koekuoppa pis -teessä 438,86/6929,06 . Tässä kohti aines oli hiekkaista sora aja soraa . Muodostumaa peittävän moreeninnaksuus vaihtele e

0,5 metristä useisiin metreihin . Liepeillä moreenin päälle tava -

taan huuhtoutuneita rantakerrostumia, mutta primääri glasifluvi -aalinen aines alkaa vasta moreenin alta . Muodostumassa ei ole

154 -

3221 04}

leikkauksia . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa B . Ainek-sen käyttöä haittaa peittävä moreeni . Kokonaismassamäärä on1,75 milj .m3 , josta arvioitu B 900 .000 m3 , c 850 .000 m3 .

Muodostuma 15, Veitniem i

Tyypiltään vastaavanlainen muodostuma kuin edellinen . Koekuopanperusteella aines olisi C-luokkaa . Muodostumassa ei ole leikkau k-sia . Pinta-ala on 18 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöähaittaa peittävä moreeni, jonka paksuus laella on 1,5 m ja li e-peittä ehkä enemmän . Kokonaismassamäärä on 1,8 milj .m 3 , jostaarvioitu B 400 .000 m3 , c 1,4 milj . m 3 . 1uodostumasta on valokuvi aGTL:n arkistossa .

Muodostuma 16, Ilvesmäk i

Kalliomäen kupeessa kaksi erillistä,mafidollisesti lajittunutta ,muodostumaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Muodostumassa ei ole leik-kauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C, soraist ahiekkaa . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 .

Karttalehti 3221 05 Koivist o

Muodostuma 1, Kapeenkylä

Idästä länteen suuntautuvan selväpiirteisen harjun pohjatason aosittain tavataan kalliota . Keskiselänteessä aines vaihtele ehiekasta kiviseen soraan . Liepeet ovat enimmäkseen C-luokan a i -nesta. Pinta-ala on 85 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostumankäyttöä rajoittaa maantie . Kokonaismassamäärä on 5 milj .m3 ,

josta arvioitu A 120 .000 m3 , B 1,4 milj .m3 , C 3,48 milj .m 3 .

Muodostuma 2, Haukkavuor i

Kallioperän murroslaaksossa itä-länsi-suuntainen harju . Kesk i -selänteessä aines on hiekkaista soraa, jossa välikerroksina j alinsseinä on kivistä soraa . Länsipäässä on lohkareita pinnall ahaittaavana tekijänä . Kerrospaksuus selänteessä on suurimmillaa nnoin 15 m . Pinta-ala on 49 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu -man käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on2,5 milj .m3 , josta arvioitu B 1 milj . m3 , c 1,5 milj .m 3 .

- 155 -

3221 0 5

Muodostuma 3, Iso-Harinen

Harjuun kuuluvan muodostuman pohjatasona länsireunalla on kalli o

ja moreeni . Aines pohjoisosan kummuissa ja selänteissa saattaa

olla murskauskelpoista kivistä soraa . Länsiliepeessä karkein ai -

.

nes on pintakerroksena . TRuodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-

ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä o n

1,25 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 620 .000 m3 ,

C 530 .000 m3 .

Muodostuma 4, Anttosenmäki

Pohjoisesta sekä Hitonkaudan rotkon kautta syöttäneen harjun os a

on hyvää murskauskelpoista kivistä soraa aine Anttosenmärn etelä -

kärkeen saakka . Pieni-Harisen pohjoispuolella olevat selänteet

ovat soraista hiekkaa . Etelälieve on hiekkaa kokonaan . Kerros-

paksuus vaihtelee 5-20 m . Muodos.tumassa on vähäisiä leikkauksia .


rajoittaa luoteisosassa matkailukohteena oleva murroslaakso ,

Hitonhauta. Kokonaismassamäärä on 10,5 milj .m 3 , josta arvioitu

A 500 .000 m 3 , B 3,5 milj .m 3 , C 6,5 milj .m 3 .

Muodostuma 5, Häkinharj u

Laaja-alainen harju, jossa aines on pääasiassa hiekkaa . Soraa

on välikerroksina harjuselänteiden ydinosissa . Osittain B-luo -

kan ainesta on pienehkö alue muodostuman luoteisosassa . Pohja-

tasona on yleensä pohjavesi, mutta Suolampien eteläpuolell a

kalliot pistävät läpi tai lähelle pintaa . Suurimmat kerrospak-

suudet ovat noin 20 metriä Häkinharjuselänteessä . Pinta-ala on

226 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 14,2 milj .

3 josta arvioitu B 1,2 milj .m3 , C 13 milj .m 3m ,

.

Muodostuma 6, Kuppihaut a

Osittain kallioperän murroslaakson täytteenä oleva harju, kok o -

naisuutena ottaen muodostuman karkein aines, kivinen sora, o n

itäosassa ja muuttuu asteittain hiekaksi luoteeseen päin . Ker-

rospaksuutta on vaikea arvioida kalliopinnan takia, mutta pai -

koin on varmaankin yli 20 metrin paksuuksia . Pinta-ala on 83 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman itäosan käyttöä tulisi rajoit-

taa, koska se kuuluu osana Hitonhaudan kalliorotkosysteemiin .

Kokonaismassamäärä on 5 milj .m 3 , josta arvioitu A 300 .000 m 3 ,

B 1,2 milj .m 3 , C 3,5 milj .m 3 .

- 156 -

3221 0 5

Muodostuma 7, Hirvaskanga s

Harjun länsireunan pohjatasona on vino kallioalusta . Muodostu-manaines on hiekkaa . Karkeaa soraa on Peltoniemen talon poh-joispuolella hiekkakerrosten alla . Keskimääräinen kerrospaksuuson 5-8 m . Pinta-ala on 100 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-man käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä on 6,75 milj .m3 , josta arvioitu B 250 .000 m3 , c 6,5 milj .m3 .

Muodostuma 8, Sarvilamp i

Laaja-alainen tasoittunut harju kalliomäkien kupeessa . Aines onlähes kokonaan hiekkaa . Lievealueilla on hienoa hiekkaa . Pinta-ala on 141 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoit -taa iestö . Kokonaismassamäärä on 7 milj .m3 .

Karttalehti 3221 06 Xänekosk i

Muodostuma 1, Vääränmäk i

Kalliomäen päällä oleva harju, jota peittää eteläosassa moreeni .Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 13 ha . Aines onpääluokkaa C, soraa, hiekkaa sekä epätäydellisesti huuhtoutunut -ta kivistä soraa . Kokonaismassamäärä on 400 .000 m3 , josta ar-vioitu B 100 .000 m 3 , c 300 .000 m3 .

Muodostuma 2, Harj uPienialainen harjuselänne . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa .Aineksen käyttöä haittaa peittävä kerroksena oleva moreeni ,jonka paksuus on 1-2 m . Kokonaismassamäärä on 40 .000 m 3 .

Karttalehti 3221 07 Laukaa

Muodostuma 1, Soddinsyrjänmäki

Reunamuodostuma, jonka päällä on runsaasti isoja lohkareita ,mutta aines syvemmällä olisi C-hiekkaa . Paikoin pinnalla j amahdollisesti välikerroksina tavataan moreenia . Muodostumass aei ole leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 450 .000 m3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 ,C 300 .000 m 3 .

_

- 157 -

3221 0 7

Muodostuma 2, Lahnajärv i

Sadinsyrjänmäen kupeesta koillispuolelta jatkuu lajittunut re u-

namuodostuma . Polulle luoteisrinteeseen on tehty koekuoppia ,

joissa peittävän moreenin paksuus oli 1,5 metriä ja alla tul i

hieno hiekka . Todennäköisesti karkein aines on lounaisosassa ,

jossa kerrospaksuus on myös suurin, yli 10 m . Eteläreunalla on

rantahiekkoja . Pohjatasona keskiosan eteläpuolella on kallio .


pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat suuret pintalohkareet

sekä peittävä kerroksena oleva moreeni, jonka paksuus vaihtele e

metristä useisiin metreihin . Kokonaismassamäärä on 2,3 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 800 .000 m3 , c 1,4 milj .m3 .

Muodostuma 3, Kataanmäk i

Kataanmäessä laella on tehty koekluoppia ja seisminen luotaus .

Näissä on todettu, että kallio on muutaman (2-5) metrin pääss ä

pinnasta. Reunamuodostuma jatkuu moreenipeitteisenä ja päältä

louhikkoisena mäen koillispuolella . Saattaa olla mandollista ,

että Kataanmäen luoteisosa kuuluisi moreenipeitteiseen lajittu -

neen reunamuodostumaan . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-


taa asutus . Kokonaismassamäärä on 1,3 milj .m 3 , josta arvioitu

B 500 .000 m 3 , c 800 .000 m3 .

Muodostuma 4, Laukaa kk

Reunamuodostuman ja harjun yhtymäkohta . Luoteeseen suuntautu -

neen harjun aines on väh'äsoraista hiekkaa . Rinnakkaiset koil -

liseen olevat reunamuodostumaselänteet ovat ainakin pinnalta

moreenia . Pinta-ala on 75 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-

man käytön esteenä on Laukaan taajama-asutus . Kokonaismassa-

määrä on 3,4 milj . m3 , josta arvioitu B 300 .000 m 3 , c 3,1 milj . m3 .

Muodostuma 5, Kattamäki

Reunamuodostuman korkeimpien selänteiden rinteilla on haittaav a-na tekijänä pintalohkareita sekä moreenilinssejä . Aines on C- j aB-luokan rajatapaus . Mäen tyvellä liepeessä soran osuus o n10-20 % ja ulkolieve on jo hienoa hiekkaa . Muodostuman koillis-

osassa on kapea selänne, jossa moreenia ja lajittunutta ainest atavataan vuorokerroksina . Pinta-ala on 142 ha . Aines on pääluok-

- 158 -

3221 0 7

kaa C . Kokonaismassamäärä on 14,3 milj . m 3 , josta arvioituA 400 .000 m3 , B 4,9 milj .m 3 , C 9 milj .m 3 .

Muodostuma 6, Rokkakanga s

Harjudelta, Rokkakangas on hiekkaa, jossa ohuina välikerroksinaon soraa . Ainakin länsiliepeessä välikerroksena on savea . Saveaesiintyy myös liepeillä peittävänä kerroksena . Harjun luoteis -osan pienissä selänteiss : on hiekkaista soraa . Pinta-ala o n76 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta atiestö, asutus ja pohjavedenottamo . Kokonaismassamäärä on4,2 milj .m 3 , josta arvioitu B 310 .000 m3 , c 3,89 milj .m3 .

Muodostuma. 7, Toramäk i

Harjuselänteitä, joissa päämassat ovat hiekkaa ja soran osuu skorkeintaan 20 % . Pinta-ala on 50 ha . Aines on pääluokkaa C .Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Aineksen käyt -töä haittaa liepeillä välikerroksena oleva savi . Kokonaismassa-määrä on 2,6 milj . m 3 , josta arvioitu B 350 .000 m3 , c 2,25 milj .m3 .

Muodostuma 8, Matomäk i

Muodostuma on laaja-alainen moreenipeitteinen reunamuodostuma .Alueella on tehty koekuoppia ja seismisiä luotauksia . Koekuopi l-la on todettu peittävän moreenin paksuuden olevan 1,5 metrist äyli meljään metriin, koska traktorikaivurilla ei päästy 11pi .Tervamäessä ja Lohimäessä on tehty seisminen luotaus, jossa o ntodettu, että kallio on lähellä pintaa ja viettää kaakkoon päi nniin, että Lohimäessä kerrospaksuus on jo yli 20 metriä . Luotausja koekuoppa (6926,92/443,26) osoittivat aineksen olevan B-luo k -kaa ja osittain murskauskelpoista . Matomäen leikkauksista j akoillispäänän tehdystä koekuopasta on todettu aineksen oleva nC-luokkaa ja peittävän moreenin paksuus on 0,5 m - 4 m . Karkei naines on varmaankin mäen luoteisreunalla, missä on pinnalla run -saasti louhikkoa. Liepeillä noin 140 metrin tasossa on moreeni npäällä rantakerrostumia ja vasta moreenin alta pitäisi tulla 'primääri glasifluviaalinen aines . Pinta-ala on 11 ha . Aines onpääluokkaa C . Koska kyseessä on reunamuodostuma, saattaa oll amandollista, että myös välikerroksina (linsseinä) olisi moree-nia. Kokonaismassamäärä on 18,2 milj .m 3 , josta arvioituA 650 .000 m3 , B 7,3 milj .m 3 , C 10,25 milj .m3 .

- 159 -

3221 0 7

Muodostuma 9, Oitinmäki

Oitinmäki on lajittunut reunamuodostuma, jonka reunoilla o n

peittävänä kerroksena moreeni . Lakiosa on supra-akvaattinen j a

moreenista vapaa . Seisminen luotaus on tehty mäen luoteispuole l-

ta noin 155 metrin tasosta . Kerrospaksuudeksi oli saat u

noin 35 m. Aines olisi pintaosissa B-luokkaa ja muuttuu syvem-

mällä hiekkaisemmaksi . Lohitien eteläpuolella olevassa selän-

teessä luotauksen perusteella aines on moreenia ja kalliopint a

laskisi vinosti etelään . Lohitien varressa kallio on pinnassa .


pääluokkaa B. Muodostuman käytön esteenä on esitys SU I luoka n

suojelukohteeksi . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä oleva

moreeni, jonka paksuus saattaa olla useita metrejä . Kokonaismas -

samäärä on 13,05 milj .m3 , josta arvioitu A 650 .000 m3 ,

B 5,9 milj .m3 , C 6,5 milj .m3 .

ti

Muodostuma 10, Kärrykangas

Muodostuma kuuluu samantyyppiseen reunanasemaan kuin Oitinmäki .

Peittävänä kerroksena on moreeni, jonka paksuus vaihtele e

0,5 metristä yli neljään metriin . Moreenin päällä tavataan huuh-

toutuneita rantakerrostumia kuten Kärrykankaassa, ja ydinosass a

aines vaihtelee hienosta hiekasta epätäydellisesti peseytyne e -

seen kiviseen soraan . Välikerroksena tai linssinä voi tavat a

moreenia . Pinta-ala on 25 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostu-

man käyttöä rajoittaa tie . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 650 .000 m3 , c 500 .000 m3 .

Muodostuma 11, Multamäki

Muodostumatyypiltään Multamäki on vastaavanlainen kuin oitinmäki .

Näyttää siltä, että korkein huippu ja lounaisrinne olisivat m o-

reenista vapaita . Liepeillä peittävän moreenin paksuus saatta a

olla useita metrejä, koska eteläosassa ei kaivinkoneella pääst y

läpi . Pohjoisosassa pieni selänne on hiekkaa, jossa soran osuu s

on 30-50 % . Mäen laella rajalinjalla pitäisi tehdä seismine n

luotaus, jolla selvitettäisiin epävarmaksi jäänyttä ainekse n

laatua ja kalliopinnan asemaa . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 40 ha . Aines on pääluokkaa B . Kerrospaksuudeksi on

varovaisesti arvioitu 20 m . Kokonaismassamäärä on 10 milj .m 3 ,

josta arvioitu B 5,1 milj .m3 , C 4,9 milj .m 3 .

- 160 -

3221 0 7

Muodostuma 12, Riikolanniem i

Peurunkajärveen pistävä harjuniemi . Muodostumassa ei ole leik -

kauksia . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-

man käyttöä rajoittaa maisemalliset syyt . Kokonaismassamäär ä

on 100 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 80 .000 m3 .

Muodostuma 13, Ketsunmäk i

Moreenipeitteisiä lajittuneita reunamuodostumia . Todetuiss a

kohdissa moreenin alta on tullut aina hieno hiekka . Muodostu-

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 35 ha . Aines on pääluok -

kaa C . Aineksen käyttöä haittaa peittävän kerroksena olev a

moreeni, jonka paksuus vaihtelee . Kokonaismassamäärä on

1,7 milj .m3 .

Muodostuma 14, Paskolamminmäk i

Moreenipeitteinen lajittunut reunamuodostuma. Paskolamminmäe n

länsityveen tehtiin koekuoppa, jossa pinnalla oli noin 2 metri ä

moreenia ja alla hiekka . Karkein aines on mandollisesti luoteis -

ja koillisosissa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a

on 25 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa pei t-

tävänä kerroksena oleva moreeni, jonka paksuus vaihtelee kande s-

ta metristä yli neljään metriin . Kokonaismassamäärä o n

1,25 milj .m 3 , josta arvioitu B 250 .000 m 3 , c 1 milj .m 3 .

Muodostuma 15, Honkaniem i

Erittäin louhikkoinen reunamuodostuma, jossa syvemmällä on la -

jittuneita osia (koekuopat) . Tämän luoteispuolella on selnteitä ,

jotka ovat tyypiltään vastaavanlaisia kuin muodostumat B ja M .

Voisi olettaa, että nämäkin olisivat moreenipeitteisiä lajitt u-

neita muodostumia . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a

on 56 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteen ä

on esitys SU I luokan suojelukohteeksi . Kokonaismassamäärä on2,4 milj .m3 , josta arvioitu B 400 .000 m 3 , c 2 milj .m 3 .

Muodostuma 16, Ahvenpyh ä

Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja kallio . Länsipää j aylärinne ovat soraa ja alarinne hiekkaa . Kerrospaksuus on1,5-2 m. Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais -

massamäärä on 85 .000 m3 , josta arvioitu B 45 .000 m3 , c 40 .000 m 3 .

- 161 -

3221 0 8

Karttalehti 3221 08 Vati a

Muodostuma 1, Kapeenlaht i

Vesistön ympäröimä harju, josta maisemallisista syistä tulis ivälttää aineksenottoa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa C . Keskiselänne on B-luoka nainesta . Kokonaismassamäärä on 1,5 milj .m 3 , josta arvioituA 50 .000 m 3 , B 650 .000 m 3 , c 800 .000 m3 .

Muodostuma 2, Hautal a

Vesistön varrella oleva selväpiirteinen harju, jonka keskis e-länne olisi soraa, hiekkaa ja kivistä soraa . Liepeet ovathiekkaa . Kerrospaksuus on suurimmillaan keskiselänteess ä15-25 m. Pinta-ala on 51 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostumankäyttöä rajoittaa maisemalliset tekijät . Aineksen käyttöä hai t-taa paikoin pintalohkareisuus . Kokonaismassamäärä on 2,65 milj .m3 , josta arvioitu A 60 .000 m3 , B 720 .000 m 3 , c 1,87 milj .m3 .

Muodostuma 3, Pedonmäk i

Laaja-alainen harjun laajentuma, jossa päämassat ovat hiekkaa .Pieni alue, muodostuman korkein kohta, on B-luokan ainesta .Liepeet ovat hienoa hiekkaa . Pinta-ala on 125 ha . Aines on pää-luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 7 milj .m3 , josta arvioituA 35 .000 m3 , B 795 .000 m3 , c 6,17 milj .m 3 .

Muodostuma 4, Jokiranta

Kaksi erillistä harjuselännettä, joissa keskimääräinen kerros -paksuus on noin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C, hiekkaa ja soraista hie k-kaa. Muodostuman käyttöä rajoittaa osittain asutus . Kokonais -massamäärä on 400 .000 m 3 , josta arvioitu B 40 .000 m3 ,C 360 .000 m 3 .

Muodostuma 5, Murtoinmäk i

Muodostumatyypiltään Murtoinmäki on lajittunut reunamuodostuma .Tällaisissa muodostumissa moreenia saattaa esiintyä myös väli -kerroksina. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on26 ha . Aines on pääluokkaa C . Korkein kohta on ehkä käyttökel -poista soraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 1,1 milj .m 3 ,josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 950 .000 m3 .

- 162 -

3221 08

i 3Muodostuma 6, Hietasyrjänkangas

t

Suuri deltamuodostuma, joka rajoittuu pohjoisreunaltaan kallio -

mäkeen . Syöttävät harjuselänteet sekä deltan ja harjujen kontak-

tikohta ovat oletettavasti B-luokan tavataa . Aines on karkeata ,

kivistä soraa, pohjoisosa harjuselänteissä ja muuttuu hiekkai -

seksi soraksi eteläosan selänteissä . Laajat lievealueet ova t

lähes kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus deltassa on suurimmillaan

°A

40 m. Muodostumassa on yksi leikkaus distaalireunassa . Pinta-

;

ala on 295 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa

paikoin selänteellä olevat lohkareet . Kokonaismassamäärä on

47 milj .m3 , josta arvioitu A 200 .000 m 3 , B 10 milj .m3 ,

C 36,8 milj .m 3. Hietasyrjänkangas on geologisesti merkittävä

deltakompleksi ja sitä on ehdotettu valtakunnalliseksi suojelu -

kohteeksi .

Muodostuma 7, Valkealamp iKuuluu osana edellistä deltamupdostumaa syöttävään harjuun .

Aines on keskiselänteessä A-B-luokan tavataa . Kerrospaksuus on

selänteessä keskimäärin 10 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .


rajoittaa osittain asutus . Aineksen käyttöä haittaa paikoi n

keskiselänteellä oleva pintalohkareisuus . Kokonaismassamäärä o n

4,7 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 1,3 milj .m3 ,

C 3,3 r ilj .m 3 .

Muodostuma 8, Haapasuo

Olemassa olevien leikkausten perusteella harjun käyttökelpoisi n

osa on keskijaikoilla oleva selänne . Pohjoiseen ja etelään päi n

keskiselänne muuttuu soraiseksi hiekaksi . Koillisosassa lieve-

alueella on dyynejä . Kerrospaksuus keskiselänteessä on 15-25 m .


rajoittaa liepeellä oleva asutus ja tiestö . Kokonaismassar^äär ä

on 8,6 milj .m3 , josta arvioitu A 70 .000 m 3 , B 2,2 milj .m3 ,

C 6,33 milj .m3 .

-- 163 -

3221 0 8

Muodostuma 9, Sirkkaharj u

Eteläosa on harjulaajentuma ja jatkuu pohjoiseen päin kapean a

selänteenä kallioperän murroksessa . Keskiselänteen aines o n

C-luokkaa, mutta soran osuus vaihtelee 10-60 % harjun eri

osissa . Liepeet ovat hiekkaa ja Heinälammen ympäristössä on

dyynejä . Kerrospaksuus on suurin harjulaajentumassa, yli 20 m .

Pinta-ala on 126 ha . Aines on pääluokkaa C . Kivistä soraa on

vähän pohjalla B-luokan alueella . Muodostuman käyttöä rajoi t-

taa pohjoisosassa asutus . Kokonaismassamäärä on 7,3 milj . m 3 ,

josta arvioitu B 1,4 milj .m 3 , C 5,9 milj .m 3 .

Muodostuma 10, Hyppäänmäk i

Hyppäänmäen harjudeltan keskiosat ovat murskauskelpoista kivi s-

tä soraa . Syöttävä harjuselänne on soraa . Jatkeet ovat moreen i-

peitteisiä selänteitä ja ainekseltaan hiekasta kiviseen soraan ,

mutta lajittuneisuus on heikkoa . Pinta-ala on 35 ha . Aines onpääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 2 milj .m3 , josta arvioitu

A 110 .000 m 3 , B 930 .000 m3 , C 960 .000 m 3 .

Muodostuma 11, Huosiaisharj u

Lajittunut reunamuodostuma, joka on moreenipeitteinen . Tämä on

todettu koekuoppatutkimuksilla . Peittävän moreenin paksuus vai h -

telee puolestatoista metristä yli neljään metriin (traktorika i -

vurilla ei päästy läpi) . Pohjaveden taso on länsipuolell a

noin 2 0. metriä ylempänä kuin itäpuolella . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 44 ha . Aines on pääluokkaa C, sorai s-

ta hiekkaa . Aineksen käyttöä haittaa pinnalla olevat ylisuuret

lohkareet ja mahdollisesti välikerroksina esiintyvät moreeni -

linssit. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj .m 3 , josta arvioitu

B 1 milj .m3 , C 3,5 milj .rn3

Muodostuma 12, Salimäk i

Hietasyrjänkankaan itäpuolella oleva alue kuuluu osana reun a-

muodostumavyöhykkeeseen . Korkeimmilla kohdilla on ainakin pin -nalla moreenia . Lievealueet ovat hiekkaa . Muodostumassa ei ol eleikkauksia . Pinta-ala on 70 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodos -tuman käyttöä rajoittaa maantie ja viereen suunniteltu luonnon-

suojelualue . Kokonaismassamäärä on 3 milj .m3 .

- 164 -

3221 09

Karttalehti 3221 09 Suolahti

Muodostuma 1, Rapaal a

Pienialainen harjuselänne . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa tiestö ja asutus . Aineksen käyttöä haittaa liepeell äsilttikerrokset . Kokonaismassamäärä on 250 .000 m3 , josta ar-vioitu B 40 .000 m 3 , c 210 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Sörkänmäk i

Kaksi erillistä lajittunutta harjumuodostumaa, joista eteläi -sempi on-soraista hiekkaa ja kivistä soraa, pohjoisempi vähä -soraista hiekkaa . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .Muodostuman käytön esteenä on asutus ja tiestö . Kokonaismassa-määrä on 300 .000 m 3 , josta arvioitu B 70 .000 m3 , c 230 .000 m3 .

.

tiMuodostuma 3, Kalliolaht i

Täysin hiekkaa oleva lajittunut muodostuma, joka kuuluu harju -systeemiin . Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C . Muodostumankäytön esteenä on asutus . Kokonaismassamäärä on 250 .000 m3 .

Muodostuma 4, Jouhtismäki

Pienialainen moreenipeitteinen harjuselänne kalliomäkien välis -sä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2,5 ha .Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa heikko lajit-tuneisuus . Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 , josta arvioituB 15 .000 m3 , c 65 .000 m 3 .

Muodostuma 5, Pietismäenkanga s

Erillinen harjuselänne, joka ei kuulu suurempaan harjusysteemiin .Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Muodostumassa ei ole leikkauk-sia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-määrä on 550 .000 m 3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 400 .000 m3 .

Muodostuma 6, Palokanga s

Lajittunut muodostuma, jossa pohjatasona olisi moreeni . Kerros -paksuus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 32 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan .Kokonaismassamäärä on 1 milj .m 3 .

- 165 -

3221 0 9

Muodostuma 7, Viitalanniittu I

Harjuselänteessä B-luokan osuus on 10-30 % . Pohjavesi on pohja -tasona, mutta lievealueilla tavataan kallioita . Muodostumass aei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 135 .000 m3 , josta arvioitu B 25 .000 m3 ,C 110 .000 m3 .

Muodostuma 8, Viitalanniittu I I

Tyypiltään samanlainen kuin edellinen harjumuodostuma . Muodo s-

tamassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 230 .000 m3 , josta arvioituB 40 .000 m3 , c 190 .000 m 3 .

Muodostuma 9, Pitkäjärvi

Kalliomäen kupeessa harjuainesta, jossa soran osuus on noin 10 % .

Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aine son pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 , josta arvioi-tu B 15 .000 m 3 , c 135 .000 m3 .

Muodostuma 10, Kangaslamminharj u

Oletettavasti harjun kummut ja selänteet ovat käyttökelpoist asoraista hiekkaa, joissa B-luokan osuus on 10-30 % . Kerrospak-suus selänteissä on suurimmillaan 12 m . Muodostumassa ei oleleikkauksia . Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s -massamåärä on 1,4 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 ,C 1,2 milj .m 3 .

Muodostuma 11, Jurvonniemi

Harjun käyttökelpoisin alue on kaakkoisosan selänne, soraist ahiekkaa. Jurvonniemessä kalliot pistävät esiin lajittuneen lä -vitse . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 35 ha . Ai -nes on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutua .

Kokonaismassamäärä on 1,6 milj .m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,C 1,5 milj .m 3 .

Muodostuma 12, Huutjärv i

Lievemuodostuma kalliomäen kupeessa . Muodostumassa ei ole leik-kauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaa nja massamäärä 170 .000 m 3 .

- 166 -

3221 0 9

Muodostuma 13, Järventau s

Muodostuman pohjatasona itä- ja eteläosassa on kallio . Pien i

alue kallion päällä on kivistä soraa, muuten muodostuman aine s

on lähes kokonaan C-luokkaa . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa C-luokan alueella siltt i-

kerrokset . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m 3 , josta arvioitu

A 5 .000 m3 , B 55 .000 m 3 , c 1,14 milj .m 3 .

Vuodostuma 14, Vihijärv i

Täysin C-luokkaa oleva lajittunut muodostuma, jossa ei ol e

suuria leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on luokkaa C j a

massamäärä 400 .000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j a

tiestö .

Muodostuma 15, Jurvonharj u

Vesistön poikki kulkeva harju . Pieni länsireunalla oleva selän-

nejakso on muodostuman käyttökelpoisinta osaa, hiekkaista soraa .

Tämän selänteen itäpuolella olevat kummut ovat soraista hiekkaa .

Kerrospaksuus B-luokan alueella on suurimmillaan 10-15 m ja itä -

osan kummuissa maksimi paksuus on 20 m . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s -

massamäärä on 3,8 milj .m3 , josta arvioitu B 550 .000 m3 ,

C 3,25 milj .m 3 .

Muodostuma 16, Mäkilampi

Matalaan veteen syntynyt harju, joka rajoittuu moreeni- ja ka l -

liomäkiin . B-luokan ainesta ovat selänteet sekä länsiosan lieve-

alue . Etelä-- ja itälieve ovat hiekkaa ja soraista hiekkaa . Ker-

rospaksuus on keskiselänteessä keskimäärin 10 m ja lievealuei l-

la 3-6 m . Pinta-ala on 72 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonai s -

massamäärä on 2,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 40 .000 m 3 ,

B 1,36 milj .m 3 , C 1,3 milj .m3 .

Muodostuma 17, Säynätlampi

Harjun reunaoalueella olevia lajittuneita kumpuja ja selänteitä ,

joissa aines on vähäsoraista hiekkaa . Pohjoisosa on karkeampa a

kuin eteläosa . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Koko-

naismassamäärä on 360 .000 m3 , josta arvioitu B 20 .000 m3 ,

C 340 .000 m3 .

- 167 -

3221 0 9

Muodostuma 18, Ahvenlammi t

Tyypiltään samanlainen kuin edellinen muodostuma . Kerrospaksuuson keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al aon 4 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 160 .000 m3 .

Muodostuma 19, Niittyl ä

Pieni lähes kokonaan hiekkaa oleva lajittunut muodostuma, jonk apohjatasona länsiosassa on pohjavesi ja itäosassa moreeni .Pinta-ala on 4 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 100 .000 m 3 .

Muodostuma 20, Kulopalokanga s

Kilometrin levyinen harju, jossa eteläosan selänteet olemass aolevien leikkausten perusteella ovat vähäsoraista hiekkaa .Karttalehtirajalla on merkitty B-luokan ainesta, mutta tälläki nalueella on paksuja välikerroksia hiekkaa ja karkein aines o nydinosassa . Kerrospaksuus on laajalla alueella yli 20 M . Pinta-ala on 128 ha . . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n11,7 milj .m 3 , josta arvioitu B 1,5 milj .m3 , C 10,2 milj .m3 .

Karttalehti 3221 10 Kuuves i

Muodostuma 1, Mannil a

Nuoremmat sedimentit savi ja siltti ovat osittain harjun pääll äja liepeillä peittävänä kerroksena . Käyttökelpoista hiekkaist asoraa on harjun eteläosassa länsireunalla . Pinta-ala on 16 ha .Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .Kokonaismassamäärä on 520 .000 m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 ,C 420 .000 m3 .

Muodostuma 2, Vyölaht i

Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni . Muodostumassa ei ol eleikkauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C, vähäso -raista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 170 .000 m 3 , josta arvioi -tu B 20 .000 m 3 , c 150 .000 m 3 .

Muodostuma 3, Leipämäenhårj u

Keskiselänteen pohjoisosa, jossa harju ympäröi kalliomäkeä, o nkivistä soraa, keskiosa soraa ja eteläosa hiekkaa ja soraa .Lievealueet ovat C-luokkaa ja ulkoliepeellä voi olla pohjatasona

-'168 -

3221 1 0

myös moreenia . Kerrospaksuus B-luokan alueella on 10 metri n

luokkaa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 73 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,85 milj .m 3 ,

josta arvioitu A 130 .000 m3 , B 1,4 milj .m 3 , C 2,32 milj .m3 .

Muodostuma 4, Lankaharj u

Lankaharju muodostaa padon Lankajärveä vastaan . Putousta itä-puolen pohjaveden tasoon on noin 15 metriä . Keskiselänteen po h-joisosa on hiekkaista soraa, keski- ja eteläosat ovat soraist ahiekkaa . Ydinosissa on varmaankin kivistä soraa välikerroksina .Kerrospaksuus selänteessä on 10-20 m . Muodostumassa ei ole leik -kauksia. Pinta-ala on 175 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu -maa käytettäessä pitää huomioida pohjavedenpinnan tasoerot .Kokonaismassamäärä on 14 milj . m3 , josta arvioitu B 2,6 milj .m 3 ,C 11,4 milj .m3

. Muodostuma 5, Loukkusu o

Pohjatasona eteläosassa on vino kallioalusta ja pohjoisreunall apohjavesi . Kaakkoisosassa on pieni erillinen selänne soraist ahiekkaa. Muodostumassa soran osuus on 10-30 % . Kerrospaksuus onkeskimäärin 3-4 m . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 430 .000 m3 , josta arvioitu B 70 .000 m3 ,C 360 .000 m 3 .

Muodostuma 6, Vattukalli o

Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja pohjavesi . Itäreuna npintaosa on soraista hiekkaa-ja alalieve hiekkaa . Kerrospaksuuson noin 2 m . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais -massamäärä on 120 .000 m 3 , josta arvioitu B 15 .000 m3 , c 105 .000 m 3 .

Muodostuma 7, Rautamulta

Rantakerrostuman aines on hiekkaa . Kerrospaksuus on noin 2 m .Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines onluokkaa C ja massamäärä 80 .000 m3 .

Muodostuma 8, Niittyharj u

Lähes pohjois-etelä-suuntainen tasoittunut muodostuma, jok a

olemassa olevien leikkausten perusteella on lähes kokonaan hiek -

kaa. Kerrospaksuus on noin 3 m . Pinta-ala on 19 ha . Aines on

luokkaa C ja massamäärä 570 .000 m 3 .

- 169 --

3221 1 0

Muodostuma 9, Rimminniem i

Vastaavanlainen kuin edellinen muodostuma . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C, sora a

välikerroksina . Kokonaismassamäärä 330 .000 m 3 .

Muodostuma 10, Kivenpelt o

Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjoispäässä on isoja lohk a-reita pinnalla . Aines on hiekkaa, soran osuus on 10-20 % . Ker-rospaksuus on 5 metrin luokkaa . Pinta-ala on 5,5 ha . Aines onpääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa suuret lohkareet .Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu B 15 .000 m3 ,C 185 .000 m 3 .

Muodostuma 11, Tarvaal a

Harjun selänne on B-luokan ainesta ja lievealueet hiekkaa, j asoraista hiekkaa . Kerrospaksuus on Aumamäessä keskimäärin 10 m .Pinta-ala on 44 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttö ärajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 2,8 milj .m3 , josta ar-vioitu A 100 .000 m3 , B 1,4 milj .m3 , C 1,3 milj .m 3 .

Karttalehti 3221 11 Äijäl ä

Muodostuma 1, Patolamp i

Harjun pohjoisosa on käyttökelpoista soraista hiekkaa, joss asoran osuus on 10-20 % . Eteläosassa liepeillä ja osittain pääl-läkin on peittävänä kerroksena'siltti . Pinta-ala on 23 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosas -sa asutus . Kokonaismassamäärä on 760 .000 m3 , josta arvioituB 100 .000 m 3 , c 660 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Lillukkaharj u

Reunamuodostuman aines on C-luokkaa . Liepeillä ja osittain pää l-läkin on haittaavana tekijänä silttiä . Käyttökelpoista soraist ahiekkaa on kummuissa . Kerrospaksuus on suurimmillaan kummuiss ayli 10 .m . Pinta-ala on 52 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu-man käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on1,7 milj .m 3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 1,55 milj .m 3 .

- . 170 -

3221 11

Muodostuma 3, Syömäsijanmäk i

Solmulahti, jossa harju yhtyy reunamuodostumaan . Käyttöarvoltaan

Syömäsijanmäki on parasta, vuorokerroksittain soraa ja hiekkaa .

Syvemmällä aines on enemmän sorapitoista . Liepeillä tavataanhaittaavina kerroksina silttiä . Reunamuodostumassa saattaa sil t-

tiä olla aineksessa linsseinä ja välikerroksina . Pohjatason a

reunamuodostuman eteläosassa on osittai n . kallio . Pinta-ala on165 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaatiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 12 milj .m 3 , josta ar-vioitu B 2 milj .m 3 , C 10 milj .m3 .

Muodostuma 4, Hiekkal a

Pieni lajittunut reunamuodostumaselänne, jolla ei ole taloudel-lista merkitystä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al aon 10 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 300 .000 m3 . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä

haittaa liepeillä peittävänä kerroksena oleva siltti .

Muodostuma 5, Rintala

Lajittuneen moreenipeitteisen reunamuodostuman itäliepeess ä

oleva rantakerrostuma, jonka aines on lähes kokonaan hiekkaa .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 21 ha . Aines onpääluokkaa C ja massamäärä 800 .000 m 3 .

Muodostuma 6, Isolaht i

Morfologialtaan selväpiirteinen harjuselänne, jossa aines o n

hiekkaa ja soran osuus alle 20 % . Pinta-ala on 18 ha . Aines onpääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m3 , josta arvioit uB 100 .000 m3 , c 500 .000 m3 .

Muodostuma 7, Pitkäniem iJärveen pistävä harjuniemi . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytö nesteenä on lomakeskus . Kokonaismassamäärn on 480 .000 m3 , jostaarvioitu B 200 .000 m 3 , c 280 .000 m3 .

Muodostuma 8, Karstinniem i

Nuorempien sedimenttien peittämä harju, jossa kerrospaksuus on ,2-3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6,5 ha .Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 150 .000 m 3 .

- 171 -

3221 1 1

Muodostuma 9, Lankilamp i

Vinolla kallioalustalla oleva harju . Itäosan selänteet ovat

B-luokan ainesta . Länsilieve on hiekkaa . Kerrospaksuutta o n

varovaisen arvion mukaan noin 10 m . Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s

massamäärä on 400 .000 m 3 , josta arvioitu B 160 .000 m3 ,

C 240 .000 m3 .

Muodostuma 10, HanhivuoriPohjatasona muodostuman länsiosassa on kallio . Lievealueill a

saattaa olla pohjatasona moreenia, mutta pääasiassa pohjavesi .

Länsiosan selänne on hiekkaista soraa ja kivistä soraa . Itäosan

aines on vähäsoraista hiekkaa . Kerrospaksuus on B-luokan aluee l-

la arvioitu kymmeneksi metriksi . Koekuoppia tarvitaan selvitt ä -

mään rajanvetoa länsireunalla. Pinta-ala on 51 ha ., Aines on pää -


A 55 .000 m3 , B 670 .000 m3 , c 2,475 mi1j .m 3 •

Muodostuma 11, Mutaniemi

Pienialainen, merkityksetön lajittunut muodostuma . Pinta-al a

on 2 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 40 .000 m3 .

Muodostuma 12, Hietaniemi

Pieni lajittunut reunamuodostuma, jossa kerrospaksuus on keski-,

määrin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha .

Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on

350 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 300 .000 m3 .

Muodostuma 13, Särkänniem i

Koillinen-lounas-suuntainen harjuselänne, jossa aines on hiek-

kaa ja soran osuus on alle 20 % . Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodos -

tumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on

pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 340 .000 m3 , josta arvioitu

B 40 .000 m3 , c 300 .000 m3 .

Karttalehti 3221 12 Saarika s

Muodostuma 1, Hiekkarant a

Reunamuodostuman aines on soraista hiekkaa . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodotu-

- 172 --

3221 1 2

man käytön esteenä ovat maisemalliset syyt . Kokonaismassamäärä

on 600 .000 m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 500 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Mäkelänkyl ä

Reunamuodostumasysteemiin kuuluvan muodostuman aines on olemass a

olevien leikkausten mukaan hiekkaa . Kohoumat ovat lohkareitte n

peitossa ja saattavat olla kalliokohoumiå . Pohjatasona pohjois -

osassa on kallio . Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C ja massa-

määrä 300 .000 m 3 .

Muodostuma 3, Ilokanga sReunamuodostuman pohjatasona pohjoisosassa on kallio ja etelä -

osassa pohjavesi . Aines on hiekkaa . Pohjoisosassa selänteiss ä

on linsseinä epätäydellisesti peseytynyttä kivistä soraa . Ker-

rospaksuus kalliopinnan lähesiyyden takia on keskimäärin 5 m .


rajoittaa maantie . Kokonaismassamäärä on 750 .000 m3 , josta ar-

vioitu B 150 .000 m3 , c 600 .000 m 3 .

Muodostuma 4, Saarika s

Pohjoisosa reunamuodostumaa on kallioperän murroslaakson täyt -

teenä . Eteläosassa se muodostaa matalan selänteen . Keskiosass a

pieni kumpu on soraa . Muuten soran osuus vaihtelee 10-20 % :n '

välillä . Eteläosassa itäpuolella on erillinen alue, jossa 13-lu o-

kan osuus on 30 % . Kerrospaksuus on keskimäärin 3-8 m . Pinta-


taa maantie ja asutus . Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa li e-

peille kiilaava siltti . Kokonaismassamäärä on 1 milj .m3 , josta

arvioitu B 160 .000 m3 , c 840 .000 m 3 .

Muodostuma 5, Puolukkaniem i

Pienehkö reunamuodostumaselänne . Pinta-ala on 5 ha . Aines on

pääluokkaa C, hiekkaa ja soraa . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 ,

josta arvioitu B 40 .000 m3 , c 160 .000 m3 .

Muodostuma 6, Ala-Tankone n

Kaksi erillistä muodostumaa, joitten yhteinen pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 130 .000 m 3 .

- 173 -

3221 1 2

Muodostuma 7, Hevosenselkäharj u

Pohjatasona on reunamuodostuman keskiosissa osittain kallio .

Hyvää murskauskelpoista kivistä soraa on Tankomäki . Hevose n-

selkäharjussa on A-B-luokan ainesta 50-60 % . Korkeimman kohda n

eteläpuolella olevassa selänteessa pintaosat ovat hiekkaista

soraa ja syvemmällä hiekkaa . Pinta-ala on 95 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat suuret pintalohkaree t

laella sekä kiviaineksen rapautuneisuus . Kokonaismassamäärä one,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 200 .000 m 3 , B 3,2 milj .m3 ,

C 6,1 milj .m3 .

Muodostuma 8, Tervakanga s

Pieni harjuselänne karttalehden lounaisnurkassa . Muodostumass aei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C ,

soran osuus alle 20 % . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m3 , josta

arvioitu B 20 .000 m3 , c 100 .000 m 3 .

- 174 -

3222 0 1

x222 KONGINKANGAS

Karttalehti 3222 01 Porrasmäk i

Muodostuma 1, Porraspohj a

Moreeni- ja kalliomäen yli kulkeva kapea harju, joka käänty y

sitten pohjoiseen . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .

B-luokan hiekkaista soraa on kaakkoisosa ja muuten lähes koko -

naan hiekkaa. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

Kokonaismassamäärä on 220 .000 m 3 , josta arvioitu B 60 .000 m 3 ,

C 160 .000 m3 .

Muodostuma 2, Huutoniem i

Harjuniemi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismdssamäärä on 100 .000 m3, jost a

arvioitu B 20 .000 m 3 , c 80 .000 m3 .

Muodostuma 3, Parantol a

Pienialainen harjunpää . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-


taa asutus . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m 3 .

Karttalehti 3222 02 Hirvaanmäki

Muodostuma 1, Syrjäharju I

Tyypillinen pitkittäisharju, jossa on selväpiirteinen keskis e -

länne ja reunoilla harjukumpuja sekä lievehiekkoja . Kerrospak-

suus keskiselänteessä vaihtelee 5-15 m . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 81 ha . Aines on pääluokkaa C . Keski-'

selänteessä on hiekkaa, soraa ja kivistä soraa . Kokonaismass a-

määrä on 3,7 milj . m 3 , josta arvioitu A 70 .000 m3 , B 900 .000 m 3 ,

C 2,73 milj .m3 .

Muodostuma 2, Syrjäharju I I

Morfologialtaan selväpiirteinen leveähkö harju, jossa keskis e-

länteessä on murskauskelpoista ainesta''sekä soraa ja hiekkaa .

Liepeille päin aines muuttuu jyrkästi hiekåksi . Kerrospaksuus on

suurimmillaan 15 m. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pin-

ta-ala on 143 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n

8,2 milj .m 3 , josta arvioitu A 150 .000 m 3 , B 2,25 milj .m3 ,

C 5,8 milj 3.m .

175 -

3222 0 2

Muodostuma 3, Aholanharj u

Tällä kohtaa harju on lähes itä-länsi-suuntainen . Korkein selän-ne on hyvää murskauskelpoista ainesta . Lievealueet ovat lähe s

kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on keskiselänteessä keskimääri n15 m . Pinta-ala on 126 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-määrä on 8,1 milj . m3 , josta arvioitu A 400 .000 m3 , B 2,3 milj .m3 ,C 5,4 milj .m3 .

Karttalehti 3222 03 Heinäpohj a

Ei käyttökelpoisia muodostumia .

Karttalehti 3222 04 Liimattal a

Muodostuma 1, Kaiskarinniemi

Harjuniemi, jossa on vähäisiä tieleikkauksia . Pinta-ala on 7 ha .Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 140 .000 m3 . Muodostuma nkäyttöä rajoittaa kylätie ja asutus .

Muodostuma 2, Vilhelmi

Luoteisosa harjua on käytetty lähes kokonaan ja kaakkoisosass aon esteenä asutus . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pääluokkaa C .Jäljellä oleva kokonaismassamäärä on 50 .000 m 3 .

Muodostuma 3, Myllypur oPohjatasona harjun länsiosassa ' on vino kallio ja itään päi nmuuttuu pohjatasoksi pohjavesi . Ydinselänteen aines on hiekkai s-ta soraa ja kivistä soraa . Lievealueet ovat soraista hiekkaa .Pinta-ala on 20 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä

rajoittaa koillisosassa maantie ja asutus . Kokonaismassamäärä

on 1,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 45 .000 m 3 , B 655 .000 m 3 ,C 1 milj .m3 .

Muodostuma 4, Kotimäk i

Edellinen harju jatkuu kalliomäen luoteispuolella . Saattaa oll amandollista, että muodostumat 3 ja 4 ovat yhteydessä toisiins aglasifiuviaalisella aineksella täyttyneen kalliomurroksen kau t-

ta? Harjun kaakkoisosassa oleva selänne on pinnaltaan louhikkoi-

- 176 -

3222 0 4

nen ja murskauskelpoisen aineksen osuus saattaa olla erittäi n

suuri . Aines muuttuu hiekaksi luoteeseen päin . Pinta-ala on


osittain asutus . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosassa lie -

peillä peittävä kerroksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on

2,3 milj .m3 , josta arvioitu A 120 .000 m3 , B 770 .000 m3 ,

C 1,41 milj .m3 .

Muodostuma 5, Rinteel ä

Harjumuodostumassa on pieniä alueita soraa . Kaakkoisosa on käy-

tetty loppuun. Kerrospaksuus on 3-5 m . Pinta-ala on 28 ha .Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa osittain

asutus . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävänä kerrokse -

na oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .m3 , josta arvioi -

tu A 5 .000 m3 , B 95 .000 m3 , C 1,1 milj .m3 .

Karttalehti 3222 05Kon inkangas

Muodostuma 1, Kurikkaharj u

Itäreunassa on hiekkaista soraa oleva harjuselänne . Tästä län-

teen on laajoja hiekkaa olevia tasanteita, joissa soraa o nohuina välikerroksina . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 176 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä ra-joittaa itäreunalla asutus . Kokonaismassamäärä on 8,8 milj . m3 ,

josta arvioitu B 600 .000 m 3 , c 8,2 milj .m 3 .

Muodostuma 2, Pyhäkangas

Harjun laajentumassa kapea keskiselänne on murskauskelpoist aainesta. Raekoostumus hienonee asteittain liepeille päin . Ker-

rospaksuus on suurimmillaan noin 20 m . Pinta-ala on 343 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa osittai nrauhoitettu savikkoalue . Kokonaismassamäärä on 26,4 milj . m 3 ,josta .jvioitu A 200 .000 m 3 , B 3,7 milj .m 3 , C 22,5 milj .m 3 .

Muodostuma 3, Kangasjärv i

Kangasjärven pohjoispuolella on matalia dyynejä ja erilline nglasifluviaalinen lajittunut muodostuma . Kerrospaksuus etelä-

osassa on 15 mettiä ja vähenee pohjoiseen päin . Muodostumassa

- ' 177 -

3222 0 5

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 19 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 ,

C 1 . milj .m3 .

Muodostuma 4, Polunharj u

Matala harjuselänne, jonka keskiosa on käytetty lähes kokonaan .

Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa

B . Aineksen raekoko muuttuu yleisesti ottaen siten, että etelä -

osa on hiekkaista soraa ja pohjoisosa kivistä soraa . Muodostu-

man käyttöä rajoittaa osittain asutus . Kokonaismassamäärä o n

370 .000 m3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 185 .000 m3 ,

C 160 .000 m3 .

Muodostuma 5, Konginkangas kk

Taajama-asutusta on matalan harjun päällä . Pinta-ala on 56 ha .

Aines on luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa savi- ja siltt i-

kerrokset liepeillä . Kokonaismassamäärä on 2,8 milj .m3 .

Muodostuma 6, Lekosaar i

Harjusaari, josta tulisi välttää aineksenottoa . Pinta-ala o n

10 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 360 .000 m3 .

Muodostuma 7, Masonmäk i

Harjuun kuuluvan muodostuman aines on käytetty melkein loppuun .

Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Jäljellä oleva massa -

määrä on 100 .000 m3 .

Karttalehti 3222 06 Iisj :irvi

Muodostuma 1, Myllypohj a

Kallioperän painanteessa kanden järven välissä on harjuainesta .

Parhaat osat on jo käytetty . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävänä ker-

roksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta

arvioitu B 30 .000 m 3 , c 170 .000 m3 .

Muodostuma 2, Iisjoki

Pienialainen harjusysteemiin kuuluva hiekkamuodostuma . Finta-al a

on 2,5 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 60 .000 m 3 .

- 178 -

3222 0 6

Muodostuma 3, Muronev a

Harjumuodostuman länsiosa on kivistä soraa ja itäosa soraist a

hiekkaa . Moreenia saattaa esiintyä pohjoisosassa . Kerrospaksuu s

on vähäinen, 2-3 m . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on pääluokkaa C .


C 120 .000 m3 .

Muodostuma 4, Saukkovuor i

Kalliomäen päällä kipuava harju . Kerrospaksuutta on vaike a

arvioida kalliopinnan vaihtelevuuden takia . Pinta-ala on 8 ha .

Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa ni.nnalla oleva t

lohkareet sekä mandollisesti aineksen heikko lajittuneisuus .


B 200 .000 m3 , c 160 .000 m 3 .

Karttalehti 3222 07 Pvnnönsaar i

Muodostuma 1, Kaakkovuor i

Kilometrin levyinen harju kapenee luoteeseen päin . Keskiselän-

teen eteläosa on hiekkaa ja soraa . Kivistä soraa on runsaammi n

keski- ja luoteisosassa . Liepeet ovat vähäsoraista hiekkaa .Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 82 ha . Ai -nes on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5,8 milj .m 3 , jostaarvioitu A 60 .000 m3 , B 1,4 milj .m3 , C 4,34 milj .m3 .

Karttalehti3222 08 Iitsalo

Muodostuma 1, Kankaanmäk i

Hiekkaa olevan muodostuman pohjatasona on itäpuolella kallio .

Pinta-ala on 10 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Muodos -

tuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 300 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Heposaari

Pieni harjusaari . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a

on 2 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 40 .000 m 3 .

- 179 -

3222 0 9

Karttalehti 3222 09 Kalaniemi

Muodostuma 1, Leppiniem i

Moreeni- ja kalliomäen kupeessa rantakerrostumana hiekkaa . Ker-

rospaksuus on noin 2 m . Pinta-ala on 6 ha . Aines on luokkaa C

ja massamäärä 120 .000 m3 .

Muodostuma 2, Raivio

Matala hiekkaa oleva harju . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-al a

6n 13 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 260 .000 m3 . Muodo s-

tuman käyttöä rajoittaa maantie .

Muodostuma 3, Multamäk i

Harju on käytetty lähes kokonaan . Pinta-ala on 6 ha . Aines on

luokkaa C . Jäljellä oleva massamäärä on 90 .000 m 3 .

Muodostuma 4, Pieni Valkeisjärv i

Pohjatasona itäreunalla on kallio . Harjun aines on hiekkaista

soraa ja murskauskelpoista kivistä soraa . Kerrospaksuus on

vähäinen, 1,5 - 2 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B .

Muodostuman käyttöä rajoittaa myös pohjavedenpinnan läheisyys .


B 30 .000 m3 , c 25 .000 m 3 .

Karttalehti 3222 10 Sumiaine n

Muodostuma 1, Sumiainen kk

Lajittuneen reunamuodostuman aines on hiekkaa, jossa on ohuin a

välikerroksina soraa . Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia .


on 830 .000 m 3 , josta arvioitu B 130 .000 m3 , c 700 .000 m3 .

Muodostuma 2, Hirvelä

Maantie kulkee lajittuneen reunamuodostuman päällä . Eteläosass a

on puolet soraa ja toinen puoli hiekkaa . Pohjoiseen päin aines

muuttuu soraisemmaksi . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 15 ha .

Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa lisäks i

asutus . Kokonaismassamäärä on 530 .000 m 3 , josta arvioit u

B 300 .000 m3 , c 230 .000 m 3 .

- 180 -

3222 11 ja 1 2

Karttalehdet 3222 11 Pyhälahti ja 3222 12Listonniemi

Karttalehdillä on joitakin ohuita rantakerrostumia, mutta e i

muita lajittuneita muodostumia .

- 181 -

3311 01-0 3

3311 VIITASAARI

Karttalehdet 3311 01-03 on selostettu yhdistelmälehtie n2333 10-12 yhteydessä .

Karttalehdet 3311 04 Ruuhivuori 3311 05 Solisk lä ,3311 06 Taimoniemi ja 3311 07 Ilmolaht i

Karttalehtien alueella on pienialaisia ja ohuita rantakerros-tumia, mutta muita lajittuneita muodostumia ei löytynyt .

Karttalehti 3311 08 Viitasaari

Muodostuma 1, Etelälaht i

Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja kerrospaksuus noin 2 m .Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Kokonais -massamäärä on 160 .000 m3 .

Muodostuma 2, Männikk öPienialainen rantakerrostuma moreenin päällä . Kerrospaksuus on1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha .Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 30 .000 m3 .

Muodostuma 3, Halkoniem iHiekkaniemi . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 2,5 ha . Aine son pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa leirintäalue .Kokonaismassamäärä on 70 .000 m 3 .

Karttalehti 2211 09 Kylmönkosk i

Muodostuma 1, Kokkolanniemi

Matala harju . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on '20 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta amaisemalliset näkökohdat . Kokonaismassamäärä on 470 .000 m3 .

-'182 -

2211 1 0

Karttalehti 3311 10Suovanlahti

Muodostuma 1, Iso-Nuottane n

Harjudeltan länsiosa, jossa aines pintakerroksissa on hiekkaa .

Kerrospaksuus on noin 6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä

on 420 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 , c 370 .000 m3 .

Muodostuma 2, Haaral a

Kaakkoisosan kapea selänne on harjun käyttökelpoisinta soraa j a

hiekkaa. Keski- ja pohjoisosassa on soraista hiekkaa . Kerrospak-suus on keskimäärin B-luokan alueella 8 m . Pinta-ala on 71 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö j a

asutus . Aineksen käyttöä haittaa paikoin itärinteessa välike r-

roksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 1,6 milj .m3 , josta

arvioitu B 500 .000 m3 , c 1,1 milj .m3 .

Muodostuma 3, Multapakat

Harjun päällä on dyynikerrostumia . Osittain länsiosassa saattaa

olla moreeni pohjatasona syynin alla . Vähäisten leikkauste n

perusteella harjun aines pintaosissa on hiekkaa . Kerrospaksuus

on varovaisesti arvioitu olevan 3-6 m . Pinta-ala on 120 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4,8 milj .m 3 .

Karttalehti 3311 11 Lahnane n

Muodostuma 1, Sarvilamp i

Harju päättyy moreeni- ja kalliomäen rinteeseen . Pää11ä tavataandyynejä . Kerrospaksuus on 5-6 m . Muodostumassa ei ole leikkauk -sia . Pinta-ala on 25 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan j amassamäärä 1,5 milj .m 3 .

Muodostuma 2, Mäntykanga s

Morfologialtaan selväpiirteinen erillinen harjuselänne, joss a

korkein selänteen osa on oletettu B-luokan ainekseksi . Rinteill ä

on soraa rantakerrostumana (lounaisrinne) . Kerrospaksuus on la a-jalla alueella yli 20 ni . Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia .

Pinta-ala on 152 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä

haittaa paikoin liepeillä kiilaavana välikerroksena oleva siltt i' ,

joka ulottuu ainakin 140 m :n tasoon asti . Kokonaismassamäärä o n

10,5 milj .m3 , josta arvioitu A 250 .000 m3 , B 3,4 milj .m3 ,

C 6,85 milj .m3 .

- 183 -

3311 1 1

Muodostuma 3, Kiikkukanga s

Maantie kulkee matalaa harjua pitkin . Kerrospaksuus on 2-5 m .Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 33 ha . Aines onpääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävänä ker -roksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 850 .000 m 3 , jostaarvioitu B 100 .000 m3 , c 750 .000 m3 .

Muodostuma 4, Lahnasenkanga s

Harjun pohjatasona on pohjavesi, mutta luoteisosassa mandolli -.sesti moreeni . Etelä- ja keskiosat ovat hiekkaa ja soraistahiekkaa. Pohjoisosassa on oletettavasti kivistä soraa . Koilli-seen suuntautuva selänne on tyypiltään reunamuodostuma, mutt akaipaa koekuoppatutkimuksia raekoostumuksen selvittämiseksi .Muodostumaa on kairattu vuonna 1971 . Pinta-ala on 166 ha . Aineson pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 10,8 milj .m3 , josta ar-vioitu A 150 .000 m 3 , B 2 milj .m3 , C 8,65 milj .m3 .

Karttalehti 3311 12 Toulat

Muodostuma 1, Kokkismäk i

Karttalehtirajalla soraista hiekkaa pintaosastaan oleva harju ,jonka jatkeet pohjoiseen päin kaipaavat koekuoppatutkimuksia ,varsinkin luoteisosan selänteet . Muodostumassa ei ole leikkau k -sia. Pinta-ala on 7,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokon.ais.nassa -määrä on 360 .000 m3 , josta arvioitu B 60 .000 m3 , C 300 .000 m3 .

Muodostuma 2, Toulat

Harjudelta kalliomäen kupeessa . Pintaosat ovat hiekkaa . Pohjois -osassa hiekkakerrosten alla on soraa . Kerrospaksuus on suurim-millaan noin 20 ni . Muodostumassa ei ole rakennetta selvittävi äleikkauksia, mutta aikaisempina vuosina tehty (TVL) kairauksia .Pinta-ala on 79 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä on 10,3 milj .m 3 , jostaarvioitu B 2,13 milj .m3 , C 8,17 milj .m 3 .

Muodostuma 3, Toulatkanga s

Laaja-alainen deltamuodostuma ja sitä syöttänyt harju . Deltanpohjoisosa on järeää A-B-luokan ainesta . Keski- ja eteläosass apintakerrokset ovat soraa ja syvemmällä vuorokerroksina hiekkaa,

- 184 -

3311 12T

soraa ja kivistM soraa . Syöttävä harju on soraista hiekkaa . Lie-

peet ovat lähes kokonaan hiekkaa . Pinta-ala on 221 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 20,2 milj .m 3 , josta arvioi-

tu A 1 milj .m 3 , B 5,6 milj .m3 , C 13,6 milj .m3 .

185 -

3312 01-0 3

3312 PIHTIPUDAS

Karttalehdet 3312 01 - 03 on selostettu yhdiste].mälehtie n

2334 10 - 12 yhteydessä .

Karttalehti 3312 04 Löytän ä

Ei muodostumia .

Karttalehti 3312 05 Ilosjok i

Muodostuma 1, Iloskanga s

Deltamuodostuman korkein osa on hiekkaista soraa ja soraist a

hiekkaa . Ydinosassa on linsseinä ja välikerroksina kivista soraa .

Laajat lievealueet ovat hiekkaa . Pohjatasona lounaisosassa on

kallio . Kerrospaksuus on suurimmillaan 25 m . Pinta-ala on 167 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa liepeill ä

asutus . Kokonaismassamäärä on 20 milj .m3 , josta arvioitu

B 4,8 milj .m 3 , C 15,2 milj .m3 . .

Muodostuma 2, Lylysaar i

Harjusaari, jossa aines on hiekkavaltatsta . Kerrospaksuus on

2-6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 66 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemall i-

set näkökohdat . Kokonaismassamäärä on 2 milj .m 3 , josta arvioitu

B 100 .000 m3 , c 1,9 milj .m 3 .

Muodostuma 3, Niemenharj u

Järven rannalla morfologialtaan selv äpiirteinen harjuselänne .

Keskiselänne on hiekkaa, jossa soran osuus on 10-20 % . Kerros-

paksuus on parhaimmillaa 10 metrin luokkaa . Pinta-ala on 61 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö j a

asutus (motelli) . Kokonaismassamäärä on 2,5 milj . m3 , josta ar-

vioitu B 280 .000 m3 , c 2,22 milj .m 3 .

186 -

3312 0 6

Karttalehti 331206 Rönnynkyl ä

Muodostuma 1, Lähdenev a

Lajittuneen reunamuodostuman aines on hiekkaa . Pohjoisosassa

pinnalla on lohkareita ja aines on soraa ja hiekkaa . Pääosa al u-

een aineksesta on jo käytetty . Tämän muodostuman koillispuolell a

on selänteitä, jotka kuuluvat samaan jaksoon, mutta koekuopilla

pitäisi selvittää aineksen lajittuneisuus niissä . Pinta-ala on

19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 450 .000 m3 ,

josta arvioitu B 50.000 m3 , c 400 .000 m3 .

Muodostuma 2, Koivuleht o

Matalia hiekkaa olevia lajittuneita muodostumia, joissa kerros-

paksuus on 1-2 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a

on 9 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 140 .000 m3 .

Karttalehti 3312 07 Pasal a

Muodostuma 1, Rakajansaar i

Harjusaari, josta tulisi välttää aineksenottoa . Kerrospaksuu s

selänteessä on keskimäärin 7 m . Muodostumassa ei ole leikkauk-

sia . Pinta-ala on 62 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 3,1 milj .m 3 , josta arvioitu B 500 .000 m 3 , c 2,6 milj .m 3 .

Muodostuma 2, Kangas-Vari s

Maakannaksen poikki kulkeva harju . Keski- ja luoteisosa on mata-

la ja tasoittunut hiekkaa lähes kokonaan olevia selänne . Itä-

osan laakea selänne on käyttökelpoista hiekkaa, jossa sora n

osuus on noin 20 % . Kerrospaksuus on tässä osassa parhaimmillaa n

15 metrin luokkaa . Pinta-ala on 53 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa liepeillä asutus . Kokonaismassa-

määrä on 3,7 milj . m3 , josta arvioitu B 500 .000 m 3 , c 3,2 milj .m 3 .

Muodostuma 3, Kirjokanniem i

Matolammin eteläpuolella oleva matalahko selänne on harjun käyt -

tökelpoisinta aluetta . Aines on hiekkaa, mutta soran osuus on

20-30 % . Liepeillä on haittaavina kerroksina silttiä . Silttiä

saattaa esiintyä myös välikerroksena . Kerrospaksuus on keskimä ä-

rin 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 81 ha .

- 187 -

3312 0 7

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2,6 milj .m3 , josta

arvioitu B 250 .000 m 3 , c 2,35 milj .m3 .

Karttalehti 3312 08 Korppine n

Muodostuma 1, Jousimäk i

Kalliomäen kupeessa lajittunutta ainesta, jossa eteläosa onhiekkaa ja pohjoisosa soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-3 m .

Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 100 .000 m3 .

Karttalehdet 3312 09 Liitonmäki 'a 3312 10 Kolkku

Ei käyttökelpoisia muodostamia .

Karttalehti 3312 11 Kintur i

Muodostuma 1, Rajasilt a

Kerrospaksuudeltaan ohut, hiekkaa ja hietaa oleva lajittunut

muodostuma, jonka käyttöarvo on vähäinen . Pinta-ala on 10 ha .

Aines on luokkaa C kokonaan ja massamäärä 150 .000 m3 .

Muodostuma 2, Lauttalaht i

Pienialainen ja ohut rantakerrostuma, jossa aines on vähäsorai s-ta hiekkaa . Pinta-ala on 2 ha . Lines on pääluokkaa C ja massa-määrä 30 .000 m3 .

Karttalehti 2212 12 Kumpuselkä

Muodostuma 1, Varisvuor i

Osittain Keski-Suomen piirin puolella koilliskulmauksessa kulke esuuri harjusysteemi, joka rajoittuu Varissuoren moreeni-, kallio -mäkeen . Länsiliepeillä (ennenkaikkea lounaisosassa) saattaa pohja -

tasona olla moreeni, koska harjun syntymisen jälkeen on huuhtout u-nut hiekkaa moreenin päälle . Kerrospaksuus on keskiselänteiss äparhaimmillaa yli 20 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 327 ha . Aines on pääluokkaa C . Parasta A-B-luokan ainest aon varmaankin Varisvuoren itäpuolella olevat selänteet . Muodostu -

man käyttöä rajoittaa pohjoisreunalla histoallinen muistomerkki ,

Rillankivi . Aineksen käyttöä haittaavat selänteillä peittävänä

kerroksena olevat lohkareet . Kokonaismassamäärä on 16,5 milj .m3

iosta arvioitu A 300 .000 m 3 . B 6 .2 :Hill .m3 . C 10 mill .m3 .

- 188 -

3321 0 1

3321 Per: HXJXRVI

Karttalehti 3321 01 on käsitelty yhdistelmälehden 2343 1 0

yhteydessä .

Karttalehti 3321 04 Elämäjärv i

Muodostuma 1, Lylymäk i

Lajittuneen muodostuman aine s . on hiekkaa, soraa on ohuina ker-

roksina . Kerro spaksuus on 2-3 m keskimäärin . Pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa heikohko laji t-

tuneisuu. Kokonaismassamäärä on 70 .000 m3 .

%

Karttalehti 3321 07 Hiidenniem i

Kaksi erillistä selännettä, jotka saattavat olla osittain laji t -

tuneita reunamuodostumia, mutta lisätutkimukset ovat välttämät -

tömiä aineksen laadun selvittämiseksi .

- 189 -

3124 0 1

3124 HIRVENSALMI

Karttalehti 3124 01 Ruorasruäk i

Muodostuma 1 Husalankanga s

Osa harjujaksoa kallioperän painenteessa . Lounaisosa on pääasia s-sa hienoa hiekkaa, moreenin päällä oleva . koillisosa soraist ahiekkaa ; soraa esiintyy lähinnä pintaosassa . Kerrospaksuus on3-6 m, eteläosa on paksuin . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pää-luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 800 .000 m3 , josta arvioit uB 100 .000 m3 , c 700 .000 m3 .

Karttalehti 3124 02 Marjotaipale

Muodostuma 1 011inniem i

Kalliomäkeen välissä oleva ohut harjujakson osa, pääasiass ahienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-3 metriä, joten alueen me r-kitys on vähäinen . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al aon 14 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Multakanga s

Kalliomäkien välissä olevaa harjuainesta, pääasiassa hiekkaa .Pohjoisosan selänne sisältää soraa todennäköisesti n . 20 % .Kerrospaksuus on keskimäärin 3 metriä . Pinta-ala on 26 ha .Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 750 .000 m3 , jostaarvioitu B 50 .000 m 3 , c 700 .000 m3 .

Muodostuma 3 Pyöriälampi

Edellisen jatketta, länsireunaltaan moreenialueen rinteellä .

Aines on pääosin hiekkaa, keskiosan selänne on soravaltainen ,mutta A-luokan osuus on pieni . Kerrospaksuus on keskiorass a5-10 m, liepeillä 2-4 m . Pinta-ala on 28 ha . Aines on pääluok-kaa C . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m3 , josta arvioituA 10 .000 m3 , B 90 .000 m3 , c 800 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Pöylänmäk i

Pieni moreenialueen rinteellä oleva reunamuodostuma, ainekse l -taan soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-4 metriä . Pinta- .ala on 4 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassarnäärä 120 .000 m 3 .

3124 0 3- 19 0

Karttalehdet 3124 03 Pärnamäki,3ä2405 Tuukk.alas 3124 06 Puula-

salo..~

~

Karttalehtien alueilla ei ole riittävän laajoja ja paksuja lajit -

tuneita esiintymiä, Keski-Suomen piiriin kuuluvilla osilla .

- 191-

'3213 0 1

3213 KANGASNIEMI

Karttalehti 3213 01 Käl ä

Muodostuma 1 Mäntyrant a

Matala hietaista hiekkaa oleva tasanne, jolla ei ole käytännön

merkitystä . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Pinta-ala on 21 ha .


Muodostuma 2 Pirttil ä

Pääosin hietaista hiekkaa oleva edellisen jatke, itäreunaltaan

kalliomäen kyljessä . Vain länsireunalla on välikerroksena

soraista hiekkaa . Kerrospaksuu on keskimäärin alle 3 m. Pinta-

ala on 33 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 800 .000 m3 .

Muodostuman käyttöä rajoittaa tistö ja asutus .

Muodostuma 3 Särkänniemi

Matala, kivistä hiekkaa oleva selänne, pohjoisosassa (Mikkeli n

piiriä) pinta on moreeninsekaista, ylisuuria lohkareita on yle i-

sesti . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen merkitys on pieni .


rajoittaa huvila-asutus . Kokonaismassamäärä on 180 .000 m3 , jos -

ta arvioitu B 30 .000 m 3 , c 150 .000 m3 .

Muodostuma 4 PajukangasLaajan moreeniselänteen suojasivulla oleva huonosti lajittunee n

hiekan esiintymä . Pohjoisosissa pinta on moreeninsekaista . Vähä-

merkityksinen alue . Kerrospaksuus on keskiosassa 2-4 m, muuall a

vain 1-2 m . Pinta-ala on 21 ha . Aines on luokkaa C, kokonai.sma s -

samaarä 400 .000 m3 .

Muodostuma 5 Pajupuru

Epämääräinen huonosti lajittuneen soraisen hiekan esiintym ä

moreenialueen painanteessa . Välikerroksena on silttiä vajaa met-

ri, soran osuus on pieni . Kerrospaksuus on keskiosassa 2-4 m ,

muutalla alle 2 m . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C .


C 120 .000 m3 .

- 192 -

3213 0 1

Muodostuma 6 Pajusu oLänsireunaltaan moreenialueen rinteellä olevaa harjuainesta ,

pääosin hiekkaa. Keskiosan itä-länsisuuntainen selänne on

hiekkaista soraa, pohjoisosan päällä on yli 2 metriä tuuliker-

rostumaa . Kerrospaksuus on keskimäärin vajaa 3 metriä . Pinta-

ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi t -

taa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä .on 950 .000 m3 , josta

arvioitu B 100 .000 m3 , c 850 .000 m3 .

Karttalehti 3213 02 Havumäk i

Muodostuma 1 Havusaar iMatalaa, kivistä hiekkaa olevaa jaksoa suoalueella . Eteläosien

päällä on hietaa . Kerrospaksuus on pohjavedestä johtuen vain

1-3 m . Pinta-ala on 31 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass a-

määrä 900 .000 m3 .

Muodostuma 2 Viininlamp iOhutta, edelliseen liittyvää jaksoa, itäosistaan moreenin päällä .

Aines on kivistä ja hietaista hiekkaa . Kerrospaksuus on vai n

2-3 m, eteläosa on paikoin 5 m paksu . Pinta-ala on 21 ha . Aine s

on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m 3 .

Muodostuma 3 JukkoMoreeniselänteen rinteellä olevaa harjuainesta, lähinnä hiekkaa .

Kerrospaksuus on keskimäärin 3 .metriä. Pinta-ala on 13 ha . Aine s


Muodostuma 4 Havumäk iKallioruhjeessa, reunaosistaan moreenimäkien rinteellä oleva a

jaksoa, ainekseltaan hiekkaa, länsiosassa on hieman myös soraa .

Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä o n

500 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 450 .000 m3 .

Muodostuma 5 Myllykanga s

Tasoittunut selänne hietaista hiekkaa . Koillispäässä on ylisuuri a

pintalohkareita, samoin itäreunal].a . Välikerroksina on luotei s

osissa hieman soraa . Kerrospaksuus on 2-4 metriä . Pinta-ala on

- 1.93 -

3213 0 2

24 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m3 ,josta arvioitu B 40 .000 m3 , c 560 .000 m 3 .

Muodostuma 6 Partinnotk o

Huonosti lajittunutta, pintaosistaan moreeninsekaista aineit aolevia selänteitä . Luoteisreunalla on lisäksi ylisuuria lohka-reita . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, vähämerkityksinen esiintymä .Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha . Aines onpääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 220 .000 m3 , josta arvioituB 20 .000 m 3 , c 200 .000 m 3 .

Muodostuma 7 Jokel a

Matala reunamuodostuma suoalueen keskellä . Aines on hietaist ahiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 m . Vähämerkityksinen esiintymä .Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä40 .000 m 3 .

Karttalehti 3213 03 Särkimäki

Muodostuma 1 Nyröpohj a

Korkean kallioalueen ylittävä harjuselänne, jonka pinta on loh -kareinen. Aines on kivistä hiekkaa, itärannalla myös hieno ahiekkaa. Soraa on pohjoisosassa 20-30 % massoista . Kerrospak-suus ori piirin rajalla lähes 10 m, muualla vain 1-5 m . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä ra-joittaa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m 3 ,josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 450 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Karminpur u

Moreenialueen rinteellä olevaa karkeaa harjuainesta, osaks iToivakan karttalehden puolella . Aines on pinnalta huonostipeseytynyttä kivistä soraa ja lohkareita . A-luokan osuus onmelko runsas . Kerrospaksuus on 3-5 metriä . Pinta-ala on 18 ha .Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa keskiosass ahuono lajittuneisuu . Kokonaismassamäärä on 430 .000 m3 , jostaarvioitu A 40 .000 m 3 , B 250 .000 m 3 , c 140 .000 m3 .

- 194 -

3213 0 3

Muodostuma 3 Savihautakanga s

Matala reunamuodostuman osa, pääasiassa hietaista hiekkaa . Koi l-

lisosassa päällä on lietteistä moreenia vajaa metri, välikerro k-

sena on soraa 10-30 % . Kerrospaksuus on vain 2-3 metriä, jote n

alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Kokonaismassamäärä on 240 .000 m 3 , josta arvioituB 40 .100 m3 , c 200 .000 m 3 . Muodostumasta on valokuvia GTL : narkistossa .

- 195 -

3214 0 1

3214 HANKASALMEN ASEMA

Karttalehti 3214 01 Kankainen

Keski-Suomen piiriin kuuluvalla osalla ei ole lajittuneit a

muodostumia .

Karttalehti 3214 02 Niemisjärvi

Muodostuma 1 Kärjenkangas

Matala, TVL :n Mikkelin piirin puolelle jatkuva eteläosa on hie -

noa hiekkaa, samoin kapea keskiosa . Pohjoispää on osaksi soraa .

A-luokan osuus on melko pieni . Itäosa on pinnalta ylisuurie n

lohkareiden peitossa ja materiaali huonosti peseytynyttä . Se

on merkitty epävarmalla eikä massamäärää ole arvioitu, .kosk a

pohjamoreeni ja kallio voivat olla lähell ä ` pintaa. Kerrospak-

suus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 59 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Kokonaismassamäärä on 2 milj .m3 , josta arvioitu A 15 .00 0

m3 , B 135 .000 m3 , c 1,85 milj .m 3 . Muodostumasta on valokuvi a

GTL :n arkistossa .

Muodostuma 2 Harjul a

Pääosin viereisellä karttalehdellä (3214 05) olevan harjuselä n-

teen pää, länsiosastaan moreenidrumlinin kyljessä . Aines o n

soraista hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 metriä . Pinta-ala on

6 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .

Muodostuma 3 Kovalanmäk i

Osa laajempaa reunamuodostumaa moreeniselänteen kyljessä . Aine s

vaihtelee hiekasta soraiseen hiekkaan, karkein aines on itäre u-

nalla, mutta se on lähes loppuun käytetty . Kerrospaksuus on

2-5 m . Pinta-ala on 24 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa alueella oleva varastoalue . Kokonaismassa-

määrä on 600 .000 m3 ,josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 570 .000 m 3 .

- .196 -

3214 0 3

Karttalehti3214 03Kuuhankaves i

Muodostuma I Paanala

Kalliomäen suojapuolella oleva esiintymä, ainekseltaan hiekkai s-

ta soraa ja hiekkaa. Alueen paksuin osa on jo käytetty . Kerros -

paksuus on 2-5 metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B .


C 10 .000 m3 .

Muodostuma 2 Harj uLounaisosistaan moreerin päällä oleva matala selänne, jonk a

aines on hiekkaa, pohjoisosassa myös hietaa . Kerrospaksuus o n

ilmeisesti vain 1-3 m, joten alueen merkitys on pieni . Pinta-

ala on 11 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 150 .000 m 3 .

Karttalehti3214 05 Pyyaho

Muodostuma 1 Mikonlampi

Harjuselänne joka itäosistaan on peittynyt hiedalla . Aines o n

soraista hiekkaa, pohjoispäässä myös pienikivistä soraa . Etelä-

osassa on välikerroksena hietaa useita metrejä . Kerrospaksuus

on 2-6 m . Pinta-ala ' on 19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 700 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 650 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Akonhaut a

Moreenidrumlinin suojapuolella oleva reunamuodostuma . Pohjoisosa

on kivistä hiekkaa, keski- ja eteläosat hienoa hiekkaa . Kerros -

paksuus on keskustassa 5-10 m, muualla 2-5 m . Pinta-ala on 39 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,7 milj .m3 , jost a

arvioitu B 100 .000 m3 , c 1,6 milj .m 3 .

Muodostuma 3 Multainen

Osa moreenialueen kyljessä olevaa esiintymää . Aines on luoteis -

kulmassa soraista hiekkaa, muualla pääosin hienoa hiekkaa . Muo-

dostuman paksuin osa on jo käytetty pohjaveden tasoon, jäljell ä

oleva osa on keskimäärin vain 2 m paksu, joten sen merkitys o n

pieni . Pinta-ala on 45 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonaismass a-

määrä 800 .000 m3 .

-- 197 -

3214 0 6

Karttalehti 3214 06 Hankasalmen asem a

Muodostuma 1 Kartan kulm a

Edellisen muodostuman jatke, moreeniselänteen kyljessä . Etelä-

osa on soraista hiekkaa, itäosa hietaista hiekkaa . Pohjoispää

on huonosti peseytyryttä kivistä soraa . Kerrospaksuus on vai n

1-3 m, pohjavedestä johtuen . Pinta-ala on 20 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 350 .000 m3 , josta arvioitu

A 5 .000 m3 , B 45 .000 m3 , c 300 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Parviaisenkangas

Moreenidrumlinin kyljessä oleva melko ohut hienon hiekan esiin-

tymä . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, joten alueen merkitys o n

vähäinen . Pinta-ala on 24 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass a-

määrä 500 .000 m3 .

Karttalehti 3214 09 Venetmäk i

Muodostuma 1 Myllylaht i

Kapea kaakkoisosan harjuselänne on hiekkaista soraa, A-luoka n

osuus lienee pieni . Matala Länsiosa on pääasiassa hienoa hiek-kaa. Kerrospaksuus on selänteessä 2-4 m, muualla vain pari me t-riä . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostumankäyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamääräon 220 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m 3 , B 45 .000 m3 ,C 170 .000 m3 ,

- 198 -

3223 0 1

3223 RAUTALAMP I

Karttalehti 3223 01 Kynsives i

Muodostuma 1, Päivärinta

Täysin hiekkaa oleva rantakerrostuma, jolla ei ole suurta merki-

tystä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2,5 ha .

Aines on luokkaa C ja massamäärä 50 .000 m 3 .

Muodostuva 2, Ristijärv i

Lajittuneen muodostuman aines on hiekkaa, hienoa hiekkaa . Ker-

rospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 14 ha . Aines on luokkaa C j a

massamäärä 300 .000 m3 . Aineksen käyttöä haittaa välikerroksena

oleva siltti .ti

Muodostuma 3, Jokela I

Pienialainen harjuun kuuluva muodostuma, jossa soran osuus o n

30-50 % . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on

pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa paikoin välikerroksen a

oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioitu

B 40 .000 m3 , c 60 .000 m 3 .

Mi.iodostuma 4, Jokela I I

Samanlainen kuin edellinen muodostuma . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s -

massamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 70 .000 m3 .

Muodostuma 5, Männistö

Harjuselänteen pohjoisosassa soran osuus on 30-40 % . Etelään .

päin soran osuus vähenee . Kivistä soraa on paikoin ydinosass a

välikerroksena . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on

11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 550 .000 m 3 ,

josta arvioitu B 110 .000 m3 , c 440 .000 m 3 .

Muodostuma 6, Lintusyrj ä

Deltamucdostuman pohjoisosassa on välikerroksena soraa ja kivi s-

tä soraa . Muuten muodostuman aines on lähes kokonaan hiekkaa .

Kerrospaksuus on selänteessä suurimmillaan 20 m . Pinta-ala on

57 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,3 milj .m3 ,

josta arvioitu B 400 .000 m 3 , C 2,9 mi1j .m 3 .

- 199 -

3223 0 1

Muodostuma 7, Ahol a

Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja pohjavesi . Kerrospak-

suus on 2-3 m . Pinta-ala on 5,5 ha . .Aines on pääluokkaa C, vähä-

söraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 130 .000 m3 .

Muodostuma 8, Tuliniemi

Alarinteessä rantakerrostuman pohjatasona on pohjavesi ja moree -

nimäkeä vasten moreeni . Muodostuman käyttöarvo on vähäinen .

Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on

pääluokkaa C . Eteläosassa pintakerroksena on soraista hiekkaa ,

muuten aines on lähes kokonaan hiekkaa . Kokonaismassamäärä o n

180 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 160 .000 m3 .

Muodostuma 9, Peuraharj u

Pienialainen lajittunut muodostuma, jossa aines on C-luokkaa j a

soran osuus on 20-30 % . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on3,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 70 .000 m3 ,josta arvioitu B 15 .000 m 3 , c 55 .000 m3 .

Karttalehti 3223 02 Sirkkamäk i

Muodostuma 1, Jussil a

C-luokkaa oleva pienialainen harjuselänne, jossa kerrospaksuus

on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 .

Muodostuma 2, Lieslaht i

Lieslanden rantaa pitkin kulkeva matala tasoittunut harjumuodos -

tuma, jossa kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 m . Pinta-ala on

36 ha . Aines on pääluokkaa C . Eteläosassa on saraista hiekkaa .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyt-

töä haittaa liepeillä siltti ja paikoin välikerroksena oleva t

moreenilinssit . Kokonaismassamäärä on 1,2 mi].j .m 3 , josta ar-vioitu B 100 .000 m 3 , C 1,1 milj .m 3 .

Muodostuma 3, Korhola

Matala ja tasoittunut harju . Liepeillä on silttiä, joka kiila a

osittain välikerrokseksi . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on '46 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan ja massamäärä 1,2 milj .m3 .

Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .

- 200 --

3223 0 2

Muodostuma 4, Myllykalli o

Kalliomäkien välissä on hiekkaista soraa oleva rantakerrostuma ,jota on käytetty runsaasti . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluok-kaa B . Kokonaismassamäärä on 65 .000 m3 , josta arvioituB 35 .000 m3 , c 30 .000 m3 .

Muodostuma 5, Rautapur o

Harjun laajentuma, jossa aines on vähäsoraista hiekkaa . Kerro s-vaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 ,C 270 .000 m 3 .

Muodostuma 6, Häähni.npä ä

Murroslaaksossa pieni harjumuodostuma, jossa kerrospaksuus onkeskimäärin 3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C ,soraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m 3 , josta ar-vioitu B 20 .000 m 3 , C 100 .000 m3 .

Muodostuma 7, Sulkusuo

Soiden ympäröimä harjuselänne . Kerrospaksuus on suurimmillaa n5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aine son pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 100 .000 m 3 , josta arvioituB 20 .000 m3 , c 80 .000 m3 .

Karttalehti 3223 03 Konneves i

Muodostuma 1, Harjul a

Käyttöarvoltaan vähäinen lajittunut muodostuma, jossa kerrospak -suus on 2-3 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodos-

tuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamää rä on220 .000 m3 .

Muodostuma 2, Majakangas

Saattaa olla mandollista, että kallio on osittain pohjatason a

muodostuman korkeimmalla kohdalla, mutta suurimmaksi osaks ipohjavesi . Kerrospaksuus on keskimäärin 3-5 m . Muodostumassa e iole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa maisemalliset näkökohdat . Kokonais -

massamäärä on 1,8 milj .m 3 , josta arvioitu B 300 .000 m 3 ,

C 1,5 milj .m 3 .

- 201 -

3223 0 3

Muodostuma 3, Soukkionniem i

Pieni Liesveteen pistävä harjuniemi, jolla ei aineksenoto n

kannalta merkitystä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C j a


Muodostuma 4, Heikkil ä

Matala, lajittunut, hiekkaa ja soraa oleva muodostuma, joss a

reunoilla on haittana savea ja silttiä . Kerrospaksuus on

noin 1,5 m. Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s-

massamäärä on 120 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 ,

C 100 .000 m 3 .

Muodostuma 5, Vilosenlamp i

Kalliomäen kupeessa, osittain moreenialustalla oleva hiekkaine n

rantakerrostuma . Pinta-ala on 5 ha . Aines on- pääluokkaa C j a


Muodostuma 6, Kaskel a

Kaksi pientä maantien alle jäävää lajittunutta selännettä, joi s-

sa kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala

yhteensä on 5,5 ha .

Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 120 .000 m3 .

Karttalehti 3223 04 Hankasalmi

Muodostuma 1 Tervaniem i

Kallioselänteen kyljessä oleva sorainen hiekan esiintymä . Väl i-

kerroksina on eteläosissa myös hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m ,

keskiosa on paksuin . Pinta-ala 7 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa vedenottamo ja tie . Kokonaismas-

samäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 170 .000 m3 .

Karttalehti 322305 Lummukk a

Muodostuma 1, Ahomäk iKalliomäen suojapuolella, moreenialustalla oleva rantakerrostuma ,

jossa kerrospaksuus on keskimäärin 2 m . Pinta-ala on 3 ha . Aine s

on luokkaa C lähes kokonaan ja massamäärä 60 .000 m 3 .

- 202 -

3223 0 5

Muodostuma 2, Nuottasenjok i

Pohjatasona harjun eteläosassa on osittain kallio, mutta muutenpohjavesi . Aines pintaosissa on soraista hiekkaa ja hiekkaa .

Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodosturnassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on280 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 , c 230 .000 m 3 .

Muodostuma 3, Koskel a

Harjun pohjatasona pohjois- ja eteläosassa on pohjavesi j a

keskiosassa osittain muodostaa pohjatason kallio . Ehkä käyttö -

kelpoisin alue olisi Vesalan talon itäpuolella oleva louhiko npeittämä harjun osa kalliomäen kupeessa . Tälle alueelle o narvioitu kerrospaksuudeksi keskimäärin 7 M . Pinta-ala on 22 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa kylätie .

Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävä kerroksena olev a

siltti . Kokonaismassamäärä on 820 .000 m 3 , josta arvioituB 60 .000 m3 , c 760 .000 m 3 .

Karttalehti 3223 06Mäkäräniemi

Muodostuma 1, Koivuharj u

Pieni harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on3 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 75 .000 m3 . Muodostu-

man käytön esteenä on maantie ja asutus .

Muodostuma 2, Rappaatlaht i

Harjun itälieve on hiekkaa . Länsiosassa on soraa ja hiekka a

siten, että pintakerrokset ovat karkeampia . Kerrospaksuus on2-4 m . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais- .massamäärä on 165 .000 m3 , josta arvioitu B 25 .000 m 3 ,

C 140 .000 m3 .

Muodostuma 3, Soukkionjok i

Muodostuma kuuluu samaan harjusysteemiin kuin edelliset . Etelä-

osa on hiekkaa . Louhikon peittämä korkein kohouma saattaa oll akallioperän muoto, ja sillä pitäisi tehdä koekuoppia . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 90 .000 m3 .

- 203 -

3223 0 7

Karttalehti 3223 07 A.misves i

Muodostuma 1 Koiharj uKapea harjuselänne, luoteisosastaan kalliomäen kyljessä . Kaak -

koispää on soraista heikkaa, keskiosat hienoa hiekkaa, pääll ä

on 1-2 m hietaa. Pohjoisosa on soraista hiekkaa, soran osuu s

on 20-30 % . Kerrospaksuus-on-waltatien eteläpuolella 3-6 met-

riä, pohjoispuolella 2-4 metriä . Pinta-ala on 26 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioitu

B 50 .000 m3 , C 850 .000 m3 .

Muodostuma 2 Haukkaniem i

Kapea harjuselänne kalliomäkien välissä . Eteläpää on soraist a

hiekkaa, matala luoteisosa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on

paksuimmillaan 5 metriä . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonai s -

massamäärä on 130 .000 m3 , josta arvioitu B=30 .000 m 3 ,

C 100 .000 m3 .

-- 204 -

3224 0 2

Karttalehti 3224 02 Närhil ä

Keski-Suomen piirin puolella ei ole käyttökelpoisia muodostumia .

Karttalehti 322404 Istunmäk i

Muodostuma 1, Mäntyl ä

Matala rantakerrostuma moreenimäen eteläliepeessä . Pinta-al a

on 4 ha . Aines on pääluokkaa C lähes kokonaan ja massamäär ä

60 .000 m3 .

Karttalehti 3234 05 Kiesimä

Keski-Suomen piirin alueella ei ole muodostumia .

- 205 -

3313 0 1

3313 VESANTO

Karttalehti 3313 01 Pelleskyl ä

Muodostuma 1, Pirttikanga sLaaja-alainen deltamuodostuma, jossa karkein osa on käyttckel -

poista soraa, hiekkaa ja murskaukseen sopivaa kivistä soraa .

Lievealueet ovat hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus B-luoka n

ålueella on keskimäärin 16 m. Pinta-ala on 136 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 10,5 milj .rr 3 , josta

arvioitu A 160 .000 m 3 , B 2,14 milj .m3 , C 8,2 milj .m 3 .

Karttalehti 3313 02 Kummunkyl ä

Ei muodostumia Keski-Suomen piirin alueella .

- 206 -

Yhteenveto TVL :n Keski-Suomen piirin massoista peruskartt a(1 :20 000) ja 1 :100 000 lehdittäin miljoonina m3 .

Karttalehti Muod . Kokonais- Murskaus- Sora-

Hiekka-lukum . massat

kelpoinen valtainen valtaine naines A

aines B aines C

2231 12 1 15,000 0,200 2,000 12,80 0

1

15,000

0,200

2,000

12,80 0

2232 02

2

3,150

-

0,150

3,00 0

03

6

7,690

0,110

1,060

6,52 0

05

1

0,130

-

-

0,13 0

06

1

0,950

-

0,050

0,90 0

07

4

5,070

0,010

0,530

4,53 0

08

6

5,450

-

0,130

5,320

09

4

4,900

0,040

0,340

4,52 0

10

. 1

1,500

-

-

1,50 0

11

6

8,560

-

0,200

8,36 0

12

3 2,630 - 0,100 2,530 ,

34

40,030

0,160

2,560

37,31 0

2241 04

5

1,830

0,010

0,380

1,44 0

07

4

1,060

-

0,110

0,95 0

08

1

0,060

0,005

0,030

0,02 5

10

2

1,990

-

0,300

1,69 0

11

7

17,530

0,080

2,825

14,62 5 12 3 0,2.05 - 0,085 0,12 0

22

22,675

0,095

3,730

18,85 0

2242 08

5

0,850

0,005

0,215

0,63 0

09

1

0,650

-

0,250

0,40 0

10

7

3,310

0,045

0,795

2,47 0

11

3

2,250

-

0,660

1,59 0

12 4 2,160 0,020 0,550 1,590,

20

9,220

0,070 .

2,470

6,680

- 207 -

Karttalehti Muod . Kokonais-

A

B

C•

lukum .- , massat

2331 05

3

2,290

-

0,290

2,00 0

08

5

13,940

0,250

2,800

10,89 0

10

3

9,400

0,150

2,150

7,10 0

Al

3

13,570

0,230

2,800

10,54 0

12 1 0,080 - - 0,080 ,

15

39,280

0,630

8,040

30,61 0

2332 10 1 0,550 . -

01 100

0,45 0

1

0,550

-

0,100

0,45 0

2143 03

1

0,100

-

0,060

0,04 0

05

2

0,225

-

0,125

0,10 0

06

4

3,800

' 0,150

1,450

.2,20 0

08

1

1,500

. 0,060

0,440

1,00 0

09 8 9,740 0,285

4,865

4,59 0

16

15,365

.

0,495

6,940

7,930

2144 01

2

0,280

0,010

0,150

0,12 0

04

3

2,350

0,055

0,745

1,55 0

05

3

1,450

0,090

0,970

0,39 0

06

2

0,115

-

-

0,11 5

07

8

9,425

0,305

3,055

6,06 5

08

11

8,860

0,335

3,270

5,25 5

09

1

0,080

0,010

0,050

0,02 0

10

5

15,020

E 0,610

5,980

8,43 0

12

2

0 680

0,050

0,350

0 28 0

37

38,260

1,465

14,570

22,22 5

2233 02

1

23,000

0,300

5,000

17,70 0

03

2

10,900

0,080

0,670

10,15 0

04

8

77,850

0,550

7,400

69,90 0

05

7

20,650

.

0,150

2,050

18,45 0

06

8

3,880

.

-

0,100

3,78 0

07

4

45,770

,

0,505

2,545

42,72 0,

08

10

7,200

-

0,320

6,88 0

09

3

0,490

-

-

0,490

-' 208 -

Karttalehti Muod. Y.okonais-

A

B

Clukum . massat

2233 10

3

0,970

0,010

0,190

0,77 0

11

9

'

10,980

-

0,220

10,76 0

12 8 6,390 - 0,250 6,14 0

63

208,080

1,595

18,745

187,74 0

2234 01

3

28,250

0,300

3,700

24,250

02

6

25,000

0,350

3,150

21,50 0

03

3

3,290

-

0,050

3,24 0

04

4

1,170

0,010

0,090

1,070

05

8

13,600

0,050

1,050

12,50 0

06

9

26,240

0,150

1,350

24,74 0

07

9

6,720

0,010

0,410

6,30 0

08

7

4,110

-

0,120

3,99 0

09

A

0,710

-

-

0,71 0

10

5

2,750

-

0,100

2,65 0

11

5

0,980

-

0,040

0,94 0

12 5 0,500 - 0,020 0,48 0

70

113,320 .

0,870

10,080 ;10? ;37 0

2243 01

3

2,140

-

0,030

2,11 0

02

5

0,370

0,010

0,110

0,25 0

03

6

3,810

0,150

1,200

2,46 0

04

7

1,585

0,010

0,225

1,35 0

05

8

7,86.5 '

- E

1,165

6,70 0

06

10

17,090

0,310

4,390

12,390.

07

16

8,595

-

0,925

7,67 0

08

9

2,680

-

0,295

2,38 5

09

2

1,600

-

0,500

1,10 0

10

8

8,440

0,030

1,100

7,31 0

11

5

1,270

-

0,390

0,88 0

12

.

5

16,580

0,100

4,050

12,43 0

84

.

72,025

0,610

14,380

57,035

- 209 -


A

B

Clukum . massat

2244 01

3

5,180

0,015

0,665

4,50 0

02

3

0,310

-

0,010

0,30 0

03

5

10,635

0,125

0,970

9,54 0

04

1

0,700

-

0,100

0,60 0

05

5

29,665

0,160

2,780

26,72 5

06

2

7,100

0,100

1,300

5,70 0

07

4

11,300

-

0,350

10,95 0

08

7

11,040

0,220

1,425

9,39 5

09

5

5,150

0,145 .

1,590

3,41 5

10

7

7,420

0,380

3,085

3,955

.

11

2

9,090

-

0,650

8,44 0

12 6 9,035 0,155 1,520 7,36 0

50

106,625

1,300

14,445

90,880

-

2333 01

2

4,850 .

0,015

0,510

4,32 5

03

2

4,700

-

2,400

2,30 0

05

5

2,700

-

0,200

2,500

06

3

9,610

0,200

2,600

6,810

07

3

25,900

0,200

5,000

20,70 0

08

4

12,980

0,210

2,900

9,87 0

10 +

3311bl 2 0,260 - - 0,26 0

21

61,000

0,625

13,610

46,76 5

2334 01

5

6,780

0,250

2,575

3,95 5

02

1

8,800

-

. 0,800

8,00 0

03

3

11,380

0,200

2,400

8,78 0

04

1

0,560

-

0,200

0,36 0

05

3

8,750

-

0,550

8,20 0

09

2

11,150

0,330

4,030

6,79 0

11 +

3312 02

1

0,330

-

.

0,050

0,28 0

12+

3312 03

4

19 090

-

2,400 16,69 0

20

66,840•

0,780

13,005

53,055

- 210 -

•Karttalehti Muod .

Kokon .

A

B

Clukum . massat

2343 05

2

4,100

-

1,130

2,97 0

07

3

3,360

0,025

0,615

2,72 0

08

3

5,910

0,210

2,235

3,46 5

2343 10 +

3321 01

6 2,005 0,030 0,670 1,30 5

14

15,375

0,265

4,650

10,46 0

3122 05

1

0,900

0,030

0,220

0,65 0

06

9

8,810

0,360

3,210

5,24 0

09

6

38,300

0,375

4,725

33,20 0

11

2

16,600

0,020

0,580

16,000

12 5 7,860 , 0,050 0,770 7,04 0

23

72,470

0,835

9,505

62,13 0

3211 02

2

0,650

-

-

0,65 0

03

9

34,710

-

1,275

33,43 5

04

7

8,340

0,380

1,885

6,07 5

05

5

2,860

0,070

0,650

2,14 0

06

2

0,480

0,025

0,200

0,25 5

07

10

26,820

0,220

'3,680

22,92 0

08

6

15,180

0,335

2,945

11,90 0

'09

8

9,730

0,020

04380

8,83 0

10

9

5,320

0,035

0,865

4,42 0

11

8

6,820

0,060

1,230

5,53 0

12 7 10,940 • 0,160 1,675 9,10 5

73

121,850

1,305

15,285

105,26 0

3212 01

7

13,730

0,050

1,000

12,68 0

02

17

29,170

0,430

3,290

25,45 0

03

6

3,040

-

0,150

2,89 0

04

7

11,320

0,015

0,585

10,72 0

05

8

51,050

. 0,305

3,720

47,02 5

06

15

25,680

0,315

3,485

21,88 0

07

6

6,480

-

0,210

6,27 0

08

5

5,050

0,010

0,290

4,75 0

09

7

31,050

0,240

3,530

27,280

- - 211 -


A

B

Clukum . massat

3212 10

11

13,610

0,025

0,745

12,84 0

11

5

1,610

-

0,045

1,56 5

12

5 25,020 0,255 2,545 22,22 0

99

216,810

1,645

19,595

195,57 0

3221 01

11

13,420

0,065

1,165

12,19 0

02

5

25,770

0,050

2,320

23,400

03

5

13,400

0,070

1,680

11,65 0

04

16

31,820

0,030.

4,280

27,51 0

05

8

52,200

1,020

9,170

42,01 0

0 6~_.,..T.=..__

2

0,440 -

0,100

0,34 0

07

16

76,535

1,850

26,975

47,71 0

08

12

89,750

0,625

19,185

69,94 0

09

20

26,535

0,045

4,140

22,35 0

10

11

23,070

0,230

5,620

17,22 0

11

13

21,120

0,055

3,470

17,59 5

12

8

12 600

0,200

3,670 8,73 0

127

386,660

4,240

81,775

300,64 5

3222 01

3

0,440

-

0,080

0,36 0

02

3

20,000

0,620

5,450

13,93 0

104

5

5,390

0,170

1,520

3,70 0

05

7

40,030

0,225

4,685

35,12 0

06

4

0,830

0,040

0,280

0,51 0

07

1

5,800

0,060

1,400

4,34 0

08

2

0,340

-

-

0,34 0

09

4

0,530

0,005

0,030

0,49 5

10

2

1 360

-

0 430

0 93 0

31

74,720

1,120

13,875

59,72 5

3311 08

3

0,260

-

-

0,26 0

09

1

0,470

-

-

0,47 0

10

3

6,820

-

0,550

6,27 0

11

4

23,650

0,400

5,500

17,750

12 3 30 .860•

1,000 7 L790

22,07 0

14

62,060

1,400

13,840

46,820

212 -

Karttalehti Muod. Kokonais-

A

B

Clukum . massa t

3312 05

3

24,500

-

5,180

19,32 0

06

2

0,590

-

0,050

0,54 0

07

3

9,400

-

1,250

8,15 0

08

1

0,100

-

-

0,10 0

11

2

0,180

-

-

0,18 0

12 1 16,500 0,300 6,200 10,00 0

12

51,270

0,300

12,680

38,29 0

3321 04

1

0,070 - - 0,07 0

1

0,070

-

-

0,07 0

3124 01

1

0,800

-

0,100

0,70 0

02 4 2070

0,010

0 140

1,92 0

5

2,870

0,010

0,240

2,62 0

3213 01

6

2,980

-

0,160

2,82 0

02

7

3,160

-

0,110

3,05 0

03 3 1,270 0,040 0,440 0,79 0

16

7,410

0,040

0,710

6,66 0

3214 02

3

2,720

0,015

0,165

2,54 0

,03

2

0,190

-

0,030

0,16 0

05

3

3,200

-

0,150

3,05 0

06

2

0,850 '

0,005

0,045

0,80 0

09 1 0,220 0,005 0,045 0,170 .

11

7,180

0,025

0,435

6,72 0

3223 01

9

4,780

-

0,615

4,16 5

02

7

3,065

-

0,205

2,86 0

03

6

2,440

-

0,320

2,12 0

04

1

0,200

-

0,030

0,17 0

05

3

1,160

-

0,110

1,05 0

06

3

0,330

-

0,025

0,30 5

07

2

1 030

-

0 080

0 950

31

13,005

-

1,385

11,620

- 213 -


A

B

Clukum. massat

3224 01

2

0,120

-

0,015

0,10 5

04

1

0,060

-

-

0,06 0

3

0,180

-

0,015

0,16 5

3313 01 1 10,500 0,160 2,140 8,20 0

1

10,500

0,160

2,140

8,20 0

Koko piiriyhteensä

915

1850,700

20,.240

300,805 1529,655

tvl :n keski-suomen piirissä geologinen tutkimuslaitos...

Documents