tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinki
TRANSCRIPT
Letturobotteja vai kaupunkiviljelyä? Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketju 2016-2050 Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka -seminaari 23.1.2016
Satu Korhonen Demos Helsinki www.demoshelsinki.fi [email protected] Twitter: @Satu_Koo
Demos HelsinkiPohjoismainen riippumaton ajatushautomo. Viisitoista työntekijää eri tieteenaloilta. Kaikissa hankkeissa toinen asiakas on aina yhteiskunta.
Teema-alueina osaamisdemokratia ja resurssiviisas talous. Tulevaisuudentutkimus ja yhteiskehittäminen keskeisinä lähestymistapoina.
Kulutus vuonna 1980?
Photo by Patrik Breen , copyright CC
”1980-luvun loppuvuosien kulutuksessa alkoi olla viitteitä asumisen, vapaa-ajan ja tietoliikenteen merkityksen kasvusta.
Vapaa-ajan kulutusta kasvattivat tuolloin erityisesti harrastusvälineiden hankinnat ja matkailu.”
Tilastokeskus
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].ISSN=1798-3533. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2015].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/leh.html
Lähde: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi.html
Vapaa-ajan kulutus on tuore ilmiö. Kotitalouden kolme suurta ovat
asuminen, liikenne ja elintarvikkeet.
Kulutus vuonna 2050?
Kulutus vuonna 2050?
Photo by JD Hancock, CC license, copyright CC
Varoitus kuumatkailijoille: Tulevaisuus rakentuu suureksi
osaksi niistä asioista, jotka ovat läsnä jo tänään.
Ruokailmiöitä nyt:
Yksilöllistetty, elämäntapaan sopiva tutkimustieto.
Leipäjono.
Heinäsirkkojen kasvatuskontti.
Nyhtökaura.
Kiireisen ravintoratkaisut.
Tasa-arvo: kuinka mahdollisuudet hyvään ravitsemukseen toteutuvat eri ryhmille?
Yksilöllisyys: Kenelle terveelliset ratkaisut ovat haluttavia, normaaleja, hyväksyttäviä? Mitä ihmiset voivat tehdä itse?
Kuluttajuus: Mitä on helposti saatavilla? Miten hyödynnetään se, että ruoka kiinnostaa ihmisiä? Mitä uutta kuluttajat voisivat haluta?
Tuotantokeinot ja arvoketju: Entä jos kaupat eivät enää kuratoi ravintoamme? Entä jos söisimme kestävämmin?
Muutos: Terveys- ja ympäristötekijät luovat suurta painettaruokatottumusten muutokselle suurelle osalle ihmisistä.
Ruoka ja isot kysymykset
Minä, me ja
yhteiskunta
20302015 2050
Niukat resurssit
Muuttuva väestö
Teknologinen planetarismiGlobaali
talous
Megatrendit
Kulutus tänään
Lähde: Envimat -projekti www.ympäristö.fi/syke/envimat
http://homecarebyseniorsnj.com/back-to-school-for-seniors/
Ihmiset tänään
Megatrendi: Muuttuva väestö
osaavampaa
enemmän vapaa-aikaa
kaupunkilaisempaa
pitkäikäisempää
Megatrendi: Minä, me ja yhteiskunta
yksilöllisyys
kuluttajuus
itse ja yhdessä tekeminen
elämäntapojen moninaisuus
Teknologia tänään
www.sustainable-lifestyles.eu
www.sustainable-lifestyles.eu
Pandemic technology
Meritocracy
Endemic technology
Human-centrism
www.sustainable-lifestyles.eu
Singular Super ChampionsHintamekanismiUpcycling-talouden läpimurtoTiivis kaupunkirakenneKilpailullisuus
UbiikkiteknologiatAmmattirakenteen hajoaminenDigitaaliset yhteisöt3D-tulostus muuttaa kuluttajuutta
EnergiakriisiPaikalliset teknologiat ja resurssitPaikallisen osaamisen keskittymätPalvelutalous
Talouskriisi, valtioiden taantuminenPaikallisuus, moniammatillisuusAlkutuotannon roolin korostuminen
Governing the Commons
Local Loops
Empathetic Communities
Megatrendit muuttavat kuluttajuutta,
elämäntapoja ja ruoan arvoketjuja.
2050: Kiltakanttiini vai älykoti? Painottuuko ruoan merkityksellisyys vai vapauttaako
(edullinen, skaalautuva) teknologia meidät ruoanvalmistuksesta?
Ruoka sosiaalisena ilmiönä Case Spirulina
Spirulina 1960Japani
Nälänhätä
Raaka-aine
Tieteen voitto
Spirulina 2016Koko maailma - mutta niche
Superruoka
Yksilöllinen valinta
Peer-to-peer
Spirulina ei ratkaissut maailman ravitsemusongelmaa. Erikoisen makuinen ravitsemusjauhe on kyllä kestosuosikki pienelle osalle ihmiskuntaa.
Uuden aallon ratkaisut lähtevät tämän ajan ongelmista: kuinka tuottaa ekologisesti proteiinipitoista ruokaa, joka on istuu ihmisten käsityksiin hyvästä ruoasta?
AfterDawn 5.8.2013
Keinoliha ja lihankorvikkeet: Petrimaljasta festarievääksi?
Photo by Eva Rinaldi, copyight CC
d
Elämäntapoihin vaikuttaa joukko toimijoita, kestävän kulutuksen portinvartijoita.
Ryhmät uudistavat ruoan arvoketjua
Ravintolapäivä
Tuottajalta kuluttajalle
HS 10.6.2015
HS 11.6
HS 10.6Jakamistalous, Alustatalous
Tulevaisuuden ruokakulttuuri nyt
Uudet tuotteet eivät riitä muuttamaan ruokakulttuuria.
Suomalainen tapa levittää hyvän elämän kansalaistaitoja koulun välityksellä kiinnostavat maailmalla. Brittilehti Monocle haastatteli keväällä 2015 Demos Helsingin Juha Leppästä kotitalouden, käsityön ja liikunnan opetuksesta.
”Näistä aineista on tullut osa suomalaisuutta.”
Tulevaisuuden ruokakulttuuri 1. Hyvän elämän porttiteoria. Yhdessä toimiminen, itsensä toteuttaminen ja kestävän kulutuksen mallien oppiminen ovat tulevaisuuden ruokakulttuurin ankkureita.
2. Kestävä kulutus on järkeviä valintoja sekä uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat perustarpeita, joiden kulutukseen kohdistuu suuria muutospaineita. Nykyiset ratkaisut kuluttavat liikaa luonnonvaroja. Uusien ratkaisujen pitää sopia yksilöllistyneiden ihmisten elämäntyyleihin.
3. Tulevaisuuden ruokakulttuuri tehdään yhdessä. Lainsäädäntö ja normiohjaus ovat tärkeitä ohjauksen keinoja. Kuitenkin arjessa instituutiot, ryhmät ja mielipidevaikuttavat ratkaisevat valintoja usealle. Empatia ja yhdessä toiminen tukee sellaisen ruokakulttuurin rakentamista, joka luo mahdollisuuksia meille kaikille.
