tulevaisuuden koulu opettajuus...

Tulevaisuuden koulu – Opettajuus muutoksessa

Ulla Ilomäki-Keisala OPStuki 2016, koulutuskoordinaattori

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu [email protected]

040-1898959

Ulla Ilomäki-Keisala

mailto:[email protected]



OPStuki 2016 –työpajan 3 sisällöt Tulevaisuuden koulu – Opettajuus muutoksessa

• Opettajan rooli ja muuttuva tehtävänkuva

• Hyvä opettaminen

• Kodin ja koulun välinen yhteistyö

• Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät mukana opetussuunnitelmatyössä


Todaysmeet.com

• Avaan selain.

• todaysmeet.com/_________________

• Kirjoita nimesi tai lempinimesi.

> Join

• Kirjoita viestisi (esim. ajatus, idea, kommentti, kysymys tms.)

> Say


TERVETULOA TYÖPAJAAN 3!

1. Mitä vaiheita opettajuuteesi on liittynyt urasi aikana?

2. Miten opettajuutesi on muuttunut urasi aikana?

3. Mikä on muuttanut opettajuuttasi eniten?

4. Mikä on muuttanut opettamistasi urasi aikana eniten?


OPETTAJAN ROOLI JA MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA


”PUHUVA KYNÄ” (1)

• Neljä henkilöä / ryhmä

• Yksi minuutti / henkilö

• Missä rooleissa olet opettajana päivittäin?

- Missä rooleissa olet useimmiten?

- Mikä rooleista on mieluisin?

- Mikä rooleista on epämieluisin tai haastavin?

(Heli Lepistö)


OPETTAJAN ROOLEJA

• opettaja

• kasvattaja

• ohjaaja

• kannustaja

• auttaja

• mahdollistaja

• asiantuntija

• kasvatuskumppani

• yhteistyökumppani

• kollega

• alainen

• jne.



• Neljä henkilöä / ryhmä • Yksi minuutti / henkilö • Mitä työtehtäviä teet päivittäin? - Mitkä työtehtävät toistuvat päivittäin? - Mitkä tehtävät ovat Sinulle

mieluisia tai soveltuvia? - Mitkä tehtävät ovat Sinulle haastavia? - Mitä työtehtäviä teet yhdessä jonkun

toisen opettajan tai tiimin kanssa?


OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ

1. Oman opetuksen suunnittelu

2. Yhteistyö – opettajan työ muiden kansssa

3. Eettinen sitoutuminen opetusammattiin

4. Oppilaiden erilaisuus ja heidän valmentamisensa tulevaisuutta varten

5. Opettajien oma ammatillinen kasvu ja oppiminen

(Hannele Niemi)


OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ • Mikä on opettajan tärkein tehtävä?

• Miten maailmassa ja yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan opettajan tehtäviin?

• Jääkö opetuksen suunnittelulle ja opettamiselle tarpeeksi aikaa?

• Miten uusi opetussuunnitelma 2016 muuttaa tai vaikuttaa opettajan rooliin, tehtäviin ja tehtävänkuvaan tulevaisuudessa?


OPETTAJAN MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA (1)

• Toimintatapojen ja koulun toimintakulttuurin uudelleen ajattelua, suunnittelua ja käytänteiden toteutusta

• Yksintekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen niin

opetus- kuin kasvatustyössä

- suunnittelu, toteutus ja arviointi - moniammatillinen yhteistyö - eri oppiaineita opettavien opettajien yhteistyö - samanaikaisopetus, tiimityö jne.

• Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä uusien toiminta- ja työskentelytapojen kehittäminen

- vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutuksen määrä - ajan ja työtehtävien hallinta


OPETTAJAN MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA (2)

• Yhteistyön lisääntyminen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - asiantuntijatehtävät

• Oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median tuomat muutokset - oppimateriaalien jakaminen, kierrättäminen ja kehittely

• Työtehtävien jakaminen ja kierrättäminen oppivassa yhteisössä - vaatimukset ja haasteet > mielekkyys > työmotivaatio > ajankäyttö

• Opettajien ja muun henkilökunnan vahvuuksien ymmärtäminen ja hyödyntäminen

- niin opetus-, kasvatus- kuin koulun kehittämistyössä



• Neljä henkilöä / ryhmä

• Yksi minuutti / henkilö

• Miten määrittelisitte käsitteen opettajuus?

- Mitä opettajuus on?

- Mihin suuntaan opettajuus kehittyy?

- Miten opettajan työ ja opettajuus hahmotetaan koulun ulkopuolelta katsottuna?


OPETTAJUUDEN KEHITTYMISESTÄ Opettajuuden kehittyminen kohti vuotta 2010

• 1960-luku Sosiaalistaja/kansankynttilä

• 1970-luku Hyvän opetustaidon omaaja

• 1980-luku Asiantuntija

• 1990-luku Reflektoiva tutkija

• 2000-luku Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä (Olli Luukkainen)

Opettajuuden kehittyminen kohti vuosia 2020–2030?


OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 –BAROMETRI

• Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston • Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n • yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: • Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta • Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 • Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77

asiantuntijaa • Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja

virkamiehet • Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen

edustajat jne. • Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma;

Oppimisen tulevaisuus 2030

IRMELI HALINEN Ulla Ilomäki-Keisala

MIKÄ ON DELFOI? • Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden

perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta.

• Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).

• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.


RATKAISTUJA KYSYMYKSIÄ 2030 eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä

• Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa

• ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen,

• itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen;

• osaamisen näyttäminen

• Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla

• yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat

• eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan

• tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen

• Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää

• yksilölliset tarpeet

• yhteistoiminnallisen oppimisen muodot

• Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä

• moniammatillisuuden lisääntyminen


DIALOGIT eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi

tulevaisuuspoluiksi

• Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus • yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden

kunnioittaminen

• Globalisaation alueelliset seuraukset • fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen;

esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.

• Opetuksen toteuttamisen tavat • perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen

tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?


DIALOGIT eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi

tulevaisuuspoluiksi

• Arviointi • metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö

• koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit

• yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt

• Yleissivistys • opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija


KIISTAKYSYMYKSET eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä

• Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?

• tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen

• Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen

• monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus

• Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta

• keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.

• ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen

• Englanti oppimisen kieleksi

• moni- vai monokulttuuristuminen?

• Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia

• inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet


OPETTAJUUDEN KAKSI ULOTTUVUUTTA


Opettajan orientaatio opettajan tehtävään

Yhteiskunnan edellyttämä orientaatio opettajan tehtävään

(Olli Luukkainen)

MILLAINEN OPETTAJA?

Millainen on opettajan • ihanneminä • normiminä • reaaliminä?

(vrt. Kari Uusikylä)

Missä vaiheessa uraa? • Aloittelija • Edistynyt aloittelija • Pätevä suorittaja • Kokenut suorittaja • Asiantuntija

(Dreyfys&Dreyfys 1986)


OMA KASVU – NOVIISISTA EKSPERTIKSI Asiantuntija

Kokenut suorittaja

Pätevä suorittaja

Edistynyt aloittelija

Aloittelija (Dreyfys&Dreyfys 1986)

Aloittelija Edistynyt aloittelija Pätevä suorittaja Kokenut suorittaja Asiantuntija

• Mitä aloittelijalla on annettavana kokeneelle opettajalle? Entä mitä kokeneella opettajalla on annettavana aloittelijalle?

> vrt. ops-työ

(vrt. Hannele Niemi)


EKSPERTISTÄ NOVIISIKSI? Asiantuntija

Kokenut suorittaja

Pätevä suorittaja

Edistynyt aloittelija

Aloittelija (Dreyfys&Dreyfys 1986)

• Milloin ja missä tilanteissa kokenut suorittaja tai asiantuntija voi joutua aloittelijan rooliin?

• Mitä yhteistyöllä saadaan aikaiseksi työyhteisössä? >

vrt. esimerkiksi tietoteknologinen osaaminen, uudet työtavat jne.

> vrt. sisäinen täydennyskoulutus

> vrt. pedagoginen johtaminen, henkilöstö- ja muutosjohtaminen


OPETTAJUUDESSA KEHITTYMINEN

Opettajan työ on elinikäinen kehitysprosessi: 1. Opettajankoulutus 2. Opettajan työn ensimmäiset vuodet nk.

induktiovaihe > perehdyttäminen, mentorointi

3. Täydennyskoulutus ja työnohjaus

(vrt. Hannele Niemi)


KUMPPANUUS JA VALMIUDET

• Opettajan ammatti perustuu kumppanuuteen

• Opettajan työssä on monia toisiinsa hyvin oleellisesti kytkeytyviä osa-alueita. Voidaan kuitenkin erottaa kolme laajaa kompetenssialuetta, joissa opettajalla tulisi olla hyvät valmiudet: – Tieto ja teknologia

– Työ ihmisten kanssa

– Työn yhteiskunnallinen ulottuvuus

(Hannele Niemi)


SOSIOKULTTUURINEN MUUTOS

”Monet tutkijat ovatkin korostaneet paikallisen yhteisön ja opettajan roolia. Muutoksia voi tapahtua, jos saadaan aikaiseksi toimijoiden välinen luottamus, tukitoimia on riittävästi ja opettajat sitoutuvat muutokseen. Englantilainen Willian A. Reid on esittänyt todellisen opetussuunnitelmamuutoksen tarkoittavan samalla koulun sosiokulttuurista muutosta. Koulut eivät ole mekaanisia tavarantuottajia, vaan toimintakulttuureja.”

(Jari Salminen)


SWOT JA OPETTAJUUS

VAHVUUTENI

HEIKKOUTENI

MAHDOLLISUUTENI

RISKINI, UHKANI


TOIMINTAKULTTUURI

PERUSTELUONNOKSESSA

Oppiva yhteisö

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Vuorovaikutus ja monipuolinen

työskentely

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Osallistuminen ja demokraattinen

toiminta

Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen

suuntautuminen

Paikallinen

Ulla Ilomäki-Keisala Irmeli Halinen, Opetushallitus

SWOT JA OPPIVA YHTEISÖ

VAHVUUTEMME

HEIKKOUTEMME

MAHDOLLISUUTEMME

RISKIMME, UHKAMME


DYNAAMINEN SWOT-ANALYYSI

Vahvistetaan vahvuuksia

Parannetaan heikkouksia

Hyödynnetään mahdollisuuksia

Varaudutaan riskeihin


OPPIVAKSI YHTEISÖKSI (1)

• Otetaan aikaa pedagogiseen keskusteluun.

• Rakennetaan yhteinen visio.

• Otetaan aikaa yhdessä tekemiseen.

• Otetaan aikaa osaamisen jakamiseen.

• Kokeillaan ja kehitetään yhdessä.

• Luotetaan.

• Tuetaan ja kannustetaan.

(Heli Lepistö)


OPPIVAKSI YHTEISÖKSI (2)

• Miten oppivan yhteisön ammatillinen osaaminen kasvaa ja on ajantasalla olevaa?

• Millaista osaamista eri ikäiset työntekijät tarvitsevat uuden opetussuunnitelman tekemisessä ja sen jälkeen?

• Miten täydennyskoulutuksesta huolehditaan?

• Miten työyhteisössä jaetaan osaamista?


OPETTAJUUDEN TARKASTELUA

• Miten opetussuunnitelma 2016 muuttaa opettajuutta?

Esimerkiksi vrt. Opetusuunnitelman perusteiden

luonnokstekstit ja OPStuki 2016 - työpajojen 1 ja 2 sisällöt:

- koulun toimintakulttuurin muutos - uusi oppimiskäsitys - laaja-alainen osaaminen - oppiaineiden yhteistyö, eheyttäminen - työtavat jne.


1. Mitä muutoksia opettajuudessa tulee tapahtua?

2. Mikä muuttuu opettajuudessa joka tapauksessa?

3. Mikä ei saa muuttua opettajuudessa?

OPETTAJUUS MUUTOKSESSA


LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa?

Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta?


MITEN OPS 2016 MUUTTAA OPETTAJUUTTA?

Laaja-alainen osaaminen: • Ajattelu ja oppiminen

• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• Monilukutaito

• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys

• Osallistuminen ja vaikuttaminen

(vrt. Perusteluonnostekstien kehittyminen, esim. Ajattelu ja oppiminen

> Ajattelu ja oppimaan oppiminen)


OPPIMINEN JA OSAAMINEN MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA

• Oppilas on aktiivinen toimija

• Myönteiset tunnekokemukset ja yhdessä tekeminen ja uutta luova toiminta edistävät oppimista

• Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa – kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

• Taitojen merkitys

• Kasvaminen vastuuseen omasta opiskelusta

• Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi

• Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys

Irmeli Halinen, Opetushallitus


OPPIMISYMPÄRISTÖJEN AJATTELEMINEN UUDELLEEN

• Ympäristöjen monipuolisuus sekä tietoja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

• Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kietoutuminen yhteen

• Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen

• Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja tekemiseen

• Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät näkökulmat



TYÖTAPOJEN VALINNAN LÄHTÖKOHDAT

• Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet

• Laaja-alaisen osaamisen edistäminen

• Motivaation vahvistaminen

• Eriyttäminen ja työtapojen valinta

• Eheyttäminen ja työtapojen valinta

• Yhteisöllisen oppimisen tukeminen

• Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen



Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

Monilukutaito

Tieto- ja viestintä-

teknologinen osaaminen

Työelämä- taidot ja yrittäjyys

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Ajattelu ja oppiminen

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen

Perusteluonnos 24.1.2014 / Irmeli Halinen, Opetushallitus


AJATTELU JA OPPIMINEN Vuorovaikutus sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen ajattelun kehittymisen ja oppimisen edellytyksenä Tutkiva ja luova työskentelyote

• luottamus omiin näkemyksiin ja samalla valmius tarkastella omia ajatuksiin, nähdä asioita toisin ja hakea uutta tietoa, analysoida ja tarkastella eri näkökulmista

• ongelmanratkaisu, argumentointi, päättely ja johtopäätösten tekeminen, systeeminen ajattelu, luovuus ja innovatiivisuus harjoiteltavina taitoina

Oppiva asenne ja oppimaan oppimisen taidot

Irmeli Halinen, Opetushallitus Ulla Ilomäki-Keisala

MONILUKUTAITO • Käsitteeseen kuuluvat aikamme monet erilaiset

lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot

• Käsite kattaa mm. kirjoitetun tekstin lukutaidon, kuvanlukutaidon, numeraalisen/matemaattisen lukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon

• Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien/tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona esikoulusta läpi elämän

• Haasteena on, että tietoa tuotetaan ja esitetään yhä enemmän monikanavaisesti: sanallisesti, kuvallisesti, äänellisesti, numeerisesti ja kinesteettisesti ja näiden yhdistelmien avulla.

Irmeli Halinen, Opetushallitus Ulla Ilomäki-Keisala

KUKA OPETTAA JA MITEN? • Kuuluu kaikkiin oppiaineisiin: kullakin tiedonalalla on

omat sille tyypilliset tavat välittää ja tuottaa tietoa • Opetuksessa edetään arkikielen hallinnasta kohti

tiedonalojen käsitteellistä kieltä • Liittyy ajattelun ja oppimisen taitoihin: kykyyn

hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa • Hyödynnetään uudistuvaa teknologiaa mutta opitaan

myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja • Vapaa-ajan tekstit, informaali oppiminen ja ilo

mukaan monilukutaitoon Irmeli Halinen, Opetushallitus


TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN

• TVT-osaamisen pääalueet

• Käytännön työtaidot ja oma tuottaminen

• Vastuullinen ja turvallinen toiminta

• Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely

• Vuorovaikutus ja verkostoituminen

• Yleisiä tietoja viestintäteknologia valmiuksia ovat:

• Teknologiaan liittyvän kielen ja käsitteiden hallinta

• Jatkuvasti uudistuvan teknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet

• Teknologian sovellusten ja käyttötarkoitusten tunteminen

• Teknologian merkityksen ja roolin ymmärtäminen työelämässä, osana useimpien työalojen ammattitaitoa

• Teknologian vaikutusten pohtiminen kestävän kehityksen näkökulmasta

• Kokemukset teknologian käytöstä monenlaisessa, myös kansainvälisessä yhteistyössä; teknologian rooli globaalissa maailmassa



1. Mitä oppiainetta haluaisit kehittää? Minkä oppiaineen

opetussuunnitelmaan haluaisit vaikuttaa tulevassa

ops-työssä alueellasi, kunnassasi ja/tai koulussasi?

2. Valitse yksi Sinua kiinnostava oppiaine.

3. Kirjoita oppiaineen nimi ja oma etunimesi pöydällä

olevaan lappuun.

ORGANISOINTIA

kemia Hannes


matematiikka Elina

äidinkieli ja kirjallisuus

Ulla

kuvataide Anne

”RÄJÄHTÄVÄ KESKUSTELU”

Miten laaja-alainen osaaminen muuttaa opettajuutta, opettamista ja opettajien yhteistyötä – koulun toimintakulttuuria?

n. 10 min/dia


1. AJATTELU JA OPPIMINEN • Miten edistämme tutkivaa ja luovaa

työskentelyotetta? (esim. leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat)

• Miten toteutamme oppiainerajat ylittävää opetusta ja työskentelyä koulussamme tällä hetkellä?

• Miten voisimme toteuttaa oppiainerajat ylittävää opetusta, opiskelua ja työskentelyä koulussamme jatkossa?

• Millainen oppiva yhteisö olemme nyt ja millainen haluamme olla tulevaisuudessa?


2. ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT

• Mitkä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat osalla oppilaistamme kateissa tällä hetkellä?

• Mitkä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat oppilaan hyvinvoinnin ja oppilaan oman tulevaisuuden kannalta oleellisimpia?

• Miten koulussamme edistetään oppilaan hyvinvointia, itsestä huolehtimista ja arjen taitoja jatkossa paremmin?

• Miten oppimisen ilo lisääntyisi koulussamme nyt ja tulevaisuudessa?


3. KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU

• Mitä eri kulttuureja, kieliä ja katsomuksia koulussamme esiintyy (vrt. oppilaat, huoltajat, opettajat, muu henkilökunta)?

• Miten edistämme koulussamme suunnitelmallisesti kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan?

• Miten koulussamme harjoitellaan rakentavan mielipiteen esittämistä?

• Miten koulumme oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja?

• Miten koulussamme harjoitellaan ja opiskellaan sosiaalisia taitoja, suunnittelutaitoja, ilmaisutaitoja ja kädentaitoja?

• Miten kannustamme oppilaitamme ja opettajiamme kansainväliseen yhteistyöhön?


4. MONILUKUTAITO

• Mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa?

• Miten ymmärrätte käsitteen monilukutaito?

• Millaisia multimodaalisia tekstejä olette käyttäneet lähiaikoina?

• Millaisia ovat monilukutaitoiset opettajat?

• Miten oppilaita ohjataan ja kasvatetaan monilukutaitoisiksi?


5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN

• Millaista osaamista koulussamme jo on?

• Miten tietoja viestintäteknologinen osaaminen lisääntyy koulussamme?

• Miten oppilaamme etsivät, hankkivat, käsittelevät ja jakavat tietoa jatkossa monipuolisemmin?

• Miten oppilaat voisivat olla mukana koulumme tietoja viestintäteknologisen osaamisen kehittämisessä?

• Miten koulumme opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan tietoja viestintäteknologisten taitojen kehittymisestä huolehditaan?


6. TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN JA YRITTÄJYYS

• Miten seuraavat käsitteet liittyvät tulevaisuuden

työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja

yrittäjyyteen?


VUOROVAIKUTUSTAI-DOT

TYÖPROSESSIT VASTAVUOROISUUS PONNISTELU

NEUVOTTELUTAIDOT ERILAISET VAIHTOEHDOT

JÄRJESTELMÄLLISYYS SISUKKUUS

YHTEISTYÖ KOKEILU PITKÄJÄNTEISYYS EPÄONNISTUMINEN

RYHMÄTYÖSKENTELY TIETOTEKNIIKKA TYÖN ARVOSTUS PETTYMYKSET

VERKOSTOITUMINEN TYÖN ARVOSTUS ASENNE LOPPUUN TEKEMINEN

KÄYTÖSTAVAT PROJEKTIT TYÖN TEHO ONNISTUMINEN

7. OSALLISTUMINEN JA

VAIKUTTAMINEN • Miten määrittelisitte käsitteet osallistuminen ja

vaikuttaminen?

• Miten koulumme oppilaat voisivat kokea itsensä jatkossa paremmin kuulluiksi ja arvostetuiksi?

• Miten koulumme oppilaat voivat oppia keskustelu-, neuvottelu-, sovittelu- ja päätöksentekotaitoja jatkossa paremmin ja monipuolisemmin?

• Miten oppilaiden osallisuus ja osallistuminen lisääntyy koulumme arjessa?

• Miten vahvistamme koulumme oppilaiden yhteiskunnallista kiinnostuneisuutta ja taitoja toimia demokraattisen yhteiskunnan jäseninä?


LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Laaja-alainen osaaminen (15.4.2014): • Ajattelu ja oppimaan oppiminen

• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

• Monilukutaito

• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys

• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12,

Luonnos 15.4.2014)


KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ,

YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT MUKANA

OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ


SUOMEN VANHEMPAINLIITTO

• Tutustu Suomen vanhempainliiton materiaaleihin www.vanhempainliitto.fi:

- Vanhempien barometri 2013, Peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista

- www. vanhempainilta.fi

• erityisasiantuntija Tuija Metson PP-esitys: ”Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä” (www.ops2016.fi > työpajat 3)


http://www.vanhempainliitto.fi/

http://www.ops2016.fi/

VANHEMPIEN OSALLISUUS (1)

• vrt. Tuija Metso, Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä (www.thl.fi/teaviisari):

- Koulun toiminnan arviointi

- Koulun vuosittaisen suunnitelman laatiminen

- Kouluntilojen ja piha-alueiden suunnittelu

- Järjestyssääntöjen laatiminen

- Kouluruokailun suunnittelu, toteuttaminen

- Opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen

- Koejärjestelyistä päättäminen


http://www.thl.fi/teaviisari

VANHEMPIEN OSALLISUUS (2) • Vanhempia kiinnostavia teemoja luokan tasolla

esimerkiksi: - Opettajaan ja toisiin vanhempiin tutustuminen - Kuluvan lukuvuoden tavoitteet - Opettajan työtavat - Oppilaan arviointi - Oppilaiden väliset suhteet ja vuorovaikutus (kaverit,

kiusaamiseen puuttuminen) - Miten vanhemmat voivat tukea lapsen koulunkäyntiä?

Mitä opettaja odottaa vanhemmilta? - Mitä luokan vanhemmat yhdessä voivat tehdä luokan

hyväksi? - Kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt

(www.vanhempainilta.fi)


http://www.vanhempainilta.fi/


VANHEMPIEN OSALLISUUS (3)

• Vanhempia kiinnostavia teemoja koulun tasolla esimerkiksi:

- Kouluruokailu

- Välitunnit

- Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

- Oppilashuolto

- Koulun tilat

( www.vanhempainilta.fi)




PAIKALLISEN TYÖN KYSYMYKSIÄ

Mitä tietoja meillä on oman opetussuunnitelmamme toimivuudesta? • Kuinka opsia käytetään työn suunnittelun perustana? • Nähdäänkö kehittämishankkeiden yhteys opsin toteuttamiseen? • Millaisia eroja on eri henkilöstöryhmien/koulujen välillä? • Miten hyvin huoltajat ja oppilaat tuntevat opsin? • Miten opsista välitetään tietoa muille yhteistyökumppaneille? • Mitkä opsin osa-alueet toimivat hyvin, missä on kehittämistarpeita? • Mitä opimme viime ops-prosessista?


KASVATUSKUMPPANUUS (1)

• Mitä kasvatuskumppanuus tarkoittaa?

• Miten koulun henkilöstö ja huoltajat tekevät yhteistyötä kasvatuskumppaneina?

• Miten huoltajat tehdään tietoisiksi opetussuunnitelman kasvatustavoitteista?

• Miten huoltajat otetaan mukaan ops-työhön?

• Kodin ja koulun tehtävät

• Mikä on yhteinen tehtävä ja tavoite?

• Miten lapsen ja nuoren paras toteutuu?


KASVATUSKUMPPANUUS (2)

Kasvatuskumppaneiden yhteistyön mahdollisuudet ops-työssä: • Toimintakulttuurin muutos > huoltajien tiedot ja taidot sekä

asiantuntemus käyttöön • Arvot ja arvokeskustelut sekä arvokyselyt > Mitkä asiat ovat

hyvin? Mihin haluamme muutosta? • Kasvatuskumppanuus vaatii suunnittelua, jo olemassa olevien

toimintatapojen ja rakenteiden pohtimista ja uudelleen organisoimista, uusien toimintamallien kehittämistä

• Huoltajien osallisuus – osallistaminen • Aktiivisuuden ja toimijuuden vahvistaminen • Sitoutuminen: kaikkien osapuolten sitoutuminen

Tietoa ja keskustelua (vrt. tavoitteet, sisällöt, toteutus esim. oppiminen ja opiskelu, työtavat, opetusmenetelmät ja -materiaalit, arviointi jne. )


ESIMERKKEJÄ KASVATUSKUMPPANUUDESTA

• Oulun Ritaharjun koulu (ks. Parpala, Pertti. Osaamisen ja koulun johtaminen. – Teknologian ja uusien toimintamallien

juurruttaminen koulun arkeen ja oppimisen johtaminen. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.)

• Espoon Koulumestarin koulu (ks. Tornberg, Pirjo. Jaettu johtajuus ja osaamisen johtaminen Koulumestarin koulussa. Uusi

oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.)

• Joensuun normaalikoulu - Oppilaat haastattelevat omia vanhempiaan (vrt. Kodin ja koulun yhteistyö, arvot ja

toimintakulttuurin muutos)

• Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (ks. seuraava dia)

> Mitä kasvatuskumppanuus vaatii toteutuakseen?


KODIN JA KOULUN PÄIVÄN AATTOILTA Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa

26.9.2013 klo 18.00−18.02 Tervetuloa! (Kimmo Koskinen)

klo 18.03−18.15 Musiikkiesitykset (Oppilaat ja Sari Muhonen & Terhi Maskonen; Kaija Viitasalo-Tulkki & Pekka Tulkki) klo 18.15−18.25 Mikä on opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmauudistus?

OPStuki 2016 – Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus (Ulla Ilomäki-Keisala) klo 18.25−18.35 Wilman arvokysely koulumme huoltajille sekä yläluokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille

(Arto Vaahtokari) klo 18.35−18.40 Työpajojen toimintaohjeet (Reetta Niemi) klo 18.40−19.45 Työpajat kouluravintolassa (kesto 3x20 min) 1. Osallistava pedagogiikka (Reetta Niemi) 2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö (Anja Huurinainen-Kosunen & Heikki Niskanen) 3. Aktiivinen kansalaisuus (Sirkku Myllyntausta & Eija Kujansuu) 4. Kestävä kehitys (Juha Juntunen, Leena Hänninen & Tuija Peuhkuri) 5. Vertaissovittelu (Marjatta Junkkaala, Sirkka Staff & Tapani Saarinen) 6. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen (Heidi Mattila & Päivi Pitkänen-Kettunen) 7. Kieli ja kulttuuritietoisuus (Marja Martikainen & Martti Mery) 8. Monilukutaito ja mediakasvatus (Sirkka Laitinen, Päivi Korhonen ja Niklas Koppatz) 9. Sana on vapaa! (Katrianna Halinen & Ulla Ilomäki-Keisala) klo 19.45−19.50 Vinokuu-kuoro laulaa klo 19.50−20.00 Koontipuheenvuorot (yksi opettaja/työpaja) klo 20.00 Loppusanat (Ulla Ilomäki-Keisala ja Marja Martikainen)


MISSÄ KOULUN TOIMINNASSA HUOLTAJAT OVAT JO MUKANA?

• Vanhempainillat

• Juhlat ja tapahtumat

• Kodin ja koulun päivä (syyskuu)

• Kehitys- ja arviointikeskustelut

• Kasvatuskeskustelut

• Luokkatoimikunnat

• Vanhempainyhdistys

• Johtokunta

• jne.


MIKSI HUOLTAJIEN OLISI TÄRKEÄÄ OLLA MUKANA KOULUN TOIMINNASSA?

• Oppilaantuntemus > hyödyt kaikille osapuolille: oppilaalle, huoltajille ja opettajille

• Opiskelumotivaation tukeminen

• Vuorovaikutuksen lisääntyminen: tapa kommunikoida muuttunut > Miten koulussamme tiedotetaan huoltajia? Miten koulussamme kerrotaan huoltajille koulun tai oppilaan toiminnasta?

• Positiivisen ilmapiirin ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen

• Koulun hyvinvointi ja yhteisöllisyys ”Koko kylä kasvattaa”


SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Vanhempainilta syksy 2014 ”OPS-ilta”

- Miten voisimme toteuttaa vuorovaikutteisen vanhempainillan, jonka teema on OPS 2016?

- Mihin huoltajat voisivat tai haluaisivat vaikuttaa ops-työssä?

- Mistä huoltajat tarvitsisivat lisätietoa?

- Millainen illan rakenne voisi olla?

- Kuka ja ketkä osallistuisivat illan ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen?

- Miten huoltajat osallistetaan illan aikana?

- Missä ja milloin ilta järjestettäisiin?

- Kuinka kauan tilaisuus kestäisi?

- Pitäisikö luokkatoimikuntia aktivoida jotenkin? Entä muut sidosryhmät? JNE.


KUNTA- JA KOULUKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT

NÄKYVIKSI

Paikallinen, alueellinen ääni kuuluviin ja näkyviin...


MITEN PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT

OVAT EDISTYNEET?

• Organisaatio ja organisointi

• Tehtävät ja tehtävien jako

• Aikataulut

• Paikallisesti pohdituttavat asiat ja tuen tarve

• Verkostoituminen

• jne.



http://www.oph.fi/ops2016


www.ops2016.fi Ulla Ilomäki-Keisala


Ulla Ilomäki-Keisala www.ops-tyokalupakki.fi

http://www.ops-tyokalupakki.fi/



OPS-TYÖ ON ALOITETTU! (1) Esimerkkejä paikallisesta OPS2016 –työstä netissä:

Lohjan kaupungin ops-prosessi ja organisaatiomalli: www.lohja.fi http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=18&alasivu=18&ki

eli=246 Sodankylän kaupungin ops-prosessi: http://www.peda.net/veraja/sodankyla/ops2016 OPS 2016 käyntiin Aleksanteri Kenan koululla https://www.youtube.com/watch?v=Gdl2GQF_Rng&feature

=youtu.be


http://www.lohja.fi/

http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=18&alasivu=18&kieli=246

http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=18&alasivu=18&kieli=246

http://www.peda.net/veraja/sodankyla/ops2016

https://www.youtube.com/watch?v=Gdl2GQF_Rng&feature=youtu.be

https://www.youtube.com/watch?v=Gdl2GQF_Rng&feature=youtu.be

OPS-TYÖ ON ALOITETTU! (2)

OPS2016 aloitus Otalammella, Otalammen koulussa Vihdissä:

https://www.youtube.com/watch?v=ZwIOCCjw0Io

http://otalammen-ops.purot.net/

http://otalammen-ops.purot.net/ensimmainen-tehtava#message_52

Asikkalan Vääksyn yhteiskoulun ops-prosessi:

http://asikkalaops.purot.net/


https://www.youtube.com/watch?v=ZwIOCCjw0Io




http://otalammen-ops.purot.net/ensimmainen-tehtava





http://asikkalaops.purot.net/

PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA OHJAAVAT PERIAATTEET

• Normiperustaisuus

• Sitoutuminen työtä ohjaaviin suomalaisen yhteiskunnan normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin

• Tietoperustaisuus

• Huolellinen paneutuminen tutkimus- ja arviointitietoon sekä kehittämishankkeista ja koulun arjesta saatuihin kokemuksiin

• Tulevaisuuteen suuntautuminen

• Ratkaisujen pohdinta tulevaisuusnäkökulmasta, tiedon hakeminen mahdollisista tulevaisuuksista (ks. eBarometri.fi)

• Suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus

• Koko työprosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa, tavoitteen pitäminen kirkkaana


PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA OHJAAVAT PERIAATTEET

• Yhdessä tekeminen • Perusteiden laadinta monialaisissa, erilaisia näkemyksiä

edustavissa ryhmissä, laajapohjainen ohjausryhmä, jatkuva yhteydenpito eri tahoihin

• Kuunteleminen ja avoimuus • Perusteluonnosten avaaminen kommentointia varten,

palautteen aktiivinen hakeminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen

• Kunnioitus • Arjen kokemuksen kuuleminen, erilaisten näkemysten

pohdinta ja vuoropuhelu, paikallisen valmistautumisen ja opetussuunnitelmatyön vahva tukeminen


OPETUSSUUNNITELMATYÖN KESKEINEN TAVOITE

Luodaan yhdessä paremmat edellytykset

koulun kasvatus-

ja opetustyölle

kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle

kestävälle tulevaisuudelle


MIKÄ MUUTTUU? • Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan

yhteiskuntaan • arvoperusta ja tehtävä

• Oppimisen ja osaamisen määrittely • oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen

osaaminen

• Tapa toimia • Toimintakulttuuri ja kouluntyön käytännön järjestäminen

• Perusopetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen

• Vuosiluokkakokonaisuudet, monialaiset oppimiskokonaisuudet


Perusteluonnos 24.1.2014 / Irmeli Halinen, Opetushallitus


TOIMINTAKULTTUURI PERUSTELUONNOKSESSA

Oppiva yhteisö

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Vuorovaikutus ja monipuolinen

työskentely

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Osallistuminen ja demokraattinen

toiminta

Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen

suuntautu-minen

Paikallinen


MONIALAISET

OPPIMISKOKONAISUUDET

• Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi

• Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

• Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti • Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä

• Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja ”oikeaan” elämään

• Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä


UUDISTUMISEN TÄRKEYS, ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET JA

HAASTEET

• Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista, koherenssin rakentaja

• Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat

• Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat

• Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus

• Sisäisten haasteiden tunnistaminen

• Kasvatustyön merkitys – hyvinvointi oppimisen edellytyksenä

• Oppilaiden rooli

• Pedagogiikka

• TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö

• Oppiminen ja osaaminen


PAIKALLISESTI RATKAISTAVIA ASIOITA

• Miten työ organisoidaan ja resursoidaan

• Miten yhteistyö rakennetaan – miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan

• Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä

• Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta

• Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen

• Miten oma toimintakulttuuri linjataan

• Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä

• Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään

• Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen

• Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään

• Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat

• Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain


ePerusteet – uusi työkalu

• Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - ePerusteet

• Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta • normiosa

• tukiaineisto

• Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä

IRMELI HALINEN


1. Mikä pitää muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä?

2. Mikä muuttuu paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä joka tapauksessa?

3. Mikä ei saa muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä?

OPETUSSUUNNITELMA-TYÖSKENTELYSTÄ


BLOGIT OHJAAMASSA PROSESSIA

www.oph.fi/ops2016


Liikunnasta hyvinvointioppiaine • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa mietitään

koululiikunnan luonnetta ja tehtävää. Liikunnan osuutta valmisteleva työryhmä näkee yhdeksi keskeisimmistä koululiikunnan tavoitteista oppilaiden sisäisen motivaation vahvistamisen synnyttämällä myönteisiä kokemuksia ja vahvistamalla oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikkumisessa. Erilaiset liikuntatehtävät sekä liikuntamuodot ja -lajit nähdään toiminnallisina välineinä, jotka edesauttavat opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Liikunnanopettajan toimenkuva on muuttumassa yksittäisten liikuntatietojen ja -taitojen jakajasta oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjäksi.

• Kokonaisvaltaisuudesta olisi työryhmän mielestä mahdollista huolehtia

nykyistä paremmin, jos liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt jaettaisiin fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueisiin. Tavoitteena olisi monipuolinen toimintakyvyn vahvistaminen, mikä auttaisi oppilaita luottamaan itseensä ja selviämään erilaisista arkielämään kuuluvista toiminnoista.

(Matti Pietilä)


Käsityön opetuksen tavoitteena on

herättää uteliaisuus ja rohkeus keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

• Pian kommentoitavaksi tulevassa opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa käsityö nähdään sisällöltään laaja-alaisena ja monimateriaalisena oppiaineena. Siinä toteutetaan monipuolisesti käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa käsityöllistä toimintaa. Käsityössä oppilasta ohjataan entistä enemmän kokonaisen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja arviointi.

(Heljä Järnefelt ja Minna Matinlauri)


Lähteet (1):

• Opetushallitus, Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014, 14.11.2012

• Blomberg, Komulainen, Lange, Lapinoja, Patrikainen, Rohiola, Sahi & Turunen. Opettajuuteen ohjaaminen. PS-kustannus Opetus 2000. Hakapaino. Helsinki 2009.

• Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi. Oppiminen ja asiantuntijuus, Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. WSOY. Helsinki 2005.

• Heikkinen, Hannu L. T., Jokinen Hannu, Markkanen Ilona ja Tynjälä Päivi. Osaaminen jakoon, Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. PS-kustannus Opetus 2000. Bookwell Oy. Juva 2012.

• Hellström, Martti. Sata sanaa opetuksesta,Keskeisten käsitteiden käsikirja. PS-kustannus. WS Bookwell Oy. Juva 2008.

• Hoikkala, Tommi & Paju, Petri. Apina pulpetissa, ysiluokan yhteisöllisyys. Gaudeamus. Tammerprint Oy, Tampere 2014.

• Juuso Hannu, Kielinen Marko, Kuure Leena ja Lindh Anja (toim.). Koulun kehittämisen haaste. Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. Oulun yliopiston kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13. Oulun yliopistopaino. Oulu 2010.

• Kuusisto, Elina & Tirri, Kirsi. Kasvun ajattelutapa opettajilla ja vanhemmilla – Tapaustutkimus suomalaisista kouluista. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.

• Linturi, Hannu & Rubin, Anita. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, tutu-julkaisuja 1/2011. Uniprint Suomen yliopistopaino Oy 2011.


http://www.oph.fi/

Lähteet (2): • Luukkainen, Olli. Muuttuva opettajuus. Yhtenäisen peruskoulun menestystarina.

Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino 2006.

• Niemi, Hannele. Rinnakkaiskoulujen puurtajista koko ikäluokan opettajiksi. Yhtenäisen peruskoulun menestystarina. Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino 2006.

• Niemi, Hannele & Siljander, Anna Maija yhteistyössä mentoroinnin kehittämistyöryhmän kanssa. Uuden opettajan mentorointi, Mentoroinnilla oppilaan ja opettajan hyvinvointiin. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Unigrafia, Helsinki 2013.

• Parpala, Pertti. Osaamisen ja koulun johtaminen. – Teknologian ja uusien toimintamallien juurruttaminen koulun arkeen ja oppimisen johtaminen. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.

• Salminen, Jari. Koulun pirulliset dilemmat. Kustannusosakeyhtiö Teos. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2012.

• Tornberg, Pirjo. Jaettu johtajuus ja osaamisen johtaminen Koulumestarin koulussa. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.

• Yhdessä parempaa pedagogiikkaa. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa. Toim. Päivikki jääskelä, Ulla Klemola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Helena Rasku-Puttonen, Anneli Eteläpelto. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä 2013.


Lähteet (3): • http://www.oph.fi/ops2016

• www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2013/trip.pdf

• www.edelphi.fi/fi/groups/ot/documents/oppimisentulevaisuus_barometri16.pdf

• www.vanhempainliitto.fi

• www.vanhempainilta.fi

• www.thl.fi/teaviisari

• http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/koulurauhan_lakiuudistukset_voimaan_1_1_2014

• http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/uuden_oppilas-_ja_opiskelijahuoltolain_vaikutukset

• http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus



http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2013/trip.pdf

http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/documents/oppimisentulevaisuus_barometri16.pdf

http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/documents/oppimisentulevaisuus_barometri16.pdf

http://www.vanhempainliitto.fi/


http://www.thl.fi/teaviisari

http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/koulurauhan_lakiuudistukset_voimaan_1_1_2014

http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/koulurauhan_lakiuudistukset_voimaan_1_1_2014

http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/uuden_oppilas-_ja_opiskelijahuoltolain_vaikutukset



http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

Lähteet (4):

www.ops2016.fi –sivuston diaesitykset: • Huurinainen-Kosunen, Anja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö – eri sidosryhmien

osallistaminen/osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön. OPStuki 2016 -moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 15.1.2014.

• Metso,Tuija. Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä. PP-esitys Etelä-Suomen aluehallintoviraston OPS Kick Off! –tilaisuus Vantaalla Heurekassa 25.9.2013.

• Metso, Tuija. Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä. PP-esitys OPStuki 2016 -työpajassa 3 Helsingissä 29.4.2014.

• Metso, Tuija. Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista – Vanhempien Barometri 2013. PP-esitys OPStuki 2016 -työpajassa 3 Helsingissä 29.4.2014.

• Pruuki, Iris. Oppimiskäsitykset osana opetus-opiskelu-oppimisprosessia. OPStuki 2016 -moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 15.1.2014.

• Toivanen, Tapio. Opetuksellisen vuorovaikutuksen haasteet ja draamatoiminta. OPStuki 2016 -moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 16.1.2014



tulevaisuuden koulu opettajuus...

Documents