turun kaupunki - Åbo stad | city of turku

44
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86

Upload: others

Post on 09-Jan-2022

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO

EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET

OSA III

PÄHKINÄINEN

JULKAISU 4/86

i

1 ··~

.-!

PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN

ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS

Sisältö

o. Esipuhe

1. Yleiskuvaus

2 0 Kasvisto

2. 1. Lehtokuvio I

2 0 2 0 Lehtokuvio II

2.3o Lehtokuvio III

2o4o Lehtokuvio IV

2 0 50 Lehtokuvio V

2o6o Lehtokuvio VI

3o Puusto

4o Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi

2

3

4

6

7

9

35

36

38

40

42

ESIPUHE

2

Tämä osaraportti Pähkinäisten elollisen luonnon perusselvityksistä kuuluu laajempaan hankkeeseen, jonka yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuoje­lutoimisto kesällä 1985 kartoitti eräiden uusik­si luonnonsuojelualueiksi ehdotettujen alueiden elollista luontoa niiden suojeluarvon selvittämi­seksi. Selvitystöiden taustaa ja menetelmiä on käsitelty lähemmin omassa raportissaan (Osa I Perusselvitysten menetelmät ja tulosten tiivis­telmä). Pähkinäisten pääsaaren sijainti sekä Turun kaupungin omistama osuus saaresta käyvät ilmi tämän raportin liitekartasta 1.

Työn yhteydessä ympäristönsuojelutoimisto kar-' toitti kesällä 1985 Pähkinäisten pääsaaren putki­lokasvilajistoa kaupungin omistamilta alueilta. Kasvistakartoituksesta vastasivat ympäristösuun­nittelija Risto Mansikkamäki ja tutkimusassis­tentti Arto Puolasmaa.

PÄHKINÄINEN

1. Yleiskuvaus

\

Kuva 1.

3

Rymättylän kunnan lounaisosassa sijaitseva Pähkinäis­ten saariryhmä kuuluu kasvimaantieteellisen tammi­vyöhykkeen Saaristomeren alueeseen.

Turun kaupunki omistaa kyseisestä saariryhmästä noin 142 hehtaarin suuruisen Pähkinäisten pääsaaren, joka

Saari on hyvin paikoin varsin kohoaa noin 45

toimii kaupungin ulkoilualueena. kallioinen ja pohjoisrinteeltään jyrkkärinteinen. Sen korkein kohta metriä merenpintaa ylemmäksi.

Runsaasta kallioisuudesta johtuen Pähkinäisten kas­villisuus on juovikkaista keskittyen kallioiden välisiin laaksoihin (ks. kuva 1 ).

Pähbinöisten sooriryhll"lö

~ P:ihklnilehto

1~1 Tervalepp)lehto

~· Meuh. kor~• .. dmett~

c::::J Kalllobsvlllisuutta

Pähkinäisten saariryhmän kasvillisuuden yleisjaottelu Vieraan (1935) mukaan.

) \ ~

\

2. Kasvista

4

Pähkinäisten kasvillisuudesta voidaan Vieraan (1935: 3-4) esittämän yleiskuvauksen mukaan erottaa seuraa­vat vyöhykkeet kalliolta merenrantaan edettäessä:

1) laaja-alainen kalliokasvillisuus, 2) kanervan, puolukan ja sianpuolukan luonnehtima kapea kangasmet­sävyöhyke, 3) usein runsaasti mustikkaa kasvava koivumetsä, 4) tammea ja pähkinäpensasta kasvava lehtomainen kangasmetsä, 5) pähkinälehto, 6) aluskas­villisuudeltaan rehevä tervaleppälehto sekä 7) puuton rantaniitty.

Saaren tervaleppälehdot kuuluvat suurimmaksi osin puna-ailakin ja mesiangervon luonnehtimaan Silene dioica -tyyppiin. Vieras (1935:7) on tämän lisäksi kuvannut myös puna-ailakki-, karheanurmikka- ja karhunputkikasvustoja sekä tesma- ja etelänalvejuuri­valtaisia alatyyppejä. Saaren pähkinäpensaslehdot Vieras (1935:9) on jakanut kuuteen alaryhmään:

1) pienialaisten hammasjuuren kasvustolaikkujen luon­nehtimat Dentaria-lehdot, 2) kivikkoalvejuurta ja tesmaa kasvavat saniais-Milium- lehdot, 3) merelle avautuvien kalliorinteiden mustakonnanmarjaa kasvavat Actaea-lehdot, 4) kielolehdot, 5) ylärinteiden karut mustikka-Melampyrum pratense -lehdot, joissa runsaana esiintyvien mustikan ja kangasmaitikan ohella menes­tyvät lähinnä vain lehtoheinät; tesma, nuokkuhelmikkä ja lehtonurmikka sekä 6) lehtoniittyjä lähenevät heinävaltaiset lehdot, joissa aiempaan ryhmään kuulu­vien lajien lisäksi tavataan mm. sinivuokkoa ja maarianveri juurta.

Pähkinäisten pääsaaren itäosa on kasvillisuudel taan rehevämpää kuin saaren länsiosa. Osittain tämä johtuu varmaankin suuremmista korkeuseroista aiheutuvista maaperän kosteus- ja pienilmastotekijöistä. Kesällä 1985 (26. 27.6. ja 20.8.) tutkituista lehdoista rehevimmät ovatkin pohjoisrannan pähkinäpensaslehto (Actaea-lehto) kuviolla IV sekä Iso-Viljarin ja Vähä-Viljarin välisellä kannaksella oleva tervaleppä­lehto (Silene diocia -lehto) kuviolla V.

Ympäristönsuojelutoimisto kartoitti kesällä 1985 kuusi lehtoaluetta Turun kaupungin omistamalta Pähki­näisten pääsaarelta (ks. kuva 2 ). Tutkitut alueet eivät ole kokonaisuudessaan puhtaita pähkinäpensas­tai tervaleppälehtoja, vaan ne sisältävät myös osia sekä rantaniitystä että yläpuolisesta kangas- ja koivumetsävyöhykkeestä, mikä tulee pitää mielessä lehtokuvioiden lajiluetteloita tarkasteltaessa.

:z LLJ :z

:<{ z ~ :c

:<{ a..

'\

~· )

'J

..

Kuva 2

5

-- ;z -

Kesällä 1985 tutkitut Pähkinäisten pääsaaren lehtokuviot

E

~

~

~

§

~

§

~

~

0

~

6

Lehtokuvioilta I ja II sekä IV-VI on koottu lajiluet­telot yl~isyys- ja runsausarviointeineen koko kuvioi­den osalta. Lajiluettelot perustuvat melko pintapuo­liseen maastotarkasteluun, eivätkä ne siten voi antaa täydellistä kuvaa alueiden kasvistosta. Kuvio III on tutkittu ruutuanalyysinä, ja kasvistatiedot on sen osalta esitetty kasvistokarttoina. Lehtokuvion poh­joisin kasvistaruutu on kuitenkin tutkittu puutteel­lisesti. Tutkimusruutuja on myös niin vähän, ettei lajien yleisyysastetta ole lainkaan määritelty. (Käytetystä ruutukoosta huolimatta kasvistokartoista käy kuitenkin melko hyvin ilmi eri lajien yleisyys­suhteet).

Kasvistotaulukoita ja -karttoja tarkasteltaessa tulee myös huomioida kartoituksen tutkimusajankohta, millä on vaikutusta etenkin lajien runsaussuhteiden arvi­oinnissa.

2.1. Lehtokuvio I

Taulukko 1:

Lehtokuvio on pinta-alaltaan noin 1,5 ha:n suuruinen. Se rajoittuu 20-25 metriä leveänä länsi-itä-suuntai­sena kaistaleena Länsilakean kesantopellon pohjois­puolelle. Pääosiltaan kuvio on luokiteltavissa Vie­raan (1935:10) kuvaamiin kielolehtoihin tai ns. kuiviin lehtoihin (Kaakinen 1982).

Kesantopellon läheisyydestä johtuen lehtokuvion ete­läreuna on paikoin voimakkaasti hietakastikalla (Calamagrotis epigeijos (L.) Roth) heinittynyttä. Rehevimmillään kuvio on keskikohdaltaan, jossa mm. pähkinäpensasta tavataan runsaimmin.

Taulukossa 1 on lueteltu lehtokuvion I kasvista lajien yleisyysjärjestyksessä sekä tieteellisten· nimien mukaista aakkostusta noudattaen.

Lehtokuvion I kasvista (20.8.1985)

kielo (Convallaria majalis L.) pähkinäpensas (Corylus avellana L.) vadelma (Rubus Ictaeus-L.)

hietakastikka (Calamagrostis epigejos (L.) Roth) mänty (Pinus sylvestris L.) lehtonurmikka~oa nemoralis L.) lillukka (RubussaxaiTIIs'L:)

st st st

p, p, p, p,

fq, st cp fq, sp fq, st cp

st cp sp pc sp

..

' J

mustikka (Vaccinium myrtillus L.) n~r~itädy~e (Veronica chamaedrys L.)

nurmirölli (Agrostis capillaris L.)

7

tervaleppä OITnusgiutTriosa ~) Gaertn:er) koiranputki (Anthriscus sylvestris (L.) Hoffm.) rauduskoivu (Betula pendula Roth) nurmilauha (Deschampsia cespitosa (L.) Beauv.) ahomansikka (Fragaria vesca L.) särmäkuisma (HyPerfCUm-maculatum Crantz) kataja (Juniperus communis L.) tesma (Milium effusum L.) kalliokielo (Polygonatum odoratum (Miller) Druce) rätvänä (Potentilla erecta(L.)Räuschel) puna-ailakki (Silene-aTOICa (L.) Clairv.) ojakärsämö (Achillea ptarmica L.) tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum L.) kurjenkello (Campanula persicifolia L.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana (Vill.) H.P. Fuchs) ----------peltokorte (Equisetum arvense L.) mesiartgervo (Filipendula ulmaria. (L.) Maxim.) keltamatara (Galium verum L.) sinivuokko (HepaticanObilis Schreber) sarjakeltano (Hieracium umbellatum L.) niittynätkelmä (Lathyrus pratensis L~) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris L.) rantakukka (Lythrum salicaria L.) kangasmaitikka (Melampyrum pratense L.) nuokkuhelmikkä (Melica nutans L.) kuusi (Picea abies (L.) Karsten) kevätleinikki---rH"anunculus auricomus L.) taikinanmarja (Ribes alpinum L.) arjanruusu (Rosa dumalis Bechst.) puolukka (VaCCTnium vitis-idaea L.)

siankärsämö (Achillea millefolium L.) nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis L.) mutasara (Carex IIIDOSa~~ jokapaikansara (Carex nigra (L.) Reichard) kalvassara (Carex pallescens L.) ahokeltano (Hieracium lachenalii C.C. Gmelin) niittynurmikka (Poa pratensis L.) heinätähtimö (Steiiaria graminea L.)

2.2. Lehtokuvio II

p, sp p, sp

st r, st pc st r, st pc st r, st pc st r, st pc st r, sp st r, st pc st r, st pc st r, st pc st r, st pc st r, sp st r, pc st r, st pc r, pc r, pc r, pc

r, sp r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, st pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, sp r, pc r, pc

rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc ·· rr, pcc

Lypsylakean luoteis- ja pohjoispuolelle Ja.ava noin 4, 6 ha: n suuruinen lehtokuvio on kasvill isuudel taan hyvin epäyhtenäinen. Kuvion sisään jää ainakin kaksi pakettipeltoa. Niiden kenttäkerros on voimakkaasti

8

nurmilauhalla heinittynyttä, ja ne ovat jo niin hyvin hieskoivulla metsittyneitä, että alueen aikaisempi käyttö on enää kenttäkerroksen kasvillisuudesta ja maatuneista sarkaojista aavistettavissa.

Lehtokuviolle on myös tyypillistä lievä soistuminen, mitä kenttäkerroksessa ilmentävät mm. metsäkorte, rönsyleinikki, suo-orvokki, hiirenporras, meriangervo sekä ranta-alpi ja kurjenjalka. Kuviolla esiintyy harvinaisena myös ristikukkaiskasveihin kuuluvaa hammasjuurta (Dentaria bulbifera L.), jota tavataan ylei?empänä saaren itäosan pähkinäpensaslehdoissa. Laji on rauhoitettu muualla paitsi Ahvenanmaan maakunnassa.

Taulukossa 2 on esitetty lehtokuvion II kasvista samalla tavoin järjestettynä kuin taulukossa 1 .

Taulukko 2:

Lehtokuvion II kasvista (20.8.1985)

oravanmarja (Maianthemum bifolium (L.) F.W. Schmidt) hieskoivu (Betula pubescens Ehrh.)

kielo (Convallaria majalis L.) nurmilauha (Deschampsia cespitosa (L.) Beauv.) kyläkellukka (Geum urbanum L.) tesma (Milium effUsum L.) tuomi (Prunus padus L.) tammi (Quercus robur L.) pihlaja (Sorbus aucuparia L.) nurmitädyke (Veronica-chamaedrys L.)

te~valeppä (Alnus glutinosa (L.) Gaertner) koiranputki (Anthriscus sylvestris (L.) Hoffm.) pähkinäpensas (Corylus avellana L.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana (Vill~)

H. P. Fuchs) metsäkorte (Equisetum sylvaticum L.) . kevätlinnunherne (Lathyrus vernus (L.) Bernh.) kevätpiippo (Luzula pilosa (L.) Willd.) kangasmaitikka-TMeiampyrum pratense L.) haapa (Populus tremula L.) sananjalka (Pteriditlm--aquilinum (L.) Kuhn) rönsyleinikki (Ranunculus repens L.) lillukka (Rubus saxatilis L.) puna-ailakki (Silene dioica (L.) Clairv.) metsätähti (Trientalis-europaea L.) mustikka (Vaccinium myrtillus L.) -virmajuuri (Valeriana coll. L~) suo-orvokki (Viol~ palustris L.)

st fq, st cp st fq, sp

p, sp p, sp p, sp p, sp p, sp p, sp p, sp p, st cp

st r, st cp st r, st pc st r, st pc

st r, sp st r, sp st r, st pc st r, st pc st r, sp st r, sp st r, st pc st r, st pc st r, st pc st r, sp st r, sp st r, sp st r, st pc st r, sp

..

• 9

nurmirölli (Agrostis capillaris L.) hiirenporras (Athyrium filix-femina (L.) Roth) rauduskoivu (Betula pendula Roth) kurjenkello (Campanuia persicifolia L.) hammasjuuri (Dentaria bulbifera L.) kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas (L.) Schott) meriangervo (Filipendula ulmaria (L.) Maxim.) ahomansikka (Fragaria vesca L-.-)-sinivuokko (HepaiTCa-nobilis Schreber) kataja (Juniperus communis L.) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris L.) rätvänä (Potentilla erecta (L.) Räuschel) kurjenjalka (Potentiiia palustris (L.) Scop.) vadelma (Rubus idaeus L.-)------nokkonen (Urtica dioica L.) puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.)

siankärsämö (Achillea millefolium L.) niitty'nätkelmä (Lathyrus pratensis L.) kalliokielo (Polygonatum odoratum (Miller) kevätleinikki (Ranunculus auricomus L.) virpapaju (Salix aurita L.) kultapiisku (Solictago virgaurea L.)

Druce)

r, pcc r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, st cp r, pc r, pc r, pc r, st pc r, sp r, pc r, pc r, st cp r, pcc

rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc

Lajeja, joista ei ole tehty yleisuus- ja runsausarvioita:

kuusi mänty lehtonurmikka taikinanmarja metsäorvokki

(Picea abies (L.) Karsten) (Pinus sylvestris L.) (Poa nemoraliS~) (Ribes alpinum L.) (Viola riVTDiana Reichenb.)

2.3. Lehtokuvio III

1,8 ha:n suuruinen Itäniityn pähkinälehto (kuvio III) rajautuu idässä kapealla kangas- ja koivumetsä­vyöhykkeellä yläpuoliseen kallioon. Lännessä lehto­kuvio rajautuu kesannoi tuneeseen peltoon ja avokal­lioon sekä pohjoisessa ja etelässä suoraan rantakal­lioihin.

Kesantopellon eteläpään tasalla lehto kuroutuu pellon ja kalliokielekkeen välissä karumpaan pohjoisosaan ja rehevämpään eteläosaan. Tämä , rehevyysero ei käy kovinkaan hyvin ilmi oheisista kasvistokartoista; parhaiten sitä ehkä kuvaa kangasmai tikan levinnei­syys- ja runsaussuhteet.

Hammasjuurta (Dentaria bulbifera L.) esiintyy Itä­niityn pähkinälehdossa yleisesti; joskin se muodostaa vain melko pienialaisia kasvustoja (vrt. Vieras

10

1935:9). Mutitenkin lajilla tuntuu olevan melko vankka asema saaren pähkinälehtojen kasvistossa.

Itäniityn pähkinälehto on melko voimakkaasti kuuset­tunut, ja etenkin kuvion pohjoisosassa sitä tulisi varovasti poistaa.

Lehtokuvion III _putkilokasvilajisto on esitetty seu­raavien Sivujen kasvistokartoilla. Kartoissa on käy­tetty lajien suhteellista runsautta osoi ttavia sym­boleja, jotka on selitetty osaraportin I kasvista­kartoituksen menetelmiä koskevassa luvussa.

vaahtera

Acer platanoides L.

' ' \

\ \

' \ 1 1 1 1 \ 1 \

~

\ \ 1 1 1 1 1 1

0 CJ

l''l"" Pähkinä i ne n Itäniityn pähkinälehto

~., ,,,,,,,,,_

lt ---------------··-~lu~ ,___ ,, 1 1. ........... , ·=L = ""=--_.

siankärsämö

Achillea millefolium L.

' ' ' ,.

\

' \ ' 1 1 1 \ 1 1 \ \ \ \

~

\ 1 1 1 1 1 1

0'. 1 1 1 1 1 1 1

1 1

0 CJ

~i''I""Pähk inäi nen Itäniityn pähkinälehto

, ~, ,,,,,,,,,,_

"-'

mustakonnanmarja

Actaea spicata L.

' ' ' \

\

' \ 1 1 1 1 \

~

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 CJ

l''l"" Pähkinä i ne n ~

· Itäniityn pähkinälehto

, ~"

1111111111t-

1-' 1-''

vuohenputki

Aegopodium podagraria L.

' \ ' ' \

' 1 . 1 i 1 \ 1 \ \ \

~

\ \ \ \ 1 \ \ \ \

0 CJ

---~l'''""Pähk inäi nen Itäniityn pähkinälehto

-::~ llo1111111_

tervaleppä

Alnus glutinosa

' \ ' \

\

' \ ':.

1 \ 1 \ \ \ \ \

~

\ \ \ \ \ \ \ \ 1

0 CJ

( L •

·- -~~---'--···--------·~l~--~~--~--~-~~~-='""-"...L~--=-·~--~···="·=· . ..,.~··---.L..--.,., ____ .... ___ ..... _l..,._,;.

Gaertner

--::, ,,,,,,,,,,_

nurmipuntarpää

Alopecurus pratensis L.

' \ \

' 1 ' 1 \ 1 \ 1 \

\ \

~

\ \ \ \ \ \ 1 1 1

0 CJ

l'''"'' Pähkinä i ne n · Itäniityn pähkinälehto

--::~ ''''''"'''-

..

1-' rv

valkovuokko

Anemone nemorosa L.

' ' \ ' 1

\ \ 1 1

1 1

~

1 1 1 1 1 1 1 \ 1

0 0

~l'''""Pähk i näi ne n Itäniityn pähkinälehto

-:::/

''''''"''''

tuoksusimake

Anthoxanthum odoratum

' ' ' \ \

' 1 \ 1 1 1 1 1

~

1 1 1 1 1 1 1 \ \

0 0

L.

-;;/''''''"''''

-·-----'-~·--~-'------'-·-...--..l~'-----J.Lu ""' •"~"• "" '"'''""=" i, __ ,_•ml__i __

1

1,'"

koiranputki

Anthriscus sylvestris L.

' \ ' ' \

' 1

\ \ 1 \

1 1

~

1 1 1 1 1 1 1

0 0

,/'''"" Pä h k i n ä i n e n ' Itäniityn pähkinälehto

-::: /,,,,,,fl,,,,

• •

Hoffm.

1-' (0

rauduskoivu

Betula pendula Roth

' \ \

~l'''"" Pä h k i n ä i n e n '\

\

1 1 1 1 1

~

1 1 \ 1 1 1 1 1 1 1

0 0

Itäniityn pähkinälehto

-;/

''''''"'''-

sormisara

Carex digitata

' \ \

'\ \ ' 1 1

1 1 1 1 \

~

\ \ 1 1 1 1 1 1 1

0 0

L.

-;/

''''''"'''-

_[__ 'L_____..__ 1 1 .J ,_,, •!d•• ·~-~-·"H::m::t-l!!-oi•r.!ri-.J"I!r!!!r!wL==!•~:t.rrt.r.t.n..l!.rrertJ

kalvassara

care~ pallescens L.

' \ ' \

\ \

' 1 1 1 1

1

~

1 1 1 1 1 1 1 1

0 0

,l'''"" Pä h k i n ä i ne n Itäniityn pähkinälehto

-;/

''''''"'''-

1--' _j::,

(>

keltamo

Chelidonium majus.

~ u ~~-.,.., ~

0 0

L.

-;,,,,,,,1/,,,_ 1 1

-II

kielo

convallaria majalis

' \ ' \ ' ' ' i 1 \

1 \ 1 1 1 \ 1 \

~

1. 1 1 1 1 1 1

n'. II

u~~ - "

0 0

.,.., :1~

L.

·-~- -··----------l .... ..Li...J..__;_

-1

--; ,,,,,,,"'''-

1 -,,_

L_,/

pähkinäpensas

Cörylus avellana L.

'

1

', ~''''""Pähkinäinen \ . '

\ ·, · ·· · . ,_ Itäniityn pähkinälehto 1 1 1 1 1 1

~

1 1 1 1 1 1 1 1 1

0' Ja(' ~ II

u~ - "

0 CJ

.,~

,.~

1\111111,~ ~ ~ .,:. :: .. , ---;.., ''''''"'''-

.. •

1 !--> ()1

hammasjuuri

Dentaria bulbifera L.

' \ \

' 1

1 1 1 1 \ 1 \

~

\ \ \ 1 \ 1

0 0

~~i""' Pä h k i nä i n en Itäniityn pähkinälehto

-;

'"''''"''''

metsälauha

Deschampsia flexuosa

' ' ' ' \ ' 1

1 1 1 1 \

~

1 \ \ \ \ 1 1 1 1 1

0 0

L.

-;,

''''''"''''

Trin.

metsäalvejuuri

Dryopteris carthusiana

Vill. ) H.P.Fuchs

' ' \ ' 1

1 1 1 1

1 1 \

~

\ 1 1 1 \ 1 1 1

0 0

~f''"" Pähkinä i ne n Itäniityn pähkinälehto

"

!--' ())

0

kivikkoalvejuuri

Dryopteris filix-mas

Schott

L.

' ' \

,>··''""Pähkinä i ne n ' 1

1 1 1 1 \ 1

~

\ \ \ \ 1 \ 1 1 1

0 CJ

· Itäniityn pähkinälehto

~

-:;;/

''"''"'''-

peltokorte

Equisetum arvense

' ' ' ' ' ' 1

1 1 1 1 \ 1 \ \

~

\ \ 1 \ 1 1 1

0'. 1 1 1 1 1 1 1

1 1

0 CJ

L.

. _______________ l._____.__i_w ____ j _______ .._ ... ! .... 1 1 ~-=-h- -· .. ~.-·~ .. =-·--":1 .,. 4....,..... r1

-:;;/ ,,,,,,,,,,_

1-

metsäkorte

'Eqtiisetum sylvaticum L.

' ' ' \

\

' ' ; 1 \ 1 ' 1 1

1 \

~

\ \ \ \ \ \ 1 1 1

0 CJ

l'"lll Pähkinä i ne n , Itäniityn pähkinälehto

1111111/,~ .,. "" "" ::

-:;;/ ,,,,,,,,,,_

" •

1-' -..J

mesiangervo

Filipendula ulmaria

Maxim.

( L.

' \

' \ ' \ '

1 ' 1 1 1 \ 1

~

1 1 1 1 \ 1 1 1 1

0 0

·-·---l

,,l'I""Pähk i näin en Itäniityn pähkinälehto

-:::,

''''''"'''-

ahomansikka

Fragaria vesca

' \ ' ' \ '

1 ' 1 1 1 1 1

~

1 1 \ 1 1 1 1 1 1

0 0

L.

Itäniityn pähkinälehto

-:::,

''''''"'''-

1

LLI L __

saarni

Fraxirtus e~delsior L.

' 1

' \ \

' \ 1 1 1 1

1 1 1

~

1 1 1 1 1 1

0 0

,,l'I""Pähk i näin en Itäniityn pähkinälehto

-:::,

''''''"'''-

t-' ())

ahomatara

Galium boreale L.

' \ \

~i'''"" Pä h k i n ä i n e n \

1

1 1 1 1 \ 1

~

\ 1 \ 1 1 1 1 1 1

0 D

Itäniityn pähkinälehto

-:>/

''''''"'''-

keltamatara

Galium verum

' \ ' \ '· \ .

' i 1 ' 1 1 1 \ 1

~

1 1 \ \ 1 \ 1

0 D

L.

"/,

''''''"'''-

--~~---~~···~~~U i ... --··--··- _ .... J ... ~-"""="-'· "

! 1'

kyläkellukka

Geum urbanum

' \ ' \

1

1 1 1 1

1

~

1 1 \ 1 1 1 1 1

0 D

L.

,l'''l"' Pähkinä i ne n Itäniityn pähkinälehto

-:>/

''''''"'''-

• •

~

<.0

sinivuokko

Hepatica nobilis Schreber

~l'''"IIPähk i näi nen ' \ ' ' 1

1 1 1 1 \ 1 \

~

\ \ \ 1 1 1 1 1

0 0

Itäniityn pähkinälehto

-:;,

''''''"'''-

sarjakeltano

Hieracium umbellatum

' \ ' \ ' ' 1 '

1 ' 1 1 1 \ 1

~

\ \ \ \ 1 1 1 1 1

0 0

L.

-:;

'''''''"'''-

_ _[ __ --L-•---~···~.d_,_lj_ .[. •·0">0••••••••• •=1_,.,_._.

ahokeltano

Hiera:cium sp L.

Vulgata-ryhmä

' \ ' \ '

~f''"ll Pä h k i n ä i ne n ' 1

1 1 1 1 \

~

1 1 1 \ \ 1 \ 1 1 1

0 0

Itäniityn pähkinälehto

-:;,

''''''"'''-

1\)

0

särmäkuisma

Hypericum maculatum

Crantz

' ' ' ' '

t'~;;."Pähk i näi ne n ' 1

1 . 1 \ 1 1 \ 1

~

\ \ \ \ 1 1 1 1 1

0 CJ

Itäniityn pähkinälehto

-:;/

''''''"'''-

kataja

Juniperus communis

' ' ',

1 1 1 1 1 1 1 1 1

~

1 1 1 1 1 1 1

0\ 1 1 1 1

' ' 1 1 1

0 CJ

L.

-~------------'-.....l..-..- •. 1 , 1.1 ,,. .j- ... ,._,_,,,.!- ... .., ..•. •e L1 ln-.lr-==1

r·l·

kevätlinnunherne

Lathyrus vernus L. Bernh.

' ' ' ' '

l''"" Pähkinä i ne n ' 1

1 1 1 1

1 1

~

1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 CJ

Itäniityn pähkinälehto

--:;/ ''''''"'''-

~

1\)

......

kevätpiippo

Luzula pilosa (Ehrh.) Desv.

~

0 CJ

l'''''"" Pä h k i n ä i n e n Itäniityn pähkinälehto

--;~ ''''''"'''-

ranta~alpi

Lysimachia vulgaris

' \ \

\

' ' \ ' 1 1 1 \ 1 1 \ \

~

1 1 \ \ 1 \ 1 1 1

0 CJ

L.

-..-;,.,,,,,,,,, ,,_

J.cL_L_ ______ J_. __ _

~~~~~~·~·==~==-=--~----------

metsäomenapuu Malus sylvestris Miller oravanmarja Maianthemum bifolium ( L. F.W.Schmdt

' \ ' \

\ \

1

1 1 1 1

1

~

1 1 1 \ \ 1 \ 1 1 1

0 CJ

___.t'""Pähk i näi ne n ; Itäniityn pähkinälehto

-;

'''''''"'''-

~

1\.)

1\.)

>

kangasmaitikka

Melampyrum pratense L.

\ \

\

' 1

1 1 1 1 \ \ \ \ \ \ 1 \ 1 1 1

~

0 0

~l'''""Pähk i näi nen Itäniityn pähkinälehto

\\111111,,~

"'" "'" "'" == -:;,

llfiJJI/f/J-

__ .-.--.·.-·--.-·-,-1---l,c_L....c .. ,-------I...--.-· .. ....,_ .. '---. ..J.-L.,. •. ~ • ·''"!""~-·--[ ... ~. --~':!.!.'- •e!=nt=!n:~l

metsämaitikka

Melampyrum sylvaticum L.

\

\ \

' 1

1 1 1 1 \ 1 \

~

\ \ \ 1 \ 1 1 1

0 0

\\\llll/1/~

"'" "'" --== -:;,

ltfltt/1,,,_

1 '·. ·l .. ; ....

nuokkuhelmikkä

Melica nuta:ns L.

' \ ' \ ,/

1"" Pähkinä i ne n

\

' 1 1 1 1 1 \. 1

~

\ \ \ \ 1 \ 1 1 1

0 CJ

Itäniityn pähkinälehto

~ ..,,. tt,,1111111_.

• •

1\)

w

tesma

Milium effusum L.

\

\

\

' 1

1 1 1 1 1

#

1 1 1 1 1 1 \ 1 \ \

0 CJ

------t /'''''"" Pähkinä i ne n

Itäniityn pähkinälehto

-;;,

,,,,,,"''''

sudenmarja

Paris quadrifolia

' \ \

' 1 1 1 1 1 1 1

#

1 \ 1 1 \ 1 1

0 CJ

L.

-;;,

'''''"'''''

•-~~~~--•-c-ccc~· ~"~L" • ·~-~· · "·~· •• '""""J~b ,_,__1._._

kuusi

Picea. a.bies

' \ \

' 1

1 1 1 1 1 \ 1

#

\ 1 1 1 1 1 1 \

0 CJ

L. Karster

,i'''"" Pä h k i n ä i n e n Itäniityn pähkinälehto

--;;, ''''''"''''

" 9

r\)

.t>

mänty

Pinus sylvestris L.

' \ \

' 1 '

1 ' 1 1 1 \ \ \

~

\ \ 1 1 \ 1 1 1

0 0

t'~,,,"IIIPähk i näin en Itäniityn pähkinälehto

-:;/'''"'u,,,,

valkolehdokki

Platanthera bifolia ( L. )

L.C.M.Richard

subsp. latiflora

Drejer

' \ ' \

\

' ' ~ 1 \ 1 \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ 1 1 1 1

0'. 1 1 1 1 1 1 1

1 1

Löjtnant

~

- ----~~--- -'--- ------··--_L_j_J.J. ... L.L.- ·~··-'--·

! 1'

.;__,_~-<'

lehtonurmikka

Poa nerrtoralis

' \ ' \

\

' 1

1 ~

1 ' 1 1 \" \ 1 \ 1 1 1 1 1 1 1

~ -:;/

''''''"'''' ~

0 0

0 0

•··•· . 1.. • · '., • . .J ~ .... -._, .:~ -=• ·•m•• ..1..1,_ ' '

L.

,,~··'""Pähk i näi nen ~

· Itäniityn pähkinälehto

~

-:;/

''''''"''''

~ .

1\)

(Jl

kalliokielo

Polygonatum odoratum

Miller ) Druce

' \ \

' 1

1 1 1 1 1 1

~

1 \ 1 1 1 1 1 1 1

0 0

·-----'---~~l'"" Pä h k i n ä i ne n

Itäniityn pähkinälehto

-::,

''''''"''''

kallioimarre

Polypodium vl.ilga:re

\

\

' ' 1

1 1 1 1 1

~

1 \ \ 1 1 1 1 1

0 0

L.

-;;,

''''''"''''

haapa

Populus tremula L.

' \ ' \

\

' 1

1 1 1 1 1 1 1

~

1 1 1 1 1 1 1 1

0 0

J'''""Pähk i näin en Itäniityn pähkinälehto

-::,

''''''"''''

;,P

1\.) 0)

kevätesikko

Primula veris

' \ \

' \ ' 1 \ 1 ; 1 1 \ \

~

\ \ \ \ 1 \ 1 1 1

0 CJ

L.

i,-;u"'Pähk i näi nen Itäniityn pähkinälehto

~

"l'/

''"''"''''

tuomi

Prunus padus

' \ ' \

\

' \ 1 1 1 1 \ 1 \ \

~

\ \ 1 \ 1 1 1

0~ 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 CJ

_IJ

L.

- \\\1111/J~ - -::. - "' ~ ~ ~ ~ ' ~

"l', ,,,,,,"''''

--"'-~--~------ ,_,_.II. ···-·· .. , .......... ! "=··w-·- , __ 1 !,

r··,.__·

'·l~._j·/

oratuomi

Prunus spinosa L.

' \ ' \

\

' \ 1 \ 1 1 \·

~

1 1 1 \ 1 1 1 1 1 1

0 CJ

.,,,~'''''"' Pä h k i n ä i n e n 1 Itäniityn pähkinälehto

lllllllf/~ - ~ -; ~ ~ -:::. ~ ::. ~ ;

"l'/ ,,,,,,,,,,,

.. ·:)

1\)

'-J

sananjalka

Pteridium aquilinum

L.

\

\ '\

1

1 1 1 1 1 1

~

1

Kuhn

1 1 1 1 1 1 1 1

0 0

·-·-----i ~l''""1 Pä h k i n ä i ne n

lfäniifyn pähkinälehto

-:;;, ,,,,,,1/,,,_

tammi

Quercus robur

' \ ' '\

1 ' 1 \ 1 1 1 1 1

~

1 \ \ 1 1 1 1 1 1

0 0

L.

-:;;

'''''""'''-

- ---- -l

niittyleinikki

Ranunculus acris L.

__ J,.,, ·-•~t ... - ·-m· L...,, ... .,.,.,...., ,j

' \ \ \

//'u"Pähk i näi nen '\

1

1 1 1 1 1 1

~

\ 1 1 \ 1 \ 1 1 1

0 0

Itäniityn pähkinälehto

-:;;,

''''''"'''-

.~

1\)

CP

kevätleinikki

Ranunculus auricomus L.

' \ ' ' 1

1 1 1 1 \ 1 \ 1 \ \ 1 \ 1 1 1

~

0 0

·-----f ~l''1"" Pähkinä i ne n

Itäniityn pähkinälehto

-::,

''"''"'''-

rönsyleinikki

Ranunculus repens

' \ ' ' 1 .

1 \ 1 \ 1 1 1 \

~

1 1 \ \ 1 \ 1 1 1

0 0

__ ]j

L.

----.---.....______._ _____ _t._____L.,_ ••.•

~

-:: ,,,,,,,,,,,_

! "· •l ..•• v·

taikinanmarja

Ribes alpinum

' \ ' \ ' ' 1

1 1 1 1

1 1

~

\ 1 1 \ 1 1 1

0 0

L.

~i'''""Pähk i näi nen · Itäniityn pähkinälehto

~

-::, ,,,,,,,,,,_

.. ...

1\)

<.0

orjanruusu

Rosa dumalis

\

\ \

\

' ' \ 1 1 1 1 1 \ \ II

~

1 1 1 1 \ \ 1 \ 1

0 CJ

Bechst.

------i /'''''"" Pähkinä i ne n

Itäniityn pähkinälehto

~

-;;

'''''''"'''-

metsäruusu

Rosa majalis

J.Herrmann

' \ ' ' \ 1

1 ' 1 \ \ 1 \

~

1 \ 1 1 \ 1 1 1 1

0 CJ

'i ..

-;;,

''''''"'''-

......... c Jw..J.~~---L-~----~ . 1 1 .• ,1 .J ..... ,. .... L.- -· ""'-· _J_: ..

vadelma

Rubus 'ida:eus

' \ ' \ ' ' \ .

1 ' 1 \ 1 1 1

~

1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 CJ

L.

~,l''"" Pä h k i n ä i ne n Itäniityn pähkinälehto

~

-;;,

''''''"'''-

.,

w 0

lillukka

Rubus saxatilis L.

' \ ' \

\

' 1

1 1 1 1 \

~

1 \ \ 1 \ 1 1 1 1 1

0 0

~~~-;u~~ Pä h k i nä i n e n Itäniityn pähkinälehto

-:;:/

''''''"''''

)

hevonhierakka

Rumex longifolius

' \ ' ' 1

1 1 1 1 1

~

1 1 \ 1 1 1 1 1 1 1

0 0

_[[_

DC.

--:;:,,,,,,,//, ,,,

' ~

.·1 ''·

'-l._,....-•

raita

Salix caprea

' \ \

' 1 1 1 1 1 1.

~

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 0

. ·~·· -·

L.

.t''"IIIPähkinäi nen Itäniityn pähkinälehto

--:;:, '''r""''''

" #,

w ,__,

puna-ailakki

Silene dioica

L. Clairv.

' ' ' ' 1

\ \ 1 1 \

~

1 \ \ \ \ 1 \ 1

0 0

/~-e-n-----1 Itäniityn pähkinälehto

"'//''''''"' ,,,

kultapiisku

Solidago virgaurea L.

' \ ' ' 1

1 \ 1 1 \ \ 1

~

\ 1 \ 1 \

0 0

,/"'"Pähkinä i ne n ~

lfänofyn pähkinälehto

'/

'''''''"''''

---~-~"~--~~,"'-~~~-- L ..... ·- .. ., ...... -·~Le'" • ,

~ihlaja

Sorbus aucuparia

subsp. aucuparia L.

' \ /''''"" Pä h k i n ä i ne n ' ' 1

\ \ 1 1 1

~

1 \ \ \ \ 1 1 1 \ 1

0. 0

Itäniityn pähkinälehto

-;,

''''''"''''

<l

w I'J

metsätähti

Trientalis europaea L.

' \ ' \

\

' 1 '

1 ' 1 1 1 \ 1

~

\ \ \ 1 1 1 1 1 1

0 0

-----t l''''l"' Pähkinä i ne n

Itäniityn pähkinälehto

-;;

'''''''"'''-

..

mustikka

Vaccinium myrtillus

' \ \

' 1 ' 1 1

1 1 1 1 1

~

\ \ \ \ 1 \ 1 1 1

0 0

~

L.

-;;,

''''''"'''-

'~~L~; __ , ____ -~~~--· ',II ., .... i._.~ .. ,,.,~·~•-.. .,'"""=1=;,._ , ,

,. o(.

puolukka

va:ccin:ium vitis...:idaea L.

' \ ' \

\

' 1

\ \ 1 1

\. 1 1

~

1 1 1 1 \ 1 1 1

0 CJ

,,,~'''""Pähk.i näin en ' Itäniityn pähkinälehto

-;;,

''''''"'''-

w w

nurmitädyke

Veronica chamaedrys L.

' ' \ ' 1

1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 CJ

--/'''11111 Pähkinä i ne n Itäniityn pähkinälehto

.-;,, '''''"'''-

aitovirna

Vicia sepium

' ' \ ' 1

1 1 1 1 1

1 \ \ \ \ 1 \ 1 1 1

0 CJ

V

L.

~

-;:;, o,,,,"'''-

l 1-.

1 1 ···•· .J.. ,_,,_ ......... ='-"'"' ·._._L....._

(

metsäorvokki

Viola riviiiiana Reichenb.

' \ ' \

\

' 1

1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 CJ

~i'''"" Pä h k i n ä i ne n Itäniityn pähkinälehto

--;:;, ''''''"'''-

~ 1

w ~

35

2.4. Lehtokuvio IV

Iso-Viljarin pohjoi$rannalla sijaitseva 0,8 ha:n suuruinen lehtokuvio on pähkinäpensastol taan varsin ~omea Actaea-lehto. Kevätaspektissa kenttäkerrosta luonnehtivat mustakonnanmarja (Actaea spicata L.), valkovuokko (Anemone nemorosa L-. -)-sekä kielo ( Con­vallaria majal is L.). Myöhemmin loppukesästä valko­vuokkoa tavataan enää harvakseltaan. Pähkinäpensasto on koko lehtokuviolla runsasta ja varsin kookasta. Sen tiheys kuviolla on noin tuhat tyvipensasta heh­taarilla. Pensaston keskipituus on noin 10,5 m ja vahvimmat rungot ovat rinnankorkeudelta mitattuina ympärysmitaltaan 45-50 cm. Pähkinäpensaissa on keski­maarln seitsemän vahvempaa runkoa sekä lukuisia ohuempia tyvi vesoja. Aivan meren rannassa on komea tervaleppärivistö sekä ruokohelpi-, järviruoko- ja mesiangervokasvustot kapeina juosteina.

Taulukko 3:

Lehtokuvion IV kasvista (20.8.1985)

kielo (Convallaria majalis L.) oravanmarja (Maianthemum bifolium (L.) F.W. Schmidt)

mustakonnanmarja (Actaea spicata L.) pähkinäpensas (CorYIUsavellana L.)

kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas (L.) Schott)

metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris (L.) Newman) kevätpiippo (Luzula pilosa (L.) Willd.) · lehtonurmikka (Poa nemoralis L.) tuomi (Prunus padUs L.) taikinanmarja (Ribes alpinum L.) lillU:kka (Rubus-saxatiTISL:-) pihlaja (Sorbus aucuparia L.) metsäorvokki (Viola riviniana Reihenb.)

tervaleppä (Alnus glutinosa (L.) Gaertner) rauduskoivu (Betula pendula Roth) mesiangervo (Filipendula ulmaria (L.) Maxim.) riidenlieko (Lycopodium annotinum L.) kangasmaitikka (Melampyrum pratense L.) nuokkuhelmikkä (Melica nytans L.) tesma (Milium effusum L.) ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.)

· järviruoko (Phragmites---austraiis (Cav.) Trin. ex Steudel) puna-ailakki (Silene dioica (L.) Clairv.)

fqq, cpp fqq, cpp

fq, st cp fq, cp

st fq, sp

p, sp p, sp p, sp p, SP' p, st pc p, st pc p, st pc p, st pc

st r, sp st r, pc st r, st pc st r, pc st r, pc st r, st pc st r, st pc st r, st pc

st r, st pc st r, pc

36

metsätähti (Trientalis europaea L.) mustikka (Vaccinium myrtillus L.) - virmajuuri (Valeriana coll. L.)

valkovuokko (Anemone nemorosa L.) karhunputki (Angelica sylvestris L.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthuriana (Vill.) H.P. Fuchs) kataja (Juniperus communis L.) sudenmarja (Paris quadrifolia L.) kallioimarre (Polypodium vulgare L.) syyläjuuri (Scrophularia nodosa L.) peltopähkämö (Stachys palustris L.) puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.)

luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata L.) voikukka (Taraxacum "officinale" L.) nokkonen (Urtica dioica L.)

2.5. Lehtokuvio V

st r, sp st r, st pc st r, pc

r, sp r, pc

r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc

· r,, pc

rr, pcc rr, pcc rr, pcc

Lehtokuvio V on 1,2 ha:n suuruinen pähkinäpensas- ja tervaleppälehdon yhdistelmä. Kuvion länsireuna on kuivempaa pähkinäpensaslehtoa. Pähkinäpensaan ohella esiintyy pensastossa harvakseltaan myös tuomea ja taikinanmarjaa. Kenttäkerrosta luonnehtivat kielo, kivikkoalvejuuri sekä tesma ja lehtonurmikka. Lehdon itäosa on alavampi ja kosteampi tervaleppälehto, ~ jonka kenttäkerroksen tyyppilajeja ovat tesma, mesi­angergo, nurmilauha, ranta-alpi ja suoputki. Pensas­toissa esiintyy tuomen ja taikinanmarjan ohella myös jokunen arjanruusu (Rosa dumalis Bechst.) (vrt. Vieras 1935:7). ----

Taulukko 4:

Lehtokuvion V kasvista (20.8.1985)

suo-orvokki (Viola palustris L.)

tervaleppä (Alnus glutinosa (L.) Gaertner) koiranputki (Anthriscus sylvestris (L.) Hoffm.) rauduskoivu (Betula pendula Roth) kielo (Convallaria majalis L.) pähkinäpensas (Corylus avellana L.) mesiangervo (Filipendula ulmaria (L.) Maxim.) kyläkellukka (Geum ~rbanum L.)

st fq, st cp

p, sp p, st pc p, st pc p, sp p, sp p, st cp p, st pc

37

oravanmarja (Maianthemum bifolium (L.) F.W. Schmict) tesma (Milium effusum L.) lehtonurmikka TPoa nemoralis L.) tuomi ( Prunus padus L.) taikinanmarja TRibes alpinum L.) puna-ailakki (Silen~ dioica (L.) Clairv.)

valkovuokko (Anemone nemorosa L.) nurmilauha (Desehampsia cespitosa (L.) Beauv.) kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas (L.) Schott) juolavehnä (Elymus repens (L.r-Goul~ ranta~alpi (Lysimachia vulgaris L.) kangasmaitikka (Melampyrum-pratense L.) suoputki (Peucedanum-palustre (L.) Moench) järviruoko (Phragmites australis (Cav.) Trin.) kuusi (Picea abies (L.) Karsten) haapa (POpulus tremula L.) vadelma (Rubus Idaeus-L.) lillukka (Rubus saxatilis L.) pihlaja (Sorbus aucuparia L.) metsätähtr-(Trientalis europaea L.) mustikka (Vaccinium myrtillus L.) puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.) - nurmitädyke (Veronica chamaedrys L.)

karhunputki (Angelica sylvestris L.) metsälauha (Deschampsia flexuosa (L.) Trin.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthuriana (Vill.) H.P. Fuchs) ahomansikka (Fragaria vesca L.) ahomatara (Galium-soreale L.) kevätlinnunherne-(LathYrus vernus (L.) Bernh.) nuokkuhelmikkä (lvtelica nutaDsL:-) sudenmarja (Paris-QUactrifolia L.) ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) kallioimarre (Polypodium vulgare L.) rönsyleinikki (Ranunculus repens L.) peltopähkämö (Stachys palustris L.) nokkonen (Urtica diOica L.) -virmajuury-cValeriana coll. L.) ai tovirna ,CVici.§._ sepiu~ L.)

vaahtera (Acer platanoides L.) mustakonnanmarja--(Actaea spicata L.) tummarusokki (BidentrTpartita L.) kirjopillike (Gaieopsis speciosa Miller) kataja (Juniperuscoii1illunis L.) rantayrtti (Lycopus europaeus L.) rantakukka C[iihrum salicaria L.) mänty (Pinus sylvestris L.) ketohanhikki (Potentilla anserina L.) arjanruusu (Rosa ~umal_i~ Bechst.)

p, sp p, sp P' sp P' sp p, sp p, sp

st r, st pc st r, sp st r, sp st r, st cp st r, st cp st r, st cp st r, pc st r, st cp st r, sp st r, sp st r, st pc st r, st pc st r, sp st r, sp st r, st pc s t r, s t pc st r, sp

r, pc r, sp

r, sp r, pc r, pcc r, sp r, pc r, pc r, sp r, s t pc r, st cp r, pc r, st cp r, pc r, pcc

rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, pcc rr, cp rr, pcc

38

2.6. Lehtokuvio VI

Vähä-Vi 1 jarin 1, 2 ha: n suuruinen pähkinäpensaslehto kuuluu pääosin Vieraan (1935:9-10) kuvaamiin heinä­valtaisiin lehtoihin. Sen alarinteet ovat rehevämpää Oxalis-Maianthemum-tyyppiä (OMaT). Ylärinteillä kas­villisuus muuttuu enemmän lehtoniittymäiseksi. Kent­täkerroksen valtalajeina esiintyvät tällöin sananjal­ka (Pteridium aquilinum (L.) Kuhn) ja lehtonurmikka (Poa nemoralis L.). Keväällä voi ylärinteiden lehto­niityiltä löytää pähkinäpensaston alta säännöllisesti myös hammas juurta, mutta loppukesästä sitä ei enää runsaan sananjalkakasvuston seasta juurikaan tapaa.

Lehtokuvion kivikkoisella pohjoisrinteellä esiintyy niukasti tuoksumataraa (Galium odoratum (L.) Scop.), jota on yleisemmin vain Ahvenanmaalla. Lounaissaaris­tossa laji on viime aikoina harvinaistunut. Lehton0-tyn harvinaisuuksiin kuuluu myös vanha ja kon~ l metsäomenapuu (Malus sylvestris Miller).

Kasvillisuuden epäyhtenäisyydestä huolimatta lehto­kuvio rajautuu selkeästi yläpuolisiin kallioihin ja merenrantaniittyihin.

TaulUkko 5:

Lehtokuvion VI kasvista (20.8.1985)

sananjalka (Pteridium aquilinum (L.) Kuhn) lehtonurmikka (Poa nemoralis L.) koiranputki (Anthriscus sylvestris (L.) Hoffm.) kielo (Convallaria majalis L.) metsälauha (Deschampsia flexuosa (L.) Trin. kivikkoalvejuuri {Dryopteris filix-mas (L.) Schott.) metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris (L.) Newman) särmäkuisma (Hypericum maculatum Crantz) oravanmarja (Maianthemum bifolium (L.) F.Wi Schmidt) nuokkuhelmikkä (Melica nutans L.) taikinanmarja (Ribes alpinum L.) pihlaja (Sorbus aucuparia L.) mustikka (Vaccinium myrtillus L.)

tervaleppä (Alnus glutinosa (L.) Gaertner) valkovuokko (Anemone nemorosa L.) karhunputki (XDgeiiCa sylvestris L.) rauduskoivu (Betula pendula Roth) hieskoivu (Betula pubescens Ehrh.) korpikastikka (Calamagrostis purpurea (Trin.) subsp. phragmitoides (Hartman) pähkinäpensas (Corylus avellana L.)

fq, cp st fq, st cp p, sp p, sp p, pc p, sp p, sp p, st pc p, sp p, st pc p, sp p, sp p, sp

st r, sp st r, sp st r, pc st r, sp st r, sp

st r, cp st r, sp

39

nurmilauha (Deschampsia cespitosa (L.) Beauv.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana (Vill.) H.P. Fuchs) peltokorte (Equisetum arvense L.) mesiangervo (Filipendula ulmaria (L.) Maxim.) korpipaatsama (Frangula alnus Miller) ahomatara ( Galium boreale L.) kevätpiippo (Luzula-pilosa (L.) Willd.) kangasmaitikka-TMeTampyrum pratense L.) tesma (Milium effusum [-.-)-mänty (Pinus sYIVestris L.) tuomi (Prunus padus L.) lillukka-(Rubus-saxatilis L.) puna-ailakki(Silene dioica (L.) Clairv.) metsätähti (Trientalis europaea L.) nurmitädyke (Veronica chamaedrys L.) metsäorvokki (Viol~ riviniana Reichenb.)

siankärsämö (Achillea millefolium L.) kanerva (Calluna vulgaris (L.) Hull) harakankello (Campanula patula L.) kurjenkello (Campanula persicifolia L.) metsäkorte (Equisetum sylvaticum L.) ahomansikka (ffagaria vesca L.) sinivuokko (Hepatica nobilis Schreber) kataja (Juniperus communis L.) niittynätkelmä (Lathyrus pratensis L.) rantayrtti (Lycopus europaeus L.) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris L.) rantakukka (Lythrum salieäria L.) sudenmarja (Paris quadrifolia L.) ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) järviruoko (Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steudel) kuusi (Picea abies (L.) Karsten) rätvänä-rPOtentilla erecta (L.) Räuschel) rönsyleinikki (Ranunculus-repens L.) vadelma (Rubus Ictaeus-L:) niittysuolaheinä (Rumex acetosa L.) tuhkapaju (Salix cinerea L.) peltopähkärtrö (StacfiYspalustris L.) puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.) - virmajuu~valeriana coll. L.) aho-orvokki (Viola cartina L.) suo-orvokki (ViOia Q~lustris L.)

nurmirölli (Agrostis capillaris L.) pelto-ohdake (Cirsium-arvense--(L.) Scop.) hammasjuuri (Dentaria bulbifera L.) tuoksumatara (Galium odOratum-rL.) Scop.) metsäomenapuu TMaiUS sylvestris Miller)

st r, sp

st r, sp st r, sp st r, st cp st r, st cp st r, st pc st r, st pc st r, st pc st r, pc st r, st pc st r, sp st r, sp st r, sp st r, st pc st r, sp st r, st pc

r, st pc r, pc r, pcc r, pcc r, st pc r, st pc r, pc r, sp r, sp r, pc r, pc r, st pc r, pc r, pc

r, cp . r, sp r, pc r, st cp r, st cp r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc r, pc

rr, pc rr, pcc rr, pc rr, pc rr, pc

3. Puusto

' .. ' 1

1 1 1 1 1 1 1 1 \ 1 1 \ 1 1 1

0\ 1 .1 1 1

. 1

0 CJ

.,

Kuva 3

40

Viime kesänä tutkituista lehtokuvioista on puusto­mittauksia tehty vain Itäniityn pähkinälehdosta ·sen pohjoisinta tutkimusruutua lukuunottamatta.

Puuston tiheys lehtokuviolla on noin 720 runkoa hehtaarilla. Sen keskipituus on 17 m ja suhteellinen kuutiomäärä noin 130 m3 /ha. Puuston tiheyden, maksi­mipituuden ja suhteellisen kuutiomäärän jakautuminen tutkimusruuduille on esit~tty kuvissa 3, 4 ja 5.

lfänulyn pähkinä/ehfu

20 40 60 eo ..

1 1 \

\

1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 0

Kuva 4

~· '•

1. 1 1 ' : 20 40 .... ,

Puuston tiheys (runkoa/ha) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvistoruuduilla.

Puuston maksimipituus (m) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvistoruuduilla.

" ' \ 1

\

' ' 1 1 \ 1 1 1 1 1 1

#

1 1 1 1 1 1 1 1

0 t:J

Kuva 5

""''''"'Pähk i näi nen '

lt8niityn pihkinJilehto

- \1\11111/~ -:: ~

~ ~ ~ ·e ~ ; .,

~,,,,111/J/,._

20 40 60 eo.

' ' ' 1 1 1 1

1

#

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0\ 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0 t:J

Kuva 6

Pähk i näi ne_n ___ /fanufyn pahkma/ehfo

- 1\111111,*..., :::. ~

% % ~ ::. ~ ;

~~,, .

'"'"'',_

20 40 60 eo.

Puuston suhteellinen kuutio­määrä (m 3 /ha) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvisto­ruuduissa.

Pähkinäpensaston tiheys (tyvipensasta/ha) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvisto­ruuduissa.

Itäniityn pähkinälehto on puustoltaan rauduskoivu­val taista. Pensaston valtalajeja ovat puolestaan pähkinäpensas ja pihlaja. Pähkinäpensaston tiheys lehtokuviolla on noin tuhat tyvivesapensasta hehtaa­rilla ja se jakautuu eri tutkimusruutujen kesken kuvan 6 osoittamalla tavalla.

42

4. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n ehdotuksessa on esitetty suojeltavaksi edellä kuvatuista leh­tokuvioista ns. Itäniityn pähkinälehto. Ympäris­tönsuojelutoimiston kesällä 1985 tekemien selvi­tysten sekä Pähkinäisten saariryhmältä aiemmin tehdyn kasvistakartoituksen (Vieras 1936) perus­teella on Pähkinäisten pääsaarella kuitenkin laaja-alaisempaa suojelutarvetta. Koko saaren itäosa on p1nnanmuotojensa ja kallioisuutensa vuoksi kasvillisuudeltaan hyvin selvärajainen, ja sen lehtojen putkilokasvilajistoon kuuluu monia

l harvinaisia ja suojelunarvoisia lajeja (esim. \ hammasjuuri, tuoksumatara ja metsäomenapuu).

Useat lehdoista ovat myös kasviyhdyskuntina siksi edustavia, että ne tulisi muodostaa luonnonsuoje­lualueiksi.

Pähkinäisten pääsaarelta tehtyjen kasvistokartoi­tusten mukaan saaren itäosa, Itäniityn pähkinä­lehdosta alkaen, voitaisiin muodostaa yhtenäi­seksi luonnonsuojelualueeksi (n. 54 ha). Alueen suojelumääräykset tulisi kuitenkin laatia siten, ettei saaren ulkoiu- ja virkistyskäytön mahdolli­suuksia oleellisesti nykyisestään kavenneta.

'7

Pähkinäisten pääsaaren sijainti ja Turun kaupungin omistama alue saarella (merkitty mustalla)

Liitekartta 1

(Karttapohja on piirretty merenkulkuhallituksen merikorttien pohjalta merenkulkuhallituksen luvalla)

~Okm A