tilinpÄÄtÖs 2017toimin... · 2020-03-19 · tukset sekä hankinnasta maksuun -prosessin ja...

www.phrakl.fi

TILINPÄÄTÖS 2017

1

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Tilinpäätös 2017

SISÄLLYSLUETTELO1. Toimintakertomus .............................................................. 4

1.1 Johtajan katsaus .............................................................................................4 1.2 Tuloksellisuus .................................................................................................7 1.3 Vaikuttavuus ................................................................................................10 1.4 Toiminnallinen tehokkuus ...........................................................................11 1.4.1 Toiminnan taloudellisuus ...............................................................11 1.4.2 Toiminnan tuottavuus ...................................................................25 1.4.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ...............................28 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta ..........................................................................30 1.5.1 Suoritteiden määrät .......................................................................30 1.5.1.1 Ylläpitopalvelut ...............................................................30 1.5.1.2 Rakennuttamispalvelut ....................................................40 1.5.1.3 Ympäristöpalvelut ...........................................................44 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu ................................................47 1.5.2.1 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ..................................48 1.5.2.2 Asiakastyytyväisyys ..........................................................50 1.5.2.3 Hallintopalvelut ..............................................................52 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen .........................................56 1.7 Tilinpäätösanalyysi .......................................................................................59 1.7.1 Rahoituksen rakenne .....................................................................59 1.7.2 Talousarvion toteutuminen ............................................................59 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma .................................................................59 1.7.4 Tase ...............................................................................................59 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma .........................................60 1.9 Arviointien tulokset .....................................................................................61 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ....................................................61

2. Talousarvion toteumalaskelma ........................................... 623. Tuotto- ja kululaskelma ..................................................... 634. Tase .............................................................................. 645. Liitetiedot ....................................................................... 656. Allekirjoitus .................................................................... 68

2


VISIOParhaat palveluratkaisutRakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa:

• kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut• strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen• markkinoiden parhaat palvelut• investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi• tehokas kiinteistötietohallinto• puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen

sekä kiinteistöjen kehittämiseen

YLIVOIMATEKIJÄTParhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta

Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puo-lustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia nou-dattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Mark-kinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuo-lustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laa-jan verkottumisen avulla.

Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen

Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolus-tusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolus-tuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Raken-nuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoi-mille myös varuskuntasuunnittelussa.

Kriisivalmius

Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumis-järjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vas-taa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden raken-nuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitok-sella on oma valmiussuunnitelma.

Elinkaariosaaminen

Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolus-tusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennus-laitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden.

ARVOTAsiakaslähtöisyys

Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnal-taan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla.

Turvallisuus ja luotettavuus

Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toimin-nassamme olemme luotettavia ja otamme huomi-oon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Yl-läpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä.

Tehokkuus ja taloudellisuus

Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisil-ta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuot-tavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmis-taa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä.

Ammattiosaaminen

Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatku-valla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämi-sellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus.

Työtyytyväisyys

Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tär-keää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, tur-vallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelus-suhteen ehdot.

3


Toiminta-ajatus

Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyt-tämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa.

Toimiala ja tehtävät

Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolus-tushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantun-tija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä.

Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolus-tushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamis-keskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitseman-sa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Ra-kennuslaitoksella voi olla omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeusoloissa käytös-sä olevissa kiinteistöissä, puolustusvoimien osoitta-missa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapa-uksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnal-la voida järjestää vapaan kilpailun perusteella.

Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuot-taa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntija-tehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehit-tämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistön-hoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, ener-giahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat.

Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnitte-lu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalve-luja.

Organisaatio

Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, palveluyksikön johtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennus-laitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1.

Puolustushallinnon rakennuslaitos

KAAVIO 1: Organisaatio 1.1.2018

4


1.1 Johtajan katsaus

Kertomusvuoden 2017 toiminnan painopisteenä olivat valmiussuunnittelun tehostaminen, Raken-nuslaitoksen strategian päivitystyön käynnistämi-nen sekä toiminnan tehostamisohjelman jatkami-nen. Vuoden 2017 toimintaa voidaan pitää kaikil-ta osin onnistuneena. Valmiuden osalta laadittiin kertomusvuonna Rakennuslaitoksen poikkeusolo-jen aikainen johtamissuunnitelma, keskusyksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luonnokset sekä Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskuksen val-miussuunnitelma. Lisäksi laadittiin luonnos poik-keusolojen palvelusopimuksesta sekä aloitettiin kohdekohtaisten valmiussuunnitelmien laatiminen. Valmiussuunnittelu on lähivuosina Rakennuslaitok-sen toiminnan painopistealue ja se vaikuttaa myös normaaliolojen organisointiin ja toiminnan kehit-tämiseen.

Rakennuslaitoksen strategian päivittäminen aloi-tettiin kesäkuussa 2017. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Strate-giatyössä korostuu Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään henki-löstön osaamisen kehittäminen valituilla painopis-tealueilla. Rakennuslaitoksen strategiatyötä tehdään laajasti Rakennuslaitoksen sisällä sekä puolustusmi-nisteriön ja puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitos on kertomusvuonna jatkanut pitkä-jänteistä työtä tilahallinnan säästöjen aikaansaami-seksi. Vuoden 2017 osalta saavutettiin pysyviä sääs-töjä yhteensä 3,5 milj. euroa. Säästöt muodostuvat Rakennuslaitoksen JTS 2014 sisältyvän säästöohjel-man sekä valtionhallinnon keskitettyjen säästöta-voitteiden toteuttamisesta. Rakennuslaitoksen pal-velutuotannon pysyvät säästöt vuosina 2014–2018 ovat yhteensä 21,3 milj. euroa. Voidaankin todeta, että Rakennuslaitos on onnistunut paitsi säästövel-voitteiden toteuttamisessa myös palvelutuotannon kilpailukyvyn merkittävässä parantamisessa.

Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 156,5 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edel-liseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa eli 0,4 %. Puolustusvoimien osuus laskutettavista tuloista oli 84 % eli 128,9 milj. euroa. Puolustusvoimille pa-lautettiin ylijäämän palautuksena 2,6 milj. euroa. Ylijäämää muodostui laitoksen koko palvelutoi-minnasta. Kun kaikki säästötavoitteet oli sisällytetty Rakennuslaitoksen vuoden 2017 budjettiin ja pal-velutuotantoa koskevat tulostavoitteet pääosin saa-vutettiin, voidaan kertomusvuoden toimintaa pitää tehokkaana ja taloudellisena.

Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneis-toala säilyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 2,64 milj. m2 (2,65 milj. m2). Puolustushallinnon osuus oli 2,5 milj. m2.

Rakennuslaitokselle asetetut merkittävät säästö-tavoitteet kohdistuivat pääosin ylläpidon eri toi-mialoihin. Säästötavoitteet kyettiin toteuttamaan panostamalla toimintojen tehostamiseen ja ener-giakulutuksen vähentämiseen. Kiinteistönhoidon

1. Toimintakertomus

5


hittämistä. Kertomusvuonna käynnistettiin lisäksi Rakennuslaitoksen internetsivujen uudistusprojek-ti. Uudet sivut otettiin käyttöön helmikuussa 2018.

Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus päivitettiin kertomusvuonna ja se allekirjoitettiin 23.5.2017. Suomen Turvallisuus-verkko Oy:n ja Rakennuslaitoksen välinen turvalli-suussopimus allekirjoitettiin 6.6.2017.

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli ker-tomusvuonna 688 (716). Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 5 kk ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 63 v 8 kk. Tehdyn työajan suhteellinen osuus vuo-sityöajasta nousi, mikä johtui sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen sekä henkilöstökoulutuksen määrän vähentymisestä.

Asiakastyytyväisyyden taso nousi hieman edellis-vuodesta. Toteutunut indeksi oli 3,96 (3,93). Tulos ylitti asetetun tavoitearvon 3,9 asteikolla 1–5. Mer-kittävää oli, että myös vuonna 2016 ensi kertaa ky-sytyn erillisen tilaajatyytyväisyyden taso nousi ja oli 3,74 (3,50).

Työtyytyväisyyden taso laski hieman edellisestä vuo-desta ja oli tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan 3,53 asteikolla 1–5. Tulos alitti tavoitteeksi asetetun 3,6 tason.

Rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena vuonna 2018 tulee olemaan koko organisaatiolle yhteisen ja puolustushallinnon osapuolten hyväksymän stra-tegian laatiminen. Rakennuslaitoksen kehittyneet toimintamallit antavat kuitenkin hyvät mahdolli-suudet onnistua.

Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista.

Pekka Salojärvi

ja siivouspalvelujen hintakehityksessä aikaansaatiin merkittävää parannusta verrattuna markkinoiden hintakehitykseen. Kiinteistönhoidon osalta Ra-kennuslaitoksen hintatason muutos oli 2,24 % ja siivouspalvelujen osalta 3,53 % markkinoiden hin-tamuutoksia alemmalla tasolla. Energiatoimialalla säästöt aikaansaatiin energiatehokkuustoimenpiteil-lä ja lämmöntuotannon kilpailutuksilla. Nämä toi-menpiteet aikaansaivat säästöjen lisäksi myös mer-kittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia.

Kertomusvuoden aikana valmistui 36 rakennushan-ketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 94,5 milj. euroa. Suurimpia valmistuneita rakennus-hankkeita olivat kasarmien peruskorjaushankkeet Riihimäellä ja Parolassa sekä varuskuntaruokaloiden peruskorjaukset Vekaranjärvellä ja Santahaminassa. Myös varastorakentamista jatkettiin vuonna 2017. Tulevien vuosien rakentamisen painopistealueita ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja peruspa-rannustyöt.

Vuonna 2016 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä 14 kohteessa. Ympäristöteknisiä tutki-muksia tehtiin yhteensä 9 kohteessa. Vuoden 2017 aikana käynnistettiin myös Säkylän vaatetuskorjaa-mon alapuolisen maaperän kunnostaminen uuden-tyyppisellä maaperän injektointitekniikalla.

Vuoden 2017 ympäristötarkkailu järjestettiin suun-nitellusti. Tarkkailun piirissä on noin 70 kohdetta. Rakennuslaitos jatkoi myös puolustusvoimien am-pumaratojen ympäristönsuojelun teknistä paranta-mista yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökel-poisten hallintamenetelmien ja -tekniikoiden mää-rittämiseksi.

Rakennuslaitoksen hallintotoimialalla jatkettiin kertomusvuoden aikana toimintatapojen uudista-mista. Keskeisimpiä uudistuksia olivat vuonna 2018 toimintansa aloittavien talous- ja henkilöstötiimien muodostaminen keskittämisen periaatteita noudat-taen. Vuonna 2017 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua tiedonohjaustyötä, toteutettiin migraa-tio Ryhmä-yhteistyötilasta Tiimeri -yhteistyöpal-veluun ja käynnistettiin kiinteistötiedonhallinnan kehittäminen vuosille 2017–2018 myönnetyillä tuottavuusmäärärahoilla. Tuottavuusmäärärahoilla jatkettiin myös sähköisen piirustusten hallinnan ke-

1. Toimintakertomus

6


Rakennuslaitoksen johtokunta 1.1.2018 lukien

Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen puheenjohtaja Kenraalimajuri Timo Rotonen varapuheenjohtajaLainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsenNeuvotteleva virkamies Sanna Poutiainen jäsenHenkilöstön edustaja Olavi Huuskonen jäsen Johtaja Pekka Salojärvi jäsenYmpäristöneuvos Matias Warsta pysyvä asiantuntija Ympäristöpäällikkö Terhi Svanström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri

Johtokunnan toimikausi on 1.1.2018–31.12.2020.

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 688. Luku sisältää 13 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä.

Toimitilat

Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja 9 000 m2 (9 000 m2), työtiloja 11 700 m2 (12 800 m2) sekä varastotiloja 11 800 m2 (10 800 m2) eli yhteensä 32 400 m2 (32 500 m2). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,3 milj. euroa (1,3) ja ylläpitokulut 1,2 milj. euroa (1,3). Toimitilakulut olivat yhteensä 2,5 milj. euroa (2,6 / 2,7) eli 6,47 euroa/m2/kk (6,86 / 7,12).

Toimistotilojen tilatehokkuusluku oli 24 htm2/hlö.

Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2017 seuraavat henkilöt:

Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen varapuheenjohtajaLainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsenController Virpi Heikkilä jäsenHenkilöstön edustaja Arto Tulonen jäsen Johtaja Pekka Salojärvi jäsenYmpäristöneuvos Matias Warsta pysyvä asiantuntija Rakennusarkkitehti Riitta Malmström pysyvä asiantuntija 30.11.2017 saakkaMajuri Arjo Kaarre pysyvä asiantuntija 1.12.–31.12.2017Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri

Johtokunnan toimikausi on 1.1.2015–31.12.2017.

7


Tulostavoitteet

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2017 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä 19.1.2017 allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuk-sessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toiminnalliset tulos-tavoitteet.

Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobud-jetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana lai-toksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijää-män laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille.

Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu use-asta tekijästä: puolustushallinnon käytössä olevien toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energia-tehokkuuden parantumisesta, oman työn tehok-kuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, palvelujen talou-dellisuudesta, ulkoistettujen toimintojen kilpailu-tuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä.

Rakennuslaitos on toteuttanut vuonna 2017 vuoden 2014 Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyneen 7 milj. euron säästövelvoitteen. Säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet on huomioitu puolustusvoi-mien palvelusopimuksessa ja palvelutoiminnassa. Lisäksi sopimuksessa on huomioitu vähennyksenä puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjel-maan liittyvät vaikutukset, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, palkkaliukuman rajoittamisen vaiku-tukset sekä hankinnasta maksuun -prosessin ja kir-janpidon keskittämisen vaikutukset. Vuoden 2017 sopimuksiin on palautettu vuonna 2016 tehdyt ker-taluonteiset leikkaukset.

Puolustushallinnon toimitilojen energiatehokkuu-den kehittäminen sisältyy vuonna 2014 päätettyyn Rakennuslaitoksen säästöohjelmaan. Puolustushal-linnon kiinteistöt ovat lisäksi mukana toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Energiate-hokkuuden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa lämpö- ja sähköenergian ja

veden hankinnassa sekä parantamalla rakennusten ja niihin sisältyvien teknisten laitteiden energiate-hokkuutta. Näillä toimenpiteillä on voitu vaikuttaa merkittävästi energian hintaan, uusiutuvien energi-anlähteiden lisäämiseen sekä erityisesti lämpöener-gian ja veden ominaiskulutuksen alenemiseen.

Tehdyt energiansäästötoimenpiteet ovat osa Puolus-tusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeen-panoa. Ohjelman päämääränä on parantaa puolus-tuskiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentää kas-vihuonekaasupäästöjä sekä edistää ympäristömyön-teisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Ohjelmaa on toteutettu mm. Puolustusministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. Energia- ja il-masto-ohjelman päivitystyö aloitettiin vuoden 2017 aikana. Päivityksessä huomioidaan tavanomaisen normiohjauksen lisäksi erityisesti valtioneuvoston Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunni-telman (KAISU) ja sen nojalla annetun ohjelman edellyttämät toimenpiteet vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma edellyttää mm. valtionhallinnon luopuvan öljyn käytöstä hallitsemiensa kiinteistöjen lämmi-tyksessä etupainotteisesti vuoteen 2025 mennessä.

Rakennuslaitoksen palvelutuotannon säästöt vuosina 2014–2018

Rakennuslaitoksen palvelutuotannon pysyvät sääs-töt vuosina 2014–2018 ovat yhteensä 21,3 milj. euroa. Säästöt muodostuvat Rakennuslaitoksen JTS 2014 säästöohjelmasta, KIKY, KITI, HAMA ja palkkaliukuman rajoittamista koskevista kustan-nusleikkauksista sekä puolustusvoimauudistukseen liittyvien varuskuntien lakkautusten aikaansaamista kustannussäästöistä. Säästövaikutukset on huomioi-tu täysimääräisesti puolustusvoimien ja Rakennus-laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Vastaavana ajankohtana volyymi- ja palvelumuutosten sekä in-deksimuutosten lisäysvaikutus palvelusopimukseen on ollut 7,5 milj. euroa. Edellä mainittuun lukuun sisältyy puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttami-sen säästövaikutukset. Laskelma perustuu vuoden 2013 palvelusopimusten kokonaisarvoon 119,3 milj. euroa ja vuoden 2018 palvelusopimuksen ko-konaisarvoon 105,7 milj. euroa.

1.2 Tuloksellisuus

8


TAULUKKO 1a: Palvelutuotannon säästöt vuosina 2014–2018

TAULUKKO 1b: Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien kehitys

MUUTOKSET VUOSITTAIN, 1000 EUR 2014 2015 2016 2017 2018 YHTEENSÄ

Säästöohjelma JTS 2014 0 -3 000 550 -1 750 -1 550 -5 750

Kiky, kiti, hama, palkkaliukuman raj. 0 0 0 -1 642 -563 -2 205

Puolustusvoimauudistus -4 076 -9 155 -84 0 0 -13 315

Säästöt yhteensä -4 076 -12 155 466 -3 392 -2 113 -21 270

Muut volyymi- ja palvelumuutokset -748 1 928 -220 272 190 1 422

Indeksit 3 348 3 317 -265 -354 34 6 081

Lisäykset yhteensä 2 599 5 245 -484 -82 224 7 503

YHTEENSÄ -1 477 -6 910 -18 -3 474 -1 889 -13 767

2014 2015 2016 2017

Henkilöstökulut, milj. euroa 40,8 38,1 36,1 33,8

Henkilötyövuodet 790 749 716 688

Huoneistoala, m2 2 910 000 2 650 000 2 650 000 2 640 000

Oman työn tehokkuus

Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneis-toala säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Huoneistoala oli 2,64 milj. htm2. Rakennuslaitoksen henkilötyö-vuosien määrä oli 688 (716). Henkilöstökulut ale-nivat 2,3 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Hen-kilöstökulujen vähennykseen sisältyvät vähennykset työnantajan eläkemaksuissa (63 000 euroa), sairaus-vakuutusmaksuissa (294 000 euroa) ja lomarahois-sa (565 000 euroa). Henkilötyövuodet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 28 henkilötyövuodella. Vähennettyjen henkilötyövuosien keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 49 000 euroa ja yhteen-sä 1,4 milj. euroa. Edellä mainittu 1,4 milj. euroa lasketaan mukaan arvioitaessa Rakennuslaitoksen säästöohjelman toteutumista.

Hintakehitys verrattuna markkinoiden hintakehitykseen

Rakennuslaitoksen palvelujen hintakehitys on ollut maltillista. Asiantuntijapalvelujen veloitusperusteet vuonna 2017 pidettiin vuoden 2015 tasolla. Raken-nuttamisen ja ympäristöalan asiantuntijapalvelujen veloitushintojen arvioidaan olevan Rakennuslaitok-sessa merkittävästi markkinoita alemmalla tasolla. Rakennuslaitoksen hintojen kehitys oli siivoustoi-mialalla 3,5 % ja kiinteistönhoidossa 2,2 % mark-kinoiden hintakehitystä alempi (Tilastokeskuksen KYKI-indeksi).

Palvelujen taloudellisuus

Rakennuslaitoksen ylijäämä on muodostunut Ra-kennuslaitoksen koko palvelutoiminnasta. Raken-nuslaitos on palauttanut Puolustusvoimien logis-tiikkalaitokselle 11.1.2018 ylijäämää 2,6 milj. euroa

9


(n. 1,7 % liikevaihdosta). Ylijäämä on muodostunut kiinteistönhoito-, siivous-, energia- ja hallintopalve-luissa. Keskeisimmät syyt ylijäämän muodostumi-sessa olivat arvioitua suuremmat säästöt henkilöstö-kuluissa ja palvelujen ostoissa. Esimerkkinä palvelu-jen ostojen vaikutuksesta toimintojen tehokkuuteen voidaan mainita siivouspalvelujen onnistunut valta-kunnallinen kilpailutus. Merkittäviä säästöjä on ai-kaansaatu myös lämmön alueellisilla kilpailutuksilla mm. Vekaranjärvellä.

Ulkoistettujen toimintojen kilpailutus

Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % (76) kokonaiskustannuksista vuonna 2017. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto ja yhteistyö turvallisuustoimialan kanssa ovat lisän-neet merkittävästi hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Hankintatoimen uudistus toteuttaa valtion hankintastrategian keskeisiä peri-

aatteita. Hankintatoimen uudistamista on jatkettu ottamalla käyttöön sähköinen kilpailutusjärjestel-mä vuoden 2017 aikana. Hankintasopimuksessa palveluntuottaja sitoutetaan palvelutuotantoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset varautu-missopimukset. Tätä käytäntöä ja sopimusmalleja kehitetään vielä valmiussuunnitteluun liittyen.

Asiakastyytyväisyys

Asiakastyytyväisyyden käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,96 asteikolla 1–5. Tulostavoite oli 3,9.

Tilaaja-asiakkaiden tyytyväisyys oli 3,74 (3,5).

Työtyytyväisyys

Työtyytyväisyys aleni hieman edellisvuodelta ja oli 3,53 (3,6). Tavoite oli 3,6. Naisten työtyytyväisyys oli 3,66 ja miesten 3,44.

10


1.3 Vaikuttavuus

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osa-tekijät ovat Suomen laissa Puolustusvoimille sääde-tyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä val-tioneuvoston puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjes-tää maanpuolustukselle laadukkaat, kustannus-tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristö-alan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa

tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut.

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, Puo-lustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan liit-tyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskykyTurvallinen yhteiskuntaKansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden tuke-mista on arvioitu itsearviointina seuraavasti:

TAULUKKO 2: Vaikuttavuus

MITTARI (ASTEIKKO 1-5) 2015 (tot) 2016 (tot) 2017 (tot)

Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky 4 4 4

Turvallinen yhteiskunta 4 4 4

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen– kriisinhallinnan tukeminen

4 4 4

Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan itsearviointina asteikolla 1–5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta luovuttu/Heikko, 2=Välttävä, 3=Tyydyttävä, 4=Hyvä ja 5=Erinomainen.

11


1.4 Toiminnallinen tehokkuus

TAULUKKO 3: Laskutus puolustusvoimilta

LASKUTUS PUOLUSTUSVOIMILTA Meur

Ylläpito ja kiinteistöenergia PVLOGLE:n osuus 101,6

Ylläpito ja kiinteistöenergia Leijona Cateringin osuus

3,3

Ylläpito ja kiinteistöenergia Millog KUPI 15:n osuus

2,6

YHTEENSÄ 107,4

Prosessienergia puolustusvoimat 3,7

Erillistilaukset puolustusvoimat 8,7

Rakennuttamispalvelut puolustusvoimat 6,3

Ympäristöpalvelut puolustusvoimat 5,4

YHTEENSÄ LASKUTUS 131,5

Ylijäämän palautus -2,6

YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄN PALAUTUKSEN JÄLKEEN

128,9

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein tekijä on varmis-taa puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saata-vuus ja toimintavarmuus. Palvelujen markkinaehtoi-suutta lisätään turvallisuus- ja valmiuskyky huomi-oiden. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

1.4.1 Toiminnan taloudellisuus

Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 156,5 milj. euroa, kun se vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa eli 0,4 prosenttia.

Tuloista laskutettiin puolustusvoimilta 84,0 % (128,9 milj. euroa). Puolustusvoimilta laskutettavat tulot jakautuivat seuraavasti:

Puolustusvoimat laskuttaa Leijona Cateringin ja Millog KUPI 15:n osuuden ao. yrityksiltä erikseen.

Tuloista laskutettiin yrityksiltä 13,9 % (21,3 milj. euroa) ja muilta 2,2 % (3,3 milj. euroa). Yrityslas-

kutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen inves-tointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimek-siannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n suorasta laskutuksesta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnil-ta 1,9 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 1,2 milj. euroa.

Kokonaisliikevaihto kasvoi budjettiin verrattuna 11,2 milj. euroa kiinteistöpalveluiden (0,3 milj. euroa), siivouspalveluiden (0,2 milj. euroa), teknis-ten palveluiden erillistilausten (3,0 milj. euroa) ja pieninvestointien (3,8 milj. euroa) sekä rakennut-tamispalveluiden (6,0 milj. euroa) lisääntyneiden ti-lausten vuoksi. Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 1,3 milj. euroa ja energiapalveluiden 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempi.

Vuoden 2017 palvelusopimuksessa otettiin huomi-oon keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetty 7 milj. euron säästöoh-jelma.

Vuoden 2017 sopimuksiin tehtiin Rakennuslaitok-sen säästöohjelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito -50 000 euroa, siivouspalvelut -200 000 euroa, vuosikorjaukset -400 000 euroa ja energiapalvelut -1 100 000 euroa. Kaikki toimenpi-teet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan eu-ron säästöohjelman toteuttamiseksi tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä.

Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,5 % (4,6 %) (budjetoitu 5,1 %).

Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 3,5 milj. euroa. Puolustus-voimien Logistiikkalaitokselle palautettiin talous-arviokirjanpidon perusteella ylijäämän palautukse-na 2,6 milj. euroa. Pääosa ylijäämän palautuksesta muodostui energiapalveluista. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varasto-jen kasvusta, lomapalkkavelan pienenemisestä sekä käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista.

Talousarviokirjanpidossa momentin 12.27.01 yli-jäämäksi jäi 45 366 euroa, kun momentin tuloarvio oli 8 000 euroa.

12


TAULUKKO 4: JTS 2014 - Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO)

TAULUKKO 5: Tuloslaskelma

SÄÄSTÖOHJELMA TOIMIALOITTAIN KUMULATIIVISESTI, 1000 EUROA

2015 2016 2017 2018 2019

Kiinteistönhoito pv -50 -200 -250 -800 -1 350

Vuosikorjaukset pv -1 000 0 -400 -600 -900

Siivouspalvelut pv -50 -150 -350 -650 -750

YLLÄPITOTULOT YHTEENSÄ -1 100 -350 -1 000 -2 050 -3 000

ENERGIAPALVELUT

Kiinteistöenergia pv -1 900 -2 100 -3 200 -3 700 -4 000

YHTEENSÄ -3 000 -2 450 -4 200 -5 750 -7 000

ERILLISTILAUKSET pv -4 000 -4 550 -2 800 -1 250 0

KAIKKI YHTEENSÄ -7 000 -7 000 -7 000 -7 000 -7 000

(M€) Kiinteistö-palvelut

Siivous-palvelut

Tekniset palvelut

Energia-palvelut

Raken-nuttamis-

palvelut

Ympäristö-palvelut

Yhteensä 2017

Budjetti 2017

Yhteensä 2016

Liikevaihto 33,7 16,6 33,4 53,9 12,4 6,3 156,5 145,3 155,9

Kulut -32,9 -15,9 -33,7 -51,7 -12,4 -6,2 -153,0 -145,3 -150,7

Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille

0,7 0,7 -0,3 2,3 0,0 0,1 3,5 0,0 5,2

Palautus puolustusvoimille

-2,6 0,0 -5,5

Tilikauden jäämä 0,9 0,0 -0,3

Henkilötyövuodet 294 172 74 38 26 6 688

Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (78 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. PHRAKL:n kokonaishtv-tavoite vuonna 2017 oli 730.

13


TAULUKKO 6: Maksullisen toiminnan erityyppisten suoritteiden tuotot ja kulut

SUORITE Vuosi Tuotot, 1000 € Kulut, 1000 € Erotus, 1000 € Erotus, %

Kiinteistöpalvelut 201720162015

33 68534 54534 937

32 94833 49034 801

7371 055

136

2%3%0%

Siivouspalvelut 201720162015

16 64517 25817 805

15 88316 48217 619

762776186

5%4%1%

Tekniset palvelut 201720162015

33 39631 36139 176

33 73031 47539 743

-334-113-567

-1%-0%-1%

Energiapalvelut 201720162015

53 90757 76358 097

51 65354 03255 018

2 2543 7313 077

4%6%5%

Rakennuttamispalvelut 201720162015

12 3999 7889 795

12 3979 9709 738

2-182

55

0%-2%1%

Ympäristöpalvelut 201720162015

6 2784 9186 820

6 2085 0336 755

70-115

64

1%-2%1%

Yhteensä 201720162015

156 521155 859166 800

153 030150 707163 849

3 4915 1522 952

2%3%2%

Rakennuslaitoksen toiminnan taloudellisuuden ke-hitystä voidaan arvioida taulukossa 6 olevien mak-sullisen toiminnan suoritteiden tuottojen ja kulujen perusteella.

Taulukosta voidaan nähdä kolmen vuoden tarkaste-lujaksolla, että toimialakohtaiset tuottoja ja kuluja koskevat kokonaisluvut ovat kehittyneet Rakennus-

laitokselle asetettujen säästötavoitteiden mukaisesti. Poikkeuksen muodostavat toimialat, joissa tuotot kehittyvät puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistö-jen sopimuskaudella tekemien tilausten mukaises-ti. Tällaisia tilauspohjaisia muutoksia tuottoihin ja kuluihin muodostuu erityisesti teknisten palvelujen erillistilauksissa ja pieninvestoinneissa, rakennutta-mispalveluissa sekä ympäristöpalveluissa.

14


TAULUKKO 7: Tunnuslukuja

2015 2016 2017

Liikevaihto, M€ 166,8 155,9 156,5

Kulut, M€ 163,8 150,7 153,0

Henkilöstön määrä 31.12. 790 743 702

Henkilötyövuodet 749 716 688

Henkilöstökulut, M€ 38,1 36,1 33,8

Palvelujen ostot, M€ *) 34,6 33,6 33,4

Palvelujen ostot yhteensä, M€ **) 63,1 54,6 60,7

Henkilötyövuoden hinta, € ***) 53 553 53 619 52 401

Palautus puolustusvoimille, M€ 2,7 5,5 2,6

Toiminnan laajuustietoja

Huoneistoala, m2 2 650 000 2 650 000 2 640 000

Rakennustilavuus, m3 13 400 000 13 400 000 13 300 000

Lämmitetty rakennustilavuus, m3 8 700 000 8 600 000 8 500 000 *) Palvelujen ostojen luku sisältää kiinteistöpalvelujen, siivouspalvelujen, vuosikorjausten ja energiapalvelujen palvelujen ostot. **) Palvelujen ostot yhteensä sisältävät kaikkien toimialojen palvelujen ostot. Vaihtelu eri vuosien välillä johtuu teknisten palvelu-jen erillistilausten ja pieninvestointien, rakennuttamispalvelujen ja ympäristöpalvelujen tilausten määrästä. Rakennuslaitos toimii näissä toiminnoissa projektiorganisaationa, jolloin tilauskannan vaihtelu ei vaikuta merkittävästi henkilöstömäärään. ***) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa.

Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut

Pieninvestoinnit Siivouspalvelut

Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut

Vuosikorjaukset Ympäristöpalvelut

Liikevaihto, M€

0

20

40

60

80

100

120

140

160

20172015 2016

180

KAAVIO 2

0

5

10

15

20

Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut

Pieninvestoinnit Siivouspalvelut

Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut

Vuosikorjaukset Ympäristöpalvelut

25

Hel

sinki

Kouv

ola

Häm

eenl

inna

Tam

pere

Turk

u

Säky

läJy

väsk

yläKa

jaan

iSo

dank

yläKe

skus

yksik

kö

Liikevaihto yksiköittäin, M€

KAAVIO 3

15


Ylläpito

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liike-vaihto oli yhteensä 137,6 milj. euroa (140,9/150,0). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivous-palvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Ylläpi-don liikevaihto laski yhteensä 3,3 milj. euroa. Raken-nuslaitos toteutti Rakennuslaitoksen säästöohjelman (1,75 milj. euroa), hallitusohjelmaan sisältyvien KIKY-sopimuksen, KITIn ja palkkaliukuman rajoittamisen (1,64 milj. euroa) leikkaukset puolustusvoimien pal-velusopimuksessa. Vuoden 2017 palvelusopimukseen palautettiin vuonna 2016 tehdyt kertaluontoiset leik-kaukset (0,97 milj. euroa). Asukasisännöintipalvelu (0,8 milj. euroa) siirrettiin Rakennuslaitokselta Puo-lustusvoimien Palvelukeskukselle. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelman mukaiset volyymi-vähennykset eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla ja niiden kustannusvaikutukset jäivät vähäisiksi.

Kiinteistönhoidon osalta hintoja tarkistettiin säästö-ohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (-0,21 %) mukaan lukien -2,93 %. Kiinteistönhoidon osalta hintatason muutos oli 2,24 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen lasku oli -0,69 % (0,87 %).

Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta hintoja tar-kistettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (-0,21 %) mukaan luki-en -7,02 %. Ulkopuolisten palvelujen hinnat pidettiin entisellä tasollaan. Siivouspalvelujen hinnantarkistus puolustusvoimien ylläpidon palvelusopimukseen oli -3,61 %. Siivouksen osalta hintatason muutos oli 3,53 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien siivouspalveluyritysten hin-tojen lasku oli -0,08 % (2,1 %).

Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytettävät tun-tiveloitushinnat pidettiin samalla tasolla kuin vuosi-na 2015 ja 2016.

Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pää-sääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokra-, ylläpito- ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olen-naisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuo-tannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet.

Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaata-vat säästöt tulevat puolustushallinnossa käytössä ole-vassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolus-tusvoimien hyödyksi. Sopimukseen tehtyjen säästö-leikkausten lisäksi Rakennuslaitos palautti puolustus-voimille vuonna 2017 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.

100 000 000

Hintakehitysvertailu(pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia)

euroa

20 000 000

40 000 000

60 000 000

80 000 000

Pääomavuokrat

Y lläpitoKiinteistöenergia

Indeksoitu vuoteen 2017

140 000 000

120 000 000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2017 2014

Kiinteistöpalvelut, M€

25

27

29

31

33

35

20172015 2016

37

KAAVIO 4 KAAVIO 5

16


Siivouspalvelut, M€

10

11

12

13

14

15

19

16

17

18

20172015 2016 35 000 000

40 000 000

45 000 000

50 000 000

Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys

PHRAKL:n hintakehitys

Hintakehitysvertailu(kiinteistönhoito ja siivouspalvelut)

55 000 000

60 000 000

65 000 000euroa

-02

-03

-04

-05

-06

-07

-08

-09

-10

-11

-12

-13

-14

-16

-15

-17

KAAVIO 6 KAAVIO 7

Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut

Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 33,7 milj. euroa (34,5/34,9). Koko toimialan liikevaihto laski 2,5 % edellisvuoteen verrattuna.

Kiinteistöpalveluiden säästöjen määrään vaikut-tivat Rakennuslaitoksen säästöohjelma, hallitus-ohjelmaan sisältyvät KIKY-sopimuksen, KITIn ja palkkaliukuman rajoittamisen leikkaukset puolus-tusvoimien palvelusopimuksessa. Vuoden 2017 pal-velusopimukseen palautettiin vuonna 2016 tehdyt kertaluontoiset leikkaukset. Asukasisännöintipalve-lu siirrettiin Rakennuslaitokselta Puolustusvoimien Palvelukeskukselle. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelman mukaiset volyymivähennyk-set eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla ja niiden kustannusvaikutukset jäivät vähäisiksi. Toimialan ylijäämä oli 0,7 milj. euroa.

Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,70 euroa/htm2/kk (0,70). Vuonna 2017 lisä-laskutettiin jätehuollon tasauslaskutuksen perusteel-la yhteensä 211 000 euroa.

Siivouspalvelujen liikevaihto oli 16,6 milj. euroa (17,3/17,8). Puolustushallinnon siivouspalvelusopi-

musten arvo oli 14,8 milj. euroa (14,9). Lisäksi lii-kevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista, pehmopapereista, saniteettitarvikkeista ja siivous-palvelujen myynnistä valtion virastoille ja laitoksille (1,1 milj. euroa) sekä yrityksille (0,7 milj. euroa).

Siivouspalvelujen liikevaihto laski 3,5 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,8 milj. euroa. Sii-vouksen yksikkökustannus siivottavaa neliötä koh-den oli 0,94 euroa/sm2/kk (0,96) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun ja ulkopuo-listen tekemän siivouksen. Siivouksen yksikköhin-nan lasku on aikaansaatu pääosin Rakennuslaitok-sen säästöohjelmalla, joka kohdistettiin henkilöstö-kuluihin ja palvelujen ostoihin.

Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspal-velusopimusten hintakehitys vuosina 2002–2017 on ollut yhteensä 21,1 %. Markkinoiden kustan-nuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiin-teistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 42,2 %. Palvelujen järjestä-minen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuotta-vuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoil-la. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita 14 vuoden aikana yhteensä 8,2 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä ku-

17


vaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotuk-set vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 20,1 milj. euroa.

Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo yhdeksäntoista kertaa. Vuonna 2017 Rakennuslai-toksella oli mukana kahdeksan toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitok-selta oli mukana yhteensä 81 kohdetta. Vertailukel-poisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on sa-malla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin.

Tekniset palvelut

Teknisten palvelujen liikevaihto oli 33,4 milj. euroa (31,4, 39,2) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Toimialan alijäämä oli 0,3 milj. euroa.

Vuosikorjausten liikevaihto oli 17,0 milj. euroa (17,3/17,0). Tehtäväala vuosikorjaukset oli 0,5 milj. euroa alijäämäinen, mikä johtui pääosin Turun ja Jy-väskylän palveluyksiköissä toteutetuista budjetoitua suuremmista ennakoimattomista vuosikorjaustöistä.

Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli tavoitteen mukaisesti 75 %. Ennakoimattomiin korjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastikekertymästä.

Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisoh-jelmaan liittyen Rakennuslaitos peri vain 25 % kunnossapitovastiketta kohteista, jotka puolustus-voimat oli irtisanonut. Alennetun kunnossapito-vastikkeen osalta vuosikorjausta leikattiin 0,1 milj. euroa. Rakennusten käyttötarkoitusryhmäkohtaiset kunnossapitovastikkeet on esitetty taulukossa 11.

Erillistilauksia tehtiin 8,6 milj. eurolla. Rakennus-laitoksen laskutus puolustusvoimien erillistilauksis-ta oli yhteensä 7,2 milj. euroa, mikä oli 2,3 milj. euroa budjetoitua suurempi. Pääesikunta on asetta-nut tavoitteeksi erillistilausten määrän merkittävän vähentämisen.

Lisäksi erillistilauksina tehtiin noin 1,4 milj. euron arvosta projekteja mm. Millog Oy:lle ja Leijona Ca-tering Oy:lle sekä tuottavuusmäärärahalla tehtyjä energiatehokkuutta parantavia hankkeita.

Senaatti-kiinteistöjen tilaamia pieninvestointeja tehtiin 7,7 milj. eurolla, mikä oli 3,7 milj. euroa budjetoitua suurempi määrä.

Energiapalvelut

Energiapalvelujen liikevaihto oli 53,9 (57,8/58,1) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 22,0 milj. euroa, sähkön osuus 27,9 milj. euroa ja veden osuus 4,0 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tar-kistettiin syksyllä 2016 energiamarkkinoiden hinta-ennusteiden mukaisesti lämmössä +1,4 %, sähkössä -2,9 % ja vedessä +5,0 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 2,3 (3,7/3,1) milj. euroa.

Logistiikkalaitoksen esikunnan palvelusopimuksessa siirryttiin vuonna 2017 energiatuotteiden ja kiinteis-töveden kohdalla läpilaskutusmalliin. Läpilaskutuk-sessa Rakennuslaitos laskuttaa Logistiikkalaitokselta energiayhtiöiden ja vesihuoltolaitosten energia- ja vesilaskut toteutuneen laskutuskauden kulutuksen mukaisesti. Läpilaskutusmallissa ei tehdä vuosittaista tasauslaskutusta eikä siten synny kiinteistöenergian kulutuksen mukaista palautusta tai lisälaskutusta.

Energiapalveluiden ylijäämästä noin 1,0 milj. euroa syntyi energiatuotteiden myynnistä prosessikohtei-siin ja ulkoisille asiakkaille. Sähkön osuus tästä yli-jäämästä oli noin 0,7 milj. euroa. Energiapalvelui-den ylijäämää kasvatti myös käytön, huollon ja vuo-sikorjausten ennakoitua alhaisempi kulukertymä, mikä johtui mm. joidenkin kunnossapito- ja kor-jaushankkeiden siirtämisestä seuraavalle vuodelle.

Tekniset palvelut, M€

25

31

33

35

37

39

20172015 2016

41

29

27

KAAVIO 8

18


Lämpö

Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 69,4 (66,8) eur/MWh, joka oli 4,0 % edellisvuotta korkeampi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 67,0 eur/MWh ja omien pienten öljy- ja puupohjaisten läm-mityskohteiden tuotantohinta oli 88,3 eur/MWh. Asiakkaalle toimitetun lämmön tarkistettu yksikkö-hinta oli keskimäärin 74,8 (74,4) eur/MWh. Yksik-köhinta sisältää hankinta- ja tuotantohinnan lisäksi verkostojen käytön ja huollon, kunnossapidon, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen lämmön toimitukseen liittyvien palve-lujen osuus lämmön yksikköhinnasta oli 10,4 %.

Kaukolämmön osuus lämmöntuotannosta oli 53,5 % (57,0). Muutos johtuu tilastoteknisestä muutoksesta, jossa Upinniemen luokittelua muu-tettiin kaukolämmöstä aluelämpöön. Aluelämmön osuus oli 31,5 % (28,3). Oman tuotannon osuus pysyi edellisvuoden tasolla 13,3 % (13,0). Sähkö-lämmityksen osuus oli 1,8 % lämmönkulutuksesta. Uusiutuvien osuus lämmön loppukäytöstä nousi vuodesta 2016 ja oli 40,0 % (36,8). Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi edellisvuodesta selkeästi ja oli 48,7 % (34,3). Puolustusvoimien erilliskohtei-den lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyt-töön, uusiutuvien osuus oli 22,0 % (16,2). Uusiu-tuvien energialähteiden osuuden kasvu johtui ensi-sijaisesti aluelämmön kilpailutuksista uusiutuville energialähteille sekä pellettilämmityksen käyttöön-otosta eräissä erilliskohteissa.

Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 37,1 kWh/rm3L (37,7 / 38,6). Ominaiskulutus laski edellisvuodesta 1,5 %, mutta kulutus ylitti tulos-sopimuksessa asetetun tavoitearvon 36,1 kWh/rm3L. Vuoden 2017 lämmön ominaiskulutuksen tavoitearvo on asetettu Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelmassa vuonna 2013. Lämmön omi-naiskulutukseen on vaikuttanut vajaakäytössä olleen kiinteistökannan poistuma, mikä on aiheuttanut tilastollista nousua raportoiduissa ominaiskulutuk-sissa.

Sähkö

Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 91,1 (96,2) eur/MWh, joka oli 5,3 % edellisvuoden hankintahintaa alempi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin säh-kön osto- ja siirtohinnoista ja valmisteverosta sekä

varavoimakustannuksesta. Sähköenergian ostohinta 42,2 eur/MWh on laskenut kertomusvuoden aika-na keskimäärin noin 13,5 %. Siirtohinnat ovat kal-listuneet vuoden aikana vajaa 10 % siirtoyhtiöiden varautuessa suojaamaan jakeluverkostoja häiriöiltä. Sähkön valmisteverokannassa ei kertomusvuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy.

Asiakkaalle toimitetun sähkön tarkistettu yksik-köhinta oli keskimäärin 105,5 eur/MWh (114,4). Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkos-tojen kunnossapidon, käytön ja huollon, varavoi-makustannukset, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustan-nuksista. Edellä mainittujen sähkön toimitukseen liittyvien palvelujen osuus sähkön yksikköhinnasta oli 14,3 % (15,9).

Sähkön ominaiskulutus oli 16,1 kWh/rm3S (16,6). Ominaiskulutus laski edellisvuodesta 2,9 %. Tulos-sopimuksessa sähkön ominaiskulutukselle oli asetet-tu tavoitearvo 15,9. Rakennusten käyttöasteen kas-vu ja tilatehokkuuden paraneminen ovat nostaneet sähkön ominaiskulutusta puolustusvoimauudistuk-sen jälkeisinä vuosina. Merkittävät tekijät sähkön kulutuksen laskuun ovat olleet Asiakastukikeskuk-sen käyttötekniset energiatehokkuustoimenpiteet sekä energiansäästöhankkeet mm. valaisimien vaih-dot LED -tekniikkaa hyödyntäen. Sähkön ominais-kulutus lasketaan vähentämällä tuotantoprosessien käyttämä sähkö kokonaiskulutuksesta. Käyttäjäsäh-

€/MW H PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SP OO T )

Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy.

Sähköenergian osto- ja markkinahinnatvuosina 2010-2017

201620142013201220112010

60

40

20

70

50

30

10

02015 2017

KAAVIO 9

19


kön osuus oli tavanomaisissa käyttötarkoitusryh-missä noin 30 % rakennusten sähkön kokonaisku-lutuksesta.

Vesi

Veden hankinnan yksikköhinta ilman omaa tuotan-toa oli 3,80 eur/m3 (3,81). Asiakkaalle toimitetun veden tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 5,07 eur/m3. Yksikköhinta sisältää hankintakustannuk-sen (osto tai oman tuotannon kustannus) lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, energianhallintapalvelut sekä osuuden yleiskustan-nuksista. Edellä mainittujen veden toimitukseen liittyvien palvelujen osuus veden yksikköhinnasta oli 36 %. Palvelujen osuutta kokonaiskustannuksis-ta kasvatti vuonna 2017 tehdyt verkostojen vuosi-korjaukset 0,54 eur/m3. Veden ominaiskulutus oli 74,8 l/rm3L (77,6) ja alitti tulossopimuksessa asetetun tavoitteen, joka oli 78 l/rm3L.

Energiatehokkuudenkehittämishankkeet

Tehdyt energiansäästötoimenpiteet ovat osa Puo-lustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toi-meenpanoa. Ohjelman päämääränä on parantaa puolustuskiinteistöjen energiatehokkuutta ja vä-hentää kasvihuonekasvipäästöjä sekä edistää ympä-ristömyönteisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Ohjelmaa on toteutettu mm. Puolustus-ministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. Energia- ja ilmasto-ohjelman päivitystyö aloitettiin

vuoden 2017 aikana. Päivityksessä huomioidaan ta-vanomaisen normiohjauksen lisäksi erityisesti Kes-kipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman (KAISU) ja sen nojalla annetun ohjelman edellyt-tämät toimenpiteet vuoteen 2030 mennessä. Ohjel-ma edellyttää mm. valtionhallinnon luopuvan öljyn käytöstä hallitsemiensa kiinteistöjen lämmityksessä etupainotteisesti vuoteen 2025 mennessä.

Kertomusvuoden aikana energiankäytön tehostu-misen taustalla ovat olleet Asiakastukikeskuksen suorittamat käyttötekniset energiatehokkuustoi-menpiteet ja vuosien 2016 ja 2017 aikana tehdyt energiatehokkuusinvestoinnit, joita on tehty vuosi-korjausten yhteydessä sekä tuottavuusmäärärahalla. Tiloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset sekä käyttäjätottumusten muutokset ovat osaltaan pa-rantaneet rakennusten energiankäytön tehokkuutta.

Lämmöntuotannon kilpailutukset

Vuoden 2017 aikana toteutettiin kaksi lämmöntuo-tannon kilpailutusta.

Vekaranjärven uusi lämpösopimus tuli voimaan 1.9.2017. Puolustusvoimien säästö lämmöntuo-tannon kilpailutuksesta on yhteensä 460 000 euroa vuodessa. Säästöt toteutuvat täysimääräisenä vuo-den 2018 aikana.

Haapajärven lämmönhankinta kilpailutettiin ja lämpöverkosto ulkoistettiin vuoden 2017 aikana. Kustannussäästöt ovat noin 120 000 euroa vuodes-sa. Säästöt kohdistuvat vuodelle 2018.

TAULUKKO 8: Kiinteistöenergian ja -veden kokonaiskäyttö puolustushallinto

Rakennuslaitoksen ylläpitämät kohteet

Energialaji 2017 2016 Muutos

Lämpö mitattu, MWh 268 295 271 581 -1,2 %

Lämpö sääkorjattu, MWh 282 574 288 432 -2,0 %

Sähkö, MWh * 190 150 194 917 -2,4 %

Vesi, m3 598 375 626 090 -4,4 %

* Vuoden 2016 sähkönkulutusta alennettu 4350 MWh mittauspoikkeaman vuoksi

20


Taulukko 9: Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuus 2016-2017

Energiantehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuus vuonna 2017 Lämpö (Mwh) * Sähkö (MWh) Säästövaikutus (€) **

Asiakastukikeskuksen energiansäästöpotentiaalin kartoitus ja toimenpiteet ***

230 120 23 885

Energiavaikutteiset korjaustoimenpiteet 2017 220 320 40 290

Vuoden 2016 tuottavuusmäärärahalla rahoitetut energiatehokkuusinvestoinnit

650 880 113 475

Asiakastukikeskuksen ja palveluyksiköiden käyttötoimenpiteet

420 310 51 340

Toimitilojen toiminnalliset muutokset 2 800 1 750 315 350

Kulutusseurannan energiamäärien mittauspoikkeamat vuosina 2016 ja 2017 **** 1 538 1 387

Yhteensä 5 858 4 767 544 340 * Sääkorjattu kiinteistöjen sijaintipaikkakunnalle ** Lämpö 59,5 €/MWh ja sähkö 85 €/MWh rajahinnoilla *** Asiakastukikeskus kartoitti n. 4 000 MWh säästöpotentiaalia, josta hyödynnettiin toimintakaudella vain n. 350 MWh **** Energiankulutukset lukuarvojen tilastollinen hajonta +/- 0,50–0,75 %

Energian ja veden ostopisteiden etäluenta

Energian ja veden hankinnassa ostopistemittareiden etäluenta on laajentunut vuoden 2017 aikana. Säh-könkulutuksesta etäluennassa on 99 % kulutuksesta ja lämmössä on päästy yli 70 % kattavuuteen. Ve-dessä etäluennassa oli vuoden lopussa 12 % kulu-tuksesta.

Puolustusministeriön käynnistämä energiatehokkuushanke

Puolustusministeriö käynnisti vuoden 2017 aikana Puolustusvoimien toimitilojen energiatehokkuus-projektin. Hankkeen tarkoituksena on mm. tukea Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteutta-mista energiantuotannon huoltovarmuuden näkö-kulmasta sekä osaltaan panna täytäntöön Puolus-tusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteita. Tarkoituksena on Puolustusvoimien toimitilastrate-gian linjaamana kartoittaa Puolustusvoimien käy-tössä olevien rakennusten energiatehokkuuden pa-rantamispotentiaali.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa kustannussäästöjä, vähentää päästöjä sekä lisätä huoltovarmuutta. En-simmäisessä vaiheessa on tavoitteena hakea toimin-tamalli energiansäästökohteiden löytämiseksi koh-

dekatselmoinneilla sekä tuottaa rahoitusmalli hank-keiden toteuttamiseksi. Hankkeeseen osallistuvat Puolustusministeriön lisäksi Logistiikkalaitoksen esikunta, Pääesikunnan logistiikkaosasto, Senaatti-kiinteistöt sekä Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimus

Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toi-mitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Seurantakauden 2010–2016 aikana tehty-jen energiatehokkuustoimenpiteiden vuoden 2017 lopussa voimassa olevat säästövaikutukset lämmön loppukäytössä ovat noin 2,1 milj. euroa vuositasol-la. Saavutetut energiansäästöt vastaavat pääosin Toi-mitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS) määriteltyä tasoa. Lämmön osalta tavoitteet on yli-tetty, mutta sähkön osalta tavoitteita ei saavutettu. Puolustushallinnon rakennuslaitos on liittynyt uu-delle toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopi-muskaudelle 2017–2025 ja sitoutunut sopimuksen määrittelemiin säästötavoitteisiin.

Energiankulutuksen, uusiutuvien energialähteiden-ja päästöjen kehitys

TETS seurantakauden 2010–2017 puolustusvoimi-en käyttämän kiinteistöenergian kokonaiskulutus

21


(lämpö ja sähkö) on laskenut yli 20 %. Lukuun si-sältyy puolustusvoimauudistuksesta johtuva kiinteis-tökannan vähenemä. Vastaavana aikana hiilidioksidi-päästöt ovat puolittuneet. Päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet muutokset rakennuskannassa, energiatehokkuuden parantuminen, siirtyminen fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin ja sähkössä lisäksi vihreiden sertifikaattien hankinta.

Uusiutuvien energialähteiden osuus on koko läm-mönhankinnasta noin 40 % ja sähkössä noin 55 %. Uusiutuvien energianlähteiden osuus ylittää vuoteen 2020 asetetut kansalliset ja eurooppalaiset tavoitear-vot etuajassa. Vuoden 2025 päästötavoitteissa on huomioitu, että valmiudellisista syistä öljyn käytöstä ei täysin voida luopua puolustusvoimien erityiskoh-teissa.

KAAVIO 10 Uusiutuvien energialähteiden osuuskiinteistölämmön tuotannosta 2012–2017

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0%

Koko tuotantoAluelämpö

2012 2013 2014 2015 2016 2017

KAAVIO 11 Energiakulutuksen ja CO2-päästöjen toteumaja tavoite vuoteen 2025

800

700

600

500

400

300

200

100

0

320

280

240

200

160

120

80

40

0

2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026

Vuos

iene

rgia

GW

h

Pääs

töt x

10

00

tCO

2

Toteuma GWh

Tavoite GWh

Toteuma 1000 tCO2

Tavoite 1000 tCO2

22


Taulukko 10: Taloudellisuuden tunnuslukuja

Tunnusluku 2015(tot)

2016(tot)

2017(tot)

2017(tavoite)

KIINTEISTÖPALVELUT

Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) -1,0 0,2 -2,2 -1,5

Hoito €/htm2/kk 0,73 0,69 0,70

SIIVOUSPALVELUT

Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) 0,3 -0,8 -3,5 -1,0

Siivouspalvelut €/htm2/kk 0,47 0,43 0,42

Siivouspalvelut €/sm2/kk 1,04 0,95 0,94

TEKNISET PALVELUT

Vuosikorjaukset €/htm2/kk 0,57 0,52 0,53

ENERGIAPALVELUT

Lämmön ominaiskulutus kWh/rm3L 2) 38,6 37,7 37,1 36,1

– toimistot 45,9 44,6 50,7

– kasarmit 47,2 45,4 45,0

– huoltorakennukset 40,5 42,5 40,7

– lämpimät varastot 32,9 32,7 29,1

Sähkön ominaiskulutus kWh/rm3S 16,5 16,6 16,1 15,9

Veden ominaiskulutus l/rm3L 79,7 77,6 74,8 78,0

YMPÄRISTÖTAVOITTEET

Jätteen kierrätys materiaalina % 47 48 49 50

Hiilidioksidipäästöjen määrä ph-kiinteistöissä 1000 tn CO2 3) 88 83 79

Lämmöntuotannon CO2 -ominaispäästö kg/MWh 213 211 201 205

Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa %

– lämmöntuotanto yhteensä 37,0 36,8 40,0 36,5

– lämpö, osto 40,5 39,4 42,3 39,0

– lämpö, oma tuotanto 11,3 16,2 22,0 15,0

– sähkö 4) 47,5 56,0 55,0 45,0

Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % 96 93 98 Vuosien 2015-2016 kiinteistö-, siivous- ja teknisten palvelujen yksikkökustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2017 tasoon.Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia.Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty erityispalvelujen osuus.Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala.1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi).2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon 4832.3) Sähkön hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty vuoden 2017 ennakoitua ominaispäästökerrointa 137,4.

Kaukolämmityksen päästöt on laskettu yhteistuotannon hyödynjakomenetelmällä polttoainejakauman perusteella. Aluelämmön päästöt on laskettu polttoainejakauman perusteella energiamenetelmällä.

4) Hanselin sähkönhankinnan puitesopimukseen sisältyvä sähköntuotannon uusiutuvien energioiden osuus sisältäen hankitut vihreät sertifikaatit.

23


Taulukko 11: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet

Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito €/htm2/kk Kunnossapito €/htm2/kkkäyttötarkoitusryhmittäin 2015 2016 2017 2015 2016 2017

Toimistot 1,35 1,28 1,35 0,79 0,84 0,81

Asuinkerrostalo 1,07 0,93 0,85 0,47 0,48 0,47

Asuinpientalo 1,31 1,28 1,31 0,55 0,59 0,56

Kasarmi 0,76 0,75 0,77 0,51 0,54 0,52

Koulu 1,05 1,06 1,07 0,63 0,67 0,65

Oppilasasuntola 0,92 0,90 0,90 0,60 0,63 0,61

Korjaamo 0,94 0,97 0,98 0,54 0,57 0,55

Huoltorakennus 1,13 1,13 1,13 0,68 0,72 0,69

Tuotantorakennus 2,15 2,12 2,08 0,57 0,61 0,59

Vaatetuskorjaamo 0,99 0,97 0,96 0,49 0,52 0,50

Laboratorio 1,45 1,41 1,46 0,99 1,05 1,01

Lämpimät varastot 0,77 0,75 0,77 0,41 0,44 0,42

Kuivat varastot 0,34 0,34 0,34 0,18 0,20 0,19

Kylmät varastot 0,18 0,18 0,17 0,15 0,16 0,15

Katokset 0,19 0,18 0,19 0,12 0,13 0,13

Varuskuntaravintola 1,49 1,48 1,48 1,10 1,17 1,13

Sotilaskoti 1,38 1,35 1,36 0,89 0,95 0,91

Kuntotalo 1,11 1,09 1,09 0,83 0,88 0,85

Uimahalli 2,43 2,37 2,41 0,71 0,71 0,68

Kerho 0,89 0,72 0,80 0,86 0,91 0,88

Sauna 1,63 1,37 1,50 0,59 0,58 0,56

Muu sosiaalirakennus 1,04 1,03 1,04 0,41 0,44 0,42

Sairaalat 1,02 0,89 0,97 0,79 0,84 0,81

Kalliosuoja 1,36 1,31 1,31 1,30 1,39 1,34

Kalliosuoja, varasto 0,36 0,31 0,34 0,44 0,46 0,45

Muu suojarakennus 0,99 0,94 0,94 1,08 1,14 1,10

Muu rakennus 0,98 0,89 0,96 0,26 0,28 0,27 Vuodet 2015–2016 on indeksoitu vuoden 2017 tasoon.

Hoitokustannuksiin ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi).

Kunnossapitovastikkeen määrä eur/htm2 on käyttötarkoitusryhmäkohtainen yksikköhinta, jonka perusteella kunnossapitovastikkeet on kerätty.

Kunnossapitovastikkeen yksikköhinnassa ei ole huomioitu tilahallinnan sopeuttamisohjelman yhteydessä tehtyjä leikkauksia.

24


Lämpö, ominaiskulutus 1981–2017

0

10

20

30

40

50

60

70

kWh/rm3 (L)

1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016

KAAVIO 12

Sähkö, ominaiskulutus 1981–2017

kWh/rm3 (S)

0

2

4

6

8

10

12

14

18

16

1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016

KAAVIO 13

Vesi, ominaiskulutus 1981–2017

litraa/rm3 (L)

0

100

200

300

400

500

600

700

1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016

KAAVIO 14

Rakennuttamispalvelut

Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 12,4 milj. euroa (9,8/9,8). Laskutus puolustusvoimilta oli yh-teensä 6,4 milj. euroa. Merkittävimpiä hankkeita olivat suojavallit (1,9 milj. euroa) ja kevytraken-teiset varastot (1,6 milj. euroa). Laskutus Senaatti-kiinteistöiltä jakautui hankesuunnitteluun 0,3 milj. euroa, rakennuttamiseen ja valvontaan 2,8 milj. euroa sekä alikonsultti- ja urakoitsijakustannuksiin 0,1 milj. euroa, yhteensä 3,2 milj. euroa (3,0/3,7). Laskutus Suomen Erillisverkot -konsernilta oli yh-teensä 1,6 milj. euroa (1,9/2,9). Toimialalle ei muo-dostunut ylijäämää.

Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen raken-nuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalvelu-ja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen ja paikallisvalvonnan osuus Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisista puolustushallinnon investointien kus-tannuksista oli hankekoon ollessa aiempaa pienem-pi 4,4 % (3,3/3,3). Rakennuttamis- ja paikallisval-vontapalkkiot sisältävät myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtä-väluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä hankkeiden eri vaiheisiin.

Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää edelleen erittäin kilpai-lukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markki-nahintoihin verrattuna. Tuntilaskutushintoja on pidetty samoina kaksi vuotta. Markkinahintaan vai-kuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleis-kustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelu.

SKOL ry on lopettanut suunnittelutyön kustan-nusseurannan vuodesta 2016 lukien. Kaavion 15 kustannusrakennetiedot on päivitetty SKOL ry:n julkaiseman suunnittelukustannusten seurantain-deksin perusteella.

Ympäristöpalvelut

Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat pal-velut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisessä ympäristönsuojelun pal-velusopimuksessa. Sopimuskumppanina puolustus-voimien puolesta on Logistiikkalaitoksen Esikunta.

25


Rakennuttamisen tuntihintavertailuSKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin

SKOL ala SKOL ylä

SKOL normaali PHRAKL

02= suunnittelu- ja rakentamisvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja,

04= työmaavaiheen valvoja

0

20

40

60

80

100

120

140

160

02 03 04

€/h

0

20

40

60

80

100

120

140

SKOL 02 PHRAKL 02

Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset

Yleiskustannukset Työpalkka

euroa

Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2017SKOL-PHRAKL

KAAVIO 15 KAAVIO 16

Taulukko 12: Rakennuttamisen laskutus asiakasryhmittäin

LASKUTUS ASIAKASRYHMITTÄIN, M€ 2015 2016 2017

Senaatti-kiinteistöt 3,7 3,0 3,2

PVLOGLE 0,8 0,6 4,4

Muu PV ja PLM 0,5 1,6 0,4

PV kevytrakenteiset varastosuojat 1,9 2,7 1,6

STUVE, Suomen Erillisverkot, Leijonaverkot 2,9 1,9 1,1

Helsingin kaupunki 1,7

YHTEENSÄ 9,8 9,8 12,4

Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palve-lut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannas-ta. Ympäristöyksikkö tuottaa ampumaratojen ym-päristönsuojelurakenteiden parantamiseen liittyen rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille.

Toimialan liikevaihto vuonna 2017 oli 6,3 milj. euroa (4,9/6,8), joka muodostui asiantuntija- ja ra-kennuttamispalveluista puolustusvoimille (5,4 milj. euroa) ja Senaatti-kiinteistöille (0,9 milj. euroa). Ul-kopuolisten palveluja materiaalihankintojen osuus liikevaihdosta oli noin 5,5 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,07 milj. euroa.

1.4.2 Toiminnan tuottavuus

Vuonna 2017 Rakennuslaitoksen henkilötyövuosi-määrä oli 688 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on alentunut 28 henkilötyövuotta vuodesta 2016.

Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % ko-konaiskustannuksista (kaavio 18).

Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli ker-

26


500

1000

1500

2000

2500

3000HTV

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2017KAAVIO 17

tomusvuonna 44 % (43/43). Vuonna 2017 siivot-tavasta kokonaispinta-alasta (1,202 milj. sm2) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 43 % (0,521 milj. sm2). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palve-lutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuus-käytäntöjen perusteella määritellyt kohteet.

Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 72 % (68/71), tavoite oli 76 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauk-sissa 65 % (63/63), erillistilauksissa 76 % (73/80) ja pieninvestoinneissa 82 % (78/82).

Taulukko 13: Tuottavuuden tunnuslukuja

Tunnusluku 2015(tot)

2016(tot)

2017(tot)

2017(tavoite)

KIINTEISTÖPALVELUT

Hoito htm2/htv 8 800 9 600 9 300

SIIVOUSPALVELUT

Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 43% 43% 44% 45%

Oman palvelutuotannon sm2/htv 3 800 4 000 4 200

TEKNISET PALVELUT

Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 71% 68% 72% 76%

Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut

Muut kulut

Ulkopuoliset palvelut

L äm m itys, säh kö ja vesi

Rakennuslaitoksenkustannusrakenne yhteensä 153,1 M€

(suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit)

6 %

(6 %, 7 %)

29 %

(30 %, 28 %)

40 % (37 %, 39 %)

22 %

(24 %, 23 %)

3 %

(3 %, 3 %)

KAAVIO 18

27


6 %

36 %(36 %, 35 %)

14 %(14 %, 13 %)

(6 %, 7 %)


Ulkopuoliset palvelut Muut kulut

44 % (45 %, 46 %)

Kiinteistöpalvelut (32,9 M€)

KAAVIO 19

(10 %, 8 %) (7 %, 7 %)

44 %(43 %, 43 %)



38 %(41 %, 41%)

Siivouspalvelut (15,9 M€)

7 %11 %

(5 %, 5 %)

86 % (85 %, 84 %)

(2 %, 3 %) (1 %, 2 %)


Muut kulut

Ulkopuoliset palvelut

(7 %, 7 %)

4 %1 %

L äm m itys, säh kö ja vesi

Energiapalvelut (51,7 M€)

6 %

2 %

(8 %, 7 %) (10 %, 10 %)

(68 %, 71 %)



(14 %, 12 %)

10 % 7 %

11 %

72 %

Tekniset palvelut (33,7 M€)

KAAVIO 20

KAAVIO 22KAAVIO 21

28


1.4.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

Palvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 40 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista.

Henkilöstökustannukset olivat 22 % kokonais-kustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. la-kien mukaisia palautuksia yhteensä 0,5 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä ei ollut.

Vaihto- ja käyttöomaisuudelle on laskettu korko-kustannus 0,0 %:n nimelliskorolla.

Taulukko 14: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

1 000 €

2017toteutuma

2017tavoite

2016toteutuma

2015toteutuma

TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot

Maksullisen toiminnan myyntituotot 153 507,4 145 281 149 142,4 163 913,6

Maksullisen toiminnan muut tuotot 415,7 8 1 283,8 255,5

Tuotot yhteensä 153 923,2 145 289 150 426,2 164 169,1

KOKONAISKUSTANNUKSET

Erilliskustannukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -53 615,1 -52 430 -53 303,4 -55 946,4

Henkilöstökustannukset -33 776,5 -35 321 -36 074,0 -38 050,0

Vuokrat -2 274,6 -2 358 -2 280,3 -2 538,7

Palvelujen ostot -61 809,1 -53 495 -56 797,0 -65 726,2

Muut erilliskustannukset -2 174,5 -1 556 -3 495,5 -2 297,8

Erilliskustannukset yhteensä -153 649,7 -145 160 -151 950,2 -164 559,1

Osuus yhteiskustannuksista

Poistot -135,4 -129 -250,0 -312,3

Korot 0,0 -7,3 -24,3

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -135,4 -129 -257,3 -336,6

Kokonaiskustannukset yhteensä -153 785,0 -145 289 -152 207,5 -164 895,7

KUSTANNUSVASTAAVUUS(tuotot-kustannukset)

138,2 0 -1 781,3 -726,6

Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2017 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (lisäystä), lomapalkkavelan muutoksesta (vähennystä) ja käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 2,6 milj. euroa. Kustannusvastaavuuslas-kelman kuluihin sisältyy tuottavuusmäärärahan käyttöä 0,7 milj. euroa.

29


Sisäisen laskennan tuloslaskelma

Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannatta-vuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoit-tain.

Taulukko 15: Sisäisen laskennan tuloslaskelma

1 000 € 2017 2016

Kiinteistö-palvelut

Siivous-palvelut

Tekniset palvelut

Energia-palvelut

Rakennut-taminen

Ympäristö-palvelut

Hallinto-palvelut

Yhteensä Yhteensä %

Tuotot rakennuttamisesta 12 010 5 595 17 605 13 364 32

Tuotot pieninvestoinneista 7 698 7 698 3 781 108

Tuotot asiantuntijapalveluista 95 388 682 111 1 276 1 550 -18

Tuotot kiinteistönhoidosta, ph 30 296 30 296 30 109 1

Tuotot siivouksesta, ph 14 825 14 825 14 946 -1

Tuotot vuosikorjauksista, ph 16 856 16 856 17 097 -1

Tuotot kiinteistöenergiasta, ph 45 461 45 461 48 757 -7

Tuotot muusta energian myynnistä

8 117 8 117 8 773 -7

Tuotot asukasisännöinnistä 0 805 -100

Tuotot erillistilauksista 3 232 1 815 8 624 79 34 13 784 15 259 -10

Muut tuotot 63 5 219 250 1 66 604 1 419 -57

Tuotot yhteensä 33 685 16 645 33 396 53 907 12 399 6 278 210 156 521 155 859 0

Aineet ja tarvikkeet -2 058 -1 132 -3 408 -686 -1 562 -48 -168 -9 061 -8 656 5

Lämmitys, sähkö ja vesi -44 548 -44 548 -45 806 -3

Henkilöstökulut -14 390 -6 078 -3 811 -2 313 -1 951 -415 -4 819 -33 776 -36 074 -6

Toimitilavuokrat -424 -164 -255 -137 -104 -27 -237 -1 346 -1 345 0

Muut vuokrat -628 -38 -171 -53 -21 -1 -16 -928 -935 -1

Palvelujen ostot -11 905 -6 962 -24 161 -3 179 -8 099 -5 455 -939 -60 702 -54 567 11

Palkeet -719 -719 -812 -11

Muut kulut -531 -189 -272 -147 -309 -98 -267 -1 813 -2 196 -17

Poistot -99 -12 -6 -10 -1 -7 -135 -250 -46

Omien tilojen ylläpito -199 -41 13 422 -59 -14 -122 0 0

Hallinnon kulut -2 898 -1 201 -1 556 -971 -287 -151 7 064 0 0

Muut sisäiset erät 184 -66 -104 -29 -5 20 0 0

Rahoituserät -1 -2 4 -144

Satunnaiset erät -70 -100

Kulut yhteensä -32 948 -15 883 -33 730 -51 653 -12 397 -6 208 -210 -153 030 -150 707 2

Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille

737 762 -334 2 254 2 70 0 3 491 5 152

Palautus puolustusvoimille -2 600 -5 500

Tilikauden jäämä 891 -348

30


1.5 Tuotokset ja laadunhallinta

Muut rakennukset

Sairaalat

Asuinrakennukset

Toimistot

Sosiaalirakennukset

Korjaamo- ja

Suojarakennukset

Kasarmit

Varastot

1000 htm2

huoltorakennukset

Ajoneu v okatokset

Huoneistoalat v. 2017 htm2 (% -osuus puolustushallinnon rakennuskannasta) yhteensä 2,5 Mhtm2

19 (1%)

256 (10%)

387 (16%)

26 (1%)

23 (1%)

79 (3%)

123 (5%)

184 (7%)

463 (19%)

917 (37%)

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000

KAAVIO 23

1.5.1 Suoritteiden määrät

1.5.1.1 Ylläpitopalvelut

Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneis-toala oli 2 640 000 m2 (2 650 000/2 650 000), josta puolustushallinnon osuus oli 2 500 000 m2. Ylläpi-dettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli 13 300 000 m3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli 8 500 000 m3.

Rakennuslaitoksella on yksi valtakunnallinen pal-velusopimus ylläpito-, energia- ja siivouspalveluis-ta Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Ko. palvelusopimukseen sisältyi Rakennuslaitok-sen tuottamat yhtenäiset kiinteistöjen ylläpidon palvelut puolustusvoimille. Logistiikkalaitoksen sopimukseen sisältyy myös Leijona Catering Oy:n varuskuntaravintoloiden (20 varuskuntaravintolaa) energia- ja ylläpitopalvelut sekä Millog Oy:n KUPI 15 kohteiden energia-, ylläpito- ja siivouspalvelut. Leijona Catering Oy:n kanssa Rakennuslaitoksel-la on erillinen sopimus keittiölaitteiden huollosta ja korjauksista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Leijona Catering irtisanoi jätehuoltosopimuksen ja siivouspalvelusopimuksen (8 varuskuntaravintolaa)

vuoden 2018 alusta lukien.Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivous- ja

energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle viides-sä (5) erillisessä kohteessa, yhteensä 84 000 htm2 (98 000/98 000). Sopimus jatkuu vuonna 2018.

Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puo-lustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kasarmit, tieduste-lu-, valvonta- ja johtamistilat, maapeitteiset räjähde-varastot, viestiasemat sekä ampuma- ja harjoitusalu-eet rakenteineen. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennus- sekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista.

Toimitilakannasta vain 5 % on toimistotiloja (esi-kunnat).

Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyt-tämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjän-teisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolus-tusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Ylläpitotoimialalla erityistä osaa-

31


mista on kehitetty erityisesti teknisen turvallisuuden ja kiinteistötiedon hallinnan osalta.

Tekninen turvallisuus

Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turval-lisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvateknii-kan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastus-osaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita:

• Sähköverkostot ja – laitteistot • Hissit ja nosto-ovet• Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet• Painelaitteet ja höyrykattilat • Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja

varastointi• Kylmätekniset järjestelmät• Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sam-

mutuslaitteistot, savunpoistolaitteet• Räjähdetilat• Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX)• Kalliosuojat

Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjes-täminen tai tekeminen, sähkön käytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitos-ten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilo-jen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyt-täminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuoja-usasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX).

Vuonna 2017 Rakennuslaitos on jatkanut kemi-kaaliturvallisuuden edistämistä sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitos on kemikaalien teol-lista käyttöä ja varastointia koskevien säädösten mu-kaisena toiminnanharjoittajana toimittanut kemi-kaali-ilmoituksia puolustusvoimien toimivaltaisille palotarkastajille. Kemikaali-ilmoituksia laadittiin vuonna 2017 pääasiassa Ilmavoimien kohteisiin. Marraskuussa 2017 astuivat voimaan uudet puo-lustusministeriön kemikaaliasetukset, joilla sääde-tään kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista sekä valvonnan vastuista. Kemikaaliasetusten päivityksellä varmistetaan, että puolustusvoimien erityissuojattavissa kohteissa ase-

tukset ovat samassa linjassa siviilipuolen kemikaali-säädösten kanssa. Rakennuslaitos on valmistautunut laatimaan toimenpideohjelman, joilla varmistetaan uusien asetusten mukaisten tehtävien ja velvoittei-den toteutuminen annetussa määräajassa.

Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta

Puolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimin-tojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiin-teistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilanneku-van muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa.

• Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuk-sista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpitoon liit-tyvistä sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnos-sapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut do-kumentit, maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat, jätehuoltosuunnitelmat, rakennusten, rakentei-den ja verkostojen korjausohjelmat sekä histo-riatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan.

• HUTO ja KULU –järjestelmät sisältävät Raken-nuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden: hoidon ja huollon suunnitelmat, hoidon ja huol-lon toteuman, palvelupyynnöt sekä energian ja veden kulutustiedot

• Piirustusarkiston ylläpito• Hanketietokannan ylläpito

Rakennuslaitos toimittaa Kirave- ja KULU -järjes-telmistä tietoja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään. Lisäksi Raken-nuslaitos toimittaa vuosittain Kirave-järjestelmästä kohdetietoja sekä kohdekohtaisesti kiinteistönhoi-to-, kunnossapito- ja siivousvastikkeet sekä energia-palvelujen sopimustason hintatiedot puolustusvoi-mien SAP-järjestelmään.

Kiinteistöpalvelut

Puolustusvoimien/Puolustusvoimien logistiikka-laitoksen ja Rakennuslaitoksen välisessä ylläpidon palvelusopimuksessa on eritelty palvelusopimuk-seen sisältyvät kiinteistönhoidon sopimuspalvelut

32


vuonna 2017. Rakennuslaitoksen Puolustusvoimil-le tuottamat kiinteistönhoitopalvelut sisältää ylei-siä markkinoita laajemman palvelukokonaisuuden kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä puolustusvoimille suunnattuja erityispalveluja. Ver-tailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla.

Vuonna 2015 käyttöönotetussa toimintamallissa kiinteistöihin liittyvät palvelupyynnöt käsitellään keskitetysti asiakastukikeskuksessa, josta ne välite-

tään huoltohenkilöstölle HUTO järjestelmän mo-biili käyttöliittymällä. Rakennuslaitoksen asiakas-tukikeskus vastaanotti kertomusvuonna yhteensä noin 16 000 (15 000) palvelupyyntöä, joka vastaa noin 300 palvelupyyntöä viikossa. Palvelupyyn-töjen määrä on kasvava ja arvioidaan vakiintuvan noin 20 000 tasolle vuonna 2018. Mobiili toimin-nanohjaus on käytössä myös Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet, verkostot) huolto-ohjelmien mukaisessa huollon ohjauksessa ja valvonnassa sekä energian ja veden kulutustietojen keräämisessä.

Jätemäärien seuranta

Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille jätehuolto-palvelut ja vastaa jätemäärien seurannasta. Seurannas-sa on mukana pääosa puolustushallinnon tuottamasta yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevasta jätteestä. Raportoitava kokonaisjätemäärä muodostuu vielä kertomusvuonna sekä puolustushallinnon että Lei-jona Catering Oy:n tuottamista jätemääristä. Leijona Catering Oy on irtisanonut jätehuoltosopimukset Ra-kennuslaitoksen kanssa alkaen 1.1.2018, mistä johtu-en raportoitavien jätteiden määrä ja koostumus tulee muuttumaan merkittävästi vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2017 puolustushallinnon tuottaman jätteen kokonaismäärä oli 8 367 tonnia (8 095), mikä on noin 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Määrällisesti eniten puolustushallinnon kohteissa muodostuu se-kajätettä, 3 426 tonnia (3 458 tonnia). Sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä vuonna 2017 oli 41 (43) %. Biojätemäärä (2 526 tonnia) nousi edellis-vuoteen verrattuna (2 397) yli 5 %. Biojätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 30 (30) %. Vuoden 2017 jätemäärätoteumat jakeittain on esitetty taulukossa 17. Tavoitteena on edelleen kokonais- ja sekajäte-määrän vähentäminen sekä lajittelun parantaminen.

TAULUKKO 16: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna

Kiinteistöpalvelut 2015 2016 2017

Kiinteistönhoito M€ 30,4 30,1 30,3

Erillistilaukset M€ 3,5 3,5 3,2

Asukasisännöinti M€ 0,9 0,8 0,0

Asiantuntijapalvelut M€ 0,1 0,1 0,1

Muut tuotot M€ 0,1 0,1 0,1


Hoitovastuu (htm2) 2 650 000 2 650 000 2 640 000

(10 %, 11 %)

(4 %, 5 %)

(68 %, 67 %)

Hoito ja huolto Ulkoaluehoito, rakenteet

Jätehuolto Erityispalvelut

Ulkoaluehoito, piha-alueet

6 %(6 %,6 %)

12 %(12 %,11 %)

10 %

67 %

Puolustushallinto, kiinteistönhoito välittömätkustannukset tehtävittäin 24,0 M€

(suluissa vuodet 2016 ja 2015)

5 %

KAAVIO 24

Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin.

33


Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 hyväksyttiin 19.12.2017. Suunnitelman teema-na on ”Kierrätyksestä kiertotalouteen” ja se esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuo-teen 2023, sekä toimenpiteet tavoitteiden saavutta-miseksi. Painopistealueita ovat rakennus- ja purkujä-te, biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä yhdyskuntajäte. Suunnitel-man hyväksynnällä julkinen hallinto sitoutuu edistä-mään jätteen synnyn ehkäisyä omassa toiminnassaan.

Rakennuslaitoksen osalta jätehuollon mittarik-si on vuodesta 2017 alkaen valittu materiaalina kierrätettävän jätteen osuus. Mittari kuvaa yhdessä kokonaisjätemäärän kanssa lajittelun tehokkuutta ja kiertotalouden näkökulmasta ensisijaisten jät-teenkäsittelymenetelmien käyttöä. Tavoite vuodelle 2017 oli 50 % ja pitkän aikavälin tavoite on 60 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen tavoi-te yhdyskuntajätteen kierrätykselle vuoteen 2023 on 55 %.

Vuonna 2017 puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 49 (48) % (si-sältää hyötyjätteitä, biojätteet ja rakennusjätteet), hyödynnettiin energiana 9 (9) % (ei sisällä sekajät-teen polttamista) ja sijoitettiin jätteenpolttolaitok-siin (tai kaatopaikalle) 41 (43) %. Erilliskäsittelyyn toimitettavan sähkö- ja elektroniikkaromun sekä vaarallisen jätteen osuus oli yhteensä noin prosentti

kokonaisjätemäärästä. Keräyspaperin määrä laski ja puujätteen määrä nousi.

Jätelakiin on esitetty muutosta, jolla kuntien vas-tuu rajattaisiin asumisessa syntyvään yhdyskuntajät-teeseen. Puolustushallinnolle tämä tarkoittaisi jat-

Lasi; 68; 1 %

Sekajäte; 3 426; 41 %

Biojäte;2 396; 29 %

Energiajäte; 786; 9 %

Keräyspaperi; 402; 5 %

Keräyspahvi; 656; 8 %

Puu; 248; 3 %

SER; 0.43; 0 %

Pienmetalli; 91; 1 %

Vaarallinen jäte; 7.5; 0 %

Muu jäte; 42; 0 %Rakennusjäte; 51; 1 %

Kartonki; 64; 1 %

Puolustushallinnon jätemäärät 2017, määrät (t/a) ja suhteelliset osuudet (%)

KAAVIO 25

TAULUKKO 17: Jätemäärät

JÄTEJAE 2014 2015 2016 2017 2017

% % % % tonnia

Sekajäte 38,8 42,9 42,7 40,9 3 426

Biojäte 22,0 29,0 29,6 30,2 2 526

Energiajäte 9,0 9,8 9,4 9,4 786

Keräyspaperi 6,0 5,9 6,0 4,8 402

Keräyspahvi 4,5 6,9 7,1 7,8 656

Puu 2,5 1,6 1,7 3,0 248

SER 0,1 0,0 0,0 0,0 0,43

Pienmetalli 1,1 0,9 0,9 1,1 91

Vaarallinen jäte 1,0 0,1 0,0 0,1 7,5

Muu jäte 3,2 0,1 0,0 0,5 42

Rakennusjäte 11,2 1,2 1,2 0,6 51

Kartonki 0,3 0,9 0,6 0,8 64

Lasi 0,3 0,7 0,8 0,8 68

100,0 100,0 100,0 100,0 8 367

34


kossa jätehuoltopalveluiden vapaata kilpailuttamis-ta hankintalain puitteissa. Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2019.

Asiakastukikeskus

Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslai-toksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk – toiminnot, taloteknisten hälytysten käsit-tely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ul-kopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttä-mään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkit-tävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehostamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumi-sessa. Asiakastukikeskuksen toiminnassa hyödynne-tään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten HUTO-, KULU- ja KIVA -järjestelmiä. Järjestelmien avulla ylläpidetään myös tilannekuvaa Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien toiminnasta ympärivuorokautisesti.

Help DeskAsiakastukikeskukseen tehdyt kiinteistöjen vikail-moitukset ja palvelupyynnöt ohjataan HUTO -mo-biilijärjestelmän kautta Rakennuslaitoksen ylläpi-tohenkilöstölle toimenpiteitä varten. Vuonna 2017 palvelupyyntöjä tuli Asiakastukikeskukseen hieman yli 16 000 kpl. Keskimääräinen puheluiden vastaus-aika vuonna 2017 oli 4 sekuntia. Tavoitteena oli, että puheluihin kyetään vastaamaan 20 sekunnin ai-kana. Keskimääräinen käsittelyaika puhelimitse tul-leille palvelupyynnöille oli 2 minuuttia 50 sekuntia. Sähköpostin kautta tulleiden palvelupyyntöjen kä-sittelyaika oli keskimäärin 2 minuuttia 45 sekuntia. Puolustusvoimat voi tehdä palvelupyynnön suoraan HUTO -toiminnanohjausjärjestelmään Rakennus-laitoksen palveluportaalin kautta joko kirjautumalla järjestelmään tai vaihtoehtoisesti ilman tunnuksia. Palvelupyynnöistä 52 % tuli suoraan HUTO- jär-jestelmään. Suoraan järjestelmään tehtyjen palvelu-pyyntöjen määrä on kasvanut tasaisesti Asiakastuki-keskuksen toiminnan aloittamisesta lähtien.

Vikailmoitus- ja palvelupyyntötarraUusien vikailmoituskanavien käytön lisäämiseksi Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien raken-nuksiin on vuonna 2017 kiinnitetty infotarroja. Tarrojen tarkoituksena on lisätä rakennusten käyttä-jien tietoisuutta olemassa olevista ilmoituskanavista.

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

1800

1.-3. LOGR palvelupyynnöt 2017

3.LOGR 2.LOGR 1.LOGR

Tam

mik

uu

Hel

mik

uu

Maa

lisku

u

Huh

tikuu

Touk

okuu

Kes

äkuu

Hei

näku

u

Elok

uu

Syys

kuu

Loka

kuu

Mar

rask

uu

Joul

ukuu

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

Palvelupyyntöjen määrä kuukausittain

Tam

mik

uu

Hel

mik

uu

Maa

lisku

u

Huh

tikuu

Touk

okuu

Kes

äkuu

Hei

näku

u

Elok

uu

Syys

kuu

Loka

kuu

Mar

rask

uu

Joul

ukuu

1305

1121

1510

11701252

11351089

1495

1554

16961697

1179

KAAVIO 26

KAAVIO 27

35


Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat

18 %51 %

24 %

7 %

Asiakastukikeskuksen puhelimella ja sähköpostilla vastaanottamat palvelupyynnöt

Vikailmoituslinkin kautta tulleet palvelupyynnöt, ilman tunnusta

Vikailmoituslinkin kautta tulleet palvelupyynnöt, MIL-tunnuksilla

Palveluyksiköiden henkilöstön Hutoon syöttämät palvelupyynnöt

KAAVIO 28

Lisäksi tarraan kirjoitettavalla kiinteistötunnuksella helpotetaan ilmoittajan tietoisuutta palvelupyyn-nön jättämisen yhteydessä pyydettävästä kiinteistö-tunnuksesta, joka auttaa Help Desk -henkilökuntaa kohdentamaan palvelupyyntö nykyistä tarkemmin ja helpommin kiinteistöistä vastaaville henkilöille. Saatujen hyvien kokemusten perusteella infotarro-jen määrää lisätään myös vuonna 2018.

Huollon toiminnanohjausHUTO on Rakennuslaitoksen keskitetty kiinteis-töjen huollon toiminnanohjausjärjestelmä, joka sisältää Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla ole-vien kiinteistöjen talotekniset tiedot sekä tiedot rakennuksiin liittyvistä viranomais- ja muista tar-kastuksista. Järjestelmästä saadaan maanpuolustuk-sen kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden tilanneraportteja, jotka tukevat poikkeusoloihin varautumista. Palveluyksiköissä tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan älypuhelimien avulla HUTO -järjestelmään. HUTO -järjestelmä otettiin käyttöön kaikissa palveluyksiköissä vuonna 2017. Puolustusvoimat voi käyttää järjestelmää huoltotoi-minnan sekä lakisääteisten tarkastusten ja toimenpi-teiden seuraamiseen.

KiinteistövalvontaKeskitetyn rakennusautomaation (KIVA) avulla Asia-kastukikeskuksessa valvotaan ja ohjataan maanlaa-juisesti Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniikkaa, edistetään toimitilojen energiatehokasta käyttöä ja tarkkaillaan ko. tilojen olosuhteita. Taloteknisten hälytysten seurannan osal-ta järjestelmän kattavuus on 95 %. Energiatehokkuu-teen tähtäävän toiminnan osalta järjestelmän katta-vuus on 60 % lämmitetystä huoneistoalasta.

Puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta paran-netaan Asiakastukikeskuksen KIVA -valvomossa keskitetyn rakennusautomaation avulla käyttötoi-menpitein. KIVA -valvomosta kartoitetaan myös kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia tarkastele-malla taloteknisten järjestelmien toimintaa. Erityis-tä huomiota taloteknisten järjestelmien toimintaan kiinnitetään vuodenaikojen vaihtuessa. Tarkastelun kohteena ovat lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähköjärjestelmien asetusarvojen lisäksi kohteiden olosuhdetiedot. Samalla varmistetaan, että talotek-nisten järjestelmien asetusarvot ja käyttöaikataulut ovat tarkoituksenmukaisia sekä tilojen käyttäjien tarpeita vastaavia.

KAAVIO 29

Kiinteistöjen energiatehokkaassa ajamisessa on kak-si toisiaan tukevaa prosessia:

• Taloteknisten järjestelmien jatkuva tarkkailuTarkkailu ja sen perusteella valvomosta tehtä-vät säätötoimenpiteet ns. käyttötoimenpiteet edesauttavat vikojen ennakointia. Vikaantu-neista laitteista tai järjestelmistä aiheutuvat ta-

36


loudelliset vaikutukset pystytään minimoimaan Asiakastukikeskuksen toimenpitein. Käyttö-toimenpiteillä, kuten normaalista poikkeavien lämpötilojen ja käyttöaikojen palauttaminen normaaliksi, on merkittävä vaikutus energia-tehokkuuden parantamisessa. Tämän tyyppiset käyttötoimenpiteet Asiakastukikeskus tekee itsenäisesti. Käyttötoimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi lämmön ominaisku-lutuksen pienenemiseen vuonna 2017.

• Energiansäästöpotentiaalin kartoitus omi-naiskulutusten ja valvomosta tehtyjen ha-vaintojen perusteella Jatkuvasti tehtävän tarkkailun ohessa Asiakas-tukikeskuksessa etsitään energiankäytön tehos-tamispotentiaalia vertaamalla kohteiden ener-giankäyttöä käyttötarkoitusluokittain toisiinsa huomioiden ko. rakennuksen laskettu viitteel-linen energiankulutus. Mikäli jossain kohteessa havaitaan poikkeama joko ominaiskulutuksessa tai asetuissa käyttöparametreissa, pyritään sen syy selvittämään Asiakastukikeskuksen energia-asiantuntijan toimesta KIVA -järjestelmää hyö-dyntäen yhteistyössä palveluyksiköiden energia-asiantuntijoiden kanssa. Mikäli poikkeama on todellinen ja sen syy korjattavissa, Asiakastuki-keskus laatii toimenpide-ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi. Toimenpide-ehdotukset lähete-tään palveluyksiköiden energia-asiantuntijoille, jotka yhteistyössä palveluyksikön oman henki-lökunnan ja asiakkaan edustajien kanssa selvit-tävät, ovatko korjaavat toimenpiteet mahdol-lisia toteuttaa ja mikä niiden kustannusarvio on. Tämän jälkeen Asiakastukikeskus laskee takaisinmaksuajan ko. toimenpiteelle. Mikäli takaisinmaksuaika on järkevä ja sille on rahoi-tus, palveluyksikkö toteuttaa toimenpiteen ja Asiakastukikeskus seuraa sekä todentaa korjaa-van toimenpiteen vaikutuksen energiankulu-tukseen.

Asiakastukikeskus tunnisti noin 4000 MWh säästö-potentiaalin, josta hyödynnettiin kertomusvuoden aikana vain 350 MWh.

KIVA-kiinteistövalvomossa tapahtuvalla talotek-niikan etäseurannalla voidaan myös vähentää vi-kaantuvista laitteista aiheutuvia hälytyskäyntejä ja priorisoida korjausten tärkeysjärjestys virka-ajan ulkopuolella. Näin saavutetaan toiminnallisia sääs-töjä. Olennaista on kuitenkin varmistaa asiakkaan toiminnan kannalta kriittisten kohteiden taloteknii-kan toimivuus.

Säästöpotentiaalien kartoittamista rajoittaa se, että merkittävä osuus kohteista/rakennuksista on etäyh-teyksien ulkopuolella. Tarkastelun piiriin saatavien kohteiden liittäminen etenee yhteistyössä puolus-tusvoimien kanssa. Liitettyjen kohteiden määrän kasvu tulee parantamaan asiakastukikeskuksen

Taulukko 18: Energiansäästöpotentiaalin kartoitus Rakennuslaitoksen ylläpitämissä puolustus voimien kohteissa (Asiakastukikeskus)

Kartoitettu energiansäästöpotentiaali 2015 2016 2017

Tunnistettu säästöpotentiaali, sähkö (MWh) 523 944 1 212

Tunnistettu säästöpotentiaali, lämpö (MWh) 2 029 3 287 2 859

Palveluyksiköille tehtyjen ehdotusten määrä (Kpl) 60 140 171

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

2015 2016

Tunnistettu säästöpotentiaali, sähkö (MWh)

Tunnistettu säästöpotentiaali, lämpö (MWh)

Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä ja sähkössä

2017

KAAVIO 30

37


mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta edel-leen mm. käyttötoimenpitein sekä löytämään lisää energiansäästöpotentiaalia.

Energian kulutusseurantaKULU on Rakennuslaitoksen energian- ja veden-kulutuksen seurantajärjestelmä, joka on osa HUTO -toiminnanohjausjärjestelmää. Sähkön ostopistei-den kulutustiedoista 99 % siirtyy automaattisesti KULU -järjestelmään etäluentana. Vuonna 2017 alue- ja kaukolämmön ostopisteiden kulutustie-doista noin 70 % siirtyi automaattisesti KULU -järjestelmään. Automaattiluennan hyödyntämi-nen etenee lämpösopimusten kilpailuttamisen kautta. Automaattiluennan lisäämiseksi on myös käytetty puolustusministeriön Rakennuslaitokselle myöntämää tuottavuusmäärärahaa. KULU -jär-jestelmää hyödynnetään energiansäästöpotentiaa-lin kartoittamisessa, energiansäästötoimenpiteiden todentamisessa ja energiakustannusten jakamisessa Rakennuslaitoksen eri asiakkaille. Puolustusmi-nisteriön ohjaaman, vuonna 2017 käynnistetyn energiatehokkuusprojektin yhteydessä on aloitettu selvitys energiakulutuksen etäluennan laajentami-sesta kaikkiin sähkön ja lämmön ostopisteisiin sekä merkittäviin vedenkäytön rakennuksiin. Samoin on selvityksessä rakennuskohtaisten etäluettavien ener-gia- ja vesimittausten edistäminen. Ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena tuoda ulkoisten asiakkai-den energiakulutus automaattiseen etäluentaan.

Asukasisännöintipalvelut

Vuoden 2016 aikana Puolustusvoimien Palvelu-keskus ja Rakennuslaitos sopivat yhteisesti asuka-sisännöintisopimuksen päättämiseen liittyvistä toi-menpiteistä. Rakennuslaitos hoiti joulukuussa 2016 Puolustusvoimien Palvelukeskuksen puolesta jäl-leenvuokrasopimusten vuoden 2017 vuokrien tar-kistuksista ja ilmoittamisesta vuokralaiselle. Lisäksi

Rakennuslaitos toimitti tammikuu 2017 vuokra- ja asuntoetutiedot puolustusvoimien palkkajärjes-telmää varten sekä tiedot laskutettavista vuokrista Puolustusvoimien Palvelukeskukselle.

Siivouspalvelut

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoi-men vastuulla oleva siivousala oli vuonna 2017 yh-teensä 1,2 miljoonaa neliötä (1,3 / 1,4).

Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustus-hallinnolle ja strategisille kumppaneille joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina palvelusopi-muksessa sovittujen palvelukuvausten mukaisesti. Siivouspalvelu sisältää ylläpito- ja perussiivouspalve-lut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Palvelutuotannossa otetaan huomioon ympäristöta-voitteet.

Siivouspalveluissa henkilötyövuosien määrä oli yh-teensä 172 (181).

Siivouspalvelun laatutasot yhtenäistettiin käyttö-tarkoitusryhmittäin valtakunnalliseen siivouspal-velujen kilpailutukseen, joka toteutettiin vuoden 2017 aikana. Sopimuskohteiden siivoustaajuudet ja laadut päivitettiin tarjouspyyntöaineistoon Lo-gistiikkalaitoksen kanssa sovittujen linjausten mu-kaisesti. Ylläpitosiivousohjelmaan sisältyvää yläpö-lyjen puhdistuksen siivouskorkeutta nostettiin 180 cm:stä 250 cm:iin.

Kilpailutuksen keskeisenä tavoitteena oli saada Rakennuslaitoksen yhdeksän palveluyksikön asiak-kaiden ulkoistettuihin kohteisiin siivouspalvelut pal-veluntuottajalta oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja kus-tannustehokkaasti sekä ympäristömyötäisesti. Han-kinnan tavoitteena on tehdä viisivuotisen sopimuksen voimassaoloaikana (sopimuskausi on 1.11.2017–31.10.2022) pitkäjänteistä yhteistyötä palveluntuot-tajan ja Rakennuslaitoksen välillä. Kilpailutuksella saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä. Lasken-nallinen säästö vuonna 2018 on 0,5 milj. euroa.

Taulukko 19: Etäyhteydellä tarkasteltavien kiinteistöjen osuus kokonaismassasta (sopimuksella olevat alat)

Lämmitetyt rakennukset Yhteensä Etäyhteys KIVA-valvomoon Osuus %

Kappalemäärä (kpl) 1 650 635 38 %

Bruttoala (m²) 1 807 519 1 125 288 62 %

Huoneistoala (m²) 1 605 952 1 013 380 63 %

Rakennustilavus (rm3), lämmitetty 7 445 364 4 302 104 58 %

38


Ikkunapesupalvelut kilpailutettiin vuoden 2017 lopulla neljään palveluyksikköön. Kilpailutuksessa kiinnitettiin huomiota myös ikkunanpesupalvelu-jen työturvallisuusvaatimuksiin.

Rakennuslaitos päivitti varusmiesten siivousope-tusmateriaalin vastaamaan nykypäivän tarpeita. To-mutaistelu-video on nähtävissä Rakennuslaitoksen Youtube -kanavalla. Opetusmateriaali sisältää myös 360° -videon, jossa varusmiehet siivoavat oppitun-nilla opetetuin menetelmin ja välinein. Yhtenäiseen opetusmateriaaliin teetettiin lisäksi diaesityspohja, jota siivousoppitunteja pitävät Rakennuslaitoksen siivouspäälliköt täydentävät varuskuntakohtaisilla ohjeilla mm. jätepisteistä ja jätteiden lajittelusta.

Rakennuslaitoksessa toteutettiin siivouspalvelui-den organisoinnin ja oman palvelutuotannon mi-toituksen sisäinen auditointi syksyllä 2017. Audi-toinnilla selvitettiin siivoustoimialan organisointia mukaan lukien sijaisjärjestelyt, oman palvelutuo-tannon mitoitusastetta ja mitoituksen sisältöä sekä mitoituksen jalkautuksen tilannetta. Tavoitteena oli selvittää, mitä tarkennustarpeita valtakunnallisessa toimintamallissa on, sekä tunnistaa eri palveluyksi-köiden kehittämät hyvät käytännöt jalkautettavaksi koko laitokseen. Oman palvelutuotannon mitoitus resurssisuunnittelua varten saatetaan loppuun vuo-den 2018 aikana kaikissa palveluyksiköissä. Mitoi-tuksen sisältö on yleisesti ottaen tehty keskusyksikön laatiman mitoitusohjeen mukaisesti. Hyviä käytän-töjä tunnistettiin useita. Esimerkkinä mainittakoon toimialan vuosikellon kokoaminen kuukausikalente-riksi, suunnitelmallinen työkierto sekä pienten eril-lispalveluiden hinnoittelu yksikköhintaperusteisesti.

Tekniset palvelut

Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin 1 310 projektia (1 220/1 150). Rakennuslaitos laati ja puolustusvoimat sekä Senaatti-kiinteistöt hyväksyi-vät vuosikorjausohjelman. Projekteja ja ennakoimat-tomia korjauksia tehtiin yhteensä 17,1 milj. eurolla.

Vuosikorjausohjelma 2017 laadittiin kolmikan-nassa määriteltyjen periaatteiden ja painotusten mukaisesti. Ohjelmoinnissa painotettiin raken-nusten teknistä kuntoa sekä kuntoarvioiden avulla laadittuja pitkäntähtäimen suunnitelmia. Suunni-telmat tuli laatia kasarmeihin sekä tiedossa oleviin kohteisiin, joissa epäiltiin olevan sisäilmaongelmaa ja joissa työskennellään. Kuntoarvioiden avulla on saatu ajantasainen tilannekuva kasarmien kunnos-ta. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa huomioitiin mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys,

viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Normaali kuluminen oli pääasiallinen korjausperuste. Vuosikorjaustoimenpiteillä ennal-taehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varus-miehille ja muille käyttäjille sekä varmistetaan lait-teiden ja järjestelmien toimintakuntoisuus.

Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävän puolustusvoimien hal-lintoyksikön kanssa. Tavoitteena oli, että puolustus-voimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pi-dettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista ra-portoitiin säännöllisesti sekä puolustusvoimille että Senaatti-kiinteistöille.

Erillistilausten laskutus oli yhteensä 8,6 milj. eu-roa (10,3 / 12,0). Yksittäisiä projekteja oli 744 kpl (792/798). Erillistilauksista raportoitiin säännölli-sesti puolustusvoimille ja Millog Oy:lle.

Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 7,7 milj. euroa (3,7/10,1). Yksittäisiä pro-jekteja oli 121 kpl (66/168), joista 104 kokonais-hankintana ja 17 rakennuttamistoimeksiantona. Projekteista 5 kpl kohdistui lämpö-, sähkö- tai vesi-huoltoverkostoihin.

Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 74 (82 / 94).

Energiapalvelut

Energiapalvelujen liikevaihto oli 53,9 milj. euroa (57,8) ja toimialan ylijäämä 2,3 milj. euroa (3,7). Liikevaihto on laskenut edellisestä vuodesta 6,7 %. Lämmössä liikevaihto oli 22,0 milj. euroa, joka on 6,4 % edellisvuotta alempi. Sähkön liikevaihto oli 27,9 milj. euroa. Sähkön liikevaihto aleni noin 2,2 milj. euroa (7,3 %), joka johtui erityisesti kulutuk-sen ja myös sähkön hankintahinnan alentumisesta. Veden liikevaihto aleni edellisvuodesta lievästi, mikä johtui kulutuksen vähentymisestä.

Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli 289 305 MWh (292 830). Rakennusten sijaintipaikkakun-nalle sääkorjattu normaalivuoden mukainen kulu-tus oli noin 304 750 MWh (311 000). Tulossopi-muksen mukainen normaalivuoden kulutusarvio oli 310 000 MWh. Sääkorjattu lämmönkulutus laski edellisvuodesta noin 1,5 %, mikä samalla heijastui suoraan ominaiskulutuksen laskuna lämmitetyn kiinteistökannan muutosten ollessa vähäisiä. Vuosi 2017 oli 6 % normaalia lämpimämpi, mutta edel-lisvuotta lievästi viileämpi, 2 %.

Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli 241 173

39


Taulukko 20: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan

Vuosikorjauksen syy %-osuus

Normaalikuluminen 82,7 %

Terveydellinen 6,9 %

Viranomaismääräys 3,4 %

Energiatalous 2,4 %

Luonnonilmiö 1,9 %

Kuntoarvion laadinta 1,4 %

Vahingonkorjaus 0,9 %

Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,3 %

Ilkivalta 0,1 %

100,0 %

Taulukko 21: Vuosikorjaukset kohde-tyypin mukaan

Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan

%-osuus

Rakennus 72,9 %

Aluetyö 22,3 %

Tie 1,6 %

Aita 0,8 %

Lentokenttä 0,8 %

Laituri 0,6 %

Ampumarata-alue 0,3 %

Muu rakenne 0,2 %

Torni 0,2 %

Silta 0,1 %

Ulkoliikuntapaikka 0,1 %

Ympäristörakenne 0,1 %

100,0 %

Taulukko 22: Vuosikorjaukset TALO-90 järjestelmän mukaan

Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan

%-osuus

Rakennustekniikka 46,6 %

LVI-järjestelmät 22,3 %

Sähköjärjestelmät 11,5 %

Aluerakenteet 10,3 %

Tietojärjestelmät 7,2 %

Kuntoarviot 2,1 %

100,0 %

0

1

2

3

4

Hel

sinki

Kouv

ola

Häm

eenl

inna

Tam

pere

Turk

u

Säky

lä

Jyvä

skylä

Kaja

ani

Soda

nkylä

Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin, M€

2015

2016

2017

KAAVIO 31

KAAVIO 32

Hel

sinki

Kouv

ola

Häm

eenl

inna

Tam

pere

Turk

u

Säky

lä

Jyvä

skylä

Kaja

ani

Soda

nkylä

0

Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin, M€

1

2

2015

2016

2017

40


MWh (250 948). Kokonaiskulutus aleni 9 975 MWh (3,9 %), mikä koostuu pääosin puolustus-voimien kiinteistösähkön kulutuksen vähentymi-sestä. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli 245 000 MWh. Sähkön kokonaiskulutus alittaa tulossopimuksessa sovitun tason. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n. 72 000 MWh ku-lutusta.

Toimitetun veden kokonaismäärä oli 801 006 m3 (854 117). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 860 000 m3. Veden kokonaiskulutus laski 6,2 % edellisvuodesta. Veden kulutus on alentunut tehoste-tun kulutuksen seurannan sekä vettä säästävien tuo-tantoprosessien ja laitteiden käyttöönoton myötä.

Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito

SähköPuolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavar-muus. Rakennuslaitoksella on toimintamalli säh-köenergian toimintavarmuuden ylläpitämiseksi puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa sekä normaali- että poikkeusolojen aikana.

Rakennuslaitoksen vastuulla on yli 100 varavoi-makonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengas-verkkojen, varaliittymien, UPS -laitteiden ja verkos-toautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisil-lä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää ilma- ja merivoimille sekä maavoimien TVJ -paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergi-an toimitusvarmuuden ylläpitämisestä.

Valmiuden kannalta varavoimakoneet ovat tär-keässä asemassa. Rakennuslaitos on kehittänyt vara-voimakoneiden huoltojen organisointia parantaak-seen poikkeusolojen valmiutta. Rakennuslaitos on ylläpitänyt tilannekuvaa TVJ -tilojen varavoimalait-teistojen kunnosta. Tilannekuva on toimitettu puo-lustusvoimien tietoon. Varavoimalaitteistojen osalta tehdyt kuntoarviot osoittavat, että laitteistoihin tulee lähitulevaisuudessa kohdistumaan merkittäviä in-vestointitarpeita. Haasteena on varavoimakoneisiin kohdistuvien ehdotusten saaminen mukaan inves-tointiohjelmiin. Prosessi edellyttää vahvempaa Pää-esikunnan ohjausta.

LämpöLämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan si-ten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä valmiussuunnitelmat poikkeus- ja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. Lisäksi varautumissuunnitelmia tehdään mm. kunnallisten energia- ja vesilaitosten kanssa. Varautumissuunnitelmissa huomioidaan mm.:

• täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla ko-timaisella polttoaineella

• mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimai-sia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan

• kauko- ja aluelämpölaitoksilla on 24/7 -päivys-tys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten

• lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmön-tuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon osittaisissa tai täyskatkoksissa

Erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämi-seksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma hen-kilöstö.

VesiVesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkos-tojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Vuonna 2017 Rakennuslaitoksen sisäisessä vesihuoltokoulutukses-sa painopisteenä oli erityisesti riskienhallinta oman tuotannon kohteissa; vesihuollon riskien tunnista-minen ja niiden toteutumisen ehkäisy. Koulutuk-seen osallistui vesihuollosta vastaavia niin esimiesta-solta kuin käyttöhenkilöstäkin.

1.5.1.2 Rakennuttamispalvelut

Rakennuslaitoksen rakennuttamispalvelut kattavat rakennusten elinkaaren käytettävyysselvityksistä ja tarveselvityksestä ylläpidon alkamisen jälkeiseen urakoiden kahden takuuvuoden kestoon asti. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tun-teminen antaa perusteet optimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyi-sen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä ja omistajia myös tarve- ja hankesel-vitysvaiheessa.

41


Taulukko 23: Energiapalvelujen liikevaihto, toimialan ylijäämä ja henkilötyövuodet

Energiapalvelut 2015 2016 2017

Kiinteistöenergia ph M€ 48,5 48,8 45,5

Prosessienergia ph M€ 4,1 4,2 3,7

Yritykset M€ 4,6 4,0 3,8

Muut M€ 0,9 0,9 0,9

Toimialan ylijäämä M€ 3,1 3,7 2,3


Taulukko 24: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt

2015 2016 2017 2017LÄMPÖ MWH tot tot tot tavoite

Myynti toimitilakiinteistöihin 256 303 271 581 268 295

Myynti puolustushallinnon prosessiin 4 779 5 320 5 635

Muu myynti 21 861 15 929 15 374

Toimitettu lämpö 282 943 292 830 289 305 310 000

Verkostohäviöt 3 756 1 122 1 972

Yhteensä 286 699 293 952 291 277

2015 2016 2017 2017SÄHKÖ MWH tot tot tot tavoite

Myynti toimitilakiinteistöihin 198 966 199 267 190 150

Myynti puolustushallinnon prosessiin 32 661 27 831 27 551

Muu myynti 23 971 23 851 23 472

Toimitettu sähkö 255 598 250 949 241 173 245 000

Verkostohäviöt 4 606 7 056 6 081

Yhteensä 260 204 258 005 247 254

2015 2016 2017 2017VESI 1000 VM3 tot tot tot tavoite

Myynti toimitilakiinteistöihin 639 626 598

Myynti puolustushallinnon prosessiin 30 36 30

Muu myynti 208 192 172

Toimitettu vesi 877 854 801 860

Verkostohäviöt 13 9 18

Yhteensä 890 863 819

42


Suoja- ja erikoisrakentaminen

Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietoka-naviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on maamme ainoa asiantuntijaorganisaatio, joka on perehtynyt rakennuksiin, rakenteisiin, järjestel-miin ja toimintoihin kohdistuvien asevaikutusten eliminoimiseen tai rajoittamiseen. Asiantuntemus edellyttää aseteknologian, tiedustelumenetelmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, mitoitus-perusteiden ja -menetelmien sekä puolustusvoimien vaatimusten tuntemusta.

Tarve-, hankesuunnittelu sekä rakennuttaminen

Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaami-nen kattaa varuskuntasuunnittelun kaavoitus- ja maankäyttötasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, rakennus-kantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin jär-jestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren tilankäyttöselvityksistä ja tarveselvityksistä ylläpitoon. Rakennuslaitoksella on osaaminen konseptointisuunnittelun hyödyntämi-seen eli laajempien osakokonaisuuksien ratkaisumal-lien vertailuun ja toteutusvaihtoehtojen esittämiseen.

KAAVIO 33

Myynti toimitilakiinteistöihin Muu myynti

Myynti puol.hallinnon prosessiin Verkostohäviöt

(92 %, 89 %)

(2 %, 2 %)

(5 %, 8 %) (0,4 %, 1 %)0,7 %

Toimitettu lämpö 2017291 277 MWh (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit)

7 %

2 %

91 %

KAAVIO 35



(73 %,72 %)

(4 %, 3 %)

(22 %, 23 %)

(1 %, 1 %)

21 %

4 %

Toimitettu vesi 201730,82 milj.m (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit)

2 %

73 %

KAAVIO 34



76 %(77 %, 76 %)

(11 %, 13 %)

(9 %, 9 %)(3 %, 2 %)

11 %

9 %3 %

Toimitettu sähkö 2017247 254 MWh (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit)

Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyt-tämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjän-teisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolus-tusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakennuttamisen toimialalla eri-tyistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteelli-sen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta.

43


Rakenteellinen turvallisuus ja tilaturvallisuus

Erityistä osaamista on kehitetty myös rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Raken-teellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan ja tietojen suojaamista asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan ja tilaturvallisuudella tietojen luvatonta hal-tuun ottamista vastaan.

TUVE -tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito

Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviran-omaisia varten rakennetun TUVE -verkon rakentei-den rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslai-toksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvalli-suusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen.

Selvitykset, tarveselvitykset, hankesuunnittelu ja rakennuttaminen

Vuonna 2017 käytettiin keskusyksikössä tarve- ja hankesuunnitteluun sekä rakennuttamiseen 16 hen-kilötyövuotta ja palveluyksiköissä työmaavalvontaan 10 henkilötyövuotta, yhteensä 26 henkilötyövuotta. Määrässä on vähennystä sekä rakennuttamisessa että valvonnassa kummassakin 2 henkilötyövuotta. Lu-vuissa näkyy sekä rakennuttamisen henkilömäärän pienentyminen kuin myös keskeytyneiden hankkei-den vaikutus. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna 2017.

Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopimaan investointiohjelmaan liittyvätselvitykset, tarkennetut tarveselvitykset jahankesuunnittelutehtävät

Vuonna 2017 oli käynnissä Puolustusvoimien Logis-tiikkalaitoksen tilaamia selvityksiä ja tarveselvityksiä yhteensä 16 kpl. Hankkeiden keskikoko oli 2,62 milj. euroa. Vuodelle 2017 oli tunnusomaista, että vain noin 60 % tilatuista selvityksistä ja tarveselvi-tyksistä toteutui. Vuonna 2017 toteutumatta jääneis-tä tarveselvityksistä siirtyi vuodelle 2018 kuitenkin vain 2 tarveselvitystä, mikä merkitsi tarveselvitysten suurta vaihtuvuutta. Lisäksi pilotoimme puolustus-voimien konseptointimallia Upinniemessä.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen tilaamia sel-vityksiä ja tarveselvityksiä valmistui 11 kpl yhteensä 32,33 milj. euron arvosta, keskiarvo 2,94 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen tilaamia hankesuunnitelmia oli meneillään tai tarjousvaiheessa vuoden lopussa 8 kpl ja hankesuunnitelmia valmistui vuonna 2017 12 kpl. Valmistuneisiin hankesuunnitelmiin sisältyvien hankkeiden keskikoko oli 4,43 milj. euroa. Tekeillä olleista hankesuunnitelmista poikkeuksellisen suuri määrä keskeytyi 2017. Useimmissa tapauksissa syy-nä oli asiakkaiden toisistaan poikkeavat näkemykset toteutustavasta ja sen perusteella hankkeeseen sitou-tuvista kustannuksista. Kiireellisistä aikatauluista joh-tuen sivuutettiin osassa hankkeita hankesuunnittelu-vaihe kokonaan ja siirryttiin suoraan toteutussuun-nitteluvaiheeseen vähäisin lähtötiedoin. Tämä johti joidenkin hankkeiden keskeytymiseen kokonaan. Joi-denkin hankkeiden osalta vasta suunnitteluvaiheessa tehtiin hankesuunnittelutasoista sisällön määritystä.

Rakennuttamispalvelut

Rakennuslaitoksen Senaatti-kiinteistöille toteutta-mien isojen hankkeiden vuoden 2017 investointi-määrä oli 63,4 milj. euroa (82,3/88,5). Investoin-timäärään vaikuttivat jossain määrin sekä keskeyty-neet hankkeet että Senaatti-kiinteistöjen supistettu investointikehys.

Rakennushankkeita valmistui 36 kpl (30/20) kes-kihinnaltaan 2,62 milj. euroa (3,4/3,0). Valmis-tuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 94,5 milj. euroa (101,1/59,5). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 32 kpl (46/34).

Vuoden aikana eri vaiheissa etenevien Senaatti-kiinteistöjen ja puolustusvoimien toimeksiantojen keskimääräinen koko oli 2,96 milj. euroa (3,2/4,2).

Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennutta-missopimuksia 10 kpl (10/10), joiden summa oli 0,79 milj. euroa (1,25/1,25). Osaa hankkeista on viety eteenpäin ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta PM -tilauksilla.

Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Ra-kennuttamissopimuksen perusteella on tehty useita verkon rakentamiseen liittyviä hankkeita vuosittain. Vuonna 2017 hankkeiden määrä oli 12, joista val-mistui 3 hanketta. Hankkeiden kokonaisarvo oli 7,2 milj. euroa, josta kului vuonna 2017 1,1 milj. euroa.

Rakennuttamisen hankekokonaisuus

Rakennuslaitoksen rakennuttamisyksikön käsit-telyssä on vuosittain merkittävä määrä puolustus-hallinnon investointiohjelman eri vaiheissa olevia

44


hankkeita. Hankkeiden kokonaisarvo muodostuu valmisteilla ja käynnissä olevista sekä valmistuneista tarveselvityksistä, hankesuunnitelmista ja rakenta-misprojekteista.

Rakennuttamisen painopistealueet

Hankkeiden alkuvaiheet ovat hidastuneet, koska tarveselvitystä seuraa jokaisen hankkeen tarjous-pyyntö- ja sopimusneuvottelut aina erikseen. Suun-nitteluvaiheessa olevien hankkeiden määrä väheni ja toiminnan painopiste oli toteutusvaiheessa, mikä piti rakennuttamisyksikön työkannan tarkoituksen-mukaisella tasolla.

Vuoden aikana valmistuneista rakennushankkeista suurimpia olivat peruskorjattavat kasarmit: Kasar-mi 18 Riihimäki, kasarmi 138 Parola. Säkylässä on menossa kasarmien peruskorjausohjelma. Pansiossa on meneillään yhden kasarmin peruskorjaus. Jul-kisten rakennusten osalta valmistuivat KARPR:n ja KAARTJR:n varuskuntaravintoloiden peruskorjaus, -parannus ja laajennushankkeet. Uudisrakennus-puolella ei ollut merkittäviä valmistuneita kohteita. Oma haastava kokonaisuutensa oli puolustusvoimi-en toimitilojen sopeuttamisohjelman hankkeiden valmistuminen. Lisäksi rakennettiin valmiiksi ke-vytrakenteisten sääsuojien (50 kpl) ensimmäinen ti-laus. Näiden rakentaminen jatkuu edelleen. Maara-kennustöiden painopisteenä olivat edelleen Maavoi-mien Materiaalilaitoksen tilaamat MAPUJOPO:t, kevytrakenteisten sääsuojien aluerakentamiset ja harjoituskentät sekä varastojen vallitukset.

Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohtei-den, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten raken-nusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Käyn-nissä on edelleen mittava varastorakentamisprojekti

infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennut-taminen uusille puolustusjärjestelmille.

Rakennustoiminnan markkinatilanne on hyvä ja indeksinousu kohtalaista vaihdellen alueittain. Ra-kennuskustannusindeksi nousi 0,7 % joulukuusta 2016 joulukuuhun 2017.

1.5.1.3 Ympäristöpalvelut

Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tar-peisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten eri-koisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuo-jelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittä-misestä johdon linjausten mukaisesti ja tukee muita toimialoja ympäristönsuojelun asiantuntijatehtävis-sä. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2017 yhteensä noin 6,2 henkilötyövuoden verran, sisältäen hankkeiden rakennuttamisen ja valvonnan.

Pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostaminen

Vuonna 2017 toteutettiin maaperän kunnostuksia massanvaihtotekniikalla 14 kohteessa. Puolustus-voimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Lahden Hennalassa, Hollolassa Hälvälän ampuma-radoilla, Kontiolahdella vanhan lämpökeskuksen alueella sekä Jämsän Hallissa. Lisäksi maaperää kun-nostettiin Upinniemessä, Rovaniemellä, Santahami-nassa, Vekaranjärvellä, Keuruulla, Uudessakylässä, Parolannummella, Padasjoella ja Tikkakoskella.

Taulukko 25: Rakennuttamisen volyymi

Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevienkohteiden kokonaiskustannus, M€

2015 2016 2017

Tekeillä olevat selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset 33,1 9,6

Valmistuneet selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset 24,0 32,3

Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 41,3 10,9 32,7

Valmistuneet hankesuunnitelmat 59,0 39,0 53,1

Käynnissä olevat hankkeet 212,0 141,5 103,4

Valmistuneet hankkeet 59,5 101,1 94,5

YHTEENSÄ (TUVE kohteet eivät sisälly) 371,77 349,6 325,6

45


Edellä mainittujen lisäksi pilaantuneiden maiden kunnostuksia tehtiin ampumaratojen parannus-hankkeen yhteydessä neljällä rata-alueella.

Vuoden aikana käynnistettiin myös Säkylän vaa-tetuskorjaamon alapuolisen maaperän kunnostami-nen uudentyyppisellä tekniikalla, maata kaivamatta. Maaperään injektoitiin perusteellisen tutkimus- ja suunnitteluvaiheen jälkeen haitta-ainetta kiinnittä-vää ja hajottavaa bakteeriseosta. Maaperän ja poh-javeden puhdistuminen tapahtuu usean vuoden kuluessa. Hanke on puolustusvoimilta merkittävä satsaus ympäristön kunnostamiseen ja tekniikoiden kehittämiseen.

Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 9 kohteessa ja valmisteltiin seuraavan vuoden aikana toteutetta-via kunnostushankkeita. Tulevina vuosina tullaan kunnostamaan mm. muutamia jätetäyttökohteita.

Ympäristötarkkailut

Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutus-tarkkailun koordinointi ja tehostaminen sekä tieto-jen hallinta. Vuoden 2017 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on yli 70 kohdetta tai aluetta. Tarkkailuohjelmiin tehtiin päivityksiä useissa kohteissa mm. ampumaratojen huolto- ja tarkkailuohjelmien myötä sekä polttoai-neen jakopaikkojen muutostöiden vuoksi.

Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen

Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuo-jelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikka-kunnilla. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuosien 2012–2018 aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa. Toimintavuonna toteutettiin ympäristön-suojelurakenteita puolustusvoimien rahoituksella kuudelle rata-alueelle. Merkittävin hanke oli Porin prikaatin Raasin harjoitusalueen ampumaratojen ja niiden ympäristönsuojelurakenteiden valmistumi-nen. Panssariprikaatin Padasjoen ja Hälvälän ampu-maradoille toteutettiin pohjaveden suojausrakentei-ta sekä Parolannummen radalle kaivorakenteita ve-sienkäsittelyä varten. Jääkäriprikaatin Sodankylän ja Pahkamaan radoille toteutettiin pintavesien hallin-tarakenteita, jotka saatetaan loppuun kesällä 2018.

Senaatti-kiinteistöjen rahoittamia ampumakatos-ten meluntorjuntarakenteita valmistui Santahami-

naan, Raasiin, Kyrönpeltoon (KARPR), Baggbyhyn (UUDPR), Padasjoelle ja Sodankylään.

Toimintavuonna käynnistettiin hankkeeseen si-sältyvien ampumaratojen tarpeellisten ympäristön-suojelurakenteiden viimeisimmät suunnittelupro-jektit. Ampumaratojen vesienkäsittelyyn liittyvää selvitystyötä jatkettiin teettämällä mm. opinnäy-tetyö hulevesimäärien muodostumisesta. Uusien vesienkäsittelytekniikoiden ja –materiaalien testaus käynnistettiin useilla ampumaradoilla ja jatketaan lähivuosien ajan.

Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantaminen

Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityk-sissä kartoitetaan ja kuvataan kohteiden ympäristö-olosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristö-vaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovel-vollisuuden täyttämiseksi. Vuonna 2017 valmistui Hätilän ampuma- ja harjoitusalueen ympäristösel-vitys. Ympäristöselvitykset on nyt laadittu kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin tehtyjen ympäristöselvitys-ten yhteenvetoraportin laatiminen.

Vuonna 2015 Suomen aloitteesta käynnistetty kansainvälinen yhteistyöhanke raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallinta-menetelmien ja -tekniikoiden määrittelemiseksi (“Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges”) eteni loppu-raportin luonnosvaiheeseen vuoden 2017 aikana. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuvat laajasti hankkeen Maaperän ja vesien suojelu –työryhmän työhön. Hankkeen johtopäätöksiä käytetään ja tes-tataan jo raskaiden aseiden ympäristövaikutusten hallinnan suunnittelussa muun muassa seuraavasti:

Ampuma- ja harjoitusalueille toteutettiin haitta-ai-neiden kulkeutumisen hallintaa parantavia suojaus-rakenteita: Räjähdekeskuksen Ähtärin toimipisteessä uusittiin räjäytyspaikan pintavesien hallintaa raken-tamalla kohteeseen laskeutusallas- ja settipatojärjes-telmä. Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella Peijarinnevan maalialueella pintavesien viipymää li-sättiin ohjaamalla pintavedet purkautumaan yhteen purkukohtaan, johon rakennettiin säätöpato. Raken-teen tarkoituksena on luoda alueelle haitta-aineiden kulkeutumista hidastava kosteikkopidättämö. San-tahaminan ampuma- ja harjoitusalueelle laadittiin pintavesien hallintasuunnitelma, jonka tarkoitukse-na on estää ulkopuolisten valumavesien pääsy tais-

46


telualueelle ja siten vähentää haitta-aineiden mereen kulkeutumista. Lisäksi Upinniemen käytöstä pois-tetulle haulikkoradalle on laadittu kosteikkosuunni-telma, jossa hyödynnetään mm. pajukkoa ja pohja-veden pinnan nostoa haitta-aineiden sitomiseksi ja kulkeutumisen ehkäisemiseksi.

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueelle laa-dittiin suunnitelma perustilaselvityksen toteut-tamista varten. Selvityksessä tullaan kuvaamaan raskasaseammuntojen vaikutukset maaperään, pin-ta- ja pohjaveteen sekä merieliöstöön. Selvitys val-mistuu vuonna 2018.

Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteen alu-eelle laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alueen toimintojen vaiku-tukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin. Tutkimuk-set on tarkoitus toteuttaa vuonna 2018.

Tutkimus ja kehitys Jatkoselvityksenä vuosina 2015-2016 toteutettuihin perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-yhdisteet) tutkimuksiin puolustusvoimien kohteissa toteutettiin tutkimus merivoimien käytössä olevista sammutus-vaahdoista. Tutkimuksessa teetettiin kemiallinen ana-lyysi 7 vaahtonesteestä. Tulokset osoittivat sammu-tusvaahtojen sisältävän haitallisia PFAS-yhdisteitä. Tulosten pohjalta tutkimusta laajennettiin kattamaan myös maavoimien ja ilmavoimien sotilaspalokun-tien sammutusvaahdot sekä rakennusten kiinteissä sammutusjärjestelmissä olevat sammutusvaahdot. Jatkotutkimukseen valikoitui 10 vaahtonestettä ke-miallisiin analyyseihin. Tutkimus jatkuu vielä vuonna 2018. Vuonna 2017 toteutettiin myös taustaraportti Perfluorinated chemicals in the Finnish Defence For-ces, jossa käsitellään PFAS-yhdisteiden esiintymistä puolustusvoimien kohteissa, niiden ympäristö- ja ter-veysvaikutuksia ja PFAS-yhdisteillä pilaantuneiden vesien ja maaperän kunnostusmenetelmiä.

Yhteistyössä Vapo Clean Water Oy:n kanssa jat-kettiin selvitystä turvesuodatuksen käyttämisestä ampumaratojen vesienkäsittelystä. Hankkeelle on myönnetty valtion kokeiluhankerahoitusta.

Raskaiden aseiden ympäristövaikutusten tarkkai-lua vaikeuttaa kansallisten viitearvojen puuttumi-nen. Vuonna 2017 Pääesikunnan logistiikkaosaston, Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat Ympäristöministeriön johtamaan hank-keeseen, jonka tarkoituksena on asettaa räjähdys-aineille (TNT, RDX ja HMX) sekä perfluoratuille alkyyliyhdisteille (PFOS ja PFOA) pohjaveden ym-päristönlaatunormit. Hanke jatkuu vuonna 2018.

Puolustusvoimien toiminta-alueiden olosuhteiden sekä ampuma- ja harjoitustoiminnan vaikutusten mallintamista on kehitetty vuosina 2016-2017 niin kutsutun Ympyrä-hankkeen yhteydessä. Hankkees-sa on kehitetty työkalu pohja- ja pintavesien virtauk-sen ja sotilastoiminnalle tyypillisten haitta-aineiden kulkeutumisen mallintamiseen. Työkalu tukee ym-päristöriskien arviointia ja hallinnan suunnittelua.

Toimintavuoden aikana aloitettiin jätehuollon uusi auditointikierros. Ensimmäisinä auditoitiin Pirkkalan, Kajaanin, Turun ja Säkylän alueet. Ke-hittämiskohteeksi nousi erityisesti poikkeusoloihin varautuminen.

Hätilän harjoitusalueella toteutettiin pienimuotoi-nen sekajätetutkimus. Tutkimuksessa todettiin, että harjoitusten yhteydessä syntyy huomattava määrä pakattua biojätettä (syömätön ruokajäte). Pakatun biojätteen hyötykäyttömahdollisuuksia esim. bio-kaasun tuotantoon selvitetään.

Haminan varuskuntaravintolalle, jossa biojäte-määrä on jatkuvasti ollut suurehko, laadittiin Ma-teriaalitehokkuusselvitys. Selvityksellä pyrittiin tuomaan esiin, millainen vaikutus hankinnoilla ja materiaalivirroilla on syntyvän jätteen määrään ja laatuun, sekä miten voidaan vähentää erityisesti bio-jätemäärää sekä ruokahävikkiä.

Puolustusvoimia tuettiin Inttielämää -Instagram-tilillä #JÄTESOTA –kampanjan toteutuksessa. #JÄTESOTA on varusmiehille suunnattu some-kampanja, jolla pyritään vaikuttamaan myönteisesti varusmiesten jätelajitteluun sekä kustannustietoi-suuteen. Eniten tykätyt varusmiesten itsensä otta-mat kampanjakuvat palkittiin leffalipuilla.

Raportointi, koulutus ja yhteistyö

Puolustushallinnon ympäristöraportti 2015-2016 laadittiin ja julkaistiin keväällä 2017.

Henkilöstön koulutus toteutettiin Rakennuslaitok-sen ja Puolustusvoimien yhteisten ympäristönsuoje-lun neuvottelupäivien muodossa lokakuussa 2017.

Kolmas kansainvälinen puolustus- ja ympäris-tökonferenssi ECDE (European Conference of Defence and the Environment) järjestettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2017. Konferenssissa käsiteltiin sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutuksia erityi-sesti ampuma- ja harjoitusalueilla sekä ympäristölle vaarallisten aineiden hallintaa. Rakennuslaitokselta tilaisuuteen osallistui kuusi ympäristöasiantuntijaa. Rakennuslaitoksen edustajat pitivät kaksi esitystä ja osallistuivat tilaisuuden järjestelyihin mm. toimi-malla sessioiden puheenjohtajina.

47


Ympäristöalan osaamista päivitettiin myös osal-listumalla USA:ssa järjestettyyn SERDP & ESTCP Symposiumiin, joka on laaja sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutusten erikoiskonferenssi. Samassa yhteydessä tavattiin myös USA:n ja Ruotsin puo-lustushallinnon edustajia maiden kolmenvälisen yhteistyön suunnittelun tiimoilta.

Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävis-sä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuskiinteistöorganisaatioiden yhteistyöeli-men Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) ym-päristöalan työryhmän Working Group Environ-mentin (WGE) toimintaan. Työryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna kaksi kertaa. Lisäksi yh-teistyötä tehtiin kansainvälisen yhteistyöhankkeen “Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges” yhteydessä.

NATO:n työryhmän ”Range Design and Manage-ment for Reduced Environmental Impact” suunnit-telu käynnistyi vuonna 2017. Rakennuslaitokselta työryhmään osallistui kaksi jäsentä. Työ jatkuu vuo-teen 2020 saakka.

Vuonna 2015 alkanut kansainvälinen yhteistyö-hanke “Environmental Considerations in Cold Re-gions” valmistui vuonna 2017. Hankkeeseen osallis-tuivat Suomi, Ruotsi, USA, Tanska ja Kanada.

Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittäminen Rakennuslaitos on sitoutunut puolustushallinnon ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Laitoksen koko toiminnan kattavan ympäristöjärjestelmän ra-kentaminen ja käyttöönotto toteutetaan yhteiskoor-dinaatiossa puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuonna 2018. Vuon-na 2017 jatkettiin kemikaalihallinnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden parantamista ja energian-tuotannon päästöjen vähentämistä.

1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu

Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantunti-jaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden teho-kas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolus-

tusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana.

Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palve-lutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkina-ehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palvelun-tuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystak-ki). Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen vuoden 2017 tulossopimukseen sisältyi tulostavoite selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuu-det. Oma palvelutuotanto mitoitetaan siten, että se vastaa valmiuden, varautumisen ja turvallisuuden tarpeisiin. Sellaiset toiminnot, joihin ei liity valmiu-den, varautumisen tai turvallisuuden erityispiirteitä, toteutetaan markkinaehtoisesti palvelukokonaisuu-den tarkoituksenmukaisuus huomioiden.

Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonai-suuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailut-tamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjes-telyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja han-kinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan.

Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon re-surssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, so-tasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Raken-nuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolo-järjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa.

Kertomusvuonna Rakennuslaitoksen poikkeus-olojen johtamisjärjestelmää on kehitetty ja laadittu Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelma, keskus-yksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luon-nokset sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskitetyn kiinteistövalvonta- ja vikatietopalvelun jatkuvuussuunnitelma. Rakennuslaitos aloitti koh-dekohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisen ja ensimmäiset luonnokset keskeisempien kohteiden osalta ovat valmiina. Vuoden 2017 aikana valmis-teltiin luonnos poikkeusolojen palvelusopimukses-ta, jonka mukaisesti vuoden 2019 palvelusopimus valmistellaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa.

48


1.5.2.1 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet

Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon valtiokon-sernin linjaukset, puolustushallinnon strategiat, puolustus-voimauudistus, tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TIL-KO) ja tilahallinnan sopeuttamisesta tehdyt linjaukset.

Rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voi-maan vuoden 2015 alusta lukien. Puolustusvoima-uudistukseen liittyen uudistettiin sopimustoiminta puolustusvoimien kanssa. Keskeiset periaatteet ja toimintatavat kirjattiin 14.4.2016 allekirjoitettuun puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen väliseen puitesopimukseen. Valtakunnallisessa palvelusopi-muksessa, Rakennuslaitoksen talousarviossa sekä kehysehdotuksessa on huomioitu vuodesta 2015 lu-kien kevään 2014 JTS:n 7 milj. euron säästövelvoi-te. Rakennuslaitoksen uudistamisen loppuraportti toimitettiin puolustusministeriölle 28.10.2016.

Rakennuslaitos on käynnistänyt strategian päivi-tystyön 5.6.2017. Strategian päivittämisen tavoit-teena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky tukea puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolus-tusta kaikissa olosuhteissa ajantasaistamalla strategi-an sisältö vastaamaan nykyisiä toimintaympäristön vaatimuksia. Strategiatyössä otetaan huomioon puolustusvoimien organisaation ja toiminnan kehit-tyminen, sodankäynnin doktriinien kehittyminen, aseteknologian kehitys, turvallisuus- ja puolustus-poliittiset muutokset, puolustuspoliittinen selon-teko, valtion toimintojen keskittäminen, valtion-talous sekä käynnissä oleva puolustusministeriön strategiatyö.

Rakennuslaitos tehostaa Tilko-päätöksen mukaisesti toi-mintaansa sekä yhteistyötä puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa tavoitteena yhteensä 7 miljoonan euron kustannussäästöt vuoteen 2014 verrattuna. Tavoite toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

JTS 2014 - Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO)Vuoden 2017 puolustusvoimien kanssa tehtyyn palvelusopimukseen on tehty julkisen talouden suunnitelmaan 3.4.2014 liittyen seuraavat muutok-set: kiinteistönhoito -50 000 euroa, siivouspalvelut -200 000 euroa, kunnossapito -400 000 euroa ja energiapalvelut -1 100 000 euroa.

Kaikki toimenpiteet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä.

Rakennuslaitos tukee puolustusvoimien tilahallinnan so-peutusohjelman toteutusta ja ottaa toiminnan ja talouden suunnittelussaan huomioon puolustusvoimien tilahallin-nan sopeutusohjelman perusteella toteutetut muutokset puolustusvoimien tilakannassa, toiminnassa ja palvelujen laatutasossa.

Vuoden 2017 budjetti perustui Rakennuslaitok-sen vuoden 2017 tarkistettuun talousarvioehdo-tukseen, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa yhdessä valmisteltuun palvelusopimukseen ja Rakennuslaitokselle tulosneuvotteluissa asetettui-hin tulostavoitteisiin. Palvelusopimuksessa otettiin huomioon sopimuksentekohetkellä tiedossa olleet tilahallinnan sopeuttamisen vaikutukset. Palveluso-pimuksen valmistelun yhteydessä puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen luvut saatiin yhteen sovitettua vuoden 2017 osalta.

Rakennuslaitos selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet. Rakennus-laitoksen oman palvelutoiminnan painopiste tulee olla valmiuden ja turvallisuuden edellyttämä erityisosaami-nen.

Rakennuslaitoksen oma palvelutuotanto on keski-tetty strategisesti tärkeisiin alueisiin ja kohteisiin.

Siivouspalvelujen valtakunnallisen kilpailutuksen yhteydessä on tarkistettu ulkoistettavien kohteiden määrää yhteistyössä Rakennuslaitoksen palveluyk-siköiden ja puolustusvoimien hallintoyksiköiden kanssa.

Erityistä keskitettyä selvitystä ei puolustusvoimien kanssa tehty. Oman palvelutuotannon ja ulkoisen palvelutuotannon järjestämisen laajuutta selvitetään käynnissä olevan valmiussuunnittelun ja henkilös-tömitoituksen yhteydessä. Rakennuslaitos järjestää yhdessä osapuolten kanssa kustan-nustehokkaasti tilojen ja alueiden asiantuntija-, kunnossa-pito-, kiinteistönhoito-, energia-, siivous- ja ympäristösuo-jelun asiantuntijapalvelut sekä puolustusvoimien tilaamat hankeselvitykset ja rakennuttamispalvelut sekä omistajan tilaamat hankesuunnitelmat. Palvelut järjestetään siten, että niissä on otettu huomioon poikkeusolojen vaatimuk-set, energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. Palvelut sisällytetään vuosittain tehtäviin palvelusopimuksiin.

Asetetut tavoitteet ja puolustusvoimien palvelusopi-muksen mukaiset palvelut on kyetty toteuttamaan asetettujen laadullisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti.

49


Kiinteistöenergiassa ja -vedessä siirryttiin vuoden 2017 alusta lukien puolustusvoimien palvelusopi-muksen osalta läpilaskutusmalliin. Kiinteistöener-gian kustannukset perustuvat energia- ja siirtoyh-tiöiden (vast.) toteutuneisiin laskutuksiin ajalta 1.1.–31.12.2017.

Ympäristöpalvelut on tuotettu sopimuksen mu-kaisesti.

Yleiset asiantuntijapalvelut (hankeselvitykset) on tuotettu sopimuksen mukaisesti.

Omistajan tilaamat hankesuunnitelmat on tuotet-tu sopimuksen mukaisesti.

Palvelutuotannon tuloksellisuudesta ja tuotoksista on raportoitu tarkemmin edellä toimintakertomuk-sen tuloksellisuusosiossa.

Rakennuslaitos ylläpitää ajan tasalla olevaa tilannekuvaa kiinteistöjen, rakennusten, rakenteiden, verkostojen sekä teknisten laitteistojen rakenteellisesta ja teknisestä kunnos-ta. Rakennuslaitos toimittaa ylläpitämistään järjestelmistä ajantasaisia tietoja Puolustusvoimien ja omistajan käytös-sä oleviin järjestelmiin.

Rakennuslaitoksen järjestelmien ja Senaatin ylläpi-tämän HTH-järjestelmän välille on vuoden 2017 aikana luotu toimintamalli taloustietojen ja energi-an kulutustietojen toimittamista varten.

Rakennuslaitos ylläpitää puolustushallinnon käy-tössä ja Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevi-en kohteiden (rakennukset, rakenteet ja verkostot) perustietoja Kirave-järjestelmässä. Rakennusten ja rakenteiden perustietojen osalta kertomusvuon-na jatkettiin ohjelmiston muutostyötä käyttöjär-jestelmän siirtämisestä Windows-pohjaisesta ns. työpöytä-Kiravesta selainversioon. Ko. ohjelmisto otetaan käyttöön alkuvuonna 2018. Rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat ja teh-dyt korjaukset rakennusosa- ja laiteosatasolla yllä-pidetään Kiravessa. Rakennuslaitos on toimittanut Senaatti-kiinteistöille puolustusvoimien kohteista Rakennuslaitoksen palvelusopimukseen sisältyvien rakennusten ylläpitokustannukset ja sopimuskulu-tustiedot HTH-järjestelmään.

Vuoden 2017 osalta Kiravesta on siirretty kaikkien Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien puo-lustusvoimien käytössä olevien rakennusten kus-tannustiedot puolustusvoimien SAP-järjestelmään. Kiraven käyttäjäkoulutusta on annettu eri käyttäjä-ryhmien ja käyttäjien tarpeiden mukaan.

HUTO -järjestelmässä ylläpidetään Rakennuslai-toksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden teknisten järjestelmien huolto-ohjelmia. HUTO -järjestelmän

jalkauttamista on jatkettu Rakennuslaitoksen sisäl-lä huomioiden Pääesikunnan teknisen tarkastus-osaston tekniseen turvallisuuteen liittyvät asiat sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tarpeet Ra-kennuslaitoksen sopimusvelvoitteiden toteutumisen seurantaan liittyen. Järjestelmään on annettu käyttö-oikeuksia Puolustusvoimien määrittämille henkilöil-le, myös järjestelmän käytössä tarvittavaa koulutusta on annettu käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Rakennuslaitos osallistuu selvitykseen, jonka tavoitteena on kehittää ampuma- ja harjoitusalueita valtakunnallise-na kokonaisuutena sekä tutkia mahdollisuuksia ampuma-ratojen ylläpitotoimen keskittämiseen.

Rakennuslaitos on osallistunut aktiivisesti selvityk-seen. Selvitystyöryhmän loppuraportti valmistuu 16.2.2018 mennessä.

Rakennuslaitos selvittää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kustannustehokkaan ratkaisun Säkylän vaatetus-korjaamon liuotinpäästön aiheuttaman pohjaveden pi-laantumisen kunnostamiseksi hyväksyttävälle tasolle.

Säkylän vaatetuskorjaamon maaperän ja pohjaveden kunnostusta tehtiin aktiivisesti 2000-luvun alkupuo-lella. Kunnostuksen kustannustehokkuuden laskun myötä kohteessa siirryttiin pelkkään päästön hallin-taan, jolla ei suhteessa kustannuksiin saavutettu mer-kittävää haitta-ainepoistumaa. Vuosina 2015-2016 tehtyjen selvitysten perusteella kunnostusta on vuon-na 2017 jatkettu uudella tekniikalla, joka on ensim-mäinen laatuaan Suomessa. Kesän aikana rakennuk-sen alle ja pihalle injektoitiin usean metrin syvyyteen raudalla kyllästettyä aktiivihiililietteettä, bakteereita ja ravinteita. Bakteerit hajottavat maaperässä ja poh-javedessä olevan liuottimen haitattomiksi yhdisteiksi. Kunnostuksen kustannukset ovat merkittävät, noin 2,25 milj. euroa, minkä kuitenkin arvioidaan olevan kustannustehokasta verrattuna pelkkiin hallinta-toimenpiteisiin. Vuoden loppuun mennessä saatiin jo positiivisia haitta-aineiden hajoamisesta kertovia tarkkailutuloksia. Haitta-aineiden hajoamisprosessi jatkuu vielä useita vuosia ja varsinaista lopputulosta arvioidaan viranomaiselle vuonna 2022.

Puolustushallinnon rakennuslaitos ryhtyy valmistelemaan TUVE- palvelujen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.

Rakennuslaitos on hyväksytty Valtorin turvallisuus-verkon palvelujen käyttäjäksi 26.9.2017 pidetyssä

50


TUVE-neuvottelukunnan kokouksessa. TUVE-projekti käynnistyy 1.3.2018 Valtorin TUVE-yksi-kön ja Rakennuslaitoksen välisenä TUVE-palvelui-den suunnitteluprojektina.

Rakennuslaitos kuvaa tiedonhallinnan kokonaisuuden ja kehittämistarpeet.

Rakennuslaitoksen tiedonhallinnan kokonaisuus ja tiedonhallinnan kehittämistarpeet kuvattiin ensim-mäistä kertaa kokonaisuutena vuonna 2017. Työssä kuvattiin lyhyesti laitoksen tiedonhallinnan nyky- ja tavoitetila sekä kehittämisen periaatteet, vastuut ja menettelytavat. Kuvaukseen listattiin tiedonhallin-taan kuuluvat kehittämisprojektit, muu kehittämis-työ sekä hankkeet, joilla on rajapinta tiedonhallin-taan vuosina 2017 – 2018. Kuvauksen perusteella luodaan polku tiedonhallinnan edelleen kehittämi-selle.

Rakennuslaitos kehittää kykyään tukea puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeksiantojen mukaisesti, sekä rakentaa suorituskyvyn tukikohdan pys-tyttämiseen ja purkamiseen vuoden 2017 aikana.

Vuonna 2017 tärkein KRIHA-rakentamisen pro-jekti oli vuonna 2016 valmistuneen CAMP LION-tukikohdan rakenteiden laajennus Erbilissä, Irakis-sa. Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden valvojat tukivat PVLOGLE:aa ja kriisinhallintajoukkoa ra-kennustöiden valvonnalla.

Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön.

Nordic-Baltic Defence Estates eli NBDE on puo-lustushallinnon kiinteistöpalveluorganisaatioiden yhteistyöfoorumi. Yhteistyöfoorumin muodostavat organisaatiot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tans-kasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Vuonna 2017 Liettua liittyi virallisesti mukaan yhteistyöhön, jol-loin foorumi laajeni kattamaan myös kaikki Baltian maat. NBDE-yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertaisorga-nisaatioilta oppimalla. Yhteistyö toteutetaan pääasi-assa työryhmissä. Vuonna 2017 Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui Benchmarking-, Energy-, Environment- sekä Procurement-työryhmien toi-mintaan. Lisäksi Puolustushallinnon rakennuslaitos

osallistui Communication ja GIS (paikkatietojärjes-telmät) aiheisiin työpajoihin. Vuosikokous järjestet-tiin 6.–7.9.2017 Tanskan Aalborgissa.

Ympäristöalalla Rakennuslaitos on jo vakiintu-neen toimintamallin mukaisesti tehnyt yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laajasti yhteistyötä Poh-joismaiden, Baltian maiden ja USA:n kanssa, sekä osallistunut kahteen NATO:n ympäristönsuojelun työryhmään.

Rakennuslaitos osallistuu selvitykseen mahdollisuuksista hyödyntää ympäristönsuojelun erityisosaamistaan koko valtionhallinnossa.

Rakennuslaitos on osallistunut aktiivisesti selvityk-seen. Selvitystyöryhmän loppuraportti valmistuu 16.2.2018 mennessä.

Rakennuslaitos kehittää kykyään tarjota tilaturvallisuus-asiantuntemusta valtionhallinnon muille virastoille ja laitoksille.

Rakennuslaitos piti yllä kykyään tuottaa tilaturvalli-suuspalveluja muulle valtionhallinnolle.

1.5.2.2 Asiakastyytyväisyys

Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan erikseen ja eri sisältöisenä tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Kyselyta-paa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoimin-ta keskitettiin. Kyselysisältöä on hieman muokattu saadun palautteen perusteella. Asiakastyytyväisyy-den viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on soveltaen vertailukelpoinen aiempien vuo-sien tuloksiin.

Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuot-tamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysytään mieli-pidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-aluei-den laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin säh-köisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 43,6 %.

Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja pal-veluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysytään sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta, asiantuntijapalveluista sekä yhteistyöstä. Tilaajaky-sely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena. Vasta-usprosentti oli 73,8 %.

Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2017 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut käyttäjätyytyväi-

51


teskolut nylesyksyysiävytyytsakaisa- I TK

4,1

4

3,9

3,8

3,7

3,6

3,5

Indeksi

-01 -02 -04 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16-03 -05 -17

3,64

3,78

3,67

3,74

3,74

3,78

3,843,87

3,85

3,91

4,0

3,99

4,014,04

3,92

3,933,96

KAAVIO 36

Asiakastyytyväisyys osa-alueittain

Asiakaspalvelun jayhteistyön sujuvuus

Palvelusisällönvastaavuus tarpeeseen

Energiapalvelut

Siivouspalvelut

Jätehuolto

Ulkoalueiden hoito

Kiinteistönhoito

Tekniset palvelut

2015 2016 2017

3.89

3.79

3.90

4.17

3.94

3.83

3.91

4.19

3.89

3.83

3.94

4.19

3.94

3.84

3.90

4.20

4.18

3.86

3.87

4.03

4.22

3.94

3.78

3.90

Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot

Kiinteistöhuollonnormaali taso

Ulkoalueiden hoito

Kiinteistöjen jätehuolto

Yleisten tilojen siivous

3 3,5 4 4,5

2017 PHRAKL 2017 Muut

3.7

3.7

3.6

3.7

4.2

3.9

3.8

3.9

KAAVIO 38

KAAVIO 37

syysindeksi oli 3,96. Kiinteistötalouden Instituutin asiakastyytyväisyysvertailuun osallistuneiden vastaa-vien toimijoiden keskiarvo vuonna 2017 oli 3,7.

Tyytyväisimpiä palveluiden käyttäjäasiakkaat oli-vat siivouspalveluihin ja yhteistyön sujuvuuteen, joi-den arvosanat ovat olleet vuodesta toiseen korkeat. Eniten tyytyväisyys nousi energiapalveluiden osalta, arvosanasta 3,94 arvosanaan 4,03. Energiapalvelui-den osa-alue käsittää energian toimitusvarmuuden ja asiakasneuvonnan. Kriittisimmin käyttäjäasiak-kaat arvioivat ulkoalueiden hoitoa sekä Asiakastu-kikeskuksen kautta lähetettyjen palvelupyyntöjen hoitamista ja pyyntöjen etenemisestä tiedottamis-ta. Asiakastukikeskuksen palvelua käyttäneiden vastaajien osuus on kuitenkin edelleen vain 36 %. Myös puolustusvoimien turvallisuusvaatimusten huomioon ottamisessa arvioitiin olevan paranta-misen varaa. Palvelutuotannon valmius- ja turval-lisuusnäkökohdista tulisikin palautteen perusteella tiedottaa käyttäjäasiakkaita nykyistä aktiivisemmin. Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat Tampereen, Sodan-kylän ja Hämeenlinnan palveluyksiköiden alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät käyttäjä-asiakkaat löytyvät 2. Logistiikkarykmentin alueelta, Millog Oy:sta sekä pienemmistä asiakasryhmistä koostuvista ”Muut asiakkaat” -ryhmästä. Kriitti-simpiä asiakkaita olivat 1. Logistiikkarykmenttien alueen ja Leijona Catering Oy:n käyttäjäasiakkaat.

Asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä selvitettiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa myös käyttäjäasi-akkaiden tyytyväisyyttä sisäolosuhteisiin. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä sisäolosuhteisiin. Vastaajista 56 % ilmoitti olevan-sa tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä sisäolosuhteisiin (arvosana 4 tai 5 asteikolla 1-5) ja 10 % vastaajista ilmoitti olevansa tyytymättömiä (arvosana 1 tai 2 asteikolla 1-5). Keskiarvo oli 3,6, kun Kiinteistö-talouden instituutin asiakastyytyväisyysvertailussa tyytyväisyys sisäilman laatuun on keskimäärin 3,4. Merkittävimmät tyytymättömyyttä aiheuttavat te-kijät olivat ilman laatu ja lämpötila. Sisäolosuhteita koskeva osio ei sisälly käyttäjätyytyväisyysindeksiin.

Tilaajakyselyssä keskeisiä tarkastelualueita ovat erityisesti sopimuskäytännöt sekä yhteistyö koko-naisuutena. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan tyytyväi-syyttä rakennuttamispalveluihin ja ympäristönsuo-jelun asiantuntijapalveluihin sekä Asiakastukikes-kuksen toiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä. Tulosten perusteella tilaajatahojen tyytyväisyys on parantunut verrattuna vuosiin 2016 ja 2015. Ti-laajatyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 3,74. Sopi-muskäytännöt arvioitiin tasolle 3,46 (3,30 / 3,15).

52


Parannusta vastaajat näkivät tapahtuneen erityisesti asiakasneuvotteluissa, laskutuksessa ja sopimussisäl-töjen selkeydessä. Myös sopimusvalmistelujen suju-vuus (3,75) oli hyvällä tasolla. Eniten parannettavaa vastaajat näkivät raportoinnissa (2,90) ja sopimuk-sissa asetettujen tavoitteiden toteutumisessa (3,13). Yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sai asteikolla 1-5 arvosanan 3,63 (3,37 / 3,48). Yhteistyökyky ja ammatillinen osaaminen arvioidaan hyviksi, kriitti-semmin arvioidaan tiedonkulun ja vuorovaikutuk-sen tasoa (3,35) sekä hinta-laatu mielikuvaa (2,77).

Rakennuttamispalveluihin (3,67) ja ympäristön-suojelun asiantuntijapalveluihin (4,20) tilaajat oli-vat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä. Asiakastuki-keskuksen roolia tilaaja-asiakkaat pitävät tärkeänä, peräti 89 % vastaajista näkee sen tuottaman palve-lun organisaationsa kannalta erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Raportoinnin kuitenkin nähdään tukeva oman organisaation toimintaa ja päätöksentekoa vain keskinkertaisesti.

Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perus-teella panostusta tarvitaan lähivuosina erityisesti tilaajaraportoinnin ja tiedonkulun kehittämiseen. Myös palveluiden valtakunnallista tasalaatuisuutta tulee edelleen parantaa.

Asiakasreklamaatiot

Kertomusvuoden aikana ei ole kirjattu virallisia asiakasreklamaatioita.

1.5.2.3 Hallintopalvelut

Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 78 henkilö-työvuotta (77 / 72) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 31, taloushallinto 14, palkka- ja henki-löstöhallinto 12, tietohallinto 4, hankintatoimi 12 ja valmius-, turvallisuus- ja riskienhallinta 6. Hal-linnon veloitus liikevaihdosta oli 4,5 % (4,6 / 4,4).

Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt han-kintatoimessa, tiedonhallinnassa ja valmius- ja turvallisuustehtävissä. Henkilötyövuosien määrä on vähentynyt talous- ja henkilöstöhallinnossa. Valmius- ja turvallisuustehtäviin panostusta on li-sätty Rakennuslaitoksen laajentuneen turvallisuus-vastuun perusteella. Rakennuslaitokseen palkattiin turvallisuuspäällikkö vuoden 2017 aikana. Raken-nuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä on linjattu uusista tehostamistavoitteista hallintopalve-luissa. Tavoitteet toteutetaan hallinnon työprosesse-ja keskittämällä ja henkilötyövuosimäärää supista-malla vuoteen 2019 mennessä. Myös kirjanpito- ja

tilinpäätöstehtävien siirtäminen (KITI-hanke) Pal-keisiin vähentää henkilötyövuosia menojen käsitte-lytehtävissä vuodesta 2018 lukien. KITI-hanketta koskeva yhteistoimintamenettely saatettiin loppuun syksyllä 2017.

Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitok-sen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toimin-nan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopi-mus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä.

Kertomusvuoden aikana käynnistettiin Rakennus-laitoksen strategian päivitystyö (PHRAKL 2025). Työ saadaan valmiiksi vuoden 2018 loppuun men-nessä.

Syksyllä käynnistettiin Rakennuslaitoksen in-ternetsivujen uudistusprojekti. Sivut julkaistiin 1.2.2018.

TaloushallintoTaloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Myyntilaskuja oli 8000 kpl, joista verkko- tai e-laskuja oli 60 %. Myyntilaskut lähetetään asiakkaan pyynnön mukaan joko verkkolaskuna, e-laskuna tai tulostuspalvelun kautta. Saapuvia ostolaskuja oli 47 000 kpl ja niistä verkkolaskuja 97 %. Vuoden 2017 aikana on painopisteenä ollut ostolaskujen automaatioasteen lisääminen. Vuoden 2017 osto-laskuista oli automaation piirissä 67 %. Tavoitteeksi on asetettu 80 %.

Syksyllä tehtiin päätös taloustiimin perustamises-ta. Tiimi aloitti toimintansa 1.2.2018 ja sen tehtä-viin kuuluu keskitetty menojen ja tulojen käsittely kaikkien palveluyksiköiden osalta. Tiimissä on tii-minvetäjä ja seitsemän jäsentä.

Palkka- ja henkilöstöhallintoVuonna 2017 laadittiin viikkotyöaikaohje, joka mahdollistaa työajan joustot viikkotyöaikaa nou-dattaville. Virastotyöaikaa tekevien osalta laajen-nettiin etätyön käyttöä koko Rakennuslaitoksessa. Matka- ja kululaskujen asiatarkastus siirtyi Palkeille 1.10.2017 lukien. Samassa yhteydessä laadittiin ja otettiin käyttöön Rakennuslaitoksen sisäinen mat-kustusohje. Uusi M2 Blue -matka- ja kuluhallinta-järjestelmä otettiin käyttöön marraskuun alussa.

Asiakirjahallinto ja arkistotoimi / Tiedonhallinta Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustus-hallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena

53


syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsit-telystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tie-donhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman jär-jestäminen ja säilyttäminen.

Vuonna 2017 Puolustushallinnon rakennuslaitok-sen kirjauspisteissä avattiin diaariin 1742 asiaa ja kirjattiin 7139 asiakirjaa. Keskusyksikön arkistossa tilastoitiin 75 tietopyyntöä, joista suurin osa koh-distui piirustusarkistoon. Tietopyyntöihin vastaa-misen lisäksi arkistossa jatkettiin Puolustusvoimien käytöstä poistuneiden kohteiden piirustusaineisto-jen järjestämistä ja uusille omistajille luovuttamista.

Vuonna 2016 aloitettua tiedonohjaustyötä jatket-tiin tarkentamalla tehtävärakennetta ja keräämällä tietotyyppejä tehtävärakenteen yhteyteen. Laitok-sen tehtävärakennetta hyödynnetään vuonna 2017 valmistellussa yhteisten verkkolevyjen uudelleen organisoinnissa. Tähän työhön liittyy myös käyttö-oikeuspolitiikan valmistaminen. Tiedonhallinnan kokonaisuuden osana toteutettiin migraatio Ryh-mä-yhteistyötilasta Tiimeri-yhteistyöpalveluun.

Rakennuslaitos sai vuosille 2017–2018 tuotta-vuusmäärärahaa kiinteistötiedon hallinnan, hyö-dyntämisen ja osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2017 laadittiin työtä varten projektisuunnitelma sekä aloitettiin kiinteistötiedon nykytilan selvittä-minen.

Puolustusministeriö on myöntänyt Rakennuslai-tokselle tuottavuusmäärärahaa sähköisen piirustus-aineiston hallinnan kehittämiseen. Tuottavuusmää-rärahalla laadittiin vuonna 2016 nykytilan kartoitus piirustusaineiston käsittelystä ja toimenpide-ehdo-tus aineiston hallinnan parantamiseen. Sekä säh-köinen että paperimuotoinen piirustusaineisto on tärkeää perustietoa kiinteistöistä ja sen käytön te-hostaminen vaikuttaa kiinteistönhoidon ja projek-tien sujuvuuteen. Esiselvityksessä havaitut suurim-mat haasteet olivat erilaisissa projekteissa syntyvän sähköisen aineiston ajantasaisuuden hallinnassa ja paperiarkistojen käytettävyydessä.

Esiselvityksen pohjalta perustettiin vuonna 2017 erillinen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on ajan-tasaisen piirustusaineiston käytettävyyden paranta-minen sekä toimintatapoja kehittämällä että säh-köisen tiedonhallinta-alustan pilotoinnilla. Lisäksi projektissa laaditaan kriteeristö kiinteistödokumen-taation ajantasaistamiseen sekä normaali- että poik-keusolojen tarpeiden näkökulmista. Pilottikohtee-na on Santahaminan varuskunta ja Suomenlinnan

alue. Näissä kohteissa testataan miten sähköinen tiedonhallintajärjestelmä metatietoineen tehostaa piirustusten käyttöä projektien ja kiinteistönhoi-don tarpeisiin. Pilotin avulla saadaan myös kattava ja käytännön tarpeista lähtevä vaatimusmäärittely mahdollista laajempaa sähköisen piirustusarkiston käyttöönottoa varten.

Tiedonhallintaan liittyvä tehtävä on valmistautu-minen EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) mukaisen osoitusvelvollisuuden täyttämiseen. Vuonna 2017 laitokseen nimettiin tietosuojavastaa-va ja aloitettiin tarvittavan dokumentaation kartoit-taminen yhteistyössä tietoturvan kanssa.

Hankintatoimi Hankintatoimessa kehittämisen pääpainoalueina olivat sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöön-otto (Hanki-palvelu) ja sopimushallintaprojektin käynnistäminen.

Hankintatoimessa otettiin 1.4.2017 lukien käyt-töön Hanki-palvelu julkisten hankintojen kilpai-luttamiseen. Hanki-palvelun avulla kilpailutus- ja sopimushallintatiimi mm. laatii tarjouspyyntöjä, tekee tarjousvertailuja ja lähettää hankintapäätök-siä. Hanki-palvelussa toimittajat puolestaan voivat tutustua tarjouspyyntöihin ja osallistua julkisiin tar-jouskilpailuihin. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto on osa valtion sekä Rakennuslaitok-sen hankintatoimen digitalisointia. Hanki-palvelun käyttö ja tiimien välinen yhteistyö eri toimialojen kanssa kilpailutuksissa on lisännyt merkittävästi kil-pailutusten tehokkuutta.

Rakennuslaitos on käynnistänyt joulukuussa han-kintatoimen sopimushallintaprojektin, jossa tavoit-teena on mm. tehostaa sopimusseurantaan, tilaa-miseen ja toimittajaseurantaan liittyviä prosesseja, parantaa kustannustehokkuutta ja edesauttaa val-tionhallinnon yhteisiä tavoitteita hankintatoimen digitalisointiin liittyen.

Rakennuslaitos on joulukuusta alkaen ilmoittanut julkisista kansallisen kynnysarvon ylittävistä han-kinnoista HILMA:n lisäksi myös Valtion kilpailu-tuskalenterissa.

Rakennuslaitos on osallistunut aktiivisesti mm. valtiovarainministeriön järjestämiin valtion hankin-tojen digitalisoinnin työpajoihin, puolustusminis-teriön hallinnonalan Handi-tilaisuuksiin ja muu-tosjohtamisen verkostotapaamisiin sekä sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn (Handi) asiakastyö-ryhmän työhön ja workshopeihin.

Hankintahenkilöstön osaamisen kehittämisessä pääpaino oli julkisen hankintalain ja PUTU-lain

54


sekä Hanki-palvelun koulutuksissa.Hankintahenkilöstön hankintapäivillä tärkeimpi-

nä teemoina olivat mm. Valtion hankintakäsikirjan, Hanki-palvelun, sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn palveluratkaisun sekä tietosuoja-asetuk-sen lisäksi hankintojen turvallisuus, eettisyys han-kintatoimessa ja Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämi-sestä julkisissa hankinnoissa.

TietohallintoPuolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substans-sitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdol-lisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia toimi-alariippumattomia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toimin-nassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Omaa palvelutuotantoa järjestetään siltä osin, kuin sen voidaan katsoa ole-van toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toi-mintaa tukevaa. Vuoden 2017 aikana suoritettiin Puolustusminis-teriön ohjeistamana Valtorin Tuve-yksikön palvelui-den käyttöönottoon tähtäävän asiakkuusarvioinnin molemmat vaiheet. Ensimmäisessä vaiheessa arvioi-tiin perusteet Tuve-palveluiden tarpeelle, ja toisessa vaiheessa laadittiin alustava suunnitelma palvelui-den käyttöönotolle. Tarkoitus on jatkossa hankkia kaikki perustietotekniikkapalvelut Valtorin Tuve-yksikön kautta, ja samalla luopua aikaisemmin käy-tössä olleesta PÄKÄ-työasemakannasta.

Tuve-siirtymän tarkoitus on tukea Rakennus-laitoksen roolia kiinteistöpalveluiden tuottajana puolustusvoimille. Samassa ICT-ympäristössä toi-miminen tehostaa viestintää asiakaan kanssa. Li-säksi Tuve-ympäristö on rakennettu huomioiden tietoturvallisuuden, sekä varautumisen vaatimukset Valtorin normaaliin palveluympäristöön verrattuna.

Rakennuslaitoksen tietohallinto jatkaa kehit-tymistään sisäisestä palveluntuottajasta kohti sel-keämpää roolia digitalisaation mahdollistajana. Tuve-asiakkuusarvioinnin seurauksena havaittiin tarve Rakennuslaitoksen digitaalisen suorituskyvyn kohentamiselle. Tätä tarkoitusta varten on perus-teilla RAKDIGI2020-hanke, jonka tarkoituksena on ohjata meneillään olevat kehitysprojektit kohti yhteistä päämäärää.

ValmiusKertomusvuonna Rakennuslaitoksen johtamisjär-jestelmää on kehitetty ja laadittu Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelma, Rakennuslaitoksen keskus-

yksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luon-nokset sekä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen keskitetyn kiinteistövalvonta- ja vikatietopalvelun jatkuvuussuunnitelma. Keskeisimpien kohteiden tilapalvelusuunnitelmien ensimmäiset luonnokset ovat valmiina. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin luonnos poikkeusolojen palvelusopimuksesta, jonka mukaisesti vuoden 2019 palvelusopimus valmistel-laan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Logistiik-kalaitoksen kanssa.

TurvallisuusRakennuslaitoksen turvallisuustarkastustehtävät ovat lisääntyneet, kun aiemmin puolustusvoimien toteuttamat turvallisuustarkastukset ovat siirtyneet Rakennuslaitokselle. Rakennuslaitos määrittää omille palveluntuottajille hankintakohtaiset tur-vallisuusvaatimukset ja vastaa itse yritysten turval-lisuustarkastuksista. Rakennuslaitoksella on kolme Puolustusvoimien hyväksymää turvallisuustarkasta-jaa ja lisäksi turvallisuushenkilöstöstä viisi on suorit-tanut vuoden 2017 aikana Puolustusvoimien turval-lisuustarkastajan kurssin, mikä parantaa huomatta-vasti Rakennuslaitoksen turvallisuustarkastuskykyä.

Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus päivitettiin ja se allekirjoitet-tiin 23.5.2017. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus allekirjoitettiin 6.6.2017.

Rakennuslaitokseen palkattiin kertomusvuonna turvallisuuspäällikkö.

TietoturvallisuusPuolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus osallistua tietoturvalli-suuden ja tietoaineistojen käsittelyn verkkokoulu-tuksiin. Koulutuksiin osallistui 576 työntekijää ja verkkokoulutuksiin liittyvien tenttien arvosanakes-kiarvo oli 7,5/10.

Rakennuslaitoksen henkilöstö vastasi VAHTIn tietoturvabarometriin, jossa erilaisten kysymysten avulla kartoitettiin henkilöstön työhön liittyvää turvallisuudentunnetta ja sitä miten he kokevat tie-toturvallisuuden toteutuvan organisaatiossa. Baro-metrin tulokset ovat varsin hyvät kun vertailukoh-tana käytetään muita kyselyyn vastanneita organi-saatioita.

Toukokuussa 2018 voimaan tulevaan (sovelta-misen alkaminen) EU:n tietosuoja-asetukseen val-mistautuminen aloitettiin vuoden 2017 syksyllä osallistumalla JUHTAn yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa organisaatioiden kykyä

55


toimeenpanna asetuksesta johtuvat velvoitteet.Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui yh-

dessä asiakkaan kanssa toteutettuun kyberuhkien kartoittamiseen. Kartoitus suoritettiin työpaja- tyyppisesti ja loppuvaiheessa käytettiin tarkastuslai-toksen arviointimenettelyä teknisimpien uhkien ha-

vaitsemiseksi. Uhkien kokoamisen jälkeen työ jat-kuu toimintamallien ja tekniikoiden kehittämisenä.

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakastu-kikeskuksen toiminnan jatkuvuutta on kehitetty jatkuvuussuunnittelun ja ICT- varautumisen näkö-kulmasta tasaisesti koko vuoden 2017 ajan.

56


TAULUKKO 26: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain

Toimiala 2015 2016 2017

Kiinteistöpalvelut 315 302 294

Siivouspalvelut 192 181 172

Tekniset palvelut 94 82 74

Energiapalvelut 39 39 38

Rakennuttamispalvelut 32 30 26

Ympäristöpalvelut 6 6 6

Hallintopalvelut 72 77 78

Yhteensä 749 716 688

1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään toiminta-ajatuksen mu-kaisesti.

Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtä-viin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palve-lujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiin-teistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi.Rakennuslaitoksen organisaatiouudistukseen liitty-en keskusyksikön henkilöstömäärä on kasvanut val-miustehtäviä sekä hankintatehtäviä hoitavien osalta.

Henkilöstön määrä

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuon-na 2017 oli 688. Luku sisältää 13 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoit-telijoita.

Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lu-kien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1861 henkilötyövuodella eli 73 %.

Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 702 (743). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,5 %.

Henkilöstön palvelussuhderakenne

Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 670 henkilöä (715) ja määräaikaisessa 32 henkilöä (28). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,6 % (3,8).

Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 621 henkilöä (655). Osa-aikaisia oli 49 henkilöä (60). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 7 % (8,1).

Osa-aikaeläkkeellä oli 9 henkilöä (9), joista kerto-musvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 3 henkilöä (1).

Sukupuolijakauma

Miesten osuus henkilöstöstä oli 63,8 % (63,5) ja naisten osuus 36,2 % (36,5).

Ikärakenne

Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 5 kk (51 v 6 kk) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50 v 5 kk ja miesten 51 v 6 kk. Seniori-ikäisiä eli 45 - 65 -vuotiaita oli 76,5 % (77) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 45 % (46).

57


Kiin

teis

töpa

lvel

utSi

ivou

spal

velu

tTe

knis

et p

alve

lut

Ener

giap

alve

lut

Rake

nnut

tam

ispal

velu

t

Hal

linto

palv

elut

0

100

50

150

200

250

300

350

Ympä

ristö

palv

elut

Henkilötyövuodet toimialoittain (688 htv)

2015

2016 2017

KAAVIO 39

0

Hel

sinki

Kouv

ola

Häm

eenl

inna

Tam

pere

Turk

u

Säky

lä

Jyvä

skylä

Kaja

ani

Soda

nkylä

Kesk

usyk

sikkö

Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (702 henkilöä)

50

100

150

200

2015 2016 2017

KAAVIO 40

Koulutus

Rakennuslaitoksessa käytettiin koulutukseen yh-teensä 2010 koulutuspäivää (2292). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 milj. euroa (0,5). Koulutuspäivien määrä oli 2,9 (3,2) henkilö-työvuotta kohti.

Kertomusvuonna panostettiin Rakennuslaitosta-solla erityisesti esimieskoulutukseen.

Henkilöstön lähtövaihtuvuus

Keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2017 oli 63 v 8 kk (64 v 1 kk).

Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 63 henkilöä (45). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 48 henkilöä (35), osa-aikaiselle eläkkeelle 9 henkilöä (8) ja työkyvyt-tömyyseläkkeelle 6 henkilöä (2).

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 7 henkilöä (12). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 3 henkilöä (10).

Työtyytyväisyys

Vuonna 2017 toteutettiin työtyytyväisyystutkimus. Kokonaistyytyväisyys oli 3,5 asteikolla 1-5. Ta-voitteeksi asetettua tavoitearvoa 3,6 ei saavutettu. Kertomusvuonna kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa valtiolla yleisesti käytössä olevalla VMBaro-kyselyllä. Kyselyn kokonaistulos pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli kertomusvuonna 3,53 (3,6) asteikolla 1−5. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitok-sessa oltiin työn sisältöön ja vaikuttamismahdolli-suuksiin (3,96) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,95). Maanpuolustustahto sai myös hyvän arvo-sanan (4,54). Kehitettävää oli vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,15), palkkauksessa (3,01) ja johdon toiminnassa (3,34)

Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,66) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,44).

Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,71 (3,8) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransi lähes kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Hämeenlinnan palveluyksikkö.

VMBaro –kyselyn vastausprosentti oli 63 (69).

58


TAULUKKO 27: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto

VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI

2017 vuoteen 2016 2016 vuoteen 2015 2015

HENKILÖSTÖPANOKSET (omat)

Henkilöstö lkm 702 -5,5 743 -5,9 790

Henkilötyövuodet htv 688 -3,9 716 -4,4 749

Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v 5kk 51v 6kk 51v 3kk

Tehty työaika/vuosityöaika % 77,3 0,2 77,1 -1,2 78,3

Palkkasumma 1000 euroa 28 193 -5,7 29 895 -3,2 30 879

Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 22 510 -3,1 23 220 -3,4 24 031

Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 13 542 -10,7 15 171 -8,1 16 502

Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 36 052 -6,1 38 391 -5,3 40 533

Välillisten työvoimakustannusten osuus

tehdyn työajan palkoista % 60,2 -5,2 65,3 -3,3 68,7

HENKILÖSTÖN TILA

Työtyytyväisyysindeksi 1–5 indeksi 3,53 3,60 3,60

Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 7 -41,7 12 -7,7 13

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 6 200,0 2 -33,3 3

Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,1 -5,1 13,8 12,2 12,3

Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 0,7 -22,2 0,9 50,0 0,6

Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,2 -5,5 5,5 12,2 4,9

HENKILÖSTÖINVESTOINNIT

Työterveyspalvelut euro/htv 977 -1,5 992 12,7 880

Henkilöstökoulutus euro/htv 719 2,9 699 -11,5 790

Henkilöstökoulutus pv/htv 2,9 -9,4 3,2 14,3 2,8

Koulutustasoindeksi indeksi 3,6 3,5 3,5

HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS

Henkilötyövuoden hinta euro/htv 52 401 -2,3 53 619 0,1 53 553

HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000euroa 275 748 -5,6 292 185 -2,3 299 186

*) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat

59


1.7 Tilinpäätösanalyysi1.7.1 Rahoituksen rakenne

Rakennuslaitoksen toiminta on lähes täysin netto-budjetoitu. Tulorahoituksen osuus ylijäämän palau-tus vähennettynä oli 99,5 % (153,9 milj. euroa) ja talousarviorahoituksen 0,5 % (0,7 milj. euroa).

Tuloista laskutettiin puolustushallinnolta 84,0 % (128,9 milj. euroa), yrityksiltä 13,9 % (21,3 milj. euroa) ja muilta 2,2 % (3,3 milj. euroa). Yrityslas-kutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen inves-tointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimek-siannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n suorasta laskutuksesta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnil-ta 1,9 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 1,2 milj. euroa.

1.7.2 Talousarvion toteutuminen

Momentin 12.27.01 Puolustushallinnon rakennus-laitoksen tulot tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustus-voimille palautettiin toiminnan ylijäämää 2,6 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen 45 366 euroa.

Momentin 12.27.01 bruttotulot olivat 153,9 milj. euroa. Bruttotulot olivat 3,0 % talousarviota ja 2,3 % vuoden 2016 toteumaa suuremmat. Talousarvi-oon verrattuna bruttotulojen lisääntyminen johtui rakennuttamispalveluiden ja teknisten palveluiden tilausten arvioitua suuremmasta määrästä.

Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2016 tuottavuusmäärärahaa (4.16.27.01.21) käytettiin 0,4 milj. euroa. Määräraha oli tarkoitettu kiinteis-töhuollon toiminnanohjauksen tehostamiseen, lämmön laskutustietojen siirtoon ja reaaliaikaisen kulutustiedon mittaroinnin lisäämiseen, energiate-hokkuuden ja -tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen.

Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2017 tuottavuusmäärärahaa (27.01.21) käytettiin 0,3 milj. euroa. Määräraha on tarkoitettu sähköisen piirustus-aineiston hallinnan kehittämiseen, ulkopuolisten pal-veluntuottajien työtuntien mobiiliseurantaan, GM HUTO –järjestelmän resurssienhallinnan kehittä-miseen, varusmiesten siivousoppimateriaalin päivit-tämiseen, kiinteistöjen energiatehokkuushankkeisiin sekä kiinteistötiedon hallinnan kehittämiseen.

Arvonlisäverotulot (11.04.01) olivat 5,7 milj. eu-roa ja kasvoivat 26 % vuodesta 2016 johtuen pää-osin Senaatti-kiinteistöjen laskutuksen kasvusta 8 milj. eurosta 13 milj. euroon.

Arvonlisäveromenot (27.01.29) olivat 27,4 milj. euroa ja kasvoivat 7 % edellisvuodesta.

1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma

Tuotot olivat 153,9 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2016 verrattuna kertyi 3,5 milj. euroa (2,4 %) joh-tuen pääosin pieninvestointien ja rakennuttamis-hankkeiden laskutuksen lisääntymisestä.

Toiminnan kulut kasvoivat yhteensä 1,7 milj. eu-roa (1,1 %) 153,8 milj. euroon.

Henkilöstökulut alenivat 2,3 milj. euroa (-6,2 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan vähennystä 516 876 euroa.

Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden kasvoivat 0,3 milj. euroa (0,6 %) 53,6 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi pienentyivät yhteensä 1,3 milj. euroa. Sähkö pieneni 1,8 milj. euroa (-7,5 %) ja lämmitys kasvoi 0,5 milj. euroa (2,7 %).

Palvelujen ostoihin käytettiin 61,8 milj. euroa, joka oli 8,8 % edellisvuotta enemmän. Suunnitel-man mukaiset poistot pienenivät 46 % ja olivat 0,1 milj. euroa.

1.7.4 Tase

Taseen loppusumma oli 20,4 milj. euroa, joka oli 18 % eli 3,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän.

VastaavaaKäyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoi-tusten kirjanpitoarvo pieneni 0,1 milj. euroa. Käyt-töomaisuutta hankittiin 59 463 eurolla, kun poistot olivat 135 353 euroa.

Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo kas-voi yhteensä 3,2 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muo-dostuu pääosin öljyvarastoista ja niiden arvo kasvoi 0,4 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 2,8 milj. euroa 16,7 milj. euroon.

VastattavaaTaseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma pieneni 1,3 milj. euroa 25,3 milj. euroon.

60


1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2017

Hankintatoimen uudistuksen jatkaminen erityisesti sopimushallinnan osalta

Hankintatoimen uudistusta jatkettiin vuonna 2017 sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotolla (Hanki-palvelu), sopimushallintaprojektin käynnis-tämisellä, hankintojen suunnittelun tehostamisella sekä henkilöstön aktiivisella kouluttamisella.

Hanki-palvelu otettiin käyttöön 1.4.2017 osana valtion sekä Rakennuslaitoksen hankintatoimen digitalisointia. Hanki-palvelun käyttöönoton sekä hankintatoimen ja eri toimialojen välisen yhteistyön kehittämisen arvioidaan parantaneen merkittävästi kilpailutusten tehokkuutta.

Sopimushallintaprojektin tavoitteena on sopi-musseurantaan, tilaamiseen ja toimittajaseurantaan liittyviä prosesseja tehostamalla parantaa kustannus-tehokkuutta ja edesauttaa valtionhallinnon yhteisiä tavoitteita hankintatoimen digitalisointiin liittyen. Projektin toteutuksen painopiste on vuodella 2018.

Rakennuslaitoksen hankintojen suunnittelua laa-jennettiin siten, että julkisista kansallisen kynnysar-von ylittävistä hankinnoista ilmoitetaan HILMA:n lisäksi myös Valtion kilpailutuskalenterissa.

Puolustusvoimien tukeminen tilahallinnan sopeuttamisohjelman toteutuksessa

Vuodelle 2017 kohdistetut tilahallinnan sopeuttami-seen liittyvät säästötoimenpiteet otettiin huomioon Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä vuotta 2017 koskevassa ylläpito-, energia- ja siivous-palvelusopimuksessa. Toimintamallien ja palvelujen laatutason yhtenäistämistä jatkettiin. Tiedossa olevat vuodelle 2018 kohdistuvat leikkaukset otettiin huo-mioon vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa ja vuo-den 2018 palvelusopimuksen valmistelussa.

Toiminnan tunnuslukujen ja mittaroinnin kehittäminen

Puolustushallinnon toimitilojen ja ympäristönsuo-jelun sekä Rakennuslaitoksen toiminnan tunnus-

lukuja on kehitetty aktiivisesti puolustusministeri-ön johtamassa työryhmässä, johon on osallistunut edustajia puolustusministeriöstä, Pääesikunnasta, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksesta ja Raken-nuslaitoksesta. Muutokset ja lisäykset nykyisin seurattaviin tunnuslukuihin ja mittareihin otetaan käyttöön vuodesta 2019 lukien suunnittelu- ja seu-ranta-asiakirjoissa.

Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden seurantaa varten on otettu käyttöön Scorecard-tyyppinen mittarointi- ja raportointimenettely, jota on vuoden 2017 aikana edelleen kehitetty. Kuukau-sittain tehtävän tarkastelun avulla seurataan ja ohja-taan toimintaa palveluyksiköittäin ja toimialoittain.

Energialaskutuksen muutoksen toteuttaminen

Kiinteistöenergiassa ja -vedessä on siirrytty vuoden 2017 alusta lukien puolustusvoimien palvelusopi-muksen osalta läpilaskutusmalliin. Kiinteistöener-gian kustannukset perustuvat energia- ja siirtoyh-tiöiden (vast.) toteutuneisiin laskutuksiin ajalta 1-12/2017. Kiinteistöenergia ja -vesi on läpilasku-tettu puolustusvoimilta. Energiatuotteiden läpilas-kutusmallissa Rakennuslaitokselle ei muodostu pa-lautettavaa kiinteistöenergian ja -veden kulutukseen perustuvaa ylijäämää.

Vuoden 2017 vahvistuslausuma

Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutet-tu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toi-minnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hal-linnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaami-nen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta.

Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pää-osin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vas-tuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta

61


muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevis-ta ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toiminta-mallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Raken-nuslaitoksessa suorittavat tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hy-väksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Raken-nuslaitoksen toimintamallissa.

Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä sisäisen valvonnan arviointikehikkoa arvioinut täyttääkö si-säinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 §:ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä val-vonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasi-alliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2018 aikana:

1. Rakennuslaitoksen strategian uudistamisen lop-puun viemisen ja jalkautuksen varmistaminen

2. Digitaalisen suorituskyvyn parantaminen korke-an varautumisen ja turvallisuuden palveluympä-ristössä (Tuve)

3. Handi-palvelun käyttöönottoon liittyvien tur-vallisuusriskien arviointi ja vaihtoehtoisten toi-mintamallien selvittäminen

4. Kemikaalihallinnan kehittäminen

1.9 Arviointien tuloksetRakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ul-koisia arviointeja.

1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistäToimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Raken-nuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä vää-rinkäytöksiä.

62


Osa

ston

, mom

entin

ja ti

lijao

ttelu

n nu

mer

o ja

nim

iTi

linpä

ätös

20

16Ta

lous

arvi

o 20

17

(TA

+ LT

A:t)

Tilin

päät

ös

2017

Verta

ilu

Tilin

päät

ös -

Talo

usar

vio

Tote

utum

a %

11. V

ERO

T JA

VER

ON

LUO

NTE

ISET

TU

LOT

4 48

7 04

9,78

5 65

3 67

75

653

677,

390,

0010

0

11.0

4.01

. Arv

onlis

äver

o4

487

049,

785

653

677

5 65

3 67

7,39

0,00

100

12.

SEK

ALA

ISET

TU

LOT

35 8

10,7

78

000

45 3

65,8

837

365

,88

567

12.2

7.01

. Puo

lust

usha

llinn

on

rake

nnus

laito

ksen

tulo

t (ne

ttob)

35 8

10,7

78

000

45 3

65,8

837

365

,88

567

TULO

AR

VIO

TILI

T YH

TEEN

SÄ4

522

860,

555

661

677

5 69

9 04

3,27

37 3

65,8

810

1

Pääl

uoka

n, m

omen

tin ja

tilij

aotte

lun

nu

mer

o, n

imi j

a m

äärä

raha

laji

Tilin

päät

ös20

16Ta

lous

arvi

o20

17(T

A +

LTA:

t)

Talo

usar

vion

201

7

mää

rära

hoje

nTi

linpä

ätös

2017

Verta

ilu

Talo

usar

vio

-Tili

npää

tös

Siirt

omää

rära

hoja

kos

keva

t täy

dent

ävät

tie

dot

käyt

tövu

onna

201

7si

irto

seur

aava

llevu

odel

le

Edel

lisilt

ä vu

osilt

a si

irtyn

eet

Käyt

että

viss

ä v.

201

7Kä

yttö

v.

201

7

(pl. p

eruu

tuks

et)

Siirr

etty

se

uraa

valle

vu

odel

le

27.

PUO

LUST

USM

INIS

TER

IÖN

H

ALL

INN

ON

ALA

26 3

52 6

27,6

128

053

801

27 6

65 8

97,3

538

7 90

3,36

28 0

53 8

00,7

10,

0042

6 10

6,94

1 12

1 10

6,94

733

203,

5838

7 90

3,36

27.0

1.21

. Puo

lust

usm

inis

teriö

n ha

llinn

onal

an

tuot

tavu

usm

äärä

raha

(siir

tom

äärä

raha

2 v

)72

0 00

0,00

695

000

307

096,

6438

7 90

3,36

695

000,

000,

0042

6 10

6,94

1 12

1 10

6,94

733

203,

5838

7 90

3,36

27.0

1.29

. Puo

lust

usm

inis

teriö

n ha

llinn

onal

an

arvo

nlis

äver

omen

ot (a

rvio

mää

rära

ha)

25 6

32 6

27,6

127

358

801

27 3

58 8

00,7

127

358

800

,71

0,00

28.

VALT

IOVA

RA

INM

INIS

TER

IÖN

HA

LLIN

NO

NA

LA24

463

,20

24 3

2424

324

,19

0,00

24 3

24,1

90,

000,

0020

225

,00

20 2

25,0

00,

00

28.0

1.29

. Val

tiova

rain

min

iste

riön

halli

nnon

alan

ar

vonl

isäv

erom

enot

(arv

iom

äärä

raha

)3

121,

204

099

4 09

9,19

4 09

9,19

0,00

28.6

0.12

. Osa

amis

en k

ehitt

ämin

en (s

iirto

mää

-rä

raha

2 v

)21

342

,00

20 2

2520

225

,00

0,00

20 2

25,0

00,

000,

0020

225

,00

20 2

25,0

00,

00

MÄ

ÄR

ÄR

AH

ATIL

IT Y

HTE

ENSÄ

26 3

77 0

90,8

128

078

125

27 6

90 2

21,5

438

7 90

3,36

28 0

78 1

24,9

00,

0042

6 10

6,94

1 14

1 33

1,94

753

428,

5838

7 90

3,36

Puol

ustu

shal

linno

n ra

kenn

usla

itoks

en ta

lous

arvi

on to

teut

umal

aske

lman

tied

ot v

altu

uksi

sta

ja n

iiden

käy

töst

ä m

omen

tin ta

rkku

udel

laPu

olus

tush

allin

non

rake

nnus

laito

ksel

la e

i ole

val

tuuk

sia.

2. Talousarvion toteumalaskelma

63


1.1.2017 - 31.12.2017 1.1.2016 - 31.12.2016

TOIMINNAN TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot 153 507 441,06 149 142 377,55

Muut toiminnan tuotot 413 831,95 153 921 273,01 1 216 498,03 150 358 875,58

TOIMINNAN KULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 54 020 300,22 52 810 936,97

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -405 236,86 492 506,01

Henkilöstökulut 33 776 470,42 36 073 996,05

Vuokrat 2 274 579,36 2 280 311,86

Palvelujen ostot 61 809 093,87 56 796 978,85

Muut kulut 1 814 678,42 2 195 764,97

Poistot 135 353,40 249 980,04

Sisäiset kulut 357 258,06 -153 782 496,89 1 168 757,71 -152 069 232,46

JÄÄMÄ I 138 776,12 -1 710 356,88

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot 1 909,19 7 569,63

Rahoituskulut -2 525,40 -616,21 -1 437,12 6 132,51

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot 0,00 59 780,18

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 -129 536,91 -69 756,73

JÄÄMÄ II 138 159,91 -1 773 981,10

TUOTOT VEROISTA JAPAKOLLISISTA MAKSUISTA

Perityt arvonlisäverot 5 653 677,39 4 487 049,78

Suoritetut arvonlisäverot -27 362 899,90 -21 709 222,51 -25 635 748,81 -21 148 699,03

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -21 571 062,60 -22 922 680,13

3. Tuotto- ja kululaskelma

64


VASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet 62 119,64 62 119,64 100 442,83 100 442,83

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Rakennelmat 6 412,97 7 194,12

Koneet ja laitteet 219 447,72 262 245,45

Kalusteet 24 568,23 250 428,92 18 556,12 287 995,69

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 312 548,56 388 438,52

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

VAIHTO-OMAISUUS

Aineet ja tarvikkeet 3 339 715,24 3 339 715,24 2 934 478,38 2 934 478,38

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Myyntisaamiset 16 675 078,16 13 914 986,85

Siirtosaamiset 17 094,17 26 244,13

Muut lyhytaikaiset saamiset 2 813,01 16 694 985,34 0,00 13 941 230,98

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT

Muut pankkitilit 25 598,12 25 598,12 25 598,12 25 598,12

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 20 060 298,70 16 901 307,48

VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 372 847,26 17 289 746,00

VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMA

Valtion pääoma 1.1.1998 -5 721 806,44 -5 721 806,44

Edellisten tilikausien pääoman muutos -3 568 811,47 -1 074 064,28

Pääoman siirrot 25 914 789,44 20 427 932,94

Tilikauden tuotto-/kulujäämä -21 571 062,60 -4 946 891,07 -22 922 680,13 -9 290 617,91

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINEN

Ostovelat 18 087 430,39 18 833 732,21

Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 732 210,92 803 448,22

Edelleen tilitettävät erät 799 901,09 723 757,25

Siirtovelat 5 699 586,20 6 216 461,91

Muut lyhytaikaiset velat 609,73 25 319 738,33 2 964,32 26 580 363,91

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 25 319 738,33 26 580 363,91

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20 372 847,26 17 289 746,00

4. Tase

65


PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1:Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus

Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin.

Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2016

Talousarvio 2017

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös 2017

Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio

Toteutuma %

12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot 150 426 225,39 149 404 000 153 923 182,20 4 519 182,20

Bruttomenot 150 390 414,62 149 396 000 153 877 816,32 4 481 816,32

Nettotulot 35 810,77 8 000 45 365,88 37 365,88 567

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2:Nettoutetut tulot ja menot

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3:Arviomäärärahojen ylitykset

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5:Henkilöstökulujen erittely

2017 2016

HENKILÖSTÖKULUT 28 193 866,56 29 896 823,79

Palkat ja palkkiot 28 569 204,99 30 074 921,27

Tulosperusteiset erät 0,00 0,00

Lomapalkkavelan muutos -375 338,43 -178 097,48

HENKILÖSIVUKULUT 5 582 603,86 6 177 172,26

Eläkekulut 4 717 608,53 5 172 916,99

Muut henkilösivukulut 864 995,33 1 004 255,27

YHTEENSÄ 33 776 470,42 36 073 996,05

Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 243 315,29 1 259 208,74

- tulosperusteiset erät 0,00 0,00

Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 5 700,20

Johto 0,00 0,00

Muu henkilöstö 0,00 5 700,20

5. Liitetiedot

66


PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11:Taseen rahoituserät ja velat

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6:Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 6.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7:Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot


PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut


PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9:Talousarviotaloudesta annetut lainat

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10:Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset


PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12:Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut

MUUT MONIVUOTISET VASTUUT JA VALTION TOISSIJAISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

Talousarvio-menot 2017

Määräraha-tarve 2018



Määrärahatarve myöhemmin

Määrärahatarve yhteensä

Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 1 898 502 2 158 726 1 196 786 1 196 786 5 478 911 10 031 209

Muut monivuotiset vastuut yhteensä 1 898 502 2 158 726 1 196 786 1 196 786 5 478 911 10 031 209

67


PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13:Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15:Velan muutokset

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16:Velan maturiteettijakauma ja duraatio

Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

Ei raportoitavaa.

68


Helsinki 15. päivänä helmikuuta 2018

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2017 tilinpäätöksen kokoukses-saan 15.2.2018.

Pekka Salojärvijohtaja

JOHTOKUNTA

Timo Rotonenjohtokunnan varapuheenjohtaja

Sanna Poutiainenjohtokunnan jäsen

Pekka Salojärvijohtokunnan jäsen

Matias Warstapysyvä asiantuntija

Terhi Svanströmpysyvä asiantuntija

Ritva Peurajohtokunnan sihteeri

Jyri Inhajohtokunnan jäsen

Paavo Kiljunenjohtokunnan puheenjohtaja

Olavi Huuskonenjohtokunnan jäsenhenkilöstön edustaja

6. Allekirjoitus

69


Yhteystiedot 1.1.2018

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

Johtaja Pekka SalojärviKatuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 [email protected]

Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINAPuhelinvaihde 0299 8300 [email protected]@phrakl.fi

RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT

Helsingin palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Aki ToivonenSantahaminantie 1800860 HELSINKIPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Hämeenlinnan palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Heikki IlmonenPL 30713131 HÄMEENLINNAPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Tampereen palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jani HaatajaPL 25333101 TAMPEREPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Turun palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Reima JohanssonPL 2020811 TURKUPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Säkylän palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jouni AroHuovintie 24 B27910 SÄKYLÄPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Kouvolan palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jussi HautamäkiKouvolankatu 1345100 KOUVOLAPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Jyväskylän palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Taisto HämäläinenRykmentintie 741160 TIKKAKOSKIPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Kajaanin palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Petri OksanenPL 63087101 KAJAANIPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Sodankylän palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jyrki SiirtolaPL 599601 SODANKYLÄPuhelinvaihde 0299 [email protected]

70


Sodankylä

Kajaani

Jyväskylä

Kouvola

Tampere

Säkylä

HämeenlinnaTurku

Helsinki

Hamina

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

Rakennuslaitoksen palveluyksiköt

71


Kaavioluettelo:

Kaavio 1: Organisaatio 1.1.2018 .................................................................................................... 3Kaavio 2: Liikevaihto .................................................................................................................... 14Kaavio 3: Liikevaihto yksiköittäin ................................................................................................ 14Kaavio 4: Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja energia 2003–2017) .......................... 15Kaavio 5: Kiinteistöpalveluiden liikevaihto ................................................................................... 15Kaavio 6: Siivouspalvelujen liikevaihto ......................................................................................... 16Kaavio 7: Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) .............................................. 16Kaavio 8: Teknisten palvelujen liikevaihto .................................................................................... 17Kaavio 9: Sähköenergian osto- ja markkinahinnat vuosina 2010–2017 ........................................ 18Kaavio 10: Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmönhankinnassa ja aluelämmössä ................... 21Kaavio 11: Energiankulutuksen ja CO2 -päästöjen toteuma ja tavoite vuoteen 2025 ...................... 21Kaaviot 12-14: Energian ja veden ominaiskulutukset puolustushallinnossa 1981–2017 ........................ 24Kaavio 15: Rakennuttamisen kustannusrakenne SKOL–PHRAKL ................................................. 25Kaavio 16: Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL–PHRAKL henkilöryhmittäin .................... 25Kaavio 17: Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993–2017 ................................................ 26Kaavio 18: Rakennuslaitoksen kustannusrakenne ........................................................................... 26Kaaviot 19–22: Kustannusrakenne toimialoittain .................................................................................. 27Kaavio 23: Ylläpidettävä huoneistoala............................................................................................. 30Kaavio 24: Kiinteistönhoidon välittömät kustannukset tehtävittäin ................................................ 32Kaavio 25: Puolustushallinnon jätemäärät 2017, määrät (t/a) ja suhteelliset osuudet (%) ............... 33Kaavio 26: 1.–3. LOGR palvelupyynnöt ........................................................................................ 34Kaavio 27: Palvelupyyntöjen määrät vuonna 2017 ......................................................................... 34Kaavio 28: Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat vuonna 2017 ...................................................... 35Kaavio 29: Vikailmoitus- ja palvelupyyntötarra .............................................................................. 35Kaavio 30: Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä ja sähkössä ............................................... 36Kaavio 31: Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin ..................... 39Kaavio 32: Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin .......... 39Kaavio 33: Toimitettu lämpö ja verkostohäviöt .............................................................................. 42Kaavio 34: Toimitettu sähkö ja verkostohäviöt ............................................................................... 42Kaavio 35: Toimitettu vesi ja verkostohäviöt ................................................................................... 42Kaavio 36: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ............................................................................... 51Kaavio 37: Asiakastyytyväisyys osa-alueittain .................................................................................. 51Kaavio 38: Asiakastyytyväisyys verrattuna muihin palveluorganisaatioihin ...................................... 51Kaavio 39: Henkilötyövuodet toimialoittain ................................................................................... 57Kaavio 40: Henkilöstö yksiköittäin ................................................................................................. 57

72


Taulukkoluettelo:

Taulukko 1a: Palvelutuotannon säästöt vuosina 2014–2018 ................................................................. 8Taulukko 1b: Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien kehitys ............................................................. 8Taulukko 2: Vaikuttavuus ................................................................................................................. 10Taulukko 3: Laskutus puolustusvoimilta ........................................................................................... 11Taulukko 4: JTS 2014 – Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) ............................................... 12Taulukko 5: Tuloslaskelma ............................................................................................................... 12Taulukko 6: Maksullisen toiminnan erityyppisten suoritteiden tuotot ja kulut ................................. 13Taulukko 7: Tunnuslukuja ................................................................................................................ 14Taulukko 8: Kiinteistöenergian ja -veden kokonaiskäyttö puolustusvoimat ....................................... 19Taulukko 9: Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuus 2016-2017 ........................................... 20Taulukko 10: Taloudellisuuden tunnuslukuja ..................................................................................... 22Taulukko 11: Toimitilojen hoitokustannukset ja kunnossapitovastikkeet ............................................ 23Taulukko 12: Rakennuttamisen laskutus asiakasryhmittäin ................................................................ 25Taulukko 13: Tuottavuuden tunnuslukuja .......................................................................................... 26Taulukko 14: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ................................................... 28Taulukko 15: Sisäisen laskennan tuloslaskelma ................................................................................... 29Taulukko 16: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna ..................................................................... 32Taulukko 17: Jätemäärät ..................................................................................................................... 33Taulukko 18: Energiansäästöpotentiaalin kartoitus Rakennuslaitoksen ylläpitämissä puolustusvoimien kohteissa (Asiakastukikeskus) ........................................................... 36Taulukko 19: Etäyhteydellä tarkasteltavien kiinteistöjen osuus kokonaismassasta (sopimuksella olevat alat) .............................................................................................. 37Taulukko 20: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan ..................................................................... 39Taulukko 21: Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan .......................................................................... 39Taulukko 22: Vuosikorjaukset TALO-90 järjestelmän mukaan ........................................................... 39Taulukko 23: Energiapalvelujen liikevaihto, toimialan ylijäämä ja henkilötyövuodet .......................... 41Taulukko 24: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt...................................................................... 41Taulukko 25: Rakennuttamisen volyymi ............................................................................................ 44Taulukko 26: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain ..................................................................... 56Taulukko 27: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto ........................................................................... 58

Graafinen suunnittelu ja paino: Grano Oy, 2018

www.phrakl.fi

TILINPÄÄTÖS 2017

tilinpÄÄtÖs 2017toimin... · 2020-03-19 · tukset sekä hankinnasta maksuun -prosessin ja...

Documents