TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2017-2019

1 VUOSIEN 2017 – 2019 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Yleistä Vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu poikkeuksellisen epäselvissä ja epävarmoissa olosuh-teissa. Lisäksi suunnitelmakausi päättyy vuoteen 2018, sillä maamme hallitus uudistaa sosiaali- ja terveyden-huollon rakenteet niin, että vastuu kaikesta toiminnasta siirtyy uudelle maakuntahallinnolle. Pääministeri Juha Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjel-maan, että malli perustuu uusiin itsehallintoalueisiin, toisin sanoen uuteen tasoon kuntien ja valtion välissä. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät otetaan kunnilta pois. Uudistus aiotaan toteuttaa siten, että rakennelaki tulee voimaan 1.7.2017 ja uudet organisaa-tiot ottavat tehtävät hoitaakseen 1.1.2019. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien tahdon lähtötilana on että, erikoissairaanhoitoa kehitetään ja siihen inves-toidaan siten, että alueella taataan päivystävän sairaa-lan pysyminen ja toiminnan tehokkuutta voidaan tule-vina vuosina parantaa. Valtuusto hyväksyi 8.6.2015 § 19 konseptisuunnitelman Vaasan keskussairaalan kehittämisestä. Konseptisuun-nitelma on ollut ohjenuorena vuoden 2017 talousarvion laadinnassa. Sairaalasuunnittelun tavoitteena on Vaasan keskussai-raalan valmius integroituun palvelujärjestelmään, toi-minnan asiakaslähtöisyyteen ja kilpailukyvyn vahvista-miseen. Asiakaslähtöisyys näkyy siten, että asiakkaan kokema palvelun laatu on parasta Suomessa. Asiakkaita hoidetaan kokonaisvaltaisesti: sairaalan prosessit ja organisaatio suunnitellaan asiakkaan lähtökohdista ja hänen ehdoillaan. Sairaalan prosessit ovat nykyistä sujuvampia ja oikea-aikaisia. Nykyistä parempi valmius mahdollisiin sote-integraatioihin saavutetaan kilpailukykyisemmän ja asiakaslähtöisemmän organisaatiomallin kautta. Val-mius tulevaisuuden muutoksiin paranee, kun toimin-tamallien kehittämisen kulttuuri juurtuu henkilöstön toimintatapoihin Henkilöstö mitoitetaan uudessa sairaalassa yksiköille niiden kysynnän perusteella. Kysynnällä tarkoitetaan asiakkaiden tarvetta hoidolle. Resursoinnin reunaehto-na on sairaalasuunnittelun tavoite eli kokonaiskustan-nusten tulee olla kansallisella tai erva-tasolla. Kustan-nustason saattaminen kansalliselle tasolle edellyttää noin 11 % kustannussäästöjä. Muuta maata korkeam-mat kustannukset johtuvat muita sairaanhoitopiirejä suuremmasta erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä, yksiköiden tuottavuuden nykytasosta sekä resurssien epätarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta mm. vuodeosastotoiminnan ja vastaanottopalveluiden välillä ja työnjaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon välillä.

Hallitus on valmistellut sote-rakenteen muutosta useas-sa eri vaiheessa. Talousarviolakien hyväksymisen yh-teydessä käsitellään nykyisen terveydenhuoltolain muu-tos. Muutosesityksessä nimetään 12 sairaa-laa/sairaanhoitopiiriä, joissa on laaja päivystys. Sen jälkeen valtioneuvosto pystyy lain nojalla antamaan asetuksia, ja selvitysmiesten julkaisemista luonnoksista ja mietinnöistä käy ilmi, että suuri osa kirurgiasta kes-kitettäisiin näihin 12 sairaalaan. Vaasan keskussairaala ei saa esityksen mukaan tätä statusta. Sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen toteutuksen alueellinen valmistelu on aloitettu Pohjanmaalla. Val-tioneuvoston koelaskelmat palveluiden järjestämiselle annettavista varoista osoittavat, että palvelujen tarjonta on Pohjanmaalla liian laajaa. Julkaistut luvut osoitta-vat, että rakenteita ja palveluiden käyttöä olisi vähen-nettävä noin 5 % eli runsaat 30 milj. euroa. Keskussai-raalan kokonaiskulut ovat nykyisessä muodossaan 25–30 milj. euroa liian suuret. Jos laajan päivystyksen statusta ei saada, toimintaa on edelleen supistettava. Suomen taloudellinen tilanne on huonontunut vuodesta 2008 lähtien, eikä lähivuosina ole tiedossa merkittävää kasvua. Kuntien huonontuneet taloudelliset mahdolli-suudet vaikuttavat siten myös vuoden 2017 talousarvi-oon. Omistajakuntien tiukka taloustilanne sekä päätös VKS 2025 -ohjelman toteuttamisesta merkitsevät sitä, että sairaanhoitopiirin nettokulut eli kuntien mak-suosuudet omasta toiminnasta ovat 164 miljoonaa, mikä on vähennystä 7,1 miljoonaa euroa tai 4,2 % ver-rattuna vuoden 2016 talousarvioon. Suurin säästö tulee kilpailukykysopimuksesta, jossa työnantajat ja ammat-tiliitot päättivät työvoimakulujen vähentämistavoista. Talousarvion kokonaisluvut ovat pelkkä perusta sai-raanhoitopiirin tuotteiden hinnoittelulle. Sitä mukaa kun sote-rakenteita koskevat suunnitelmat tarkentuvat valtakunnan tasolla ja päätöksiä tehdään, on sairaan-hoitopiirin luottamushenkilöiden tehtävä uusia toimin-ta- ja talousarviopäätöksiä jopa kesken talousarviovuo-den. VKS 2025 -ohjelman säästöjen toteuttaminen vaatii myös rakennemuutosta kiinteistökannassa ja uusinves-tointeja. Sote-rakennetta koskevien lakiesitysten mu-kaan kuntayhtymän omaisuus siirtyy uudelle maakun-nalle ja sieltä yhteisomistuksessa olevaan osakeyhtiöön (on esitetty tytäryhtiötä Senaatti-Kiinteistöille), jota valtio johtaa ja jonka valtio ja uudet maakunnat omista-vat yhdessä. Sen vuoksi ei ole enää aiheellista, että kun-nat rahoittaisivat investointeja kuntaosuuksilla, vaan kaikki investoinnit olisi rahoitettava lainalla. Mahdolli-suutta siirtää sairaanhoitopiirin kiinteistöt kuntien omistamaan kiinteistöyhtiöön selvitetään myös.

1

1.2 Organisaatiomuutos Uudella organisaatiomallilla ja johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että potilaan kokema laatu on parasta Suomessa. Potilas on keskiössä. Organisaatiomalli ja johtamisjärjestelmä on suunniteltu tukemaan Vaasan sairaanhoitopiirin strategian toteutumista. Organisaa-tiomalli on potilasprosessilähtöinen matriisiorganisaa-tio. Uudessa organisaatiomallissa vastuualueilla sijaitsevat potilaiden hoitoprosessit ja erikoisalat. Poti-laiden hoito toteutetaan prosessin eri vaiheissa palve-lualueilla, joilla sijaitsevat kaikki resurssit, mm. hen-kilökunta, tilat ja laitteet. Organisaatio on jaettu asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi potilaiden hoitoprosessien ja näiden erikoisalojen mu-kaan neljään vastuualueeseen, joilla suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään potilaiden tarpeesta hoitopro-sesseja. Kunkin vastuualueen johtajana toimii lääkäri, joka samalla toimii siihen kuuluvien erikoisalojen yli-

lääkäreiden esimiehenä. Päätöksenteossa lähtökoh-tana on potilaiden tutkimuksen ja hoidon tarve. Selkeän johtamisvastuun ja toiminnan tehostamisen aikaansaamiseksi organisaatio on jaettu kymmeneen palvelualueeseen. Hoidon palvelualueilla johdetaan tulosyksiköitä ja tuotetaan potilaille hoitoa laadukkaas-ti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti vastuualueiden mää-rittelemien linjausten mukaisesti. Hoidon palvelualuei-ta johtaa hallintoylihoitaja ja palvelualueita johtavat ylihoitajat, toimien samalla siihen kuuluvien tulosyksi-köiden osastonhoitajien esimiehenä. Myös lääkärien ja asiantuntijoiden resurssit sijaitsevat omalla palvelualu-eellaan, jota johtaa johtajaylilääkäri. Diagnostiikkakes-kuksessa säilyy nykyisenkaltainen organisaatiomalli ja johtamisjärjestelmä. Huollon ja hallinnon palvelualuei-ta johtaa hallintojohtaja.

22

1.3 Strateginen tahtotila ja visio

Näkökulma Asiakas Prosessit Henkilöstö/

Oppiminen ja uudistuminen

Talous

Strategiset ta-voitteet

Asiakkaiden koke-ma laatu on Suomen parasta Asiakkaiden kielelli-set oikeudet turvataan Asiakkaat saavat palvelua ja vaikuttavaa hoitoa nopeasti, suju-vasti ja oikea-aikaisesti Alueellinen yhteis-työ tiivistyy maakunta valmistelun myötä

Organisaatioon sisäinen asiakastyyty-väisyys huomioidaan toiminnan kehittämi-sessä

Päivystävän keskus-sairaalan asema turva-taan Asiakkailla sujuvat kokonaisuudet ja palve-lu- ja hoitoketjut Yhteistyö mahdolli-suuksia TYKS yliopisto-sairaalan kanssa enna-koidaan

Virtaus-tehokkuutta lisätään

SOTE talon suunnit-telu valmistuu

Potilasturvallisuuden varmistavat käytännöt ovat rutiinikäytössä Laatujärjestelmää noudatetaan

Riittävä, osaava, palveluhenkinen ja motivoitunut ja hy-vinvoiva henkilöstö Henkilöstön kak-sikielisyys Kehittämis-, ope-tus- ja tutkimus-myönteisyys Uusia toimintata-poja otetaan käyttöön hyödyntäen digitaali-sia ratkaisuja

Työvuoro-suunnittelu automati-soidaan

Keskitytään erikois-sairaanhoitoa vaa-tivien sairausryh-mien kustannus-tehokkaaseen ja vaikuttavaan hoi-toon Toteutetaan VKS 2025 ohjelman mukaista 11 %:n säästöä Hoidon tuotta-vuus ja kustannus-vaikuttavuus kehit-tyvät

Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2017

Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämi-nen edistyy toimintaoh-jelman mukaisesti

Case manager toi-minta vakiintuu Asiakasraati, kolmas sektori ja kokemus-asiantuntijat ovat aktii-visesti mukana kehit-tämässä toimintaa Nopean asiakaspa-lautteen antaminen mahdollistetaan Asiakaspalvelu-vastaavien toiminta on aktiivista WWW-sivuilla on asiakkaan polut kuvat-tuna Jonotiedot ja odo-tusajat selkeästi nähtä-villä asiakkaille

Tyksin virtuaalista etäpoliklinikka-toimintaa lisätään

Maakunnan yhteisten pääprosessien muo-dostaminen käynnistyy Prosessien kehittämi-selle on selkeä suunni-telma ja kuvaukset on päivitetty SHQS:n mu-kaisesti: Somatiikan vuode-osasto-profiileja uudis-tetaan ja paikkoja vä-hennetään

Päiväosasto-toimintoja keskitetään Poliklinikka-toimintoja yhdistetään ja valmistaudutaan tulevaan yhteen suur-poliklinikkaan Sisäinen Lean verkos-to toimii aktiivisesti

Langaton kirjaami-nen otetaan käyttöön kaikilla vuodeosastoilla Auria-biopankin toiminta käynnistyy alueellamme (verinäyt-teiden otto) Digitalisaatiota edis-tetään yhteistyö-hankkein

Henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti Lean ja asiakas-palveluosaamista lisätään Henkilöstöä osal-listetaan suunnitel-mallisesti SOTE talon suunnitteluun Kaksikielisyyttä tukevia toimintoja kehitetään

Potilasturvallisuu-den kattava haittata-pahtuma-selvitys ja kehittämishanke Kehitys-keskustelujen lisäksi tulosyksiköissä käy-dään ryhmäkeskuste-lu yksikön tavoitteista ja kehittämis-toimenpiteistä. Työvuorosuunnit-telun automatisoin-nin käyttöönottopro-jekti aloitetaan

Toteutetaan 28 htv säästöt ja suun-nitellaan seuraaval-le vuodelle 6 milj.€ säästöt Hoidon palvelu-yksikön avulla saadaan määräai-kaisen työvoiman käyttöä vähemmäk-si Tilankäyttö-suunnitelma VKS 2025 mukaisesti tilankäyttö tehos-tuu ja tiloja saa-daan poistettua käytöstä ja/tai omistuksesta I, H, R talot poistetaan käytöstä Myydään halli-tuksessa erikseen sovitut kiinteistöt

Huutonimen tilankäyttöä tiivis-tetään

33

Näkökulma Asiakas Prosessit Henkilöstö/

Oppiminen ja uudistuminen

Talous

Avainmittarit, tavoite- ja sito-vuustaso (V=valtuusto H=hallitus)

Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) (V)

Kunta-asiakastyytyväisyys > 3,5 asteikko (1-5) (V) Asiakasraadin julki-lausumia 4 (H) Kokemus-asiantuntija toimek-siantoja jokaisella pal-velualueella (H)

Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V)

Jonotiedot ja odo-tusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V)

Asiakaspalvelu-vastaavat toteuttavat vähintään 3 interven-tiota (H) Yli 95% suosittelee VKS hoitopaikkana (V) NPS -indeksin käyt-töönotto (V)

Maakunnan pääpro-sessit on määritelty (V) TYKSin osuus yliopis-tosairaaloiden ostopal-veluista nousee (H) Poliklinikoiden yhdis-tymistä on edistetty (H) Lean-menetelmän käyttö 25 % yksiköistä (H) Siirtoviivepotilaiden osuus alle 0,3 % kunta-laskutuksesta (V) WWW-sivuilta löytyy 1 potilaspolku, intrasta 5 polkua

Kaikki pääprosessit päivitetty (8kpl) Seurantatauluilta löytyy tärkeimpien prosessien ydinmittarit ja prosessit. (H) Laatu- ja turvalli-suusraportti käsitelty (H)

SOTE talon suunnit-teluvaihe on valmis (V)

Työyksikön suosit-telumittarissa vasta-us% saadaan nostet-tua 80% ja yli 90% vastaajista suosittelee yksikköään (V) Työterveyslaitok-sen työhyvinvointi-tutkimuksessa tulok-set yli osallistuvien sairaaloiden keskiar-von (H) Osaamisen kehit-tämissuunnitelman toteutuminen (H)

Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimi-alueella vähintään 50%/kk (H) Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 100 % (H)

Kehityskeskustelut käyty 70 % (H)

Palkkamenot ≤ talousarvion palkat (V)

Tilikauden tulos ≥ talousarvion tulos (V) Sairaalan tuo-tantoprofiilin ver-taus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain (H) I,H ja R talot on poistettu käytöstä (V) Huutoniemen ja muiden hallitukses-sa sovittujen kiin-teistöjen myynnin valmistelu on käynnissä (V) Hoidon palvelu-yksikön avulla pystytään täyttä-mään hoitajien alle 5 kk sijaisuudet (H)

44

1.4 Suoritteet Kuntalaskutettavat käynnit on koottu alla olevaan tau-lukkoon, jonka mukaan toiminta kehittyy yhä enemmän

avohoitopainotteiseen suuntaan. Avohoitokäyntien suoritteet kasvavat ja vuodeosastohoito vähenee.

Kuntalaskutuksen TP TP TP TA Tot. Tot. TA 16-17suoritteet 2013 2014 2015 2016 31.8.2016 % 2017 %

Avohoitokäynnit, somatiikka 179 329 178 271 177 656 174 385 119 615 68,6 183 503 5,2Avohoitokäynnit, psykiatria 36 603 38 247 40 616 39 272 27 355 69,7 39 122 -0,4Avohoitokäynnit, pth-päivystys 7 520 31 549 30 900 22 540 72,9 33 984 10,0Hoitopäivät, psykiatria 30 759 30 091 21 466 19 875 13 027 65,5 20 155 1,4Hoitopäivät, hengityshalv.pot. 1 095 1 339 1 484 1 070 726 67,9 1 080 0,9Hoitopäivät, siirtoviivepotilaat 3 191 2 894 3 449 500 1 237 247,4 600 20,0Hoitopäivät, akuuttilääketiede, pth 316 900DRG-paketit 22 998 22 669 23 232 22 637 14 982 66,2 23 668 4,6Outlierpäivät 9 700 8 143 7 788 8 525 5 677 66,6 9 266 8,7Potilaskotiyöpymiset 165 277 194 200 103 51,5 200 0,0

1.5 Vuodepaikat Vuodepaikkojen määrä on vähentynyt 10 paikalla vuo-teen 2016 verrattuna. Vuodepaikkojen kokonaismäärä

on 298 tähän määrään sisältyy myös tehohoidon ja sydänvalvonnan paikat.

Vuodepaikkojen lukumäärä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 16-17

muutos

Vuodeosastohoidon palv elualue 201 201 1 81 1 88 1 87 1 7 7 -1 0

Naisten ja lasten palv elualue 49 49 42 42 40 40 0

Psy kiatrian palv elualue 1 08 1 08 1 00 7 5 68 68 0

Sy dänv alv onta CCU 6 6 0 0 0 0 0

Teho-osasto ja CCU 1 0 1 0 1 0 1 3 1 3 1 3 0

Kuntoutuskoti 1 5 1 5 1 5 0 0 0 0

389 389 348 318 308 298 -10

1.6 Resurssit Vuoden 2017 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on budjetoitu varoja yhteensä 1964,2 virkaan ja toimeen, vähennystä on 17,3 virkaa. Vertailussa on otettu huomi-

oon sekä uudet resurssit vuodelle 2017 että lakkautetta-vat toimet ja virat.

Henkilöstöresurssit 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 16-17

muutos

Lääkärit 196,5 196,5 205,0 215,5 222,6 224,1 225,7 222,7 -3,0

Tutkimushenkilökunta 233,5 239,0 239,0 243,5 250,0 246,0 243,7 246,7 3,0

Hoitohenkilökunta 1 081,0 1 080,0 1 073,5 1 085,0 1 113,5 1 129,8 1 106,0 1 100,3 -5,8

Hallintohenkilökunta 101,5 104,0 110,0 110,0 109,5 109,5 114,0 115,0 1,0

Huoltohenkilökunta 321,5 318,5 321,5 323,5 327,0 330,0 292,0 279,5 -12,5

1 934,0 1 938,0 1 949,0 1 977,5 2 022,6 2 039,4 1 981,4 1 964,2 -17,3

55

Resurssimuutokset

Uudet resurssit

Akuuttihoidon palvelualue

201 2 1 kenttäjohtaja 1 00 %

Sairaanhoidon tuen palvelualue

47 1 1 1 osastofarmaseutti 1 00 %

Hallinnon palvelualue

1 7 01 1 kehittämispäällikkö 1 00 %

Lakkautettavat toimet ja virat

Akuuttihoidon palvelualue

2202 sairaanhoitaja 7 5 %

2209 apulaisosastonhoitaja 50 %

431 1 perushoitaja 50 %

Vuodeosastohoidon palvelualue

31 03 lähihoitaja 50 %

Naisten ja lasten palvelualue

3303 lastenhoitaja 25 %

Diagnostiikkakeskus

41 1 1 y likemisti 1 00 %

Psykiatrian pavelualue

27 1 7 sairaanhoitaja 1 00 %

27 1 7 sairaanhoitaja 1 00 %

27 1 7 sairaanhoitaja 1 00 %

27 21 sairaanhoitaja 1 00 %

27 21 sairaanhoitaja 1 00 %

27 21 mielenterv ey shoitaja 1 00 %

Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue

431 0 osastony lilääkäri 1 00 %

3200 y lilääkäri 1 00 %

3200 y lilääkäri 1 00 %

Huollon palvelualue

61 1 1 rav .ty önjohtaja 1 00 %

61 1 1 rav .ty öntekijä 1 00 %

61 1 1 rav .ty öntekijä 50 %

Hallinnon palvelualue

1 601 palkkasihteeri 1 00 %

66

Virkanimikemuutokset

nykyinen nimike uusi nimike

Akuuttihoidon palvelualue

461 1 osastonhoitaja apulaisosastonhoitaja

21 03 laboratoriohoitaja röntgenhoitaja

Avohoidonhoidon palvelualue

2601 osastonhoitaja sairaanhoitaja

441 6 lastenhoitaja toim intaterapeutti

Naisten ja lasten palvelualue

3402 2 v astaav a sairaanhoitaja 2 sairaanhoitaja

3303 sairaanhoitaja kätilö

Psykiatrian pavelualue

27 21 sairaanhoitaja rav itsem usterapeutti

37 51 sairaanhoitaja rav itsem usterapeutti

27 41 osastonhoitaja koordinoiv a osastonhoitaja

Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue

37 00 johtav a psy kologi psy kologi

Diagnostiikkakeskus

41 1 1 apulaisosastonhoitaja laboratoriohoitaja

Sairaanhoidon tuen palvelualue

401 4 ty ö- ja askarteluohjaaja osastonsihteeri

401 4 m ielenterv ey shoitaja osastonsihteeri

401 4 m ielenterv ey shoitaja osastonsihteeri

4020 toim istonhoitaja tietosuojapäällikkö

4031 perushoitaja sairaanhoitaja

4031 palv elupäällikkö osastonhoitaja

4031 koordinoiv a sairaanhoitaja apulaisosastonhoitaja

4032 osastonhoitaja apulaisosastonhoitaja

Hallinnon palvelualue

1 201 suunnittelija v iestintäpäällikkö

1 201 tiedotussuunnittelija v iestintäsuunnittelija

1 601 hr-sihteeri hr-suunnittelija

1 7 01 hallintoy lihoitaja johtajay lihoitaja

1 7 01 laatusihteeri suunnittelija

1 7 01 suunnittelija asiakaspalv elupäällikkö

1 7 01 kirjastonhoitaja inform aatikko

Ruotsinkieliset muutokset Kevan nimikkeiden mukaan

4 v astuualuejohtajaa v astuualuejohtajaa

1 diagnostiikkakesk.johtaja diagnostiikkakesk.johtaja

8 hallinnon sihteeri hallinnon sihteeri

6 kenttäjohtajaa kenttäjohtajaa

77

2 TALOUSSUUNNITELMAN ENSIMMÄINEN VUOSI – TALOUSARVIO 2017

2.10 Vaasan sairaanhoitopiirin tuloslaskelma

Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio % %

2015 2016 31.8.2016 % 2017 15-17 16-17

Toimintatuotot

Myyntituotot

Myyntituotot jäsenkunnilta 206 749 974 198 453 919 135 189 529 68,1 % 193 621 890 -6,3 % -2,4 %

Myyntituotot ulkop.shp:ltä ja muilta 9 567 218 8 197 624 5 837 840 71,2 % 8 000 000 -16,4 % -2,4 %

Terveyspalvelut 11 008 813 10 833 603 7 321 040 67,6 % 10 733 600 -2,5 % -0,9 %

Huoltopalvelut 956 545 1 011 100 629 449 62,3 % 956 100 0,0 % -5,4 %

Koulutuspalveluiden myynti 838 168 1 191 700 714 242 59,9 % 1 184 000 41,3 % -0,6 %

Muiden palveluiden myynti 704 260 584 000 321 431 55,0 % 584 000 -17,1 % 0,0 %

229 824 979 220 271 946 150 013 532 68,1 % 215 079 590 -6,4 % -2,4 %

Maksutuotot

Asiakasmaksut 7 185 360 7 645 800 6 078 155 79,5 % 9 360 600 30,3 % 22,4 %

Tuet ja avustukset

Tuet ja avustukset 3 480 469 3 806 906 2 487 652 65,3 % 3 836 900 10,2 % 0,8 %

Muut toimintatuotot

Vuokratuotot 675 308 656 500 398 717 60,7 % 791 500 17,2 % 20,6 %

Muut toiminnan tuotot 294 229 73 900 49 508 67,0 % 1 064 200 261,7 % 1340,1 %

Kanttiinin tuotot 664 657 606 866 449 258 74,0 % 576 900 -13,2 % -4,9 %

1 634 195 1 337 266 897 483 67,1 % 2 432 600 48,9 % 81,9 %

Toimintatuotot 242 125 002 233 061 918 159 476 823 68,4 % 230 709 690 -4,7 % -1,0 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Luottamushenkilöstö 81 729 119 250 47 133 39,5 % 119 250 45,9 % 0,0 %

Lääkärihenkilöstö 19 590 501 21 966 870 13 214 381 60,2 % 21 176 021 8,1 % -3,6 %

Tutkimushenkilöstö 9 130 024 9 128 535 5 860 008 64,2 % 9 083 526 -0,5 % -0,5 %

Hoitohenkilöstö 46 899 675 46 795 995 30 875 866 66,0 % 45 031 366 -4,0 % -3,8 %

Hallinto- ja toimistohenkilöstö 4 114 313 4 311 210 2 831 708 65,7 % 4 312 860 4,8 % 0,0 %

Huoltohenkilöstö 10 423 413 9 140 977 6 232 378 68,2 % 8 821 744 -15,4 % -3,5 %

Henkilökunnan palkkiot 970 041 204 200 491 133 240,5 % 154 200 -84,1 % -24,5 %

Ulkopuoliset palkat ja palkkiot 2 277 918 375 500 1 405 020 374,2 % 347 600 -84,7 % -7,4 %

Muut palkkakulut -326 294 -210 371

93 161 319 92 042 537 60 747 255 66,0 % 89 046 568 -4,4 % -3,3 %

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 21 862 674 21 363 073 14 391 327 67,4 % 20 489 616 -6,3 % -4,1 %

Muut henkilöstösivukulut 4 872 165 5 817 089 3 433 263 59,0 % 4 835 228 -0,8 % -16,9 %

26 734 840 27 180 162 17 824 590 65,6 % 25 324 844 -5,3 % -6,8 %

Henkilöstökorv. ja korjauserät -1 573 742 -1 715 700 -1 160 504 67,6 % -1 722 200 9,4 % 0,4 %

Henkilöstökulut 118 322 417 117 506 999 77 411 341 65,9 % 112 649 212 -4,8 % -4,1 %

jatkuu

8

Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio % %

2015 2016 31.8.2016 % 2017 15-17 16-17

Palvelujen ostot

Hoito muissa laitoksissa 36 578 849 35 472 900 22 707 043 64,0 % 37 592 000 2,8 % 6,0 %

Muut asiakaspalvelut 7 801 711 5 717 600 5 524 056 96,6 % 5 755 300 -26,2 % 0,7 %

Toimisto-, pankki- ja asiantunt. 7 053 559 7 145 822 4 781 448 66,9 % 7 299 128 3,5 % 2,1 %

Huolto- ja korjauspalvelut 4 366 102 3 391 805 2 314 697 68,2 % 3 745 500 -14,2 % 10,4 %

Matkustus- ja kulj.palv. majoit. 9 393 067 9 493 700 6 155 357 64,8 % 9 385 000 -0,1 % -1,1 %

Vakuutukset 1 565 301 1 433 900 508 836 35,5 % 1 657 100 5,9 % 15,6 %

Ravintopalvelut 55 713 55 000 40 045 72,8 % 53 000 -4,9 % -3,6 %

Muut palvelut 1 491 582 1 668 800 893 035 53,5 % 1 739 500 16,6 % 4,2 %

68 305 884 64 379 527 42 924 515 66,7 % 67 226 528 -1,6 % 4,4 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Toimistotarv. ja kirjallisuus 1 908 064 2 021 800 1 293 626 64,0 % 1 979 900 3,8 % -2,1 %

Hoitotarvikkeet 8 034 417 8 341 000 5 333 392 63,9 % 8 247 900 2,7 % -1,1 %

Röntgen- ja laboratoriotarv. 3 622 127 3 776 900 2 375 807 62,9 % 3 578 700 -1,2 % -5,2 %

Lääk.kuntoutuksen tarvikkeet 3 060 959 2 838 800 1 963 718 69,2 % 3 127 600 2,2 % 10,2 %

Apteekkitarvikkeet 12 668 391 11 885 600 8 772 181 73,8 % 13 188 700 4,1 % 11,0 %

Elintarvikkeet ja ruokailutarv. 1 269 920 1 188 400 762 192 64,1 % 1 194 200 -6,0 % 0,5 %

Vaatteisto 448 311 391 500 245 698 62,8 % 404 200 -9,8 % 3,2 %

Huoltotarvikkeet 5 139 481 4 235 190 2 961 998 69,9 % 4 469 430 -13,0 % 5,5 %

Lyhytvaikutteinen irtaimisto 1 418 422 1 400 700 542 937 38,8 % 1 383 130 -2,5 % -1,3 %

Muut tarvikkeet 108 212 143 300 98 898 69,0 % 136 900 26,5 % -4,5 %

37 678 304 36 223 190 24 350 447 67,2 % 37 710 660 0,1 % 4,1 %

Varaston lisäys/vähennys -397 0 737 0

37 677 906 36 223 190 24 351 184 67,2 % 37 710 660 0,1 % 4,1 %

Muut kulut

Vuokrat 652 307 553 800 443 200 80,0 % 775 600 18,9 % 40,1 %

Verot 1 259 742 869 400 832 282 95,7 % 1 369 400 8,7 % 57,5 %

Muut kulut 398 779 552 100 174 053 31,5 % 552 925 38,7 % 0,1 %

Kanttiinitoiminnan ostot 250 691 248 000 176 156 71,0 % 220 000 -12,2 % -11,3 %

2 561 519 2 223 300 1 625 691 73,1 % 2 917 925 13,9 % 31,2 %

Toimintakulut 226 867 726 220 333 016 146 312 732 66,4 % 220 504 325 -2,8 % 0,1 %

Toimintakate 15 257 277 12 728 902 13 164 091 10 205 365 -33,1 % -19,8 %

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 454 0 85 0

Muut rahoitustuotot 120 897 110 000 124 000 112,7 % 50 000 -58,6 % -54,5 %

Korkokulut -312 235 -375 000 -142 393 38,0 % -511 500 63,8 % 36,4 %

Muut rahoituskulut -758 361 -635 000 -429 626 67,7 % -535 000 -29,5 % -15,7 %

-949 245 -900 000 -447 933 49,8 % -996 500 5,0 % 10,7 %

Vuosikate 14 308 031 11 828 902 12 716 157 9 208 865 -35,6 % -22,1 %

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelmanmukaiset poistot -8 561 881 -8 428 902 -5 291 972 62,8 % -9 208 865 7,6 % 9,3 %

-8 561 881 -8 428 902 -5 291 972 62,8 % -9 208 865 7,6 % 9,3 %

9

Investeringsplan sammandrag - Investointisuunnitelma yhteenveto 14.10.2016 Oanvänt 2016 ProjektTidigare år Bokslut 2015 Budget 2016 överf till 2017 2017 2018 2019 2020 2021 totalt

Byggnader - RakennuksetU-byggnaden - U-rakennus 1 872 842 8 249 105 14 000 000 -5 121 947 7 000 000 1 000 000 27 000 000F-byggnaden - F-rakennus F0 73 733 3 100 000 2 900 000 2 900 000 6 000 000 3 700 000 0 18 673 733M-byggnaden - M-rakennus, kökets kylutr. - matsal 900 10 743 1 000 000 1 500 000 1 000 000 1 000 000 0 4 511 643X-byggnaden - X-rakennus, XD + fasad o tak 1 884 252 129 464 300 000 3 700 000 1 000 000 0 0 7 013 716C-byggnaden 700 000 900 000 1 000 000 2 600 000Parkeringshus - Pysäköintitalo 4 254 712 1 000 000 1 000 000 10 000 000 0 16 254 712SOTE-delen - SOTE-talo 800 000 1 000 000 34 200 000 32 000 000 32 000 000 100 000 000Övriga byggn.investeringar - Muut rakennusinvestoinnit 328 961 1 300 000 300 000 200 000 200 000 0 0 2 328 961

8 792 006 20 400 000 -5 121 947 18 100 000 7 100 000 42 400 000 46 700 000 32 000 000 178 382 765Fasta kontruktioner - Kiinteät rakenteet

Sjukhusutrustning i F 500 000 1 000 000 1 000 000 2 500 000Hissar, F-byggnaden 700 000 700 000Filtrering av ström, säkerställning av jämn ström 500 000 300 000 100 000 100 000 1 000 000Reservkraft (U + HIR ) 830 020 34 117 750 000 500 000 1 500 000 3 614 137Områdeskylning 1 350 905 575 170 150 000 150 000 300 000 2 526 075Kylning av utrymmen 50 000 50 000 100 000Ändringar ventilation 215 000 190 000 100 000 505 000Förhöjning av kapacitet på rörpost 80 000 80 000Avloppsreparationer i Sandviken och dricksvattenledningar 215 756 56 342 100 000 150 000 150 000 150 000 150 000 150 000 1 122 098Modernisering av byggnadsautumation 47 529 131 915 190 000 170 000 80 000 619 444Trafikarrangemang, infarten 3 259 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 150 000 653 259Förnyelse av 2 hissar/år (delvist, vi har 45 st) 378 650 269 651 100 000 150 000 150 000 100 000 200 000 200 000 1 548 301Byte av brandalarm 68 758 100 000 100 000 268 758Sköterskealarm 28 872 133 890 155 000 150 000 467 762Förnyande av personsäkerhetssystem 90 000 50 000 140 000Förnyande av telefoncentral 40 000 40 000Byte av Virve-telefoner 60 000 60 000förnnyande av högtalaranläggning (de utrymmen som ej kan nås nu) 100 000 100 000Förnyelse av områdesbelysningen 9 953 75 000 150 000 150 000 150 000 534 953Övriga fasta konstruktioner 377 906 340 000 717 906

1 647 749 3 275 000 3 230 000 2 230 000 600 000 2 950 000 500 000 17 297 693Apparatur o IT-system - Laitteet ja IT-järjestelmät

Serviceomr.för akutvård 245 500 1 551 500 307 000 1 100 000 1 400 000Serviceomr.för öppenv. 930 000 422 000 2 872 000 355 000Serviceomr.för bäddavd. 110 000 20 000Serviceomr.för kvinnor och barn 317 000 175 000 147 000Serviceomr.för psykiatriServiceomr.för sjukv.stödfkt. 25 000 934 882 25 000Diagnostikcentret 1 800 100 1 470 000 2 161 000 2 414 000 150 000Serviceomr.för förvaltning 430 000 -300 000 1 200 000 200 000Serviceomr.för försörjning 60 000 115 000Varav finansieras med testamentsmedel -120 000

3 272 551 3 857 600 -300 000 5 713 382 5 827 000 3 869 000 4 050 000 5 000 000 027 043 382 18 660 000 86 000 000 99 300 000 65 000 000 391 360 9161010

3 VASTUUALUEIDEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT Uudessa organisaatiomallissa ja johtamisjärjestelmässä potilaiden prosessit sijaitsevat vastuualueilla, jotka vielä jakautuvat kukin omiin erikoisaloihinsa. Vastuualuei-den johtajat ja niihin kuuluvien erikoisalojen ylilääkärit johtavat, kehittävät ja seuraavat potilaiden tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta ja potilaan terveysongelman hoidon kokonaisuuden prosessia ja sen kustannuksia. Keskeistä on suunnitella palvelutuotanto, joka on potilaslähtöistä, tarvetta vastaavaa, lääketieteellisesti asianmukaista,

vaikuttavaa ja potilasturvallista sekä kustannustasol-taan kohtuullista. Tämä toimintasuunnitelma toimii samalla tilauksena palvelualueille, eli tämän mukaisesti palvelualueet ja niiden tulosyksiköt ovat suunnitelleet tulevaa toimintaansa ja sen edellyttämiä resursseja. Vastuualueet ovat medisiininen vastuualue, operatiivi-nen vastuualue, lasten vastuualue, psykiatrian vastuu-alue ja vastuualue muut/yleislääketiede.

3.1 Medisiininen vastuualue Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset Oman toiminnan loppuessa avosydänleikkaukset teh-dään yo-sairaaloissa (TYKS, Sydänsairaala). Arviolta n. 100 leikkauspotilasta kotiutuu Vaasan keskussairaalan kautta. Ablaatiohoitojen määrää lisätään 25-30 potilaa-seen/vuosi. Pietarsaaren alueelta tulevien potilaiden määrä neurologian osastolla lisääntyy ja heijastuu osit-tain myös lisääntyvinä poliklinikkakäynteinä. Akuutin aivoinfarktin hoito mekaanisella tukoksenpoistolla TAYS:ssa hieman lisääntyy. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa vuositasolla 3-5 % ja hoidot pitenevät sekä tulevat monimutkaisimmiksi, esimerkkeinä tällaisista kemosädehoito, vasta-aineyhdistelmät sekä immunote-rapia. Keuhkosairauksien lähetteet ovat lisääntymässä. Uniapnean diagnostiikan ja tekniikan kehittyminen lisäävät lähetteiden määrää. PET-CT:n käyttö tulee lisääntymään. Leikattujen potilaiden osuus on lisäänty-nyt ja heidän ennusteensa on parantunut. Vaikeaan astmaan on tullut kalliita biologisia lääkkeitä. Ihosyövät ja allergiat lisääntyvät. Erikoissairaanhoitoon

valikoituu yhä vaikeampia ja paljon resursseja vaativia

tapauksia.

Suomeen saapuu suuria määriä ihmisiä alueilta, joissa

moniresistenttien bakteerien esiintyminen on huomat-

tavasti yleisempää kuin maassamme. Viime vuosien

aikana myös huomattava osa uusista HIV-diagnooseista

on todettu ulkomaalaistaustaisilta potilailta. Yleisty-

mässä ovat samoin monet suoliston loistaudit, johtuen

mm. matkailusta. Antibioteille resistentit bakteerikan-

tojen löydökset (MRSA ja ESBL) ovat tasaisesti lisään-

tyneet viime vuosina. Molempien bakteeriryhmien

aiheuttamia tartuntoja on todettu runsaasti Suomeen

muualta muuttaneilta henkilöiltä. Moniresistenttien

mikrobien yleistyminen lisää myös eristystoimien tar-

vetta, mikä hankaloittaa potilaiden asianmukaista si-

joittelua.

Nefrologiassa dialyysitoiminta on lisääntynyt vuosi

vuodelta. Sen painopiste on kotihoitomuotojen lisäämi-

sessä. Siten saadaan kevennettyä hoidontarvetta dia-

lyysiosastolla kasvattamatta kuluja.

Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Neurologiassa lääkehoidot kehittyvät ja lääkekustan-nukset kasvavat. Onkologian aktiivihoidot tapahtuvat

polikliinisesti. Poliklinikan prosessin kehittämisen tulokset tullaan implementoimaan ja hoitoprosesseja tehostamaan. Keuhkosyöpäpotilaiden diagnostiikan ja hoidon kehittäminen jatkuu. Koordinoivan keuh-kosyöpähoitajan osallistumista tuumorimeetingiin kokeillaan. Keuhkosyöpään liittyvää hoidonlaatutuki-musta jatketaan. Uniapnean hoitoprosessin muutoksilla pyritään tarjoamaan palvelut yhä useammalle (1 % väestöstä on jo laitehoidossa ja määrä todennäköisesti kasvaa lähivuosina). Potilasnäkökulma on otettu huo-mioon toiminnan muutoksissa ja läpimenoajat yrite-tään saada lyhyemmiksi ja lisätään etäseurantaa. Lain-säädännön muutokset koskien R2-ajokortin vaatimuk-sia ja ammattikuljettajien seurantaa tulevat lisäämään kontrollien tarvetta ja objektiivisten vireysmittareiden käyttöä. Ihotaudeilla otetaan käyttöön videodermato-skooppi, joka parantaa diagnostiikkaa mutta lisää työ-määrän etenkin lääkäreillä. PDT-hoitoa (valohoitoa) annetaan myös talvella ja vaatii lisää tiloja. Influenssa-diagnoosit ovat lisääntyneet viimeisten kausi-influenssaepidemioiden aikana. Kiireisimpänä aikana sairaalahoidossa on samanaikaisesti runsaasti influens-sapotilaita. Näiden potilaiden asianmukaisessa sijoitte-lussa ja eristyksessä olisi tärkeää nopea ja herkkä diag-nostiikka. Keskussairaalassa on toistaiseksi ollut käy-tössä hengitystievirusten antigeeninosoitustesti, jonka herkkyys influenssan suhteen on riittämätön. Suositel-tavaa olisi herkän ja nopean influenssan nukleiiniha-ponosoitustestin hankinta diagnostiseen valikoimaan. Nefrologiassa jatketaan edelleen kotona tehtävien dia-lyysimuotojen painottamista. Tämä toiminta vaatii asianmukaiset tilat. Gastroenterologiassa suureneva tulehduksellisten suolistosairauksien populaatio johtaa kalliiden biologisten lääkkeiden kasvuun. Hematologi-assa polikliinisten hoitojen ja poliklinikkakäyntien osuus lisääntyy edelleen. Syynä on se, että monia saira-uksia voidaan varsin pitkälle hoitaa uusilla täsmälääk-keillä, jolloin potilaat elävät pitempään. Näin on tapah-tunut etenkin myelooman osalta. Lisäksi hematologian poliklinikan kautta on enenevässä määrin hoidettu lymfoomapotilaita. Endokrinologiassa tyypin I diabe-tespotilaat, joilla on hyväksyttävä verensokeritasapaino, tulevat jatkossa poliklinikalle 6 kk:n välein nykyisen 4 kk:n sijaan. Omahoito todennäköisesti paranee uusien glukoosisensoreiden (Libre) käyttöönoton myötä.

Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Sydäninfarkti päivystyksen (STEMI-päivystys) jatkami-

nen omana toimintana varmistaa kaikkein kiireellisim-

pien potilaiden hoitoon pääsyn oikea-aikaisesti, suju-

vasti ja laadukkaasti sekä ruotsin- että suomenkielellä.

1111

Vaativa toimenpidekardiologinen toiminta, mukaan

lukien elektrofysiologia, edellyttää riittävää kardiolo-

gien määrää ja mahdollisuutta jatkuvasti kehittää

osaamistaan.

Suuri haaste tulee olemaan yhden angiografialaitteiston

uusiminen, joka vie ainakin 6-8 viikkoa ja sinä aikana

käytössä on vain yksi toimenpidesali. Lähetteiden mää-

rä on lisääntynyt yli 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Lisätyöstä huolimatta pitkään hoidonarviointia odotta-

neiden potilaiden määrää ei ole saatu vähenemään.

Kardiologialla tulisikin olla jatkuvasti käytössä vähin-

tään yksi erikoistuvan lääkärin vakanssi nykyisten vir-

kapohjien lisäksi.

Neurologialla uusi erikoislääkäri aloittaa (50 %) vuoden

2017 alussa.

Sädehoidon järjestämiseksi tarvitaan yksi kokopäiväi-

nen sädelääkäri lisää vuonna 2017 turvaamaan säde-

hoidon nykyinen saatavuus sekä STUKin ohjeistuksen

mukainen toiminta. Sädehoidossa tekniikka kehittyy

vaativammaksi ja volyymi kasvaa, joten lisäresurssia

tullaan tarvitsemaan. Onkologian poliklinikan toimin-

nan turvaamiseksi tarvitaan yksi kokopäiväinen erikois-

lääkäri lisää. Tällöin voidaan aloittaa palliatiivinen

poliklinikkatoiminta ja siirtää osa lymfoomahoidoista

TAYS:sta omaksi toiminnaksi. Lisätyön ja konsulttien

tarve tulee olemaan samalla tasolla kuin kuluvana

vuonna.

Keuhkosairauksien yksikössä osa työstä joudutaan

hoitamaan konsulttivoimin. Ihotaudeilla nykyiset lää-

käriresurssit eivät riitä kasvavaan kysyntään.

Sairaanhoitopiirin infektiolääkärimiehitys on selkeästi

riittämätön. Tämä vaikeuttaa erityisesti infektiokoulu-

tukseen ja sairaalahygieniaan liittyvien tehtävien hoi-

tamista. Polikliinista toimintaa pystytään kohtuullisesti

ylläpitämään infektioihin erikoistuvan lääkärin avusta-

mana. Gastoenterologian apulaisylilääkärin virka saa-

taneen täytettyä vuonna 2017. Mikäli onnistutaan vielä

palkkaamaan toinen gastroenterologi 20 -40 %:sesti,

voidaan luopua konsulttien käytöstä. Hematologian

pkl-toimintaa lisätään erikoistuvan lääkärin osittaisella

työpanoksella. Reumatologian ylilääkäri jää 1/2017

lähtien virkavapaalle. Tämä lisää konsulttien tarvetta,

harkitaan myös etävastaanottoa. Osa alueen pohjois-

osien potilaista voidaan hoitaa Pietarsaaressa.

3.2 Operatiivinen vastuualue Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset Kysyntä ja toiminta pysynevät edellisvuosien tasolla, toki riippuen tulevista valtakunnallisista linjauksista. Samoin eräiden osakeyhtiöpohjaisten toimijoiden voi-makas yleisölle suuntautuva markkinointi voi lisätä potilaiden vapaan valintaoikeuden käyttöä. Pietarsaaren osastokirurgisen leikkaustoiminnan lop-puminen tulee lisäämään hieman leikkauskysyntää VKS:ssa, mutta nykyresurssit riittävät siihen hyvin. Väestömme sydänleikkaukset siirtyvät vuodenvaihtees-sa pääsääntöisesti oman ERVA:n yliopistosairaalaan Turkuun, minne on luotu toimivat yhteydet. Sydänki-rurgisen toiminnan lakkaaminen VKS:ssa vähentää vuodeosasto- ja teho-hoitojaksoja, joskin vaikutus te-hohoitopäivien kokonaismäärään on vähäisempi, ja jo nyt pyritään väistötilojen suomissa puitteissa siirty-mään kohti tehostetun valvonnan konseptia. Lääkin-nällisen kuntoutuksen tarve lisääntyy väestön ikäänty-essä ja se näkyy luovutettujen apuvälineiden määrän lisääntymisenä. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Alueellisen apuvälinekeskuksen aikaansaaminen on korkealle priorisoitu strateginen tavoite. Toiminnan tulee olla keskussairaalajohtoista, vaikkakin se faktisesti hyödyttää koko piirin sosiaali- ja terveydenhoitoa, joka tällä hetkellä on apuvälinetoiminnan osalta sirpaloitu-nutta. Toiminnan vastuuhenkilö tulee jatkossa olemaan tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa apuvälineiden hankinnassa, logistiikassa ja koulutuskysymyksissä. Vuoden 2017 aikana tulee apuvälinekeskukselle löytyä

tilat, jotta toiminta voi käynnistyä vuonna 2018 SOTE-kelpoisena. Potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon takaamiseksi pa-nostetaan voimakkaasti kuntoutussuunnitelmien järjes-telmälliseen tekemiseen, jotka potilaan hoidon turvaa-misen lisäksi ovat mm. edellytyksenä palvelusetelien ja maksusitoumusten myöntämiselle. Prosesseja hiotaan entistä asiakasystävällisempään ja samalla kustannustehokkaampaan suuntaan. Ylimää-räisiä käyntejä pyritään minimoimaan hyvällä tutki-musten etukäteissuunnittelulla, jotta jo arviointikäyn-nillä voidaan tehdä päätös jatkosta, ja antaa poliklinik-kakäynnin yhteydessä toimenpideaika. Aitoon yhteispäivystykseen siirtyminen vuodenvaih-teessa joustavoittaa päivystyspotilaan prosessia, ja päivystystoimintaa pyritään määrätietoisesti saamaan akuuttilääkärivetoiseksi. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Lääkäritilanne ja hoidon saatavuus on pääsääntöisesti varsin hyvä. Nykyisen epävarmuuden vallitessa on rekrytointi ollut hankalaa verisuonikirurgiaan ja plas-tiikkakirurgiaan, joissa joudutaan turvautumaan osto-palveluihin ainakin alkuun. Tämä on kuitenkin kustan-nustehokkaampaa kuin potilaiden poislähettäminen. ”Katveaikoina” jouduttaneen joitakin akuutteja potilaita kuitenkin lähettämään. Neurokirurgian osalta, jota meillä ei ole omana toimintana, on TYKS:n kanssa tehty sopimus, jonka perusteella meillä käy TYKS:n neuroki-rurgi kerran kuukaudessa ja se vähentää merkittävästi potilaiden matkustamistarvetta. Fysiatrian ylilääkärin eläköidyttyä pyritään siellä samanlaiseen ratkaisuun (esim. omien lääkäriresurssien ja osaamisen riittävyys ja toimenpiteet vajeiden ratkaisemiseksi).

1212

3.3 Lasten vastuualue Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset VKS 2025 –ohjelma ohjaa lasten vastuualueen toimin-taa. Toimintaa sujuvoitetaan ja tehostetaan. Etävas-taanottoja lisätään. Oikea yhteispäivystys alkaa 1/2017, jossa potilas on yhteinen pth:n, esh:n ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä. Suuria palvelun tai toiminnan muutoksia ei ole suunniteltu vastuualueellamme vuo-delle 2017, mutta niihin voivat vaikuttaa käynnissä oleva keskustelu keskittämisen uhkasta, laajan päivys-tyksen säilymisestä VKS:ssa ja Sote. Lasten vastuualu-een nykyinen, ammatillisesti taitava lääkäriresurssi pyritään säilyttämään erikoissairaalalähtöisesti ohjat-tuna riippumatta siitä, missä rakennuksessa työtä mah-dollisesti tulevaisuudessa tehdään. Jatkamme vahvasti perhekeskeistä, vauvamyönteistä otetta. Synnyttäneille ja vastasyntyneille toivotaan perhehuoneita ja mahdol-lisuus omatoimihuoneeseen. Omatoimihuone pilotoita-neen ensi vuonna. Mobiilihoitoalusta otetaan käyttöön. U2 vastaanottotilojen käytön selvitykset on aloitettu uudelleen johdon toivomuksesta. Uutta tapaa pitää vastaanottoa suunnitellaan. Huoneiden käyttöastetta nostetaan. Konsulttitilanne pysyy samana. Tarvetta lisätyölle ei ole. Lastenneurologialla tarvitaan toinen lastenneurologi. Lastenneurologialla lähetteiden ja käyntien määrä on selvästi nousussa ja väestön palvelu-tarpeen arvioitiin lisääntyvän. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Lasten kotisairaala (ks) siirtyy lastenosastolle. Näin saadaan synergiaetua hoitajista ja yhteisten tilojen

käytöstä. Toiminnan tiivistämisen ja mahdollisen hu-kan poistumisen myötä hoitajaresurssin käyttö ruuhka-huippuina osastopotilaille on helpommin toteutettavis-sa. Ks ei tule rinkihoitajia, mutta heistä voi olla suuri apu ”saattaen kotihoitoon” –mallissa. Päiväosaston prosessi on suunnitteilla. Uusia potilasryhmiä voidaan hoitaa päiväosastolla. Suurin synergiaetu tiloista ja hoitohenkilökunnasta saataisiin siten, että lasten päivä-osasto siirtyisi A8:lle. Altistuksiin ja siedätykseen ei saa tulla sairaana, vaan tuolloin vastaanottoaikaa on siirret-tävä. Tämä aiheuttaa lastenpkl:lla lisätyötä. Hoitaja on kohtuuttoman paljon työajastaan tietokoneen äärellä. Käyttämätön, siirretty tai liian myöhään peruttu aika vähentää tuottavuutta ja tekee työstämme kallista ja tehotonta. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Lääkäriresurssi lastentaudeilla on kiitettävä. Erikois-alakohtaiset alaprosessit toimivat hyvin ja niitä vuoron-perään otetaan tarkempaan prosessityöskentelyyn. Yhteistyö lastenneurologin ja lastenkirurgin kanssa on toimivaa. Koulutustavoitteet toteutuvat hyvin. Uuden johtamisjärjestelmän myötä talouden- ja toimintaluku-jen raportit ja säännölliset johdon kokoukset ohjaavat reagoimaan muutoksiin, jotka eivät ole toiminnalle asetetun tavoitteen suuntaisia (esim. kalliit lääkkeet ja niihin vaihtoehtojen hakeminen). Hoidon laatua seura-taan ja potilaspalautteisiin reagoidaan.

3.4 Psykiatrian vastuualue Arvio väestön palveluntarpeesta ja ennakoita-vissa olevista muutoksista Psykiatristen palveluiden tarpeen ei odoteta radikaalisti muuttuvan. Hitaasti muuttuvat valtasuuntaukset, jotka jatkuvat todennäköisesti vuonna 2017 ja vaikuttavat hoidon tarpeeseen, ovat psyykkisen terveyden parane-minen, itsemurhien väheneminen ja väestön vanhene-minen. Muutokset ovat niin hitaita, ettei voimavaroja tai prosesseja tarkisteta niiden perusteella vuonna 2017. Maahanmuutolla ja Pohjanmaan kuntiin saapuvilla suhteellisen suurilla pakolaismäärillä voi olla vaikutusta palvelujen tarpeeseen, sillä näillä väestöryhmillä on paljon vakavia psyykkisiä traumoja. Tästä huolimatta emme ole tähän mennessä havainneet tätä väestöryh-mää koskevien lähetteiden määrässä merkittävää nou-sua. Suunnitellut muutokset potilaiden hoitoproses-seissa Suurin muutos on se, että olemme sopineet Vaasan kaupungin kanssa, että kaupungille siirretään kolme hoitajan virkaa mielialahäiriöpoliklinikalta ja saman verran psykoosipoliklinikalta. Pyrimme valmistautu-

maan tulevaan sote-rakenteeseen ja tarjoamaan saman-laisia palveluita sairaanhoitopiirin kaikille jäsenkunnil-le. Virkojen siirto korjaa osittain myös niiden epäsuh-detta. Kun useita osastoja, joissa työskentelee henkilös-töä kolmivuorotyössä, on suljettu ja avohoitoa painote-taan, erilaisten virkojen tarve on muuttunut. Edellä mainitut kuusi hoitajaa ovat tehneet kukin keskimäärin 600 potilaskäyntiä, mikä puolestaan merkitsee sitä, että 3 600 käyntiä siirtyy erikoissairaanhoidosta kotikuntien perusterveydenhuollolle. Seikka on huomioitu talousar-viossa. Vuonna 2016 olemme tehneet suuren työn mielialahäi-riöpoliklinikan hoitoprosessin parissa käyttäen apuna Lean-menetelmää. Työ jatkuu toimivien, sujuvien, potilaskeskeisten ja laadukkaiden prosessien aikaan-saamiseksi. Vuonna 2017 teemme vastaavalla tavalla työtä päivystysprosessin parissa, sillä se koetaan nyt hankalimmaksi. Kaksi osastonhoitajaa käy piirin Lean-koulutuksen, ja he hyödyntävät päivystysprosessia projektissaan. Jotkut osiot ovat jo valmiit. Toivomme saavamme myös päiväsaikaiset tilat päivystävälle lääkä-rille ja hoitajalle yhteispäivystyksen yhteyteen. Sinne siirtyisi myös yleissairaalapsykiatria. Prosessit tehostui-sivat huomattavasti, jos akuutit arviot voitaisiin tehdä

1313

niin, ettei potilasta tarvitse siirtää Huutoniemen sairaa-laan. Myös kansalliset kehityssuuntaukset voivat vaikuttaa toimintaamme. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla keskusteltiin vuonna 2016 psykiatrisen hoidon tiettyjen osien keskittämistarpeesta. Muutokset tuskin koskevat vuotta 2017, mutta kyse on lastenpsykiatrisista osasto-paikoista sekä joistakin aikuispsykiatrian erityisosista. Laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden turvaaminen Koko kehitystyössä korostetaan yhä enemmän potilas-keskeisyyttä. Mahdollisuutta varhaiseen kontaktiin ja avohoidon interventioihin kehitetään samalla, kun erilaisten erityisinterventioiden tarjonta lisääntyy hen-kilöstön koulutuksen myötä.

Lääkäreitä koskevat ostopalvelut kilpailutetaan vuoden 2016 lopussa lainsäädännön vuoksi. Suoria sopimuksia tehdään vuonna 2017 siis ainoastaan poikkeustapauk-sissa. Toivottavasti tämä parantaa myös lääkäripalve-luiden saatavuutta henkilöstövuokrausyritysten kautta. Hoidon laatu ja saatavuus varmistetaan lähinnä osaa-misen kehittämisen avulla. Parikymmentä kognitiivista psykoterapeuttia, joiden koulutuksen sairaanhoitopiiri on kustantanut, valmistuu vuodenvaihteessa 2016–2017 ja he ovat sen jälkeen tärkeä voimavara, sillä piirin odotetaan sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti olevan psykoterapiapalveluiden ensisijainen tuottaja erikoissairaanhoidon potilaille. Myös monia muita hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti. Esimerkkei-nä voidaan mainita varhaispsykoosihoito, syömishäiriöt ja dialektinen käyttäytymisterapia

1414

Medisiininen vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

AvohoitokäyntiSisätaudit 39 778 39 111 21 915 67,9 33 546 -14,2Kardiologia sisältyy sisätauteihin 4 632 7 458Ihotaudit 9 423 8 200 5 973 72,8 8 800 7,3Onkologia 27 994 29 758 20 144 67,7 30 267 1,7Neurologia 3 950 3 957 2 654 67,1 4 577 15,7Keuhkosairaudet 6 497 6 064 4 303 71,0 6 625 9,3

87 642 87 090 59 621 68,5 91 273 4,8

DRG-paketitSisätaudit 6 011 5 953 2 352 64,2 3 900 -34,5Kardiologia sisältyy sisätauteihin 1 469 2 298Onkologia 795 771 530 68,7 839 8,8Neurologia 1 101 1 028 820 79,8 1 335 29,9Keuhkosairaudet 584 650 433 66,6 676 4,0

8 491 8 402 5 604 66,7 9 048 7,7

Outlier-päivätSisätaudit 3 178 3 385 1 971 74,7 2 971 -12,2Kardiologia sisältyy sisätauteihin 559 854Onkologia 1 040 1 104 804 72,8 1 235 11,9Neurologia 367 432 254 58,8 419 -3,0Keuhkosairaudet 342 456 214 46,9 346 -24,1

4 927 5 377 3 802 70,7 5 825 8,3

Operatiivinen vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

AvohoitokäyntiAnestesiologi 317 365 166 320 -12,3Kirurgia 29 156 27 758 1 307 68,6 5,3Ortopedia ingår i kirurgi 6 274 9 481Urologia ingår i kirurgi 3 840 6 042Gastrokirurgia ingår i kirurgi 3 183 4 882Yleis- ja plastiikkakir. ingår i kirurgi 2 044 5 220Thorax ja verisuonikir. ingår i kirurgi 2 404 3 602Naistent. ja synnytykset 13 219 12 938 8 547 66,1 13 076 1,1Silmätaudit 12 512 11 022 8 343 75,7 12 587 14,2Korva-, nenä- ja kurkkut. 9 139 8 971 5 828 65,0 9 084 1,3Suu- ja leukasairaukset 5 214 4 607 3 473 75,4 5 403 17,3Fysiatria 7 982 7 955 5 419 68,1 8 363 5,1

77 539 73 616 50 828 69,0 78 060 6,0

DRG-paketitKirurgia 6 688 6 361 0,0 1,4Ortopedia ingår i kirurgi 1 269 2 030Urologia ingår i kirurgi 627 1 028Gastrokirurgia ingår i kirurgi 1 271 1 992Yleis- ja plastiikkakir. ingår i kirurgi 251 1 400Thorax ja verisuonikir. ingår i kirurgi 446Naistent. ja synnytykset 1 998 2 100 1 313 62,5 1 987 -5,4Silmätaudit 42 70 14 20,0 33 -52,9Korva-, nenä- ja kurkkut. 385 336 192 57,1 300 -10,7Suu- ja leukasairaukset 29 33 20 60,6 30 -9,1Päiväkirurgia, kaikki erikoisalat 3 347 3 227 2 175 67,4 3 387 5,0Päiväkirurgia, silmätaudit 1 027 952 814 85,5 1 255 31,8

13 516 13 079 8 392 64,2 13 442 2,8

1515

Outlier-päivätKirurgia 1 723 2 014 63,3 11,1Ortopedia ingår i kirurgi 308 500Urologia ingår i kirurgi 148 232Gastrokirurgia ingår i kirurgi 533 900Yleis- ja plastiikkakir. ingår i kirurgi 122 606Thorax ja verisuonikir. ingår i kirurgi 164Naistent. ja synnytykset 73 230 153 66,5 254 10,4Silmätaudit 3 3 0 3Korva-, nenä- ja kurkkut. 24 37 6 16,2 13 -64,9Suu- ja leukasairaukset 2 10 0 3

1 825 2 294 1 434 62,5 2 511 9,5

Lasten vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

AvohoitokäyntiLastentaudit 10 898 12 151 7 271 65,8 10 518 1,6Lastenkirurgia sisältyy lastentauteihin 720 1 826Lastenneurologia 1 577 1 520 1 175 77,3 1 826 20,1

12 475 13 671 9 166 67,0 14 170 3,7

DRG-paketitLastentaudit 1 225 1 156 738 85,3 1 178 1,9Lastenkirurgia sisältyy lastentauteihin 248

1 225 1 156 986 85,3 1 178 1,9

Outlier-päivätLastentaudit 1 036 854 423 51,6 930 8,9Lastenkirurgia sisältyy lastentauteihin 18

1 036 854 441 51,6 930 8,9

Psykiatrian vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

AvohoitokäyntiPsykiatria 33 729 32 955 22 615 68,6 31 508 -4,4Nuorisopsykiatria 2 855 2 700 1 955 72,4 3 082 14,1Lastenpsykiatria 4 032 3 625 2 785 76,8 4 532 25,0

40 616 39 280 27 355 69,6 39 122 -0,4

HoitopäivätPsykiatria 18 350 16 875 10 972 65,0 16 775 -0,6Nuorisopsykiatria 1 853 1 790 1 313 73,4 2 180 21,8Lastenpsykiatria 1 263 1 210 742 61,3 1 200 -0,8

21 466 19 875 13 027 65,5 20 155 1,4

Vastuualue "muut" Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

TavoitteetAvohoitokäyntiPTH-päivystyspoliklinikka 31 549 30 900 22 540 72,9 33 984 10,0

HoitopäivätHengityshalvauspotilaat 1 484 1 070 726 67,9 1 080 0,9

SiirtoviiveHoitopäivät, yleislääketiede 3 449 500 1 237 247,4 600 20,0Hoitopäivät, akuuttilääketiede, pth 316 900

PotilaskotiYöpymiset 194 200 103 51,5 200 0,0

1616

4 PALVELUALUEIDEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT

Vuoden 2016 organisaatiomallissa on keskussairaala jaettu hoidon osalta seitsemään palvelualueeseen. Akuuttihoidon palvelualue, vuodeosastohoidon palve-lualue, avohoidon palvelualue, naisten ja lasten palve-lualue, psykiatrian palvelualue, sairaanhoidon tuen palvelualue sekä diagnostiikkakeskus hoitotyön tekijöi-den osalta. Palvelutarve määritellään vastuualueilla ja palvelualueet pyrkivät toiminta- ja taloussuunnitelman

rajoissa kaikessa toiminnassaan vastaamaan tarpee-seen. Hoidon palvelualueita johtaa hallintoylihoitaja ja hänen alaisuudessaan palvelualueiden ylihoitajat. Ta-voitteena on, että hoidon palvelualueita kehitetään kohti asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja standardoituja toimintatapoja. Johtaminen ja raportointi tapahtuvat organisaation johtamisen vuosikellon mukaisesti sovit-tujen mittareiden pohjalta.

4.1 Akuuttihoidon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Korkea hoidon laatu taataan nopealla ja oikeanaikaisel-la hoidon saannilla. Asiakkaat ja potilaat kohdataan hyvin heidän omalla äidinkielellä. Hoidetaan potilaita yhteistyössä koko palvelualueella. Tehon- ja sydänvalvonnan toiminta yhdistetään ja poti-las saa teho- ja valvontahoitoa ilman viiveitä. Peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys yhdis-tetään yhteispäivystykseksi. Leikkaus ja heräämön, sekä päiväkirurgia, leikotoiminnan ja välihuollon yhteistyötä lisätään. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Yhteistyö mahdollisuuksia TYKS yliopistosairaalan kanssa ennakoidaan. Hoitoprosesseja kehitetään laadun varmistamiseksi. Lean ajattelua ja sen kehittämistä viedään jokaiseen palvelualueen yksikköön. Asiakasläh-töistä 23h prosessia kehitetään osastolle siirtojen vä-hentämiseksi ja läpimenoaikojen lyhentämiseksi. Pysy-tään tavoitteellisissa läpimenoajoissa yhteispäivystyk-sessä, sekä kehitetään päivystyksen puhelinneuvontaa. Varmistetaan Stemi-prosessin ylläpitämistä ja sen ke-

hittämistä. Välinehuollossa yhteistyö yksiköiden toi-mintoja tarkastellaan ja kehitetään, asiakas-lähtöisyys ja ydintehtävien määrä huomioiden. Resurssien hallinta Kehitetään toimintaa vähemmällä perusmiehityksellä. Laajennetaan yhteistyötä ja henkilökunnan osaamista sekä liikuttavuutta siellä missä on potilaita. Sairaanhoi-tajat hallitsevat vähintään kaksi osaamisaluetta päiväki-rurgian neljästä osaamis-alueesta. Laajennetaan leikka-ussalin henkilökunnan osaamisalueita. Lisätään Teho-CCU henkilökunnan yhteiskäyttöä. Laajennetaan mui-den yksiköiden sisällä osaamista työskennellä päivys-tyksessä ja mahdollistetaan liikkuminen yksiköiden ja päivystyksen välillä. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Kehitetään henkilöstön osaamista koulutuksilla ja työ-kierroilla. Osaaminen varmistetaan hyvällä perehdytyk-sellä. Hyödynnetään näyttöön perustuvaa tietoa. Käy-dään tavoitteen mukaisesti kehityskeskustelut, sekä ryhmäkehityskeskustelut. Laitepassit käytössä jokaise-ssa yksikössä.

4.2 Avohoidon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Avohoidon palvelualueen toiminta jatkuu niin, että työskentelemme strategisten tavoitteiden ja talous-suunnitelman mukaisesti sekä parannamme arvopoh-jaisia potilasprosesseja kunnioittamalla ja huomioimal-la yksittäisen potilaan terveys- ja sairaustila. Potilaat ja tarvittaessa omaiset otetaan aktiivisesti mukaan hoi-toon sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Poti-laan terveysvoimavaroja itsehoidossa ja myönteistä terveyskehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti moniam-matillisten tiimien avulla. Kaikki potilasohjaus on poti-laskeskeistä ja perustuu näyttöön. Monialainen toimin-ta ja yhteishenki leimaavat palvelualueen kaikkia yksi-köitä, ja tyytyväinen ja osaava henkilöstö huolehtii sujuvista potilasprosesseista. Työtehtävien jako suunni-tellaan niin, että se vastaa koulutusta, suoritteita ja kysyntää, ja sitä kuvaavat sujuvuus, joustavuus ja kak-sikielisyys. Asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita pyydetään osallistumaan toiminnan kehittämiseen.

Potilaspalaute ohjaa kaikkia kehittämisprosesseja. Ta-voitteiden toteutumista arvioidaan järjestelmällisesti nimettyjen avainmittareiden avulla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämissuun-nitelma Strategisten tavoitteiden ja sote-muutostöiden toteut-tamiseksi tarvitaan vastuu- ja palvelualueiden välillä aktiivista dialogia ja yhteistyötä. Prosesseja kehitetään Lean-toiminnan – moniammatillisen suunnittelun ja toteutuksen – avulla. Kliinisten erityissairaanhoitajien erityistaitoja ja osaamista on hyödynnettävä hoitotyössä tehokkaasti, ja hoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä on tultava luonnollinen ja näkyvä osa toimintaa. Vas-taanottohoitajan työtehtävät ja vastuualue poliklinikoil-la standardisoidaan. Hoitosuunnitelma on luonteva dokumentoinnin ja viestinnän väline kaikkien ammatti-ryhmien välillä. Tehostetaan yhteistyötä nykyisten yksiköiden välillä ja näin saavutetaan synergiaetuja. HaiProta ja potilaspalautetta analysoidaan kriittisesti

1717

sekä Lean-toiminnan mukaisia kehittämistoimenpitei-tä. Kehittämistaulut ovat aktiivisessa käytössä kaikissa yksiköissä niin, että kaikki työntekijät kokevat olevansa osallisia ja vastuullisia. Nykyisten digitaalisten ohjelmi-en käytön mahdollistamiseksi sekä palveluprosessien kehittämiseksi ja tehostamiseksi on digitaaliset apuvä-lineet (esim. kannettavat tietokoneet) saatava kaikkien niiden ammattiryhmien saataville, joiden työtä ja re-sursseja ne säästäisivät. Kaikkiin ammattiryhmiin on juurruttava uusi ajattelutapa, jotta voimme yhdessä johtaa kehitystä ja muutostyötä kohti uusia potilastur-vallisia hoitoprosesseja pienemmillä henkilöstöresurs-seilla. Resurssien hallinta Resursointi on ensisijaisesti sitä, että meillä on oikea ja oikeudenmukainen työnjako. Kaksikielisyys nostetaan esiin päivittäisessä työssä työntekijöiden kesken, ja potilastyössä käytetään aina potilaan äidinkieltä. Resur-sointia, päivittäisiä käytäntöjä ja prosesseja käydään läpi Lean-menetelmällä, jonka avulla otetaan käyttöön uusia työtapoja, optimoidaan henkilöstöresursseja sekä tunnistetaan resurssien tuhlaamiseen johtavat seikat moniammatillisen yhteistyön avulla. Ennen lomia, sulkemisia tai toiminnan supistamista hoidon tarve (hoitotakuu) ja uusi hoitoteknologia ennakoidaan ja suunnitellaan hyvissä ajoin yhteistyössä vastuualueiden ja hoidon palveluyksikön (HPY) kanssa. Hoidon tarve, potilasvirrat ja hoitotakuu ohjaavat toimintaa, ja palve-luiden saatavuutta tuetaan joustavimmilla aukioloajoil-

la ja henkilöstön työajoilla. Resurssien tuhlaamista voidaan välttää, kun nimettyjä työtehtäviä hoitavat oikeat henkilöt, joilla on oikeanlainen koulutus ja osaaminen. Vakansseja siirretään HPY:öön, jotta voimme turvata alle viisi kuukautta kestävien sijaisuuk-sien tarpeen avohoidossa, mutta erityiset osaamisvaa-timukset on myös huomioitava (dialyysi, sädehoito, suuyksikkö). Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Potilasturvallisuus on henkilöstön osaamisen ja kehit-tämisen johtotähti. Henkilöstön osaamista kehitetään työkierrolla yksikön eri työpisteissä, selkeillä tehtävän-kuvauksilla ja suunnittelemalla ja toteuttamalla henki-löstön täydennyskoulutus lakisääteisten vaatimusten ja toiminnan/työntekijöiden tarpeiden pohjalta. Jokaisella työntekijällä on vastuu osaamisensa ylläpitämisestä. Vastaanottohoitajia koskevan uuden toimintasuunni-telman mukaan potilaan ohjauksen osaamista tuetaan. Uusien työntekijöiden perehdytys on määrätietoista ja suunnitelmallista, ja työn perehdytysprosessi päivite-tään yksiköissä. Opiskelijaohjauksen ohjelmaa seura-taan Cles-mittarilla. Näyttöön perustuvaa hoitoa toteu-tetaan ja tehdään näkyväksi kaikissa yksiköissä. Kehi-tyskeskustelut ja ryhmäkeskustelut kattavat 100 % henkilöstöstä. Hoitotyön johtaminen toteutetaan osas-tonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien tehtäviä ja vas-tuunjakoa koskevan ohjelman avulla.

4.3 Vuodeosastohoidon palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Palvelualueella toteutetaan kokonaisvaltaista ja asiakas-ta osallistavaa laadukasta hoitotyötä huomioiden hoi-dossa myös asiakkaan omaiset. Hoito alkaa jo päivys-tyksestä ja päättyy hyvään ja asianmukaiseen uloskirjoi-tukseen, jossa huomioidaan asiakkaan tarpeet jatkon suhteen. Asiakas on aina oikeassa paikassa. Hyvä suul-linen ja kirjallinen raportointi jatkohoitopaikkaan takaa hoidon jatkuvuuden toisessa laitoksessa. Asiakkaan hyvä ohjaus antaa varmuutta asiakkaan kotona pärjää-misen kannalta. Hoitoon palaavien potilaiden määrää pyritään ennaltaehkäisemään hyvällä hoito- ja jatko-suunnitelmalla. Asianmukaiset mittarit käytössä osas-toilla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja niiden toteuttamisessa tehdään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden ja ammatti-ryhmien kanssa. Prosessien kehittämisessä hyödynne-tään asiakasraatia ja sekä asiakkailta saatua palautetta. Prosessien tehokkuutta pyritään kehittämään yhteis-työssä prosesseista vastaavien lääkäreiden kanssa. Pyri-tään tunnistamaan ja poistamaan asioita, jotka hidasta-vat hoidon etenemistä. Hyödynnetään Lean-menetelmää ja verkostoa toiminnan kehittämisessä. Hyödynnetään uutta teknologiaa hoitotyössä (Hoitu ->

langaton kirjaaminen). Osastoilla käytössä asianmukai-set mittarit. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Henkilöstön osaaminen pyritään turvaamaan mm. sisäisellä koulutuksella. Lisäksi osastojen ja avohoidon poliklinikoiden välistä yhteistyötä pyritään lisäämään koulutuksen suhteen (esim. osastotunnit). Henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta kartoittamalla työtyy-väisyyttä -> suosittelumittari, mahdollistamalla koulu-tukseen osallistuminen -> itsensä kehittäminen, työn-ohjaus, kehityskeskustelut, tyky ja osallistaa henkilö-kuntaa aidosti toiminnan muutokseen. Tavoitteena on myös hyvä ja ajankohtainen tiedottaminen palvelualu-etta ja yksikköä koskevista asioista. HPY:n aloittaminen ja sisään ajaminen vuodeosastohoidon palvelualueelle ajatuksella, että siellä, missä on paljon potilaita, on myös paljon hoitajia. Resurssien hallinta Toteutetaan vuodelle 2017 palvelualueelle kohdistuvat säästöt (tarkentuu vuoden 2017 aikana ja vuoden 2016 lopulla). Tiukkaa budjettikuria noudatetaan ja poik-keamista raportoidaan asianmukaisesti johdolle. Käy-tössä olevia tiloja supistetaan ja pyritään yhdistämään osastoja siten, että tilojen käyttöpinta-ala on pienempi -> vaatii yhteistyötä ja suunnittelua lääkäreiden kanssa.

1818

4.4 Naisten ja lasten palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Naisten ja lasten palvelualueella toiminta pohjautuu organisaation strategian mukaisiin tavoitteisiin sopeut-taen sitä tuleviin maakuntaratkaisuihin jatkossa. Laa-dukas ja vaikuttava hoitotyö pohjautuu asiakkaan ko-konaisvaltaiseen, perhekeskeiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon potilaan omalla äidinkielellä. Jatkossa panoste-taan entistä enemmän asiakaspalautteiden määrän lisäämiseen, jotta saadaan tietoa asiakkaiden toiveista ja kehittämistarpeista. Päivitetään www-sivuja vastaa-maan ajankohtaisia muutoksia. Asiakaspalveluvastaavi-en toiminta käynnistyy kaikilla palvelualueilla. Toimin-taa arvioidaan jatkuvan arvioinnin periaatteiden mu-kaisesti valituilla mittareilla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Toiminnan lähtökohtana on päivystävän keskussairaa-lan turvattu asema. Jatketaan palvelu- ja hoitoketjujen kehittämistä ja koulutusta yhteistyössä perusterveyden-huollon kanssa. Hoitoprosessi- ja hoitoketjukuvausten laatiminen/päivittäminen pääprosesseille sekä niiden standardointi asiakaslähtöisesti yhteistyössä palvelu-alueiden ja vastuualueiden kanssa. Johdon katselmuk-sia ja prosessien kehittämistä toteutetaan moniamma-tillisesti leanausten avulla. Esimerkiksi lastenpoliklini-kan muutto sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin edellyttää ennakkoluulottomia suunnitelmia toiminnan sujuvoittamiseksi fyysisestä hajanaisuudesta huolimat-ta. Leanaus otetaan luonnolliseksi osaksi prosessien kehittämistä/suunnittelua/päivitystä asiakaslähtöisyy-dessä. Tiivistä yhteistyötä yliopistollisten keskussairaa-

loiden kanssa jatketaan. Keskeistä toiminnassa on poti-lasturvallisuus ja vauvamyönteisyys. Resurssien hallinta Toiminta ja palvelut toteutuvat laaditun talousarvion ja VKS 2025 säästötavoitteiden mukaisesti tehokkaasti ja vaikuttavasti. Seurataan tilastojen (Cressida, ExReport) avulla kustannusvaikuttavuuden kehittymistä. Resurs-sien riittävyyteen ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti potilasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta yhteis-työssä hoidon palveluyksikön kanssa. Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset johtavat henkilökunnan te-hokkaaseen käyttöön. Talousasioita käsitellään säännöl-lisesti osastotunneilla ja henkilökunnan säästöehdotuk-set otetaan aiempaa enemmän huomioon. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Hoitoyksiköissä työskentelee ajantasaiset tiedot omaa-va, sitoutunut, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilökun-ta, joka hallitsee työyhteisötaidot ja tiimityötaidot. Pe-rehdytysoppaat päivitetään säännöllisesti. Näyttöön perustuvien suositusten ja uusimpien tutkimustulosten hyödyntäminen ja jalkauttaminen jatkuvan kehittämi-sen perustaksi. Työpaikkakokouksiin, kehityskeskuste-luihin ja TYKY-toimintaan osallistutaan sovitusti. Si-säisten ja ulkoisten koulutusten hyödyntäminen ja tie-don jakaminen koko henkilökunnalle resurssien rajois-sa. Opiskelijaohjausta kehitetään yhteistyössä oppilai-tosten kanssa, hyödynnetään CLES-palautteita. Kanta- ja LOVe –tenttien suoritusprosentti 100%. Osallistu-taan organisaation linjausten mukaisiin digitaalisiin kehittämistoimiin.

4.5 Psykiatrian palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Psykiatrian palvelualueen tavoitteena on tuottaa lasten-, nuorten-, työikäisten- ja ikäihmisten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoidon palvelut sairaanhoitopiirin väestölle omana toimintana. Asiakaslähtöisyys ja palvelun tavoitettavuus matalan kynnyksen palveluna toteutetaan päivystävän sairaan-hoitajan 24/7 puhelinpalveluna ja päivystysaikana vas-taanottotoimintana, tavoitteena on keskittää psykiatri-nen avohoidon päivystystoiminta yhteispäivystykseen. Avohoitokeskeisyys ja liikkuva, asiakkaan normaaliin elinympäristöön vietäviä työkäytäntöjä toteutetaan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä lisätään ja osastot tarjoavat avohoitoa tukevaa, tehostettua hoitoa. Osastojen asiakas/potilas-lähtöistä hoitokulttuuria kehitetään Safewards toimin-tamallia soveltaen. Eettiset hoitokulttuurit ja Pakon käytön vähentämisen ohjelman mukaisesti. Kokemus-asiantuntijoiden osallistumista toiminnan suunnittelus-sa ja vertaistukijoina vakiinnutetaan eri ikäryhmien palveluissa. Psykiatrian alueen kahvilatoiminta toteutetaan Vaasan Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toimesta.

Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Peruskuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyö asia-kas/potilasprosessien toimivuuden turvaamiseksi jat-kuu eri ikäryhmiä varten tehtyjen suunnitelmien mu-kaisesti. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yh-teistyötä kuntien lasten ja perhepalvelujen sekä koulu-toimen kanssa tiivistetään keskinäisiä konsultointikäy-täntöjä kehittämällä ja varhaisen puuttumisen näyttöön perustuvia menetelmiä hyödyntämällä. Osastohoito painottuu akuutti ja kriisihoitoihin, hoidon tarpeen arviointiin ja jatkohoidon suunnitteluun lasten ja nuor-ten omassa elinympäristössä toteutettavana. Aikuispsykiatrian avohoidon mieliala- ja psykoosilin-joilla sovittu työnjaon muutos Vaasan kaupungin kes-ken toteutetaan. Psykiatrian hoitoyksiköt toteuttavat ja kehittävät erikoissairaanhoidon tasoista hoidon tarpeen arviointia ja suunnitelmallista hoitoa käyttäen kehittä-misprojektin aikana hankittuja monimuotoisia näyttöön perustuvia asiakaslähtöisiä hoito- ja terapiamenetelmiä potilaan/asiakkaan yksilöllisen, kirjallisen hoitosuunni-telman mukaisesti. Psyk Rai -mittaria käytetään hoidon tarpeen arvioinnissa ja seurannassa. Hoitoa toteuttavat erikoistuneet moniammatilliset työryhmät. Hoitopro-

1919

sessien kehittämisessä hyödynnetään lean – menetel-mää. Resurssien hallinta Psykiatrian strategiatyön 2012-2018 mukaisesti henki-lökunnan resursseja ja osaamista hyödynnetään tar-koituksenmukaisesti yli yksikkörajojen . Ravitsemiste-rapeutin ja osastosihteereiden toimet osastoille saadaan toiminimikkeiden muutoksilla avoimista hoitohenkilö-kunnan toimista. Toimet sijoittuvat hallinnollisesti sairaanhoidon tuen palveluyksikköön. HPY:n psykiatri-an sijaispankkiin siirtyy psykiatrian osastoilta 10 vaki-tuista vuosilomasijaistointa. Osastojen henkilöstömitoi-tuksen osuvuutta arvioidaan ja henkilöstöresursseja suunnataan potilaiden hoidon tarpeiden perusteella yksikköjen välillä. Avohoidon henkilöstömitoitus toteu-tetaan. PsykRai –mittaria hyödynnetään hoitohenkilö-kunnan resurssitarpeen arvioinnissa. Psykiatrian tilojen käyttöä tehostetaan ja hyödynnetään väistötiloina Hietalahden yksiköille.

Henkilökunnan osaamisen varmentaminen Kognitiivisiksi psykoterapeuteiksi valmistuneiden psy-koterapeuttien (22 työntekijää) osaamista hyödynne-tään suunnitelmallisesti koko psykiatrian palvelualueen henkilökunnalle suunnatuissa koulutusiltapäivissä. Näyttöön perustuva koulutus esimiehille jatkuu ja siinä omaksuttua osaamista hyödynnetään potilas/asiakas-lähtöisiä hoitokäytäntöjä kehitettäessä. Asiakkaan sil-min tutustumis-käyntejä jatketaan. Psykiatrian henki-lökunnan lakisääteinen työnohjaus toteutetaan pääosin ryhmäohjauksena. Uusien työntekijöiden ja työkier-toon osallistuvien perehdytys ja mentorointi toteute-taan suunnitelmallisesti. Uusien hoitomenetelmiä käyttöön otettaessa varmistetaan henkilökunnan osaa-minen kohdennetun koulutuksen avulla. Potilasturvalli-suuden osaamiseen liittyvät päivityskoulutukset ja näy-töt ylläpidetään. Opiskelijoiden ohjaukseen panostetaan tulevaisuuden osaavan henkilökunnan saannin turvaamiskesi.

4.6 Sairaanhoidon tuen palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Sairaanhoidon tuen palvelualueella ylläpidetään ja kehitetään palvelukulttuuria asiakaslähtöiseen suun-taan, tavoitteena laadukas palvelukulttuuri. Lähtökoh-tana on kaksikielisyyden huomioiminen kommunikoin-nissa, ohjeistuksissa ja koulutuksissa. Useissa yksiköis-sä asiakkaat ovat organisaation sisäisiä asiakkaita. Vuo-den aikana suunnitellaan asiakastyytyväisyyskyselyitä toiminnan kehittämisen pohjaksi. Toiminnan tavoittee-na on vastata asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin, mm. yksilölliset lääketarpeet lääkkeenvalmistustoimin-nassa, osaava henkilöstö osastosihteereissä ja henkilös-tövälityksessä, hoitohygienian havainnointi ja konsul-taatiot sekä ravitsemusterapian riittävät seurantakäyn-nit ja osastokonsultaatiot. Asiakastyytyväisyyden kehit-tämistä tehdään yhteistyössä rajapintojen välillä ja asiakaspalveluvastaava- sekä kokemusasiantuntijatoi-minta käynnistyy. Hoidon palveluyksikön perustaminen pohjautuu aja-tukseen ”missä on potilas, niin siellä on myös työnteki-jä”. Strategisina tavoitteina on ydintoiminnan ja potilas-turvallisuuden turvaaminen, henkilökunnan saatavuu-den ja riittävyyden turvaaminen, selkeys ja yhtenäiset säännöt henkilöstömitoituksessa ja henkilöstön käytös-sä, henkilöstön työhyvinvoinnin paraneminen, tuotta-vuuden parantuminen, henkilökunnan osaamisen laa-jentuminen ja liikkuvuuden lisääntyminen sekä osas-tonhoitajan työajan vapautuminen kliinisen toiminnan kehittämiseen. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Hoidon palveluyksikkö aloittaa toimintansa tammi-kuussa 2017. Uuden toiminnan tavoitteena on kohden-taa hoitohenkilökunnan saatavuus ja riittävyys oikein keskittämällä sijaispalvelut.

Keskeisiä prosesseja päivitetään ja kehitetään tarkoi-tuksenmukaisemmaksi toiminnan muuttumisen myötä, mm. saneluprosessin leanaus, skannaus-projektin to-teutus, tietosuojakäytäntöjen implementointi ja henki-lökunnan influenssarokotuskattavuuden nosto organi-saatiossa. Apteekin muutto uusiin tiloihin keväällä 2017 vaatii prosessien kokonaisarviointia uuden auto-matiikan, mm. laitteiden ja järjestelmien käyttöönoton osalta. Toimintatapojen standardointia jatketaan ja Lean- ajattelutapaa jalkautetaan aiempaa enemmän prosessien kehittämiseen. Resurssien hallinta Toiminta perustuu vahvistettuun toiminta- ja talous-suunnitelmaan, jossa huomioidaan organisaation tuot-tavuutta ja kustannustehokkuutta edistävät toimenpi-teet ja ratkaisut. Budjettia seurataan tiiviisti kustannus-tietoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi kustannustietoi-suutta lisätään laskutuskäytäntöjä kehittämällä Osas-tosihteeripalveluissa sekä hyödyntämällä aktiivisesti käytössä olevia mittareita osavuosiraportin teossa. Kustannusten kasvua pyritään hillitsemään. Hoidon palveluyksikön tavoitteena on tuottavuuden parantami-nen henkilöstökustannuksissa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Tavoitteena on sitoutunut ja osaava henkilökunta työ-yksiköissä. Toiminnan muutokset, uudet toimintatavat ja tekniikka asettavat osaamisvaatimusten kasvua hen-kilöstölle. Ydintoiminnan ja potilasturvallisuuden tur-vaamiseksi tarvitaan riittävä perehdytys, joka edesaut-taa henkilöstön työhyvinvointia. Työnkierron mahdolli-suuksia hyödynnetään Hoidon palveluyksikössä ja Osastosihteeripalveluissa. Ohjausta, neuvontaa ja opas-tusta annetaan mm. infektioiden ennaltaehkäisyyn. Asiantuntijuuden ja osaamisen ylläpitäminen on tärke-ää koulutusten, säännöllisten tapaamisten ja verkosto-jen kautta kaikissa ammattiryhmissä.

2020

4.7 Diagnostiikkakeskus Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset Palveluiden tuottajana diagnostiikkakeskus ei voi itse-näisesti vaikuttaa suoritteidensa määriin. Tietämättä muiden vastuualueiden palvelujen tarvetta, on mahdo-tonta täysin aukottomasti suunnitella tarvittavien pal-veluiden määrää yhdenkään yksikön kohdalla. On itses-tään selvää, että palveluja tuottavien yksiköiden on kyettävä muuttamaan palveluidensa laatua ja määrää tarpeen vaatiessa mutta ilman joustavaa ja jatkuvaa yhteistyötä palveluja tilaavien tahojen kanssa tämä ei onnistu. Päivystävät yksiköt tarvitsevat ylimääräisiä, ajoittain käyttämättömiä resursseja, mikä lisää auto-maattisesti kustannuksia. Kustannustaloudellisesti tehokkainta toiminta on silloin, kun sekä laitteita että henkilökuntaa käytetään työaikana mahdollisimman tehokkaasti ja kokoaikaisesti, kalliimpia laitteita mah-dollisesti jopa kahdessa vuorossa. Vajaatehoinen toi-minta tulisi karsia keskittämällä toiminta keskussairaa-laan. Yhteiset sähköiset järjestelmät mahdollistavat paremman tiedon kulun ja päällekkäisten tutkimusten karsimisen. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Tietämättä potilaiden hoitoprosessien mahdollisia muutoksia, on mahdotonta palveluiden tuottajana arvi-oida täysin luotettavasti tutkimusmäärien mahdollisia muutoksia. Suunnittelu perustuu tällä hetkellä vuotui-siin suoritteisiin, prosentuaalisiin muutoksiin edellisis-tä vuosista sekä laitekannan käytettävyyteen ja elinkaa-reen. Keskittämällä toimintaa saadaan myös henkilö-resursseja käytettyä tehokkaammin. Potilaan kannalta tutkimusaikojen suunnittelu ja yhteensovittaminen nykyistä paremmin vähentäisi ylimääräisiä käyntejä. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Keskitetyssä mallissa toimivien laitteiden tulisi olla lähellä toimintaa, esimerkiksi päivystysalueella tulisi olla kaikki päivystykselliseen toimintaan tarvittavat laitteet ja modaliteetit turhan hoidollisen viiveen kar-simiseksi. Tutkimusvastaukset tulisi olla käytettävissä vastaanotolla hoitoa suunniteltaessa, toteutuakseen vaatii tiivistä yhteistyötä palveluja tilaavien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä. Kaikkien diagnostiikka-keskuksen yksiköiden toimintaa ja toiminnan suunnit-telua rajoittaa lääkärivaje, jota pyritään mahdollisuuk-sien mukaan paikkaamaan ulkopuolisilla konsulteilla tai ulkopuolelta ostetuilla saneluilla. Osa patologian ja laboratorion tutkimuksista ostetaan ulkopuolelta eri-koisosaamisen takaamiseksi. Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Diagnostiikkakeskuksen tarkoituksena on tuottaa dia-gnostisia palveluja ja työskennellä oikea-aikaisten tut-kimusten tuottamiseksi alueen väestölle tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Edellisten vuosien tapaan huo-miota kiinnitetään laadukkaisiin sekä monipuolisiin asiakkuuksiin ja niiden palveluihin. Potilaan hoidossa ja tutkimuksessa se tarkoittaa, että palvelu on potilasläh-töistä, turvallista ja tutkimukset sekä niistä saatavat

vastaukset ovat laadukkaita ja ovat käytettävissä hoito-tilanteissa. Sisäisten tilaaja-asiakkaiden osalta lisätään mahdollisuuksia osallistua prosessien suunnitteluun ja toimintaan sovittujen asiakastapaamisten muodossa. Neuvontaa jatketaan ja ohjeistukset päivitetään aina tarvittaessa asiamukaisten tutkimusten ja näytteiden ottamiseksi. Palveluiden oikean käytön ohjaaminen nähdään tärkeänä. Kaksikielisyys on osa toimintakult-tuuria ja päivittäistä työtä, jota vahvistetaan tarvittaessa kielikoulutuksiin osallistumalla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Toimintoja ja tutkimuksia kehitetään asiakasprosessien tarpeisiin, jotka tuottavat lisäarvoa potilaan hoitoon yhtenäisten tutkimus- ja toimintakäytäntöjen kautta. Toimintojen kehittämisessä huomioidaan TYKS ERVA yhteistyö, johon osaksi kuuluvat yhteiset sähköiset järjestelmät. Prosessien kehittämisessä hyödynnetään Lean ajattelua ja arvioineissa huomioidaan suunnitel-lun mukaiset tutkimukset, tehokkuus ja vaikutukset muihin prosesseihin. Erikoisaloilla tehdään diagnostii-kan kehityksen seurantaa. Tutkimuslausunnot vaativat aikaisempaa enemmän aikaa tutkimusten laajentuessa tekniikan kehittymisen myötä. Läheteprosessien kehit-tämistä tarkastellaan edelleen erilaisten viivytyksien vähentämiseksi ja päivystysaikaista tutkimustarvetta sekä palveluvalikoimaa tulee tarkastella ja tarvittaessa edelleen kehittää. Resurssien hallinta Diagnostiikkakeskuksen toiminnassa huomioidaan säästötavoitteet. Talousarvio laaditaan realistisesti ja suunnitelmallisesti pyrkien edullisempaan kustannus-vaikuttavuuteen ja kustannusperusteiseen hinnoitte-luun. Talouden hallinnassa tavoitellaan todellisten kustannusten selvittämistä ja laskutuksen kehittämistä kilpailukykyiseksi. Laiteinvestoinneissa avainasemassa on laitteiden elinkaaren hallinta. Esimiehet seuraavat aktiivisesti toiminnan ja talouden tunnuslukuja ja käsit-televät sekä raportoivat niitä sovitusti. Diagnostiikka-keskuksen asiakasmäärissä ja – suoritteissa merkittä-vää vähenemistä ei ole minkään toiminnon osalta odo-tettavissa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Toiminnan kannalta osaava ja ammattitaitoinen henki-lökunta ja sen riittävyys myös muuttuvissa olosuhteissa ja osaamisen vaatimuksissa tulee turvata. Osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia pyritään ennakoi-maan mahdollisuuksien mukaan. Lakisääteisen ja muun osaamista vahvistavan koulutuksen toteutumista seurataan, jotta se vastaisi toiminnan vaatimuksia. Koulutussuunnittelu perustuu toiminnan tavoitteisiin ja kehityskeskusteluissa ja koulutusseurannassa esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin. Konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamisessa ja niiden ylläpitämisessä ovat yhteiset kokoukset, työpisteiden toiminnan tehos-taminen sekä sisäiset ja ulkoiset koulutukset. Henkilö-kunta nähdään olevan myös itse vastuussa osaamis-tasostaan ja velvollinen pyytämään tarvittaessa lisäkou-lutusta.

2121

4.8 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Keskeinen pyrkimys on turvata laadukas ja käypä hoito- ja muiden valtakunnallisten ja ERVA-tasoisten suori-tusten mukainen toiminta omilla virkasuhteisilla lääkä-reillä ja asiantuntijoilla mahdollisimman pitkälle. Osto-palvelujen käytön suhteen päämääränä on saada se koskemaan vain tiettyjä, erityisosaamista vaativia tilan-teita, ja suppeita erikoisaloja, jotka eivät kuulu varsinai-sesti omaan toimintaan. Näissä asioissa pyritään laajen-tamaan yhteistyötä TYKS-ERVAN puitteissa, lähinnä TYKSin kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Hoitosuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien teke-misen systematisointi on keskeinen kehittämiskohde. Samoin on tärkeää löytää keinot potilaiden osallistami-seksi entistä aktiivisemmin omaan hoitoonsa ja sen suunnitteluun. Asiaa helpottaa, kun kansallinen pohja struktuurille tulee ICT-järjestelmän muodossa käyt-töön. Virtuaalisia Tyksin etäkonsultaatioita ja Tyksin lääkäri-en fyysisiä etäpoliklinikoita Vaasassa lisätään sopimus-pohjaisesti korvaamaan muunlaista konsulttien käyttöä. Pyritään saamaan lääkäreitä nykyistä enemmän ja ak-tiivisemmin mukaan työryhmiin, esim. asiakaslähtöi-syyden ja prosessien kehittämisessä (lean, potilasturval-lisuus). Tämä on tärkeää laajan moniammatillisen nä-kökulman varmistamiseksi, varsinkin kun luodaan alueellisia hoitoketjuja. Avoin suhtautuminen digitalisaation tuomiin mahdolli-suuksiin lääketieteellisessä kehitystyössä niin henkilö-kunnan kuin potilaan arjen helpottamiseksi ja resurssi-en säästämiseksi. Resurssien hallinta Omat resurssit korvamaan ostopalveluja. Riittävät re-surssit, jotta hoidon saanti nopeaa ja oikea-aikaista, ja

laadukkaat 24/7 -palvelut voidaan turvata alueen väes-tölle. Työvuorosuunnittelun automatisointi tulee lähi-vuosina koskemaan myös lääkäreitä. Lomien ym pois-saolojen parempi ja varhaisempi yhteinen suunnittelu muiden ammattiryhmien kanssa. Investoinnit perustuvat tarkkaan suunnitteluun ja tar-veharkintaan sekä elinkaari-ajatteluun. HTA-menettely uusien menetelmien käyttöön otossa. Uusien menetel-mien pitää olla näyttöön perustuvia, kustannustehok-kaita ja korvata aiempia menetelmiä. Pyritään nykyisenä epävakaana aikana huolehtimaan henkilöstön riittävästä informoinnista ja muusta työhy-vinvoinnista, jotta virkojen täyttöaste onnistuttaisiin säilyttämään vähintäänkin nykyisellä tasolla. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin koulutukseen panoste-taan. Koulutusten laatuun kiinnitetään huomiota, sen pitää olla toimintaa palvelevaa. Laitehankintojen yhtey-dessä edellytetään toimittajalta riittävä koulu-tus/perehdytys. Tässä ryhmässä koulutustarve on keskimäärin muita ammattiryhmiä suurempi, koostuen valtaosin ulkoises-ta substanssikoulutuksesta, jota usein joudutaan hake-maan ulkomailta myöten. Sen ohella enemmänkin sisäisesti toteutetut koulutukset, kuten esim. asiakas-lähtöisyys ja prosessien kehittäminen (laatu, potilastur-vallisuus, lean) ovat tärkeitä. Riittävät tietokannat käytettävissä. Tutkimusaktiviteetin tukeminen, mm. erva-tasoista verkostoitumista kehittämällä, sekä biopankin ja kliini-sen datan tietopankin hyödyntämismahdollisuuksien lisääntymisen kautta.

4.9 Huollon ja hallinnon palvelualueet Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Uusi maakuntahallinto aloittaa nykyisen lakiesityksen mukaan toimintansa 1.1.2019. Lakiesitys merkitsee tukitoiminnoille suurempaa muutosta kuin sairaanhoi-don toiminnalle. Maahamme muodostetaan neljä kan-sallista palvelukeskusta, joille vastuu toiminnasta keski-tetään. Se, miten toiminta käytännössä toteutetaan, ei ole vielä tiedossa. Sekä hallinnon että huollon tärkein tavoite onkin seurata aktiivisesti kehitystä ja yrittää vaikuttaa siihen. On tärkeää, että saamme edustajia niihin maakunta- ja aluetason ryhmiin, jotka laativat muutoslinjaukset. Tärkeä tavoite on myös pystyä tiedot-tamaan henkilöstölle ja päättäjille siitä, mitä tapahtuu.

Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Otamme käyttöön uuden hallintosäännön, mikä edellyt-tää mm. sopimusohjauksen parantamista. Saamme valmiiksi ravitsemiskeskuksen kylmätilojen saneerauk-sen ja panemme vuonna 2016 tehdyn toiminnan mitoi-tuksen täytäntöön. Suunnitelmakauden loppupuolella henkilöstön ruokasalia on suurennettava ja uudistetta-va. Toteutamme omalta osaltamme ulkoisten auditoijien loppuraportissaan esittämät parannusehdotukset. Päi-vitämme riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikan ja parannamme sisäistä valvontaa toistuvilla riskikartoi-tuksilla sekä kehittämällä yhteisen asiakastyytyväi-syysmittarin.

2222

Automaattisen työvuorosuunnittelujärjestelmän käyt-töönotto aloitetaan. Resurssien hallinta Suurimman haasteen muodostaa teknisen sektorin resurssipaineen hallinta. Käynnistämme vuonna 2017 säästöohjelman, jolla pyritään tehostamaan toimintaa niin, että kunnossapidossa säästetään 10 henkilötyö-vuotta ja noin 600 000 euroa. Se vaatii käytössä olevien tilojen vähentämistä ja että pystymme uudelleenorgani-

soimaan toiminnan nykyiset johtamiskäytännöt. Sen vuoksi uudistamme huoltokirjaohjelman ja hankimme ohjelman henkilöstöresurssien ohjausta varten. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Henkilöstö saa jatkossakin koulutusta, jota toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen osaavalla ja korkeatasoi-sella tavalla edellyttää.

2323

Akuuttihoidon palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

ToimenpiteetLeikkaukset 4 735 4 700 2 736 58,2 -100,0Anestesiatmp. päätmp. 1 757 1 650 1 169 70,8 -100,0Päiväkirurgiset leikkaukset 3 678 3 900 2 430 62,3 -100,0Sydänasema 2 699 2 548 1 733 68,0 -100,0

12 869 12 798 8 068 63,0 0 -100,0AvohoitokäynnitESH-päivystyspoliklinikka 7 326 7 240 4 976 68,7 7 191 -0,7PTH-päivystyspoliklinikka 31 549 30 900 22 540 72,9 33 984 10,0Sisäänotto osastolle päivystyspkl:n kautta 10 681 10 500 6 843 65,2 10 265 -2,2Preoperatiivinen poliklinikka (sis.kipupkl) 2 638 2 390 1 517 63,5 2 336 -2,3

52 194 51 030 35 876 70,3 53 776 5,4HoitopäivätTehohoito ja CCU 2 555 2 300 1 731 75,3 -100,0

Avohoidon palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

ToimenpiteetSilmäpäiväkirurgia 1 080 840 844 100,5 -100,0

AvohoitokäynnitSisätautien poliklinikka 30 392 29 730 20 148 67,8 31 440 5,8Dialyysiosasto 6 267 6 190 4 227 68,3 6 348 2,6Kirurgian poliklinikka 22 701 22 390 15 733 70,3 24 285 8,5Silmäpoliklinikka 12 508 11 015 8 337 75,7 12 677 15,1Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl 8 897 8 955 5 729 64,0 8 935 -0,2Suu- ja leukasairauksien yksikkö 5 197 4 600 3 463 75,3 5 403 17,5Ihotautien poliklinikka 9 423 8 200 5 973 72,8 8 800 7,3Onkologian poliklinikka 11 211 11 130 8 217 73,8 12 459 11,9Neurologian poliklinikka 3 791 3 850 2 587 67,2 4 577 18,9Keuhkopoliklinikka 6 489 6 060 4 300 71,0 6 625 9,3Fysiatrian osasto 4 357 4 430 2 903 65,5 4 418 -0,3Lääkinnällinen kuntoutus 2 937 2 840 1 902 67,0 2 989 5,2Tikoteekki ja apuvälinepalvelut 688 685 614 89,6 956 39,6Sädehoito-osasto 16 739 18 600 11 911 64,0 17 808 -4,3

141 597 138 675 96 044 69,3 147 720 6,5

HoitopäivätHengityshalvauspotilaat 1 484 1 070 726 67,9 1 080 0,9

Vuodeosastohoidon palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

HoitopäivätSisätautien ja keuhkosairauksien os. 6 726 6 400 3 832 59,9 -100,0Sydänosasto 6 376 6 600 4 168 63,2 -100,0Päivystysosasto 5 828 5 750 3 966 69,0 -100,0Kirurgia, vuodeosasto T3 7 573 7 300 4 847 66,4 -100,0Kirurgia, vuodeosasto T2 7 125 6 500 4 602 70,8 -100,0Kirurgia, vuodeosasto A3 5 676 5 140 3 543 68,9 -100,0Onkologia, vuodeosasto 4 491 4 860 3 179 65,4 -100,0Sisätautien ja neurologian osasto 6 867 6 500 4 411 67,9 -100,0

50 662 49 050 32 548 66,4 0 -100,0

2424

Naisten ja lasten palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

ToimenpiteetSynnytykset 1 372 1 400 936 66,9 -100,0

AvohoitokäynnitNaistentautien poliklinikka 5 262 5 170 3 276 63,4 5 089 -1,6Äitiyspoliklinikka 6 704 6 680 4 445 66,5 6 741 0,9Lastenpoliklinikka 11 482 11 630 7 464 64,2 11 513 -1,0Lastenneurologian yksikkö 1 577 1 520 1 175 77,3 1 826 20,1Synnytyssali 1 072 1 080 718 66,5 1 087 0,6

26 097 26 080 17 078 65,5 26 256 0,7

HoitopäivätSynnytykset ja naistentaudit 5 415 5 500 3 553 64,6 -100,0Lastentaudit, vuodeosasto 4 426 4 350 2 510 57,7 -100,0

9 841 9 850 6 063 61,6 0 -100,0

Psykiatrian palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

AvohoitokäynnitMielialapoliklinikka 15 922 17 504 11 321 64,7 17 439 -0,4Psykoosipoliklinikka 11 894 10 770 8 034 74,6 10 552 -2,0Psykogeriatrian poliklinikka 848 893 576 64,5 842 -5,7Akuuttipsykiatrian poliklinikka 4 720 3 780 2 684 71,0 2 675 -29,2Lastenpsykiatrinen poliklinikka 4 032 3 625 2 785 76,8 4 532 25,0Nuorisopsykiatrian poliklinikka 2 855 2 700 1 955 72,4 3 082 14,1

40 271 39 272 27 355 69,7 39 122 -0,4

HoitopäivätAkuuttipsykiatria, osasto 2 4 377 4 485 2 821 62,9 4 280 -4,6Akuuttipsykiatria, osasto 1 4 042 4 160 2 618 62,9 3 935 -5,4Psykiatrian hoito - ja kuntoutusos. 5 6 709 5 340 3 396 63,6 5 240 -1,9Akuutti psykogeriatria, osasto 4 2 917 2 890 2 287 79,1 3 320 14,9Lastenpsykiatrian osasto 1 263 1 210 723 59,8 1 200 -0,8Nuorisopsykiatrian osasto 1 853 1 790 1 320 73,7 2 180 21,8

21 161 19 875 13 165 66,2 20 155 1,4

Sairaanhoidon tuen palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Apteekkitoimitukset 120 947 126 000 77 168 61,2 -100,0

Diagnostiikkakeskus Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

LaboratoriotKliininen laboratorio 1 425 362 1 394 000 932 363 66,9 -100,0Kliin.lab oma tuotanto 1 365 631 1 336 500 891 749 66,7 -100,0Ostetut tutkimukset 59 731 57 500 40 614 70,6 -100,0Näytteenotot 221 865 230 000 144 595 62,9 -100,0

Kliininen fysiologia ja isotooppilääket. 22 221 21 000 11 894 56,6 -100,0Kliininen neurofysiologia 1 608 1 650 1 042 63,2 -100,0

RadiologiaRöntgentutkimukset 57 888 59 000 38 768 65,7 -100,0

2525

Röntgenin oheispalvelut 12 530 7 974 6 777 85,0 -100,0

PatologiaHistologia 10 481 10 000 66 897 669,0 -100,0Sytologia 2 117 2 200 1 251 56,9 -100,0Obduktiot 53 40 24 60,0 -100,0Immunohistokemia 3 180 2 700 2 714 100,5 -100,0Kudosblokki 25 388 26 000 14 530 55,9 -100,0

Huollon palvelualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Ravitsemiskeskus 560 340 570 000 345 696 60,6 -100,0

KeskusvarastoVarastotoimitukset, kpl 93 779 86 000 62 630 72,8 -100,0Varaston vaihto, euro 4 142 840 3 700 000 2 638 901 71,3 -100,0

PotilaskotiKuntalaskutus 194 200 103 51,5 200 0,0Muu laskutus 182 200 179 89,5 200 0,0

376 400 282 70,5 400 0,0

2626

SERVICEOMRÅDENAS VERKSAMHETSKOSTNADER - PALVELUALUEIDEN TOIMINTAKULUT

Bokslut Budget Förverkligat Förv. BudgetServiceområdena Palvelualueet Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio % %

2015 2016 31.8.2016 % 2017 15-17 16-17Serviceområdet för akutvård Akuuttihoidon palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 19 457 889 14 349 275 9 899 087 69,0 12 485 944 -35,8 -13,0KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 10 792 563 11 107 362 7 453 496 67,1 10 990 662 1,8 -1,1MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 9 369 423 9 664 900 5 922 847 61,3 9 144 100 -2,4 -5,4HYROR VUOKRAT 15 399 10 600 9 576 90,3 10 600 -31,2 0,0ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 279VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 39 635 553 35 132 137 23 285 005 66,3 32 631 306 -17,7 -7,1

Serviceområdet för bäddavdelningsvårdVuodeosastohoidon palvelualuePERSONALKOSTNADER HENKILÖSTÖKULUT * 11 427 531 11 226 718 7 587 812 67,6 9 380 081 -17,9 -16,4KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 81 664 483 270 291 521 60,3 480 399 488,3 -0,6MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 2 782 805 1 656 200 1 127 696 68,1 1 737 150 -37,6 4,9HYROR VUOKRAT 2 526 6 400 1 379 21,6 6 400 153,4 0,0ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUTVERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 14 294 526 13 372 588 9 008 409 67,4 11 604 030 -18,8 -13,2

Serviceområdet för öppenvård Avohoidon palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 11 241 288 8 987 905 5 645 168 62,8 8 781 752 -21,9 -2,3KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 2 410 929 898 920 647 263 72,0 836 510 -65,3 -6,9MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 10 047 448 4 120 600 3 131 108 76,0 4 883 000 -51,4 18,5HYROR VUOKRAT 62 022 46 700 28 678 61,4 46 700 -24,7 0,0ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 5VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 23 761 692 14 054 125 9 452 217 67,3 14 547 962 -38,8 3,5

Serviceområdet för kvinnor och barn Naisten ja lasten palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 6 741 841 6 273 377 4 288 644 68,4 5 528 585 -18,0 -11,9KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 165 711 287 548 193 338 67,2 281 092 69,6 -2,2MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 887 761 652 600 651 753 99,9 869 980 -2,0 33,3HYROR VUOKRAT 2 903 3 000 1 935 64,5 3 000 3,3 0,0ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 690 100 100 -85,5 0,0VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 7 798 906 7 216 625 5 135 670 71,2 6 682 757 -14,3 -7,4

Serviceområdet för psykiatri Psykiatrian palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 14 969 754 11 396 876 7 283 860 63,9 9 138 313 -39,0 -19,8KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 1 217 425 483 950 229 677 47,5 383 329 -68,5 -20,8MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 262 918 233 700 122 889 52,6 213 300 -18,9 -8,7HYROR VUOKRAT 15 611 30 500 8 173 26,8 30 500 95,4 0,0ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 80 602 28 000 19 944 71,2 -100,0 -100,0VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 16 546 310 12 173 026 7 664 543 63,0 9 765 442 -41,0 -19,8

Serviceomr.för sjukvårdens stödfkt Sairaanhoidon tuen palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 8 514 194 9 290 977 6 204 642 60,8 14 212 028 66,9 53,0KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 183 993 338 921 176 590 42,2 380 868 107,0 12,4MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 2 416 255 2 317 650 1 423 349 71,1 2 242 000 -7,2 -3,3ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 58 330 132VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 11 172 772 11 947 548 7 804 712 62,1 16 834 896 50,7 40,9

Serviceomr. f läkare och sakkunniga Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 15 387 025 27 579 025 17 636 099 63,9 26 454 840 71,9 -4,1KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 817 071 725 020 1 207 649 166,6 491 600 -39,8 -32,2MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 358 547 80 900 33 847 41,8 81 100 -77,4 0,2HYROR VUOKRAT 1 000ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 2 083 604VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 16 564 726 28 384 945 18 879 198 66,5 27 027 540 63,2 -4,8

Diagnostikcenter DiagnostiikkakeskusPERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 10 856 028 10 823 512 7 044 310 65,1 9 696 687 -10,7 -10,4KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 2 543 960 2 405 346 2 004 294 83,3 2 360 468 -7,2 -1,9MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 3 047 879 3 159 700 1 965 459 62,2 3 096 200 1,6 -2,0HYROR VUOKRAT 28 137 118 400 20 361 17,2 46 400 64,9 -60,8ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 311 0VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 16 476 314 16 506 958 11 034 424 66,8 15 199 755 -7,7 -7,9

Serviceområdet för försörjning Huollon palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 13 786 702 12 121 947 8 355 905 68,9 11 589 248 -15,9 -4,4KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 6 575 687 3 672 613 2 845 143 77,5 4 430 900 -32,6 20,6MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 6 620 146 5 623 390 3 717 987 66,1 5 800 830 -12,4 3,2HYROR VUOKRAT 430 227 198 700 293 262 147,6 492 500 14,5 147,9ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 1 496 891 1 089 400 983 725 90,3 1 589 400 6,2 45,9VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 28 909 654 22 706 050 16 196 022 71,3 23 902 878 -17,3 5,3

Serviceområdet för förvaltning Hallinnon palvelualuePERSONALKOSTNADER * HENKILÖSTÖKULUT * 5 940 165 5 457 387 3 465 814 63,5 5 381 732 -9,4 -1,4KÖP AV TJÄNSTER PALVELUJEN OSTOT 6 660 340 7 344 973 4 093 244 55,7 7 420 000 11,4 1,0MATERIAL o FÖRNÖDENHETER AINEET JA TARVIKKEET 1 884 725 1 917 950 1 239 427 64,6 1 918 000 1,8 0,0HYROR VUOKRAT 95 482 139 500 78 157 56,0 139 500 46,1 0,0ÖVRIGA KOSTNADER MUUT KULUT 270 019 552 000 178 690 32,4 552 825 104,7 0,1VERKSAMHETSKOSTNADER TOIMINTAKULUT 14 850 730 15 411 810 9 055 331 58,8 15 412 057 3,8 0,0

* Personalöverföringar mellan serviceområdena Henkilöstösirrot palvelualueiden välillä

2727