Tulevaisuusverstas MAMK

Hannu Linturi1.4.2014

• Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx

• Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx

• Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry http://www.futurasociety.fi • Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx

• eBarometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi• Oppimisen tulevaisuus 2030

https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli

Tulevaisuudentutkimus

- Jim Dator 17.8.2012 JokuVeli valvoo –seminaari- Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/

10.04.2023 4

Rob Gonsalves:

NEW MOON ECLIPSED

Mikään tieto ei ole merkityksellisempää kuin tieto siitä, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla.

- Mihail Bahtin

10.04.2023 5

n. 1970 n. 2020-40

TEHOKKUUS

Enemmän enemmästä

ELÄMYSEnemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna

INDUSTRIALISMIMateriaali-

intensiivinen

Teollinen yhteiskunta

LAATUEnemmän ja parempaa

vähemmästä

Kahden aikakauden

välissä

INFORMATIONALISMIMerkitys-intensiivinen

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta ?

Tuotannon periaate

Yhteiskunnan toiminta-logiikka (ajan rationaliteetti)

Yhteiskunnan muoto

Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002;

Ståhle 2009

Murroksen prosessi

10.04.2023 6

Asenteet tulevaisuuteen

Virran vietävänä

Sopeutumis-kykyinen

Ennalta- ehkäisevä

Innovatiivinen

Passiivinen

Reaktiivinen eli sopeutuva

Preaktiivinen eli ennakoiva

Proaktiivinen eli luova

Puuttuvat

”Bisnestä kuten ennenkin”

Perustuvat trendeille

Mahdolliset vaihtoehdot

Tulevaisuutta koskevat asenteet

Skenaariot / tulevaisuuskuvat

Valituksi tulevat strategiat

Lähde: Godet 2001

10.04.2023 7

Tulevaisuusroolit

Roy Amaran mukaan ihmiset painottavat eri tavoin mahdollisia (possible), todennäköisiä (probable) ja haluttavia (preferable) tulevaisuuksia. Suomalaiset tulevaisuudentutkijat ovat tyypitelleet Amaran tutkimustuloksiin nojaten neljä tulevaisuusorientaatiota, joita voi esiintyä myös erilaisina yhdistelminä. Jokainen tulevaisuusrooli on omalla tavallaan tärkeä ja arvokas.Sivustaseuraaja tarkkailee kehitystä pyrkien pitämään omat toiveet erossa arvioista. Tällainen tarkkailija pohtii etenkin todennäköisintä tulevaisuutta tavoitellen mahdollisimman objektiivista kuvaustapaa.

Tulevaisuuden tekijä on kiinnostunut haluttavista tulevaisuuksista, joiden eteen hän on valmis tekemään kosolti töitä. Hän keskittää energiansa mahdolliseen ja toivottavaan.

Uhkiin varautuja tutkailee tulevaisuutta riskien näkökulmasta. Huonot vaihtoehdot tunnistava varautuja osaa todennäköisesti välttää pahimmat vaihtoehdot ja parhaimmillaan hän kykenee kääntämään uhat mahdollisuuksiksi.Mahdollisuuksiin tarttuja poimii tulevaisuudesta optioita tai pikemminkin futuureita, joiden riskinä on, etteivät ne toteudu. Hän muotoilee tulevaisuutta tavalla, jota voi luonnehtia rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi.

Tulevaisuudentutkimuksen trendi on suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava. Se tarkoittaa pitkän aikajakson kuluessa tapahtuvaa muutosta johonkin tiettyyn, selkeästi näkyvissä olevaan suuntaan. Tavallaan se on tarkasteltavan ilmiön yleinenkehityssuunta.

TRENDIT

Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinen ja näkemyksellinen tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta. Skenaario perustuu aina vahvasti nyt käytettävissä olevalle tiedolle.

Tarina koostuu

• nykytilan analyysistä

• loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta kohdalta nykyhetkestä tulevaisuudentilaan (ennakoivat skenaariot) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nyky-hetkeen (normatiiviset skenaariot, backcasting).

SKENAARIOT

Ennusteen suunta:

Päätös 1 * tulokset, seuraukset

Päätös 2 * tulokset, seuraukset

Päätös n-2 * tulokset, seuraukset

Jatkuvan kasvunskenaario

Talous-lama-skenaario

Paluu menneeseen-skenaario

Mahdollisuus-skenaario

Päätös n-1 * tulokset, seuraukset

Päätös n * tulokset, seuraukset

Back-casting

Fore-casting

TULEVAISUUSPYRAMIDI

NYT-hetki

Ennuste on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää todennäköisimpänä tai ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai luultavasti toteutuva) tulevaisuus on.

Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset maailmat) on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään erilaisten mahdollisuuksien joukossa.

Skenaario antaa siis vastauksia siihen, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyyden taso erilaisten ehtojen tapahtuessa. Sitä varten tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia tulevaisuudet saattavat olla.

Ennusteen ja skenaarion ero

10.04.2023 13

Heikko signaali on ensimmäinen tai varhainen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla.

Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.

Synonyymi englanninkieliselle termille ”weak signals” tai ”emerging issues”

HEIKOT SIGNAALIT (weak signals)

10.04.2023 14

Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Villin kortin ominaisuudet:• sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta • jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat

huomattavat.• villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida

ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.

Esimerkkejä: äkillinen geenimuunnos; äkillinen epidemia, maanjäristys, tsunami, 11.9. WTC; osakemarkkinoiden kaatuminen

VILLIT KORTIT (wild cards)

10.04.2023 15

Driving force on väkevä toimintaympäristön kehityspiirre tai -ominaisuus (megatrendi), joka laaja-alaisesti ja syvästi vaikuttaa monien toisistaan riippumattomien ilmiöiden ja tapahtumien kulkuun.

Driving forces muokkaavat ja muuttavat yhteiskuntaa, koska ne vaikuttavat päätöksentekoon

1) Ennalta määräytyneet tekijät (luonnonlait, päätetyt ja toteutetut asiat)2) Korkean toteutumisen todennäköisyyden ja/tai ennakoitavuuden tekijät

(väestökehityksen piirteet)3) Kriittiset epävarmuustekijät (talous, sosiaaliset suhteet)

DRIVING FORCES

- Peter Schwarz

10.04.2023

TULEVAISUUSVERSTAS

Verstasprosessi jakaantuu kuuteen toimintavaiheeseen:

1. Valmisteluvaihe: etukäteisvalmistelut, esittäytyminen

2. Ongelmavaihe: osanottajat täsmentävät vapaasti tuottaen käsiteltäviä ongelmia

3. Mielikuvitus- ja ideointivaihe: tuotetaan vapaasti assosioiden ideoita ja ratkaisuja tarkasteltavaan ilmiöön

4. Todellistamisvaihe: selvitetään pienryhmissä, kuinka parhaaksi katsotut ratkaisumallit voitaisiin käytännössä toteuttaa

5. Päätösvaihe: pienryhmät esittelevät työnsä tuloksia

6. Dokumentointivaihe: prosessi esitetään mediaan tallennettuna tai jatketaan sen pohjalta uusin menetelmin (delfoi)

- Robert Jungk & Norbert Müllert 1987

10.04.2023 18

Intro ja tehtäväksianto (30)

1. Tervetulotoivotus ja projektin esittely, Teija Rautiainen2. Tulevaisuusverstas-metodi, Hannu Linturi3. Tulevaisuudentutkimuksen viitekehys, Hannu Linturi4. Kerrotaan ja täsmennetään verstaan kehittämisen kohde,

kirjataan se näkyville (Teija Rautiainen):

Miten sähköisillä palveluilla voidaan parantaa aterioiden ja ruoan sekä ruokapalvelujen saavutettavuutta, saatavuutta ja asiakkaiden osallisuutta palvelujen kehittämiseen?

10.04.2023 19

Ongelmavaihe (30)

• jokainen kirjaa fläpeille aiheeseen liittyviä ongelmia ja esteitä niin paljon kuin keksii

• kovakin ilmiön kritiikki on sallittua (nimeltä mainittuihin henkilöihin kohdistuva kritiikki on kielletty)

• kirjaamisvaiheessa keskinäinen juttelu ei ole suotavaa• kun kaikki ongelmat on kirjattu, vetäjä lukee ne ääneen ja voi

pyytää tarkennuksia, jotta kaikki ymmärtävät, mistä kussakin ongelmassa on kyse (idea-muotoon kirjoitetut muutetaan ongelma-muotoisiksi)

• jokaisella osallistujalla on käytössään kolme pistettä, jotka hän jakaa merkitsemällä pisteet tukkimiehen kirjanpidolla valitsemansa ongelman viereen. On mahdollista antaa yhdelle ongelmalle kolme pistettä tai vaikka kolmelle ongelmalle jokaiselle yksi piste.

• lasketaan pisteet ja kirjataan eniten pisteitä saaneet ylös• ongelmafläpit/tarralaput poistetaan ja tilalle laitetaan uudet, tyhjät

fläpit

10.04.2023 20

Ideointivaihe (30)

• ideointivaiheessa on kaksi päämäärää: vapaa unelmointi ja ratkaisujen etsintä eniten pisteitä saaneisiin (keskeisiin) ongelmiin

• jokainen kirjaa ideoita fläpeille niin paljon kuin keksii• luova ote ja ilmapiiri on tärkeää, ideoiden ei tarvitse olla realistisia,

vaan hullutkin ideat hyväksytään• olennaista on keskittyminen, keskustelu ei taaskaan ole toivottavaa• kun kaikki mieleen tulleet ideat on kirjattu, vetäjä lukee ne ääneen

ja ideat pisteytetään samaan tapaan kuin ongelmavaiheessakin• eniten pisteitä saaneet ideat kirjataan fläpille

10.04.2023 21

Realisointivaihe (45)

• määritellään ryhmät ja ryhmissä työstettävät ideat• jokainen ryhmä valitsee eniten pisteitä saaneiden ideoiden

joukosta itseään kiinnostavan/kiinnostavat jatkotyöstämistä varten

• todentamisvaihe toteutetaan pienryhmissä keskustellen ja tässä vaiheessa unelmat kohtaavat todellisuuden

• ryhmä keskustelee, ideoi, arvioi, kritisoi ja kirjoittaa tuotoksensa fläpille

• pienryhmissä kannattaa edetä vaiheittain: ensin kaikki sanovat ideoita ja ajatuksia käytännön toteuttamisesta ja vasta tämän jälkeen arvioidaan, kritisoidaan ja mietitään

10.04.2023 22

Päätösvaihe (45)

• ryhmät esittelevät tuotoksensa, joista voidaan keskustella• sovitaan kehittämisideoiden toteuttamisesta ja niihin liittyvistä

toimenpiteistä (Teija Rautiainen)• Delfoi-prosessin kuvaus ja ilmoittautuminen mukaan

10.04.2023 23

DELFOIDelfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin valitaan tutkimusaihetta eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Nämä asiantuntijat saatetaan vuorovaikutukseen aiheen teemojen ja toistensa kanssa tavalla, jossa korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman ja auktoriteetin sijasta.Delfoissa asiantuntijat vastaavat ja kommentoivat kysymyksiä ja väitteitä anonyymisti. Asiantuntijoiden nimettömyydellä vältetään ilmaisu- ja kuuntelurajoitteita, joita kohdataan kasvokkainryhmissä.

Delfoin erottaa survey-metodeista sen iteratiivisuus (feedback). Päinvastoin kuin gallupeissa mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto kierrätetään takaisin eksperteille. Palautetiedon avulla vastaajia ohjataan perustelemaan valintojaan. Tiedon muodostus etenee kierroksittain niin, että edellinen kyselykierros muodostaa pohjan seuraavalle.

Delfoi-tutkimus käynnistetään usein jostain ajan- tai tulevankohtaisesta riita- tai kiistakysymyksestä. Ihanteellinen kiistakysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon keskustelunaihe, joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan.

10.04.2023 24

eDelfoi