Savonlinnan seudun kuntayhtymä

Toimintakertomus2010

Kuvat: Savonlinnan Seudun Matkailu Oy jaSavonlinnan seudun kuntayhtymäTaitto: Kulttuuriosuuskunta Vehrä 2011

3

Toimintakertomus 2010 Savonlinnan seudun kuntayhtymä

SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 6

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 9

ELINKEINOPOLITIIKKA 13

TOIMINTA JA TULOKSET 2010 15

Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset 15

Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot 16

Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet 17

Puutoimialan kehittäminen 20

Matkailutoimialan kehittäminen 25

Maaseutuyritysten kehittäminen 34

Hankevalmistelu 36

Lentoliikenne 37

KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 39

KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ 40

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 41

TALOUS VUONNA 2010 45

Käyttötalouden toteutuminen 47

Tuloslaskelman toteutuminen 48

Investoinnit 49

Rahoitusosan toteutuminen 50

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 51

YHTEYSTIEDOT 54

savonlinnaseutu.fi

”Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työntekijöinä meidän tehtä-vämme on vastata seudullisesta elinkeinoelämän kehityksestä, valvoa jäsenkuntien yhteisiä etuja, kehittää yhteistyötä sekä toteuttaa yhteisiä suunnittelu-ja kehittämishankkeita.

Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että vuonna 2020 Savon- linnan seutu on kestävästä kehityksestään kansainvälisesti tun-nettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan matkustaa, investoida ja muuttaa asumaan. Saavutimme vuodelle 2010 asettamamme toiminnan tavoitteet hyvin, ensi vuodeksi tavoitte-lemme jo kiitettävää arvosanaa. Vuoden 2020 välimaaliin on vielä matkaa, eikä polku tule olemaan kivetön tai mutkaton, mutta olemme vakaalla ja hyvällä tiellä. Askelmerkit ja suunnitelmat Savonlinnan seudun kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen ovat kohdallaan. Onnistumiseen tarvitaan nyt toimijoiden ja kehittämiskumppaneiden aktiivisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin – jotta voimme vastaisuudessakin kertoa asuvam-me, työskentelevämme ja viettävämme laatuaikaa hyvän elämän seudulla.

Marjukka Aarnio Seutujohtaja

6

”

SEUTUJOHTAJAN KATSAUS

Seudullisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevia työpaikkoja. Vuoden 2010 aikana luodun vision mukaisesti vuonna 2020:

•Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja.

•Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu.

•Paikalliset yritykset ovat menestyviä: kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia.

Globaali investointilama osui kipeästi seudun teollisuuteen, joka on keskittynyt investointihyödyk-keiden valmistukseen ja niihin liittyviin teollisiin palvelutuottei-siin. Kone- ja metalliteollisuudessa kysyntätilanne on kuitenkin paran-tunut päätoimittajien osalta oleel-lisesti ja saadut tilaukset tulevat kesään 2011 mennessä näkymään sekä kapasiteetin että työvoiman lisäämisenä. Syksyllä 2010 käynnis-tyneet yritysten rekrytoinnit ja uu-sien yritysten sijoittumiset seudulle sekä tiedot mm. metalliteollisuuden tilauskasvusta ovat vahvoja signaa-leja elinkeinoelämän elpymisestä.

Seudun haasteena on alihank-kijoiden hintakilpailukyky, mutta oletettavasti kärkiyritysten suuri tilauskanta tulee näkymään myös seudun alihankkijoiden parantu-neena tilauskantana ja työllisyytenä. Sähkönjakelujärjestelmiä, erikois-tuneita ohutlevytuotteita, teolli-suuselektroniikkaa ja muissa omia tuotteita kehittävissä ja erikoistu-neissa yrityksissä työntekijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti.

UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on val-mistumassa maailman modernein koivuvaneritehdas. Samanaikaisesti

UPM on toteuttanut 20 miljoonan euron investoinnin ja Savonlinnan seudulle on valmistumassamaailman modernein koivuvaneritehdas.

7

”Yritystalo Schaumania on kehitetty kasvuhakuisten yritysten yritys- talona. Hyvä esimerkki innovatii-visista pk-yrityksistä on Punkalive Oy, joka on aloittanut maailman valloituksen uudella kertopuukalus-temallistollaan. Puutoimialaa kehi-tetään neljän maakunnan yhteisellä Eastwood-kasvu- ja kehittämisoh-jelmalla.

Veneteollisuuden palvelukeskit-tymään voidaan suunnata jälleen toimenpiteitä, koska teollisuudenala lähti vahvaan kasvuun ja seudun osaajat ovat selvinneet taantuman aiheuttamasta pudotuspelistä hyvin.

Bioetanolitehdashanke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 mil-joonan euron investointihankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia.

Rakennusala on tarjonnut työmahdollisuuksia pääasiassa korjausrakentamisessa mutta jonkin verran myös uudisrakenta-misessa. Kyrönsalmen toisen sillan rakentaminen on loppumetreillä ja Savonlinnan rinnakkaisväylän raken-taminen työllistää myös paikallista kuljetus- ja maansiirtoalan työ- voimaa.

Savonlinnan seudun matkailu-toimialan kehitys on positiivista ja odotukset kesän 2011 osalta ovat korkeat. Seudun matkailuinvestoin-tien (30 kohdetta) yhteismäärä on 340 miljoonaa euroa, joista käyn-nissä tai käynnistymässä olevien hankkeiden arvo n. 80 miljoonaa

euroa. Hyvinvointipalveluyritykset ja wellness-palveluyritykset on tunnistettu seudun tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Innovaatiokes-kuksen matkailun- ja elämystuo-tannon osaamiskeskusohjelma ja Karelia-hanke siirrettiin Savonlin-nan seudun kuntayhtymään hei-näkuussa 2010. Samalla matkailun kokonaiskehittäminen vahvistui toisaalta Savonlinnan seudun kun-tayhtymässä toisaalta Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ssä. Yhteistyön tulokset ovat kantaneet hedelmää ja mm. venäläismatkailijoiden määrä kasvaa tasaisesti.

Lentoliikenteen osalta neuvo-teltiin uusi kolmivuotinen sopimus, joka turvaa sekä vientivetoisen elinkeinoelämän kansainväliset yhteydet että matkailualan tarpeet. Säännöllisellä reittilentoliikenteellä on varmistettu Savonlinnan lento-kentän toimintamahdollisuudet, joten lentoliikenteen sopimusta voidaan pitää tyydyttävänä muilta osin paitsi taloudellisesti – lento-liikenne lohkaisee kuntayhtymän budjetista yli kolmasosan.

Savonlinnan seudulla yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. Yrityksiä perustettiin vuonna 2010 kiitet-tävästi – enemmän kuin vuonna 2009. Viimeisimpinä vuosina uu-det yritykset ovat olleet selkeästi palvelupainotteisia. Palvelujen osalta mm. taloushallinnon kasvuhakuisen pk-yritystoiminnan henkilöstötar-peisiin vastaaminen edellyttää alan koulutuksen kehittämistä. Kehitys-työssä korostuu erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon

Bioetanolitehdashan-ke on yksi seudullisen strategian keskeisiä elinkeinohankkeita. Noin 100 miljoonan euron investointi-hankkeen merkitys on seudulle erittäin suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset ovat noin 500 työpaikkaa sekä lukuisia muita välillisiä myönteisiä vaikutuksia.

8

ELY-keskuksen, Savonlinnan TE-toimiston sekä Savonlinnan ammat-ti- ja aikuisopiston yhteistyö alan yritysten kanssa.

Seudun kärkialojen tutkimuk-seen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuu-ria. Elinkeinostrategian mukaisesti yhteisiä panostuksia kohdennetaan pitkäjänteisesti seudun osaamis-kärkiin: Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehitystyö-hön kuitulaboratorioon ja Kaak-kois-Suomen kuitu/energia-alaan pohjautuvan osaamiskeskuksen toimintaan. Vuonna 2010 käynnis-tettiin neuvottelut Mikkelin am-mattikorkeakoulun vahvemmasta roolista kuitulaboratorion sovelta-vassa tutkimustoiminnassa.

Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittä-minen, Mikkelin ammattikorkeakou-lun kehittäminen, Lappeenrannan

teknillisen yliopiston kuituerot-telutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslai-toksen toiminta.

Seudullinen hankintatoimi on kilpailuttanut tai antanut asiantun-tija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankin-noista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön on tuottanut seudun julkisorgani-saatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimes-ta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintalakia noudattaen. Seudul-linen hankintatoimi laati hankin-tastrategian, jossa selkeytettiin toiminnan tavoitteita sekä lisäksi toteutettiin asiakastyytyväisyys-mittaus. Hankintoja suoritettiin noin 150 kpl, joiden arvo oli noin 25 miljoonaa euroa.

Seudun kärkialojen tut-kimukseen ja kehittämi-seen on resursoitu tällä hetkellä seitsemänprofessuuria.

”

9

• Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistu-neita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja.

• Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimialoil-la: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsä teollisuus ja matkailu.

• Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia.

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Hallinto

Hallinnon osalta vuoden 2010 tavoitteet olivat: 1. tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa2. toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin3. yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön

yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen

4. tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen

Keskeiset toimenpiteet:

Syyskaudella 2009 aloitettu yhteis-työprosessi kumppanuusorganisaa-tioiden kanssa jatkui yhteistyön tehostamiseksi ja strategisten kumppaneiden sitouttamiseksi yhteiseen elinkeinostrategiaan.

”Tulevaisuustyöpajan” nimellä toimineen työryhmän toiminnan lopputuloksena syntyi seudun yhteinen elinkeinopoliittinen visio tavoitevuodelle 2020:

Vaikka kuntayhtymä kumppanei-neen saavutti yhteisen näkemyksen seudun elinkeinoelämän tulevaisuu-

den tilasta, käytännössä nykyiset kehitysresurssit ovat hyvin rajalliset halutun muutoksen toteuttamiseen.

10

Kuntayhtymän kaikkea toimintaa ohjaavat arvot ovat asiantunti-juus, yhteistyökyky ja vaikuttavuus.

”

Kuntayhtymälle laadittiin arvot yhteistyössä henkilöstön kanssa:

Asiakaslähtöisyys Yhteistyökykyisyys Vaikuttavuus

Asiantuntijuustekemisen korkea laatukonkreettinenkäytännönläheinen

verkostoitunut (kan-sainvälinen, kansallinen)luotettavuus kannustavuus myönteinen, rohkaiseva läsnä oleva mutkattomuus

tuloksellisuus edelläkävijyys pitkäjänteisyys kestävää kehitystä tukeva ympäristötehokas

miten kehitämme laatua ja asiantunti-juutta?miten toimimme asia-kaslähtöisesti?miten mittaamme asiakastyytyväisyyttä?

miten verkostoituneita olemme?mitä luotettavuus on?miten kannustamme - sisäisesti ja ulkoisesti? miten olemme parem-min läsnä?

missä olemme edel-läkävijöitä?missä haluaisimme olla edelläkävijöitä?miten tuemme kestävää kehitystä omalla toiminnallam-me?

Vuonna 2010 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan:

• Lentoliikenteen turvaaminen ja rahoituksen varmistaminen vuosille 2012–2013

• Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka ja Parikkala-Elisenvaara ratayhteys• Itä-Suomen yliopisto: Opettajakoulutuksen vahvistaminen

Savonlinnassa• Metsäkeskuksen toimintojen alueellistaminen• Bioetanolitehdashankkeen käynnistäminen• Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto/Mikkelin Ammattikorkeakoulu:

Savonlinnan kuitulaboratorion toiminnan kehittäminen ja hyödyntä-minen

Hallinnollisina prosesseina vietiin läpi suunnitellut arkistotoimen alkuun saattaminen sekä kuntayhtymän sopimushallinnan siirtäminen Dynasty-asianhallintajärjestelmään. Vuoden 2010 aikana varamiesjärjestelmä varmis-tettiin ostopalvelusopimuksen turvin.

11

Seudullinen hankintatoimi

Seudullisen hankintatoimen osalta tavoitteena vuonna 2010 aikana olivat:

• toimintamallien selkeyttäminen ja päivittäminen sekä tulevaisuuden tavoitteiden hahmottaminen

• neuvottelut jäsenorganisaatioidensa kanssa ja suunnitelmat hankinta-toimen kehittämiseksi

• raportoinnin kehittäminen jäsenorganisaatiolle kustannusten määräy-tymisestä, toiminnasta saatavista hyödyistä ja hankintojen toteutuksista

• toiminta- ja palveluprosessien selkiyttäminen ja sitä kautta hankinta-prosessin tehokkuuden ja laadunhallinnan kehittäminen

• sisäisen koulutuksen järjestäminen jäsenorganisaatioille

Keskeiset toimenpiteet:

Keskeisin saavutus oli seutuhallituk-sen 15.12.2010 § 172 hyväksymä hankintastrategia. Strategiatyössä on kuultu laajasti hankintatoimen jäsenorganisaatioita sekä seudun elinkeinoelämää. Keskusteluja on käyty hankintojen lähtökohdista, erityiskysymyksistä ja tavoitteista sekä hankintatoimelle asetettujen tavoitteiden aiheuttamista kustan-nusvaikutuksista. Hankintastrate-giassa on selkeytetty toiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle. Lisäksi on toteutettu laaja asiakastyytyväisyys-mittaus, jonka tulokset arvioidaan vuoden 2011 aikana.

Raportoinnin kehittäminen on liitetty hankintastrategiatyöhön siten, että strategian mittaristo toimii myös raportointityökaluna. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan keskeisimmät suorit-teet hankintaseurannan pohjalta.

Raportoinnin kehitystyö jatkuu vuonna 2011.

Hankintatoimen tehtävien ja työmäärän lisääntymisen johdosta hankintasuunnitelmia on aikataulu-tettu uudelleen vuonna 2010 siten, että vuosisopimuskilpailutukset jakautuvat nyt tasaisemmin eri vuosille. Näin vuosittaisten kilpailu-tusten joukkoon mahtuu paremmin myös erillishankintoja, joiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hankintatoimi on lisäksi kehittänyt sisäisesti toiminta- ja palveluprosesseja, että hankinta-prosessi olisi tehokas ja laadukas. Toimintojen mallintaminen jatkuu vuonna 2011.

Seudullinen hankintatoimi on järjestänyt vuoden 2010 aikana ulkoisia koulutuksia kolme sekä useita pienimuotoisia hankintainfo-ja. Ulkoisia koulutuksia on kohden-nettu erityisesti seudun tarjoajille.

Hankintastrategiassa on selkeytettytoiminnan tavoitteita ja jäsenorganisaatioiden tahtotilaa toiminnalle.

”

12

Koulutusten tavoitteena on ollut tiedottaa julkisten hankintojen HILMA-ilmoituskanavasta, lisätä tarjoajien osaamista hankintapro-sessissa tarjoajien näkökulmasta sekä antaa valmiuksia jättää

tarjouspyynnön mukainen tarjous. Lisäksi hankintatoimi on järjestänyt tilauskoulutuksena rakennuttami-seen ja urakoiden kilpailuttamiseen liittyvän seudullisen koulutustapah-tuman.

13

ELINKEINOPOLITIIKKA

Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät 2009–2013 on määritelty seuraavasti:

1. Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tuke-mana

2. Savonlinnan seutu on Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämi-seen strategisen elinkeinopolitiikan avulla

3. Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateol-lisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto

4. Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelu-keskittymiä

5. Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innova-tiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyn-tää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeata-soista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansain-välistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta

6. Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kas-vavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkit-tävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä

7. Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihan-kintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä

8. Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla

14

Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2010 olivat:• työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet,

suhdannetilanne)• investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja

liikenne)• seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen, painopisteenä

Luoteis-Venäjä• osaamisrakenteiden kehittäminen

15

TOIMINTA JA TULOKSET 2010

Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/ Itä-Savon Uusyrityskeskus ry

Tavoitteet 2010:• talousalueelle 90 uutta yritystä, joista 20 kpl naisten perustamia • uusia työpaikkoja 100 kpl• käydään läpi 120 kpl 0-2 vuotiasta yritystä - tavoitteena jatkokoulutus

+ muut edistävät toimenpiteet 36 yritykselle• 6-8 kpl tietoiskutyyppisiä koulutuksia 0-2 vuotiaille yrityksille

Keskeiset toimenpiteet:

Neuvonnassa kävi 354 asiakasta, joista uusia yrittäjäkokelaita 279 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kaut-ta 124 kpl. Nousua edellisestä vuo-desta on 17%. Talousalueen koko yritysperustanta vuonna 2010 oli 167 kpl, joten osuudeksi kokonais-perustannasta tuli 74%. Perustetuis-ta yrityksistä naisten perustamia oli 41 kpl. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 190 kpl.

0-2 vuoden ikäisiä yrityksiä kon-taktoitiin vuoden aikana 130 kpl ja jatkotoimenpiteisiin ohjattiin näistä 19 yritystä.

Savonlinnan TE-toimistolle annettiin starttirahalausuntoja 86 kpl ja jatkostarttilausuntoja 59 kpl. Finnveran pienlainoihin annettiin 23 lausuntoa.

Startti-info tilaisuuksia järjestet-tiin 10 kertaa. Osallistujia näissä oli 50 kpl. Toimiville yrittäjille järjestet-tiin tietoiskutyyppisiä koulutuksia 6 kertaa. Osallistujia näihin oli 120 kpl. Kaikkiin luento-, startti-

info ja tiedotustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana 639 henkilöä.

Keväällä suoritettiin ISO 9001-laatuvaatimusten mukai-sesti asiakastyytyväisyystutkimus. Arvosanaksi tuli kiitettävä 9- (8,78) arvoasteikolla 4-10.

Itä-Savon Uusyrityskeskus sai Laatusertifioinninvuonna2005.Vuonna 2010 suoritettiin SFS-Inspectan toimesta toiminnan ulkoinen auditointi. Toiminnassa ei havaittu puutteita tai kehityskoh-teita. Sen sijaan se noteerattiin Suo-men tasolla esimerkilliseksi.

Itä-Savon Uusyrityskes-kus noteerattiin laatu-sertifioinnin kriteerein mitattuna Suomen tasolla esimerkilliseksi toimijaksi.

”

16

Vuosi Perustettu yhteensä

UYK avulla perustetut

%-osuus

2004 107 65 612005 112 101 902006 160 111 692007 189 123 652008 162 119 732009 155 106 682010 167 124 74

Yhteensä 1052 749 71

Kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot

Tavoitteet 2010:• yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit ja tiedottaminen asiakas-

lähtöisesti• palvelutason laadun takaaminen ja kehittäminen, mm. asiakastyytyväi-

syystutkimus• vähintään 30 investointi- ja kehittämishanketta• 300 työpaikkaa strategian mukaisille toimialoille• kasvuhakuisten yritysten kartoittaminen ja kehittämisprosessien

tukeminen• 10 onnistunutta sukupolvenvaihdosta• 2-3 yrityksen etabloitumista• 5 yrittäjän etabloitumista seudulla jo toimivaan yritykseen

Keskeiset toimenpiteet:

Yritys-Suomi palvelujen kehittä-minen -hankkeessa allekirjoitettiin kymmenen toimijan kesken Savon-linnan seudun yrityspalvelusopimus. Sopimussertifioitiinalkuvuodesta2011 työ- ja elinkeinoministeriössä.

Yrinet-asiakkuudenhallinta järjestelmä on otettu käyttöön ja

järjestelmää onkin käytetty kiitettä-västi. Savonlinnan seudulla vapaana olevat yritystilat on kattavasti koottu internet-palveluun, kävijä-määrät ovat olennaisesti kasvaneet edelliseen vuoteen nähden.

Yrityskohtaisia investointihank-keita on ollut 36 yrityksessä, ja

Savonlinnan seudun yrityspalvelut liittyi Yritys-Suomi -verkoston jäseneksi.

”

17

investointikanta on ollut 9,4 miljoo-naa euroa. Investoinnit ovat käsit-täneet kone- ja laiteinvestointeja, uusien toimipisteiden perustamisia sekä toimitilojen laajentamisia.

Yrityskohtaisia kehittämishank-keita on ollut 48 yrityksessä, ja hankekanta on ollut 2,6 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeet ovat sisältäneet osaamisen vahvistamista, tuotannon- ja myynnin tehosta-mistoimenpiteitä, kansainvälisten valmiuksien tehostamista sekä hen-kilöstön kehittämisvalmennusta.

Sukupolvenvaihdoksia on ollut 16 kpl, joiden myötä on säilytetty 33 työpaikkaa. Suurin osa jatkajista on tullut yrityksen ulkopuolelta.

Uusia työpaikkoja on käynnis-sä olevissa kehittämishankkeissa syntymässä 540 kpl (Yrinet-asiakas-tiedot). Lisäksi elinkeinopoliittisin toimenpitein (mm. kuitulevytehtaan hankinta) on turvattu seudulle n. 350 työpaikkaa.

Yritysverkostojen koordinoin-tia on toteutettu mm. seuraavissa verkostoissa: Sukelluskalastus-yritysten verkosto, Punkaharjun matkailuyritysten verkosto, seudun retkiluistelu yritysverkosto/ratojen tekijäyritykset ja palvelujen tuotta-jayritykset, seudun hyvinvointialan merkittävimpien yritysten verkos-to, Metallitiimi, elektroniikka-alan yritysverkosto, Lakeland Saimaa -verkosto, matkailuyritysten tie-tojärjestelmäverkosto, kertopuun jatkojalostaminen ja tuotteistami-nen -verkosto ja erikoiskalusteiden markkinointiverkosto.

Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet

Yritystalo Schauman, vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen -hanke

Savonlinnan seudun kuntayhty-mä osti UPM-Kymmene Wood Oy:ltä osoitteessa Schaumanintie 5 sijaitsevan vanhan kuitulevytehtaan rakennuksen tontteineen. Kauppa-hinta oli 1 300 000 euroa. Kiinteis-tön hallintaa varten perustettiin Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo (5.3.2010). Sopimus-ehtojen mukaisesti UPM-Kymmene Wood Oy purki pois vanhat tuotantolinjat ja tyhjensi tehtaan 1.7.2010 mennessä.

Savonlinnan seudun kuntayhty-mä on käynnistänyt ELY-keskuksen osarahoittaman kehittämishank-keen, jonka tavoitteena on muuttaa vanha kuitulevytehdas Yritystalo Schaumaniksi ja hakea tehtaaseen vuokralaisiksi kasvuhakuisia yrityk-siä. Projekti päättyy vuoden 2011 lopussa. Yritystalon avajaiset pidet-tiin elokuussa Savonlinnan seudun yrittäjien kauppalaiva -tapahtuman yhteydessä.

Kiinteistössä tehdyn kunto-arvion mukaan kiinteistön pe-ruskunnostaminen vaatii noin 5,7 miljoonan euron satsauksen, toisaalta rakennuksessa on vuok-rattavaa alaa noin 10 000 m2. Syksyn aikana kunnostettiin pääosa rakennuksen katosta ja vuodelle 2011 on varauduttu julkisivujen, ikkunoiden, ovien ja räystäiden kunnostukseen. Tehtäviä pakollisia

Hankkeilla ja yritys-kohtaisilla tuki-ja kehittämistoimilla on luotu tai säilytetty yli 900 työpaikkaa.

”

18

korjaustoimenpiteitä varten kiin-teistöyhtiö on ottanut kiinteistöva-kuudellista lainaa 700 000 euroa.

Vuodelta 2010 liikevaihtoa kiin-teistöyhtiölle kertyi 77 029 euroa. Tilikauden (14.5.-31.12.2010) tap-piota kirjattiin 46 432 euroa. Vuok-ralaisia vuoden lopussa oli 7 kpl:tta ja tiloja käytössä n. 1000 m2 ja lisäksi UPM:n käytössä on edelleen 3600 m2.

Suomen Bioetanoli Oy:n bioetanolitehdas -hanke

Bioetanolitehdashankkeessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoit-tajien mukaan saamiseksi. Rahoi-tuskonsultit ovat kontaktoineet merkittävimmät kotimaiset sijoitta-jatahot ja myös ulkomaisia kon-takteja on selvitetty. Punkaharjun kunta on aktivoinut Bio Port Oy:n (ent. Pihlaport Oy) sijoitusyhtiöksi, johon haetaan pääasiassa kuntasek-torin sijoittajia takausjärjestelyin osallistumaan hankkeen oman pääomanehtoisen rahoituksen kokoamiseen. Punkaharjun kunta on päättänyt myöntää Bioport Oy:lle 4 miljoonan euron takauk-sen. Savonlinnan seudun kuntayh-tymä on valmistellut 3 miljoonan euron sijoitusta Bio Port Oy:hyn. Hankkeelle on haettu 18 miljoonan euron kehittämistukea ELY-keskuk-selta/Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Lopullinen hankkeen investointipää-tös edellyttää koko rahoituspaketin toteutumista.

Ammattikalastuksen liiketoiminnan edellytysten kehittäminen Savonlinnan seudulla - hankkeen esiselvityshanke

Esiselvityshankkeen toteutusai-ka oli 1.9.2009–15.2.2010 ja se toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Selvityksen tulokset ja päätelmät on koottu ”Kalastuksen esiselvi-tys 2010”-julkaisuun. Etelä-Savon ELY-keskus myönsi 24 800 euron rahoituksen hankkeelle. Kuntayhty-mä sitoutui hankkeen rahoitukseen 6 200 eurolla.

Hankkeen esiselvityksessä todetaan, että kalastuksen ”logis-tiikkakeskukselle” (irtopakastuslai-tos) Savonlinnan alueella on selkeä tarve. Sijoittumispaikka on edelleen auki. Rahoitus ko. logistiikkakeskuk-selle on tämän EU-ohjelmakauden aikana mahdollinen 90 % julkisen tuen avulla. Logistiikkakeskuk-sen rakentamisen tulee tapahtua vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellytykset kannattavalle liiketoi-minnalle ovat alustavien laskelmien mukaan hyvät.

Waterways Forward -hanke

Waterways Forward -hanke käyn-nistyi helmikuussa 2010. Hankkees-sa on tarkoituksena kehittää sisä-vesiliikenteen kehittämisohjelmaa hyödyntäen hankkeessa mukana olevien, lähinnä eurooppalaisten, sisävesiliikenteen asiantuntijoiden asiantuntemusta. Hankkeella hae-taan myös kansainvälistä osaamista suorien EU-hankkeiden hallinnoin-

Bioetanolitehdashank-keessa on käynnistetty aktiivinen vaihe sijoitta-jien mukaan saamiseksi. Rahoituskonsultit ovat kontaktoineet merkit-tävimmät kotimaiset sijoittajatahot ja myös ulkomaisia kontakteja on selvitetty.

”

19

tiin ja toteuttamiseen. Hankkeessa on mukana 17 eri organisaatiota 13 Euroopan maasta. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on hankkeessa ainoa suomalainen osapuoli.

Hanke on tuottanut Saimaan alueen kattavan aluetason analyysin, joka toimii pohjana, kun hankkeessa haetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä vesiteiden hyödyntämi-

sessä. Hankkeessa on perustettu työryhmä, johon on koottu asian-tuntijoita Saimaan alueelta selvittä-mään vesiliikenteen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi on osallistuttu Itä-Suomen liikennestrategian valmis-telutyöhön ja sitä myötä vaikutettu vesiliikenteen huomioimiseen Itä-Suomen liikennestrategiassa.

20

Puutoimialan kehittäminen

Tavoitteet 2010:• Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankinta-

verkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalos-tuksen keskittymä.

Eastwood-hanke

Tavoitteet 2010:• tarjota välineitä yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden

käynnistämiseen ja toteutukseen• toimialan kehittämispotentiaali seudulla on kartoitettu• syvällisempiä kehittämisprosesseja on käynnissä 10:ssä eri yrityksessä• mahdollisimman monen kehittämisprosessin kypsyminen investointi- ja

kehittämishankkeiksi

Keskeiset toimenpiteet:

Toisen toimintapuoliskon aikana on selvitetty maakunnan puualan yritysten konkreettisia kehittämis-tarpeita ja -mahdollisuuksia.

Maakunnan puualan yrityksistä on kartoitettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Näissä yrityskoh-taisissa prosesseissa on syntynyt konkreettisia toimenpidesuunni-telmia tuotannolliseen toimintaan ja tuotekehitykseen sekä markki-nointiin ja asiakashakuun liittyen. Noin kaksikymmentä yritystä on hakenut kehittämistoimille rahoi-tusta sekä kansallisista että EU-rahastoista.

Merkittävinä yhteistyökumppa-neina ovat toimineet kuntien elin-keinotoimet sekä alueelliset elinkei-noyhtiöt, joiden neuvojen ansiosta yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää Eastwood-ohjelman palveluja.

Yrityskohtaisten hankkeiden lisäksi on käynnistynyt myös joita-kin ryhmähankkeita, joissa Etelä-Savon yrittäjät ovat mukana. Näistä mainittakoon esimerkkinä Pietarin alueen markkinoiden kartoitus, lämpöpuun tuotteistus sekä vienti-markkinointi ja erilaiset markkina-selvitykset kotimarkkinoilla

Maakunnan puualan yrityksistä on kartoi-tettu kaksi kolmasosaa, joista kolmekymmentä on lähtenyt käyttämään Eastwood-ohjelmaa aktiivisesti yrityksenkehittämisen yhtenä välineenä.

”

21

Teknologiatoimialan kehittäminen

Tavoitteet 2010:Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja lait-teita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto.

Keskeiset toimenpiteet:

Teollisuuden kanssa valmisteltiin osallistumista alueen elinkeinope-rustaa vahvistaviin ja kansainvälistä-viin di-työprojekteihin sekä muiden alueen teollisen rakenteen uudis-tamisen ja vahvistamisen kannalta tärkeisiin teknologiaprojekteihin.

Käynnistettiin seitsemän alaan liittyvää di-työtä alueellisena yhteis-työnä. Näistä neljä liittyi Pietarin ja Lappeenrannan teknillisen yliopis-ton kaksoistutkintoihin kemian-tekniikan alalla.

Elektroniikan 3K-tehdas

Tavoitteet 2010:• elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen

palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan työpaikkojen syntyminen alueelle

• asiakastavoite n. 90 yritystä ja muuta tahoa• kaksi Teknologia- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes)

rahoittamaa tutkimushanketta• kehitetään paikallista kehitysyksiöiden välistä yhteistyötä• pyritään luomaan uusia paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen

koulutuksen kehittämiseksi• kehitetään 3K-tehtaan tuotekehitykseen liittyvää osaamista ja palveluja• toteutetaan osaltaan seudullista markkinointia

3K-tehdas toimii Teknologiakeskus Elektroniassa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen alueilla.

22

Keskeiset toimenpiteet:

Vuonna 2010 toteutettiin kahta Tekes:n rahoittamaa tutkimus-hanketta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun yksiköiden sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Toinen hankkeista päättyi huhti-kuussa 2010 ja toinen hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun. Samojen yhteistyötahojen kanssa käynnis-tettiin valmistelut kahdesta uudesta tutkimushankkeesta ja ne saatet-tiin hakuvaiheeseen keväällä 2010. Hankkeet käynnistyivät vuoden 2010 loppupuolella ja ne kestä-vät vuoden 2013 loppuun saakka. Lisäksi luotiin tutkimukseen liittyvä yhteistyömalli Kuitulaboratorion kanssa ja jatkossa 3K-tehtaalla on teollisuuselektroniikan sektorin paikallisen toimijan rooli ns. ”älyk-käät koneet ja metsäteollisuuden

mittausjärjestelmät” tutkimus-hankkeessa.

Koulutuksen sektorilla tehtiin yhteistyötä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyöso-pimuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 aikana järjestettiin yhteistyössä mm. Elektroniikkateol-lisuuden tuotantotyöntekijä -kou-lutus, joka toteutui 3K-tehtaalla kevään ja kesän aikana. Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopiston kanssa jatkettiin yhteistyösopimusta ja samalla se muutettiin toistaiseksi voimassaolevaksi.

3K-tehtaan palveluiden käyt-tö kasvoi edellisestä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutkimus-toiminnan osalta 3K-tehtaalla oli yhteistyötahoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta.

3K-tehtaan palveluiden käyttö kasvoi edellises-tä vuodesta ja vuonna 2010 palvelu- ja tutki-mustoiminnan osalta 3K-tehtaalla oli yhteistyöta-hoina yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta.

”

23

Kuitu-energia-elinkaari/FiberLaboratory -tutkimusprofessuurit ja ryhmät -kärkihanke

Savonlinnan seudun kuntayhty-mä osallistui vuonna 2010 ESR-hankkeen osarahoitukseen, jonka avulla Savonlinnassa työskenteli yksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusjohtaja (kuitu- ja paperitekniikka), FiberLaboratoryn operatiivinen johtaja sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulun tutkimus-päällikkö ja tutkijaresursseja. Hank-keeseen osallistui noin 10 seudun yritystä.

Hankkeen tuloksena on ollut useita teollisuuden ja mm. Tekes:in rahoittamia tutkimus- ja tuotekehi-tysaktiviteetteja, jotka ovat johta-neet uusiin innovaatioihin ja seudun yritysten osaamisen kehittymiseen uusissa liiketoiminnoissa metsä- ja

metsäbioenergian sekä alan laitera-kennuksen innovaatioissa. Merkittä-vimmät Tekes- ja yritysrahoitteiset innovaatiohankkeet keskittyvät paperin täyteaineiden prosessitek-niseen hallintaan (Filler-i), kone-näön uusiin sovelluksiin sellun ja paperin valmistuksen märkäosalla (PulpVision) sekä hiilidioksidin talteenottoprosessin tutkimukseen. Lisäksi vuonna 2010 toteutettiin yllä mainitun sateenvarjoprojektin alla lukuisa joukko suoraan teol-lisuuden tilaamia kehittämispro-jekteja tilaustutkimuksena. Lisäksi totetutettiin neljä pitkälle yritysra-hoituksen varmistamisvaiheeseen onnistuneesti edennyttä Tekes-konsortioprojektivalmistelua.

Kaakkois-Suomen osaamiskeskus on osallistunut mm. suunnittelun, ohja-uksen ja katalyyttirahoituksen osalta seuraaviin seudun osaamis- ja liike-toimintapohjaa laajentaviin ns. uusiin avauksiin:

• Korkean hyötysuhteen sähköntuotanto biomassaa kaasuttamalla ja Euroopan metsäbiojalostamojen demonstrointiohjelman rahoitus-mahdollisuudet (Bio-IGCC)

• Yhteistyössä Teknologiapuisto Nohevan ja Honeywell Oy:n sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa nopeaan pyrolyysi- prosessiin perustuvan tuotantolaitoksen liiketoimintamalli ja kannat-tavuusselvitys sekä laajemman TEKES-konsortiohankkeen suunnittelu (Biorefine-ohjelmahakuun)

• Nopeat sekoitusilmiöt ja uudet innovaatiot metsäteollisuuden proses-seissa

• Hapan biojalostamoprosessi

”Hankkeen tuloksena on syntynyt vireää tutki-mus-ja tuotekehitystoi-mintaa, joka on luonut uusia innovaatioita ja uutta osaamista.

24

FiberLaboratory 2010 – analyysien ja prosessitutkimusympäristöjen kehittämishanke

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Savonlinnan kuitulaboratoriossa hallinnoima Tutkimuslaitteistojen kehittämishanke (EU-EAKR) toteutui vain osittain Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin Ammattikor-keakoulun (MAMK) välisen työnjakoneuvottelun vuoksi. Loppuvuodesta 2010 hankkeen jatkon toteuttaminen siirrettiin MAMK:ille. Hankkeella on saatu aikaan seudun alan tutkimusvalmiuksien kohentumista mm. nopeiden prosessi-ilmiöiden mittauksen, kuituanalyysien sekä valkaisuprosessien alalla. Hankkeessa laadittiin tekninen suunnitelma puusta termisesti (kaa-suttamalla) eri jakeita erottelevan koelaitteen suunnittelemiseksi lähinnä MAMK:in Savonlinnassa tehtävää alan tutkimustoimintaa varten.

Teknologiapuisto Noheva

Tavoitteet 2010:• asiantuntija- ja kehittämispalveluiden sekä kehittämisen tukiprosessien

tuottaminen teknologiateollisuudelle ja teknologiatoimialalle• toiminnoilla varmistetaan teknologiateollisuuden vahvistuminen

käyttäjälähtöisesti kehittyvänä liiketoiminta-alueena, joka tuo alueelle työpaikkoja, investointeja, välillisiä tuottoja, uusia yrityksiä ja verotuloja

Keskeiset toimenpiteet:

Nohevanprofiiliavahvistettiinkeskeisenä toimijana ja toimin-taympäristönä Savonlinnan seudun uusiutuvan metsäteollisuuden osaamis- ja asiantuntijakeskittymäs-sä. Näkyvyyttä lisättiin järjestämällä verkostotilaisuuksia, osallistumalla yhteisneuvotteluihin, toimimalla yhteystahona eri osapuolien välillä sekä yhteisesiintymisillä messuilla. Noheva on toiminut yhteistyössä Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopis-

ton Etelä-Savon teolliset osaajat -koulutushankkeessa järjestämässä räätälöityä koulutusta Savonlinnan seudun teknologiayrityksille.

Pietarin polyteknillisen yliopis-ton ja Savonlinnan seudun tekno-logiayritysten ja Kuitulaboratorion välille luotiin toimivat yhteistyösuh-teet. Yhteistoimintaa tukemaan laadittiin puitesopimus Savonlinnan kaupungin, seudun kuntayhtymän ja Pietarin polyteknillisen yliopiston

25

välille. Yhteistyön tavoitteena on konkreettisen uuden liiketoiminnan synnyttäminen yliopiston ja yritys-ten välisenä yhteistyönä. Konkreet-tista tutkimusyhteistyötä tehdään jo mm. yliopiston lämmönsiirron ja termodynamiikan laboratorion ja Savonlinnan yritysten ja kuitulabo-ratorion välillä.

Vastaavia tutkimusinnovaati-oiden hyödyntämis- ja kaupallis-tamisyhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan aktiivisesti yhdessä Pietarin polyteknillisen yliopiston yhteyshenkilöiden kanssa.

Uusien tuotteiden ja liiketoimin-tamahdollisuuksien ideoimiseen ja

eteenpäinviemiseen on käynnistetty useita kehittämishankkeita. Mm. pyrolyysibioöljyselvityksen tavoit-teena oli selvittää pyrolyysibioöljyn tuotannon liiketoimintamahdolli-suudet ja kannattavuus Savonlinnan seudulla sekä kartoittaa potenti-aaliset teknologiahyödyt alueen uusiutuviin metsäbioenergia- ja biojalostamoliiketoimintoihin eri-koistuneille yrityksille.

Hautomopalvelutoiminnan käynnistämismahdollisuudet selvitettiin ja samalla tutustuttiin hautomotoimintaa harjoittavien teknologiakeskusten toiminta- ja rahoitusmalleihin.

Matkailutoimialan kehittäminen

Tavoitteet 2010:• Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivi-

simmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehok-kaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta

• Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä

Savonlinnan kaupungin, seudun kuntayhtymän ja Pietarin polyteknil-lisen yliopiston välille solmittiin yhteistyösopi-mus, jonka tavoitteena on konkreettisen uuden liiketoiminnan synnyt-täminen yliopiston ja yritysten välisenä yhteistyönä.

”

26

Savonlinnan seudun osaamiskeskus, matkailu ja elämystuotanto

Tavoitteet 2010:• yhteistyön tiivistäminen alueen yritysten ja kehittäjien välillä • osaamiskeskustoiminnan turvaaminen vuoden 2013 loppuun• EDEN -hankkeen toteuttaminen tuloksekkaasti niin, että Savonlinnan

aluenostaaprofiiliaanvesimatkailunkohdealueenavuonna2010

Keskeiset toimenpiteet:

Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy hallinnoi vuonna 2010 EDEN (European Destinations of Excellence) Suomen matkakoh-dekilpailuhanketta. Kilpailun val-takunnallinen tuomaristo valitsi voittajaksi Savonlinnassa ja Ranta-salmella toimivan Saimaa Holiday-yritysverkoston.

Kulttuurikäytävä Karelia -hank-keessa rakennettiin yhteistyötä Karjalan tasavallan ja suomalaisten kulttuuri- ja matkailualan toimijoi-den kesken toteuttamalla koulutuk-sia ja verkostoitumistapahtumia.

Savonlinnan seudun osaamiskes-kus (SOSKE) rakensi yhteistyötä Lakeland-Saimaa alueen matkailu-organisaatioiden kanssa yhteisen tuotekehityksen ja markkinoinnin käynnistämiseksi kansainvälisille markkinoille. SOSKE:n kumppanit/Saimaan matkailuorganisaatiot al-lekirjoittivat aiesopimuksen yhteis-työstä 2011–2013.

Osaamiskeskuksen toiminnassa on mukana viisi Itä-Suomen maa-kuntaa: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo

Sähköisen liiketoiminnan osaamisen alueella käynnistettiin kansainvälisten myyntikanavien kar-toitus ja hyödyntäminen. Toteutet-tiin venäläisen sosiaalisen median ja internet-markkinoinnin koulutus.

SOSKE osallistui aktiivisesti Suomi-Venäjä ENPI -ohjelman matkailuhankkeiden valmisteluun. Toimenpiteissä tehtiin tiivistä yhteistyötä Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kanssa.

Vuonna 2010 toteutettiin osaamiskeskusohjelman väliarvi-ointi, jonka perusteella matkailun ja elämystuotannon klusteri ja SOSKE jatkavat toimintaansa ohjelmakau-den loppuun 2013.

Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n toimintojen uudelleenjärjeste-lyn myötä matkailun hanketoiminta ja Innovaatiokeskuksen kehittä-mistehtävät siirtyivät Savonlinnan seudun kuntayhtymälle 1.7.2010 alkaen.

Sähköisen liiketoimin-nan osaamisen alueella käynnistettiin kan-sainvälisten myynti-kanavien kartoitus ja toteutettiin venäläisen sosiaalisen median ja internet-markkinoinnin koulutusta.

”

27

MOTTI – Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen kehittäminen Itä-Suomessa -hanke

Savonlinnan seudun kuntayhtymä toteuttaa MOTTI – Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa -hanketta yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Hankkeeseen sisältyy matkailuliiketoiminnan professuuri sekä matkailun ja vapaa-ajan paikalliset resurssit professuuri. Tavoitteiden mukaisesti hanke vahvistaa matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen, mutta myös laajemmin Savon-linnan seudun osaamispääomaa hankkeen painopistealueilla.

Tavoitteet 2010:• matkailun tutkiminen ja kehittäminen huomioiden itäsuomalaiset

erityispiirteet• hallinnoida ja kartuttaa Matkailualan tietokeskusta (MAT)• kouluttaa alan osaajia ja järjestää valtakunnallista matkailuopetusta

matkailualan verkostoyliopistossa

Keskeiset toimenpiteet:

Matkailualan opetus- ja tutkimus-laitoksen ja MOTTI -hankkeen edustajat ovat osallistuneet asian-tuntijoina lukuisiin työryhmiin, alueellisena esimerkkinä Savonlin-nan kaupungin järjestämä matkailu-alueiden yleissuunnitelma -projek-tiryhmä sekä valtakunnallisesti mm. Outdoors Finland -hankekokonai-suus ja kansallisen hyvinvointimat-kailustrategian toteutukseen liittyvä kehittämistyö.

Hankkeen tutkimustoiminnan kolme päälinjaa olivat matkailun aluetaloudellisten vaikutusten sekä matkailuyritysten liiketoimintaosaa-misen tutkimuksissa ja Sulkavan Suursoutujen kävijätutkimuksessa. Tutkimusten raportointi käynnistyi

loppuvuodesta ja lopulliset tutki-musraportit valmistuvat alkuvuo-desta 2011. Lisäksi käynnistettiin tutkimusyhteistyö Metsähallituksen kanssa kansallispuisto- ja suojelu-aluekävijöiden segmentointiin liittyen sekä jatkettiin hyvinvointi-matkailuun liittyvää tutkimusta.

Kehittämistoiminnan painopiste oli erityisesti matkailun tietokes-kuksen sähköisen tietopalvelun kehittämistoimissa. Tietopalvelun toimintaa esiteltiin Savonlinnassa kesäkuussa pidettyjen ammattikor-keakoulukirjastopäivien pre-semi-naarissa. Lisäksi järjestettiin lukuisia yhteistyötapaamisia erityisesti hyvinvointimatkailun kehittämis-työssä mm. Savonlinnassa, Jyväs-

”Kehittämistoiminnan painopiste oli erityi-sesti matkailun tieto-keskuksen sähköisen tietopalvelun kehittä-mistoimissa.

28

kylässä, Kajaanissa, Vaasassa sekä Helsingissä.

Vuoden 2010 aikana on jat-kettu edellisen vuoden aikana syntyneiden hyvien käytänteiden kehittämistyötä. Hyvänä käytäntö-nä voidaan pitää mm. mallia, jossa ammattikoulun harjoittelijat osallis-tuvat laitoksen tutkimus- ja kehit-tämistoimintaan osana opintoihinsa kuuluvia orientoivia ja/tai syventäviä harjoitteluja. Myös uudet spin off -hankkeet sekä Matkailun edistämis-keskuksen kanssa jatkettu yhteistyö uudentyyppisen hyvinvointimatkai-lun tuotekehitystyöpajatoiminnan käynnistämiseksi voidaan nähdä hanketoiminnan tuottamina uusina käytänteinä.

MOTTI-hankkeen katalyytti-vaikutus muun rahoituksen järjes-tymiseen näkyy erityisesti maa-seutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoittamassa Asiakkaan odottama

arvo maaseutumatkailun segmen-toinnin ja tuotekehityksen perus-tana -hankkeen jatkohankkeessa, Etelä-Savon maakuntaliiton rahoit-tamassa eMatkailu – Sähköisen matkailuliiketoiminnan tutkimus-edellytysten parantaminen MO-Tissa -hankkeessa, Työ- ja elinkein-oministeriöön jätetyssä Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeen jatkohankkeessa sekä Tekesille jäte-tyssä Rural Wellbeing -hankkeessa.

Kansainvälinen toiminta oli aktiivista. Yhteispohjoismainen yhteistyö tiivistyi hyvinvointimat-kailun kehittämisen alueella. Lisäksi käynnistettiin useita hankkeita hyvinvointimatkailuteeman alla sekä järjestettiin tutkimusyhteistyötä että asiantuntijavaihtoa koskevia neuvotteluita. Järvi- ja luontomat-kailuun liittyvää yhteistyötä jatket-tiin kansainvälisten partnereiden kanssa.

Kansainvälinen toimin-ta oli aktiivista ja mm. pohjoismainen yhteis-työ tiivistyi hyvinvoin-timatkailun kehitys-projekteissa.

”

29

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n tehtävänä on kasvattaa Savonlinnan seudun matkailullista vetovoimaa ja lisätä sitä kautta seudun matkailijoiden määrää. Tätä tavoitetta tukeakseen yhtiö myy ja markkinoi seudun matkai-lupalveluja sekä tuottaa matkailuneuvonnan työkaluja.

Tavoitteet 2010:• Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n omistuksessa tavoite on se, että

seudun yritykset omistavat yhtiön suoraan• Luoda toimivat sähköisen matkailuneuvonnan työkalut, joiden kautta

niin matkailijat kuin seudun matkailuyrityksetkin saavat helposti ja kattavasti tietoa seudun tarjonnasta. Neuvontatyön tueksi tuotetaan myös kartta- ja palveluluettelo. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon artikkeleita Savonlinnan seudusta erilaisiin medioihin.

• Tavoitteena on luoda sivustosta informatiivinen kauppapaikka ja ohjata sinne kaikki yksittäiset asiakkaat. Kaikki markkinointitoimenpiteet johtavat www.savonlinna.travel -sivustolle, joten sivujen kävijämääriä halutaan kasvattaa merkittävästi.

• Saada yritykset osallistumaan yhteismarkkinointiin ja kasvattaa sitä kautta Savonlinnan seudun matkailullista vetovoimaa.

• Saada taloudellisten reunaehtojen puitteissa seudun matkailutoimi-alalle lisäresursseja erityisesti myyntiin ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien hankkeiden muodossa.

• Saada jatkoa Etelä-Savon kansainvälistymishankkeelle ja ryhtyä toteut-tamaan Lakeland Events -hanketta.

• Saada seudulle lisää isoja kokouksia ja tapahtumia, pystyä luomaan tapahtuma-konsepti, jonka puitteissa Lakeland Events -hankkeen tulok-set jäävät elämään.

• Hankkia matkailuyritysten käyttöön myynnin ja markkinoinnin kehittä-miseen liittyvää tutkimustietoa.

• Järjestetään yhteistyössä yritysten kanssa kulloinkin ajankohtaista koulutusta. Yritystapahtumien yhteyteen kutsutaan alan asiantunti-joita kertomaan alan viimeisimpiä kuulumisia. Tavoitteena on parantaa yritysten tietämystä toimialasta ja kohdemarkkinoista ja kasvattaa myynti-, markkinointi- ja jakelukanavaosaamista.

• Matkailijamäärä kasvaa: Savonlinnan seudulla yöpymisten kasvu 5 % vuoteen 2009 verrattuna.

• Kärkimatkailukohteiden kävijämäärien kasvu.

30

Keskeiset toimenpiteet:

www.savonlinna.travel -matkailu-sivustot uudistettiin täydellisesti. Savonlinnan seudun matkailun yleistietoa on syötetty globaaleihin markkinointikanaviin.

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n verkkokauppaan on koottu seudun matkailutarjonta ostetta-vaksi reaaliajassa. Kaupasta löytyy erilaisia majoitusvaihtoehtoja, matkapaketteja ja oheispalveluja. Verkkomyynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 350 %. Vuoden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön kansainvälisille matkanjärjestäjille tarkoitettu kv-liittymä, jonka kautta myös matkanjärjestäjät voivat tehdä reaaliaikaista kauppaa asiakkaidensa kanssa. Henkilökohtainen myynti-työ keskittyi kokous- ja kongressi-myyntiin, ja vuodelle 2011 saatiinkin seudulle useita suuria kokouksia.

Vuoden 2010 aikana vahvistet-tiin kotimaan ”markkinointipoolia”. Yritykset laittoivat yhä enemmän panoksia markkinointiin, ja vuoden kokonaismarkkinointipotti koti-

maan osalta oli n. 150 000 euroa. Markkinoinnin tulosten osalta vuosi oli menestyksekäs, sillä Savonlinnan seudun matkailumarkkinointikoko-naisuus voitti Kuntamarkkinoinnin SM-kisojen matkailusarjassa kultaa.

Kansainvälistä markkinointia toteutettiin Miset Oy:n hallinnoi-man Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishankkeen kautta. Hankkeen päämarkkinat olivat Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Keski-Eurooppa.

Savonlinnan seudun matkailu-neuvontaa toteutettiin www.savon-linna.travel -sivuston kautta neljällä kielellä (suomi, englanti, venäjä, sak-sa), puhelimitse ja sähköpostitse ja henkilökohtaista neuvontaa matkai-luinfossa Savonlinnan keskustassa.

Venäläisyöpymisvuorokausi-en määrä nousi 20 % ja tax free -myynti kasvoi 47 %. Kaiken kaikki-aan yöpymisvuorokaudet säilyivät lähes vuoden 2009 tasolla, vaikka Lomaliiton konkurssin takia vuode-paikat vähenivät väliaikaisesti.

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n verk-kokauppaan koottiin seudun matkailutar-jonta ostettavaksireaaliajassa. Verkko-myynti kasvoi edellis-vuoteen verrattuna 350%.

”

31

Keskisen Saimaan Retkiluisteluhanke

Tavoitteet 2010:• saada retkiluisteluverkoston avulla ympärivuotistettua seudun

matkailua ja houkutella huomattavia asiakamääriä seudun ulkopuolelta• kehittää luistelureittien ylläpito laadukkaaksi, takuuvarmaksi ja kustan-

nustehokkaaksi• markkinoida retkiluisteluun liittyvät palvelupaketit menestyksekkäästi

jälleenmyyjien kautta

Keskeiset toimenpiteet:

• reittimestarikoulutuksesta puolet toteutettu (toinen puoli 1/2011)• web-sivujen avaus ja sisällöntuotanto / kuvapankki rakennettu• vesialueitten omistajilta haettu hyväksymisiä reitteihin, jatkuu 2011• ympäristöselvityksenteko aloitettu, jatkuu 2011• tuotetestaukset käynnissä (uusien reittien/tuotteiden testaamiset

asiantuntijaryhmillä), testiryhmät Oravissa ja Punkaharjulla• web-kameroiden asennukset• reittien yhteisen ilmeen, logon ja tekstitysten suunnittelu kieliversioin• lähtö- ja taukopaikkojen varustus, kyltit, opasteet jne. yhtenäinen ilme

ja päivitykset• projektiryhmän tutustumismatka Leville (yritysten verkottuminen

myynnissä ja markkinoinnissa) • retkiluistelutuotteiden kehitystä kv-markkinointiin• kv-testiryhmien etsimistä alueelle, toteutuu keväällä 2011• tiedotettu retkiluistelusta ja hankkeesta keskieurooppalaisessa

matkanjärjestäjäkampanjassa• talvisella Saimaalla liikkumisen historiaosuuden selvitys aloitettu• jääreittien kehitystyöhön liittyvien urakointisopimusten kilpailutta-

minen

32

Puruvesi MiniBaikal -hanke

Hankkeen kohdealueena on Puruvesi, joka veden laadun, kirkkauden sekä kalaisuutensa puolesta tarjoaa erinomaiset ja Suomen oloissa ainutlaa-tuiset puitteet tuotteen toteuttamiselle. Hanke on vuoteen 2011 jatkuva yrityslähtöinen tuotekehityshanke, jonka tavoitteena on luoda osaamista ja puitteet sukelluskalastusmatkailutuotteen rakentamiseksi ja totetuttami-seksi.

Tavoitteet 2010:Tarjota venäläisille matkaileville sukelluskalastajille Puruveden tarjoamia erityismahdollisuuksia ja saada lisää liiketoimintamahdollisuuksia ohjelma-palveluista.

Keskeiset toimenpiteet:

• Yritysten kalastusoppaat ovat tutustuneet sukelluskalastukseen sovel-tuviin kalastuspaikkoihin

• Tuotetestauksia on suoritettu venäläisillä alan harrastajilla• Tuotetestauksia on suoritettu niin päiväkalastukseen kuin vaativaan

pimeäkalastukseen alan harrastajilla• Valmistellaan aineistoa sukelluskalastuksesta aluksiin suomi-venäjä ja

suomi-englanti -kieliversiosanastoina• Sukelluskalastustuotteen osana on perehdytty saaliskalojen käsittelyyn

ja ruoan valmistukseen ammattilaisten opastuksella• Testausten yhteydessä on perehdytty sukelluskalastustuotteen tuot-

teistukseen, tuotekorttien laatimiseen sekä tuotteen markkinointiin sekä jakelutievaihtoehtoihin

• Hankkeella on haettu sukelluskalastusmatkoihin erikoistunutta mat-kanjärjestäjää sekä toisaalta suoria kontakteja Venäjällä sukelluskalas-tuskerhoihin

• Yhteistoiminnalla on haettu väyliä kansainvälisiin markkinointikanaviin• Yritykset ovat päivittämässä pelastus- ja turvallisuussuunnitelmiaan• Yritykset ovat osallistuneet Turvallisuuspassikoulutukseen

Hankkeen tavoittee-na on tarjota venä-läisille matkaileville sukelluskalastajille Puruveden tarjoamia erityismahdollisuuksia ja saada lisää liiketoi-mintamahdollisuuksia ohjelmapalveluista.

”

33

Lakeland Events -hanke

Tavoitteet 2010:Lakeland Events -hankkeella (1.6.2010–31.12.2012) haetaan ratkaisua seudun matkailusesonkien pidentämiseen ja alueen vetovoimaisuuden tehokkaampaan hyödyntämiseen, tapahtumien tuotanto- ja markkinointi-ongelmiin sekä seudulta puuttuvaan kokonaisvaltaiseen tapahtumien koor-dinointiin ja verkostoitumiseen.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Savonlinnan seudun tapahtumajärjestäjät, matkailuyrittäjät sekä markkinointi- ja myyntiorganisaatiot. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat muun muassa tuottaja- ja markkinointiosaa-misen vahvistaminen, tapahtumien koordinointi ja sesonkien suunnittelu. Projektin tuloksena syntyy uudenlainen toimintamalli sekä tapahtuma-koordinointitaho.

Keskeiset toimenpiteet:

VR:n kanssa käytyjen yhteistyö-neuvottelujen tuloksena päätettiin testata Helsingin rautatieasemalla Savonlinnan seudun tapahtumien yhteismarkkinointia. Tilaisuus järjes-tettiin elokuussa ja mukana olivat VR:n lisäksi Savonlinnan kansainväli-set luontoelokuvafestivaalit, Taide-keskus Retretti ja Saimaa Holiday Oravi. Onnistunutta yhteistyötä tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen. VR on ilmoittanut tuovan-sa vuonna 2011 oman kesäkiertu-eensa Savonlinnaan, mikä vahvistaa Savonlinnan seudun tapahtumien näkyvyyttä. VR:n asiakkaiden kes-kuudessa.

Museoviraston kanssa on tuot-teistettu ja ohjeistettu Olavinlinnan tapahtumapalveluja, jotta nostettai-siin tapahtuman järjestäjien tietota-soa ja kiinnostusta korkeatasoisten tapahtumien järjestämiseen Olavin-

linnan museaalisuutta ja ainutlaatui-suutta kunnioittaen.

34

Maaseutuyritysten kehittäminen

Tavoitteet 2010:• liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen tähtäävät hankkeet sekä liitän-

näiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi

Keskeiset toimenpiteet:Voimansiirto -hankkeen (Pro Agria) tavoitteena on tukea maatiloilla ja maaseutuyrityksis-sä tapahtuvaa muutosta. Hanke toimi täysitehoisesti vuoden 2010 alkupuolella ja syksyn 2010 aikana hanketta alettiin ajamaan alas, joten syksyn toiminta ei ollut täysipai-noista. Vuoden aikana hankeen toimintoihin osallistui yhteensä 52 eri henkilöä Savonlinnan seudun yrityksistä.

Muutosvaiheen työnohjaukselli-seen pienryhmään osallistui 2 henkilöä, matkailu ja vuokramök-kiyrittäjille tarkoitettuun laki ja tuoteturvallisuus päivään osallistui 14 henkilöä, matkailuyrittäjien opin-tomatkoille 5 henkilöä, Luopujien sukupolvenvaihdosvalmennukseen osallistui 1 henkilö, Kotieläintila työnantajana 1 henkilö ja muutos-valmennuksen seurantapäivään 4 henkilöä. Suurin osa koulutuksista on johtanut yrityskohtaiseen muu-toksen tai kehittämisen tarkaste-luun ja käytännön muutosprosesse-ja on työn alla.

Kymmenelle maatilalle/yrityksel-le on tehty sukupolvenvaihdokseen liittyvää neuvontaa. Suurin osa on johtanut sukupolvenvaihdoksiin. Yri-tystoiminnan muutokseen ja uuden

tuotannon aloittamiseen liittyvää neuvontaa on tehty seitsemälle yri-tykselle/maatilalle. Työnohjusta on tehty viidelle maatilalle/yritykselle. Uraohjausta on toteutettu yhdelle yrittäjälle.

Voimansiirto -hankkeessa on ollut sisältönä myös matkailuyrit-täjyyden kehittäminen. Hankkeen puitteissa on tehty vuokramökki-yrittäjille 4 kpl ns. mökkitreenejä. Palvelun tavoitteena on kartoit-taa mökkien nykyistä kuntoa ja vetovoimaisuutta. Kartoituksen yhteydessä tehtiin mökin kunnos-tussuunnitelma ja ne ovat johtaneet mökkien kunnostusinvestointeihin.

Maatilayrityksen hallittu kasvu -hankkeen (Pro Agria) keskeinen tavoite on saada liikkeelle inves-tointeja ja parantaa maatilojen johtamista. Hankkeessa on käynnis-tetty vuoden 2010 aikana 5 päivää kestävä investointikoulutus, maati-layrityksen johtamiskoulutus sekä 5 päivää kestävä taloushallinnon pienryhmä-koulutus osana yrityk-sen hallitustyöskentelyä. Investoin-tikoulutukset valmentavat isojen maatilainvestointien (1 M€) läpi-vientiin. Taloushallinnon pienryh-

Vuoden aikana Voimansiirto-hankeen toimintoihinosallistui yhteensä 52 henkilöä Savonlinnan seudun eri yrityksistä.

”

35

män avulla rakennetaan ns. hallitus-työskentely mallia maatilayrityksiin. Jokaiseen koulutukseen sisältyy myös yrityskohtaista neuvontaa. Koulutuksiin on osallistunut kolme osallistujaa Savonlinnan seudulta.

Hankkeessa on ns. tukitiimi-neuvontaa, joka on liittynyt isojen investointien toteuttamiseen. Savonlinnan alueella oli vuonna 2010 yksi iso maatilainvestointi. Hallitusneuvonnassa on ollut mukana kaksi viljelijää. Vuoden 2010 aikana maatilojen investointi-into on ollut koko Etelä-Savossa heikko. Vuoden 2011 alkupuolella on nähtävissä merkkejä investointi-innokkuuden kasvamisesta.

Bioenergia -hankkeella (Etelä-Savon Metsäkeskus) resur-soidaan metsäenergianeuvontaa maakunnassa. Hanke edistää osaltaan metsäenergian tarjontaa ja saatavuutta tiedottamalla met-sänomistajille nuorten metsien metsänhoitotarpeista ja nostamalla esille alueellisen metsähakkeen tuotannon merkitystä maaseudun energiaomavaraisuuden kasvattami-sessa. Hanke tukee tiedottamisella energiapuun korjuun, haketuksen ja polttopuun tuottamisen yritystoi-mintaa ja nostaa lämpöyrittäjyyden tunnettavuutta.

Hanke on ollut laatimassa neuvontamateriaalia maatilojen energiatiedotukseen. Maatilan hake-lämmitysopasta on jaettu maksutta energiaratkaisujaan harkitseville maatiloille. Hanke on tukenut energiapuun korjuun toteutuksen

ja hakkeen laadun parantamis-ta jakamalla metsänomistajille ja metsätyöntekijöille laatuhakkeen tuotanto-opasta.

Leader -toimintaryhmä (Piäl-lysmies ry) rahoittaa tukirahoi-tuksella yhteisöllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä mikroyri-tysten kehittämis- ja investointi-hakkeita ja hallinnoi Itä-Suomen Kalatalousryhmän kehittämis-suunnitelmaa. Itä-Suomen kala-talousryhmän toiminta keskittyy ammattikalastajien yritystoiminnan kehittämiseen, kalanjalostukseen sekä kalastusmatkailuun kehittä-mis- ja investointitukien muodossa. Piällysmies ry:n hallitus on antanut ELY-keskukselle lausuntoja leader-hankkeista.

” Hanke tukee tiedotta-misella energiapuun korjuun, haketuksen ja polttopuun tuottami-sen yritystoimintaa ja nostaa lämpöyrittäjyy-den tunnettavuutta.

36

Hankevalmistelu

Savonlinnan seudun kuntayhtymä on osaltaan valmistellut ja osallistunut vuonna 2010 seuraaviin kehittämishankkeisiin:

Seutukirjastoselvitys• 19.10.2009–18.01.2010• Seutukirjastoselvitys osana laajempaa kirjastoselvitystä Menestyvä luovuus -koulutushanke • 01.01.2008–31.12.2010 • Hallinnoija Taito Itä-Suomi rySavonlinnan seudun aluerakennemalli• rahoitushakemus (1.11.2009-31.12.2010) on jätetty Etelä-Savon ELY-

keskukselle. Hankkeen käynnistämisestä on käyty neuvotteluja kuntien ja ELY-keskuksen kesken.

Kumppanuuspöytä • 01.02.2011–30.11.2011 • Valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointialan kehittämis-

foorumi Savonlinnan seudulleNature Craft Finland Etelä-Savon osa-aluehanke • 01.06.2009–31.12.2011 • Yrityslähtöinen kehittämishankePääskylahden teollisuus- ja yritystoimintojen alue • 01.01.2010–31.12.2011 • Uuden teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen alueen kehittämis-

hanke. Hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki. Yritystalo Schauman• 1.1.2010–31.12.2011• UPM:n käytöstä poistuvan kuitulevytehtaan käyttöönotto yritystaloksi.

Hanketta hallinnoi Savonlinnan seudun kuntayhtymä. Savonlinnan seudun jätevesineuvoja • 16.11.2009–31.12.2011 • Kaupungin ympäristönsuojelun hankeSavonlinnan syväsataman siirto • 19.11.2009–31.12.2012 • Syväsataman siirto keskustasta (Kirkkolahdesta) Vuohisaareen

“Schaumanin rantaan”Linnankadun kehittämishanke • 01.12.2007–31.12.2013 • Kaupungin toimitilapalvelun hankeKeskisen Saimaan Retkiluisteluhanke • 01.02.2009–30.04.2011 • 10 yrityksen tuotekehityshanke

37

Lakeland Events – Savonlinnan seudun tapahtumien kehittämis-hanke • 01.06.2010–31.12.2012 • Hanke vahvistaa seudun tapahtumaosaamista, -markkinointia ja matkailu-

sesonkeja. Hanketta hallinnoi Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja toteut-tajatahona toimii Savonlinnan Seudun Matkailu Oy

Puruvesi Mini Baikal • 01.06.2010–31.12.2011 • Seitsemän yrityksen tuotekehityshanke, jolla tuotteistetaan

sukelluskalastustuoteSavonlinnan Hoivapuisto -esiselvityshanke• 1.8.2010–30.6.2011• kaupungin sosiaalikeskuksen hallinnoima hankeSavonlinnan ydinkeskustan liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma (Olavinkadun kehittäminen)• 1.1.2009–30.6.2010• kaupunkisuunnitteluyksikön hallinnoima hanke, joka on kaupunki-

keskustan kehittämisen erillisprojekti

Lentoliikenne

Tavoitteet 2010:• lentoliikenteen tukemisen tavoitteena on turvata Savonlinnan

seudun elinkeinoelämän kriittisiä tarpeita vastaava palvelutaso

Säännöllisellä reittilentoliikenne - sopimuksella (2010–2013) on varmistettu Savon- linnan lentokentän toimintamahdolli- suudet.

”

Keskeiset toimenpiteet:

Lentoliikenteestä neuvoteltiin uusi kolmivuotinen sopimus, joka turvaa sekä vientivetoisen elinkeinoelämän kansainvälisten yhteyksien että matkailualan tarpeet. Säännöllisellä reittilentoliikenteellä on varmis-tettu Savonlinnan lentokentän toimintamahdollisuudet, joten lentoliikenteen sopimusta voidaan pitää tyydyttävänä muilta osin paitsi taloudellisesti: kuntayhtymän bud-jetista lentoliikenne lohkaisee noin kolmasosan.

Lentoliikenne järjestetään edelleen yhteistyössä Varkauden kanssa siten, että kaksi päivittäistä lentoa ovat ns. kolmiolentoja. Liikennöit-sijänä toimii edelleen Finncomm Airlines. Julkisen palvelun mukainen liikenne jatkuu 31.12.2013 saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö maksaa 70 % tuesta katon ollessa 1,2 miljoonaa euroa valtion osalta.

38

Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) 2010–2013

Tavoitteet 2010:• tukea Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa• vahvistaa alueen osaamista ja luoda pohjaa seudun innovaatioille• avata uusia tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen liittyviä palvelukon-

septeja• vahvistaa matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin

tutkimus- ja kehitystyötä ja verkostoitumista• tukea uuden yritystoiminnan syntymistä ja vahvistaa alueen vetovoi-

maisuutta/kilpailukykyä• aktiivisen yhteistyön tukeminen kehitysyksikköjen, toteuttajien ja

käyttäjien välillä

Keskeiset toimenpiteet:

KOKO-ohjelmalla on tuettu Savon-linnan seudun elinkeinostrategiaa, kehitetty innovaatioympäristöä ja toteutettu strategisia Venäjä-toimenpiteitä sekä resurssoitu maaseudun kehittämiseen liittyviä uusia ideoita.

Ohjelmalla vahvistettiin alueen osaamista ja luotiin pohjaa seudun innovaatioille osallistumalla mm. Elektroniikan 3k-tehtaan hanke-valmisteluihin. Ohjelma avasi uusia tutkimukseen, tietoon ja osaami-seen liittyviä palvelukonsepteja: mm. FiberLaboratoryn koeajotoiminnan kehitys- ja toimintamallin arviointi ja kehitysehdotukset.

Ohjelmalla vahvistettiin mat-kailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja verkostoitumista, Parikkalan rajanylityspaikan avaa-misen valmistelu- ja verkostotyötä sekä Suomen että Venäjän puolella. Ohjelman tuella valmisteltiin sekä

Lakeland Events -hanketta että toteutettiin hyvinvointimatkailun markkinaselvitys.

Ohjelmalla tuettiin uuden yritys-toiminnan syntymistä ja vahvistet-tiin alueen vetovoimaisuutta. Aktii-vista yhteistyötä tuettiin ohjelmassa kehitysyksikköjen, toteuttajien ja käyttäjien välillä: mm. Kilpailukykyä metsästä toimenpide (Metsämu-seo Lusto, Metsäntutkimuslaitos, MAMK), maakunnallisen lähiruoka-tuottajien verkkopalvelun päivitys, Luovien alojen jalostamoklinikka -palvelun pilotointi yhteistyössä Diges ry:n kanssa.

Ohjelman puitteissa osallistut-tiin neljään kansalliseen KOKO-verkostoon: Innovaatio ja osaami-nen, Luovat alat, KOKO-Russia ja Hyvinvointi.

KOKO-ohjelmalla tuettiin Savonlinnan seudun elinkeino- strategian toteutu-mista, innovaatioiden kehittämistä, strate-gisia Venäjä-toimen-piteitä sekä maaseu-dun kehittämiseen liittyviä uusia ideoita.

”

39

”Savonlinnan seudun kuntayhtymän työnteki-jöinä meidän tehtäväm-me on vastata seudulli-sesta elinkeinoelämänkehityksestä, valvoa jäsenkuntien yhteisiä etuja, kehittää yhteis-työtä sekä toteuttaa yhteisiä suunnitteluja kehittämishankkeita.

Tarkastus-lautakunta

TilintarkastajaSeutuvaltuusto24 jäsentä

Seutuhallitus9 jäsentä

Seutujohtaja

Strateginen ohjausja kehittäminen

Seudullinenhankintatoimi

ElinkeinopolitiikkaYrityspalvelut

Elektroniikan3K-tehdas

Kunta-yhteistyö

Työvaliokunta

KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO

Kuntayhtymän organisaatio muodostui vuonna 2010 seuraavasti:

40

KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ

Savonlinnan seudun kuntayhtymä on Savonlinnan seudun alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä, jonka nykyinen perussopimus on astunut voimaan 1.1.2007. Perussopimuksen 2 §:n mukaisesti kunta-yhtymä huolehtii:

1. jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta,

2. kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteis-toiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymä-suunnitelman mukaisesti,

3. aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopo-litiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostra-tegian mukaisesti,

4. yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja

5. muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 § mukainen toimenpidekokonaisuus.

41

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO

Seutuvaltuusto

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käytti vuonna 2010 seutuvaltuusto, jonka edustajat on valittu peruskunnissa valtuuston toimikautta vastaavaksi ajak-si. Seutuvaltuuston puheenjohtajisto valittiin seutuvaltuustossa 6.5.2009 toimikaudeksi 2009–2012.

Seutuvaltuuston jäsenet ja varajäsenet (31.12.2010) ovat kunnittain seuraavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta

Kupiainen Aune/pj Pulkka Anneli PunkaharjuPalm Pekka/1. vpj. Silvennoinen Ari KerimäkiParkkinen Matti-Pekka/2. vpj. Kosonen Seppo SavonlinnaKlemettinen Helvi Kaasinen Jukka EnonkoskiKuuramaa Kari Soljento Eija EnonkoskiRäisänen Anneli Brax-Mertanen Tuija KerimäkiKettunen Leena Karvinen Riikka KerimäkiNousiainen Olavi Suomalainen Tuukka KerimäkiPartanen Matti Lemmetyinen Saku PunkaharjuPuhakka Seppo Silvennoinen Katja PunkaharjuBilund Juha Valkonen Esa SavonlinnaCondit Stephen Korhonen Leena SavonlinnaKokko Sampsa Rouvinen Juhani SavonlinnaHirvonen Teemu Linnamurto Jarmo SavonlinnaHurskainen Vesa Luukkanen Harri SavonlinnaHärkönen Riitta Eronen-Raivio Maarit SavonlinnaMakkonen Aila Suomalainen Ritva SavonlinnaMikkonen Anna-Kristiina Linnamurto Erja SavonlinnaNiiranen Tuija Söderholm Jan SavonlinnaRiikonen Teuvo V. Pyöriä Outi SavonlinnaRöpelinen-Pitkänen Carita Vuorinen Eeva SavonlinnaAhonen Vesa Miettinen Harri SulkavaPartanen Marttiina Virta Leila SulkavaPäykkönen Markku Virta Vesa Sulkava

42

Seutuhallitus

Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus valittiin 6.5.2009 toimi-kaudeksi 2009–2012. Seutuhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraa-vat: Keskusta 4, Sosiaalidemokraatit 4 ja Kokoomus 1. Hallituksen kokoon-panossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta.

Seutuhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat:

Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen

Juuti Pirkko/pj Savonlinna Suomalainen RitvaPärnänen Heikki/1. vpj. Savonlinna Iskala JonnaSeppänen Ulla/2. vpj. Savonlinna Ronkanen OnniAuvinen Matti Savonlinna Valjakka MarkkuMuhonen Raimo Punkaharju Laamanen JariKautonen Tuomo Enonkoski Klemettinen HelviPasanen-Harju Virve Savonlinna Backman AnjaPitkonen Ari Kerimäki Matilainen JouniRalli Kaisa Sulkava Reponen Sanna

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunta valittiin 6.5.2009 toimikaudeksi 2009–2012 ja sen kokoonpano on seuraava:

Varsinainen jäsen

Kunta Varajäsen Kunta

Puhakka Seppo Punkaharju Virtanen Hilkka SulkavaNykänen Hannu Savonlinna Penttinen Oiva SavonlinnaImmonen Teija Savonlinna Luostarinen Jarmo SavonlinnaNousiainen Olavi Kerimäki Röpelinen-Pitkänen

CaritaSavonlinna

Tuunanen Aune Punkaharju Nousiainen Kari Savonlinna

43

Työvaliokunta

Työvaliokunnan muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituk-sen puheenjohtajisto. Työvaliokunta vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymän organi-saatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin seutuhallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajien työvaliokunnan kautta.

Yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on kokouksessaan 18.12.2002 § 150 määritellyt työvaliokunnan tehtävät seuraavasti:

1. Työvaliokunta käsittelee valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat

2. Toimii kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämis-ideoita tuodaan seudulliseen valmisteluun

3. Kehittää ja edistää seudullista ajattelua4. Toimii tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten “toimeen-

panijana”5. Toimii väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin 6. Kunnanjohtajatyöryhmä ei käsittele kaikkia hallituksen listalla

olevia asioita, vaan keskittyy visiointiin, strategioiden linjauksiin ja seutuyhteistyön kannalta suuriin asioihin (yhtymähallitus 22.4.2004 § 55)

Työvaliokunnan jäsenet 31.12.2010:

Varsinainen jäsen Kunta

Laine Janne pj SavonlinnaTanja Matikainen SulkavaJämsen Antti EnonkoskiSami Sulkko, vpj PunkaharjuRannanpiha Kari KerimäkiJuuti Pirkko sh pjPärnänen Heikki sh 1. vpj.Seppänen Ulla sh 2. vpj.

Kokouksiin on lisäksi kutsuttu asiantuntijajäseninä Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja Hannu Kurki ja kaupungin kansliapäällikkö Antti Erämaa.

44

Kuntayhtymän henkilöstö

Vuoden 2010 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 28 henkilöä. Vakinaisessa virkasuhteessa oli 3 henkilöä ja toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 16 henkilöä. Määräaikaisia työsuhteita oli 9, joista kolmen henkilön työsuhde päättyi vuoden 2010 lopussa. Henkilö-määrästä oli naisia 57 % ja miehiä 43 %. Henkilöstön keski-ikä on 42,3 vuotta.

Henkilöstön toimialueet

2010 2009 2008 2007

Hallinto 1,5 2 2 5

Hankintatoimi 4 5 *) 4 2

Yleiset hankkeet 0 0 0 2Aluekeskusohjelma/Koheesio-ja kilpailukykyohjelma 1,5 1 2 2

Yrityspalvelut 7 + 5**) 7 6,5 9

3K-tehdas 7 6 7 7

Yhteensä 26 21 21,527

*) Hankintatoimesta yksi henkilö virkavapaalla vuonna 2009.**) Sisältää: 7 henkeä/Savonlinnan seudun yrityspalvelut sekä Savonlinnan Innovaatiokeskuk-sesta siirtyneet 5 henkilöä, joista osa-aikaisia 31.12.2010 päättyneitä työsuhteita 2 kpl.

45

TALOUS VUONNA 2010

Yleiset hallintomenot ja menot, jotka ovat kohdistuneet koko kuntayhty-män toimintaan, on jaettu perussopimuksen mukaisesti peruskunnille kun-tayhtymän kuntien asukasluvun suhteessa. Elinkeinopolitiikan kulut ovat jakautuneet niiden kuntien kesken, jotka ovat mukana elinkeinopolitiikan toteutuksessa yritysten liikevaihdon suhteessa.

Kuntayhtymän vieraspääoma oli vuoden lopussa 2 550 091,68 euroa (vuonna 2009: 2 106 496,33 euroa). Saatavia vuoden lopussa on 1 061 155,39 euroa (2009: 885 940,87 euroa). Kuntayhtymän pitkäaikaiset elinkeinopoliittiset sijoitukset, 802 505,35 euroa (2009: 576 038,55 euroa), on katettu lainarahalla.

Savonlinnan seudun kuntayhtymän toimintatuotot ovat olleet 3 269 265,99 euroa (2009: 2 918 734,67 euroa). Kuntayhtymän toiminta-kulut, 3 305 136,77 euroa (2009: 3 027 019,70 euroa), ovat aiheutuneet vuoden 2010 aikana kuntayhtymän toiminnasta (ml. hallinto ja seudullinen hankintatoimi), lentoliikenteen tukemisesta, hanketoiminnan kuluista ja elinkeinopoliittisista kuntarahoitusosuuksista hankkeisiin (mm. Itä-Suomen Yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Innovation, ProAgria Etelä-Savo jne.).

Vuoden 2010 aikana kuntayhtymällä oli hankkeita yhteensä 16 kappaletta: Yritys-Suomi Savonlinnan seutu, Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010–2013, EEMO (Haudatut elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet), ERFID (Elektroniikkatuotteen elinkaaren kattava jäljitettävyys ja tiedon-hallinta RFID-tekniikan avulla), Ledtrix (Ledteknologian osaamispankki), Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (KOSKE): kuitu-energia-elinkaari, East-wood, Keskisen Saimaan retkiluisteluverkosto, Kalastuksen liiketoiminnan edelleen kehittäminen Savonlinnan seudulla, Yritystalo Schauman/vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen, Waterways Forward, Lakeland Events, Myyntiagentit, Puruvesi Mini Baikal -sukelluskalastajan unelma, Savonlinnan seudun osaamiskeskus/Matkailun ja elämystuotannon klusteri -ohjelma ja Kulttuurimatkailukäytävä Karelia -hanke. Alkuvuodesta päättyivät Alue-keskusohjelma 2007–2009, ETKO (elektroniikan tuotantoketjujen koko-naisvaltainen optimointi).

Tilikauden alijäämä on 79 391,94 euroa (2009: alijäämä 35 000,16 euroa). Alijäämä muodostui lentoliikenteen kustannuksista. Edelleenkään matkus-tajamäärät eivät lähteneet toivotunlaisesti nousuun vuonna 2010, mistä johtuen Savonlinnan seudun kuntayhtymälle aiheutui budjetoimattomat noin 250 000 euron ylimääräiset kustannukset. Osa budjetoimattomista kustannuksista voitiin kattaa muusta toiminnasta ja projekteista säästämällä.

”Tilikauden alijäämä on 79 392 euroa (2009: alijäämä 35 000 euroa). Alijäämä muodostui lentoliikenteen kustannuksista.

46

Kuntayhtymän korkokulut ovat 23 942,55 euroa (2009: 11 714,84 euroa). Korkokulut aiheutuvat mm. kuntayhtymän lainakannasta, joka on muodos-tunut edellisvuosien alijäämistä sekä pitkäaikaisten elinkeinopoliittisten sijoitusten rahoittamisesta lainarahalla. Toimintakertomusvuonna korko-kanta on ollut alhainen ja lyhytaikaiset lainat on kilpailutettu systemaat-tisesti. Lisäksi hankkeiden toteutukseen saadut avustukset maksetaan toteutuneiden kulujen mukaan takautuvasti, jolloin hanketoiminta itsessään aiheuttaa korkokuluja, jotka eivät ole hankkeissa rahoituskelpoisia vaan jäävät hallinnoijalle.

Yhtymäviraston kustannuspaikka on toteutunut alijäämäisenä 6 397,02 euroa (TA 214 850 TP tulot 231 850,24/107,90 %, menot 238 247,26/110,9 %). Keskeisenä syynä poikkeamaan ovat paperittoman kokouskäytännön käyttöönotto (ml. koneet) sekä vuosisuunnitelmasta poikkeavat ylimääräiset kokoukset.

Seudun yleinen kehittäminen/seudullinen hankintatoimi on toteutunut 87,80 %:sti.

Elinkeinopolitiikka on toteutunut alijäämäisenä 41 318,81 euroa. Toimintatuotot ovat olleet 2 847 076,58 ja toimintamenot 2 876 550,34 euroa. Alijäämä aiheutui lentoliikenteen tukimenojen ylittymisestä liikenne- ja viestintäministeriön 1 miljoonan euron tuen täyttyessä.

47

KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN

Käyttötalouden toteutumisvertailu 1.1.-31.12.2010

Talousarvio Ta-muutos Ta+Muutos Toteuma Poikkeama Tot. % Ks-muutos

YHTYMÄVIRASTO

Tulot yht. 214 850,00 0,00 214 850,00 231 850,24 -17 000,24 107,90Menot yht. -214 850,00 0,00 -214 850,00 -238 247,26 23 397,26 110,90Netto ennen poistoja 0,00 0,00 0,00 -6 397,02 6 397,02 0,00Netto 0,00 0,00 0,00 -6 397,02 6 397,02 0,00

SEUDUN YLEINEN KEHITTÄMINEN

Tulot yht. 216 752,00 0,00 216 752,00 190 339,17 26 412,83 87,80Menot yht. -216 752,00 0,00 -216 752,00 -190 339,17 -26 412,83 87,80Netto ennen poistoja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

ELINKEINOPOLITIIKKA

Tulot yht. 2 839 051,00 -60 000,00 2 779 051,00 2 847 076,58 -68 025,58 102,40Menot yht. -2 768 581,00 -20 000,00 -2 788 581,00 -2 876 550,34 87 969,34 103,20Netto ennen poistoja 70 470,00 -80 000,00 -9 530,00 -29 473,76 19 943,76 309,30Poistot yht. -11 845,00 0,00 -11 845,00 -11 845,05 0,05 100,00Netto 58 625,00 -80 000,00 -21 375,00 -41 318,81 19 943,81 193,30

KAIKKI YHTEENSÄ

Tulot yht. 3 270 653,00 -60 000,00 3 210 653,00 3 269 265,99 -58 612,99 101,80Menot yht. -3 200 183,00 -20 000,00 -3 220 183,00 -3 305 136,77 84 953,77 102,60Netto ennen poistoja 70 470,00 -80 000,00 -9 530,00 -35 870,78 26 340,78 376,40Poistot yht. -11 845,00 0,00 -11 845,00 -11 845,05 0,05 100,00Netto 58 625,00 -80 000,00 -21 375,00 -47 715,83 26 340,83 223,20

48

TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN

Tuloslaskelman toteutumisvertailu 1.1.-31.12.2010

Talousarvio Ta-muutos Ta+Muutos Toteuma Poikkeama Tot. % Ks-muutos

TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 528 261,00 0,00 2 528 261,00 2 479 169,80 49 091,20 98,10 Maksutuotot 0,00 0,00 0,00 196,56 -196,56 0,00 Tuet ja avustukset 736 450,00 -60 000,00 676 450,00 753 411,03 -76 961,03 111,40 Muut toimintatuotot 5 942,00 0,00 5 942,00 36 488,60 -30 546,60 614,10Toimintatuotot yht. 3 270 653,00 -60 000,00 3 210 653,00 3 269 265,99 -58 612,99 101,80

TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -871 683,00 8 856,00 -862 827,00 -968 945,98 106 118,98 112,30 Henkilösivukulut Eläkekulut -147 695,00 -1 826,00 -149 521,00 -156 299,02 6 778,02 104,50 Muut henkilösivukulut -35 246,00 -2 649,00 -37 895,00 -29 288,19 -8 606,81 77,30 Palvelujen ostot -1 260 696,00 -23 715,00 -1 284 411,00 -1 616 715,86 332 304,86 125,90 Aineet,tarvikkeet ja tavarat -170 401,00 2 000,00 -168 401,00 -82 475,95 -85 925,05 49,00 Avustukset -557 534,00 0,00 -557 534,00 -291 813,07 -265 720,93 52,30 Muut toimintakulut -156 928,00 -2 666,00 -159 594,00 -159 598,70 4,70 100,00Toimintakulut yht. -3 200 183,00 -20 000,00 -3 220 183,00 -3 305 136,77 84 953,77 102,60

TOIMINTAKATE 70 470,00 -80 000,00 -9 530,00 -35 870,78 26 340,78 376,40

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 0,00 3,25 -3,25 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 1 180,75 -1 180,75 0,00 Korkokulut -44 000,00 0,00 -44 000,00 -23 942,55 -20 057,45 54,40 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 0,00 -8 917,56 8 917,56 0,00

VUOSIKATE 26 470,00 -80 000,00 -53 530,00 -67 546,89 14 016,89 126,20

Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -11 845,00 0,00 -11 845,00 -11 845,05 0,05 100,00

TILIKAUDEN TULOS 14 625,00 -80 000,00 -65 375,00 -79 391,94 14 016,94 121,40

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 14 625,00 -80 000,00 -65 375,00 -79 391,94 14 016,94 121,40

49

INVESTOINNIT

Yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) päätti 20.10.2005 kokouksessaan lunas-taa Kaakkois-Suomen Luoteis-Venäjä rahaston osakkeita tasaerissä 5 vuoden kuluessa yhteisarvoltaan 131 052 €. Viides ja viimeinen erä (521 osaketta) 26 670 € lunastettiin 1.12.2010. Osakkeet jakautuvat jäsenkun-nille peruspääoman suhteessa.

Seutuvaltuusto on 8.2.2010 kokouksessaan päättänyt kiinteistöhankinnan toteuttamiseksi perustaa kiinteistöosakeyhtiö Schaumanintien Yritystalon ja merkitä sen koko osakepääoman, jonka suuruus on 200 000 € ja edel-leen 20.10.2010 kokouksessaan tehdä 200 000 euron muutoksen inves-tointiosaan osakkeiden hankintaan.

Investointiosan toteutumisvertailu 1.1.-31.12.2010

Talousarvio Ta-muutos Ta + Ta-mu Toteuma Poikkeama Tot. %

Luoteis-Venäjä rahastoHankinnat -26 470,00 0,00 -26 470,00 -26 466,80 -3,20 100,00Investoinnit netto -26 470,00 0,00 -26 470,00 -26 466,80 -3,20 100,00

Kiint. Oy Scaumanintien YritystaloHankinnat 0,00 -200 000,00 -200 000,00 -200 000,00 0,00 100,00Investoinnit netto 0,00 -200 000,00 -200 000,00 -200 000,00 0,00 100,00

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

Hankinnat -26 470,00 -200 000,00 -226 470,00 -226 466,80 -3,20 100,00Investoinnit netto -26 470,00 -200 000,00 -226 470,00 -226 466,80 -3,20 100,00

50

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN

Rahoituslaskelman toteutumisvertailu 1.1.-31.12.2010

Talousarvio Ta-muutos Ta + Ta-mu Toteutunut Tot. % Poikkeama

TOIMINNAN RAHAVIRTAVuosikate 26 470,00 -80 000,00 -53 530,00 -67 546,89 126,19 14 016,89

26 470,00 -80 000,00 -53 530,00 -67 546,89 126,19 14 016,89

INVESTOINTIEN RAHAVIRTAInvestointimenot -26 470,00 -200 000,00 -226 470,00 -226 466,80 100,00 -3,20

-26 470,00 -200 000,00 -226 470,00 -226 466,80 100,00 -3,20

Toiminnan ja invest. rahavirta 0,00 -280 000,00 -280 000,00 -294 013,69 105,00 14 013,69

RAHOITUKSEN RAHAVIRTALainakannan muutoksetPitkäaik. lainojen lisäys 0,00 1 000 000,00 1 000 000,00 1 000 000,00 100,00 0,00Pitkäaik. lainojen vähennys 0,00 -100 000,00 -100 000,00 -100 000,00 100,00 0,00Lyhytaik. lainojen muutos 0,00 -1 000 000,00 -1 000 000,00 -374 491,18 37,45 -625 508,82

0,00 -100 000,00 -100 000,00 525 508,82 -525,51 -625 508,82

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutos 0,00 0,00 0,00 -175 214,52 0,00 175 214,52Korottomien velkojen muutos 0,00 0,00 0,00 -81 913,47 0,00 81 913,47

0,00 0,00 0,00 -257 127,99 0,00 257 127,99

Rahoituksen rahavirta 0,00 -100 000,00 -100 000,00 268 380,83 -268,38 -368 380,83

RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 -380 000,00 -380 000,00 -25 632,86 6,75 -354 367,14

Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 25 632,86 0,00 -25 632,86

51

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Tuloslaskelma

2010 2009Toimintatuotot Myyntituotot 2 479 169,80 2 424 352,81 Maksutuotot 196,56 Tuet ja avustukset 753 411,03 466 884,27 Muut toimintatuotot 36 488,60 27 497,59

3 269 265,99 2 918 734,67Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -968 945,98 -777 718,31 Henkilösivukulut Eläkekulut -156 299,02 -124 718,46 Muut henkilösivukulut -29 288,19 -17 135,26 Palvelujen ostot -1 616 715,86 -1 463 811,95 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -82 475,95 -70 395,24 Avustukset -291 813,07 -425 026,03 Muut toimintakulut -159 598,70 -148 214,45

-3 305 136,77 -3 027 019,70

Toimintakate -35 870,78 -108 285,03

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3,25 264,72 Muut rahoitustuotot 1 180,75 1 650,68 Korkokulut -23 942,55 -11 714,84 Muut rahoituskulut -8 917,56 -4 584,32

-31 676,11 -14 383,76

Vuosikate -67 546,89 -122 668,79

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -11 845,05 -18 133,13Satunnaiset erät Muut satunnaiset tuotot 105 801,76Tilikauden tulos -79 391,94 -35 000,16Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -79 391,94 -35 000,16

52

Rahoituslaskelma

2010 2009Toiminnan rahavirta Vuosikate -67 546,89 -122 668,79 Satunnaiset erät 105 801,76

Investointien rahavirta Investointimenot -226 466,80 -36 670,00Toiminnan ja investointien rahavirta -294 013,69 -53 537,03

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 1 000 000,00 Pitkäaik. lainojen vähennys -100 000,00 Lyhytaik. lainojen muutos -374 491,18 234 638,01Oman pääoman muutokset -204 101,15Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -175 214,52 -226 989,72 Korottomien velkojen muutos -81 913,47 195 595,23Rahoituksen rahavirta 268 380,83 -857,63

Rahavarojen muutos -25 632,86 -54 394,66

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 654,62 29 287,48 Rahavarat 1.1. 29 287,48 83 682,14

-25 632,86 -54 394,66

53

Tase

T A S E31.12.2010 31.12.2009

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 0,00 11 845,05Aineelliset hyödykkeet 0,00 11 845,05

Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 802 505,35 576 038,55Sijoitukset 802 505,35 576 038,55

PYSYVÄT VASTAAVAT 802 505,35 587 883,60

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetPitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 233 341,28 233 341,28Pitkäaikaiset saamiset 233 341,28 233 341,28Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 201 452,02 217 957,41 Muut saamiset 625 440,34 433 733,28 Siirtosaamiset 921,75 908,90Lyhytaikaiset saamiset 827 814,11 652 599,59Saamiset 1 061 155,39 885 940,87

Rahat ja pankkisaamiset 3 654,62 29 287,48

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 064 810,01 915 228,35

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 867 315,36 1 503 111,95

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Peruspääoma 90 842,43 90 842,43 Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) -694 226,81 -659 226,65 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -79 391,94 -35 000,16OMA PÄÄOMA -682 776,32 -603 384,38

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 700 000,00Pitkäaikainen 700 000,00Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 260 146,83 1 434 638,01 Saadut ennakot 35 468,58 11 576,14 Ostovelat 293 437,05 415 669,32 Muut velat 97 883,71 114 434,81 Siirtovelat 163 155,51 130 178,05Lyhytaikainen 1 850 091,68 2 106 496,33VIERAS PÄÄOMA 2 550 091,68 2 106 496,33

Savonlinnan seudun kuntayhtymäOlavinkatu 27 D, 2. krs, 57130 SAVONLINNAPuhelin (015) 527 4950Faksi (015) 525 0256www.savonlinnaseutu.fi/kuntayhtymaSähköpostiosoitteetovatmuotoa:etunimi.sukunimi@savonlinnaseutu.fi

YHTYMÄVIRASTO

MarjukkaAarnio•seutujohtaja•gsm0444174955

ElinaSilvennoinen•hallintopäällikkö•gsm0445715850

PäiviMakkonen•hankesihteeri•gsm0444174984

SAVONLINNAN SEUDUN YRITYSPALVELUT

JuhaTurtiainen•yrityspalvelujohtaja•gsm0445715853

MattiKivipelto•yritysasiamies•gsm0445715857

RiittaVahela-Kohonen•projektipäällikkö,hankeasiantuntija• gsm 044 571 5831

UllaHannikainen•yrityspalvelusihteeri•gsm0445715837

AnuKosonen•toimistosihteeri•teknologia•gsm0440575622• anu.kosonen@noheva.fi

OsaamiskeskusohjelmaLassePulkkinen•teknologiajohtaja•gsm0445715861

Savonlinnan seudun matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusPellervoKokkonen•osaamiskeskusjohtaja•gsm0447585472

KitiHäkkinen•viestintäasiantuntija•gsm0405105701

MariyaLoginova•projektipäällikkö•gsm0440575626

Yritystalo Schauman & Savonlinnan seudun OsaamiskeskusMarjaTiainen•projektisihteeri/projektikoordinaattori•YritystaloSchauman•Schaumanintie2,57230Savonlinna•puh.0444174980• www.yritystaloschauman.fi

Yritys-Suomi-palvelujen kehittäminen -hanke 2011Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010–2013JukkaHämäläinen•projektikoordinaattori•gsm0444174999

Eastwood-hankeSakariMouhu•kehittämispäällikkö•gsm.0444174966

Elektroniikan 3k -tehdasElektroniikan3k-tehdas•Laitaatsillantie3•57170Savonlinna• puh.(015)5274970•fax(015)5250257• Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@3ktehdas.com

HannuLeinonen•tehtaanjohtaja•gsm0503098207

ElinaHavia•projektipäällikkö•gsm0504615572

HarriReinikainen•tuotantopäällikkö•gsm0503430656

ElmarBernhardt•testaus-jasuunnittelupäällikkö•gsm0503707671

Savonlinnan Teknologiapuisto NOHEVANooraNuutinen•projektipäällikkö•gsm0440575615• noora.nuutinen@noheva.fi

Itä-Savon UusyrityskeskusAlkavat yrittäjätItä-SavonUusyrityskeskus•JuhaniRouvinen•toimitusjohtaja• gsm 0400 704 624

0 - 2 vuotta toimineet yrittäjätItä-SavonUusyrityskeskus•TarmoSoronen•yritysneuvoja• gsm 0400 187 864

SEUDULLISET HANKINNAT

VirveSilvennoinen•hankintapäällikkö•gsm0445715826

PirjoRossilahti•hankintasihteeri•gsm0445715827

SirpaVuohensalo•hankintasihteeri•gsm0445715825

PäiviEronen•hankintasihteeri•gsm0445715828

SAVONLINNAN SEUDUN MATKAILU OYPuistokatu 1, 57100 SavonlinnaSähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@savonlinnatravel.com

PiaKokki•toimitusjohtaja•gsm0407166006 PäiviRuuskanen•myyntipäällikkö•puh.0155175116•gsm0505484004 LauraPuustinen•myyntipäällikkö•puh.0155175121•gsm0505413688 TanjaHonkonen•tuotanto-jamediapäällikkö/VisitSaimaa• puh.0155175114•gsm0505423905•

NitaSilvennoinen•projektisihteeri•LakelandEvents-hanke•puh.0155175113•gsm0445423904 JaanaKonsti•myyntipäällikkö/Venäjä•gsm0445423910

Seudullisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia ja turvata olemassa olevia työpaikkoja.

Tavoitteen mukaisesti vuonna 2020:

• Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean tekno-logian asiakasratkaisuja.

• Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärkitoimi-aloilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteolli-suus ja matkailu.

• Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia.