toinen digitaalinen vallankumous

Toinen digitaalinen vallankumous

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa

”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.” Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.

“I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”

Editor of Prentice Hall business books, 1957

”There is no reason for any individual to have a computer in their home.” Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977

"You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet." Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989

“Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”

Sir Alan Sugar, 2005

”Internet romahtaa vuonna 2006”

prof. Hannu H. Kari, 2004

“By 2015 one third of US fighting strength will be composed of robots”

US Department of Defense, 2006

Talouskriisit tulevat ja menevät.

Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä

11.12.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Digitalisaatio räjäyttäätuottavuuden- Mooren laki alkaa purra- Useita disruptiivisia

teknologioita yhtä aikaa- Robotit automatisoivat käsityön

ja maatalouden- Tekoälyt automatisoivat

henkisen työn- Esineiden Internet yhdistää

kaiken kokonaisuudeksi- Maailmantalouden kortit jaetaan

uudelleen- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi

Ikärakenne kääntää maailman- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat

nuoria aikuisia

Globalisaatio verkostoi maailman- Nousevat taloudet suurvalloiksi- Kiina palaa maailman keskukseksi- Työtä teetetään kehittyvissä maissa

Ympäristö alkaa käydä kalliiksi- Luonnonvarojen hinta nousee- Päästöjen vähentäminen maksaa- Ilmastonmuutokseen sopeutumien

Haasteet Mahdollisuus


Image: Cyberdyne

Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.

Suomen haaste

Suomen talouskasvun perustat, työn määrän ja työn tuottavuuden kasvu, ovat päättyneet!

Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!

Toistaiseksi vajetta on paikattu velaksi

Suomalaisilla on kolme (ei poissulkevaa) vaihtoehtoa

Lisättävä työn määrää mm eläkeikää nostamalla, arkipyhistä luopumalla ja maahanmuutolla

Nostettava työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin) toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin

Laskettava elintasoa sisäisellä devalvaatiolla ja julkisia palveluita leikkaamalla


Digitalisaatio muuttaa kaiken

Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...

…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Image: Energid Technologies


Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.

Image: Lely



Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.


Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.

Mihin tarvitset ammatti-taitoista pankkivirkailijaa, kun nostat käteistä automaatista ja maksat laskussa verkossa?

Sosiaalisen median tavointoimivat C2C-”pankit”

Käteinen katoaa lähivuosina.


CC

3.0

Sh

are

Alik

e A

ttrib

utio

n J

-P K

ärn

ä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve

1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Ensimmäinen digitaalinen vallankumous


Tuotannon digitaalisaatio 1980-luvulla Teollisuusrobotit, kokoonpanolinjat, logistiikka

Teollisuuden tuottavuusparadoksi Investoinnit tietotekniikkaan ja automaatioon eivät

parantaneet tuottavuutta

Vasta uuden tekniikan mahdollistamat uudettoimintatavat nostivat tuottavuutta

Uudet tavat organisoida ja johtaavalmistusta JIT, JOT, Lean, Agile, MPR, CIP, NNP

Logistinen imuohjaus raaka-aineidentuotannosta kuluttajalle asti Asiakkaan paperitilaus välittyy toimintaohjeeksi

metsurin harvesterin ruudulle

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnankäytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.

Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu, kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

Todellinen digitaalinen vallankumous on vasta alkamassa

1600-luvun lopulla keksitty höyrykonemullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet1800-luvun alussa

Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …

Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan

Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke

1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidänyhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet

Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …

Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?

ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle

Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!


Kaikki ammatit digitalisoituvat.Kulutus digitalisoituu.Elämä digitalisoituu.


Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Image: Cimcorp


Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.

Image: Kuehne + Nagel International AG


Merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.

Image: Rolls Royce


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM

Suomi on digitalisaation alisuorittaja!

22 vertailumaasta Suomen yrityksilläparhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.

Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides

Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.

Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…


Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

CC BY SA 3.0 Shritwod

… kyllä, vähiten Euroopassa


Survey of Schools: ICT in Education

Suomen digitalisaation jarruja

”Päätöksentekolama” Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute

Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän

Rohkeuden puute Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla

Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)

Keskittyminen teknologiaan Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan

Vanhojen järjestelmien taakka Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista

Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)


Emme uskalla kääntää Suomea päälaelleen.

Suomen luova tuho

Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.

Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista

Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Image: Zenrobotics


Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.


Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Vastareaktioita odotettavissa

1800-luvun alun kehruukoneet olivat1. sukupolven teollisuusautomaatiota Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin

nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida

Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio

Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussakenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit

Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvustasaadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia? … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?


Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …

… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat


yhteensä.


Uusia haastajia

V. 2012 Afrikan mobiiliraha-

markkinat olivat 61,5 mrd

euroa, suuremmat kuin

Euroopan ja Pohjois-

Amerikan yhteensä.

Keniassa avataan rahti-

lennokkireitti vuonna 2016.

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.

Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Hupi on vasta alkamassa

Digitalisaatio kiihtyy Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät

Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi

Ajatusten välittäminen aivoista toiseen

3d-tulostimet kodinkoneiksi Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa

Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa

Esineiden (teollinen, kaiken) internet Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona

voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)

Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa

Älykäs sähköverkko Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä


Google


73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä

juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

30.9.2010 www.kasvi.org 34

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen

2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen

3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35

toinen digitaalinen vallankumous

Documents