[TUTKIMUS KAHVISTA]

2012Kastellin lukio, terveystieto 3.1

Joonas Tapio

SisällysTiivistelmä..........................................................................................................................................................2

Johdanto..............................................................................................................................................................3

Tutkimusmenetelmät...........................................................................................................................................8

Tulokset...............................................................................................................................................................9

Pohdinta............................................................................................................................................................12

Kirjallisuusviitteet/lähteet.................................................................................................................................13

1

TiivistelmäTein tutkimuksen Oululaisten lukion 2- ja 3 luokkien opiskelijoiden kahvin juonnista. Tavoitteenani oli selvittää, kuinka paljon ja miten kahvia kulutetaan, ollaanko kahviin riippuvaisia ja onko kahvilla tämän ikäisten nuorten keskuudessa minkäänlaista yhteyttä unettomuuteen. Lisäksi pyrin ottamaan selkoa kahvin terveydellisistä vaikutuksista aikaisempien tutkimusten perusteella.

Toteutin tutkimuksen tekemällä kyselyn, johon vastasi vain noin kolmekymmentä lukiolaista, jotka olivat kaikki Oulusta tai Kiimingistä, suurin osa Kastellin lukiolaisia. Tutkimustulosten perusteella noin puolet lukion 2-3-luokkalaisista juo kahvia, yli puolet juo kahvia iltaisin, vain harva (29 % 30:stä) kärsii unettomuudesta, ja kahvinjuojista kärsii vieroitusoireista puolet. Vieroitusoireet kokee melko voimakkaiksi 33% ja erittäin voimakkaiksi 17%. Vähäisestä vastaajamäärästä johtuen tutkimusta ei voi pitää kovinkaan luotettavana, mutta toistamalla saman kyselyn isommalle joukolle lukion 2-3- vuoden opiskelijoita saisi varmasti luotettavia tuloksia aiheesta.

Aikaisempien tutkimusten valossa kahvilla on enemmän terveyden kannalta hyviä kuin haitallisia vaikutuksia. Tutkimusten perusteella kahvi muun muassa vähentää sydäntautiriskiä, suojelee syövältä, ehkäisee diabetestä, nesteyttää, auttaa palautumisessa, piristää ja on tärkeä antioksidanttien lähde. Haittavaikutuksiakin kahvilla on, kuten unettomuuden lisääminen ja verenpaineen kohottaminen, ja liikakäytön yhteydessä ehkä jopa hallusinaatioiden aiheuttaminen. Jälkimmäistä väitettä puoltaa tosin vain yksi, Australialaisessa yliopistossa tehty tutkimus. Kahvinjuontia ei suositella raskaana oleville naisille, sillä liika kofeiini voi aiheuttaa keskenmenon.

2

Johdanto

Kahvin terveydelliset vaikutukset ovat pitkään olleet ihmisten kiinnostuksen kohteena erityisesti Suomessa, joka on kahvinkulutuksen osalta maailman kärjessä. Vuodessa suomalainen lipittää noin 10 kiloa paahdettua kahvia, kun EU- maiden keskiarvo on noin viisi kiloa. Kansanterveyslaitoksen mukaan kolmasosa suomalaisista juo 3-4 kuppia kahvia päivittäin.

Kahvin terveysvaikutuksista löytyy monenlaisia tutkimuksia sekä puolesta että vastaan. Kahvin terveysvaikutuksia selvitettäessä aikaisemman aineiston pohjalta on järkevää huomioida kattavasti erilaisia tutkimuksia, erityisesti jos etsii tietoa internetistä, sillä koskaan ei voi olla varma siitä, ovatko esimerkiksi googlessa heti ensimmäisenä esiin popahtavat, luotettavalta vaikuttavat tutkimukset, jotka ylistävät kahvin terveyttä edistäviä vaikutuksia, suurten kahvifirmojen rahoittamia. Etenkin aikakausilehdissä julkaistuista tutkimuksista harvoin löytyy kunnollisia lähdeviitteitä. Niinpä johdantoa tehdessäni pyrin ottamaan mukaan vain sellaiset tutkimukset, ja artikkelit, joista löytyi selkeät lähdeviitteen, tai joitain linkkejä, sekä tietoa, miten tutkimus on tehty.

Kahvin koostumus

Terveyskirjasto.fi – sivuston mukaan kahvi on hyvin haitaton nautintoaine jota voi nauttia niin paljon kuin oireitta sietää. Sen mukaan kofeiinista aiheutuvat haitat ovat yleensä vähäisiä ja säännöllisessä käytössä sieto paranee. Satunnaisesti kahvia nauttiva huomaa herkemmin vaikutuksia kuten sydämentykytystä ja hermostuneisuutta sekä iltakäytön jälkeen unettomuutta. Kofeiini lisää

3

haponeritystä mahassa, ja kahvin käyttö saattaa pahentaa muista syistä johtuvia vatsavaivoja kuten närästystä.

Kahvilla ei ole sivuston mukaan yhteyttä myöskään sydäntautiriskeihin; tutkimuksissa, jotka näin väittivät, ei oltu huomioitu tupakointia, ja uudemmissa tutkimuksissa tämä nollasi kahvin yhteyden sydäntauteihin. Kahvinjuonti ei siis liitykään tilastollisesti sydän- ja verisuonitautien eikä myöskään syöpätautien riskiin. Suodattamattoman pannukahvin juominen tosin suurentaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Siihen vaikuttava diterpeeni nimeltään kafestoli jää paperisuodattimeen, joten suodatinkahvi ei vaikuta mainittavasti kolesteroliarvoihin. Kun pannukahvin kulutus on vähentynyt, ei kahvinjuonnin vaikutus LDL-kolesteroliin ole enää merkittävä pulma Suomessa. Vielä 1960- ja 1970-luvulla pannukahvin runsaalla käytöllä on saattanut olla vaikutusta sepelvaltimotaudin yleisyyteen maassamme.

Kahvia juodaan sivuston Suomessa keskimäärin 4–5 kupillista päivässä. Luku on hieman suurempi kuin mitä kansanterveyslaitos sanoo. Tällaiseen käyttöön ei liity terveyskirjaston mukaan terveysongelmia, voipa säännöllinen käyttö pienentää riskiä sairastua diabetekseen ja maksasairauksiin. 29. maaliskuuta 2010 Terveyskirjasto todettiin Helsingin Sanomien arvioinnissa vertaillusta viidestä terveysaiheisesta verkkosivustosta luotettavimmaksi ja ajantasaisimmaksi.

Kiloklubi- sivusto kertoo lisää kahvin hyvästä vaikutuksesta diabetekseen: Sekä kotimaisten että ulkomaisten tutkimusten mukaan kahvin eri ainesosilla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus diabeteksen ehkäisyyn ja aterianjälkeiseen verensokeritasoon. Vaikutuksia selittänee etenkin kahvin klorogeenihappo, joka on vahva antioksidantti ja vaikuttaa muun muassa mahalaukun ja suolen hormonieritykseen. Myös kahvin sisältämistä kivennäisaineista etenkin magnesiumilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia diabeteksen ehkäisyssä, se nimittäin parantaa glukoosinsietoa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin useampien yhdisteiden synergiavaikutuksesta.

Myönteisiä tutkimustuloksia on saatu yleensä noin 3–8 kupillisen (1,25 dl kuppi) päivittäisellä käyttömäärällä. Tällaiset määrät ovat pienentäneet diabetesriskiä noin 30–80 prosenttia – usein vaikutus on vahvin, kun käyttömäärät ovat melko suuret. Hieman yllättäen kahvinjuonnista saavat suojaa varsinkin naiset. Kahvin suotuisia suojavaikutuksia ei ole tutkimuksissa voitu selittää vain muilla terveyttä edistävillä elämäntavoilla, vaan ne ovat olleet itsenäisiä.

Saman sivuston mukaan suurin riski sydäntauteihin on kahvia juomattomilla, mutta myös kahvia yli 8 kuppia kuluttavilla. Kohtuullinen kahvinjuonti myös mahdollisesti ehkäisee tiettyjen syöpien syntyä ja Alzheimerin tautia sekä lievittää Parkinsonin taudin oireita. Kiloklubin artikkeli myös mainitsee kahvin kohottavan hieman verenpainetta, ja että riskiryhmiin kuuluvien tulisi kohtuullistaa kahvinjuontiaan. Kahvilla ei myöskään tulisi yrittää sammuttaa nälän tunnetta; minkä tahansa elintarvikkeen poikkeuksellisen runsaan kulutuksen yhteydessä on syytä tarkastella, liittyykö ruokaan negatiivista latausta tai kompensoidaanko sillä jotakin muuta ravinnon osa-aluetta.

Edellä mainitun artikkelin on kiloklubi- sivustolle kirjoittanut Juuso Reinikainen.Hänon Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija, opiskellut Helsingin yliopistossa elintarviketieteitä ja keskittynyt opinnoissaan tuotekehityslähtöiseen elintarviketeknologiaan, ravitsemustieteisiin ja elintarvikekemiaan sekä –markkinointiin.

Myös Iltalehdestä löytyi artikkeli, jossa oli Brittilehti The Independentin lista hyvistä syistä, miksi kahvin säännöllinen ja runsas juominen tekee hyvää fyysiselle ja henkiselle terveydelle:

1. Kahvi nesteyttää siinä missä vesikin

4

Vastoin yleistä käsitystä kahvi ei ole nesteenpoistaja. Kofeiinia olisi nautittava yli 550 mg:n kerta-annos, jotta se vaikuttaisi virtsan koostumukseen. Tavallisessa suodatinkahvikupillisessa kofeiinia on vain 90 mg ja jättilatessakin vain 330 mg. Aamukahvin voi siis laskea mukaan päivän vesiannokseen, raportoi yhdysvaltalainen tutkimuslaitos.

2. Kahvi voi vähentää sydäntautiriskiä

Kalifornialaisessa tutkimuksessa seurattiin 27 000 naista 15 vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että yhdestä kolmeen kahvikupillista päivässä nauttineilla oli neljänneksen pienempi sydäntautiriski kuin naisilla, jotka eivät juoneet kahvia lainkaan.

3. Kahvi suojelee syövältä

Japanilaistutkijat tarkkailivat 90 000 miehen ja naisen terveydentilaa vuosikymmenen ajan ja esittelivät tuloksensa vuonna 2005 Kansallisen syöpäinstituutin julkaisussa. Tutkijoiden mukaan pari kuppia kahvia päivässä juoneilla oli 50 prosenttia pienempi todennäköisyys sairastua maksasyöpään kuin niillä, jotka eivät koskaan juoneet kahvia.

4. Kahvi tekee hyvää

Kunnon kuppi kahvia antaa energiaa, tekee iloisemmaksi ja lisää valppautta, kertoo Baltimoren John Hopkins School of Medicinen tekemä tutkimus. Jotta vaikutus olisi toivottu, on kahvia nautittava säännöllisesti.

5. Kahvi auttaa palautumisessa

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että parin kahvikupillisen lisääminen harjoittelun jälkeen nautittavaan hiilihydraattiannokseen nopeuttaa lihasten palautumista 60 prosentilla.

6. Kahvi ehkäisee sairauksia

Kofeiini näyttää suojaavan aivoja kolesterolin haittavaikutuksilta. Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että kahvi pienentää riskiä sairastua Alzheimeriin ja Parkinsonin tautiin.

Ihmejuomalla on lehden mukaan myös huonoja puolia. Kahvi voi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, ja siitä irtautuminen johtaa vakaviin vieroitusoireisiin. Tutkijat myös varoittavat krapulalääkkeenä suositusta kahvi-parasetamoli-sekoituksesta, joka voi pahimmillaan vaurioittaa maksaa pysyvästi.

Kahvi. net- sivustolta löytyi muun muassa seuraavanlainen artikkeli:

Kahvilla on yksilöllinen vaikutus uneen

Ihmiset käyttävät kofeiinipitoisia juomia, kuten kahvia, pysyäkseen hereillä ja korvatakseen univajeen aiheuttamia vaikutuksia.

Joka kolmannen aikuisen arvellaan kärsivän jatkuvasta univajeesta. Niinkin vähäinen kuin 1,3-1,5 tunnin vaje yhden yön unessa vähentää kolmanneksella päiväsaikaista vireyttä (Bonnet ja Arand, 1995). Ihmiset käyttävät kofeiinipitoisia juomia, kuten kahvia, pysyäkseen hereillä ja korvatakseen univajeen aiheuttamia vaikutuksia (Snel, J. ym., ks. Nehlig, A. 2004).

5

Adenosiinin ja kofeiinin yhteys

Alttius nukahtamiseen kasvaa valvetilan aikana. Mitä kauemmin ihminen on valveilla, sitä pitempi ja syvempi on sitä seuraava uni. Unen tarvetta solutasolla säätelevät mekanismit ovat suurelta osin tuntemattomia. Hermosolujen toimintaa ehkäisevä välittäjäaine, adenosiini, näyttäisi olevan merkittävässä roolissa uni-valverytmin säätelyssä. Sen pitoisuus on korkeampi valveilla ollessa kuin nukkuessa, ja sitä muodostuu aivoihin valvomisen pitkittyessä.

Adenosiinireseptoreiden salpaajia, kuten kofeiinia ja teofylliiniä, käytetään yleisesti stimuloimaan keskushermostoa valppaustilan aikaansaamiseksi ja hereilläoloajan pidentämiseksi. Tutkijoiden oletus on, että valvetilassa solunulkoisen adenosiinin pitoisuus etuaivoissa kasvaa, mikä lisää nukahtamisalttiutta. Adenosiinipitoisuuden nousu alentaa valvetilaa edistävien soluryhmien (erityisesti kolinergisten) aktiivisuutta etuaivoissa. Uni tulee, kun näiden solujen aktiivisuus alenee riittävästi. Unen aikana adenosiinin pitoisuus jälleen laskee, mikä mahdollistaa uuden valvejakson (Porkka-Heiskanen, 1999).

Tulokset ristiriitaisia

Unitutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia, koska kofeiini vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla. Lisäksi unitutkimuksille on tyypillistä vähäinen koehenkilöiden määrä. Joissakin tutkimuksissa kahvin on todettu pidentävän nukahtamiseen tarvittavaa aikaa ja vähentävän unen kestoa. Toisaalta eräässä tutkimuksessa nukkumaanmenoaikaan nautittu kofeiini ei vaikuttanut millään tavalla unen tuloon samana iltana (Levy ym., 1983), kun taas toisessa tutkimuksessa aamulla annettu kofeiini vaikutti nukahtamiseen vielä seuraavanakin iltana (Landolt ym., 1995). Eräs selitys näille yksilöllisille eroille saattaa olla, että henkilöt, jotka nauttivat kofeiinipitoisia juomia säännöllisesti, eivät reagoi kofeiinin vaikutuksiin yhtä herkästi kuin niitä epäsäännöllisesti nauttivat.

Shilo ym. (2002) totesivat tutkimuksessaan, että kofeiinipitoinen kahvi vähensi melatoniinin pääasiallisen aineenvaihduntatuotteen, 6-sulfoksidi-melatoniinin, määrää läpi koko seuraavan yön. Tästä seurasi unen laadun ja määrän häiriintyminen sekä nukahtamiseen tarvittavan ajan piteneminen. Tutkijat suosittelevatkin unihäiriöistä kärsiviä henkilöitä välttämään kofeiinipitoista kahvia illalla.

Kahvi.net- sivustolta löytyy myös artikkelit muun muassa kahvin sisältämistä antioksidanteista, kahvin vaikutuksesta diabeteksen ehkäisyyn, sydämen terveyteen, maksaan, Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin, sekä munuaiskiven muodostumisen ehkäisyyn, astmaan, sekä kofeiinin vaikutuksista vireyteen ja suorituskykyyn.

Sivuston mukaan epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että kahvia nauttivilla on pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, maksasairauksiin, paksusuolen syöpään, rintasyöpään ja tulehduksellisiin sairauksiin, ja että osan kahvin myönteisistä vaikutuksista voivat selittää antioksidantit. Kahvin antioksidantteja ja niiden terveysvaikutuksia tutkitaankin tällä hetkellä aktiivisesti. Sivuston mukaan kahvin on jo pitkään tiedetty ehkäisevän bronkiaaliastman oireita, ja se mainitsee väitteen tueksi kaksi laajaa tieteellistä tutkimusta, joista toinen on tehty Yhdysvalloissa (Schwartz, 1992) ja toinen Italiassa (Pagano ym., 1988). Näiden tutkimusten mukaan vähintään kolme kuppia kahvia päivässä vähentää astman esiintyvyyttä annosvastesuhteessa.

Kahvista löytyi myös sen haittavaikutuksista kertovia tutkimuksia. Iltasanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin kahvin aiheuttamista oireista elimistössä. Sen mukaan kahvinjuontia tulisi vähentää, jos huomaa itsessään

6

seuraavanlaisia oireita: ravaa turhan usein vessassa, kokee sydämentykytyksiä, on levoton tai on säännöllisesti vaikeuksia nukkua. Erityisesti raskaana olevien naisten tulisi tarkkailla kofeiinimääriään. Suositeltu maksimi on 200 milligrammaa. Se vastaa kahta mukillista kahvia. Liiallinen kofeiini voi johtaa keskenmenoon tai vauvan alipainoon.

Tähän Iltasanomien artikkeliin oli merkitty kaksi lähdettä, toinen sivustolle tohtori.fi, ja toinen BBC:n sivuille.

Tohtori.fi:ssä julkaistu artikkeli kertoi kofeiinin mahdollisesti aiheuttamista hallusinaatioista. Sen mukaan jo noin 200 milligrammaa kofeiinia, joka vastaa viittä kuppia kahvia, voi johtaa äänien kuulemiseen pään sisällä. Tässä toimittaja Jarkko Henttisen kirjoittamassa jutussa lähteenä oli Australialaisen Yliopisto La Troben (School of Psychological Sciences) tutkimus. ) tutkimus  huomasi korkean kofeiinimäärän tuottavan kuluttajassaan lisääntyneitä hallusinaatioita.

Tutkimus  tutki raskaan kofeiininkulutuksen ja kuviteltujen äänien yhteyttä. Vapaaehtoisille valehdeltiin heidän osallistuneen kuulonmittaustestiin. Heitä pyydettiin klikkaamaan aina, kun kuulivat pätkän Bing Crosbyn laulavan Valkoista Joulua. Tosiasiassa taustalla ei kuulunut kuin pelkkää kohinaa. Tutkimukseen osallistui 92 ihmistä.

Ne, jotka olivat stressaantuneita ja pumpanneet itsensä täyteen kofeiinia, kuvittelivat äänet päässään useammin. Tutkimuksen vetäjä, neurotiedemies Simon Crowe toteaa korkean kofeiinimäärän stressaavan ihmisiä ja siksi he ovat alttiita ”ylireagoimaan” ympäröivään maailmaan. Crowe uskoo, että turvallisena pidetyn kofeiinin yhteyttä vakaviin mielenterveyden ongelmiin, kuten psykoosiin ja skitsofreniaan tulee tutkia lisää.

7

Tutkimusmenetelmät

Suoritin tutkimuksen tekemällä kyselyn lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Laadin kyselylomakkeen, johon vastasi yhteensä noin kolmekymmentä lukion 2-3-luokkalaista. Lomakkeessa oli seuraavat kysymykset:

1. Juotko kahvia säännöllisesti?

2. Kuinka monta kuppia kahvia juot päivittäin?1-22-33-55-8yli 8

3. Juotko kahvia iltaisin?

4. (Vain kahvin juojille) Kärsitkö unettomuudesta?

5. Koetko olevasi riippuvainen kahvista?

6. Aiheuttaako kahvin juomatta jättäminen sinulle minkäänlaisia vieroitusoireita?

7. (Jos vastasit edelliseen kyllä, niin vastaa myös tähän) Kuinka voimakkaiksi koet vieroitusoireet?Erittäin lieviä Lieviä Melko voimakkaita Erittäin voimakkaitaEn tiedä koska en ole ikinä jättänyt kahvia juomatta

8. Yritätkö ikinä sammuttaa nälän tunteen juomalla kahvia?

8

kyllä en kyllä

kyllä ei

kyllä en

kyllä

en

kyllä en

[[[[[

kyllä en

[[

[[

[

Tulokset

Prosentuaalisesti vastaukset lomakkeen kysymyksiin jakautuivat seuraavasti:

48%52%

Juotko kahvia säännöllisesti?

Kyllä En

50%

20%

20%

10%

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivittäin?

1-2. 2-33-55-8yli 8

9

58%

42%

Juotko kahvia iltaisin?

KylläEn

29%

71%

Kärsitkö unettomuudesta?

KylläEn

29%

71%

Koetko olevasi riippuvainen kahvista?

Kyllä En

10

50%50%

Aiheuttaako kahvin juomatta jättäminen sinulle minkäänlaisia

vieroitusoireita?

KylläEi

33%

17%

33%

17%

Kuinka voimakkaiksi koet vieroitusoireet?

Erittäin lieviäLieviäMelko voimakkaita Erittäin voimakkaita

100%

Koitatko ikinä sammuttaa nälän tunteen juomalla kahvia?

KylläEn

11

Pohdinta

Koska tutkimukseen vastanneiden määrä oli niin pieni, ei sitä voi pitää kattavana ja luotettavana tutkimuksena lukion 2-3- luokkalaisten kahvinjuonnista. Kyselyyn vastanneet olivat pääasiassa kastellin lukion oppilaita. Kuitenkin tutkimuksen voisi mielestäni väittää olevan ainakin suuntaa antava. Sikäli kun tunnen ikäisiäni Oululaisia ja Kiiminkiläisiä, (joita tutkimukseen vastanneet pääasiassa olivat), uskoisin tulosten jakautuvan aika lailla samaan tapaan, mikäli sama kysely toteutettaisiin laajemminkin. Ainoastaan viimeiseen kysymykseen olettaisin tulevan enemmän kyllä- vastauksia. Tutkimuskysymysten asettelu antaa mielestäni melko kattavan kuvan siitä miten kahvia käytetään lukiolaisten keskuudessa, joten laajempaa kyselytutkimusta voisi melko hyvin toteuttaa samalla lomakkeella.

Aiheesta olisi syytä tehdä lisää tutkimuksia ja mielellään vuoden välein, jotta saataisiin tietoa kaikkien sukupolvien kahvin kulutuksesta. Kattavammat ja erityisesti kvalitatiiviset tutkimukset ovat tarpeen. Myös tieteelliset tutkimukset kahvin haitoista olisivat ehdottomasti tarpeen, sillä kahvin haitoista on melko vähän tutkimuksia ainakin suomen kielellä. Sellaisten tutkimusten pohjalta olisi kahvin kulutukseen liittyvää kyselyäkin helpompi rakentaa, mikäli tavoitteena olisi kahvinkuluttajien terveydentilan arviointi ja lopulta kansanterveyden parantaminen.

Tutkimuksen johdantoa tehdessäni opin arvioimaan entistä kriittisemmin tutkimuksia. Varsinaista tutkimusta tehdessäni opin käyttämään exeliä. Myös wordin käyttötaitoni paranivat.

12

Kirjallisuusviitteet/lähteet

terveyskirjasto.fi

kiloklubi.fi

ILTALEHTI

ILTA-SANOMAT

kahvi.net

tohtori.fi

www.latrobe.edu

BBC

wikipedia

13