Toimeentulo työstä ja eläkkeestä

– hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Seija Ilmakunnas

Palkansaajien tutkimuslaitos

TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015

Tässä esityksessä

Eläketurvan tavoitteista

Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu …

Eläkejärjestelmän uudistumiskyvystä

Kestävyysvaje, julkinen talous ja eläkeuudistus

Loppuhuomioita

1) Kulutusmahdollisuuksien tasoittaminen elinkaarella

2) Toimeentulon vakuuttaminen työkyvyn menetyksen

varalle

3) Vanhusköyhyyden vähentäminen

*Nicholas Barr (2001): The Welfare State as Piggy Bank

Onko eläkejärjestelmän tavoite työurien pidentäminen? Entä

julkisen talouden kestävyysvajeen purkaminen?

Eläkejärjestelmän tavoitteet à la Barr*

Eläkepolitiikka - monta näkökulmaa

Sosiaalipolitiikkaa - eläkkeet toimeentulon turvaajana (yli 40 % sosiaalimenoista):vanhuus, työkyvyttömyys, perheenhuoltajan kuolema

- yli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa

Talouspolitiikkaa- eläkkeet, eläkemaksut ja eläkerahastot vaikuttavat kansantalouden toimintaan (kulutus, säästäminen, työllisyys…) - mikä on eläkejärjestelmälle kuuluva osa julkisen talouden

kestävyysvajeen purkamisessa?

Ei enää Työvoimapolitiikkaa?- varhaiseläkkeitä on käytetty yritysten saneerausten välineenä - varhaiseläkkeillä vauhtia elinkeinorakenteen muutokseen 1980-l. - ”varhaiseläkekulttuurista” työnteon kannustamiseen 1990-

Sosiaalinen kestävyysRiittävän tasoinen eläketurva nykyisille ja tuleville sukupolville

Taloudellinen kestävyys Eläkkeiden rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset säilyvät kansantalouden kantokyvyn mukaisina

Miten eläkemenojen kasvua rajoitetaan ”oikein” väestön ikääntymisen vuoksi?

- mm. siten, että luottamus eläketurvan riittävyyteen säilyy

Eläketurva

Seuraavaksi

Viimeiset 10 vuotta: keskimääräinen vanhuuseläke suhteessa

keskipalkkaan on lievästi noussut, työkyvyttömyyseläkkeet jääneet

jälkeen

Eläkeläisten osuus pienituloisista kotitalouksista on suunnilleen

samalla tasolla kuin vuonna 2000

Työeläkeindeksissä on nähty suuria vuosittaisia vaihteluja

Eläketulojen verotusta on kevennetty reilusti viimeisen 10 vuoden

sisällä

Näköpiirissä oleva eläkkeiden korvaussuhteen lasku ruokkii

jatkossakin verotuksen kevennyspaineita

Eläkkeillä on kuitenkin kasvava merkitys veropohjana

Keskimääräinen kokonaiseläke ja sen suhde keskiansioon vuosina 2000–2013

Lähde: Eläketurvakeskus

Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma 31.12.2013

Lähde: Eläketurvakeskus

Pienituloisuusaste: eläkeläiskotitaloudet ja kaikki kotitaloudet

0

5

10

15

20

25

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kaikki50% Eläkeläiset50% Kaikki60% Eläkeläiset60%

%

Lähde: Tilastokeskus

Pienituloinen: tulot alle 60% (50%) mediaanituloista

Rajat 2013: 1190 euroa/kk (60 %), 990 euroa/kk (50%)

Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin vuosimuutokset 2000 – 2015*

-1

0

1

2

3

4

5

6

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014*

Palkat Eläkkeet

Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015*

Palkat Eläkkeet

Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin* kehitys 2000-

2000=100

Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), *TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005

41,439,9

38,737,8 37,2 36,9

36,0 35,5 35,234,4 34,0 33,9 34,0

36,0 36,4 36,5

34,032,5

31,430,7 30,3 30,1 29,5 29,0

27,6

25,626,3 26,1 26,2 26,7 27,2 27,3

30,8

29,2 28,2 27,7 27,4 27,2 26,7 26,1

23,322,4 22,9 22,8 22,9 23,6 24,0 24,2

27,2

25,324,2 23,9 23,9 23,5 23,0 23,0

19,818,9 18,7 18,7 18,5

19,2 19,4 18,817,2

15,3 14,7 14,7 14,9 15,0 15,1 15,114,4

13,612,1 12,1

11,0 11,6 11,8 11,2

7,2 6,7 6,4 6,4 6,5 6,6 6,6 6,65,9 5,5

3,5 3,52,0 2,6 2,6

1,9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

4520

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Eläketuloja tarkistettu vuosittain eläkeindeksien mukaisesti

4799

2740

2193

1645

1236

952

%

Eläketulo

vuonna 2015

€/kk

Veronmaksajat:

Tuloverojen osuus veronalaisista eläketuloista

Lähde: Tiedot saatu Veronmaksajien keskusliitolta.

Eläkeläisen ja palkansaajan tuloveroasteet eri tulotasoilla vuonna 2015

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

30,0 %

35,0 %

40,0 %

45,0 %10

00

40

00

70

00

10

000

13

000

16

000

19

000

22

000

25

000

28

000

31

000

34

000

37

000

40

000

43

000

46

000

49

000

52

000

55

000

58

000

61

000

64

000

67

000

70

000

73

000

76

000

79

000

Eläkeläinen Palkansaaja

Lisää eläkeläisen ja palkansaajan tuloverotuksen kehityksen vertailua

15

17

19

21

23

25

27

29

31

33

35

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Eläkeläinen Palkansaaja

%

Samalla tulotasolla vuonna 2015 olevat: eläke- ja palkkatulo n. 2200 euroa/kk

Lähde: Veronmaksajien keskusliiton laskelmat

TULOVEROASTEET

Keskieläke suhteessa keskipalkkaan 2010 -2050

30,0

35,0

40,0

45,0

50,0

55,0

60,0

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

Ilman uudistusta Uudistus huomioiden

Lähde: ETK:n arvio eläkeuudistuksesta, data18.12.2014

%

Eläketulojen osuus veronalaisista ansiotuloista

0

5

10

15

20

25

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

%

Eläkkeillä kasvava merkitys veropohjana

Lähde: Veronalaiset tulot, Tilastokeskus

Muutoksen iso kuva: muutos on iso

Työeläkemenot suhteessa palkkasummaan

Lähde: Pekkarisen eläketyöryhmän raportti (ETK)

Yksityisen sektorin työeläkemenon ja -maksujen toteutunut ja ennakoitu kehitys

0

5

10

15

20

25

3019

64

19

67

19

70

19

73

19

76

19

79

19

82

19

85

19

88

19

91

19

94

19

97

20

00

20

03

20

06

20

09

20

12

20

15

20

18

20

21

20

24

20

27

20

30

20

33

20

36

20

39

20

42

20

45

20

48

Maksu Meno

% suhteessa palkkasummaan

Lähde: Eläturvakeskus, arvio eläkeuudistuksen vaikutuksista 18.12.2014

Väestörakenteen muutos ja työeläkemenon ja –maksun kehitys

0

10

20

30

40

50

601980

1983

1986

1989

1992

1995

1998

2001

2004

2007

2010

2013

2016

2019

2022

2025

2028

2031

2034

2037

2040

2043

2046

2049

Eläkemaksu Eläkemeno Ikäsuhde

%Ikäsuhde = 65 + / 20-64-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja –ennuste, Eläketurvakeskus (18.12.2014 arvio)

Vastasyntyneen elinajanodotteen muutos ja eläkkeellesiirtymisiän muutos* vuodesta 1983,

toteutunut ja ennakoitu kehitys

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

1983 1993 2003 2013 2023* 2033* 2043*

Eläkkeellesiirtymisikä Elinajan odote

* 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote, tulevien vuosien osalta ETK:n arvio 30.9.2014

Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja ETK

Julkisen talouden kestävyysvaje eläkeuudistuksen tahdittajana

”Sopimuksen valmistelussa hallituksella oli ohjaava rooli,

joka perustui työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtyyn

sopimukseen ja valtiovarainministeriön aktiivisuuteen

selvitystyössä. Ratkaisu sidottiin julkisen talouden

kestävyyteen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Tällä

mallilla kolmikanta osoitti kykynsä saada aikaan

politiikkatavoitteiden mukaisia päätöksiä, mikä saattaa

ennakoida myös tulevaa päätöksentekoa.”

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Eläkejärjestelmä osana julkista taloutta

Osa lakisääteisen sosiaaliturvan kokonaisuutta

- eläkeajan toimeentulo: kokonaisuus ratkaisee (eläkkeet, verotus, muu sosiaaliturva)

- työnteon kannustimet: kokonaisuus ratkaisee (eläkejärjestelmä, verotus)

Kytkökset muuhun julkisen sektorin rahoitukseen

- työn verotuksen kokonaistaso, työeläkemaksut vähennyskelpoisia verotuksessa

Budjettikurisäännöt euroalueella koko julkisen sektorin tasolla

- alijäämäkriteeri: eläkesektorin ylijäämä pitänyt julkisen sektorin sallituissa rajoissa

- velkakriteeri: työeläkesektorin sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin sulattavat

julkisen sektorin velkaa EMU-velan laskennassa

Kysymys: Kuinka suuri on eläkesektorin vastuu muun julkisen talouden ongelmista?

Julkisen EMU-velan vuosimuutokset ja julkisen sektorin sisäisten velkojen rooli

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2014

Velan muutos EMU-velan muutos Sisäisten velkojen muutos

Mrd euroa

Muutokset työeläkelaitosten sijoituksissa valtion joukkovelkakirjalainoihin

heijastuvat julkisen talouden EMU-velan kehitykseen

Lähde: Tilastokeskus

Kestävyysvajeen (S2) laskenta

S2 = r D0 - PB0 + r ∑∞(1/(1+r))i (Ii - I0) - r ∑∞(1/(1+r))i (Oi - O0)

lähtötila ikämenojen kasvu omaisuustulojen vaikutus

D velka/BKT

PB jäämä/BKT (ilman korkomenoja)

I ikämenot/BKT

O omaisuustulot/BKT

r = (R - G)/(1 + G), missä R julkisen velan korko

G BKT:n kasvuvauhti

10,0

11,0

12,0

13,0

14,0

15,0

16,0

17,0

uusi arvio

vanha arvio

Eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen

valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmissa

Lähde: VM:n aineisto

%

* Uusi arvio pitää sisällään eläkeuudistuksen vaikutuksen (ETK:n arvio)

Kestävyysvaje ja eläkeuudistus

Osatekijä

Ilman

eläkeuudistusta

Vaikutus

Eläkeuudistus

huomioiden

Vaikutus

Velan hoitomenot 0,9 0,7

Perusjäämä -1,8 -1,8

Ikäsidonnaiset menot● eläkkeet

● hoito&hoiva

● muut

2,2

-0,5

2,5

0,2

1,2

-1,2

2,2

0,2

Omaisuustulot (väheneminen) 1,7 1,9

Kestävyysvaje 3,0 % 2,0 %

Lähde: ministeriöltä saatu aineisto, omat laskelmat

Eläkemenojen kehitys pienentää kestävyysvajetta uudistuksen

jälkeen 1,2 %-yksikköä, aikaisemman arvion mukaan 0,5 %-yksikköä

Eläkeuudistuksen

vaikutus yhteensä:

-0,6 + -0,4 = 1,0

Mikä on riittävästi: mikä on kohtuullinen eläkejärjestelmän tuottama ”kestävyysylijäämä”?

Kestävyysvajearviot: isoja eroja vuodesta toiseen- kannattaako kuitenkaan sitoa eläkeuudistukset desimaaleihin?

0

1

2

3

4

5

6

2006 2007 2008 2009 2011 2012 2013 I 2013 II 2014 I 2014 II

% suhteessa bruttokansantuotteeseen

Valtiovarainministeriön kestävyysvajearviot 2006 -

Muodostuuko politiikkatoimien kokonaisuus pelkästään

kovista työn tarjonnan lääkkeistä?

“Kova politiikka”:

Varsinaiset eläkejärjestelmän uudistukset

- varhaiseläkereittien karsiminen, vanhuuseläkeiän nostot

- karttumien ja indeksien heikennykset, elinaikakerroin

“Pehmeä politiikka”:

Työelämän laadun parantaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen

- kansallinen ikäohjelma, Työssä jaksamisen ohjelma, …(aiemmin)

- työeläkekuntoutuksen laajennukset, työterveyshuollon tehostaminen

Huomiota myös työvoiman kysyntään:

Lähtökohta: työnantajat pikemminkin penseitä eläkeiän korotukselle

- jatkossa työuria pidennetään todennäköisesti heikomman työvoiman kysynnän

tilanteessa kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa

- uudistusten kohteena yli 60-vuotiaat, joiden uudelleen työllistyminen vaikeampaa

kuin 55-60 -vuotiaiden

- esimerkki uudistuksista: ikääntyneiden työttömien pitkäaikainen palkkatuki

- työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallin vaikutukset rekrytoineihin syytä arvioida

Työllisen ajan, työttömyys- ja eläkeajan odotteet eri palkansaajaryhmissä vuonna 2007, 50-vuotiaat miehet

Lähde: Myrskylä et al. (2013), ETK Working Papers 2/2013

Ikääntyneiden työttömyydestä

”Työttömille tai muusta syystä työtä vailla oleville

vanhuuseläkeikärajan nousulla ei välttämättä ole suurta

merkitystä. Eläkepäivät siirtyvät, mutta muu sosiaaliturva

säilyy.”

Johtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus

Vastaväite:

Työttömyys on yhteydessä moniin hyvinvointivajeisiin:

- toimeentulo-ongelmat, terveys, yksinäisyys, itsetunto, …

3 POINTTIA

Eläketulojen verotukseen kohdistuu huomattava paine

tulevina vuosina

Julkisen talouden kestävyysvaje on huojuva tienviitta

eläkejärjestelmälle

Työn tarjonnan politiikan rinnalle tarvitaan ikääntyneen

työvoiman kysyntää lisäävää politiikkaa

Kiitos!