tuottavuusohjelman valmistelu ja johtaminen · pdf file valtiontalouden tarkastusviraston...

Click here to load reader

Post on 01-Oct-2020

0 views

Category:

Documents

0 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 207/2010

    Valtiontalouden tarkastusVirasto

    antinkatu 1, Pl 1119, 00101 Helsinki

    Puh. 09 4321, faksi 09 432 5820, www.vtv.fi

    isBn 978-952-499-137-7 (nid.)

    Tuottavuusohjelman

    valmistelu ja johtaminen

    207/2010 Tuottavuusohjelm an valm

    istelu ja johtam inen

  • Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 207/2010

    Tuottavuusohjelman valmistelu ja johtaminen

  • ISSN 1796-9506 (nid.) ISSN 1796-9514 (PDF)

    ISBN 978-952-499-137-7 (nid.) ISBN 978-952-499-138-4 (PDF)

    Edita Prima Oy Helsinki 2010

  • Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus Dnro 309/54/2008

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut tarkastussuunnitelmaansa sisältyneen valtion tuottavuusohjelmaa koskeneen tarkastuksen. Tarkastus on tehty tarkastusviraston toiminnantarkastuksesta antaman ohjeen mukai- sesti.

    Tarkastuksen perusteella tarkastusvirasto on antanut tarkastuskertomuk- sen, joka lähetetään valtiovarainministeriölle sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarain controller -toiminnolle.

    Helsingissä 12. päivänä huhtikuuta 2010

    Tuloksellisuustarkastusjohtaja Jarmo Soukainen

    Johtava tuloksellisuustarkastaja Minna Tiili

  • Asiasanat: valtiovarainministeriö, tuottavuusohjelma, valmistelu, johtaminen

  • Sisällys Tiivistelmä 7

    Resumé 10

    1 Johdanto 13

    2 Tarkastusasetelma 16

    2.1 Tarkastuskohteen kuvaus 16

    2.2 Tarkastuskysymykset, -kriteerit ja rajaukset 19

    2.3 Tarkastusaineisto ja -menetelmät 21

    2.4 Tarkastuskertomuksen pääpiirteinen sisältö 22

    3 Tarkastushavainnot 23

    3.1 Tuottavuusohjelman tavoitteet 23 3.1.1 Tarkastelutapa 23 3.1.2 Tavoitteenasettelu virkamiesvalmistelussa 23 3.1.3 Hallituksen tavoitteenasettelu 28 3.1.4 Henkilöstön vähentämistä vai tuottavuuden parantamista? 32

    3.2 Tuottavuusohjelman perustelujen pätevyys 35 3.2.1 Tarkastelutapa 35 3.2.2 Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä toimenpiteiden ajoitus 35 3.2.3 Julkisten menojen kasvun hillitseminen 46

    3.3 Tuottavuuden toimenpideohjelma -hankekokonaisuus 47 3.3.1 Tarkastelutapa 47 3.3.2 Hankekokonaisuus projektinhallinnan näkökulmasta 47 3.3.3 Hankekokonaisuuden hiipuminen 49 3.3.4 Miksi hankekokonaisuus asetettiin? 51

    3.4 Henkilötyövuosivähennystavoitteet 53 3.4.1 Kokonaistason mitoitus 53 3.4.2 Kohdentuminen hallinnonaloille 60 3.4.3 Yhteys tuottavuuspotentiaaleihin: kokonaiskuva 68 3.4.4 Yhteys tuottavuuspotentiaaleihin: virastotaso 87 3.4.5 Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden roolit ja vastuut 96

    3.5 Tavoitteiden toteutumisen väliaikatilanne 101 3.5.1 Onko tuottavuus parantunut? 101 3.5.2 Onko henkilöstö vähentynyt? 103

    4 Tarkastusviraston kannanotot 105

    Lähteet 112

  • 7

    Tiivistelmä

    Tuottavuusohjelman valmistelu ja johtaminen

    Valtion tuottavuusohjelma käynnistyi pääministeri Matti Vanhasen en- simmäisen hallituksen Tuottavuuden toimenpideohjelmana. Pääministeri Vanhasen toinen hallitus on jatkanut tuottavuusohjelman toteuttamista si- ten, että toimenpiteiden vaikutus ulottuu vuoteen 2015 asti. Tuottavuusoh- jelma tunnetaan julkisuudessa henkilötyövuosivähennyksistä, joista halli- tus päätti ensimmäisen kerran kehyspäätöksessään maaliskuussa 2005.

    Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää tuottavuusohjelman vaikuttavuu- den edellytyksiä ja muodostaa perusta myöhemmin toteutettavalle tuotta- vuusohjelman vaikutuksia koskevalle tarkastukselle. Tarkastuksen pääky- symyksenä oli, onko tuottavuusohjelmaa valmisteltu ja ohjattu siten, että on luotu riittävä perusta saavuttaa ohjelman tavoitteet.

    Tarkastus osoitti, että tuottavuusohjelman alkaessa vuonna 2003 tuotta- vuuden parantaminen näytti aidosti olleen ohjelman ensisijainen tavoite, mutta vuoden 2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien ensisijaiseksi ta- voitteeksi näyttää tulleen valtion henkilöstön vähentäminen. Hallituksen kehyspäätösten sanavalintojen perusteella hallitus on pitänyt tuottavuuden parantamista ensisijaisena tavoitteena, jonka ansiosta henkilöstö vähenee. Käytännössä valtiovarainministeriö on kuitenkin pitänyt ensisijaisena ta- voitteena sitä, että henkilötyövuosipanos vähenee, riippumatta siitä, tapah- tuuko se tuottavuustoimenpiteiden ansiosta vai ei.

    Kumpikin tuottavuusohjelman tavoite, henkilöstön vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen, olivat kuitenkin ohjelman välitavoitteita, joil- la pyritään varsinaisiin tavoitteisiin. Näitä puolestaan ovat, että talouskas- vu pysyisi yllä työvoiman vähentyessä, ja että ikääntymisen aiheuttamien menojen kasvua pystyttäisiin hillitsemään ja rahoittamaan. Tarkastuksessa osoitettiin, että yksinomaan valtiosektorin toimin ohjelman varsinaisiin tavoitteisiin ei päästä.

    Hallituksen kehyspäätösten ja niiden perustelumuistioiden analyysi nosti esiin kaksi yleisintä tuottavuusohjelman perustelua, jotka olivat työvoi- man tarjonnan vähentyminen ja julkisen talouden menopaineet. Tarkas- tuksessa kiinnitettiin huomiota näiden perustelujen pätevyyteen ja tehtyi- hin oletuksiin.

    Tarkastuksessa havaittiin, että valtiovarainministeriö ei ole eritellyt val- tio- ja kuntasektorin itsenäistä vaikutusta esittäessään työvoiman tarjon- nan vähenemiseen liittyviä uhkakuvia, joiden mukaan julkisen sektorin työvoiman kysyntä syrjäyttää yksityisen sektorin työvoiman kysyntää tu- levaisuudessa. Esitetty skenaario lähti siitä yksinkertaistuksesta, että työ-

  • 8

    voimapula syntyy, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Skenaariossa ei huomioitu kokonaiskuvaa, jossa työllisten määrän kehitys on avainase- massa sen suhteen, syntyykö työvoimapula vai ei. Valtiovarainministeriö esitti pahimman mahdollisen skenaarion, johon vedoten se kiirehti henki- lötyövuosivähennysten toteuttamista. Tarkastuksessa on pidetty ongelmal- lisena sitä, että tuottavuusohjelman henkilötyövuosivähennykset painottu- vat hallituskaudelle 2007–2011, kun eläköityminen painottuu vuosille 2011–2015, ja työikäisen väestön määräkin kääntyy laskuun vasta vuoden

    Tarkasteltaessa julkisten menojen vähentämispainetta perusteluna tuot- tavuusohjelmalle, tarkastuksessa havaittiin, että laskennallinen säästö val- tion budjetista on suuruusluokaltaan vain 1,5 prosenttia, kun vähennykset on täysimääräisesti toteutettu. Lisäksi suuren osan säästöstä lohkaisee se, että kaudella 2007–2011 keskimäärin 40 prosenttia säästöstä jää hallin- nonaloille. Hallinnonalan käyttöön jäävä säästö on kaudella 2012–2015 jopa 75 prosenttia, jolloin henkilöstön vähennykset lähinnä luovat uudel- leen kohdennusvaraa hallinnonalojen sisällä. Tilannetta voidaan kuitenkin pitää tarkoituksenmukaisena, jotta hallinnonaloilla on kannustin parantaa tuottavuutta.

    Tarkastuksessa kysyttiin, onko henkilötyövuosivähennyksien valmiste- lussa otettu huomioon eri hallinnonalojen ja virastojen tuottavuuspotenti- aalit. Tarkastelutasoja oli kolme: hallituksen päätöksenteko, valtiovarain- ministeriössä tehty valmistelu ja sektoriministeriöissä tehty valmistelu. Tarkastuksessa muodostettiin kuva siitä, mihin henkilötyövuosivähennys- ten kokonaismitoitus ja hallinnonaloittainen kohdennus ovat perustuneet sekä tarkasteltiin kuuden esimerkkiministeriön avulla, mikä on ollut viras- totason kohdennuksen yhteys tuottavuustoimenpiteisiin.

    Henkilötyövuosivähennysten kokonaismitoitus lähti ohjelmassa alun pe- rin liikkeelle kahden prosentin tuottavuustavoitteesta. Lähtökohtaisesti oh- jelman tavoite oli aito tuottavuuden parantamistavoite. Kun tavoite kui- tenkin tulkittiin samassa suhteessa henkilöstön vähennyksiksi, jäi tuotta- vuuden parantaminen henkilöstön vähentämistavoitteen jalkoihin.

    Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että niin sanottua juustohöylä- periaatetta ei toteutettu päätettäessä eri hallinnonalojen henkilötyö- vuosivähennystavoitteista. Henkilöstön vähentämistavoitteet eri hallin- nonaloilla vaihtelevat suhteutettuna henkilöstön luonnolliseen poistumaan ja lähtötason henkilöstömäärään. Ne hallinnonalat, joilla henkilötyöpanos- ta on vaikea korvata, ovat saaneet suhteellisesti pienimmät vähennysta- voitteet. Hallinnonaloittaisen kohdennuksen perusteluja ei kuitenkaan voida pitää riittävinä eikä läpinäkyvinä, sillä ne ovat olleet epämääräisiä. Tarkastuksessa havaittiin, että kohdennusten perusteluja ei tuottavuusoh- jelman asiakirjoissa ole kirjattu muutoin kuin yleisessä - ja ilman varsinai-

    2009 jälkeen.

  • 9

    sia perusteluja olevassa - muodossa: hallinnonalojen tavoitteet perustuvat tuottavuutta lisääviin, hallinnonaloilla suunniteltuihin toimenpiteisiin.

    Tarkastuksessa on osoitettu, että vähennystavoitteiden määrittely ei ole perustellusti nojannut todelliseen tuottavuuspotentiaaliin eikä vähennysten taustalta kaikilta osin löydy tuottavuustoimenpiteitä. Henkilötyövuosivä- hennysten yhteys tuottavuustoimenpiteisiin on ollut liiaksi valtiovarain- ministeriön arvion varassa eikä arvio ole kaikilta osin perustunut todelli- seen näkemykseen siitä, millä toimilla vaikutuksiin päästään. Tätä kuvas- taa jo sekin, että eri vaiheissa vähennysten tavoitetaso on ollut tiedossa ennen kuin on tiedetty, millä tuottavuustoimenpiteillä tavoitteisiin voitai- siin päästä.

    Tarkastusvir

View more