Tulevaisuuden näkymiä: globalisaatio, globaalimuutos ja Suomi

Marja JärveläSuomalainen yhteiskunta

Luento 916.2.2010

Suomalainen yhteiskunta –luentosarjakevät 2010, 18 tuntia, 2 p, MaA 103

• 19.1. Johdanto: elämäntavan muutos jälleenrakennuksesta nykypäivään ti klo 14 Paikka M103 (Musica)

• 21.1. Suomi maailmassa – Metsäsuomi ja tietoyhteiskunta to klo12 MaA 103

• 26.1. Väestö, muuttoliike ja alueiden Suomi Ag Aud 2• 28.1 Muuttuvat työt ja työsuhteet YTT Timo Anttila MaA103• 2.2. Palkkatyö, hyvinvointi ja uudet sosiaaliset jaot Ag Aud 2• 4.2. Koulutuspolitiikka: reformista reformiin MaA 103• 9.2. Niukkuudesta kulutusyhteiskuntaan Blomstedt• 11.2 EU Suomi ja maaseudun muutos YTT Antti Puupponen AgAud1• 16.2. Tulevaisuuden näkymiä: globalisaatio, globaali muutos ja Suomi

MaA103

• Tentti to 25.2. 12-14 MaA 103 ja uusinta to 4.3. klo 12-14 MaB133

Luennon rakenne

• Keskeisten käsitteiden määrittelyä

• Globaalisaation ja globaalimuutoksen yhteisvaikutuksesta

• Neljä skenaariota

Globalisaatio

• Globalisaatiolla tarkoitetaan mannerten välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen virtojen ja käytäntöjen lisääntymistä, kasvua, kiihtymistä ja aiempaa suurempaa merkitystä.

• Erilaistumista vai

yhdenmukaistumista ?

(Held, D. & McGrew, A. 2002)

Kuva: Wikipedia, Maapallo

Globalisoitumisen aspekteja

• Taloudellinen (Joseph E. Stiglitz; David Korten)

• Sosiaalinen (Manuel Castells; Immanuel Wallerstein)

• Kulttuurinen (Marshall McLuhan, Richard Sennett)

Globalisaatiokritiikkiä

• Globalisaatio ei poista hyvinvoinnin polarisaatiota

(vai tuottaako polarisaatiota ?)

• Globalisaatio on kuin juna, jolla ei jarruja

• Ihmiset menettävät otettaan elämänolojensa hallinnassa

• Globalisaatio uhkaa elinympäristöjä ja lisää viime kädessä pakolaisuutta.

Globalisaatio ja moraali

• Arvojen universalisoituminen (esim. ihmisoikeudet)

• Paikalliset arvot ja moniarvoisuus

• Oikeuksien ja velvollisuuksien suhde haasteena

• Uusia moraaliperustoja

(esim. ekososiaalinen

moraali)

Globaalimuutos

• Globaalimuutos viittaa ilmakehässä ja luonnonympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joilla on merkitystä maailmantasolla, sekä luonnonolojen että yhteiskuntien osalta.

• Usein tarkoittaa samaa

kuin ilmastonmuutos.

Globaalimuutoksen määrittelyä

• Ihmisen toimin aiheutettu maapallon ekologisen systeemin (systeemien) muuntelu,

joka nostaa esille yhteiskuntapoliittisen kysymyksen kestävästä kehityksestä.

Globaalimuutoksen osatekijöitä

• Ilmastonmuutos, otsonikerroksen ohenema

• Biodiversiteetin kaventuminen, geenimuunneltujen tuotteiden ja eliöiden ekologiset, sosio-ekonomiset ja moraaliset riskit

• Puhtaan veden puute

Kuva: Tekniikka ja talous 2007

Suomi ja ilmastonmuutos

• Suomi ja EUn “ilmastokupla”

• Mittava jalanjälki

• Ekotehokas suurtuotanto

• Kylmä ilmasto

Luonnonvara Suomi

• Vesirikas maa• Vauras myös biomassan osalta• Paljon vartija huipputeknologiassa (esim.

geenimuunnellut pohjoisen puulajit)• Mahdollinen hyötyjä ilmastonmuutoksesta lyhyellä tähtäimellä (esim. kasvukauden pidentyminen).

Kuva: Reijo L. 2009

Globalisaatio ja globaalimuutos tulevaisuusperspektiivinä

• Vientiteollisuuden päästökauppaongelmat• Energiapolitiikan haasteet: hajautettua vai keskitettyä; kotimaista vai tuontienergiaa• Perinteisen teollisuuden ekotehokkuus

punnintaan• Kotimarkkinoille lisää painoarvoa• Kotimaista ruokaa ?• Hyvinvointipalveluja vientiinkin ?• Suurempi rooli kansainvälisessä kehitystyössä ?

Tulevaisuus skenaarioina

Perustana lähtötilanne 1995 ja sen ajan integraation mahdollisuudet

1. Vahva integraatio läntiseen Eurooppaan

2. Itämeren skenaario

3. Integraatio itään

4. Globalisoitumisskenaario

Toteutunut skenaario

• Yhdistelmä kaikista malleista niin että Eurooppa skenaario dominoi ja globalisoitumisskenaario hyvänä kakkosena.

• Esim. keskeisillä

teollisuudenaloilla.

Eurooppa-skenaario

• Vahvuudet- Vältetään sosiaalinen ja poliittinen

eristäytyminen suhteessa Eurooppaan- Ylikansallisten ympäristöongelmien

hoitamiselle on suuremmat mahdollisuudet- EUn täysjäsenyys yhteismarkkinoihin

takaa suurimman mahdollisen tuen kaupalle ja taloudelliselle vuorovaikukselle Euroopassa

Eurooppa-skenaario

• Kielteistä- Joillakin talouden toimintasektoreilla esim.

maataloudessa reuna-alueongelmat korostuvat, samalla kansallisvaltion edellytykset turvata sektoreiden toimintaa ovat rajoitetut

- Integraatio ei vastaa tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien etuja

- Vaikka sosiaalipolitiikka luetaan EUssa kunkin valtion sisäiseksi asiaksi, muodostuu sosiaalipolitiikalle uusia reunaehtoja.

Itämeren skenaario

Myönteistä- Mahdollisuus uusiin markkinoihin ja

yhteistoimintaan entisissä sosialistisissa maissa

- Taloudellinen toimeliaisuus voi lisätä sosiaalista liikkuvuutta ja parantaa toimeentuloedellytyksiä alueella

- Pohjoismainen hyvinvointivaltioperinne voi muodostua toimivaksi kehitysmalliksi

Itämeren skenaario

Kielteistä

- Pääoman niukkuus laajoilla alueilla rajoittaa taloudellista toimeliaisuutta

- Toimintakulttuurien erot vaikeita ylittää

- Yhteiset integroitumisen intressiperusteet vähäisemmät kuin Länsi-Euroopassa

Integraatio itään

Myönteistä

- asiantuntemuksen, teknologian ja yrityskulttuurin vienti laajasti mahdollista

- Markkinat kehittymättömät, mutta potentiaalisesti erittäin suuret

- Pienyrityksillä ja kansalaisaktiivisuudella enemmän tilaa ja matalammat kynnykset kuin Länsi-Euroopan suunnalla

Integraatio itään

Kielteistä

- Venäjän taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset olot vakiintumattomat

- Taloudelliset voitot voivat olla suuria, mutta myös riskit erityisen suuria

- Kulttuurierot vaikeasti ylitettäviä

Globalisoitumisskenaario

Myönteistä- Kaikkia toiminnallisia ideoita ja

markkinamahdolliuuksia kannustetaan ja käytetään hyväksi

- Kehitysmaihin suuntautuva asiantuntemuksen, teknologian ja yrityskulttuurin vienti mahdollista

- Kansainvälisen erikoistumisen ja työnjaon hyväksikäyttö laajasti mahdollista

Globalisoitumisskenaario

Kielteistä- Taloudellisen ja poliittisen yhteistoiminnan

vakiintumattomuus todennäköisesti lisääntyy (kriisiherkkyys)

- Pääomat saattavat karata ulkomaisiin kasvukeskuksiin

- Sosiaalisesti raskas skenaario, joka vaatii kansalaisilta sekä muutos- että muuttovalmiutta.

Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus

Kansallisen identiteetin aaltoliikettä 1950-2006

1950 jälleenrakennusta, sotakorvauksia, sisua ja saunaa (erillisyys maailman keskuksista, uuden identiteetin rakennusta)

Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus

• 1960-luku

idän ja lännen välissä – ristivetoa poliittisessa identiteeteissä

urbanisoitunut kuluttaja

katsoo länteen

Kuva: Koskesta voimaa kokoelma

Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus

1970-luvu

• Uusien sukupolvien esiinmarssi

• Hyvinvointikansalaisuus syntyy

Kuva: Yle

Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus

1980-luku

• uudet suomalaiset yhteiskunnat:

kulutus-, koulutus-, tieto-, hyvinvointi-

“Pohjolan Japani” – nopea high tech kehitys

• uudet liikkeet

Kuva: Aurora-lehtiKuva:YLE

Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus

1990-luvu• Neuvostoliiton romahdus – poliittisen

kahtiajaon kuolema• Katse Länteen ja äkkiä• Lama: takaisin Lintukotoon• EU-jäsenyys• Modernisoitumisen maailmanennätyksiä

kirjataan (nopeat rakennemuutokset ja teknologian kehitys)

Kuva:Yle

Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus

Vuodesta 2000-

Osaamisyhteiskunta Kiina-ilmiön edessä

Mihin tarvitaan kansallista kulttuuria ?

Vastaako Suomi globaalimuutoksen haasteeseen ?

Riittääkö osaamisyhteiskunnassa kumppanuutta ?

Kuvat: YLE