tule tyÖhÖn miten tukea tuki- ja liikuntaelinten … · • suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle...

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen

TULE TYÖHÖN

MITEN TUKEA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYTTÄ TYÖSSÄ?

Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija,

Työterveyslaitos, Työterveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimi

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Esityksen sisältö

• TULE –vaivoista ja sairauksista

• Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen?

• Mitkä tekijät ovat keskeisiä TULE –vaivojen hallinnassa?

• Mistä löytyy tietoa TULE –vaivojen hallintaan - ErgoSteps -hanke

05.06.2014 Irmeli Pehkonen


Tuki- ja liikuntaelin (TULE) –vaivoista ja

sairauksista



KELA:n maksamista sairauspäivärahakausista kolmannesessa syynä TULE -sairaus

(Lähde: Kela)


Työkyvyttömyyseläkkeet ja TULE -sairaudet

• Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 työntekijää

• Kolmasosalla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä tärkein työkykyä heikentänyt sairaus kuului TULE –ryhmään

• Työntekijäammateissa TULE-sairauksiin perustuvien eläkkeiden alkavuus oli kaksinkertaista verrattuna asiantuntija-ammatteihin

• Suuren alkavuuden ammatteja miehillä olivat putkiasentajat, kirvesmiehet, betonimiehet ja muurarit; naisilla puutarhatyöntekijät, lomittajat, siivoojat, sairaala-apulaiset sekä siivous- ja suurtalousesimiehet


Pensola ym. 2010. Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet.


Oireiden esiintyminen viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana (%) Terveys 2011 -tutkimuksessa


30-44 45-54 55-64 65-74 75+ 30+

Selkä

Miehet 35 36 34 34 32 35

Naiset 37 40 42 46 48 41

Niska

Miehet 27 25 29 28 28 27

Naiset 46 47 39 33 39 41

Olka

Miehet 20 26 34 31 37 29

Naiset 13 25 30 30 40 26

Polvi

Miehet 24 30 27 34 33 29

Naiset 22 31 37 38 44 33


Mistä TULE -vaivat aiheutuvat?

(Lähde: www.ttl.fi)


Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen

vaikuttavista tekijöistä


http://doha/sites/kuva-arkisto/kuvaarkisto/Iisakki Härmän kuvia/_DSC5129.jpg

http://doha/sites/kuva-arkisto/kuvaarkisto/Iisakki Härmän kuvia/_DSC5129.jpg


Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä

05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen

Sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois

jäämiseen vaikuttavat terveyden lisäksi myös monet yksilöön,

työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden

suhdanteisiin liittyvät tekijät

Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät• esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu

• liiallinen työkuormitus

• huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset)

• ammatillisen osaamisen puutteet

• vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys

Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät• esimiehen tuki

• työn imu

• työhön paluun tuki

• ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä

yhteistyössä työpaikan kanssa


Tutkimustietoa kunta-alalta

• oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen suojaa työntekijän terveyttä ja nopeuttaa paluuta sairauslomalta

• työyhteisön sosiaalinen pääoma lisää terveyttä ja hyvinvointia

• henkilöstövähennykset ja ylikuormituslisäävät sairauspoissaolojen todennäköisyyttä

• terveysriskien kasautuminen, unihäiriötja työstressi lisäävät työkyvyttömyyttä, kun taas työaikojen hallinta vähentää riskiä


Oksanen T (toim.) 2012. Hyvinvointihavaintoja. Tutkimustietoa kunta-alalta


Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissa-oloihin ja työkyvyttömyyteen

05.06.2014 Timo Leino& Irmeli Pehkonen

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa on saatu

vähenemään toimintatavoilla ja ohjelmilla

• jotka on kytketty yrityksen liiketaloudellisiin päämääriin tai

strategioihin

• joilla on johdon tuki

• jotka on suunniteltu huolellisesti

• joissa työntekijät ovat olleet mukana tavoitteiden

määrittämisessä

• joiden toteutus on ollut monipuolista

• joissa on järjestetty koulutusta

• jotka on suunnattu korkean työkyvyttömyysriskin henkilöihin

• joissa yritys on tukenut osallistumista taloudellisesti tai muilla

tavoin

• joihin osallistuminen on tehty helpoksi

• joissa tiedotus ja tiedonvaihto ovat olleet tehokasta

• joissa tuloksellisuutta on arvioituAmic 2000, Pelletier 2009


Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissa-oloihin ja työkyvyttömyyteen• Systemaattisella tapaturmien torjuntatyöllä voidaan vähentää

merkittävästi tapaturmataajuutta ja tapaturmista johtuvia kustannuksiaZwetsloot 2013, Tompa 2013, Arocena 2008, Tompa 2007

•

• Hyvä työn organisointi, toimiva esimies-alaissuhde, valtuuttava johtaminen ja työpaikan hyvä sosiaalinen pääoma suojaavat aikeilta siirtyä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelleManka 2013

•

• Työtä muokkaavien toimenpiteiden ja työpaikan ja terveyspalveluiden tuottajien yhteistyö ja koordinaatio nopeuttaa työhönpaluuta, ja vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kestoaHøgelund 2009, France 2005, Loisel 1997



Nolla tapaturmaa –foorumin vaikutukset ja kokemukset

Tulos

• Tarkastelujaksolla 2005-2008 0-tapaturmafoorumin työpaikoissa tapaturmataajuus aleni 15 %

• valtakunnallisesti tapaturmataajuus nousi samana ajanjaksona 4,3 %

Selittäviä tekijöitä olivat

• Ylemmän johdon toiminta turvallisuusasioissa

• Työturvallisuuskoulutus

• Turvallisuustarkastukset

• Sattuneiden tapaturmien ja lähellä piti –tilanteiden tutkinta sekä vähäistenkin tapaturmien ilmoittaminen

• Tiedonkulku ja viestintä turvallisuusasioissa

• Turvallisuuden tietojärjestelmät

• Vaarallisiin tai virheellisiin työtapoihin puuttuminen


Virta, Liisanantti, Aaltonen. 2009. Nolla tapaturmaa –foorumin vaikutukset ja kokemukset. TSR:n loppuraportti.


Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –hanke (2014-2016)

• Tavoitteena on

• tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja –toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua.

• selvittää eroavatko

• työpaikan toimintatavat

• työterveysyhteistyö

• työterveyshuollon toiminta

• yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

yrityksissä, joissa työkyvyttömyys- kustannukset ovat matalat verrattuna niihin, joissa ne ovat korkeat



Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –hanke(2014-2016)

• Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittama hanke

• Mukaan pyritään saamaan 20-30 suomalaista yritystä (henkilömäärä > 500)

• Tietoa kerätään • Rekistereistä

• Dokumenteista

• Kyselyillä

• Haastattelulla



Keskeistä TULE –terveyden edistämisessä



Keskeistä TULE –terveyden edistämisessä

• Kokonaisvaltaisuus• Laaja-alainen ergonomiakäsitys

• Vaikuttaminen prevention eri tasoilla

• Yhteistyö ja osallistuminen• Työntekijät – työnantaja – työterveyshuolto

• Moniammatillisuus

• Oikea-aikaisuus• Varhaiset interventiot tehokkaita, mutta harvinaisia



Kokonaisvaltaisuus – lähtökohtana työprosessit• Fyysinen ergonomia

• voimat, asennot, liikkeet

• sovelletaan fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa

• Kognitiivinen ergonomia• tiedon käsittely, laitteiden hallinta

• ihminen tiedon käsittelijänä

• sovelletaan järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa

• Organisatorinen ergonomia• johtaminen, työn järjestäminen, työajat,

tuotantotavat, yhteistyö, työn kehittäminen

• teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittaminen

kuvat Työterveyslaitos, I.H.


Vaikuttaminen prevention eri tasoilla


PRIMÄÄRI

SEKUNDÄÄRI

TERTIÄÄRI


Kehittämistä yhteistyössä

TYÖNANTAJA

TYÖTERVEYSHUOLTO

TYÖNTEKIJÄ

http://www.woodentoystore.co.uk/images/07572_Construction_Worker.jpg

http://www.woodentoystore.co.uk/images/07572_Construction_Worker.jpg

http://www.sonofthesouth.net/boss-tweed.jpg

http://www.sonofthesouth.net/boss-tweed.jpg

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014

Eri ammattiryhmät mukana

• todellinen moniammatillisuus syntyy eri koulutustaustan omaavien henkilöiden hyvästä yhteistyöstä

• eri ammattiryhmien edustajien osallistuminen saman prosessin toteuttamiseen -> lisäarvoa eri ammattiryhmien osaamisesta

Manninen, P., V. Laine, et al. (toim.) (2007). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Vammala, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos.

Martimo, K. P. (2010). Yhteistyön periaatteet. Työstä terveyttä. Porvoo, Duodecim 226-234.

Irmeli Pehkonen


ErgoSteps -hankeToimintamalli TULE –vaivojen

hallintaan ja tietopankki terveydenhuoltoon (2012-2013)

Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Maija Lintula, THM, ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos

Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos

Riia-Liisa Valkendorff, Tft, asiantuntija, Työterveyslaitos

Erja Sormunen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Sirpa Rauas-Huuhtanen, Tft, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos

Nina Nevala, LitT, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori, Jyväskylän yliopisto



TULE TYÖHÖN –toimintamalli

www.ttl.fi > Aihealueet > Ergonomia


http://www.ttl.fi/


Tavoitteena

• lisätä TULE –terveyttä ja kehittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaa työssä

• -> laadittiin toimialasta riippumaton toimintamalli

tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaan



1. Kirjallisuusselvitys

• koottiin tietoa optimaalisesta TULE -sairauksien hallinnasta

• kirjoista

• artikkeleista

• ohjeista

• säädöksistä

• internetistä


javascript:ClickThumbnail(838)

javascript:ClickThumbnail(838)


2. Yrityshaastattelut

• kolmessa mahdollisimman hyvin TULE -sairauksien hallintaa toteuttavassa työpaikassa

• Helsingin kaupungin työterveyskeskus (Suomen Ergonomiayhdistyksen palkinto v. 2012)

• ISS (VATES-säätiön Vuoden esimerkillinen työllistäjä –palkinto v. 2012, Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuuspalkinto 2012)

• Skanska (Palkinto Euroopan työturvallisuuskilpailussa v. 2009)

• haastattelut (a' noin 2 h) teki kaksi tutkijaa

• haastatteluissa selvitettiin tuotettua prosessimallia käyttäen,

• miten työpaikat toteuttavat TULE-sairauksien hallintaa?

• mikä heidän toimintatavassaan on onnistunutta?

• miten toimintatapaa voisi edelleen kehittää?


http://doha/sites/kuva-arkisto/kuvaarkisto/Iisakki Härmän kuvia/_PIC3527.jpg



Primääripreventio (EDISTÄ)

Sekundääripreventio (PALAUTA)

Tertiääripreventio (MUKAUTA)

Työntekijä mitä työntekijä voi itse työssään tehdä TULE-terveytensä edistämiseksi

miten työntekijä voi helpottaa työstä selviytymistään TULE-vaivan kanssa

miten työntekijä voi itse helpottaa työntekoaan vamman tai sairauden kanssa

Työnantaja miten työnantaja voi ennaltaehkäistä työntekijöiden TULE-sairauksia

miten työnantajan tulee toimia, kun työntekijällä ilmaantuu TULE-vaivoja

mitä työnantaja voi tehdä, kun työntekijällä on toimintakykyä alentava pitkäaikaissairaus tai pysyvä liikuntavamma

Työterveys-huolto

miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää TULE-sairauksien ehkäisyssä

miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää, kun työntekijöillä on TULE-vaivoja

miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää työolosuhteiden mukauttamisessa

Tarkasteltiin prevention eri vaiheita ja eri osapuolia



Rekrytointi

Työn organisointi ja johtaminen

Työtilojen suunnittelu

Hankinnat

Terveystarkastukset

Työpaikkaselvitykset

Työsuojelun toimintaohjelma

Riskien arviointi

Sairauspoissaolojen seuranta

Läheltä-piti-tilanteet ja tapaturmat

Terveelliset elämäntavat

ED

IST

Ä

PA

LA

UTA

MU

KA

UTA

Työssä selviytymisen seuranta

ja varhainen tuki

Työolosuhteiden mukauttaminen

Sairauspoissaolo ja

työhön paluun tuki

Osasairauspäiväraha

Kuntoutus

Korvaava työ

Työssä selviytymisen seuranta

ja varhainen tuki

Työolosuhteiden mukauttaminen

Osasairauspäiväraha

Kuntoutus

Osatyökyvyttömyyseläke

Prevention eri vaiheet ja niiden osavaiheet


ED

IST

Ä

PA

LA

UTA

MU

KA

UTA


Sivujen sisältö

• Eri tahojen tehtävät• työntekijä

• työnantaja

• työterveyshuolto

• Tapausesimerkkejä

• Neuvontaa

• Taloudellista tukea

• Lakeja, ohjeita ja säädöksiä

• Tiedon lähteet





TAPAUSESIMERKKEJÄ



EDISTÄTyötekijät mukana uusien tilojen suunnittelussa

Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen (Tyken) työntekijät olivat mukana peruskorjattavien laboratoriotilojen suunnittelussa heti suunnittelun alkuvaiheessa. He mm. kirjasivat muistiin laboratorion työprosessit, toivat esille kehittämiskohteita ja arvioivat eri vaihtoehtoja. Työskentelyssä hyödynnettiin valokuvia ja videoita.



EDISTÄTyöturvallisuushavainnot

Yritys kannustaa työntekijöitä tekemään työturvallisuushavaintoja päivittäisessä työssään. Työntekijöillä on aina mukanaan turvallisuushavaintovihko, johon on helppo kirjoittaa havainnot puutteista työturvallisuudessa, vaaratilanteet, läheltä piti –tilanteet tai antaa vinkki työturvallisuuden parantamiseksi. Havainto palautetaan esimiehelle tai työmaan postilaatikkoon. Kaikki havainnot käsitellään työmaan viikkopalaverissa ja kirjataan tietojärjestelmään. Puutteet korjataan välittömästi.



MUKAUTATyössä selviytymisen seuranta

Kristiina on 54-vuotias juristi, joka sairastaa MS-tautia. Sairaus ilmenee toistuvina väsymysjaksoina ja tasapainohäiriönä. Hänen työhönsä on tehty erilaisia mukautuksia. Koska Kristiinan sairaus etenee, on tärkeää, että työssä selviytymistä seurataan koko ajan. Kristiinan työpaikalla yhteistyö yrityksen oman työterveyshuollon kanssa toimii hyvin. Hänellä on työterveyshuollon kanssa säännöllisin väliajoin palavereja, joissa he keskustelevat hänen työstään ja mukautusten tarpeesta.


Nevala N. Työterveyslääkäri 2012; 30(3): 70-73


ERGONOMIARATKAISUJEN TIETOPANKIT


www.ttl.fi > Aihealueet > Ergonomia

http://www.ttl.fi/


Ergonomiaratkaisujen tietopankit(www.ttl.fi/ergonomia)

• Toimialoittain kootut hyvät ratkaisut tuki-ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn ja hallintaan

• Yksitoista tietopankkia • Teollisuus • Maatalous• Keittiötyö• Ravintola• Siivoustyö • Kauppa• Kuljetus• Terveydenhuolto• Esteettömyys• Toimistotyö• Toistotyö

• noin 600 ratkaisua• rahoittajat: STM, TSR, Mela

http://www.ttl.fi/ergonomiaratkaisut


Tietopankkia voidaan käyttää

• uusien työtilojen, työpisteiden tai työmenetelmien suunnittelussa, koneiden, laitteiden ja työvälineiden valinnassa ja työntekijöiden perehdytyksessä (primääripreventio)

• TULE-ongelmaisten työntekijöiden ergonomiaohjauksessa, työn organisoinnissa ja työolosuhteiden mukauttamisessa (sekundaaripreventio)

• osatyökykyisten (pitkäaikaissairaat ja vammaiset) työntekijöiden työolosuhteiden mukauttamisessa (tertiääripreventio)



Tietopankin rakenne• ratkaisun nimi,

• ratkaisun kuvaus

• ratkaisun perustelu ergonomian kannalta

• muuta huomioitavaa

• avainsanat

• linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille

• linkit aihetta käsittelevään yleistajuiseen ja tieteelliseen kirjallisuuteen

• kuvia tai videoleikkeitä ratkaisusta



Esimerkki tietopankin ratkaisusta



Miten hyödynnän toimintamallia ja tietopankkeja?



Case 1: Perushoitaja työhöntulotarkastuksessa

• Työ vanhusten hoito-osastolla sisältää runsaasti potilaiden siirtämisessä avustamista

• TULE –vaivojen ennaltaehkäisyyn löytyy tietoa toimintamallin EDISTÄ –osiosta• Työn organisointi ja johtaminen

• Työvälineiden hankinnat

• Terveelliset elämäntavat

• Tietopankeista löytyy tietoa mm. siirron apuvälineistä ja oikeista työtavoista (terveydenhuollon ergonomiaratkaisut > potilassiirrot)



Case 2: Toimistotyöntekijä vastaanotolla selkäkivun vuoksi

• Työntekijä istuu tietokoneen ääressä yli 6 tuntia päivässä, istuminen pahentaa selkäkipua

• Työterveyshuolto suosittelee työantajalle sähköisesti säädettävän työpöydän hankkimista

• Työntekijä tarvitsee neuvoja istumisen vähentämiseksi

• Tietoa pitkäaikaisen istumisen haitoista, istumisen vähentämiskeinoista sekä toimistokalusteita myyvistä yrityksistä löytyy tietopankista (toimistot > työpisteet)



Case 3: Työterveysneuvottelu liikuntavammaisen työntekijän mukautusratkaisuista

• Työterveysneuvottelussa keskustellaan pyörätuolia käyttävän asiantuntijatyössä toimivan henkilön mukautusratkaisuista

• Toimintamallin MUKAUTA –osiosta löytyy tietoa mm. mukautusratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista

• Konkreettisia ratkaisuja kuvataan tietopankeissa (esteetön työpaikka), esim.• Työympäristöratkaisut

• Etätyö

• Joustava työaika



Lopuksi

• Kokonaisvaltaisuus

• Kaikkien osapuolten yhteistyö ja osallistuminen

• Oikea-aikaisuus

• Tiedon hyödyntäminen



Hyvää kesää[email protected]

05.06.2014

tule tyÖhÖn miten tukea tuki- ja liikuntaelinten … · • suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle...

Documents