tuu kalaan pohjois-karjalaan

KALAANPOHJOIS-KARJALAANKALAANKALAANtuu

RuunaaKoiterePielinenja monet muut kalavedet

2

Paikallinen kalastusopas oikoti e Ahdin valtakuntaan

Kalasta Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kalastusmatkailun kehitt äminen alkoi hyvin intensiivisesti Kalasta Poh-jois-Karjalassa -hankkeen toimesta. Kehitystyöhön osallistuvat kalastusalueet, kalastus-seurat, matkailuyritt äjät ja -organisaati ot, kunnat sekä maakuntamme viranomaiset ja neuvontajärjestöt. Kehitystyön päämääränä on luoda niin Pohjois-Karjalan ulkopuolelta saapuville kuin täällä asuville kalastaville matkailijoille enti stäkin monipuolisempi ja ka-laisampi maakunta.

Pohjois-Karjalan kalavedet houkutt elevat monipuolisuudellaan. Täällä on mahdollista kalastaa aivan kaupunkikeskuksen tuntumassa tai hakeutua omaan rauhaan kalavesil-le, joita hiljaiset erämaat ympäröivät. Olipa kyseessä jylhien vaarojen katveessa taivaan sineä heijasteleva lampi tai suuri järvenselkä, pienehkö puro tai kuohuva koski, löytyy jokaiselle kalastajalle ennen kokematt omia elämyksiä ja pyytämätt ömiä kaloja: Uisti nku-hia, onki- tai pilkkiahvenia, virvelihaukia, perhoharjuksia ja -siikoja, vaati vimmille kalas-tajille pilkkukylkisiä taimenia ja järvilohia.

Vesien äärellä jo olevat ja suunnitellut uudet alueelliset opastus- ja palvelukeskukset sekä mökkiyritt äjät palvelevat matkailijoita majoituksen, ruokapalvelujen, kalastusopas- ja ohjelmapalveluiden välityksessä sekä kalastuslupien myynnissä. Kyseiset palvelut voi hankkia paikan päältä tai ne voi ostaa etukäteen alueellisista matkailuorganisaati oista. Omatoimisille kalastajille tai opastetuille kalaretkille haluaville on tarjolla monia kalas-tuskohteita, joihin voi tutustua tämän lehden kautt a. Palvelu- ja majoitusvaihtoehtoja on valitt avissa lukuisia, vaati matt omasta laavusta aina hotellitason vaihtoehtoon.

Pohjois-Karjalan kalastusalueet ja matkailuväki toivott avat Teidät lämpimästi tervetul-leeksi kireiden siimojen merkeissä.

Raija Vanne, ProAgria Pohjois-Karjala / Kalasta Pohjois-Karjalassa -hankewww.proagriapohjois-karjala.fi => hankkeet

3

Vieraille vesille kalastamaan aikovan kannatt aa mietti ä varteenotett avia erilai-sia vaihtoehtoja. Nykyisin hyvän vaihtoehdon ensi tutustumiseen antavat inter-neti n palvelusivut. Lisäksi kannatt aa mietti ä: ott aako paikallisen asiantunti jan oppaaksi kalavesille vai yritt ääkö ensin omin neuvoin?

Kaikki kalastusta harrastavathan ti etävät, ett ä ka-loja ei ole joka paikassa ja varsinkin suurilla jär-venselillä otti paikkojen ti etämys on ensiarvoisen tärkeää. Pohjois-Karjalassa toimivat kalastusop-paat järjestävät ammatti taidolla monipuolisia ka-lastusretkiä maakunnan vesille. Kalaoppaatkaan eivät toki aina takaa saalista, mutt a kalapaikat he kyllä tuntevat ja vievät vieraansa niihin tu-tustumaan. Kalamiehen kateudesta ja parhaiden kalapaikkojen salailusta ei kalaoppaiden kohdalla ole ti etoakaan. Sopivat välineet, turvallinen, kat-sastett u venekalusto ja henkilökohtainen opastus takaavat tuhdin ti etopaketi n eri vesialueiden sa-laisuuksiin.

Varmista mieleenpainuvat ja turvalliset kalas-tuselämykset pohjoiskarjalaisten kalastusoppai-den kanssa.

Paikallinen kalastusopas oikoti e Ahdin valtakuntaan

Lisäti etoaKalastus: www.muikkusuomi.fi

Kartat: (veneliuskat, laavut, nuoti opaikat,infopisteet) www.vaellus.infopuh. 050 362 6779

Eräskin Oy Matkailupalvelutwww.eraskin.fi puh. 0400 126 326

Karjalan Kalakeikat Kalastuspalvelutwww.kalastajanmaailma.com puh. 0500 941 637

Kolin matkailuneuvontawww.koli.fi puh. 045 1387 429

Kalasta Pohjois-Karjalassa

4

poltt oainejakelupistepoltt oainejakelupiste

veneenlaskupaikka

satama

retkisatama

kalastusaluenumero, sivu 34

kohdenumero lisäti etoa: www.vaellus.info

5

Puruvesi, yksi Suomen kirkasveti simmistä järvistä, on vain muutaman tun-nin ajomatkan päässä Helsingistä. Houkutt elevia rantoja ja saaria, missä voi vetää veneen kokan rantahieti kolle löytyy runsaasti . Puruveden kirkkaissa vesissä uivan muikkuparven tuntumassa voi nähdä taimenen tai järvilohen komean pärskähdyksen veden pinnassa. Hyvällä onnella käy hopeakylki vie-heeseen ja kamppailu Puruveden selkävesien vaeltajan kanssa alkaa.

Veden kirkkaus tuo oman haasteensa taimenen ja järvilohen kalastukseen. Lohikalojen parasta pyynti aikaa on syksy. Mutt a eipä ole kesälläkään turha heitt ää viehett ä veteen, sillä oikeat niksit löydett yään kalastaja pääsee naut-ti maan unohtumatt omista hetkistä upeiden saaliskalojen parissa.

Puruvedellä kesä-heinäkuussa järjestett ävä Lohikuningas-kilpailu; Suomen suurin soutu-uistelukisa on säilytt änyt suosionsa vuodesta toiseen. Vuonna 2009 järjestett y kisa oli jo 27. Kisa kokoaa vuositt ain perinteisen soutu-uis-telun ystäviä kilvoitt elemaan yli 400 venekunnan verran Puruveden herruu-desta. Syksyisin Puruveden Syysuistelu- ja Puruvesi Meeti ng -kilpailut tuovat lisääntyvässä määrin moott orivoimin uistelua harrastavia Puruvedelle. Pilkkijärvenä Puruvesi on maineensa veroinen. Oi-keaan paikkaan satt unut pilkkimies tai -nainen saa nostaa jäälle komeita körmyniskoja toinen toisensa jälkeen. Puolen kilon ahvenet, jopa suuremmatkin vonkaleet eivät ole kovinkaan harvinaisia.

Puruveden erikoisuutena on lisäksi hyvä järvikutui-nen harjuskanta. Yhä suureneva perhokalastajien joukko on käynyt kokeilemassa tämän salaperäisen kalan kalastamista. Eikä turhaan.

PuruvesiItä-Suomen helmi

PURU

VES

I

Ruokkeen Lomakylä Oy Matkailupalvelutwww.ruokkeenlomakyla.fi puh. 013 - 371 312


Karjalan Kievari Matkailupalvelutwww.karjalankievari.fi puh. 013 - 371 421

Alueen palvelut

6

Pyhäjärvenkaruilla ja kirkkailla vesillä

Siinä missä Puruvesi mykistää kirkkaudellaan, kuuluu Pyhäjärvikin samaan luok-kaan. Pyhäjärven rantamaisemat muodostavat sen sijaan jonkinlaisen vastakohdan tuoden pikemminkin mieleen Pohjois-Suomen karut kalliorannat.

Pyhäjärven valtt eina ovat runsaat ahven- ja haukikannat ja taimenkantakin on hyvä. Itärajan läheisyys antaa oman eksoti ikkansa, sillä rajan ”tuolla puolen” oleva järven osa on miltei kalastamatonta ja siksi ehkä osa parhaista taimenpaikoista sijoitt uu aivan Venäjän rajan tuntumaan. Kesälahdelta järjestetään kalastusmatkoja myös Venäjän Karjalaan.

Pyhäjärvessä on Puruveden tavoin kohtuullisen hyvä, aikanaan vahingossa syntynyt harjuskanta. Kalan kasvatus on havaitt u menestyvän järvessä hyvin ja niinpä kantaa ylläpidetään vuositt aisilla istutuksilla.

Pyhäjärvi on myös eritt äin suositt u pilkkivesi, joka harvoin jätt ää saaliitt a. Järvellä järjestetään talvisin lukuisia pilkkikilpailuja, joissa saadaan jopa yli 10 kg:n mahti -saaliita. Selkävesien ajoahvenen keskikoko on moniin vesiin verratt una kadehditt a-va. Vuositt ain saadaan useita 1-1,5 kg:n vonkaleita.

Oman lukunsa muodostavatkin muikku- ja kuoreparvien perässä uivat suuret selkähau-et, jotka antavat kunnon vastuksen siiman päässä. Hyvän päivän satt uessa kohdalle voi vain hymyssä suin levitellä käsiään hienoa kalansaalista esitellessä.

PYH

ÄJÄ

RVI

Riihivalkea OyMatkailupalvelutwww.riihivalkea.fi puh. 013 - 427 556

Eräskin Oy Matkailupalvelutwww.eraskin.fi puh. 0400 126 326


Alueen palvelut

7

Alueen neljästä pienehköstä järvestä Kiteenjärvi Kiteen kaupungin kupeessa on tuott oisa ja ravinteikas, ja siksi siellä eleleekin suurahventen suku. Ei ole mahdot-tomuus, ett ä useilla peräkkäisillä pilkkikerroilla saaliiksi nousee puolen kilon ahven. Kiteenjärvi on hyvää onkivett ä omatoimiselle kalastajalle, samoin uisti n- ja virveli-saaliit saatt avat olla yllätt äviä, sillä järvessä on myös runsas haukikanta. Välillä su-kupuutt oon kuollut kuhakantakin on elpynyt istutusten myötä.

Tohmajärvi, Säynejärvi ja Iso Heinäjärvi ovat alueen keskeisiä järviä, joista kaksi vii-meistä ovat vähän kalastett uja eikä niiden rannoilla ole juurikaan asutusta.

Kitee - Tohmajoki

KITE

E - T

OH

MA

JOKI

kuva: Marko Natri

8

JÄN

ISJO

KI

Jänisjoki

Jänisjoen viehekalastuslupa-alue tarjoaa yli sadan kilometrin mitt aisen jokialu-een, missä on useita koskia, virtaavia suvantoja ja nivoja. Erityisesti perhokalasta-jille Jänisjoen kosket ovat haasteellisia kalastett avia.

Alueelta löytyy lisäksi järviä ja lampia viehekalastajan makuun. Humuspitoisissa vesissä viihtyvät yleisimmät kalalajimme ja lisäksi aluett a hoidetaan istutt amalla järvitaimenta. Jänisjoen latvavesiltä saatt aa onnekas kalastaja löytää jopa alkupe-räisen luonnon kiertokulun läpi käyneen taimenenkin.

Jokireitti , mihin kuuluvat Jänisjoen lisäksi Kuutti joki ja Kotajoki, on paikoin voima-laitosten kahlitsema, joten kalat eivät pääse nousemaan itärajan takaisesta Jänis-järvestä latvavesille. Jänisjoki on suositt ua vesiretkeilyaluett a.

Jänisjoen Tuvat Majoituspalvelutwww.janisjoentuvat.fi puh. 0400 840 309

Alueen palvelut

9

ORI

VES

I JA

PYH

ÄSE

LKÄ

Oriveden monimuotoinen kalastusalue alkaa Joensuun edustalta, missä Pielisjoen vedet valuvat Pyhäselkään. Pyhäselän syvänteissä uivat muikut ja kuoreet, kuhat, hauet ja ahvenet, ehkäpä hyvällä onnella voi löytää järvilohen tai -taimenen. Kuha on Pyhäselällä kuitenkin lohikaloja tärkeämpi saaliskala vapaa-ajan kalastajille. Poh-jaonginta Pyhäselällä heinä-elokuun vaihteessa voi tarjota yllätt ävän kalastuselä-myksen.

Etelään päin mentäessä tulevat kuulut Ori-veden selät: Jänis-, Ukon-, Telmon- ja Sa-vonselkä, jotka ovat monen lohenkalastajan unelmavesiä. Syvänteistä tartt uu joka vuosi uisti miin komeita järvilohia ja taimenia. Niitä voi saada uisti miin satt umalta keskikesällä, mutt a suuria pilkkukylkiä saa varmimmin ke-väisin ja syksyisin. Eteläisimpinä ovat Samp-paanselkä, Puhoksen reitti ja saareton ja syvä Paasivesi, joka on ollut viime vuosina yksi maakunnan suosituimpia punalihaisen pe-tokalan uisteluvesiä. Hämeenselkä Rääkky-län kirkonkylän kupeessa on matalaa, mutt a kalaisaa vett ä. Alueen rehevät lahdet sopivat erinomaisesti onkimiseen ja pilkkimiseen. Suott a ei sanota Rääkkylää saaristokunnaksi eikä tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, jolloin näillä vesillä puksutti vat tervahöyryt Joensuusta vaikkapa Savonlinnaan.

Talvisin Oriveden alue on tunnett ua pilkkivet-tä. Roukalahti , Sulkuvesi, Hämeenselkä, Lipe-rinsalo, Heposelkä, Puhoslahti - kaikki nimiä, joista puhutaan pilkkijöiden keskuudessa. Rääkkylän alueella parhaita pilkkipaikkoja on kartoitett u, joten niihin on helppo ventovie-raankin löytää. Ja mati kkapilkki on Oriveden alueella oma taiteenlajinsa. Kevätt alven my-räköissä saadusta saaliista valmistett u herkku aina mäti kaviaaria myöten on todella maku-hermoja hivelevää.

Orivesi ja Pyhäselkä Iso-Saimaan pohjoisimmat selät

Karelia Mix Oy, Villa Swan (Orivesi)Matkailupalvelutwww.villaswan.fi puh. 050 367 1020

Karelia Cott ages Oy (Orivesi)info@kareliacott ages.fi www.kareliacott ages.fi puh. 044 271 6095

Jokiasema Oy (Pyhäselkä, Joensuu)Matkailupalvelutwww.jokiasema.fi puh. 0500 375 844

Maati lamatkailu Karvisen Kissanpäivät(Pyhäselkä)Majoitus- ja kalastuspalvelutwww.karvisenkissanpaivat.com puh. 040 739 1454

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy(Joensuu)www.visitkarelia.fi puh. 0400 239 549

Alueen palvelut

10

Koitajoen vesistöreiti llä Ilomantsissa on niin kuohuvia koskia kuin suuria järvi-alueita. Koitajoki, joka välillä vaihtaa valtakuntaakin, tehden mutkan Venäjän puolella, tarjoaa hienon mahdollisuuden tutustua karjalaisen luonnon moni-naisuuteen. Tämä vesistöreitti tarjoaa kalastajille, metsästäjille ja retkeilijöille erinomaiset puitt eet moninaisiin luontokokemuksiin. Merkatt u veneväylä on tehty vanhoja uitt oväyliä hyväksi käytt äen ja se on kuljett avissa myös moott o-riveneellä.

Koitajoki tarjoaa runsaasti kalastusmahdollisuuksia kaikkiin kalastusmuotoi-hin. Yleisimmät saaliskalat ovat hauki, kuha, siika ja ahven. Vesistössä on myös taimenta ja kirjolohta.

Möhkön koskien virkistyskalastusalue

Parinkymmenen kilometrin päässä Ilomantsin kirkonky-lältä sijaitsevalla Möhkönkos-kella on oma erityinen histo-riansa vesivoiman lähteenä. Kosken maisemissa sijaitse-va Möhkön ruukkimuseo on suositt u käynti kohde. Möh-kön koskialueen kunnostus taimenenkalastusta silmällä-pitäen suoritetti in 1990-luvun puolivälissä. Möhkönkoskien virkistyskalastusalueelle istu-tetaan pyynti kokoisia taime-nia ja kirjolohia. Vapakalasta-jan saaliiksi koskista saatt aa taimenen ja kirjolohen lisäksi tartt ua luonnonkaloista siika, hauki tai ahven. Koskialueen välitt ömässä läheisyydessä sijaitsevat Möhkön kylän run-saat ja monipuoliset matkailu-palvelut.

KoitajokiIlomantsin valtavirta

KOIT

AJO

KI -

KOIT

ERE

Möhkön Matkailuyhdistys ry (Koitajoki, Koitajoen kalas-tusalue sekä Möhkön koskien virkistyskalastusalue)Matkailupalvelutwww.mohko.net puh. 040 861 6373

Möhkön Rajakartano (Koitajoen kalastusalue, Nuorajärvi ja Sysmäjärvi)Matkailupalvelutwww.rajakartano.com puh. 0500 649 150

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy(Ilomantsi)www.visitkarelia.fi puh. 0400 240 072

Alueen palvelut

11

KoitereKarjalan helmi

Koitere, Karjalan maan helmeksikin kutsutt u karu erämaajärvi kätkee pintansa alle tummahkon veden syvyyksiin monenlaisia mahdollisuuksia. Muikuista ja siioista tunnett u järvi on nykyään onnistuneen hoitotoiminnan tuloksena yhä tunnetumpi kuhajärvenä. Koitereesta on tulossa taimenen, kuhan ja hauen uistelijoiden suosikki-järvi Pienimuotoisempaa kalastusta suosivalle Koitereen alueella on muutamia jokia ja puroja, joiden varsilla ei vielä ole tallatt uja polkuja. Nuo purot saatt avat yllätt ää kalastajan komeilla tammukoilla tai harjuksilla. Koitereelta löytyy vielä paljon vapaita rantoja moneen muuhun järveen verratt una. Alueelta löytyy myös hyviä taukopaik-koja ja auti okämppiä.


veneenlaskupaikka

satama

retkisatama



kuva: Marko Natri

12

JUO

JÄRV

I - V

IINIJ

ÄRV

I - H

ÖYT

IÄIN

EN

Juojärvi - Viinijärvi Höyti äinen

mahdollisuuksia kaikille viehekalastajille

Siikaa JuojärveltäVaikka järvikolmikko sijaitseekin lähes samoilla leveysasteilla Pohjois-Karjalan keskellä, on jokaisella omat erityispiirteensä. Savon rajamailla sijaitsevan Juojär-ven järvilohet ja suurhauet saavat väistyä juhannuksen jälkeen usean kalamiehen mielestä, sillä tuolloin alkaa siika-aika. Joitakin vuosia sitt en siian kesäkalastus uis-ti milla ja perhoilla ”keksitti in”, mistä lähti en vapakalastus on ollut erityisen suosit-tua Juojärvellä ja Lietukalla.

Oikeassa paikassa ja sopivilla välineillä kalastaville kymmenien siikojen päiväsaaliit ovat aivan taval-lisia. Jos ei ole koskaan kokeillut siian uisti n- tai perhokalastusta, on jäänyt paljosta vaille. Kannat-taa kokeilla. Kuha on myös Juojärvessä merkitt ävä saaliskala kesäaikaan, kuten nykyisin lähes kaikis-sa maakunnan järvissä.

Pilkille ViinijärvelleViinijärvi jakaantuu kahteen osaan; tummaan ja kirkkaaseen puoleen. Kalavete-nä järvi on maakunnan monipuolisimpia, sillä miltei kaikkia pyynti kaloja vesistä löytyy. Viinijärven taimen kasvaa nopeasti muikkuparvissa laiduntaen ja on virkeä vastustaja kireän siiman päässä.

Viinijärven valtakaloina ovat muikku, kuore, särkikalat, kuha, ahven, hauki ja made. Viinijärvi on maakunnan kuuluisimpia pilkkivesiä, mitä ahvenen talvion-gintaan tulee. Niin matalien lahti en suilta kuin kauempaa keskiselän karikoiltakin saatt aa löytää todella komeita körmyniskoja, joita on ilo nostella jäälle.

Eräpaimen Oy (Heinävesi)Matkailupalvelutwww.erapaimen.fi puh. 044 067 8373

Alueen palvelut

13

Harjusta Höyti äiseltäHöyti äinen on kirkas ja syvä järvi. Sen pinnan lasku satakunta vuott a sitt en muutti koko alueen ilmeen, ja vieläkin vanhaa rantaviivaa voi käydä häm-mästelemässä läheisten harjujen rinteillä. Keskiselän saarista vain Jouhteni-nen ja muutama muu saari ulott ui ennen järvenlaskua vedenpinnan yläpuo-lelle. Kuha on halutt u ja suositt u saaliskala Höyti äisen kesäkalastuksessa, kun taas loppusyksyn kalavesillä halutt uja ovat taimen ja järvilohi. Hieman ennen järven jäätymistä saadaan useimmiten parhaat saaliit, mutt a kesem-mälläkin uistelijan vapaa voi hyvinkin taivutt aa järvitaimen tai -lohi.

Höyti äisen houkuti n on järviharjus. Harjus ei ole mitenkään yleinen järvessä, mut-ta jos onni käy voi purjeselkäisen saada nappaamaan vieheeseen joko kallioilta heitt äen tai veneestä käsin kalastett aessa. Höyti äisestä puhutt aessa ei sovi unohtaa saarten lukitsematt omia kalasaunoja ja kalatulia, jotka viesti tt ävät muistoja men-neiltä sukupolvilta. Montakohan kalatari-naa kunkin kalasaunan hirret ovat aikojen kuluessa kuulleet.

13

Lomakeskus Huhmari (Höyti äinen)Matkailupalvelutwww.lomakeskushuhmari.com puh. 020 769 1230 Pohjan - Tilan Hirsituvat Majoitus- ja kalastuspalveluthtt p://personal.inet.fi /yritys/hirsituvat puh. 050 562 5147

Alueen palvelut

14

Outokummun erä- ja luontokeskus

Apajat Kummun kupeessa

OU

TOKU

MM

UN

ERÄ

- JA

LU

ON

TOKE

SKU

S Outokummun Erä- ja luontokeskuksessa on pohjoiskarjalainen luonto parhaim-millaan. Idylliset järvi- ja harjumaisemat mahdollistavat monipuoliset akti vitee-ti t. Alueelta löytyvät Särkiselän leirintäalue, Kaunisniemen kahvila, Kolmikan-nan leirikeskus, 12 järven melontareitti , luontopolkuja, virkistyskalastusalue sekä Lasten kalakeidas.

Alueella on rikas luontainen kalasto ja virkistyska-lastusalueelle on istutett u kaloja. Maaston muka-vuutt a lisäävät laavut, keitt okatos, kota ja kom-posti käymälät. Lasten kalakeidas on rakennett u suurimmaksi osaksi esteett ömäksi kalastus- ja retkeilytukikohdaksi. Se tarjoaakin upeat puitt eet kalastukseen myös liikuntarajoitt eisille.

Tervetuloa isot ja pienet saalistajat

Lisäti etoja Outokummunmatkailuneuvontawww.outokummunkaupunki.fi puh. 044 755 9223

15

Pielisjoki Järvilohen synnyinjoki

Pielisjoki on säilytt änyt ilmeensä Pohjois-Karjalan keskeisenä virtana, joka yhdistää Pielisen ja alapuolisen Iso-Saimaan toisiinsa. Pielisjoen alajuoksulle nousevat keskikesän helteillä kuhaparvet, joita valoisina iltoina lukuisat ka-lastajat pyydystävät uistelemalla ja jigillä. Myöhemmin syksyllä on nousutai-menen ja -lohen vuoro. Elokuusta alkaen kalastusta on kuitenkin rajoitett u isojen järvilohien ja järvitaimenten noustessa Pielisjokeen kudulle.

Joensuun koskilla vavanheilutt ajat koett avat onneaan saadakseen kesällä tai-menen, harjuksen tai kirjolohen perhonsa tai uisti mensa koukkuun, ja väsyt-tely voi alkaa...

Ylempänä Pielisjoen virta muutt uu rauhallisemmaksi suvannoiksi ja etenkin Kuurnan voimalaitoksen yläpuolisilla vesillä vetouistelijan saaliiksi voi tulla suuriakin haukia. Pielisjoessa on kautt aaltaan särkikaloja, joista lahnan on-ginta on oma elämyksensä. Sopivaan pouka-maan syönnökselleen noussut lahnaparvi on taitavan onkijan tavoitett avissa. Lahnan onkiminen onkin monelta virkistyskalasta-jalta vielä kokematt a.

Pielisjoessa ja sen sivupuroissa tavataan taimenta, harjusta ja purotaimenta eli ”tammukkaa”. Koitajoen ns. vanhalla uo-malla kalastavalle alue tarjoaa viehätt ävän pienimuotoisia koskia ja suvantopaikkoja, joissa pilkkukyljen saaminen on enemmän kuin mahdollista.

PIEL

ISJO

KI

Kokkolan Erä ja Matkailu Kalastusta Pielisjoen alusve-dellä, majoitus- ja ohjelma-palvelutwww.kokkolanti la.fi puh. 013 - 763 116, 0400 275 137

Jokiasema Oy (Pyhäselkä, Joensuu)Matkailupalvelutwww.jokiasema.fi puh. 0500 375 844

Matkailuti la PitkänenMajoituspalvelutwww.samponmokit.com 0400 170 402 (Sampo) 040 579 1365 (Mila)

Alueen palvelut

16

Ruunaan alue itärajan tuntumassa tuo kulkijan mieleen monenlaisia ajatuksia. Kuohuvat kos-ket, erämaan rauha metsäpeuroineen ja hyvin hoidett u retkeilyalue laavuineen ja polkuineen luovat mielikuvaa alueesta. Alueen valtasuoni, Lieksanjoki syöksee Venäjältä tulevat vetensä ryöppyävinä koskina tai erämaajärvinä läpi Ruunaan luonnonsuojelu- ja retkeilyalueen.

Ruunaa on Pohjois-Karjalan kalapaikkojen lip-pulaiva, joka tunnett aan kautt a maan ja kau-empanakin maailmalla. Ruunaan kosket ovat ensikertalaiselle häkellytt ävän suuria ja vuo-laita. Kalastuksellisesti yläkosket Paasikoski ja Haapavitja ovat luonnonkala-aluett a, minne ei istuteta pyynti kokoisia kaloja. Haapavitjalla on lisäksi perhokalastusalue, jonka kalaston hoito perustuu pyydystä ja päästä –kalastukseen.

RuunaaRuunaan taimenkoskilla

RUU

NA

A

Alueen palvelut

Ruunaan Retkeilykeskus(Neiti koski, Ruunaan koskialue)Matkailupalvelutwww.ruunaa.fi puh. 013 - 533 170, 040 579 5684

Lieksan Matkakaverit(Ruunaa)Matkailupalvelutwww.lieksanmatkakaverit.fi puh. 040 708 5726

Ruunaan Matkailu KyMatkailupalvelutwww.ruunaanmatkailu.fi puh. 013 - 533 130, 0400 695 955

Kaunis Karjala Oy (Viekijärvi, Pielinen, Ruunaan kosket)Matkailupalvelutwww.kauniskarjala.compuh. 040 772 0092

Erä-Eero(Konti ovaara, Lieksa)Ohjelma- ja ruokapalvelutwww.eraeero.com puh. 0400 159 452

17

Katti lakoski ja sen niskalla oleva tunnelmallinen uitt okämppä on varatt u ryhmien yksityiskäyt-töön, missä kalastusrauha on taatt u ja saalis-varmuus on korkea. Neiti -, Murroo- ja Siikakos-ki ovat perinteistä koskikalastusaluett a, missä virran tummissa syövereissä asuvia taimenia ja kirjolohia voi tavoitella uisti milla ja perholla ran-nalta tai veneestä.

Ruunaan kalastustarjontaa täydentää harjuksen perhokalastukseen varatt u pikkureitti Pudasjo-ki. Lieksanjoen alajuoksun Naara- ja Käpykosket antavat uisti n- ja perhokalastajille mahdollisuu-den tavoitella Pankajärvestä nousevia, joskus varsin kookkaita taimenia. (Nämä ositt ain MH:n viehekalastusluvalla sekä myös Ruunaan kalas-tusalueen yhteislupa-alueen luvalla).

Lisäti etoa

Metsähallituswww.luontoon.fi (ulkoilukartat, esitt eet, alueen palvelut)www.retkikartt a.fi (Ruunaan alueen virkistyskalas-tusalueen kartat, retkeilykartat)

Ruunaan koskien päivitetyt kalapaikkati edot: VilliPohjolawww.villipohjola.fi Katti lakoski on edelleen Villin Pohjolan varauskoski lisäti edot: [email protected]

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy(Lieksa)www.visitkarelia.fi puh. 0400 175 323

18


veneenlaskupaikka

satama

retkisatama



Ohjeistus kalastajilleÄlä ota rasvaevällistä järvilohta tai -taimenta, mutt a rasvaevätt ömän alamitan täytt ävän kalan voi huolett a ott aa.

Vuoksen vesistöalueella pyritään eriytt ämään kalastet-tava ja säilytett ävä järvilohi ja -taimen kantarasvaevä-leikkauksin. Tämä tarkoitt aa sitä, ett ä kaikilta kalas-tett avaksi istutetuilta kaloilta leikataan rasvaevä pois. Pielisjokeen istutetuilta kannan jatkamiseen tarkoite-tuilta lohilta ja taimenilta rasvaevää ei leikata pois.

Pielisjokeen istutetuilta kannan jatkamiseen tarkoite-tuilta lohilta ja taimenilta rasvaevää ei leikata pois.

19

VAIK

KOJO

KIVaikkojoki saa alkunsa lähes huomaamatt omasti Juuan kunnan länsiosassa sijait-sevasta erämaajärvestä, Vaikkojärvestä. Erityisesti melojien suosima joki luikerte-lee halki salomaiden, kunnes se laskee vetensä Kaavin kautt a Rikkaveteen. Tum-maveti nen kalastukselle kunnostett u Vaikkojoki tarjoaa perho- ja uisti nkalastajille mieluisia elämyksiä alueelle istutetun tai-menen tai kirjolohen muodossa. Pitkin reitti ä on mukavia laavu- ja tulipaikkoja kalastusnauti ntoa lisäämään. Lukuisissa pikku nivoissa, koskissa ja suvannoissa asustaa pilkkukylkisten suku valmiina nap-paamaan perhoon tai uisti meen.

Vaikkojoki

Retumajat / Iso-Karhu (Pielinen, Juuka)Matkailupalvelutwww.isokarhu.net puh. 050 358 2080

Alueen palvelut

kuva: Marko Natri

20

PIEL

INEN

PielinenPohjois-Karjalan parati isi

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Pielinen on maam-me viidenneksi suurin järvi. Sen suuruutt a ei kuitenkaan parhaiten määritt ele koko, vaan järven ainutlaatuisuus. Pielinen on järvilohen koti . Tätä asiaa ei voi korostaa liikaa. Järvilohi tekee syönnösvaelluksensa Pielisen aavoilla selillä.

Jokainen Kolilla käynyt ti etää, kuinka upeat maisemat muodostuvat Kolin vaarojen ja Pie-lisen kohtaamisesta. Koli on yksi yksi Suomen kauneimmista kansallismaisemista. Pielinen ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan Koliin. Ympä-ri järveä voi löytää idyllisiä alueita, joissa voi mm. kalastaa, veneillä, retkeillä ja viett ää aikaa mökillä.

Suuri järvi tarjoaa mahdollisuudet kalastaa todella monipuolisesti . Pielisen kuhakanta on nykyään vahva. Järkälemäisiä haukia saadaan vuositt ain kymmeniä. Madepilkkipaikkana Pie-linen on erinomainen. Pohjaongella on löydet-tävissä suurta ahventa. Muikku on viime vuosi-na ollut pientä kooltaan, mutt a sitä on järvessä valtavia määriä. Ei ole syytä unohtaa myöskään Pielisen järvikutuista harjusta eikä järven siiko-ja.Sokerina pohjalla ovat taimenet ja järvilohet, joiden menestymisessä on havaitt avissa orasta-vaa uutt a kukoistusta pitkään jatkuneen taan-tuman jälkeen. Osaava kalastaja löytää Pieli-seltä varmasti taimenia ja lohia. Uistelijoiden saaliit ovat olleet varsin lupaavia tulevaisuutt a ajatellen

Alueen palvelut

Lomakylä Timitraniemi (Lieksa)Matkailupalvelut,välineiden vuokrauswww.ti mitra.cominfo@ti mitra.com puh. 045 123 7166

Kolin matkailuneuvontaYlä-Kolinti e 2, 83960 [email protected] , www.koli.fi puh. 045 138 7429

Aronsalmen Lomamökit (Pielinen)Matkailupalvelutwww.aronsalmi.com puh. 040 748 0537, 0400 374 634

Kaunis Karjala Oy (Pielinen, Viekijärvi)Matkailupalvelutwww.kauniskarjala.compuh. 040 772 0092

Ylä-Karjalan Retkipalvelu(Karhunpää, Valti mo)Ohjelma- ja kalastuspalvelutwww.retkipalvelu.fi puh. 050 5926 211

PikkuKili Elämyspiha (Salonkylä, Lieksa)Alueen matkailupalvelutwww.pikkukili.net puh. 040 586 2863

21

Vain harvassa paikassa taimenia ja järvilohia voi kalastaa yhtä hienoissa puitt eissa kuin Pielisellä. Lisäksi Pielisellä on todella laaja yhtenäislupa-alue, joten pyynti alueet eivät varmasti lopu kesken.

Pielisestä puhutt aessa voi hyvällä omallatun-nolla sanoa, ett ä järvi ympäröivine vaaramai-semineen on parati isi Pohjois-Karjalassa.

Näe ja koe Pielinen kerran ja olet koukussa!

Alueen palvelut

Erä-Eero (Konti ovaara, Lieksa)Ohjelma- ja ruokapalvelutwww.eraeero.com puh. 0400 159 452

Paavolan Loma-asunnot(Pielinen, Lieksa)Majoitus-, ruoka- ja kalastus-palvelutwww.paavolanlomat.compuh./fax 013 - 430 018, 040 506 5718

Retumajat / Iso-Karhu (Pielinen, Juuka)Alueen matkailupalvelutMajoituspalvelutwww.isokarhu.net puh. 050 358 2080

Herajärven Lomatupa (Koli)Majoitus- ja [email protected] puh. 040 723 0170

Perinnetalo Isäntärenki (Vuonisjärvi, Lieksa) Ruokapalvelut, taidekäsityöt, koti museowww.isantarenki.fi puh. 040 595 4238

Karelia Expert Matkailupalvelu Oywww.visitkarelia.fi Lieksa: puh. 0400 175 323Nurmes: puh. 050 336 0707

Lisäti etoa

www.jarvilohi.netwww.pielisenkalastusalue.net

kuva: Marko Natri

22

Pielisen alueen vesiretkeilyPieliselle ja siihen laskeviin jokiin on tehty vesiretkeily- ja harjoitt elupaikkoja, jotka soveltuvat monipuoliseen vesillä liikkumiseen. Elämyksiä löytyy sekä ak-ti ivisille harrastajille ett ä satunnaiselle vesillä liikkujalle. Eri reitti en lähtö- ja lopetuspaikat sijaitsevat yleensä alueen matkailuyritt äjän rannassa, josta on mahdollisuus vuokrata kalustoa ja saada ammatti taitoista opastusta. Reitt ejä on rakennett u Vuonislahteen, Lieksaan, Ruunaalle, Nurmijärvelle, Karhunpäähän, Nurmekseen, Paalasmaalle, Hatt usaareen sekä Kolille.

Reiteillä on hyödynnett y Pielisen koko aluett a saaristoineen sekä siihen laskevia jokia. Reiti t on toteutett u alueen matkailuyrityksien yksityisrahoituksella sekä EAKR-rahoituksella, joka on järjestett y Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksen kautt a. Kaikki kohteet ovat valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhteistyötahoina hankkeen aikana ovat olleet mm. yksityiset maanomistajat, yritykset, kalastus- ja osakaskunnat, muut alueen hankkeet sekä valti on ja kun-ti en eri laitokset.

Reiti t muodostuvat erilaisista radoista, joita voi kytkeä yhteen. Vesiopett elura-dalla opetellaan ja harjoitellaan melonnan tai soudun perustaitoja ohjatusti tai omatoimisesti . Vesiluontoradalla voi tutustua melontaan tai soutuun sekä Pieli-sen alueen luontoon, kultt uuriin ja historiaan. Vesiluontorata soveltuu perheil-le, kokeilijoille ja jo pidempään harrastaneille. Vesisuunnistusradalla voi tehdä hieman pidemmän retken kuin vesiluontoradalla. Suunnistusradasta saa myös vaati vamman kun yhdistetään eri kohdealueiden ratoja yhdysrasti en kautt a. Koko Pielisen kiertävän melontareiti n kiertäminen vie helposti jopa viikon. Ko-kematt omampi voi kiertää reiti n tai osan siitä kokeneiden opastuksella. Reiti n voi kiertää myös pienveneellä ja purjeveneellä, mutt a silloin on liikutt ava me-rikorti n opastuksella vesialueella olevien runsaiden karikoiden ja matalikoiden vuoksi. Valti mojoen virkistysmelontareitti kulkee pääosin asutussa maalaisympäristös-sä ja vaihtelee järviosuuksista jokiosuuksiin. Reitti soveltuu myös pienveneret-keilyyn ja kalastukseen. Häähnijoen erämelontareiti n latvaosat ovat aivan valtakunnanrajan tuntumassa. Reiti llä on pieniä koskia, jotka ovat helposti laskett avissa.Jongunjoen koskimelontareiti n profi ili on Jon-kerista Aitt okoskelle saakka jyrkästi putoava ja parhaat mahdollisuudet koskimelontaan ovat-kin tällä välillä. Aitt okosken jälkeen joen virtaus rauhoitt uu ja erämaamaisemien katseluun jää enemmän aikaa.

PIEL

INEN

Lisäti etoa

Kanootti sissit rywww.visitkarelia.fi www.vaellus.info puh. 0400 467 573

23

Ylä-Karjalan salovesilläYlä-Karjalan mäntykankaiden katveessa on runsaasti pikku lampia, joissa majai-levat niin ahvenet, kuhat siiat ja hauet. Siellä on myös satoja kilometrejä jokia ja puroja, joista voi erityisesti mainita kalastukselle kunnostetun Saramojoen.

Peurajärven retkeilykalastusalueelle ovat jo parin vuosikymmenen ajan löy-täneet ti ensä niin kesäiset uisti n- ja perhokalastajat kuin talviset pilkkijätkin. Kalavesien hoito takaa monille mukavia taimen- ja kirjolohisaaliita.

Ylä-Karjalan alueen erämetsät tarjoavat syksyisin puolukoita ja musti koita mar-janpoimijoille sekä metsästäjille ja luonnossa liikkujille alue tarjoaa monipuo-lisia mahdollisuuksia.

Lieksanjoella oleva Ruunaan koskime-lontareitti alkaa läheltä rajavyökett ä ja reiti llä melovien, soutavien tai kumi-veneillä kulkevien on tunnett ava hyvin koskiluokitukset ja pelastusjärjestelyt. Reiti n pituuden voi helposti säädellä alueella olevien taukopaikkojen mu-kaan.

Pielisen alueen eri reiteistä ja tuott eista on laaditt u opaskartat, joista selviää reiteillä tarvitt avat palvelut ja turvallisuusasiat. Opaskartt a soveltuu vesiret-keilyyn eri sääolosuhteissa sekä myös muille käytt äjäryhmille kuten kalastajat, metsästäjät, veneilijät, moott orikelkkailijat ja hiihtäjät.

Reitt ejä on pyritt y suunnitt elemaan ja rakentamaan siten, ett ä käytett äisiin mahdollisuuksien mukaan yhteisiä rasti pisteitä muiden reitti en kanssa. Toteu-tustavalla on pyritt y vähentämään luontoon kohdistuvaa kuormitusta.

Lieksanjoellalontareitti alkaa läheltä rajavyökett ä ja reiti llä melovien, soutavien tai kumi-veneillä kulkevien on tunnett ava hyvin koskiluokitukset ja pelastusjärjestelyt. Reiti n pituuden voi helposti säädellä alueella olevien taukopaikkojen mu-kaan.

23

Alueen palvelut

Ylä-Karjalan RetkipalveluOhjelma- ja kalastuspalvelutwww.retkipalvelu.fi puh. 050 592 6211

kuva: Marko Natri

kuva: Arto Räsänen

24

Kalanviljelyllä on pitkät, yli 50 vuoden perinteet Pohjois-Karjalassa. Ensimmäinen ka-lanviljelylaitos perustetti in vuonna 1958 Konti olahden kuntaan, Pitkänlammen luusu-aan. Laitos oli ensimmäinen yksityinen kaupallinen kalanviljelylaitos Suomessa. En-simmäinen kalaerä, järvitaimenen mäti ä tuoti in laitokselle Lieksanjoelta 29.9.1958.

Kalanpoikasten kysyntä lisääntyi voimakkaasti 60-luvulla ja niin kalanviljelytoimintaa laajennetti in. Toinen kalanviljelylaitos perustetti in vuonna 1967 nykyisin Joensuun kaupunkiin kuuluvaan Keskijärvelle Ylisenjärven luusuaan. Keskijärvellä olevalle ka-lanviljelylaitokselle ensimmäinen kalaerä tuli Konti olahden laitokselta jatkokasvatet-tavaksi 11.5.1967 vastakuoriutuneita siikoja.

Konti olahden ja Keskijärven kalanviljelylaitokset ovat alusta alkaen erikoistuneet hau-tomo- ja pienpoikaskasvatukseen sekä istukastuotantoon. Tuotanto käsitt ää lohen su-kuisten kalojen poikasia kalavesienhoitoon ja jatkokasvatukseen sekä pyynti kokoisia kaloja virkistyskalastuskohteisiin. Luonnonravintolammikossa tuotetaan 1-kesän van-hoja planktonsiian poikasia lähialueen kalaveden osakaskunnille ja kalataloudellisiin istutusvelvoitt eisiin.

Kalanviljelylaitokset kuuluvat EVIRA:n kalaterveystarkkailuun ja valvontaan. Kalan-viljelylaitoksilla on terveyslupa. Kalat kuljetetaan istutuspaikalle elävän kalan kulje-tukseen hyväksytyllä kalankuljetusautolla ja kuljetuksesta vastaa ammatti taitoinen kuljett aja, jolla on eläintenkuljetuslupa. Tuotannossa hyödynnetään paikallisia olosuhteita.

Lohikalojen poikasia viljellään Pohjois-Karjalassa

Lisäti etoa

ProAgria Pohjois-Karjala(Keskijärvi, Konti olahti )www.proagriapohjois-karjala.fi puh. 040 301 2418

Kantelesärkän kalalaitos (Konti olahti )Lohen pilkkiminen kalalam-mella, suoramyynti , kirjolohen kasvatuswww.kantelesarkka.com puh. 050 587 9438

25

Keskijärven ja Konti olahden ka-lanviljelylaitoksilla sekä Risti vaaran luonnonravintolam-mikossa tuotett avat kalalajit ja kannat, sekä tavallisimmat istutuskoot ja käyt-tökohteet:

Laji/Muoto Kanta Ikä Koko Kohde

Järvilohi (JL) Vuoksen vesistö (VUV)

2-k, 2-v 18-21 cm / 50-80 g Järvet

3-k, 3-v 28-35 cm / 200-500 g Järvet

Järvitaimen (JT)

Vuoksen vesistö

(VUV)

1-k, 1-v 10-12 cm / 10-15 g Joet ja purot

2-k, 2-v 19-23 cm / 80-130 g Järvet ja lammet


4-k, 4-v >40 cm / >700 g Virkistyskalastus

Nieriä (NN) Kuolimo (KUO)




Kirjolohi (KL)

Konti o-lahti

1-k, 1-v 30-50 g Jatkokasvatus

2-k, 2-v 300-500g Jatkokasvatus

3-k, 3-v >1000g Virkistyskalastus

Harjus (HR) Pielinen (PIE)

1-k 8,5-11,5cm / 4-10g Järvet ja lammet

Puruvesi (PUR)

1-k 8,5-11,5cm / 4-10g Järvet ja lammet

Planktonsii-ka (MS)

Koitajoki (KOI)

1-k 9-12cm / 4-10g Järvet ja lammet

1-k = 1 kesän ikäinen1-v = 1 vuoden ikäinen jne

Yhteysti edot

ProAgria Pohjois-Karjalapuh. 040 301 2418Keskijärven kalanviljelylaitospuh. 013-719 988faksi 013- 719 988Konti olahden kalanviljelylaitospuh. 013-731 155faksi 013-733 276

26

Minne kalaan ja retkelle?Missä lapsetkin viihtyvät?

www.vaellus.info

Pohjois-Karjalan kalaisat vesistöt kohdeti etoineen sekä parhaat luonto- ja ret-kikohteet reitt eineen löytyvät nyt yhdestä osoitt eesta.

www.vaellus.info kertoo kalastusalueista oleelliset ti edot: mistä kullakin vesis-töllä saa veneet vesille, missä on nuoti o- ja rantautumispaikkoja, missä uima-rantoja, missä auti otupia, mistä saa poltt oainett a, kartt oja ja lisäti etoja. Sivus-tolta saa vihjeitä myös siitä missä lapsetkin viihtyvät.

Sivusto vaellus.info antaa ensiavun, lisää ti etoa saa kirjoista Pohjois-Karjalan vaellusreitti opas, Outdoor Karelia Finland, Koli-opas sekä Koli guide. Ne esit-televät Pohjois-Karjalaa, sen luontoa, historiaa, kultt uuria ja erilaisia käynti -kohteita sekä opastavat perille tarkoin kartoin ja ohjein. Oppaissa on kerrott u myös kalastuksesta ja sen lupakäytännöistä.

Tiedon keräämiseen sähköiseen kalastusoppaa-seen www.vaellus.info -sivustolla ovat osallis-tuneet Pohjois-Karjalan kalastusalueet ja Poh-jois-Karjalan kalatalouskeskus. Sivuston ti edon kartoitt amista on tukenut myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalatalousyksikkö.

Lisäti etoa

Parhaista paikoistawww.vaellus.info

Oppaista ja sivustostaPK Media Service Oywww.pkmedia.fi [email protected] puh. 050 362 6779

kuva: Marko Natri

27

kuva: Marko Natri

kuva: Marko Natri

28

Pohjois-Karjalansuurimpia saaliskalojawww.ahven.net

Pohjois-Karjalan vesistä kalastajat ovat nostaneet mahtavia kalavonkaleita. Seuraavassa on muutamia punnitt uja ja ti lastoituja esimerkkejä suurimmista:

AhvenPilkkiahven 3,15 kg Kiteen Pyhäjärvestä. Maakunnan ve-sistä on saatu useita muitakin yli 3-kiloisia ahvenia.

KuhaViekinjärvestä Lieksasta on verkoilla pyydystett y suuria kuhia kautt a aikain, 11,5 kg ja 11,45 kg:n jätti kuhat. Orive-den kalastusalueen verkkoku-ha 11,4 kg.

MadeVerkkomade 9,5-kiloinen pyydett y Kiteen Ätäsköjärves-tä. Kiteen Pyhäjärvestä saatu pilkkimade on ollut samaa SE-luokkaa kuin pilkkiahvenkin.

LahnaEnon Mustalammesta ver-kotett u lahna 8,5 kg, mutt a Vaivion Salmilammesta Viini-järven maisemista pyydett y uisti nlahna 7,2 kg eli Suomen ennätyskaloja sekin!

SäyneSuomen suurin säyne on niin ikään ti lastoitu saadun Itä-Suomen vesiltä. Puruvedeltä pyydystetyn kalan painoksi on mitatt u 5,2 kg.

HaukiSuurimmat verkkoihin uineet hauet, joita on puntariin asti kannett u ovat painaneet 18 - 18,5 kg, mutt a uisti nkalat ovat jääneet selvästi pienemmiksi. Yli kymmenen kilon haukia on kyllä saatu runsaasti .

SiikaSuurimmat julkisuuteen tulleet siiat ovat painaneet 6,1 kg.

Järvilohi ja -taimenOvat arvokalojamme ja Pielisjoesta on saatu emo-kalapyynnissä yli 10 kg:n järvilohia, taimenia hieman alle 10 kg. Viinijärveltä verkotett u 12,5 kg:n järvitaimen on niin ikään maamme suurimpia pilkku-kylkiä, ja ti lastoista löytyy useita yli 10 kg:n kaloja, jopa uisti mella tai perhollakin pyydett yjä.

29

Kalojen alamitat ja rauhoitusajatwww.muikkusuomi.fi Pohjois-Karjalassa on kalastuslain mukaisia alamitt oja ja rauhoitusaikoja muutett u kalastusalueiden päätöksillä.

Alamitt ainen kala, joka ei ole sanott avasti vahingoitt unut, on laskett ava viipymätt ä takaisin veteen. Vapautt aessasi kalaa esim. uisti mesta toimi varoen, mieluiten kalaan käsin koskematt a. Mikäli joudut koskemaan kalaan kastele kätesi ennen tartt umista.

Rauhoitetun kalalajin kalastus on rauhoitusaikana kiellett yä eikä pyynnissä tule käyt-tää sellaisia välineitä, jotka ovat erityisesti ko. lajin pyynti in tarkoitett u. Mikäli saat rauhoitetun kalalajin, tulee se viipymätt ä laskea takaisin veteen.

Järvitaimen, järvilohi ja nieriä ALAMITATKalastusasetuksen mukaan 40 cm. Koitereen ja Ruunaan kalastusalueella 45 cm. Höyti äi-sen, Juojärven ja Keski-Karjalan, Pyhäjärvi-Puruveden ja Viinijärven kalastus-alueilla 50 cm. Järvitaimen Pielisjoen, Pielisen, Oriveden ja Ruunaan (Lieksanjoen alaosa) kalastusalueilla 50 cm ja järvilohi 60 cm.RAUHOITUKSETJoessa ja muissa virtapaikoissa 1.9.-30.11. Kuitenkin vavalla ja uisti mella kalastett aessa rauhoitusaika 11.9.-15.11. Pielisjoessa viehe-kalastus kiellett y 16.8.-19.10 välisenä aikana Kuurnan voimalaitoksen ja Kalmonniemen kärjen välisellä vesialueella. Nieriä Vuoksen vesistössä 11.9.-15.11.

Harjus ALAMITATKalastusasetuksen mukaan 30 cm. Höyti äisen, Juojärven, Pielisen, Ruu-naan, Pyhäjärvi-Puruveden ja Viinijär-ven kalastusalueilla 35 cm. Ruunaan kalastusalueen Lieksan Pudasjoessa 40 cm.RAUHOITUKSETRauhoitett u 1.4.-31.5. Sallitt ua kuiten-kin vavalla ja uisti mella.

Rapu ALAMITATKalastusasetuksen mukaan ei alamitt aa. Jänis-joen, Juojärven, Kitee-Tohmajoen, Koitereen, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueilla alamitt a 10 cm.RAUHOITUKSETRauhoitett u 1.11.-21.7. klo 12.00 saakka.

Kuha ALAMITATKalastusasetuksen mukaan 37 cm. Jänisjoen, Keski-Karjalan ja Pyhäjärvi-Puruvesi kalastusalueilla 40 cm. Pielis-joen, Pielisen, Höyti äisen, Juojärven, Kitee-Tohmajoen, Koitajoen, Koite-reen, Oriveden, Ruunaan, Valti mon ja Viinijärven kalastusalueilla 45 cm.

30

Taijampa tehä taitavan reissun, matkustella maanomaksi.Kuljeskella Karjalahan.Siellä on vaarat siintävät, kalavedet kelpo miehen.

Menisinkö Salonkylään elämyspihhaan, katselisin karjan kujat, näkötornista mäet mahtavat, vedet vaarojen välissä.Kalastaisin suuren lohen, savustaisin nuoti olla.Levähtäisin lähti essä, toiseen paikkaan tultaessa.

Matkan varrella Lieksaan, talo mahtava mäen päällä, lampaat liekö laitumella.Tupa vanha tunnelmainen. Ruoka vieraalle katett u, matkalaiselle pöytä laitett u.Syötyä katselen talon tavat ja tavarat, kankaat kauniit ja kestävät.Näitä en oo muualla nähnyt, mukaan ostelen muutaman, tarpeeksi oman elämän.Vielä tutustun menneeseen, talon elämään enti seen.

Jatkuu matkani Ruunaalle, koskien komeiden katveeseen.Puuveneeseen vierähdän, kuin lastuna laineille istahdan.Seitsemän koskea kuohuvaa, laskemme laitanaan reilusti vaan.Rannassa kystä kyllän jo odott aa. Onhan emäntä erilainen, maan emonen mahtava.Ruoka kumma kiinnostaa, karhuntapit katseen saa..Sitt en onkin kylyn vuoro, palju pätevä kankaalla, savusauna, senhän ti ijän.Tännehän minä jäädä saan, täältä en lähde minnekään.Vaan joskushan lähteä täytyy…

Neiti koskella vielä poikkean, narraan kaloja korillisen.Kuljeskelen pitkospuita, riippusillalla mieti n muita. Koskessa melojat taituroivat, stopparilla nurin niskoin.Takaisin tulen tuonnempana, kunhan kiertelen muita maita.

Konti ovaara mieleen tulee, lähen karhuja katsomaan,kämpälle erämaan kätköön.Ahma saapuu ensi yönä, kuuhut kurkkii kujasilla.

Yhteysluontoon retki

31

Yhteysluontoon retkiMahtava paikka maan povessa.Täällä ei kapulat kuulu, olen aikaa omaa ott amassa.Kaunis on Karjala katsella, kokea näitä maita.Vaan vieläpä tahdon matkata, Untamolaan tuonnemmaksi.Kauniin Karjalan kierrokselle, kahenpuolen Karjalahan.Kävisin metsällä muilla mailla.Kaataisin karhun tai kaksi, villisikoja varsinkin.Kalastaisin kaikenlaista, ott aisin onkeeni oivan kalan.

Kuljen vielä tovin matkaa, Ylä-Karjalan puolelle puoliti ehen.taivallan Karhunpäähän, kodalla kahvit maistanTaidanpa tehdä vielä pienen retken, salomaita saavutella.

Matkan jälkeen koen; olen uusi ja virkeämpi ihminen. Teen heti uuden reissun, mukaan otan oman porukkani. Pitemmän sitt en seuraavana sapatti vuonna.

Erämaata löytyy vielä, ihmisen kuljeskella vailla hälyä, melua ja kiirett ä. Hetken matkan päässä sykkeestä elämän, työn ja touhun. Kuunnella laulua lintusen, nähdä suksen jäljen syntyvän, kuulla ja nähdä revontulet.

Olla vain keskellä sitä aitoa.

www.yhteysluontoon.com

32

Palauta kalamerkki - kerro ti etosi-auta parantamaan järvilohen - ja taimenistutusten tuloksia

Pohjois-Karjalassa on viime aikoina tehty poikkeuksellisen laajoja kalamerkintöjä Pielisel-lä, Höyti äisellä ja Saimaan tasossa Orivedellä. Näihin vesiin on istutett u 2- ja 3- vuoti aita järvilohia ja taimenia, jotka on merkitt y kuvissa näkyvillä, muovisilla ti kkumerkeillä tai Carlin-merkeillä. Selvityksillä pyritään saamaan lisäti etoa järvilohi- ja taimenistukkaiden kohtalosta ja sitä kautt a parantamaan istutusten tuloksellisuutt a.

Ilman katt avia merkkipalautusti etoja täsmällisten johtopäätösten tekeminen ei ole mah-dollista. Sen vuoksi kaikista saaliiksi saatavista merkityistä kaloista tarvitaan ti etoja, joiden perusteella istutuksia voidaan kehitt ää ja parantaa. Merkintätutkimus aloitetti in yhteis-työssä kalastusalueiden, kalatalousneuvonnan, TE-keskuksen kalatalousyksikön, kalan-viljelijöiden sekä RKTL:n kanssa vuonna 2008. Koeistutuksia jatketaan vuoteen 2011 ja seurantaa vielä useita vuosia sen jälkeen.

Kun saat merkityn järvilohen tai taimenen, lähetä oheiset ti edot merkissä mainitt uun osoitt eeseen: 33333 KALANTUTKIMUSVastaanott aja maksaa posti maksun ja saat ti edosta palautuspalkkion, kun lähetät myös yhteysti etosi (nimi, osoite, pankkiti lin numero ja puhelin). Ilmoitt amalla ti linumeroksi Pielisen kalastusalueen ti lin 534307-462216 palautuspalkkio ohjataan merkintähankkeen kuluihin. Jokainen palautett u merkki osallistuu RKTL:n merk-kiarpajaisiin ja vielä erikseen v. 2011 järjestett äviin arpajaisiin.

Voit lähett ää ti edot myös interneti n kautt a osoitt eessa: www.rktl.fi /kala/kalamerkinta/palauta kalamerkit/merkkipalautuslomake.htmlJos saat alamitt aisen, virkeän, merkityn kalan, vapauta se mahdollisimman pian. Jos alamitt ainen kala on kuollut, lähetä ti edot myös siitä!

Tarkasta myös saamiesi petokalojen vat-sa! Kuhat, hauet ja mateet voivat syödä lohikalaistukkaita. Ilmoita myös petokalo-jen mahoista löytyneistä merkeistä.

alamitt ainen kala on kuollut, lähetä ti edot myös siitä!

• kalan pyynti paikka

• päivämäärä

• pyydys

• pituus

• painos

• sukupuoli jne.

• omat yhteysti etosi

33333 KALANTUTKIMUS

33

Merkitt y 2-v järvilohi

Merkitt yjä 2-v järvitaimenia

• kalan pyynti paikka

• päivämäärä

• pyydys

• pituus

• painos

• sukupuoli jne.

• omat yhteysti etosi

33333 KALANTUTKIMUS

Lisäti etoa

RKTL/JoensuuJorma Piironenpuh. 0400 170 326Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus:Päivi Kiiskinen puh. 050 550 0776 Sami Kurenniemi puh. 050 550 0778

Carlin-merkki

34

Pohjois-Karjalassa on 15 kalastusaluett a:1. Valti mon kalastualue2. Vaikkojoen kalastusalue3. Pielisen kalastusalue4. Ruunaan kalastusalue5. Juojärven kalastusalue6. Viinijärven kalastusalue7. Höyti äisen kalastusalue8. Koitereen kalastusalue9. Koitajoen kalastusalue10. Oriveden kalastusalue11. Keski-Karjalan kalastusalue12. Kitee-Tohmajoen kalastusalue13. Jänisjoen kalastusalue14. Pyhäjärven-Puruveden kalastusalue15. Pielisjoen kalastusalue

Kalastusalueet

Lisäti etoa

Luvat ja Rajoitukset: www.muikkusuomi.fi Maa- ja metsätalousministe-riön kalastuskieltoalueiden kartt apalvelustahtt p://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus on Kalatalouden Keskusliiton maakunnal-linen jäsenjärjestö. Sen tehtävänä on kalatalouden edistäminen. Kalatalous-keskukset palvelevat kaikkia kalasta ja kalastuksesta kiinnostuneita. Sen ja Sa-vojen kalalatalouskeskusten sivustolta selviätvät alueiden lupien hinnat, mak-supaikat, rauhoitusajat ja rajoitt eet.

Kajaanista Kuhmosta

Kuopiosta

Varkaudesta

Savonlinnasta

Lappeenrannasta

Sortavalasta

35

Kajaanista Kuhmosta

Kuopiosta

Varkaudesta

Savonlinnasta

Lappeenrannasta

Sortavalasta

35

© 2010 ProAgria Pohjois-KarjalaJulkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala / Kalasta Pohjois-Karjalassa -hankeTeksti n kokoaminen: Raija Vanne / ProAgria Pohjois-KarjalaKuvat: ProAgria Pohjois-Karjala ja Marko NatriKartat: PK Media Service OyUlkoasu ja taitt o: Marko Natri / ProAgria Pohjois-KarjalaPaino: PunaMusta Oy

Kalasta Pohjois-Karjalassa -hanke KALAANtuu

tuu kalaan pohjois-karjalaan

Documents