tutkimukseen perustuvia näkökulmia yhteishankintoihin

Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

Tutkimukseen perustuvia näkökulmia yhteishankintoihin

Tietoisku 24.5.2013

Hankintaosaaminen kasvun tueksi -projektiHarri Lorentz ja Kalle Väänänen


Mitä on yhteishankinta?

Hankintakonsortio

A B C D

Ostajat

V X Y Z

Toimittajat

Keskittäminen

Horisontaalinen yhteistyö

”Hankintakonsortio koostuu itsenäisistä tai toisistaan riippuvaisista organisaatioista, jotka jakavat resursseja ja/tai keräävät yhteen tarpeita saavuttaakseen yhteensopivia ja vaikeasti yksin saavutettavia tavoitteita.”

- Schotanus & Telgen (2007)


Mitä hyötyjä yhteishankinnasta voi odottaa?

• Neuvotteluvoimaa kustannussäästöt

• Parempaa toimittajien hallintaa laatu

• Yhteiset panostukset Tietoa hankintamarkkinoista ja hintatasoista (esim. kansainvälisesti)

• Keskustelua Tieto-taitoa, design-yhteistyötä

Tutkimus yhteishankinnan motiiveista, Itä-Suomi, 7 PK yritystä, konepajateollisuus

(Tella & Virolainen, 2005)


Yhteishankinnan hyödyt ja haitat

Schotanus & Telgen (2007); Nollet & Bealieu (2005):Tapaustutkimus USA:n ja Kanadan terveydenhuoltosektoreilta

Hyödyt Haitat

Tavoitteet, konsensushakuisuus

- Hinnan alennukset- Parempi laatu- Hankinnan hallinto-kustannusten alentaminen- Oppiminen, tieto-taito

- Liiallinen hintaan keskittyminen toimittajia valittaessa- Joustavuuden ja kontrollin menetys

Suhde hankintamarkkinaan

- Hitaampi hintojen nousu - Toimittajakentän konsolidoituminen- Toimittajien palvelutason heikkeneminen (vastarinta)

Konsortion koko - Mitä suurempi, sen suurempi neuvotteluvoima

- Aloituskustannukset- Ryhmäkoheesion ylläpidon kustannukset

Konsortioon osallistuminen tulisi arvioida uudelleen säännöllisin väliajoin (ts. Ovatko konsortion tavoiteet linjassa omien kanssa?) make-or-buy päätös


Kolikon toinen puoli: Hyödyt tuotteiden ja palveluiden toimittajille

• Hankintasopimukset tuovat etua myynti- ja markkinointikulujen hallinnan ja logistiikan tehostumisen mudossa.

• Valmistukseen ja ostoihin sekä varaston kiertoon liittyvä kustannustehokkuus paranee lisääntyneen ja sopimukseen perustuvan myyntivolyymin ansiosta.


Yhteishankinnan kriittiset menestystekijät (ennustavat menestystä)

• Motivoitunut ja ”vapaaehtoinen” osallistuminen

• Ryhmän jäsenten yhteistyö• Tiedon vaihtoa ja resursseja tarvitaan koordinointiin (esim. uudet

projektit), sekä spesifikaatioiden ja toimittajavalinnan synkronointiin (ryhmä pidettävä hallittavan kokoisena)

• Yritysten sitoutuminen ja johdon tuki• Yritysten konsortioedustajissa tulee olla jatkuvuutta (muuten ei päästä

etenemään oppimiskäyrällä)

• Hyötyjen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen

Evidenssiä 115 Alankomaalaisesta hankintakonsortiosta, PK-yritykset hyvin edustettuina (Schotanus, Telgen & de Boer, 2010)


Suosituksia hyötyjen ja kustannusten jakamisesta

• Lähes saman suuruiset tarpeet: • ”Hinta tasa-arvo”: kaikki jäsenet maksavat saman saavutetun yksikköhinnan,

ostovolyymistä riippumatta (87% konsortioista*)• ”Kustannus tasa-arvo”: jäsenet osallistuvat konsortion kustannuksiin samassa

suhteessa tai kiinteällä jäsenhinnalla (29% konsortioista*)• Koska kaikki metodit tuovat melkein samat hyödyt on yksinkertaisin metodi paras.

• Erisuuruiset tarpeet, matala rahoitusriski (esim. ):• ”Hinta tasa-arvo” • ”Kustannus tasa-arvo”

• Mitä suurempi rahoitusriski (ja jos tarpeet erisuuruiset), sen suurempi tarve monimutkaisille ja ”oikeudenmukaisille” malleille.

Schotanus (2007), *Schotanus, Telgen & de Boer (2010)


Yhteishankinnan organisoinnin kaksi ääripäätä

Yhteistyö 3. osapuolen

kautta, formaali ja erillinen

organisaatio

Yhteistyö epäformaalin ja virtuaalisen organisaation kautta

Bakker et al. (2008)

Kun ylösajokustannukset korkeat, suorissa hankinnoissa, dynaaminen toimintaympäristö ja

tarpeet, vahvat sisäiset asiakkaat, tarkat hankintakäytännöt, hankinnalla fasilitoiva rooli.


Yhteishankinnan organisoinnin typologia ja analogiat

Projekti-konsortioAnalogia: saattue- Fokus oppimisessa ja vaihdannan kustannusten vähentämisessä; kertaluonteinen- Ongelmat: vapaamatkustus, kommunikointi, hidastaa hankintaa

Ohjelma-konsortioAnalogia: F1-varikkotiimi- Fokus oppimisessa, vaihdannan kustannusten vähentämisessä, sekä standardoinnissa- Ongelmat: jäsenten tarpeiden heterogeenisuus, kommunikaatio

Ei sovellutusta Delegoitu hankinta –konsortioAnalogia: kimppakyyti- Eroaa ohjelma-konsortiosta seuraavasti: yksi taho vetovastuussa kustakin projektista, erikoistuminen, enemmän jäseniä, vähemmän oppimista, muodostuu riippuvuussuhteita

Reppuselkä-konsortioAnalogia: peukalokyyti- Fokus yksikertaistamisessa- Ongelmat: toimittajien vastustus, ”kantaja” ei saa kompensaatiota, ei aina sovellettavissa

Kolmas osapuoli –konsortioAnalogia: linja-autokyyti- Fokus skaalassa, kolmannen osapuolen erityisresurssit, reilu säästöjen jakaminen,jäsenmaksu- Ongelmat: jäsenillä vähän vaikutusvaltaa, PK toimittajien vastustus

SUURI

PIENI

Kai

kki

en j

äsen

ten

va

iku

tus

kon

sort

ion

to

imin

taan

Indi

kaat

torit

: yh

teis

päät

ökse

ntek

o, t

apaa

mis

et,

tasa

-arv

o, m

ukau

tum

inen

Konsortion erilaisten toimintojen lukumääräToiminnot: spesifiointi, valinta, somipinen, arviointi, tiedonjakaminen,

resurssien jakaminen, yhteiset käytännöt, benchmarkkaus

PIENI SUURI

Schotanus & Telgen (2007)


Esimerkkejä toimivista yhteishankintakonsepteista

• Maatalouden hankintaosuuskunta; Hansu• http://www.hansunet.fi/showpage.php?id=8

• Teollisuuden Yhteishankintayhtiö; Nordic Source• http://www.nordicsource.fi/yritys.html

• Metalliteollisuuden yritysten hankintayhteenliittymä; JST-Group Oy• http://www.jst-group.fi/hankintayhteistyo.php• Toiminta lakannut v 2011

• Talotekniikan (sähkö) hankintaosuuskunta; Salok• http://www.salok.fi/

• Mascus hankintapalvelu (ent. Suomen hankintakeskus); Mascus• http://www.suomenhankintakeskus.fi/

• Case; Jyvässeudun Kehitysyhtiö Jykes Oy:ssä• Case; Lahti mekatroniikkaklusetri; Lakes OY:ssä


JST-Group, koetut hyödyt


Hybridiorganisaatio Metallifoorumin yhteishankinnan välineeksi

• Yhdistelmä ohjelma- (O) ja kolmas osapuoli (3PL) konsortiorakenteita

• Osuuskunta hankkii epäsuoria tai muita standardi tuotteita ja palveluita (3PL), rajoitetusti myös reppuselkä-toimintamalli

• Osuuskunta fasilitoi haastavampia projekteja esim. suorien hankintojen standardoimiseksi sekä hankintamarkkinoiden laajentamiseksi (O)

• Hinta ja kustannustasa-arvo, osuuskuntaan liittymismaksu, provisioilla palkat

Metalli-foorumin hankinta-

osuuskunta


Yhteishankinnan priorisointi

Mahdolliset hyödyt

Toteuttamisen helppous

Suorat ostot

Epäsuorat ostot

Merkittävät (esim. suuret volyymit, arvokkaat materiaalit, merkittävät tieto-taito

vaatimukset)

Rajoitetut (esim. pienet volyymit,

arvoltaan matalat materiaalit, matalat tieto-

taito vaatimukset )

Helppo (esim. todennäköisyys ja mahdollisuus yhteneviin spesifikaatioihin SUURI)

Vaikea (esim. todennäköisyys ja mahdollisuus yhteneviin spesifikaatioihin PIENI)


Metallifoorumin yhteishankintaprojekti

(keskustelun pohjaksi)

Kick-off14.5.24.5.

06/2013 Viimeistään 06/2014

Toimiva yhteishankinta konsepti

Esiselvitys: suorat hankinnat

Esiselvitystyö: -yritykset-yhteishankinnan kohteet (aloitus: epäsuorat hankinnat)-organisoituminen ja sopiminen

Resurssit: Hankintaosaaminen kasvun tueksi projekti

Resurssit: -oma erillinen organisaatio (esim. osuuskunta)-ulkopuolinen taho (esim. palveluja tuottava yritys)


Kiitos mielenkiinnosta!

Harri Lorentz [email protected], puh. 050 502 7087

Kalle Väänä[email protected], puh. 050 427 0035


”Sourcing levers”, ts. tavat parantaa hankinnan suorituskykyä

• Tarpeiden yhdistäminen• Hinnan arviointi ja alentaminen• Toimittajakentän laajentaminen• Tuote- ja designoptimointi• Prosessien kehittäminen• Toimittajasuhteiden kehittäminen• Vuorovaikutusten arviointi ja

yhteistoiminta

Schiele (2007)

Yhteishankinnalla lisävääntöä?


Hankintakonsortio

A B C D

Ostajat

V X Y Z

Toimittajat

Keskittäminen

Horisontaalinen yhteistyö

Konsortio vain ylimääräinen linkki toimitusketjussa? (Nollet & Beaulieu, 2005)


Miten konsortion HYÖDYT tulisi jakaa?

• Hinta tasa-arvo (EP): kaikki jäsenet maksavat saman saavutetun yksikköhinnan, ostovolyymistä riippumatta (87% konsortioista*)

• Muut metodit: esim. (käytetään konsortioissa joissa suuri ja heterogeeninen jäsenkunta; 13% konsortioista*)

* Schotanus, Telgen & de Boer (2010)


Miten konsortion KUSTANNUKSET tulisi jakaa?

• Kustannus tasa-arvo tai kiinteä hinta (EA): jäsenet osallistuvat konsortion kustannuksiin samassa suhteessa tai kiinteällä jäsenhinnalla (29% konsortioista*)

• Koko-perusteinen: jäsenet osallistuvat konsortion kustannuksiin suhteessa yrityskokoon (29% konsortioista*)

• Muu tai ei-formaali tapa (42% konsortioista*)

* Schotanus, Telgen & de Boer (2010)

tutkimukseen perustuvia näkökulmia yhteishankintoihin

Documents