toimeentulotuki - henkilöasiakkaat - kela.fi · 1.12.2 asia- ja menettelyvirheen korjaaminen ........

Toimeentulotuki

18.07.2018

KELA Toimeentulotuki 18.07.2018

Sisällysluettelo1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1

1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1

1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 1

1.3 Etuuden osat ...................................................................................................................................... 11.3.1 Perustoimeentulotuki ................................................................................................................. 21.3.1.1 Perusosa ................................................................................................................................ 21.3.1.2 Muut perusmenot ................................................................................................................... 21.3.2 Täydentävä toimeentulotuki ...................................................................................................... 21.3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki ........................................................................................................ 31.3.4 Toimintaraha ja matkakorvaus .................................................................................................. 3

1.4 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................ 31.4.1 Oikeus ....................................................................................................................................... 31.4.2 Edellytykset ............................................................................................................................... 51.4.2.1 Perhe ...................................................................................................................................... 51.4.2.1.1 Alaikäinen ............................................................................................................................ 71.4.2.2 Asevelvolliset ......................................................................................................................... 91.4.2.3 Jälkihuolto ............................................................................................................................ 101.4.2.4 Opiskelijat ............................................................................................................................. 111.4.2.4.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle ............................................................. 141.4.2.5 Ulkomaalaiset ....................................................................................................................... 181.4.2.5.1 Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen ........ 201.4.2.5.2 Turvapaikanhakijat ............................................................................................................ 211.4.2.5.3 Kolmannen maan kansalaiset ........................................................................................... 231.4.2.5.4 Jatko-oleskeluluvat ............................................................................................................ 241.4.2.5.5 EU ja ETA-kansalaiset ...................................................................................................... 241.4.2.5.6 Pohjoismaiden kansalaiset ............................................................................................... 271.4.2.6 Vangit ................................................................................................................................... 281.4.2.6.1 Hakeminen ja ratkaiseminen ............................................................................................ 321.4.2.7 Kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja laitospalvelut .............................. 351.4.2.7.1 Pitkä- ja lyhytaikainen laitoshoito ...................................................................................... 351.4.2.7.2 Kunnan järjestämät avohuollon asumispalvelut ................................................................ 391.4.2.7.3 Kotiin annettavat palvelut .................................................................................................. 401.4.2.7.4 Palveluseteli ...................................................................................................................... 401.4.2.7.5 Päihdehuolto ..................................................................................................................... 411.4.2.7.6 Yksityiset asumispalvelut .................................................................................................. 421.4.2.8 Yrittäjät ................................................................................................................................. 421.4.2.8.1 Kuka on yrittäjä ................................................................................................................. 421.4.2.8.2 Yrittäjän oikeus työttömyysturvaan ................................................................................... 421.4.2.8.3 Yritysmuodot ..................................................................................................................... 431.4.2.8.4 Yrittäjän taloudellinen tilanne ja oikeus toimeentulotukeen .............................................. 45

1.5 Suhde muihin etuuksiin .................................................................................................................... 46

1.6 Hakeminen ....................................................................................................................................... 48

i


1.6.1 Vireilletulo ................................................................................................................................ 491.6.1.1 Lähettäjän vastuu ................................................................................................................. 511.6.1.2 Asiakirjan siirto ..................................................................................................................... 511.6.2 Kuka voi hakea etuutta? ......................................................................................................... 511.6.2.1 Henkilö itse .......................................................................................................................... 511.6.2.2 Edunvalvoja .......................................................................................................................... 521.6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ....................................................................................................... 521.6.2.4 Asiamies eli valtuutettu ........................................................................................................ 531.6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ............................................................................................... 531.6.2.6 Kunta .................................................................................................................................... 541.6.2.7 Kuolinpesä ........................................................................................................................... 541.6.2.8 Muut hakijat ......................................................................................................................... 541.6.3 Hakuaika ................................................................................................................................. 541.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen ..................................................................................................... 551.6.4.1 Lisäselvitykset toimeentulotuessa ........................................................................................ 571.6.5 Hakemuksen peruminen ......................................................................................................... 591.6.6 Kunnalle kuuluvan hakemuksen toimittaminen kuntaan ......................................................... 591.6.6.1 Kuntaan kuuluva hakemus .................................................................................................. 601.6.7 Muu yhteistyö kunnan kanssa ................................................................................................ 61

1.7 Määrä ............................................................................................................................................... 621.7.1 Perustoimeentulotuen perusosan määrä ................................................................................ 621.7.1.1 Perhekohtaisuus ja yhteisessä taloudessa eläminen .......................................................... 631.7.1.2 Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosa ............................................................................ 631.7.1.3 Yhteistaloudessa asuvan, 18 vuotta täyttäneen perusosa ................................................... 641.7.1.4 Vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa ............................................. 641.7.1.5 Lasten perusosat ................................................................................................................. 651.7.2 Pienin maksettava määrä ....................................................................................................... 651.7.3 Perusosan alentaminen .......................................................................................................... 661.7.3.1 Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi ...................... 681.7.3.2 Perusosan alentaminen enintään 20 prosenttia .................................................................. 691.7.3.3 Perusosan alentaminen enintään 40 prosenttia .................................................................. 69

1.8 Määräytymisperusteet ...................................................................................................................... 701.8.1 Aika ......................................................................................................................................... 701.8.1.1 Veroprosentin muuttaminen ................................................................................................. 711.8.1.2 Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin ....................................................................... 711.8.1.2.1 Tulojen jakaminen osiin .................................................................................................... 721.8.1.2.2 Vyöryttäminen ................................................................................................................... 731.8.1.2.3 Jaksottaminen ................................................................................................................... 741.8.2 Huomioon otettavat tulot ......................................................................................................... 741.8.2.1 Sosiaalietuudet ..................................................................................................................... 741.8.2.2 Palkkatulot ............................................................................................................................ 761.8.2.3 Yrittäjän tulot ........................................................................................................................ 771.8.2.3.1 Elinkeinonharjoittajan tulot ................................................................................................ 781.8.2.3.2 Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön (henkilöyhtiöiden) yhtiömiehen tulot ...................... 791.8.2.3.3 Osakeyhtiön osakkaan tulot .............................................................................................. 791.8.2.3.4 Muusta yritystoiminnasta saatavat tulot ............................................................................ 801.8.2.3.5 Muuta huomioitavaa yrittäjän laskelman teosta ................................................................ 80

ii


1.8.2.3.6 Yrittäjän menot .................................................................................................................. 811.8.2.3.7 Yrittäjän varojen huomioiminen ......................................................................................... 821.8.2.4 Maatalousyrittäjän tulot ........................................................................................................ 821.8.2.5 Porotalouden harjoittajan tulot ............................................................................................. 831.8.2.6 Metsänomistajan tulot .......................................................................................................... 831.8.2.7 Pääomatulot ......................................................................................................................... 831.8.2.8 Muut tulot ............................................................................................................................. 841.8.2.9 Alle 18-vuotiaan tulot ........................................................................................................... 851.8.2.10 Tiedot rahalaitoksilta .......................................................................................................... 851.8.3 Tulot, joita ei huomioida ......................................................................................................... 861.8.4 Tuloista tehtävät vähennykset ................................................................................................ 881.8.5 Ulosotto ................................................................................................................................... 891.8.6 Velkajärjestely ja velkaantuneen asiakkaan ohjaus ................................................................ 891.8.7 Etuudesta tehty kuittaus ja lapsikorotusten perintä ................................................................ 901.8.8 Varat ........................................................................................................................................ 901.8.9 Menot ...................................................................................................................................... 931.8.9.1 Perusosaan sisältyvät menot ............................................................................................... 931.8.9.2 Muut perusmenot ................................................................................................................. 941.8.9.3 Asumismenot ....................................................................................................................... 941.8.9.3.1 Vuokra-asunnon menot ..................................................................................................... 951.8.9.3.2 Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon menot ................................................................... 951.8.9.3.3 Omistusasunnon menot .................................................................................................... 961.8.9.3.4 Kahden asunnon kustannukset ........................................................................................ 971.8.9.3.5 Muut asumismuodot .......................................................................................................... 971.8.9.3.6 Kohtuulliset asumismenot ................................................................................................. 991.8.9.3.7 Asunnossa asuvat henkilöt - kohtuullisen tason määrittäminen ....................................... 991.8.9.3.8 Hakijan tai perheen erityiset tarpeet ja perheen kokonaistilanteen huomioiminen ratkaisuatehtäessä ........................................................................................................................................ 1001.8.9.3.9 Asumismenojen jakaminen asunnossa asuvien henkilöiden kesken .............................. 1061.8.9.3.10 Muuttoon liittyvät menot ................................................................................................ 1071.8.9.3.11 Vuokravakuus ................................................................................................................ 1101.8.9.3.12 Sähkö- ja lämpövakuus ................................................................................................ 1161.8.9.4 Muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot ................................................... 1181.8.9.4.1 Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ...................................................................... 1181.8.9.4.2 Yksityisen terveydenhuollon kustannukset ..................................................................... 1211.8.9.4.3 Kunnan myöntämä palveluseteli yksityisen terveydenhuollon kustannuksiin .................. 1211.8.9.4.4 Suun ja hampaiden hoitoon liittyvät menot ..................................................................... 1221.8.9.4.5 Silmälasien ja piilolinssien myöntäminen ........................................................................ 1231.8.9.4.6 Julkiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkakustannukset ............................................... 1241.8.9.4.7 Miten käsittelet asiakkaan kulun, joka on syntynyt matkasta julkiseen terveydenhuoltoon?......................................................................................................................................................... 1271.8.9.4.8 Lääkkeet ja muut apteekista ostettavat valmisteet ......................................................... 1281.8.9.4.9 Maksusitoumus apteekkiin .............................................................................................. 1281.8.9.4.10 Lääkkeellinen happi ...................................................................................................... 1331.8.9.4.11 Asiakkaan itse maksamat lääkekulut ............................................................................ 1341.8.9.4.12 Lääkekäsittelijä ilmoittaa toimeentulotukeen asiakkaan vuosiomavastuun (lääkekaton)ylittymisestä (kesken) ..................................................................................................................... 1351.8.9.5 Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanmenot .................. 135

iii


1.8.9.6 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot ............................................................................ 1361.8.9.7 Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot......................................................................................................................................................... 1381.8.9.8 Opiskeluun liittyvät erityiset menot .................................................................................... 1391.8.9.9 Menot, joita ei huomioida .................................................................................................. 1391.8.10 Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot ........................................................... 1401.8.10.1 Hautajaiskulut ................................................................................................................... 1411.8.10.2 Tulojen ja menojen käsittely kuolleen henkilön kohdalla ................................................. 142

1.9 Ratkaiseminen ................................................................................................................................ 1431.9.1 Käsittelypaikka ...................................................................................................................... 1431.9.2 Esteellisyydestä .................................................................................................................... 1451.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto .................................................................................................. 1451.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen ................................................................................................. 1451.9.3 Käsittelyaika .......................................................................................................................... 1451.9.3.1 Käsittelyaika 7 arkipäivää .................................................................................................. 1451.9.3.2 Käsittelyaika seuraavaa kuukautta ja sitä myöhäisempää ajanjaksoa koskevassahakemuksessa ................................................................................................................................ 1461.9.3.3 Kiireellinen hakemus, käsittelyaika 0-1 arkipäivää ............................................................. 1461.9.4 Laskelma ............................................................................................................................... 1481.9.5 Lausunnon pyytäminen asiantuntijalta .................................................................................. 1481.9.6 Lisäselvitykset ....................................................................................................................... 1481.9.7 Kuuleminen ........................................................................................................................... 1491.9.7.1 Milloin asiakasta on kuultava? ........................................................................................... 1501.9.7.2 Miten kuullaan? .................................................................................................................. 1501.9.8 Päätöksen antaminen ........................................................................................................... 1501.9.8.1 Päätöksen antaminen perustoimeentulotuessa ................................................................. 1501.9.8.2 Kustannusten kohdistaminen kuntaan ............................................................................... 1511.9.8.3 Myöntämisaika ................................................................................................................... 1531.9.8.4 Perustoimeentulotukihakemuksen hylkääminen ................................................................ 1551.9.8.5 Päätöksen saajat ............................................................................................................... 1551.9.8.6 Sosiaalityön tarpeen arviointi ja yhteydenotto kuntaan ...................................................... 1551.9.8.6.1 Sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitus kuntaan .............................................................. 1561.9.8.6.2 Lastensuojelulakiin perustuva lastensuojeluilmoitus kuntaan ......................................... 1571.9.8.6.3 Nuorisolakiin perustuva ilmoitus kuntaan ........................................................................ 1571.9.8.6.4 Vanhuspalvelulakiin perustuva ilmoitus kuntaan ............................................................. 1581.9.8.6.5 Ilmoitukset muissa tilanteissa, joissa Kelan tulee toimittaa tietoja kuntaan ..................... 158

1.10 Maksaminen ................................................................................................................................. 1591.10.1 Säännöllinen maksupäivä ................................................................................................... 1591.10.2 Osissa maksaminen ............................................................................................................ 1601.10.3 Maksusitoumukset .............................................................................................................. 1601.10.4 Maksuosoite ........................................................................................................................ 1621.10.5 Muut maksunsaajat ............................................................................................................. 1631.10.5.1 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ........................................................................... 1631.10.5.2 Vuokranantajat ................................................................................................................. 1631.10.5.3 Maksaminen sosiaalitoimen välitystilille tai kunnan Virho-tilille ........................................ 1641.10.5.4 Maksaminen asunto-osakeyhtiölle ................................................................................... 1641.10.6 Laskujen maksaminen ........................................................................................................ 164

iv


1.10.6.1 Maksusitoumuksiin perustuvat laskut .............................................................................. 1651.10.7 Ennakonpidätys ................................................................................................................... 166

1.11 Tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuus ............................................................................................... 166

1.12 Päätöksen oikaisu ja poistaminen (asia-, menettely- ja kirjoitusvirheen korjaaminen) ................. 1671.12.1 Yleistä ................................................................................................................................. 1671.12.2 Asia- ja menettelyvirheen korjaaminen ............................................................................... 1671.12.3 Kirjoitusvirheen korjaaminen ............................................................................................... 1691.12.4 Toimeentulotukipäätöksen purkaminen ............................................................................... 169

1.13 Tarkistaminen ................................................................................................................................ 1691.13.1 Tarkistaminen, kun päätöksenantamisen jälkeen asiakkaalle tulee muita tuloja kuin ansiotuloja(ns. etuustulon tarkistaminen) ........................................................................................................ 1701.13.2 Ansiotulojen huomioiminen jälkikäteen ............................................................................... 1711.13.3 Tarkistaminen muun olosuhdemuutoksen kuin tulojen muuttumisen perusteella ................ 171

1.14 Takaisinperintä .............................................................................................................................. 1721.14.1 Pääsääntönä takaisinperintäkielto ...................................................................................... 1721.14.2 Takaisinperinnän perusteet ................................................................................................. 1731.14.2.1 Takaisinperinnästä määrääminen myöntämispäätöksen yhteydessä ............................... 1731.14.2.2 Takaisinperintä tahallaan annettujen erehdyttävien tietojen tai ilmoitusvelvollisuudentahallisen laiminlyönnin perusteella ............................................................................................... 1741.14.3 Takaisinperinnän edellytykset ja esteet .............................................................................. 1751.14.4 Takaisinperinnän hakeminen hallinto-oikeudelta ................................................................. 1761.14.5 Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudesta .......................................................... 176

1.15 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 1781.15.1 Miten muutosta haetaan ..................................................................................................... 1781.15.2 Kuka voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen .............................................................. 1781.15.2.1 Asianosaisen valitusoikeus .............................................................................................. 1791.15.2.2 Kelan oikeus hakea muutosta ......................................................................................... 1791.15.3 Oikaisuvaatimuskirjelmä ja valituskirjelmä .......................................................................... 1791.15.4 Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle ja valitusaika ............................................................ 1811.15.4.1 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen myöhästyminen ......................................................... 1811.15.4.2 Oikaisuvaatimusohjeen taikka valitusosoituksen puuttuminen ......................................... 1821.15.4.3 Täydentämismenettely ..................................................................................................... 1821.15.4.4 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen peruminen ................................................................. 1821.15.5 Oikaisuvaatimusmenettely ei ole itseoikaisua ..................................................................... 1821.15.6 Virheen korjaaminen ........................................................................................................... 1831.15.6.1 Asiavirheen korjaaminen .................................................................................................. 1831.15.6.2 Kirjoitusvirheen korjaaminen ............................................................................................ 1831.15.7 Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskus ................................................................... 1831.15.8 Oikaisuvaatimuskirjelmän ja valituskirjelmän vastaanottaminen ......................................... 1841.15.8.1 Oikaisuvaatimuskirjelmä ................................................................................................... 1841.15.8.2 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskuksessa......................................................................................................................................................... 1841.15.8.3 Oikaisuvaatimuspäätöksestä valittaminen ....................................................................... 1841.15.8.4 Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa ........................................................................... 1851.15.8.5 Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen ..................................................................... 185

v


1.15.9 Uusi hakemus tai lisäselvitys .............................................................................................. 1861.15.9.1 Oikaisuvaatimus on vielä käsiteltävänä oikaisuvaatimuskeskuksessa ............................. 1861.15.9.2 Valitus on jo lähetetty hallinto-oikeuteen .......................................................................... 1861.15.10 Lausunto ........................................................................................................................... 1861.15.10.1 Lausunnon antaja ja tiedoksianto .................................................................................. 1861.15.10.2 Valittajan vastine ............................................................................................................ 1871.15.11 Lähettäminen hallinto-oikeuteen ....................................................................................... 1871.15.12 Lisäselvitykset ................................................................................................................... 1871.15.12.1 Toimeentulotukea koskeva uusi hakemus ..................................................................... 1871.15.12.2 Muuta etuutta koskeva uusi hakemus ........................................................................... 1871.15.12.3 Myöhässä saapuneet lisäselvitykset .............................................................................. 1881.15.13 Suullinen käsittely ............................................................................................................. 188

vi


1. EtuusohjeEtuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisestitarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelanintranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista.

1.1. Hyvä hallintoHallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiinhallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat jasidosryhmäyhteistyö.

Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetääntoisin, sovelletaan erityislakia.

Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin

• hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa• etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen

1.2. TavoiteToimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo sekä edistääitsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannaltavälttämätön toimeentulo.

Toimeentulotuki on tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tavoite on auttaatilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäistä sellaisten syntymistä.

Kelan vastuulle kuuluu perustoimeentulotuki, joka muodostuu perusosasta ja muistaperusmenoista. Perustoimeentulotukeen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon jaasumisen järjestäminen.

Kunnat vastaavat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentäväätoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina muut kuinperustoimeentulotukeen kuuluvat, asumisesta aiheutuvat menot. Lisäksi tarpeellisensuuruisina otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat,toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitutmenot. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalistaturvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuuttatoimeentulotuesta.

1.3. Etuuden osatToimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästätoimeentulotuesta.

Kela ratkaisee perustoimeentulotuen, johon kuuluvat perusosa ja muut perusmenot.

Kunta myöntää tarveharkinnan perusteella täydentävää toimeentulotukea ja ehkäiseväätoimeentulotukea.

1


1.3.1. PerustoimeentulotukiPerustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Kela ratkaiseeperustoimeentulotuen. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjenmenojen ja käytettävissä olevien tulojen erotus.

1.3.1.1. PerusosaPerusosalla katetaan

• ravintomenot• vaatemenot• vähäiset terveydenhuoltomenot• henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot• paikallisliikenteen käyttö• sanomalehden tilaus• puhelimen ja tietoliikenteen käyttö• harrastus- ja virkistystoiminta• vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (esim.

viivästys- ja perintäkulut sekä lainojen- ja luottojen lyhennykset).

Asiakas voi päättää itse, mihin hän perusosansa käyttää. Siitä ei pyydetä selvityksiä.

1.3.1.2. Muut perusmenotPerusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisinahuomioon:

1. asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekävälttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot

2. taloussähköstä aiheutuvat menot3. kotivakuutusmaksu4. muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot5. lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot6. lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot

siltä osin kuin ne perustuvat kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamansopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen

7. välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

1.3.2. Täydentävä toimeentulotukiTäydentävän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataankuntaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisinaerityismenot, joita ovat

1. muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot (YAL 938/2014 9 §)2. henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi

tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaistatoimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaanliittyviä erityisiä tarpeita.

2

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140938#Pidm797472


Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon myös sellaisia menoja,jotka kuuluvat lähtökohtaisesti perustoimeentulotuella katettaviin menoihin mutta jotka ovathenkilön tai perheen erityisen tilanteen vuoksi niin suuria, ettei perustoimeentulotuki riitäkattamaan niitä.

1.3.3. Ehkäisevä toimeentulotukiEhkäisevän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataankuntaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on kunnan myöntämä toimeentulotuen muoto, jota käytetäänmyös sosiaalityön välineenä. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäiseväätoimeentulotukea.

Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuensaajan aktivointia tukeviintoimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestäheikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuensaajan omatoimistasuoriutumista edistäviin tarkoituksiin.

1.3.4. Toimintaraha ja matkakorvausKuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvallemaksettava toimintaraha ja matkakorvaus eivät kuulu perustoimeentulotukeen. Niitä koskevathakemukset siirretään kuntaan hallintolain nojalla.

1.4. Oikeus ja edellytyksetToimeentulotuen myöntäminen edellyttää hakemista. Hakea voi Kelan verkkoasiointipalvelussa,Kelan paperilomakkeella tai suullisesti. Linkki kohtaan Hakeminen

Kun perustoimeentulotuen tarvetta arvioidaan, lähtökohtana on, että jokaisella on kykynsä mukaanvelvollisuus pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Perustoimeentulotukea voi saadajokainen tuen tarpeessa oleva, joka ei voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Perustoimeentulotukion viimesijainen tukimuoto, ja ennen tuen myöntämistä tulee selvittää henkilön ja perheenmahdollisuudet tulla toimeen omillaa tuloillaan, varoillaan tai muilla tulonlähteillä.

1.4.1. OikeusJokaisella on oikeus perustoimeentulotukeen, jos toimeentulotukilaissa säädetyt tuenmyöntämisen edellytykset täyttyvät. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuenulkopuolelle, vaan tuen tarve on arvioitava jokaisen hakijan kohdalla yksilö- tai perhekohtaisesti.Oikeus perustoimeentulotukeen määräytyy Suomessa oleskelun perusteella.

Perustoimeentulotuki koskee jokaista tuen tarpeessa olevaa, joka ei voi saada toimeentuloaansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavilla muilla etuuksilla, muilla tuloillaan taivaroillaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Toimeentulotuen hakijaa ja hänen perhettään tuleeaktiivisesti ohjata hakemaan ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia tai muita etuuksia. Asiakasta tuleeneuvoa etuuksien hakemisessa. Asiakas ohjataan kuntaan, jos hän vielä sen jälkeen tarvitseesosiaalihuollon palveluita. Lue lisää Sosiaalityön tarve.

Perustoimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksityönhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän:

3


1. ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä2. opiskele päätoimisesti3. ole työttömyysturvalain mukaisesti määriteltynä työkyvytön, eläkkeellä, vanhempainvapaalla,

maatalouden luopumisen tuilla oleva tai saa kuntoutusrahaa tai ansiomenetyskorvaustakuntoutuksen perusteella

4. ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä5. ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen

vastaanottamaan työtä. Hyväksyttävä syy on esimerkiksi se, että hakija• toimii perhehoitajalain mukaisena perhehoitajana vähintään neljä tuntia päivässä• toimii vanhuksen, vammaisen tai sairaan omaishoidon tuesta annetun lain mukaisena

omaishoitajana vähintään neljä tuntia päivässä• suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta• hoida alle 3-vuotiasta lasta kotona.

– Lisäksi velvollisuutta ei ole, jos hakija hoitaa kotona 3 vuotta täyttänyttä mutta allekouluikäistä lasta ja jos arvioinnin perusteella lapsen kotihoidon tarve sellainen, että sitävoidaan pitää hyväksyttävänä syynä (kotihoito on lapsen edun mukaista).

Jos hakija vetoaa poikkeustilanteisiin, joiden perusteella hän kuuluisi mahdollisestihenkilöryhmään, jonka ei tarvitse ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, selvitä ensin onko asiavarmennettavissa Kelassa olevista tiedoista. Voit pyytää asiakasta myös toimittamaan päätöksen,jolla hakijalle on myönnetty etuus, josta asia on todennettavissa. Sellainen on esim. päätösomaishoidontuesta tai sopimus omaishoidosta. Jos asia ei ole selvitettävissä, ohjaa hakijaakuitenkin TE-toimistoon ja sen lisäksi selvittämään seikkaa, josta on kysymys.

Jos perustoimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi,perustoimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se eivaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa ja josalentamista ei muutenkaan voida pitää kohtuuttomana. Lue lisää perusosan alentamisesta

Esimerkki

Hakija kertoo, että ei ole työkykyinen, mutta hänellä ei ole lausuntoa, josta asia voisitodentaa. Arvioi Kelan palvelutarve. Selvittele tilannetta paikallisen kunnan sosiaalityönyhteistyötahon kanssa. Ohjaa asiakasta julkiseen terveydenhuollon palveluihin työkyvynja kuntoutustarpeen arviointiin. Tee asiakkaalle toimeentulotukipäätös 1-2 kuukaudelle.

Tarpeen mukaan voit varata asiakkaalle henkilökohtaisen ajan myös Kelasta. Perusosanalentamista ei ole tarpeen miettiä ennen kuin tilannetta on selvitetty edellä mainittujentoimenpiteiden avulla. Kerro asiakkaalle, että selvittelyn laiminlyönti voi johtaa tuenalentamiseen.

Avioliittolain mukaan puolisoiden tulee ottaa osaa toistensa elatukseen. Vastaava velvoite onrekisteröidyn parisuhteen osapuolilla. Elatusvelvollisuus säilyy, kunnes avioero astuu voimaan.Toimeentulotukihakemusta ei kuitenkaan voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinenlaiminlyö velvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus periämyönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Katso myös aviopuolisoidenelatusvelvollisuus ja Takaisinperinnän perusteet

Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti. Vanhempienelatusvelvollisuus säilyy myös silloin, kun alaikäinen asuu avoliitossa. Poikkeuksen muodostaakuitenkin alaikäisenä solmittu avioliitto, jonka johdosta vanhempien elatusvelvollisuus päättyy jaelatusvelvollisuus siirtyy aviopuolisolle. Yksityisesti sijoitetun lapsen hoitaja ei ole elatusvelvollinensuhteessa lapseen. Katso myös vanhemman elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsesta.

4


1.4.2. EdellytyksetPerustoimeentulotuki määräytyy hyväksyttyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen javarojen erotuksesta. Tuen myöntäminen tai hylkääminen edellyttää yleensä laskelman tekemistä.

Jos hakijalle ei laskelman mukaan synny oikeutta perustoimeentulotukeen, henkilöllä tai perheellävoi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen tai molempiin.Hänelle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää tukea kunnasta.

Perustoimeentulotuki voidaan myöntää Suomessa oleskelevalle hakijalle tai perheelle hänentai heidän hakemuksestaan. Jos toimeentulotuen hakija oleskelee osittain Suomessa ja osittainulkomailla, oikeus toimeentulotukeen rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneetSuomessa oleskelusta.

Oleskelun pituus vaikuttaa hakijan toimeentulotukeen seuraavasti:

• Jos hakija oleskelee satunnaisesti ulkomailla enintään 7 päivää kuukaudessa, huomioidaantäysi perusosa koko kuukaudelta. Lyhyellä ja satunnaisella ulkomailla oleskelulla ei olemerkitystä perustoimeentulotukeen.

• Jos hakija oleskelee ulkomailla yli 7 päivää, järjestelmään merkitään erityistilannetiedoissaulkomaillaoloaika ja huomioidaan perusosa vain Suomessa oleskelun päiviltä. Muutoinperustoimeentulotuki ratkaistaan normaalisti.

• Jos hakija oleskelee ulkomailla koko kuukauden, perusosaa ei huomioida lainkaan, muttatosiasialliset asumiskustannukset (vuokra, vesi ja sähkö) voidaan hyväksyä 3 kuukauden ajan.

Ulkomailla syntyneisiin (esim. ryöstöstä tai tapaturmasta aiheutuneisiin kustannuksiin) ei myönnetätoimeentulotukea. Hakijalle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäiseväätoimeentulotukea kunnasta.

Jos hakija on ase- tai siviilipalvelusta suorittamassa, avohoidossa, laitoshoidossa,maahanmuuttaja, opiskelija, ulkomailla tai vankilassa lisää tämä tieto järjestelmässäerityistilannetietoihin. Tieto kopioituu asiakkaan seuraaviin päätöksiin automaattisesti.

1.4.2.1. PerhePerustoimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilain mukaisella perheellätarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja adoptiolasta,aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. 1.3.2017 lukienmyös samaa sukupuolta olevat puolisot voivat solmia avioliiton tai elää avoliitossa. Rekisteröityparisuhde rinnastetaan avioliittoon. Parisuhteen rekisteröintimahdollisuus on päättynyt 1.3.2017,mutta sitä aiemmin rekisteröidyt parisuhteet ovat voimassa.

Yksityisesti sijoitettu lapsi muodostaa toimeentulotukilain näkökulmasta oman perheensä.Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuen määrään eivät siten vaikuta lapsen hoitajan tai hänentoimeentulotukilain mukaisen perheensä tulot ja varat.

Laskelma tuloista ja varoista sekä menoista tehdään perhekohtaisesti.

Täysi-ikäinen lapsi ei ole samaa toimeentulotukiperhettä vanhempiensa kanssa, vaikka asuukinsamassa asunnossa. Täysi-ikäisen lapsen tulee tehdä oma hakemuksensa, josta hänelle tehdäänoma päätös. Katso myös vanhempien luovan asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa.

Jos isovanhempi tai isovanhemmat asuvat samassa taloudessa, hänen tai heidän katsotaanmuodostavan oman perheensä. Isovanhempi tai isovanhemmat tekevät oman hakemuksensa,josta tulee oma päätös. Isovanhempien tulot, varallisuus ja menot muodostavat oman

5


kokonaisuutensa ja aiemmin kuvattu perhe omansa. Asumismenot ja asumistuki jaetaan näinmuodostuvien perheiden kesken. Lue lisää määräytymisperusteista.

Jos toinen puolisoista on palvelutalossa, pitkäaikaisessa laitoshoidossa, vankilassa,asepalveluksessa tai turvapaikan hakijana vastaanottopalveluiden piirissä, tehdään erillisetlaskelmat, koska katsotaan, että puolisot eivät muodosta toimeentulotukilain mukaista perhettä.Näissä poikkeavissa tilanteissa he eivät tosiasiallisesti elä yhteistaloudessa. Katso myösasumistaulukko.

Perustoimeentulotuen maksun jakaminen, kun hakija tai puoliso onedunvalvonnassa

Jos toimeentulotukiperheessä on yhteistaloudessa asuvat avo- tai aviopuolisot, joista toinen onedunvalvonnassa, tulee maksettavan toimeentulotuen jakaminen selvittää. Näissä tilanteissaperheelle tehdään ensin yhteinen laskelma.

• Jos toimeentulotukea ei jää maksettavaksi, päätös tehdään normaalisti loppuun ja päätöslähetetään tiedoksi edunvalvojalle.

• Jos toimeentulotukea jää maksettavaksi, tulee selvittää, miten toimeentulotuki jakautuuedunvalvonnassa olevan ja hänen puolison välillä. Selvitä ennen laskelman tekemistä kumpipuolisoista vastaa esim. asumiskuluista. Tee molemmille puolisoille omat laskelmat (katsoohje laskelmien tekemisestä verkkokoulusta).

– Jos toimeentulotukea jää maksettavaksi ainoastaan toiselle (hakijalle tai hänenpuolisolleen), päätös tehdään normaalisti loppuun ja päätös lähetään tiedoksiedunvalvojalle. Jos edunvalvonnassa olevalle jää maksettavaa, varmistetaanmaksuosoite edunvalvojalta.

– Jos laskelman perustella toimeentulotukea tulee maksettavaksi molemmille osapuolille,maksettava toimeentulotuki tulee jakaa puolisoiden kesken. Katso verkkokoulussa lisäämaksun jakamisesta ja päätöksen tekemisestä.

Kunkin tuensaajan perusosat määrittyvät erikseen. Katso myös perusosan suuruudet.

Lue lisää perhekäsitteestä.

Aviopuolisoiden elatusvelvollisuusAvioliittolain mukaan puolisoiden tulee ottaa osaa toistensa elatukseen. Vastaava velvoite onrekisteröidyn parisuhteen osapuolilla. Elatusvelvollisuus säilyy, kunnes avioero astuu voimaan. Josavioliitossa oleva hakija, jonka puoliso ei asu samassa osoitteessa, hakee toimeentulotukea, tuleeaviopuolison elatusvelvollisuus selvittää. Ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetäänhakijalta (puhelimitse/asiakaskirjeellä PC L07), osallistuuko aviopuoliso hakijan elatukseen.Jos aviopuoliso osallistuu hakijan elatukseen, selvitetään euromäärä. Tässä yhteydessäelatusvelvollista aviopuolisoa myös kuullaan (puhelimitse/asiakirje PC L08).

Arvioi saatujen selvitysten perusteella, onko elatusvelvollisen aviopuolison antama rahamääräriittävä vai laiminlyökö aviopuoliso elatusvelvollisuuttaan.

Toimeentulotukihakemusta ei kuitenkaan voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinenlaiminlyö velvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus periämyönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Jos saatujen selvitystenperusteella arvioidaan, että aviopuoliso pystyisi tulojensa ja varojensa perusteella elättämäänaviopuolisonsa ja että hänen voidaan katsoa tahallisesti laiminlyöneen elatusvelvollisuutensa,perustoimeentulotukipäätöksessä todetaan, että hakijalle myönnetty toimeentulotuki taiosa siitä tullaan perimään aviopuolisolta takaisin. Edellä olevissa tapauksissa jokaiseentoimeentulotukipäätökseen laitetaan fraasi PC P14 takaisinperinnästä. Hakijalle tehdään Oiwaan

6


seurantatyö tarkenteella ”muu” ja tarkenteen lisätietoon ”elatus” odottamaan puolen vuodenpäähän. Kun seurantatyö vapautuu odottamasta, arvioidaan, onko takaisinperinnän hakeminenhallinto-oikeudesta tai seurannan jatkaminen tarkoituksenmukaista.

Lisätietoa Takaisinperintäprosessista

1.4.2.1.1. AlaikäinenVanhemmista erillään asuvalle alaikäiselle voidaan myöntää perustoimeentulotukea, joshakemuksesta käy ilmi, että hän on tosiasiallisesti toimeentulotuen tarpeessa (ensisijaiset etuudeteivät riitä, eikä vanhempien taloudellinen apu ei ole riittävä toimeentulon turvaamiseksi). Ennenensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetään, miksi lapsi asuu erillään vanhemmistaan. Lapsivoi asua erillään vanhemmistaan, jos hänet on yksityisesti sijoitettu, hän on lastensuojelunsijoittamana tai asuu esimerkiksi opiskeluiden vuoksi toisella paikkakunnalla. Alaikäisenasuessa yksin tulee aina arvioida, onko tarvetta tehdä lastensuojeluilmoitus. Katso myöslastensuojeluilmoituksen tekeminen.

Alaikäisten avoliitto ei ole perustoimeentulotuen näkökulmasta perhe. Avoliiton osapuolille tehdäänerilliset laskelmat ja toimeentulotukipäätökset, joissa asumismenot on jaettu puoliksi. Perusosanakäytetään yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Mahdollinen takaisinperintä tehdään erikseenkummankin vanhemmilta. Jos yhdessä asuvilla alaikäisillä on yhteinen lapsi, heitä kohdellaanhakemistilanteessa perheenä eli heidän tulee tehdä yhteinen toimeentulotukihakemus.

Yksityisesti sijoitettu lapsiJos kyseessä on yksityisesti sijoitettu lapsi, vanhempi on itsenäisesti siirtänyt lapsen asumisenesimerkiksi sukulaiselleen ilman lastensuojelun myötävaikutusta. Kunnan sosiaalihuollolla onvelvollisuus selvittää sijoituksen edellytykset ja sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös(lastensuojelulaki 81 §). Kun yksityisesti sijoitetulle lapselle haetaan toimeentulotukea, pyydetäänlapsen huoltajalta kopio sijoituksen hyväksymispäätöksestä. Jos kunta ei ole tietoinen lapsensijoituksesta, tehdään lastensuojeluilmoitus.

Lapsen hoitoonsa ottaneella henkilöllä ei ole tiedonsaantioikeutta lasta koskeviinsalassapidettäviin tietoihin. Yksityisesti sijoitetun lapsen huoltajalta pyydetään valtakirja, jossaannetaan lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle lupa lapsen edustamiseen lapsen henkilöäkoskevissa asioissa ja lupa maksaa toimeentulotuki hänen ilmoittamalleen tilille. Kiireellisessätilanteessa valtuutus voidaan antaa suullisesti puhelimessa, mutta huoltajaa pyydetääntoimittamaan jatkoa varten kirjallinen valtakirja. Päätös lähetetään lapselle, lapsen hoitoonsaottaneelle henkilölle ja lapsen huoltajalle.

Vaikka valtuutusta tai valtakirjaa ei saada, lapsen hoitoonsa ottaneen henkilön laatima hakemusratkaistaan normaalisti. Tuki voidaan maksaa lapsen hoitajan tilille käytettäväksi lapsenelatukseen. Päätös lähetetään lapsen nimellä osoitteeseen, jossa lapsi asuu, ja lapsen huoltajalle.Päätöstä ei lähetetä lapsen hoitajalle. Päätöksen yhteydessä tehdään lastensuojeluilmoitus, johonkirjataan huoli lapsen asumisesta ja siitä, kuka hoitaa lapsen asioita. Lapsen toimeentulotukeaei voida maksaa lapsen huoltajalle, jonka luona lapsi ei asu, koska lapsen huoltajalle ei synnylapsesta toimeentulotuesta korvattavia kustannuksia.

Yksityisesti sijoitetulle lapselle tehdään oma päätös ja laskelma, koska hän ei muodostatoimeentulotukilain tarkoittamaa perhettä lapsen hoitoonsa ottaneen henkilön kanssa. Lapsellehuomioidaan hänen ikänsä mukainen perusosa. Lapsen tulona huomioidaan lapsilisä,elatusmaksu ja –tuki, lapselle kuuluvat eläkkeet sekä muut lapsen tuloksi katsottavat tulot javarat, jos ne ovat maksussa lapsen tai lapsen hoitajan tilille. Tarvittaessa ohjataan lasta tailapsen hoitoonsa ottanutta henkilöä hakemaan elatustuki, lapsilisä ja muut etuudet itselleen. Jos

7


lapsen hoitaja ei hae etuuksia maksuun itselleen tai lapselle, tehdään lastensuojeluilmoitus, jossailmaistaan huoli lapsen asumisesta ja toimeentulosta. Ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistäselvitetään vanhemman elatusvelvollisuus.

Lastensuojelun sijoittama lapsiJos kyseessä on lastensuojelun sijoittama lapsi, lapsesta on lastensuojelun huostaanottopäätöstai sijoituspäätös joko lapsen sukulaiselle, sijaisperheeseen tai lastensuojelulaitokseen.Lapsen sijoitus voi perustua huostaanottoon (lastensuojelulaki 43 §), kiireelliseen sijoitukseen(lastensuojelulaki 38 §) tai väliaikaismääräykseen (lastensuojelulaki 83 §). Lastensuojelunsijoittama lapsi ei muodosta perhettä samassa taloudessa asuvien sijaisvanhempien tai muunsijaishuoltopaikan edustajan kanssa.

Lastensuojelun sijoittamalla lapsella ei ole toimeentulotuen tarvetta, koska kunta vastaalapsen kustannuksista. Kunta vastaa mm. lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista,henkilökohtaisista tarpeista, tavanomaisista terveydenhuollon kustannuksista ja lapsenkäyttövaroista. Kunta vastaa myös vanhemmalle lapsen tapaamisesta aiheutuvista kustannuksista.Jos lastensuojelun sijoittamalle lapselle haetaan toimeentulotukea, toimeentulotuki hylätään, koskalapsen kaikki menot korvataan lastensuojelusta. Laskelmaa ei tehdä.

Sijaishuoltopaikan edustajalla kuten sijaisvanhemmalle ei ole tiedonsaantioikeutta lasta koskeviinsalassapidettäviin tietoihin, ellei lapsen huoltajuutta ole siirretty sijaisvanhemmalle tai elleisijaishuoltopaikan edustajalla ole valtakirjaa edustaa lasta lapsen henkilöä koskevissa asioissa.

Toimeentulotukipäätös lähetetään aina lapselle ja tiedoksi lapsen huoltajalle sekä kunnanlastensuojeluun. Jos lapsen huoltaja on antanut valtakirjan sijaishuoltopaikan edustajalleedustaa lasta hänen henkilöään koskevissa asioissa, toimeentulotukipäätös lähetetään myössijaishuoltopaikan edustajalle. Päätöstä ei lähetetä tiedoksi lapsen vanhemmalle, jos lapsenhuoltajuus on siirretty toiselle henkilölle.

AvohuoltoAvohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekätukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavienhenkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuuriittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta taikun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle, kunnan onviivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteettai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.

Avohuolto ei vaikuta toimeentulotuen myöntämiseen lapselle, jos lapsi asuu vanhempiensaluona. Tällöin toimeentulotuki myönnetään normaalisti. Toimeentulotukea voidaan myöntäämyös silloin, kun lapsi on sijoitettuna yhdessä vanhemman kanssa kodin ulkopuolelle esim.perhekuntoutukseen. Tällöin tulee kuitenkin selvittää, tukeeko kunta taloudellisesti perhettä taisaavatko he veloituksetta esimerkiksi ravinnon.

Jos lapsi on avohuollon tukitoimena sijoitettu kodin ulkopuolelle kuten sijaisperheeseen,lastensuojelu vastaa lapsen kustannuksista. Tällöin lapselle ei voida myöntää toimeentulotukea.Lapsi voi olla myös sijoitettuna vankilan perheosastolle vanhempansa luokse. Avohuollonsijoitustilanteissa toimitaan kuten edellä kohdassa Lastensuojelun sijoittama lapsi.

Vanhemman elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsestaVanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti.

8


Jos vanhemmastaan/vanhemmistaan erillään asuvalle lapselle haetaan toimeentulotukea, tuleevanhempien elatusvelvollisuus aina selvittää.

Ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetään hakijalta ja hänen vanhemmiltaan,auttavatko vanhemmat hakijaa. Jos he auttavat, selvitetään, kuinka suurella rahamäärällä. Tässäyhteydessä elatusvelvollisia vanhempia tulee myös kuulla .

Saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, onko elatusvelvollisen vanhemman antamarahamäärä riittävä vai laiminlyökö vanhempi elatusvelvollisuuttaan. Lue lisää elatusavunsuuruuden arvioinnista prosessikuvauksesta.

Jos saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, että vanhemmat pystyisivät tulojensa ja varojensaperusteella elättämään lapsensa ja että heidän voidaan katsoa tahallisesti laiminlyöneenelatusvelvollisuutensa, perustoimeentulotukipäätöksessä todetaan, että alaikäiselle myönnettytoimeentulotuki tai osa siitä tullaan perimään vanhemmilta takaisin.

Tahalliseksi alaikäisen elatusvelvollisuuden laiminlyönti voidaan katsoa esimerkiksi tilanteessa,jossa elatusvelvollinen on hyvästä taloudellisesta tilanteestaan tai ansaintamahdollisuuksistaanhuolimatta jättänyt tietoisesti huolehtimatta elatusvelvollisuudestaan. Etuuspäätös, jossa kerrotaanperinnästä, toimitetaan tiedoksi vanhemmille. Jos vanhemmat ovat eronneet, päätös toimitetaanmolemmille

Lähtökohtaisesti riittävä selvitys elatusvelvollisuuden täyttämisestä on elatusavun maksaminenvahvistetun elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Jos elatussopimuksessavahvistetun tai tuomioistuimen päätöksessä määrätyn elatusavun määrä on elatusvelvollisenpuutteellisen elatuskyvyn vuoksi pienempi kuin Kelan maksaman elatustuen määrä (156,39 e/kkv. 2018), hakija ohjataan hakemaan elatustukea Kelasta. Ohjausta ei tule tehdä, jos elatuksesta eiole kunnan sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä.

Hakija voidaan tietyissä tilanteissa ohjata kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojalle laatimaan javahvistamaan elatussopimus. Hakija ohjataan kuntaan laatimaan elatussopimus, jos vanhempiei maksa elatusapua tai maksettavan elatusavun määrä on selvästi liian vähäinen hänenelatuskykyynsä nähden, eikä elatussopimusta ole aiemmin vahvistettu tai elatustuomiota annettu.Lisäksi hakija voidaan ohjata lastenvalvojalle tarkistamaan jo vahvistettu elatussopimus, josetävanhemman tulot ovat olennaisesti kasvaneet tai lähivanhemman tulot olennaisesti laskeneetelatussopimuksen vahvistamishetkestä. Jos lastenvalvojan vahvistaman elatusavun määrävaikuttaa olennaisesti liian alhaiselta elatusvastuussa olevan vanhemman elatuskykyyn nähden,asiakas voidaan ohjata kuntaan tarkistamaan elatussopimus vastaamaan vanhemman todellistaelatuskykyä.

Hakijaa ei tule ohjata lastenvalvojalle laatimaan tai vahvistamaan elatussopimusta, jos vanhemmatovat keskenään sopineet elatusmaksun suuruudesta, eikä vanhemman voida katsoa laiminlyövänelatusvelvollisuuttaan. Hakija ohjataan kuitenkin lastenvalvojalle vahvistamaan elatussopimus, josvanhempien kesken sovitun elatusavun suuruus on pienempi kuin elatustuki, vaikka hakijalla eiolisi enempää elatuskykyä. Samoin menetellään, jos vanhempi ei maksa lainkaan elatusta. Ilmankunnan sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen antamaa elatuspäätöstä,hakija ei voi hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuuttaan eli elatustukea Kelasta.

Katso myös Elatusvelvollisuuden selvittäminen - prosessi.

1.4.2.2. AsevelvollisetAsevelvollisten, varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavien ensisijainen etuus on pääsääntöisestisotilasavustus, jonka tavoitteena on turvata palveluksessa olevan varusmies- tai siviilipalvelustasuorittavan ja hänen omaisensa toimeentulo palveluksen aikana. Omaisena pidetään tietyin

9

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/Jaetut%20asiakirjat/Elatusvelvollisuuden%20selvitt%C3%A4misen%20prosessi.docx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/Jaetut%20asiakirjat/Elatusvelvollisuuden%20selvitt%C3%A4misen%20prosessi.docx&action=default


edellytyksin muun muassa aviopuolisoa, avopuolisoa tai huollettavaa lasta. Tarvittaessavarusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä hänen perheellään voi olla oikeusperustoimeentulotukeen.

Asevelvolliselle voidaan sotilasavustuksena myöntää asumisavustusta ja opintolainankorkomenoja. Jos asevelvollinen on määrätty maksamaan elatusapua lapsestaan, mutta ei pystymaksamaan sitä palveluksensa aikana, Kela maksaa lapselle elatusavun suuruisen määrän.

Asevelvollisen puolison on mahdollista saada sotilasavustusta silloin, kun hän on avioliitossaasevelvollisen kanssa tai jos hän on avoliitossa asevelvollisen kanssa ja heillä on yhteinen lapsi.Asevelvollisen omaiselle voidaan sotilasavustuksena myöntää perusavustusta, asumisavustustaja erityisavustusta. Sotilasavustuksen perus-, asumis- ja erityisavustus kattavat toimeentulotuenperusosaa vastaavat osuudet. Lisäksi varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalle maksetaanpäivärahaa ja heillä on oikeus muun muassa maksuttomiin palvelus- ja lomamatkoihin.

Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla ei ole oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan,koska hän saa palveluspaikassa maksuttoman majoituksen, muonituksen ja vaatetuksen. Loma-ajalta ei ole myöskään oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan.

Jos varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla on sellaisia muilla perusmenoilla normaalistikatettavia menoja, kuten esimerkiksi silmälasit, kotivakuutusmaksu tai lapsen tapaamisestaaiheutuvat menot, hänellä voi olla oikeus saada perustoimeentulotukea. Jos varusmies- taisiviilipalvelusta suorittava hakee toimeentulotukea silmälaseihin, ohjataan hakijaa ensijaisestiselvittämään mahdollisuus saada ne palvelusaikana puolustusvoimilta.

Hakija voi hakea tarvittaessa myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta.

Jos asevelvollisen puoliso hakee palvelusaikana toimeentulotukea, hänet katsotaan yksinasuvaksitai yksinhuoltajaksi, jos hänellä on huollettavia lapsia.

Esimerkki

Eero ja Anni ovat avoliitossa eikä heillä ole lapsia. He saavat yleistä asumistukea. Eeroon aloittanut varusmiespalveluksen. Annin ei ole mahdollista saada sotilasavustustaasevelvollisen omaisena. Eero saa sotilasavustusta yleisen asumistuen puolikkaan javuokran oman osuuden erotuksen verran. Annin hakiessa toimeentulotukea ei Eeroahuomioida laskelmalla lainkaan, Annille lasketaan perusosaksi yksinasuvan perusosaja hänen asumismenoinaan otetaan huomioon puolet vuokrasta sekä tuloina puoletyleisestä asumistuesta.

1.4.2.3. JälkihuoltoLapsella ja nuorella on oikeus lastensuojelulain 75 §:n mukaiseen jälkihuoltoon huostaanoton jasijaishuollon päätyttyä. Hänellä on oikeus jälkihuoltoon myös vähintään puoli vuotta kestäneen,avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myösmuulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle, kuten myös kotoutumisen jälkeen ilman, ettäon ollut lastensuojelun asiakkaana.

Jälkihuolto on lastensuojelulain nojalla annettavaa taloudellista ja muuta tukea. Sen järjestäminenon kunnan vastuulla. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21vuotta, tai 5 vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksilastensuojelun asiakas.

Jälkihuollossa olevalla on oikeus perustoimeentulotukeen, kun tuen myöntämisen edellytyksettäyttyvät. Poikkeustilanteita ovat kuitenkin seuraavat:

10


• Itsenäistymisvaroja tai muita lastensuojelulain 36 §:n mukaista taloudellista tukea eihuomioida tuloina.

• Jälkihuollossa olevan ei tarvitse nostaa opintolainaa.

Jälkihuollossa olevalle nuorelle on voinut kertyä itsenäistymisvaroja. Jälkihuollossa olevaltanuorelta pyydetään jälkihuoltosuunnitelma, josta nähdään, kuinka paljon itsenäistymisvarojaon ja mihin niitä käytetään. Jos jälkihuoltosuunnitelmaan on kirjattu, että itsenäistymisvaroja ontarkoitus käyttää perustoimeentulotuen muihin perusmenoihin esim. vuokravakuuteen, silloin näitämenoja ei huomioida perustoimeentulotuessa. Jälkihuollon päättyessä nuori saa jäljelle jääneetitsenäistymisvarat käyttöönsä. Varat huomioidaan jälkihuollon päätyttyä varallisuuteena nuorenalaskelmassa.

1.4.2.4. OpiskelijatPäätoimisen opiskelijan ensisijaiset etuudet ovat yleensä opintotuki ja yleinen asumistuki.Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotuen asumislisäämyönnetään vain harvoille opiskelijaryhmille, kuten ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskeleville.Suurin osa opiskelijoista on yleisen asumistuen piirissä. Lue lisää opintorahasta. Lue lisääopiskelijan asumislisästä. Katso lisää yleisestä asumistuesta.

Perustoimeentulotukea käsiteltäessä päätoimisella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolla onperustoimeentulotuen hakemiskuukautena oikeus opintotukeen.

Jos opiskelija hakee perustoimeentulotukea, hänen on selvitettävä mahdollisuutensa saadaopiskelijoiden ensisijaisia etuuksia: opintorahaa, opintolainaa ja yleistä asumistukea. Opiskelijallavoi olla oikeus toimeentulotukeen, jos ensisijaiset etuudet eivät riitä toimeentulon turvaamiseen.

Kesäaikana opiskelijan ensisijaisia tuloja ovat opintotuki, yleinen asumistuki tai työstä saatavapalkka.

OpintotukiPäätoimisen opiskelijan ensisijainen etuus on opintotuki. Myös alaikäinen voi tietyin edellytyksinsaada opintotukea (17 vuotta täyttänyt kaikkia opintotuen osia ja alle 17-vuotias opintolainaa jaasumislisää). Lue lisää lapsilisän vaikutuksesta.

Jos hakija, joka ilmoittaa olevansa opiskelija, ei ole hakenut opintotukea, selvitä hänenmahdollisuutensa saada opintotukea. Jos hakijalla vaikuttaisi olevan oikeus opintotukeen, ohjaahäntä hakemaan tukea. Jos hakija ei hae ensisijaisia etuuksia, selvitä, miksi asiakas ei hae niitä.

Jos asiakkaalla ei ole oikeutta opintotukeen, selvitä tarkemmin hänen tilanteensa ja siihensopivat Kelan etuudet (esim. kuntoutusraha, työmarkkinatuki tai sairauspäiväraha). Varaa hänelletarvittaessa aika Kelaan. Ohjaa häntä tarpeen mukaan esimerkiksi TE-toimiston palveluiden piiriin.

Jos opiskelijalla on hänen opiskelukykyään heikentävä sairaus tai vamma, hänellä voiolla opiskelun ajalta oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutusrahaan. Lue lisääkuntoutuksesta. Lue lisää kuntoutusrahasta.

Kerro, että tilanne tarkistetaan seuraavan toimeentulotukihakemuksen käsittelyn yhteydessä.Hakijan tulee selvittää, onko hän oikeutettu työttömyyden tai omaehtoisen opiskelun perusteellamaksettavaan työttömyysetuuteen.

11


Opintolainan hakeminenOpintolaina on osa opintotukea. Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu opintojen pitkäaikaiseenrahoittamiseen, joten yleensä edellytetään, että 18 vuotta täyttäneet hakevat opintolainaa. Alle 18-vuotiailta sitä ei edellytetä. Opintolaina huomioidaan tulona seuraavan kuukauden alusta lähtienkun hakija on täyttänyt 18 vuotta.

Lainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltäei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseenesimerkiksi, kun

• hän on lastensuojelun jälkihuollossa,• tilanteissa, joissa vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että hän ei heikon

työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään,• mikäli kunta ei ole edellyttänyt täysi-ikäiseltä lukiossa opiskelevalta opintolainan nostamista,• jos lainan nostaminen on kohtuutonta ottaen huomioon täysi-ikäisen lapsen ja vanhempien

taloudellinen tilanne (esim. toimeentulotukiasiakkuus) tai• asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella

myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet, esimerkiksi entiset vangitja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat.

Lähtökohtaisesti opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa taiaikuiskoulutustukea. Valtiontakaus pitää hakea. Poikkeuksen muodostavat korkeakouluopinnot,joihin takaus myönnetään aina, jos saa opintorahaa.

Jos opiskelija ei ole hakenut opintolainan valtiontakausta ja opintolainaa, vaikka hän olisi voinutne saada, laskennallinen opintolainan määrä voidaan ottaa tulona huomioon toimeentulotukeamyönnettäessä. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa lainan ottamista voidaan pitääkohtuuttomana suhteessa hakijan elämäntilanteeseen (esim. vaikean sairauden vuoksi).Opintolaina voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon vasta sinä kuukautena,jona laina on tai olisi ollut pankista nostettavissa. Opintolaina huomioidaan sen suuruisena, kuin seon nostettavissa. Määrä jaksotetaan kuukausikohtaisiksi eriksi.

Esimerkki

Korkeakouluopiskelija

Aili opiskelee korkeakoulussa ja saa opintorahaa. Hän hakee toimentulotukea huhti-toukokuulle. Koska hän ei ole nostanut opintolainaansa, vaikka hänellä on siihenautomaattisesti annettu lainatakaus, hänen tulonaan otetaan huhtikuussa huomioonkoko kevätlukukauden opintolaina, 3250 euroa. Laina jaksotetaan huhti- ja toukokuuntuloksi (1625 euroa/kk).

Esimerkki

Toisen asteen opinnot

Martti opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa ja saa opintorahaa, mutta ei ole hakenutlainatakausta. Hän hakee toimentulotukea huhti-toukokuulle. Koska ei ole olemassamitään syytä sille, ettei Martti voisi saada lainatakausta, hänen tuloinaan huomioidaanhuhti- ja toukokuussa opintolainaa 650 euroa/kk.

Martin ei siis ole huhtikuussa mahdollista saada lainatakausta kuin kahden kuukaudenlainalle eli 1300 eurolle huhti-toukokuulta.

12


Esimerkki

Marita on hakenut toimeentulotukea ajalle 1.8.2017-30.9.2017. Hän ilmoittaa, että ei olehakenut opintolainan valtiontakausta eikä ole nostanut opintolainaa. Koska ei ole käynytilmi mitään seikkoja, miksi Marita ei saisi opintolainaa, hänen laskelmalleen viedäänmuiden tulojen lisäksi tulona laskennallinen opintolainan kuukausimäärä 650 e.

Marita nostaa 1.10.2017 koko syyslukukauden opintolainat eli 4 kuukautta vastaavanmäärän 2600 e. Hän hakee toimeentulotukea uudelleen 1.11.2017-31.12.2017. Maritaei ole käyttänyt nostamiaan opintolainoja vielä ollenkaan, vaan on elänyt lokakuunopintorahan ja työkeikasta saadun palkan turvin. Marras- ja joulukuulle opintolainastahuomioidaan laskelmassa tulona 650 e/kk. Vaikka syyslukukauden opintolaina on vieläkokonaisuudessaan hänen tilillään, voidaan marras- ja joulukuussa ottaa huomioon vain2 kuukautta vastaava summa, koska kahta kuukautta vastaava opintolainan määrä on johuomioitu hakijan laskelmassa elo- ja syyskuussa.

Opintolainaan myönnetään yleensä valtiontakaus, myös silloin kun opiskelijalla onmaksuhäiriömerkintä. Jos opiskelija on saanut valtiontakauksen opintolainaan, mutta eiluottohäiriön tai muun syyn takia saa lainaa pankista, hänet ohjataan selvittämään mahdollisuudetsaada opintolainaa yhdestä pankista. Opiskelijan tulee hakea lainaa pankista, jonka asiakas hänon. Mahdollisuudet saada opintolainaa pankista tulee selvittää vuosittain. Ennen toimeentulotuenmyöntämistä asiakkaan tulee toimittaa pankista todistus siitä, että pankki ei ole myöntänytopintolainaa. Todistuksessa ei tarvitse olla syytä opintolainan myöntämättä jättämiselle. Josopiskelija ei saa lainaa, sitä ei lasketa tuloksi.

Jos opiskelija ei ole hakenut tai ei halua hakea valtiontakausta tai sen perusteella myönnettävääopintolainaa pankista, häntä kehotetaan siihen ja hänelle tehdään toimeentulotukipäätös ensinkuukaudeksi, jonka aikana hänen on haettava lainatakausta tai opintolainaa pankista, joslainatakauspäätös on jo olemassa.

Lisäksi hakijalle tulee heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä kertoa toimeentulotuenviimesijaisuudesta sekä siitä, että opintolaina voidaan huomioida tulona, jos hän ei haeopintolainaa. Hakijaa pyydetään tarvittaessa selvittämään, miksi hän ei hae opintolainaa. Jos hänei edelleenkään hae opintolainaa, se huomioidaan tulona (poikkeukset, esim. jälkihuolto ja vakavasairaus).

TyöttömyysturvaJos henkilö ei ole päätoiminen opiskelija, hänen tulee toimeentulotukilain 2 a §:n mukaanilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Sivutoiminen opiskelu ei estätyöttömyysetuuden saamista. Toisaalta myös päätoimisia opintoja voidaan tietyssä tilanteessatukea työttömyysetuudella, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus. Opintojentukemisesta työttömyysetuudella päättää TE-toimisto. Lisätietoa työttömyysetuuksista.

Myös maahanmuuttajan opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella (laki kotoutumisenedistämisestä 22-24 §)

KuntoutusrahaJos asiakkaalla on sairaus tai vamma, joka heikentää olennaisesti hänen työ- tai opiskelukykyään,Kela voi maksaa kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätöksen taioppisopimuskoulutuksen ajalta. Alle 20-vuotias voi saada nuoren kuntoutusrahaa opiskelun ajalta,kun työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen lisäksi hänellä on tarve erityisille tukitoimilleja kun kotikunnassa on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma hänen

13

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101386

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101386


tukemisekseen. Lue lisää Ammatillisesta koulutuksesta, Oppisopimuskoulutuksesta ja Nuorenkuntoutusrahasta.

Vanhempien ja puolison elatusvelvollisuusYleensä vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta 18 ikävuoteen asti.

Alaikäinen lapsi voi hakea toimeentulotukea, jos hän opiskelee ja asuu erillään vanhemmistaanja jos vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuutensa. Myönnetty perustoimeentulotuki voidaaneräissä tilanteissa periä takaisin vanhemmilta. Lisätietoa takaisinperinnästä.

Vanhemmat eivät lähtökohtaisesti ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jostäysi-ikäinen saa rahaa vanhemmiltaan, vähäistä suuremmat summat huomioidaan tulonaperustoimeentulotuen laskelmassa. Katso myös alaikäinen.

1.4.2.4.1. Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijallePerustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää, kun henkilö opiskeleepäätoimisesti toisen asteen (lukio, ammatillinen oppilaitos) tai korkeakoulututkintoa.

Tarvittaessa toimeentulotukea voidaan myöntää ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaanja ensisijainen etuus kuitata myönnetyn toimeentulotuen osalta. Lue lisää takaisinperinnästä.

Pääsäännöstä poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet:

Opinnot, joihin ei saa opintotukeaJos henkilö opiskelee eikä ole oikeutettu opintoetuuksiin, hänen edellytetään lähtökohtaisestiturvaavan elantonsa muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella. Opintoihin, johon ei voi saadaopintotukea (esim. aikuislukio, opinnot avoimessa korkeakoulussa, osa yksityisten oppilaitostenopinnoista), voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää perustoimeentulotukea yleensälyhytaikaisesti. Lyhytaikaisena tukena pidetään yleensä kuukautta, jonka aikana asiakkaalla onmahdollisuus hakea työtä tai ensisijaisia etuuksia. Tällaisissa tapauksissa tuki myös myönnetäänkuukaudeksi kerrallaan.

Henkilön tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja olla työmarkkinoiden käytettävissä,hakeutua opintotuella tuettuihin opintoihin tai hankkia elatuksensa ansiotöillä tai muilla tavoin.Hakijaa tulee päätöksessä selkeästi informoida mahdollisuudesta jatkossa alentaa hänellemaksettavan toimeentulotuen perusosaa. Jos henkilö edellä mainituissa tilanteessa edelleenohjauksesta huolimatta hakee perustoimeentulotukea, toimeentulotuen perusosaa voidaanalentaa. Lue lisää perusosan alentamisesta ja opinnoista, joihin voi saada opintotukea.

Esimerkki

Prkko ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa, minkä vuoksi hän aloitti opinnotavoimessa yliopistossa. Pirkko ei ole oikeutettu opintotukeen eikä hän ole töissä. Hänsaa yleistä asumistukea.

Pirkko hakee taloudellisen tilanteensa vuoksi perustoimeentulotukea Kelasta. Pirkkotulee ensisijaisesti ohjata hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi ja hänen tulee ollatyömarkkinoiden käytettävissä, tai mahdollisuuksien mukaan mennä töihin taikkasiirtyä opintotuen piirissä oleviin opintoihin. Pirkolle voidaan muiden edellytystentäyttyessä myöntää perustoimeentulotukea enintään kuukaudeksi. Pirkolle annettavassapäätöksessä tulee myös kertoa, että hänen perusosaansa voidaan alentaa, mikäli

14


hän hakee mainitun kuukauden jälkeen perustoimeentulotukea ilman, että hän onilmoittautunut työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi työttömäksi työnhakijaksi.

Ammatillisen tai korkeakoulututkinnon jälkeinen uusi tutkintoJos henkilö opiskelee ammatillisen tai korkeakoulututkinnon jälkeistä uutta tutkintoa eikähänellä ole opiskelijan ensisijaisia etuuksia käytettävissään, hänen edellytetään lähtökohtaisestiturvaavan elantonsa muulla tavoin kuin perustoimeentulotukeen turvautumalla. Henkilö tuleetällaisessa tilanteissa ohjata heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä selvittämään mahdollisuus opiskella työttömyysturvalla, hankkia elatuksensa ansiotyöllä tai muulla tavalla. Häntä tulee tässäyhteydessä myös selkeästi informoida mahdollisuudesta jatkossa alentaa hänelle maksettavantoimeentulotuen perusosaa, mikäli hän laiminlyö hänelle asetetut velvoitteet. Lisätietoa perusosanalentamisesta.

Toimeentulotuen viimesijainen luonne huomioon ottaen henkilön toimeentulotuen perusosaavoidaan alentaa, mikäli henkilö ei toisen tutkinnon suorittamisen vuoksi hakeudu ansiotyöhön taiturvaudu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

Perusosan alentamista harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon myös henkilön toimenpiteettyön saamiseksi, hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnonsuorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtä ja turvatatoimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta. Jos arvioinnissa päädytään hakijantoimittaman selvityksen perusteella siihen, että toinen tutkinto parantaa esimerkiksi pidempääntyöttömänä olleen mahdollisuutta työllistyä uuden tutkinnon avulla, perusosan alentamisestavoidaan luopua kohtuullisuusarvioinnin perusteella.

Esimerkki

Kalle aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa. Kalle on kuitenkin jo aikaisemminkäyttänyt opintotukioikeutensa yliopisto-opintojen yhteydessä. Opintojen välillä Kalle eiole hakenut työtä, koska opintojen loppuvaiheessa hän havaitsi, että suorittava tutkintoei kuitenkaan ollut se oikea. Alan vaihtaminen tuntui perustellulta vaihtoehdolta. NytKalle tiedustelee mahdollisuuksiaan rahoittaa tulevat opinnot toimeentulotuella.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jonka tarkoituksena ei ole tukeapitkäaikaisesti toimeentuloa opiskelun aikana. Hakeutumista toista tutkintoasuorittamaan, ilman aikomustakaan hakea edellisen tutkinnon mukaista työtä,voidaan pitää oman elatusvelvollisuuden laiminlyöntinä. Kallen toimeentulotuenperusosaa voidaan alentaa, mikäli hän ei hakeudu ansiotyöhön tai työvoimapoliittisiintoimenpiteisiin. Arvioinnissa on aina otettava huomioon henkilön toimenpiteet työnsaamiseksi ja hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnonsuorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtäja turvata toimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta.

Jos käy ilmi, että uuden tutkinnon suorittamistarve johtuu hakijan sairaudesta tai vammasta, ohjaahänet selvittämään kuntoutuksen mahdollisuudet. Lue lisää kuntoutuksesta.

Jos henkilö edellä mainitussa tilanteessa edelleen, ohjauksesta huolimatta, hakeeperustoimeentulotukea, eikä yllä mainittua perustetta toisen tutkinnon suorittamiselle voidakatsoa olevan, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa.Tilanne tulee kuitenkin aina arvioidatapauskohtaisesti eikä perusosan alentaminen saa johtaa hakijan kannalta kohtuuttomaanlopputulokseen tai vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntätoimeentuloa. Katso myös Kuka voi saada opinotukea.

15


Opintojen pitkittyminenKorkeakoulu- ja toisen asteen opintojen opintotukiaikaa voidaan opintotukilain mukaan tietyissätilanteissa pidentää. Opintotukiajan pidentäminen tulee selvittää ensin. Asiakasta tulee ohjataottamaan yhteyttä Yhteyskeskuksen kautta opintotuen asiantuntijaan. Tarvittaessa asiakasvoi tehdä ajanvarauksen opintotuen asiantuntijalle. Opintotukiajan pidentäminen kuuluuopintotukiharkintaan, ei toimeentulotukiharkintaan. Lisätietoa opintotukiajoista.

Jos käy ilmi, että opintojen pitkittyminen johtuu hakijan sairaudesta tai vammasta, ohjaa hänetselvittämään kuntoutuksen mahdollisuudet.

Ensimmäiseen tutkintoon johtavat opinnot tilanteessa, jossaopintotukiaikaa ei pidennetä

Jos henkilön opintotukiaikaa ei ole pidennetty tai saadun selvityksen perusteella hänellä ei olisisiihen oikeutta, tulee selvittää hänen oikeus muihin ensisijaisiin etuuksiin. Ensisijassa tällainen onesimerkiksi työttömyysturva.

Jos henkilöllä ei ole oikeutta opintoetuuksiin, Kela voi myöntää hänelle muiden edellytystentäyttyessä perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa. Kelan tulee tässäyhteydessä arvioida, onko henkilön mahdollista suorittaa tutkinto kohtuullisessa ajassa loppuun.Arviointia voidaan tehdä esimerkiksi opinto-ohjaajan selvityksen tai oppilaitokselta saatujenedistymistietojen kuten opintorekisteriotteen perusteella. Kohtuullisena aikana voidaan pitääyleensä joitakin kuukausia, kuitenkin enintään lukuvuotta.

Jos saadun selvityksen perusteella opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkintoon johtavatopintonsa loppuun enintään noin lukuvuoden määräajassa, hänelle voidaan myöntää muidenedellytysten täyttyessä tämän ajan perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaaopintojen pitkittymisen perusteella. Päätös tehdään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.Seuraavan myönnön yhteydessä tulee tarkistaa opintojen edistyminen. Jos asiakkaankokonaistilanteen perusteella on arvioitavissa, että hänellä saattaa olla sosiaalihuollon palvelujentarvetta, asiakas tulee ohjata kuntaan tai hänen suostumuksellaan ottaa yhteyttä kuntaan. Joskäy ilmi, että opintojen etenemisessä on vaikeuksia hakijan sairauden tai vamman vuoksi, ohjaaasiakas selvittämään kuntoutuksen mahdollisuudet.

Esimerkki

Pekan opinnot ovat kesken eikä hänellä ole oikeutta saada pidennystäopintotukiaikaansa. Hän on toimittanut Kelaan opinto-ohjaajaltaan selvityksen siitä,että opinnot on mahdollista saada valmiiksi 6 kuukauden opiskelulla. Pekalle voidaanmyöntää perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa enintään kahdenkuukauden jaksoissa kuuden kuukauden ajan. Päätöksessä kerrotaan mahdollisuudestaohjata ensisijaisten etuuksien piiriin jos opinnot eivät edisty suunnitelman mukaisesti jaettä tämän ohjauksen laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen.

Jos Pekan opinnot eivät ole edistyneet ja ovat edelleen kuuden kuukauden jälkeenkesken, hänelle tehdään päätös perustoimeentulotuesta kuukauden ajalle (ns.järjestelyaika), jonka kuluessa Pekan tulee hakea työtä tai ensisijaisia etuuksia.Hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään myös, miksi opinnot eivät edelleenkäänole edistyneet. Tältä kuukauden ajalta perusosan alentamisharkintaa ei vielä tehdä. JosPekka edelleen tämän järjestelyajan jälkeen hakee perustoimeentulotukea, Kela alentaaperusosaa.

Jos tutkinnon loppuunsaattamista ei arvioida mahdolliseksi edes mainitussa noin lukuvuodenmittaisessa ajassa, henkilö tulee ohjata ensisijaisesti työhön tai tarvittaessa esimerkiksi

16


kuntoutukseen (kuntoutustarpeen arviointi osana palvelutarvekartoitusta). Henkilölle voidaantässä tilanteessa myöntää perustoimeentulotukea enintään kahdeksi kuukaudeksi ilmanperusosan alentamisharkintaa, jotta hän voi tässä ajassa hakeutua ensisijaisten etuuksien taimuun toimeentuloturvan piiriin. Päätös tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Päätöksessä hakijallekerrotaan, että toimeentulotuen perusosaa voidaan kahden kuukauden jälkeen alentaa. Lisäksihenkilölle kerrotaan kunnan sosiaalihuollon palveluista sekä mahdollisuudesta henkilökohtaiseenkeskusteluun sosiaalialan ammattihenkilön kanssa.

Jos henkilö jatkaa edelleen opintoja ja hakee perustoimeentulotukea, perusosaa voidaanalentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkistatyövoimapalvelua ole voitu tarjota. Oikeutta perustoimeentulotukeen ei kuitenkaan tällä perusteellavoida kokonaan evätä.

Henkilön ei kuitenkaan katsota laiminlyöneen omaa elatusvelvollisuuttaan, kun kyseessä on

• opiskelijan oma sairaus• lähiomaisen vakava sairaus, kun opiskelija on joutunut osallistumaan hänen hoitamiseensa• opiskelijan muutoin vaikea elämäntilanne, joka on merkittävästi vaikuttanut opintojen

viivästymiseen.• lapsen syntymän aiheuttama perhetilanteen muutos

Opintotuen lakkauttaminen opintojen riittämättömän edistymisenvuoksi

Opintotuen jatkuvan saamisen edellytyksenä on opinnoissa edistyminen. Jos opiskelija eivastaa opintojen edistymisen seurantaa koskevaa kirjeeseen, eikä esitä hyväksyttäviä syitä taiopintotukilautakunta ei hyväksy opiskelijan esittämiä muita syitä, opintotuki lakkautetaan.

Jos opiskelijan tuki on riittämättömän opintomenestyksen vuoksi lakkautettu eikä hänellä oleopiskelijan ensisijaisia etuuksia käytettävissään, hänen edellytetään suorittavan opintotuenlakkautuspäätöksessä selvitetyt opinnot päästäkseen takaisin opintotuen piiriin.

Perustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää lyhytaikaisesti. Tukimyönnetään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan (kuitenkin enintään lukuvuoden loppuun),jona aikana hakijan edellytetään parantavan opintosuorituksiaan. Hakijan mahdollisuus päästätakaisin opintotuen piiriin selvitetään päätösten yhteydessä. Hakijaa informoidaan siitä, että tukeavoidaan kahden kuukauden järjestelyajan jälkeen alentaa.

Jos henkilö jatkaa edelleen opintoja ja hakee perustoimeentulotukea, perusosaa voidaanalentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkistatyövoimapalvelua ole voitu tarjota.

Toimeentulotuki kesäaikanaToimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle kesäaikana on mahdollista, jos henkilö täyttää tuensaamisen edellytykset. Kesäajalla tarkoitetaan 1.6. – 31.8 välistä aikaa.

Opiskelijan tulee lähtökohtaisesti rahoittaa opintonsa ensisijaisilla etuuksilla. Lisäksi opiskelijantulee tehdä töitä tai hakea aktiivisesti töitä. Jos opiskelijan opinnot jatkuvat syksyllä, tulee hänenensisijaisesti hakea kesätöitä tai selvittää mahdollisuus opiskella opintotuella kesäkuukausina.Jos opiskelija ilmoittaa, että ei työskentele tai saa opintotukea kesäajalta, häneltä pyydetäännormaalien selvitysten lisäksi:

• Selvitys siitä, että hän on hakenut kesäksi töitä, mutta töitä ei ole löytynyt. Selvityksessä tuleeyksilöidä haetut työpaikat.

• Selvitys siitä, että hän ei voi suorittaa valmistumista edistäviä opintoja kesällä.

17


Selvitys voi olla vapaamuotoinen ja sen voi esittää hakemuksen lisätietoja kentässä tai suullisesti.Voit tehdä päätöksen ajalle 1.6. – 31.7. tai 1.6. - 31.8. opiskelijan tilanteesta riippuen.

Jos opiskelija opiskelee kesällä ja saa opintoihin opintotukea, käsitelläänperustoimeentulotukihakemus normaalisti. Kesäopintojen ajalle on haettava opintolaina. Kesänopintolaina jaksotetaan normaaliin tapaan.

Jos opiskelijan opinnot jatkuvat syksyllä ja hän ei ole nostanut lukuvuoden opintolainoja,edellytetään häntä nostamaan käyttämättömät opintolainat. Pyydä opiskelijalta kirjallinen selvitysopintolainasta esim. verkkopankista saatava tieto opintolainatilin tilanteesta, josta näkyy, onkoopintolainaa vielä käyttämättä. Opintolaina on nostettavissa 31.7. saakka. Nostamatta jäänytopintolaina tuloutetaan laskelmalle ja tarvittaessa vyörytetään kesäajalle.

Esimerkki

Tiina hakee perustoimeentulotukea ajalle 1.6.-31.8. Tiina ei saa kesällä opintoetuuksia.Tiinalla on opintolainasta nostamatta 3250 e. Tiinan opinnot jatkuvat 1.9. alkaen.

Ohjataan Tiinaa nostamaan opintolaina ja tuloutetaan kesäkuun laskelmalle kokonostamaton opintolaina 3250 e ja vyörytetään ylijäämää kesäajalle.

Valmistuvat opiskelijat tulee ohjata ilmoittautumaan TE-toimistoon työttömiksi työnhakijoiksi jahakemaan työttömyysetuutta. Yleissivistävästä koulutuksesta (usein lukio) valmistuville tuleetyöttömyysetuuteen yleensä 21 viikon odotusaika, koska heillä ei ole ammatillista tutkintoa.

1.4.2.5. UlkomaalaisetMyös ulkomaalaisilla voi olla oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain yleisten edellytystentäyttyessä. Poiketen muista Kelan myöntämistä sosiaaliturvaetuuksista, toimeentulotukioikeusei määrity asumisen vaan oleskelun perusteella. Hyvin lyhytaikainen ja satunnainen oleskelu eiyleensä perusta henkilölle toimeentulotukioikeutta. Suomessa oleskelevalle hakijalle on kuitenkinaina myönnettävä vähintään välttämätön osuus perustoimeentulotuesta, jos tämä on kiireellisentoimeentulotuen tarpeessa eikä voi turvata toimeentuloaan muulla tavoin. Käytännössä tämätarkoittaa maksusitoumuksin myönnettävää ruokaa ja tarpeellisia lääkkeitä.

Oikeus toimeentulotukeen ei määrity suoraan esimerkiksi oleskeluluvan, sen tyypin taioleskeluoikeuden rekisteröinnin perusteella. Niitä voidaan kuitenkin käyttää apuna arvioitaessahenkilön oleskelun tosiasiallista luonnetta ja vakinaisuutta sekä sitä kautta syntyväätoimeentulotukioikeutta. Vakinaisen oleskelun osalta vakinaisuutta puoltavina seikkoina voidaanpitää vakituisena pidettävää asuntoa, hakijan olosuhteista ilmenevää tarkoitusta ja edellytyksiäjäädä Suomeen pidempiaikaisesti sekä esimerkiksi perhesiteitä ja työnteon kautta syntyneitäsiteitä. Myös kotikuntalain mukaan määrittyvää kotikuntaa voidaan pitää yhtenä vakinaistaoleskelua puoltavana tekijänä, vaikka toimeentulotukilain mukainen vakinainen oleskelu kunnassaei olekaan sama asia kuin kotikuntalain mukainen asuminen kunnassa.

Keskeiset vakinaista oleskelua määrittävät harkintakriteerit ovat:

• asuminen ja oleskelu– asumisen kokonaiskesto Suomessa, pidempiaikainen oleskelu puoltaa vakinaisuutta– Suomessa oleskelun tarkoitettu kesto, tosiasialliset ja objektiivisesti todettavissa olevat

edellytykset maassaoloon jatkossa– omistusasunto tai pitkä vuokrasuhde puoltaa oleskelun vakinaisuutta– lyhyt vuokrasuhde, hotellimajoitus, yhteismajoitus, alivuokralaissuhde tai muu

epätyypillinen asuminen eivät puolla oleskelun vakinaisuutta• perhe

18


– hakijan pidempiaikainen asuminen yhdessä Suomessa vakinaisesti oleskelevan puolisonja alaikäisten yhteisten lasten kanssa (esimerkiksi puolison P-oleskelulupa tai suomenkansalaisuus) puoltaa oleskelun vakinaisuutta

– hakijan lähiperheen (puoliso, alaikäiset lapset, vanhemmat) asuminen muualla kuinSuomessa ei puolla oleskelun vakinaisuutta

• työskentely– vakituinen työsuhde puoltaa oleskelun vakinaisuutta– myös lyhyt-/määräaikainen työsuhde osaltaan puoltaa oleskelun vakinaisuutta– ei työsuhdetta, ei puolla oleskelun vakinaisuutta– työskentelyn satunnainen tai vähäinen työaika (alle 18 t/viikko) ei puolla oleskelun

vakinaisuutta, kuten määrältään tavanomainen kokoaikatyö (40 t/viikko)• EU/ETA-kansalaisilla erilaiset kriteerit

• opiskelu– oleskelu Suomessa pidempiaikaisesti ennen opintojen aloittamista, suomen tai ruotsin

kielen opiskelu ja opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa opiskelu puoltavat oleskelunvakinaisuutta

– Suomeen saapuminen opiskelun takia puoltaa tilapäistä oleskelua• kotikunta

– Kotikuntalain mukainen kotikunta puoltaa osaltaan oleskelun vakinaisuutta

Edellä mainittujen kriteerien perusteella muodostetaan kokonaisarvio hakijan oleskelunvakinaisuudesta. Henkilöä, joka on soveltamisalalain mukaisesti vakuutettu, voidaan yleensäpitää myös vakinaisesti oleskelevana. Oleskelu voidaan katsoa vakinaiseksi yleensä silloin, kunSuomen kansalainen palaa kotimaahan. Jos oleskelulupaa ei ole myönnetty missään vaiheessa,vaaditaan erittäin painavat perusteet sille, että henkilö katsotaan vakinaisesti oleskelevaksi.

Jos hakijan tai perheen katsotaan hakemuksen käsittelyssä tehtävän arvion yhteydessäoleskelevan kunnassa vakituisesti, heillä on oikeus toimeentulotukilain mukaiseenperustoimeentulotukeen muiden yleisten edellytysten täyttyessä.

Kaikki EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttavat muut kuin EU/ETA-kansalaiset ja Sveitsinkansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan pidempiaikaista oleskelua ja asumista varten. Jos henkilöoleskelee Suomessa viisumilla, hänen oleskelunsa on tyypillisesti luonteeltaan tilapäistä.Oleskelulupatyypit ja oleskelun vakinaisuus

• A = jatkuva oleskelulupa• B = tilapäinen oleskelulupa• P = pysyvä oleskelulupa• P-EU tai P-EY = pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa

Unionin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa. Unionikansalaisen tulee rekisteröidä oleskelunsa,jos hän oleskelee Suomessa yli kolme kuukautta. Rekisteröinnin laiminlyönti ei kuitenkaanole peruste katsoa oleskelua tilapäiseksi, mutta se on yksi vakinaista oleskelua puoltavaarviointikriteeri unionikansalaisten osalta. A ja B –oleskelulupien kohdalla on arvioitava Suomessaoleskelun vakinaisuus, kuten edellä on kuvattu. P-alkuisten oleskelulupien edellytykset täyttävienhenkilöiden voidaan katsoa oleskelevan vakituisesti Suomessa, joten heidän osaltaan muitaselvityksiä ei tarvita.

Jos hakijan oleskelulupa on umpeutunut eikä hänellä jatko-oleskelulupahakemusta tai niihinliittyviä valituksia vireillä, ei hakijan oleskelua voida pääsääntöisesti katsoa vakinaiseksi, vaikkahänen osaltaan olisi muita oleskelun vakinaisuutta puoltavia seikkoja. Myös tässä yhteydessä onkuitenkin kiinnitettävä huomiota erityisesti hakijan Suomessa oleskelun kestoon ja selvitettävähakijan oleskelun luonnetta ja tuen tarvetta tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Hakemusta eivoida hylätä pelkästään esimerkiksi puuttuvan oleskeluluvan vuoksi vaan toimeentulotukioikeus onharkittava ja perusteltava tapauskohtaisesti vakinaisen oleskelun kriteerien kautta, jotka kuvaavat

19


oleskelun tosiasiallista luonnetta. Mahdollinen hylkäävä päätös on aina perusteltava huolellisestija asiakkaalle annettava valituskelpoinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Oikeus kiireelliseenja välttämättömään toimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksin asiakkaaneduksi. Jos hakemuksesta ei ilmene selkeästi tuen tarve, Kelasta ollaan yhteydessä hakijaan jaselvitetään mahdollinen välttämättömän ravinnon ja lääkkeiden tarve sekä hätämajoituksen tarve.Lisäksi ollaan yhteydessä kuntaan ja selvitetään, onko hakija saanut vastaavalle ajalle tukea jokunnasta.

Kuten muidenkin henkilöryhmien osalta, myös ulkomaalaisen hakiessa toimeentulotukeaensisijaiseksi toimeentulomuodoksi on katsottava ansiotyö, yrittäjätoiminta, toimeentuloa turvaavatmuut etuudet, muut tulot tai varat sekä hakijaan nähden elatusvelvollisen huolenpito tai muu tapa.Lähtökohtana on siis että edellä mainittujen henkilöryhmien tulee ensisijaisesti itse huolehtiatoimeentulostaan ja heillä tulee olla riittävät varat oleskelua ja kotimatkaa varten.

1.4.2.5.1. Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömäänja kiireelliseen toimeentulotukeen

Jos ulkomaalainen turisti tai häneen Suomessa oleskelun tilapäisyyden perusteellarinnastettava henkilö on joutunut rahavaikeuksiin Suomessa oleskelunsa aikana, hänettulee ohjata ensisijaisesti hoitamaan asiansa omatoimisesti esimerkiksi pankkipalveluita jarahansiirtomahdollisuuksia käyttämällä. Hänen tulee myös selvittää oman maansa edustustontai sen maan edustuston, joka Suomessa edustaa hänen maataan mahdollisuus auttaataloudellisesti. Hakijan tulee myös tarvittaessa selvittää matka- tai muun vakuutuksen taimahdollisen matkanjärjestäjän mahdollisuus järjestää raha-asiat tai kotiinpaluu. Vasta näidenmahdollisuuksien puuttuessa voidaan arvioida välttämättömien menoerien lyhytaikaista kattamistatoimeentulotuella.

Lähtökohtana on, että Suomeen saapuneella turistilla tai tällaiseksi tilapäisen oleskelunvuoksi luokiteltavalla henkilöllä on mukanaan tarvittavat varat Suomessa oleskelua jakotimatkaa varten tai että hän voi nämä hankkia käyttöönsä muutoin kuin toimeentulotukeenturvautumalla. Tilapäisesti Suomessa oleskeleva ulkomaalainen on oikeutettu muidentoimeentulotukilain mukaisten edellytysten täyttyessä vain välttämättömään huolenpitoon. Kelavoi myöntää kiireellisen tuen tarpeeseen tarvittaessa välttämättömän huolenpidon tarpeeseenperustoimeentulotukea, jolloin käsittelyaika on 0-1 arkipäivää hakemuksen saapumisesta.Kiireellinen perustoimeentulotuki on myönnettävä käytettävissä olevien selvitysten perusteella,jotka voivat olla puutteellisiakin. Tämän vuoksi päätös voidaan tehdä vain lyhyelle ajalle (päiviä)ja menoihin, jotka katsotaan asiakkaan kannalta aivan välttämättömiksi (ruoka ja välttämättömätlääkkeet).

Jos asiakkaan taloudellisen tuen tarve on niin kiireellinen, ettei Kela pysty asiakastaauttamaan aukioloaikojensa puitteissa tai asiakkaalla ei ole yösijaa, hänet tulee ohjata kunnansosiaalipäivystykseen, jonka kautta voidaan selvittää esimerkiksi hätämajoituksen järjestäminenkunnan toimesta. Lapsiperheiden osalta yhteys kuntaan tulee ottaa aina jos hakijan majoittuminenon epäselvää. Lue lisää lastensuojeluilmoitus lastensuojelulain nojalla.

Hakemus tulee kuitenkin Kelassa pyrkiä ratkaisemaan ja panemaan täytäntöön heti kun seon mahdollista. Tässä yhteydessä on arvioitava aina perustellen, voidaanko hakijan katsoaoleskelevan toimeentulotukilain näkökulmasta vakinaisesti Suomessa sekä onko hän mahdollisestivälttämättömän ja kiireellisen toimeentulotuen tarpeessa. Jos hakemukselta ei ilmene selkeästituen tarve, asiakkaalta pyydetään lisäselvityksiä oleskelunsa tosiasiallisesta luonteesta ja tuentarpeesta kuten esimerkiksi oleskelun kestosta, muista vakinaisen oleskelun kriteereistä sekäravinnon, tarpeellisten lääkkeiden sekä hätämajoituksen tarpeesta. Hakemusta ei voida hylätä

20

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49157&contentlan=2&culture=en-US


pelkästään esimerkiksi puuttuvan oleskeluluvan vuoksi vaan toimeentulotukioikeus on harkittava japerusteltava tapauskohtaisesti vakinaisen oleskelun kriteerien kautta, jotka määrittävät oleskelunluonnetta.

Hakemuksen käsittelyn yhteydessä myös omatoimisesti selvitetään kunnasta, onko hakijallemyönnetty jo kiireellistä ja välttämätöntä tukea vastaavalle ajalle kyseisiin menoeriin, josseikka ei ilmene hakemuksesta ja asiassa arvioidaan, että kyseessä on tilapäinen oleskelu.Tilapäisen oleskelun perusteella annettava hylkäävä päätös on aina perusteltava huolellisesti jaasiakkaalle on annettava valituskelpoinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Oikeus kiireelliseenja välttämättömään toimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksin asiakkaaneduksi. Asiakasta informoidaan, että hänellä on mahdollisuus hakea tukea tarpeellisiin ravinto- jalääkemenoihinsa jatkossa, jos tuen tarve jatkuu edelleen eikä kunta näitä kata.

Lue lisää käytettävissä olevista selvityksistä ja käsittelyajoista.

1.4.2.5.2. Turvapaikanhakijat

Vastaanottopalveluiden piirissä turvapaikkaprosessin aikana ennenensimmäistä oleskelulupaa

Silloin kun maahantulija on vastaanottopalveluiden piirissä, valtio turvaa hänen toimeentulonsaja muut palvelut oleskelulupaprosessin ajan. Vastaanottopalvelujen piirissä olevanturvapaikanhakijan on mahdollista turvata toimeentulonsa ensisijaisten vastaanottopalvelujenavulla eikä toimeentulotukeen oikeuttavia menoja näin ollen muodostu. Pääsääntöisestivastaanottopalvelujen piirissä olevan henkilön maassaolo on lisäksi ennen ensimmäistäoleskelulupaa maassaoloaika ja muut vakinaisuuden kriteerit huomioiden muuta kuinvakinaista. Kela ei vastaa turvapaikanhakijoiden tuesta kuten esimerkiksi heille maksettavastavastaanottorahasta. Turvapaikanhakija tulee näin ollen ohjata kaikissa tuen tarpeissa asioimaanvastaanottokeskuksessa, jonka palvelujen tarkoituksena on huolehtia turvapaikanhakijoidenperustarpeista turvapaikkaprosessin ajan. Jos hakemuksen käsittelyn yhteydessä on tarpeen, voitselvittää hakijan oleskelustatuksen ulkomaalaisrekisteristä.

Esimerkki

A ja tämän alaikäinen lapsi asuvat yhdessä turvapaikanhakijan B kanssa. B onsaapunut Suomeen muutamia kuukausia aikaisemmin. Vuokrasopimus on A :n nimissä.Vastaanottorahapäätöksen mukaan vastaanottokeskus ei osallistu turvapaikanhakijanyksityismajoituksesta aiheutuviin asumiskustannuksiin.

Toimeentulotukea ei myönnetä B:lle, joka on vastaanottopalveluiden piirissä, koskahänen oleskeluaan ei voida katsoa maassa oleskelun pituus ja muut vakinaisenoleskelun kriteerit huomioiden (kotikunta, vakuuttaminen) vakinaiseksi. B:n välttämätöntoimeentulo myös turvataan vastaanottojärjestelmän toimesta eikä toimeentulotukeenoikeuttavia perusosa- tai muita perusmenoja huomioida B:n osalta. Kts. tarkemminvakinaisen oleskelun kriteerit kohdasta Ulkomaalaiset

Perusosan määränä käytetään A:n osalta yksinhuoltajan perusosaa ja kohtuullisetasumismenot huomioidaan kahden hengen talouden mukaisen asumisnorminperusteella. A:n vesimaksut ja muut asumismenot huomioidaan vain kahdenhenkilön osalta. Hakemuksessa esitetyt menot hylätään turvapaikanhakijanosalta edellä mainituin perustein ja hakijoille annetaan valituskelpoinen päätösoikaisuvaatimusohjeineen. Päätöksessä on turvapaikanhakija B:n osaltatapauskohtaisesti perusteltava päätös perustoimeentulotuen osalta vakinaisen

21

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje?id=Toimeentulotuki&benefit=Toimeentulotuki&target=a32c7dd2-650c-4cc8-9e5b-5dca6d8971f7


oleskelun kriteerien kautta sekä vastaanottojärjestelmän tarjoaman tuen perusteella jaohjattava häntä vastaanottopalveluiden piiriin, jotka ovat turvapaikanhakijan ensisijainenpalvelujärjestelmä.

Vastaanottopalvelut kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.Vastaanottopalveluja saaneelle kolmannen maan kansalaiselle annetaan oleskeluluvanepäämisen tai tilapäisen suojelun lakkaamisen jälkeen pääsääntöisesti vastaanottopalveluja siihensaakka, kunnes hän on poistunut tai olisi pitänyt poistua maasta (laki kv.suojelusta 14 a §). Näinollen turvapaikanhakijat tulee lähtökohtaisesti ohjata vastaanottopalveluiden piiriin, kunnes he ovatpoistuneet maasta.

Vastaanottopalvelut lakkaavat eikä henkilöllä ole ensimmäistäoleskelulupaa

Henkilöillä, jotka ovat saaneet kielteisen lainvoimaisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa taijoille on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös maasta poistamiseksi, oleskelevat maassa ilmanmaassaolo-oikeutta, ellei vireillä ole uutta oleskelulupaprosessia. Ensisijaisesti laittomasti maassaoleskelevien kiireelliseen sosiaalihuollon avuntarpeeseen vastataan kunnissa. Kuntien ohella myösKela voi myöntää ilman maassaolo-oikeutta Suomessa oleskeleville henkilöille hakemuksestatarvittaessa välttämättömän huolenpidon tarpeeseen perustoimeentulotukea muutamiksi päiviksikerrallaan. Käytännössä tämä tarkoittaa maksusitoumuksin myönnettävää ruokaa ja tarpeellisialääkkeitä.

Tässä yhteydessä on hakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioitava ensin vakinaisen oleskelunkriteerien kautta perustellen, voidaanko hakijan katsoa oleskelevan toimeentulotukilainnäkökulmasta vakinaisesti Suomessa sekä onko hän mahdollisesti kiireellisen ja välttämättömäntoimeentulotuen tarpeessa.

Jos hakemuksesta ei ilmene selkeästi tuen tarve, asiakkaalta pyydetään lisäselvityksiäoleskelustaan ja tuen tarpeesta kuten esimerkiksi oleskelun kestosta, muista vakinaisen oleskelunkriteereistä sekä ravinnon, tarpeellisten lääkkeiden sekä hätämajoituksen tarpeesta. Hakemustaei voida hylätä pelkästään esimerkiksi puuttuvan oleskeluluvan vuoksi vaan toimeentulotukioikeuson harkittava ja perusteltava tapauskohtaisesti oleskelun tosiasiallisen luonteen kautta. Lue lisääTilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen.

Jos oleskelulupaa ei ole myönnetty missään vaiheessa, vaaditaan erittäin painavattapauskohtaiseen harkintaan pohjaavat perusteet sille, että henkilö katsotaan vakinaisestioleskelevaksi. Tilapäisen oleskelun perusteella annettava hylkäävä päätös on aina perusteltavahuolellisesti ja asiakkaalle annettava valituskelpoinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Oikeuskiireelliseen ja välttämättömään toimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksinasiakkaan eduksi.

Kiireellisen muun sosiaalihuollon tarpeessa olevat asiakkaat Kela ohjaa kuntaan, jossa tehdäänkokonaisarvio henkilön muusta avuntarpeesta kuten esimerkiksi hätämajoituksesta ja muistakunnan mahdollisesti tarjoamista palveluista. Kela informoi ilman maassaolo-oikeutta oleskelevathakijoita vapaaehtoisen paluun järjestelmästä.

Asiakas voi hakea toimeentulotukea Kelasta sen jälkeen, kun on edellä kuvatusti asioinut kunnansosiaalihuollossa. Ennen ratkaisua otetaan yhteyttä asiakkaan oleskelukuntaan ja tarkistetaan,onko asiakas saanut majoituksen lisäksi sieltä haetulle ajalle ruoan ja lääkkeet. Jos kunta ilmoittaahuolehtivansa hakijan välttämättömästä toimeentulotuesta myös tältä osin, Kelassa tehdäänvastaavalle ajalle hylkäävä päätös.

22

https://migri.fi/paluu


Jos asiakas kuitenkin on saanut jo toimeentulotukea vakinaisen oleskelun perusteellaaiemmin, toimeentulotuen maksamista voidaan jatkaa tapauskohtaisen arvion perusteellaperustoimeentulotukena, kunnes hän on poistunut maasta Kela informoi ilman maassaolo-oikeuttaoleskelevat hakijoita vapaaehtoisen paluun järjestelmästä.

Turvapaikan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaisetSuomessa oleskelevien henkilöiden oikeus toimeentulotukilain mukaiseen perustoimeentulotukeenvoi tulla myös arvioitavaksi turvapaikan saaneen henkilön osalta hänen muuttaessa kuntaanasukkaaksi. Käytännössä noin vuoden vastaanottokeskuksessa asumisen jälkeen B-oleskeluluvansaaneelle henkilölle on tällaisissa tilanteissa myönnetty kotikuntalain mukainen kotikunta. A-luvan saaneet henkilöt saavat kotikunnan oleskeluajasta riipumatta.Turvapaikan saaneet saavatSuomessa pakolaisaseman ja heille myönnetään oleskelulupa, jolle voi myöhemmin hakeajatkoa Maahanmuuttovirastosta. Suomesta turvapaikan saaneet henkilöt rinnastetaan suhteessatoimeentulotukioikeuteen Suomessa vakinaisesti asuviin, koska heidän oleskelunsa on tarkoitettuvakinaiseksi.

Myös kiintiöpakolaisina Suomeen muuttaneet henkilöt rinnastetaan suhteessatoimeentulotukioikeuteen Suomessa vakinaisesti asuviin vastaavalla perusteella kuin turvapaikansaaneet henkilöt ja he saavat pakolaisaseman. Heille myönnetään aluksi määräaikainenoleskelulupa, jolle voi myöhemmin hakea jatkoa. Kiintiöpakolaisille haetaan kunnan toimestatarvittaessa perustoimeentulotukea jo ennen maahan saapumista.

1.4.2.5.3. Kolmannen maan kansalaisetJos ulkomaalaisen, oleskeluluvalla oleskelevan kolmannen maan hakijan (muu kuin Suomen taiEU/ETA-maan tai Sveitsin kansalainen) katsotaan oleskelevan kunnassa vakituisesti, hänelläon oikeus toimeentulotukilain mukaiseen perustoimeentulotukeen muiden yleisten edellytystentäyttyessä samoilla perusteilla kuin muillakin Suomessa vakinaisesti oleskelevilla. Arvio on tehtäväkokonaisuutena jokaisen hakijan osalta erikseen. Näin ollen esimerkiksi perheen jäsenille voisyntyä erilainen oikeus perustoimeentulotukeen.

Vaikka oikeus toimeentulotukeen ei määrity esimerkiksi oleskeluluvan ja sen tyypin perusteella,oleskeluoikeutta ja sen perusteita voidaan käyttää apuna arvioitaessa henkilön oleskeluntosiasiallista luonnetta ja vakituisuutta sekä sitä kautta syntyvää toimeentulotukioikeutta.Vakinaisen oleskelun osalta vakinaisuutta puoltavina seikkoina voidaan myös pitää vakituisenapidettävää asuntoa, hakijan olosuhteista ilmenevää tarkoitusta ja edellytyksiä jäädä Suomeenpidempiaikaisesti sekä esimerkiksi perhesiteitä tai työnteon kautta syntyneitä siteitä. Myöskotikuntalain mukaan määrittyvää kotikuntaa voidaan pitää yhtenä vakinaista oleskelua puoltavanatekijänä, vaikka toimeentulotukilain mukainen vakinainen oleskelu kunnassa ei olekaan sama asiakuin kotikuntalain mukainen asuminen kunnassa. Jos oleskelua ei ole katsottava vakinaiseksi,hakija rinnastuu turistiin ja hänellä on oikeus ainoastaan kiireelliseen toimeentulotukeen. Katsomyös arviointikriteerit kohdassa Ulkomaalaiset.

Esimerkki

A:lle on myönnetty vuoden mittainen oleskelulupa opiskelun perusteella. Hän onsittemmin valmistunut ja hakee jatko-oleskelulupaa löydettyään Suomesta opintojaanvastaavaan osa-aikatyön. A:n oleskelu voidaan katsoa vakinaiseksi ja muidenedellytysten täyttyessä hän on oikeutettu toimeentulotukeen.

23

https://migri.fi/paluu


1.4.2.5.4. Jatko-oleskeluluvatErilaiset jatko-oleskelulupatilanteet voivat olla moninaisia. Jos henkilöllä on oleskeluluvanumpeuduttua tai umpeutuessa jatko-oleskelulupahakemus, hakijan oikeus perustoimeentulotukeenon arvioitava tapauskohtaisesti hakijan oleskelun luonteen ja tuen tarpeen perusteella.Jos oleskelu on katsottu jo aikaisemmin vakinaiseksi tai näin arvioidaan hakemustakäsiteltäessä, hakijalla on toimeentulotukioikeus muiden yleisten edellytysten täyttyessäjatko-oleskelulupaprosessin ajan. Toimeentulotukipäätökset tulee tehdä jatko-oleskeluluvanvireillä ollessa lyhyeksi ajaksi, lähtökohtaisesti kuukaudeksi kerrallaan. Asiakasta oninformoitava päätöksen yhteydessä siitä, että mahdollinen kielteinen lainvoimainenoleskelulupapäätös tai täytäntöönpanokelpoinen maasta poistamispäätös voi vaikuttaa myöshänen toimeentulotukioikeuteensa maassaolon luonteen muuttuessa.

Jos henkilö yllä mainitussa tilanteessa saa kielteisen oleskelulupapäätöksen jatko-oleskelulupahakemukseensa, oikeus muuhun kuin kiireelliseen ja välttämättömääntoimeentulotukeen on arvioitava tapauskohtaisesti hakijan oleskelun tosiasiallisen luonteen jatuen tarpeen perusteella. Jos hakijan oleskelu on jo aikaisemmin katsottu vakinaiseksi ja näinvoidaan arvioida hakemusta käsiteltäessä, maksamista voidaan tapauskohtaisen arvion jatuen tarpeen perusteella jatkaa perustoimeentulotukena, kunnes hän on poistunut maasta. Joshakijan oleskelun tosiasiallista luonnetta ei voida maassaoloedellytysten puuttuessa muidenvakinaisen oleskelun puuttuvien kriteerien perusteella arvioida vakinaiseksi, turvataan hänellevähintään kiireellinen ja välttämätön toimeentulotuki. Arvio on tässäkin tapauksessa tehtävätapauskohtaisesti ja hakijan kokonaistilanne ja tuen tarve yksilöllisesti arvioiden. Lue lisääTilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen.

On tilanteita, joissa henkilön oleskelulupa on päättynyt tai päättymässä ja hän on hakenutyksinomaan kansainvälistä suojelua. Kansainvälistä suojelua saatetaan hakea uudelleen,jos oleskelulupa on alun perin esimerkiksi myönnetty humanitäärisin syin. Henkilöllä, jollaei ole enää voimassaolevaa oleskelulupaa ja jolla on yksinomaan oleskelulupahakemuskansainvälisen suojelun perusteella vireillä, on mahdollista saada ensisijaiset palvelunsa jatoimeentulonsa vastaanottojärjestelmän kattamana, vaikka hän olisikin oleskellut Suomessajo pidempään aikaisemmin oleskeluluvalla. Hakijaa tulee ohjata päätöksessä tällaisissatilanteissa aina hakeutumaan turvapaikkajärjestelmän piiriin. Vastaanottopalvelujen piirissäolevan turvapaikanhakijan toimeentulo turvataan ensisijaisten vastaanottopalvelujen avullaeikä toimeentulotukeen oikeuttavia menoja näin ollen pääsääntöisesti muodostu. Arvio ontässäkin tapauksessa kuitenkin tehtävä tapauskohtaisesti ja hakijan kokonaistilanne, oleskeluntosiasiallinen luonne ja tuen tarve yksilöllisesti arvioiden. Päätökset tulee tehdä pelkänturvapaikkahakemuksen ollessa vireillä lyhytaikaisesti, lähtökohtaisesti kuukaudeksi kerrallaan.Hakijan oikeus vastaanottojärjestelmän palveluihin tulee aina varmistaa ulkomaalaisrekisteristäennen ratkaisun tekemistä. Lue lisää Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään jakiireelliseen toimeentulotukeen.

Oleskeluluvan puuttumisen vaikutukset vakuuttamiseen ja muihin Kelan etuuksiin on tutkittavaaina erikseen.

1.4.2.5.5. EU ja ETA-kansalaisetPääsääntöisesti EU-/ETA-kansalaisten perustoimeentulotukioikeuden osalta sovelletaanainoastaan toimeentulotukilain säännöksiä. Taloudellisesti aktiivisten EU-/ETA-kansalaisten osaltaon kuitenkin huomioitava myös EU-oikeudellinen sääntely sekä Pohjoismaan kansalaisten osaltapohjoismainen sosiaalipalvelusopimus. . Kuten muidenkin hakijoiden EU/ETA-kansalaisten tuleeesittää selvitys mahdollisesti kotimaastaan saamista ansio- ja etuustuloistaan.

24


EU:n jäsenmaat ovat:

•Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia,Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia,Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Yhdistynyt Kuningaskunta

ETA-valtiot: EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein, Norja

Taloudellista toimintaa harjoittavat EU/ETA- kansalaiset ja Sveitsinkansalaiset ja heidän perheensä

EU-maan kansalaisuuden omaavilla työntekijöillä sekä heidän perheenjäsenillään on hetiSuomeen saavuttuaan muiden toimeentulotukilaista ilmenevien edellytysten täyttyessä oikeusperustoimeentulotukeen samoilla edellytyksillä kuin esimerkiksi vakinaisesti Suomessa asuvillaSuomen kansalaisilla. Näin ollen heidän osaltaan ei tarvita oleskelun vakinaisuuden arviointia.Jos työntekijän tulot eivät riitä hänen elatukseensa, hänellä ja hänen perheellään on sitenoikeus perustoimeentulotukeen samoilla edellytyksillä kuin kotimaisella työntekijällä. Vastaavaaperiaatetta sovelletaan myös ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisiin perheineen.

Taloudellista toimintaa harjoittavan henkilön määrittelySelvitä EU/ETA-kansalaisen tai Sveitsin kansalaisen tekemän toimeentulotukihakemuksenyhteydessä, työskenteleekö hän työntekijänä.

Toimeentulotukilaissa ei ole työntekijä-termiä. Työsuhteena voidaan pitää todellista, korvaustavastaan suoritettavaa taloudellista toimintaa. Ei ole estettä sille, että työ on osa-aikaista tai muutenmatalapalkkaista työtä.

Työntekijäksi voidaan määritellä esimerkiksi 12 tuntia viikossa työskentelevää musiikinopettaja,enintään kaksi tuntia päivässä työskentelevä siivoustyöntekijä ja opintojen ohella työskenteleväopiskelija. Jos kyse on työntekijästä, pyydä hakijaa toimittamaan työnantajalta hankittu selvitystyösuhteesta. Riittävänä selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi työsopimusta. Jos henkilönviikottaista tai kuukausittaista työmäärää ei ole työsopimuksessa määritelty, työaika saattaa selvitähakemuksen mukana toimitetuista palkkalaskelmista tai muista hakemuksen liitteistä.

Oikeutta toimeentulotukeen taloudellisen toiminnan perusteella ei synny jos taloudellinen toimintajoko työntekijänä on vain näennäistä ja taloudellisesti merkityksetöntä tai hakija ei toimitayllä mainittuja selvityksiä, joiden avulla asiasta voidaan varmistua. Katso kohta Työelämänulkopuolella olevat EU/ETA-kansalaiset sekä vastaavat Sveitsin kansalaiset. Oikeus kiireelliseen javälttämättömään toimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksin asiakkaan eduksi

EU/ETA- sekä Sveitsin kansalaisten työntekijä-aseman säilyminen jamerkitys suhteessa perustoimeentulotukeen

Toimeentulotukilaissa ei ole erillistä sääntelyä EU/ETA-kansalaisen aseman säilymisestä niissätapauksissa, joissa henkilö on syystä tai toisesta lopettanut työntekonsa työntekijänä.

Jos hakija on EU/ETA-kansalainen, joka ei enää ole työntekijä, oleskelun vakinaisuutta ei tarvitsetarkemmin selvittää, jos:

• joutuu tilapäisesti työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi. Tilapäisenä aikana onpidettävä 300 arkipäivää työkyvyttömyyden osalta. Tapaturmakorvauksen osalta tilapäisenäaikana voidaan pitää vuotta vahinkopäivästä.

25


• yli vuoden työskenneltyään joutuu tahtomattaan työttömäksi ja on rekisteröitynyt työnhakijaksiTE-toimistossa. Tältä osin työntekijästatus pysyy niin kauan kun hakija on työnhakijana.

• aloittaa ammatillisen koulutuksen, joka liittyy hänen aiempaan työskentelyynsä• aloittaa muun ammatillisen koulutuksen jos on tahtomattaan työttömänä. Tältä osin

työntekijästatus pysyy koulutuksen keston ajan.

Työntekijä, joka alle vuoden kestäneen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä tai kahdentoistaensimmäisen kuukauden aikana joutuu työttömäksi tahtomattaan ja on rekisteröity työttömäksityönhakijaksi, säilyttää työntekijästatuksensa kuuden kuukauden ajan. Lue lisää Taloudellistatoimintaa harjoittavat EU/ETA- kansalaiset ja Sveitsin kansalaiset ja heidän perheensä.

Jos hakijan työsuhdetta ja sitä kautta syntyvää työntekijästatusta ei oletoimeentulotukihakemuksen yhteydessä aikaisemmin selvitetty, se tulee hakemuksen käsittelynyhteydessä selvittää pyytämällä selvitys työsuhteesta.

Jos hakijan työntekijästatus lakkaa, hänen osalta on tehtävä tapauskohtainen kokonaisarviooleskelun vakinaisuudesta. Tältä osin harkinnassa huomioon otetaan vastaavat seikat kuinmuidenkin ulkomaalaisten osalta. Mahdollinen hylkäävä päätös on aina perusteltava jaasiakkaalle annettava valituskelpoinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Oikeus kiireelliseen javälttämättömään toimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksin asiakkaan eduksi.

Katso myös Työelämän ulkopuolella olevat EU/ETA-kansalaiset sekä vastaavat Sveitsinkansalaiset.

EU/ETA-kansalaiset sekä Sveitsin kansalaiset työnhakijoina sekä suhdeperustoimeentulotukioikeuteen

EU/ETA-kansalaista tai Sveitsin kansalaista, joka saapuu Suomeen työnhakuun, kohdellaansuhteessa toimeentulotukioikeuteen eri tavalla kuin täällä jo työskentelevää, joka on jo saanut ns.työntekijä-statuksen.

Tällaisella työtä hakevalla henkilöllä on perheineen oikeus oleskella Suomessa kolme kuukauttaja tämä määräajan jälkeenkin kohtuullisen ajan, jos hän edelleen hakee töitä ja hänellä ontosiasialliset mahdollisuudet löytää töitä. Riittävänä aikana tavanomaisessa tapauksessa voidaanpitää kuutta kuukautta sen suhteen, onko hakijalla tosiasiallisia mahdollisuuksia löytää työpaikka.

Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana EU/ETA-maan kansalaiset, jotka ovat työnhakijoita,kuuluvat lähtömaansa sosiaaliturvaan. Toimeentulotukioikeuden näkökulmasta on arvioitava,onko työnhakijan oleskelua Suomessa tänä aikana pidettävä vakinaisena siinä määrin, että hakijaolisi muiden toimeentulotukilain edellytysten täyttyessä oikeutettu muuhun kuin kiireelliseentoimeentulotukeen. Toimeentulotukilaissa ei ole erillistä sääntelyä tämän henkilöryhmänoikeudesta toimeentulotukeen. Katso myös oleskelun vakinaisuuden arviointikriteereitä.

Lähtökohtaisesti oleskelun tosiasiallisen luonteen voidaan työtä hakevan unionikansalaisenosalta katsoa oleskelun peruste ja pituus sekä lähtömaasta saatu sosiaaliturva huomioidenensimmäisen kolmen kuukauden osalta olevan muuta kuin vakinaista. Näin ollen kyseiselläryhmällä ei ole pääsääntöisesti oleskelun tilapäisyyden vuoksi ensimmäisen kolmen kuukaudenaikana oikeutta muuhun kuin kiireelliseen toimeentulotukeen. Arvio on tässäkin tapauksessatehtävä tapauskohtaisesti ja hakijan kokonaistilanne ja tuen tarve yksilöllisesti arvioiden. Tämänmääräajan jälkeen unionikansalaisten ja heidän perheidensä osalta on tehtävä tapauskohtainenkokonaisarvio oleskelun vakinaisuudesta. Tältä osin harkinnassa huomioon otetaan vastaavatseikat kuin muidenkin ulkomaalaisten osalta sekä selvitettävä lähtömaasta saadut mahdollisettulot ja etuudet. Mahdollinen hylkäävä päätös on aina perusteltava ja asiakkaalle annettavavalituskelpoinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Oikeus kiireelliseen ja välttämättömääntoimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksin asiakkaan eduksi.

26


Lue lisää Tilapäisesti oleskelevan oikeudesta välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen.

Työelämän ulkopuolella olevat EU/ETA-kansalaiset sekä vastaavatSveitsin kansalaiset

Toimeentulotukilaissa ei ole erillistä sääntelyä työelämän ulkopuolella olevien EU/ETA-kansalaisten ja Sveitsin kansalaisten asemasta ja oikeudesta toimeentulotukeen. Tähän ryhmäänkuuluvat muun muassa opiskelijat ja eläkeläiset ja muut henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta oletaloudellisesti aktiivisia kuten esimerkiksi henkilöt, jotka eivät ole koskaan työskennelleet eivätkäole työnhakijoina.

Kun huomioidaan tämän ryhmän osalta oleskelun pituus sekä lähtömaasta mahdollisestisaatu sosiaaliturva, oleskelun tosiasiallisen luonteen voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevanensimmäisen kolmen kuukauden osalta tosiasiallisesti muuta kuin vakinaista. Näin ollenkyseisellä ryhmällä ei ole pääsääntöisesti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana oikeuttamuuhun kuin kiireelliseen toimeentulotukeen. Arvio on tässäkin tapauksessa tehtävätapauskohtaisesti ja hakijan kokonaistilanne ja tuen tarve yksilöllisesti arvioiden. Oikeuskiireelliseen ja välttämättömään toimeentulotukeen tulee aina turvata puutteellisinkin selvityksinasiakkaan eduksi. Lue lisää Tilapäisesti oleskelevan oikeudesta välttämättömään ja kiireelliseentoimeentulotukeen.

Muuta kuin lyhytaikaisesti myönnettävää kiireellistä toimeentulotukea varten edellytetään,että hakija oleskelee vakinaisesti Suomessa. Kysymystä työelämän ulkopuolella olevan EU/ETA-kansalaisen tai Sveitsin kansalaisen oleskelun vakinaisuudesta ja sitä kautta syntyvästäperustoimeentulotukioikeudesta joudutaan arvioimaan yllä todettu huomioiden lähinnä, kun hakijaon oleskellut maassamme yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta.

Vaikka oikeus toimeentulotukeen ei määrity työelämän ulkopuolella olevien unionikansalaistenosalta esimerkiksi oleskeluoikeuden rekisteröinnin perusteella, rekisteröintiä voidaan kuitenkinkäyttää apuna arvioitaessa henkilön oleskelun vakituisuutta sekä sitä kautta syntyväätoimeentulotukioikeutta. Vakinaisen oleskelun osalta vakinaisuutta puoltavina seikkoina voidaanmyös pitää vakituisena pidettävää asuntoa, kotikuntalain mukaan määrittyvää kotikuntaa,hakijan tarkoitusta jäädä Suomeen pidempiaikaisesti sekä esimerkiksi työnteon kauttasyntyneitä siteitä. Jos hakijan tai perheen katsotaan hakemuksen käsittelyssä tehtävän arvionyhteydessä oleskelevan kunnassa vakituisesti, heillä on oikeus toimeentulotukilain mukaiseenperustoimeentulotukeen muiden yleisten edellytysten täyttyessä. Katso myös oleskelunvakinaisuuden arviointikriteereitä.

Työelämän ulkopuolella olevat EU/ETA-kansalaisten sekä vastaavien Sveitsin kansalaistenosalta arvio toimeentulotukioikeudesta vakinaisen oleskelun osalta on tehtävä kokonaisuutenajokaisen hakijan osalta erikseen. Näin ollen esimerkiksi perheen jäsenille voi syntyä erilainenoikeus perustoimeentulotukeen. Mahdollinen hylkäävä päätös on aina perusteltava ja asiakkaalleannettava valituskelpoinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen.

1.4.2.5.6. Pohjoismaiden kansalaisetPohjoismaiden kansalaisten toimeentulotukioikeuden osalta on otettava huomioon EU-oikeudensääntelyn ohella pohjoismainen sosiaalipalvelusopimus. Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen2 artiklan mukaan se soveltuu toimeentulotukeen.

Pohjoismaan kansalaiset rinnastetaan lähtökohtaisesti Suomessa vakinaisesti oleskeleviin.Näin ollen Pohjoismaan kansalaisilla on oikeus toimeentulotukilain edellytysten mukaisestiperustoimeentulotukeen kuten muilla Suomessa vakinaisesti oleskelevilla jo tilapäisen oleskelunperusteella. Sopimus myös takaa pohjoismaan kansalaiselle oikeuden käyttää suomen ja

27


ruotsin kielen ohella joko tanskaa, islantia tai norjaa asioidessaan. Kelan tulee tällöin huolehtiatarvittaessa tulkitsemisesta näillä kielillä.

1.4.2.6. VangitVangilla tarkoitetaan suljetussa vankilassa tai avovankilassa ehdotonta vankeusrangaistustasuorittavaa henkilöä sekä tutkintavankeudessa olevaa henkilöä. Vankilat vastaavat vangintoimeentulosta (perushuolto, ruokahuolto ja asuminen) yleensä samojen periaatteiden mukaisestiriippumatta siitä minkä tyyppisestä vankeusrangaistuksesta on kysymys. Joissakin vankiloissakuitenkin noudatetaan vankien omatoimista ruokahuoltoa joko kokonaan tai osittain.

Vankeuslajilla ei ole merkitystä toimeentulotukioikeutta arvioitaessa. Vankeusrangaistuksensuoritustapa voi vaikuttaa vangille maksettaviin tuloihin.

Valvotussa koevapaudessa tai yhdyskuntaseuraamusta suorittava voi hakea etuuksia normaalisti,joten heihin ei sovelleta vankeja koskevaa ohjeistusta. Valvottuun koevapauteen vanki voi päästätuomion loppupuolella. Lupaa ei yleensä myönnetä ennen kuin koevapauteen päästettäväntoimeentulo ja asuminen valvotun koevapauden aikana on selvitetty. Tämän vuoksi vankila-aikanatehdään valvottuun koevapauteen kohdistuvia hakemuksia.

Perusosaan kuuluvat menotToimeentulotuen myöntäminen vangille arvioidaan aina tapauskohtaisesti asiassa saadunselvityksen perusteella. Arvio tehdään vangin todellisen tilanteen perusteella. Vangille voidaanmyöntää perustoimeentulotukea, jos hänellä on perustoimeentulotuella katettavia tarpeellisiamenoeriä, jotka eivät kuulu vankilan järjestämään ylläpitoon. Näistä menoeristä on aina esitettäväselvitys. Selvitys voi olla kuitti tai vapaamuotoinen erittely menosta ja sen määrästä.

Vangin saama ylläpito kattaa pääosin perusosalla katettavat menot, joten vangilla ei ole yleensäoikeutta perusosaan. Vankila järjestää vangille perushuollon, ruokahuollon ja asumisen. Muihinperusmenoihin vangeilla voi olla oikeus saada toimeentulotukea.

Perusosaan kuuluvat menot, jotka eivät kuulu vankilan tarjoamaan ylläpitoon, katetaanensisijaisesti vangin saamilla toiminta- ja käyttörahoilla. Tällaisia menoja voivat olla kustannuksetyhteydenpidosta läheisiin, ostot laitosmyymälästä, vaatemenot ja vähäiset hygieniamenot.

Menojen määränä pidetään yleensä vankilassa maksettavan normaalin käyttörahan määrää 1,60euroa rangaistusajaksi luettavaa päivää kohti (48 euroa kuukaudessa). Jos tutkintavanki ei saakäyttö- tai toimintarahaa, hänen laskelmassaan voidaan huomioida käyttörahaa vastaava määrävähäisiä menoja. Käyttöraha maksetaan kaikille vangeille, myös tutkintavangeille.

Rikosseuraamuslaitos vastaa vangin tutkintavankeusajan ja vankeusajan vaatetuksesta. Vaatetuson vankivaatetusta eikä sovellu vankilan ulkopuolella käytettäväksi. Suljetussa vankilassavangit saavat käyttää omia vaatteitaan. Vankilan on järjestettävä vangille tilaisuus hänen omienvaatteidensa pesuun tai niiden pesettämiseen. Avolaitoksessa vangin on käytettävä omiavaatteitaan. Tutkintavanki saa käyttää omia vaatteitaan ja hän vastaa käytössään olevienomien vaatteidensa huollosta. Vankila järjestää tutkintavangille mahdollisuuden vaatteidensapesuun tai niiden pesettämiseen. Vangin vaatemenot katetaan toiminta- tai käyttövaroilla taiavovangin kohdalla mahdollisilla palkkatuloilla. Jos hakemuksessa esitetään vaatekustannuksia,perustellusta syystä ja vankilan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön selvityksen perusteellahakemuksella voidaan edellä mainitun 48 euron lisäksi huomioida vähäinen, peruosan vaatteidenja jalkineiden laskennallista osuutta vastaava määrä enintään 44 euroa kuukaudessa. Harkinnassaon huomioitava vaatetuksen tarpeellisuus ja käyttötarve.

28


Jos vanki on tutkittavana tai hoidossa vankeinhoidon ulkopuolisessa terveydenhuollonyksikössä, hänen käyttövaransa määrittyy pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan käyttövaranmukaan. Vuonna 2018 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön käyttövara on 108 euroakuukaudessa. Käyttövara huomioidaan menona tutkittavana olevan vangin laskelmassa.

Esimerkki

Perusosalla katettavat menot

Hakija A suorittaa vankeusrangaistusta Helsingin vankilassa. A hakeeperustoimeentulotukea talvitakkiin sekä ylimääräiseen iltapalaan. Hakija esittää iltapalantarpeellisuuden perusteeksi selvityksiä sairaudesta, jonka vuoksi A:n on ruokailtavasäännöllisin väliajoin veren sokeritason ylläpitämiseksi.

Vankilat vastaavat vaatetuksesta vankilajakson aika. Vaatetukseen kuuluvat myösulkoilun edellyttämät talvivaatteet. Perustoimeentulotukea voidaan perustellustasyystä myöntää vankilasta poistumiseen käytettäviin vaatteisiin sekä vapautumisenjälkeiseen aikaan. Myös ruokahuolto on vankilan järjestämisvastuun piirissä, jotenperustoimeentulotuki iltapalaan ei ole mahdollista.

Hakija B suorittaa vankeusrangaistusta avolaitoksessa. Aikaisemminvankeusrangaistuksen ensimmäiset vuodet on suoritettu suljetussa vankilassa. B hakeeperustoimeentulotukea talvitakkiin sekä muuhun vaatetukseen. Hakija esittää menojentarpeellisuudesta vankilan sosiaalihuollon ammattihenkilön selvityksen, jonka mukaanB:llä ei ole entuudestaan talvitakkia tai ehjiä siviilivaatteita. Näitä hän tarvitsee sekäavolaitoksen normaaliin toimintaan että päihdekuntotukseen 1 krt/viikossa vankilanulkopuolella osallistuessaan. Perustoimeentulotukena voidaan esitetyistä perustelluistasyistä huomioida kertaluonteisesti enintään 44 euroa kuukaudessa. Tarpeellisuuttaarvioitaessa on huomioitava B:n tarve käyttöö vaatetusta päivittäin avolaitostoimintaanosallistuakseen.

Muut perusmenot

Terveydenhuoltomenot

Vankien terveydenhoito, sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus maksetaan valtion varoista. Josvanki esittää terveydenhuoltomenoja, selvitetään ensin, kuuluuko meno rikosseuraamuslaitoksenvastuulle. Selvitä asia tarvittaessa vankilasta. Jos rikosseuraamuslaitos ei vastaa hoidosta, menonhuomioimisen edellytys on, että terveyspalvelu on vangille tarpeellinen ja että vankilan lääkäri onantanut hoitoon puoltavan lausunnon ja vankilan johtaja päättänyt poistumisluvasta. Myös vankienon hankittava terveyspalvelut julkisesta terveydenhuollosta ja menoina voidaan huomioida vainjulkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Vangeille voidaan antaa vankilassa ensiapuluonteista hammashoitoa, jos se on välttämätöntäsairauden vuoksi tai huomattavan vahingon ehkäisemiseksi. Ei -kiireellisen hammashoidon vankikustantaa itse. Hammasproteesikulujen osalta edellytetään, että vankilan hammaslääkäri on tehnythoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Selvitä aina ensin vankilan järjestämisvastuu.

Vangille voi syntyä terveydenhuoltoon liittyviä matkakustannuksia, joita vankeinhoito ei kata.Matkojen huomioimisen edellytys on hoidon tarpeellisuus ja vankilan lääkärin lupa.

Lääkkeiden käyttö vankilassa edellyttää vankilan lääkärin lupaa. Vankeinhoito toimittaa vangillelääkkeet myös poistumislupien ajaksi.

Äkillisissä tilanteissa (esim. poistumisluvan aikana ilmennyt yllättävä lääkemeno) voidaanvangin yhteydenoton perusteella myöntää kiireellisenä maksusitoumuksena. Poistumisluvat ovat

29


useimmiten vain 3 vuorokauden mittaisia, joten maksusitoumus on rajattava tämän mukaisesti.Maksusitoumusta haettaessa on aina esitettävä resepti.

Jos vangilla ei ole vankila-aikana määrättyä lääkettä poistumisluvan aikana käytössään ja hänesittää selvityksen esimerkiksi lääkkeen katoamisesta, lääkemenoon voidaan myöntää rajattumaksusitoumus. Lääkemääräyksen olemassaolosta hankitaan selvitys vankilasta. Maksusitoumusrajataan ko. lääkkeeseen pienimmän pakkauskoon mukaisesti.

Esimerkki

Kiireellinen lääketarve

Hakija sairastuu poissaolonsa aikana ja saa reseptin terveyskeskuksesta.Kysymyksessä on viikon ajalle määrätty antibioottikuuri. Voit antaa maksusitoumuksenlääkkeen hankintaan, koska lääkkeen vaikuttavuus edellyttää lääkemääräyksenmukaista käyttöä eikä hakijalla ole mahdollisuutta ostaa pienintä pakkauskokoavähäisempää määrää lääkettä.

Rikosseuraamuslaitos saattaa vastata ulkomaalaisen vangin silmälasien hankintaanliittyvistä menoista. Tarvittaessa asia selvitetään. Jos hakemus on täytetty yhdessä vankilansosiaalityöntekijän tai sosiaalityötä tekevän erityisohjaajan kanssa, ei selvitystä yleensä tarvita.Muiden vankien silmälasien hankintaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muidenkin hakijoidenkohdalla. Lähtökohtaisesti silmälasit myönnetään maksusitoumuksena. Optikkona on ensisijaisestikäytettävä Kelan sopimuskumppaneita. Jos vanki ei voi asioida vankilan ulkopuolella eikähänellä ole mahdollisuutta käyttää Kelan sopimuskumppaneita, perustoimeentulotukenavoidaan huomioida optikon vankilakäynnistä aiheutuvia kustannuksia. Hakemuksessa onesitettävä vankilan selvitys (esim. sosiaalityöntekijän tai sosiaalityötä tekevän erityisohjaajanilmoitus hakemuksen liitteenä), että asiointi vankilan ulkopuolella ei ole mahdollista taitarkoituksenmukaista. Tällöin voidaan käyttää optikkoja, joiden kanssa vankila muutoinkin asioi.Silmälasit voidaan hankkia käynnin tehneeltä optikolta. Silmälasien hankinnasta aiheutuvameno voi olla kilpailutettua hintaa korkeampi ja voi sisältää esimerkiksi optikon matkoihin liittyviäkustannuksia. Lue lisää silmälasien myöntämisestä.

Matkakustannukset ja välttämätön henkilötodistus

Vankilaan saapuvan ja vankilasta vapautuvan matkakustannukset korvataan valtion varoistaSuomen alueella. Perustellusta syystä voidaan myös korvata joitakin muita matkakuluja.

Perustoimeentulotuessa menona voidaan huomioida matkoja, jos valtio ei vastaa niistä ja menokuuluu perustoimeentulotuen piiriin, kuten esimerkiksi matkakustannus henkilötodistuksenhankkimiseksi tai lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot siltä osin, kuin ne perustuvat kunnantoimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Perustoimeentulotuessaei voida huomioida menona esimerkiksi asioiden hoitamiseen, vapautumisen valmisteluun,pääsykokeisiin ja muun perheen kuin lapsen tapaamiseen liittyviä matkoja.

Muina perusmenoina voidaan huomioida myös välttämättömän henkilötodistuksen hankintameno.Henkilötodistuksen hankinta on yleensä välttämätöntä, jos vangilla ei ole todistusta lainkaan.

Esimerkki

C suorittaa vankeusrangaistusta suljetussa vankilassa. Hänellä ei saadunselvityksen perusteella ole henkilöllisyystodistusta. C hakee perustoimeentulotukeahenkilöllisyystodistuksen hakemuskuluihin, passikuviin ja hakemukseen liittyviinasiontimatkakuluihin. Perustoimeentulotuen menoeränä voidaan C:lle tehtävällälaskelmalla huomoida välttämättömän henkilötodistuksen hankintamenot, joihin kuuluvatC:n hakemat kuluerät.

30


Asumismenot

Perheettömän vangin asumismenoja voidaan huomioida lyhyen tuomion ajalta, kutenyleisessä asumistuessakin. Lyhyenä tuomiona pidetään yleensä enintään 6 kuukaudenvankeusrangaistusta. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella tästä voidaan erityisin perusteinpoiketa joitain kuukausia.

Esimerkki

D suorittaa suljetussa vankilassa yhteensä 7 kuukauden vankeusrangaistusta. Hän onhakenut asumismenojensa huomioimista perustoimeentulotuessa vankeusrangaistuksenajalta. D esittää hakemuksessaan selvityksen siitä, että on ennen vankeusrangaistustaollut pitkäaikaisasunnoton ja asunnon saaminen on ollut erityisen haasteellista. D:nmenona voidaan hänelle tehtävällä laskelmalla huomioida yhteensä 7 kuukauden ajanpoikkeuksellisesti asumismeno.

Jos asunto on jälleenvuokrattu, ei hyväksyttäviä asumismenoja ole. Jos vankeusaika ontiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se kestää yli 6 kuukautta, asumiskustannuksethyväksytään perustoimeentulotuen menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi jatyhjentämiseksi.

Jos vanki on perheellinen ja muu perhe hakee toimeentulotukea, vankia ei lasketa muuhunperheeseen kuuluvaksi. Perhettä ei ohjata välittömästi asunnon vaihtamiseen. Kohtuullisiaasumismenoja arvioitaessa vankeusrangaistusta suorittava perheenjäsen lasketaan perheenhenkilölukuun 6 kuukauden ajan ehdottoman vankeusrangaistuksen alkamisesta. Jos ehdotonvankeusrangaistus on kestoltaan vain joitain kuukausia pidempi kuin 6 kuukautta, tuomiotasuorittava voidaan laskea perheen henkilölukuun myös pidemmäksi ajaksi. Pidemmissä, yli 6kuukauden tuomioissa, kohtuullistamisharkinta tehdään 6 kuukauden jälkeen.

Vangin vapautuessa asumismenoja voidaan huomioida lähtökohtaisesti vapautumiskuukaudenalusta lukien. Jos vangin vapautumisen edellytyksenä on vankeinhoitoviranomaisten selvityksenmukaan vuokrattu asunto, asumiskulut voidaan huomioida enintään kuukauden ajaltaennen vapautumista. Vangille voidaan tehdä perustoimeentulotukea koskeva päätös jovankilassaoloaikana edellyttäen, että vapautumisajankohta on selvitetty. Muut kustannuksethuomioidaan vapautumispäivästä lukien.

Esimerkki

Normaalin tukioikeuden alkaminen

Hakija suorittaa tuomiota Helsingin vankilassa. Hän esittää selvityksen vapautumisesta1.6 ja hakee perustoimeentulotukea 15.3. Hänelle voidaan tehdä päätösvapautumisajankohdasta lukien ja muiden edellytysten täyttyessä myöntäävuokravakuus.

Vangin tulot

Ehdotonta vankeusrangaistusta suljetussa vankilassa suorittava vanki saa yleensä verotontatoimintarahaa ja käyttörahaa. Käyttöraha maksetaan kaikille vangeille ja toimintaanosallistumisesta maksetaan lisäksi toimintaraha.

Toimintarahaa maksetaan suljetussa vankilassa joko 3,01 tai 4,62 euroa toimintapäivää kohti.Osallistumispäivien määrä vaihtelee. Jos vanki on saanut toimintarahaa koko kuukauden (21 pv)säännölliseltä työ- ja toiminta-ajalta, hän saa käyttö- ja toimintarahaa yleensä keskimäärin joko111 euroa tai 145 euroa (21 x 3,01 + 30 x 1,60 tai 21 x 4,62 + 30 x 1,60). Avovankilassa vanki voisaada käyttörahan lisäksi toimintarahaa joko 4,62 euroa tai 7,35 euroa toimintapäivää kohti. Näinkoko kuukauden toimintaan osallistunut vanki voi saada yhteensä 145 euroa tai 202 euroa.

31


Osa avolaitosvangeista tekee työtä Rikosseuraamuslaitoksen ulkopuolisissa työkohteissa ja saatyöstä avolaitospalkkaa, joka on veronalaista tuloa, mutta josta ei enää vuoden 2018 alun jälkeenmakseta vankilalle ruoka- ja ylläpitokorvausta. Palkka maksetaan tehdyiltä työtunneilta joko 4,7euroa tai 5,0 euroa tunnilta. Myös avolaitospalkkaa saaville vangeille maksetaan käyttörahaa.Näin vanki, joka on tehnyt työtä avolaitospalkalla koko kuukauden koko säännöllisen työajan(esim. 8 tuntia päivässä) voi saada palkkaa ja käyttörahaa yhteensä joko 789 euroa tai 840 euroa.Avolaitospalkkaa saava vanki voi osallistua myös toimintaan, josta hän saa toimintarahaa, jolloinvangin kuukausiansiot jäävät edellä esitettyjä alhaisimmiksi.

Palkka maksetaan yleensä 2 viikon välein. Palkasta maksetaan vero. Toimintaraha maksetaankerran kuukaudessa.

Tutkintavangilla ei ole velvollisuutta tehdä työtä tai osallistua toimintaan. Jos tutkintavanki tekeetyötä tai osallistuu toimintaan, hänelle maksetaan toimintarahaa kuten vankeusvangeille.

Vähäiseen määrään (50 euroa) liittyvät säännökset koskevat muita kuin vankilasta saatuja käyttö-ja toimintarahoja tai palkkoja, esimerkiksi sukulaisten avustuksia.

Palkka, toimintaraha ja käyttöraha ovat laskelmassa huomioitavaa tuloa.

Lisäksi on huomattava, että suljetun vankilan vanki ja avolaitoksen vanki voivat ilmoittautuavankeusaikana työttömäksi työnhakijaksi, mutta heillä ei ole toimeentulotukilain mukaanvelvollisuutta siihen eikä myöskään oikeutta työttömyysetuuteen. Avolaitosvanki voi kuitenkinkäydä töissä tai opiskella tietyin edellytyksin vankilan ulkopuolella.

Jos vankila ei tarjoa vangeille kaikkia päivittäisi ateroita, se maksaa ruokarahaa 1,5 euroaaamiaista, 2,5 euroa lounasta ja päivällistä sekä 1,10 euroa iltapalaa varten, jollei vankila hankiasuinosastolla vamistettavien ateridoien raaka-aineita. Vangin mukana olevaa pientä laste vartenannetaan lisäksi puolet vangille annettavasta summasta. Rikosseuraamuslaitoksen maksamaaruokarahaa ei huomioida laskelmassa tulona vangin eikä hänen mukanaan mahdollisesti olevanlapsen osalta. Koska vangin mukana olevan lapsen ylläpito hoidetaan lähtökohtaisesti vankilantoimesta, ei laskelmalle viedä esimerkiksi perusosan ruuan osuutta. Sen sijaan esimerkiksikertaluonteisia vaatemenjoa, terveydenhuoltomenoja ja välttämättömän henkilötodistuksen menojavoidaan huomioida kuten vangeilla.

1.4.2.6.1. Hakeminen ja ratkaiseminenVangin perustoimeentulotukea arvioitaessa selvitetään tosiasiallisesti käytettävissä olevattulot, varat ja menot. Palkka, toimintaraha ja käyttöraha ovat laskelmassa huomioitavaatuloa. Perusosaan kuuluvat menot, jotka eivät kuulu vankilan tarjoamaan ylläpitoon, katetaanensisijaisesti vangin saamilla toiminta- ja käyttörahoilla. Menojen määränä pidetään yleensävankilassa maksettavan normaalin käyttörahan keskimääräistä määrää 48 euroa. Sekäperusosalla että muina perusmenoina katettavat menot voivat olla tätä suurempiakin, jotenlaskelma on aina tehtävä.

Tulojen ja varojen määrä tarkistetaan vankilan maksukortin tiliotteelta tai vankilan tilikortilta.Ensimmäisen hakemuksen yhteydessä vangilta pyydetään myös normaalit tiliotteet sekätarvittaessa selvitykset varallisuudesta. Kerran pyydettyjen selvityksen perusteella voidaan yleensätoimia kalenterivuoden ajan. Tutkintavangilta pyydetään tilikortti vankeuden alusta alkaen, koskatutkintavangin varojen käyttöä ei ole rajattu. Vankila-aikainen toimeentulotuki maksetaan vanginomalle Rikosseuraamuslaitoksen Prepaid-tilille.

Tarvittaessa asioita selvitetään hakemuksessa nimetyltä yhteyshenkilöltä.

Käsittelijä voi tarkistaa tiedon vankilassaolosta Oiwassa olevasta vankilailmoituksesta.

32


Pyydä hakijalta

• Kelan hakemuslomake. Myös esimerkiksi vapaamuotoinen hakemus hyväksytään. Varmistu,että hakemuksella on Kelan hakemuslomaketta vastaavat tiedot. Tarvittaessa puuttuvia tietojaon täydennettävä kysymällä asiakkaalta lisätietoja.

• vankilan maksukortin tiliote tai tilikortti• vankilan palkkalaskelma /ansiokortti (selviää käyttö- ja toimintarahan ja palkan suuruus)• hakijan tiliotteet (siviilitiliote)• selvitykset menoista (esim. lasku tai vapaamuotoinen selvitys)• ja kysy tarvittaessa mihin päätös postitetaan (päätös postitetaan ilmoitettuun osoitteeseen).

Hakija voi myös antaa suostumuksen, että vankeinhoidon viranomainen voi antaa tarvittaessatoimeentulotukihakemusasiassa Kelalle lisätietoja.

Järjestelmässä kirjataan erityistilannetiedoksi ” Vankilassa”, jolloin hakijan laskelmaan ei tuleperusosaa. Jos henkilöllä on perusosaan kuuluvia, laskelmassa huomioitavia menoja, niistätarvitaan selvitykset (kuitit tai muu selvitys). Ne rekisteröidään hyväksytyiltä osin lajilla ’Muutmenot’.

Esimerkki

Perusmenojen ja muiden perusmenojen huomioiminen

Hakija kertoo suorittavansa vuoden mittaista vankeusrangaistusta suljetussa vankilassa.Hän esittää perustoimeentulotukeen kuuluvina menoina mm. laitosmyymäläostoksia 25euroa, laskun henkilöllisyystodistuksen hankinnasta 50 euroa sekä hankintaan liittyvätmatkakustannukset 12 euroa. Hän on myös joutunut ostamaan antibioottikuurin 25 euroavankilasta poissaoloaikanaan. Lisäksi hän kertoo tarvitsevansa uudet silmälasit. Vankilanmaksukortin tiliotteen mukaan A:lle on maksettu toiminta- ja käyttörahoja yhteensä 72euroa.

Pyydä ensimmäisessä hakemuksessa myös normaalit tiliotteet. Ne vaikuttavatlaskelmassa.

Laskelma

Tulot + 72,00

Menot -112,00

(25 e + 50 e + 12 e + 25 e)

(enimmillään perusosaan kuuluvat menot voivat yleensä olla vangin käyttörahan 48 esuuruiset)

__________________________________

Alijäämä -40,00 euroa

Laskelma on 40 e alijäämäinen ja voit myöntää hakijalle maksusitoumuksensilmälaseihin.

Esimerkki

Miten paljon perusosalla hankittavaksi tarkoitettuja menoja voidaan huomioida?

Hakija kertoo suorittavansa vuoden mittaista vankeusrangaistusta suljetussa vankilassa.Hän esittää menoina laitosmyymäläostoksia 150 euroa, laskun henkilöllisyystodistuksenhankinnasta 50 euroa sekä hankintaan liittyvät matkakustannukset 12 euroa. Hänon myös joutunut ostamaan antibioottikuurin 25 euroa vankilasta poissaoloaikanaan.

33


Lisäksi hän kertoo tarvitsevansa uudet silmälasit. Vankilan maksukortin tiliotteen mukaanhakijalle on maksettu toiminta- ja käyttörahoja yhteensä 72 euroa.

Laskelma

Tulot + 72,00

Menot -135,00

(48 e (150) + 50 e + 12 e + 25 e)

___________________________________

Alijäämä -63,00 euroa

Vaikka hakijan ostot ovat 150 euroa, huomioi hakijan perusosaan kuuluvina ostoinaenintään normaali käyttövaroina maksettava määrä 48 euroa. Laskelma on 63 euroaalijäämäinen ja voit myöntää hakijalle maksusitoumuksen silmälaseihin.

Kun asiakas vaatii perusosaan kuuluvien menojensa huomioimista laajemmin kuin 48 euroa, tuleemenot yksilöidä, jotta asiakkaan yksilöllinen tarve voidaan arvioida.

Esimerkki

Tilanne, jossa hakija tarvitsee vain maksusitoumuksen silmälaseihin

Hakija kertoo suorittavansa vuoden mittaista vankeusrangaistusta suljetussa vankilassa.Vankilan maksukortin tiliotteen mukaan hänelle on maksettu käyttörahoja yhteensä 48euroa. Lisäksi hän kertoo tarvitsevansa uudet silmälasit

Huomioi hakijan tuloina 48 euroa. Hakija voi tällä käyttörahalla hankkia perusosaanliittyviä pieniä hankintoja, mutta suurempia muita perusmenoja kuten silmälaseja sillä eivoi hankkia. Vie menoksi 48 euroa ja myönnä maksusitoumus silmälaseihin.

Hakeminen vapautumisen jälkeiselle tai valvotun koevapauden ajalleKun ehdoton vankeusrangaistus päättyy ja vanki hakee sen jälkeiseen aikaan tarkoitettuatoimeentulotukea, vapautuneen vangin tulee esittää vankilan maksukortin tiliote taivankilan tilikortti. Vangin tulona otetaan huomioon vankilan maksamat palkat, mutta eitoiminta- ja käyttörahaa. Avovankilasta vanki saa myös palkkakuitin, joka tulee esittää. Josvanki vapautuu kesken kuukauden, perusosa voidaan myöntää vain osalta kuukautta elivapautumispäivästä alkaen. Hakemuksessa tulee esittää vankilaviranomaisen antama selvitysvapautumisajankohdasta. Selvitys voi olla vapaamuotoinen.

Kun vanki on vapautumassa, tarkistetaan aina, onko vangilla siviilitiliä käytössä. Vapautuvanvangin toimeentulotuki maksetaan ensisijaisesti vangin siviilitille. Jos vangilla ei ole omaatiliä käytössä, voidaan vangille hakea Kelan prepaid-kortti ja maksaa toimeentulotuki sinne.Samalla voidaan vapautuvaa vankia ohjata avaamaan siviilitili. Vankilan maksukortin tilille eivapautumispäivästä lähtien voi maksaa muut kuin Rikosseuraamuslaitos. Vapautumisen jälkeen eitoimeentulotukea voida maksaa vankilan maksukortin tilille.

Täydentävän tai ehkäisevät tuen piiriin kuuluvat menotTäydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen piiriin kuuluvat esimerkiksi harrastus- javirkistystoiminnan menot sekä matkat, jotka aiheutuvat yhteydenpidosta omaisiin. Myösvalmistautumisesta vankilan ulkopuoliseen elämään sekä koti-irtaimiston pitkäaikaisestavarastoinnista vankeuden ajaksi johtuvat menot kuuluvat täydentävään tai ehkäisevään tukeen.

34


Kun hakija esittää em. menoja ja pyytää hakemuksen siirtämistä, ratkaise ensinperustoimeentulotuen piiriin kuuluvat erät ja siirrä sen jälkeen hakemus kuntaan.

1.4.2.7. Kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollonavo- ja laitospalvelut

Kunnat tukevat asiakkaiden asumista järjestämällä laitos- ja avopalveluita. Kunnat voivat järjestäälaitos- ja avopalveluita itsenäisesti, kuntayhtymän jäsenenä tai ostamalla palvelut muilta kunniltatai yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakkaalle voidaan myös antaa palveluseteli, jolla palvelun voiostaa. Asumisen tukipalvelut määräytyvät asiakkaan toimintakyvyn ja yksilöllisen avuntarpeenperusteella.

Laitospalveluita järjestetään lyhyt- tai pitkäaikaisena hoitona, josta peritään laitoshoidonasiakasmaksu.

Avopalveluita ovat tuettu asuminen kotona, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen.

Kunnat perivät järjestämästään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista asiakasmaksuja.Asiakasmaksuista huomioidaan menoina ne osuudet, jotka kuuluvat perustoimeentulotuen muihinperusmenoihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakasmaksut ovat joko tasasuuruisia tai tulosidonnaisiaeli maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja.

Terveydenhuoltolain perusteella määrätyt asiakasmaksut ovat tasasuuruisia tai asiakkaanmaksukyvyn mukaan määräytyviä tulosidonnaisia maksuja. Tulosidonnaiset terveydenhuoltolainperusteella määrätyt asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Näihinmaksuihin ohjataan aina hakemaan alentamista.

• Tasasuuruisia terveydenhuoltolain perusteella määräytyvien palveluiden asiakasmaksujalaitospalveluissa ovat lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut esimerkiksi sairaalanhoitopäivämaksu. Myös päihdehuoltoa voidaan järjestää lyhytaikaisena terveydenhuollonlaitospalveluna. Muita tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja ovat mm. muutterveyskeskusmaksut ja sairaalan poliklinikkamaksut jne.

• Tulosidonnaisia terveydenhuoltolain mukaisista palveluista perittäviä asiakasmaksuja ovatpitkäaikaisesta kotisairaanhoidosta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävät asiakasmaksut.

Sosiaalihuollon palveluista määrätyt asiakasmaksut ovat tasasuuruisia tai asiakkaanmaksukyvyn mukaan määräytyviä tulosidonnaisia maksuja. Jos sosiaalihuollon palveluistamäärätyt asiakasmaksut aiheuttavat toimeentulotuen tarpeen, ohjataan asiakasta hakemaanasiakasmaksun alentamista tai vapauttamista.

• Avopalveluissa sosiaalihuoltolain perusteella määräytyviä asumispalveluita ovat tuettuasuminen kotona, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen.

• Sosiaalihuoltolain perusteella järjestettyjä laitospalveluja on sekä lyhytaikaista ettäpitkäaikaista. Niistä on voitu määrä joko tasasuuruinen- tai tulosidonnainen maksu.Laitospalveluissa sosiaalihuoltolain perusteella määräytyviä palveluita ovat esimerkiksipäihdekuntoutus tai vanhainkotihoito.

1.4.2.7.1. Pitkä- ja lyhytaikainen laitoshoitoLaitoshoidolla tai sitä vastaavalla hoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältäväätoimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikössä.

35


Laitoshoitoa järjestetään lyhyt- tai pitkäaikaisena ja siitä peritään laitoshoidonasiakasmaksu. Laitoshoidossa olevalle hyväksyttäviä menoja voivat joissain tilanteissa ollaperustoimeentulotukeen kuuluvat kustannukset, jotka eivät sisälly laitoksen tarjoamaan ylläpitoon.

Henkilölle järjestetty hoito on laitoshoitoa aina, kun se on järjestetty sairaalan vuodeosastolla,terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaavassa sosiaalihuollon laitoksessa, kutenvanhainkodissa, kehitysvammaisten erityishuollon keskuslaitoksessa ja päihdehuoltolaitoksessa.

Jos asiakas esittää laitospalvelusta määrätyn asiakasmaksun hyväksyttäväksiperustoimeentulotuen menona, selvitä:

• Onko kyseessä julkisesti järjestetty palvelu?• Onko kyseessä lyhyt vai pitkäaikainen laitospalvelu?• Onko kyseessä sosiaali- vai terveydenhuollon palvelusta määrätty asiakasmaksu?• Onko kyseessä tasasuuruinen asiakasmaksu vai asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä

tulosidonnainen asiakasmaksu?

Pitkäaikainen laitoshoitoLaitoshoito on pitkäaikaista, kun siitä on määrätty tulosidonnainen laitoshoidon asiakasmaksu.Yksin asuvalta asiakkaalta peritään kunnan päätöksen mukainen tulosidonnainen asiakasmaksu,joka on enintään 85 % tuloista, mutta enintään sen suuruinen, että asiakkaalle jää laitoshoidonaikaisiin omiin menoihin vähintään 108 euroa (107 euroa vuonna 2017).

Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessaavio- tai avoliitossa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot,maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Pitkäaikaisessalaitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuistakuukausituloista. Laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee kuitenkin jäädävähintään 108 euroa (107 euroa vuonna 2017) kuukaudessa. Jos molemmat puolisot ovatpitkäaikaisessa laitoshoidossa, maksu määräytyy yksin asuvan mukaan.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalla henkilöllä ei yleensä ole perustoimeentulotuen tarvetta,koska laitos vastaa ylläpidosta. Ylläpito sisältää kaiken elämiseen liittyvän esim. asumisen jaravinnon sekä lääkkeet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalla voi olla yksittäisiä menoja,esimerkiksi silmälasit tai oman asunnon asumismenot hoidon alkuvaiheessa, joita laitoshoito eikata. Esimerkiksi silmälasien osalta tulee selvittää laitoksesta niiden mahdollinen korvattavuusennen päätöksen antamista. Pitkäaikainen laitoshoito sisältää aina lääkkeet, tämän vuoksipitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle ei myönnetä maksusitoumusta apteekkiin.

Laitokseen siirtyvän asiakkaan asumismenoja voidaan huomioida siihen saakka, kun asuntomyydään, jälleen vuokrataan tai irtisanotaan kuitenkin enintään 6 kuukauden ajan. Aikalasketaan laitoshoidon alkamisesta. Tilanteesta riippuen aika voi olla myös lyhyempi ja erityisensyyn perusteella kuuden kuukauden aikaa voidaan myös pidentää. Jos erityisiä syitä ei ole,asumismenot hylätään kuuden kuukauden jälkeen. Asiakasta tai hänen edustajaansa ohjataanmahdollisimman pikaisesti asunnon irtisanomisen, jälleenvuokrauksen tai myymisen osalta.Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa laitokseen siirtyvä perheenjäsen lasketaan perheenhenkilölukuun vastaavasti. Jos omistusasunnon menoja huomioidaan, päätöksessä määrätääntuen takaisinperimisestä. Jos asiakasmaksupäätöksessä on huomioitu asumismenoja, niitä eierikseen huomioida menona toimeentulotuessa.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön perusosaa vastaavana määränä pidetään sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa määriteltyä henkilökohtaista vähimmäiskäyttövaraa,joka on 108 e/kk vuonna 2018. Jos hakija esittää perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluviamenoja, joita laitoshoito ei kata, nämä huomioidaan 108 euron lisäksi. Tuloina huomioidaan

36


asiakasmaksupäätöksessä hakijan käyttöön varattu määrä, joka on vähintään 108 e, mutta se voiolla suurempi riippuen henkilön tuloista.

EsimerkkiSeppo on ollut pitkäaikaisessa laitoshoidossa vuodesta 2016 lähtien. Seppo hakeetoimeentulotukea. Sepon nettotulot ovat yhteensä 1039,39 e. Asiakasmaksuksi onmääritelty 883,48 e. Sepolle on asiakasmaksupäätöksessä määritelty henkilökohtaiseksikäyttövaraksi 155,91 e.

Laskelma:

Tuloksi viedään Sepon henkilökohtainen käyttövara 155,91 e.

Menoksi viedään laitoksessa olevan käyttövara 108 e.

Laskelma jää ylijäämäiseksi +47,91 e.

Jos toinen avo- tai aviopuolisoista asuu kotona ja toinen on pitkäaikaisessa laitoshoidossa,käytetään molemmilla yksinasuvan perusosaa. Avo- tai aviopuolisoille tehdään erilliset päätökset.

Jos aviopuolisoista toinen on selvästi suurituloisempi, voidaan joutua selvittämään aviopuolisoidenelatuskykyä. Kun toinen tai molemmat aviopuolisot saavat toimeentulotukea, siitä voidaan päätellä,että aviopuolisolla ei ole elatuskykyä. Asiaa ei yleensä tässä tilanteessa tarvitse erikseen selvittää.

Vie järjestelmässä erityistilannetietoihin tieto laitoshoidosta. Lue lisää Onniin kirjaamisesta.

Lyhytaikainen laitoshoitoKun laitoshoito on lyhytaikaista, asiakkaalta peritään hoidon ajalta tasasuuruinen lyhytaikaisenlaitoshoidon maksu. Asiakkaan toimittamasta laskusta yleensä selviää, että kyseessä onlyhytaikainen laitoshoito. Kela ei selvitä erikseen laitoshoidon kestoa.

Laitoshoidon tulisi kattaa hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalistahyvinvointia edistävät palvelut. Lyhytaikaisen laitoshoidon aikana asiakkaalle voidaan ottaamenona huomioon muita perusmenoja, esimerkiksi oman asunnon vuokra-, sähkö- javakuutusmaksu. Jos hakija esittää terveydenhuoltoon liittyviä menoja, on selvitettävä voisiko hakijasaada palvelut laitoksesta.

Alle 30 vuorokautta tai tasan 30 vuorokautta kestävä lyhytaikainen laitoshoito ei vaikuta asiakkaanperusosaan. Yli 30 vuorokautta kestävän laitoshoidon jälkeen laitoshoidon ajalta lasketaanpäiväkohtainen perusosa. Aika lasketaan laitoshoidon alkamisesta. Koko kuukauden perusosastalaitoshoidossa olevalta vähennetään ravintomenot. Yksin asuvalla se on 250,52 euroa vuonna2018. Päiväkohtainen perusosa yksinasuvalla on 8,35 euroa (v. 2017 8,29 ) laitoshoitopäivältä.Yksittäiset kotonaolopäivät (1 – 5 päivää kuukaudessa) laitoshoidon aikana eivät vaikutaperusosan määrään. Jos kotonaolopäiviä on kuukaudessa yli viisi, voidaan asiakkaalle myöntääkotonaolopäiville täysi perusosa.

Yleensä lyhytaikainen laitoshoito laskutetaan jälkikäteen ja tieto laitoshoidosta saadaan laskusta.Menot huomioidaan sen kuukauden menoina, jolloin lasku erääntyy. Selvitä asiakkaalta, jatkuukolaitoshoito ja mitä palveluja se sisältää. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille tehdäänyhden kuukauden perustoimeentulotuen päätöksiä. Jo myönnetyn ajanjakson perusosaa eitakautuvasti korjata asiakkaan vahingoksi.

Lue lisää asiakasmaksun alentamisesta.

Jos asiakas on säännöllisesti viikon laitoshoidossa ja viikon kotona (intervalli tai vuorohoito),hänelle huomioidaan yli 30 vuorokautta kestävän laitoshoidon jälkeen perusosa vähennettynäravintomenoilla. Kotonaolojaksolla asiakkaalle huomioidaan perusosa normaalisti.

37

http://mdl-prod.kela.fi/moodle/mod/book/view.php?id=39817&chapterid=62417


EsimerkkiLyhytaikaisen laitoshoidon maksuPekka asuu yksin vuokra-asunnossa. Pekan tulot ovat yleinen asumistuki jasairauspäiväraha ja menona on vuokra. Pekka on saanut toimeentulotukeatammikuussa. Pekka hakee toimeentulotukea helmikuulle. Pekka on ollut sairaalassatammikuussa kaksi viikkoa ja lasku on hakemuksen liitteenä. Laskusta selviää, ettäPekka ei enää ole laitoshoidossa. Laskun eräpäivä on 25.2.

Lasku huomioidaan helmikuun menona. Laitoshoito ei vaikuta perusosaan, koska hoidonkesto on alle kuukauden.

EsimerkkiYli kuukauden kestävä lyhytaikainen laitoshoitoPekka asuu yksin vuokra-asunnossa. Pekan tuloina on yleinen asumistuki jasairauspäiväraha. Pekan menona on vuokra. Pekalle on tehty helmi- ja maaliskuullepäätös yksin asuvan perusosalla. Pekka hakee toimeentulotukea huhtikuulle. Pekkaon ollut sairaalassa 15.2 alkaen. Laskut helmi- ja maaliskuun laitoshoidoista ovathakemuksen liitteinä. Laskujen eräpäivät ovat 15.4.

Pekka on ollut yli 30 vuorokautta laitoshoidossa. Laskut huomioidaan menona. Helmi-ja maaliskuun päätöksiä ei tarkisteta takautuvasti. Ratkaisun yhteydessä tulee selvittää,jatkuuko laitoshoito huhtikuussa. Pekalle tehdään toimeentulotuen päätös kuukaudeksi,jos laitoshoito jatkuu.

Yli 30 vuorokautta kestävän laitoshoidon jälkeen laitoshoidossa olevan on yksinasuvanperusosa vähennettynä ravintomenoilla (250,52 euroa.)

Jos Pekan laitoshoito jatkuu 30.4 saakka, huhtikuun perusosa on 250,52 euroa.

Jos Pekan laitoshoito jatkuu 23.4 saakka, huomioidaan laitoshoidon ajalle 1.4. – 23.4 (23vrk) päiväkohtainen perusosa 8,35 euroa/päivä. Kotona olo ajalta 24.4. – 30.4 perusosaon yksin asuvan perusosa (7 vrk).

Jos Pekan laitoshoito ei jatku huhtikuussa, huhtikuulle huomioidaan yksin asuvanperusosa 491,21 euroa.

EsimerkkiSäännöllisesti toistuva lyhytaikainen laitoshoitoMatti on vuoroviikoin laitoshoidossa ja kotona 15.9 alkaen. Matin tuloina oneläkkeensaajan asumistuki ja eläkkeet. Matin menona on vuokra. Matti hakeeensimmäistä kertaa toimeentulotukea loka- ja marraskuulle.

Yli 30 vuorokautta laitoshoitoa tulee täyteen 15.10. Tämän jälkeen laitoshoidon päiviltäperusosa on 8,35 euroa/päivä.

Perusosa lokakuulle:

• Järjestelmään viedään 7 vuorokautta laitoshoidossa olevan perusosa (8,35 euroa/päivä)

• Järjestelmä laskee muulle ajalle yksin asuvan perusosan

Perusosa marraskuulle:

• Järjestelmään viedään 14 vuorokautta laitoshoidossa olevan perusosa (8,35 euroa/päivä)

38


• Järjestelmä laskee muulle ajalle yksin asuvan perusosan

Vie järjestelmässä erityistilannetietoihin tieto laitoshoidosta. Lue lisää Onniin kirjaamisesta.

1.4.2.7.2. Kunnan järjestämät avohuollon asumispalvelutKunnat voivat hankkia ja tarjota sosiaalihuollon asumiseen, hoivaan ja huolenpitoon liittyviäpalveluja avohuoltona monilla tavoin. Sosiaalihuoltolain asumispalveluja järjestetään henkilöille,jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä.Palvelut räätälöidään hakijan palvelutarpeen mukaisiksi ja niistä perittävät maksut jamaksuperusteet voivat poiketa kunta- ja palvelukohtaisesti toisistaan. Avohuollon asumispalvelunmuotoja ovat tuettu asuminen kotona, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen.Vie järjestelmässä erityistilannetietoihin tieto avohoidosta, jos asiakas käyttää avohuollonasumispalvelua.

Palveluasuminen on palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihinsisältyvät yleensä asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitäväja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta jasosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve onympärivuorokautista, järjestetään yleensä tehostettua asumispalvelua.

Jos asiakas saa avopalveluita, selvitä:

• Onko kyseessä julkinen kunnan järjestämä palvelu vai henkilön itsensä yksityisesti järjestämäpalvelu?

• Onko kyseessä tasasuuruinen asiakasmaksu vai asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvätulosidonnainen asiakasmaksu?

• Mitkä palveluista perittävät asiakasmaksut kuuluvat perustoimeentulotuessa huomioitaviinmenoihin?

Jos palvelu sisältää perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja, esimerkiksi hoitoa, huolenpitoatai asumisen menoja, voit huomioida niiden osuudet menona laskelmalla.

• Saunottamis- ja peseytymispalvelut voidaan huomioida menona laskelmalla 1.2.2018 alkaen,koska niiden katsotaan kuuluvan hoitoon ja huolenpitoon.

• Myös turvapalvelut (turvapuhelin, turvaranneke ja hälytyskäynnit) voidaan huomioidamuuna terveydenhuoltomenona, kun käytölle on todettu terveysperuste ja maksuperitään kunnan asiakasmaksun- tai sellaisen ostopalveluntuottajan, jolta kunta hankkiipalveluja, palvelumaksun, yhteydessä. Asiakkaan itse hankkimia turvapalveluja yksityisiltäpalvelujentuottajilta ei voida huomioida muina perusmenoina.

Jos palvelut, joista asiakas- ja palvelumaksut peritään, eivät kuulu muihin perusmenoihin tai nesisältyvät perusosaan, niitä ei voida huomioida menoina perustoimeentulotuessa. Tällaisia menojaovat esimerkiksi ateriapalvelumaksut. Poikkeuksellisesti näitä avopalveluista syntyviä menojavoidaan asiakkaan pyynnöstä siirtää suoraan kuntaan käsiteltäväksi.

Tee avohuollon palveluja saavalle yksin asuvalle asiakkaalle toimeentulotuen laskelma, huomioihakijan tulot ja varallisuus sekä menoina:

• Yksinasuvan perusosa 491,21 e (tulee järjestelmästä)• Asumisen menot (vuokra, sähkö, vesimaksu ym.)• Muut perusmenot• Asumiseen liittyvistä palveluista se osa, joka kuuluu perustoimeentulotukeen (=hoito- ja

huolenpito)

Pyydä hakemuksen ratkaisemiseksi:

39



• Aina palvelupäätös (erittely palveluista) ja asiakasmaksupäätös (päätös asiakasmaksunsuuruudesta)

• Tarvittaessa hoito- ja palvelusuunnitelma, jos riittävät erittelyt eivät löydy palvelu- jaasiakasmaksupäätöksistä

Jos asiakasmaksupäätöksestä ei löydy jaottelua riittävän yksityiskohtaisesti ja kyseessä onkiireellinen tilanne, tee ratkaisu käytettävissä olevilla tiedoilla. Huomioi laskelmassa vainperustoimeentulotukeen kuuluvia menoja.

Palveluasumiseen tai tehostettuun palveluasumiseen siirtyvän asiakkaan oman asunnonasumismenoja voidaan huomioida samoin kuin laitokseen siirtyvän kohdalla.

Jos toinen puoliso asuu kotona ja toinen asumispalveluyksikössä, käytetään molemmillayksinasuvan perusosaa. Puolisoille tehdään erilliset päätökset. Jos toinen puolisoista onselvästi suurituloisempi, voidaan joutua selvittelemään aviopuolisoiden elatuskykyä. Kun toinentai molemmat puolisot saavat toimeentulotukea, siitä voidaan päätellä, että puolisolla ei oleelatuskykyä. Asiaa ei yleensä tässä tilanteessa tarvitse erikseen selvittää.

Jos sosiaalihuoltolain perusteella määrätty asumis- tai muiden palvelujen käyttö kestää ylikuukauden ja asiakasmaksu aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ohjaa asiakas päätöksentekemisen yhteydessä hakemaan asiakasmaksun alentamista.

1.4.2.7.3. Kotiin annettavat palvelutSosiaalihuollon palveluja järjestetään yleensä niin, että asiakas asuu kotona. Kotona asumistatuetaan ohjauksella ja erilaisilla palveluilla.

Kotiin annettavia palveluja ovat yleensä kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä näiden yhdistelmäkotihoito. Silloin kun kotipalvelu sisältää perustoimeentulotukeen kuuluvia menojaesimerkiksi kotisairaanhoidollisia toimenpiteitä (kotihoito), se voidaan huomioida muunaterveydenhuoltomenona.

Myös turvarannekepalvelut voidaan huomioida muuna terveydenhuoltomenona, kun käytölleon todettu terveysperuste ja maksu peritään kunnan asiakasmaksun- tai sellaisen ostopalvelujatuottavan palveluntuottajan, jolta kunta hankkii palveluja palvelumaksun, yhteydessä. Asiakkaanitse hankkimia turvapalveluja yksityisiltä palvelujentuottajilta ei voida huomioida muinaperusmenoina. Kotihoidon laskusta ei erikseen tarvitse pyytää erittelyä. Jos kotihoidon lasku oneritelty, niin siitä voidaan huomioida vain perustoimeentulotuen muihin perusmenoihin kuuluvatmenot. Jos kotihoidon laskua ei ole eritelty, se voidaan huomioida muuna terveydenhuoltomenona.

Jos palvelut, joista maksu peritään eivät kuulu muihin perusmenoihin tai ne sisältyvätperusosaan, niitä ei voida huomioida menoina perustoimeentulotuessa, esimerkiksi kotipalvelu- jaateriapalvelumaksut.

Jos sosiaalihuoltolain perusteella määrätty asumis- tai muiden palvelujen käyttö kestää ylikuukauden ja asiakasmaksu aiheuttaa toimeen-tulotuen tarpeen, ohjaa asiakas päätöksentekemisen yhteydessä hakemaan asiakasmaksun alentamista.

1.4.2.7.4. PalveluseteliKunnat voivat järjestää asumispalveluita käyttämällä palveluseteleitä. Palvelusetelillähankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Palvelusetelinomavastuuosuus huomioidaan menona, kun setelillä hankitaan palveluja, jotka kuuluvatperustoimeentulotukeen. Selvitä aina mitä palveluja setelillä voi hankkia.

40


Palvelusetelin omavastuu voi vaihdella eikä se välttämättä vastaa asiakasmaksua, joka vastaavanpalvelun hankkimisesta kunnan järjestämänä perittäisiin. Toimeentulotuen menona voidaanhuomioida omavastuuosuus enintään kunnan perimään asiakaspalvelumaksuun saakka. Selvitätarvittaessa palvelua vastaavan asiakasmaksun suuruus palvelua järjestävästä kunnasta taikuntayhtymästä.

Jos palvelusetelin omavastuu aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ohjaa asiakas ottamaanyhteyttä kuntaan palvelusetelin arvon korottamiseksi tai omavastuun pienentämiseksi. Asiakkaalleannetaan järjestelyaika, jolloin hakijalle voidaan huomioida perustoimeentulotukeen kuuluviamenoja. Lue lisää asiakasmaksujen alentamisesta.

1.4.2.7.5. PäihdehuoltoPäihdehuollon palveluita voidaan järjestää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluna.Yleensä päihdehuollon katkaisuhoito on järjestetty terveydenhuollon palveluna ja muutpäihdehuollon palvelut sosiaali- tai päihdehuollon palveluna. Päihdeongelmaisille järjestetäänlaitoshoitona pääasiassa lyhytaikaista katkaisuhoitoa ja kuntoutusta sekä pitkäaikaisempaakuntoutusta tukevaa hoitoa hoito- ja huoltokodeissa.

Maksujen huomioimisessa perustoimeentulotuen laskelmassa noudatetaan samaa ohjeistusta,kuin muissakin asiakasmaksuissa. Terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon maksut(tasasuuruinen maksu) huomioidaan menona.

Jos kyse ei ole terveydenhuollon tasasuuruisesta maksusta, selvitä kunnasta tai palveluntuottajaltaennen päätöksen tekemistä asiakasmaksun sisältö. Sosiaali- ja päihdehuoltolain perusteellamäärätyistä asiakasmaksuista voit huomioida menoina ne osuudet, jotka kuuluvatperustoimeentulotuen muihin perusmenoihin. Esimerkiksi asumisen kustannukset ja vähäistäsuuremmat terveydenhuoltomenot (lääkkeet, hoito ja hoiva jne.).

Jos asiakasmaksun sisällöstä ei saada riittäviä tietoja, ei asiakasmaksua voi huomioida menona.Jos asiakasmaksu sisältää sellaisia osuuksia, jotka kuuluvat perusosaan kuten ravinto, tai eivät olemuita perusmenoja, ei niitä voida huomioida menona laskelmassa.

Esimerkki

Asiakas on päihdehoidossa ja esittää laskun päihdehuollon asiakasmaksunomavastuuosuudesta. Asiakasmaksu on eritelty vuorokausikohtaisesti seuraavasti:ruokailu 16 e, asuminen 14 e, hoiva 10 e, kuntoutus 9,50 e. Asiakasmaksusta voidaanhuomioida menona asumisen ja hoivan osuudet. Asiakkaalla käytetään laskelmassayksinasuvan perusosaa, koska hän maksaa ruoan osuuden laskusta itse.

Jos asiakkaan itse maksettavaa osuutta asiakasmaksusta ei voida huomioida menonaperustoimeentulotuessa, hakemus voidaan poikkeuksellisesti asiakkaan pyynnöstä siirtää suoraankuntaan käsiteltäväksi.

Jos asiakkaalla ei ole kunnan maksusitoumusta tai -päätöstä päihdehuoltoon, hänen katsotaantoimeentulotuen näkökulmasta käyttävän yksityisiä palveluita eikä maksuihin pääsääntöisestimyönnetä toimeentulotukea. Lisätietoa yksityisen terveydenhuollon kustannuksista.

Lue lisää asiakasmaksun sisällöstä ja asiakasmaksun alentamisesta.

41


1.4.2.7.6. Yksityiset asumispalvelutYksityisellä asumispalvelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas on itsenäisesti järjestänytasumisensa. Asiakkaalla ei ole kunnan laatimaa hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja palvelupäätöstäeikä asiakasmaksupäätöstä.

Kun yksityisessä hoitokodissa asuva henkilö hakee toimeentulotukea, ohjaa hänet selvittämäänasumisen järjestämistä kunnasta. Anna asiakkaalle järjestelyaika (1-3 kk), jonka kuluessa hänentulee selvittää, voiko kunta järjestää palveluita. Tee aina kuukauden päätös kerrallaan ja tarkistaasiakkaan tilanne.

Järjestelyaikana voidaan poikkeuksellisesti huomioida yksityisen palvelujentuottajan antamiahoiva- ja terveydenhuoltopalveluiden maksuja sekä ylisuuret asumismenot. Hoiva- jaterveydenhuoltopalveluista voidaan huomioida vain muihin perusmenoihin kuuluvia menojasamalla tavalla kuin kunnan järjestämissä avopalveluissa. Jos maksua ei ole eritelty tai siitä eisaada erittelyä, ei maksua huomioida laskelmalla menona. Yksityisen palveluntuottajan antamiahoiva- ja terveyspalveluita ei huomioida menona järjestelyajan jälkeen.

Kerro asiakkaalle, että järjestelyajan päättymisen jälkeen voidaan hyväksyä vainpaikkakuntakohtaisesti määritellyt kohtuulliset asumismenot. Jos paikkakunnalla ei ole saatavissakohtuuhintaista asuntoa, asumiskustannukset voidaan huomioida järjestelyajan jälkeenkin, kutenmuissakin vuokra-asunnoissa. Jos asiakas ei halua hakeutua kunnan järjestämiin palveluihin,menoina voidaan yleensä huomioida vain kohtuulliset asumismenot.

1.4.2.8. Yrittäjät

1.4.2.8.1. Kuka on yrittäjäToimeentulotukilaissa ei ole määritelty yrittäjää eikä yritystoimintaa. Yrittäjällä tarkoitetaantoimeentulotukilaissa esimerkiksi henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka-tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Käytännössä ainakin YEL- ja MYEL-vakuutetuthenkilöt ovat lähtökohtaisesti yrittäjiä.

Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat tietyin edellytyksin myös yrityksen osaomistajat taiyrittäjän perheenjäsenet. Työttömyysturvan yrittäjämääritelmän täyttämisellä on vaikutustahenkilön työttömyysturvaoikeuteen. Sen takia tällä määritelmällä voi olla vaikutuksia myöstoimeentulotukeen. Tietyissä tilanteissa yrittäjäksi voidaan myös katsoa puolisonsa yrityksessätyöskentelevä henkilö tai yrittäjän vanhemmat tai täysi-ikäiset lapset, jotka asuvat yrittäjän kanssasamassa taloudessa ja työskentelevät hänen yrityksessään. Lue lisää yrittäjästä.

Yrittäjän toimeentulotukioikeus selvitetään yrittäjien T04-lomakkeella, sen lisäselvityksillä sekäKelassa olevien tietojen perusteella.

Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on lähtökohtaisesti kirjanpitovelvollinen. Yhtiötovat kirjanpitovelvollisia riippumatta siitä, harjoitetaanko liiketoimintaa.

1.4.2.8.2. Yrittäjän oikeus työttömyysturvaanToimeentulotukilain mukaan toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinenilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä.Tarvittaessa hänet voidaan ohjata laittamaan työnhaku vireille TE-toimistoon.

42

http://www.kela.fi/documents/10180/0/Asumismenot+toimeentulotuki+2018.pdf/b2316c14-c74c-4c00-a5af-d496edc72086


Kun kyse on yrittäjästä, TE-toimisto arvioi, onko yritystoiminta pää- vai sivutoimista. Päätoimisestiyritystoiminnassa työllistyvällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Sivutoimisesti yritystoiminnassatyöllistyvällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Henkilön ei koskaan katsotatyöllistyvän yritystoiminnassa päätoimisesti pelkästään sillä perusteella, että hän täyttäätyöttömyysturvalain yrittäjämääritelmän.

Jos yrittäjä on lopettanut yritystoiminnan ja saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon,Kela tai työttömyyskassa tutkii, onko hänelle jäänyt yritystoiminnan lopettamiseen liittyväämyyntivoittoa. Myyntivoiton jaksottaminen estää työttömyysetuuden saamisen enintään 24kuukaudelta. Myyntivoittoa voi muodostua, vaikka mitään ei olisi varsinaisesti myyty. Tällainen onesimerkiksi tilanne, jossa yrittäjä on ottanut yrityksen omaisuutta omaan käyttöönsä. Tältä ajaltahenkilöllä voi olla oikeus toimeentulotukeen, jos muut edellytykset täyttyvät.

Aloittavalla yrittäjällä voi olla oikeus saada myös TE-toimiston myöntämää starttirahaa enintään 12kuukaudeksi.

1.4.2.8.3. YritysmuodotYrittäjän mahdollisuus nostaa tuloja vaihtelee yritysmuodon mukaan. Yritystoimintaa voi myösharjoittaa eri laajuudessa. Näillä kaikilla tekijöillä voi olla merkitystä, kun arvioidaan yrittäjänoikeutta toimeentulotukeen. Arvioinnin lähtökohtana on yrittäjän antama selvitys.

Yritystoimintaa on mahdollista harjoittaa eri muodoissa. Yritysmuoto ratkaisee, minkälaisiamahdollisuuksia yrittäjällä on siirtää yrityksen rahavaroja tai muuta varallisuutta omaan käyttöönsä.Yritysmuoto ratkaisee myös yrittäjän henkilökohtaisen vastuun yrityksen sitoumuksista.

Maatalouden harjoittamisena pidetään maatilalla harjoitettua maa- tai metsätalouteen liittyväätoimintaa. Maataloutta voidaan harjoittaa eri yhtiömuodoissa.

Elinkeinonharjoittaja/toiminimiElinkeinonharjoittaja tekee yritystään koskevat päätökset itsenäisesti ja vastaa kaikellaomaisuudellaan yrityksen taloudellisista sitoumuksista. Elinkeinonharjoittajat ovat joko ammatin- tailiikkeenharjoittajia.

Ammatinharjoittaja toimii omalla nimellään, ja toiminta perustuu henkilön omaan ammattitaitoon(esim. konsultti). Ammatinharjoittajalle riittää yleensä yhdenkertainen kirjanpito, jolloin vain tuototja kulut sekä tavaroiden ja palvelujen oma käyttö kirjataan. Ammatinharjoittaja laatii yleensä vaintuloslaskelman, ei tasetta.

Liikkeenharjoittajan toiminta on liiketoimimaisempaa. Tunnusmerkkinä on yleensä pysyvätoimipaikka kuten myymälä tai toimisto.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö (henkilöyhtiö)Avoin yhtiö on kahden tai useamman henkilön yhdessä muodostama yritys. Yhtiömiehet vastaavatyrityksen veloista ja sitoumuksista myös kaikella henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Kommandiittiyhtiö on kahden tai useamman henkilön muodostama yritys, jossa on vähintään yksivastuunalainen ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalainen yhtiömies toimii varsinaisestiyhtiön nimissä. Äänetön yhtiömies ainoastaan sijoittaa rahaa tai muuta omaisuutta yhtiöön.Äänettömän yhtiömiehen vastuu yrityksen sitoumuksista rajoittuu hänen yritykseen sijoittamanomaisuuden määrään.

43


OsakeyhtiöYksi tai useampi henkilö voi perustaa osakeyhtiön sijoittamalla siihen rahaa tai muuta omaisuutta,jonka arvon mukaisessa suhteessa saadaan vastikkeeksi yhtiön osakkeita. Yksityisen osakeyhtiönvähimmäispääoma on 2 500 euroa. Osakeyhtiön on pidettävä julkista osakasluetteloa.

Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, joka on osakkeenomistajien kokous.Yhtiössä on hallitus, joka vastaa yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yhtiöllä voi olla myöstoimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön juoksevista asioista

MaanviljelijäYleisimmin toimintaa harjoitetaan itsenäisenä maatalousyrittäjänä, joka tuottaa joko kasvi- taieläinperäisiä tuotteita itsenäisesti ja vastaa kaikella omaisuudellaan maatalouden taloudellisistasitoumuksista.

Maanviljelijöiden lisäksi muita maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvia ovatmetsänomistajat, kalastajat, poronhoitajat ja heidän perheenjäsenensä.

MaatalousyhtymäMaatalousyhtymä voi harjoittaa maataloutta tai maa- ja metsätaloutta, kun maatilan yhteisomistustai viljely yhteiseen lukuun muodostaa maatalousyhtymän.

Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää,jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymiä kutsutaan niidentoiminnan luonteen mukaan maatalous-, kiinteistö- tai metsäyhtymiksi. Aviopuolisoiden yhteisestiomistamasta maatilasta ei kuitenkaan muodostu maatalousyhtymää.

Maatalousyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Maatalousyhtymälle lasketaan erikseenmaatalouden ja henkilökohtaisen tulolähteen puhdas tulo ja tappio. Yhtymän tulosta vähennetääntulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ennen kuin tulo jaetaan yhtymänosakkaille.

Porotalouden harjoittajaPorotaloutta harjoitetaan paliskunnissa. Poromies eli porotalouden harjoittaja on paliskunnanjäsen.

Muut yhteisötMuita taloudellista toimintaa harjoittavia yhteisöjä voi olla esimerkiksi yhtymä, osuuskunta taielinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä.

Kun vähintään kaksi henkilöä perustaa yhteisen taloudellisen hankkeen, se katsotaan yhtymäksi.Se ei ole varsinainen yritysmuoto. Osuudet yhtymässä (esim.tulos, palkat ja varat) luetaanosakkaiden omiin tuloihin ja varoihin. Rekisteröimättä jääneet osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovatyhtymiä.

Kun kyseessä on jäsenyys osuuskunnassa, on tapauskohtaisesti tutkittava, tekeekö pelkkäjäsenyys henkilöstä yrittäjän. On olemassa joukko osuuskuntia, joiden jäsenet ovat tavallisistakulutusosuuskunnista poiketen elinkeinonharjoittajia. Tällaisia osuuskuntia ovat esimerkiksihankinta- ja markkinointiosuuskunnat. Katso osuuskunnista lisää esimerkiksi. työttömyysturvanohjeista.

44


1.4.2.8.4. Yrittäjän taloudellinen tilanne ja oikeustoimeentulotukeen

Lähtökohta on, että yrittäjän tulisi tulla toimeen yritystoiminnasta saaduilla tuloilla, muilla tuloilla taiensisijaiselle etuudella kuten sivutoimisen yrittäjän työttömyysetuudella. Toimeentulotukea ei oletarkoitus myöntää kattamaan yritystoiminnasta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Toimeentulotuki ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi tueksi. Myös yrittäjälle voidaan näin ollenyleensä myöntää toimeentulotukea vain lyhytaikaisesti ajalle, jona henkilö alkaa saada riittäväntoimeentuloa yritystoiminnasta tai hakeutuu muiden ensisijaisten etuuksien piiriin. Lyhytaikaisestituen myöntäminen voi olla perusteltua muulloinkin.

Kannattamattoman yritystoiminnan vaikutus toimeentulotukeenToimeentulotuen viimesijaisuus tarkoittaa sitä, että myöskään yrittäjän ei ole tarkoitus voidapidempiaikaisesti harjoittaa selvästi kannattamatonta yritystoimintaa. Tällaista toimintaa harjoittavayrittäjä tulisi neuvoa muuttamaan yritystoimintansa tai lopettamaan se. Yrittäjää ei kuitenkaanvoida koskaan velvoittaa lopettamaan yritystoimintaansa.

Yritystoimintaa pidetään kannattavana, jos henkilön on mahdollista saada siitä jokseenkinsaman verran tuloja kuin hän saisi työttömänä olleessaan (noin peruspäivärahan määrän).Jos yritystoiminnasta saatavat tulot jäävät pidempiaikaisesti sitä pienemmiksi, yritystoiminnanharjoittamista ei pidetä kannattavana. Kausivaihtelu ja yritystoiminnan luonne on otettavahuomioon.

Asiakkaan jatkaessa pidempään tällaista toimintaa toimeentulotuen turvin, kyseeseen voi tullaperusosan alentaminen. (ks. alla)

Yrityksen kannattavuutta ja taloudellista tilaa tulee tarkastella pidemmän ajanjakson perusteella.Yritystoiminnan luonteeseen kuuluu, että tuotot ja kulut voivat vaihdella suuresti ja että yrittäjä voijärjestelyillään vaikuttaa siihen, kuinka paljon yrityksestä on kulloinkin mahdollista saada tuloja javaroja.

Tilanteen arvioinnissa korostuu asiakkaan kokonaistilanne ja olosuhteet.

Kannattamaton yritystoiminta ja perusosan alentaminenYrittäjää, joka ei saa toimeentuloa yritystoiminnastaan, voidaan lähtökohtaisesti tukeatoimeentulotuella vain tilapäisesti (3-6 kk, ns. järjestelyaika). Tänä aikana yrittäjän odotetaanselvittävän yritystoimintansa kannattavuutta ja jatkomahdollisuuksia. Järjestelyajan jälkeenyrittäjän edellytetään saavan kohtuullinen toimeentulo yritystoiminnallaan tai hakeutuvantyönhakijaksi ja olevan työmarkkinoiden käytettävissä.

Järjestelyajan jälkeen Kelan tulee arvioida uudelleen yrittäjän ja yrityksen taloudellinen tilanne.Tämä tulee tehdä viimeistään 6 kuukauden kuluessa. Selvityksenä pyydetään uusi T04-lomake.Järjestelyajasta on mainittava selkeästi annettavassa toimeentulotukipäätöksessä.

Jos yrittäjä on järjestelyajan jälkeen edelleen jatkanut kannattamatonta yritystoimintaatoimeentulotuen turvin, häneen sovelletaan työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistäkoskevia säännöksiä. Tällöin yrittäjän perusosaa voidaan alentaa, koska yrittäjä on laiminlyönytvelvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan jatkamalla pitkään kannattamatontayritystoimintaansa.

Korkein hallinto-oikeus on antanut Kannattamattomasta yritystoiminnasta seuraavanlaisetratkaisut:

45


EsimerkkiKHO 2001:1472

Kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulotuen perusosaavoitiin alentaa, koska hän oli jatkamalla pitkään kannattamatonta yritystoimintaansalaiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan. Vaikka hän olikintyönhakijana, hänellä ei yrittäjänä ollut oikeutta saada työttömyysturvaetuuksia. Joshän ei olisi toiminut yrittäjänä, hänellä olisi ollut mahdollisuus päästä toimeentulotukeennähden ensisijaisen tukijärjestelmän työttömyysturvan piiriin.


Yrittäjä ei ollut saanut toimeentuloaan yrityksestään eikä toisaalta ollut lopettanutyritystään ja hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissatarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. KHO:n mukaan yrittäjänä työskentelevällä onoikeus saada toimeentulotukea samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevillahenkilöillä. Toimeentulotuki on kuitenkin viimesijainen sosiaaliturvaetuus myös yrittäjänkohdalla. Työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevat säännöksettulevat sovellettaviksi myös tässä tilanteessa.

Jos pitkään kannattamatonta yritystoimintaa jatkanut yrittäjä on toistuvasti ilman perusteltua syytäkieltäytynyt ilmoittautumasta TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, perusosaa voidaan alentaa.

Perusosan alentaminen ei saa johtaa kohtuuttomuuteen eikä alentaminen voi jatkua enempääkuin kaksi kuukautta kerrallaan. Alentamista harkittaessa on otettava huomioon yrittäjän iän,terveydentilan ja ammattitaidon asettamat rajoitukset saada työtä työmarkkinoilla. Yrittäjänkohdalla on erityisesti huomioitava yritystoiminnan lopettamisen vaikutukset ja esimerkiksi yrittäjänmahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. Lisätietoa alentamisesta.

Lopettava yritysTyöttömyysturvassa on erikseen säädetty yritystoiminnan lopettamisesta ja työttömyysetuudensaamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä. Lopettava yrittäjä tulee tässä tilanteessa ohjataselvittämään asiaansa TE-toimistoon.

Jos yrittäjä on lopettanut yritystoimintansa, perustoimeentulotukea voidaan myöntää. Yrittäjänon kuitenkin hakeuduttava ensisijaisten etuuksien piiriin. Yrittäjä on tosiasiallisesti lopettanuttoiminnan esimerkiksi silloin, kun hän tehnyt yrityksen lopettamisilmoituksen tai kun yritys onhaettu konkurssiin.

Yritystoiminnan lopettamiseen vaadittavat toimenpiteet vaihtelevat yhtiömuodoittain.

1.5. Suhde muihin etuuksiinToimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sen määrään vaikuttavat kaikki henkilön tai perheentosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot tulolähteestä tai -lajista riippumatta. Sillä ei ole merkitystä,onko kysymys sosiaalietuudesta vai muusta tulosta.

Tulot, joita ei huomioida toimeentulotukea määrättäessä, on laissa määritelty.

Tavoite on, että perustoimeentulotukea käsiteltäessä hakijan muut etuudet on myönnetty ja nehuomioidaan tulona perustoimeentulotukea käsiteltäessä. Jos huomaat, että hakijalta tai hänenperheenjäseneltään puuttuu hänelle kuuluvia etuuksia, ohjaa asiakas hakemaan niitä. Voit lähettäähakijalle hakemuksen, jonka palauttamiselle asetat määräajan.

46


Jos ensisijaisia etuuksia ei ole vielä laitettu vireille tai niitä ei voida ratkaista ennentoimeentulotukipäätöstä, tee perustoimeentulotukipäätös yhden etuusjakson (kuukausi) ajalle. Teemyös kuittauspyynnöt ja maksuvaatimukset hakijan ja perheenjäsenten vireillä oleviin tai muutoinodotettavissa oleviin Kelan tai muiden laitosten etuuksiin. (Totul 23§)

Jos asiakas hakee ensimmäisen etuusjakson jälkeen perustoimeentulotukea ja hänei pyydettäessä edelleenkään toimita hakemusta ensisijaisesta etuudesta tai esitäselvitystä ensisijaisen etuuden määrästä, pyydä selvitystä asiakkaan menettelylle, teeperustoimeentulotukipäätös ja suunnitelmat saatavista toiseksi kuukaudeksi kuten edellä.Asiakkaalle tai hänen perheelleen voidaan tehdä päätös perustoimeentulotuesta ainoastaanenintään kuukaudeksi kerrallaan, jos hänellä ei ole ensisijaisia etuuksia haettuina. Arvioi asiakkaanohjauksen tarve.

Toimeentulotuen perusosaa on tietyissä tilanteissa mahdollista alentaa jos henkilöntoimeentulotuen tarve aiheutuu hänen moitittavaksi katsottavasta menettelystään. Jostoimeentulotukea hakeva 17- 64 -vuotias laiminlyö työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisenilman, että hänellä toimeentulotukilain 2 a §:n mukainen syy, hänen toimeentulotuen perusosaansavoidaan alentaa. Kela arvioi, onko hakijalla lainkohdan mukainen syy menettelylleen. Katso tältäosin tarkemmin ohjeen kohta oikeus perustoimeentulotukeen.

OpintotukiOpiskelijan laiminlyödessä ensisijaisten opiskelijan etuuksien hakemisen, hänen tulonaan voidaanlaskelmalla ottaa yleensä osuus opintolainasta. Lue lisää Perustoimeentulotuen myöntäminenopiskelijalle.

Sairauspäiväraha ja kuntoutusHakemuksen käsittelyn yhteydessä ratkaisijan tulee arvioida ohjaustarve muihin etuuksiin, kutensairauspäivärahaan, ja palveluihin kuten kuntoutukseen.

Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista alle vuoden kestävääsairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Jos sairaus pitkittyy ja uhkaa työssä selviytymistä,sairauspäivärahakauden aikana on selvitettävä kuntoutustarve.

Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kuntoutusta ja ohjata asiakkaitaan kuntoutukseenhakeutumisessa.

Toimeentulotukihakemuksen käsittelyn yhteydessä voi käydä ilmi, että toimeentulotuen hakijanselviytyminen työssä, opiskelussa tai arjessa on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt. Arvioialla olevien kriteerien perusteella, tulisiko hakijan kuntoutustarve selvittää tarkemmin. Tarkista,ettei hänelle ole jo myönnetty kuntoutusta.

Tarve kuntoutukseen voi tulla esille perustoimeentulotuen käsittelyn yhteydessä esimerkiksi silloin,kun henkilöllä on sairaus tai vamma

• eikä hän opiskele, ole työssä tai eläkkeellä. Hänellä ei välttämättä ole ammattikoulutusta taihän ei voi sairauden vuoksi enää työskennellä koulutustaan vastaavassa työssä

• johon liittyen hänellä on merkittäviä vaikeuksia opinnoissa etenemisessä, opinnot ovatvaarassa keskeytyä tai ovat keskeytyneet.

• joka rajoittaa hänen työllistymistään• jonka vuoksi hänen arjessa selviytymisensä on merkittävästi alentunut. Hänellä voi

olla avuntarvetta ja vaikeutta päivittäisissä toiminnoissa kuten itsestä huolehtimisessa,liikkumisessa ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa

• jonka vuoksi hänellä on mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät hänen selviytymistäänarjessa, työssä, opinnoissa

47


• ja hän sekä mahdollisesti hänen omaisensa tarvitsevat tietoa ja tukea sairauden tai vammankanssa selviytymiseksi

• ja hän on vaarassa syrjäytyä.

Jos hakemuksen käsittelyn yhteydessä havaitset mahdollisen kuntoutustarpeen, valitsekäytettävissä olevien tietojen perusteella tarkoituksenmukainen toimintatapa:

1. varaa asiakkaalle aika AAVA-ajanvarauspalveluun erityisesti silloin, jos hänen tilanteensavaatii kokonaistilanteen kartoittamista tai kuntoutuksen vaihtoehtojen pohtimista. Soviajanvarauksesta aina yhdessä asiakkaan kanssa.

2. ole yhteydessä kuntoutuksen taustatukeen (puh.nro), jos tarvitse asiantuntijan neuvojakuntoutustarpeen arvioimiseksi.

3. tee ”Toimeksianto” -työ vakuutuspiirin kuntoutustyöjonoon asian tarkempaa selvittämistävarten, mikäli asiakkaan tilanteesta on riittävästi tietoja ja tarvitaan asiantuntemustakuntoutustarpeen tarkempaa selvittämistä varten. Kirjoita työn kommenttiin ohjauksen syy.

Kuntoutus tähtää työ- ja toimintakyvyn parantamiseen, palauttamiseen tai ylläpitämiseen. Senperusteena on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä kuntoutuksen tarve. Kuntoutuksen hakemiseksitarvitaan lääkärin suositus (B-lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma). Kuntoutustarvettaarvioitaessa huomioidaan myös henkilön kokonaistilanne. Sairaus ei siis pelkästään määrittelehenkilön oikeutta kuntoutukseen.

Kela järjestää myöntöedellytysten täyttyessä

• ammatillista kuntoutusta henkilölle, jolle sairaus, vika tai vamma aiheuttaa opiskelu- jatyökyvyn olennaisen heikentymisen

• kuntoutuspsykoterapiaa silloin, kun mielenterveyden häiriö uhkaa henkilön työ- taiopiskelukykyä

• vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaalle henkilölle, jonka sairauteen tai vammaanliittyy huomattavia suoriutumisen ja osallistumisen vaikeuksia ja jolla on vähintään vuodenkestävä kuntoutuksen tarve.

Näiden Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien kuntoutuspalveluiden lisäksi Kela järjestäälääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena (linkki) pääasiassa työikäisille, mutta myös lapsille jaikääntyville henkilöille.

Kuntoutuksen ajalta henkilöllä voi olla oikeus kuntoutusrahaan.

Muut etuudetHakemuksen käsittelyn yhteydessä voi tulla harkittavaksi mm. asiakkaan oikeustyökyvyttömyyseläkkeeseen.

1.6. HakeminenToimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Perheen puolesta hakemuksen voi tehdä jokuperheen täysivaltaisista jäsenistä. Jos kysymys on vajaavaltaisesta hakijasta, hakemuksenvoi hänen puolestaan tehdä myös huoltaja, edunvalvoja tai uskottu mies tai muutoin hänestätosiasiallisesti huolta pitävä henkilö, esimerkiksi isovanhempi. Tarvittaessa myös esimerkiksisosiaalityöntekijä (mm. kiintiöpakolaisten puolesta) tai yksityisesti sijoitetun lapsen hoitajavoivat tehdä hakemuksen henkilön puolesta. Jos yksityisesti sijoitetun lapsen hoitaja hakeelapsen puolesta toimeentulotukea, häntä pyydetään toimittamaan viranomaisen tekemä päätössijoituksesta. Jos yhteistaloudessa elävät hakijat eivät muodosta perhettä, he tekevät kukin omanhakemuksensa. Lue lisää Perustoimeentulotuen perusosan määrä.

48


Toimeentulotuki tulee vireille sinä päivänä, kun hakemus saapuu Kelaan. Perustoimeentulotukeavoi hakea verkkoasiointipalvelussa sähköisellä hakemuksella, lomakkeella TO1,toimeentulotukihakemukseksi tarkoitetulla muulla lomakkeella, vapaamuotoisesti tai suullisesti.Jos vapaamuotoisesti laaditussa hakemuksessa tai toimeentulotukihakemukseksi tarkoitetussamuussa lomakkeessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja hakemuksen ratkaisemiseksi, asiakkaaltapyydetään lisätietoja. Suullisessa hakemisessa palveluneuvoja täyttää hakemuksenAsiointipalvelussa niiden tietojen perusteella. jotka asiakas puhelimessa tai asiakaspalvelussaantaa.

Jatkohakemuksena pidetään tilannetta, jossa asiakas hakee välitöntä jatkoa edelliseenpäätökseensä. Uusi hakemus on kysymyksessä, kun edellisen päätösjakson ja haettavan jaksonvälissä on vähintään yksi kuukausi.

Erillistä hakemusta ei tarvita, kun

• hakijalle on myönnetty perustoimeentulotukea tietylle ajalle ja hän toimittaa myöhemminsamalla ajalla erääntyvän, päätöksessä todetun muun perusmenon maksettavaksi,esimerkiksi sähkölaskun.

• hakijan perustoimeentulotuki on hylätty ylijäämän vuoksi ja hän esittää myöhemmin samallaajalla erääntyviä muita perusmenoja. Tällöin tehdään tarkistuspäätös toimitettujen liitteidenperusteella.

Edellä mainituissa tilanteissa käytetään saatelomaketta TO3, jotta laskut ohjautuvat oikean hakijanmenoiksi. Asiakas voi myös toimittaa pelkän laskun, jossa on asiakkaan henkilötunnus.

Vuokravakuutta haetaan lomakkeella TO2.

Hakemukseen tulee liittää siinä mainitut, tarpeelliset lisäselvitykset. Katso myös hakuaika. Luelisää hakemuksesta ja liitteistä.

Perustoimeentulotuki haetaan aina Kelalta. Asiakas voi hakea täydentävää tai ehkäiseväätoimeentulotukea joko perustoimeentulotukihakemuksen yhteydessä tai suoraan kunnalta. Kuntaratkaisee täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotukihakemuksen sen jälkeen kun Kela on tehnytpäätöksen perustoimeentulotuesta. Lue lisää Kuntaan kuuluva hakemus.

Kelan aukioloajan ulkopuolella kunnan on mahdollista myöntää kiireellisen ja välttämättömän avunturvaamiseksi ehkäisevää toimeentulotukea ilman, että perustoimeentulotukipäätöstä olisi tehty.Asiakas asioi silloin yleensä esim. sosiaalipäivystyksessä. Annettu tuki on yleensä lyhytaikaistaeikä sitä huomioida, jos asiakkaalle myönnetään myöhemmin perustoimeentulotukea.

1.6.1. VireilletuloLue asian vireilletulosta.

Asian vireillepanotavatAsia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksella suullisesti.Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksien hakemisestaon erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseen vahvistetuillahakemuslomakkeilla.

Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettunaKun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemusta eiole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään

49

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo%2013.9.2017.pptx&action=default


hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen eitarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttäeikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Lue myös Asiakirjantäydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeen täydentäminen ja Allekirjoitus.

Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palautetaasiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydä hakemuksen täydentämistäviestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjan täydentäminen.

Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (Kuitti Kelantoimistoon jätetyistä asiakirjoistaYHT02)

Sähköisen asiointipalvelun kauttaOsassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämälläKelan sähköisiä asiointipalveluja.

Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteella taisähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistä hakemuksista lähteeautomaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.

Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä.

Tutustu verkkoasiointiin Kelassa .

Sähköpostitse tai faksillaAsia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asiakoskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.

Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaan tuleKelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjää koskevaa tietoavoidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminen ei ole käytössä Kelansähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakasta lähettämään salassa pidettäviä tietojasuojaamattomassa sähköpostissa. Tämän vuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johonetuusasioita voidaan lähettää. Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun.Jos etuutta koskeva viesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, ettäsähköposti saapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaisellelähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostialähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset.

Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessaoleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjanalkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitsetoimittaa myöhemmin.

SuullisestiTietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen tai ilmoituksenperusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisestisaadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö jaliitä yhteydenotto siihen.

Lue suullisesta hakemisesta.

50

http://www.kela.fi/asiointi?inheritRedirect=true


1.6.1.1. Lähettäjän vastuuLähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla onensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakasvastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajanpäättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan onvarmistettava, että kirjeessä on tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta .

1.6.1.2. Asiakirjan siirtoJos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saa jättää käsittelemättävaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalle viranomaiselle.

Lue asiakirjan siirrosta.

1.6.2. Kuka voi hakea etuutta?Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistäohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.

1.6.2.1. Henkilö itse18 vuotta täyttänyt henkilö

• hakee etuutta yleensä itse• voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksi hakemaan

etuutta)• voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja

– ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan• on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään ole julistanut häntä

vajaavaltaiseksi– vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja

Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystäedunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta javajaavaltaisen puhevallasta

Alle 18-vuotias

• on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänen edunvalvojansa– edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa

• 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen– mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta

• katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt

Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänyt etuushakemuksen, otayhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan.

Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä

51


1.6.2.2. EdunvalvojaJos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö)taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta

• edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta• eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden hoitamisen

osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja• mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia

asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vain edunvalvoja.• ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja• etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä. Tarkista edunvalvojantehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioiden rekisteristä näkyy

• edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot• tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta• tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (onko rajoitettu

vai ei)• tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian.

Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet(Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä vartentulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt /Holhousrekisterin kyselijä.

Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muunhakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista.

Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta,toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisen vajaavaltaisenpuhevalta ja edunvalvonnan päättyminen.

1.6.2.3. EdunvalvontavaltuutettuEdunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta

• jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kunedunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon

– tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta.

• Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin.• Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/

Henkilötiedot/Perhetiedot.• Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä.• Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun nimi ja

tunniste.• Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää edunvalvontavaltakirjasta.• Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö

52

https://intra-tuota.kela.fi/hrelle-ui-web

https://intra-tuota.kela.fi/hrelle-ui-web%20


• Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan, tarkistavaltuutuksen sisältö edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoi Oiwaan.

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettu hoitaataloudellisia asioita.

1.6.2.4. Asiamies eli valtuutettuAsiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on

• esitettävä valtakirja tai• muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa

Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja tailuvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaa Kelassa, ellei ole syytäepäillä valtuutuksen todenperäisyyttä.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa(oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimiaoikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta (https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisen Asianajajaliittoonvoi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja –haulla (https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja).

Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.

Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehen puolesta jaasiamiehestä ilman valtakirjaa.

1.6.2.5. Lähiomainen tai muu henkilöLähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuutta toisenpuolesta

• jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pysty hakemaanetuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikä hänellä ole edunvalvojaa.Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyy lähiomaisen tai muun henkilön toimimaantoisen puolesta ja että etuuslaissa on tästä asiasta säännös

• kansaneläkelain etuudet (KEL 568/2007 54 § 2 mom.)• vammaisetuudet (570/2007 15 § 2 mom.)• kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/2005 5 luku 42 §)• eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)• sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) ja• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/2010 13 § 2 mom.)

Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelanhyväksyntään.

Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttää puhevaltaa jamiten hyväksyminen kirjataan.

53

https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo


https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja

https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja


1.6.2.6. KuntaJos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapsellekuuluvaa etuutta.

1.6.2.7. KuolinpesäYksinäisen henkilön kuolinpesän puolesta hakemuksen voi tehdä omainen, kuolinpesänhoitaja tai sosiaalitoimen työntekijä. Avio- tai avoliitossa olleen henkilön kuolinpesän puolestahakemuksen voi tehdä vainajan puoliso. Kuolinpesälle mahdollisesti myönnettävä toimeentulotukion täydentävää toimeentulotukea, jolloin hakemus toimitetaan kuntaan. Jos asiakas ontehnyt hakemuksen ennen kuolemaansa, Kela ratkaisee oikeuden toimeentulotukeenkuolinpäivään asti ja toimittaa päätöksen kuolinpesälle. Vastaavasti jos päätöstä muutetaanoikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta, päätös toimitetaan näissä tilanteissa kuolinpesälle.Lue lisää hautausavustuksen käsittelystä ja tulojen ja menojen käsittelystä kuolleen henkilönkohdalla.

1.6.2.8. Muut hakijatJos alaikäinen, mutta kuitenkin 15 vuotta täyttänyt, ei asu yhdessä kummankaan vanhempansakanssa, hän voi hakea toimeentulotukea. Jos alaikäinen on yksityisesti sijoitettuna, myös hänenhoitajansa voi hakea etuutta. Kun on kyse alaikäisestä hakijasta, täytyy kuitenkin ottaa huomioonvanhempien elatusvelvollisuus.

1.6.3. HakuaikaPerustoimeentulotukea myönnetään yleensä hakemuksen saapumiskuukauden tai sitä seuraavankuukauden alusta lukien. Hakemuksen voidaan katsoa saapuneen ajoissa, jos se tulee viikonsisällä hakemiskuukauden päättymisestä.

Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain poikkeustilanteessa ja erityisestä syystä.Asiakkaan ja perheen oikeus takautuvaan toimeentulotukeen on aina arvioitava yksilöllisesti.

Yli viikon myöhässä hakemiskuukauden päättymisestä saapuvaa hakemusta pidetääntakautuvana hakemuksena. Esimerkkejä takautuvista tilanteista ovat häätöuhka, asunnottomaksijoutuminen, perheen hajoaminen tai sairaalassa olo. Tällöin tavallisimpia perustoimeentulotuessapoikkeuksellisesti huomioon otettavia takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra-,terveydenhuolto- ja sähkölaskurästit sekä hyvin harvoin myös perusosa. Yli kuukauden myöhässäolevan hakemuksen perusteella voidaan huomioida vain lähinnä asumiseen ja terveydenhuoltooonliittyviä menoja. Takautuvalta ajalta tuleva tuki maksetaan yleensä suoraan vuokranantajalle taimahdollisesti muulle laskuttajalle. Tarvittaessa siitä sovitaan asiakkaan kanssa.

Edellä mainitussa poikkeuksellisessa tilanteessa takautuvan tuen myöntäminen edellyttää,että asiakas olisi ollut kyseisenä takautuvana aikana oikeutettu toimeentulotukeen, mutta eiole sitä hakenut. Asiakkaan tuen tarpeen pitää jatkua edelleen, kun toimeentulotukea haetaantakautuvasti. Oikeus toimeentulotukeen arvioidaan takautuvaa aikaa ja hakemuskuukauttakoskevien kattavien laskelmien avulla. Takautuvaa aikaa koskevien laskujen ei tarvitse ollamaksettuna toimeentulotukea haettaessa. Oikeus takautuvan ajan tukeen tarkistetaan tekemällälaskelma normaalisti niin, että perusosa on mukana laskelmalla. Takautuvan ajan vuokraja muut laskut kirjataan valmistelussa maksettavaksi laskuttajalle. Jos laskelman mukaansyntyy jotakin asiakkaalle itselleen maksettavaa, palataan viemään sitä vastaava euromäärä

54


luokittelemattomaksi tuloksi. Siten saadaan perusosasta syntyvä mahdollinen maksu poistetuksilaskelmalta ja maksuun lähtee vain muualle kuin asiakkaalle maksettavat osuudet. Em. tulonselitteeksi merkitään ’Perusosaa ei makseta’.

Esimerkki

Aatu hakee takautuvasti toimeentulotukea tammikuulle 400 euron vuokrarästiinsä.Hänellä on ollut selvitysten mukaan tuloja tammikuussa 300 euroa. Tulot ja vuokraviedään laskelmalle, vuokra kirjataan maksettavaksi vuokranantajalle. Syntyvänlaskelman mukaan vuokranantajalle on lähdössä 400 euroa ja Aatulle itselleen 191,21euroa. Käsittelyssä palataan lisäämään muuksi luokittelemattomaksi tuloksi em.191,21 euroa sekä sille selite ’Perusosaa ei makseta’. Sen jälkeen laskelma näyttäämaksettavaksi toimeentulotuen määräksi vain vuokranantajalle lähtevän määrän, 400euroa.

Jos Aatun tulot olisivat olleet 0 euroa, luokittelemattomaksi tuloksi olisi kirjattu perusosanmäärä eli 491,21 euroa.

Jos Aatun tulot olisivat olleet suuremmat tai yhtä suuret kuin perusosan määrä, eilaskelmassa olisi syntynyt lainkaan itselle maksettavaa eikä luokittelematonta tuloa olisitarvinnut lisätä.

Jos takautuvan perustoimeentulotuen myöntämiselle ei ole olemassa erityistä syytä, takautuvaaika hylätään ja mahdollinen myöntö tehdään hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Asiakkaanpäätökseen kirjataan maininta, että hän voi olla yhteydessä kuntaan, jos kysymyksessä onasunnottomuuden uhka.

Jälkikäteen toimitettaville laskuille ei ole hakuaikaa. Mikäli asiakkaalla on olluttoimeentulotukioikeus sinä kuukautena, jona jälkikäteen toimitettu, perustoimeentulotukenahyväksyttävä lasku on erääntynyt, lasku voidaan huomioida.

Mikäli hakemus on hylätty puuttuvien liitteiden vuoksi ja asiakas toimittaa puuttuneet liitteetoikaisuvaatimusajan (37 vrk) sisällä, asia käsitellään uudelleen, eikä uutta hakemusta tarvita.Mikäli hakija toimittaa liitteet vasta oikaisuvaatimusajan päättymisen jälkeen, asia käsitelläänuudelleen takautuvana hakemuksena.

1.6.4. Lisäselvitysten pyytäminenLue asian selvittämisestä ja lisäselvitysten pyytämisestä.

Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, pyydä asiakasta täydentämäänhakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittaviaasiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää(esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessätoimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, äläpyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavatlisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla.

Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraanulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta.

Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä

– Viestipalvelu tai puhelin

55

https://sinetti.kela.fi/n%C3%A4in-toimimme/turvallisuus/tietosuoja/tietojen-saaminen


– Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaantilanteeseen)

• Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan, kumpinäistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen.

• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje.• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.

Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisipyydettyä lisäselvitystä.

• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiäolet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.

• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessauusi odottamisaika.

• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi/asiointi Liitteet ja viestit-palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteetlöydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postiosoitteet. Käytössä on asiakkaanasuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet.

Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytönverkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaankokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen.

Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)

• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten. Etuuksienomat viestimallit löytyvät Etuuksien ohje –sivuilta Työvälineet otsikon alta.

• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon

Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaantilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkinjärkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeenlähettämistä.

Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti.Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistustai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti onmääritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.

Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaalisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisestasähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä.

Hakemuslomakkeen täydentäminen• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta

alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoinselvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla.

• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissahakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaanilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim.puumerkilläsi).

• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää allekirjoituksesta.

Lue lisää hakemuslomakkeen täydentämisestä ja asiakirjan täydentämisestä.

56

http://www.kela.fi/postiosoitteet


Määräaika lisäselvitysten toimittamiselleLue määräajasta lisäselvityksen toimittamiselle.

• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetytlisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksiviikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Ulkomaillelähetettävään lisäselvityspyyntöön on syytä antaa pidempi määräaika. Määräaika voiolla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaanselvityksen jo aiemmin.

• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisestihakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyynmääräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä.

• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitelläkäytettävissä olevien tietojen perusteella.

• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa,kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetustapoikkeavasta määräajasta.

• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaanlisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovihänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaantyöhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vainkerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksenviipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.

• Vaikka selvitys olisi saapunut määräajan kuluttua umpeen, se otetaan huomioonpäätöksenteossa. Jos päätös on jo tehty, se voidaan tarvittaessa oikaista.

1.6.4.1. Lisäselvitykset toimeentulotuessaToimeentulotuessa käytetään lisäselvitysten pyytämisessä ensisijaisesti puhelinta. Hakija onvelvollinen toimittamaan Kelalle ne tiedot ja selvitykset , joita tarvitaan perustoimeentulotuenmyöntämiseksi ja maksamiseksi. On mahdollista, että hakija on toimittanut kyseiset liitteet jo jonkinensisijaisen etuuden hakemuksessaan, joten tarkista aina löytyvätkö liitteet Kelasta. Alkuperäisiäselvityksiä ei tarvita. Verkkoasiointipalvelussa kelpaa liitteeksi asiakirjasta puhelimella otettu kuva.Asiakkaalta vaadittavan selvityksen tulee olla asian ratkaisemisen kannalta välttämätön. LisätietoaLisäselvityksistä.

Kun pyydät selvityksiä asiakkaalta, toimi Lisäselvitysten pyytäminen -kohdan mukaisesti. Jos ettavoita asiakasta saman päivän aikana puhelimitse, älä kuitenkaan jää odottamaan seuraavaanpäivään, vaan käytä muita tavoittamiskeinoja, viestipalvelua tai kirjettä.

Seuraavilla ulkopuolisilla tahoilla on velvollisuus antaa lisäselvityksiä: valtion ja kunnanviranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus,eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja,terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollonammattihenkilö.

Perustoimeentulotukihakemuksen tuloselvitykset• Hakijan ja puolison tiliotteet ensimmäisessä hakemuksessa kahdelta viimeiseltä kuukaudelta.

Tiliotteet on yleensä mahdollista tulostaa verkkopankista. Tiliotteen tietoja käytetään apunaasiakkaan ilmoittamien tietojen vahvistamiseen. Lisäksi tiliotteelta voi todeta sellaisia tietoja,joita asiakas ei ole ilmoittanut, mutta jotka on huomioitava perustoimeentuloa käsiteltäessä.

57


HEKYn kautta voit tarkistaa kaikki Kelan tiedossa olevat maksuosoitteet, joista tiliotevähintään tarvitaan. Kun tiliotetta ei ole saatavilla, on mahdollista käyttää tilistä saatavaakatkeamatonta tapahtumaluetteloa.

• Kopiot palkkalaskelmista kahdelta viimeiseltä kuukaudelta tai jatkohakemuksessa edeltävältäkuukaudelta

• Yrittäjän tuloselvitys (Kelan lomake TO4) siinä mainittuine liitteineen• Vero- tai ulosottoviranomaisen tosite veronpalautuksen ulosmittauksesta

Perustoimeentulotukihakemuksen selvitykset omaisuudesta javarallisuudesta

• Perukirja, jos hakija tai perheenjäsen on osakkaana kuolinpesässä• Ulosottoviranomaisen vahvistama maksusuunnitelma

Omaisuudesta ja varallisuudesta ei yleensä tarvita liitteitä. Niiden tilanne tarkistetaanvalmistuneesta verotuksesta tai keskeneräisen verotuksen tiedoista.

Perustoimeentulotukihakemuksen menoselvityksetMenoista hakemukseen liitetään selvitykset, kuitit tai laskut, niistä menoista, jotka halutaanotettavaksi huomioon perustoimeentulotuessa. Menojen eräpäivän tulee kohdistuaperustoimeentulotuen hakuaikaan. Menoselvityksiä pyydetään toimittamaan hakemuksenyhteydessä, mutta niitä voidaan toimittaa myös jälkikäteen. Maksetuista laskuista riittää yleensälaskukopio, erillistä kuittia ei tarvita.

• Vakuutuskirja kotivakuutuksesta yleensä vain ensimmäisen hakemuksen yhteydessä• Lainanantajan selvitys asuntolainoista tai tiliote, josta ilmenevät lainan numero,

lainan tämänhetkinen määrä, käyttötarkoitus ja korkoprosentti (omistusasunnosta jaasumisoikeusasunnosta)

• Selvitys asuntolainan kuukausittaisesta lyhennyksestä ja korosta• Muualla kuin perheen asunnossa asuvien alle 18-vuotiaiden omien /puolison lasten

tapaamisen menojen huomioimiseksi tarvitaan aina lastenvalvojan vahvistama sopimus taituomioistuimen päätös lapsen huollosta, tapaamisesta ja elatuksesta.

Sosiaalihuollon selvitysSosiaalihuollon selvitys on sosiaalihuollon ammattilaisen laatima asiakirja, joka huomioidaantoimeentulotukipäätöstä tehtäessä. Selvityksestä tulee ilmetä seuraavat asiat:

• minkä tilanteen / asiakkaan tarpeen johdosta selvitys on annettu esim. perusosanalentaminen, ylisuuret asumiskustannukset, vuokravakuus

• selvityksen erityiset perusteet lyhyesti ja selkeästi, miksi esim. ylisuuret asumiskustannuksetsosiaalihuollon ammattilaisen arvioimana tulisi Kelassa huomioida tai miksi perusosaa ei tulisialentaa

• konkreettiset toimet, mitä sosiaalihuollossa on sovittu esim. kuntouttavan työtoiminnanaloittaminen

• mille ajalle sosiaalihuollon suunnitelma on tehty ja milloin suunnitelma tarkastetaan

Asiakkaalle annettavassa etuuspäätöksessä tulee viitata sosiaalihuollon antamaan selvitykseen jakertoa, miten se on vaikuttanut päätöksen sisältöön.

58


Muut liitteetKokonaistilanteen selvittämiseksi saatetaan tapauskohtaisesti tarvita muitakin selvityksiä.Esimerkiksi tiliotteiden pyytämiselle voi olla tarvetta useammin.

Lisäselvitykset on pyydettävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.Perustoimeentulotuen lisäselvitysten pyytämiseen voit käyttää mm. seuraavia asiakaskirjeitä

• PCL02 Hakemuksen täydentäminen (Lisätiedot ja liitteet)• PCL03 Selvityspyyntö suurista asumiskustannuksista• PCL 04 TO1-saatekirje –hakemus täydennettäväksi• PCL05 TO2- saatekirje

Toimeentulotuen viestipohjat löytyvät Sinetistä kohdasta Työvälineet.

1.6.5. Hakemuksen peruminenPerustoimeentulotuen hakija voi perua hakemuksen, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisenvoi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen tehdään suullisesti, kirjaa asia Oiwaan.Hakemus käsitellään Onnissa Poikkeuksellisena hylkäämisenä. Hylkäämisen syynä käytetäänhakemuksen peruuttamista.

1.6.6. Kunnalle kuuluvan hakemuksen toimittaminenkuntaan

Kunnan käsiteltäväksi kuuluva täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemussiirretään kuntaan, kuten kohdassa Kuntaan kuuluva hakemus on kuvattu. Kelan ohjaus janeuvontavelvollisuus korostuu, koska osa hakemuksista siirretään suoraan asiakkaan pyynnöstäja osassa tilanteita asiakas joutuu itse hakemaan erikseen kunnasta.

Kunta, johon hakemus siirretään, on yleensä perheen vakinainen oleskelukunta. Vakinainenoleskelukunta on se kunta, jossa hakijalla tai perheellä on vakinainen asuntonsa. Oleskelukunta ontarvittaessa määrättävä jokaiselle tuensaajalle ja perheenjäsenelle itsenäisesti.

Jos hakija tai perhe oleskelee muutoin kuin satunnaisesti useammassa kuin yhdessä kunnassa,täydentävän toimeentulotuen hakemus toimitetaan siihen kuntaan, jonka alueella oleskelustahakijan ja perheen menot tältä osin suurimmalta osin johtuvat.

Jos hakijan tai perheen täydentävän tai ehkäisevän tuen tarve on kiireellinen, hakemus siirretäänsiihen kuntaan, jossa hakija tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä. Muissa kuin kiireellisissätapauksissa satunnainen oleskelu ei vaikuta siihen, mihin kuntaan hakemus siirretään. Satunnaistaoleskelua on esimerkiksi lomamatka.

Jos täydentävän tai ehkäisevän tuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa lyhytaikaisesti laitoksessatai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen käsittelee asiakkaanvakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Silloin kun asiakkaan oleskelu mainituissa yksiköissä ontarkoitettu vakituiseksi, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää se kunta, missä laitostai palveluasumisyksikkö sijaitsee.

Asiakkaan, jolla on poste restante -osoite, tulee aina selvittää kenen luona hän oleskelee, koskaposte restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Jos asiakas asuu useideneri henkilöiden luona, siirretään hakemus siihen kuntaan, jonka alueella oleskelusta hänenmenonsa selvityksen mukaan suurimmalta osin johtuvat. Jos tätä ei pystytä päättelemään,hakemus lähetetään siihen kuntaan, johon asiakkaalla on poste restante -osoite.

59


Jos hakemus on toimitettu Kelasta väärään kuntaan, päätökseen on tehtävä oikaisu teknisenäratkaisuna, jotta kustannukset kohdentuvat oikeaan kuntaan. Oikaisun yhteydessä hakemusohjautuu oikeaan kuntaan.

1.6.6.1. Kuntaan kuuluva hakemusAsiakas voi toimittaa Kelaan perustoimeentulotuen hakemuslomakkeen, jossa hän hakee sellaistamenoerää, joka ei kuulu perustoimeentulotuella katettavaksi. Asiakas saattaa toimittaa myöskunnan oman täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemuslomakkeen Kelaan.

Kelan on hakijan pyynnöstä toimitettava hakemus viipymättä asiassa toimivaltaiseen kuntaan, kunKela on tehnyt hakemuksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta, jos hakija on esittänythakemuksessaan muita kuin perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluvia menoja. Asiakas onvoinut tehdä pyynnön siirtämisestä joko hakemuksessa tai erikseen päätöksen saatuaan.

Jos hakija on tehnyt pyynnön hakemuksessa, hakemus asiakirjoineen välitetään Onnin kauttakuntaan. Jos asiakas tekee pyynnön päätöksen saatuaan, hakemus asiakirjoineen välitetäänOnnin kautta kuntaan.

Tarkista ennen siirtoa, että perustoimeentulotuesta on tehty päätös samalta ajanjaksolta. Pyydätarvittaessa asiakkaalta perustoimeentulotuen hakemus laskelman tekemistä varten.

Jos asiakas hakee perustoimeentulotukipäätöksen tekemisen jälkeen samalle ajalle muita kuinperustoimeentulotukeen kuuluvia menoja, Kela siirtää hakemuksen kuntaan (suojattu sähköpostitai postitse). Asiakkaalle täytyy ilmoittaa kuntaan siirrosta (soitto, viesti, kirje).

Jos Kelaan tulee täydentävää tai ehkäisevää tukea koskeva hakemus, Kelan on arvioitava, onkotuen tarve kiireellinen. Tarvittaessa Kela tekee yhteistyötä asianomaisen kunnan kanssa senarvioimiseksi, onko kysymys kiireellisestä tilanteesta. Jos täydentävän tai ehkäisevän tuen tarvearvioidaan kiireelliseksi, hakemus myös toimitetaan kuntaan kiireellisenä.

Käsittelijän tulee aina arvioida sekä perustoimeentulotukihakemuksessa että Kelaan toimitetuntäydentävän toimeentulotuen hakemuksessa esitetyt menot sen suhteen, voidaanko ne kattaaperustoimeentulotuella.

Esimerkki

Asiakas toimittaa perustoimeentulotukihakemuksen siihen kuuluvine liitteineen. Lisäksihän hakee kunnan lomakkeella kunnasta täydentävää toimeentulotukea lasten suuriinharrastusmenoihin. Tällöin Kela ratkaisee perustoimeentulotukeen kuuluvat menottoimivaltaansa kuuluvina ja siirtää kunnan hakemuksen kuntaan. Asiakasta informoidaanpäätöksessä siitä, että hakemus on siirretty kuntaan siltä osin kuin Kela ei ole voinutmyöntää perustoimeentulotukea (harrastemenot).

Myös kunnan hakemus tulee tutkia ennen kuntaan toimittamista, jotta saadaan selvilleonko siinä esitetty jotakin perustoimeentulotukena maksettavia menoja (esimerkiksimatkakustannukset toisen vanhemman luokse).

Kuntaan asiakkaan pyynnöstä siirrettäviä hakemuksia tai menoja ovat lähinnä kertaluontoisethenkilön erityiseen elämäntilanteeseen liittyvät menot, jotka vakiintuneen käytännön mukaan tuleeottaa menoina huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä.

Esimerkkejä kuntaan siirrettävistä hakemuksista:

• hakemus, jossa on muita kuin perusosalla tai muina perusmenoina huomioitavia menoeriäriippumatta siitä, syntyykö asiakkaalle oikeutta perustoimeentulotukeen

• lapsen suuret harrastemenot

60


• huonekalut ja niihin rinnastuvat kodin hankinnat• lastenvaunut• toisen asteen ensimmäistä tutkintoa suorittavien nuorten opiskeluun liittyvät menot• edunvalvontapalkkio• hautajaiskulut.

Esimerkkejä tilanteista, joissa Kela ei siirrä hakemusta kuntaan:

• ravintomenot (erityisruokavaliokulua ei siirretä kuntaan)• asumismenot (ei myöskään niissä tilanteissa, joissa Kela ei maksa kuin osan asumismenoista

koska ne ylittävät tarpeellisena tai kohtuullisena pidettävän määrän)• vaatemenot (romanivaatteiden menoja ei siirretä)• vähäiset terveydenhuoltomenot• henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot• paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot• sanomalehden tilauksesta aiheutuvat menot• puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä aiheutuvat menot• harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot• vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot• viivästys-, muistutus- tai perimiskulut• lainan ja luottojen lyhennykset

Hakemusta ei siirretä myöskään silloin, kun

• perustoimeentulotukipäätös kattaa tietyn yksilöidyn menoerän, esimerkiksi laskun vain osittain(esim. ylisuuret asumismenot)

• asiakas hakee ylimalkaisesti rahaa eikä lisäselvitys tuo selvyyttä siihen mihin menoihin rahaatarvitaan (esim. vain viittaus henkilön olosuhteisiin ja erityisiin perusteisiin).

• henkilön olosuhteista on pelkkiä viittauksenomaisia mainintoja.

Asumisen turvaaminen niin tärkeää, että Kelan on perusteltua olla yhteydessä kuntaanasiakkaan suostumuksella esim. vuokrarästitilanteissa, jos hakemuksen siirtoa kuntaan eitehdä. Lapsiperheiden osalta tulee harkita täyttyvätkö edellykset olla yhteydessä kuntaan ilmanasiakkaan suostumusta.

Kela voi asiakkaan pyynnöstä siirtää hakemuksen kuntaan, jos jää tulkinnanvaraiseksi, onkomenoerä perusosaan kuuluva tai muina perusmenoina maksettava.

Jos Kela ei siirrä hakemusta kuntaan, asiakkaalla on aina mahdollisuus hakea täydentävää jaehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. Päätöksessä asiakkaalle tulee kertoa oikeudesta hakeatäydentävää ja ehkäisevää tukea.

1.6.7. Muu yhteistyö kunnan kanssaKelan ja kunnan tulee tehdä yhteistyötä asiakkaiden ja heidän perheidensä toimeentulonturvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Kelan on tarvittaessa ohjattava janeuvottava perustoimeentulotuen hakijaa, kuinka kunnan sosiaalihuollon palveluihin hakeudutaan.

Yhteistyötä tarvitaan etenkin

• perusosan alentamistilanteissa• kiireellisessä toimeentulotuessa• asumisen turvaamisessa• palveluasumisen järjestäminen• maahanmuutto• asiakasmaksujen alentaminen

61


Lue lisää yhteistyöstä kunnan kanssa.

1.7. MääräPerustoimeentulotuen laskennassa käytetään lähtökohtana yksin asuvan perusosaa, jonkaeuromäärä vahvistetaan lailla. Muiden perusosat määritellään prosentteina yksin asuvanperusosasta.

Määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaisesti.

1.7.1. Perustoimeentulotuen perusosan määrä• Yksin asuvan henkilön perusosan määrä indeksillä tarkistettuna on 491,21 euroa vuonna

2018• Muiden kuin yksin asuen, 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden perusosa on 85 % yksin asuvan

henkilön perusosan määrästä.• Yksinhuoltajan perusosa on yksin asuvan perusosa, joka on korotettu 10 %:lla.• Vanhempiensa tai vanhempansa luona asuvan yli 18-vuotiaan perusosa on 73 % yksin

asuvan henkilön perusosan määrästä.• 10-17 - vuotiaan lapsen perusosa on 70 % yksin asuvan henkilön perusosan määrästä.• Alle 10 -vuotiaan perusosa on 63 % yksin asuvan henkilön perusosan määrästä.

Jos perheeseen kuuluu useampia 10-17-vuotiaita tai alle 10-vuotiaita lapsia, perusosa toisestalapsesta on 5 % ja kolmannesta ja sitä useammasta lapsesta 10 % alempi kuin iän mukainenprosenttiosuus.

Aiemmin on määritelty niin, että perusosa sisältää laskennallisia menoja seuraavassa suhteessa:

• ravintomenot 49 %• vaate- ja jalkinemenot 9 %• informaatiomenot (puhelin, internet, lehdet) 20 %• vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %• muut menot 19 %

Edellä mainitut osuudet ovat laskennallisia, ja niitä saatetaan joutua käyttämään esimerkiksilaitoshoitotilanteessa ravintomenojen osalta. Kela ei puutu siihen, miten kukin asiakasperusosansa käyttää. Kela ei siis seuraa esimerkiksi ravintomenoihin käytettyä osuutta.

Vuosi 2018 Perusosa e/kk Perusosa e/pv Ravinnon osuuse/kk

Ravinnon osuuse/pv

Yksin asuva,lapseton

491,21 16,37 240,69 8,02

Yhteistaloudessaasuva yli, 18-vuotias

417,53 13,92 204,59 6,82

Yksinhuoltaja 540,33 18,01 264,76 8,83

Vanhempiensatai vanhempansaluona asuva yli18-vuotias

358,58 11,95 175,71 5,86

62

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo%202017-11-8.pptx&action=default


10 – 17 –vuotiaslapsi

sisarussarjan 1.lapsi

343,85 11,46 168,49 5,62


319,29 10,64 156,45 5,22

sisarussarjan3. lapsi ja sitäseuraavat, kukin

294,73 9,82 144,42 4,81

Alle 10 –vuotiaslapsi


309,46 10,32 151,64 5,05


284,90 9,50 139,60 4,65

sisarussarjan3. lapsi ja sitäseuraavat, kukin

260,34 8,68 127,57 4,25

Jos perustoimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi, toimeentulotuenmäärä päivää kohden muodostuu jakamalla kuukausittainen perustoimeentulotuen määräkolmellakymmenellä. Yllä olevat päiväkohtaiset määrät ovat pyöristettyjä lukuja. Useammanpäivän kohdalla pyöristys tehdään vasta loppusummasta. Esim. 20 pv :n ruokaraha alle 10-vuotiaalle, sisarussarjan 1. lapselle 0,49*(20 x 309,46/30)= 101,09 e (ei 20 x 5,05).

1.7.1.1. Perhekohtaisuus ja yhteisessä taloudessaeläminen

Toimeentulotuki on perhekohtainen etuus, jota haetaan perheen yhteisellä hakemuksella.Myös silloin, kun henkilöiden ei katsota kuuluvan samaan perheeseen, yhteisessä taloudessaasuminen vaikuttaa toimeentulotuen perusosan määrään. Erilaisissa tilanteissa, esimerkiksikaverusten asuessa yhdessä, joudutaan siis arvioimaan, onko tosiasiallisesti kysymyksessäyhteistalous. Yhteistaloudessa elävillä henkilöillä on yleensä yhteinen ruokatalous ja yhteisettalouden käyttötavarat, kuten TV ja kodinkoneet. Heillä on myös yhteinen vuokrasopimus ja muitavastaavia sopimuksia. Jos yhteistaloudessa asuvat henkilöt eivät kuulu samaan perheeseen,jokainen heistä hakee tukea omalla hakemuksellaan ja heille tehdään omat päätöksensä. Hesaavat kuitenkin yhteistaloudessa asuvan täysi-ikäisen perusosan, koska yhteistaloudessaelinkustannukset ovat henkeä kohden pienemmät. Katso myös Hakeminen.

1.7.1.2. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosaYksinasuvana pidetään henkilöä, jolla on oma itsenäinen taloutensa. Jos henkilö asuuhuoneistossa, jossa on muitakin asukkaita, edellytetään, että hänellä on oma vuokra- taialivuokrasopimus, ja että huoneisto mahdollistaa itsenäisen talouden ylläpitämisen ja hän pystyysen myös luotettavasti selvittämään. Itsenäisessä taloudessa asuvina ei voida pitää henkilöitä,jotka täyttävät kohdassa 7.1.1 esitetyt yhteistaloudessa asuvien tunnusmerkit.

63


Yksin asuvan perusosa huomioidaan myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä yli 18 vuottatäyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avio- tai avoliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa.

Yksin asuvan perusosa koskee myös isovanhempaa, joka asuu lapsensa perheen luona.

Poste restante –osoitteessa asuvalle huomioidaan yksin asuvan perusosa.

Opiskelijoille, jotka asuvat opiskelija-asuntoloiden soluasunnoissa, huomioidaan yksin asuvanperusosa. Opiskelijoihin, jotka asuvat yhdessä yksityisiltä vuokratuissa tavallisissa vuokra-asunnoissa, käytetään yhteistaloudessa asuvan perusosaa, koska näissä asunnoissa ei olevastaavalla tavalla soluasumista.

Yksinhuoltajalle huomioidaan yksinasuvan perusosaa 10 %:lla korotettuna myös silloin, kun hänasuu lapsineen esimerkiksi omien vanhempiensa kanssa samassa asunnossa.

Lue lisää perusosasta ja katso myös asumistaulukko.

1.7.1.3. Yhteistaloudessa asuvan, 18 vuotta täyttäneenperusosa

Yhteistaloudessa asuvia henkilöitä ovat samassa huoneistossa asuvat avio- ja avoparit,rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, yhdessä asuvat sisarukset tai kaverukset eli kaikki ne, joidenelinkustannukset tosiasiallisten olosuhteiden perusteella ovat alhaisemmat kuin yksin asuvallahenkilöllä.

Avoliitossa asuvien henkilöiden katsotaan muodostavan perheen, joka hakee tukea yhdellähakemuksella.

Avioliitonomaisia olosuhteita arvioidaan soveltuvin osin samalla tavoin kuin muissakin Kelanetuuksissa. Lähtökohtana pidetään henkilöiden omaa ilmoitusta, ja tarvittaessa voidaan huomioidaesimerkiksi asunnon koon, yhdessä asumisen keston, vuokrasopimuksen, vuokranmaksustasaatujen selvitysten sekä muista asumisolosuhteista ja yhteistaloudesta saatujen tietojen merkitys.

Jos yhteistaloudessa asuvat muodostavat niin kutsutun toimeentulotukiperheen, he tekevätyhteisen hakemuksen ja heille tehdään yhteinen päätös. Jos yhteinen talous ei muodostatoimeentulotukiperhettä, talouden jäsenet hakevat kukin omaa toimeentulotukeaan. Kunkinhakemus ratkaistaan toimeentulotukilain mukaan huomioon otettavien tulojen ja menojenperusteella, heille tehdään omat laskelmat ja he saavat erilliset päätökset. Molemmissa tilanteissaperusosan suuruus on yhteistalouden hyödyistä johtuen 85 % yksin asuvan henkilön perusosanmäärästä. Lisätietoja hakemisesta.

Perhekodissa, ryhmäkodissa tai kimppakämpissä asuvien perusosa on yleensä yhteistaloudenmukainen. Joissain poikkeustilanteissa asiakkaille voidaan huomioida yksinasuvan perusosa,jos on esimerkiksi sosiaalityöntekijän selvitys, että asiakas ei hyödy yhteisasumisesta esim.tukiasumisyksiköissä, eikä asiakas ole voinut vaikuttaa keiden kanssa hän asuu.

Katso myös asumistaulukko ja lue lisää perusosasta.

1.7.1.4. Vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneenperusosa

Jos 18 vuotta täyttänyt henkilö asuu vanhempiensa luona, hän tekee omantoimeentulotukihakemuksen ja hänelle tehdään oma päätös sekä toimeentulotukilaskelma,jossa otetaan huomioon hänen toimeentulotukilain mukaan huomioon otettavat tulot ja menot.

64

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo_2018-01-18.pptx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/Jaetut%20asiakirjat/Perusosat_asuminen_taulukko_p%C3%A4ivitetty.xlsx&action=default



Yläikärajaa ei ole säädetty. Vanhempiensa tai vanhempansa luona asuvan yli 18-vuotiaanperusosa on 73 % yksin asuvan henkilön perusosan määrästä.


1.7.1.5. Lasten perusosatAlaikäiset lapset kuuluvat yleensä vanhempiensa toimeentulotukiperheen muodostamaanyhteistalouteen.

Jos lapsen tapaamisesta on kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamallasopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty, että lapsi on puolet ajasta toisenvanhemman luona ja puolet ajasta toisen luona, perusosa jaetaan vanhempien kesken. Lapsenperusosa voidaan jakaa vanhempien kesken myös silloin, kun 50/50 –järjestelystä on sovittuvanhempien kesken. Jos asumisjärjestelystä on sovittu ainoastaan vanhempien kesken, hakijaltapyydetään toisen vanhemman kirjallinen selvitys siitä, että lapsi asuu tosiasiallisesti puolet ajastakummankin vanhemman luona.

Alaikäinen lapsi voi joutua esimerkiksi opiskelun vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle taimuutto pois kotoa voi tapahtua myös esimerkiksi lapsen ja vanhemman välien rikkoutumisenvuoksi. Jos lapsi ei saa riittävää toimeentuloa turvaavaa ensisijaista etuutta eivätkä hänenvanhempansa pysty kustantamaan hänelle ja muulle perheelle hänen muualla asumisestaanjohtuvia menoja, lapselle voidaan edellytysten täyttyessä myöntää toimeentulotukea normaaliaoleskelua koskevien säännösten mukaan. Vanhempien elatusvelvollisuus tulee selvittää. Lue lisääalaikäisistä.

Koska alaikäinen ei asu muun perheen kanssa yhteistaloudessa eikä hän saa siitä tulevia etuja,hänelle tehdään oma toimeentulotukipäätös ja hänen perusosanaan käytetään yksin asuvanperusosaa.

Alaikäiset avopuolisot eivät muodosta omaa toimeentulotukiperhettä. Sen vuoksi kumpikinhakee oman toimeentulotukensa ja kummallekin tehdään omat toimeentulotukipäätöksensälaskelmineen. He saavat yhteistaloudessa asuvien 18 vuotta täyttäneiden perusosan eli 85 %yksin asuvan perusosasta. Lue lisää alaikäisistä.

Lapselle, joka asuu muun huoltajan kuin oman vanhempansa luona mukaan lukiensijaisvanhemman luona asuvat, huomioidaan iän mukainen perusosa.

Jos perhe on lastensuojelun tukitoimena järjestetyssä perhekuntoutuksessa, selvitetään kunnasta,mitä palveluja perhekuntoutuksessa asumiseen sisältyy. Perheelle tehdään yhteinen laskelma,vaikka toinen vanhemmista ei osallistu perhekuntoutukseen ja asuu perheen yhteisessä kodissa.Lapsille huomioidaan iän mukaiset perusosat perheen laskelmassa. Jos perhekuntoutuksessaasumiseen sisältyy ruokailu, vähennetään sen osuus perusosista perhekuntoutukseenosallistujilta.


1.7.2. Pienin maksettava määräToimeentulotuki on viimesijainen etuus ja tästä syystä laissa ei ole määritelty pienintä maksettavaamäärää.

65


https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo_2018-01-18.pptx&action=default



1.7.3. Perusosan alentaminenToimeentulotuen perusosan alentaminen on poikkeuksellinen toimenpide, sillä toimeentulotukion viimesijainen etuus, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi ja auttamaan tilapäistenvaikeuksien yli tai ehkäisemään sellaisten syntymistä.

Kun harkitaan perusosan alentamista, lähtökohta on, että jokaisella on velvollisuus kykynsämukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Toimeentulotukilaissa on säädettynimenomaiset perusteet perusosan alentamiselle. Kun nämä edellytykset täyttyvät, tulee arvioida,onko tuen alentaminen kohtuullista. Jos perusosan alentaminen esimerkiksi 20 %:lla olisiasiakkaan tilanteessa kohtuutonta, perusosaa voidaan alentaa myös vähemmän. Jos tuenalentaminen tekisi asiakkaan kokonaistilanteen kohtuuttomaksi, perusosaa ei tule alentaa.

Perusosan määrää voidaan alentaa enintään 20 tai moitittavan menettelyn toistuessa enintään 40%.

Alentaminen voidaan tehdä vain laissa mainituissa (Perusosan alentaminen enintään 20 % jaPerusosan alentaminen enintään 40 %) tai oikeuskäytännön perusteella niihin rinnastuvissatilanteissa ja se voidaan tehdä enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan saman kieltäytymisen tailaiminlyönnin johdosta. Ensimmäinen alentamispäätös tehdään aina kokonaisen kuukauden ajalle.Ajanjakso lasketaan siitä, milloin kieltäytyminen tai laiminlyönti on tapahtunut. Sitä ei siis lasketasiitä ajankohdasta, jolloin henkilö toimeentulotukea hakee tai jolloin sitä on hänelle myönnetty. Kunperusosaa alennetaan, tieto siitä kopioituu pohjatiedoksi tarkistus- ja jatkoratkaisuille. Aktiivimalliei vaikuta suoraan toimeentulotuen perusosan alentamiseen. Eli se, että henkilön aktiivisuus eityöttömyysturvan puolella ole ollut riittävää, ei ole peruste alentaa perusosaa.

Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön perusosaa eikä silläole vaikutusta esimerkiksi muiden perheenjäsenien perusosiin. Ennen alentamista asiakkaallepitää tiedottaa seurauksista, joita hänelle voi tulla kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä, yksilöitävälaiminlyönti tai kieltäytyminen ja informoida alentamisen edellyttämästä kohtuullisuusharkinnasta(PC X88). Tieto sisällytetään niiden havaitsemista seuraavaan toimeentulotukipäätökseen.Asiakasta on myös kuultava ennen alentamista (kirje PC S09).

Alentamismenettely etenee seuraavasti:

Kela saa tiedon, että asiakas ei ole hoitanut velvollisuuttaan pitää huolta itsestään ja omastaelatuksestaan vaan on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jokin muu perusosanalentamiskriteeri täytyy. Asiakasta tulee informoida alentamisen uhkasta ja tarvittavistatoimenpiteistä, jotta alentamista ei tehtäisi, päätöksen yhteydessä sekä erillisellä kirjeellä (PCS09).Jos asiakkaalle on tehty juuri toimeentulotukipäätös ennen laiminlyönnin tai kieltäytymisenilmenemistä, lähetetään pelkkä kuulemiskirje. Poikkeuksellisesti voidaan kuulla myöspuhelimitse. Olennaista on, että asiakas saa tiedon Kelan mahdollisuudesta tehdä perusosanalentamisharkinta, jos asiakas ei korjaa laiminlyöntiään ja omasta mahdollisuudestaan lausuaasiassa. Perusosan alentamista ei tehdä ennen kuulemisajan umpeutumista.

Tarvittaessa otetaan yhteyttä kuntaan esim. puhelinta tai skypeä käyttäen ja selvitetäänalentamisen näkökulmasta kunnan arviota alentamisen tarkoituksenmukaisuudesta. Lisäksiharkitaan, voiko alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisenvälttämättömän toimeentulon ja voidaanko alentamista pitää muutenkaan kohtuullisena. Mikälikunnan sosiaalityöntekijän arvioi, ettei alentaminen ole kohtuullista, alentamista ei yleensä tehdä.

Seuraavan hakemuksen yhteydessä ratkaistaan, täyttyvätkö perusosan alentamiskriteerit. Josasiakas on korjannut laiminlyöntinsä, alentamista ei tehdä. Jos alentamiseen päädytään, tietovälitetään kuntaan Onnin kautta. Kunnan tehtävänä on sen jälkeen laatia suunnitelma asiakkaanitsenäisestä suoriutumisesta.

66


Esimerkki alentamisen etenemisestä:

• 1. päätös (1 kk) kerrotaan päätöksessä alentamisen uhkasta ja kuullaan asiakasta erilliselläkirjeellä (PCS09)

• 2. päätös (1 kk) alennetaan laiminlyönnin perusteella max 20 % jos entaminen on kohtuullista(tieto välittyy automattisesti kuntaan ja yhteistyö)

• 3. päätös (2 kk) jatketaan alentamista jos asiakas jatkaa laiminlyöntiä. Kerrotaan päätöksessämahdollisuudesta alentaa 40 % jos ei korjaa laiminlyöntiä.

• 4. päätös (2 kk) alennetaan max 40 % jos laiminlyönti/kieltäytyminen toistuvaa• 5. päätös –onko vielä kohtuullista – arvio kunnan sosiaalityöntekijältä jos vielä jatketaan on

perusteltu

Tehdään yhteistyötä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa silloin, kun tarvitaan lisätietoa alentamisentai sen jatkamisen kohtuullisuudesta.

Jos edellä mainittu tieto asiakkaan laiminlyönnistä tulee kesken pitkän toimeentulotukipäätöksen,asiakasta kuullaan alentamismahdollisuudesta ensisijaisesti kirjeellä, kehotetaan korjaamaanlaiminlyönti, annetaan määräaika lausua asiassa sekä kerrotaan, että perusosaa on mahdollistaalentaa tekemällä tarkistuspäätös.

Alentaminen lopetetaan seuraavin ehdoin:

• Asiakas on tehnyt ne toimenpiteet, joiden laiminlyönti johti perusosan alentamiseen. Hän onesimerkiksi ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon, osallistunut kuntouttavan työtoiminnanaktivointisuunnitelman tai kotoutumissuunnitelman tekemiseen tai niiden perusteellajärjestettävään kuntouttavaan työtoimintaan tai kotoutumistoimenpiteisiin.

• Alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän välttämättömän toimeentulon.• Alentaminen johtaisi asiakkaan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen siten, että esimerkiksi

rahat eivät riitä ruokaan, laskuja alkaa kerääntyä (velkakierre) tai tulee häädön uhka. Erityistähuomiota on kiinnitettävä lapsiperheisiin ja asiakkaiden kykyyn huolehtia itsestään.

Alentamaton perusosa huomioidaan laskelmalla seuraavan kuukauden alusta, jos asiakas onkorjannut menettelynsä tai esittänyt asiassa esimerkiksi työsopimuksen tai luotettavan muunselvityksen laiminlyönnin tai kieltäytymisen korjaamisesta. Tarvittaessa päätöksen yhteydessäasiakasta informoidaan perusosan alentamisharkinnasta jos laiminlyönti saadusta selvityksestähuomatta jatkuu (PC X89).

Jos kuitenkin kunnan sosiaalitoimi arvioi selvityksessään, että alentaminen on ollut alun perinkohtuuton, perusosan alentaminen poistetaan takautuvasti tarkistamispäätöksellä. Kysytarvittaessa lisätietoja kunnan sosiaalitoimesta, jos saatu selvitys on epätarkka.

Ennen kuin jatkopäätös tehdään 2 kk:n jälkeen, on myös Kelassa arvioitava henkilökohtaisentapaamisen tarve. Tapaaminen voidaan hoitaa ajanvarauksessa.

EsimerkkiUusi toimeentulotuen asiakas Sauli on kieltäytynyt tarjotusta työstä 10.9 ja saanutmääräaikaisen karenssn najalle 10.9. – 9.11.. Sauli hakee 10.9. toimeentulotukea ajalle10.9.-31.10..

Perusosan alentaminen voidaan tehdä vasta kieltäytymisestä lukien ja se voi ollakestoltaan enintään kaksi kuukautta kieltäytymisestä. Saulin perusosan alennusta eivoida tehdä syyskuun tukeen, koska kieltäytyminen työstä on tapahtunut 10.9.

Käsittelijä soittaa Saulille, mutta tämä ei vastaa puhelimeen. Saulille tehdään ajalle1.9. – 30.9. toimeentulotuen päätös, jossa Saulille tiedotetaan, että toimeentulotuenperusosaa harkitaan kieltäytymisen vuoksi alennettavaksi. Lisäksi Saulille lähetetäänerillinen kuulemiskirje perusosan alentamiseen liittyen. Tässä tapauksessa perusosaa

67


voitaisiin alentaa aikaisintaan 1.10. alkaen. Perusosaa ei alenneta kesken kuukauden.Sauli ilmoittaa seuraavan hakemuksen yhteydessä, että hänen lapsensa on sairastunutvakavasti ja lapsen hoitaminen edellyttää Saulin kotona oloa, joten hän ei sen vuoksiole ottanut työtä vastaan. Saulin kokonaistilanne huomioiden perusosan alentamistavoidaan pitää kohtuuttomana eikä sitä alenneta.

EsimerkkiPitkäaikainen toimeentulotuen asiakas Tero hakee toimeentulotukea 15.6. heinäkuulle.Hänen työmarkkinatukensa maksu on katkaistu 4.6., koska hän on toiminut useammankerran moitittavasti. Tero ei ole mennyt työvoimatoimistoon hänelle varattunaaikana eikä ole aloittanut hänelle aktivointitoimenpiteenä tarjottua koulutusta. Terontyövoimapoliittinen lausunto on karenssilausunto, jossa työssäolovelvoite on 12kalenteriviikkoa.

Käsittelijä soittaa Terolle ja pyytää selvityksen hänen tilanteestaan. Tero kertoo, että eiole vain saanut asioita hoidetuksi. Tero ohjeistetaan olemaan yhteydessä kuntaan japyytämään asiakastapaamista itsenäistä suoriutumista edistävän suunnitelman tekoavarten. Terolle tehdään toimeentulotuen päätös kuukaudeksi ajalle 1.7. – 31.7.SiinäTerolle tiedotetaan, että toimeentulotuen perusosaa harkitaan jatkossa alennettavaksi.Päätöksen yhteydessä Teroa pyydetään toimittamaan kunnassa tehty suunnitelmaKelaan.

Tero ilmoittaa seuraavan hakemuksen yhteydessä, että ei ole ollut kuntaan yhteydessä.Kertomansa mukaan hän ei ole myöskään ollut aktiivinen työssäolovelvoitteentäyttämiseksi. Perusosan alentaminen on mahdollista, eikä sitä ole saadut selvityksethuomioiden katsottava kohtuutomaksi. Perusosaa alennetaan ajalle 1.8. – 31.8. Kuntasaa tiedon perusosan alentamisesta Kelmun kautta. Teroa pyydetään toimittamaanpäätöksen yhteydessä kunnan suunnitelmaa seuraavan hakemuksen yhteydessä. JosTero ei mene kuntaan tapaamiseen ja perusosan alentamisen kriteerit edelleen täyttyvät,harkitaan, jatketaanko perusosan alentamista.

Työssäolovelvoitteen voivat täyttää esimerkiksi työ, työkokeilu, työvoimapoliittinenlausunto, palkkatuettu työ jne. Tässä esimerkissä Teron täytyy 12 kalenteriviikonosallistua te-viranomaisten tarjoamiin toimenpiteisiin, jotta työssäolovelvoite täyttyy. TE-toimisto antaa asiasta uuden lausunnon. Toimenpiteiden ajalta asiakas on oikeutettutyöttömyysturvaetuuteen.

1.7.3.1. Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisensuoriutumisen edistämiseksi

Perusosan alentamisen yhteydessä on kunnassa aina tehtävä suunnitelma asiakkaanitsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kunta laatii suunnitelman tarvittaessa yhdessätyö- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Kela tiedottaa asiakkaalletoimeentulotukipäätöksessä kunnan velvollisuudesta tehdä suunnitelma sekä ohjaaasiakkaan kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten Kun Kelantoimeentulotukipäätökseen sisältyy perusosan alentaminen, päätöksessä kerrotaan asiakkaalle,että se on mennyt myös kuntaan tiedoksi.

Jos kunta asiakkaan suostumuksella tai asiakas itse on toimittanut mainitun suunnitelmanKelaan, se tulee ottaa huomioon, jos asiakkaan perusosan alentaminen tulee harkittavaksi.Käytännössä suunnitelman sisältö on asiantuntijalausunto, joka on tärkeä alentamisharkinnassa.Jos asiakas ei ole toimittanut suunnitelmaa Kelaan, tiedustele tarvittaessa asiaa tarkemminkunnan sosiaalitoimesta.

68


1.7.3.2. Perusosan alentaminen enintään 20 prosenttiaTuensaajan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 %, jos toimeentulotuen tarve johtuusiitä, että

• asiakas on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä, jokakohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa

• asiakas on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt sellaisesta yksilöidysti ja todistetusti tarjotustajulkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa

• asiakas on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitutarjota

• ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksentai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:nperusteella oikeutettu työttömyysetuuteen

• kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilmanperusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumastakotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin tai

• maahanmuuttaja on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitulaatia

• kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö onkieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen

• kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilmantyöttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavastatyötoiminnasta

• keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.

Jos asiakas ei ole lainkaan hakenut työttömyysturvaa, arvioi, onko olemassa perusteita perusosanalentamiselle.

Selvitä, onko Kelalle toimitettu kunnassa laadittu suunnitelma itsenäisen suoriutumisenedistämiseksi sen jälkeen, kun asiakkaalle on tehty päätös perusosan alentamisesta. Jossuunnitelma on käytössäsi, arvioi, ilmeneekö siitä seikkoja, jotka puoltavat alentamisestaluopumista kohtuullisuuden perusteella. Jos suunnitelma on tältä osin epäselvä, selvitä perusteitatarvittaessa tarkemmin kunnan sosiaalitoimesta.

1.7.3.3. Perusosan alentaminen enintään 40 prosenttiaPerusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 21–40 %, jos

• asiakas on menetellyt toistuvasti tavalla, joka mahdollistaa perusosan alentamisen enintään20 %:lla, ja tästä syystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistuatoimenpiteisiin, joista on säädetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa(916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnastaannetussa laissa

• asiakkaan perusosaa on jo alennettu syistä jotka mahdollistavat enintään 20 %:n alennuksenja hän sen jälkeen kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä

• asiakkaan toiminnasta seuraa se, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota, ja häntämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä toimintakykyä edistävästä toiminnasta, joka onkunnassa tehdyn suunnitelman mukaista.

Selvitä, onko Kelalle toimitettu asiakkaan aikaisemman perusosan alentamispäätöksen jälkeenkunnassa laadittua suunnitelmaa itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos suunnitelma on

69


käytössäsi, arvioi, ilmeneekö siitä syitä, jota puoltavat alentamisesta luopumista kohtuullisuudenperusteella.

Perusosan alentaminen vaatii erityisen huolellista harkintaa. Perusteltuna syynä esimerkiksi työstäkieltäytymiseen voidaan pitää alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan kieltäytymistä yötyöstälapsen hoidon järjestämisen vuoksi. Perusteltu syy voi myös olla lyhyellä varoitusajalla tulluttyötarjous, jota tuen saaja ei ole voinut hyväksyä sen vuoksi, että esimerkiksi lasten tai muunläheisen hoitoa ei ole voitu järjestää. Kun tieto moitittavasta menettelystä tulee kunnasta, kunta onjo tehnyt kohtuullisuusarvioinnin ja selvittänyt, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoista elämää.

Työn tai julkisen työvoimapalvelun osalta lain mainitsemana kohtuullisen pitkänä toimeentulonturvaavana aikana voidaan pitää kuukauden mittaista ajanjaksoa. Tämä ajanjakso voitapauskohtaisen harkinnan perusteella olla pidempikin.

1.8. MääräytymisperusteetToimeentulotuki koostuu Kelan myöntämästä ja maksamasta perustoimeentulotuesta ja kunnanvastuulla olevasta täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi kunta voi harkintansa mukaanmyöntää ehkäisevää toimeentulotukea.

Oikeuteen saada perustoimeentulotukea ja sen määrään vaikuttavat hakijan ja hänen perheensätosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot ja varat. Perustoimeentulotukea voidaan myöntää myösennakkona odotettavissa olevaa etuutta, tuloa, korvausta tai saamista vastaan.

1.8.1. AikaPerustoimeentulotuki lasketaan aina kalenterikuukauden ajalta. Tästä ajanjaksosta käytetääntermiä etuusjakso. Käytettävissä olevat tulot ja varat sekä menot huomioidaan yleensäsamalta ajanjaksolta. Suuret tulot voidaan kuitenkin jakaa useammalle kalenterikuukaudelle.Tällöinkin tulot ja menot, jotka perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin, kuitenkin huomioidaankalenterikuukauden ajalta ja päiväkohtainen tuen määrä lasketaan siten, että kuukaudenperustoimeentulotuen määrä jaetaan 30:lla. Käsittelyjärjestelmä hoitaa jakamisen.

TulotTuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot, lukuun ottamattajäljempänä erikseen mainittuja tuloja.

Tulot huomioidaan nettomääräisinä.

Jos ansiotulot ja avustukset ovat vähäisiä, ne jätetään huomioimatta. Laskelmassa tulothuomioidaan siltä osin kuin ne ylittävät edellä mainitut vähäiset määrät. Myös veronpalautustenosalta huomioidaan vain vähäisen tulon rajan yli menevä osuus. Arvioinnin kannalta ei olemerkitystä sillä, onko henkilön tai perheen saamat vähäiset ansiotulot tai avustukset saatuyhdestä tai useammasta tulolähteestä. Alle euron ylityksiä ei huomioida. Katso myös Tulot, joita eihuomioida ja Muut tulot.

Esimerkki

Kelan perustoimeentulotukiasiakas Anni saa syntymäpäivälahjaksi elokuussa veljeltään40 euroa. Vaikka kaikki Annin käytettävissä olevat tulot huomioidaan lähtökohtaisestihänen toimeentulotukilaskelmallaan tulona, voidaan toimeentulotukilain mukaan vähäisetavustukset jättää tuloina huomioimatta. Koska Annin saama tulo 40 euroa on vähäiseksikatsottava määrä (enintään 50 e), sitä ei huomioida hänen tulonaan.

70


Esimerkki

Jos myös Annin äiti olisi päättänyt lahjoittaa Annille elokuussa 40 euroa, hänenyhteenlaskettujen elokuun avustusten määrä olisi ollut yhteensä 80 euroa, jokaylittää vähäiseksi katsottavan määrän (enintään 50 e). Näin ollen kyseiset tulot (80 e)huomioidaan Annin laskelmalla tulona siltä osin kun ne ylittävät 50 euron rajan eli hänentulokseen katsotaan 30 euroa.

Alle 18-vuotiaiden lasten tulot otetaan huomioon vain silloin, kuin ne ovat vähäistä suurempia jasäännöllisiä. Esimerkiksi kesätöitä ei pidetä säännöllisinä tuloina. Tällaisissa tilanteissa lapsentulona otetaan huomioon vain se osa, joka kattaa hänen perusosansa ja hänelle kirjatut muutperusmenot.

1.8.1.1. Veroprosentin muuttaminenJos asiakkaan tulot alenevat pitkäaikaisesti, kannattaa pyytää asiakasta tarkastamaanveroprosentti veroviranomaisilta. Tuloja vastaava veroprosentti varmistaa sen, että toimeentulotukimaksetaan oikeansuuruisena. Veroprosentti on syytä tarkastaa esimerkiksi silloin, kun henkilö jäätyöttömäksi ja tulot muuttuvat olennaisesti. Mikäli veroprosentti ei tarkistuksessa todennäisestialenisi, ei verokorttia ole tarvetta tarkistaa.

1.8.1.2. Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiinTulot huomioidaan samalta ajanjaksolta, jolta toimeentulotuki määrätään. Ne lasketaan senkuukauden tuloksi, jolloin ne ovat tosiasiallisesti käytettävissä.

Jos tulo on saatu kuukauden viimeisenä pankkipäivänä, se lasketaan seuraavan kuukaudentuloksi, koska sen katsotaan olevan tuolloin tosiasiallisesti käytettävissä. Toiseksi viimeisenäpankkipäivänä tai aikaisemmin saatu tulo on maksukuukauden tuloa.

Esimerkki

Esko on saanut tuloa tililleen perjantaina 28.4. Hän hakee perustoimeentulotukeatoukokuulle. Eskon huhtikuussa saama tulo huomioidaan toukokuun tulona.

Asiakkaan tosiasiallisen toimeentulon turvaamiseksi voidaan tehdä myös etuusjaksoa lyhyempipäätös. Tällainen lyhyt päätös voidaan tehdä lähinnä siinä tilanteessa, että asiakas saaensimmäisen palkan tai myönnetyn etuuden loppukuusta. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla eiole varoja käytettävissä alkukuusta ja toimeentulotukipäätös tehdään palkanmaksua tai etuudenmaksua edeltävään päivään asti.

Jos asiakas hakee yllä mainituissa tilanteissa jatkoa toimeentulotukeen, loppukuulle tehdään kokokuukauden tarkistuspäätös, jossa huomioidaan loppukuun tulot kokonaisuudessaan. Mahdollinenylijäämä vyörytetään seuraavalle kuukaudelle. Tämä tarkistuspäätös voidaan tehdä vasta senjälkeen kun edellisen päätöksen voimassaoloaika on loppunut ja sille ajalle kohdistuneet laskutmaksettu.

Jos asiakas tai perhe saa jonkin etuuden osalta takautuvan suorituksen, jota ei ole huomioitukyseisen kuukauden toimeentulotukea määrättäessä, tehdään tarkistus jo maksettuuntoimeentulotukeen. Tarkistus tehdään sille kuukaudelle, jolta aikaisemmin laskelmassahuomioimaton suoritus on asiakkaalle tai perheelle konkreettisesti maksettu. Jos tarkistuksenyhteydessä tehtävässä laskelmassa syntyy ylijäämää, se siirtyy automaattisesti seuraavankuukauden etuusjakson laskelmaan tuloksi. Jos ylijäämän huomioiminen on kohtuutonta,käsittelijän on mahdollista muuttaa laskelmassa huomioitavaa ylijäämän määrää.

71



Esimerkki

Kelaan saapuu Maijan perustoimeentulontuen jatkohakemus maaliskuulle.Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä tulee ilmi että Maijan tuloissa on helmikuussamaksettu takautuva suoritus, jota ei ole huomioitu helmikuun laskelmassa. Maijantoimeentulotukeen tehdään tarkistus jo maksettuun helmikuun toimeentulotukeen.Laskelmassa syntynyt ylijäämä siirtyy maaliskuun tuloksi.

Jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, se voidaan ottaa jälkikäteentulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukaudenaikana. Tulon huomioiminen ei saa kuitenkaan olla kohtuutonta. Päätöksessä tulee mainita, ettätulo on mahdollista ottaa huomioon taannehtivasti, jotta asiakas voi varautua tilanteeseen.

Esimerkki

Kaija on ansiotyössä ja hän jo useamman kuukauden ajan ollut toimeentulotukiasiakas.Kaija saa palkkaa 800 euroa/kk nettona. Kaijalle on tehty maalis- ja huhtikuulletoimeentulotukipäätökset. Huhtikuun toimeentulotuki on jo maksettu. Kaijan hakiessatoimeentulotukea toukokuulle käy ilmi, että ylitöiden vuoksi hänen nettopalkkansa olikinmaaliskuussa 1000 euroa. Toukokuun laskelmassa huomioidaan muiden tulojen lisäksiansiotuloja takautuvasti maaliskuulta 200 euroa, koska tulon huomioon ottamista eivoida Kaijan tilanne huomioiden pitää kohtuuttomana.

Muiden kuin ansiotulojen kohdalla käytetään samanlaista tarkistusmenettelyä kuin takautuvastimyönnettyjen etuuksien kohdalla.

1.8.1.2.1. Tulojen jakaminen osiinPääsääntönä on, että tulot, varat ja menot huomioidaan vain siltä ajanjaksolta, jolta toimeentulotukilasketaan. Etuusjakso on kalenterikuukausi. Tulot voidaan kuitenkin joskus jakaa eriin otettavaksihuomioon useammassa toimeentulotuen etuusjaksossa, jos se on kohtuullista. Tällaisia tilanteitavoi olla tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus. Tausta-ajatuksenatulon jakamisessa on, että sitä voidaan käyttää elatukseen useamman kuukauden ajalla. Jakouseampaan ajanjaksoon tapahtuu joko vyöryttämällä tai jaksottamalla.

Toimeentulotukilaissa säädettyyn velvollisuuteen pitää huolta omasta elatuksestaan voidaankatsoa sisältyvän myös varautumisen velvollisuus. Jos henkilö saa esimerkiksi perintönä taiirtisanomiskorvauksena suuremman summan rahaa, voidaan tämän tulon katsoa laskennallisestiriittävän jonkin tietyn ajan hänen elatukseensa. Ajanjakso voi olla esimerkiksi kolme kuukautta.Varautumisvelvollisuudesta tulee kertoa henkilölle etukäteen.

Toimeentulotukea myönnettäessä tulee siis ottaa huomioon tosiasiallisesti käytettävissä olevatvarat.

Esimerkki

Jaakko on pitkäaikainen toimeentulotuen saaja. Hänelle on tehty pitkä myöntöpäätösajalle tammi-lokakuu. Huhtikuussa hän saa yllättäen 4000 euron perinnön. Teemyöntöpäätökseen tarkistuspäätös huhtikuusta alkaen koko loppuajalle ja merkitsesaatu rahasumma muuksi tuloksi huhtikuulle. Ohjelma tekee huhtikuusta eteenpäinjokaiselle kuukaudelle uuden laskelman ja siirtää aina mahdollisen syntyvän ylijäämänseuraavan kuukauden tuloksi.

72


1.8.1.2.2. VyöryttäminenTulon jakamisessa käytetään yleensä vyöryttämistä. Vyöryttäminen tarkoittaa sitä, että saatu tulootetaan kokonaisuudessaan mukaan laskelmaan sen saantiajankohdan mukaan ja laskelmanylijäämä siirretään aina seuraavan kuukauden tuloksi. Jos ylijäämä on yksinäisellä henkilöllä alle50 euroa tai perheellä alle 100 euroa, ylijäämä ei siirry seuraavalle kuukaudelle.

Jos ylijäämä on yksinäisellä henkilöllä yli 50 euroa tai perheellä yli 100 euroa, Onni-järjestelmäsiirtää koko ylijäämän seuraavalla kuukaudelle. Siirtyneestä ylijäämästä tulee aina jättäähuomioimatta yksinäisellä ihmisellä vähintään 50 euroa ja perheellä vähintään 100 euroa. Tämänjälkeen tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti. Jos kysymyksessä on kertaluonteinen tulo,käsittelijä harkitsee, miltä osin hän huomioi syntyneen ylijäämän seuraavalla laskelmalla. Joskysymyksessä on joka kuukausi saatavista tuloista syntyvä ylijäämä, se jätetään pääsääntöisestihuomioon ottamatta. Ratkaisevaa tulon vyöryttämisen kannalta on se, ovatko tulot tosiasiallisestikäytettävissä sinä aikana, kun ne otetaan ylijäämänä huomioon. Katso myös Huomioon otettavattulot.

Perustoimeentulotukipäätös tehdään aina tosiasiallisesti käytettävien tulojen ja varojen perusteella.Pitkän hylkäävän päätöksen tekeminen ylijäämän perusteella ei ole tarkoituksenmukaistasilloin, kun asiakkaan tulot ja vakiomenot eivät ole säännöllisiä. Edellä mainitussa tilanteessa eiylijäämän perusteella tule tehdä kahta kuukautta pidempiä päätöksiä, koska tosiasiallisia tuloja javaroja on vaikea arvioida tätä pidemmältä ajalta. Asiakasta kehotetaan päätöksessä hakemaantoimeentulotukea myöhemmältä ajalta uudelleen.

Jos asiakkaalla on säännölliset tulot ja vakiomenot, hylkäävä päätös voidaan antaa kokoasiakkaan hakemalle ajalle. Koska järjestelmä ei tee kahta kuukautta pidempää hylkäysratkaisua,käsittelijän on kirjattava päätökseen tieto koko haetun ajan hylkäämisestä.

Päätös tarkistetaan, jos asiakas esittää myöhemmin muita perusmenoja, jotka kohdistuvat hylätynhakemuksen ajalle ja joita ei ole otettu huomioon alkuperäisessä päätöksessä.

Esimerkki

Ilkka hakee toimeentulotuen jatkoa elo-joulukuulle. Tulot vaihtelevat kuukausittain 980euron ja 1230 euron välillä. Elokuun laskelmalla syntyy ylijäämää 200 euroa. Ohjelmasiirtää sen tuloksi syyskuulle ja kehottaa käsittelijää tekemään vain kahden kuukaudenratkaisun, koska syyskuukin on tulossa ylijäämäiseksi. Koska kyse on joka kuukausisaatavasta tulosta, käsittelijä muuttaa syyskuulle syntyvän ylijäämästä huomioitavaksituloksi 0 euroa. Siitä huolimatta myös syyskuulle syntyy ylijäämää. Ohjelma tekeekahden kuukauden hylkäävän ratkaisun. Käsittelijä lisää päätökseen tiedon Ilkalle, ettäIlkan tulee hakea lokakuusta alkaen toimeentulotukea uudelleen.

Esimerkki

Tarmo on eläkkeellä ja hänellä on vakiotulot joka kuukausi, 980 euroa. Tarmo hakeetoimeentulotukea maalis-joulukuulle. Tarmon vakiomenot (asumisen kustannukset) ovatpienet ja hänen kuukausittainen ylijäämänsä on 200 euroa. Ohjelma siirtää maaliskuunylijäämän huhtikuulle ja tekee vain 2 kuukauden hylkäävän ratkaisun. Jotta saadaanvakiotuloilla ja menoilla samanlainen laskelma hylättäville kuukausille, käsittelijän onkäytävä muuttamassa ylijäämästä huomioitava määrä huhtikuulle 0 euroksi. Lisäksikäsittelijä muuttaa päätökseen ratkaisuajaksi koko hylätyn ajan sekä tiedon, ettälaskelma touko-joulukuulle on samansisältöinen kuin päätöksessä esitetty maalis- jahuhtikuun laskelma.

Lue lisää vyöryttämisestä.

73



1.8.1.2.3. JaksottaminenJaksottamisessa tulo jaetaan eriin ja nämä erät otetaan kuukausittain tulona huomioon.Jaksottamista käytetään esimerkiksi työttömyysturvatulon ja opintolainan kohdalla .

Esimerkki

Yliopistossa opiskeleva Anja hakee toimeentulotukea marraskuussa. Hän on nostanutkoko opintolainansa syyskuun alussa ja se on nyt loppunut. Tuloikseen hän ilmoittaavain opintorahan ja yleisen asumistuen. Laskelmassa hänelle huomioidaan kuitenkintuloksi myös lainakuukausille jaksotettu opintolaina.

1.8.2. Huomioon otettavat tulotTuloina huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä riippumatta siitä, onko tulo verollista taiverotonta. Myös ulkomailta saatava tulo on huomioitava. Tulo voi olla esimerkiksi ansiotuloa(palkkatuloa, yritystuloa, Teosto-palkkioita, omaishoitajan palkkiota, kokemusasiantuntijanpalkkiota, sijaislapsesta saatua hoitopalkkiota tai vastaavaa), etuutta, pääomatuloa,kirpputorituottoa tai satunnaista avustusta.

Lue lisää tulojen huomioimisesta.

1.8.2.1. SosiaalietuudetSosiaalietuudet ovat toimeentulotukea laskettaessa tuloa lukuun ottamatta laissa määriteltyjäkustannustenkorvaustyyppisiä etuuksia (TOTUL 11§). Näin ollen toimeentulotuessa huomioidaantuloksi nettomääräisinä muun muassa

• työmarkkinatuki• työttömyysturvan peruspäiväraha• ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha• yleinen asumistuki• eläkkeensaajan asumistuki• opintoraha, asumislisä ja opintolaina• äitiys-, isyys- ja vanhempainraha• lapsilisä• lasten kotihoidontuki• elatusapu ja -tuki• sairausvakuutuslain ja muiden lakien mukainen päiväraha• Kelan maksamat eläkkeet• eläketuki• työeläkkeet• ulkomaan eläkkeet• vuorotteluvapaakorvaus• perustulo• liikkuvuusavustus.

Työpaikkakassat vastaavat Kelan lisäksi yleisen sairausvakuutuksen toimeenpanosta kokomaassa. Sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien lisäksi kassat maksavat jäsenilleensääntöjensä mukaisia lisäetuuksia. Lue lisää lisäetuuksien huomioimisesta.

74



Opintolainan jaksotusOpintolaina otetaan toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon, kun se on pankistanostettavissa. Lainan kuukausierä huomioidaan tulona myös, jos asiakas ei hae lainaa tai lainantakausta, mutta lainan nostamiselle ei ole estettä ja menettely harkitaan tuen hakijan olosuhteethuomioon ottaen kohtuulliseksi. Katso myös opintolainan hakeminen.

Opintolaina otetaan tulona huomioon siten, että se kohdennetaan laskennallisesti tulevillekuukausille. Laina on nostettavissa kevätlukukaudelle 1.1 ja syyslukukaudelle 1.8. alkaen. Josyliopistossa opiskeleva hakee toimeentulotukea elokuulle, opintolaina jaksotetaan eli jaetaan tasanniille kuukausille, joille laina on myönnetty ja joina se on käytettävissä. Kuukausierä huomioidaantulona kuukausittain. Lue lisää opintolainan nostamisesta.

Esimerkki

Opiskelija Assille on myönnetty korkeakouluopiskelijan opintolainan valtiontakaussyyslukukaudelle 1.9. – 31.12.2017. Takauksen mukainen laina 2600 euroaon nostettavissa elokuussa. Assi hakee toimeentulotukea syyskuussa.Laina kohdennetaan ajalle 1.9 – 31.12 ja tulona huomioidaan 650 euroakuukaudessa.Toimeentulotukilaskelmassa opintolaina otetaan opintotukikuukausienajalta tulona huomioon, kun se on pankista nostettavissa.

Toimeentulotukilaskelmassa opintolaina otetaan opintotukikuukausien ajalta tulona huomioon, kunse on pankista nostettavissa.

Työttömyysturvan jaksottaminenToimeentulotuki määrätään yleensä kalenterikuukaudelta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömälletulee aina kerran vuodessa yksi sellainen kuukausi, jolloin tulee maksettavaksi kaksi 20 päiväntyöttömyysturvajaksoa. Työttömyyspäivärahan maksupäiviä on siten käytännössä keskimäärin21,5 päivää kuukaudessa.

Työttömyysturva (peruspäiväraha, työmarkkinatuki, ansiopäiväraha) huomioidaantoimeentulotuessa 20 päivän kuukausitulon mukaisena siihen saakka, kunnes asiakkaalle ontoimeentulotukiaikana ensimmäisen kerran maksettu kaksi maksuerää saman kuukauden aikana.Tulo huomioidaan 20 päivän mukaisena vielä kuukauden ajan sen jälkeen. Tämän jälkeensiirrytään käyttämään kerrointa 21,5. Koska työttömyysturvan kohdalla käytetään jaksottamista,myöhempi maksuerä voi sijoittua myös kuukauden viimeiselle pankkipäivälle.

Esimerkki

Lauri on saanut toimeentulotukea tammikuun alusta. Hän on työmarkkinatuen saaja.Tuen kaksi maksuerää samalle kuukaudelle osuu heinäkuulle, maksupäiville 1.7. ja 29.7(kuukauden viimeinen pankkipäivä). Laurin toimeentulotuki tarkistetaan syyskuun alusta,jolloin työmarkkinatuki muutetaan kuukausituloksi kertoimella 21,5.

Kertoimen käyttöön ryhdytään myös, jos saman kuukauden aikana tulee maksettavaksi kaksimaksuerää sen vuoksi, että asiakas esimerkiksi toimittaa TT2-ilmoituksensa niin myöhässä, ettäilmoituksen maksuerä siirtyy samalle kuukaudelle kuin seuraavakin erä.

Jos asiakas on saanut kaksi työttömyysturvajaksoa saman kuukauden aikana ennentoimeentulotukiasiakkuutta, sitä ei huomioida. Kun kerrointa on asiakkaan kohdalla ryhdyttykäyttämään, sitä käytetään johdonmukaisesti niin kauan kuin sama työttömyyskausi jatkuu,Samaa kerrointa käytetään myös silloin, kun asiakas saa seuraavan kerran kaksi työttömyysturvanmaksuerää samassa kuussa. Jos työttömyysetuuteen tulee vähintään 30 vuorokauden katkos,

75


alkaa uusi työttömyysturvakausi. Työttömyyspäivärahan jaksotus alkaa tällöin toimeentulotuessaalusta.

Asiakkaalle tulee aina tiedottaa kertoimen käytöstä ennen jaksotuksen aloittamista.

1.8.2.2. PalkkatulotPalkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava korvaustai rahasuoritus. Palkkaa ovat peruspalkan lisäksi erilaiset lisät ja korvaukset kuten ilta- jayölisä, vuorotyölisä sekä lauantai- ja sunnuntaityölisä. Palkaksi katsotaan myös esimerkiksilomaraha, lomakorvaus, arkipyhäkorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahatja lahjapalkkiot sekä tulospalkkiot.

Palkan määrä selvitetään yleensä palkkalaskelmin, joista tulee näkyä myös saadut palkkaennakotja ulosmittaukset.

Palkkatuloa on kaikki kuukauden ajalta maksettu palkka nettomääräisenä. Myös kyseistäkuukautta koskeva palkkaennakko ja palkasta vähennetyt, työntekijän työpaikaltaan tekemättavara- ja palveluostokset huomioidaan.

Palkkatuloksi on tärkeää merkitä vain ansiotulot, joista ei ole vähennettytulonhankkimiskustannuksia, jotta järjestelmä osaa laskea oikeansuuruisen ansiotulovähennyksen.Palkkatulo huomioidaan etuusjaksoa edeltävien palkkalaskelmien perusteella. Jos hakijalla onetuusjakson aikana alkava työsuhde, voidaan palkkatulo joko arvioida tai tehdä lyhyempi päätöspalkkapäivään saakka. Muut tulot ja varat merkitään omiin tuloja varallisuuskohtiinsa. Lue lisäätulojen määräytymisajasta.

Esimerkki

Perustoimeentulotuen asiakkaalle Pekalle on maksettu toukokuussa palkkaennakkoa500 euroa normaalin kuukausiansiotulon lisäksi. Hän hakee kesäkuulleperustoimeentulotukea. Pekan tuloksi huomioidaan laskelmalla kesäkuun ansiotulo sekätoukokuussa aikaisemmin laskelmalla huomioimatta jäänyt 500 euroa (15 § 2 mom)

Jos palkkatulo vaihtelee kuukausittain, perustoimeentulotukipäätös tehdään aina kuukaudeksikerrallaan ja palkkatulona käytetään edellisen kuukauden palkkaa. Palkanmaksun jaksotuksestariippuen palkkaa saatetaan maksaa kuukauden aikana useamman kerran, esimerkiksi 2 viikonvälein.

Myös lomaraha on ansiotuloa, joten sitä voidaan käsitellä samalla tavalla kuin muitakinpalkkatuloja. Se voidaan huomioida kahden seuraavan kuukauden aikana.

Palkkatulosta tehdään aina enintään 150 euron ansiotulovähennys. Vähennys on henkilökohtainenja järjestelmä tekee sen palkkatuloksi merkityn tulon perusteella. Lue lisää tuloista, joita eihuomioida.

LuontoisedutLuontoisetuna maksetut korvaukset, muun muassa lounas-, auto- ja puhelinetu ovat tuloa. Niidenarvo huomioidaan niin, että saatuun nettopalkkaan lisätään luontoisedun arvo. Nettopalkassa on jootettu vero myös luontoisedusta, minkä vuoksi luontoisedun raha-arvo on kokonaisuudessan tuloa.

76


1.8.2.3. Yrittäjän tulotToimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittely ei aina ole yksinkertaista. Lähtökohtana onyrittäjän antama selvitys. Jos esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, hakijalle on varattavatilaisuus esittää lisäselvitystä. Lisäselvityspyynnön on aina oltava riittävän yksilöllinen.

Toimeentulotuen käsittelyssä selvitetään yrittäjän käytettävissä olevat tulot ja varat sekähyväksyttävät menot. Yrittäjän taloudellisesta tilanteesta on pyrittävä saamaan kokonaiskäsitys.Käytettävissä olevien tulojen selvittämisen lisäksi on usein tarpeen selvittää myös yrityksen välitönaikaisempi kannattavuus ja yrittäjän mahdollisuudet tulevaisuudessa saada tarpeen mukainentoimeentulonsa yritystoiminnastaan sekä seuraukset yritystoiminnan lopettamisesta.

Mistä yrittäjän tulot muodostuvat?Pääsääntö on, että yrittäjien kaikki yrityksestä saatavat tulot huomioidaan henkilön ja perheenkäytettävissä olevina tuloina. Yrittäjän käytettävissä oleva tulo määritellään toimeentulotuenhakemisajankohtana olevien tosiasiallisten, tulojen perusteella. Tulot voidaan tarvittaessa myösarvioida.

Yrittäjän tulee itse arvioida omia ja perheensä kuukausituloja TO4-lomakkeella ja laskelmassatuloina voidaan huomioida yrittäjän itsensä ilmoittamat tulot. Tulon arvioinnissa tulee kuitenkinottaa huomioon myös muut selvityksistä ilmi käyvät tiedot. Arviointi tehdään siten kaikkienasiasta saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi otetaan huomioon, että yrittäjän mahdollisuus nostaayrityksestään tuloja vaihtelee yritysmuodon mukaan.

Yrittäjän huomioitavia tuloja ovat ainakin palkat, starttiraha, yksityisnostot, käyttö- jakulukorvaukset, luontoisedut, päivärahat sekä mahdollisesti myös kilometrikorvaukset. Starttirahaon aina yrittäjän henkilöhtaista tuloa eikä sitä ole tarkoitettu kattamaan yrityksen menoja.

Pääsääntö on, ettei yrityksen liikevoittoa voida huomioida yrittäjän tulona. Jos kyse on yksityisestäelinkeinoharjoittajasta ja henkilö toimittaa yritystoiminnastaan ajantasaisen tuloslaskelman,tulos voidaan kuitenkin huomioida henkilön tulona. Tällöin on tutkittava myös muut mahdollisestihuomioitavat erät kuten esimerkiksi luontoisedut tai yksityiskäyttö. Mitään tuloa ei kuitenkaanhuomioida kahteen kertaan (esim. yksityiskäyttö).

Yrittäjien kohdalla työssäkäynnistä aiheutuvia menoista saatavia korvauksia ei tule ottaa yrittäjäntulona huomioon (esim. kilometrikorvaukset).

Miten yrittäjän tulot selvitetään?Toimeentulotuen käsittelemiseen ja toimeentulotukiratkaisun tekemiseen tarvittavia yritystietojasaadaan esimerkiksi

1. yrittäjien TO4-yrittäjälomakkeelta2. tilinpäätös- ja muista asiakirjoista3. yrittäjän itsensä ja yrityksen verotustiedoista4. yrittäjän omista että yrityksen tiliotteista

Yrittäjän tilanteesta pyritään muodostamaan kokonaiskuva. Hakemusajankohtana on käytettäväyrittäjän taloudellisesta tilasta niin ajantasaista tietoa kuin mahdollista. Jos viimeisen tilikaudenpäättymisestä on kulunut useita kuukausia, voidaan yrittäjältä pyytää lisäselvitystä kuluvaltatilikaudelta (esimerkiksi viimeisin tuloslaskelma ja tase tilikohtaisesti eriteltyinä).

Käytettävät selvitykset

77


Yrittäjälomake TO4

TO4-lomakkeelle kerätään perustiedot yrittäjästä ja hänen yrityksestään. Yrittäjän on annettavaaina toimeentulotukea hakiessaan tiedot yritystoiminnastaan. Näin menetellään siinäkintapauksessa, ettei hakija itse pidä itseään yrittäjänä tai ettei hän pidä kyseisiä tietoja tarpeellisina.

Jos asiakas toimii yrittäjänä useammassa yrityksessä, hänen tulee toimittaa tiedot kaikistayrityksistään.

Tilinpäätöstiedot ja muut asiakirjat

TO4-yrittäjälomakkeessa asiakasta pyydetään liittämään lomakkeeseen yleisimmin tarvittavatasiakirjat, kuten tilinpäätösasiakirjat, verotusasiakirjat tai muut yrittäjän taloudellista tilaa kuvaavatasiakirjat. TO4-lomaketta käytetään kaikissa tapauksissa riippumatta yrityksen muodosta. Koskaselvitystarve ja liiteasiakirjat vaihtelevat yritysmuodon mukaan, kaikkia lomakkeessa mainittujaasiakirjoja ei välttämättä tarvita tai ole käytettävissä selvitystyössä.

Yrittäjän tulee toimittaa asiakirjat kaikista niistä yrityksistä, joissa hän tai hänen perheenjäsenensätyöskentelee ja jotka yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä omistaa joko kokonaan tai osittain.Tarvittaessa Kela voi hankkia selvityksen yrityksistä Patentti- ja rekisterihallituksen sekäVerohallinnon tarjoamasta yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ). Tällöin kuullaan asiakasta.

Verotus

Kela saa yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenten verotiedot. Tiedot saadaan viimeksi valmistuneestaverotuksesta ja keskeneräisen verotuksen tiedoista.

Henkilön omien tietojen ohella myös yrityksen verotustiedot tulee tarvittaessa selvittää.

Ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä avoimen (ay) ja kommandiittiyhtiön (ky) yritysverotustoimitetaan usein samanaikaisesti yrittäjän henkilöverotuksen kanssa ja veroilmoitus jätetäänyleensä yhdessä omistajan veroilmoituksen kanssa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekähenkilöyhtiöt (ay ja ky) tekevät elinkeinotoiminnan veroilmoituksen kerran vuodessa.

Osakeyhtiöt ja osuuskunnat antavat veroilmoituksen kultakin tilikaudelta erikseen. Osakeyhtiötja osuuskunnat verotetaan itsenäisesti (ei esim. yrittäjän tulona). Osakeyhtiön tai osuuskunnanveroilmoituksia ei tarvitse pyytää.

Katso lisää HEKY:stä saatavista tiedoista työttömyysturvan etuusohjeista.

Yrittäjän tiliote

Vaikka kyse on yritystoimintaa harjoittavasta henkilöstä, myös yrittäjän henkilökohtaiset tiliotteettulee aina pyytää kuten kaikkien muidenkin hakijoiden kohdalla.

1.8.2.3.1. Elinkeinonharjoittajan tulotElinkeinonharjoittaja ei voi nostaa palkkaa yrityksestä. Elinkeinonharjoittajan tuloksi katsotaan ainahänen tekemänsä nostot yrityksen kassasta ja pankkitililtä (yksityisnostot) sekä hänen nostamansamäärältään olennaiset tai poikkeukselliset kilometrikorvaukset sekä muut kulukorvaukset.Elinkeinonharjoittajan saama starttiraha on myös hänen tuloaan.

Tuloina tarkastellaan myös elinkeinonharjoittajan tai hänen perheensä henkilökohtaiset menot,jotka eivät selkeästi kuulu yrityksen liiketoimintaan mutta jotka elinkeinonharjoittaja on maksanutyrityksen tililtä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• yrityksen tavaroiden ja palveluiden otto henkilön omaan käyttöön (yksityiskäyttö)• henkilön oman auton huolto- ja korjauskulut

78


• henkilön oman asuinhuoneiston vuokra ja vastikemaksut.

Jos elinkeinonharjoittaja on toimittanut tuloslaskelman, josta käy ilmi, että yrityksen tulos on jäänytvielä yksityisnostojen jälkeen positiiviseksi, voidaan nostamatta jätetty tulos huomioida asiakkaanvaroina. Se, ovatko varat käytettävissä, tulee tarvittaessa tarkistaa vielä yrityksen tiliotteilta, josesimerkiksi tilinpäätöksestä on kulunut jo aikaa.

Elinkeinonharjoittaja voi joskus pitää vain yhdenkertaista kirjanpitoa (eli hän tekee ainoastaantuloslaskelman). Asiakasta tulee tällöin pyytää toimittamaan tarvittaessa myös omaisuusluettelovarojen huomioimista varten.


1.8.2.3.2. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön(henkilöyhtiöiden) yhtiömiehen tulot

Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstä palkkaa tai ottaa yhtiöstä rahaa (yksityisnostot)tai tavaroita (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Yhtiömiehet voivat ottaa yhtiöstä varojayksityisottojen lisäksi myös palkkana, voitto-osuutena tai lainana.

Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä toimivan yrittäjän tarkasteltavia tuloja ovat siis muunmuassa

• kaikki yrittäjälle maksetut palkat ja palkkiot• starttiraha• yksityisnostot, yksityiskäyttö• voitto-osuudet• erilaiset luontoisedut (kuten asunto-, auto-, puhelin-, ateriaetu)• päivärahat, määrältään olennaiset tai poikkeukselliset kilometrikorvaukset sekä muut

kulukorvaukset.

Luontoisedut ja kulukorvaukset arvostetaan niiden verotusarvoon, koska ne vaikuttavat suoraanhakijan toimeentulotuen tarpeeseen.


1.8.2.3.3. Osakeyhtiön osakkaan tulotOsakkeenomistajat voivat ottaa yhtiöstä varoja esimerkiksi palkkana tai luontoisetuna. Osakas eisaa tehdä yksityisnostoja.

Osakeyhtiön osakkaan tuloja ovat muun muassa:

• yrittäjälle maksetut palkat ja palkkiot• starttiraha• luontoisedut (kuten asunto-, auto-, puhelin-, ateriaetu)• päivärahat, määrältään olennaiset tai poikkeukselliset kilometrikorvaukset sekä muut

kulukorvaukset.• osakeyhtiön osakkaan tuloa ovat myös esimerkiksi mahdollisesti jaetut osingot.

Jos yhtiö maksaa lainojen lyhennyksiä osakkaalle, lyhennykset katsotaan asiakkaan käytettävissäoleviksi tuloiksi.

Jos asiasta saadun selvityksen perusteella voidaan arvioida, että osakeyhtiö pystyisi juoksevienkulujen ja investointien jälkeen maksamaan osakkaille palkkaa ja yhtiön tulos kasvaa tilikausittain,

79

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohje/Ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t/Perusp%C3%A4iv%C3%A4raha/169632a0-06cf-4f60-ac7e-b57558541022


asiakasta tulisi kehottaa nostamaan tuloja yhtiöstä. Voitonjako pitäisi voida suorittaa yhtiöntoimintaa vaarantamatta ja osakeyhtiötä koskevia lakeja noudattaen.

Osinkojen jakamisesta määrää osakeyhtiö. Niiden jakamista ei voi vaatia. Jos osakeyhtiölläon voitollinen tulos ja näyttäisi siltä, että palkkaa olisi pitänyt pystyä maksamaan, asiakkaaltapyydetään esimerkiksi kirjanpitäjän selvitys siitä, miksi palkkaa ei ole maksettu. Huomioidaanmahdolliset tulevat investoinnit. Katso lisää HEKY:stä saatavista tiedoista työttömyysturvanetuusohjeista.

1.8.2.3.4. Muusta yritystoiminnasta saatavat tulotMuita taloudellista toimintaa harjoittavia yhteisöjä voi olla esim. yhtymä, osuuskunta taielinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä.

Kun vähintään kaksi henkilöä perustaa yhteisen taloudellisen hankkeen, se katsotaan yhtymäksi.Se ei ole varsinainen yritysmuoto. Osuudet yhtymässä, kuten sen tulokseen, palkkoihin ja varoihin,luetaan osakkaiden omiin tuloihin ja varoihin. Rekisteröimättä jääneet osakeyhtiöt ja osuuskunnatovat yhtymiä.

Osuuskunnan osalta on tapauskohtaisesti tutkittava, tekeekö pelkkä jäsenyys henkilöstäyrittäjän. Tavallisista kulutusosuuskunnista poiketen on joukko osuuskuntia, joiden jäsenet ovatelinkeinonharjoittajia. Tällaisia osuuskuntia ovat esim. hankinta- ja markkinointiosuuskunnat.

Katso osuuskunnista lisää esimerkiksi työttömyysturvan ohjeista.

1.8.2.3.5. Muuta huomioitavaa yrittäjän laskelman teosta

Etuoikeutettu ansiotuloYrittäjän ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon vähintään 20 prosenttia (toimeentulotukiL 11§ 2 mom). Huomioimatta jätetään kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Järjestelmä laskeeetuoikeutetun ansiotulon. Starttiraha ei ole ansiotuloa, joten siitä ei edellä mainittua vähennystätehdä.

Etuoikeutettuna tulona ei oteta huomioon kulloinkin harkittua osaa ansio- ja yrittäjätuloista, joidenhankkimisen voidaan katsoa edistävän tuen saajan omatoimista selviytymistä. Tällä pyritäänkorostamaan toimeentulotuen väliaikaisuutta sekä sitä, että sen yhtenä tehtävänä on edistäähenkilöiden oman elämän hallintaa. Lue lisää tuloista, joita ei huomioida.

Miltä ajalta tulot huomioidaanPääsääntö on, että toimeentulotuessa tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jolletoimeentulotuki määrätään. Tämän mukaisesti tulot ja varat sekä hyväksyttävät menot onkohdistettava sille ajanjaksolle, jolta toimeentulotukeakin määrätään.

Yrittäjyyteen sisältyy aina yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on pyrittävä varautumaan tuloissaantapahtuviin muutoksiin. Yritystuloja voi olla täten perusteltua joskus jakaa eriin ja jaksottaapitemmälle ajalle kuin esimerkiksi kuukaudelle tai muulle tavanomaiselle tuen määräämisjaksolle.

Yleistä sääntöä ei ole, kuinka pitkälle ajalle tulon voi jaksottaa. Jaksottamiseen vaikuttavathenkilön tai perheen yksilölliset olosuhteet, kuten henkilön sairaus tai vamma, lasten lukumääräperheessä, asuinolot tai muut sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavat seikat. Arvioitaessa henkilöntai perheen oikeutta toimeentulotukeen on asia ratkaistava yksilöllisten olosuhteiden perusteella.

80


Tukea myönnettäessä on tilannetta arvioitava aina asiakkaan esittämän hakemuksen perusteellalain 15 § 1 momentissa esitetyllä tavalla.

Yrityksen vai yrittäjän tuloJoskus voi olla vaikeaa määritellä onko tietty tulo henkilön vai yrityksen. Toimeentulotukea voidaanmyöntää vain henkilön omien tulojen ja menojen perusteella tehdyn laskelman mukaan. Kuitenkinhenkilöyrityksissä (esim. toiminimi) yrittäjän ja yrityksen rahat ovat yhteiset.

Jos yrityksen tililtä on siirretty rahaa yrittäjän henkilökohtaiselle tilille tai maksettu esimerkiksihenkilön oma vuokra, huomioidaan siirrot henkilön tuloksi. Yrityksen tililtä maksetut muutkinselvästi yrittäjän henkilökohtaiset menot (esim. terveydenhuollon menot) huomioidaan yrittäjänyrityksestä saamaksi tuloksi. Jos henkilön omaa tiliä käytetään samalla yrityksen tilinä, selvitetään,mitkä tulot tai menot liittyvät henkilöön ja mitkä yritystoimintaan. Käsittelyn selkeyttämiseksiasiakasta ohjataan avaamaan oma tili yritykselle, jos hänellä ei sitä ole. Lue lisää yrittäjän jayrityksen menoista.

KilometrikorvauksetToimeentulotukilain 11 § 2 luvun 3 kohdan mukaan tuloina ei oteta huomioon tuloja siltä osin, kuinne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja.

Yrittäjältä selvitetään tarvittaessa kilometri- ja kulukorvauksina sekä päivärahoina maksetutmäärät, jotka ylittävät verotettavien tulojen osuuden.

Ylisuuret kulukorvaukset voidaan ottaa huomioon vain, jos ne ovat määrältään merkittävät.Tällaisina pidetään esimerkiksi kilometrikorvauksia, jos ne ylittävät kuukausittaisen nettopalkanmäärän. Tällöin tulee selvittää ylisuurten korvausten syyt. Tässä voidaan hyödyntää myösVerohallinnon linjaa.

1.8.2.3.6. Yrittäjän menotToimeentulotukea ei ole tarkoitettu yritystoiminnan tukemiseen. Menoina voidaan täten huomioidavain asiakkaan henkilökohtaisia menoja. Menoina ei voida koskaan huomioida yritystoiminnanmenoja.

Yrittäjän henkilökohtainen eläkemaksu (YEL) ja ennakkovero voidaan ottaa huomioonvähennyksenä asiakkaan saamista yritystoiminnan tuloista. Eläkemaksut huomioidaan enintäänsen suuruisena kun henkilöllä on ollut tuloja. Starttirahasta ei voi vähentää eläkemaksua.

Arvonlisävero kuuluu yrityksen menoihin. Arvonlisäveroa ei huomioida menoksitoimeentulotukioikeutta laskettaessa.

Velka ja sen hoitokulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Jos yrittäjä on velkaantunutyritystoiminnassaan siten, että toiminnan jatkaminen ei ole mahdollista, yrittäjä voidaanohjata muuttamaan tai lopettamaan yritystoimintansa. Joissain tapauksissa voidaan soveltaavelkajärjestelyä.

Jos tuloja ei ole, yrittäjän yritystoimintaan liittyviä velkoja ei voida merkitä menoksi laskelmaan eikämaksaa toimeentulotukena.

81


1.8.2.3.7. Yrittäjän varojen huomioiminenYrittäjältä pyydettävistä selvityksistä on keskeistä pyrkiä saamaan esille myös yrittäjän ja hänenperheensä käytössä olevien varojen määrä. Lisäksi selvitysten tarkoituksena on antaa muutenkintietoja hakemusajankohdan ja sitä välittömästi edeltävän ajan yrittäjän ja yrityksen taloudellisestatilanteesta.

Jos yrityksen taseessa näkyy helposti realisoitavaa omaisuutta tai varallisuutta (esim. rahoja,saamisia), nämä tulot voidaan ottaa vain tietyin edellytyksin huomioon yrittäjän ja perheen varoina.Varat voidaan huomioida vain silloin kun kyse on aidosti yrittäjän käytettävissä olevista varoista(esim. kun kyseessä on toiminimi tai elinkeinonharjoittaja). Jos yrityksessä toimii useampi yrittäjätai yrityksen omistus on hajaantunut, yrittäjällä itsellään ei yleensä ole mahdollisuutta nostaayrityksestä varoja.

Yrityksen omaisuuden realisointiOsakeyhtiön varallisuutta voidaan edellyttää realisoitavan (rahat, arvopaperit, helposti rahaksimuutettava varallisuus) vain kun kyseessä on perheyritys jos omaisuus ei liity yritystoimintaan. Josyhtiössä on ulkopuolisia osakkaita, ei realisoimista lähtökohtaisesti voida vaatia.

Yrityksen lopettaminen tai sen myyntiKun yritystoiminta on lopetettu, yrittäjältä tulee selvittää, mitä yrityksen omaisuudelle on tapahtunutja onko yrittäjä ottanut sitä omaan käyttöönsä.

Jos yrittäjä on myynyt koko yrityksensä, yrittäjän saama kauppahinta otetaan tulona huomioonhänen toimeentulotukilaskelmassaan. Kauppahinta jaksotetaan työtuloksi kaupantekopäivästälukien yrittäjälle lasketun toimeentulotukirajan mukaisen ansiotulon perusteella.

Jos vain yrityksen liiketoiminta on myyty, varsinainen yritys jää vielä yrittäjälle. Kun yritystoimintaajatketaan uusissa liiketiloissa, voidaan kauppahintaa käyttää toiminnan jatkuvuuden kannaltavälttämättömiin kuluihin.

Yritykselle tilitettyä kauppahintaa ei saa käyttää vain yrityksen velkojen maksamiseen, koska tukeaei myönnetä yritysvelkoihin. Yrittäjä saa konkurssipesästäkin ottaa varoja omaan toimeentuloonsa.

1.8.2.4. Maatalousyrittäjän tulotMaataloudenharjoittajan verovuosi on kalenterivuosi. Maataloudenharjoittaja ei olekirjanpitovelvollinen, joten tuloslaskelmaa ja tasetta ei ole. Hänen on kuitenkin pidettävä kirjaatuloistaan ja menoistaan.

Maatalouden tuloa ovat kaikki ne tulot, jotka on saatu maataloudesta joko rahana tairahanarvoisena etuutena. Maatalouden tuloista vähennetään menot, jotka ovat aiheutuneet tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä. Kun saadusta tuloksesta vähennetään aikaisempien vuosientappiot, saadaan jaettava yritystulo. Se jaetaan verotusta varten edelleen maataloudenharjoittajanpääoma- ja ansiotuloksi.

Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken niiden osuuksien mukaan,jotka heillä on maatalouden nettovarallisuudesta. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden keskenheidän työpanostensa mukaisessa suhteessa.

Maatalouden tuet sisältyvät jo maatalouden tulokseen eikä niitä oteta maatalousyrittäjän tuloksierikseen. Maatalousyrittäjä ei tee yksityisnostoja, joten niitä ei voi laskea hänen tulokseen.

82


Maatalousyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen tai puolisolle eikä alle 14-vuotiaalle lapselle. Hänei voi myöskään antaa itselleen luontoisetuja eikä maksaa itselleen verottomia kilometrikorvauksiatai päivärahoja. Näiden sijaan hän voi saada ns. lisävähennyksen kuluista, joita on aiheutunuttilapäisistä työmatkoista. Ne voidaan vähentää ansiotulosta.

1.8.2.5. Porotalouden harjoittajan tulotPorotalouden verovuosi on poronhoitovuosi. Paliskunta ei ole kirjanpitovelvollinen, jotentuloslaskelmaa ja tasetta ei ole. Sen on kuitenkin pidettävä kirjaa toiminnasta eli tuloista jamenoista.

Porotaloudesta saatu tulo on veronalaista pääomatuloa lukuun ottamatta porotalouden hyväksitehdyn työn arvoa. Porotalouden hyväksi tehty työ on ansiotuloa. Verotuksen perustietona onpaliskunnittainen puhdas tuotto euro/lukuporo.

Porotalouden nettotulo lasketaan paliskunnittain, ja se jaetaan paliskunnan jäsenille eliporonomistajille lukuporojen määrän suhteessa. Poromiehen tulo on joko ansiotulo- taipääomatulo-osuutta. Ansiotulo-osuus on paliskunnan maksama veronalainen työpalkka, japääomatulo-osuus on poronomistajan osuus paliskunnan puhtaasta tulosta, josta on vähennettyansiotulo-osuus.

1.8.2.6. Metsänomistajan tulotMetsätalouden harjoittajan verovuosi on kalenterivuosi. Hän ei ole kirjanpitovelvollinen, jotentuloslaskelmaa ja tasetta ei ole. Hänen on kuitenkin pidettävä toiminnastaan muistiinpanoja.

Metsätalouden tulo lasketaan vähentämällä puun myyntituloista tulon hankkimiseksi aiheutuneetmenot. Erotus on pääomatuloa.

Metsää voidaan myydä myös hankintakaupalla, jossa metsänomistaja sitoutuu toimittamaanmyytävät puut luovutuspaikkaan sovittuna aikana. Hankintatyön arvo on ansiotuloa.

1.8.2.7. PääomatulotPääomatulo on tulo, jota varallisuus on kerryttänyt. Pääomatuloa ovat esimerkiksi

• talletusten korot• osinkotulot• myyntitulot (esim. metsä)• vuokratulot• henkivakuutuksen tuotto.

Määrät selviävät hakemuksesta tai tiliotteilta. Myös verotustiedoista voit saada hyödyllistälisätietoa. Toimeentulotukioikeuden kannalta ei ole merkitystä, katsotaanko tulo verotuksessapääoma- vai ansiotuloksi. Pörssiyhtiön osingon suuruuden osaketta kohti voit selvittääwww.kauppalehti.fi > Osingot.

Vuokratulon huomiointiTulona huomioidaan vuokralla olevan omaisuuden, esimerkiksi huoneiston vuokratulo.Vuokratulosta vähennetään tulonhankkimiskuluina vuokralla olevan huoneiston vastike.Vastikevähennys voidaan huomioida vain vuokratun huoneiston vuokratulosta. Näin ollenjos huoneisto ei ole vuokrattuna, vastiketta ei voida huomioida vähennyksenä esimerkiksi

83

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/


muusta pääomatulosta. Vuokratuloista voidaan vähentää myös mahdollisella lainarahoituksellahankitun vuokra-asunnon korkomenot. Siltä osin kuin huoneisto ei ole vuokrattuna eikä siitä kerryvuokratuloa, kyseiseen asuntoon kohdistuvia korkomenoja ei kuitenkaan voida vähentää. Koskamainitut vähennykset voidaan kohdentaa vain vuokratuloa tuottavaan huoneistoon, hakijalta tuleepyytää kuukausikohtainen selvitys saadusta vuokratulosta, vastikkeista sekä vuokralla olevaanasuntoon mahdollisesti kohdistuvista korkomenoista.

Koska toimeentulotuki on viimesijainen tuki, tulee pääomatulojen osalta selvittää asiakkaanmahdollisuus omaisuuttaan realisoimalla turvata toimeentulonsa. Katso myös Kiinteä omaisuus,asunto-osake ja muu hankalasti realisoitava omaisuus.

1.8.2.8. Muut tulotMuuta tuloa on esimerkiksi vanhemmilta saatu avustus tai laina. Muuta tuloa voi olla myösapuraha tai stipendi. Jos apuraha ja stipendi on kohdennettu esimerkiksi opintojen suorittamisenkannalta hankintaan, seminaariin tai matkaan, sitä ei huomioida. Yleensä yhdellä kerralla saatusuurempi tulo vyörytetään. Määrät selviävät hakemuksesta tai tiliotteilta. Lue lisää tuloista, joita eihuomioida.

Käänteisen asuntolainan huomioimisessa tuloina käytetään tapauskohtaista harkintaa. Josasiakas käyttää lainan kohdetta asuntonaan, nostettu asuntolaina huomioidaan yleensä tulonasen mukaisena, minkä asiakas saa lainaerästä käyttöönsä korkojen ja kulujen jälkeen. Asiakastaei voida edellyttää nostamaan käänteistä asuntolainaa, vaikka sellainen olisi myönnettykin, koskaoman asunnon realisointia ei toimeentulotuessa edellytetä.

Veronpalautukset huomioidaan yleensä tuloina, ellei niitä voida pitää vähäisinä. Vähäisinäveronpalautuksina pidetään alle 50 euron veronpalautusta henkilöä kohti tai alle 100 euronveronpalautusta perhettä kohti. Veronpalautuksista huomioidaan vain vähäisen määrän yli meneväosa.

Asiakkaalle tulee varata mahdollisuus antaa selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista.

Esimerkki

KHO 20.12.2001/3187

Yli 18-vuotias opiskelija A on saanut vanhemmaltaan lainaa. Laina huomioidaan tulonalaskelmalla, koska sitä ei oleteta maksettavan pois sinä aikana, kun nuoren opiskelukestää.

Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset katsotaan Yleensä tuloksi. Jos summakuitenkin on vähäinen (alle 50 euroa/kk), se voidaan jättää huomioimatta.

Vuokratulot ovat yleensä tuloa. Jos hakijalla on vuokratuloa, jota hän saa alivuokralaisenmaksamasta vuokrasta, sitä ei käsitellä järjestelmässä tulona. Sen sijaan saatu vuokratulovähennetään vuokrasta, jota hakija itse maksaa. Lisätietoa asumismenoista.

Tiliotteilla näkyvistä saldoista arvioidaan uudella asiakkaalla aina tapauskohtaisesti tuloina taivaroina huomioitava osuus. Yleensä käyttötilillä olevaa saldoa ei huomioida tulona. Tilillä saattaaolla saldoa esimerkiksi vuokranmaksun tai muun perustoimeentulotuessa huomioitavan menonvuoksi. Jos tiliotteella näkyvät tulot ovat toistuvia (esim. ulkomaan eläke), ne tulevat huomioiduksihakemiskuukauden tuloina. Voit tarvittaessa esimerkiksi verrata hakemiskuukauden tulojaedellisen kuukauden tuloihin, jotka näkyvät tiliotteella. Jos taloudellinen tilanne on suurin piirteinsama, ei tilin saldoa huomioida käsiteltävän kuukauden laskelmassa tulona.

84


Säästötilillä olevat varat huomioidaan yleensä laskelmalla. Jos asiakas on kuitenkin pystynytsäästämään aikaisemmin maksetusta toimeentulotuesta esimerkiksi 50 euroa kuukausittain,säästö jätetään huomioimatta.

1.8.2.9. Alle 18-vuotiaan tulotLapsella ei ole velvollisuutta elättää vanhempiaan tai sisaruksiaan. Hänen tulonsa huomioidaanperustoimeentulotuessa vain silloin, kun ne ovat määrältään vähäistä suurempia ja säännöllisiä.

Merkitse laskelmaaan huomioon otettavaksi tuloiksi 0 euroa, jos

• lapsen tulot ovat vähäiset, enintään n. 50 euroa• tulot ovat vähäistä suurempia, mutta ne ovat satunnaisia• tulot ovat säännöllisiä, mutta tulojen kesto on yhtäjaksoisesti alle 3 kuukautta

Esimerkki

11-vuotias Essi saa isänsä jälkeen perhe-eläkettä 450 euroa kuukaudessa. Essinäiti hakee perheelle toimeentulotukea. Essin kohdalle etuustuloksi merkitään edellämainittu eläke. Essi on perheen ainoa lapsi. Hänellä ei ole terveydenhoitomenoja taimuita perusmenoja. Ohjelma laskee Essin eläkkeestä perheen tuloksi Essin perusosanmäärän. Loppuosa 450 eurosta jää Essin omaan käyttöön.

Lapsen palkkatuloJos lapsella on huomioitavia palkkatuloja, niistä vähennetään enintään 150 euronansiotulovähennys. Mahdolliset tulonhankkimiskulut merkitään menoiksi. Tehtyjen vähennystenjälkeisten ansiotulojen ja muiden tulojen yhteissummasta järjestelmä huomioi lapsen tulonaenintään perusosan osuuden ja muut lapselle järjestelmään kirjatut perusmenot. Lue lisää tuloista,joita ei huomioida.

1.8.2.10. Tiedot rahalaitoksiltaRahalaitostiedustelu voidaan tehdä vain, jos

• riittäviä tietoja ja selvityksiä ei muutoin saada• on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä ja

luotettavuutta.

Lähtökohtana on, että toimeentulotuen hakija toimittaa kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavatselvitykset. Vasta viimesijaisena keinona voidaan tietoja kysyä rahalaitoksilta (TOTUL 18a§).Rahalaitoksia ovat pankkien lisäksi mm. rahastoyhtiöt.

Tiedustelu voidaan tehdä huolimatta siitä, onko hakija antanut suostumuksensa tiedusteluun vai ei.Tiedot saadaan edellytysten täyttyessä maksutta.

Lisäselvitys- ja suostumuspyyntö hakijalleJos on perusteltu syy epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, tulee hakijallelähettää kirje (XXXX), jossa häneltä pyydetään lisäselvitystä tietojen riittämättömyyden tai saatujentietojen ristiriitaisuuden vuoksi sekä suostumusta tarvittaessa rahalaitostiedustelun tekemiseen.Samalla hänelle annetaan vielä mahdollisuus toimittaa itse selvitykset. Kirjeessä on ehdottomastiperusteltava, minkä vuoksi on syytä epäillä tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta.

85


Jos tietoja tarvitaan hakijan omien tietojen lisäksi myös muiden perheeseen kuuluvien henkilöidentiedoista, kirjeen liitteenä olevaan suostumuskirjeeseen on täydennettävä ne henkilöt, joitatiedustelu koskee. Jos hakija ei ole määräaikaan mennessä palauttanut suostumuskirjettä,katsotaan, että hän ei ole antanut suostumustaan. Mahdollisten hakijan toimittamien lisäselvitystenjälkeen harkitaan vielä, ovatko selvitykset riittäviä vai onko tarpeen tehdä rahalaitostiedustelu.

Hakijan kuuleminen ja informoiminen rahalaitostiedustelustaEnnen rahalaitostiedustelun tekemistä asiakkaalle on annettava siitä tieto käyttäen kirjepohjaaPCS14.

Tiedustelun tekeminenTiedustelun voit tehdä kirjeellä (AEV03) kirjepohja on yhteinen eläkkeensaajan asumistuenkanssa, joten muokkaa kirjettä tilanteeseen sopivaksi. Yksilöi, ketä tai keitä tiedustelu koskee jarastita, mitä tietoa kysyt.

Rahalaitostiedustelu voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa hakijalla on aikaisempina vuosi-na ollut huomattavasti pääomatuloja ja nyt hakija ilmoittaa, että pääomatuloja ei ole lainkaantai että ne ovat huomattavasti vähentyneet. Myös tilanteissa, joissa epäillään tietoista väärientietojen ilmoittamista ja mahdollista väärinkäytöstä, voi rahalaitostiedustelu olla perusteltu.Tällainen tilanne voi syntyä jos asiakkaan esittämät tiedot ja muilta viranomaisilta saadut tiedotovat keskenään sillä tavoin ristiriidassa, että on perusteltua syytä epäillä asiakkaan antamientietojen luotettavuutta. Pelkästään asuntolainojen tai talletusten korkoprosentin selvittämiseksi eitehdä rahalaitostiedustelua vaan nämä tiedot on hankittava etuuden hakijalta.

VakuutussijoituksetVakuutussijoituksia (esim. sijoitusvakuutuksia, säästöhenkivakuutuksia) tiedusteltaessa ei edellyte-tä epäilyä tietojen puutteellisuudesta eikä hakijalta erikseen tarvitse tiedustella suostumusta.Tiedusteluja on kuitenkin syytä tehdä vain vastaavissa tilanteissa kuin rahalaitostiedusteluja jaensisijaisesti tiedot hankitaan hakijalta itseltään.

1.8.3. Tulot, joita ei huomioidaTuloina jätetään huomioimatta:

• Hakijan tai hänen perheenjäsenensä ansiotulosta vähennetään aina niin kutsuttuansiotulovähennys, joka on enintään 150 euroa kuukaudessa. Vähennys on henkilökohtainen.Vähennys tehdään ennen kuin tulosta on vähennetty työmatkamenoja tai muitatyössäkäynnistä aiheutuvia menoja. Järjestelmä tekee ansiotulovähennyksen.

Esimerkki

Jussi on perustoimeentulotukiasiakas, joka tekee kuukausittain satunnaisia töitä. Hänenansiotulonsa on 800 euroa kuukaudessa. Järjestelmä vähentää tulosta 150 euronansiotulovähennyksen.

• vähäiset avustukset, esim. isovanhemmalta saatu raha (yksin asuvalta enintään 50 euroa taiperheeltä enintään 100 euroa). Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa,tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.

– Jos henkilöllä tai perheellä on samassa kuussa sekä ansiotuloja että vähäisiäavustuksia, ne eivät vaikuta toisiinsa.

86


• alle 18-vuotiaan säännölliset ja vähäistä suuremmat tulot siltä osin, kuin ne ovat hänen omanperusosaansa ja muita hänelle merkittyjä perusmenoja suuremmat

• äitiysavustus• vammaisetuudet (alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä

saavan hoitotuki)• kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiset ylläpitokorvaukset• työttömyysturvalaissa ja julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitettu

kulukorvaus:– Kelan maksamien etuuksien osalta järjestelmä huolehtii kulukorvausten vähentämisestä– Työttömyyskassojen maksamia kulukorvauksia ei vähennetä automaattisesti, vaan

käsittelijän täytyy itse jättää ne huomioimatta henkilön tulona.• kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta maksettava kulukorvaus tai sen sijasta

maksettava toimintarahaa ja korvaus kuntouttavaan työtoimintaan tehdystä matkasta• työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotusosa• ansiosidonnaisen päivärahan korotetun ansio-osan ja ansio-osan erotus• sellaista tuloa, joka saadaan korvauksena tai tulona etuudesta, jonka aiheuttamia menoja ei

myöskään huomioida• koulumatkatuki• koulutarvikemääräraha (kuntoutus).

Esimerkkejä muista tuloista, joita ei huomioida

• täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena saatu tulo• sijoitetun lapsen vanhemmalle maksettava ruokaraha (kun lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle

ja lapsi tulee lomilla oman vanhemman/vanhempin luo, vanhemmalle maksetaan loma-ajaltaruokarahaa)

• Oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksellä saatu tulo• vaaliavustusta siltä osin hakija käyttää avustuksen vaalityöstä aiheutuneisiin menoihin• liikkumisavusta siltä osin, kun hakija pystyy näyttämään käyttäneensä avustuksen

työssäkäynnin matkustuskustannuksiin tai muuttokustannuksiin• kanta-asiakkuusohjelmien käytöstä kertyvät bonukset (K-plussa, S-bonus yms.)• kehitysvammaisen työosuusraha, joka maksetaan erityishuollosta annetun lain mukaisesti

osana erityishuoltoa järjestettävää työtoimintaa• hakijan saama työttömyysturvan lapsikorotus, jos hakija tosiasiassa maksaa elatusapua tai

kun Kela perii lapsikorotuksen elatusapuvelan maksuksi. Jos hakija ei tosiasiassa maksavahvistettua elatusapua eikä etuuteen kohdistu perintää elatusapuvelan maksuksi, korotus onhakijan käytettävissä olevaa tuloa.

• perhehoitajien kustannusten korvaukset• perhepäivähoitajien saamat kustannusten korvaukset• äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo• veronpalautuksista jätetään huomioimatta yksin asuvilta 50 euroa ja perheeltä 100 euroa.

– Näiden summien yli menevät palautukset huomioidaan tuloina. Esimerkiksi yksinasuvan saamasta 65 euron veronpalautuksesta huomioidaan tulona 15 euroa. Lisäverotrinnastetaan velkaan eikä niitä huomioida menoina.

• Diakoniatyön kautta saatu tulo, joka on myönnetty saajan vaikean taloudellisen tilanteenperusteella. Tarvittaessa pyydetään selvitys tulon alkuperästä.

• Eri yleishyödyllisistä säätiöistä myönnettävät avustukset, jotka on myönnetty saajanvaikean taloudellisen tilanteen perusteella. Kunnan sosiaalihuollon ammattilainen tekeeavustusten myöntämisen arvioinnin asiakkaan tai perheen kokonaistilanteen ja erityisentarpeen perusteella, jolloin ne ovat verrattavissa kunnan täydentävään tai ehkäisevääntoimeentulotukeen. Avustukset myönnetään rahana tai lahjakortteina. Tarvittaessa pyydetääntehty sosiaalihuollon ammattilaisen selvitys asiassa.

87


• alle 200 euron stipendejä (alle 30-vuotiaille nuorille), jotka on tarkoitettu kannustimenaaktivoimaan nuoria osallistumaan esimerkiksi kesätyötoimintaan. Toiminta voi olla järjestettyesimerkiksi lastensuojelun, etsivän nuorisotyön tai sosiaalitoimen kautta.

Pankista nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa ei oteta tulona huomioon, koska sellaistatuloa, joka on maksettava takaisin, ei voida pitää toimeentulotukilain tarkoittamina huomioonotettavina tuloina tai varoina. Niistä aiheutuvia korkomenoja tai lainan lyhennystä ei myöskäänhyväksytä menoiksi. Myöskään sosiaalista luottoa, takuusäätiön myöntämää pienlainaa tai muutatodellista lainaa (esim. pikavippi yritykseltä tai yksityiseltä) ei huomioida tulona tai menona. Näissäedellytetään velkakirjaa tai muuta todistusta lainasta. Poikkeuksena on opintolainan tuloksilukeminen .

Lue lisää tulojen huomioimisesta.

1.8.4. Tuloista tehtävät vähennyksetTyömatkakulut vähennetään menoina. Ne huomioidaan edullisimman kulkuneuvon mukaisesti,ellei asiakkaalla ole esittää perusteltua syytä suurempaan kuluun.

Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi:

• työtehtävät• puuttuvat tai erityisen hankalat liikenneyhteydet• sairaus tai vamma, joka edellyttää omaa autoa.

Oman auton käytöstä aiheutuvien, huomioitavien kustannusten määrä on 0,20 e/km.Matkavähennys tehdään ansiotuloista vasta ansiotulovähennyksen (20 %) jälkeen. Järjestelmätekee ansiotulovähennyksen. Käsittelijä rekisteröi järjestelmään koko palkkatulon nettomäärän jarekisteröi työmatkakulut menoksi.

Työmatkojen ohella työssäkäynnistä aiheutuvia, huomioitavasta tulosta vähennettäviä menojaovat ammattiyhdistyksen jäsenmaksu sekä kohtuulliset työvaate- ja työvälinekulut. Voit arvioidakustannusten kohtuullisuutta suhteessa hakijan palkkaan. Vähennykset huomioidaan vainansiotuloista. Jos ammattiyhdistyksen jäsenmaksu on pidätetty hakijalle maksettavastaansiopäivärahasta, huomioidaan tosiasiallisesti maksettu päivärahan määrä. Jos asiakkaalla ei oleansiotuloja ei ammattiyhdistyksen jäsenmaksua voida huomioida erillisenä menona laskelmallaesim. jos asiakas maksaa itse erillisellä laskulla työttömyyskassan jäsenmaksun.

Esimerkki

Anna on saanut palkkaa 600 euroa ja työnantaja on vähentänyt siitä ay-jäsenmaksua 20euroa ja työvaatekuluja 25 euroa. Merkitse laskelmaan palkka kokonaisuudessaan 645euroa ja kirjaa ay-jäsenmaksu ja työvaatekulu menoksi. Järjestelmä tekee tuloista 150euron ansiotulovähennyksen.

Kohtuullisia kilometrikorvauksia ja päivärahoja, työkalukorvauksia tai muuta vastaavaaei huomioida tuloina. Voit arvioida kustannusten kohtuullisuutta suhteessa palkkaan. Joskustannuksista on saatu korvauksia, ei vastaavista eristä synny kulujakaan.

Esimerkki

Arto on saanut palkkaa 600 euroa, kilometrikorvauksia 40 euroa ja työkalukorvausta15,50 euroa. Merkitse laskelmaan 600 euron palkka tuloksi, mutta älä huomioikilometrikorvausta ja työkalukorvausta mitenkään.

88



Esimerkki

Kalle on saanut palkkaa 600 euroa ja kilometrikorvauksia 40 euroa. Hän ilmoittaamenoinaan matkakustannuksia 30 euroa samoista matkoista, joilta on saanutkilometrikorvausta. Merkitse laskelmaan saatu palkka tuloksi, mutta älä huomioikilometrikorvausta tulona tai matkakuluja menona.

1.8.5. UlosottoJos hakijan tai hänen perheensä tulot ovat ulosoton kohteena, ota niistä huomioon vainulosoton jälkeinen, tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaanpitkäaikaiseksi, ohjaa asiakas ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulostaulosmitattavaa osuutta alentaa. Perustoimeentulotukipäätös tehdään tällöin yhden etuusjakson(kuukausi) ajalle. Ulosmitattavan määrän alentaminen edellyttää, että asiakas hakee huojennustaulosottoon ja ulosottoviranomainen antaa asiassa päätöksen.

Jos asiakas on ohjattu ulosottoviranomaisen puoleen ja hän hakee perustoimeentulotukeaensimmäisen etuusjakson jälkeen eikä hän esitä selvitystä asioinnista ulosottoviranomaisella(esim. ulosottoviranomaisen päätös), tee perustoimeentulotukipäätös toiseksi kuukaudeksi jaohjaa asiakas uudelleen ulosottoviranomaisen puoleen.

Jos hakija lyhentää vapaaehtoisesti ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaankuten muihinkin velanhoitomenoihin. Maksua ei oteta menona huomioon. Poikkeuksentästä muodostaa ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma. Sen mukainen maksuvähennetään asiakkaan huomioon otettavista tuloista, joilla tarkoitetaan ansiotuloa tai muutaetuustuloa, josta ulosmittaus lain mukaan olisi mahdollista. Jos asiakas saa pelkästäänetuuksia, joita ei voida ulosmitata (esim. yleinen asumistuki, lapsilisä) ei maksusuunnitelmanmukaista maksua voida hyväksyä menona. Maksua ei myöskään voida hyväksyä menoksiperustoimeentulotuessa, jos perinnän kohteena on rikoksella aiheutettuja saatavia kutentuomiolauselmasakkoja. Maksusuunnitelmassa on vahvistettu se määrä, jonka asiakas maksaaitse ulosottoon. Ulosottomies vahvistaa maksusuunnitelman palkan ulosmittauksen sijasta.Maksusuunnitelman mukainen maksu rinnastuu palkan ulosmittaukseen eikä suoritusta voidatosiasiassa pitää vapaaehtoisena. Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma tulee liittäätoimeentulotukihakemukseen. Myös silloin, kun asiakas maksaa itse velkaansa vahvistetunmaksusuunnitelman mukaisesti, on asiakasta ohjattava hakemaan huojennusta ulosottoon.

1.8.6. Velkajärjestely ja velkaantuneen asiakkaan ohjausVelkajärjestely ei yleensä vaikuta toimeentulotuen laskelmaan. Velkajärjestelyssä velkojille tulevatsuoritukset on laskettu siten, että velalliselle on varattu jokapäiväiseen elämiseen tarvittavasuojaosa, joka perustuu toimeentulotuen perusosan määriin. Toimeentulotukea arvioitaessatulona käytetään perheen nettotuloja eikä velkajärjestelyn perusteella lyhennettävillä veloillaole merkitystä laskelmaan. Velkajärjestelyasiakkaalle tulee tehdä normaali laskelma. Menoiksihuomioida vastaavat menot kuin muillekin asiakkaille. Monilla asiakkailla maksuvaraksi onvahvistettu 0 euroa eli on tehty ns. nollasopimus. Tällöin asiakas ei lyhennä ollenkaan velkojaan.Myöskään näissä tilanteissa menoksi ei viedä laskelmalle velkajärjestelyn osalta mitään.

Jos velallinen ei maksukyvyn heikentymisen vuoksi suoriudu hänelle vahvistetussamaksuohjelmassa määrätyistä kuukausittaisista lyhennyksistä, hänet ohjataan hakemaankäräjäoikeudelta maksuohjelman muuttamista. Tarvittaessa asiakas voi saada apua hakemuksentekemiseen esimerkiksi kunnan talous- ja velkaneuvonnasta. Asiakkaalla on mahdollista myöshakea täydentävää toimeentulotukea kunnasta.

89


Mikäli asiakas kertoo hakemuksessa tai yhteydenotossa olevansa velkaantunut ja huolissaantilanteesta tai velkaantuminen ilmenee hakemuksesta tai liitteistä, voi asiakasta ohjata olemaanyhteydessä kunnan talous- ja velkaneuvontaan. Siellä on mahdollista saada apua talous- ja velka-asioiden hallintaan, sekä neuvontaa ja apua taloudenpidon suunnittelussa, talouden ja velkojenhoidossa sekä erilaisten velkojen järjestelykeinojen selvittämisessä ja hakemisessa. Talous-ja velkaneuvonta on asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat.Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta löytyykooste kuntien järjestämästä talous- ja velkaneuvonnasta.

1.8.7. Etuudesta tehty kuittaus ja lapsikorotusten perintäJos asiakkaan saamasta etuudesta kuitataan suorituksia esim. etuuden takaisinperintään,elatusapuvelkaan tai opintolainan takaussaatavaan, toimeentulotuen tulona huomioidaaneuromäärä, jonka asiakas saa etuutta kuittauksen jälkeen. Sillä ei ole merkitystä, millaisestakuittauksesta on kyse.

Työttömyysetuuden tai eläkkeen lapsikorotusta ei oteta toimeentulotuessa tulona huomioon, jos semaksetaan Kelalle. Lapsikorotus voidaan maksaa Kelalle käytettäväksi lapsen elatukseen ajalta,jolta Kela maksaa lapselle elatustukea etuudensaajan laiminlyötyä elatusvelvollisuutensa.

Etuuden kuittaus ei saa aiheuttaa asiakkaalle tarvetta hakea toimeentulotukea. Jostoimeentulotukea käsitellessäsi huomaat, että asiakkaalle maksettavasta etuudesta kuitataan,ratkaise ensin hakemus. Jos asiakkaalle syntyy oikeaus toimeentulotukeen, annetaan päätösyhdelle kuukaudelle. Ilmoita sen jälkeen toimeentulotuen myöntämisestä perintäkeskukseen, jottase voi keskeyttää kuittauksen. Ilmoitus tehdään ”Toimeksianto” –työnä perintäkeskuksen ”Tuki” –työjonoon etuudella "Perustoimeentulotuki". Mikäli samassa toimeentulotukiperheessä on useitahenkilöitä, joiden saamasta etuudesta Kela kuittaa, tehdään jokaiselle oma toimeksiantotyö.

Kuittaustilanteista poiketen työttömyysturvan tai eläkkeen lapsikorotuksen maksamista Kelalle eikeskeytetä, vaikka se aiheuttaisi asiakkaalle toimeentulotuen tarvetta.

1.8.8. VaratKoska toimeentulotuki on viimesijainen etuus, hakijan tai perheen on realisoitava omaisuuttaan,jos hän tai he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Tässä pääsäännössä on kuitenkinpoikkeuksia.

Kun arvioidaan oikeutta toimeentulotukeen, voidaan ottaa huomioon vain ne tosiasialliset varat,jotka ovat henkilön tai perheen käytettävissä toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotukeavoidaan myöntää myös sellaista varallisuutta vastaan, joka myydään tulevaisuudessa. Myösperheen ulkomailla oleva varallisuus on selvitettävä.

Jos henkilöllä tai perheellä on varallisuutta, joka ei ole heti realisoitavissa, annetaan kehotusmyydä omaisuutta määräajassa, joka ilmenee toimeentulotukipäätöksestä. Määräajalle myönnettytoimeentulotuki peritään takaisin omaisuuden myymisestä saaduista tuloista. Takaisinperinnäntulee ilmetä toimeentulotukipäätöksestä.

Takaisinperintään ei kuitenkaan ryhdytä, jos omaisuuden myymisestä saatu summa onmahdollisten myyntikulujen ja kyseiseen omaisuuteen kohdistuvien velkojen kuittaamisenjälkeen vähäinen tai jos asiakas voi osoittaa käyttäneensä myymisestä saadut varatperustoimeentulotuessa hyväksyttäviin menoihin.

90

https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/talous--ja-velkaneuvojat/


Koska toimeentulotuen tarkoitus on edistää henkilön ja perheen omatoimista selviytymistä, eiole tarkoituksenmukaista vaatia myytäväksi sellaista omaisuutta, joka on henkilön tai perheentoimeentulon turvaamiseksi tarpeen.

Toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja hänen perheenjäsentensäkäytettävissä olevat varat lukuun ottamatta

• hakijan tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa• tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä• alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan hänen perusosansa

ja muut perusmenonsa• muita sellaisia varoja, jotka ovat tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi

Toimeentulotuen myöntämisessä käytetään kohtuullisuusharkintaa. On mahdollista jättäävarallisuus kokonaan huomioimatta tai huomioida se vain osittain, jos varallisuus turvaatoimeentuloa. Esimerkiksi perheessä oleva auto on tarpeen työn vuoksi ja toimeentulonturvaamiseksi. Myös lasten harrastusvälineet ovat luonteeltaan sen kaltaisia, ettei myymistäedellytetä.

Toimeentulon hankkimiseksi erityisesti helposti realisoitavat varat on yleensä myytävä heti.Tällaisia ovat esimerkiksi säästötileillä olevat säästöt, pelitilit, rahasto-osuudet, säästövakuutuksetja arvopaperit. Helposti myytävän omaisuuden osalta realisointikehotus annetaan jo lyhytaikaisenasiakkuuden alkaessa. Muutaman päivän kuluessa myytävissä oleva omaisuus otetaanlaskelmassa tulona huomioon heti, jos omaisuuden arvo on selvillä. Jos omaisuuden arvo eiole selvillä, asiakkaalle annetaan nopea myyntikehotus ja kerrotaan, että muutoin osakkeidentai sijoitusrahasto-osuuksien arvot huomioidaan laskennallisesti. Omaisuus huomioidaanperustoimeentulotukilaskelmalla niin kauan kuin omaisuus on asiakkaalla.

Toimeentulotukilain mukaan myös avopuolison varallisuus on otettava huomioon. Josavopuolison omaisuus myydään, se otetaan tulona huomioon molempien yhteisessätoimeentulotukilaskelmassa. Avopuolison varoista ei kuitenkaan voi periä takaisin toiselleavopuolisolle myönnettävää tukea.

Hakijalta kysytään hakemuksessa perheen varallisuustiedot. Omaisuuden osalta tiedot voitarkistaa HEKYn verotustiedoista tai Oiwan kautta keskeneräisen verotuksen tiedoista.

PankkitilitPankkitileillä olevat säästöt ovat täysimääräisinä hakijan ja hänen perheensä käytettävissä oleviavaroja. Pankkitilillä oleva helposti realisoitava varallisuus huomioidaan toimeentulotuen laskelmallaniin kauan kuin se on hakijan ja hänen perheensä käytettävissä.

15 - 39 -vuotiaiden asuntosäästöpalkkiotilillä (ASP-tilillä) olevat varat otetaan huomioon tuloina.

Selvitä tileillä olevien varojen määrä hakemuksen liitteenä toimitetuista tiliotteista. Ainoastaansilloin, kun on erityistä syytä epäillä, että saadut tiedot eivät pidä paikkaansa, voit tehdä tiedustelunpankkiin sen mukaan, mitä rahalaitostiedustelusta on ohjeistettu.

Arvopaperit, osakkeet, säästövakuutukset, eläkevakuutukset yms.Arvopaperien arvo määritetään yleensä asiakkaan antaman ilmoituksen perusteella. Voit verratatietoja HEKYn verotustietoihin tai Oiwan kautta keskeneräisen verotuksen tietoihin. Pörssissänoteerattujen osakkaiden myyntiarvon voit tarkistaa myös verkosta Kauppalehden sivuilta.Tarvittaessa voit pyytää hakijalta selvityksen, esimerkiksi verkkopankista tulostetun todistuksenosakkeiden ja rahasto-osuuksien määrästä ja arvosta.

91

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/


Arvopaperit, osakkeet, säästövakuutukset ja eläkevakuutukset yms. helposti realisoitavavarallisuus huomioidaan toimeentulotuen laskelmalla niin kauan kuin ne ovat hakijan ja hänenperheensä käytettävissä. Tarvittaessa varoista voidaan vähentää realisoinnista aiheutuneet kulut,joista asiakkaan tulee esittää selvitys.

KulkuvälineetAsiakkaalta kysytään hakemuksessa autosta sekä arvio sen arvosta.

Autoa ei oteta huomioon toimeentulotuessa, jos autoa tarvitaan henkilön tai perheen työvälineenä.

Realisointiin tulee kehottaa

• kun myynnistä saatava tulo on vähintään noin 5 000 euroa sen jälkeen, kun autoonkohdistuvat velat ja myyntikulut on vähennetty

• aina, jos auto ei ole tarpeellinen työssäkäynnin, kulkuyhteyksien tms. perusteella. Realisointiaei kuitenkaan tarvita, jos myyntikulujen jälkeen ei jää oleellisia varoja jäljelle.

Realisoinnille annetaan aikaa kaksi kuukautta ja päätöksellä kerrotaan asiakkaalle, että määräajanjälkeen omaisuuden arvo on mahdollista huomioida varallisuutena perustoimeentulotuessa,koska kyseessä on helposti realisoitavaksi katsottava omaisuus. Asiakkaan tulee esittää selvitysrealisoinnista.

Hakemuksessa kysytään asiakkaalta myös muistakulkuneuvoista ja niiden hinta-arviosta, kutenesimerkiksi veneestä tai moottoripyörästä. Yleensä ne kehotetaan myymään. Poikkeuksena voiolla esimerkiksi moottoripyörä, joka on perheen ainoa ja tarpeellinen kulkuväline. Tällöin senkohdalla voidaan menetellä kuten autonkin kohdalla.

Kiinteä omaisuus, asunto-osake ja muu hankalasti realisoitavaomaisuus

Koska toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen turvan muoto, asiakkaalta voidaan edellyttäämyös kiinteän omaisuutensa realisoimista elantonsa turvaamiseksi. Kiinteää omaisuuttaon esimerkiksi metsätila, kesämökki tai muu kiinteistö. Kiinteä omaisuus on käytännössäirtainta hitaammin realisoitavissa, minkä vuoksi omaisuuden realisoinnille on perusteltuaantaa pidempi määräaika. Pääsääntöisesti se kehotetaan kuitenkin realisoimaan. Samointehdään myös sellaisen asunto-osakkeen kohdalla, joka ei ole omassa käytössä. Hinta-arvionja realisointimahdollisuuksien selvittämiseksi annetaan hakijalle lähtökohtaisesti aikaa kaksikuukautta. Hakijasta tai omaisuuden luonteesta johtuvista erityisistä syistä aika voi olla 3kuukautta Kelan toimeentulotukiasiakkuuden alkamisesta. Poikkeuksellisesti aika voi olla hiemanpidempikin. Arviota pystytään selvittämään esim. kauppa-, lahja- tai perukirjan avulla, tarvittaessakiinteistönvälittäjää käyttämällä jos tähän on mahdollisuus.

Realisointimahdollisuudet on aina selvitettävä ja realisointiin pyrittävä. Mikäli realisoinninselvittelyssä realisointi osoittautuu taloudellisesti hyödyttömäksi ja realisoinnin lopputuloksenaasiakkaalle ei jää olennaisia varoja, joita hän voisi käyttää toimeentulotuen sijaan useammankuukauden, voidaan poikkeuksellisesti päätyä ratkaisuun, ettei omaisuuden realisointia edellytetä.Tällaisena tilanteena voi olla esimerkiksi käytännössä arvoton kiinteistö, joka on lisäksi sijaintinsatai kuntonsa vuoksi erityisen hankala realisoida.

Tee saamiesi tietojen ja asiakkaan tilanteen perusteella perustoimeentulotuen myöntämisenyhteydessä päätös siitä, edellytetäänkö myymistä, sekä siitä, kuinka paljon aikaa hinta- jamyyntiarvion hankkimiselle annetaan. Tee päätös kuukaudeksi kerrallaan. Asiakkalle onpäätöksessä kerrottava myös mahdollisuudesta periä hänelle myönnetyt toimeentulotuet takaisinmyymisestä saatavista tuloista.

92


Hinta-arvion hankkimisen jälkeen annetaan enintään 6 kuukautta järjestelyaikaa omaisuudenmyymiseksi. Annetun ajan tulee näkyä päätöksessä. Asiakkaan tulee osoittaa toimenpiteisiinryhtyminen tarvittaessa tosittein, joita voivat olla esimerkiksi lehti-ilmoitus tai myyntitoimeksianto.

Lähtökohtana on, että myymisestä saatu tulo peritään takaisin siltä osin, kuin asiakkaalle tehdyssätoimeentulotukipäätöksessä on päätetty. Kiinteän omaisuuden arvoa ei viedä varallisuutenalaskelmalle ennen myyntiä. Lopullisen ratkaisun perinnästä tekee kuitenkin hallinto-oikeus Kelantekemän hakemuksen perusteella. Jos omaisuuden myymisestä saatu tulo on ollut tätä suurempikuin päätöksessä on esitetty, tulo vyörytetään tarvittaessa seuraavien kuukausien laskelmiin, joshenkilön toimeentulotukiasiakkuus jatkuu eikä asiakas voi osoittaa, että myymisestä saadut varaton käytetty toimeentulotuessa hyväksyttäviin menoihin.

Osuus kuolinpesästäJos hakija tai hänen perheenjäsenensä on kuolinpesän osakas, myös kuolinpesän osuudenmyymistä edellytetään. Kuolinpesän osuuden arvo selviää hakemuslomakkeesta sekä sen liitteenäpyydetystä perukirjan kopiosta. Lähtökohtana on, että asiakasta on ohjattava vaatimaan pesänjakoa joko kuolinpesän osakkaiden sopimuksella tai hakemalla käräjäoikeudelta määräystäpesänjakajasta. Tarvittaessa asiakas voi saada siihen apua oikeusaputoimistosta. Kokonaisuustulee kuitenkin huomioida. Kuolinpesän osuuden myymistä ei kuitenkaan edellytetä, jos se onarvoltaan vähäinen eikä asiakkaalle ei jää myymisestä olennaisia varoja, joita hän voisi käyttäätoimeentulotuen sijaan useamman kuukauden ajan. Osuus kuolinpesästä voidaan huomioidalaskelmalla vasta kun kuolinpesä on jaettu.

Päätöksessä asiakkaalle on kerrottava myös siitä, että hänelle myönnetyt toimeentulotuet voidaanperiä pesäosuudesta saatavasta varallisuudesta.

1.8.9. MenotMenot koostuvat perusosasta ja muista perusmenoista.

1.8.9.1. Perusosaan sisältyvät menotPerusosa on laskennallinen olettama henkilön jokapäiväisen vähimmäistoimeentulonedellyttämistä menoista ja niiden suuruudesta. Perusosalla katetaan kaikki normaalin,tavanomaisen elämän menot. Siihen sisältyvät

• ravintomenot• vaatemenot• vähäiset terveydenhuoltomenot• henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot• paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot• sanomalehden tilauksesta aiheutuvat menot• puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä aiheutuvat menot• harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot• vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot.

Perusosan käytöstä ei yleensä tarvitse antaa selvityksiä. Perusosan menoihin voidaan antaamaksusitoumuksia.

Jos hakija esittää esimerkiksi lapsen harrastuslaskun perustoimeentulotukihakemuksenyhteydessä, hylkää harrastusmeno perustoimeentulotuessa ja siirrä hakemus liitteineen oikeaankuntaan, jos asiakas on sitä pyytänyt.

93

https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/yhteystiedot.html


Esimerkki

Asiakas toimittaa lapsen urheiluseuran kuukausimaksukuitin, 100 euroa. Kela tekeehylkäävän päätöksen sillä perusteella, että harrastusmaksuja ei kateta erillisenämenona, koska ne kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. Hakemus ja sen liitteetsiirretään kunnan ratkaistavaksi, jos asiakas pyytää sitä.

1.8.9.2. Muut perusmenotMuihin perusmenoihin kuuluvat menot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina, minkä vuoksiasiakkaan tulee tarvittaessa esittää niihin liittyvät selvitykset. Menot otetaan huomioon todellisensuuruisina, jos ne eivät ole kohtuuttomia. Muihin perusmenoihin kuuluvien laskujen viivästyskuluthuomioidaan menona vain, jos kulu on aiheutunut Kelan menettelystä. Viivästyskulua voidaanpitää Kelan menettelystä johtuvana, jos Kela ei ole ratkaissut viivästyskulun aiheuttaneeseenlaskuun liittyvää hakemusta 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun asian ratkaisemiseksi tarvittavatselvitykset on saatu.

Asiakas esittää menon selvityksenä menoerää koskevan laskun. Laskujen eräpäivien on osuttavaperustoimeentulotuen ajalle. Jos maksetusta menoerästä ei ole erillistä laskua, maksukuitti riittää(esim. bussilippu lapsen tapaamisen matkakuluista).

Jos kyseessä on esimerkiksi lyhytaikainen tai alkava asiakkuus ja jos kyseessä on koko vuottakoskeva määrältään suuri muu perusmeno (esim. öljylasku), selvitä tarkemmin, onko asiakkaanmahdollista maksaa lasku erissä.

1.8.9.3. AsumismenotAsumismenojen huomioimisen tarkoituksena on turvata hakijan asuminen.Perustoimeentulotuessa huomioon otettavat asumismenot määräytyvät yleisestä asumistuestaannetun lain mukaan (YAL 938/2014 9§). Tarpeellisten asumismenojen määrä arvioidaantodellisten kustannusten perusteella, jos kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Asumismenojentarpeellisuuden ja kohtuullisuuden arvioimista on avattu tarkemmin kohdassa Kohtuullisetasumismenot.

Asumismenoina huomioidaan tarpeellisen suuruisina:

• vuokra-asunnossa:– vuokra– erikseen maksettavat vesimaksut– lämmityskustannukset.

• omistusasunnossa:– hoitovastike, pääoma- tai rahoitusvastike, ylimääräinen vastike ja tontinvuokravastike– erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset– asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen korot:

• rahoitusmenojen tulee kohdistua siihen asuntoon, jossa hakija asuu.• omakotitalon välttämättömät hoitomenot, joista merkittävimpiä ovat:

– lämmityskustannukset– vesimaksut ja kiinteistökohtaiset menot (esim. jätemaksu ja kiinteistövero).

• muut välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot:– vuokravakuus– muuttokustannukset.

Edellä mainittujen menojen lisäksi menona voidaan huomioida kotivakuutusmaksu. Kodinkoneisiinja huonekaluihin liittyvät menot eivät ole perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja. Menoihin

94


on mahdollista hakea täydentävää toimeentulotukea kunnasta. Pyykkitupamaksua ei myöskäänhyväksytä menona, koska se kuuluu perusosaan.

Autopaikkamaksua ei yleensä hyväksytä menoksi, ellei autopaikan tarve johdu terveydellisistäsyistä. Autopaikan tarpeellisuus voidaan osoittaa esimerkiksi vammaisen pysäköintiluvalla

Toimeentulotuessa huomioitavat menot ja yleinen asumistukiToimeentulotukea ei myönnetä sellaisiin asumismuotoihin, joista ei synny yleisen asumistuenmukaisesti korvattavia kustannuksia. Toimeentulotukea ei myönnetä asuntovaunuihin, telttoihin,hotelleihin, täysihoitoloihin, yömajoihin tai muihin majoitusliikkeisiin.

Asumistuki voidaan myöntää sellaiseen asuntoon, joka sijaitsee pysyvään asumiskäyttööntehdyssä rakennuksessa tai, jos rakennus on tehty muuta käyttöä varten, se on muutetturakennusluvan mukaisesti asunnoksi. Myös vapaa-ajan asuntoon voidaan tietyin edellytyksinmyöntää asumistuki. Käsittelijän tulee ohjata toimeentulotuen hakijaa aina ensisijaisestiselvittämään oikeus asumisen tukiin.

Toimeentulotuessa asunnon ei välttämättä tarvitse täyttää yleisen asumistuen tulkintaa asunnonasumiskelpoisuudesta. Jos toimeentulotuen hakijalle ei ole myönnetty yleistä asumistukea silläperusteella, että kyseessä ei ole asuinkelpoinen asunto, tulee käsittelijän selvittää, millaisestaasumismuodosta on kysymys. Jos asiakkaalla on vuokrasopimus ja hän maksaa asunnostaesimerkiksi vuokraa, vesi- ja/tai sähkö- ja lämmityskuluja, voidaan ne yleensä huomioida menonaperustoimeentulotuen laskelmalla. Asuntooon, johon hakija ei voi saada asumistukea, sovelletaansamoja kohtuullistamisperusteita, kuin muissa asumismuodoissa.

Esimerkki

Erkki asuu liikehuoneiston yhteydessä olevassa vuokra-asunnossa. Erkki esittää Kelallevuokrasopimuksen ja selvityksen siitä, että asunnossa on liiketilasta erillinen keittiö,vessa ja peseytymistilat. Erkin vuokra voidaan hyväksyä menona toimeentulotuenlaskelmalla. Erkki esittää lisäksi koko liikehuoneisto koskevan sähkölaskun. Koskasähkölaskusta ei ole eriteltävissä, mikä on Erkin osuus sähkön kulutuksesta, eisähkölaskua voida hyväksyä menona.

1.8.9.3.1. Vuokra-asunnon menotVuokra-asunnon hyväksyttäviä menoja ovat vuokra, erilliset vesimaksut ja lämmityskulut sekäsaunamaksu 1 kerta/viikko. Jos vuokraan kuuluu laajakaistamaksu, sitä ei tarvitse vähentäävuokrasta.

Asiakkaan tulee esittää asunnon vuokraamisesta vuokrasopimus. Sopimus saattaa olla jo Kelassa,jos asiakas saa esimerkiksi asumistukea. Asumismenoista vaaditaan erittely, josta käy ilmikuukausittain maksettavat erät, elleivät nämä ilmene vuokrasopimuksesta. Jos asunnon vuokranmaksaa joku muu kuin hakijan toimeentulotukiperheeseen kuuluva henkilö (esim. vanhempi,työnantaja tai yritys), sitä ei oteta hakijan menona huomioon.

Jos hakija on vuokrannut kalustetun asunnon, voidaan vuokra hyväksyä kokonaisuudessaan. Josvuokrasta on kuitenkin eritelty kalusteiden osuus, ei tätä osuutta hyväksytä menona.

1.8.9.3.2. Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon menotAsumisoikeusasunnossa hyväksyttäviä menoja ovat:

95


• käyttövastike• erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut• saunamaksu 1 kerta/viikko.

Lisäksi voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisten asuntolainojen korot. Asumisoikeusmaksunmaksamista varten otetusta lainasta vaaditaan selvitys lainan käyttötarkoituksesta ja korosta sekäkuukausittaiset selvitykset henkilökohtaisen asuntolainan koron ja lyhennyksen määrästä.

Osaomistusasunnossa hyväksyttäviä menoja ovat:

• vuokra• erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut

– saunamaksu 1 kerta/viikko.

Osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja eihyväksytä asumismenoiksi.

Asunnon hallinta on osoitettava asumisoikeussopimuksella tai vuokrasopimuksella(osaomistusasunto). Asumismenoista vaaditaan erittely, josta käy ilmi kuukausittain maksettavaterät, elleivät nämä näy sopimuksista.

1.8.9.3.3. Omistusasunnon menot

Omakotitalon menotOmakotitalon hyväksyttäviä menoja ovat:

• lämmityskustannukset• vesimaksut• palovakuutus• tontin vuokra• kiinteistövero• puhtaana pidosta aiheutuvat kustannukset, esim. jätemaksut• omakotitalolle johtavan tien tiehoitomaksu ja tien aurausmaksu• muut omakotitalon välttämättömät huoltomenot mm. nuohous• henkilökohtaisen asunto- tai perusparantamislainan korot.

Menoina ei hyväksytä esimerkiksi nurmen leikkausta, pihan lumitöitä ja puutarhan hoitoa.Uudistamiseen, korjaamiseen tai uudisrakentamiseen liittyviä kustannuksia ei myöskään pidetäomistusasunnon kuukausittaisina ja välttämättöminä hoitomenoina. Esimerkiksi lämmityskattilanhankinta, vesijohtoputkien rakentaminen tai tien tekeminen tai edellä mainittujen korjaaminen eivätole toimeentulotuessa hyväksyttäviä asumisen kuluja. Kyseiset menot ovat asumiseen liittyviäinvestointeja.

Lämmityskustannuksina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon esimerkiksi öljy-, puu-ja sähkölämmityksen kustannukset. Asunnossa voi olla useampi lämmitysmuoto. Hakijaaohjeistetaan tarvittaessa selvittämään, onko suuret lämmityslaskut mahdollista maksaauseammassa erässä. Suositeltava tilausmäärä yhdellä kertaa öljylle on 1000 litraa, jolloin ei menetoimitusmaksua, ja polttopuille enintään 10 mᶾ (irto/heittokuutiota). Polttopuita myydään myösesim. korkeampihintaisina kiinto- ja pinokuutioina, jolloin yksi kuutio vastaa n. 1,5 irtokuutiota.Pitkäaikaisasiakkaalla määrät voivat olla suurempiakin, samoin jos asunnon lämmitys hoidetaanpelkillä puilla.

Hakijaa ohjataan tarvittaessa selvittämään kunnasta tai verottajalta, voisiko hän saadamaksuvapautuksen kiinteistöverosta.

96


OsakeasuntoOsakeasunnon hyväksyttäviä menoja ovat:

• vastikkeet• erilliset vesimaksut ja lämmitysmaksut• saunamaksu 1 kerta/viikko.

Henkilökohtaisesta asuntolainasta hyväksytään kuukausittainen korkojen osuus. Kustannuksista jaasuntolainan käyttötarkoituksesta on esitettävä pankin selvitykset.

1.8.9.3.4. Kahden asunnon kustannuksetJos hakijalle syntyy muuttotilanteessa asumismenoja kahdesta asunnosta, eikä tilanne oleollut vältettävissä, kuluja voidaan maksaa poikkeuksellisesti molemmista asunnoista enintäänkuukauden ajan. Päällekkäisten vuokrien kattaminen perustoimeentulotuella on poikkeuksellistaja edellyttää, että hakijalla on hyväksyttävät perusteet muutolle, esim. muutto ylikalliista asunnostakohtuuhintaiseen asuntoon.

Jos hakija on itse tietoisesti aiheuttanut tilanteen, jossa hänellä on kahden asunnon kustannuksetmaksettavana samanaikaisesti, huomioidaan lähtökohtaisesti vain uuden asunnon vuokrakulut.Tarvittaessa asiakkaan tilannetta selvitetään yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa, jottarästivuokrien syntyminen saadaan vältettyä.

Tietyissä poikkeustilanteissa hakijan perheellä voidaan korvata painavasta syystä kuluja kahdestaasunnosta pidemmän aikaa. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on, jos hakijan puoliso asuutilapäisesti toisella paikkakunnalla opiskelun (tutkintoon johtava) tai työn teon perusteella.

RemonttitilanneVuokralaiselle voi syntyä kuluja kahdesta asunnosta vuokra-asunnon remontin vuoksi.Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokranmaksusta ajalta, jolloin asuntoa ei voi käyttää.Hakijaa ohjataan kysymään vapautusta vuokranmaksusta vuokranantajalta, jos toimeentulotukeahaetaan sijaisasuntoon.

Jos asiakas ei voi saada vapautusta vuokranmaksusta ja kysymyksessä on perusteltu javälttämätön remontti, asumismenoja voidaan korvata kahteen paikkaan eli sekä asukkaanvakituiseen asuntoon että asuntoon, jossa hän joutuu poikkeuksellisen syyn vuoksi tilapäisestiasumaan. Kahden asunnon kulut voidaan hyväksyä remontin ajan, jos remontti on perusteltu.

Perusteltu ja välttämätön remontti voi olla esimerkiksi

• taloyhtiön putkiremontti• vesivahingosta tai homevauriosta johtuva remontti• terveydellisistä syistä johtuva remontti.

Remontista tai terveydellisistä syistä vaaditaan luotettava selvitys. Jos varsinainen asuntoosoittautuu asuinkelvottomaksi, perustoimeentulotukea ei myönnetä kyseisen asunnonasumismenoihin.

1.8.9.3.5. Muut asumismuodot

97


Alivuokra-asunnotAlivuokrauksessa on kyse vuokrasuhteesta, jossa vuokralainen tai asunnon omistaja luovuttaaosan itse vuokraamastaan tai omistamastaan asunnosta toisen käyttöön vastiketta vastaan.Tämä vastike maksetaan tavallisesti rahana, kuten vuokra yleensäkin. Asunnon vuokraaminen onosoitettava alivuokralaissopimuksella. Alivuokralaisasunnon menot huomioidaan lähtökohtaisestivuokrasopimuksen mukaisesti, jos menot ovat kohtuulliset. Lue lisää kohtuullisuusarvioinnintekemisestä kohdasta Asunnossa asuvat henkilöt – kohtuullisen tason määrittäminen.

KimppakämppäKimppakämppiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muuhun vuokra-asumiseen. Asunnonvuokraamisesta on esitettävä vuokrasopimus.

Poste restanteJos hakija ilmoittaa poste restante -osoitteen eli noutopostiosoitteen, selvitetään tämäntodellinen asumistilanne, jos se ei käy ilmi hakemukselta tai muista Kelassa olevista tiedoista.Poste restante-osoitteessa asuvalle henkilölle, jolla ei ole vakinaista asuntoa, ei synnyperustoimeentulotuessa huomioon otettavia asumismenoja.

Jos hakija ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuueri tuttavien luona, kohdistetaan perustoimeentulotuki oleskelun mukaisesti siihen kuntaan/kuntiin, jossa hakija saatujen selvitysten mukaan oleskelee. Jos asiaa ei pystytä päättelemään,kustannukset kohdistetaan siihen kuntaan, johon hakijalla on noutopostiosoite. Jos toinenpuolisoista ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä asunnosta ja ilmoittaa noutopostiosoitteen,pyydetään hakijalta selvitys asiasta ja tarkistetaan tiedot väestötietojärjestelmästä. Josasunnosta pois muuttanut puoliso hakee toimeentulotukea, edellytetään, että hän antaaselvityksen osoitteesta tai osoitteista, joissa hän on oleskellut. Aviopuolisoiden osalta selvitetäänelatusvelvollisuus.

AsunnotonKela välittää tiedon asunnottomien toimeentulotuen hakijoiden määrästä sekä valtakunnalliseenettä kansainväliseen asunnottomuustilastoon. Jos hakemuksen tai yhteydenottojen perusteellatodetaan, että hakija on asunnoton, kirjataan tieto hakijan asumismuodosta järjestelmään. Henkilövoi olla asunnoton, vaikka hän ilmoittaa osoitteen. Osoite voi olla esim. ystävän tai vanhemmanluokse.

Hakija tulkitaan asunnottomaksi, kun hän on ilman vakinaista asuinpaikkaa (esim. asuu ulkona,tilapäisesti kavereiden/sukulaisten luona, yömajassa tms. tilapäissuojassa tai hätämajoituksessa).Yli 25-vuotiaat aikuiset lapset, jotka asuvat vanhempiensa luona tilapäisesti eivätkä maksavuokraa, tulkitaan myös asunnottomaksi.

Palveluasuminen ja laitoshoitoPalveluasumiseen ja laitoshoitoon liittyvä ohje on kohdassa Oikeus ja edellytykset Kunnanjärjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja laitospalvelut.

98


Ensi- ja turvakoditEnsi- ja turvakodissa asuvan osalta on selvitettävä, mitä palveluja vuokraan sisältyy. Joissakinkunnissa asumiseen sisältyy myös ruokailu tai esim. hygieniatarvikkeet, jolloin niiden osuus tuleevähentää perusosasta.

1.8.9.3.6. Kohtuulliset asumismenotAsumisen kustannukset otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina. Tarpeellisten asumismenojenmäärä arvioidaan todellisten kustannusten perusteella, jos kustannukset eivät ole kohtuuttomat.Toimeentulotuen tarkoitus ei ole tukea tarpeetonta asumismukavuutta tai väljyyttä ja siksiasumismenoille on määritelty kohtuullinen taso. Jos kustannukset ovat paikkakunnan yleistätasoa suuremmat eikä niitä voida pitää välttämättöminä, maksettavaa määrää saatetaan joutualaskemaan tasolle, joka vastaa paikkakunnan yleistä hintatasoa

Kohtuullisuuden arviointiArvioinnissa tarkastellaan menojen kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta. Kohtuullistenasumiskustannusten arvioimiseksi Kelassa on määritelty kuntakohtaiset enimmäiskustannuksetvuokramenoille (puhekielessä Kelan vuokranormit), jotka määräytyvät toimeentulotukiperheenkoon tai asunnossa asuvien henkilöiden mukaan.

Vesimaksuille, talous- ja lämmityskustannuksille sekä kotivakuutuksen kustannuksille on määriteltyvaltakunnalliset raja-arvot.

Asumismenojen kohtuullisuusharkinnassa otetaan huomioon seuraavat asiat:

• hakijan tai perheen asunnon tarpeet ja elämäntilanne (erityistarpeet ym.)• paikkakunnan kohtuullisena pidetty vuokrataso,• asumisen menojen kokonaiskustannukset.

Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että toimeentulotuen hakija jää ilman asuntoa tai joutuumuuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheenerityisiä tarpeita vastaavaa asumistasoa.

1.8.9.3.7. Asunnossa asuvat henkilöt - kohtuullisen tasonmäärittäminen

Asumismenojen kohtuullisuusarvioinnin pohjalla on asunnossa asuvien henkilöiden lukumäärä;Mitä enemmän asunnossa asuu henkilöitä, sitä suuremmat asumiskulut voidaan hyväksyä.Kuntakohtaiset vuokra-asumisen enimmäiskustannukset löytyvät täältä. Jos asunnossa asuuvain yksi toimeentulotukiperhe, valitaan oikea kohtuullinen vuokrataso perheeseen kuuluvienhenkilöiden lukumäärän perusteella.

Esimerkki

Virtaset asuvat Lohjalla. Perheeseen kuuluu vanhemmat ja kaksi lasta, eli yhteensä4 henkilöä. Virtasille hyväksytään lähtökohtaisesti Lohjalla 4 henkilölle määriteltykohtuullinen vuokra eli 897 euroa.

Jos hakija asuu kimppa-asunnossa, huomioidaan kimppa-asunnossa asuville yhtä henkilöäsuurempi vuokra-asumisen normi kyseisellä paikkakunnalla, joka jaetaan asunnossa asuvienhenkilöiden lukumäärällä. Esimerkiksi, jos kimppa-asunnossa asuu neljä henkilöä, käytetään

99

http://www.kela.fi/documents/10180/0/Asumismenot+toimeentulotuki+2018.pdf/b2316c14-c74c-4c00-a5af-d496edc72086


kyseisen paikkakunnan viiden henkilön normia. Yhden henkilön hyväksyttävä vuokran määräsaadaan jakamalla viiden henkilön normi neljällä. Ohjetta noudatetaan myös alivuokra-asuntojenosalta.

Edellä mainittua noudatetaan silloin, kun jokainen kimppa-asunnossa asuva henkilö muodostaayksin toimeentulotukiperheen, eli asunnossa asuvilla ei ole puolisoa tai lapsia. Muissa tilanteissakäytetään normaalisti henkilömäärän perusteella määrittyvää normia. Kimppa-asunnossa asuvilleyhden hengen toimeentulotukiperheille hyväksytään yhtä henkilöä suurempi normi, koska jokainenvuokralainen tarvitsee oman huoneen ja näin ollen tilanne eroaa esim. neljän henkilön perheestä,jossa vanhemmat jakavat yhteisen makuuhuoneen.

Esimerkki

Mikko, Mika ja Niko etsivät yhteistä asuntoa Tampereelta, koska ovat saaneetopiskelupaikan Tampereen yliopistosta. Pojille voidaan hyväksyä vuokraa neljän hengenkohtuullisen tason mukaan 855 euroa + vesimaksu 21,60 euroa/henkilö. Jos jokaisellepojalle hyväksyttäisiin yksinasuvan asumiskustannukset yhteiseen asuntoon, nousisivuokran kohtuullinen taso 1716 euroon (yhdenhenkilön normi on 572e). 1716 euroa eivoida pitää kohtuullisena asumiskustannuksena kolmelle aikuiselle.

Aina ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista verrata asunnossa asuvien henkilöiden lukumäärääsuoraan kohtuullisen vuokran vastaavaan tasoon. Jos samassa asunnossa asuu useitatoimeentulotukiperheitä, on kohtuullisen vuokratason harkinnassa otettava huomioon mm.

• millainen asunto on kyseessä (esim. asunnon koko),• ketä asunnossa asuu (kuinka paljon aikuisia, kuinka paljon lapsia),• kuinka monta perhettä asunnossa asuvista henkilöistä muodostuu toimeentulotuen

näkökulmasta,• paljonko kukin toimeentulotukiperhe maksaa vuokraa ja• kuinka paljon asuntoon maksetaan yleistä asumistukea.

Esimerkki

Emmi asuu Espoossa vuokralla kahden lapsensa kanssa omakotitalossa, jossa asuumyös toinen äiti lapsen kanssa sekä yksi nainen, jolla ei ole lapsia. Asunnon vuokraon 1350 euroa kuukaudessa, josta asunnossa asuvat aikuiset vastaavat jokainen yhtäsuurella osuudella. Emmi hakee toimeentulotukea. Kuuden henkilön normi Espoossaon 1249e eli henkilömäärän näkökulmasta tarkasteltuna normi ylittyy. Emmi maksaaasunnosta vuokraa 450e/kk, joten ei ole kohtuullista antaa Emmille kehotusta muuttaahalvempaan asuntoon, koska Emmin maksama vuokra jää reilusti alle Espoon kolmenhenkilön kohtuullisen vuokratason, joka on 914 euroa.

1.8.9.3.8. Hakijan tai perheen erityiset tarpeet ja perheenkokonaistilanteen huomioiminen ratkaisua tehtäessä

Jos asumisen menot ylittävät paikkakunnalla kohtuullisena pidetyn määrän, selvitetään ensin,onko Kelassa hakijasta/perheestä sellaista tietoa, joka puoltaa asumiskustannusten huomioimistakokonaisuudessaan. Jos hakijan esittämät asumismenot ylittävät n. 5% kohtuullisena pidetyntason, voidaan ne hyväksyä harkinnalla kokonaisuudessaan ja asiaa ei tarvitse enempää selvittää.

Jos Kelan tiedoista selviää, että asiakas on esimerkiksi vaikeasti sairas tai hän liikkuu esim.pyörätuolilla ja kustannukset eivät ole kohtuuttoman suuret, on yleensä perusteltua hyväksyäkohtuulliset rajat ylittävät kustannukset kokonaisuudessaan niin kauan, kuin asiakkaan tilannepysyy ennallaan. Tällöin asiakkaalle ei anneta kehotusta etsiä halvempaa asuntoa.

100


Esimerkki

Panu on vaimonsa Maijan omaishoitaja. Panu ja Maija ovat yli 80-vuotiaita ja asuvathissillisessä kerrostalossa Vaasan keskustan tuntumassa. Kelan yhteydenotoistaselviää, että Panu hoitaa Maijan asioita ja käyttää Maijaa useamman kerrankuukaudessa lääkärissä. Heillä ei ole autoa ja Maija liikkuu rollaattorilla. Panun jaMaijan vuokra on 720 euroa, joka ylittää Vaasassa kahdelle henkilölle kohtuullisenapidetyn vuokran n. 100 eurolla. Panun ja Maijan vuokrakustannukset voidaan huomioidakokonaisuudessaan, koska muuttaminen olisi heille kohtuuttoman raskasta heidänelämäntilanteensa huomioon ottaen ja muuttaminen halvempaan asuntoon voisivaikeuttaa perheen kokonaistilannetta entisestään.

Harkintaan vaikuttavia erityisiä tarpeita voivat olla esimerkiksi

• lasten koulunkäyntimahdollisuudet,• erityinen hoidon tarve,• etävanhemman tilan tarve tapaamisten vuoksi,• vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama lisätilan tarve,• yllättävä elämänmuutos esim. perheenjäsenen kuoleman vuoksi,• hakijan terveydentilaan liittyvät tekijät tai muutoin alentunut toimintakyky,• vammaispalvelulain mukaan tehdyt muutokset asunnossa,• hakijan korkea ikä (esim. 80v +),• hakijalla ei ole luottotietoja ja asunnon saaminen on haastavaa,• kunnan järjestämä tuettu asumispalvelu (esim. tukiasunto).

Edellä mainitut tarpeet ovat yksilö- ja perhekohtaisessa kokonaisharkinnassa huomioonotettavia tekijöitä. Niiden osalta ei voida antaa yleisiä linjauksia, vaan perusteita on arvioitavayksilökohtaisesti kokonaistilanne huomioon ottaen. Tarvittaessa käsittelijä pyytää hakijaltalisäselvitystä tämän elämäntilanteesta harkinnan tueksi ensimmäisen hakemuksen yhteydessä.

Jos hakija asuu kunnan järjestämässä asunnossa, jossa hakijalle tarjotaan hänenelämäntilannettaan tukevia palveluja, ei muuttokehotusta anneta. Tarvittaessa hakijan tilannettaselvitetään tarkemmin sosiaalityöntekijän kanssa. Jos hakija asuu jo kunnan vuokra-asunnossaja asunto on kooltaan perheelle sopiva, tulee tapauskohtaisesti arvioida, onko asiakkaallamahdollista löytää edullisempaa asuntoa kyseisestä kunnasta.

Asiakkaan tilanteen selvittäminen ja määräajan antaminenJos Kelassa olevista tiedoista ei ilmene perusteita, jotka puoltavat suuremman kustannustasonmukaista asumista, annetaan hakijalle määräaika, jonka aikana tämän tulee etsiä edullisempaaasuntoa tai toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista. Hakijaa ohjataan ottamaan yhteyttäkuntaan asuntoasian selvittämistä ja edullisemman asunnon hankkimista varten. Määräaika onyleensä 3 kuukautta, jonka aikana todelliset asumismenot huomioidaan täysimääräisesti menona.Määräaika voi olla myös pidempi riippuen hakijan elämäntilanteesta ja hakijan asuinkunnanasuntotilanteesta. Kun määräaika asunnon etsimiseen on kerran annettu, noudatetaan sitäKelassa.

Ennen kuin hakijaa ohjataan hakemaan edullisempaa asuntoa, tulee käsittelijän tarkistaa,millainen vuokrasopimus asiakkaalla on nykyiseen asuntoon. Jos kyseessä on määräaikainenvuokrasopimus, on otettava huomioon vuokrasopimuksen ehdot ja mahdollinen sopimussakko.Yleensä määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kesken määräajan tai muutoinasiakas joutuu maksamaan sopimussakkoa tai vahingonkorvauksta vuokranantajalle. Ei oletarkoituksenmukaista, että Kela aiheuttaa toiminnallaan tällaisia kustannuksia, jollei asunnonvuokraa voida pitää kohtuuttoman suurena. Lähtökohtaisesti hakijaa ohjataan hakemaanedullisempaa asuntoa määräaikaisen sopimuksen päättyessä eli muutamaa kuukautta ennen kuin

101


sopimus päättyy. Jos asiakas tekee jatkosopimuksen ylikalliiseen asuntoon ja hänelle on annettukehotus hakeutua halvempaan asuntoon, kohtuullistetaan vuokra jatkosopimuksen alkaessa.

Jos hakija ei halua etsiä edullisempaa asuntoa ja ilmoittaa, että ei aio muuttaa, suuremmatasumiskulut hyväksytään halvemman asunnon etsimiseen annetun määräajan ajan, jonka jälkeenvuokra kohtuullistetaan vastaamaan paikkakunnan yleistä tasoa.

Toimenpiteet määräajan päätyttyäMääräajan päättymisen jälkeen asiakkaan asumismenot joko hyväksytään perustellusta syystäkokonaisuudessaan tai kohtuullistetaan vastaamaan paikkakunnan kohtuullisena pidettyätasoa. Painavasta syystä määräaikaa voidaan pidentää, esim. äkillisesti muuttunut elämäntilanne.Asumismenot voidaan hyväksyä määräajan päättymisen jälkeen kokonaisuudessaan, jos hakijaesittää perustellun syyn kalliimmalle asunnolle esim. sosiaalityöntekijän puoltava selvitys tai muuedellä mainittu erityinen tarve. Erityisestä syystä asumismenot voidaan hyväksyä täysimääräisinäniin kauan, kun asiakkaan tilanne pysyy ennallaan tai käsittelijä katsoo kohtuulliseksi hyväksyäsuuremmat asumismenot esim. leskeksi jääneelle puolisolle.

Jos hakija esittää, että hän on aktiivisesti etsinyt halvempaa asuntoa, mutta sellaista ei oletarjolla hakijan asuinpaikkakunnalla, tulee hakijan luotettavalla tavalla esittää Kelaan selvityssiitä, että hän on etsinyt halvempaa asuntoa. Luotettavana selvityksenä pidetään kunnanvuokra-asuntohakemusta, josta ilmenee, että hakija on hakenut kunnan vuokra-asuntojailman perusteettomia rajauksia. Rajauksia ei saa olla asuinalueen, asunnon koon tai muidenmukavuussyiden, kuten sauna, lasitettu parveke, osalta. Hakija pystyy yleensä tulostamaansähköisen vuokra-asuntohakemuksen itse kunnan verkkopalvelusta tai sähköpostista. Sähköinenhakemus voidaan tulostaa myös Kelan toimipisteessä tai yhteispalvelupisteessä. Jos hakija ontehnyt hakemuksen paperisena, pyydetään häntä toimittamaan selvitys hakemuksen tilanteestakunnan asuntopalveluista.

Asiakkaan tulee myös hakea asuntoa vuokra-asuntoja tarjoavista palveluista ja esittää tästäselvitys, jossa on eritelty mitä asuntoja asiakas on hakenut. Luotettavana selvityksenä pidetäänasiakkaan toimittamaa dokumenttia kohteista, joita hän on hakenut yksityisiltä markkinoilta, esim.Oikotieltä.

Määräajan päätyttyä käsittelijä tarkistaa hakijalta, onko hänelle tarjottu kunnasta halvempaavuokra-asuntoa. Hakijan tulee toimittaa Kelaan kunnan asuntopalveluista selvitys, josta käy ilmi,että hakija on hakenut asuntoa ja hänelle ei ole pystytty osoittamaan edullisempaa asuntoa.Jos hakija on kieltäytynyt ottamasta vastaan halvempaa asuntoa tai hän ei toimita selvitystäedullisemman asunnon etsimisestä, kohtuullistetaan vuokra. Jos hakija ilmoittaa, että kunnassa eiole tarjolla hänen tarpeisiinsa sopivaa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa, tarkistaa käsittelijä kunnanasuntotilanteen vuokra-asuntoja tarjoavista palveluista ja tarvittaessa selvittää asiaa kunnasta. Joskäy ilmi, että edullisempia asuntoja olisi kunnassa tarjolla, voidaan vuokra kohtuullistaa.

Jos hakija korjaa toimintansa kohtuullistamisen jälkeen, esim. ilmoittautuu kunnan asuntojonoon,voidaan kohtuullistamisesta luopua vain painavastata syystä. Erityisenä syynä voidaan pitääesim. sairaalassa oloa. Täysimääräinen vuokra voidaan näissä tilanteissa hyväksyä seuraavastaetuusjaksosta lukien, edellyttäen, että kunnassa ei ole tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja.Ajankohtainen tilanne tarkistetaan jokaisen hakemuksen yhteydessä.

Jos vuokra hyväksytään kokonaisuudessaan sillä perusteella, että kunnassa ei ole tarjollaasiakkaan tarpeita vastaavia asuntoja, tarkastellaan hakijan tilannetta säännöllisesti uudelleen.Käsittelyssä on huomioitava paikkakuntakohtainen asuntotilanne. Hakijaa pyydetään säännöllisestitoimittamaan selvitys siitä, että hänellä on voimassa asuntohakemus sekä kunnan asuntoon ettäyksityisille vuokranantajille ja että hänelle ei ole tarjottu kunnasta asuntoa. Selvitys pyydetään 1-6kuukauden välein, riippuen kunnan asuntotilanteesta ja asiakkaan kokonaistilanteesta.

102


Asumismenoja voidaan kohtuullistaa, vaikka välissä olisi katkos toimeentulotukiasiakkuudessa.Kohtuullistaminen voidaan tehdä, kun asiakkaalle annettu määräaika etsiä halvempaa asuntoa onkulunut.

Esimerkki

Jenniä on kehotettu joulukuun päätöksessä etsimään halvempaa asuntoa ja hänelle onannettu määräaika maaliskuun loppuun. Jenni ei ole hakenut toimeentulotukea 1.1.-31.3.välisenä aikana. Jenni hakee toimeentulotukea taas huhtikuussa. Hän ei ole muuttanuthalvempaan asuntoon, eikä esittänyt perusteita korkeammille kustannuksille. Jenninvuokraa voidaan kohtuullistaa 1.4. alkaen.

Jos joku toimeentulotukiperheen jäsenistä oleskelee tilapäisesti ulkomailla, selvitetäänensimmäisen hakemuksen yhteydessä, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos oleskelukestää yli 6 kuukautta ja asunnon vuokra on Suomessa asuvan perheen kohtuullista tasoasuurempi, annetaan perheelle kehotus etsiä halvempaa asuntoa. Järjestelyaikana menothuomioidaan täysimääräisinä.

Vuokrankorotustilanteissa tai perhekoon muuttuessa asumismenojen kohtuullisuus tutkitaan, kutenedellä on kuvattu.

Lisätietoa yksinasuvan ulkomailla oleskelevan henkilön asumismenojen huomioimisesta.

Lisätietoa vankien tai vankien puolisoiden asumismenojen huomioimisesta.

Kohtuulliset asumiskustannukset muuttotilanteessaAsumismenojen kohtuullisuutta tulee pohtia myös silloin, kun asiakas muuttaa. Lähtökohtaisestihakijan tulee muuttaa asuntoon, joka vastaa paikkakunnan kohtuullista tasoa. Jos hakijalle eiole tarjolla kohtuullisten enimmäiskustannusten mukaista asuntoa, voidaan vuokravakuus jamuuttokustannukset poikkeuksellisesti hyväksyä myös kohtuulliset rajat ylittävät asuntoon, josmuuton edellytykset muutoin täyttyvät. Jos vuokravakuus myönnetään ylikalliiseen asuntoon,annetaan muuttokehotus edullisempaan asuntoon vuoden kuluttua tai kun määräaikainenvuokrasopimus on päättymässä. Hakijalle tulee kertoa jo vuokravakuutta myönnettäessä, ettävuokravakuus on myönnetty poikkeuksellisesti kohtuullisen tason ylittävään asuntoon ja ettämääräajan kuluttua kohtuullisuutta arvioidaan uudelleen .

Jos hakija muuttaa kohtuulliset rajat ylittävään asuntoon ilman perusteita ja hänen voidaan katsoatienneen Kelan kohtuullisista vuokrarajoista (esim. aiemmalla päätöksellä tai asiakaspalvelussaohjattu asiakasta hakemaan edullisempaa asuntoa), asumismenot voidaan kohtuullistaa joensimmäisestä päätöksestä lähtien.

Vuokra-asuntojen asumiskustannusten kohtuullisuusVuokra-asunnon kohtuullisuusharkinnassa tarkastellaan ensisijaisesti asiakkaan vuokraasuhteessa kuntakohtaisiin kohtuullisiin vuokra-asumisen enimmäiskustannuksiin. Kelanmäärittämissä kohtuullisissa vuokrakustannuksissa ei ole otettu huomioon vesimaksua. Josvesimaksu sisältyy vuokraan, voidaan hyväksyttävää vuokran määrää korottaa vesimaksunenimmäismäärällä 21,60e.

Esimerkki

Aunen vuokra sisältää vesimaksun ja on suuruudeltaan 495 euroa. Paikkakunnanvuokranormi on 475 euroa. Aunen maksamaa vuokraa verrataan vuokran ja vesinorminyhteismäärään eli 496,60 euroon (475 e + 21,60 e). Aunen vuokraa voidaan pitääkohtuullisena ja se voidaan hyväksyä kokonaisuudessaan menona laskelmalla.

103


Vuokra-asunnoissa lämmityskustannukset sisältyvät lähtökohtaisesti vuokraan, muttataloussähkön osuuden hakija maksaa yleensä itse laskun perusteella. Taloussähköä tarkastellaanomana kokonaisuutena, koska sähkön kulutukseen vaikuttaa moni asia, johon hakija ei voi itsevaikuttaa (esim. sähkönsiirtomaksu). Jos muut asumiskustannukset (vuokra, vesi ja lämmitys) ovatkohtuullisen tason mukaisia, mutta hakijan sähkönkulutus ylittää Kelan kohtuullisena pidetyn rajan,muuttokehotusta ei anneta, vaan ainoastaan hakijan sähkölaskua kohtuullistetaan vastaamaanKelan sähkönkulutuksen raja-arvoja.

Omakotitalossa vuokralla asuvilla käytetään samoja vuokra-asumisen kohtuullisuusrajojakuin kerros- tai rivitaloasunnossa asuvilla. Jos vuokralainen maksaa vuokran lisäksi erikseenlämmityksestä, verrataan hakijan yhteenlaskettuja vuokraja lämmityskustannuksia Kelanmäärittämään vuokra-asunnon normiin korotettuna taloussähkön normilla. Taloussähkön normihuomioidaan vuokranormin lisäksi siitä syystä, että sähkölasku sisältää tällaisessa tilanteessamolemmat sähkön muodot ja taloussähköä ei voida tarkastella omana kokonaisuutenaan.

Esimerkki

Teppo asuu Joensuussa vuokraamassaan omakotitalossa, jossa on sähkölämmitys.Vuokra on 500 euroa, jonka lisäksi Teppo maksaa joka kuukausi sähköstä 150 euroaja vesimaksua 30 euroa. Tepon asumisen kokonaiskustannukset ovat 680 euroa/kk.Tepon asumiskustannuksia verrataan Kelan kohtuullisena pitämiin rajoihin: vuokra474e (yksinasuva, Joensuu) + vesi 21,60e/kk + taloussähkö/hlö 45e eli yhteensäkohtuulliset kustannukset ovat 540,60 euroa. Tepon asumiskustannukset ylittävät Kelankohtuullisena pidetyt vuokra-asunnon kustannukset 139,40 euroa. Tepolle annetaanmääräaika halvemman asunnon etsimiseen.

Vesimaksu voidaan hyväksyä omakotitalossa erikseen normin mukaisestikohtuullisuusharkinnassa. Muut omakotitalossa asumisesta aiheutuvat asumisenkustannukset(kuten jätehuolto, tienhoitomaksut ym.) voidaan hyväksyä, jos ne on mainittu vuokrasopimuksessaja kustannukset jäävät alle kohtuullisena pidetyn tason. Jos kokonaiskustannukset ovat ylikohtuullisena pidetyn tason, annetaan muuttokehotus asiakkaalle.

Esimerkki

Samin vuokra-, lämmitys- ja vesimenot ovat yhteensä 550e kuukaudessa. Paikkakunnankohtuullinen vuokrataso yhdelle henkilölle on 600e + vesimaksu 21,60 e + taloussähkö/hlö 45e eli yhteensä Samilla saisi olla kustannuksia asumisesta 666,60 e/kuukaudessa.Jotta Samin asumiskustannuksia voidaan pitää kohtuullisina, voivat muut omakotitalossaasumisesta aiheutuvat kustannukset olla n. 100e kuukaudessa. Kertaluonteinenkustannus, esim. nuohous voidaan jakaa useammalle kuukaudelle, kun kohtuullisuuttaarvioidaan.

Omistusasuntojen asumiskustannusten kohtuullisuusMyös omistusasuntojen osalta voidaan joutua arvioimaan kustannusten kohtuullisuutta.Tällöin apuna käytetään vuokra-asuntojen normia korotettuna taloussähkön normilla, johonomistus-asunnon kokonaiskustannuksia verrataan. Asunnon hoitomenojen ja lämmityksenyhteissumman tulisi vastata tai jäädä alle vuokra-asumisen normin korotettuna taloussähkönnormilla kyseessä olevalla paikkakunnalla. Vesimaksu voidaan hyväksyä erikseen norminmukaisesti kohtuullisuusharkinnassa.

Muuttokehoitus edullisempaan asuntoon koskee myös omistus-/asumisoikeusasunnoissa asuvia.Hakijaa ei kuitenkaan edellytetä realisoimaan perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa. Josperhe haluaa jäädä asumaan omistus-asuntoon, voidaan kustannuksia kohtuullistaa, mikäli neylittävät kohtuullisena pidetyn tason.

104


Huomioon otettavat vesimaksutVesimaksun määrä on osoitettava joko vuokrasopimuksella tai laskulla. Vesimaksun normi on21,60 e/kk/henkilö.

Pääsääntöisesti vesimaksu hyväksytään asiakkaan todellisten kustannusten mukaisesti.Hakijalla voi olla joko kiinteä vesimaksu tai hän voi maksaa vedestä ennakkomaksua. Jos hakijanvesimaksu perustuu ennakkolaskuun, voi hänelle kulutuksen mukaan syntyä lisälaskua. Vedentasauslasku voidaan huomioida menona, jos vuokran, veden ja lämmityksen yhteiskustannukseteivät ylitä kohtuullista tasoa. Jos hakija saa vesiennakosta palautusta, huomioidaan se tulona.

Esimerkki

Taina toimittaa veden tasauslaskun 300,20e. Paikkakunnan kohtuullinen vuokra yhdellehenkilölle on 450e + vesimaksu 21,60e/kk. Tainan vuokra on 420e. Tainalle on vuodenaikana korvattu vesimaksua 15e/kk eli yhteensä 180e. Kun lasketaan yhteen Tainallejo korvattu vesi ja tasauslasku, Tainan vesimaksu/kuukausi on ollut n. 40 euroa. Josverrataan Tainan vuokran ja vedenkulutuksen todellisia kustannuksia paikkakunnankohtuulliseen tasoon, voidaan todeta, että Tainan kuukausittaiset todelliset kustannuksetjäävät normin alle. Tasauslasku voidaan korvata perustoimeentulotuesta.

Jos asiakkaan ilmoittama kuukausittainen vesimaksu on huomattavasti suurempi, kuinvesimaksulle määritelty enimmäiskustannus, pyydetään asiakkasta selvittämään, miksi vesimaksuon kohtuullisena pidettyä määrää suurempi. Jos asiakkaalla on perusteltu syy suuremmallevesimaksulle, esim. sairaus, voidaan vesimaksu hyväksyä jatkossa kokonaisuudessaan.Kohtuullistamisessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa.

Huomioon otettavat talous- ja lämmityssähkökustannuksetTaloussähkö tarkoittaa kotitaloudessa muuhun kuin sähkölämmitykseen käytettävää sähköä.Kelassa on asetettu taloussähkön käytölle valtakunnalliset normaalin kulutuksen mukaiset raja-arvot. Ne määräytyvät perheen henkilöluvun mukaisesti. Pääsääntöisesti sähkölaskut hyväksytääntodellisen kulutuksen mukaisesti. Jos muut asumiskustannukset (vuokra, vesi ja lämmitys) ovatkohtuullisen tason mukaisia, mutta hakijan taloussähkönkulutus ylittää Kelan kohtuullisenapidetyn rajan, muuttokehotusta ei anneta, vaan ainoastaan hakijan sähkölaskua kohtuullistetaanvastaamaan Kelan sähkönkulutuksen raja-arvoja.

Jos hakijan tai perheen sähkönkulutus on poikkeuksellisen suuri, selvitetään asiakkaalta sähkönkäytön perusteet ja suuren kulutuksen tarpeellisuus. Käsittelyssä on otettava huomioon se, ettäasiakas ei voi juurikaan vaikuttaa sähkönsiirto- tai perusmaksuun. Jos sähkökulutuksen määrää eivoida selvitysten perusteella kokonaisuudessaan hyväksyä, sähkökustannukset kohtuullistetaanraja-arvojen mukaisiksi.

Sähköyhtiön perimät katkaisu-, avaus- ja kytkentämaksut eivät kuulu perustoimeentulotuellakatettaviin menoihin. Jos hakija esittää sähköjen katkaisemiseen ja kytkemiseen liittyviä menoja,ohjataan häntä hakemaan täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. Jos sähkölaskuon jo huomioitu perustoimeentulotuessa, eikä hakija ole maksanut laskua, menoa ei voidahyväksyä uudelleen perustoimeentulotuessa. Asiakas voi hakea rästeihin täydentävää taiehkäisevää toimeentulotukea kunnasta.

Talous- ja lämmityssähkömenot osoitetaan laskulla. Jos sähkölasku sisältää vaintaloussähkömenoja, meno kirjataan järjestelmään taloussähköksi. Jos sähkölaskussa on sekätalous- että lämmityssähkö, meno kirjataan kokonaan lämmityssähköksi.

105


Jos lasku sisältää sekä talous- että lämmityssähkön kustannuksia, tarkastellaanmenojen kohtuullisuutta aina yhdessä kyseisen paikkakunnan vuokranormin kanssa.Lämmityskustannuksissa on huomioitava maantieteellinen sijainti ja vuodenaika.

Lisätietoa vuokra-asunnon ja omistusasunnon kohtuullisista menoista.

Huomioon otettavat kotivakuutuksen kustannuksetKotivakuutus otetaan huomioon yleensä todellisten kustannusten mukaisesti. Jos vakuutussisältää oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen, myös ne huomioidaan. Omakotitalossa asuvallevoidaan huomioida myös omakotitalon palovakuutus. Kotivakuutuksesta on esitettäväensimmäisessä hakemuksessa vakuutuskirja, jotta vakuutuksen sisältö ja sen laskutuskaudetvoidaan selvittää.

Kotivakuutukselle on asetettu Kelassa valtakunnalliset, asumismuodon ja asunnon jaomistusmuodon mukaiset raja-arvot. Ne määräytyvät perheen henkilöluvun mukaisesti. Myösvakuutusmaksuja voidaan joutua kohtuullistamaan, jos ne ovat tarpeettoman suuret. Raja-arvojenylimeneviä maksuja ei hyväksytä menoina, vaan maksut kohtuullistetaan, jos hakija ei ole esittänyterityisiä perusteita korkeammille kustannuksille. Erityisenä perusteena voidaan pitää esimerkiksitilannetta, että asiakas on pyytänyt tarjoukset suurimmista vakuutusyhtiöistä, mutta ei ole saanutvastaavaa vakuutusta halvemmalla. Jos kotivakuutuksen kustannukset ylittävät kohtuullisenapidetyn tason, on yleensä kuitenkin kysymys siitä, että asiakkaan esittämä vakuutus sisältää myösmuita vakuutusmenoja, esimerkiksi matkavakuutuksen. Tällöin asiakkaalle hyväksytään vainkotivakuutuksen menot ja muut menot hylätään, koska niitä ei korvata perustoimeentulotuesta.

Kotivakuutuksen saaminen saattaa joskus hankaloitua tai jopa estyä, jos asiakkaalla onluottohäiriömerkintä. Jos vuokra-asunnon saaminen edellyttää kotivakuutusta mutta asiakas eiyrityksistään huolimatta saa sitä, asiakkaalle voidaan antaa maksusitoumus vuoden pituiseenkotivakuutukseen. Mikäli asiakas tarvitsee maksusitoumuksen kotivakuutuksen hankkimiseksi,mutta ei saa vakuutusyhtiöltä siitä tarjousta, voidaan maksusitoumus antaa edellä mainitun raja-arvon suuruisena. Katso myös maksusitoumus kotivakuutukseen - prosessi.

1.8.9.3.9. Asumismenojen jakaminen asunnossa asuvienhenkilöiden kesken

Samassa asunnossa voi asua henkilöitä, jotka kuuluvat toimeentulotuen näkökulmasta eriperheisiin esim. isovanhempi sekä hänen lapsensa perheineen tai kimppakämpässä asuvatkaverukset. Tällöin toimeentulotuesta tehdään jokaiselle perheelle oma päätös. Se, mikä osuusasumisen menoista huomioidaan kunkin toimeentulotukiperheen laskelmalla, vaihtelee tilanteenmukaan.

Jos jokaisella vuokralaisella on oma vuokrasopimus, huomioidaan toimeentulotuen hakijanmenona vuokrasopimuksessa sovittu vuokran määrä, jos kustannukset ovat kohtuulliset. Tulonaotetaan huomioon hakijalle myönnetty yleinen asumistuki. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, kunkaverukset ovat vuokranneet asunnosta huoneen jokainen omalla vuokrasopimuksellaan tai kunalivuokralainen on vuokrannut osan asunnosta. Yhteisestä sähkölaskusta huomioidaan jokaisellevuokralaiselle osuus pääluvun mukaan.

Jos eri toimeentulotukiperheisiin kuuluvilla henkilöillä on yhteinen vuokrasopimus, jaetaan vuokraja muut asumismenot saman suuruisiin osiin asunnossa asuvien aikuisten kesken. Ruokakunnallemyönnetty yleinen asumistuki jaetaan asunnossa asuvien henkilöiden (aikuiset ja lapset) mukaan.Jos hakijat kuitenkin esittävät, että asumismenot jakaantuvat eri tavalla, tulee asiasta esittääluotettava selvitys. Selvityksen perusteella asumismenot voidaan huomioida myös todellisten

106

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Kotivakuutus%20maksusitoumuksena.docx&action=default


kustannusten mukaisesti. Asumiskustannuksia ei voi vyöryttää yksin toimeentulotuen saajanmenoksi, jos asunnossa asuu muita henkilöitä, jotka eivät ole toimeentulotuen saajia.

EsimerkkiMartta asuu tyttärensä Saimin ja tämän pojan Valtterin (8v.) kanssa yhteisessävuokra-asunnossa, jonka vuokra on 600 euroa. Martta muodostaa toimeentulotuennäkökulmasta oman perheen ja Saimi ja Valtteri muodostavat talouden toisentoimeentulotukiperheen. Heillä on yhteinen vuokrasopimus ja he muodostavat yhdessäyleisen asumistuen ruokakunnan eli yleinen asumistuki on yhteinen. Martta hakeetoimeentulotukea. Hänelle huomioidaan vuokrasta puolet eli 300 euroa. Hänen tulonaanotetaan huomioon 1/3 ruokakunnan yhteisestä yleisestä asumistuesta.

Jos perustoimeentulotuen hakija on yli 18-vuotias, joka asuu vanhempiensa luona, tehdääntäysi-ikäiselle lapselle oma laskelma. Jos vanhempiensa luona asuva hakija esittääasumiskustannuksia, vaaditaan häneltä kuukausittain selvitys (vuokrasopimus ja tosite vuokranmaksamisesta) siitä, että hän tosiasiallisesti vastaa osaltaan vuokranmaksusta. Jos yli 18-vuotiashakija ei osallistu asumismenojen maksamiseen, katsotaan asumismenot kokonaan vanhempienmenoksi ja yleinen asumistuki vastaavasti vanhempien tuloksi.

Jos hakijalla on asunnossaan alivuokralainen, hakijan vuokramenoksi merkitään laskelmaanhänen oikea vuokramenonsa. Huomioitavaksi menoksi rekisteröidään määrä, jossa vuokrasta onvähennetty alivuokralaisen maksaman vuokran määrä.

Jos asunto ei ole hakijan omassa asuinkäytössä, asumismenoja ei huomioida toimeentulotuessamenona.

Jos asiakas oleskelee pitkiä ajanjaksoja ulkomailla, asunnon kustannukset voidaan hyväksyä3 kuukauden ajan, jonka jälkeen niiden hyväksymistä ei voida katsoa perustoimeentulotuentarkoittamiksi välttämättömiksi asumismenoiksi.

Katso myös taulukko perusosien ja asumismenojen huomioimisesta.

1.8.9.3.10. Muuttoon liittyvät menotPerustoimeentulotuella voidaan kattaa muuttoon liittyviä, välttämättömäksi katsottavia menoja(esim. asuinirtaimiston kuljetusmenot ja vuokravakuus ja muita muutosta aiheutuvia välttämättömiäkustannuksia.

Muuttokustannuksiin voidaan myöntää perustoimeentulotukea esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• avo- tai avioero• terveydelliset syyt, joista voidaan edellyttää lääkärinlausuntoa• perhekoon muutos (kustannuskriteerit)• asunnottomuus• asunnottomuuden uhka• työpaikan tai opiskelupaikan saaminen toiselta paikkakunnalta• asunnon vaihtaminen edullisempaan kohtuullisuusharkinnan vuoksi• muutto kimppa-asunnosta omaan asuntoon.

Muuttokustannuksia ei yleensä myönnetä, kun muutto

• johtuu mukavuussyistä (esim. sauna, piha, kaupunginosan vaihto)• johtuu paikkakunnan vaihdosta, joka ei perustu työ- tai opiskelupaikan saamiseen• johtuu pois muutosta vanhempien luota ilman erityisiä perusteita huomioiden hakijan ikä ja

elämäntilanne• on muutoin perusteeton.

107



Jos muuttotilanteessa syntyy kahden asunnon asumismenoja eikä tilanne ole ollut vältettävissä,kuluja voidaan maksaa poikkeuksellisesti molemmista asunnoista enintään kuukauden ajan.Päällekkäisten vuokrien kattaminen perustoimeentulotuella on poikkeuksellista ja edellyttääerityisiä syitä.

OmatoimimuuttoPääsääntöisesti asiakas järjestää muuton itsenäisesti. Perustoimeentulotuella voidaan tukeaasiakkaan järjestämää itsenäistä muuttoa, jos muutolle on hyväksytty peruste. Itsenäistä muuttoavoidaan tukea muuttorahalla, joka huomioidaan menona laskelmassa. Muuttoraha sisältääasuinirtaimiston kuljetusmenot sekä muut muutosta aiheutuvat välttämättömät kustannukset.

Muuttorahan määrä, kun

• muuton lähtöosoitteesta on alle 200 km muutettavaan kohdeosoitteeseen– 120 e (1-3 henkilöä)– 180 e (4 henkilöä tai enemmän)

• muuton lähtöosoitteesta on yli 200 km muutettavaan kohdeosoitteeseen– 180 e (henkilömäärästä riippumatta)

Muuttoraha huomioidaan aina menona toimeentulotuen laskelmassa riippumatta siitä, hakeekoasiakas muuttokustannuksiin toimeentulotukea etukäteen vai jälkikäteen. Jos asiakas hakeemuuttorahaa päätöksen antamisen jälkeen, tarkistetaan asiakkaan perustoimeentulotuki jamyönnetään muuttoraha. Muuttorahaa ei makseta laskun käsittelyn yhteydessä. Asiakkaalta eipyydetä muuttokustannuksiin liittyviä tositteita, kuten kuitteja.

Muuttokulut huomioidaan todellisen suuruisina, jos asiakas hakee toimeentulokea muuttorahaapienemmälle summalle.

Omatoimimuuton kustannuksia voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä kuittien perusteella (esim.bensakulut) myös yllä mainittuja summia enemmän, jos asiakkaan muuttomatka on pitkäesim. 500 km muuton lähtöosoitteesta kohdeosoitteeseen ja/tai perheen koko on suuri. Näissätilanteissa voidaan harkinnalla korvata välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset, jotka ovatasiakkaalle tositteiden mukaan todellisuudessa aiheutuneet.

Esimerkki

Matin seitsemänhenkinen perhe muuttaa vanhempien työn takia LappeenrannastaSeinäjoelle. Välimatka on 420 km. Matille on myönnetty muuttoraha 180 e etukäteen.Muuton jälkeen Matti ilmoittaa, että muuton kustannukset ovat yhteensä 280 e.Pyydetään Mattia toimittamaan kaikki muutosta aiheutuneet kuitit. Matti toimittaa kuititmuuttoauton vuokrasta (200 e) ja bensakuluista (80 e). Voidaan hyväksyä muuttorahanylimenevät kustannukset eli 100 e, koska matka on ollut pitkä ja perheen koko huomioonottaen kustannukset ovat kohtuulliset.

Erityiset perusteet muuttopalveluunErityisen painavalla perusteella asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus Kelan kilpailuttamiinmuuttopalveluihin. Muutolle tulee olla kaikissa tilanteissa hyväksytty peruste.

Kelan kilpailuttamat muuttopalvelut jaotellaan perusmuuttoon ja kokonaismuuttoon.

• Perusmuuttoon kuuluu koti-irtaimiston siirto sovitusta lähtöosoitteesta huoneistonsisältä sovittuun vastaanotto- osoitteeseen huoneiston sisälle. Perusmuutto sisältäämuuttotavaroiden lastauksen ajoneuvoon, niiden purkamisen ajoneuvosta ja siirtämisenhuoneiston sisälle määräpaikassa. Asiakas pakkaa itse tavaransa valmiiksi ja purkaa ne

108

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/toimeentulotukiku/Lists/Muutot%20ei%20viel%20kytss/AllItems.aspx


määräpaikassa. Palveluntarjoaja määrittelee Kelasta ja asiakkaalta saamiensa tietojenpohjalta muuton tarkan ajankohdan, ja vastaavat yksityiskohdat asiakkaan kanssa.

• Kokonaismuutto sisältää perusmuuttoon kuuluvien palveluiden lisäksi muuttotavaroidenpakkauksen ja purkamisen. Kokonaismuutto käytetään vain silloin, kun hakijan terveydellisettai muut erityisen painavat syyt sitä edellyttävät.

• Jos asiakas tarvitsee muuttolaatikoita, voidaan niitä myöntää muuttopalvelun yhteydessä.Palveluntarjoaja arvioi muuttolaatikoiden määrän muutettavan asunnon koon perusteella.Käsittelijän ei tarvitse ottaa kantaa muuttolaatikoiden myöntöön ja määrään.

Asiakkaan tulee esittää erityiset perusteet, ettei hän pysty hoitamaan tai järjestämään muuttoaomatoimisesti. Muuttopalvelun myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaalta on selvitettyerityisten peruteiden olemassaolo. Erityisperusteena voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossaasiakkaalla on sairaus, joka estää tai rajoittaa hänen mahdollisuutta hoitaa muuttoa omatoimisesti.Asiakkaan tulee selvittää

• pystyykö hän toteuttamaan muuton itse• onko hänellä omaisia tai muuta verkostoa, jotka voisivat auttaa muuton toteuttamisessa esim.

muut perheen jäsenet, hakijan aikuiset lapset, ystäviä, naapureita ym.

Asiakkaan tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti, kun harkitaanerityisellä perusteella myönnettävää muuttopalvelua. Harkinnassa voi käyttää apuna Kelassa joolevia tietoja. Tarvittaessa asiakkaalta pyydetään terveydentilan toteamiseksi lääkärintodistustai muu vastaava selvitys muuttopalvelun myöntämistä varten. Jos saadun selvityksenperusteella muuttopalvelun myöntämisen edellytykset täyttyvät, muuttopalvelu myönnetään. Josmuuttoajankohdan siirto mahdollistaa itsenäisen muuton toteuttamisen, muuttoajankohdan siirronmahdollisuus voidaan selvittää.

Poikkeuksellisissa kiiretilanteissa muuttopalvelut voidaan myöntää kiireellisenä. Muuttopalvelutoteutetaan arkipäivisin klo 8 – 18 välillä. Poikkeuksellisesti muuttopalvelu voidaan toteuttaa ilta-aikaan tai lauantaina, jos muuttoa ei hakijan tilanteesta johtuvasta syystä voida toteuttaa muunaajankohtana. Ennen ilta- ja lauantaimuuton myöntämistä selvitetään, onko muutto mahdollistasuorittaa muuna ajankohtana. Muuttopalvelua ei lähtökohtaisesti myönnetä sunnuntaina taipyhäpäivinä tapahtuviin muuttoihin.

Lue lisää muuttopalveluiden prosessikuvauksesta.

VarastointipalveluVarastointipalveluissa käytetään Kelan kilpailuttamia palveluntuottajia niillä paikkakunnilla,joilla Kela on tehnyt sopimukset varastointipalveluista. Jos paikkakunnalla tai sen lähialueellaei ole tehty varastointisopimusta, hankintaan varastointipalvelu suoraan muualta kuinsopimuspalveluntuottajalta. Varastointipalvelu myönnetään erityisen painavista syistä.Käytännössä se tapahtuu ainoastaan silloin, kun hakija on saanut häädön vanhasta asunnostaeikä uutta asuntoa tai osoitetta vielä ole.

Lisäksi edellytetään, että asiakkaalla on suunnitelma asumisen järjestämiseksi, esimerkiksi kunnansosiaalitoimistossa tehty suunnitelma. Tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti. Arvioinnissa tuleeottaa huomioon sekä varastointipalvelun myöntämisen tarkoituksenmukaisuus että perustelut.

Varastointipalvelua maksetaan yleensä perustoimeentulotukena enintään 3 kuukauden ajan.Varastointipalvelussa käytetään pahvilaatikoita.

109

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi%20-%20Muuttopalveluiden%20tilaaminen.docx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/toimeentulotukiku/Lists/Muutot%20ei%20viel%20kytss/AllItems.aspx


Esimerkki

Ville on saanut häädön edellisestä asunnosta. Kunnassa on tehty suunnitelma Villenasumisen järjestämiseksi. Ville on saamassa tukiasunnon kolmen kuukauden päästä.Ville saa kyseiseksi ajaksi tavaroilleen varastointipalvelun.

Lue lisää varastointipalveluista prosessikuvauksesta .

Lue lisää kustannusten kohdentamisesta muuttotilanteissa.

1.8.9.3.11. VuokravakuusVuokravakuudella tarkoitetaan asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaistavakuutta. Lainkohdan mukaan vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia vakuuden asettamisestasen varalle, ettei sopijapuoli täytä velvoitteitaan.

Käytännössä vuokranantajat usein edellyttävät vuokravakuutta. Lisäksi asuinhuoneistonvuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus,jos vakuutta ei ole asetettu sovitussa ajassa. Asumisoikeusasunnosta saatetaan periävastikevakuutta. Sitä ei myönnetä perustoimeentulotukena.

Kela myöntää vuokravakuuden osana perustoimeentulotukea. Vuokravakuutta kutsutaan myöstakuuvuokraksi tai vuokratakuuksi. Kelassa käytetään sanaa vuokravakuus.

Myöntämisen edellytyksetVuokravakuus voidaan myöntää, jos hakijana olevalla henkilöllä tai perheellä on oikeusperustoimeentulotukeen, kun vuokravakuudesta päätetään. Poikkeustilanteissa vuokravakuusvoidaan myöntää harkinnalla myös silloin, kun asiakkaan laskelma on ylijäämäinen.

Jos hakijalla on ollut edelliseen asuntoon Kelan myöntämä vuokravakuus ja hakijalla on taustallavähintään yksi Kelan vuokravakuuden realisointi, pyydetään hakijaa toimittamaan hakemuksenliitteeksi edelliseltä vuokranantajalta selvitys siitä, että hakijalla ei sen hetkisen tiedon mukaanole rästejä vanhaan asuntoon ja että asunto on hyvässä kunnossa. Selvitystä edellytetään,koska tieto edellisen vuokravakuuden realisointivaatimuksesta tulee Kelaan jälkikäteen. Lisäksiselvityksestä tarkistetaan, että viimeisen kuukauden vuokraa ei ole katettu vuokravakuudella, josviimeisen kuukauden vuokranmaksu on jo toteutunut. Ilman selvitystä Kelassa ei voida arvioidahakijan edellytyksiä uuden vuokravakuuden myöntämiselle ja toisaalta asiakkaan mahdollisiinelämänhallinnanongelmiin ei voida puuttua varhaisessa vaiheessa. Selvitys ei kuitenkaan estävuokranantajaa vaatimasta realisointia vuokrasuhteen päätyttyä ja hakijan muutettua asunnosta,jos vuokranantajan tietoon tulee realisointiperuste selvityksen antamisen jälkeen.

Jos hakijalla on vuokra/vuokria rästissä, selvitetään hakijan ja tarvittaessa sosiaalityöntekijänkanssa, miten rästivuokrat hoidetaan. Jos vuokrat on jo kertaalleen huomioituperustoimeentulotuen menona, ei vuokria voida korvata uudelleen perustoimeentulotuesta.Jos hakija on hajottanut edellisen asunnon tai jättänyt asunnon siivottomaan kuntoon, tuleehakijan kanssa keskustella vuokravakuuden myöntämisen ehdoista ja tarvittaessa tehdäsosiaalityönilmoitus, jos käsittelijä katsoo hakijan kaipaavan tukea asumisen järjestämiseen.Lapsiperheiden kohdalla kynnys ilmoituksen tekemiseen on matala.

Vuokrattavan asunnon tulee olla kustannuksiltaan kyseisen kunnan kohtuullisen vuokratasonmukainen. Myös muuttotilanteissa voidaan soveltaa 5% harkintasääntöä. Jos hakija onmuuttamassa vuokralle omakotitaloon, tulee hakijalta selvittää ennen vuokravakuudenmyöntämistä, mitä kustannuksia asumisesta syntyy vuokran lisäksi (esim. lämmitys,jätehuolto ym.) ja kuinka suuret kuukausittaiset kustannukset todellisuudessa ovat. Jos

110

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi%20-%20Varastointipalveluiden%20tilaaminen.docx&action=default


kokonaiskustannukset ylittävät Kelan kohtuullisena pidetyn tason, ei vakuutta lähtökohtaisestimyönnetä asuntoon.

Perustellusta syystä vuokravakuus voidaan myöntää myös kohtuuhintaista kalliimpaan asuntoon.Tällöin asumismenot hyväksytään kokonaisuudessaan ja muuttokehotus edullisempaan asuntoonannetaan vuoden kuluttua tai kun vuokrasopimus päättyy. Hakijalle tulee kertoa jo vuokravakuuttamyönnettäessä, että vuokravakuus on myönnetty poikkeuksellisesti kohtuullisen tason ylittäväänasuntoon ja että määräajan kuluttua kohtuullisuutta arvioidaan uudelleen . Jos kunta sijoittaahakijan esim. tukiasuntoon, joka ylittää kohtuullisena pidetyt kustannukset, myönnetäänvuokravakuus ja hyväksytään asumiskustannukset kokonaisuudessaan. Asiaa voi tarvittaessaselvittää kunnasta.

Esimerkki

Antsa on asunnoton ja hänellä on päihdeongelmia. Kunta on hankkinut hänelle asunnon,jossa tuetaan päihteetöntä elämää ja asumista. Vuokra ylittää Kelan kohtuullisenapidetyn vuokran 150 euroa. Myönnetään Antsalle vuokravakuus asuntoon, koska kuntaon järjestänyt asunnon ja asiasta on saatu luotettava selvitys sosiaalityöntekijältä.

Vuokravakuus myönnetään joko maksusitoumuksena tai maksetaan poikkeustilanteissavuokranantajan tilille rahana. Hakijan itsensä maksamaa vuokravakuutta ei huomioida menonalaskelmalla. Jos hakija on maksanut itse esim. puolet vakuudesta, voidaan Kelasta myöntäämaksusitoumus loppuvakuuden summalle. Tällöin kuitenkin ehtona on, että realisointitilanteessaasiakkaan vuokravakuus käytetään ensisijaisesti ja vasta tämän jälkeen realisoidaan Kelanvakuus, jos asiakkaan vakuuden määrä ei riitä korvaamaan rästejä/vahinkoja.

Esimerkki

Marian vuokranantaja vaatii 2 kuukauden vuokravakuuden eli yhteensä 1000 euroa.Maria maksaa itse vakuudesta puolet eli 500 euroa edellisestä asunnosta palautuvallavuokravakuudella. Marialle voidaan myöntää Kelasta 500 euron vuokravakuusmaksusitoumuksena.

Jos avo- tai avioliiton solmimisen yhteydessä haetaan vuokravakuutta yhteiseen asuntoon,tarvitaan hakemustiedot myös siltä puolisolta, joka ei ole toimeentulotuen saaja. Laskelma tehdäänmolempien muuttavien henkilöiden tietojen mukaisesti muuttokuukaudelle.

Jos vuokravakuuden hakijalla on oikeus perustoimeentulotukeen, on seuraavaksi tutkittava,täyttyvätkö muut vuokravakuuden myöntämisen edellytykset. Vuokravakuutta ei voida myöntää,jos muutto uuteen asuntoon ei ole perusteltu tai jos asunto ei täytä normaaliasumisen kriteereitä.

Niin kutsuttu kuntapaikka oleskeluluvalla oleskelevien asiakkaiden osalta ei ole peruste hylätävuokravakuutta toisen kunnan tai ELY-alueen alueella sijaitsevan asunnon vuokravakuuteen josmuut edellytykset vuokravakuuden saamiselle täyttyvät.

Vastaanottokeskusten palvelut eivät pääty oleskeluluvan saaneilta asiakkailta ennen kuinasiakkaalle on järjestynyt kohtuuhintainen asunto kunnasta. Tarvittaessa vastaanottokeskuksistasaa myös ohjausta asunnon etsimiseen tai kuntapaikan hakemiseen vastaanottokeskuksensijaintipaikkakunnan ELY-alueelta.

Vuokravakuushakemusta ratkaistaessa tulee aina käyttää yksilöllistä harkintaa.

Vuokravakuus voidaan myöntää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• avo- tai avioero• terveydelliset syyt• perhekoon muutos (kustannuskriteerit)• asunnottomuus

111


• asunnottomuuden uhka• työpaikan tai opiskelupaikan saaminen toiselta paikkakunnalta• asunnon vaihtaminen edullisempaan kohtuullisuusharkinnan vuoksi• muutto kimppa-asunnosta omaan asuntoon.

Vuokravakuutta ei yleensä myönnetä, kun kysymyksessä on

• mukavuussyyt (esim. sauna, piha, kaupunginosan vaihto)• tilanne, jossa asiakas ehdottaa muuttoa normia kalliimpaan asuntoon• muutto, joka johtuu muusta kuin työ- tai opiskelupaikan saamisesta.• muutto vanhempien luota ilman erityisiä perusteita• alaikäisen muutto lyhytaikaisen opiskelupaikan vuoksi, kun kyseessä on opinnot, jotka eivät

valmista ammattiin.

Alaikäiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää vuokravakuus lyhytaikaisen opiskelunvuoksi, jos tälle on painavat perusteet kuten esimerkiksi kunnan tai vastaanottokeskuksensosiaalihuollon ammattihenkilön tekemä arvio muuton perusteltavuudesta ja alaikäisenkyvystä selviytyä itsenäisesti asuen. Lisäksi alaikäisen vuokravakuutta myönnettäessäasiakasta tulee ohjata ottamaan yhteyttä vastaanottavan kunnan sosiaaliviranomaisiin riittävätsosiaalihuollollisen tuen ja palvelut saadakseen. Päätöksen yhteydessä tulee myös varmistua siitä,että kunnalla, johon alaikäinen muuttaa on tieto alaikäisestä, jotta alaikäisen sosiaalihuollollinentarpeellinen tuki voidaan varmistaa. Tarvittaessa pyydetään asiakkaalta lupa informoida uuttaasuinkuntaa sosiaalihuoltolain 35 §:n perusteella. Jos alaikäinen asiakas ei anna suostumustakuntayhteydenottoon ja arvioidaan, ettei hän esimerkiksi kielitaitonsa ja kehitysasteensa vuoksikykene itsenäiseen asumiseen yhteydenotto vastaanottavaan kuntaan voidaan tehdä myössuostumuksetta sosiaalihuoltolain 35 §:n nojalla tai lastensuojeluilmoituksena.

Jos vuokranantaja on joutunut realisoimaan hakijan aikaisemman vuokravakuuden, uudenvakuuden myöntämistä harkitaan tiukemmin.

Vuokravakuuden hakeminenVuokravakuutta haetaan lomakkeella TO2. Hakemukseen on liitettävä vuokrasopimus taiasuntotarjous, jos vuokrasopimusta ei vielä ole tehty. Vuokrasopimuksesta tai asuntotarjouksestaon ilmettävä vuokravakuuden myöntämiseksi riittävät tiedot:

• vuokrattava asunto• vuokralainen tai vuokralaiset• vuokranantaja• vuokran määrä• se, mille ajalle vuokrasopimus on tehty• vuokravakuuden määrä.

Jos hakijalla on ollut Kelan myöntävä vuokravakuus edelliseen asuntoon ja hänellä ontaustalla vähintään yksi Kelan myöntämän vuokravakuuden realisointi, tulee hakijan lisäksitoimittaa edelliseltä vuokranantajalta selvitys, että hakijalla ei sen hetkisen tiedon mukaan oletulossa rästejä vanhaan asuntoon ja että asunto on hyvässä kunnossa. Vuokrasopimusta taiasuntotarjousta ei tarvita, jos vuokranantaja on mukana Kelan vuokrasopimuskyselyssä ja em.tiedot saadaan kyselyn kautta.

Vuokravakuuspäätöksen antaminenMyönnetystä vuokravakuudesta annetaan aina oma päätös. Kela antaa vuokravakuutta koskevanpäätöksen tiedoksi vain tuensaajalle. Maksusitoumus lähetetään päätöksen liitteenä. Asiakkaanpyynnöstä sitoumus voidaan kuitenkin lähettää suoraan vuokranantajalle (esim. suojattuna

112


sähköpostina). Vuokravakuus kohdistetaan siihen kuntaan, jonka alueella asiakas oleskeli, kunvakuus myönnettiin.

Jos hakijalla ei laskelman perusteella ole oikeutta perustoimeentulotukeen, eikä ole perusteitamyöntää vuokravakuutta ylijäämäisestä laskelmasta huolimatta, hylätään vuokravakuus normaalinpäätöksen antamisen yhteydessä. Jos vuokravakuutta haetaan päätöksen antamisen jälkeen,hylätään vuokravakuus käsittelyntyypillä Lasku. Päätökseen perustellaan hylkäämisen syy. Katsotarkemmat ohjeet prosessikuvauksesta. Kielteisen päätöksen saanutta hakijaa on tarvittaessaneuvottava hankkimaan itse vakuuteen tarvittavat varat, esimerkiksi säästämällä tai hakemallakunnalta sosiaalista luototusta tai pankkilainaa.

Jos vuokravakuus on myönnetty asuntotarjouksen perusteella, Kelan tulee saada tieto siitä,onko vuokrasopimus solmittu. Vuokravakuuspäätöksessä asiakasta pyydetään toimittamaankopio vuokrasopimuksesta Kelaan 3 kuukauden kuluessa. Jos tietoa vuokrasuhteen alkamisestaei tule Kelaan, hakijalta tiedustellaan, onko vuokrasuhde alkanut ja pyydetään toimittamaankopio vuokrasopimuksesta. Vuokramenon huomioimisen edellytyksenä on, että hakija esittääselvityksen ensimmäisen vuokran maksamisesta (tiliote tai kuitti), jos Kela ei maksa vuokraasuoraan vuokranantajalle.

Jos asiakkaalta tai vuokranantajalta saadaan tieto, ettei vuokrasopimusta solmittu, vuokravakuusmitätöidään järjestelmässä. Vuokravakuus voidaan mitätöidä, jos sen voimassaolo ei ole alkanutkäsittelyhetkeen mennessä. Tieto mitätöinnistä saatetaan hakijan tietoon. Samoin toimitaan, jostietoa vuokrasopimuksen solmimisesta ei saada vuokranantajaltakaan määräajassa.

Lisätietoa Vuokravakuus –prosessikuvauksesta.

Vuokravakuuden sisältöVuokravakuus annetaan kirjallisena maksusitoumuksena. Siinä Kela sitoutuu korvaamaanvuokranantajalle vahingon, joka aiheutuu siitä, ettei tuensaajana oleva vuokralainen täytävuokrasuhteeseen kuuluvia velvoitteitaan. Poikkeustilanteessa vuokravakuus voidaan myöntäärahana. Vakuus maksetaan suoraan vuokranantajalle. Vuokravakuuden myöntäminenrahana edellyttää, että vuokrasopimus on allekirjoitettu. Vuokranantajalla on oikeus purkaavuokrasopimus, jos vuokralainen ei toimita vuokravakuutta (kirjallinen maksusitoumus tairahavakuus) sovitussa ajassa (AHVL 8 §).

Vuokravakuutena annetaan yleensä 2 kuukauden vuokraa vastaava määrä. Perustellustasyystä vakuus voidaan antaa 3 kuukaudeksi, jos hakija on vaikeasti asutettava. Perusteltu syyon esimerkiksi asunnottomuus tai asunnottomuuden uhka. Lain mukaan 3 kuukautta on pisinmahdollinen vuokravakuusaika (AHVL 8 §). Vuokravakuus on asuntokohtainen ja se annetaanvuokrasopimuksen voimassaoloajan mukaisesti. Jos vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi,myös vuokravakuus on voimassa toistaiseksi. Jos vuokrasopimus on tehty määräajaksi,vuokravakuus lakkaa määräajan päätyttyä olemasta voimassa.

Jos määräajaksi tehdyn vuokrasopimuksen jälkeen tehdään uusi vuokrasopimus (jatkosopimus)samaan asuntoon, on vuokravakuutta haettava uudelleen. Asiakas hakee vuokravakuudelle jatkoatoimittamalla uuden vuokravakuushakemuksen (TO2) tai vapaamuotoisen ilmoituksen (suullinen/kirjallinen) vuokravakuuden hakemisesta. Asiakkaan tulee toimittaa jatkosopimus Kelaan,jos Kela ei saa sopimusta sähköisen tiedonvälityksen kautta. Jos Kelaan toimitetaan pelkkäjatkosopimus, pyydetään asiakasta toimittamaan hakemus vuokravakuuden jatkamista varten.Jatkohakemus on toimitettava Kelaan heti, kun uusi sopimus on solmittu. Uuden sopimuksen onvastattava aikaisempaa sopimusta ja asiakkaalla tulee olla oikeus perustoimeentulotukeen, kunjatkovakuutta myönnetään. Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä asiakkaalle annetaan uusipäätös vuokravakuudesta. Uusi maksusitoumus lähetetään päätöksen liitteenä asiakkaalle taiasiakkaan pyynnöstä suoraan vuokranantajalle.

113

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi_vuokravakuus_my%C3%B6nt%C3%A4minen.docx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi_vuokravakuus_my%C3%B6nt%C3%A4minen.docx&action=default


Jos uusi maksusitoumus myönnetään vuokrasuhteen jatkuessa, niin aiempi maksusitoumusmitätöityy ja uusi maksusitoumus kattaa vahingot myös aiemman maksusitoumuksenvoimassaoloajalta. Vuokrasuhteen jatkuessa maksusitoumus kattaa vahinkoja yhdenvuokravakuuden määrään asti koko vuokrasuhteen ajalta. Jos vuokranantaja on tehnyt asiakkaankanssa jatkosopimuksen, ja vuokranantaja haluaa realisoida vakuutta, voidaan realisointivaatimuskäsitellä vasta, kun uusi vuokrasopimus on päättynyt ja hakija on muuttanut pois asunnosta.

Jos jatkosopimuksen sisältö muuttuu olennaisesti tai asiakas muuttaa saman vuokranantajantoiseen asuntoon, katsotaan vanha sopimus ja vakuus vanhaan asuntoon Kelassa päättyneeksi.Tällöin asiakkaan tulee hakea uutta vuokravakuutta lomakkeella TO2. Uutta vuokravakuuttaei tarvitse hakea silloin, jos asunto, jossa asiakas asuu vaihtaa omistajaa ja voimassa olevavuokrasopimus siirtyy sellaisenaan asunnon uudelle omistajalle. Jos vuokranantajan javuokralaisen välillä solmitaan uusi vuokrasopimus tai vuokrasuhteen ehdot muuttuvat (esim.vuokrasopimuksen kesto), tulee asiakkaan hakea Kelasta uutta vuokravakuutta uudellavuokrasopimuksella.

Vuokravakuus myönnetään molempien puolisoiden aiheuttaminen vahinkojen varalta,jos molemmat ovat vuokralaisia. Vuokravakuus on voimassa vuokrasuhteen keston ajan.Vuokrasuhde voi edelleen jatkua, vaikka asiakas esimerkiksi asuisi väliaikaisesti toisessaasunnossa.

Esimerkki

Vuokralaisina olevat puolisot Jaana ja Esko hakevat vuokravakuuteen toimeentulotukea.Vuokravakuus annetaan kummankin aiheuttaman vahingon varalle. Sittemmin Eskomuuttaa pois. Vuokrasopimus ei kuitenkaan lakkaa olemasta voimassa, vaan Jaana jaEsko vastaavat edelleen vuokrasuhteeseen perustuvista velvoitteistaan. Vuokravakuuson voimassa niin kauan kuin vuokrasopimus pysyy voimassa. Vuokravakuus lakkaaolemasta voimassa vasta, kun vanhan vuokrasopimuksen tilalle tehdään uusi tai josvanha vuokrasopimus irtisanotaan.

Vuokravakuudesta voidaan korvata:

• maksamattomat vuokrat (myös tilanteet, joissa vuokralainen käyttää huoneistoa, vaikkahallintaoikeus on päättynyt)

• maksamattomat vesi-, autopaikka- ja saunamaksut• sopimussakko• vahingonkorvaus vuokrasopimuksen purkamisen vuoksi• vahingot, jotka vuokralainen tai huoneistossa vuokralaisen luvalla oleskellut henkilö (myös

lemmikkieläimet) on tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle:• ylimääräiset loppusiivouskulut, jos vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt huoneiston

siivouksen tai tavaroidensa kuljetuksen pois• lukkojen sarjoitus, jos vuokralainen ei palauta kaikkia avaimia, jotka vuokrasuhteen aikana on

kirjattu luovutetuksi• vuokrasuhteesta johtuvien saatavien perintäkulut ja korot• häädöstä aiheutuvat viranomaiskulut (oikeudenkäyntimaksu, häädön täytäntöönpanomaksu

ulosotossa)

Vuokravakuudesta ei korvata:

• vuokranantajan välillisiä kuluja, kuten matkakuluja,• huoneiston tavanomaista kulumista,

– Tavanomaista kulumista on esimerkiksi sisustamisesta aiheutuneet tavanomaiset jäljet,kuten taulukoukut, kirjahyllyn kiinnittäminen seinään ja muut vastaavat, normaaliinelämiseen kuuluvat jäljet.

114


• tupakoinnista aiheutuneita haittoja ei korvata, jos tupakointia ole ei vuokrasopimuksessaerikseen kielletty.

• asuntoirtaimistolle aiheutuneita vahinkoja (kalusteet esim. sänky ym. ei kiinteä irtaimisto).

Vuokralainen vastaa vuokranmaksusta itse vuokrasuhteen voimassaoloaikana. Vuokravakuuttaei voi käyttää vuokran maksamiseen, kun vuokrasuhde on voimassa. Vuokralainen ei voi sopiavuokranantajan kanssa, että Kelan vakuutta käytettäisiin viimeisen vuokran maksuun.

Vakuuden käyttäminenJos vuokranantaja katsoo olevansa oikeutettu käyttämään vuokravakuutta, hänen tulee tehdäsiitä Kelalle perusteltu kirjallinen vaatimus. Vaatimuksessa on mainittava vaadittu summa javaatimuksen perusteet.

Vaatimus voidaan toimittaa Kelaan aikaisintaan silloin, kun vuokrasuhde on päättynyt javuokralainen on muuttanut asunnosta pois. Vaatimus on toimitettava Kelaan viimeistään kolmenkuukauden kuluttua siitä, kun vuokrasuhde on päättynyt ja vuokralainen on muuttanut asunnostapois. Vaatimusta voidaan täydentää ja täsmentää seuraavan kolmen kuukauden aikana. Josvuokranantaja ei toimita vaatimusta Kelaan annetussa määräajassa, hylätään vuokranantajanvaatimus.

Vaatimuksen liitteeksi tarvitaan seuraavia selvityksiä/dokumentteja:

• Jos häädöstä aiheutuneista kuluista haetaan korvausta, tarvitaan käräjäoikeuden taiulosottoviraston kuitit.

• Jos haetaan korvausta lukkojen sarjoitukseen, tarvitaan kuitti sarjoituksesta.• Jos haetaan korvausta vahingoista, joita vuokralainen on asunnolle aiheuttanut tai

loppusiivouksen kustannuksista, tarvitaan luotettavat selvitykset vahingoista. Selvitykseksikelpaa esim. valokuvat ja isännöitsijän tai ulkopuolisen tahon laatima tarkastusraportti. Lisäksitulee toimittaa laskut tai kuitit korjauksista, työtunneista ja materiaaleista.

– Poikkeustilanteessa voidaan myös sopia, että vuokranantaja voi käyttääkorjaushinnastoa.

Rästivuokrista ei tarvitse toimittaa yleensä tarkempaa erittelyä. Käsittelijä voi kuitenkin tarvittaessapyytää vuokranantajaa selvittämään rästivuokria esim. pyytämällä tositteet vuokran maksusta.Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun vuokralaisen näkemys eriää vuokranantajannäkemyksestä. Jos vuokranantaja ei toimita häneltä pyydettyjä lisäselvityksiä Kelaan, voidaanrealisointivaatimus joutua hylkäämään.

Asiakasta kuullaan realisointivaatimuksesta ja hänelle annetaan mahdollisuus esittää omanäkemys asiasta. Realisointivaatimusta ei voida ratkaista ennen kuin kuulemiselle annettumääräaika on umpeutunut.

Jos edellytykset realisoinnille täyttyvät, maksetaan korvaus vuokranantajalle. Vuokravakuudestavoidaan korvata enintään vuokravakuutena myönnetty summa. Jos vuokranantajan vaatimuson suurempi, kuin vuokravakuuden määrä, hylätään vuokranantajan vaatimus vuokravakuudenylittäviltä osin. Vuokranantajalle lähetetään ilmoitus korvauksen maksamisesta tai siitä, etteikorvausta makseta. Jos vuokranantajan vaatimusta ei hyväksytä kokonaan, on tälle esitettäväilmoituksessa perustelut.

Vuokranantaja ei voi valittaa realisointi-ilmoituksesta, vaan mahdolliset riidat vuokravakuudenkäyttämisessä ratkaistaan vuokranantajan ja Kelan välillä. Viime kädessä asia ratkaistaan siinäkäräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vuokra-asunto sijaitsee.

115


Uuden vuokravakuuden myöntäminen, kun edellinen vakuus onrealisoitunut

Jos Kela on myöntänyt vuokravakuuden perustoimeentulotukena ja vuokravakuus joudutaanmaksamaan vuokranantajalle, uuden vakuuden myöntämistä harkitaan kyseisen hakijan kohdallatiukemmin. Asiakasta tiedotetaan tästä kuulemiskirjeessä, jossa häntä pyydetään kertomaan omanäkemyksenä vuokranantajan realisointivaatimukseen.

Vuokravakuuden myöntämisen lähtökohtana on turvata hakijan asuminen. Jos kuitenkin onselvää, että hakijalla on selkeitä elämänhallinnan ongelmia, joista johtuen hän ei kykene itsehuolehtimaan asumisestaan, ei Kelasta myönnetä uutta vakuutta, ennen kuin asiakkaan tilannettaon selvitetty sosiaalitoimen kanssa. Tällaiset hakijat tarvitsevat usein tuettuja asumispalveluita,joten vuokravakuuden myöntäminen tavalliseen vuokra-asuntoon ei välttämättä ole asiakkaantilanteen kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos edellinen vuokravakuus on realisoitunut hakijan rästivuokrien takia, on uuden vuokravakuudenmyöntämisen ehtona se, että vuokra (yleinen asumistuki ja toimeentulotuen vuokranosuus)maksetaan jatkossa Kelasta suoraan vuokranantajalle.

1.8.9.3.12. Sähkö- ja lämpövakuusSähköyhtiöillä on sähkömarkkinalain perusteella velvollisuus tietyissä tilanteissa tehdä sopimushenkilön kanssa. Sähköyhtiö voi kuitenkin edellyttää asiakkaaltaan vakuutta, jos tällä on yhtiölleerääntyneitä saatavia tai luottotietojen perusteella on riskinä, että henkilö ei kykene suoriutumaansopimukseen perustuvista maksuista. Sähkövakuus asetetaan sen vahingon varalle, ettei asiakastäytä sähkösopimuksesta johtuvia velvoitteitaan.

Lämpösopimuksen vakuuden osalta toimitaan vastaavien periaatteiden mu-kaisesti kuinsähkösopimuksen vakuuden osalta.

Sähkövakuuden hakeminen ja myöntäminenSähköyhtiöillä on sähkömarkkinalain perusteella velvollisuus tietyissä tilanteissa tehdä sopimushenkilön kanssa. Sähköyhtiö voi kuitenkin edellyttää asiakkaaltaan vakuutta, jos tällä on yhtiölleerääntyneitä saatavia tai luottotietojen perusteella on riskinä, että henkilö ei kykene suoriutumaansopimukseen perustuvista maksuista. Sähkövakuus asetetaan sen vahingon varalle, ettei asiakastäytä sähkösopimuksesta johtuvia velvoitteitaan.

Lämpösopimuksen vakuuden osalta toimitaan vastaavien periaatteiden mukaisesti kuinsähkösopimuksen vakuuden osalta.

Vakuuden käsittelyn kiireellisyysKun hakijan toimeentulotuen tarve on kiireellinen, hakemus on käsiteltävä hakemuksensaapumispäivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Sähkövakuutta koskeva hakemus on yleensäkiireellinen, koska asiakas on ilman sähkösopimusta tai sähkönsaanti tai lämmitys ovat vaarassakatketa. Kiireellisen hakemuksen käsittelyssä noudatetaan samoja menettelyohjeita kuin kiireellistähakemusta käsiteltäessä muutoinkin. Asian kiireellisyys selvitetään ensisijaisesti hakijalta itseltään,koska Kelalla ei ole oikeutta saada tietoja lain perusteella suoraan sähköyhtiöiltä.

116


Sähkövakuuden sisältöSähkövakuus annetaan sähkösopimuksen voimassaoloajalle. Sähkövakuuden määrä onenintään viiden kuukauden sähkönkulutusta vastaava määrä. Vakuus koskee asuinhuoneistonsähkösopimusta, eikä sitä voi siirtää toiseen asuntoon tai toiselle henkilölle.

Vakuudella voidaan kattaa

• voimassa olevan sopimuksen aikana laiminlyödyt sähköenergia- ja sähkönsiirtomaksut sekäpalvelumaksut,

• sähköjen katkaisemiseen ja kytkemiseen liittyvät maksut sekä• laskutuslisät, perintäkulut ja toimistokulut.

Vakuus ei kata takautuvia, ennen vakuuden myöntämistä syntyneitä maksuja.

Sähkövakuuden käyttäminenKun sähkösopimus päättyy, myös maksusitoumuksen voimassaolo päättyy. Sähköyhtiön eitarvitse palauttaa maksusitoumusta Kelaan, jos sillä ei ole vaatimuksia vakuuden käyttämiseksi.Jos sähköyhtiö katsoo olevansa oikeutettu käyttämään sähkövakuutta, tulee sähköyhtiön tehdäKelalle kirjallinen vaatimus vakuuden realisoimiseksi. Vaatimus toimitetaan suoraan Kelaan, jossaetuuskäsittelijä tutkii, onko realisoinnille perusteet.

Sähköyhtiö voi vaatia sähkövakuuden realisointia, kun sopimus puretaan maksulaiminlyöntienvuoksi tai kun sopimus muutoin päättyy ja asiakkaalla on rästejä yhtiölle. Sähköyhtiö voi vaatiavakuuden realisointia myös jo sopimuksen voimassaoloaikana, jos sähkön toimittamisenjatkaminen asiakkaalle sitä edellyttää.

Realisointivaatimus voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi

• realisoitavaksi vaadittu summa,• laiminlyönnin peruste,• mistä kustannuksista realisoitavaksi vaadittu summa koostuu (esim. taloussähkölaskut

rästissä ajalta 1.1.-30.3.20xx) ja niiden kohdentumisaika,– Sähköyhtiön tulee ilmoittaa Kelaan realisoitavaksi vaaditun laskun numero ja

alkuperäinen eräpäivä.• onko kyseessä päättyvä vai jatkuva sähkösopimus.

Kela pyrkii käsittelemään sähkövakuuden realisointivaatimuksen viivytyksettä ja maksamaansen eräpäivänä. Sähköyhtiön vakuuden maksaminen ei edellytä asiakkaan kuulemista, koskatieto maksuhäiriöstä saadaan luotettavasti sähköyhtiöltä. Asiakkaalle ilmoitetaan sähkövakuudenrealisoimisesta jälkikäteen.

Uuden sähkövakuuden myöntäminen, kun edellinen on realisoitunutSähkövakuuden realisoiminen päättää aina sähkövakuuden voimassaolon. Sillä ei ole merkitystä,realisoidaanko vakuus kokonaan vai osittain.

Jos sähkösopimus jatkuu edellisen vakuuden realisoimisen jälkeen ja asiakas on edelleenoikeutettu perustoimeentulotukeen, Kela voi jatkaa maksusitoumuksena annetun vakuudenvoimassaoloa ilman erillistä hakemusta. Sähköyhtiön tulee ilmoittaa realisointivaatimuksessa,jatkuuko asiakkaan sopimus realisoinnista huolimatta.

Sähkövakuuden realisoiminen on usein merkki siitä, että asiakkaalla on sellaisia elämänhallinnanongelmia, joihin tarvitaan sosiaalityön tukea. Kun asiakkaan sähkövakuus realisoituu, ottaakäsittelijä aina yhteyttä asiakkaaseen sosiaalityöntarpeen selvittämiseksi. Tarvittaessa tehdäänsosiaalityön ilmoitus.

117


Lue lisää sähkövakuuden myöntämisestä.

1.8.9.4. Muut kuin perusosaan sisältyvätterveydenhuoltomenot

Terveydenhuoltomenoja katetaan sekä toimeentulotuen perusosalla että muina perusmenoina.

Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä hyväksytäerikseen menoina. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi ilman lääkärin määräystä ostettavatkäsikauppalääkkeet ja -valmisteet, perusvoiteet, vitamiinit ja laastarit.

Perustoimeentulotuessa voidaan perusosan lisäksi ottaa huomioon terveydenhuoltomenojatodellisen suuruisina, jos niitä ei ole korvattu riittävästi muista ensisijaisista järjestelmistä,kuten sairausvakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että terveydenhuoltopalvelut ovat julkisenterveydenhuollon itse tuottamia tai ostamia. Lue lisää julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista.

1.8.9.4.1. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksutKunnat voivat järjestää terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja itsenäisesti, kuntayhtymän jäsenenätai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakkaalle voidaan myösantaa palveluseteli, jolla palvelun voi ostaa. Sosiaalihuollon palveluista määrätty asiakasmaksu(tasasuuruinen ja tulosidonnainen) ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaanmäärätty (tulosidonnainen) asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osinkuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulotuen edellytyksiä. Tämänperusteella toimeentulotuen asiakkaalta ei tulisi periä kyseisiä maksuja.

Perustoimeentulotukea ratkaistaessa on joissain tilanteissa selvitettävä tiettyjen asiakasmaksujenalentamismahdollisuus. sekä ohjattava asiakasta seuraamaan itse terveydenhuollon maksukattoakerryttäviä kustannuksia.

Toimeentulotuessa yleensä huomioidaan vain Suomessa julkisten terveydenhuoltopalvelujenkäytöstä aiheutuneet menot.

Terveydenhuollon laitos- ja polikliinisista palveluista määrätytasiakasmaksut

Terveydenhuoltolain perusteella järjestetyistä palveluista määrätyt asiakasmaksut ovat jokotasasuuruisia tai tulosidonnaisia.

Tasasuuruisten asiakasmaksujen suuruuteen asiakkaan taloudellisella tilanteella ei ole vaikutusta.Tulosidonnainen maksu määrätään hakijan tulojen perusteella.

Tasasuuruisest terveydenhuollon asiakasmaksutTerveydenhuoltolain mukaan määräytyviä tasasuuruisia asiakasmaksuja ovat esimerkiksi:

• lääkärin ja hammashoidon maksut (esim. terveyskeskusmaksut)• lyhytaikaisen kotisairaanhoidon tai muun terveydenhuollon työntekijän suorittaman kotikäynnin

maksut• poliklinikkamaksut• sairaalan potilasmaksut• hoitoon liittyvän lääkärinlausunnon maksut (ei kuitenkaan ajokorttia varten hankittu lausunto)

118

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/S%C3%A4hk%C3%B6vakuus_prosessi_Sinettiin.docx&action=default


• julkisen terveydenhuollon fysioterapian maksut (ei kuitenkaan hyväksytä yksityisenfysioterapian maksuja, vaikka lähete on tehty julkisesta terveydenhuollosta)

Kunta tai kuntayhtymä eivät yleensä alenna tasasuuruisia terveydenhuollon asiakasmaksuja. Osakunnista ja kuntayhtymistä on päättänyt, että ne alentavat tai jättävät perimättä tietyin edellytyksinmyös tasasuuruisia terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Kela ei ohjaa hakemaan kuntien/sairaanhoitopiirien/hyvinvointikuntayhtymien terveydenhuollontasasuuruisten asiakasmaksujen alentamista.

Terveydenhuollon tulosidonnoiset asiakasmaksutTerveydenhuollon palveluista perityt tulosidonnaiset asiakasmaksut määräytyvät maksukyvynmukaan. Tulosidonnaiset asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Näihinmaksuihin ohjataan aina hakemaan alentamista.

Terveydenhuoltona järjestettäviä palveluita, joista määrätään tulosidonnaisia asiakasmaksuja ovat:

• pitkäaikainen laitoshoito• säännöllinen ja jatkuva kotihoito tai kotisairaanhoito

Muut hyväksyttävät maksutHyväksyttävät muut kuin julkisten terveydenhuoltopalveluiden maksut

• ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) asiakasmaksut• ylioppilaskuntien pakollisten jäsenmaksujen terveydenhoitomaksu-osuus• Kelan kuntoutuksena korvaamien psykoterapioiden omavastuuosuudet (ennen psykoterapian

aloittamista koskevia tutustumiskäyntejä psykoterapeutille ei hyväksytä menona)• silmälääkärissä käynti, jos se optikon lausunnon perusteella on välttämätön

Nämä maksut voidaan hyväksyä menona toimeentulotuessa, eikä maksuihin ohjata hakemaanalentamista.

Sosiaalihuollon palveluista määrätyt asiakasmaksuSosiaalihuollon palveluista määrätyt asiakasmaksut voivat olla joko tasasuuruisia taitulosidonnaisia. Asiakasmaksulain mukaan sosiaalihuollon palveluista perittyjen asiakasmaksujenalentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden.

• Avopalveluissa sosiaalihuoltolain perusteella määräytyviä asumispalveluita ovat tuettuasuminen kotona, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Näihin asiakasmaksuihinohjataan hakemaan asiakasmaksun alentamista, mikäli toimeentulotuen päätöksenteossahavaitaan, että asiakkaalle syntyisi toimeentulotuessa hyväksyttävät säännölliset menothuomioiden säännöllinen toimeentulotuen tarve.

• Laitospalveluissa sosiaalihuoltolain perusteella määräytyviä palveluita on esimerkiksipäihdekuntoutus. Näihin asiakasmaksuihin ohjataan hakemaan asiakasmaksunalentamista, mikäli toimeentulotuen päätöksenteossa havaitaan, että asiakkaallesyntyisi toimeentulotuessa hyväksyttävät säännölliset menot huomioiden säännöllinentoimeentulotuen tarve.

Asiakasmaksun sisältöSosiaalihuoltolain perusteella määrätyistä asiakasmaksuista huomioidaan menoina ne osuudet,jotka kuuluvat perustoimeentulotuen muihin perusmenoihin. Jos asiakasmaksupäätöksestä

119


tai muista asiakirjoista ei saada selvitystä mitä palveluja asiakasmaksu sisältää, on kunnastapyydettävä selvitys ennen päätöksen tekemistä.

Hyväksyttävien menojen arvioimiseen tarvitset palveluja asiakasmaksupäätökset, jostaasiakkaan saamat palvelut ja niistä määrätyt maksu näkyvät eriteltyinä. Pyydä palvelu- jaasiakasmaksupäätökset heti ensimmäisen hakemuksen yhteydessä, koska niihin saatetaan joutuapyytämään tarkempia erittelyjä myöhemmin.

Jos asiakasmaksu- tai palvelupäätöksestä ilmenevät erittelyt palveluista, voit huomioidamenona maksut hoidosta ja hoivasta. Jos asiakasmaksun sisällöstä ei saada riittäviä tietoja,ei asiakasmaksua voi huomioida menona. Jos asiakasmaksu sisältää sellaisia osuuksia, jotkakuuluvat perusosaan esim. ravinto tai eivät ole muita perusmenoja, ei niitä voida huomioidamenona laskelmassa.

Asiakasmaksun alentaminenJos sosiaalihuoltolain perusteella määrätty laitoshoito tai asumis- tai muiden palvelujen käyttökestää yli kuukauden ja asiakasmaksu aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ohjaa asiakaspäätöksen tekemisen yhteydessä hakemaan asiakasmaksun alentamista. Jos asiakasmaksunkestosta ei ole tietoa, ohjaa asiakasta hakemaan alentamista vasta menon toistuessa seuraavankuukauden hakemuksessa.

Anna asiakkaalle kuukauden järjestelyaika ja tee päätös käytettävissä olevilla tiedoilla. Huomioimenona järjestelyaikana vain perustoimeentulotuen piiriin kuuluvat menot. Ohjaa asiakashakemaan asiakasmaksun alentamista. Voit tarvittaessa jatkaa järjestelyaikaa seuraavassapäätöksessä kuukaudella. Harkinnalla järjestelyaikaa voi pidentää myös tämä jälkeen.

Kunnan tehtävä on alentaa maksuja siten, että perustoimeentulotuen tarvetta ei enää ole. Myöspalveluseteliin sovelletaan vastaavaa menettelyä, jos toimeentulotuen tarve johtuu asiakkaanmaksettavasta omavastuuosuudesta.

Yleensä asiakkaat hoitavan alentamisprosessin itsenäisesti. Kela voi avustaa prosessissaasiakkaan suostumuksella esimerkiksi antamalla kuntaan tarkempia tietoja hakijan tilanteesta.Kela ei voi hakea alentamista asiakkaan puolesta.

Terveydenhuollon maksukattoKunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukatontäytyttyä asiakas saa maksukaton piiriin kuuluvat palvelut maksutta. Lyhytaikaisesta laitoshoidostaperitään vuonna 2018 enintään 22,50 euron hoitopäivämaksu (2016-2017 enintään 22,80 euroa).Vuonna 2018 maksukatto on 683 euroa. Vuonna 2016-2017 maksukatto on 691 euroa.

Maksukaton täyttymisellä on merkitystä perustoimeentulotuessa huomioitaviin menoihin, tämänvuoksi asiakasta on tarvittaessa ohjattava hakemaan katon täyttymistä

Kerro asiakkaalle, että

• terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä.• maksetut maksut merkitään terveyskeskuksesta saatavaan seurantakorttiin.• alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä, ja ne on esitettävä tarvittaessa.• todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto.

Maksukattoon lasketaan mukaan mm. seuraavia maksuja

• terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut• fysioterapiamaksut• sarjahoidon maksut

120


• sairaalan poliklinikkamaksut• päiväkirurgian maksut• lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa• yö- ja päivähoidon maksut• kuntoutushoidon maksut.

Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja

• hammashoidosta• sairaankuljetuksesta• lääkärintodistuksista• yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.

Maksukattoon ei lasketa tulosidonnaisia maksuja eikä maksuja, jotka on korvattu asiakkaalleesimerkiksi toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksen perusteella.

1.8.9.4.2. Yksityisen terveydenhuollon kustannuksetYksityisiin terveydenhuoltokuluihin ei yleensä myönnetä toimeentulotukea.

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat antamaan riittävän terveydenhuollon asukkailleen henkilönterveydentilan edellyttämässä ajassa. Siksi ei ole perusteltua, että toimeentulotuella katetaanyksityisesti järjestettyjä terveydenhuollon kustannuksia. Yksityisiä terveydenhuoltokuluja hakevanasiakkaan tulee selvittää mahdollisuudet saada tarvittava hoito julkisesta terveydenhuollosta.Jos kunta ei tarjoa tarvittavaa lääkärin hoitoa tai tutkimusta, kunnan on mahdollista järjestäätoiminta ostopalveluna yksityisessä terveydenhuollossa. Tällöin asiakkaalta peritään vain julkistaterveydenhuoltoa vastaava maksu.

Kiireellisessäkin tilanteessa asiakkaan tulee ensisijaisesti hakeutua julkisen terveydenhuollonpäivystykseen.

1.8.9.4.3. Kunnan myöntämä palveluseteli yksityisenterveydenhuollon kustannuksiin

Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvatapalvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti.Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia terveyspalveluja.

Palvelusetelillä edistetään terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksiahankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voikäyttää kunnan myöntämää palveluseteliä.

Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluujärjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymäntuottamalle palvelulle.

Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaasetelin. Palveluseteli on tarkoitettu kaikille terveyspalveluja tarvitseville. Setelin saaminenedellyttää, että kunnallisen terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön palvelun tarpeen. Josasiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoinjärjestettävien palvelujen piiriin.

121


Kunnalla on informointivelvoite suhteessa asiakkaaseen. Kunnan on selvitettävä asiakkaalletämän

• asema palveluseteliä käytettäessä,• palvelusetelin arvo,• palvelun tuottajien hinnat,• omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta

lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu.

Palvelusetelillä ostetusta palvelusta hyväksytään perustoimeentulotuessa menona se määrä,mitä palvelu olisi maksanut kunnan itse tuottamana eli julkisen palvelun asiakasmaksun osuus.Asiakkaan tulee toimittaa nämä tiedot Kelalle hakemuksen liitteenä. Kunnan tulee selvittää nämätiedot asiakkaalle palveluseteliä myönnettäessä.

Palvelusetelikokeilu = valinnanvapauskokeiluPalvelusetelin käytöstä on käynnissä alueellisia kokeiluja, joiden avulla selvitetään, miten asiakaskäyttäytyy, kun hän saa itse valita asioiko julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamissasosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelikokeilun alueellisista kokeiluista käytetään myösnimitystä valinnanvapauskokeilu.

Jos asiakas kuuluu valinnanvapauskokeilun piiriin, hän maksaa palveluista saman asiakasmaksunriippumatta palveluntuottajasta. Nämä kustannukset voidaan huomioida perustoimeentulotuessa,koska maksu on kunnan asiakasmaksun suuruinen.

1.8.9.4.4. Suun ja hampaiden hoitoon liittyvät menotTerveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään asukkailleen myös tarpeellisenhammashoidon. Hammashoitoon toimeentulotukea hakeva asiakas ohjataan kunnalliseenhammashoitoon, jossa perityt asiakasmaksut ovat toimeentulotuessa huomioitavia menoja.Julkisen terveydenhuollon tulee vastata myös hammasproteesin hankinnasta, korjauksesta japohjauksesta.

Kuntien suun terveydenhuollon yksiköt voivat tilata hammasproteettiseen hoitoon liittyvän teknisentyön yksityiseltä hammasteknikolta. Asiakasmaksuasetuksen 9 §:n perusteella kunnilla on oikeusveloittaa hammastekniset kulut asiakkaalta todellisten kustannusten mukaan. Tällainen teknisentyön laskutus asiakkaalle voi tapahtua julkisen terveydenhuollon hammashuollosta tai suoraanyksityiseltä hammasteknikolta. Nämä maksut ovat toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja.Mahdollisuus veloittaa palveluntuottajan todelliset maksut asiakkaalta on poikkeus julkistenterveydenhuoltopalveluiden järjestämisessä, sillä muissa tapauksissa maksetaan enintäänasiakasmaksuasetuksen mukaiset enimmäismäärät. Katso myös Hoidon kulku ja laskutushammaslaboratoriohoidoissa kuva A.

Myös muiden hammasteknistä työtä vaativien hoitojen, joissa kliinisestä työstä kunta veloittaaasiakasmaksuasetuksen mukaisen maksun, kustannukset hyväksytään toimeentulotuessa kutenhammasproteettisen hoidon kustannukset. Tällaisia ovat esim. purentakiskot ja hammasproteesienkorjaukset.

Tavoitteena on, että suun terveydenhuollon yksikön tilaaman teknisen työn laskusta ilmeneekunta tai kuntayhtymä, joka on työn tilannut. Jos laskusta ei ilmene, että tekninen työ on kunnantilaamaa, laskun tarkastajan tulee varmistaa ko. kunnan suun terveydenhuollon yksiköstä, ettälasku perustuu ko. yksikön tilaukseen.

Tilanteessa, jossa proteettisen hoidon kliinisen työn tekee terveyskeskushammaslääkärija asiakas tarvitsee maksusitoumuksen hammaslaboratoriosta tilattavan hammasteknisen

122


työn kustannuksiin, voidaan maksusitoumus antaa terveyskeskushammaslääkärin tekemänhoitosuunnitelman ja kustannusarvion pohjalta. Kustannusarviossa tulee olla eriteltynä kliinisenja hammasteknisen työn kustannukset sekä mainittuna hammasteknisen työn palveluntuottaja taimahdolliset palveluntuottajat. Jos on vaihtoehtoisia hoitosuunnitelmia, maksusitoumus annetaankokonaiskustannuksiltaan halvimpaan. Maksusitoumus voidaan antaa vain hammasteknisen työnkustannuksiin. Katso myös Hoidon kulku ja laskutus hammaslaboratoriohoidoissa kuva B.

Kunta voi myös ohjata asiakkaan kilpailuttamansa erikoishammasteknikon hoitoon. Kunnanerikoishammasteknikon hoitoon ohjaamille asiakkaille ei tarvita maksusitoumusta. EHT tekeehampaattomaan leukaan kokoproteesin/kokoproteesien sekä kliinisen että teknisen työn. EHT voilaskuttaa kuntaa tai suoraan asiakasta. Laskussa tulee olla eriteltynä asiakasmaksuasetuksenmukainen kliinisen työn maksu ja teknisen työn kustannus sekä ilmetä hoitoon ohjanneenkunnan tunnus. EHT:n kliinisen työn osalta Kela voi maksaa toimeentulotukena enintäänasiakasmaksuasetuksen 9§:n toisen momentin kohdan 4 mukaisen kokoproteesin maksun.Erikoishammasteknikko voi laskuttaa kokoproteesin teknisen työn osalta enintään todellisetkustannukset. Toimeentulotukena voidaan maksaa enintään tarpeelliset ja kohtuullisetkustannukset. Kunnan kilpailuttamat kustannukset katsotaan kohtuullisiksi. Katso myös Hoidonkulku ja laskutus hammaslaboratoriohoidoissa kuva C.

Kunta voi ohjata asiakkaan kilpailuttamansa hammasproteettista työtä tekemään hyväksytynmuun palveluntuottajan hoitoon. Kunnan hoitoon ohjaamille asiakkaille ei tarvita maksusitoumusta.Palveluntuottaja tekee proteettisen hoidon sekä kliinisen että teknisen työn. Palveluntuottaja voilaskuttaa kuntaa tai suoraan asiakasta. Laskussa tulee olla eriteltynä asiakasmaksuasetuksenmukainen kliinisen työn maksu ja teknisen työn kustannus sekä ilmetä hoitoon ohjanneenkunnan tunnus. Kliinisen työn osalta Kela voi maksaa toimeentulotukena enintäänasiakasmaksuasetuksen 9§:n toisen momentin kohdan 4 mukaisen maksun. Teknisen työnosalta palveluntuottaja voi laskuttaa enintään todelliset kustannukset. Toimeentulotukena voidaanmaksaa enintään tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kunnan kilpailuttamat kustannuksetkatsotaan kohtuullisiksi. Katso myös Hoidon kulku ja laskutus hammaslaboratoriohoidoissa kuvaC.

Lue lisää prosessikuvauksesta.

1.8.9.4.5. Silmälasien ja piilolinssien myöntäminenSilmälasit myönnetään toimeentulotukena vain, jos ne ovat silmäsairauden tai puutteellisennäkökyvyn takia tarpeelliset. Silmälasien uusimista alle 3 vuoden välein ei ilman erityistä syytäpidetä tarpeellisena. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi silmälasien rikkoutumista tai näönheikkenemisen aiheuttamaa lasien uusimistarvetta.

EsimerkkiLiisa on työkyvyttömyyseläkkeellä ja saa jatkuvasti toimeentulotukea. Hänelle onmyönnetty silmälasit toimeentulotukena vuosi sitten. Liisa ilmoittaa hakemuksessaan,että hänen silmälasinsa varastettiin yhdessä käsilaukun kanssa. Asiasta on tehtyrikosilmoitus. Voit myöntää hänelle maksusitoumuksen silmälaseihin.

Piilolinssien hankintakulut eivät yleensä ole perustoimeentulotukeen oikeuttaviaterveydenhuoltomenoja. Esimerkiksi urheiluharrastuksen takia niitä ei myönnetä Kelasta.Jos piilolinssien tarve johtuu terveydellisistä syistä, esimerkiksi silmäsairaudesta (Afakia),pyydä asiakasta selvittämään mahdollisuutensa saada piilolinssit ensisijaisesti lääkinnällisenäkuntoutuksena. Jos silmälasien voimakkuus heikentää selvästi asiakkaan toimintakykyä, asiakasvoi selvittää piilolinssien tarpeen toimittamalla lääkärinlausunnon Kelaan. Piilolinssinesteiden kulutkatetaan perusosalla.

123

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Hammasproteesit_luonnos_kommentoitu.docx&action=default


Kela on tehnyt optikkoliikkeiden kanssa sopimuksen optikkoliikkeistä tehtävistäsilmälasihankinnoista. Anna asiakkaalle maksusitoumus hänen tarvitsemiinsa optikkopalveluihin.Jos asiakas ostaa optikkoliikkeestä kallimmat lasit, hänen tulee maksaa itse sopimushinnanylittävä osa. Jos Kela antaa maksusitoumuksen muuhun kuin asiakkaan oleskelukunnanalueella olevaan liikkeeseen, asiakkaalla on oikeus saada tarpeelliset matkakustannuksettoimeentulotukena. Paikallisliikenteen matkat sisältyvät perusosaan. Katso myös Optikkopalvelut -prosessikuvaus.

Jos asiakas esittää itse maksaneensa lasit, menoksi hyväksytään prosessikuvauksessa mainittumäärä, kuin mikä hänelle olisi Kelan hankintamenettelyllä myönnetty. Tämä edellyttää kuitenkin,että tarve silmälasien hankintaan on todettu.

Silmälaseja varten annetulla maksusitoumuksella ei voida korjata silmälaseja. Jos asiakas hakeetoimeentulotukea silmälasien korjaamiseen, ohjataan asiakasta pyytämään kustannusarviokorjaamisen kuluista. Korjauskustannukset hyväksytään menoksi kuittia tai laskua vastaan. Joskustannusarvio on korkeampi kuin mitä uudet silmälasit tulisivat maksamaan Kelan antamallamaksusitoumuksella, annetaan asiakkaalle maksusitoumus uusiin silmälaseihin.

Maksusitoumuksella hankituilla tuotteilla on yhden vuoden takuu valmistus- ja tuotevirheidenosalta. Mikäli toimitetut tuotteet eivät toimi siinä käyttötarkoituksessa, johon ne on toimitettu,optikkoliike korjaa virheen veloituksetta ja viivytyksettä. Tuotteilla on kolmen vuoden huoltotakuu,joka kattaa sankojen taivutuksen, irronneen ruuvin korvaamisen uudella vastaavalla sekäruuvien kiristyksen. Tuotteet voi luovuttaa huollettavaksi veloituksetta kolmen vuoden ajan siitäpäivästä laskettuna, kun tuotteet on luovutettu käyttöön. Jos asiakas hakee tukea silmälasienkorjauskustannuksiin tilanteessa, jossa tuotteen virheen korjaaminen tai huolto kuuluu takuunpiiriin, asiakas ohjataan olemaan suoraan yhteydessä siihen optikkoliikkeeseen, josta silmälasit onhankittu.

Silmälääkärissä käynnin kustannuksiin (silmälääkärin näöntutkimus ja kohtuulliset toimistomaksut)voidaan myöntää toimeentulotukea vain, jos optikon lausunnon perusteella silmälääkärikäyntion välttämätön silmälasien määräämiseksi. Muissa tapauksissa esimerkiksi, jos kyseessä onsilmäsairauden hoito, asiakas ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon.

1.8.9.4.6. Julkiseen terveydenhuoltoon liittyvätmatkakustannukset

Perustoimeentulotuessa huomioidaan menoina sellaiset julkisessa terveydenhuollossa käynnistäsyntyneet matkakustannukset, joista Kela maksaa yleensä sairausvakuutuslain mukaisenkorvauksen.

Sairausvakuutuslain mukaan korvattavien, yksityisessä terveydenhuollossa käymisestäsyntyneiden matkakulujen omavastuut hyväksytään toimeentulotuessa vain, jos myöskyseinen yksityinen terveydenhuollon kulu on asiakkaan kohdalla hyväksytty menoksiperustoimeentulotuessa. Katso myös Yksityisen terveydenhuollon kustannukset.

Menoina huomioidaan myös matkat yksityisen palveluntuottajan luo

• kuntoutukseen, jos kyseessä on Kelan tai kunnan maksama kuntoutus. Kuntoutuksen aikanatehtäviä kotilomamatkoja ei yleensä tueta.

• Kelan korvaamaan psykoterapiaan• terveydenhuollon käyntiin, johon kunta on antanut maksusitoumuksen ja palvelusta peritään

vain asiakasmaksun suuruinen maksu.

Sairausvakuutuslain mukainen matkakorvaus myönnetään yleensä lähimpään mahdolliseentutkimus- tai hoitopaikkaan. Matka korvataan halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan

124

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Optikkopalvelut%20-%20maksusitoumusprosessi.doc&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Optikkopalvelut%20-%20maksusitoumusprosessi.doc&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Optikkopalvelu%20-%20asiakas%20ostanut%20silm%C3%A4lasit%20itse.docx&action=default


mukaan. Asiakkaan sairaus ja terveydentila sekä liikenneolosuhteet tulee ottaa huomioon.Toimeentulotuella voidaan edellä mainituista kuluista kattaa vain Kelan korvauksen jälkeinenosuus eli asiakkaan omavastuuosuus. Kyseessä voi olla julkisen liikenteen, oman auton, taksin taiambulanssin käyttämisestä syntynyt kustannus.

Paikallismatkoina suoritettavat terveydenhoitomatkat kuuluvat perusosaan. Paikallisliikenteenmatkat voidaan poikkeuksellisesti huomioida perustoimeentulotuessa.

• Jos kyseessä on pidempi matka ja osa matkasta on paikallisliikennettä tai• Jos kyseessä on sarjahoito esim. asiakas käy korvaushoidossa sovittuina päivinä usean

kerran viikossa.

Esimerkiksi matkoista proteettiseen hoitoon maksetaan sv-korvausta vain sotaveteraaneille, muttatoimeentulotukena matkoja voidaan huomioida myös muilla henkilöillä, mikäli itse proteettinenhoitokin on toimeentulotukena huomioitavaa.Lue lisää proteettisen hoidon huomioimisesta.

Mm. proteettiseen hoitoon tehtävissä matkoissa tulee kuitenkin useimmiten kysymykseen kokomatkan kustannusten huomioiminen toimeentulotuessa, sillä vain sotaveteraanit saavat matkoistasv-korvauksen.

Matkakustannuksiin annetaan joko maksusitoumus tai rahaa. Maksusitoumus voi koskea jokopelkkää omavastuuta (taksi) tai koko matkan kustannuksia (julkinen liikenne). Rahana tuki tuleemaksettavaksi joko omavastuun määräisenä tai täysimääräisenä. Lisäksi Kela voi tilata VR:n lipunasiakkaan puolesta. Ennakkona haettuun matkakustannukseen tarvitaan yleensä sairaalan kutsutai vastaava selvitys käynnistä. Katso myös Junalipun tilaaminen -prosessikuvaus.

Toimeentulotuen ratkaisija saattaa joutua arvioimaan matkan sairausvakuutuslain mukaistakorvattavuutta. Kun asiakas hakee kustannuksia etukäteen, selvitä terveydenhuoltomatkaesimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

• Mihin terveydenhuollon yksikköön asiakas on menossa?• Onko asiakas saanut kutsun käynnille?• Mitä kulkuneuvoa asiakas käyttää?

– Onko asiakkaalla kyseiselle matkalle terveydenhuollon todistus (SV 67) vai tekeekö hänmatkan puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi?

• Oman auton käyttö voidaan hyväksyä silloin, kun yhdensuuntainen matka on alle100 km. Sitä pidemmillä matkoilla tarvitaan terveydenhuollon todistus oman autonkäytön tarpeellisuudesta tai oman auton käytön on oltava liikenneolosuhteidenvuoksitarpeellista. Sairausvakuutuslain mukainen korvaus oman auton käytöstä on0,20 e/km.

• Oman auton käyttö voidaan hyväksyä yli 100 kilometrin matkoilla ilmanlääkärintodistusta silloin, kun sen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovatpienemmät kuin julkisella kulkuneuvolla tehdyn matkan.

Jos kysymyksessä ei ole julkinen terveydenhuollon yksikkö, kysy myös

• onko asiakkaalla Kelan kuntoutuspäätös kyseessä olevaan hoitolaitokseen• onko asiakas saanut kunnasta, kuntayhtymästä tai sairaanhoitopiiristä maksusitoumuksen

käyntiä varten• onko asiakkaalla kunnan, kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin palveluseteli (jolloin matka

korvataan kuten lähimpään hoitopaikkaan).

Kysy tarvittaessa neuvoa Kelan matkakorvausten asiantuntijalta.

Maksusitoumukset annetaan jokaista yhdensuuntaista matkaa varten erikseen. Maksusitoumusannetaan sille perheenjäsenelle, jonka matkasta on kysymys. Tarvittaessa voit antaa useammanmaksusitoumuksen kerralla.

125

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi_Junalipun%20tilaaminen.doc&action=default


Terveydenhuoltomatka on voitu poikkeustilanteessa tehdä myös sellaiseen hoitoon, josta ei saasv-korvausta, mm. matka proteettiseen hoitoon. Matkan huomioimisessa noudatetaan samaaohjeistusta kuin sv-matkoissakin. Silloin ei kuitenkaan tehdä Toimeksianto- ja Hakemus-työtä sv-puolelle.

Terveydenhoitomenona voidaan huomioida potilas- tai sairaalahotellissa syntyneet yöpymiskulut,joista on saatu sv-lain mukainen korvaus. Matkan tulee olla suuntautunut julkiseen hoito- taitutkimuslaitokseen. Syynä yöpymiseen on ollut esim.

• Lähiomaisen (yleensä lapsen) välttämätön hoitoon osallistuminen– menot kirjataan sen henkilön menoiksi, kenen hoidosta on kysymys

• Tutkimus, hoito tai kuntoutus alkaa niin, ettei kotipaikkakunnalta ole mahdollista matkustaasamana päivänä

• Toistuvien päivittäisten matkojen välttäminen tutkimus- tai hoitojakson aikana kodin jahoitopaikkakunnan välillä.

Maksusitoumus taksin perimään omavastuuosuuteenVoit antaa maksusitoumuksen taksimatkan omavastuuosuutta varten, jos asiakkaallaon voimassaoleva todistus pitkäaikaisesta taksinkäytön tarpeesta ja hänen vuotuinenomavastuuosuutensa ei ole täyttynyt. Molemmat tiedot näkyvät Kelan järjestelmässä. Muussatilanteessa selvitä taksin käytön tarve. Anna jokaista yhdensuuntaista matkaa kohden omamaksusitoumus ellei asiakkaalla ole vakiotaksin todistusta Kelassa.

Jos myönnät toimeentulotukena taksin käytön omavastuun, ohjaa asiakasta tilaamaan taksi Kelankanssa sopimuksen tehneen tilausvälityskeskuksen kautta ja kertomaan tilauksen yhteydessä,että matkan omavastuuosuu on laskutettava. Tilausvälityskeskuksen kautta tilatun taksin kuljettajavähentää aina suoraan asiakkaan laskusta sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen. Asiakasvoi tarvittaessa myös käyttää joukkoliikenneluvallista pienoislinja-autoa, mutta nämä matkat tuleemyös tilata tilausvälityskeskuksesta.

Kirjoita maksusitoumukseen matkan osoitetiedot (esim. kotiosoite ja hoitolaitos). Katso myösMaksusitoumus taksiin –prosessikuvaus.

Jos asiakas on kotiutumassa sairaalasta ja tarvitaan kiireellisesti maksusitoumus taksiin, katsomenettely prosessikuvauksesta.

Maksusitoumus julkiseen liikenteeseen koko terveydenhuollon matkaavarten

Maksusitoumuksen voi antaa myös kuluihin, jotka syntyvät, kun matka terveydenhuoltoontehdään julkisella liikenteellä. Näissä tilanteissa maksusitoumus annetaan koko matkaa eikä vainomavastuuta varten. Huomioi, että matkan kustannus voi olla joko alle tai yli sairausvakuutuslainmukaisen omavastuun (25 euroa vuonna 2018).

Maksusitoumus voi koskea myös hoitosarjan sarjalipun hankkimista. Esim. korvaushoidossatai fysikaalisessa hoidossa käyntejä varten voidaan huomioida paikallisliikenteen sarjalippu- taivastaavat kustannukset.

Hae sv-korvaus Kelan sisäisen prosessin mukaisesti. Lisätietoa Sh-korvausprosessi –maksusitoumus bussiin).

Tee lisäksi ”Toimeksianto” -työ ”Sairaanhoitokorvaukset, matkat”-työjonoon (tarkenne ”Selvitettäväasia”, lisätarkenne ”TOTU”), jos kyseessä on kalenterivuoden ensimmäinen toimeentulotukenamaksettava matkakulu. Kirjaa kommenttiin, että asiakkaalle maksettu toimeentulotukenakustannuksia.

126

http://www.kela.fi/nain-tilaat-taksin


Jos tarvitaan matkaliput VR:n matkaa varten, toimitaan Junalipun tilaaminen –prosessinmukaisesti. Prosessissa on kuvattu myös sv-korvauksen hakeminen Kelan sisällä, jos matkatehdään VR:n yhteyksiä käyttäen.

Matkustusmuotona saattaa tulla joskus kysymykseen myös lentokone, johon lippujen tilaaminensekä sv-korvauksen hakeminen on kuvattu prosessissa.

Matkakustannusten huomioiminen laskelmassa etukäteenJos asiakas käyttää terveydenhoitomatkalla omaa autoa sv-korvaus 0,20 e/km vuonna 2018) jahän haluaa matkakustannukset etukäteen rahana, laskelmassa huomioidaan matkakustannuksetkokonaisuudessaan menona. Tee asiakkaalle tekninen maksusitoumus.

Hae sv-korvaus Kelan sisäisen prosessin mukaisesti. Lisätietoa Sv-korvausprosessi – omaauto_etukäteen). Samaa menettelyä käytetään myös julkisia kulkuneuvoja käytettäessä, kunmatkakustannukset maksetaan etukäteen rahana.

Tee lisäksi ”Toimeksianto” -työ ”Sairaanhoitokorvaukset, matkat”-työjonoon (tarkenne ”Selvitettäväasia”, lisätarkenne ”TOTU”), jos kyseessä on kalenterivuoden ensimmäinen toimeentulotukenamaksettava matkakulu. Kirjaa kommenttiin, että asiakkaalle maksettu toimeentulotukenakustannuksia.

1.8.9.4.7. Miten käsittelet asiakkaan kulun, joka onsyntynyt matkasta julkiseen terveydenhuoltoon?

Asiakas on maksanut itse sv-omavastuunAsiakkaan itsensä maksama, hyväksyttävä julkiseen terveydenhuoltoon tehdyn matkan omavastuu(25 euroa) huomioidaan menona.

Asiakas on maksanut itse kaikenHeinäkuun 2018 alusta alkaen kaikki Kelan korvaamat taksimatkat pitää tilata Kelan alueelliseltasopimuskumppanilta. Muulla tavoin tilatusta matkasta ei voi saada sv-korvausta.

Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneet tilausvälitysyhtiöt vastaavat kuljetuksiin liittyvistäjärjestelyistä, kuten asiakkaan tilausten vastaanottamisesta, matkojen yhdistelystä, välityksestä,maksuliikenteestä ja muista palveluista. Tilausvälitysyhtiöiden tehtäviin kuuluu lisäksi taksimatkojakoskevaan asiakaspalautteeseen vastaaminen ja asiakkaiden neuvonta kuljetuksiin liittyvissäkysymyksissä.

Jos asiakkaan esittämästä terveydenhuollon taksilaskusta ei ole vähennetty sairausvakuutuslainmukaista korvausta, asiakas on käyttänyt muuta kuin tilausvälityskeskuksen kautta tilattavaataksia. Jos asiakas ei ole tilannut matkaa tilausvälityskeskuksen kautta, matkasta ei voi saada sv-korvausta eikä se kerrytä matkakattoa. Asiakkaan tulee esittää luotettava selvitys, että kyseessäon ollut terveydenhuollon matka.

Jos asiakas ei ole tilannut matkaa tilausvälityskeskuksen kautta, toimeentulotuessa voidaanmenona huomioida omavastuuosuus 25 euroa. Jos matkakustannus on ollut alle 25 euroa (esim.15 euroa), huomioidaan todellinen kustannus (15 euroa) menona laskelmalla.

Kehota asiakasta päätöksessä tilaamaan taksi tulevilla kerroilla tilausvälityskeskuksesta.

Lue lisää matkan kustannusten huomioimisesta.

127

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi_Junalipun%20tilaaminen.doc&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/sv-korvausprosessi-asiakas%20hakee%20kustannuksia%20j%C3%A4lkik%C3%A4teen.docx&action=default


Asiakas ei ole maksanut matkasta aiheutunutta laskua tai sv-omavastuuosuutta

Jos asiakkaalla on oikeus toimeentulotukeen ja kyseessä on asiakkaan esittämä lasku esimerkiksiambulanssimatkan omavastuusta, voit maksaa laskun suoraan palveluntuottajalle. Tee lisäksi”Toimeksianto” -työ ”Sairaanhoitokorvaukset, matkat”-työjonoon (tarkenne ”Selvitettävä asia”,lisätarkenne ”TOTU”), jos kyseessä on kalenterivuoden ensimmäinen toimeentulotukenamaksettava matkakulu. Kirjaa kommenttiin, että asiakkaalle maksettu toimeentulotukenakustannuksia.

1.8.9.4.8. Lääkkeet ja muut apteekista ostettavat valmisteetMyönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä asiakas saa yleensä samallamaksusitoumuksen apteekkiin (Maksusitoumus lääkekustannuksiin). Apteekki saa tiedonmaksusitoumuksesta Kelan suorakorvaustietojen kyselypalvelun kautta. Asiakas saa päätöksenyhteydessä ohjeen maksusitoumuksen käyttämiseen. Maksusitoumus lääkekustannuksiin onhenkilökohtainen.

1.8.9.4.9. Maksusitoumus apteekkiinPerustoimeentulotukipäätöksessä annetaan yleensä maksusitoumus lääkekustannuksiin kaikilleheille, joita päätös koskee. Maksusitoumus apteekkiin on voimassa yleensä saman ajan kuinperustoimeentulotukipäätös. Maksusitoumus voidaan antaa myös lyhyemmäksi ajaksi kuinperustoimeentulotukipäätös. Maksusitoumusta apteekkiin ei voi myöntää takautuvasti.

Maksusitoumustyypit ovat:

1. Maksusitoumus lääkekustannuksiin2. Rajattu maksusitoumus3. Paperinen maksusitoumus.

Asiakkaalla voi olla samanaikaisesti voimassa pääsääntöisesti vain yksi maksusitoumusapteekkiin. Asiakkaalla voi kuitenkin poikkeuksellisesti olla samanaikaisesti sekä rajattumaksusitoumus kertaostoon (esimerkiksi kuukauden lääkemäärälle tiettyä lääkevalmistetta)että rajattu maksusitoumus, josta on rajattu ulkopuolelle lääkevalmiste, johon asiakkaalleon annettu rajattu maksusitoumus kertaostoon. Tällä rajatulla maksusitoumuksella asiakassaa apteekista muut tarvitsemansa lääkevalmisteet. Asiakkaalle voidaan myös tarvittaessamyöntää maksusitoumus lääkekustannuksiin perustoimeentulotuen ajaksi ja lisäksi paperinenmaksusitoumus happikustannuksiin.

Käsittelyjärjestelmän antamat tarkistusilmoituksettoimeentulotukipäätöksen käsittelijälle

a. Henkilöllä on vireillä lääkekorvausoikeushakemus

• Hakijalla (tai päätöksessä osallisena olevalla perheenjäsenellä) onlääkekorvausoikeushakemus vireillä.

• Kiirehdi hakemuksen käsittelyä Oiwassa. Ohjelma tekee automaattisesti Kiire –merkinnän hakijalle. Muiden perheenjäsenten hakemusta pitää manuaalisestikiirehtiä. Lääkekorvausoikeushakemus tulee ratkaista ennen kuin lääkekustannuksiinannetaan maksusitoumus.

128


– Poikkeuksena on kiireellisen toimeentulotukihakemuksen käsittely tai kunlääkekorvausoikeushakemukseen tarvitaan lisäselvityksiä korvausoikeudenratkaisemiseksi. Niissä ei lääkekorvausoikeuden ratkaisua tarvitse tehdä ensin.

b.Henkilöllä on korvaus toimistosta – merkintä (KT-merkintä)

• Hakijalla (tai päätökseen osallisena olevalla perheenjäsenellä) on korvaus toimistosta -merkintä (KT-merkintä).

• Tee lääkekäsittelijälle kiireellinen lausuntopyyntö Oiwassa• Lääkekäsittelijä selvittää lääkeostot lääkeostotiedoista ja antaa tarvittaessa lausunnossa

maksusitoumukseen tulevat rajaukset.– Tarvittaessa lääkekäsittelijä lähettää asiakkaalle lisäselvityspyynnön.– Maksusitoumus voidaan antaa lyhyemmäksi ajaksi kuin perustoimeentulotukipäätös tai

sen ulkopuolelle voidaan rajata tiettyjä lääkeaineryhmiä.• Anna maksusitoumus lääkekäsittelijän lausunnon mukaisesti.

c. Henkilö on lääkeseurantaluettelossa, tarkista syy

• Tarkista, onko hakijalla tai hänen perheenjäsenellään Oiwassa ”Lääkeseuranta” -työ vireillä taiodottamassa (järjestelmä ei anna ilmoitusta Oiwa-työstä).

• Tee lääkekäsittelijälle kiireellinen lausuntopyyntö Oiwassa.• Lääkekäsittelijä selvittää lääkeostot lääkeostotiedoista ja antaa tarvittaessa lausunnossa

maksusitoumukseen tulevat rajaukset.– Tarvittaessa lääkekäsittelijä lähettää asiakkaalle lisäselvityspyynnön.– Maksusitoumus voidaan antaa lyhyemmäksi ajaksi kuin perustoimeentulotukipäätös tai

sen ulkopuolelle voidaan rajata tiettyjä lääkeaineryhmiä.• Anna maksusitoumus lääkekäsittelijän lausunnon mukaisesti

d. Henkilön vuosiomavastuu (lääkekatto) on ylittynyt

• Tarkista, täyttyvätkö perustoimeentulotuen myöntämisen edellytykset.– Kun vuosiomavastuu ylittyy, loppuvuoden ajan korvattavien valmisteiden omavastuu on

2,50 euroa. Se maksetaan jokaisesta lääkeostosta.

1. Maksusitoumus lääkekustannuksiinAsiakas saa perustoimeentulotukipäätöksessä tiedon, että hänelle on myönnetty maksusitoumuslääkekustannuksiin. Maksusitoumus on sähköinen. Apteekki saa tiedon maksusitoumuksestaKelan suorakorvaustietojen kyselypalvelun kautta. Asiakas voi asioida haluamassaanapteekissa, jos esimerkiksi annosjakelu- tai apteekkisopimusta ei ole tehty tietyn apteekinkanssa. Maksusitoumus näkyy apteekeissa päätöksen antamista seuraavana päivänä,myös viikonloppuna. Onni järjestelmässä kiireelliseksi merkityn päätöksen yhteydessä tietomaksusitoumuksesta siirtyy apteekkiin heti, kun päätös on annettu.

Apteekissa asiakkaan tulee esittää Kela-kortti tai lääkärin antama potilasohje. Toisen henkilönpuolesta asioitaessa tarvitaan Kela-kortti tai valtakirja maksusitoumuksen käyttämiseen.

Jos asiakas ei anna apteekissa lupaa tarkistaa tietojaan Kelan suorakorvaustietojenkyselypalvelusta, asiakkaalle ei voida antaa lääkeostoista Kela-korvausta. Tällöin apteekki eimyöskään voi laskuttaa lääkkeitä toimeentulotuesta. Asiakas maksaa lääkkeet kokonaan itse jahakee kulut toimeentulotukena toimittamalla Kelaan jälkikäteen selvitykset lääkekustannuksista(apteekin antama laskelma ja kuitti). Lue lisää Asiakkaan itse maksamat lääkekulut.

Jos asiakas on kotiutumassa sairaalasta ja tarvitaan kiireellisesti maksusitoumus lääkkeisiin, katsomenettely prosessikuvauksesta.

Kertakäyttöinen lääkemaksusitoumus

129


Asiakkaalle voidaan myöntää kertakäyttöinen lääkemaksusitoumus, jos asiakkaanperustoimeentulotukihakemus ratkaistaan kuukauden lopussa eikä asiakkaalla ole myöntöäseuraavalle kuukaudelle ja asiakas kertoo hakemuksessa tai yhteydenotossa, että hänellä on tarvelääkkeille.

Kertakäyttöisen lääkemaksusitoumuksen voimassaoloaikaa voidaan pidentää enintään 14vuorokautta myöntöjakson päättymispäivän yli. Näin varmistetaan, että asiakas ehtii käyttäähänelle myönnetyn maksusitoumuksen.

Jos asiakas on kuukausittain toimeentulotuen asiakas ja hänelle tehdään aina päätös kuukaudenlopussa, voidaan kertakäyttöinen lääkemaksusitoumus säännöllisesti myöntää päätöksenyhteydessä.

Lue lisää kertakäyttöisestä lääkemaksusitoumuksesta.

Mitä lääkkeitä apteekki voi toimittaa maksusitoumuksella

Maksusitoumuksella saa lääkkeitä, jotka on määrätty lääkemääräyksellä (reseptillä) sairaudenhoitoon. Maksusitoumuksella lääkekustannuksiin voidaan toimittaa lääkevalmisteita, joilla onvalmistekohtainen tuotenumero (Vnr-numero). Voit hakea tietoa Suomessa kaupan olevienlääkkeiden hinnoista ja korvattavuuksista sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteistaKelan lääkehausta muun muassa Vnr-numeroa käyttäen.

Apteekki voi toimittaa lääkemääräyksellä sairauden hoitoon määrätyt

• sairausvakuutuslain mukaan korvattavat lääkevalmisteet.• ei-korvattavat lääkevalmisteet, jos lääkevalmisteen hinta ei ylitä 200 euroa/lääkevalmiste.

Apteekin tulee vaihtaa määrätty lääkevalmiste halvempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen,jos lääkkeen määrääjä ei ole kieltänyt vaihtoa tai kyseessä on lääkkeen valtakunnallinensaatavuusongelma. Jos asiakas kieltää lääkevalmisteen vaihdon halvempaan valmisteeseen,asiakas maksaa itse vaihtokelpoisen lääkkeen tai viitehinnan ylittävän osuuden. Tällaista itsemaksettua osuutta ei hyväksytä menona perustoimeentulotuessa.

Asiakas voi saada apteekista korvattavia tai ei korvattavia lääkkeitä kerralla enintään 3 kuukaudenhoitoaikaa vastaavan lääkemäärän, ellei sitä ole erikseen maksusitoumuksessa rajattu. Jos yhdenkorvattavan pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on toimitushetkellä korkeampi kuin 1000 euroa, asiakas voi saada apteekista kuitenkin enintään 1 kuukauden hoitoaikaa vastaavamäärän. Lääkemäärä lasketaan lääkemääräyksen annostusohjeen perusteella.

Asiakas saa apteekista uuden lääke-erän vasta, kun kun edellistä erää vastaava hoitoaika onkulunut lähes loppuun.

Rajoitetusti peruskorvattavia, rajoitetusti erityiskorvattavia tai reseptimerkinnällisiä valmisteitavoidaan toimittaa apteekista maksusitoumuksella lääkekustannuksiin vain, jos asiakkaalle onmyönnetty korvausoikeus rajoitetusti korvattavaan lääkkeeseen tai lääkemääräyksessä onkorvauksen edellyttämä reseptimerkintä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, lääkkeen toimittaminenapteekista edellyttää Kelasta myönettyä rajattua maksusitoumusta.

Esimerkkejä:

• Enbrel-injektionestettä voi toimittaa vain, jos asiakkaalle on myönnetty korvausoikeusnumero313, 319 tai 281.

• Dificlir-lääkevalmiste on korvattava reseptimerkinnällä ”Vakava Clostridium difficile -infektio”tai ”Uusiutunut Clostridium difficile -infektio”.

Itsehoitolääkkeitä ja -valmisteita voidaan toimittaa maksusitoumuksella vain, jos valmisteet onmäärätty lääkemääräyksellä sairauden hoitoon ja valmisteilla on Vnr-numero.

130


https://easiointi.kela.fi/laakekys_app/LaakekysApplication?kieli=fi

http://www.kela.fi/reseptimerkinnat


Perusvoiteita voidaan toimittaa maksusitoumuksella, jos perusvoiteella on vahvistettukorvattavuus. Perusvoiteen korvattavuuden voit tarkistaa Kelan lääkehausta (www.kela.fi/laakehaku).

Apteekki voi toimittaa lääkemääräyksellä määrättyjä ehkäisyvalmisteita (e-pillerit, kuparikierukka),vaikka lääkemääräyksessä ei ole merkintää sairauden hoidosta.

Lisäksi apteekki voi toimittaa lääkemääräyksellä määrätyn apteekissa valmistetun, sairaudenhoitoon tarkoitetun lääkeseoksen.

Maksusitoumus kattaa lisäksi

• asiakkaan alkuomavastuun• lääkekohtaisen omavastuun, kun vuosiomavastuu on ylittynyt• annosjakeluasiakkaan ja apteekkisopimusasiakkaan maksettavaksi jäävät

annosjakelupalkkion kohtuulliset kustannukset• apteekkisopimusasiakkaille koituvat kohtuulliset pakkausmateriaalikustannukset• lääkkeen annosteluun liittyvät välttämättömät tarvikkeet• erityisluvallisen valmisteen erityislupamaksu, jos asiakkaalla on voimassa oleva Kelan

myöntämä Rajattu maksusitoumus potilaskohtaiseen erityislupavalmisteeseen.

Apteekista ei saa maksusitoumuksella

• rokotteita• nikotiinia sisältäviä tupakanvieroitukseen tarkoitettuja nikotiinivalmisteita (esim.

nikotiinivalmisteet, joita myydään myös muualla kuin apteekeissa)• laihdutusvalmisteita• yleisiä kauppatavaroita (esim. pesunesteet, kosmetiikka, laastarit).

Apteekki ei voi laskuttaa toimeentulotuesta

• palvelumaksua, jonka apteekki perii asiakkaalta lääkemääräyksen uusimisesta• laskelmia tai muita apteekin järjestelmästä asiakkaan pyynnöstä tulostettavien asiakirjojen

kustannuksia• lääkkeiden kotiinkuljetuksesta tai postituksesta aiheutuvia kustannuksia• verkkoapteekin toimituskuluja• laskutuslisää.

2. Rajattu maksusitoumusRajatussa maksusitoumuksessa määritellään erikseen valmiste tai valmisteet, joita apteekki voimaksusitoumuksella toimittaa. Rajaus voi tarkoittaa myös sitä, että apteekki voi saada oikeudentoimittaa sellaisia valmisteita, joita lääkekustannuksiin annettu maksusitoumus ei kata. Rajaus voitarkoittaa myös maksusitoumuksen rajaamista lyhyemmäksi ajaksi, esimerkiksi kertaostoon.

Jos asiakas tarvitsee valmistetta, joka ei kuulu normaalisti maksusitoumuksen piiriin, asiakkaantulee esittää Kelassa hakemuksensa liitteenä lääkemääräys ja lääkärin, erikoislääkärin tai muunterveydenhuollon ammattihenkilön antama lausunto lääkkeen tai valmisteen tarpeellisuudesta.

Tee Oiwassa lääkkeen tai valmisteen tarpeellisuudesta arvio- tai lausuntopyyntöasiantuntijalääkärille tai lääkekäsittelijälle. ”Maksusitoumus lääkekustannuksiin, Kelan sisäinenohje” –taulukon mukaisesti. Anna maksusitoumus lääkekäsittelijän arvion/lausunnon mukaisesti.

Esimerkkejä valmisteista ja lääkkeistä:

• lääkemääräyksellä määrätyt haavanhoitotuotteet (esim. palovamman tai säärihaavan hoitoontarkoitetut valmisteet)

131

http://www.kela.fi/laakehaku

http://www.kela.fi/laakehaku

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/organisaatiot/etuuspalvelujenlaki/toimeentuloturvaetuu/osaamiskeskuksentoi/Jaetut%20asiakirjat/Kelan%20sis%C3%A4inen%20taulukko_5.6.2018.xlsx&action=default



• lääkemääräyksellä määrätyt kliiniset ravintovalmisteet (asiakkaalla ei ole korvausoikeutta taivalmiste on ei-korvattava)

• erityislupavalmisteet (ei Vnr-numeroa)• ei-korvattava lääke, joka maksaa yli 200 euroa.

Apteekki saa tiedon maksusitoumuksen rajauksista suorakorvaustietojen kyselypalvelunlisätietokentässä tai paperisen maksusitoumuksen lisätiedoista.

Rajattu maksusitoumus: asiakas on lääkeseurannassa tai hänellä on KT-merkintä

Kelalla on velvollisuus seurata lääkekorvausten tarpeellisuutta. Lääkeostot katsotaantarpeelliseksi, kun lääkkeitä käytetään sairauden hoitoon lääkärin määräämän annostusohjeenmukaisesti. Kela voi rajoittaa asiakkaan oikeutta suorakorvaukseen (KT-merkintä). Ennen KT-merkinnän asettamista asiakkaalle on yleensä lähetetty useita lisäselvityspyyntöjä annostusohjeetylittävistä lääkeostoista ja lääkeostotiedot on myös ilmoitettu lääkkeet määränneille lääkäreille.

Jos perustoimeentulotuen hakijalla (tai päätökseen osallisena olevalla perheenjäsenellä) onKT-merkintä (korvaus toimistosta) tai hän on lääkeseurannassa (lääkeseuranta-luettelossatai Oiwassa on ”Lääkeseuranta” -työ), toimeentulotuen käsittelijä tekee Oiwaan kiireellisenlausuntopyynnön. Tarvittaessa lääkekäsittelijä tekee arvionpyynnön asiantuntijalääkärille. Annamaksusitoumus lääkekäsittelijän lausunnon mukaisesti.

Rajattu maksusitoumus voidaan antaa

• lyhyemmäksi ajaksi• kertaostoon• tiettyyn lääkkeeseen, lääkkeisiin tai lääkeaineryhmään

Rajatussa maksusitoumuksessa maksusitoumuksen ulkopuolelle voidaan rajata tietty lääkeaine tailääkeaineryhmä.

Lääkeseurannassa tai seurantaluettelossa oleva asiakas voi saada maksusitoumuksenlääkekustannuksiin ilman rajausta, jos lääkeostot ovat lääkärin määräämän annostusohjeenmukaisia.

Jos henkilöllä on KT-merkintä, hän ei saa lääkkeitä suorakorvattuna apteekista. Apteekkivoi laskuttaa KT-asiakkaalle myönnetyn maksusitoumuksen mukaisesti KT-asiakkaan kokolääkekustannukset toimeentulotuesta. Toimeentulotuen käsittelijä hakee sairausvakuutuslainmukaisen korvauksen Kelan sisäisessä laskutuksessa.

Jos rajattu maksusitoumus koskee esimerkiksi puolisoa, kirjoita toimeentulotukipäätökseen,että hänen osaltaan maksusitoumuksen sisältö on määritelty erikseen ja että hän saa asiastaerillisen kirjeen (kirje PCI04). Muut perheenjäsenet saavat maksusitoumuksen lääkekustannuksiin.Hakemuksen kiireellisyys arvioidaan kuitenkin viimekädessä Kelassa.

Kiireellinen maksusitoumus

Kiireellisissä tapauksissa asiakkaalle voidaan antaa kertakäyttöinen maksusitoumus. Senmyöntäminen edellyttää asiakkaan erillistä yhteydenottoa Kelaan. Asiakkaan tulee perustellakiireellisyys (esim. akuuttiin sairauteen välttämätön lääke tai lapsen lääkehoidon turvaaminen).

Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella.Arvioi yhdessä lääkekäsittelijän kanssa lääkkeiden tai valmisteiden tarpeellisuus tai rajatunmaksusitoumuksen lääkemäärä.

3. Paperinen maksusitoumusPaperinen maksusitoumus annetaan seuraavissa tilanteissa:

132


• Asiakkaalla ei ole suomalaista henkilötunnusta.– Asiakas toimittaa maksusitoumuksen valitsemaansa apteekkiin, ja maksusitoumus jää

sinne. Asiakkaan tulee asioida samassa apteekissa maksusitoumuksen voimassaoloajan.Katso myös Turvapaikanhakijat.

• Lääkkeellistä happea varten– Asiakas toimittaa maksusitoumuksen lääkkeellisen hapen toimittajalle.

• Poikkeuksellisissa järjestelmähäiriötilanteissa

Maksusitoumuksen muuttaminen jälkikäteen tai maksusitoumuksenlakkauttaminen

Jos maksusitoumuksen sisältö muuttuu kesken myöntöjakson, voimassa oleva maksusitoumuslakkautetaan ja uusi maksusitoumus myönnetään uusin ehdoin. Rajatusta maksusitoumuksestavoidaan rajata pois tietty lääke. Rajatulla maksusitoumuksella voidaan antaa lupa toimittaasellainen lääke tai valmiste, jota maksusitoumuksella lääkekustannuksiin ei normaalisti voidatoimittaa.

Ns. positiivisen rajatun maksusitoumuksen myöntämisen ja vanhan maksusitoumuksenlakkauttamisen yhteydessä asiakasta ei ole kuitenkaan tarpeen kuulla erikseen. Asiakas saanäissä tilanteissa kaiken sen, mitä asiakas olisi saanut aiemminkin. Lisäksi apteekki voi toimittaaasiakkaalle rajatussa maksusitoumuksessa yksilöidyn valmisteen, jota maksusitoumuksellalääkekustannuksiin ei olisi voinut muutoin asiakkaalle toimittaa.

Lääkekustannuksiin myönnetyn maksusitoumuksen lakkauttamista joudutaan arvioimaanhavaituissa liika- ja väärinkäytöstilanteissa esimerkiksi jos asiakkaalle on myönnetty pitkäaikainentoimeentulotukipäätös. Tällöin asiakkaalle voidaan myöntää tilalle rajattu maksusitoumus, jollaasiakas saa muut tarvitsemansa lääkkeet. Asiakas tulee kuitenkin kuulla maksusitoumuksenlakkauttamisesta ja rajatun maksusitoumuksen myöntämisestä tilalle ennen kuin jo myönnettymaksusitoumus lakkautetaan. Tämä voi tapahtua puhelimitse tai viestipalvelun kautta. Asiakastavoidaan kuulla myös kirjeitse, jolloin asiakkaalle lähetetään kuulemiskirje kahden viikonmääräajalla. Vasta tämän jälkeen asiakkaan maksusitoumus lääkekustannuksiin voidaanlakkauttaa, mikäli asiakas ei ole esittänyt kuulemisessa seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioidaasiaa toisin. Asiakkaalle annetaan asiasta uusi valituskelpoinen perustoimeentulotukipäätösja asiakasta on hyvä informoida myös puhelimitse maksusitoumuksen sisällön muuttumisesta.Maksusitoumus voidaan näissä tilanteissa lakkauttaa missä tahansa vaiheessa kuukautta.

Maksusitoumus tulee lakkauttaa, jos asiakkaan oikeus perustoimeentulotukeen päättyy.Kun sähköisen maksusitoumuksen voimassaolo päättyy, apteekki saa tiedon siitä Kelansuorakorvaustietojen kyselypalvelusta. Tieto näkyy 4 viikon ajan maksusitoumuksenpäättymisestä. Päättyneestä maksusitoumuksesta näytetään vain päättymispäivämäärä. Josmaksusitoumuksen voimassaolo päättyy esimerkiksi tarkistamisen vuoksi (uusia tuloja, joidenvuoksi ei enää ole oikeutta toimeentulotukeen), asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen kuulemisenyhteydessä maksusitoumuksen päättymisestä . Erillistä ilmoitusta ei tarvita, jos kyse ei oleasiakkaan näkökulmasta yllättävästä tilanteesta (esim. toimeentulotukipäätöksen voimassaolopäättyy alkuperäisen päätöksen mukaisesti).

1.8.9.4.10. Lääkkeellinen happiAsiakas voi hakea toimeentulotukihakemuksessa maksusitoumusta lääkkeelliseenhappeen tai hän voi toimittaa hakemuksen liitteenä happilaskun. Asiakkaan tulee esittäätoimeentulotukihakemuksessa lääkkeellisen hapen kustannukset ja toimittaa liitteenä kopiolääkemääräyksestä Kelaan, jos sitä ei ole jo aiemmin toimitettu.

133


Jos asiakas on oikeutettu perustoimeentulotukeen, anna hänelle paperinen maksusitoumuslääkkeelliseen happeen. Asiakas toimittaa maksusitoumuksen hapen toimittajalle (AGA Oy taiWoikoski).

Lääkkeellisen hapen korvauskäsittely on Kelassa keskitetty Läntiseen vakuutuspiiriin. Hapentoimittaja lähettää happilaskun ja kopion maksusitoumuksesta Kelan Eteläiseen vakuutuspiiriin, PL10, 00056 KELA.

Kela maksaa maksusitoumuslaskun suoraan hapen toimittajalle. Sairausvakuutuslain mukainenkorvaus maksetaan sisäisessä laskutuksessa erikseen toimeentulotukietuuteen Kelassa.

Jos asiakas toimittaa toimeentulotukihakemuksen yhteydessä maksamattoman happilaskun,johon hän hakee toimeentulotukea, maksu suoritetaan asiakkaan suostumuksella hapentoimittajalle. Sairausvakuutuslainmukainen korvaus maksetaan sisäisessä laskutuksessa erikseentoimeentulotukietuuteen Kelassa.

Lue lisää lääkkeellisen hapen prosessikuvauksesta.

1.8.9.4.11. Asiakkaan itse maksamat lääkekulutAsiakas voi esittää toimeentulotulohakemuksessa menoinaan lääkekuluja tai hakeatoimeentulotukea myös itse maksamiinsa lääkekuluihin. Lääkemenojen huomioimisessa päteesamat periaatteet kuin myönnettäessä maksusitoumusta lääkkeisiin.

Tarkista ja huomioi seuraavat asiat hakemuksen käsittelyssä:

• Kohdistuvatko lääkekustannukset ajanjaksoon, jona asiakas on oikeutettuperustoimeentulotukeen?

• Onko asiakkaalle myönnetty rajattu maksusitoumus?• Selvitä lääkkeen korvattavuus lääkehausta.

– Jos lääke on korvattava ja asiakas ei ole saanut suorakorvausta apteekissa, pyydäasiakasta hakemaan ensin sairausvakuutuslain mukainen korvaus (hakemuslomake SV178). Toimi prosessin ”Lääkekorvaus asiakkaalle” mukaisesti

– Hakemuksen liitteenä tulee olla korvattavasta lääkkeestä• apteekin antama kassakuitti• apteekin antama laskelma lääkeostosta, jos kyseessä on ei-korvattava osto ja

lääkkeestä ei ole saatu suorakorvausta apteekissa• Hakemuksen liitteeksi riittää ei-korvattavan lääkkeen tai valmisteen osalta potilasohje ja

apteekin antama kassakuitti.• Selvitä asiakkaan aiemmat lääkeostot ja selvitä tarvittaessa lääkekäsittelijältä niiden riittävyys

annostusohjeen mukaisessa käytössä.• Jos lääke on rajoitetusti peruskorvattava tai rajoitetusti erityiskorvattava eikä asiakkaalle ole

myönnetty korvausoikeutta kyseiseen lääkkeeseen tai sairauteen, ohjaa häntä tarvittaessahakemaan korvausoikeutta Kelasta. Hakemiseen tarvitaan B-lääkärinlausunto.

• Jos lääke on korvattava vain lääkemääräykseen tehdyn reseptimerkinnän perusteella, pyydäasiakasta tarvittaessa toimittamaan hoitavan lääkärin selvitys lääkkeen tarpeellisuudesta.

• Jos lääke on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja kyseisen ei-korvattavan lääkkeenhinta on yli 200 euroa, pyydä asiakasta toimittamaan lääkärin tai muun terveydenhuollonammattihenkilön antama selvitys lääkkeen tai valmisteen tarpeellisuudesta.

• Jos apteekin laskussa on laskutuslisä, sitä ei huomioida menona.

Tee tarvittaessa Oiwassa arvio- tai lausuntopyyntö asiantuntijalääkärille tai lääkekäsittelijälle"Maksusitoumus lääkekustannuksiin, Kelan sisäinen ohje” –taulukon mukaisesti lääkkeen taivalmisteen tarpeellisuudesta tai korvausoikeuden hakemisesta.

134

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Kommentit_Tarkennukset%20Happiprosessi_luonnos0.4.docx&action=default

https://easiointi.kela.fi/laakekys_app/LaakekysApplication?kieli=fi



1.8.9.4.12. Lääkekäsittelijä ilmoittaa toimeentulotukeenasiakkaan vuosiomavastuun (lääkekaton) ylittymisestä(kesken)

Lääkekäsittelijä tarkistaa Lääkkeiden kattokorvaukset -käsittelyjärjestelmästä ”Katto täyttynyt /kirjettä ei lähetetty” -listan. Jos omavastuu on maksettu Kelan perustoimeentulotuesta, ilmoitetaanlääkekaton ylittymisestä toimeentulotuki -etuuteen. Lue lisää Vuosiomavastuun ylittyminen –ilmoitus totuun.

1.8.9.5. Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- jailtapäivätoiminnanmenot

Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot otetaan huomioonmuina perusmenoina. Toimeentulotuki on kuitenkin viimesijainen keino selviytyä tällaisistamaksuista. Kunnallisiin palveluihin toimeentulotukea hakeva asiakas tulee ohjata välittömästihakemaan kunnasta maksun alennusta tai vapautusta maksusta. Kustannukset voidaan hyväksyäsellaisinaan hakemiskuukauden ja enintään sitä seuraavan kuukauden ajalta, hakemisajankohdanmukaan. Maksuasian vireilläolosta tai kunnan päätöksestä tulee liittää selvitys seuraavaanhakemukseen. Asiakasta tulee ohjeistaa asiasta jo ensimmäisessä päätöksessä. Kun asiakason toimittanut kunnan päätöksen, menot huomioidaan sen mukaisina. Jos asiakas on hakenutmaksun alentamista tai maksusta vapautusta jo ennen toimeentulotukiasiakkuutta, hakemukseentulee liittää kunnan päätös asiasta.

Jos asiakas ei kirjallisesta ohjauksesta huolimatta hae vapautusta tai alennusta maksuihinsa,maksuja ei jatkossa huomioida perustoimeentulotuessa menoina. Menon huomioimatta jättäminenei kuitenkaan saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista toimeentuloaeikä se saa olla kohtuutonta.

Jos meno jätetään huomioimatta, sitä vastaavaa tuloakaan ei huomioida. Edellä mainittu koskeemyös yksityistä päivähoitoa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, jos kunta järjestäätoiminnan.

Yksityinen päivähoitoKoska asiakasmaksujen alentaminen tai niistä vapauttaminen on mahdollista vainkunnallisissa palveluissa, yksityisestä päivähoidosta aiheutuneet kustannukset huomioidaanvain poikkeustilanteessa ja erityisin perustein. Yksityisen päivähoidon maksujen osaltatoimeentulotukea hakeva asiakas tulee ensisijaisesti ohjata hakemaan kunnan järjestämääpäivähoitopaikkaa sekä mahdollista maksun alennusta tai siitä luopumista. Yksityisen hoidonkustannukset voidaan hyväksyä tältä osin hakemiskuukauden sekä enintään sitä seuraavankuukauden ajalta täysimääräisinä ilman asiakkaan toimittamaa selvitystä siitä, että kyseiset asiaton laitettu vireille. Tämän jälkeen tuki voidaan myöntää tarvittaessa vielä kolmen kuukaudenajan, kunnes siirto kunnalliseen hoitoon on mahdollista. Asiakasta tulee ohjeistaa asiastapäätöksen yhteydessä etukäteen kirjallisesti. Asiakkaan tulee toimittaa kunnan päätös kunnallistahoitopaikkaa ja –maksua koskevassa asiassa, minkä jälkeen menot huomioidaan tämänpäätöksen mukaisina.

Jos asiakas ei kirjallisesta ohjauksesta huolimatta hae kunnan järjestämää päivähoitoa lapselleen,maksuja ei yleensä huomioida perustoimeentulotuen laskelmalla menoina. Tällöin tuloina eihuomioida lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaista tukea. Asiakkaalla

135


saattaa tulojen alentuessa tulla oikeus myös yksityisen hoidon tuen hoitolisään. Lisäksi kunnallasaattaa olla tarjolla jotakin muuta taloudellista tukea yksityisen hoidon käyttämiseen, esim.yksityisen hoidon kunnallinen lisä (esim. Hollola) tai palveluseteli (esim. Jyväskylä).

Yksityisen päivähoidon maksu voidaan kuitenkin ottaa perheen erityisten tarpeiden taiolosuhteiden vuoksi perustoimeentulotuessa huomioon myös pidempiaikaisesti. Tällainen voiesimerkiksi olla tilanne, jossa pitkäaikaisen hoitosuhteen jatkuminen on saadun selvityksenperusteella lapsen edun mukaista tai jossa toimeentulotuen tarve arvioidaan lyhytaikaiseksi.Pidempiaikaiseen huomioimiseen voivat vaikuttaa myös kielisyyt (suomi, ruotsi, saame) tailapsen erityistarpeet, jos vastaavaa hoitoa ei ole saatavissa kunnan järjestämänä. Tarvittaessaasiakkaan tulee toimittaa esimerkiksi asiantuntijan selvitys perusteista, joiden vuoksi lapsenyksityinen päivähoito on välttämätöntä. Yksityisen hoidon kustannukset voidaan hyväksyähakemiskuukauden sekä enintään sitä seuraavan kuukauden ajalta täysimääräisinä ilmanasiakkaan toimittamaa edellä mainittua selvitystä. Kun asiakas on toimittanut selvityksen ja sitävoidaan pitää hyväksyttävänä, päivähoidon maksu voidaan edelleen hyväksyä menoksi. Asiakastatulee ohjeistaa asiasta päätöksessä.

Tällöin tulona huomioidaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainentuki, jos se maksetaan hakijalle itselleen.

Jos hakija ei kehotuksesta huolimatta hae lasta kunnalliseen päivähoitoon eikä erityisiä tarpeitatai olosuhteita ole, päivähoitomenoja ei huomioida toimeentulotuessa kahden ensimmäisenkuukauden jälkeen

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaKoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot huomioidaan menoina vain 1.- ja 2.-luokkalaisilla.Asiakas ohjataan kunnan palveluiden piiriin ja hakemaan maksun alentamista tai poistoa, kutenlasten päivähoitomenojenkin kohdalla. Yksityisen aamu- tai iltapäivätoimintaan sovelletaan samojasääntöjä kuin päivähoitoon. Jos saadusta selvityksestä kuitenkin ilmenee, ettei kunta esimerkiksijärjestä kyseistä toimintaa, myös yksityisen toimijan järjestämänä toiminnasta aiheutunut menovoidaan poikkeuksellisesti huomioida.

1.8.9.6. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menotAlle 18-vuotiaan oikeus tavata vanhempaansa turvataan viime kädessä myöntämällä siihenperustoimeentulotukea. Tukea tapaamisiin myönnetään Suomessa asuvalle etävanhemmalleenintään sen mukaan, mitä tapaamisista on vanhempien kesken kunnan sosiaalihuollostavastaavan toimielimen vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty.

Lyhyempien tapaamisten kulujen lisäksi huomioitaviksi tulevat myös esimerkiksi loma-aikoinatapahtuvasta lapsen luonapidosta aiheutuvat menot.

Tapaamismenoja voivat olla lapsen ravintomenojen osuus perusosasta eli ruokarahatapaamispäiviltä ja matkoista aiheutuvat menot, jotka yleensä huomioidaan edullisimmanmatkustustavan mukaan. Matkustustavassa on otettava huomioon lapsen ikä- ja kehitystaso.Valittaessa matkustustapaa (bussi, juna, lentokone) tulee arvioida sitä, millä matkustustavallamatkustaminen ei muodostu lapselle kohtuuttoman raskaaksi ja siten vaaranna tapaamisoikeudentoteutumista. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä ja kehitystaso, matka-aikaja kokonaisrasitus. Jos hakija esittää lasten tapaamisesta aiheutuneita kustannuksia päätöksenantamisen jälkeen, tarkistetaan hakijan perustoimeentulotukipäätös ja lisätään menot laskelmalle.Menoja ei käsitellä käsittelyntyypillä Lasku.

136


Sopimuksen ylittäviä tapaamiskuluja ei perustoimeentulotuessa huomioida, mutta niihin voi hakeakunnalta täydentävää toimeentulotukea. Lapsena pidetään alle 18-vuotiasta. Täysi-ikäisen lapsentapaamisesta aiheutuviin kuluihin ei myönnetä perustoimeentulotukea.

Lähivanhemmalle ei huomioida kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että lapsi tapaaetävanhempaansa.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamasopimus tai tuomioistuimen päätös. Lastensuojelun asiakassuunnitelman mukaisia lapsentapaamiskuluja ei huomioida perustoimeentulotuessa.

Tapaamisten toteutumisesta ei tarvita erillistä selvitystä, jos lapsi tapaa vanhempaansasäännöllisinä tapaamisaikoina eikä ole muuta syytä epäillä tapaamisten toteutumista. Tapaamistentoteutumisesta on esitettävä lähivanhemman allekirjoittama selvitys esimerkiksi jos ei ole sovittusäännöllisiä tapaamispäiviä, lapsi tapaa vanhempaansa useita kertoja viikossa, tapaamisestaaiheutuvat kulut ovat huomattavan korkeat tai on syytä epäillä tapaamisten toteutumista.

Lapsen tapaamisesta maksettava perusosa tai ruokaraha lapsestaToimeentulotukea saavalle elatusvelvolliselle myönnetään tapaamispäiville lapsen iän mukainenravintomenojen osuus perusosasta eli ruokaraha (49 % perusosan määrästä). Se huomioidaankullekin lapselle erikseen jokaista päivää kohti, esimerkiksi perjantaista maanantaiaamuun (4päivää). Elatusvelvolliselle myönnettyä lapsen ruokarahaa ei vähennetä toimeentulotukea saavanlähihuoltajan laskelmasta.

• Ruokaraha on 49 % päiväkohtaisesta perusosasta eli perusosasta jaettuna 30:lla.• Asiakas voi hakea ruokarahaa etukäteen sopimuksen mukaisten päivien määrältä.

Hakeminen on mahdollista myös jälkikäteen sen jälkeen, kun lapsi on ollut käymässä taikun vanhempi on ollut lastaan tapaamassa. Myös jälkimmäisessä tapauksessa noudatetaansopimuksen mukaisia päivien lukumääriä.

Jos lapsen tapaamisesta on kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamallasopimuksella sovittu, tuomioistuimen päätöksellä määrätty tai vanhempien kesken sovittu,että lapsi on puolet ajasta toisen vanhemman luona ja puolet ajasta toisen luona, perusosajaetaan vanhempien kesken, jolloin tapaamispäiviltä ei ruokarahaa tai perusosaa tule erikseenmaksettavaksi. Lue lisää lasten perusosista.

MatkakustannuksetLapsen tapaamisten matkakustannuksia voidaan ottaa etävanhemman menona huomioon, jostapaamisesta on kunnan toimielimen vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös.

Edellä mainittu sopimus tarvitaan aina, jotta tapaamiskuluja voidaan huomioida. Siinä eikuitenkaan välttämättä ole sovittu tapaamisten matkakustannuksista, vaan matkakustannustenjakamisesta voi olla erillinen vanhempien keskinäinen sopimus tai siitä on sovittuelatussopimuksessa. On myös voitu sopia, että lähivanhempi huolehtii lapsen tapaamisenmatkakuluista. Lähivanhemman kustannuksia ei huomioida perustoimeentulotuen menoina.

Matkakustannukset huomioidaan edullisimman kulkuneuvon mukaan. Jos lapsi on alle 12-vuotiastai jos lapsen kehitystaso ja kyky suoriutua matkasta itsenäisesti sitä vaativat, myös saattajantarpeelliset kulut voidaan harkinnalla maksaa. Arvioidessa, onko saattajan matkat tarpeellistamaksaa, on huomioitava mm. lapsen ikä, matkan pituus ja käytettävä kulkuneuvo. Saattajana voitoimia huoltaja tai huoltajan hyväksymä henkilö. Saattajasta aiheutuvat kustannukset maksetaanetävanhemmalle, koska toimeentulotukilain mukaan lapsen tapaamismenoja voidaan korvatamuina perusmenoina lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle.

137


Valittaessa matkustustapaa (bussi, juna, lentokone) tulee arvioida sitä, millä matkustustavallamatkustaminen ei muodostu lapselle kohtuuttoman raskaaksi ja siten vaaranna tapaamisoikeudentoteutumista. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä ja kehitystaso, matka-aikaja kokonaisrasitus.

Mikäli matkakustannukset tulevat huomioitavaksi oman auton käytön mukaisina, kustannustenmäärä on 0,20 e/km.

Lentokoneen käyttö tapaamismatkalla voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun toinenvanhemmista asuu Helsingissa ja toinen Rovaniemellä. Tällöin etävanhemmalle voidaan myöntäämaksusitoumus lentolippuihin. Matkustustavan lisäksi on kuitenkin harkittava myös tapaamistentiheys, esimerkiksi kesäloma- ja talvilomamatkat.

Tapaamisen matkakustannuksista ei tarvita kulutositteita silloin, kun asiakkaalle myönnetäänmaksusitoumus. Lisäksi Kela voi tilata VR:n lipun tai lentolipun asiakkaan puolesta. Lisätietoaprosessiohjeesta. Muissa tapauksissa matkakustannuksista tulee aina esittää tosite kutenjunalippu tai bensakuitti.

Jos kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimenpäätöstä ei ole, ohjaa hakija hakemaan kunnasta täydentävää toimeentulotukea lapsentapaamisesta aiheutuviin menoihin. Myös silloin, jos lapsi on yli 18-vuotias ja tarvitsee erityistähuolenpitoa esimerkiksi kehitysvammaisuuden vuoksi, kunta voi myöntää joko ehkäisevää taitäydentävää toimeentulotukea.

1.8.9.7. Välttämättömän henkilötodistuksen,oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot

Henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankkimisesta aiheutuvat menothuomioidaan perustoimeentulotuessa, jos ne ovat asiakkaalle tai hänen perheenjäsenelleenvälttämättömiä. Jos asiakkaalla on voimassa oleva passi, ei henkilökorttia katsotavälttämättömäksi, mutta jos asiakas ei saa ulkomaan passilla esim. pankkitiliä avattua, voidaanhänelle myöntää toimeentulotukea henkilökorttiin.

Kuvallisen henkilötodistuksen, kuten esimerkiksi henkilökortin tai passin, hankkiminen voidaanyleensä kattaa perustoimeentuella muutaman vuoden välein. Oleskelulupakortin hankintamenohuomioidaan sen voimassaoloajan mukaan. Poikkeuksellisesti em. asiakirjan hankinta voidaanselvityksen perusteella joutua huomioimaan useamminkin, jos asiakirja esimerkiksi ryöstetääntai se katoaa. Ryöstöstä tai katoamisesta tulee aina tehdä rikosilmoitus poliisille. Asiakkaanoma selvitys tehdystä rikosilmoituksesta tai kopio itse ilmoituksesta tarvitaan kustannustenhuomioimiseksi.

Käytännössä kulut muodostuvat hakemusmaksusta, passikuvasta ja mahdollisista matkakuluista.Myös passin hankkimiseen tarvittavat valokuvat, liitteet ja esimerkiksi viranomaisen perimähakemusmaksu katetaan perustoimeentulotuella.

Passi tai vaihtoehtoisesti kuvallinen henkilökortti katsotaan asiakkaalle tai hänenperheenjäsenelleen välttämättömäksi erilaisissa asiointitilanteissa, koska mm.perustoimeentulotuki maksetaan pankkiin, jossa henkilöllisyys on todistettava. Passinhankkiminen aikuisella on edullisempaa kuin henkilökortin, alaikäisellä henkilökortti onedullisempi. Pelkästään ulkomaille matkustusta varten sen hankkimiskuluja ei kuitenkaan katetaperustoimeentulotuella. Kansalaisuushakemukseen tai ensimmäisen oleskeluluvan hankintaanei myönnetä perustoimeentulotukea. Poikkeuksena on Suomessa vastasyntynyt lapsi, jollevoidaan myöntää toimeentulotukea ensimmäisen oleskeluluvan hankintaan. Kyseessä on

138


pakollinen kustannus. Lapsen perheen tulee täyttää vakinaisen oleskelun kriiteerit. Ensimmäinenoleskelulupa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Ulkomaalaisilta, joilta edellytetään voimassa olevaa kotimaan passia, hyväksytään ensimmäisenpassin hakumatkasta aiheutuneet kulut sekä muut välttämättömät asiakirjan hankkimiskulut.Jos passia ei ole mahdollista hankkia Suomesta, se täytyy hankkia lähimmästä konsulaatistatai suurlähetystöstä. Passin jatkohakemuksiin riittää yleensä pelkät dokumentit, eikä ulkomailletarvitse matkustaa. Asiakkaan tulee tällaisissa tapauksissa esittää selvitys matkakuluista ja menonvälttämättömyydestä.

Hankkimiseen liittyviä majoituskustannuksia ei huomioida.

Matkakulut lähialueen asiointipaikkaan sisältyvät perusosaan. Matkakustannuksia huomioidaanyleensä vain, jos ne ylittävät paikallisten matkojen tason (esim. pääkaupunkiseudulla seutulippu n.5 e). Siten esimerkiksi mahdolliset kotimaan kaukoliikenteen välttämättömät matkakulut voidaanhuomioida edullisimman matkustustavan mukaan.

Kotimaassa syntyviin asiakirjojen hankintakuluihin voidaan antaa maksusitoumus, tai kulutvoidaan korvata kuitteja vastaan. Ulkomaan hankintakulujen osalta menot voidaan huomioidakuitteja vastaan edullisimman matkustustavan mukaan tai esimerkiksi asiakkaan tekemienmatkavarausten perusteella.

Matkakustannuksista ei tarvita kulutositteita silloin, kun asiakkaalle myönnetään maksusitoumus.Lisäksi Kela voi tilata VR:n lipun tai lentolipun asiakkaan puolesta.

Matkojen maksamisessa käytetään yleensä maksusitoumusta, mutta jos hakija on jo tehnytmatkan ja maksanut matkakustannukset itse, menoksi hyväksytään matkakustannuksetedullisimman kulkuneuvon mukaan. Matkakustannuksista tulee esittää tositteet.

Esimerkki

Isaias tarvitsee välttämättä uuden passin. Lähin konsulaatti sijaitsee Ruotsissa. KunIsaias kysyy passin hankinnasta, ohjaa häntä sopimaan etukäteen aika konsulaattiinpassiasian hoitamiseksi. Hänen matkakuluinaan huomioidaan matkat Suomessa sekälaivamatka Ruotsiin edullisimman matkustustavan mukaan.

Lue lisää maksusitoumuksen antamisesta Henkilöasiakirjat –prosessikuvauksesta.

1.8.9.8. Opiskeluun liittyvät erityiset menotOpiskelijoiden terveydenhuoltomaksut ovat julkista terveydenhoitoa ja otetaan menoina huomioon.Yliopistojen jäsenmaksuihin sisältyy terveydenhoitomaksu, jonka osuus otetaan myös menonahuomioon.

Toisen asteen ensimmäisestä tutkinnosta aiheutuvia erityisiä menoja voi olla mahdollista kattaatäydentävällä toimeentulotuella. Opiskelukustannukset, kuten lukukausimaksut, pääsykoe- jaylioppilaskirjoitusmaksut sekä opiskeluvälineet, kuuluvat täydentävän toimeentulotuen piiriin, jonkakäsittelee kunta. Kun hakija esittää opiskeluun liittyviä kustannuksia, ratkaise perustoimeentulotukija toimita hakemus kuntaan, jos asiakas sitä pyytää.

1.8.9.9. Menot, joita ei huomioida

139



https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi_Junalipun%20tilaaminen.doc&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Prosessi_Lentolipun%20tilaaminen.docx&action=default


Elatussopimuksen mukainen elatusapuLapsesta maksettava elatussopimuksen mukainen elatusapu ei ole perustoimeentulotuen piiriinkuuluva meno.

Elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai hänenelatuskykynsä on todettu riittämättömäksi

Jos toimeentulotukea hakeva lähivanhempi huolehtii lapsesta, jonka elatuksen elatusvelvollinenetävanhempi laiminlyö, ohjaa hänet hakemaan elatustukea. Jos toimeentulotukea hakeva lapsi onitsenäisesti asuva 15- vuotta täyttänyt, hän voi hakea elatustukea maksettavaksi itselleen.

Elatuskyvyn muutosKun elatusvelvollisen asiakkaan elatuskyky ei vastaa enää vahvistetun elatusavun määrää, kerroasiakkaalle mahdollisuudesta neuvotella lähihuoltajan kanssa elatussopimuksen tarkistamisestakunnan lastenvalvojan luona. Asiakas ohjataan aina ensisijaisesti lastenvalvojan luo, joka voivahvistaa elatusavun, jos vanhemmat ovat yksimielisiä asiassa. Erimielisen vanhempien osaltakäräjäoikeus päättää elatusavun muutoksesta.

Lue lisää työmarkkinatuen lapsikorotuksen huomioimisesta tulona kohta.

Korvaus muusta järjestelmästä tai etuudestaKoska toimeentulotuki on viimesijainen etuus, ei sellaisia menoja, joista korvaus saadaanmuista järjestelmistä tai muusta etuudesta, huomioida toimeentulotuessa menona. Jos hakijasaa esimerkiksi Kelasta terveydenhoitomatkasta sv-korvauksen, vain asiakkaalle jääväomavastuu huomioidaan toimeentulotuessa menona. Työpaikkakassat maksavat jäsenilleensairausvakuutuslain mukaisten etuuksien lisäksi myös omien sääntöjensä mukaisia etuuksia, jotkaliittyvät yleensä terveydenhuoltoon, esim. silmälaseja, lääkekustannuksia tai hammashoitoa.

1.8.10. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menotTäydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä huolehtii kunta. Täydentäväätoimeentulotukea voidaan myöntää henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteistajohtuviin, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksikatsottuihin menoihin. Kunta voi myöntää myös ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensäperusteiden mukaan henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisenedistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen riippuvuuden ehkäisemiseksi. Lähtökohtaisestikunnalla on erittäin laaja harkintamahdollisuus sen suhteen, mihin menoihin se myöntäätäydentävää ja ehkäisevää tukea.

Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi sellaisiin menoihin, jotka ovat vaintäydentävällä toimeentulotuella katettavia. Niitä koskevat hakemukset siirretään kuntaan.

Tällaisia menoja voivat olla:

• lapsen määrältään suurempi harrastemaksu• lastenvaunut ja -rattaat• hautajaiskulut• lapsen opiskelukustannukset• huonekalut ja kodinkoneet

140


Poikkeuksena edellä olevasta kuntaan siirretään asiakkaan pyynnöstä kuitenkin ainaasiakas- ja palvelumaksut, joita ei voida huomioida perustoimeentulotuessa, kuten ateria- jasiivouspalvelumaksut. Katso myös kohta Kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avo- jalaitospalvelut.

Hakijalla saattaa olla myös sellaisia menoja (TotuL 7 a § ja 7 b §), jotka kuuluvatperustoimeentulotuella katettaviin menoihin mutta jotka henkilön tai perheen erityisen tilanteenvuoksi ovat niin suuria, ettei laskennallisesti määräytyvä perusosa riitä kattamaan niitä.

Tällaisia ovat esimerkiksi:

• vaatetusmenot raskausajalta• romanivaatteet• sairaudesta tai ruoka-aineyliherkkyydestä johtuvat tavanomaista suuremmat ravintokulut• suuret asumiskustannukset.

Viimeksi mainittujen kustannusten osalta hakemusta ei siirretä kuntaan, vaan asiakasta ohjataanhakemaan täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta.

Katso myös kohta Kuntaan kuuluva hakemus

1.8.10.1. HautajaiskulutKunnat vaativat perustoimeentulotuen ratkaisemista ennen hautausavustusten käsittelyä. Senvuoksi niitä koskevat perustoimeentulotuen hakemukset tulee käsitellä mahdollisimman nopeasti,jotta hautausavustuksen käsittely kunnassa ei viivästy Kelasta johtuen.

Jos kuollut henkilö oli perustoimeentulotuen saajana jo ennen kuolemaansa ja hänelläon voimassa oleva päätös perustoimeentulotuesta, toimitetaan Kelaan saapuvahautausavustushakemus suoraan kuntaan kaikkine liitteineen. Päätös ja erääntyvät laskutlähetetään kuolinpesälle joko kuolinpesän hoitajan osoitteella tai mikäli se ei ole tiedossa,vainajan kotiosoitteella. Kuolleen henkilön perustoimeentulotuki lakkautetaan seuraavastamaksamattomasta erästä alkaen. Kuolleen henkilön maksusitoumuksest lakkautetaankuoleman jälkeiseen päivään. Jos kuollut henkilö on perheellinnen ja perheelle on myönnettyperustoimeentulotuki, tarkistetaan perheen päätös ja poistetaan kuolleen henkilön henkilökohtaisetmenot (esim. terveydenhuoltomenot) kuolinkuukauden laskelmalta. Kuolleen henkilönmaksusitoumuksen lakkautetaan kuoleman jälkeiseen päivään.

Jos kuolleella henkilöllä tai perheellä ei ollut kuolinkuukaudelta päätöstä perustoimeentulotuesta,tulee perustoimeentulotuki ratkaista takautuvasti. Hakemuksen ratkaisua varten tulee tarkankuolinpäivän olla tiedossa. Hakemuksen voi jättää vainajan omainen, kuolinpesän hoitaja taisosiaalitoimen työntekijä. Jos vainaja oli avio- tai avoliitossa, hakijana voi olla vainajan puoliso.Hakemus voidaan ratkaista ennen kuolintiedon päivittymistä väestötietojärjestelmään, mikäli tietoon saatu esimerkiksi lesken yhteydenoton myötä.

Hakemus jätetään vainajan nimellä, jos hän oli yksinasuva. Mikäli yksinasuvalla ei ole ollut ennenkuolemaansa myöntöä perustoimeentulotuesta, tehdään järjestelmässä poikkeuksellinen hylkysyyllä Muu. Tämän jälkeen viedään tulot, menot ja varat ohjeen mukaisesti laskelmalle. Laskelmamuodostuu Kelmuun sosiaalityöntekijöiden nähtäväksi, mutta ei päätökselle, joka kuolinpesälleannetaan. Yksinasuneen henkilön kuolinpesälle ei saa lähteä maksettavaa toimeentulotukea.Hakemus toimitetaan kuntaan kaikkine liitteineen.

Hakemus ratkaistaan ja laskelma tehdään siltä kuukaudelta, jona vainaja on menehtynytriippumatta siitä, mikä hakuaika hakemukselle ilmoitetaan.

141


Esimerkki

Kuolinpesän hoitaja hakee hautausavustusta ja on ilmoittanut perustoimeentulotuenhakuajaksi 1.2.2017 lukien. Vainaja on menehtynyt 15.3.2017 ja hakemus jätetty Kelaan12.4.2017. Perustoimeentulotuki hylätään ajalta 1.-28.2.2017 takautuvana hakuaikana jaratkaistaan ajalta 1.3.-31.3.2017.

Hautausavustusta koskeva perustoimeentulotuki joudutaan usein ratkaisemaan puutteellisillatiedoilla. Esimerkiksi vainajan tiliotteita ei useimmissa tapauksissa ole käytettävissä, koskakuolinpäivän jälkeen pankki luovuttaa henkilön tilitiedoista vain saldotositteen kuolinpäivältäilman erityisiä asiakirjoja. Omaisilla ei myöskään ole välttämättä tarkkaa tietoa vainajantuloista ja menoista. Tästä syystä perustoimeentulotuki pyritään ratkaisemaan Kelassa jokäytettävissä olevilla sekä hakemuksen liitteenä toimitettujen asiakirjojen tiedoilla. Eläkkeidenennakonpidätysprosentin saa usein selville kansaneläkkeestä tai eläketulon ennakonpidätyksenvoi arvioida esimerkiksi Veronmaksajien verkkosivun avulla.

Lue lisää kuolleen henkilön hakemuksen käsittelystä verkkokoulusta.

1.8.10.2. Tulojen ja menojen käsittely kuolleen henkilönkohdalla

Perusosa huomioidaan kuolinpäivään saakka.

Kuolinpäivän jälkeen vainajan maksamattomat muiden perusmenojen laskut kuuluvat kuolinpesänvelkoihin laskun eräpäivästä huolimatta. Jos laskuja toimitetaan kuolinpäivän jälkeen, niitä eihuomioida missään tilanteessa menona perustoimeentulotuen laskelmalla, vaikka niiden eräpäiväolisi ennen kuolinpäivää. Jos laskelmalle on viety menoja, joiden eräpäivä on kuolinpäivänjälkeen ne tulee poistaa laskelmalta ja lähettää maksettavaksi kuolinpesälle. Kuolleen henkilönperustoimeentulotuki tarkistetaan ja kuoleman jälkeen erääntyvät laskut poistetaan laskelmaltamuuttamalla huomioitavaksi määräksi 0,00 euroa. Maksamattomat laskut kirjataan kuolinpesänvelkoina perukirjaan ja ne maksetaan kuolinpesän varallisuudesta. Omaisilla ei ole velvollisuuttamaksaa kuolinpesän veloiksi luettavia laskuja. Vaikka esimerkiksi leski olisi maksanut omistatuloistaan kuolinpesän velkoihin kuuluvan laskun, ei laskua huomioida perustoimeentulotuenmenona. Poikkeuksen muodostavat perheellisen vainajan kohdalla välttämättömät asumismenot,kuten vuokra, vesi, sähkö tms., jotka voidaan huomioida asumisen turvaamiseksi aina menona,vaikka ne olisivat olleet vainajan nimissä.

Esimerkki

Vainaja on menehtynyt 16.4. Hakemuksen liitteenä on toimitettu kaksi sairaalanhoitopäivälaskua, joiden eräpäivät ovat 10.4. ja 17.4. Laskelmassa huomioidaanvain 10.4. erääntynyt, maksettu lasku. 17.4. erääntyvä, maksamaton lasku hylätäänkuolinpesän velkana.

Kuolleen henkilön tuloina huomioidaan kaikki ne tulot, jotka hänelle on maksettukuolinkuukaudelta. Suurin osa etuuksista maksetaan normaalisti siltä kuukaudelta, jonka aikanahenkilö kuolee, ja lakkautus etuuteen tehdään kuolemaa seuraavan kuukauden alusta alkaen.Maksetut etuudet ja niiden määrät tarkistetaan etuusjärjestelmistä, jotta ne tulevat huomioiduksioikein. Muista vainajan tuloista ilmoitetaan hakemuksella ja liitteillä, ja esimerkiksi mahdollisetpalkkatulot huomioidaan normaalisti laskelmalla kuolinkuukauden tulona.

Jos kuolleelle henkilölle on ehditty maksaa kuolikuukautta seuraavan kuukauden toimeentulotuki,pyydetään kuolinpesää palauttamaan liikaa maksettu toimeentulotuki Kelaan.

142

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Elakkeensaajan-veroprosentit/



Hautausavustusta käsiteltäessä tulee varmistaa, että muihin etuuksiin on välittynyt tietoasiakkaan menehtymisestä. Tarvittaessa toiseen etuuteen voi tehdä toimeksiantotyön tarkenteella’kuolintieto’.

1.9. RatkaiseminenToimeentulotukiasiasta on annettava kirjallinen päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessahakemuksen saapumisesta. Hakemus tulee kuitenkin aina käsitellä mahdollisimman pian,ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtäväkäytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kunhakemus on saapunut Kelaan. Katso myös Käsittelyaika.

Jos päätöstä ei voida antaa hakemuksen puutteellisuuden vuoksi eikä hakemus ole kiireellinen,pyydä tarvittavat yksilöidyt lisäselvitykset mahdollisimman pian, viimeistään 7 arkipäivän kuluessahakemuksen saapumisesta. Anna lisäselvitysten toimittamiselle määräaika, joka on yleensäkaksi viikkoa. Kerro lisäselvityspyynnössä, että toimeentulotukea ei myönnetä ennen selvityksensaamista ja että Kelalla on 7 päivää aikaa tehdä ratkaisu, kun selvitys on saapunut. Näissätilanteissa myöntävä tai hylkäävä päätös on siis annettava 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun asianratkaisemiseksi tarvittavat tiedot on saatu tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut. Katsomyös Lisäselvitykset.

Jos asiakkaalta pyydetty lisäselvitys koskee vain jotakin poikkeuksellista menoerää, kutenesimerkiksi vuokravakuutta, mutta hakemuksen ja laskelman perusteella hänellä on oikeusperustoimeentulotukeen, hakemus tulee ratkaista niiltä osin, joihin hänellä käytössä olevienselvitysten perusteella on oikeus. Selvitystä vaativa osa ratkaistaan uudella päätöksellämyöhemmin. Asiakkaalle tulee ilmoittaa asian osittaisesta ratkaisemisesta jo lisäselvityspyynnönyhteydessä.

1.9.1. KäsittelypaikkaTurvakieltoasiakkaiden etuusasiat

Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiat

Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat

Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.

Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuvat pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnanmukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Hakemus voidaan valmistella ja ratkaista myös muussakuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten, kun siitä on erikseen sovittu.Esimerkiksi tiettyjen etuuksien tai asiakasryhmien valmistelu- ja ratkaisutoiminta on keskitettyKelassa. Lue tarkemmin poikkeavista käsittelypaikoista kyseisen etuuden ohjeista.

Kotikunnan mukaan määräytyvä vakutuuspiiri

Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensähenkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Joshenkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.

Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojenkysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).

Vakuutuspiirin vaihtuminen

143


Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiinyleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista.

Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriinkäsiteltäviksi.

Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.

Vakuutuspiirit voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tiettyhäntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimipaikassa tai vakuutuspiirissä kuinsiinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirinvaihtamisesta kohdasta Kunta- ja toimistotiedot.

Turvakieltoasiakkaiden etuusasiatTurvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisääturvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä kohdasta Turvakielto.

Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiatVankilassa olevien henkilöiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisäävankila-asioiden ratkaisutyön keskittämisestä ohjeesta Vankilassaolo ja Kelan etuudet sekäprosessikuvauksesta Vankilailmoitusten käsittely.

Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiatMuutoksenhakuasiaMuutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.

TakaisinperintäKotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai muu erikseen sovittu vakuutuspiiri ratkaiseeliikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä senlainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta.

Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksenvastuulle siirtymiseen saakka.

Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatavakatsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksieikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteetsellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE-takaisinperintäjärjestelmässä.

Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.

PerintäkeskusPerintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavienperintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kutenvelkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanonlopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekäSuomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.

Lue lisää saatavien perinnästä.

144

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet/b6fdd017-7f7b-4e65-98bf-443517996de9

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Vankilailmoitusten%20prosessikuvaus_21042016.pdf


Väärinkäytösepäily

Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelanmaksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelanvakuutuspiirissä. Myös työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessa esiin tulleenväärinkäytösepäilyn, kuten myös Perintäkeskus myöntämässään maksuvapautuksessa.Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaanasianomaisten vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntijapäättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei kyseessä olevassatapauksessa tehdä.

Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta.

Lue myös väärinkäytöksistä.

1.9.2. EsteellisyydestäHallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.Lue lisää esteellisyydestä sekä käsittely- ja läsnäolokiellosta.

1.9.2.1. Käsittely- ja ratkaisukieltoJos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä,jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.

Lue lisää esteellisyydestä.

1.9.2.2. Esteellisyyden toteaminenSinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi.

Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen onviipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava.

Lue lisää esteellisyyden ratkaisemisesta.

1.9.3. Käsittelyaika

1.9.3.1. Käsittelyaika 7 arkipäivääKelaan toimitettu toimeentulotuen hakemus on käsiteltävä viivytyksettä, viimeistään seitsemäntenäarkipäivänä hakemuksen saapumisesta, ellei hakemusta ole pidettävä kiireellisenä.

Jos päätöstä ei voida antaa hakemuksen puutteellisuuden vuoksi, pyydä asiakkaalta tarvittavatlisäselvitykset viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hakemus on saapunut. Kun asianratkaisemiseksi tarvittavat lisätiedot on saatu, päätös on annettava viimeistään seitsemäntenäarkipäivänä siitä, kun täydentävät tiedot ovat saapuneet. Jos asiakas ei ole määräajassatoimittanut pyydettyä lisäselvitystä tai esittänyt hyväksyttävää syytä viivästykselle, päätös ontehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun määräaika on umpeutunut. Jos asiakas

145


pyytää, voidaan päätös tehdä myös käytettävissä olevien tietojen perusteella jo ennen kuinlisäselvityksen antamiselle asetettu määräaika on kulunut.

Hakemuksen käsittelyyn liittyvät määräajat lasketaan saapumispäivää seuraavasta arkipäivästälukien. Ajanjaksolle sijoittuvat arkipyhät pidentävät käsittelyaikaa vastaavasti. Toimeentulotuenkäsittelyn määräaikoja laskettaessa huomioidaan arkipäivät eli päivät, jolloin asioita Kelassakäsitellään. Laskeminen poikkeaa esimerkiksi muutoksenhaun määräaikojen laskemisesta.

Esimerkki

Jos toimeentulotukihakemus saapuu Kelaan maanantaina, päätös asiassa on tehtäväviimeistään seuraavan viikon keskiviikkona, jollei väliin osu arkipyhiä tai niihin verrattaviapäiviä.

1.9.3.2. Käsittelyaika seuraavaa kuukautta ja sitämyöhäisempää ajanjaksoa koskevassa hakemuksessa

Asiakas voi jättää hakemuksen perustoimeentulotuesta jo huomattavasti ennen etuusjaksoa, jollehän tukea hakee. Tällaisten hakemusten käsittelyä varten on kahdenlaiset määräajat:

1) Jos hakemus koskee hakemusta seuraavaa kuukautta, se on käsiteltävä niin, että tukion maksussa etuusjakson ensimmäisenä arkipäivänä. Edellytyksenä on, että hakemuksensaapumisesta Kelaan on kulunut silloin enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Päätöksentekeminen useita viikkoja ennen hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson alkua ei oletarkoituksenmukaista, koska ensisijaiset tulot eivät välttämättä ole vielä tiedossa.

2) Jos tukea haetaan myöhäisemmälle ajankohdalle kuin seuraavalle kuukaudelle, hakemuson käsiteltävä niin, että tuki on maksussa viimeistään hakemuksessa tarkoitetun etuusjaksonensimmäisenä arkipäivänä.

1.9.3.3. Kiireellinen hakemus, käsittelyaika 0-1 arkipäivääKun hakijan toimeentulotuen tarve on kiireellinen, hakemus on käsiteltävä hakemuksensaapumispäivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Hakijan on tällöin asioitava palveluneuvojankanssa henkilökohtaisesti joko puhelimitse tai palvelupisteessä ja esitettävä perusteetkiireellisyydelle. Palveluneuvoja harkitsee, voidaanko asiakkaalle luvata, että asia otetaankäsiteltäväksi ja etuuskäsittelijä ottaa asiakkaaseen yhteyttä vielä saman päivän aikana. Asiankiireellisyys ratkaistaan tapauskohtaisesti, ja lopullisen päätöksen tekee käsittelijä. Hakemuksestailmenevän menon kiireellisyys ei aina vaadi kiireellistä päätöksen tekoa. Hakijaa kannattaa ohjatatoimimaan niin, että hakemuksen käsittely kiireellisenä voidaan jatkossa välttää. Hakijalle on hyväkertoa esimerkiksi Kelan käsittelyajoista ja kunnan sosiaalihuollon palveluista.

Kiireellinen hakemus ratkaistaan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Niillä tarkoitetaanasiakkaan hakemuksessaan ilmoittamia tai hakemuksen liitteenä olevia tietoja sekä niitä tietoja,jotka käsittelijä voi itse hankkia esimerkiksi muiden etuuksien yhteydessä saaduista tiedoistatai itse saada muuten käyttöön esimerkiksi suorakäyttöyhteyden avulla. Tulot ja varat otetaanhuomioon vain siltä osin, kuin ne ovat asiakkaan tai hänen perheensä käytettävissä hakemustatehtäessä.

Kun tuki myönnetään kiireellisenä, ei käytettävissä välttämättä ole kaikkia tarpeellisia tietoja.Tämän vuoksi asia on yleensä tarpeen ratkaista muilta osin myöhemmin ja kiireellisenä myönnettytuki huomioidaan tulona, kun asiassa annetaan tarkistuspäätös. Kiireellistä tukea koskevassapäätöksessä asiakkaalle kerrotaan, että asia ratkaistaan kokonaisuudessaan, kun puuttuvat

146


selvitykset on saatu. Jos kaikki tiedot kuitenkin ovat käytettävissä, voidaan kiireellinen hakemusratkaista koko etuusjakson ajalta.

Kiireellinen hakemus on kysymyksessä esimerkiksi äkillisessä elämäntilanteen muutoksessa,joissa seurauksena on yllättävä rahattomuus. Kiireellisen tuen tarve voi syntyä esimerkiksi allamainituilla perusteilla:

• sähkönsaanti tai lämmitys vaarantuu• akuutit lääketarpeet• häätö tai häätöuhka, akuutti tarve• matkakulut (vieraspaikkakuntalaiset, sairaalan paluukyyti)• sairastuminen tai onnettomuus (sairaalahoito, tulipalo)• perhekriisi (ero tai perheväkivalta, läheisen kuolema)• rikoksen uhriksi joutuminen.

Kela maksaa tai antaa maksusitoumuksen perustoimeentulotukena silloin, kun tarvejohtuu asiakkaasta riippumattomasta, yllättävästä syystä. Jos asiakas on jo käyttänytperustoimeentulotukensa ja hakee samaan tarpeeseen uudestaan perustoimeentulotukea, Kela eivoi sitä myöntää, vaan asia kuuluu kunnan täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen.

Tuki myönnetään vain joidenkin päivien tai viikon ajaksi ajaksi. Kiireellisessä tilanteessaasiakkaalle voidaan antaa maksusitoumus perusosa- tai muihin perusmenoihin. Jos kiireellisestäperustoimeentulotuesta tehdään Kelassa hylkäävä päätös, arvioidaan, onko asiakkaalla kiireellisentäydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve. Tarvittaessa tehdään kunnan kanssayhteistyötä kiireellisyysarvioinnissa. Jos tarve on kiireellinen, hakemus siirretään kiireellisenäkuntaan.

Kiireellisessä tuen tarpeessa voidaan menoina huomioida esimerkiksi

• perusosan ravintomenojen osuus välttämättömiin ravintomenoihin• välttämättömät lääkkeet• matkalippu kotipaikkakunnalle

Esimerkki

Maija-mummi kotiutuu sairaalasta torstaina. Hänen saa eläkkeensä vasta viikon kuluttua.Maija on täysin rahaton eikä pysty ostamaan hänelle määrättyjä lääkkeitä. Maijallevoidaan myöntää kiireellisenä perustoimeentulotukena eläkkeen maksuun saakkamaksusitoumus perusosan ravinto-osuuteen sekä maksusitoumus lääkkeisiin.

Esimerkki

Eskolle on maksettu tilille perustoimeentulotukena sähkölaskut. Esko tuleepalvelupisteeseen ja kertoo, että sähköt ovat menneet poikki ja talo on kylmänä eikävaloa ole. Hän toimittaa erääntyneet, maksamattomat sähkölaskut Kelaan. Hän onsaanut laskuihin jo rahat, joten Kela ei voi enää myöntää niihin perustoimeentulotukeatoiseen kertaan. Koska Eskon tarve sähköön ja lämmitykseen on kuitenkin kiireellinen,tulee Kelan tehdä hylkäävä päätös ja siirtää asia kiireellisenä kuntaan täydentäväätai ehkäisevää toimeentulotukea varten. Lisäksi autetaan Eskoa olemaan yhteydessäkunnan sosiaalitoimeen.

Kiireellisen väliaikaismajoituksen järjestäminen kuuluu kunnalle. Jos asiakkaalla on kiireellinenmajoitustarve, ole yhteydessä asiakkaan luvalla kunnan yhteyshenkilöön majoitusasian vireilletulon varmistamiseksi. Jos asiakas ei anna lupaa yhteydenottoon, kerro miten hän voi saadaasian vireille kunnassa. Jos asiakas on ilmeisen kyvytön huolehtimaan itsestään tai kriteeritlastensuojeluilmoituksen tekemiselle täyttyvät, voit olla yhteydessä kuntaan ilman asiakkaansuostumusta. Katso myös lastensuojeluilmoituksen tekeminen.

147


Jos Kelaan saapuneessa hakemuksessa on haettu täydentävää toimeentulotukea, joka onkiireellistä, myös perustoimeentulotuki on käsiteltävä kiireellisenä. Täydentävän toimeentulotuenkiireellisyydestä voit neuvotella kunnan kanssa.

1.9.4. LaskelmaToimeentulotuen määrä perustuu siihen, mikä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen jakäytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Määrän selvittämiseksi tehdään laskelma, jonkalaatimiseksi tarvitaan tiedot hakijan ja hänen perheensä tuloista ja menoista.

Tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat varat ja etuusjakson nettotulot. Lue lisääpalkkatulojen ja tiliotteen huomioimisesta.

Menot huomioidaan esitettyjen, etuusjaksona maksettujen tai erääntymässä olevienmenoselvitysten mukaisina. Myös perusosa on laskelmassa menoa.

Tuloksena saadaan hakemiskuukauden perustoimeentulotuen määrä. Jos tulot ylittävät menot,tuloksena on ylijäämä. Jos toimeentulotukea haetaan edelleen, ylijäämä siirtyy seuraavallekuukaudelle tuloksi, ellei sen määrä ole vähäinen. Ylijäämä ei kopioidu sellaisen kuukauden yli,jolle ei ole käsitelty totua.

Esimerkki

Jos tammikuun päätöksessä asiakkaalla on ylijäämää. Asiakas ei hae toimeentulotukeahelmikuulle. Asiakas hakee toimeentulotukea maaliskuussa. Maaliskuun laskelmalle eikopioidu tammikuun ylijäämä.

Oikeus perustoimeentulotukeen määräytyy laskelman perusteella.

1.9.5. Lausunnon pyytäminen asiantuntijaltaJos asiakkaasta tulee käsittelyn yhteydessä ilmoitus KT-merkinnästä (korvaus toimistosta)tai lääkeseurantaluettelossa olemisesta, pyydä lääkeasiantuntijalta lausuntoa. Lausunnontulee koskea lääkemaksusitoumuksen sisältöä tai sitä, huomioidaanko asiakkaan itsemaksama lääkeosto toimeentulotuen menona. Toimi samoin, jos asiakkaalla on Oiwassavireillä lääkeseurantatyö. Kirjaa lääkeasiantuntijan lausunto kokonaisuudessaan rajoitettuunmaksusitoumukseen. Osaamiskeskukselta pyydetään kannanotto vaikeimmista ja tulkintaavaativista ratkaisuista. Ajankohtaisohjeissa kerrotaan tarkemmin asiat, joista kannanotto tuleepyytää.

1.9.6. LisäselvityksetTarkista ennen ratkaisun tekoa, että kaikki hakemuksen ratkaisemiseksi vaaditut tiedot ontoimitettu Kelaan tai että välttämättömät tiedot ovat käytettävissäsi muiden etuustietojen nojalla.Pyydä lisäselvitystä, jos hakemuksessa ilmoitetut tiedot ovat epäselvät ja arvioit puuttuvien tietojenolevan välttämättömiä asian ratkaisemiselle. Tee lisäselvityspyyntö viimeistään 7 arkipäivänkuluessa hakemuksen saapumisesta.

Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti, jos niitä tarvitaan useampia, tarvittava lisäselvitys on hankalastiymmärrettävä tai asiakas toivoo kirjallista pyyntöä. Muissa tapauksissa pyynnön voi esittää myössuullisesti.

148


Anna lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, johon mennessä pyydetytlisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaika on yleensä kaksi viikkoa, viestipalvelua käytettäessä yksiviikko. Voit sopia asiakkaan kanssa myös lyhyemmästä tai pidemmästä määräajasta.

Jos asiakasta on pyydetty edellisessä päätöksestä toimittamaan liite/liitteitä, ei ratkaistahakemusta sen asian osalta ennen kuin liitteet ovat saapuneet. Jos asiakas ei toimita pyydettyjäliitteitä hakemuksen yhteydessä, pyydä liitteet ja anna normaali määräaika liitteiden toimittamiselle.Jos asiakas ei määräajassa toimita lisäselvityksiä tai esitä hyväksyttävää syytä pyydettyjenselvitysten viivästymiselle, ratkaise hakemus käytettävissä olevien tietojen perusteella. Teeratkaisu viimeistään 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot onsaatu tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.

Jos asiakas pyytää, voit tehdä päätöksen toimeentulotuesta käytettävissä olevien tietojen pohjaltamyös ennen määräajan päättymistä. Jos lisäselvitystilanteessa on kysymys selvityksistä, joitaasiakas ei voi tai ei halua toimittaa, hakemus hylätään tältä osin. Jos hakija toimittaa pyydetyttiedot ennen määräajan päättymistä, ratkaise asia viimeistään 7 arkipäivässä lisäselvityksensaapumisesta.

Kiireellinen hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, joten sen käsittelemiseksi eivälttämättä vaadita esimerkiksi tiliotetta tai palkkakuitteja.

Uudessa hakemuksessa tarvitaan tiliotteet kahdelta kuukaudelta. Tiliotteiden pyytämiselle voi ollamyöhemminkin tarvetta. Esimerkiksi pitkäaikaiselta asiakkaalta voit pyytää tiliotetta 1−2 kertaavuodessa. Jatkohakemuksen liitteeksi tiliotteen voi pyytää aina, kun käsittelijä katsoo, että tiliotteenpyytäminen tuo lisäarvoa ratkaisutyöhön ja tiliotteen kautta voidaan seurata asiakkaaseen liittyvääasiaa. Tiliote tulee pyytää jatkohakemuksen liitteeksi esimerkiksi silloin, kun

• tiliotteelta käy ilmi, että asiakas siirtää koko toimeentulotuen tai suuria summia jonkun toisenhenkilön tilille,

• ilmenee tarve seurata vuokran maksua,• asiakas on oleskellut ulkomailla,• asiakkaalla on kuukausittain yksityisiä tilillepanoja.

Olosuhteiden muuttuminen tai asiakkaaseen liittyvä uusi tieto voi olla perusteena pyytää uusitilioteuseammin. Harkitse tiliotteen pyytämistä tapauskohtaisesti. Pyydä asiakasta toimittamaan tiliotteetseuraavan päätöksen liitteeksi kohdassa Miten toimit jatkossa.

Ratkaisuvaiheessa voit pyytää hakijalta lisäselvityksiä joko suullisesti, viestillä tai kirjallisestikäyttämällä seuraavia toimeentulotuen lisäselvityspyyntökirjeitä

• Hakemuksen täydentäminen (Lisätiedot ja liitteet)• PCL03 Selvityspyyntö suurista asumiskustannuksista• PCL04 TO1-saatekirje -hakemus täydennettäväksi• PCL05 TO2- saatekirje.

Mikäli Kelassa on käytössä kunnan sosiaalityön puolelta saatu selvitys asiakkaan tilanteessavaikuttavista asioista, selvitys tulee huomioida ratkaisua tehtäessä. Erityisesti tulee kiinnittäähuomiota lastensuojeluun pohjautuvaan selvitykseen.

1.9.7. KuuleminenKuuleminen merkitsee tilaisuuden varaamista asiakkaalle esittää oma käsityksensä asiasta ennenratkaisua.

Lue lisää kuulemisesta.

149


1.9.7.1. Milloin asiakasta on kuultava?Lue lisää milloin asiakasta on kuultava ja milloin asiakasta ei tarvitse kuulla.

1.9.7.2. Miten kuullaan?Lue miten asiakasta kuullaan ja päämiehen ja edunvalvojan tai huoltajan kuulemisesta sekäsuullisesta vaatimuksesta ja selvityksestä.

1.9.8. Päätöksen antaminenEtuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisenhallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus.

Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä,lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun päätös on kirjallinen,asiakas saa tietoonsa päätöksen perustelut ja hän voi harkintansa mukaan valittaa päätöksestä.

Lue etuuskohtaisista ohjeista, kuinka päätöksen antamisessa menetellään etuudensaajan,lapsen tai edunvalvojan kuolemantapauksessa. Lue myös hallintolain soveltamisen ohjeistaedunvalvonnan päättymisestä etuudensaajan tai edunvalvojan kuoleman johdosta. Silloin, kunannat päätöstä etuudensaajan tai lapsen kuoleman vuoksi, lisää päätökseen sopivaan kohtaanpahoittelu, esim. Osanottomme menetyksenne johdosta. Mikäli asiaa on jo aiemmin pahoiteltuKelan taholta kirjallisesti, ei osanottoa ole enää syytä uudelleen ilmaista päätöksessä tai kirjeessä.

Silloin, kun on kyse indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta, päätös annetaanvain pyynnöstä.

Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvastaetuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, eitarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.

Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten, kuinetuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.

Etuuspäätökset annetaan maksutta.

Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi väestötietojärjestelmästä saatavan asiakkaankielitiedon perusteella.

Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.

Lue lisää myös asiaratkaisu vai tutkimatta jättäminen, päätöksen muoto ja sisältö ja päätöksenperusteleminen.

1.9.8.1. Päätöksen antaminen perustoimeentulotuessaPerustoimeentulotuen hakijalle annetaan yleensä kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä,epäämisestä taihylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta jatakaisinperinnästä. Asiakkaan kaikkiin hakemuksessa esittämiin vaatimuksiin otetaan kantaapäätöksessä.

150

https://etti.kela.fi/Ratkaisutyo/Ohjeet?id=ec5210c9-69ab-4032-b93b-08e61269d162&target=0d66256d-533a-4b31-916c-d67b12002f17


Lue lisää päätöksen tekemisestä ja perustelemisesta.

Erillistä päätöstä ei anneta, jos hakija toimittaa jälkikäteen laskun, joka kohdistuu ajalle, jolle tukeaon jo myönnetty, ja maksu maksetaan laskun mukaisesti. Päätös kuitenkin annetaan, jos laskustahuomioidaan vain osa tai sitä ei voida huomioida perustoimeentulotuessa lainkaan.

1.9.8.2. Kustannusten kohdistaminen kuntaanPerustoimeentulotuen kustannukset kohdistetaan yleensä siihen kuntaan, jossa asiakas taihänen perheensä vakinaisesti oleskelee ja jossa heillä on vakinainen asunto. Oleskelukuntaon määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti, ja perheenjäsenillä voi olla erioleskelukuntia. Kustannusten kohdentamiseen ei vaikuta satunnainen tai lyhytaikainen oleskelujossakin toisessa kunnassa, esimerkiksi lomamatka.

Jos asiakas tai hänen perheensä oleskelee muuten kuin satunnaisesti useammassa kuin yhdessäkunnassa, kustannukset kohdistetaan prosenttiosuuksina niihin kuntiin, joissa oleskelustakustannukset ovat syntyneet. Jos esimerkiksi perheellä on koti kunnassa x ja joku perheenjäsenon työssä tai opiskelee kunnassa y, kustannukset jakaantuvat niiden syntymisen perusteellakyseisten kuntien kesken. Kun kohdennat kustannuksia,vertaa hakemuksen ja VTJ:n tietoja sekäpyydä tarvittaessa asiakkaalta selvitystä. Kustannukset voidaan kohdentaa enintään kahteenkuntaan.

Jos perustoimeentulotuki käsitellään kiireellisenä, kustannukset kohdistetaan kuitenkinsiihen kuntaan, jossa asiakas tai hänen perheensä oleskelevat hakemusta tehdessään. Josoleskelukunta ei selviä hakemustiedoista, tiedustele asiaa asiakkaalta ja kirjaa saatu lisäselvitysOiwaan.

Jos asiakas on lyhytaikaisesti tai määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössätoisessa kunnassa, perustoimeentulotuen kustannukset kohdistetaan asiakkaan vakinaiseenoleskelukuntaan tai asuinkuntaan. Silloin kun asiakkaan oleskelu mainituissa yksiköissä ontarkoitettu vakituiseksi, tuki kohdennetaan siihen kuntaan, missä laitos tai palveluasumisyksikkösijaitsee.

Jos asiakas on tutkinta- tai vankilavanki, hänen kotikuntansa on se kunta, jossa hän on kirjoilla.Kotikunta ei yleensä vankilassaoloaikana muutu. Jos vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa, hänenkotikuntanaan pidetään vankilan sijaintikuntaa.

Jos asiakkaalla on poste restante -osoite, eikä hänen Kelassa olevista tiedoistaan käy ilmi hänentosiasiallinen oleskelupaikkansa, tulee aina selvittää, missä hän oleskelee. Tarvittaessa selvitetäänasiakkaalta asumista tarkemmin. Poste restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön postitoimitetaan. Jos asiakas oleskeleeuseiden eri henkilöiden luona eri kunnissa, kohdistetaanperustoimeentulotuen kustannukset näihin kuntiin. Kohdistaminen on mahdollista tehdä kuitenkinvain kahteen kuntaan. Ellei asiakkaan tosiasiallisesta oleskelupaikasta saada riittävää selvitystä,kulut kohdistetaan siihen kuntaan, jossa poste restante -osoite sijaitsee.

Kunnan vastuu perustoimeentulotuen kustannuksista perustuu henkilön tai perheen tosiasialliseenoleskeluun kunnan alueella. Kunnalla ei ole vastuuta avustaa ulkomailla asuvaa henkilöätoimeentulotuella.

Jos toimeentulotukiasiakas muuttaa, vastaanottava kunta vastaa ensimmäisen kuukaudenvuokrasta ja muuton jälkeiseen aikaan kohdistuvasta toimeentulotuesta. Muuttokustannuksistans. omatoimimuutoissa vastaa se kunta, jonka alueella hakija oleskelee, kun muuttokustannukseterääntyvät maksettaviksi. Jos muuttokustannuksiin tai vuokravakuuteen on annettumaksusitoumus, kustannukset kohdentuvat maksusitoumuksen antamispäivämäärän mukaiseenkuntaan.

151

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo%2027.9.2017.pptx&action=default


Kustannusten kohdistaminen ulkomaalaisten kohdallaOsa ulkomaalaisista toimeentulotuen saajista on ns. 100 % valtionkorvauksen piirissä. Jottatoimeentulotuen kustannukset kohdistuisivat oikein, Onnissa on merkittävä tiedot hakijanoleskeluluvan perusteista Erityisperusteet-kohdassa.

Hakemusta käsiteltäessä on selvitettävä, onko asiakas kotoutumislain tarkoittama henkilö (ks. listaalla) ja onko asiakkaan kotoutumisaika alkamassa, kesken vai jo kulunut loppuun (ks. all kohtaKotoutumisajan laskenta).

On huomattava, että 100% valtionkorvauksen piirissä ei koskaan ole henkilö, jolla ei vieläole oleskelulupaa. Esimerkiksi sellainen henkilö, jolla on ensimmäinen oleskelulupa- taiturvapaikkahakemus vireillä, ei ole vielä 100% valtionkorvauksen piirissä, vaan toimeentulotuenkustannukset kohdistuvat oleskelukuntaan. Joissain tapauksissa myös ns. minimieksistenssiämyönnettäessä tulee tarkistaa, kuuluuko henkilö mahdollisesti 100% valtionkorvauksen piiriin.

Jos asiakas on kotoutumislain tarkoittama henkilö ja kuuluu ao. listaan, eikä hänelle vielä ole tehtykotoutumissuunnitelmaa, Kelan on tehtävä kuntaan ilmoitus henkilöstä suunnitelman tekemistävarten. Kuntaan ilmoitetaan kaikki maahanmuuttajat, lukuun ottamatta niitä, joilla näkyy esim.CICSin Työvoimapoliittiset lausunnot -valikossa työvoimapoliittisia lausuntoja tai jokin muu viitetai tieto siitä, että henkilö on jo asioinut TE-toimistossa. Kuntaan ilmoitetaan muut kuin tilapäisestitoimeentulotukea saavat maahanmuuttajat eli ne, joiden toimeentulotukiasiakkuus on kestänyt yli 2kuukautta. Ilmoitus tehdään VTJ:n merkittyyn kotikuntaan Onnilla.

100 % valtionkorvauksen piirissä olevat henkilöt100% valtionkorvauksen piirissäovat seuraavat ulkomaalaiset ja heidän perheenjäsenensä taimuut omaisensa, joihin heillä on ollut perheside jo ennen Suomeen tuloa:

• henkilö, joka saa ulkomaalaislaissa tarkoitettua kansainvälistä suojelua– kiintiöpakolainen (pakolaisasema) -> näkyy cicsin oleskelulupatiedoista– henkilö on saanut turvapaikan (pakolaisasema) -> näkyy cicsin oleskelulupatiedoista– oleskeluluvan perusteena on toissijainen suojelu -> näkyy cicsin oleskelulupatiedoista

• henkilö on hakenut kansainvälistä suojelua ja hänelle on myönnetty oleskelulupaulkomaalaislain 51, 52 tai 89 §:n perusteella

– 51§ = maasta poistumisen estyminen (tilapäinen oleskelulupa) -> näkyy cicsinoleskelulupatiedoista

– 52§ = yksilöllinen inhimillinen syy (jatkuva oleskelulupa) -> näkyy cicsinoleskelulupatiedoista

– 89§ = henkilölle ei myönnetä turvapaikkaa tai oleskelulupaa, koska hän on tehnytrikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen, törkeän rikoksen, YK:n periaatteiden vastaisenteon, mutta henkilöä ei voida palauttaa kotimaahan, koska häntä uhkaa vaino, kidutus,kuolemanrangaistus tms. (tilapäinen oleskelulupa) -> selvitettävä UMA-rekisteristä

• henkilö on otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella syyllä tai kv-velvoitteiden täyttämiseksi93 §:n perusteella (yleisimmin kiintiöpakolaiset)-> näkyy cicsin oleskelulupatiedoistahenkilölleon myönnetty jatkuva (A) oleskelulupa ulkomaalaislain 52 a §:n 2 momentin tai 54 §:n 5momentin perusteella

• henkilölle on myönnetty jatkuva (A) oleskelulupa ulkomaalaislain 52 a §:n 2 momentin tai 54§:n 5 momentin perusteella

– 52 a § = oleskelulupa ihmiskaupan uhrille• ihmiskaupan uhri ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleva henkilö• 52 d § = Suomessa laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen ja

– hän on ollut työtä tehdessään alaikäinen tai työntekoon liittyy hyväksikäytönelementti

152


– Suomessa oleskelu on perusteltua esitutkinnan tai tuomisistuinkäsittelyn vuoksi– hän on valmis tekemään yhteistyötä poliisin kanssa– hänellä ei enää ole siteitä rikoksesta epäiltyihin

– 54 § 5 mom.• 54 § 5 mom= oleskelulupa maasta poistumisen estymisen vuoksi (51§), ihmiskaupan

uhri, jolle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa ja Suomessa laittomasti työskennellytkolmannen maan kansalainen (52 d§)

• henkilö, joka on peräisin entisen Neuvostoliiton alueelta, on saanut oleskeluluvanulkomaalaislain 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella

– 48 § = kuulunut Inkerin siirtoväkeen tai palvellut Suomen armeijassa 1939-1945.Oleskeluluvan saa myös hänen perheenjäsenensä ja hänen huollettavanaan olevalapsensa.

– 49 § 1 mom. 1 kohta = henkilö on ollut Suomen kansalainen tai ainakin toinen hänenvanhemmistaan tai yksi isovanhemmista on tai on ollut Suomen kansalainen selviävätcicsiltä

Kotoutumisajan laskentaKorvausta maksetaan siitä alkaen,

• kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröityensimmäisen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään (6 luku 44 § 3 mom) (yleensä A-lupa)tai

• kun henkilölle on myönnetty oleskelulupa, jos hän ei voi saada kotikuntaa (6 luku 44 § 4mom.) Yleensä on myönnetty esim. B-lupa maasta poistumisen estymisen vuoksi tms. tilanne.

100% valtionkorvausta maksetaan enintään 3 vuotta (6 luku 46 §). Entisen Neuvostoliiton alueeltamuuttaneilla 100% valtionkorvausta maksetaan enintään 6 kuukautta (51§ 1 mom).

Onniin kotoutumisajan alkupäivä viedään vain kerran. Järjestelmä laskee sen perusteellaohjelmallisesti kotoutumisajan ja kohdistaa kustannukset oikein.

1.9.8.3. MyöntämisaikaOikeus perustoimeentulotukeen selvitetään hakemiskuukauden alusta täydelle kuukaudelle,jolloin laskelma tehdään yhdelle kalenterikuukaudelle kerrallaan. Tarvittaessa toimeentulotukivoidaan maksaa ja myöntää lyhyemmäksikin ajaksi. Silloin tuen määrä jaetaan 30:llä ja kerrotaanmyöntöpäivien lukumäärällä. Kuukautta lyhyemmälle ajanjaksolle myönnettäviä tilanteita esiintyymuun muassa kiireellisenä käsiteltävissä hakemuksissa tai tilanteessa, jossa asiakkaalla ei olevaroja käytettävissä alkukuusta. Lue lisää tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin.

Tarvittaessa esimerkiksi kuukaudeksi myönnetty toimeentulotuki voidaan myös maksaa erissä. Luelisää osissa maksamisesta.

Muu kuin kiireellinen perustoimeentulotukihakemusEnsimmäinen päätös tehdään yleensä 1-2 kuukauden ajalle.

Päätös voi olla kuitenkin enintään yhden kalenterikuukauden mittainen, jos

• henkilön palkkatulo vaihtelee kuukausittain• henkilö saa soviteltua työttömyysetuutta• kysymyksessä on tuloton, alle 25-vuotias nuori• tilanne on ensisijaisten etuuksien osalta keskeneräinen (Totul 23 §)

153


• henkilöllä on omaisuutta, jonka realisointitarvetta selvitetään• toimeentulotukea myönnettäessä on määrätty toimeentulotuen takaisinperinnästä• asiakasmaksua on tarpeen alentaa• hakemuksessa hakuaika on epäselvä

Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva päätös tehdään enintään kahdeksi kuukaudeksikerrallaan. Katso myös Perusosan alentaminen.

Jos käsittelijälle on epäselvää, mille kuukaudelle asiakas on hakemuksen tehnyt(hakemuskuukausi tai seuraava kuukausi), hakuaika pitää tarkista asiakkaalta. Jos käsittelijäei tavoita asiakasta, hänen on itse arvioitava, mitä kuukautta asiakas on tarkoittanut. Joshakemuksesta puuttuu tuen tarpeen päättymisaika, tehdään päätös yhdelle kuukaudelle.

Jos asiakas hakee perustoimeentulotukea pidemmälle ajalle kuin kuukaudeksi ja hänenensisijaisten etuuksiensa käsittely on kesken, tee päätös vain yhdelle kuukaudelle. Kirjaapäätökseen, että jatkon käsittelyyn ei tarvita uutta hakemusta, mutta asiakkaalta odotetaan ensinilmoitusta ensisijaisten etuuksien ratkaisemisesta, jos kyseessä ei ole Kelan maksama ensisijainenetuus.

Pidempi päätösPidempien päätösten tekemistä suositellaan. Pitkän päätöksen edellytys on, että tulottodennäköisesti ovat samansuuruiset koko myöntöajalla. Päätöstä tehtäessä on arvioitava kaikkienperheenjäsenten tulojen pysyvyyttä.

Perustoimeentulotuen jatkopäätös voidaan tehdä enintään 12 kuukaudeksi, kuitenkin enintäänasiakkaan hakemuksen mukaisesti, jos hakijan ja perheen tilanne ei todennäköisesti muutu siten,että perustoimeentulotukea joudutaan tarkistamaan pian päätöksen antamisen jälkeen. Näinpitkäaikaisen päätöksen voit tehdä esimerkiksi eläkeläiselle (yleensä alle 75-vuotiaille), jolla onpysyvä eläke ja kuukausittaiset vakiomenot.

Pidempiä, 3−6 kuukauden päätöksiä voi tehdä henkilölle, joka

• on pitkäaikaisesti työttömänä• on kuntouttavassa työtoiminnassa tai osallistuu muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen

(toimenpiteen ajalle)• on opiskelija ja kaikki ensisijaiset etuudet ovat maksussa (voi tehdä toukokuun loppuun)• käy työssä ja saa kiinteää kuukausipalkkaa (ei saa esim. vuorolisiä)• saa vanhempainrahaa tai lasten kotihoidontukea.

On huomioitava, että joulukuussa maksettavat veronpalautukset sekä kesä- tai heinäkuussamaksettavat lomarahat aiheuttavat usein tarpeen tarkistaa päätökset.

Kiireellinen perustoimeentulotukihakemusJos asiakkaan tilanne edellyttää kiireellisen perustoimeentulotuen myöntämistä, eikä kaikkia tietojaole käytettävissä, tuki voidaan myöntää käytettävissä olevin tiedoin enintään viikoksi.

Takaisinperinnän ottaminen huomioon ratkaisua tehtäessäKun teet perustoimeentulotuen päätöstä, tutki aina, onko myöhemmässä vaiheessa mahdollistaperiä tuki takaisin esimerkiksi tulevista tuloista tai varallisuuden realisoinnista. Takaisinperinnästäon myös aina päätettävä jo silloin, kun tukea myönnetään.

Alaikäisen kohdalla mahdollinen takaisinperintä voi kohdistua hänen vanhempiinsa. Selvitä ennenratkaisun tekoa, onko heidän tosiasiallisesti mahdollista vastata lapsensa elatuksesta. Tarkista

154


heidän vuositulonsa ja varallisuutensa verotustiedoista ja pyydä heiltä tarvittaessa selvitys. Josvanhemmat ovat pitkäaikaisia toimeentulotuen saajia, takaisinperintää ei tehdä.

Lue lisää takaisinperintämenettelystä.

1.9.8.4. Perustoimeentulotukihakemuksen hylkääminenKun asiakkaan tukihakemusta käsitellään, hänen tuloistaan ja varoistaan tehdäänlaskelma. Hakemus perustoimeentulotuesta hylätään, jos laskelma osoittaa, että asiakkaanperustoimeentulotuessa huomioitavat tulot ja varat ovat suuremmat kuin hänen menonsa.

Eräissä tilanteissa hakemus hylätään poikkeuksellisilla perusteilla käsittelyjärjestelmän syykoodejakäyttäen:

• Mikäli asiakas ei toimita pyynnöstä huolimatta hakemuksen ratkaisemiseksi välttämättömiätietoja (mm. tulotietoja, tiliotetta), hakemus hylätään

• Kiireellisenä myönnettyyn perustoimeentulotukipäätökseen ei voida myöntää jatkoa, jos siitäpuuttuu tiliote, vaikka muut liitteet olisikin toimitettu.

• Turvapaikanhakijoille, jotka ovat vastaanottokeskuksissa, ei myönnetä perustoimeentulotukea.Vastaanottokeskukset turvaavat turvapaikanhakijoiden toimeentulon.

• Perustoimeentulotukea ei myönnetä ulkomailla syntyneisiin kuluihin.

1.9.8.5. Päätöksen saajatTehdystä ratkaisusta lähetetään aina päätös hakijalle itselleen sekä hakijan lailliselle edustajalleesimerkiksi yksityisesti sijoitetun lapsen hoitajalle. Alaikäisen hakijan (15 vuotta täyttänyt) osaltapäätös lähetetään hakijalle itselleen sekä tiedoksi huoltajalle.Kun hakijalla on edunvalvoja taiedunvalvontavaltuutettu, päätös lähetetään myös heille.

Jos alaikäinen hakija on avioliitossa, päätöstä ei lähetetä vanhemmille.

Jos päätös sisältää maksusitoumuksen, myös maksusitoumus lähetetään hakijalle. Kahtamaksusitoumusta ei lähetetä, vaan esimerkiksi edunvalvojalle menevässä päätöksessä kerrotaantieto maksusitoumuksen myöntämisestä.

Määrätyn edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun pyynnöstä maksusitoumus voidaan toimittaahakijan sijasta edunvalvojalle tai edunvalvontavaltuutetulle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin jatoimittaa maksusitoumuksen asiakkaalle.

Jos hakijalla on turvakieltomääräys, noudata turvakielto-ohjeiden kohtaa etuuksien ratkaiseminen.

Jos hakijan tai perheen muun jäsenen perustoimeentulotuen perusosaa alennetaan 10 §:nsäännöksen perusteella tai hakija hakee täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea ja hänon pyytänyt hakemuksen siirtämistä, päätös toimitetaan Onnin välityksellä myös asianomaiseenkuntaan. Hakijalle myös ilmoitetaan, että päätös toimitetaan kuntaan.

Jos perustoimeentulotuen kustannukset kohdistuvat kahteen kuntaan ja kuntien maksuosuudetovat yhtä suuret, päätös lähetetään kuntaan, jossa hakijalla on vakituinen osoite.

1.9.8.6. Sosiaalityön tarpeen arviointi ja yhteydenottokuntaan

Kelan on tarvittaessa ohjattava ja neuvottava asiakas Kelan etuuksien ja palveluiden piiriin.Tarvittaessa on lisäksi ohjattava hakeutumaan kunnan sosiaalihuollon tai muiden palvelujen piiriin.

155


Huomioi aina asiakkaan tai perheen kokonaistilanne. Ensin on selvitettävä, kuinka asiakkaantilannetta voidaan auttaa Kelan omin palveluin . Kun huoli asiakkaan tilanteesta syntyy, otetaanasiakkaaseen yhteyttä ja asia otetaan hänen kanssaan puheeksi. Jos selkeästi ilmenee, ettäasiakas tarvitsisi Kelan omia ohjaus- ja neuvontapalveluita, tehdään asiakkaalle ajanvaraus.Asiakas voi esimerkiksi tarvita apua ensisijaisten Kelan etuuksien hakemisessa.

Jos Kelan omat ohjaus- ja neuvontapalvelut eivät ole riittäviä asiakkaalle ja käsittelijäarvioi, että asiakkaalla on sosiaalityön tarve, asiasta keskustellaan asiakkaan kanssa.Yhteydenotto sosiaalipalveluiden piiriin voi yleensä tapahtua asiakkaan suostumuksella, ja hänentoivomuksestaan se on aina tehtävä. Ensisijaisesti asiakkaalta pyydetään siis aina suostumusilmoituksen tai yhteydenoton tekemiseen. Tietyissä tilanteissa Kelan on kuitenkin tehtäväilmoitus kuntaan salassapitosäännösten estämättä. Yhteydenotto asiakkaan kotikuntaan tehdäänpääsääntöisesti Onnin kautta.

Jos asiakas ei anna suostumusta olla yhteydessä kuntaan, mutta hänen avuntarpeensa onilmeinen (esim. lapsen etu vaatii), voit silti olla yhteydessä kuntaan asiakkaan asiassa, silläsiihen Kelalla on sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisesti velvollisuus. Asiakasta voi pitää ilmeisessäavuntarpeessa, jos hänon kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestääntai turvallisuudestaan tai lapsen etu vaatii sitä. Jos olet huolissasi asiakkaan tilanteesta ja arvioit,että hänen avuntarpeensa on ilmeinen, mutta asiakas ei anna suostumusta olla yhteydessäkuntaan, konsultoi ennen ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiestäsi tai osaamiskeskusta.Lapsiin liittyvissä asioissa voi tarvittaessa konsultoida kunnan lastensuojelua anonyymisti.Esimerkiksi asiakkaan vuokrarästit tai asunnottomuus eivät pelkästään aiheuta ilmeistä avuntarvetta asiakkaalle.

1.9.8.6.1. Sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitus kuntaanJos toimeentulotukiasian käsittelyssä ilmenee, että asiakkaalla on ilmeinen sosiaalihuollon tarve,sosiaalihuoltolaki velvoittaa Kelaa ohjaamaan asiakasta hakemaan kunnan sosiaalipalvelujatai henkilön antaessa suostumuksensa olemaan yhteydessä kunnallisesta sosiaalihuollostavastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada jahenkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään taiturvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on ilmoitus sosiaalihuollon tarpeestasalassapitosäännösten estämättä tehtävä kuntaan viipymättä. Asiakasta informoidaan aina ilmansuostumusta tehdystä ilmoituksesta.

Ilmoitus tehdään lähtökohtaisesti aina yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen huolta herättävästätilanteesta keskustellen. Ohjaamis- ja ilmoitusvelvoitetta ei poista jonkun toisen viranomaistahontekemä ilmoitus. Jos asiakkaan ilmeinen sosiaalihuollollinen tarve jatkuu, on tarvittaessa oltavaensisijaisesti asiakkaan suostumuksin uudelleen yhteydessä kuntaan, tarvittaessa myös ilmansuostumusta. Ilmoitus kuntaan tehdään pääsääntöisesti Onnin kautta.

Jos ilmoitus kuntaan on tehty sosiaalihuollon tuen tarpeen perusteella ja kerrottu perusteetilmoitukselle, ei samojen tietojen perusteella Kelasta tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Luelisää lastensuojelulakiin perustuva lastensuojeluilmoitus kuntaan.

Asiakkaan ilmeinen sosiaalihuollon tarve arvioidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja sevoi ilmetä esimerkiksi hakemuksesta ja sen liitteistä, asiointitilanteesta, asiakkaan yhteydenotoista,puhelinkeskustelusta tai viesteistä. Esimerkinomaisia tilanteita, joissa asiakkaalla voi olla ilmeinensosiaalihuollon tarve ovat elämänhallinnan laaja-alaiset ongelmat, jotka vaikeuttavat arkea,vuokraja sähkövelka ja vuokravakuuksien realisoitumiset, erilaiset riippuvuudet kuten päihde- taipeliongelmat, itsensä tai lähipiirin vahingoittamisen uhkailu, lähisuhdeväkivalta tai sen uhka.

156


1.9.8.6.2. Lastensuojelulakiin perustuvalastensuojeluilmoitus kuntaan

Kelan toimihenkilöillä on tarpeen vaatiessa myös ilman asiakkaan suostumusta velvollisuusviipymättä tehdä salassapitosäännösten estämättä lastensuojeluilmoitus kuntaan.Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c §:ssä.Lastensuojeluilmoitus tehdään, jos Kelan työntekijä on saanut tehtävässään tietää lapsesta,jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminenedellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on velvoitettuse henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. Käsittelijä voi konsultoidaesimiestään tai osaamiskeskusta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä.

Lastensuojeluilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi

• lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinenhyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka

• lapsen hoidossa tai huolenpidossa muuten havaitut puutteet tai osaamattomuus, jokavaarantaa lapsen hyvinvointia

• lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai omanhoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaalapsen hyvinvointia

• lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsenitsetuhoisuus

Lastensuojeluilmoitus tehdään aina lapsen tai lasten nimillä. Ilmoitus tehdään jokaisesta lapsestaerikseen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (koskee syntymätöntä lasta tai lapsia) tehdäänraskaana olevan henkilön nimellä. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti yhdessä lapsen tai hänenvanhempansa kanssa keskustellen huolta herättävästä tilanteesta. Ilmoitus tulee kuitenkinaina tehdä viipymättä myös, vaikka suostumusta ei saataisi. Suostumuksen hankkiminen eisaa viivästyttää ilmoituksen tekemistä siten, että lapsen tilanne vaarantuu. Ilman asiakkaansuostumusta tehdystä ilmoituksesta informoidaan asiakasta.

Lastensuojeluilmoituksen voit tehdä Onnin kautta. Kiireellisessä tilanteessa lastensuojeluilmoitustehdään ottamalla yhteyttä kunnan sosiaalitoimistoon.

Kirjaa ilmoitukseen

• ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle)• lisäksi voit kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä

1.9.8.6.3. Nuorisolakiin perustuva ilmoitus kuntaanKunta voi järjestää osana nuorisotyötä etsivää nuorisotyötä. Etsivän nuorisotyön tarkoituson tavoittaa nuori, joka tarvitsee tukea ja apua sekä auttaa hänet sellaisiin palveluihin jamuuhun tukeen, jotka edistävät nuoren kasvua, itsenäistymistä ja elämänhallintaa sekä pääsyäkoulutukseen ja työmarkkinoille.

Nuoren kotikunnalle voidaan luovuttaa Kelasta etsivää nuorisotyötä varten alle 29-vuotiaannuoren yksilöinti- ja yhteystiedot. Näitä tietoja ovat nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero,sähköpostiosoite tai muu yhteystieto. Muita kuin edellä mainittuja tietoja ei etsivää nuorisotyötävarten saa luovuttaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti asiakkaan suostumuksella hänen huoltaherättävästä tilanteesta keskustellen. Tarvittaessa ilmoitus voidaan tehdä suostumuksettakin

157


jos saatujen tietojen nojalla arvioidaan, että nuori tarvitsee tukea tarvitsemaansa palveluunpääsemiseksi. Ilmoituksesta tulee ilmetä, että tiedot luovutetaan nuorisolain 11 §:n perusteella.

Ilmoitus etsivää nuorisotyötä varten ei korvaa velvoitetta tehdä tarvittaessa kuntaanlastensuojeluilmoitus tai sosiaalihuoltolain 35 §:n mukainen ilmoitus nuoren tuen tarpeesta. Joskuntaan on kuitenkin jo tehty jompikumpi ilmoitus eikä nuoren tilanne ole sen jälkeen olennaisestimuuttunut, erillistä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten ei tehdä. Koska sosiaalihuoltolakiinperustuva ilmoitus kattaa pääsääntöisesti nuorisolain yllä kuvatut ilmoittamistilanteet, kunnansosiaalihuoltoon ollaan yhteydessä ensisijaisesti tekemällä sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitussosiaalihuoltolakiin perustuvan ilmoituksen kriteerein. Myös www.entit.fi – sivustolta voi kunnannimellä hakea etsivän nuorisotyön yhteystiedot.

1.9.8.6.4. Vanhuspalvelulakiin perustuva ilmoitus kuntaanKela voi salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa kuntaan vanhuspalvelulain nojalla henkilöstä,jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkeaniän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikkakorkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Ilmoitus voidaan tehdä, jos henkilö on ilmeisenkykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoitustehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen huolta herättävästä tilanteesta keskustellen.Koska sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitus kattaa pääsääntöisesti vanhuspalvelulaintarkoittamat tilanteet, kunnan sosiaalihuoltoon ollaan yhteydessä ensisijaisesti tekemälläsosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitus sosiaalihuoltolakiin perustuvan ilmoituksen kriteerein. Luelisää sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitus kuntaan.

1.9.8.6.5. Ilmoitukset muissa tilanteissa, joissa Kelan tuleetoimittaa tietoja kuntaan

Vaikka asiakkaalla ei olisi muilla perusteilla sosiaalityön tarvetta, Kelalla on velvollisuus ilmoittaakuntaan seuraavissa tilanteissa:

• Jos perusosaa on päätetty alentaa. Velvoite perustuu toimeentulotuki lain 10 §:ään. Ilmoituslähtee kuntaan ohjelmallisesti ratkaisun varmentamisen yhteydessä.

– Tilanne edellyttää kunnassa toimenpiteitä eli siellä on tehtävä suunnitelma asiakkaanitsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Ilmoitus tehdään eTotu Onnin kautta.

• Jos alle 25-vuotiaan asiakkaan pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukaudenaikana ollut toimeentulotuki sekä 25 vuotta täyttäneiden asiakkaiden pääasiallinen toimeentuloon viimeisen 12 kuukauden aikana ollut toimeentulotuki. Velvoite ilmoituksen tekemiseenperustuu kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 27 §:ään. Kunnan on laadittavaasiakkaalle aktivointisuunnitelma.

– Tällöin asiakas ei saa työttömyyteen perustuvaa ensisijaista etuutta, kutentyömarkkinatukea (asiakas voi saada kuitenkin esim. asumistukea). Jos asiakkaalla onollut vähäisiä tai lyhytkestoisia ensisijaisia etuuksia (esim. palkka tai työmarkkinatuki),ja hän on samalla hakenut perustoimeentulotukea ja saanut sitä, tehdään ilmoituskuntaan. Asiakas on voinut esimerkiksi tehdä muutamana kuukautena keikkatyötä,josta saanut vähän tuloja, mutta hänen pääasiallinen toimeentulonsa on perustunuttoimeentulotukeen. Ilmoitus tehdään eTotu Onnin kautta henkilön kotikuntalain mukaiseenkuntaan. Ilmoitus lähtee kuntaan ohjelmallisesti.

• Henkilö (maahanmuuttaja),– joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua

varten myönnetyllä oleskeluluvalla tai

158

http://www.entit.fi/


– jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka– jolle on myönnetty oleskelukortti

ja– joka on saanut toimeentulotukea kaksi kuukautta tai pidempään.

Ilmoitusta ei tehdä maahanmuuttajasta, joka on työmarkkinoiden käytettävissä tai muutoin TE-palvelujen piirissä.

Velvoite ilmoituksen tekemiseen perustuu kotoutumislakiin 87 a §:ään. Ilmoitus tehdääneTotuOnnin välityksellä henkilön kotikuntaan ja se lähtee ohjelmallisesti.

Tarve sosiaalityöhön voi tulla esille perustoimeentulotuen käsittelyn yhteydessä. Asiakastaohjataan ja neuvotaan tarvittaessa Kelan omiin palveluihin tai etuuksiin, kunnan sosiaalihuollonpalveluihin tai muihin palveluihin. Kelasta tapahtuva yhteydenotto kuntaan tehdään yleensäasiakkaan suostumuksella ja aina hänen toivomuksestaan. Sosiaalityön tarve voi tulla esilleesimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Asiakas on pitkäaikaisesti laitoshoidossa eli yli 6 kuukauden ajan, ja arvioit, ettei asiakasesimerkiksi ikänsä tai terveydentilansa vuoksi pysty huolehtimaan mahdollisesta muutostatai muuten asioidensa hoidosta. Asiakkaalla ei myöskään ole taloudellisiin asioihin määrättyäedunvalvojaa, jonka puoleen kääntyä. Asiakkaan vakituisesta asunnosta aiheutuvat menotvoidaan laitosasumisen aikana huomioida perustoimeentulotuessa enintään 6 kuukaudenajalta.

• Asiakkaalle annettu vuokravakuus realisoituu (toistuva).• Asiakas ei suostu hakemaan ensisijaisia etuuksiaan esimerkiksi kykenemättömyyden vuoksi.• Asiakkaan opinnot pitkittyvät, eikä hänelle enää myönnetä opintotukea.• Asiakkaalla on rahankäyttövaikeuksia, ja perustoimeentulotuki joudutaan maksamaan osissa

tai välitystilin käyttö tulisi välttämättömäksi.• Asiakkaalle on kertynyt vuokra- tai sähkörästejä useammalta kuukaudelta (erityisesti

lapsiperheet).• Asiakkaan elämäntilanteessa tulee esiin muun muassa pelaamiseen tai päihteiden käyttöön

liittyviä jatkuvia ongelmia.

Myös silloin, kun Kelassa havaitaan, että asumiskulut ovat kohtuullista suuremmat ja asiakastakehotetaan hankkimaan edullisempi asunto, asiakas tulee ohjata kunnan asumispalveluihinasuntoasian selvittämistä varten.

1.10. MaksaminenPerustoimeentulotuki maksetaan yleensä hakijan tai hänen valtuuttamansa henkilön ilmoittamalletilille. Asiakkaalle myönnetty perustoimeentulotuki voidaan maksaa myös laskuttajalle, taloudellisiaasioita hoitamaan määrätylle edunvalvojalle, vuokranantajalle tai muulle maksunsaajalle.

1.10.1. Säännöllinen maksupäiväPerustoimeentulotuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Josasiakkaalle syntyy päätöksessä oikeus toimeentulotukeen, joka ei kuitenkaan ehdi maksuunsäännöllisenä maksupäivänä, kysymyksessä on takautuva tuki. Takautuvat tuet maksetaanratkaisun yhteydessä kaikkina pankkipäivinä. Maksu näkyy asiakkaan tilillä 2 pankkipäivänkuluessa. Myös vuokranantajille tuet maksetaan kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.

Jos asiakas on toimittanut laskuja, jotka maksetaan päätöksen antamisen yhteydessä asiakkaalle,maksetaan ne säännöllisen maksun tai takautuvan maksun yhteydessä. Asiakkaan päätöksen

159


antamisen jälkeen toimittamat laskut maksetaan asiakkaalle käsittelyn yhteydessä eli ne ovatasiakkaan tilillä 2 pankkipäivän kuluessa laskun käsittelystä. Laskuttajalle maksettavat laskutlähtevät maksuun eräpäivän mukaisesti niin, että raha on eräpäivänä laskuttajalla.

Jos laskusta on jo eräpäivä mennyt, se maksetaan mahdollisimman pian. Erääntyneen laskunmaksamisen edellytys on, että asiakkaalla on ollut oikeus toimeentulotukeen laskun alkuperäisenäeräpäivänä.

Apteekit laskuttavat Kelalta omavastuuosuudet toimittamistaan valmisteista, jotka on apteekistaostettu maksusitoumuksilla. Tilitykset maksetaan apteekeille kuukausittain 9. ja 23. päivänä.

1.10.2. Osissa maksaminenPerustoimeentulotuen maksu suoritetaan pääsääntöisesti yhdessä osassa. Maksu on kuitenkinmahdollista jakaa kahteen tai neljään yhtä suureen osaan. Silloin maksupäivät ovat kuukauden 1.,9., 16., ja 23. päivä. Ensimmäinen osa maksetaan aina kuun ensimmäisenä pankkipäivänä. Muutmaksupäivät siirtyvät pyhien ja viikonlopun takia aikaisemmiksi.

Osissa maksamisen tarkoitus on auttaa hakijaa hallitsemaan taloudellista tilannettaan. Osissamaksaminen voidaan tehdä seuraavista syistä:

• Asiakkaan omasta pyynnöstä.• Kelassa todetaan, että rahat eivät toistuvasti riitä koko ajanjaksolle, esimerkiksi laskuja jää

maksamatta tai raha ei riitä ruokaan. Asiakkaalle voidaan tarjota mahdollisuutta saadaetuusosissa. Tähän tarvitaan asiakkaan suostumus.

• Kunta voi esittää toivomuksen rahojen maksamisesta useammassa osassa huomattuaansosiaalityön yhteydessä asiakkaan rahankäyttövaikeudet. Tähänkin tarvitaan asiakkaansuostumus.

Osissa maksaminen tehdään vähintään kuukaudeksi kerrallaan. Osissa maksaminen on voimassamyös tulevissa ratkaisuissa, ellei asiakas pyydä muutosta maksamisen tapaan. Maksamistavanmuutokset tehdään seuraavasta kuukaudesta alkaen: kesken kuukauden maksamisen jaksotustaei muuteta. Takautuvasti myönnettävä perustoimeentulotuki maksetaan aina yhdessä osassa.Käsittelykuukauden takautuva maksu voidaan maksaa osissa, jos maksu ehtii osissa maksamisenmaksupäiviin. Pienin jaettava summa on 80 euroa.

Esimerkki

Perustoimeentulotukipäätös loka- ja marraskuulle tehdään 9.11. Lokakuun maksumaksetaan kokonaan heti ratkaisun tekemisen jälkeen. Marraskuun maksu maksetaankokonaan heti ratkaisun tekemisen jälkeen, jos asiakas ei halua osissa maksamista. Josasiakas haluaa marraskuun maksun kahdessa osassa, maksetaan ensimmäinen osaheti ratkaisun tekemisen jälkeen ja toinen osa 16.11.

Muulle maksunsaajalle, esimerkiksi vuokranantajalle tai edunvalvojalle, perustoimeentulotukimaksetaan aina yhdessä osassa.

1.10.3. MaksusitoumuksetMaksusitoumus on asiakirja, jolla Kela sitoutuu maksamaan asiakkaalle annettavantuotteen tai palvelun kustannukset tai osan niistä. Hakijalle voidaan antaa maksusitoumusperustoimeentulotuen menoerästä, jolloin maksusitoumuksen saaja laskuttaa Kelaa.Prosessikuvaukset löytyvät täältä. Kaikki prosessikuvaukset eivät ole vielä valmiina. Linkitpäivitetään alle kun prosessit valmistuvat.

160


Maksusitoumuslaskut käsitellään Eteläisessä vakuutuspiirissä. Ne lähetetään osoitteella Kela, PL10, 00056 Helsinki.

Maksusitoumuksia voidaan myöntää pääsääntöisesti seuraaviin menoihin

• Elintarvikkeet– kuuluvat perusosaan ja vähentävät tilille maksettavaa toimeentulotukea.

Elintarvikemaksusitoumus on kertakäyttöinen.– katso myös Maksusitoumus elintarvikkeisiin –prosessikuvaus

• Lääkekustannukset– sitoumus toimitetaan apteekille sähköisenä Kelasta– muun muassa henkilötunnuksettomille annetaan paperinen maksusitoumus– katso myös Maksusitoumus lääkekustannuksiin, Kelan sisäinen ohje

• Proteettisen hammashoidon hammasteknisen työn kustannukset. Vakuuden aikaa voidaanpidentää 2 kk:n päähän päätöksen voimassaolon päättymisestä.

– vain terveyskeskushammaslääkärin kustannusarvion perusteella– katso myös Hammasproteesit - prosessikuvaus

• Silmälasikustannukset (optikon näöntutkimus, kehykset ja linssit). Vakuuden aikaa voidaanpidentää 2 kk:n päähän päätöksen voimassaolon päättymisestä.

– katso myös Optikkopalvelut –prosessikuvaus• Silmälääkärikustannukset (käynti ja kohtuulliset toimistokulut). Vakuuden aikaa voidaan

pidentää 2 kk:n päähän päätöksen voimassaolon päättymisestä.– vain optikon (optikolle jo maksusitoumus) lausunnolla, jonka mukaan silmälasimääräystä

ei voida antaa ilman silmälääkärin tutkimusta.• Matkakustannukset

– lapsen tapaamisesta– välttämättömien asiakirjojen hankkimisesta– terveydenhuoltomatkoista, muun muassa poliklinikkakäynneistä, sairaalamatkoista,

kuntoutusmatkoista– matkat optikolle silloin, kun Kelan sopimuskumppanin liikkeeseen ei pääse

paikallisliikenteellä– katso myös Junalipun tilaaminen - prosessikuvaus

• Henkilöasiakirjat– passi, henkilötodistus tai muu välttämättömän asiakirja– katso myös Henkilöasiakirjat-prosessikuvaus

• Muuttokulut– katso myös Muuttopalvelut - prosessikuvaus

• Vuokravakuus– lue lisää vuokravakuudesta– katso myös Vuokravakuus –prosessikuvaus

• Kotivakuutus yhdelle vuodelle– katso myös Kotivakuutus maksusitoumuksena -prosessikuvaus

• Sähkövakuus annetaan sähkösopimuksen voimassaoloajalle eli toistaiseksi voimassaolevaansähkövakuuteen ei kirjata loppupäivää.

– katso myös Sähkövakuus - prosessikuvaus

Päätöksen voimassaolon jälkeen 2 kk pidennettäviä maksusitoumuksia on mahdollista pidentäälisää kirjoittamalla tarvittaessa lisätietokenttään ajanjakso, jolloin vakuus on voimassa.

Maksusitoumus voidaan myöntää hakijalle tai hänen perheenjäsenelleen, ja se lähetetäänetuuspäätöksen mukana hakijalle. Sitoumusten käyttöaika on rajattu.

Jos hakijalla on edunvalvoja, maksusitoumus lähetetään silti hakijalle. Tieto maksusitoumuksestakerrotaan edunvalvojalle etuuspäätöksessä. Määrätyn edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetunpyynnöstä maksusitoumus voidaan toimittaa hakijan sijasta edunvalvojalle tai

161


https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Hammasproteesit_luonnos_kommentoitu.docx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Kotivakuutus%20maksusitoumuksena.docx&action=default


edunvalvontavaltuutetulle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja toimittaa maksusitoumuksenasiakkaalle.

Elintarvikkeiden maksusitoumukset ovat tyypillisesti summiltaan pieniä. Maksusitoumuselintarvikkeista annetaan yleensä niille päiville, joita on päätöksen tekemisestä siihen, kuntoimeentulotuen rahasuoritus tulee asiakkaan tilille. Päiväkohtainen ravinto-osuuden määräkerrotaan päivien lukumäärällä.

Asiakkaan pitää todistaa henkilöllisyytensä maksusitoumusta käyttäessään.

Maksusitoumuksesta ei anneta rahaa takaisin.

1.10.4. MaksuosoitePerustoimeentulotuki maksetaan tilille, jonka hakija tai hänen valtuuttamansa henkilö onilmoittanut.

Tilinumeromuutokset tehdään maksunsaajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaatilinumeromuutoksen lomakkeella Y121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti.Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse.

Perustoimeentulotuki voidaan maksaa hakijan tai vuokranantajan ulkomaiselle tilille.

MaksuosoitusKäsittelijä voi poikkeustapauksessa rekisteröidä maksuosoitteeksi maksuosoituksen. Näin voidaantehdä esimerkiksi silloin, kun pankki ei myönnä hakijalle tiliä. Asiakkaan noutaessa rahoja pankistahänellä tulee olla mukana pankin lähettämä saapumisilmoitus, minkä vuoksi rahat ovat asiakkaannostettavissa yleensä hitaammin kuin pankkitiliä käytettäessä. Asiakkaalla tulee olla lisäksimukana henkilökortti.

Prepaid-korttiKun asiakkaalla ei ole pankkitiliä eikä henkilöllisyystodistusta, maksaminen hoidetaan prepaid-maksukortilla. Prepaid-kortille voidaan maksaa Kelan etuudet siihen saakka, kun asiakas onsaanut avattua pankkitilin.

Etuusratkaisu voidaan tehdä loppuun saakka vasta, kun prepaid-maksutapa on rekisteröity.Rekisteröinti hoidetaan Maksujenhallintaryhmässä.

Tee Rekisteröintiä varten toimeksianto Oiwaan Maksujenhallintaryhmälle:

• työjonon nimi: Yhteisten järjestelmien yksikkö / Etuusmaksut –työjono 24400• työtyyppi: Toimeksianto• tarkenne: Selvitettävä asia• tarkenteen lisätieto: Prepaid• Kirjoita työn kommenttiin tieto siitä, että asiakkaalla ei ole pankkitiliä ja pyydä rekisteröimään

maksuosoitteeksi prepaid-tili.

Maksujenhallintaryhmän käsittelijä rekisteröi prepaid-korttia vastaavan tilinumeronasiakkaalle maksuosoitteeksi ja vastaa työn kommenttiin, kun etuuden käsittelyä voi jatkaa.Maksujenhallintaryhmän käsittelijä postittaa kortin ja siihen liittyvän PIN-koodin asiakkaalleohjeineen eri kirjekuorissa peräkkäisinä postipäivinä.

Lue lisää Prepaid-kortin käytöstä ajankohtaisohjeesta.

162


1.10.5. Muut maksunsaajat

1.10.5.1. Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettuPerustoimeentulotuki voidaan holhoustoimilain 4 §:n perusteella maksaa edunvalvojalle, jostuomioistuin tai holhousviranomainen on määrännyt tuen saajalle edunvalvojan hoitamaantaloudellisia asioita. Edunvalvojalle maksaminen ei vaadi tuen saajan valtuutusta.

Perustoimeentulotuki voidaan maksaa edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 2 § perusteellamyös edunvalvontavaltuutetulle.

1.10.5.2. VuokranantajatPerustoimeentulotuen asumiskuluja voidaan maksaa vuokranantajalle, kun kysymyksessä onvuokra-, asumisoikeusasunto tai osaomistusasunto, jos tuen saajalta on saatu asiaan valtuutus taihän on laiminlyönyt vuokranmaksun.

Maksaminen vuokranantajalle tuensaajan valtuutuksellaHakija voi antaa kirjallisesti tai suullisesti suostumuksensa siitä, että asumismenona suoritettavavuokra maksetaan suoraan vuokranantajalle.

Hakija voi antaa kirjallisen valtuutuksen tuen hakemisen tai tarkistamisen yhteydessähakemuslomakkeella tai vapaamuotoisella valtuutuksella, joka tulee Oiwaan ”Perustietojenmuutos” -työtyypillä. Tarkenteena on ”Valtakirja”.

Asiakaspalvelussa vastaanotettu suullinen valtuutus tulee Oiwan ”Toimeksianto” -työtyypillä. Työntarkenteena on ”Maksuselvitys”, ja tarkenteen lisätietona on ”Vuokranantajalle maksaminen”.Työhön on liitetty asiakkaan yhteydenotto.

Valtuutuksen perusteella voit siirtää tuen maksun välittömästi vuokranantajalle.

Valtuutuksen peruuttaminenTuensaaja voi milloin tahansa peruuttaa antamansa valtuutuksen suullisesti tai kirjallisesti.Peruutuksen kanssa toimitaan siten kuin edellä on kerrottu valtuutuksesta. Ilmoita valtuutuksenperuuttamisesta välittömästi vuokranantajalle.

Maksaminen vuokranantajalle vuokranmaksun laiminlyönninperusteella

Jos vuokralainen laiminlyö vuokran maksamisen kokonaan tai osittain yhden kuukauden ajan,tuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle ilman tuensaajan suostumusta. Kuule kuitenkintuensaajaa ennen maksun siirtämistä vuokranantajalle.

Jos tuki on maksussa vuokranantajalle laiminlyönnin perusteella ja tuensaaja pyytää tuenmaksamista itselleen, tarkista, mikä hänen tilanteensa on yleisessä asumistuessa. Jos yleinenasumistuki on vuokranantajan suostumuksella palautettu maksettavaksi asiakkaalle itselleen, voitsiirtää myös perustoimeentulotuen asumiskulujen osuuden maksettavaksi asiakkaalle itselleen.

163


1.10.5.3. Maksaminen sosiaalitoimen välitystilille taikunnan Virho-tilille

Sosiaalitoimelta tulee olla erillinen asiakirja, josta välitystiliasiakkuus selviää ja lisäksi asiakkaaltatulee olla suostumus tai valtakirja välitystilille maksamiseen.

Jos asiakas hakemuksessaan ilmoittaa, että tuki maksetaan sosiaalitoimelle ollaan yhteydessäsosiaalitoimeen ja tarkistetaan, onko kysymyksessä välitystiliasiakas ja pyydetään maksuosoite.

Osa kunnista on ottanut käyttöön Virho -järjestelmän, jonka kautta kunnat hoitavat asiakkaidenraha-asioita. Virho -järjestelmässä kunnan toimihenkilö avaa pankkitilin jokaiselle asiakkaalle elins. Virho -tilin. Tili on kunnan nimissä ja kunnan nimeämällä toimihenkilöllä on siihen käyttöoikeus.Asiakkaalla ei ole tiliin käyttöoikeutta. Virho -tili korvaa ns. kuntien välitystilit kunnissa, jotka ottavatVirho -järjestelmän käyttöön.

Jos perustoimeentulotuki halutaan maksettavaksi Virho -tilille, kunnan on tehtävä tästä vaatimuskirjallisesti (paperilla).

Sosiaalitoimen välitystili tai kunnan Virho-tili rekisteröidään joko ratkaisun yhteydessä tai ratkaisunjälkeen pelkkänä maksunsaaja-ratkaisuna. Työn kommenttiin kirjataan, että tilinumero on kunnanvälitys- tai Virho -tili. Kommentti nostetaan myös Asiakkaan palvelutiedot - näytölle.

Jos asiakkaan toimeentulotuki on mennyt kunnan välitystilille tai Virho-tilille, ja asiakas haluaasiirtää maksun omalle tililleen, kuntaan tulee olla yhteydessä ja sopia sen kanssa asiasta.

1.10.5.4. Maksaminen asunto-osakeyhtiölleKun asiakas asuu omistusasunnossa, perustoimentulotuen asumiskustannukset voidaan maksaaasunto-osakeyhtiölle, jos asiakas hakemuksessaan näin ilmoittaa.

1.10.6. Laskujen maksaminenPääsääntöisesti hakija maksaa muihin perusmenoihin kuuluvien menojen, kuten taloussähkön jakotivakuutuksen, laskut itse. Asiakkaalta pyydetään hakemuksen liitteenä kopio laskuista. Niitä eisiis palauteta asiakkaalle, koska hänellä on alkuperäiset itsellään.

Kun asiakas toimittaa jo myönnettyä etuusjaksoa koskevan ja sen aikana erääntyvän laskun(sähkö, kotivakuutus, lämmitys), lasku käsitellään ja maksetaan asiakkaan toiveen mukaanasiakkaalle itselleen heti (2 pankkipäivän kuluttua asiakkaan tilillä) tai laskuttajalle eräpäivänä.

• Jos jälkikäteen toimitettava lasku koskee yli puolen vuoden takaista aikaa, laskunmaksaminen on tehtävä päätöksen tarkistuksella.

• Jos asiakkaan toimittamat laskut hyväksytään kokonaan, lähetetään asiakkaalle paperinen”Ilmoitus perustoimeentulotuen laskujen maksusta”. Ilmoitus lähetetään, kun käsittelyntyypilläLasku maksetaan koko lasku/kaikki laskut joko asiakkaalle itselleen tai laskuttajalle.Ilmoituksesta asiakas voi tarkistaa mitä laskuja Kela on maksanut ja kuka on ollut suoritustenmaksunsaaja.

• Jos asiakkaan toimittamia laskuja ei huomioida tai makseta kokonaan, hänelle annetaanasiasta päätös, jossa perustellaan miksi tiettyä/tiettyjä menoja ei ole hyväksyttyperustoimeentulotuen menona.

• Jos toimeentulotuen määrä ei riitä kaikkiin laskuihin, jotka asiakas on pyytänyt maksamaanlaskuttajalle, maksetaan ensin asumisen turvaamiseksi vuokra sekätalous- ja lämmityssähköja sitten muut laskut.

164


– Vuokra voidaan maksaa vuokranantajalle, vaikka toimeentulotuen määrä eiriittäisi kattamaan koko vuokran osuutta. Toimeentulotuesta maksetaan kuitenkinvuokranantajalle vain se osuus, mitä ei ole maksettu asumistuesta.

– Sähkölasku voidaan maksaa sähköyhtiölle, vaikka toimeentulotuen määrä ei riittäisikäänkattamaan muita laskuttajalle maksettavaksi merkittyjä laskuja. Jos toimeentulotuenmäärä ei kuitenkaan riitä kattamaan koko sähkölaskun ratkaisun perusteeksi hyväksyttyämäärää, ei sähkölaskusta makseta mitään sähköyhtiölle.

• Jos toimeentulotuen määrä ei riitä kaikkien laskujen maksamiseen, asiakas huolehtii näidenlaskujen maksamisen itse. Päätökseen on kirjattava selkeästi, mitä laskuja tai laskujen osiaasiakkaan tulee itse maksaa.

• Jos asiakkaan vuokra- tai sähkövakuus on realisoitunut, maksetaan myös osittain hyväksytynvuokran tai sähkölaskun määrä suoraan laskuttajalle. Asiakasta on kuitenkin aina ensinkuultava. Katso myös alla oleva kohta Maksaminen suoraan sähköyhtiölle laiminlyönninperusteella.

• Jos asiakkaan hakema menoerä voidaan hyväksyä perustoimeentulotuessa vainkohtuulliseen määrään saakka, voidaan vuokra sekä talous- ja lämmityssähkö maksaaasiakkaan pyynnöstä suoraan laskuttajalle.

• Muiden menoerien osittain hyväksytyt laskut asiakas hoitaa itse suoraan laskuttajalle.

Katso etuusprosessista ohjeet, miten toimitaan, jos asiakas toimittaa laskun, jonka eräpäiväkohdistuu ajalle, jolla ei ole perustoimeentulotuen ratkaisua tai hakemusta.

Lisätietoa laskujen maksamisesta.

Maksaminen suoraan sähköyhtiölle laiminlyönnin perusteellaJos asiakas laiminlyö sähkölaskun maksamisen (esim. laskussa näkyy muistutusmaksu), laskuvoidaan maksaa suoraan laskuttajalle ilman tuensaajan suostumusta. Kuule kuitenkin tuensaajaaennen maksun siirtämistä laskuttajalle.

Jos sähkölasku on jo huomioitu perustoimeentulotuessa, eikä asiakas ole maksanut laskua,menoa ei voida hyväksyä uudelleen perustoimeentulotuessa. Asiakas voi hakea rästeihintäydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta.

1.10.6.1. Maksusitoumuksiin perustuvat laskutMaksusitoumuslaskut käsitellään maksusitoumuslaskujärjestelmässä (P2) Eteläisessävakuutuspiirissä. Laskut lääkkeellisestä hapesta käsitellään Läntisessä vakuutuspiirissä. Laskutvoidaan toimittaa sovitusti yleensä kerran kuukaudessa ja jokainen maksusitoumuksenostotapahtuma voidaan laskuttaa erillisenä tai esimerkiksi koonti- tai tilityslaskuna.

Jos maksusitoumukseen perustuvissa laskuissa on epäselvyyttä tai lasku ei vastaamaksusitoumuksen tietoja, ota yhteyttä laskuttajaan ja pyydä tarvittaessa uusi lasku. Tällaisiatilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

• Maksusitoumus on käytetty voimassaoloajan ulkopuolella• Maksusitoumuksella ostettu summa ylittää maksusitoumuksella määritellyn enimmäissumman• Maksusitoumuksella on ostettu tuotteita, jotka eivät kuulu maksusitoumuksella katettaviin

kuluihin• Maksusitoumus on selkeä väärennös• Lasku on toimitettu puutteellisin tiedoin

Apteekkien maksusitoumusten perusteella muodostuvat laskut käsitellään yleensä automaattisesti.Henkilötunnuksettomien asiakkaiden laskut apteekit toimittavat paperisina Kelaan. Esimerkiksi

165

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Etuusprosessi_P%C3%84IVITETTY.docx&action=default

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo%202017-10-18.pptx&action=default


rajatut maksusitoumukset tulevat vakuutuspiirien ”Toimeentulotuki laskut” -työjonoonpäivittäin työtyypillä ”Apteekin maksusitoumuslaskun käsittely”. Myös nämä lääkkeidenmaksusitoumuslaskut käsitellään maksusitoumuslaskujärjestelmässä (P2).

1.10.7. EnnakonpidätysToimeentulotuki ei ole veronalaista tuloa.

1.11. Tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuusJotta perustoimeentulotuki voidaan myöntää, tuen hakijalla on velvollisuus ilmoittaa Kelalle kaikkitiedossaan olevat tukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. (TotuL17 §)

Ilmoitusvelvollisuus koskee hakijan ohella

• hakijan perheenjäsentä• Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja

ottolasta, aviopuolisoita sekä henkilöitä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa• Pekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon• hakijan ja hänen perheenjäsenensä elatusvelvollista sekä tarvittaessa heidän huoltajaansa ja

edunvalvojaansa.

Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat esimerkiksi seuraavat tiedot:

• hakijan perheenjäsenet• hakijan ja perheenjäsenen elatusvelvolliset• hakijan ja perheenjäsenen käytettävissä olevat tulot, paitsi laissa luetellut poikkeukset (TotuL

11 §)• hakijan ja perheenjäsenen käytettävissä olevat varat, paitsi laissa luetellut poikkeukset (TotuL

12 §) • hakijan ja perheenjäsenen vireillä olevat etuudet• hakijan ja perheenjäsenen menot• asumistiedot (asumismuoto, asumismenot)• hakijan ja 17–64-vuotiaan perheenjäsenen työnhakijana olo

Lisäksi toimeentulotuen saaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan Kelalle edellä mainituissatiedoissa tapahtuneista muutoksista. Ilmoitusvelvollisuus koskee esimerkiksi seuraavia muutoksia:

• avioliiton solmiminen ja avioliiton purkautuminen• avoliittoon muuttaminen ja avoliiton päättyminen• muut muutokset perheenjäsenissä, esimerkiksi muutos perheenjäsenten lukumäärässä• muutokset hakijan ja perheenjäsenen käytettävissä olevissa tuloissa, paitsi laissa luetellut

poikkeukset (TotuL 11 §)• muutokset hakijan ja perheenjäsenen käytettävissä olevissa varoissa, paitsi laissa luetellut

poikkeukset (TotuL 12 §) • muutokset koskien hakijan ja perheenjäsenen vireillä olevia etuuksia• muutokset hakijan ja perheenjäsenen menoissa• muutokset asumistiedoissa (asumismuoto, asumismenot)• muutokset hakijan ja 17–64-vuotiaan perheenjäsenen työnhakijana olossa eli esimerkiksi

työnhaun päättyminen ja työllistyminen

Käytännössä on esimerkiksi alaikäisellä velvollisuus ilmoittaa, jos hän saa palkkatuloja. Täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei taas ole velvollisuutta selvittää vanhempiensa tulo- javarallisuustietoja.

166


1.12. Päätöksen oikaisu ja poistaminen (asia-, menettely- jakirjoitusvirheen korjaaminen)

Toimeentulotuessa päätöksen oikaisu ja poistaminen poikkevat muista etuuksista.

Lue lisää asiavirheen korjaamisesta verkkokoulusta.

1.12.1. YleistäMyös toimeentulotuessa voidaan tehdä päätöksen oikaisu eli korjata asiavirhe. Toimeentulotuessavirheellisen päätöksen oikaisua koskevat säännökset poikkeavat kuitenkin joiltakin osinoikaisusäännöksistä, joita noudatetaan yleisesti muissa etuuksissa.

Oikaisua käytetään, jos alkuperäisessä päätöksessä on virhe. Tarkistamista käytetään, kunpäätöksen antamisen jälkeen asiakkaan tuloissa, menoissa tai varoissa tapahtuu muutoksia(jälkiseikka).

Toimeentulotuessa ei myöskään tunneta virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimentoimesta, kuten muissa etuuksissa. Sen sijaan virheellisen toimeentulotukipäätöksen purkamistavoidaan hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

1.12.2. Asia- ja menettelyvirheen korjaaminenVirheellinen toimeentulotukipäätös voidaan oikaista hallintolain 50 §:n perusteella seuraavissatilanteissa:

1 ) Päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen.

2) Päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen.

3) Päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe.

4) Asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Kohdat 1−2 (asiavirhe) ja 3 (menettelyvirhe) eivät poikkea sisällöltään muiden etuuksienasiavirhettä ja menettelyvirhettä koskevista säännöksistä. Sen sijaan kohdan 4 mukaisessa uudenselvityksen huomioon ottamisessa ei ole kysymys sellaisesta asian käsittelyn kuluessa tehdynvirheen korjaamisesta kuin kohdissa 1−2 tarkoitetaan. Uusi selvitys voi olla uutta, ennestääntuntematonta tai selvitystä, jota ei ole tiedetty tai osattu ottaa huomioon, kun asiaa on ensivaiheessa ratkaistu. Uusi selvitys voi esimerkiksi osoittaa aikaisemman selvityksen tosiseikatvirheelliseksi. Uutena selvityksenä voivat lisäksi tulla kysymykseen päätöksen tekemisen jälkeenilmaantuneet tosiseikat, kuten asianosaisen olosuhteissa tapahtuneet muutokset. Kohta 4mahdollistaa siis päätöksen oikaisemisen myös niin sanotuissa jälkiseikkatilanteissa.

Käytännössä kohdan 4 mukaisia tilanteita esiintyy vain poikkeuksellisesti toimeentulotuessa.Jos jokin seikka on esimerkiksi ollut olemassa jo päätöstä tehtäessä, mutta se ei vain ole ollutpäätöksen tekijän tiedossa, on päätös tehty puutteellisen selvityksen varassa, ja tällöin kyse onkohdan 1 mukaisesta asiavirheestä. Lisäksi ns. jälkiseikkatilanteissa toimeentulotuki ensijaisestitarkistetaan (linkki kohtaan 13 tarkistaminen).

Esimerkki

Kela on antanut perheelle toimeentulotukipäätöksen yhteydessä muuttokehotuksen liiansuurten asumiskustannusten vuoksi. Päätöksen antamisen jälkeen asiakas toimittaa

167



Kelaan kunnan tekemän selvityksen, jonka mukaan asunto on perheelle tarpeellinen,koska se sijaitsee lähellä koulua, jossa perheen lapsen on perusteltua käydä erityistenoppimisvaikeuksen johdosta. Kunnalta saatua selvitystä voidaan pitää sellaisena uutenaselvityksenä, joka voi olennaisesti vaikuttaa annettuun toimeentulotukipäätökseen.Toimeentulotukipäätös oikaistaan tässä tapauksessa asiakkaan eduksi kohdan 4 nojalla.

Asiavirheen korjaaminen käytännössäAsiavirheen korjaamiselle asiakkaan eduksi ei ole rajoituksia. Asiavirheen vahingoksi oikaisunkäyttöä rajoittavat säännökset toimeentulotuen takaisinperinnästä. Jos oikaisun seurauksenavoitaisiin todeta, että toimeentulotukea on maksettu aiheettomasti, voidaan takaisinperintäsuorittaa vain, jos

1) kyse on väärinkäytöksestä

2) tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai tahalliseenilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin.

Kohdan 1 mukaisessa tilanteessa takaisinperintä suoritetaan käytännössä rikosprosessinyhteydessä esitettävällä vahingonkorvausvaatimuksella. Kohdan 2 mukaisesta tilanteesta katsotarkemmin ohjeen kohta 1.14.2.2.

Yleensä jos kohdan 2 mukaiset edellytykset täyttyvät, on kyse samalla myös väärinkäytöksestä.Tällöinkin takaisinperintää haetaan ensisijaisesti rikosprosessin yhteydessä vahingonkorvauksenkautta.

Jos edellä mainitut kriteerit perinnälle näyttävät täyttyvän, on yleensä tarkoituksenmukaista ryhtyäoikaisemaan asiavirheen rasittamaa toimeentulotukipäätöstä asiakkaan vahingoksi. Samallavoidaan yleensä myös katsoa, että virhe on ilmeinen ja että se on aiheutunut asiakkaan omastamenettelystä. Tällöin päätöksen oikaiseminen ei edellytä asiakkaan antamaa suostumusta.

Oikaisun tarkoituksena on korjata toimeentulotukipäätöksessä olevat virheet. Oikaisussatoimeentulotuen laskelma saatetaan vastaamaan asiakkaan tosiasiallista tilannetta. Myöhempäätakaisinperintäprosessia varten järjestelmään luodaan liikamaksu ja oikaisupäätökseen kirjataanaiheettomasti maksetun toimeentulotuen määrä. Sillä ei ole merkitystä, toteutuuko takaisinperintärikos- vai hallinto-oikeusprosessissa. Yleensä tällöin ryhdytään myös selvittämään mahdollistaväärinkäytöstä väärinkäytösprosessin mukaisesti, eli luodaan Oiwaan ”Tutki” -työ ja kuullaanasiakasta väärinkäytöksestä .

Esimerkki

Asiakas on hakenut toimeentulotukea 10.1.2017, 10.2.2017 ja 10.3.2017 allekirjoitetullahakemuksilla tammi-maaliskuulle 2017. Asiakas on hakemuksissaan ilmoittanuttulokseen pelkän työmarkkinatuen. Kela on myöntänyt asiakkaalle toimeentulotukeakuukaudeksi kerrallaan 13.1.2017, 13.2.2017 ja 13.3.2017 annetuilla päätöksillä 500 e/kk.

Myöhemmin ilmenee, että asiakas on tosiasiassa ollut töissä kaikkina kuukausina.Selviää, että jos palkkatulot olisi huomioitu, ei asiakkaalla olisi ollut oikeuttatoimeentulotukeen lainkaan. Tieto työskentelystä saadaan työttömyysturvan vuosittaisentulovalvonnan yhteydessä.

Tässä tapauksessa asiakkaan voidaan epäillä salanneen palkkatulonsa tahallaanKelalta. Päätös oikaistaan asiakkaan vahingoksi ja laskelmaan merkitään aiemminhuomioimatta jääneet palkkatulot sekä mahdollisesti muuttuneet työmarkkinatuet.Järjestelmä laskee liikamaksut ja aiheettomasti maksetun toimeentulotuen määrä

168

https://sinetti.kela.fi/n%C3%A4in-toimimme/tietoa-kelasta/hallinnolliset-menettelyt/v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4yt%C3%B6kset


kirjautuu oikaisupäätökseen. Samalla käynnistetään väärinkäytösprosessi, minkälopputuloksena on mahdollista tehdä tutkintapyyntö ja vahingonkorvausvaatimus.

Toimeentulotuessa on mahdollista ottaa jälkikäteen tulona huomioon sellainen ansiotulo, jokaei ollut tiedossa toimeentulotukipäätöstä tehtäessä. Edellytyksenä on, että toimeentulotukeahaetaan kahden seuraavan kuukauden kuluttua eikä sitä voi pitää kohtuuttomana. Kun ansiotulothuomiodaan kuvatulla tavalla jälkikäteen, ei kyse ole asiavirheen korjaamisesta, vaan ansiotulototetaan huomioon tulevissa laskelmissa eikä alkuperäisiin laskelmiin puututa. Näissä tilanteissaei myöskään voi yleensä olla kyse väärinkäytöksestä. Lue lisää ansiotulojen jälkikäteisestähuomioimisesta.

1.12.3. Kirjoitusvirheen korjaaminenKirjoitusvirheen korjaamisessa noudatetaan samaa menettelyä kuin muissa etuuksissa.

1.12.4. Toimeentulotukipäätöksen purkaminenToimeentulotukipäätöksen purkamista voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Käytännössäkyse on poikkeuksellisesta toimenpiteestä. Päätöksen purkamisessa on kyse niin sanotustaylimääräisestä muutoksenhausta.

Päätöksen purkamisesta säädetään hallintolainkäyttölain 63 §:ssä:

Päätös voidaan purkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

2) Päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinutolennaisesti vaikuttaa päätökseen.

3) Asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen,eikä johdu hakijasta, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativanpäätöksen purkamista.

Päätöksen saa purkaa vain, jos se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsotaan vaativanpäätöksen purkamista.

1.13. TarkistaminenToimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuumuutoksia. Tarkistaminen koskee tilanteita, joissa päätöshetken jälkeen muuttuneet olosuhteetaiheuttavat tarkistamistarpeen. Kyse on siis niin kutsutusta jälkiseikasta.

Tarkistaminen tehdään aina euromääristä riippumatta joko asiakkaan eduksi tai vahingoksi.Toimeentulotuen tarkistamisessa otetaan kaikki asiakkaan päätökseen vaikuttavat tiedot huomioontarkistuksen aiheuttaneen ajankohdan mukaisina. Siten myös mahdolliset myöhemmin ilmoitetuthyväksyttävät menot huomioidaan. Jos tarkistamisen johdosta syntyy lisäsuoritusta, se maksetaanheti.

Toisin kuin Kelan muissa etuuksissa, tarkistaminen ei aiheuta takaisinperittävää liikamaksua.Mahdolliset vaikutukset asiakkaalle näkyvät vasta tulevissa toimeentulotukilaskelmaanperustuvissa maksuissa. Poikkeuksena ovat väärinkäytöstilanteet, jolloin toimeentulotuen aiheetonmaksu peritään ensisijaisesti rikosprosessin yhteydessä vahingonkorvausvaatimuksena.

169


Tarkistamiseen ei tarvita asiakkaan suostumusta. Asiakasta täytyy kuitenkin kuulla, jos hän ei oleitse ilmoittanut olosuhdemuutoksesta Kelalle ja jos muutos voi vaikuttaa vähentävästi etuudenmäärään. Menettely noudattaa soveltuvin osin Kelan muiden etuuksien käytäntöjä.

Jos tieto tulosta on tullut Kelaan asiakkaalta itseltään tai tulo käy ilmi asiakkaan toimittamistaliitteistä toimeentulotukiasian käsittelyn yhteydessä, ei asiakasta tarvitse kuulla tarkistamisenyhteydessä. Jos asiakasta on kuultava, häntä tulee kuulla nimenomaan olosuhdemuutoksenvaikutuksesta perustoimeentulotukeen. Tee tarvittaessa kaikkien etuuksien kuuleminen samallakerralla.

Asiakkaan laskelma voi muuttua tarkistamisen seurauksena siten, ettei hänellä ole tarkistettavaltakuulta enää lainkaan oikeutta perustoimeentulotukeen. Tällöin tarkistuspäätöksessä tulee ollatieto, että toimeentulotukena ei enää makseta erääntymättömiä laskuja. Apteekin maksusitoumuspäätetään tarkistettavan kuukauden loppuun.

Huomaa, että toimeentulotuen tarkistaminen poikkeaa useiden muiden Kelan etuuksientarkistamisesta. Toimeentulotuen tarkistamiseen ei voida soveltaa suoraan Kelan oikaisu- japoisto-ohjetta tai takaisinperintäohjetta.

Tarkistettaessa on erotettava ansiotulon ja muun tulon, kuten sosiaalietuuksien tai muidenetuuksien tarkistaminen. Tarkistaminen tehdään myös silloin, kun työttömyysturvan tulo muutetaan21,5 päivän kertoimelle.

Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea samalle ajalle kuin hänelle on jo aiemmintoimeentulotuesta tehty päätös, vaikka missään olosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta,käsitellään hakemus tarkistuksena. Tarvittaessa asiakkaalta selvitetetään vielä soittamalla, onkomuutosta olemassa ja miksi hän häkee etuutta uudelleen. Päätöksessä kerrotaan, että tuenmaksaminen jatkuu aiemman päätöksen mukaisena, koska muutosta ei ole tapahtunut eikä uuttaselvitystä esitetty.

Tarkistuspäätös tehdään myös silloin, kun asiakas toimittaa huomioitavia menoselvityksiä ylipuolen vuoden takaiselta ajalta. Menojen maksaminen pelkkänä laskun maksuna ei onnistu.

Päätökseen ei tehdä tarkistusta, jos asiakas palauttaa Kelalle sellaista maksettua opintotukea,joka on aiemmin huomioitu tulona hänen päätöksessään.

1.13.1. Tarkistaminen, kun päätöksenantamisen jälkeenasiakkaalle tulee muita tuloja kuin ansiotuloja (ns.etuustulon tarkistaminen)

Hakijalle tai perheenjäsenelle voi tulla toimeentulotukipäätöksen tekemisen jälkeen muita kuinansiotuloja (esimerkiksi muita Kelan etuuksia tai työeläketuloja), joita ei ole otettu laskelmassahuomioon. Kaikkia tuloja ei kuitenkaan oteta huomioon toimeentulotuessa. Ks. ohjeen kohtaHuomioon otettavat tulot.

Asiakkaan saama muu kuin ansiotulo, jonka asiakas on saanut päätöksen tekemisen jälkeen,otetaan huomioon etuuden maksukuukauden laskelmassa. Toimeentulotuen tarkistaminenetuustulon osalta toteutetaan käytännössä kohdentamalla se laskennallisesti jo maksettuuntoimeentulotukeen ja saattamalla laskelma vastaamaan asiakkaan kyseisenä ajanjaksonavallinnutta tosiasiallista tilannetta. Uusi laskelma ei kuitenkaan aiheuta esimerkiksi asiakkaaseenkohdistuvaa takaisinperintää. Jos asiakkuus jatkuu, mahdollisesti syntyvä laskelmanylijäämä voidaan asiakkuuden jatkuessa jakaa vyöryttämällä tuloksi seuraaville kuukausille.Edellytyksenä on kuitenkin, että vyöryttäminen on kohtuullista esimerkiksi tulon kertaluonteisuustai käyttötarkoitus huomioiden. Kohtuullisena on yleensä pidettävä, että esimerkiksi suuret

170


kertaluonteiset tulot vyörytetään. Toimeentulotuessa keskeistä on se, ovatko varat tosiasiallisestiasiakkaan käytössä.

Tarkistaminen tehdään, kun olosuhdemuutos tulee Kelan tietoon.

Jos etuuteen on tehty saatavasuunnitelma, tarkistusta ei tehdä. Etuus on jo tällöin huomioitu ja sekuitataan ohjelmallisesti toimeentulotukeen. Katso myös Perintä ja kuittaus odotettavissa olevastaetuudesta.

Jos laskelma on tarkistamisen jälkeen ylijäämäinen ja asiakas saa toimeentulotukea myösseuraavana kuukautena, ylijäämä siirtyy ohjelmallisesti seuraavalle kuukaudelle ellei se olemäärältään vähäinen (yksin asuvalla enintään 50 euroa, perheellisellä enintään 100 euroa).

Jos asiakas ei hae toimeentulotukea seuraavana kuukautena, ei vyörytystä tehdä myöskäänseuraaville kuukausille.

Esimerkki

Asiakkaalle on myönnetty toimeentulotuki 1.3.–31.5. Huhtikuussa hänelle myönnetään jamaksetaan sairauspäiväraha sen jälkeen, kun huhtikuun toimeentulotuki on jo maksettu.Koska kyseessä on huhtikuussa maksettu etuus, toimeentulotuen tarkistus tehdäänhuhtikuun laskelmaan ja mahdollinen ylijäämä siirtyy toukokuulle, jos sitä ei ole pidettäväkohtuuttomana. Jos asiakkaalle on ilmaantunut aikaisemmassa huhtikuun laskelmassahuomioimattomia perustoimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja, kuten sähkölasku,myös ne huomioidaan tarkistuslaskelman yhteydessä. Kyseisten laskujen edellytetäänerääntyvän huhtikuussa. Asiakkaalle annetaan tarkistuspäätös ajalle 1.4.-31.5.

Toimeentulotuen tarkistamisessa noudatetaan myös seuraavia periaatteita:

• Jos laskelma on ylijäämäinen, maksusitoumukset apteekkiin pidetään voimassa kuluvankuukauden loppuun saakka ja päätetään seuraavan maksamattoman kuukauden alustaalkaen. Vie maksusitoumustietoihin voimassaolon päättymispäiväksi kuluvan kuukaudenviimeinen päivä. Apteekin maksusitoumukseen perustuvat ja sen voimassaoloaikana tehdytterveydenhuoltomenot hyväksytään.

• Paperilla annetuille maksusitoumuksille ei periaatteesa voida tehdä mitään, vaanniiden voimassaolo jatkuu siihen saakka, kun maksusitoumus on myönnetty. Paperisiamaksusitoumuksia ei myönnetä kuin kuukaudeksi tai kahdeksi kuukaudeksi (pl. apteekit jakuolintilanteet, ks. myöhemmin).

1.13.2. Ansiotulojen huomioiminen jälkikäteenJos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, se voidaan ottaa jälkikäteenhuomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukaudenaikana. Ansiotulolla tarkoitetaan esimerkiksi palkkatyöstä tai yritystoiminnasta saatuja palkkoja,palkkioita ja muita työn perusteella saatuja tuloja. Kyse ei ole varsinaisesti tarkistamisesta. Katsomyös Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin.

1.13.3. Tarkistaminen muun olosuhdemuutoksen kuintulojen muuttumisen perusteella

Tarkistus tehdään siitä päivästä alkaen, kun muutos on tapahtunut.

171


Esimerkki

Hakijalle ja puolisolle on tehty toimeentulotukipäätös tammikuulle. Perheeseen onsyntynyt lapsi 17.1., jolloin tarkistus tehdään 17.1. alkaen. Tarkistuksessa huomioidaanlapsen perusosa 17.–31.1. Mahdollinen lapsilisä huomioidaan tulona maksupäivänmukaisesti. Päätös tarkistetaan näissä tilanteissa asiakkaan eduksi, joten kuuleminen ontarpeetonta.

1.14. Takaisinperintä

1.14.1. Pääsääntönä takaisinperintäkieltoToimeentulotuen takaisinperinnästä säädetään toimeentulotukilain 4 luvussa. Pääsääntönäon toimeentulotuen takaisinperintäkielto. Toimeentulotukilain 19 §:n mukaan toimeentulotukeaei saa periä takaisin, ellei 4 luvussa toisin säädetä. Toimeentulotuki eroaa tältä osin Kelanmuista etuuksista, joissa lähtökohtana on, että liikaa maksettu etuus peritään takaisin.Takaisinperintäkiellon taustalla on toimeentulotuen luonne viimesijaisena taloudellisena tukena,jolla on tarkoitus turvata välttämätön toimeentulo.

Toimeentulotuen takaisinperintä on mahdollista vain 20 §:ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi onotettava huomioon lain 21 §:ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnäntoteuttamistavoista säädetään lain 22 ja 23 §:ssä.

Takaisinperintäkieltoa ja takaisinperinnän tiukkoja edellytyksiä ilmentää mm. seuraava korkeimmanhallinto-oikeuden ratkaisu. Tapauksessa kyse oli siitä, että kunta oli myöntänyt asiakkaalletoimeentulotukea, mutta ei ollut kirjannut toimeentulotukipäätökseen, että myönnetty tuki voidaanperiä takaisin takautuvasti myönnetystä työmarkkinatuesta toimeentulotukilain 23 §:n mukaisesti.Koska kirjausta ei ollut tehty toimeentulotukipäätöksiin, eikä asiakas ollut tahallisesti erehdyttänytkuntaa toimeentulotukea hakiessaan, ei kunnalla ollut oikeutta pyytää Kelaa maksamaantakautuvaa työmarkkinatukea kunnalle. Tämän vuoksi kunta joutui maksamaan työmarkkinatuettakaisin asiakkaalle.

Esimerkki

KHO 2013:81

A:lle oli maksettu toimeentulotukea ajalta 1.1.2007 - 31.5.2011 yhteensä 32 494,77euroa. Toimeentulotuen maksaminen oli perustunut TE-toimiston tammikuussa2007 antamaan lausuntoon, jonka mukaan A ei ollut oikeutettu työmarkkinatukeen.TE-toimisto oli toukokuussa 2011 kumonnut aiemman lausuntonsa ja todennut,että työttömyysetuuden maksamiselle ei ollut ollut estettä 6.12.2006 alkaen. A:lleon myönnetty takautuvaa työmarkkinatukea 25 558,81 euroa samalta ajalta, joltahän oli saanut toimeentulotukea. Koska A:n ei ollut väitetty erehdyttäneen kunnansosiaalitointa toimeentulotuen maksamiseen ja koska takaisinperinnästä ei ollutpäätetty toimeentulotukea myönnettäessä, toimeentulotuesta annetun lain 4 luvussasäädetyt edellytykset takaisinperinnälle eivät täyttyneet eikä kunnalla ollut oikeuttaperiä toimeentulotukea takaisin. Kunnan oli maksettava A:lle Kansaneläkelaitoksen sillemaksamat takautuvat työmarkkinatuet. Näitä summia ei saanut käyttää toimeentulotuentakaisinperintään.

Kuolintapauksissa toimeentulotukea ei voida periä takaisin kuolinpesältä kuolinkuukaudelta.

172


1.14.2. Takaisinperinnän perusteet

1.14.2.1. Takaisinperinnästä määrääminenmyöntämispäätöksen yhteydessä

Toimeentulotukilain 20 §:n 1 momentin mukaan Kela voi päättäessään toimeentulotuenmyöntämisestä samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin

1. tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen. Tulot,varat tai etuus eivät kuitenkaan ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän eimuista syistä voi niitä silloin käyttää

2. tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omastaelatuksestaan

3. tuen saajalta, jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta (kuitenkin vainlakkoon osallistuneelle itselleen myönnetystä tuesta tai tuen osasta)

4. tuen saajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa.

Jotta takaisinperintä voidaan tehdä, pitää siitä olla nimenomaan määräys myöntöpäätöksessä.Määräystä ei voi tehdä jälkikäteen päätöksen antamisen jälkeen. Päätöksestä tulee ilmetä, mistäja kenen tuloista ja varoista tuki on tarkoitus periä takaisin.

Kohdan 1 mukaiset tilanteet voivat perustua esim. riidanalaiseen saatavaan tai elatusvelvollisenlaiminlyöntiin, joka korjautuu myöhemmin. Kohdan 1 mukaista varallisuutta voi olla esim.osuus jakamattomaan kuolinpesään, johon tuen saajalla on oikeus, mutta joka ei ole hänenmäärättävissään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä voidaan kohdan 1 nojalla määrätämyös esimerkiksi silloin, kun tuen saaja omistaa kiinteää tai muuta omaisuutta, jonka realisointiei ole voinut tapahtua niin nopeasti, että toimeentulotuen tarpeelta olisi vältytty. Lisätietoatoimeentulotuessa huomioitavasta varallisuudesta.

Kohdan 1 mukaisessa tilanteessa tuensaajalta voidaan periä takaisin perheelle myönnettytoimeentulotuki kokonaisuudessaan:

Esimerkki

KHO 2001:1794

X katsoi, ettei aviopuolison hyväksi tulleita toimeentulotukia voida periä

hänen omaisuudestaan. KHO totesi, että korvattavaksi vaadittu toimeentulotuki olimyönnetty yhteistaloudessa asuneille puolisoille. Menoina oli otettu huomioon muunmuassa molempien perusosat ja asumismenot. Sillä seikalla, kumpi puoliso oli hakenuttoimeentulotukea, ei ollut merkitystä arvioitaessa X:n korvausvelvollisuutta.

Kohdan 2 perusteella toimeentulotuki voidaan periä takaisin tuen saajalta, jos hän on tahallaanlaiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. Taustalla on ajatus siitä, ettätoimeentulotuen tarkoitus on nimenomaan turvata toimeentulo tilanteissa, joissa sitä ei voi muustalähteestä saada. Kohdan 2 mukainen takaisinperintä voinee kuitenkin tulla kyseeseen vainharvoin, koska asiassa on kyettävä näyttämään, että tuen saajan menettely on ollut tahallista.

Kohdan 3 mukaan toimeentulotuki voidaan periä lakkoon osallistuneelta tuen saajalta, jos tuentarve on johtunut lakkoon osallistumisesta. Näissä tapauksissa tuki voidaan periä vain hänelleannetulta osalta. Lakon aikana muille perheenjäsenille maksettua etuutta ei lakon johdosta voida

173


periä takaisin ja lakkoon osallistuneeltakin voidaan periä vain sen osa toimeentulotuesta, jokavoidaan katsoa johtuvan lakkoon osallistumisesta.

Kohdan 4 perusteella toimeentulotuki voidaan periä takaisin elatusvelvolliselta, jos hän ontahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Tällöin toimeentulotuen saajana on ollut esimerkiksielatusapuun oikeutettu, joka on saanut tuen siitä syystä, että hän ei ole saanut hänelle kuuluvaaelatusvelvollisen maksettavaksi kuuluvaa summaa.

On syytä huomata, että takaisinperintä voi kohdistua ainoastaan sellaiseen henkilöön, jollaon muuhun lakiin perustuva yksityisoikeudellinen elatusvelvollisuus tuen saajaa kohtaan.Esimerkiksi täysi-ikäiselle opiskelijalle myönnettyä toimeentulotukea ei voida periä takaisinhänen vanhemmiltaan. Säännös sulkee pois myös mahdollisuuden periä toimeentulotukeatakaisin aviopuolisolta, kun tuki on myönnetty toisen puolison lapselle. Tämä perustuu siihen, ettäaviopuolisolla ei ole elatusvelvollisuutta toisen puolison lapseen nähden.

Kohdan 4 mukainen takaisinperintä edellyttää, että elatusvelvollisen laiminlyönti on ollut tahallista.Tahallisuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota elatusvelvollisen tosiasialliseen kykyynsuoriutua elatusvelvollisuudestaan. Jos elatusvelvollinen on itse esimerkiksi pienituloinenja vähävarainen toimeentulotuen saaja, tahallisuuden tunnusmerkistö ei täyty. Kyse on ainatapauskohtaisesta kokonaisharkinnasta.

Korkein hallinto-oikeus on antanut asiassa kaksi ratkaisua, joiden molempien lopputuloksenmukaan menettely ei ole ollut tahallista:


Puoliso ei kyennyt hänen tuloistaan ja puolisoiden olosuhteista saatu selvityshuomioon ottaen avioliittolain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ottamaan osaapuolisonsa elatukseen eikä hän siten tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan.Tämän vuoksi puolisoa ei voitu velvoittaa korvaamaan toiselle puolisolle myönnettyätoimeentulotukea. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja sosiaalilautakunnan hakemuspuolison velvoittamisesta korvaamaan toisen puolison saama toimeentulotuki hylättiin


Puoliso ei perheen taloudellisista ja muista olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaenollut tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan. Hallinto-oikeuden päätös kumottiinja sosiaalilautakunnan hakemus puolison velvoittamisesta korvaamaan toisen puolisonavioliiton aikana puolisoiden erillään asuessa saama toimeentulotuki hylättiin.

1.14.2.2. Takaisinperintä tahallaan annettujenerehdyttävien tietojen tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisenlaiminlyönnin perusteella

Toimeentulotuen takaisinperintä on toimeentulotukilain 20 §:n 2 momentin mukaan mahdollista,jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai 17 §:ssäsäädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin. Toimeentulotuki voidaan tällöin periätakaisin kyseisten tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kuintuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. Lue lisää tiedonanto jailmoitusvelvollisuudesta.

174


Lain 20 §:n 2 momentin mukaisissa tilanteissa on usein kyse myös etuuden väärinkäytöksestä.Yleensä aiheettomasti maksettu etuus peritään takaisin vahingonkorvauksena rikosprosessinyhteydessä sen sijaan, että takaisinperintää haettaisiin hallinto-oikeudelta.

1.14.3. Takaisinperinnän edellytykset ja esteetToimeentulotukilain 20 §:ssä on säädetty takaisinperinnän perusteiden käsilläolosta. Käsilläoloei kuitenkaan yksistään riitä takaisinperinnän toteuttamiseen. Arvioitaessa takaisinperinnänmahdollisuutta on lisäksi otettava huomioon lain 21 §:n säännökset takaisinperinnän edellytyksistäja esteistä.

Jotta takaisinperintään voidaan ryhtyä, korvausvelvollisella pitää olla asiasta päätettäessätai myöhemmin sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä (toimeentulolain 21 § 1momentti). Takaisinperintä ei saa tällöin kuitenkaan vaarantaa korvausvelvollisen tai sellaisenhenkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

Edellä mainitulla säännöksellä pyritään välttämään tilanne, jossa tuen saaja tai hänestäriippuvaiset henkilöt joutuisivat takaisinperinnän johdosta uudestaan toimeentulotuen tarpeeseen.Toimeentulotukihakemusta ei myöskään voida hylätä sillä perusteella, että aiemmin myönnettytoimeentulotuki voitaisiin periä takaisin.

Korkein hallinto-oikeus on antanut asiassa seuraavan ratkaisun:

Esimerkki

KHO 2011:94

Kotoaan muuttaneelle alaikäiselle opiskelijalle oli myönnetty toimeentulotukea,joka oli päätetty periä takaisin hänen vanhemmiltaan. Kun otettiin huomioonopiskelijan vanhemmilla olleiden velkojen suuri määrä ja että perheessä asuialaikäinen lapsi, vanhemmilla ei voitu katsoa olleen sellaisia tuloja tai varoja, joistatoimeentulotuki voitaisiin periä takaisin vaarantamatta heidän ja heidän alaikäisenlapsensa toimeentuloa. Vanhempia ei voitu velvoittaa suorittamaan sosiaali- jaterveyslautakunnalle takaisin opiskelijan saamaa toimeentulotukea.

Toimeentulotukilain 21 §:n säännökset voivat estää takaisinperinnän myös silloin, kuntoimeentulotuen aiheeton maksaminen on perustunut tuensaajan tahallaan antamiin erehdyttäviintietoihin tai tahalliseen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin:

Esimerkki

KHO 1998:1092

Toimeentulotuen saaja oli tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja tukea hakiessaan.Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoi hakemuksessaan lääninoikeudelle, että harkittaessatuen takaisin perimisen edellytyksiä oli otettava huomioon myös sellaiset päätöstätehtäessä työttömänä olleen korvausvelvollisen tulot, joita hän tulisi aikanaan työhönpäästessään saamaan. Lääninoikeus hylkäsi hakemuksen, koska lautakunta ei ollutesittänyt selvitystä siitä, että tuen saajalla oli käytettävissään varoja, joista liikaamyönnetty tuki voitaisiin periä takaisin vaarantamatta tuen saajan ja hänen lapsensatoimeentuloa. KHO pysytti lääninoikeuden päätöksen lopputuloksen katsoen, ettäkorvausvelvollisen maksukykyä arvioitaessa ei voitu ottaa huomioon sellaisia tuloja taivaroja, jotka eivät olleet korvausvelvollisen käytettävissä tai joiden saamisesta ei ollutvarmuutta.

175


Edellä mainitusta KHO:n ratkaisusta ilmenee myös, että arvioitaessa korvausvelvollisenmaksukykyä ei voida huomioida sellaisia tuloja tai varoja, jotka eivät ole korvausvelvollisenkäytettävissä tai joiden saamisesta ei ole varmuutta.

Toimeentulotukilain 21 §:n 2 momentin mukaan korvausvelvollisen vakinaista asuntoa, tarpeellistaasuinirtaimistoa tai tarpeellisia työvälineitä ei voida hänen elinaikanaan myydä pakkotoimin taimuutoin käyttää toimeentulotuen takaisinperintään. Lisäksi lain 3 momentin mukaan mainittuomaisuus jää tuen takaisinperinnän ulkopuolelle korvausvelvollisen kuoltuakin, jos perintävaarantaisi sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on pitänyt tai olisi ollut velvollinen pitämäänhuolta.

1.14.4. Takaisinperinnän hakeminen hallinto-oikeudeltaToimeentulotukilain 22 §:n mukaan hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä tehdään hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus päättää Kelan hakemuksen perusteella, velvoitetaanko asianosainenpalauttamaan toimeentulotukea Kelalle vai ei.

Takaisinperintähakemus on tehtävä määräajassa. Hakemus on tehtävä

• kolmen vuodessa kuluessa tuen maksamisesta, kun takaisinperintä perustuutoimeentulotukilain 20 §:n 1 momenttiin (takaisinperinnästä on päätetty myöntöpäätöksenyhteydessä)

• viiden vuoden kuluessa tuen maksamisesta, kun takaisinperintä perustuu toimeentulotukilain20 §:n 2 momenttiin (tahallaan annetut erehdyttävät tiedot tai tahallinen ilmoitusvelvollisuudenlaiminlyönti).

Jos tukea myönnettäessä on päätetty, että tuki peritään korvausvelvollisen varoista vasta hänenkuoltuaan, hakemus tuen perimisestä on pantava vireille vuoden kuluessa korvausvelvollisenkuolemasta.

Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimeentulotuen myöntämisen syistä sekä tiedotkorvausvelvollisesta ja tämän edellytyksistä korvauksen suorittamiseen. Ennen hakemuksentekemistä asiakasta on kuultava asiassa. Lue lisää kuulemisesta.

Hallinto-oikeuden antamasta takaisinperintäpäätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupaa ei tarvita.

Perintätoimet voidaan aloittaa, kun hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeudentakaisinperintäpäätös on tullut lainvoimaiseksi ja asiakas on tällä päätöksellä velvoitettusuorittamaan Kelalle toimeentulotukea takaisin. Kelassa ei anneta erikseen päätöstätakaisinperinnän toimeenpanosta, vaan perintä perustuu suoraan hallinto-oikeuden tai korkeimmanhallinto-oikeuden päätökseen.

1.14.5. Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudestaToimeentulotukilain 23 §:ssä säädetään tilanteesta, jossa toimeentulotuki voidaan periä ja nostaasuoraan henkilölle tulevasta etuudesta ja käyttää etuutta tuen kuittaukseen. Tällöin takaisinperintäei edellytä hallinto-oikeuden päätöstä. Käytännössä suurin osa toimeentulotuen takaisinperinnöistäperustuu lain 23 §:n mukaisiin tilanteisiin.

Edellytyksenä 23 §:n mukaisella perinnälle on, että toimeentulotuki on myönnetty joko kokonaantai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan. Toimeentulotukea myönnettäessäpäätöksestä tulee käydä ilmi, mihin perintä ja kuittaus tarkalleen kohdistuu. Päätös tehdään ainayhdeksi kuukaudeksi. Odotettavissa olevalla etuudella tarkoitetaan tässä eläkettä, elatusapua,

176


avustusta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa. Kyse voi olla muustakin kuin viranomaisenmaksamasta etuudesta.

Ensisijaiset etuudet tulee aina ratkaista ensin, kun se on mahdollista. Toimeentulotuenhakemuksen käsittely ei kuitenkaan saa viivästyä tämän vuoksi. Kuittaus etuudesta tehdään, kun

• Asiakas ei ole hakenut ensisijaista etuutta lainkaan tai etuushakemus on vireillä ja• Kysymys on kuukausikohtaisesta etuudesta, kuten yleinen asumistuki ja eläkkeet.

Päätös tehdään kuukaudeksi. Kun ensisijainen etuus on myönnetty, huomioidaan laskelmallasäännöllinen kuukausitulo. Myös ensisijaisen etuuden tarkistustilanteissa tehdään kuittaus, josetuuden tarkistusta ei ole vielä haettu tai etuuden tarkistushakemus on vireillä.

Kuittausta ei tehdä päiväkohtaisiin etuuksiin (työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha jakuntoutusraha) ensimmäiselle kuukaudelle. Päätös tehdään kuukaudeksi. Jos asiakas ei olehakenut ensisijaista päiväkohtaista etuutta ensimmäisen kuukauden jälkeen tai sitä ei vielä oleratkaistu, tehdään kuittaus seuraavalle kuukaudelle. Sen jälkeen kun ensisijainen päiväkohtainenetuus on myönnetty, huomioidaan se kuittauskuukauden jälkeen tulona maksupäivän mukaisestisellaisenaan. Lue lisää saatavasuunnitelmasta.

Saatava voidaan periä vain siltä osin kuin se kohdistuu samaan ajanjaksoon, joltatoimeentulotukea on maksettu:


X:n perheelle oli maksettu ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevia eläke-etuuksia vastaan ajalla 1.6.1998–30.4.1999 lukuun ottamatta vuoden1998 syyskuuta jajoulukuuta. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ollut oikeutta käyttää X:n syyskuulta jajoulukuulta 1998 maksettuja eläkevaroja toimeentulotukikustannusten korvaamiseen,kun perhe ei näinä kuukausina ollut lainkaan saanut toimeentulotukea.

Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa myös toimeentulotukilain 23 §:ssä tarkoitettuihintuloihin toteamalla, että jakamatonta kuolinpesäosuutta ei voida pitää 23 §:ssä tarkoitettunatulona tai saamisena, jota vastaan voitaisiin myöntää toimeentulotukea ja periä maksettavamäärä toimeentulotuen korvaukseksi. Tilanteessa on siis meneteltävä toimeentulotukilain 20§:n 1 momentin ja 22 §:n mukaisesti sekä määrättävä takaisinperinnästä, kun toimeentulotuenmyöntämisestä päätetään, ja tehtävä hakemus takaisinperinnästä hallinto-oikeudelle.


Toimeentulotuen takaisinperintä kohdistui toimeentulotuen hakijan perintönä saamaankuolinpesäosuuteen. Sanottua omaisuutta, siitäkin huolimatta, että kuolinpesä olijakamatta, ei pidetty toimeentulotuesta annetun lain23 §:ssä tarkoitettuna tulona,korvauksena tai saamisena, joka voitaisiin periä toimeentulotuen korvaukseksisanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan kuolinpesältä yksilöhuoltojaostolle.

Toimeentulotuen kuittaukseen käytettyjen varojen jälkeen jäljelle jääneet varat on välittömästisuoritettava tuen saajalle. Jos samaan tuloon tai saatavaan kohdistuu sekä Kelan että kunnantoimielimien maksuvaatimus, tulot tai saatavat maksetaan ensin Kelalle. Kela suorittaa tällöinperustoimeentulotuen kuittaukseen käytettyjen varojen jälkeen jäljelle jääneet varat kunnantoimielimelle.

Tulon, korvauksen tai saamisen suorittajalle on ilmoitettava etukäteen, ettei tuloa, korvaustatai saamista saa suorittaa tuen saajalle itselleen. Jos ilmoitus on tehty suorittajalle vähintäänkaksi viikkoa ennen maksupäivää, voi suoritus tapahtua laillisin vaikutuksin vain Kelalle. Kelan

177

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo%2011.10.2017.pptx&action=default


ilmoituksesta on käytävä ilmi se ajanjakso, jolta toimeentulotukea on myönnetty ennakkonakyseistä etuutta vastaan.

Lue lisää saatavasuunnitelmasta.

1.15. Muutoksenhaku

1.15.1. Miten muutosta haetaan

Perustoimeentulotukea koskeva muutoksenhakuToimeentulotuen muutoksenhakumenettely on osa hallinnollista oikeusturvajärjestelmää, jossamuutoksenhakuasteina toimivat hallintotuomioistuimet. Tästä syystä se poikkeaa muista Kelanetuuksien muutoksenhakumenettelyistä.

Jos henkilö on tyytymätön saamaansa perustoimeentulotukea koskevaan päätökseen, hänen tuleeensin tehdä oikaisuvaatimus Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskukselle, joka käsitteleeoikaisuvaatimuksen ja antaa siitä päätöksen. Oikaisuvaatimuskeskuksen antamasta päätöksestävoi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä voi edelleen valittaakorkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus antaa siihen valitusluvan.

Perustoimeentulotukea koskeva oikaisuvaatimusmenettely on hallintolaissa tarkoitettu niinsanottu normaali oikaisuvaatimus ja luonteeltaan hallintomenettelyä samaten kuin hallintolain8 luvussa esiintyvä kirjoitus- tai asiavirheen korjaaminen. Toimeentulotuessa ei ole käytössävalituksen tekemiseen liittyvää oikaisemista itseoikaisuna kuten muissa Kelan toimeenpanemissaetuuslaeissa.

MuutoksenhakuelimetKelan toimeentulotukiasiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimusKelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskukselle. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30päivän kuluessa siitä, kun henkilö on saanut päätöksestä tiedon. Se tulee toimittaa ilmoitettunamääräaikana Kelaan. Lisätietoa valitusajan laskemisesta.

Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskuksen antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Lisäksi Ahvenanmaalla on omahallintotuomioistuimensa, Ålands förvaltningsdomstol.

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen voi hakea muutoksenhakulupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jos muutoksenhaku koskee kunnan antamaa toimeentulotukipäätöstä, siihen haetaan ensivaiheessa oikaisua kyseisen kunnan toimielimestä. Se kunnan toimielin, johon oikaisu toimitetaan,käy ilmi kunnan antamasta valitusosoituksesta. Jos asiakas toimittaa Kelaan oikaisuvaatimuksen,joka koskee kunnan antamaa toimeentulotukipäätöstä, se tulee toimittaa viipymättä kyseiseenkuntaan. Kunnan toimielimen päätöksestä voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen samoin perusteinkuin Kelan antamasta päätöksestä.

1.15.2. Kuka voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen

178

https://tyotilat-sinetti.kela.fi/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/_layouts/15/WopiFrame2.aspx?sourcedoc=/tyoryhmat/indoxjarjestelmany/Jaetut%20asiakirjat/Viikkoinfo%2011.10.2017.pptx&action=default


1.15.2.1. Asianosaisen valitusoikeusAsianosaisella on aina valitusoikeus. Asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuuttaasia koskee. Asianosaisia ovat etuuden hakija ja muut, joihin päätös kohdistuu. Toimeentulotuki onperhekohtainen etuus. Perheen puolesta oikaisuvaatimuksen ja valituksen voi tehdä kuka hyvänsäperheen täysivaltaisista jäsenistä (katso perheen käsite ja ohje edunvalvonnasta).

Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Hallintolain sovel-tamisohje)

Lue lisää muun kuin asianosaisen oikeudesta hoitaa asioita (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet >Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta)

Kun asianosainen tekee Kelan toimeentulotukipäätöksestä oikaisuvaatimuksen, hän osoittaasen Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskukselle. Saatuaan Kelan toimeentulotuenoikaisuvaatimuskeskuksen päätöksen, asiakkaalla on mahdollisuus valittaa asiasta myös omanalueensa hallinto-oikeuteen.

Hallintolainkäyttölain 6 a §:n mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä saavalittaa oikeusistuimeen vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä onoikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimuspäätökseen saa hakeamuutosta myös se, jolla on 6 §:n tai muun lain mukaan valitusoikeus asiassa.

Asiakkaalla on oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joskorkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Toimeentulotuen takaisinperintää koskevassa asiassa asianosainen ei tarvitse valituslupaa.Toimeentulotuen takaisinperintää koskevasta päätöksestä voi valittaa ilman valituslupaakorkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lue lisää toimeentulotuen takaisinperinnästä.

1.15.2.2. Kelan oikeus hakea muutostaLähtökohta on, että Kela tyytyy muutoksenhakuasteiden antamiin päätöksiin eikä hae niihinmuutosta. Jos päätös kuitenkin on selvästi lainvastainen ja kyse on merkittävästä asiasta taipäätöksellä on suurta taloudellista merkitystä, Kela voi käyttää valitusoikeuttaan. Kela voivalittaa päätöksestä myös silloin, kun lain soveltamiseksi muissa samanlaisissa tapauksessa taioikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeudentutkittavaksi. Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimusyksikkö laatii valituslupa- ja valitusasiakirjat jatoimittaa valitusasiakirjat muutoksenhakuelimelle.

1.15.3. Oikaisuvaatimuskirjelmä ja valituskirjelmäOikaisuvaatimuskirjelmä ja valituskirjelmä ovat vapaamuotoisia. Ne on kuitenkin tehtäväkirjallisesti ja allekirjoitettava omakätisesti. Apuna voi halutessaan käyttää Kela.fi-sivuilta saatavaalomakepohjaa. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua.Vaatimuskirjelmässä on lisäksi ilmaistava se, millaista oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimus onperusteltava.

Oikaisuvaatimuksen tai valituksen allekirjoittaa hakija, täysivaltainen perheen jäsen, edunvalvoja,edunvalvontavaltuutettu tai muu laillinen edustaja. Jos allekirjoittajana on hakijan asiamies, onmukana oltava valtakirja. Valtakirjan muotona on yleensä avoin asianajovaltakirja. Valtakirjaa ei

179

http://www.kela.fi/documents/10192/3041302/Valitus.pdf


kuitenkaan vaadita, jos oikaisuvaatimuksen tai valituskirjelmän on laatinut yleinen oikeusavustaja,asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Katso myös Hakeminen.

Jos oikaisuvaatimuksesta tai valituskirjelmästä puuttuu allekirjoitus, on oikaisuvaatimuksen tekijäätai valittajaa pyydettävä allekirjoittamaan asiakirja.

Jos oikaisuvaatimus tai valitus saapuu faksina ja siinä on allekirjoitus, hyväksytään seallekirjoitukseksi. Muuta allekirjoitusta ei enää pyydetä.

Sähköpostilla saapunutta valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa, jollei valituksen alkuperäisyyttäole syytä epäillä. Jos oikaisuvaatimus tai valitus on sähköpostiviestin liitteenä, myössähköpostiviesti on tulostettava, jotta valituksen saapumisaika ja lähetysosoite voidaan todentaa.

Lue lisää valituskirjelmän saapumisesta sähköisesti (Menettelyohjeet > Etuushakemuksia koskevaasiointi sähköpostitse ja faksilla).

Joissakin tilanteissa voi olla vaikeaa päätellä, onko asiakirja tulkittava oikaisuvaatimukseksi,valituskirjelmäksi vai onko kysymyksessä jokin muu asia. Jos kirjelmä on osoitettumuutoksenhakuelimelle tai jos se on otsikoitu oikaisuvaatimukseksi taikka valitukseksi, on sitäpidettävä muutoksenhakukirjelmänä. Viime kädessä kirjelmän sisältö on kuitenkin ratkaiseva.Epäselvissä tapauksissa asia tarkastetaan kirjelmän laatijalta.

Joskus oikaisuvaatimuksen taikka valituksen tarkoitus tai sisältö voi jäädä tulkinnanvaraiseksiepäselvän kielellisen muotoilun takia. Tällöin oikaisuvaatimuksen tekijää tai valittajaa pyydetääntäydentämään asiakirjaa. Oikaisuvaatimuksen tekijälle tai valittajalle on tällöin kerrottava, millätavoin oikaisuvaatimus tai valitus on puutteellinen. Hänelle on annettava kohtuullisesti aikaaasiakirjan täydentämistä varten.

Jos kirjelmän tarkoitus tai sisältö jää oikaisuvaatimuksen tekijän tai valittajan täydentävistäselvityksistä huolimatta epäselväksi, se lähetetään eteenpäin muutoksenhakuelimelle elioikaisuvaatimusyksikköön tai hallinto-oikeuteen. Samalla tavalla menetellään siinä tapauksessa,että oikaisuvaatimuksen tekijä tai valittaja ei pyynnöstä huolimatta täydennä asiakirjaa.

Asiakirjasta laaditaan lausunto muutoksenhakuelimelle. Lausunnossa todetaan, että kirjelmäntarkoitus ei ole selvinnyt tai että valittaja ei ole täydentänyt valitusta pyynnöstä huolimatta.Muutoksenhakuelin päättää, ottaako se kirjelmän valituksena käsiteltäväkseen.

Kelan toimihenkilön menettelystä on käsiteltävä erikseen valitusasiasta.

Valituskirjelmän kieliKela hyväksyy suomenkielisen oikaisuvaatimus- ja valituskirjelmän lisäksi ruotsin- jasaamenkielisen oikaisuvaatimus- ja valituskirjelmän ilman niiden käännättämistä. Muunkielinenasiakirja tai sen liitteet voidaan toimittaa muutoksenhakijalle käännettäväksi, jollei niitä ymmärretä.

Asiakirjojen kieleen sovelletaan muilta osin kielilainsäädännön soveltamisohjetta.

Kirjelmän jättäminenOikaisuvaatimus Kelan antamasta päätöksestä toimitetaan Kelaan päätökseen liitetynoikaisuvaatimusohjeen mukaisesti.

Valitus Oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä toimitetaan Kelaan tai ao. hallinto-oikeuteenoikaisuvaatimuspäätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti.

Mikäli asiakas haluaa valittaa hallinto-oikauden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen,hänen tulee toimia hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti.

180



Jos Kelassa havaitaan, että valituskirjelmä on toimitettava jollekin muulle viranomaiselle, tulee sesiirtää viipymättä oikeaan paikkaan, koska valituskirjelmän tulee olla valitusajassa oikealla viran-omaisella. Siirrosta on ilmoitettava valittajalle.

Kunnan antamasta päätöksestä tehty oikaisuvaatimus on toimitettava kunnanmuutoksenhakuosoituksessa ilmoitettuun osoitteeseen.

1.15.4. Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle ja valitusaika

Valitusajan laskeminenPerustoimeentulotukipäätökseen voi vaatia oikaisua ja Kelan toimeentulotuenoikaisuvaatimuskeskuksen antamasta päätöksestä voi valittaa. Oikaisu tai valitus on tehtäväviimeistään 30. päivänä siitä, kun asiakas on saanut tiedon kirjallisesta päätöksestä.

Päätöksen katsotaan tulleen asiakkaan tietoon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös onpostitettu hänen ilmoittamaansa osoitteeseen, ellei asian käsittelyssä ilmene muuta.

Valitusajan viimeinen päivä on siis päätöksen postittamisen jälkeinen 37. päivä. Jos tämä päivä onpyhäpäivä, arkilauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä taikka joulu- tai juhannusaatto, lasketaanvalitusajan päättyvän seuraavana arkipäivänä. Oikaisuvaatimus tai valitus on jätettävä viimeistäänmääräajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen tai valituksen,joka on valitusajan päättymistä seuraavana aamuna Kelan palvelupisteen postilaatikossa sitätyhjennettäessä, katsotaan tulleen perille määräajassa ja se leimataan edelliselle arkipäivälle.

Kelan hakiessa muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, 30 päivän valitusaika alkaa kulua siitäpäivästä, jona hallinto-oikeuden päätös on saapunut Kelalle.

LainvoimaisuusJos päätöksen johdosta ei tehdä oikaisuvaatimusta tai siitä ei valiteta, päätös tulee lainvoimaiseksisen jälkeen, kun valitusaika on kulunut umpeen. Päätös on lainvoimainen heti, jos siitä ei saavalittaa.

Lainvoimaisuus ei kuitenkaan estä asian uudelleen käsittelyä. Asia on käsiteltävä Kelassauudelleen, jos hallintolain 50 §:n asiavirheen korjaamista koskevat edellytykset täyttyvät.

1.15.4.1. Oikaisuvaatimuksen tai valituksenmyöhästyminen

Jos oikaisuvaatimus on jätetty määräajan jälkeen, se jätetään tutkimatta. Oikaisuvaatimuskeskusottaa kantaa myöhästymiseen ennen asian ratkaisemista.

Kun asiakas valittaa oikaisuvaatimuspäätöksestä, Kela ottaa valituksen myöhästymiseentarvittaessa kantaa muutoksenhakuelimelle antamassaan lausunnossa. Muutoksenhakuelinratkaisee, ottaako se myöhästyneen valituksen tutkittavakseen.

Oikaisuvaatimuskirjelmä taikka valituskirjelmä on tullut ajoissa, vaikka se on puutteellinen, jos seon saapunut ennen määräajan päättymistä. Kirjelmästä voi puuttua esimerkiksi allekirjoitus.

181


1.15.4.2. Oikaisuvaatimusohjeen taikka valitusosoituksenpuuttuminen

Jos Kela ei ole antanut päätökseen asianmukaista ohjetta oikaisuvaatimuksen tekemistätai valitusosoitusta taikka päätöksessä on virheellisesti ilmoitettu, että siitä ei saa valittaa,Kelan on annettava päätökseen muutoksenhakuosoitus. Määräaika ei ala kulua ennen kuinmuutoksenhakuosoitus on annettu. Kela ei anna tällaisessa tapauksessa uutta päätöstä.Aikaisempi päätös voidaan tulostaa uudelleen ja liittää siihen muutoksenhakuosoitus.

Muutoksenhakuosoitukseen tulee merkitä postituspäivä tai päivämäärä, jolloinmuutoksenhakuosoitus on annettu asiakkaalle. Muutoksenhakuosoitus tulee muuttaa PDF-asiakirjaksi ja liittää OIWA-työhön, johon se liittyy.

1.15.4.3. TäydentämismenettelyJos oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta puuttuu allekirjoitus, asiakasta on pyydettäväallekirjoittamaan asiakirja.

Jos oikaisuvaatimus tai valitus on muulla tavoin puutteellinen, pyydetään asiakasta täydentämäänasiakirjaa, jos se on asian käsittelyn vuoksi tarpeen. Näin menetellään esimerkiksi silloin, josasiakirja on muotoiltu epäselvästi, niin ettei siitä käy selville, mitä asiakas vaatii. Hallintolain 49d §:n mukaisesti oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johdon haetaan muutosta.Jos oikaisuvaatimuksesta taikka valituskirjelmästä ilmenee, mihin päätökseen henkilö on hakenutmuutosta, tätä on pidettävä riittävänä. Jos asia ei selviä kirjelmästä, asiakkaalta tiedustellaan,mihin päätökseen hän on hakenut muutosta. Koska toimeentulotukipäätöksiä voidaan antaauseita samalle henkilölle, muutoksenhaun kohdentaminen ei välttämättä ole selvä. Täydentämistävarten on annettava kohtuullisesti aikaa. Asiakkaalle on myös ilmoitettava, millä tavoin valitus onpuutteellinen.

Vaikka täydennystä ei saataisikaan, asiakirja siirretään joka tapauksessaoikaisuvaatimusyksikköön tai muutoksenhakuelimelle. Muutoksenhakuelimelle menevässälausunnossa ilmoitetaan, että valittajalta on pyydetty täydennystä sitä saamatta. Jostäydennys saapuu Kelaan sen jälkeen, kun valitus on jo lähetetty muutoksenhakuelimelle,toimitetaan täydennys mahdollisen lisälausunnon kanssa edelleen muutoksenhakuelimelle.Muutoksenhakuelin päättää, ottaako se valituksen käsiteltäväkseen.

1.15.4.4. Oikaisuvaatimuksen tai valituksen peruminenOikaisuvaatimuksen tai valituksen peruminen tulee tehdä kirjallisesti. Jos valitus on jo toimitettueteenpäin muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi ja valittaja tai hänen edustajansa toimittaavalituksen perumisilmoituksen Kelaan, toimitetaan perumisilmoitus muutoksenhakuelimenkäsiteltäväksi ja asiasta ilmoitetaan valittajalle. Oikaisuvaatimuksen tai valituksen käsittely raukeaavasta, kun oikaisuvaatimuskeskus tai muutoksenhakuelin on antanut asiassa päätöksen.

1.15.5. Oikaisuvaatimusmenettely ei ole itseoikaisuaVakuutuspiirissä ei ole mahdollista käsitellä oikaisuvaatimusasiaa, sillä asiakkaanoikaisuvaatimus on vireillä oikaisuvaatimuskeskuksessa. Oikaisuvaatimustyö siirretään suoraanoikaisuvaatimuskeskuksen työjonoon.

182


1.15.6. Virheen korjaaminen

1.15.6.1. Asiavirheen korjaaminenAsiavirheen korjaamista koskevat säännökset sisältyvät hallintolain 50 §:ään. Kela voi poistaavirheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1. päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;2. päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;3. päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai4. asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi.Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksenkorjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se onaiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 4 kohdassa tarkoitetussatilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi. Uusi päätös voidaan tehdä tilanteesta riippuen, jokovakuutuspiirissä tai oikaisuvaatimuskeskuksessa.

MenettelyvirheKela voi aina korjata asian käsittelyssä tapahtunut menettelyvirheen ja ratkaista asia uudelleen.Menettelyvirheestä on kysymys, jos esim. kuulemisessa on tapahtunut laiminlyönti jolloinmenettelyvirheen ollessa kyseessä voi poistaa virheellisen päätöksensä ja käsitellä asianuudelleen sekä samalla poistaa menettelyssä olleen puutteen esimerkiksi kuulemalla asianosaista,jonka kuuleminen on laiminlyöty.

1.15.6.2. Kirjoitusvirheen korjaaminenKirjoitusvirheen korjaamista koskevat säännökset sisältyvät hallintolain 51 §:ään. Viranomaisen onkorjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvävirhe. Tällaisella virheellä tarkoitetaan puhtaasti teknisiin virheisiin verrattavaa virhettä.

Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseeneikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Toisaalta, viranomaisten tuleekorjata virhe kaikissa tapauksissa, mikäli virhe on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa virheen korjaaminen erityisesti tilanteessa, jossaasianosainen on vilpillisellä menettelyllään tai laiminlyönnillään aikaansaanut päätöksenvirheellisyyden. Myös asianosaisen erehdys tai huolimattomuus voi olla perusteena virheenkorjaamiselle.

1.15.7. Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskusToimeentulotuen oikaisuvaatimukset käsitellään keskitetysti Kelan toimeentulotuenoikaisuvaatimuskeskuksessa.

Oikaisuvaatimuksia käsittelevä etuuskäsittelijä tutkii oikaisuvaatimuksen ja valmisteleeoikaisuvaatimuspäätöksen, jonka hän siirtää puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle ratkaisuntekemistä varten. Puheenjohtaja tarkistaa käsittelijän esittelyn sisällön ja hyväksyy sen. Hän voimyös muuttaa esittelyn sisältöä.

183


1.15.8. Oikaisuvaatimuskirjelmän ja valituskirjelmänvastaanottaminen

1.15.8.1. OikaisuvaatimuskirjelmäAsiakas jättää oikaisuvaatimuksensa Kelaan kirjallisesti tai sähköisesti asiointipalvelun kautta.Hallintolain 49 d §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä aina kirjallisesti. Asiakas ei siis voitehdä oikaisuvaatimusta suullisesti. Oikaisuvaatimuksen jättämiseen ei ole erillistä sähköistäkanavaa, mutta asiakas voi asiointipalvelussa toimittaa esimerkiksi viestin tai liitteen, jossa onoikaisuvaatimus. Kun oikaisuvaatimus saapuu Kelaan, Oiwaan syntyy uusi ”Oikaisuvaatimus”-työ.Oikaisuvaatimuskirjelmään ja valituskirjelmään merkitään saapumisaika ja -paikka siinä yksikössä,johon valituskirjelmä jätetään. Työ ohjataan vakuutuspiirissä oikaisuvaatimuskeskuksen työjonoon.

Palvelupisteeseen jätetty tai postitse tullut oikaisuvaatimusOikaisuvaatimus ohjautuu skannauksen ja indeksoinnin jälkeen oikaisuvaatimuskeskuksentyöjonoon ”Oikaisuvaatimus”-työnä.

Sähköisesti tullut oikaisuvaatimusJos oikaisuvaatimus tulee viestinä sähköisen asiointipalvelun kautta, muodostuu siitä ”Selvitettäväasiakirja” -työ. Asiakirjan ja työn nimet Oiwassa muutetaan oikaisuvaatimukseksi, jolloin työohjautuu oikaisuvaatimuskeskuksen työjonoon.

Jos viivästystä tulee, aiheutuu se asiakkaan valitsemasta asiointikanavasta, johon häntä eiole muutoksenhakuohjeella ohjattu. Järjestelmä ei voi päätellä, missä viestissä tai liitteessä onoikaisuvaatimus.

1.15.8.2. Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen Kelantoimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskuksessa

Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskus antaa päätökset toimeentulotuenoikaisuvaatimuksia koskevissa asioissa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä vakuutuspiiriin, jos setarvitsee päätöksen käsittelemiseksi lisäselvitystä tai muita toimenpiteitä.

1.15.8.3. Oikaisuvaatimuspäätöksestä valittaminenAsiakas voi toimittaa valituksen Kelaan tai hän voi lähettää sen myös suoraan hallinto-oikeuteen.

Jos valitus saapuu Kelaan, valitukseen liittyvät tiedot kirjataan muutoksenhakujärjestelmään(WB). Itseoikaisu tai osittainen oikaiseminen ei ole mahdollinen toimeentulotukiasiassa (vertaavalitusasioiden käsittely).

Oikaisuvaatimuskeskuksen esittelijä kirjoittaa lausunnon hallinto-oikeudelle ja lähettää lausunnonja asiakkaan valituksen sekä tarvittavat asiakirjat paperilla siihen hallinto-oikeuteen, jonkatuomiopiirissä valittajan kotikunta sijaitsee. Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, asiakirjat lähetetäänHelsingin hallinto-oikeuteen. Jos perheenjäsenillä on eri kotikunnat, toimitetaan valitus siihenhallinto-oikeuteen, jonka piiriin valittajan kotikunta kuuluu.

184


Kela toimittaa valitusasian yhteydessä hallinto-oikeuteen asiakkaan toimeentulohakemuksenliitteineen, Kelan antaman toimeentulotukipäätöksen, asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen,Kelan antaman päätöksen oikaisuvaatimukseen sekä kaikki asiasta annetut lausunnot jaselvitykset.

Valituksen käsittelylle Kelassa ei ole säädetty määräaikaa. Valitus on kuitenkin käsiteltäväviipymättä. Jos asiakas toimittaa valituksen suoraan hallinto-oikeuteen, Kela saa tiedon asiakkaantekemästä valituksesta, kun hallinto-oikeus pyytää asiasta Kelalta lausuntoa.

Jos asiakas antaa vastineen asiassa ja toimittaa sen Kelaan, etuuskäsittelijä lähettää vastineenviipymättä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus arvioi kuulemisen tarpeen ja hoitaa kuulemisen. Josasiakas toimittaa prosessin aikana asiakirjoja Kelaan, Kela vain välittää ne mahdollisimman pianeteenpäin lausumatta niistä mitään.

Jos toimeentulotuesta annetaan tarkistuspäätös valituksen vireillä ollessa, käsittelijä lähettääpäätöksen tiedoksi hallinto-oikeuteen.

1.15.8.4. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessaHallinto-oikeus käsittelee valitusasian. Tarvittaessa hallinto-oikeus voi kysyä lisätietoja Kelasta.Myös asiakas voi toimittaa lisätietoja hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus kysyy lisäselvitystä valitusasiaan. Oiwaan muodostetaan ”Lisäselvitysmuutoksenhakuasteelle” –työ, ja hallinto-oikeudelle lähetetyt lisäselvitykset liitetään työhön ja työsuljetaan. Asiakirjat lähetetään paperisina.

Asiakas toimittaa lisäselvitystä valitusasiaan. Oiwaan muodostetaan ”Lisäselvitysmuutoksenhakuasteelle” –työ, ja hallinto-oikeudelle lähetetyt lisäselvitykset liitetään työhön ja työsuljetaan. Asiakirjat lähetetään paperilla.

Asiakas voi perua valituksensa missä prosessin vaiheessa tahansa ja häneltä voi tullavalituksen perusmispyyntö. Tällöin asiakkaalle lähetetään kirje, jossa hänelle ilmoitetaan, ettähänen perumispyyntönsä on otettu vastaan Kelassa. Hallinto-oikeus antaa päätöksen asianraukeamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksen saavuttua tieto kirjataan etuusjärjestelmään.

Hallinto-oikeus antaa ratkaisun valitusasiaan. Päätös saapuu tiedoksi Kelaan. Asiakas saahallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen.

Oikaisuvaatimuskeskuksen esittelijä kirjaa päätöksen tiedot muutoksenhakujärjestelmään. Päätöson toimeenpantavissa heti, eli lainvoimaisuusaikaa ei tarvitse odottaa. Päätöstietojen rekisteröinninperusteella muutoksenhakuasia muuttuu käsitelty-tilaiseksi.

Muutoksenhakujärjestelmästä on tarvittaessa edettävä etuusjärjestelmään antamaan uusietuuspäätös hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Oikaisuvaatimuskeskuksen esittelijä huolehtiitarvittavan päätöksen antamisesta.

1.15.8.5. Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen

Kela ei ole tyytyväinen päätökseenKela voi pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos Kelan etuuspalveluidenlakiyksikön päällikkö niin päättää.

Toimeentulotukiasioissa valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannaltamuissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa

185


asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Jos Kela ei saa valituslupaa, asian käsittelypäättyy.

Asiakas ei ole tyytyväinen päätökseenAsiakas voi pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jos asiakas tekee valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valitus on samassa asiakirjassavalituslupahakemuksen kanssa. Valittaja toimittaa valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteenkirjallisesti, sähköpostitse tai viemällä paikan päälle.

Jos asiakas on virheellisesti toimittanut valituksen Kelaan, Kela lähettää asiakirjan välittömästikorkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tästä ei tarvitse antaa mitään lausuntoa, vaan korkein hallinto-oikeus huolehtii asian tarpeellisesta selvittämisestä. Kela ilmoittaa valittajalle siirtäneensä asiakirjatkorkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus antaa ratkaisun valitusasiassa. Tämän jälkeen päätös saapuu tiedoksiKelaan. Jos muutoksia tarvitaan, annetaan valituksenalaisen toimeentulotukipäätöksen tilalle uusitoimeentulotukipäätös, jolla toimeenpannaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös.

1.15.9. Uusi hakemus tai lisäselvitys

1.15.9.1. Oikaisuvaatimus on vielä käsiteltävänäoikaisuvaatimuskeskuksessa

Jos asiakas tekee uuden samaa aikaa ja samaa etuutta koskevan hakemuksen tai toimittaalisäselvitystä oikaisuvaatimusasiassa, uusi lisäselvitys liitetään oikaisuvaatimuskeskuksessavireillä olevaan ”Oikaisuvaatimus”-työhön.

1.15.9.2. Valitus on jo lähetetty hallinto-oikeuteenJos asiakas tekee uuden hakemuksen tai toimittaa valituksenalaista päätöstä koskevanlisäselvityksen vasta, kun valitus on jo muutoksenhakuelimessä vireillä, Kela lähettäälisäselvityksen asianomaiseen hallinto-oikeuteen. Katso myös Lisäselvitykset.

1.15.10. LausuntoLausunto, jonka Kela laatii vastineeksi asiakkaan tekemään valitukseen, on merkittävä asiakirja.Kun muutoksenhakuelin käsittelee valitusasiaa, se saa lausunnosta kokonaiskuvan valitusasiastaja ratkaisuun vaikuttaneista seikoista. Jos lausunto on puutteellinen, muutoksenhakuelinjoutuu pyytämään Kelasta lisäselvityksiä tai lisälausuntoa. Näin ollen lausunto on kirjoitettavahuolellisesti.

1.15.10.1. Lausunnon antaja ja tiedoksiantoOikaisuvaatimuskeskus antaa lausunnon tekemästään päätöksestä ja lähettää lausunnontiedoksi valittajalle samalla, kun hänelle ilmoitetaan asiakaskirjeellä valitusasian lähettämisestämuutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.

186


Jos valittaja on käyttänyt valituksen tekemiseen valtuutettua asiamiestä, kirje lähetetään kaikissavalitusta koskevissa asioissa vain asiamiehelle. Lausunto ja asiakaskirje kirjoitetaan valittajankäyttämän äidinkielen mukaisesti joko suomeksi tai ruotsiksi.

1.15.10.2. Valittajan vastineTiedoksi saamansa lausunnon perusteella valittajalla on mahdollisuus antaa suoraan muutok-senhakuelimelle oma vastineensa Kelan antamasta lausunnosta. Valittajan tulee antaa omalausuntonsa kirjeessä mainitun ajan kuluessa. Aika lasketaan asiakaskirjeen päiväyksestä. Josvalittaja toimittaa vastineen Kelaan, se lähetetään viipymättä muutoksenhakuelimelle.

1.15.11. Lähettäminen hallinto-oikeuteenJos asiakas on tehnyt valituksen Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä, valituskirjelmälausuntoineen on toimitettava asianomaisen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

1.15.12. LisäselvityksetJos oikaisuvaatimukseen taikka valitukseen liittyviä lisäselvityksiä saapuu sen jälkeen, kunoikaisuvaatimus tai valitus on jo lähetetty muutoksenhakuelimeen, lisäselvitys toimitetaan ainamuutoksenhakuelimelle. Lisäselvityksen Kelaan saapumispäivän tulee ilmetä muutoksenhaku-elimelle toimitettavista asiakirjoista.

1.15.12.1. Toimeentulotukea koskeva uusi hakemusJos oikaisuvaatimuksen tekijä tai valittaja toimittaa asian vireillä ollessa uuden hakemuksen, tuleeselvittää, koskeeko uusi hakemus asiallisesti ja/tai ajallisesti myös oikaisuvaatimuksen tai tehdynvalituksen alaan kuuluvaa päätöstä.

Jos uusi hakemus ei koske ajallisesti eikä asiallisesti muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä,uusi hakemus voidaan ratkaista.

Jos uusi hakemus koskee ajallisesti tai asiallisesti osaksikin muutoksenhaussa vireillä olevaapäätöstä menetellään seuraavasti. Uusi hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat, mahdollinen uusipäätös sekä asiaa koskeva lisälausunto lähetetään muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Josuuden hakemuksen johdosta ei ole perusteita myöntää etuutta, annetaan asiassa hylkääväpäätös. Uusi hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat sekä asiaa koskeva lisälausunto lähetetäänmuutoksenhakuelimelle. Lisälausunnossa tulee todeta, että uusi hakemus on lisäselvitystävalituksenalaiseen asiaan.

1.15.12.2. Muuta etuutta koskeva uusi hakemusJos valituksen vireilläolon aikana saapuu muuta kuin valituksenalaista etuutta koskeva hakemus,siitä annetaan lopullinen päätös normaalilla tavalla. Muutoksenhakuelimelle on kuitenkin ilmoitetta-va kaikista sellaisista päätöksistä, joilla voi olla vaikutusta valituksen ratkaisemiseen.

Myös asiakkaan henkilö- ja osoitetietojen muutokset on ilmoitettava muutoksenhakuelimellemuutoksenhaun vireilläoloaikana.

187


1.15.12.3. Myöhässä saapuneet lisäselvityksetJos lisäselvitys saapuu muutoksenhakuelimeen joko suoraan valittajalta tai Kelan toimittamanasen jälkeen kun valitusasia on ratkaistu, mutta päätös on vielä postittamatta, vaihteleemenettely eri muutoksenhakuelimissä, joten meidän tulee selvittää tämä hallinto-oikeuksista.Oikaisuvaatimusyksikkö ei käsittele valitusasiaa uudestaan myöhässä saapuneiden lisäselvitystenvuoksi. Se ilmoittaa valittajalle kirjeitse lisäselvitysten myöhästymisestä.

1.15.13. Suullinen käsittelyMuutoksenhaku käsitellään muutoksenhakuelimessä yleensä kirjallisena menettelynä.Muutoksenhakuelin toimittaa suullisen käsittelyn ainoastaan, jos se katsoo sen olevan asianselvittämisen vuoksi tarpeen. Suullinen käsittely on harvinainen menettelytapa.

188

toimeentulotuki - henkilöasiakkaat - kela.fi · 1.12.2 asia- ja menettelyvirheen korjaaminen ........

Documents