TILINPÄÄTÖS 2012

SISÄLTÖ

KoNSerNIN TILINPÄÄTÖSHallituksen toimintakertomus 1Konsernituloslaskelma 4Konsernitase 5Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 6Konsernin rahavirtalaskelma 7Laatimisperiaatteet 8Konsernin liitetiedot 16

emoyhTIÖN TILINPÄÄTÖSTuloslaskelma 32Tase 33Rahoituslaskelma 35Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 36Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 36

Tilintarkastuskertomus 38

TILINPÄÄTÖS 2012 1

KoNSerNIN TILINPÄÄTÖShallituksen toimintakertomus 2012

KoNSerNIN SyNTy, raKeNNe ja omISTajaTVuonna 1995 voimaan tullut sähkömarkkinalaki avasi Suomen sähkömarkki-nat kilpailulle. Ruotsalainen energiayhtiö Vattenfall AB (”Vattenfall”) hankki lain voimaantulon jälkeen omistukseensa Lapuan Sähkön, Hämeen Sähkön, Revon Sähkön, Heinolan Energian, Keski-Suomen Valon ja Hämeenlinnan Energian. Näistä yhtiö muodosti Vattenfall Sähkönmyynnin, Vattenfall Ver-kon, Vattenfall Lämmön ja Vattenfall Sähköntuotannon.

Vattenfall myi Suomen sähkönjakelu- ja lämpöliiketoiminnot 10.1.2012 toteutetulla osakekaupalla LNI Acquisition Oy:lle. Sen omisti kaupantekohet-kellä konsortio, johon kuuluivat GS Global Infrastructure Partners II L.P., GS International Infrastructure Partners II L.P. (yhteensä 45 %), 3i Networks Finland LP (45 %) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (10 %). Oste-tuista liiketoiminnoista syntyi nykyinen Elenia-konserni (”Elenia-konserni”), jonka muodostivat alkuun emoyhtiö Elenia Oy (”Elenia”), sähkönjakelupalve-luita tarjoava Elenia Verkko Oy, lämmitysratkaisuja tarjoava Elenia Lämpö Oy (”Elenia Lämpö”) ja asiakaspalvelutoiminnoista vastaava Elenia Asiakaspal-velu Oy. Elenia hankki 28.8.2012 kokonaan omistukseensa aiemmin Lahti Energia Oy:n kanssa puoliksi omistamansa Asikkalan Voima Oy:n.

Yhtiön uusi Elenia-nimi ja brändi julkaistiin 11.5.2012. LNI Lämpö Holding Oy sulautui Elenia Lämpö Oy:hyn 31.8.2012, Elenia Asiakaspalvelu Oy sulautui Elenia Oy:hyn 31.12.2012 ja Elenia Verkko Oy ja Asikkalan Voima Oy sulautui-vat Elenia Oy:hyn 1.1.2013. Elenia-konserniin ovat kuuluneet 1.1.2013 alkaen emoyhtiö Elenia Oy sekä sen sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Elenia Lämpö Oy.

Yrityskauppa ja Elenian synty avasivat uudet näköalat sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöiden liiketoiminnalle. Samalla tämä on edellyttänyt itsenäis-ten konsernitoimintojen rakentamista.

eLeNIaN LIIKeToImINTaElenia-konserni koostuu sähköverkko- ja lämpöliiketoiminnasta.

SÄhKÖverKKoLIIKeToImINTaElenia on Fortumin jälkeen Suomen toiseksi suurin sähkönjakelupalveluiden tuottaja. Yhtiöllä oli vuoden 2012 lopussa noin 410 000 kotitalous-, yritys- ja yhteiskunta-asiakasta sadan kunnan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sähköverkkoa Elenialla on reilut 64 000 kilometriä, josta maakaapeloituna kaikkiaan neljännes.

Vaikka Elenian toiminta-alueella on useita kaupunkeja, sen toimintaym-päristö on pääosin haja-asutusalueella ja siksi erilainen kuin suurten kaupun-kien alueella toimivien energiayhtiöiden. Elenialla on jokaista toiminta-alueensa asukasta kohti noin 160 metriä sähköjohtoa, kun kaupunkiyhtiöillä sitä voi olla alle 20 metriä.

Toiminnan perustana on Energiamarkkinaviraston antama sähköverkko-lupa, jonka mukaisesti Elenia hallitsee ja ylläpitää sähköverkkoa. Yhtiö vas-taa sähköverkon toimivuudesta ja uudistamisesta, rakentaa sähköverkkoa ja -liittymiä kumppaniyhtiöidensä kanssa sekä mittaa asiakkaidensa sähkönku-lutuksen ja toimittaa energiatiedot sähkönmyyjille.

Elenian keskeisenä tavoitteena on tarjota asiakkaille jatkuvasti kehitty-viä ja yhteiskunnan toiminnalle tärkeitä sähköverkkopalveluita. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat entistä parempi sähkönjakelun varmuus maakaapeloi-malla sähköverkkoa sekä parempi asiakaspalvelu automatisoituja älypalve-luita hyödyntäen. Yhtiö on säänkestävän sähköverkon ratkaisuissa alan edelläkävijä. Se on jo vuodesta 2009 lähtien rakentanut ainoastaan sääoloja kestävää maakaapeloitua sähköverkkoa. Vuonna 2012 Elenia investoi sähkö-verkkojen kehittämiseen noin 60 miljoonaa euroa.

Elenia edustaa älykkään sähköverkon kehittäjänä alansa huippua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yhtiön asiakkailla on käytössään älykkäät sähkömittarit, joista ensimmäiset asennettiin vuosikymmen sitten.

Palveluratkaisuillaan Elenia edistää energiatehokkuutta. Asiakkaat voivat seurata sähkönkulutusta internet- ja mobiilipalvelussa, josta he saavat tietoa omasta sähkönkulutuksestaan tunti-, päivä- ja kuukausitasolla. Asiak-kaiden laskutus perustuu kulutukseen, ei arvioon. Elenia keskittyy kehittä-mään seuraavan sukupolven Smart Grid 2.0 -ekosysteemiä, jossa sähkö-verkko taipuu tuleviin energiatehokkuuden, uusiutuvan hajautetun tuotannon ja sähköliikenteen vaatimuksiin. 

Sähkökatkoissa älykäs sähköverkko rajaa vikapaikkoja automaattisesti ja sähkönjakelu ohjautuu sähköverkon kunnossa oleviin osiin. Asiakkaita palvellaan sähkökatkoissa reaaliaikaisella tilannetiedolla tekstiviesteillä, sähköpostitse, webin karttapalveluna sekä puhelinpalveluna.

Elenian strategiset tavoitteet ovat seuraavat:1. Luoda asiakkaille ylivertaisia palvelukokemuksia 2. Saavuttaa taloudelliset tulokset 3. Kasvattaa liiketoimintaa

LÄmPÖLIIKeToImINTaElenia Lämpö tuottaa kaukolämpöä sekä myy ja jakelee kaukolämpöä ja maakaasua. Vanajan voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämmön lisäksi myös sähköä. Elenia Lämmöllä on 4 800 asiakasta toiminta-alueellaan Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Heinolassa.

Kaukolämmöllä on vahva asema Suomen lämmitysmarkkinoilla, sillä markkinaosuus on lämmityksestä lähes 50 %. Kaukolämpöä on saatavilla pääasiassa taajamissa, ja kaukolämpöverkko voidaan ulottaa myös taajamien lähellä oleviin omakotialueisiin. Elenia Lämmössä on käytössä mittareiden automaattinen luenta, minkä ansiosta asiakkaille voidaan toimittaa tarkkoja lämpölaskuja ja kulutusraportteja kuukausittain.

Elenia Lämpö on keskittynyt uusiutuviin polttoaineisiin, joiden osuus on yli 50 %. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmityksessä Suomessa on noin 20 %.

Elenia Lämmön strategian ydinkohdat ovat seuraavat:• Vakaa liiketoiminnan tuloksen kehitys• Liiketoiminnan kasvattaminen aktiivisella myyntityöllä, uusilla palveluilla

ja viestinnällä

2 eLeNIa

• Operatiivisen toiminnan tehokkuuden kehittäminen ja ylläpito• Onnistunut polttoainehankinta • Alhaiset toiminnan ympäristövaikutukset biopolttoaineen käytöllä

LIIKeToImINTaKaTSauSVuosi 2012 oli Elenian ensimmäinen toimintavuosi itsenäisenä sähkönjakelu- ja lämpöyhtiönä. Vuosi alkoi haasteellisesti, kun vuodenvaihteessa Suomea koettelivat vuosikymmenen pahimmat myrskyt laajoine sähkökatkoineen. Elenia hoiti vakavassa häiriötilanteessa asiakkaiden palvelun ja viankorjauk-sen varautumissuunnitelman mukaisesti.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana rakennettiin itsenäisen konsernin hallintoa ja toimintoja. Konserni saavutti uutta organisaatiota, asiakaspalve-lua ja investointeja koskevat tavoitteet. Asiakaspalvelun kehittäminen oli keskeinen prioriteetti. Kehittämällä johtamismalleja ja toimintaprosesseja sekä luomalla uusia palvelumuotoja asiakaspalvelu parani merkittävästi, minkä myös asiakastyytyväisyysmittaukset vahvistivat.

Sähköverkkoliiketoiminnassa merkittävä kehitysaskel oli sähköverkossa kulkevan sähköenergian tuntitehotasoisen hallinnan käyttöönotto. Tämän ansiosta Elenia pystyy ensimmäisenä verkkoyhtiönä Euroopassa erottamaan myytävän sähkön verkon tarvitsemasta häviösähköstä. Tämän ansioista yhtiö pystyy nyt hankkimaan sähköverkkoliiketoiminnassaan tarvitsemansa häviösähkön kilpailutettuna.

Elenialla on jo pitkään ollut käytössä älykkäät sähkömittarit, jotka ilmoit-tavat mittarilukemat automaattisesti. Älykkään sähkönmittauksen ansiosta asiakkaat saavat tarkkaa tuntitasoista tietoa sähkönkulutuksestaan. Loppu-vuonna 2012 Elenia tarjosi edelläkävijänä asiakkaiden käyttöön maksutto-mana palveluna mobiilisovelluksen sähkönkulutuksen tuntitasoiseen seuran-taan, sähkön saannin tarkistamiseen ja sähköverkkoa uhkaavien vikojen ilmoittamiseen. Tulevaisuudessa sovellus voi mahdollistaa myös kulutuksen ohjaamisen.

Vuonna 2012 Elenia Lämpö hankki uusia asiakkaita, vaikka taloudellinen epävarmuus hillitsi rakentamista. Kokonaisuutena vuonna 2012 toimitettu lämpötilakorjattu kaukolämpömäärä oli normaali. Elenia Lämpö nosti kauko-lämmön hintaa 5–8 % loppuvuodesta. Elenia Lämmön toiminta-alueella on meneillään suuria hankkeita, jotka tullaan liittämään kaukolämpöön.

heNKILÖSTÖKonsernin palveluksessa työskenteli noin 350 henkilöä vuonna 2012. Olen-nainen osa konsernin toimintaa oli tiivis yhteistyö paikallisten kumppaniyhti-öiden kanssa. Kumpanuudet mukaan lukien Elenian liiketoiminnassa on mukana noin 1 000 henkilöä.

TaLoudeLLINeN TuLoSElenia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 299,6 miljoonaa euroa. Liike-voitto oli 53,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio -44,2 miljoonaa euroa. Tappio johtui nettorahoituskuluista, joita oli yhteensä 104,4 miljoonaa euroa.

INveSToINNIT ja yrITySKauPaTElokuussa Elenia Verkko Oy osti 50 % Asikkalan Voima Oy:stä. Elenia Lämpö Oy myi joulukuussa 44,68 % Saarijärven Kaukolämpö Oy:stä Saarijärven kaupungille.

LIIKeToImINTayKSIKÖT: KeSKeISeT TuNNuSLuvuT ja LyhyT KuvauS ToImINNaN TaLoudeLLISeSTa KehITTymISeSTÄSähköverkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 221,7 miljoonaa euroa ja käyttökate 133,6 miljoonaa euroa. Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 78,8 miljoonaa euroa ja käyttökate 20,9 miljoonaa euroa. Sähköverkkoliiketoimintaan vai-kutti alkuvuoden vakava myrsky, mutta muuten toimintavuoden 2012 aikana

ei ollut poikkeuksellisia tapahtumia. Lämpöliiketoiminnassa lämpötilakorja-tun kaukolämmön määrä oli normaali, mutta varsinainen toimitusmäärä oli suurempi kuin vuonna 2011.

haLLINNoINTIElenia Oy:n hallitus kokoontui kymmenen kertaa vuoden 2012 aikana. Tilikau-den lopussa hallituksen jäseniä olivat Anna Dellis (puheenjohtaja), Antoine Clauzel, Dominique Le Gal, Katja Salovaara ja Anirudha Satchcroft. Tapani Liuhala valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Hallituksen jäseniä ovat 2.1.2013 alkaen Timo Rajala (puheenjohtaja), Heidi Koskinen, Tapani Liuhala, Peter Lyneham, Scott Moseley, Aapo Nikunen, Anirudha Satchcroft ja Philip White.

oSaKKeeTYhtiöllä on 100 merkittäväksi laskettua osaketta, joista jokainen oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja antaa yhtäläiset oikeudet osinkoon.

NegaTIIvINeN oma PÄÄoma ja reKISTerI-ILmoITuKSeN PoISTamINeNElenia Oy:n hallitus teki rekisteri-ilmoituksen osakepääoman menettämi-sestä 12.6.2012. Elenia Oy aikoo tehdä rekisteri-ilmoituksen rekisterimerkin-nän poistamisesta niin pian kuin mahdollista tilinpäätöksen laatimisen jäl-keen. Rekisterimerkinnän poistaminen perustuu poistoeroon, joka käy ilmi Elenia Oy:n tileistä tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Suomen osakeyhtiölain nojalla Elenia Oy:n omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poisto-jen kertynyt erotus (poistoero) otetaan huomioon oman pääoman lisäyksenä, kun lasketaan oman pääoman määrää osakepääoman menetyksen vuoksi.

Negatiivinen oma pääoma johtuu pääomarakenteesta, sillä yhtiöllä on korollisia osakaslainoja 590,8 miljoonaa euroa. Osakaslainojen korot ja lyhennykset ovat suomalaisilta ja kansainvälisiltä pankeilta saadun 959,7 miljoonan euron lainan korkoja ja lyhennyksiä huonommalla etuoikeudella. Lisäksi osakaslainojen korkojen ja lyhennysten maksaminen edellyttää, että lainasopimuksessa määritellyt Elenia-konsernin rahoituksen tunnusluvut toteutuvat. Lisäksi vuonna 2012 liiketoiminnan kulut sisälsivät kertaluontei-sia eriä 29,7 miljoonaa euroa, mikä ei vaikuta kannattavuuteen tulevina vuosina. Kaiken kaikkiaan negatiivinen oma pääoma ei vaikuta Elenia-konser-nin kykyyn hoitaa liiketoimintaansa.

yrITySvaSTuu Elenia panostaa työturvallisuuden kehittämiseen kaikissa toiminnoissaan. Tavoite on, että työntekijät hallitsevat turvallisuus- ja terveysriskien aktiivi-sen ennaltaehkäisyn työympäristössään. Ehdoton tavoite on nollatoleranssi tapaturmille. Yhtiössä toteutettiin kattava työturvallisuus- ja ympäristökat-saus vuonna 2012.

Elenia Lämpö on kyennyt lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta polttoaineen käytössä, mikä on alentanut keskimääräistä hiilidioksi-dipäästöä tuotettua energiaa kohti. Vuonna 2012 ei tapahtunut ympäristöva-hinkoja ja Elenia Lämpö noudatti tuotannolle asetettuja ympäristölupavaati-muksia. HSE-järjestelmälle on tehty sekä ulkoisia että sisäisiä auditointeja ja tarkastuskäyntejä.

ymPÄrISTÖaSIaTKummallakin Elenia-konsernin yhtiöllä, Elenia Verkko Oy:llä ja Elenia Lämpö Oy:llä, on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä, jota edellytetään toimiala-kohtaisen energiatehokkuussopimuksen allekirjoittaneilta yrityksiltä.

Sähkönjakelutoiminnalla on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Normaalissa sähkönjakelussa ympäristölupaa ei tarvita, mutta uusien siirto- ja jakelulinjojen rakentaminen saattaa edellyttää ympäristölupaa ja ympäris-tövaikutuksen arviointia.

TILINPÄÄTÖS 2012 3

Elenia Lämmön Suomen toiminnoilla on myös sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä lukuun ottamatta sen osakkuusyhtiötä Oriveden Aluelämpö Oy:tä. Energiantuotantolaitoksilta, joiden polttoaineteho ylittää 5 megawattia, on vaadittu kunnan tai ELY-keskuksen myöntämä ympäristö-lupa. Ympäristönsuojelulakiin tehtiin kuitenkin vuonna 2010 muutoksia, jotka muuttivat myös ympäristölupamenettelyä. Sittemmin ympäristölupia ovat myöntäneet kunnat (5–50 megawattia) ja aluehallintovirastot (yli 50 mega-wattia). Useimmissa tapauksissa ympäristölupa tarvitaan vain sähköä tai lämpöä tuottaville laitoksille, joissa käytetään kiinteitä polttoaineita ja joiden polttoaineteho on yli 20 megawattia, sekä kaasu- tai öljykäyttöisille tuotan-tolaitoksille, joiden polttoaineteho on vähintään 50 megawattia. Pienempien laitosten tulee ainoastaan rekisteröityä ympäristönsuojeluviranomaisen tietojärjestelmään. Kaikilla Elenia Lämmön toiminnassa olevilla tuotantolai-toksilla on vaadittavat ympäristöluvat. Tällä hetkellä 23 laitoksella on ympä-ristölupa ja kahdella ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinti. Useimmat ympäristöluvat korvataan vähitellen rekisteröinnillä. Kukin ympä-ristölupa korvataan rekisteröinnillä luvan vanhentuessa 1.1.2018 mennessä.

rISKIT ja rISKIeNhaLLINTaSähköverkkoliiketoimintaan tarvitaan Suomessa Energiamarkkinaviraston lupa, joten Elenialla on yksinoikeus hallita sähköverkkoa omalla maantieteel-lisellä alueellaan. Suurimmat operatiiviset riskit liittyvät sääoloihin, jotka vaikuttavat sähköverkkoon ja aiheuttavat katkoksia. Sähkökatkosten hallin-taan kuuluvat varautumissuunnitelma suurhäiriöiden varalta, vikapalvelupro-sessin jatkuva kehitys, sähköverkko-automaatioon ja älykkääseen teknologi-aan panostaminen sekä pitkän aikavälin investointisuunnitelma, jolla kehite-tään säänkestävää maakaapeloitua sähköverkkoa.

Lämpöliiketoiminnan operatiiviset riskit liittyvät polttoaineiden hinta-vaihteluihin, polttoaineiden hankintaan, sähkön hintaan ja päästöoikeuksiin. Polttoaineriskejä torjutaan pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla ja omilla varastoilla. Päästöoikeusriskejä taas hallitaan lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä omassa tuotannossa.

TILIKaudeN jÄLKeISeT TaPahTumaTElenia Verkko Oy ja Asikkalan Voima Oy ovat 1.1.2013 fuusioituneet Elenia Oy:hyn.

TuLevaISuudeN NÄKymÄTYhteiskunta on entistä riippuvaisempi sähkön toimitusvarmuudesta ja laadusta. Asiakkaiden vaatimukset häiriöttömästä sähkönsaannista kiristy-vät edelleen. Pääomavaltaisella toimialalla uudistukset vievät aikaa. Elenia ennakoi asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden kehittymistä pitkälle tulevai-suuteen ja tekee niiden mukaisia ratkaisuja. Vuoteen 2027 ulottuva inves-tointisuunnitelma vie eteenpäin sähkönjakelun varmuuden turvaamista yhtiön maakaapeloidessa sähköverkkoaan.

Säänkestävän sähköverkon rakentamisen lisäksi investoinnit kohdistu-vat strategisten tavoitteiden mukaisesti kasvuun. Ensimmäinen laajentumi-sinvestointi oli yhtiön aiemmin 50-prosenttisesti omistaman Asikkalan Voiman toisen puolikkaan osto Lahti Energialta.

Huolimatta taloudellisen epävarmuuden vaikutuksesta rakentamiseen uusia kaukolämpöverkkoon liittyviä asiakkaita on tulossa meneillään olevien rakennushankkeiden myötä. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttäjille on tulossa kasvavia kustannuksia, koska hiilidioksidin päästökaupassa toimijoiden saamien päästöoikeuksien määrää vähennetään. Kaukolämpö tulee olemaan kilpailukykyinen lämmitysmuoto sekä hinnaltaan että ympä-ristövaikutuksiltaan myös tulevaisuudessa.

haLLITuKSeN voIToNjaKoehdoTuS Yhtiön hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta.

4 eLeNIa

konsernin tuloslaskelma1 000 euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

liikevaihto 299 559 0

Muut liiketoiminnan tuotot 5 7 912 0Materiaalit ja palvelut -106 598 0Työsuhteista johtuvat kulut 6 -19 554 0Poistot 7 -74 250 0Muut liiketoiminnan kulut 5 -53 805 -1Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 8 266 0

liikevoitto 53 530 -1

Rahoitustuotot 832Rahoituskulut -105 256 -2 296

rahoitustuotot ja -kulut 9 -104 424 -2 296

tappio ennen veroja -50 894 -2 297

Tuloverot 10 6 697 0

tilikauden tappio -44 196 -2 297

konsernin laaJa tuloslaskelma1 000 euroa 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

tilikauden tappio -44 196 -2 297

Muut laajan tuloksen erät

Rahavirran suojaukset -34 949 0verovaikutus 8 562 0Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 175 0verovaikutus -288 0Eläkevastuiden vakuutusmatemaattiset muutokset -534 0verovaikutus 131 0

Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -25 902 0

tilikauden laaja tulos yhteensä -70 099 -2 297

TILINPÄÄTÖS 2012 5

konsernitase 1 000 euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Varat

Pitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 1 147 754 0Aineettomat hyödykkeet 12 95 208 0Liikearvo 12 515 606 0Sijoitukset osakkuusyrityksiin 8 407 0Muut rahoitusvarat 246 0Muut korolliset saamiset 22 16 298Laskennalliset verosaamiset 10 5 792 0

Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 781 311 0

lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 13 14 954 0Myyntisaamiset 14 23 962 0Muut saamiset 14 56 902 2 010Rahavarat 26 564 297

lyhytaikaiset varat yhteensä 122 381 2 306

Varat yhteensä 1 903 692 2 306

oma pääoma ja velat

oma pääomaOsakepääoma 3 3Sijoitettu vapaa pääoma 2 000 37Suojausrahasto -26 386 0Käyvän arvon rahasto 887 0Kertyneet voittovarat -46 896 -2 297

oma pääoma yhteensä -70 393 -2 258

Pitkäaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 15 947 701 0Muut pitkäaikaiset velat 15 590 775 3 614Rahoitusleasingvelat 15 30 888 0Eläkevelvoitteet 20 734 0Johdannaiset 15 34 949 0Varaukset 16 11 681 0Laskennalliset verovelat 10 210 277 0

Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 827 006 3 614

lyhytaikaiset velat Rahoitusleasingvelat 17 4 150 0Ostovelat 17 16 223 951Muut lyhytaikaiset velat 17 126 707 0

lyhytaikaiset velat yhteensä 147 079 951

oma pääoma ja velat yhteensä 1 903 692 2 306

6 eLeNIa

laskelma konsernin oman Pääoman muutoksista

1 000 euroa Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Käyvän arvon rahasto

Suojaus-rahasto

Kertyneet voittovarat

Oma pääoma yhteensä

oma pääoma 1.1.2011 0 0 0 0 0 0Laaja tulos

Tilikauden tulos -2 297 -2 297tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0 0 -2 297 -2 297Liiketoimet omistajien kanssa

Osakeanti 3 37 39Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 3 37 0 0 0 39

oma pääoma 31.12.2011 3 37 0 0 -2 297 -2 258

oma pääoma 1.1.2012 3 37 0 0 -2 297 -2 258Laaja tulos

Tilikauden tulos -44 196 -44 196Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)

Rahavirran suojaukset -26 386 -26 386Myytävissä olevat rahoitusvarat 887 887Eläkevastuiden muutos -403 -403

Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 887 -26 386 -44 599 -70 099Liiketoimet omistajien kanssa

Lisäys 1 964 1 964Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 1 964 0 0 0 1 964

oma pääoma 31.12.2012 3 2 000 887 -26 386 -46 896 -70 393

TILINPÄÄTÖS 2012 7

rahaVirtalaskelma1 000 euroa 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

liiketoiminnan rahavirratTilikauden tappio -44 196 -2 297oikaisutPoistot 74 250 0Muut oikaisut 105 013 0

käyttöpääoman muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -1 395 0Korottoman vieraan pääoman muutos -277 593 951Myynti- ja muiden saamisten muutos 113 621 -2 010

Saadut korot 872 0Maksetut korot -33 657 0Maksetut verot -19 211 0

liiketoiminnan nettorahavirta -82 295 -3 356

investointien rahavirratTytäryritysten hankinta -1 335 008 0Investoinnit käyttöomaisuuteen -64 421 0Sijoitusten myyntituotot 3 829 0

investointien nettorahavirta -1 395 599 0

rahoituksen rahavirtaOsakeannista saadut maksut 1 963 39Lainojen nostot 1 561 692 3 614Lainojen nostokustannukset -24 261 0Lainojen takaisinmaksu -15 253 0Rahoitusleasingvelkojen maksut -3 682 0Lyhytaikaisten saamisten muutos -16 298 0

rahoituksen nettorahavirta 1 504 162 3 653

rahavirtojen muutos 26 267 297

Rahavarat tilikauden alussa 297 0Rahavarat tilkauden lopussa 31.12.2012 26 564 297rahavirtojen muutos 26 267 297

Rahavaroihin luetaan likvidit varat konserniyhtiöiden pankkitileillä.

8 eLeNIa

2. liiketoiminnan kuVausElenia Oy on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka 31.12.2012 on Helsinki (os. Televisiokatu 4). Elenia Oy:n emoyhtiö on Lakeside Network Investments Holding B.V, jonka kotipaikka on Hollanti (os. Telestone 8, Teleport, Naritaweg 165, 1043 BW Amsterdam). Lakeside Network Investments Holding B.V:n emoyhtiö on Lakeside Network Investments S.à.r.l, jonka kotipaikka on Luxemburg. Konsernitilinpäätös yhdistellään Lakeside Network Investments S.à.r.l:n konsernitilinpäätökseen ja se on saatavilla osoitteesta 2, rue du Fossé L - 1536 Luxemburg.

Elenia tuottaa sähkönjakelu- ja lämmitysratkaisuja sekä asiakaspalvelu-toimintoja.

Elenia konserni on muodostunut 10.1.2012 tehdyllä osakekaupalla, jossa Vattenfall myi Suomen sähkönjakelu- ja lämpöliiketoiminnat.

Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen 17.04.2013. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpää-töstä voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.

2.1 LaadINTaPerIaaTTeeTKonsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvä-listen tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaan. Tilinpäätös täyttää Suo-men kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpää-töksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perus-tuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä kassavirran suojaukseen käytettäviä johdannaisia.

Konsernin kaikkien yhtiöiden toiminta- ja raportointivaluutta on euro ja konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Esitystavasta johtuen taulukoiden yhteissummissa saattaa olla pyöristyksistä johtuvia eroja.

2.2 verTaILuKeLPoISuuTeeN vaIKuTTavaT aSIaTKoska konserni on muodostunut ja liiketoiminta on tullut konserniin 10.1.2012 tapahtuneella yrityskaupalla, ovat vertailuluvut vuodelta 2011 käytettävissä vain osassa liitetietoja. Vertailulukuina esitetään ainoastaan emoyhtiön luvut, jotka sisältävät pääosin rahoitustransaktioita. Emoyhtiö perustettiin 2.12.2011, ja sen edellinen tilikausi oli 2.12.2011–31.12.2011.

2.3 uudeT STaNdardIT SeKÄ muuToKSeT ja TuLKINNaT KÄyTÖSSÄ oLevIIN STaNdardeIhINUudet standardit otetaan käyttöön konsernissa silloin, kun ne tulevat pakolli-siksi lukuun ottamatta uudistettua IAS 19 työsuhde-etuudet standardia, jota on sovellettu jo tilikaudella 2012.

Konsernin IFRS-tilinpäätös laaditaan ensimmäisen kerran 31.12.2012 päättyneeltä kaudelta, joten uusia standardeja on sovellettu siirtymähet-kestä lähtien eikä uusilla standardeilla ja muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2.4 yhdISTeLy KoNSerNITILINPÄÄTÖKSeeNKonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Elenia Oy:n ja tytäryrityksinä kaikki ne yritykset, joissa Elenia Oy:llä on välittömästi tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista. Lisäksi konsernitilin-

päätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksinä ne yritykset, joissa konsernin osuus äänimääristä on 20–50 % tai joissa konsernilla muutoin on huomat-tava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankintamenome-netelmää käyttäen. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin. Liikearvoksi kirjataan se hankintamenon osuus, joka ylittää konsernin osuuden hankittujen nettova-rojen käyvästä arvosta. Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konser-nitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konser-nille.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muu-tettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.

Tytäryrityksissä ei ole määräysvallattomia omistajia.Osakkuusyritykseen tehty sijoitus arvostetaan hankintahetken hankin-

tamenoon. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pää-omaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuusyrityksen hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan.

Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pää-oman muutoksilla. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta synty-neen liikearvon. Liikearvosta ei tehdä poistoja eikä sitä testata erikseen arvonalentumisen varalta. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhdistelyn jälkeen konserni arvioi sisältyykö osakkuusyhtiöön arvonalentumistarvetta. Mikäli on viitettä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut, konserni laskee arvonalentumistappion ja kirjaa käyttöarvon ja kirjanpitoarvon välisen eron tappioksi tuloslaskelmaan.

Konsernin ja osakkuusyritysten väliset realisoitumattomat voitot elimi-noidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa konsernin omistusosuutta vas-taavalla osuudella. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyri-tysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.

2.5 LaSKeNTaPerIaaTTeeT

2.5.1 KurSSIeroTUlkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Mahdolliset kurs-sierot sisältyvät rahoituksen tuottoihin ja kuluihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin erän luonteen mukaisesti.

konsernitilinPäätÖksen laaDintaPeriaatteet

TILINPÄÄTÖS 2012 9

2.5.2 TuTKImuS- ja KehITTÄmISmeNoTTutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi sinä vuonna, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tutkimus- ja kehittämismenoja sisältyy konsernituloslaskelmassa henkilöstö- ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

Menot ovat luonteeltaan tutkimusta, joten ne eivät täytä aktivointikri-teerejä.

2.5.3 juLKISeT avuSTuKSeTAineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirja-taan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyk-seksi silloin, kun avustuspäätös on saatu. Avustukset tuloutuvat tällöin pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena pitoaikana.

Muut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelman muihin tuottoihin niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut ovat syntyneet ja avustuspäätös on saatu.

2.5.4 myyNTITuoTTojeN mÄÄrITTÄmINeNSähkön ja lämmön myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan toimituksen perusteella.

Asiakaspalvelutoiminnan myyntituotot kirjataan sille kaudelle jona palvelut on tuotettu.

Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään sähkö- tai lämpöverkkoon kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliitty-mästä kokonaan. Myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin sisältyy palau-tusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä koko-naan. Tulevaisuuden palautuksia varten on tehty pakollinen varaus.

2.5.5 LIIKeToImINNaN muuT TuoToTLiiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy tavanomaisia liiketoiminnan ulko-puolisia tuottoja, kuten vakuutuskorvauksia ja vuokratuottoja. Vuokratuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin vuokra-ajan kuluessa.

2.5.6 PÄÄSTÖoIKeudeTOstetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahin-taansa lisättynä kaupankäyntikuluilla. Vastikkeetta saatuja päästöoikeuksia, joita ei ole käytetty, ei kirjata taseeseen. Mikäli palautettavien päästöoikeuk-sien määrä ylittää vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän, kirjataan varaus päästöoikeuksien markkina-arvolla tilinpäätöshetkellä. Varauksesta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kului-hin. Päästöoikeuksien myyntituotot sisältyvät muihin tuottoihin.

2.5.7 aINeeLLISeT KÄyTTÖomaISuuShyÖdyKKeeTAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmönjakeluverkoista sekä koneista, laitteista ja rakennuksista.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankinta-meno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot on soveltuvin osin kirjattu tasee-seen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödyk-keeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.

Kun käyttöomaisuushyödykkeestä ei ole enää odotettavissa tuottovir-toja, hyödyke romutetaan ja jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin.

Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin sinä tilikautena, jonka aikana ne ovat synty-neet.

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaiku-tusaikaa ei voida määrittää. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasa-poistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaiku-tusaikojen kuluessa seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuottaSähkön siirtoverkko 25–40 vuottaSähkön jakeluverkko 10–30 vuottaKaukolämpö- ja maakaasuverkko 30 vuottaKoneet ja kalustot 3–30 vuotta

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäi-vänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alenne-taan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslas-kelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

2.5.7.1 Vieraan pääoman menotVieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat suoraan sellaisen omaisuuserän hankinnasta tai rakentamisesta, jonka käyttötarkoitukseen valmistumiseen tai myyntiin kuluu välttämättä huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana omaisuuserän kustannuksia. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menot koostuvat koroista ja muista yhtiölle pääoman lainaamisen yhtey-dessä koituvista kuluista.

Nykyisellään Elenia ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja, sillä ehdot täyttäviä omaisuuseriä ei ole ollut.

2.5.8 aINeeTTomaT hyÖdyKKeeT Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo ja maksetut liittymismaksut, arvos-tetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

2.5.8.1 IT-ohjelmatHankittujen ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Näistä menoista tehdään poistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3–5 vuotta). IT-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

2.5.8.2 Johtoaluekorvaukset Maanomistajille maksettavat kertakorvaukset haitasta ja vahingosta, jotka verkkoyhtiön johdot ja laitteet aiheuttavat, aktivoidaan. Ne korvaukset, jotka maksetaan vuotuisina korvauksina, kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoi-minnan muihin kuluihin.

2.5.8.3 Sopimuksiin perustuvat asiakassuhteetLiiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perustuvat asiakas-suhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen

10 eLeNIa

vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana.

2.5.8.4 LiikearvoLiikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen nettovarojen käyvästä arvosta hankinta-hetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

2.5.8.5 Aineettomien hyödykkeiden poistoajatIT-ohjelmat ja lisenssit 3 vuottaAsiakassuhteet 20 vuottaJohtoaluekorvaukset 10–30 vuotta

2.5.8.6 Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentuminenOmaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisien arvonalentumisien havaitsemiseksi. Arvioitaessa tarvetta arvonalentumi-selle tarkastellaan viittaavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että kirjanpitoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkei-den, paitsi liikearvojen, arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain 31.12. vallinneen tilanteen mukaisesti sekä silloin, kun tilanteesta voidaan päätellä, että kirjan-pitoarvo on saattanut alentua. Arvo määritetään diskonttaamalla rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut nettorahavirrat nykyarvoon. Laskelmien talou-delliset ennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymiin suunnitelmiin.

2.5.9 myyNTISaamISeTMyyntisaamiset on kirjattu taseeseen niiden käypään arvoon. Myyntisaami-sista kirjataan arvonalentuminen, kun on näyttöä siitä, että konserni ei pysty saamaan myyntisaamisiaan alkuperäisten sopimusten mukaisesti. Tällaisiksi arvonalentumisiin johtaviksi näytöiksi voidaan lukea velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti. Arvonalentumisen määrä on taseeseen alun perin kirjatun myyntisaamisen ja arvioitujen kassavirtojen erotus.

Myyntisaamisiin sisältyy myös arvioon perustuvia laskutettuja myynti-tuottoja.

2.5.10 rahaT ja PaNKKISaamISeTRahat ja pankkisaamiset pitävät sisällään nostettavissa olevia pankkitalle-tuksia.

2.5.11 vuoKraSoPImuKSeT2.5.11.1 Konserni vuokralle ottajanaAineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle olennaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing- sopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omai-suus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyö-

dykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitus-leasingsopimuksella hankituista hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokra-velvoitteet sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin erääntymi-sensä mukaan.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopi-muksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin kuluihin.

2.5.11.2 Konserni vuokralle antajanaVuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle antajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia ja hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttö-omaisuushyödykkeisiin. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuottoerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin.

2.5.12 vaIhTo-omaISuuSVaihto-omaisuus koostuu pääosin tuotantoprosessissa käytettävistä poltto-aineista ja varaosista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään käyttämällä FIFO (first in, first out) -menetelmää. Nettorealisointiarvoksi on arvioitu normaalin toiminnan mukainen myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myynti kuluilla ja muilla tuotantokuluilla.

2.5.13 varauKSeTVaraukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauk-sena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai maksuvelvoitteen toteutumi-nen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

2.5.13.1 Liittymismaksujen palautuksetNe sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliittymästä kokonaan. Myös kaukolämpö-verkon liittymismaksuihin sisältyy palautusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä kokonaan. Varaus sähkö- ja lämpöliittymis-maksujen palautuksille on laskettu diskonttaamalla arvioidut tulevaisuuden vuotuiset liittymismaksujen palautukset nykyarvoon.

2.5.14 TuLoveroTTilikaudella maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia.

Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikuttei-sesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotetta-vasta tulosta voimassa olevan verokannan perusteella. Vero oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kysei-

TILINPÄÄTÖS 2012 11

nen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpi-don tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista, tilikauden tappioista sekä verotuksen ja kirjanpidon poistojen ja rahoituserien eriaikai-suudesta johtuen.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kun on toden-näköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen ja velka netotetaan, jos yhtiöllä on lailli-sesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata saamiset ja velat toisiaan vastaan ja se aikoo realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikai-sesti.

2.5.15 eLÄKeveLvoITTeeT Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjeste-lyiksi.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämak-sujen suorittamiseen. Tähän ryhmään kuuluu TyEL-vakuutus. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstö-kuluihin sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä enna-koituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suoritta-misesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuori-tukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvos-tetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon. Etuuspohjaiset eläkkeet hoidetaan vakuutusyhtiöissä

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskelmiin on sovellettu uutta IAS 19 standardia, jolloin kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin ja taseeseen merkitään työsuhde-etuuksista syntynyt täysimääräinen nettovelka tai -saaminen. Varojen odo-tettu tuotto lasketaan käyttämällä samaa diskonttauskorkoa kuin velvoitteen nykyarvoa laskettaessa. Tulosvaikutteisesti kirjataan kauden työsuorituk-seen perustuva meno, mahdollinen aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kirjataan laajan tuloksen eriin.

2.5.16 rahoITuSINSTrumeNTIT – aLKuPerÄINeN KIrjaamINeN ja myÖhemPI arvoSTuS

LyhyT- ja PITKÄaIKaISTeN varojeN ja veLKojeN LuoKITTeLuOmaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi silloin, kun sen odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätös-päivästä tai silloin, kun se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi varaksi tai velaksi. Likvidit varat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.

Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.

2.5.16.1 Rahoitusvarat

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostusIAS 39 standardin mukaiset rahoitusvarat luokitellaan tilanteen mukaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi rahoitusvaroiksi, lainoiksi ja saataviksi, myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi tai tehokkaassa suojauk-sessa suojausinstrumentteina toimiviksi johdannaissopimuksiksi. Konserni päättää rahoitusvarojensa luokittelusta alkuperäisen kirjauksen yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarat kirjataan alun perin käyvän arvon ja transaktiokulu-jen yhteenlaskettuun arvoon, paitsi silloin kun rahoitusvarat kirjataan käy-pään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekohetken mukaisina.

Myöhempi arvostaminenRahoitusvarojen myöhempi arvostaminen määräytyy niiden luokittelun mukaisesti seuraavalla tavalla:

2.5.16.1.1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaratRahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen ajan kuluessa. Johdannaissopi-mukset on ryhmitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat kirjataan taseeseen käypään arvoon, ja käyvän arvon nettomuutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluina (negatiiviset käyvän arvon nettomuutok-set) tai rahoitustuottoina (positiiviset käyvän arvon nettomuutokset).

2.5.16.1.2 Lainat ja muut saamisetLainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusva-roja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Lainoihin ja saamisiin sisältyvät myös myyntisaamiset ja muut saamiset. Lainat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumisesta aiheutuneet tappiot kirjataan tuloslaskelmaan lainojen rahoituskuluihin ja myyntikustannuksiin tai muihin saamisten liikekustannuksiin.

2.5.16.1.3 Myytävissä olevat sijoituksetMyytävissä olevat sijoitukset ovat oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Myy-tävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin luokitellaan ne, joita ei luokitella kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi.

Alkuperäisen arvostuksen jälkeen myytävissä olevat sijoitukset arvoste-taan käypään arvoon ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin myytävissä olevien varojen rahastoon, kunnes sijoitus kirjataan pois taseesta, jolloin kumulatiivinen tulos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin, tai kunnes sijoitus katsotaan arvoltaan alentuneeksi, jolloin kumulatiivinen tappio luokitellaan uudelleen myytävissä olevien varojen rahastosta tuloslaskelman rahoituskuluihin. Myytävissä olevien sijoitusten omistuksen aikana ansaittu korko ilmoitetaan korkotuloina efektiivisen koron menetelmällä.

2.5.16.1.4 Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseestaRahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut.

12 eLeNIa

2.5.16.2 Rahoitusvarojen arvonalentuminenKonserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai niiden ryhmän arvo on alentunut. Rahoitus-varoihin kuuluvan erän tai niiden ryhmän arvon katsotaan alentuneen, jos on objektiivista näyttöä siitä, että arvo on alentunut omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen yhden tai useamman tapahtuman seurauksena (”tappiota aiheuttava tapahtuma”) ja että tappiota aiheuttavalla tapahtumalla on ollut vaikutusta arvioituun kyseisistä rahoitusvaroista tulevaan rahavirtaan, joka voidaan arvioida luotettavasti. Näyttöä arvonalentumisesta on, että velalli-silla tai velallisryhmällä on merkittäviä taloudellisia vaikeuksia tai laiminlyön-tejä koron tai pääoman maksuissa tai että velallisen konkurssi tai muu talou-dellinen uudelleenjärjestely tulee todennäköiseksi tai että havaittavissa olevat tosiseikat, kuten erääntyneet saamiset tai laiminlyönteihin johtavissa taloudellisissa suhdanteissa tapahtuneet muutokset, osoittavat arvioitujen tulevien rahavirtojen määrän mitattavasti vähentyneen.

2.5.16.2.1 Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvaratJos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon kirjattu-jen rahoitusvarojen arvo on alentunut, tappion suuruus määritetään omaisuus erän kirjanpitoarvon ja nykyisen rahavirtaennusteen erotuksena (ottamatta huomioon tulevaisuudessa odotettavia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Rahavirtaennusteen nykyinen arvo diskontataan kyseisten rahoitusvarojen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos laina on vaihtuva-korkoinen, arvonalentumistappioiden määrittämisessä diskonttauskorkona käytetään nykyistä efektiivistä korkokantaa.

Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappio kirjataan liiketulok-seen. Alentuneesta kirjanpitoarvosta kertyy edelleen korkotuloja, jotka kertyvät arvonalentumistappion määrittämisessä käytetyn tulevien rahavir-tojen diskonttauskoron mukaisesti. Korkotuotot kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Lainat kirjataan tappioiksi, kun ei ole realistisia näkymiä tilanteen korjautumisesta ja vakuus on realisoitu tai siirretty konsernille. Jos arvonalentumistappion arvioitu määrä kasvaa tai vähenee jollakin myöhem-mällä kaudella sellaisen tapahtuman seurauksena, joka on tapahtunut arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen, aiemmin kirjattua arvonalentumistap-piota lisätään tai vähennetään. Jos tappioksi kirjattu määrä myöhemmin palautuu, se hyvitetään tuloslaskelman rahoituskuluihin.

2.5.16.2.2 Myytävissä olevat rahoitusvaratKonserni arvioi tilinpäätöshetkellä myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen tai sijoitusryhmän arvo on alentunut.

Myytävissä oleviksi luokiteltujen oman pääoman -ehtoisten sijoitusten osalta objektiivinen näyttö edellyttää, että sijoituksen käypä arvo on laske-nut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintakustannusten. ”Merkittä-vyyttä” arvioidaan suhteessa sijoituksen alkuperäisiin hankintakustannuksiin ja ”pitkäaikaisuutta” suhteessa ajanjaksoon, jonka käypä arvo on ollut alle alkuperäisten hankintakustannusten. Kun arvonalentumisesta on näyttöä, kumulatiivinen tappio – joka määritetään hankintakustannuksen ja nykyisen käyvän arvon erotuksena, josta on vähennetty aiemmissa tuloslaskelmissa kyseiseen sijoitukseen kirjatut arvonalentumistappiot – poistetaan muista laajan tuloksen eristä ja kirjataan tuloslaskelmaan. Oman pääoman -ehtois-ten sijoitusten arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti, vaan niiden arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen tapahtunut käyvän arvon nousu kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin.

2.5.16.3 RahoitusvelatIAS 39 standardin mukaiset rahoitusvelat luokitellaan tilanteen mukaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuiksi rahoitusveloiksi, lainoiksi ja

veloiksi tai tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumentteina toimiviksi johdannaissopimuksiksi. Konserni päättää rahoitusvelkojensa luokittelusta alkuperäisen kirjauksen yhteydessä.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja, jos kyseessä on laina tai velka, suoraan niihin liittyvillä transaktiokustannuksilla oikais-tuna.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyy osto- ja muita velkoja ja lainoja sekä johdannaissopimuksia.

Myöhempi arvostaminenRahoitusvelkojen arvostaminen määräytyy niiden luokittelun mukaisesti seuraavalla tavalla:

2.5.16.3.1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelatKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat sisältävät kaupan-käyntitarkoituksessa pidettyjä rahoitusvelkoja. Rahoitusvelat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidetyiksi, jos ne on hankittu tarkoituksena myydä ne lyhyellä aikavälillä. Tähän luokkaan sisältyvät sellaiset konsernin tekemät johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojausinstrumen-teiksi IAS 39 standardin mukaisissa suojaussuhteissa.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidetyistä veloista syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

2.5.16.3.2 Lainat ja velatAlkuperäisen kirjauksen jälkeen korolliset lainat ja velat arvostetaan jak-sotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Kun velvoitteet kirjataan pois taseesta, tuotot ja tappiot kirjataan liiketulokseen efektiivisen koron menetelmällä.

Jaksotettu meno lasketaan ottaen huomioon kaikki hankintaan liittyvät alennukset tai lisähinnat ja palkkiot tai kulut, jotka ovat olennainen osa efektiivistä korkoa. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu jaksotus sisäl-lytetään tuloslaskelman rahoituskuluihin.

2.5.16.3.3 Taseesta pois kirjaaminenRahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velvoite on hoidettu tai peruutettu tai kun se vanhenee. Kun olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella saman lainanantajan rahoitusvelalla, jonka ehdot ovat olennaisesti erilaiset, tai kun olemassa olevan velvoitteen ehtoja olennaisesti muutetaan, tällaista vaihtoa tai muutosta käsitellään alkuperäisen velvoitteen taseesta poiskir-jaamisena ja uuden velvoitteen kirjaamisena. Näiden kirjanpitoarvojen väli-nen ero kirjataan tuloslaskelmaan.

2.5.16.4 Rahoitusvälineiden käypä arvoToimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden käypä arvo tilinpäätöshetkellä määräytyy noteerattujen markkinahintojen tai välittäjältä saatavien hintanoteerausten perusteella, eikä niistä vähennetä transaktiokuluja.

Jos rahoitusvälineillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritetään asianmukaisella arvostusmenetelmällä, joka voi olla• viimeaikaisiin toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin liiketoimiin

perustuva vertailu• olennaisilta osiltaan samanlaisen välineen nykyiseen käypään arvoon

perustuva viitearvo• diskontattujen rahavirtojen analysointi tai muu arvostusmenetelmä.

TILINPÄÄTÖS 2012 13

2.5.16.5 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Alkuperäinen kirjaaminen ja myöhempi arvostusKonserni käyttää riskeiltä suojautumiseen johdannaissopimuksia, kuten valuuttatermiinisopimuksia (valuuttariski), koronvaihtosopimuksia (korko-riski) sekä termiinisopimuksia, joiden kohde-etuutena on hyödyke (raaka-ainehankintoihin liittyvät riskit). Tällaiset johdannaissopimukset on alun perin kirjattu sopimuksentekohetken käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhem-min käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan rahoitusvaroina, kun käypä arvo on positiivinen, ja rahoitusvelkoina, kun käypä arvo on negatiivinen.

Suojauslaskennassa suojaukset luokitellaan rahavirran suojaukseksi, kun suojaudutaan rahavirran vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoi-meen liittyvästä tietystä riskistä tai kirjaamattomaan kiinteäehtoiseen sitoumukseen liittyvästä valuuttariskistä. Tällä hetkellä Elenia käyttää ainoastaan rahavirran suojausta korkoriskiltä suojautumiseen.

Konsernilla on suojausta aloitettaessa asianmukaisesti laaditut määri-tykset ja kuvaukset suojaussuhteista sekä riskienhallinnan tavoitteista ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Kyseisessä dokumentaatiossa on yksilöity suojausinstrumentti, suojauskohde tai suojattava liiketoimi, suojat-tavan riskin luonne ja miten yhtiö arvioi, kuinka tehokkaasti suojausinstru-mentti kumoaa suojattavasta riskistä johtuvia muutoksia suojauskohteen käyvässä arvossa tai rahavirroissa. Suojauksen odotetaan kumoavan suojat-tavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset erittäin tehokkaasti, ja suojausta arvioidaan jatkuvasti, jotta voidaan todeta, että se on erittäin tehokas kaikkien niiden tilikausien ajan, joille suojaus on ollut määritettynä.

2.5.16.5.1 Rahavirran suojausSe osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, jonka todetaan olevan tehokas suojaus, on kirjattava suoraan rahavirran suojauksen rahastoon muihin laajan tuloksen eriin, ja tehoton osuus on kirjattava välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut summat siirretään liiketulokseen, silloin kun suojattu liiketoimi vaikuttaa tulokseen. Näin käy esimerkiksi kun suojattu rahoitustuotto tai -kulu kirjataan.

Jos ennakoitu liiketoimi tai kiinteäehtoinen sitoumus ei ole enää odotet-tavissa, aiemmin omaan pääomaan kirjattu kumulatiivinen tuotto tai tappio siirretään tuloslaskelmaan. Jos suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan korvaamatta tai jatkamatta sitä tai jos suojauksen määritys peruutetaan, aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kumulatiiviset tuotot tai tappiot jäävät muihin laajan tuloksen eriin siihen saakka, kunnes ennakoitu liiketoimi tai kiinteäehtoinen sitoumus vaikuttaa tulokseen.

2.5.17 uudeT STaNdardIT SeKÄ muuToKSeT ja TuLKINNaT KÄyTÖSSÄ oLevIIN STaNdardeIhINmuutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities)

IFRS 7 muutokset tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. IAS 32 muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alka-valta tilikaudelta.

IAS 32 -standardin muutos selkeyttää sitä, milloin yhteisöllä on tarkaste-luhetkellä laillisesti toimenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja milloin kuittaaminen tapahtuu riittävän samanaikaisesti, jotta saaminen ja velka voidaan netottaa. EU ei ole vielä hyväksynyt muutok-

sia sovellettaviksi. Johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFrS 9 rahoITuSINSTrumeNTIT – LuoKITTeLu ja arvoSTamINeNIFRS 9 tulee soveltaa 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaami-nen ja arvostaminen -standardin.

Rahoitusvarojen osalta alkuperäinen arvostus tehdään kaikkien rahoi-tusvarojen osalta käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka ovat velkainstru-mentteja ja joihin ei sovelleta käyvän arvon optiota, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon riippuen yrityksen rahoitusvarojen hallinnan liiketoimintamallista ja rahoitus-varojen sopimusperusteisista kassavirroista.

Lähtökohtaisesti kaikki oman pääoman -ehtoiset rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti tai kirjaamalla muutokset muihin laajan tuloksen eriin. Kaikki kaupan-käyntitarkoituksessa olevat oman pääomanehtoiset instrumentit tulee arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja eriä ei enää kierrätetä tuloslaskelmaan, mikäli yritys on valinnut erälle ”käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin” -kirjaustavan.

Rahoitusvelkojen osalta keskeisin muutos on se, että sovellettaessa käyvän arvon optiota yhteisön oman luottoriskin muutoksen vaikutus rahoi-tusvelan käypään arvoon kirjataan jatkossa muihin laajan tuloksen eriin. Näitä laajaan tulokseen kirjattuja arvonmuutoksia ei kierrätetä missään vaiheessa tuloslaskelmaan. Muutoin nykyiset IAS 39 -standardin rahoitusvel-koja koskevat säännökset säilyvät pääosin ennallaan. EU ei ole vielä hyväksy-nyt standardia sovellettavaksi.

IFrS 10 KoNSerNITILINPÄÄTÖS ja IaS 27 erILLISTILINPÄÄTÖS (uudISTeTTu)Uusi standardi ja muutokset IAS 27 -standardiin tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU on hyväksynyt standardin sovelletta-vaksi, mutta sitä tulee soveltaa pakollisena vasta 1.1.2014.

Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konserniti-linpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Johto arvio, että uudella standar-dilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFrS 11 yhTeISjÄrjeSTeLyT ja IaS 28 oSuudeT oSaKKuuS- ja yhTeISyrITyKSISSÄ (uudISTeTTu)Uusi standardi ja muutokset IAS 28 -standardiin tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU on hyväksynyt standardin sovelletta-vaksi, mutta sitä tulee soveltaa pakollisena vasta 1.1.2014.

Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaa-riset panokset -tulkinnan.

Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyjen tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luontee-seen juridisen muodon sijasta. Merkittävä muutos aikaisempaan yhteisjärjes-telyjen käsittelyyn on se, että jatkossa yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin (yhteisjärjestely), ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Johto arvio, että uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

14 eLeNIa

IFrS 12 TILINPÄÄTÖKSeSSÄ eSITeTTÄvÄT TIedoT oSuuKSISTa muISSa yhTeISÖISSÄUusi standardi tulee voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU on hyväksynyt standardin sovellettavaksi, mutta sitä tulee soveltaa pakollisena vasta 1.1.2014.

Uusi standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetieto-vaatimukset yhteen standardiin ja se sisältää liitetietovaatimukset tytäryh-tiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyhtiöistä ja strukturoiduista yhtei-söistä.

Standardia tulee soveltaa takautuvasti IAS 8 -standardin Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukai-sesti.

Johto arvioi, että uusi standardi lisää konserniyrityksistä liitetiedoissa annettavia tietoja.

IFrS 13 KÄyvÄN arvoN mÄÄrITTÄmINeN Uusi standardi tulee voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta.

Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoivan yhteisön tulee arvos-taa omaisuuserä tai velka käypään arvoon. Standardi laajentaa lisäksi merkit-tävästi käypien arvojen käyttämisestä annettavia liitetietoja.

EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Johto arvioi, että uudella standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätök-seen.

muuToS: IaS 1 muIdeN LaajaN TuLoKSeN erIeN eSITTÄmINeNMuutos tulee voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta.

Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikut-teisiksi. Muutos ei vaikuta siihen, mitkä erät kirjataan laajan tuloslaskelman eriin eikä siihen, milloin erät siirretään tulosvaikutteisiksi ja milloin ei. EU on hyväksynyt muutoksen sovellettavaksi.

Johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilin-päätökseen.

vuoSITTaISeT STaNdardIeN ParaNNuSehdoTuKSeT (2009–2011 CyCLe)Seuraavat vuosittaiset standardien parannusehdotukset tulevat voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. EU ei ole hyväksynyt muutoksia sovellettavaksi.

IFrS 1 eNSImmÄINeN IFrS-STaNdardIeN KÄyTTÖÖNoTTo:Muutos täsmentää kuinka IFRS 1 -standardia sovelletaan tilanteessa, joissa yhteisö on aiemmin soveltanut IFRS-standardeja, lopettanut tämän jälkeen IFRS-standardien soveltamisen ja aloittaa uudestaan IFRS-standardien soveltamisen.

Lisäksi muutos täsmentää aiemman tilinpäätösnormiston perusteella aktivoitujen vieraan pääoman menojen käsittelyä siirryttäessä IFRS-standar-dien käyttämiseen.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: Muutos selventää tiettyjä vertailutietojen esittämisen vaatimuksia.

IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:Muutos selventää, että merkittävät varaosat sekä huollon työkalut, jotka täyttävät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän eli yhteisö odottaa käyttävänsä niitä useammalla kuin yhdellä tilikaudella, eivät ole vaihto-omaisuutta

IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa:Muutos poistaa IAS 32 standardin osinkojen tuloveroihin liittyvät määräyk-set ja edellyttää yhteisöjä soveltamaan IAS 12 Tuloverot -standardin sään-nöksiä.

IAS 34 Osavuosikatsaukset:Muutos selventää vaatimuksia osavuosikatsauksen yhteydessä toimintaseg-menteistä annettavista tiedoista segmenttien varojen ja velkojen osalta niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaiset IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin kanssa.

Seuraavilla muutoksilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konser-nitilinpäätökseen:

muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan)muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Varojen

ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen

muutokset: IFRS 10, IFRS 12, IAS 27 ja IAS 28 koskien Investment enti-ties -yhteisöjen yhdistelyä konsernitilinpäätökseen

muutos: IAS 12 Tuloverot – Laskennalliset verot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleen-arvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets)

uusi tulkinta: IFRIC 20 koskien pintamaan poistoa avolouhoksessa tuotannon alkamisen jälkeen (Stripping Costs in the Production Phase of a Surface mine)

TILINPÄÄTÖS 2012 15

3 kriittiset tilinPäätÖsarViot Ja harkinnanVaraiset erät

Konsernitilipäätöstä laadittaessa yhtiön johto joutuu käyttämään tulevai-suutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikau-della. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshet-kellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt tulevaisuutta koskevat odotukset. Toteutuneet tulokset ja ajoitus voivat kuitenkin olla erilaisia verrattuna näihin ennustei-siin. Konsernin kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnanvaraiset erät on kuvattu alla.

3.1 LIIKearvoN TeSTauSKonsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko sekä ne olettamukset ja arviot, joita rahavirtoja määritettäessä käytetään.

Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestauksen poh-jalla olevien keskeisten muutosten vaikutuksista testauksen tuloksiin. (Liitetieto 12)

3.2 LaSKeNNaLLISeT veroTKonsernilla on laskennallisia verosaamisia ja velkoja, joiden arvioidaan rea-lisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuu-dessa. Laskennallisten verosaamisten ja velkojen laskennassa tehdään tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista. (Liitetieto 10)

3.3 PaKoLLISeT varauKSeTNe sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliittymästä kokonaan. Myös kaukolämpö-verkon liittymismaksuihin sisältyy palautusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä kokonaan. Varaus sähkö- ja lämpöliittymis-maksujen palautuksille on laskettu diskonttaamalla arvioidut tulevaisuuden vuotuiset liittymismaksujen palautukset nykyarvoon. Laskenta perustuu johdon arvioon palautuvien liittymismaksujen määristä ja ajoittumisesta. (Liitetieto 16)

3.4 yrITySjÄrjeSTeLyISSÄ haNKITTujeN aINeeLLISTeN ja aINeeTTomIeN hyÖdyKKeIdeN KÄyvÄT arvoTYrityshankinnassa kirjattu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Käypien arvojen määrittämisessä on käytetty laskentamalleja, jotka johdon näkemyk-sen mukaan vastaavat parhaiten omaisuuden arvoa. Jos toteuma poikkeaa näistä käytetyistä arvioista, se voi vaikuttaa raportoituihin lukuihin. (Liitteet 2 ja 3)

16 eLeNIa

konsernitilinPäätÖksen liitetieDot

liitetieto 1

IFrS STaNdardIeN KÄyTTÖÖNoTToKonsernitilinpäätös 31.12.2012 on laadittu IFRS-laadintaperiaatteiden mukaan. Edellinen tilinpäätös, joka päättyi 31.12.2011, oli laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan. IFRS-tilinpäätös 31.12.2012 sisältää vertailutietona 31.12.2011 päättyvät tiedot, jotka on muutettu vastaamaan IFRS-laskentape-riaatteita. IFRS avaava tase on laadittu yhtiön perustamishetkelle, joka oli 2.12.2011 ja tämä oli myös konsernin IFRS-siirtymäpäivä. Mitään IFRS 1- ensimmäinen standardien käyttöönotto-standardin helpotuksia ei ole käy-tetty siirtymässä.

TÄmÄ LIITeTIeTo Kuvaa, mITÄ muuToKSIa IFrS SIIrTymÄ aIheuTTIKonserni on muodostunut ja liiketoiminta on tullut konserniin 10.1.2012 tapahtuneella yrityskaupalla. Vertailulukuna on esitetty ainoastaan emoyh-tiön luvut, jotka sisältävät pääosin rahoitustransaktioita.

Siirtyminen IFRS-standardien käyttöön ei aiheuttanut muutoksia lasken-taperiaatteisiin ja tilikauden 2011 lukuihin.

liitetieto 2

yrITyShaNKINNaTElenia Oy (ent. LNI Acquisition Oy) on ostanut 10.1.2012 tehdyllä osakekau-palla ruotsalaiselta Vattenfall AB:ltä Suomen sähköverkko- ja kaukolämpö-liiketoiminnat. Kaupassa siirtyivät palveluliiketoimintaa harjoittava Vatten-fall Oy:n (nykyinen Elenia Asiakaspalvelu Oy) ja kaukolämpöliiketoiminnan holding-yhtiö Vattenfall Lämpö Holding Oy:n kaikki osakkeet.

Hankintaan sisältyivät kaukolämpöliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Vattenfall Lämpö Oy (nykyinen Elenia Lämpö Oy) sähköverkkoliiketoimintaan harjoittava Vattenfall Verkko Oy (nykyinen Elenia Verkko Oy) sekä osakkuus-yhtiöt Asikkalan Voima Oy, Oriveden Aluelämpö Oy ja Saarijärven Kauko-lämpö Oy.

Elenia Oy hankki yhtiöt aloittaakseen liiketoiminnan Suomessa, joten Elenia-konsernin koko liiketoiminta, liikevaihto ja liiketoiminnan tulos muo-dostuivat tämän kaupan seurauksena.

1 000 euroa 2012

Aineettomat hyödykkeet 14 498Asiakkuudet 88 200

aineettomat hyödykkeet yhteensä 102 698

Rakennukset, maa- ja vesialueet 12 181Sähköverkko 1 000 628Koneet ja kalusto 95 995Muut aineelliset hyödykkeet 21 302

aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 1 130 106 Vaihto-omaisuus 13 559Myyntisaamiset 18 813Muut saamiset 116 412Osakkeet ja osuudet 8 381

lyhytaikaiset varat 157 165 rahavarat 59 776

Goodwill 514 157Varat yhteensä (ilman Goodwillia) 1 449 746

Varat yhteensä (mukaan lukien Goodwill) 1 963 902

Ostovelat 17 148Varaukset 11 954Laskennalliset verovelat 236 226Muut korottomat velat 86 685

korottomat velat yhteensä 352 013 Lyhytaikaiset korolliset velat 112 359

korolliset velat yhteensä 112 359

Velat yhteensä 464 372

nettovarat 985 374Goodwill 514 157

hankintameno 1 499 530

TILINPÄÄTÖS 2012 17

Kauppahinta jakautui 1 159 M€:n käteissuoritukseen sekä 340 M€:n velan maksuun.

Laskennallinen verovelka kohdistuu asiakkuuksiin, aineellisiin käyttö-omaisuushyödykkeisiin, aineettomiin oikeuksiin sekä poistoeroon.

Goodwill syntyy kauppahinnan ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen hankinta-ajankohdan erotuksena. Goodwil on kohdistettu verkko- ja lämpösegmenteille. Goodwill on verotuk-sessa vähennyskelvoton.

Lyhytaikaisten saamisten käypä arvo taseessa on 135,2 M€. Lyhytaikai-siin saamisiin sisältyy 18,8 M€ myyntisaamisia. Muiden lyhytaikaisten saa-misten käypä arvo vastaa bruttoarvoa.

Koko konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja ovat muodostuneet yrityshankinnoista. Yrityshankinnan tapahduttua 10.1.2012 konsernin liike-vaihto ja tulos ennen veroja eivät olennaisesti poikkea tilinpäätöksessä esitetystä liikevaihdosta ja tuloksesta ennen veroja.

ANALYYSI HANKINNAN KASSAVIRROISTAMEUR 2012

- hankinnan transaktiokulut -22- rahat ja pankkisaamiset yhtiöissä 60- maksettu kokonaisvastike -1 500

Yrityshankinnan rahavirta -1 462

Transaktiokulut on sisällytetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

liitetieto 3

yrITyShaNKINNaTElenia Verkko Oy hankki omistukseensa 50 % osuuden Asikkalan Voima Oy:stä Lahti Energialta. Asikkalan Voima oli Elenia Verkon ja Lahti Energian puoliksi omistama sähköverkkoyhtiö. Hankinnan jälkeen Asikkalan Voima Oy:stä tuli Elenia Verkko Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö.

Vastuu Asikkalan Voiman sähköverkon hallinnasta oli jo aikaisemmin Elenialla, joten yrityskaupan myötä Asikkalan Voiman verkkoliiketoiminta integroitiin kokonaan osaksi Elenian sähköverkkoliiketoimintaa.

Konserni on aikaisemmin omistanut yhtiöstä 50 % ja kyseessä on siten vaiheittainen liiketoimintojen yhdistäminen. Liiketoimintojen yhdistämisessä aiemmin omistettu oman pääoman osuus hankinnan kohteesta on arvostettu käypään arvoon 7 792 k€. Tämä on huomioitu osana hankintamenoa laskel-malla.

Alla on esitetty yhtiön koko tase (100 %) hankintahetkellä 28.8.2012, josta Elenia Verkko Oy hankkinut 50 %. Maksettu kauppahinta oli 7 600 k€, lisäksi alla olevassa laskelmassa on huomioitu aikaisemman omistuksen käypä arvo 7 792 k€.

1 000 euroa 2012

Aineettomat hyödykkeetMuut aineettomat hyödykkeet 1 555

aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 555 Rakennukset, maa- ja vesialueet 8Sähköverkko 16 559Koneet ja kalustot 1Muut aineelliset hyödykkeet 536

aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 17 103 Vaihto-omaisuus 9Myyntisaamiset 312Muut saamiset 391

lyhytaikaiset varat 712 rahavarat 306 Goodwill 1 449Varat yhteensä (ilman Goodwillia) 19 676

Varat yhteensä (mukaan lukien Goodwill) 21 125 Ostovelat 317Laskennalliset verovelat 2 909Muut korottomat velat 187

korottomat velat yhteensä 3 413 Lyhytaikaiset velatPitkäaikaiset velat 2 320

korolliset velat yhteensä 2 320 Velat yhteensä 5 733 nettovarat 13 943Goodwill 1 449

hankintameno 15 392

Laskennallinen verovelka kohdistuu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkei-siin, aineettomiin oikeuksiin sekä poistoeroon. Goodwill syntyy kauppahinnan ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattavaksi otettujen velko-jen hankinta-ajankohdan erotuksena.

Lyhytaikaisten saamisten käypä arvo taseessa on 704 k€. Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy myyntisaamisia, joiden bruttoarvo on 312 k€. Myös muiden lyhytaikaisten saamisten käypä arvo vastaa bruttoarvoa. Yhtiön koko tilikau-den liikevaihto oli 3 948 k€ ja tilikauden tulos 786 k€. Tästä on yhdistetty hankinnan jälkeen konsernitilinpäätökseen liikevaihtoon 1 452 k€ ja tilikau-den tulokseen 439 k€.

ASIKKALAN VOIMAMEUR 2012

Analyysi hankinnan kassavirroista- hankinnan transaktiokulut -122- rahat ja pankkisaamiset yhtiöissä 306- maksettu kokonaisvastike -7 600

Yrityshankinnan rahavirta -7 416

Transaktiokulut on sisällytetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

18 eLeNIa

liitetieto 4

SEGMENTTIRAPORTOINTI

1 000 € Verkko Lämpö PalvelutSegmentit

yhteensäYhteiset

toiminnotEliminoinnit ja IFRS muunnot

Konsolidoitu tulos

tuotot- konsernin ulkopuoliset tuotot 221 666 78 824 6 788 307 277 460 -266 307 471- sisäiset tuotot 387 459 11 201 12 047 -12 047 0

Operatiiviset kustannukset -88 447 -58 336 -23 082 -169 865 -22 138 12 047 -179 956

käyttökate (eBitDa) 133 606 20 946 -5 094 149 459 -21 678 -266 127 515

Poistot -35 602 -7 350 -677 -43 629 -30 621 -74 250

Osuus osakkkuusyhtiöiden tuloksesta 266 266liikevoitto (eBit) 98 004 13 597 -5 771 105 830 -21 678 -30 621 53 531

rahoitustuotot ja -kulut netto -104 424 -104 424tuloverot 6 697 6 697tilikauden tappio -44 196

nWC *) 11 546 16 408 0 27 954 -82 426 -54 472

investoinnit 67 808 3 331 -291 70 848 0 70 848

henkilöstön lukumäärä keskimäärin 162 91 90 343 6 349

NWC *) Sisältää myyntisaamiset, muut saamiset, ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat poislukien lyhytaikaiset korolliset velat.

Konserni esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenäinen johdon sisäisen IFRS:n mukaan laaditun raportoinnin kanssa.Segmentit muodostuvat liiketoi-minta-alueista määritellyistä Verkko- ja Lämpö segmenteistä sekä asiakas-palvelutoiminnot käsittävästä Palvelut-segmentistä. Muut toiminnot on esitetty yhteisissä toiminnoissa. Konserniyhtiöiden väliset transaktiot tapahtuvat pääasiassa omakustannushinnoin. Ylin operatiivinen päätöksen-tekijä on Elenia Oy:n hallitus.

verKKo-SegmeNTTIVerkko-segmentti hallitsee, ylläpitää ja käyttää sähkön jakeluverkkoja ja toimittaa sähkön siirtopalveluita n.410.000 kotitalous-, yritys- ja yhteiskunta – asiakkaalle noin sadan kunnan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Verkko-segmentti vastaa sähköverkon toimivuudesta ja uudistamisesta, sähköverkon ja sähköliitty-mien rakentamisesta sekä asikkaidensa sähkökulutuksen mittaamisesta.

LÄmPÖ-SegmeNTTILämpö-segmentti sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kauko-lämpötoiminnan usealla paikkakunnalla Suomessa. Lämpö harjoittaa lisäksi maakaasun myynti- ja jakeluliiketoimintaa.

PaLveLuT-SegmeNTTIPalvelut-segmentti huolehtii Elenia-konsernin yhteisistä asiakaspalvelutoi-minnoista, joihin kuuluu asiakkaiden inbound- ja outbound-palvelu puheli-messa ja sähköisissä kanavissa. Palvelusegmentti hoitaa myös asiakkaiden laskutusta ja perintää sekä tuottaa asiakastietojen käsittelyyn ja hallintaan kuuluvia palveluita.

Konsernin sisäiset transaktiot eliminoidaan konsolidoinnissa ja ne sisäl-tyvät sarakkeeseen eliminoinnit ja IFRS oikaisut.

Konsernin koko liiketoiminta on Suomessa, eikä konsernilla ole yhtään asiakasta, jolla olisi yli 10 %:n osuus tuotoista.

TILINPÄÄTÖS 2012 19

liitetieto 5

muuT LIIKeToImINNaN TuoToT ja KuLuT

MUUT LIIKETOIMINNAN TUOTOT1 000 € 2012

Päästöoikeuksien myyntituotot 1 390Vuokratuotot 493Vakuutuskorvaukset 3 142Biosähkön tuotantotuki 800Käyttöomaisuuden myyntivoitot 168Muut tuotot 1 919

Yhteensä 7 912

MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT1 000 € 2012 2011

Vuokrakulut 3 627Ulkopuoliset palvelut 6 646IT- ja tietoliikennekulut 6 623Tutkimus- ja kehittämismenot 573Yrityshankintoihin liittyvät kertaluonteiset kulut 27 247Muut kertaluonteiset kulut 2 410Muut kulut 6 679 1

Yhteensä 53 805 1

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy yrityshankintoihin liittyviä kertaluo-teisia kuluja sekä muita kertaluonteisia kuluja yhteensä 29.657 k€. Edellisten lisäksi muut kulut sisältävät kiinteistöjen vuokra- ja muita kuluja sekä palve-luhankinnoista johtuvia kuluja. IT- ja tietoliikennekulut sisältävät sekä oman IT-toiminnan kuluja että myös ostettuja IT palveluita Vattenfall-yhtiöiltä.

Tutkimus- ja kehittämiskulut sisältävät pääasiassa tutkimusprojektien kuluja jotka eivät täytä aktivoinnin kriteerejä

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT1 000 € 2012

Tilintarkastuspalkkiot 88Palkkiot veropalveluista 17Palkkiot muista palveluista 2

Yhteensä 106

Ernst & Young on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2013 pidettävään yhtiökokoukseen saakka.

Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkas-tamisesta sekä emo- ja tytäryhtiöiden tarkastamisesta. Palkkiot veropalve-luista sisältävät veroneuvonnasta veloitetut palkkiot. Palkkiot muista palve-luista koostuvat konsernin muodostumista koskevista toimeksiannoista sekä muista toimeksiannoista.

liitetieto 6

TYöSUHTEISTA JOHTUVAT KULUT1 000 € 2012

Palkat ja palkkiot -15 126Eläkkeet

Maksupohjaiset järjestelyt -3 213Etuuspohjaiset järjestelyt -30

Sosiaalikulut -1 185

Yhteensä -19 554

Elenia-konsernin työntekijöilleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista ja lyhyen tähtäimen tulospalkkiojärjestelmistä. Kaikki Elenia-konsernin työntekijät kuuluvat tulospalkkiojärjestelmän piiriin.

1 000 € 2012

Toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot 504Palkkoihin kohdistuvat maksupohjaiset eläkemaksut 116

liitetieto 7

POISTOT JA ARVONALENTUMISET1 000 € 2012

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot -63 855Poistot aineettomista hyödykkeistä -10 395

Yhteensä -74 250

liitetieto 8

SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN1 000 € 2012

Hankintameno 1.1.2012 0Liiketoimintojen yhdistäminen 7 972Osuus tilikauden voitosta 266Vähennykset -7 791Saadut osingot -41

hankintameno 31.12.2012 407

Elenia Lämpö Oy omisti Saarijärven Kaukolämpö Oy:stä 44,6 % 19.12.2012 saakka. Elenia Verkko Oy hankki Asikkalan Voima Oy:n osakkeista 50 % 28.8.2012, jonka jälkeen yhtiö on yhdistetty konsernitilinpäätökseen tytäryh-tiönä. Molemmat transaktiot on esitetty yllä olevassa laskelmassa rivillä ’vähennykset’.

Elenian osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta vuodelta 2012 oli 266 t€.

20 eLeNIa

OSAKKUUSYRITYKSET 31.12.2012

1 000 € SegmenttiOmistusosuus

% Varat Velat Liikevaihto Voitto /tappio

Oriveden Aluelämpö Oy Lämpö 50 4 212 3 903 1 677 91

liitetieto 9

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT1 000 € 2012 2011

KorkokulutLainat -99 311 0Muut korkokulut -1 594 0

korot yhteensä -100 905 0

Muut rahoituskulut -3 282 0Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa,

käyvän arvon muutokset -1 059 -2 296Valuuttakurssierot

Lainat ja saamiset -10

Yhteensä -105 256 -2 296

KorkotuototMuut korkotuotot 831 0

Osinkotuotot 1 0Rahavirran suojausten tehoton osuus 0 0

Yhteensä 832 0rahoituskulut (netto) -104 424 -2 296

rahoITuSTuoToT ja -KuLuTKorkokuluihin sisältyvät korollisten lainojen ja koronvaihtosopimusten korkokulut. Muut korkokulut koostuvat pääosin rahoitusleasing-sopimusten koroista 1,4 miljoonaa euroa. Korkotuottoihin sisältyy pankkitalletusten korko 48 tuhatta euroa ja tuotto kommandiittiyhtiömuotoisten sijoitusrahas-tojen koroista 250 tuhatta euroa.

Liikevoitto sisältää 2 tuhatta euroa (2011: 0) ja rahoituskulut 10 tuhatta euroa (2011: 0) valuuttakurssieroja.

liitetieto 10

TULOVEROT1 000 € 2012

Tulos ennen veroja -50 894Tilikauden tuloksen perusteella maksettava vero -20 741Edellisten tilikausien verojen oikaisut -657Laskennalliset verot 28 095

tilikauden tappio -44 196

TuLoveroKaNTaVero tuloksesta ennen veroja eroaa nimellisestä verokannan mukaan laske-tusta verosta seuraavasti:

1 000 € 2012

tulos ennen veroja -50 894Vero laskettuna nimellisellä verokannalla 12 469- verovapaat tuloerät 1 125- verotuksessa vähennyskelvottomat kulut -6 306- osuus osakkuusyritysten voitoista 65- edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus -657

tuloverot tuloslaskelmassa 6 697

Tuloslaskelman mukainen verokanta oli 13 %

TILINPÄÄTÖS 2012 21

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA VELKOJEN MUUTOS VUONNA 2012

Laskennalliset verosaamiset 1 000 €

Yritys-hankinnat

Kirjattu tulos-laskelmaan

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriintase

31.12.2012

Korolliset velat 8 562 8 562Laskennallinen verosaaminen tilikauden tappiosta 30 377 30 377Eläkevastuut 66 -17 131 180Rahoitusleasing 958 97 1 054

Yhteensä 1 024 30 456 8 693 40 173Netotettu laskennallista veroveroveloista -34 381

5 792

TULOVEROT

Laskennalliset verovelat 1 000 €

Yritys-hankinnat

Kirjattu tulos-laskelmaan

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriintase

31.12.2012

Korolliset velat 4 004 4 004Poistoerot 91 538 4 547 96 086Varojen arvostaminen käypään arvoon hankinnassa 150 501 -6 221 144 280Myytävissä olevat rahoitusvarat 288 288

Yhteensä 242 040 2 330 288 244 658Netotettu laskennallisista verosaamisista -34 381

210 277

Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen vuodelta 2012 konsernin emoyhtiöltä. Verosaaminen voidaan hyödyntää 10 seuraavan vuoden aikana vero-tettavaa tulosta vastaan.

22 eLeNIa

liitetieto 11

AINEELLISET HYöDYKKEET

1 000 €Maa ja

vesialueet Rakennukset SähköverkotKoneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeetEnnakko-

maksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2012 0 0 0 0 0 0 0Yrityshankinnat 2 112 19 224 1 437 461 267 411 715 20 291 1 747 214Lisäykset 78 67 462 727 0 66 086 134 352Vähennykset 0 0 0 4 193 0 -4 645 -452Siirrot tase-erien välillä 0 -517 0 -986 0 -62 636 -64 140

Hankintameno 31.12.2012 2 189 18 707 1 504 923 271 344 715 19 095 1 816 973

Kertyneet poistot ja ja arvonalentumiset 1.1.2012 0 0 0 0 0 0 0Yrityshankinnat 0 -8 944 -462 703 -133 782 -488 0 -605 918Tilikauden poisto 0 -642 -51 822 -11 354 -37 0 -63 855Siirrot tase-erien välillä 0 0 0 321 0 0 321Vähennysten kertyneet poistot 0 232 0 0 0 0 232

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 0 -9 354 -514 525 -144 815 -525 0 -669 219

kirjanpitoarvo 31.12.2011 0 0 0 0 0kirjanpitoarvo 31.12.2012 2 189 9 352 990 398 126 529 190 19 095 1 147 754

Käyttöomaisuuserään koneet ja kalustot sisältyy 34 036 k€ rahoitusleasingillä hankittua omaisuutta. Elenia Lämpö sai investointitukea 415 k€, joka on kirjattu rakennuksien ja koneiden ja kaluston hankintamenon vähennykseksi.

liitetieto 12

AINEETTOMAT HYöDYKKEET

1000 € LiikearvoAineettomat

oikeudet

Muut pitkä-vaikutteiset

menot

Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2012 0 0 0 0 0Yrityshankinnat 515 606 51 528 14 776 88 200 670 110Lisäykset 0 577 332 0 909Siirrot erien välillä 0 0 -102 0 -102Vähennykset 0 0 281 0 281

Hankintameno 31.12.2012 515 606 52 105 15 287 88 200 671 197

Kertyneet poistot ja ja arvonalentumiset 1.1.2012 0 0 0 0 0Yrityshankinnat 0 -38 200 -11 808 0 -50 009Tilikauden poisto 0 -4 728 -2 139 -3 528 -10 395Vähennysten kertyneet poistot 0 0 20 0 20

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 0 -42 928 -13 927 -3 528 -60 384

kirjanpitoarvo 31.12.2011 0 0 0 0 0kirjanpitoarvo 31.12.2012 515 606 9 177 1 360 84 672 610 814

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa yrityshankinnan yhteydessä aktivoiduista asiakkuuksien arvosta.Yrityskauppojen seurauksena syntyi 515,6 M€:n goodwill, joka perustuu arvioon ostetun organisaation kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisestä liike-

toiminnassa tulevina vuosina.

TILINPÄÄTÖS 2012 23

LIIKearvoN arvoNaLeNTumISTeSTauSKonsernissa liikearvot on kohdistettu kassavirtaa tuottaville yksiköille, jotka ovat Verkko- ja Lämpö segmentit. Liikearvoa on kohdistettu Verkko-segmen-tille 418 M€ ja Lämpö-segmentille 98 M€. Liikearvo on testattu arvonalentu-misen varalta vertaamalla Verkko- ja Lämpösegmenttien liiketoiminnan kerrytettävissä olevia rahamääriä liiketoiminnan tase-erien arvoihin. Laskel-missa käytetyt kassavirrat perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin pitkän aikavälin operatiivisiin suunnitelmiin. Kassavirrat on diskontattu nykyarvoon. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko kuvastaa liiketoimin-taan sisältyviä riskejä.

verKKo-SegmeNTTISähköverkkotoiminnan luonteesta johtuen käyttöarvojen määrittämisessä on käytetty yhtiön johdon ja hallituksen hyväksymiä pitkän ajanjakson talous-ennusteita vuosille 2013–2027. Ennusteisiin sisältyvillä investointisuunnitel-milla varmistetaan Työ- ja elinkeinoministeriön asettamien toimitusvarmuus-tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2028 mennessä. Ennustejaksolla arvi-oitu liiketoiminnan kasvu on 1 %, jota on myös käytetty ennustejakson jälkeiselle ajalle. Verkko-segmentin laskelmissa diskonttauskorkona on käytetty 3,91 %. Korko on johdettu sähköverkkotoiminnan valvontamallin WACC laskelmista.

LÄmPÖ-SegmeNTTILiiketoiminnan ennustamisessa käytetty 25 vuoden suunnitelma on johdettu hallituksen hyväksymästä 5 vuoden liiketoimintasuunnitelmasta. Lämpölii-ketoiminnan tasaisesta luonteesta johtuen on perusteltua käyttää pitkän aikavälin ennusteita. Diskonttauskorkona on käytetty 4,1 %, joka on laskettu käyttäen alan yleisiä tuotto- ja riskiolettamuksia. Lämpöliiketoiminnan volyymien arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen volyy-mien ennustetaan vähitellen laskevan. 25 vuoden jälkeen kasvuprosenttina on käytetty 0,5 %, koska yhtiön liikevaihdon ennustetaan kasvavan 2–3 % vuosittain. Polttoaineiden hintakehitys on maltillista, koska yrityksellä on mahdollisuus käyttää useita eri polttoainelajeja. Investointien määrä ja aikataulutus perustuu olemassa olevien voima- ja lämpölaitosten ja verkos-ton kuntoon ja käyttöönottovuoteen.

herKKyySaNaLyySIJohdon näkemyksen mukaan käytetyissä oletusarvoissa kohtuudella odotet-tavissa olevat muutokset eivät vaikuta merkittävästi yksiköiden kerrytettä-vissä oleviin kassavirtoihin.

liitetieto 13

vaIhTo-omaISuuS

1 000 € 2012

öljy 3 159 Biopolttoaineet 10 433 Muu vaihto-omaisuus 593 Vaihto-omaisuuden ennakkomaksut 769

Yhteensä 14 954

Raportointikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta sekä sen muutoksen kautta kuluksi yhteensä 13 420 t€

Vaihto-omaisuudesta ei ole ollut alaskirjauksia vuonna 2012.

liitetieto 14

myyNTISaamISeT ja muuT SaamISeT

1 000 € 2012

Myyntisaamiset 23 962Siirtosaamiset 56 889Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset 13

myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 80 864

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvoista.

myyNTISaamISTeN IKÄjaKauma

1 000 € 2012

Erääntymättömät 12 8811–90 päivää erääntyneet 8 36991–180 päivää erääntyneet 489yli 181 päivää erääntyneet 3 491

Yhteensä 25 230Epävarmat saamiset -1 268

23 962

Kaikkien myyntisaamisten valuutta on euro.Myyntisaamisten alaskirjaukset tapahtuvat kirjaussuositusten perus-

teella, joita ovat mm. perintätoimiston lähettämä suositus tai konkurssista tai velkasaneerauksesta tuleva asiakirja. Epävarmat saamiset kirjataan konsernissa erilliselle kirjanpidon tilille.

ERITTELY SIIRTOSAAMISISTA1 000 € 2012

Jaksotut myyntituotot 47 341Rahoituskulujen jaksotukset 5 865Muut siirtosaamiset 3 683

56 889

24 eLeNIa

liitetieto 15

rahoITuSvarojeN ja -veLKojeN KIrjaNPIToarvoT arvoSTuSryhmITTÄIN

ARVOT 31.12.2012

Tase-erä, 1 000 €

Käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat/ -velat

Lainat ja muut saamiset

Myytävissä olevat

rahoitusvarat

Jaksotettuun hankinta-

menoon kirjattavat

rahoitusvelat

Suojaus-laskennan

alaiset johdannaiset

Tase-erien kirjanpitoarvot Käypä arvo

Pitkäaikaiset rahoitusvaratPitkäaikaiset korolliset saamiset 16 298 16 298 16 298

lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 23 863 23 863 23 863

-Johdannaiset 0

Muut korolliset saamiset 13 13 13Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 566 1 566 1 566Rahavarat 26 564 26 564 26 564

kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 66 738 1 566 0 0 68 304 68 304

Pitkäaikaiset rahoitusvelatKorolliset pitkäaikaiset velat 1 569 365 1 569 365 1 553 612

-Johdannaiset 34 949 34 949 34 949korolliset pitkäaikaiset velat yhteensä 0 0 1 569 365 34 949 1 604 314 1 588 561lyhytaikaiset rahoitusvelatLyhytaikaiset korolliset velat 4 150 4 150 4 150Ostovelat 16 223 16 223 16 223muut korottomat velat yhteensä 0 0 20 373 0 20 373 20 373kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0 0 1 589 738 34 949 1 624 687 1 608 934

TILINPÄÄTÖS 2012 25

ARVOT 31.12.2011

Tase-erä, 1 000 €

Käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat/ -velat

Lainat ja muut saamiset

Myytävissä olevat

rahoitusvarat

Jaksotettuun hankinta-

menoon kirjattavat

rahoitusvelat

Suojaus-laskennan

alaiset johdannaiset

Tase-erien kirjanpitoarvot Käypä arvo

Pitkäaikaiset rahoitusvaratMyytävissä olevat rahoitusvarat

Pitkäaikaiset korolliset saamiset

lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muut korottomat saamiset

-Johdannaiset 1 059 1 059 1 059

Muut korolliset saamisetMyytävissä olevat rahoitusvaratRahavarat 297 297 297

kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 1 059 297 0 0 0 1 356 1 356

Pitkäaikaiset rahoitusvelatKorolliset pitkäaikaiset velat 3 614 3 614 3614

-Johdannaisetkorolliset pitkäaikaiset velat yhteensä 0 0 0 3 614 0 3 614 3 614lyhytaikaiset rahoitusvelatLyhytaikaiset korolliset velatOstovelat 951 951 951 0 0 0 951 0 951 951kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0 0 0 4 565 0 4 565 4 565

rahoITuSvaraTMyytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia kommandiittityhtiömuo-toisten yhteisyritysten osakkeisiin. Yhtiöt omistavat listaamattomia rahas-toja, arvoltaan 1,6 miljoonaa euroa. Nämä sijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu ulkopuolisilta rahastonhoitajilta saatuihin arvioihin 31.12.2012.

rahaT ja PaNKKISaamISeTElenialla oli lyhytaikaisia pankkitalletuksia 26,6 MEUR (2011: 0,3 MEUR). Kaikki pankkitalletukset olivat euromääräisiä.

rahoITuSveLaTKorolliset velat kasvoivat vuoden aikana 1,6 miljardia euroa, ja vuoden lopussa korollinen velka oli 1,6 miljardia euroa. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana Elenia Oy nosti 12 miljoonan euron käyttöpääomalainan, jonka se maksoi takaisin vuoden toisen neljänneksen aikana. Toukokuussa yhtiö lyhensi korollista lainaansa 15 miljoonaa euroa.

26 eLeNIa

liitetieto 16

PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 €Riitatapauksista

johtuvat varauksetYmpäristö-

varaukset

Varaus liittymismaksujen

palautuksista Yhteensä

Varaukset 1.1.2012 0 0 0 0Yrityshankinnat 0 110 11 683 11 793Lisäykset 50 0 238 288Varausten peruutukset 0 -110 0 -110Varausten käyttö 0 0 -290 -290

Varaukset 31.12.2012 50 0 11 631 11 681

Sähkö- ja lämpöliittymismaksujen tulevien vuosien palautuksia varten tehty varaus on laskettu diskonttaamalla arvioitujen palautusten kassavirrat nykyar-voon.

liitetieto 17

oSToveLaT ja muuT LyhyTaIKaISeT veLaT

1 000 € 2012

Lyhytaikainen rahoitusleasingvelka 4 150Ostovelat 16 223Siirtovelat

Henkilöstökulut 3 925Korkokulut 63 667Muut siirtovelat 41 892

Muut velat ALV velka 9 764Energiaverot 5 418Tilikauden verovelka 1 204Saadut ennakkomaksut 7Muut velat 829

Yhteensä 147 079

Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei olennai-sesti poikkea tasearvosta.

Muut siirtovelat koostuvat pääosin materiaali- ja palveluhankintojen jaksotuksista.

liitetieto 18

johdaNNaISTeN KÄyPIeN arvojeN muuToKSeT TuLoSLaSKeLmaSSa

1 000 € 2012 2011

sisältyy rahoituskuluihinLainojen ja saamisten valuuttakurssierot 0 0Suojauslaskentaan kuuluvien johdannaisten arvon-muutoksen tehoton osuus

Koronvaihtosopimukset 0 0Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset

Koronvaihtosopimukset -1 059 -2 296

kokonaisvaikutus rahoituskuluihin -1 059 -2 296

kokonaisvaikutus tulokseen ennen veroja -1 059 -2 296

Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien koronvaihtosopi- sopimusten käyvän arvon muutokset sisältyvät rahoituseriin. Käypien arvojen muutos oli -1 059 TEUR (2011: -2 296 TEUR).

TILINPÄÄTÖS 2012 27

liitetieto 19

rahoITuSvaraT ja veLaT KÄyPÄÄN arvooN

KÄyPIeN arvojeN hIerarKIaKonserni määrittää ja ilmoittaa rahoitusvälineiden käyvän arvon seuraavan hierarkian mukaisesti arvostusmenetelmittäin:Taso 1: oikaisemattomat toimivilla markkinoilla noteeratut identtisten

varojen tai velkojan hinnatTaso 2: muut menetelmät, joissa kaikki kirjattuihin käypiin arvoihin merkit-

tävästi vaikuttavat laskennassa käytetyt arvot ovat joko suoraan tai epäsuorasti havaittavissa

Taso 3: menetelmät, joissa kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vai-kuttavat, laskennassa käytetyt arvot eivät perustu havaittavissa oleviin markkinatietoihin

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 konsernilla oli hallussaan seuraavat rahoitus-välineet, jotka on kirjattu taseeseen käypään arvoonsa:

RAHOITUSVARAT

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

1 000 € 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011

rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varatEräpäivään asti pidettävät rahoitusvaratMyytävissä olevat rahoitusvarat 1 566 1 566Johdannaisinstrumentit

KorkojohdannaisetSovelletaan suojauslaskentaaEi sovelleta suojauslaskentaa 0 1 059 1 059

Yhteensä 0 0 0 1 059 1 566 0 1 566 1 059

RAHOITUSVELAT

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

1 000 € 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011

rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velatKorkojohdannaiset

Sovelletaan suojauslaskentaaEi sovelleta suojauslaskentaa

rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velatKorolliset velatJohdannaisinstrumentit

KorkojohdannaisetSovelletaan suojauslaskentaa 34 949 0 34 949Ei sovelleta suojauslaskentaa

Yhteensä 0 0 34 949 0 0 0 34 949 0

rahoITuSvaraT ja veLaT KÄyPÄÄN arvooN31.12.2012 päättyneellä tilikaudella ei ollut tason 1 ja tason 2 mukaisten käyvän arvon määritysten välisiä siirtoja.

TaSooN 3 KuuLuvIeN rahoITuSvÄLINeIdeN KÄyvÄN arvoN mÄÄrITySTeN TÄSmÄyTySKonserni kirjaa noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset osakkeet myytä-vissä oleviksi rahoitusvaroiksi, jotka on luokitettu käyvän arvon hierarkiassa tasoon 3.

Konsernilla on ollut oman pääoman ehtoisia osuuksia kolmessa listaa-mattomassa yhtiössä, jotka se on saanut omistukseensa kunnallisten säh-köyhtiöiden hankinnan yhteydessä. Ostosopimuksen osana konserni investoi niiden yhtiöiden oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joiden tarkoituk-sena on kehittää paikallista liiketoimintaa.

Seuraavassa on yhteenveto taseiden täsmäytyksistä, joissa siirrot on huomioitu:

28 eLeNIa

1 000 € MidinvestJokilaaksojen

rahastoVirtaa

Hämeeseen Yhteensä

1.1.2012 0 0 0 0Hankintameno 838 446 48 1 332Myynti/pääoman palautus -625 -268 -48 -941Voitto/tappio laajan tuloslaskelman mukaan 1 166 9 0 1 17531.12.2012 1 379 187 0 1 566

liitetieto 20

eLÄKevaSTuuT ja veLvoITTeeTYhtiöllä on etuuspohjaisia eläkkeitä koskien lisäeläkkeitä. Eläkejärjestelyt on hoidettu vakuutusyhtiöissä.

TaSeeSeeN 31.12. KIrjaTuT erÄT

1 000 € 2012

Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo 4 606Varojen käypä arvo -3 873

Alijäämä 733

Velvoitteen tasearvo 733

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet ovat muuttuneet seuraavasti:

1 000 € 2012

Velvoite tilikauden alussa 3 451Työsuorituksesta johtuvat menot 30Korkomenot 174Vakuutusmatemaattiset tappiot 1 094Maksetut etuudet -143

Velvoite tilikauden lopussa 4 606

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen varojen käypä arvo on kehittynyt seuraa-vasti:

1 000 € 2012

Käypien varojen arvot tilikauden tuotto 3 181Varojen odotettu tuotto 159Vakuutusmatemaattiset voitot 560Työantajan suorittamat maksut 116Maksetut etuudet -143

käypä arvo 3 873

Taseessa oleva velvoite koostuu seuraavista eristä:

1 000 € 2012

Velvoite tilikauden alussaYritysostot 270Nettomääräinen tuloslaskelmaan kirjattu kustannus 45Työnantajan maksusuoritukset -116Laajan tulokseen kirjatut voitot ja tappiot 534

Velvoitteen tasearvo kauden lopussa 734

Tuloslaskelmaan kirjatut erät:

1 000 € 2012

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot -30Korkotulot -174Korkomenot 159

Yhteensä -45

Tilikauden laajaan tuloslaskelmaan kirjatu erät:

1 000 € 2012

Varojen vakuutusmatemaattiset voitot -560Velvotteiden vakuutusmatemaattiset tappiot 1 094

Yhteensä 534

TILINPÄÄTÖS 2012 29

liitetieto 20

eLÄKevaSTuuT ja veLvoITTeeT

eTuuSPohjaISTeN eLÄKejÄrjeSTeLyjeN herKKyySaNaLyySISeuraavassa taulukossa esitetään diskonttokoron muutosten vaikutus arvoihin.

Oletus 1 000 €

Oletuksen muutos

Rahastoidut velvoitteet Käyvät varat Tasearvo

Työsuori-tukseen perus-

tuvat menot Korkomenot

Diskonttauskorko 3 % 4 606 3 873 733 48 20Diskonttauskorko 3,5 % +0,50 % 4 285 3 677 608 50 19Diskonttauskorko 2,5 % -0,50 % 4 967 4 176 791 53 18

Etuuspohjaiset eläkejärjestely on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä, joten jaottelua järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta ei voida esittää.

Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritteiden odotetaan olevan 60 t€ vuonna 2013.

Vakuutusmatemaattiset oletuksin laskelmissa ovat:Diskonttauskorko 3 %Oletus tulevista palkankorkotuksista 2 %Inflaatio 2 %

liitetieto 21

vuoKraLLe aNNeTuT KohTeeT ja vuoKraSaamISeTKonsernilla on ulosvuokrattuja kiinteistöjä, joiden vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi.

Kiinteistöt sisältyvät tase-erään aineelliset käyttöomaisuushyödykket Vuokratuottoja laskutettiin tilikaudella 493 k€.

Kaikki vuorasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia.

liitetieto 22

rahoITuSLeaSINg-vaSTuuT

RAHOITUSLEASING-VELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT1 000 € 2012

rahoitusleasing-sopimuksetYhden vuoden kuluessa 3 976Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 15 883Yli viiden vuoden kuluttua 18 711

Yhteensä 38 570

Sopimuksiin ei sisälly mitään poikkeavia indeksisidonnaisuuksia, uudistamis- tai osto-optioita.

MUUT VASTUUT JA SITOUMUKSET1 000 € 2012

rekisteröidyt yrityskiinnitykset:Oman ja konsernin velan puolesta annetut 7 500 000

VUOKRAVASTUUT1 000 € 2012

operatiiviset leasing-sopimuksetYhden vuoden kuluessa 117Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 163

280

Sopimuksiin ei sisälly mitään poikkeavia indeksisidonnaisuuksia, uudistamis- tai osto-optioita.

VUOKRAVASTUUT1 000 € 2012

Seuraavalla tilikaudella erääntyvät 901Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 1 826Yli viiden vuoden kuluttua 875

3 602

Pantattu vakuustili 16 298

Palautettavat liittymismaksut 312 504

30 eLeNIa

liitetieto 23

oma PÄÄoma

oSaKePÄÄomaEmoyhtiön tilipäätöksen liitetiedot liitetieto 7. Osakepääoma on kokonaan maksettu

SIjoITeTuN vaPaaN omaN PÄÄomaN rahaSToSijoitetun vapaan pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan.

KÄyvÄN arvoN rahaSToRahastoon sisältyvät myytävissä olevien omaisuuserien myyntivoitot- ja tappiot.

SuojauSrahaSToSe osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, jonka todetaan olevan tehokas suojaus, on kirjattu suojausrahastoon.

oSaKeKohTaINeN TuLoSOsakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto tai tappio osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana:

€ 2012 2011

Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto -44 196 402 -2 296 821Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, kpl 100 100

tulos €/osake, laimentamaton -441 964 -22 968

liitetieto 24

LÄhIPIIrITaPahTumaT

oSaKKeeNomISTajaT:Elenia Oy:n kaikki osakkkeet omistaa Lakeside Network Investments Holding B.V.-niminen alankomaalainen yhtiö.

TyTÄryrITyKSeT ja oSaKKuuSyrITyKSeTElenia Oy omistaa kaikki Elenia Verkko Oy:n ja Elenia Lämpö Oy:n osakkeet. Elenia Verkko Oy omistaa kaikki Asikkalan Voima Oy:n osakkeet. Elenia Lämpö Oy:llä on osakkuusyritys Oriveden Aluelämpö Oy, jonka osakkeista se omistaa 50 %.

yLIN johToElenia Oy:n hallinnointi tapahtuu hallituksen kautta. Elenian ylimpään johtoon kuuluvat hallitus ja toimitusjohtaja. Elenialla ei ole ollut liiketoimia ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa, eikä Elenia ole myöntänyt näille henki-löille lainoja.

LIIKeToImeTKaikki liiketoimet tapahtuvat markkinaehtoisesti.

Konserniyhtiöillä on keskinäisiä liiketoimia, jotka liittyvät pääasiassa hallinnollisiin palveluihin. Nämä liiketoiminnot on eliminoitu konsernitilin-päätöksessä.

Elenia Oy:llä on kaksi lainaa Lakeside Network Investments Holding B.V.:ltä, joiden määrä on yhteensä 590,8 M€. Lainoihin liittyvät korkokulut olivat 61,4 M€ vuonna 2012.

Transaktiot ja avoinna olevat erät osakkuusyhtiö Oriveden Alue-lämpö Oy:n kanssa eivät ole olennaisia.

liitetieto 25

TILIKaudeN PÄÄTTymISeN jÄLKeISeT TaPahTumaT1.1.2013 Elenia Verkko Oy ja Asikkalan Voima Oy sulautuivat Elenia Oy:öön. Elenia konsernin muodostavat 1.1.2013 jälkeen emoyhtiö Elenia Oy, tytäryhtiö Elenia Lämpö Oy, sekä Elenia Lämpö Oy:n 50 % omistama osakkuusyhtiö Oriveden Aluelämpö Oy.

liitetieto 26

rahoITuSrISKIeN haLLINTa Rahoitusriskien hallinta perustuu seuraaviin periaatteisiin. Elenian talousyk-sikön rahoitusosasto vastaa rahoitusriskien hallinnasta. Voimassa olevat lainajärjestelyt sisältävät ohjeita ja rajoituksia rahoitusriskien hallinnointiin.

vaLuuTTarISKIElenian toiminta-alueena on Suomi, joten toiminta tapahtuu pääosin euroissa. Elenian valuuttariski koostuu muissa kuin euroissa olevista raaka-aineiden ja palvelujen ostoista. Muissa valuutoissa kuin euroissa tapahtuvat raaka-aineiden ja palveluiden ostot vaikuttavat Elenian tulokseen ja kassavir-taan heikentävästi näiden valuuttojen vahvistuessa euroa vastaan. Ostotoi-minnan keskittyessä tällä hetkellä pääosin Suomeen on hankintaan liittyvä valuuttakurssiriski kuitenkin vähäinen.

Toiminnan laajentuessa, on mahdollista että hankintatoimintaan liittyvä valuuttariskin hallinta tulee olemaan laajempaa. Valuuttariskin hallinnoimi-sesta on olemassa menettelyohje osana johtoryhmän hyväksymää verkkolii-ketoiminnan hankintapolitiikkaa. Toimintaohjeiden mukaan tulosvaikutteiset valuuttakurssiriskit suojataan joko toiminnallisin keinoin valuuttakurssilau-sekkeilla, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, rahoitusosaston tekemillä termii-nisopimuksilla.

Liikevoitto sisältää 2 000 € ja rahoituskulut 10 000 € valuuttakurssimuu-toksia. Vuoden 2012 lopussa valuuttariski koostui ostoveloista joiden määrä oli 4 030 739 ruotsin kruunua jonka vasta-arvo oli 469 000 €

LIKvIdITeeTTIrISKILikviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernilla ei olisi riittävästi likvi-dejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, koronmaksuun ja lainojen lyhennyk-siin.

Likviditeettiriskin hallinnointi jaetaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen likviditeetin hallintaan. Lyhytaikaista likviditeettiriskiä hallinnoidaan kassa-suunnittelulla, jossa otetaan huomioon kahden viikon ennakoidut myyntisaa-tavat, ostolaskut ja muut tiedossa olevat menot. Pitkäaikaisen likviditeetin riittävyyttä tarkastellaan kuukausittain tehtävällä 12 kuukauden ennusteella.

Kassavarojen lisäksi Yhtiöllä on käytettävissään 225 miljoonan euron sitova luottolimiitti investointien toteuttamiseksi ja 50 miljoonan euron sitova käyttöpääomalimiitti. Edellä mainittuja luottolimiittejä voidaan käyt-tää tarvittaessa.

TILINPÄÄTÖS 2012 31

jÄLLeeNrahoITuSrISKIYhtiöllä on yrityskaupan yhteydessä nostettu vuonna 2017 erääntyvä 959,7 miljoonan euron pankkilaina kotimaisilta ja kansainvälisiltä pankeilta. Laina-sopimuksen ehtojen mukaan lainaa tulee maksaa ennenaikaisesti takaisin vaiheittain, mikäli liiketoiminnasta kertyy lainasopimuksessa määriteltyä vapaata kassavirtaa. Pankkilainassa on velvoite ylläpitää koronmaksuun ja velkaisuuteen liittyviä taloudellisia tunnuslukuja, jotka ovat tyypillisiä vas-

LAINOJEN MATURITEETTIJAKAUMAUudelleenhinnoittelu

1 000 €Efektiivinen

korkokanta % Tasearvo 2012 Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 3,14 % 900 000 900 000 Lainat rahoituslaitoksilta 1 kk Euribor + 2 % 59 747 59 747 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 10,5 590 775 590 775Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 1 550 522 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 0 lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 0 Yhteensä 1 550 522

taavissa järjestelyissä. Yhtiön omistaja on lisäksi antanut yhtiölle em. pank-kilainaa huonommalla etuoikeudella olevat yhteensä 590,8 miljoonan euron lainat, josta puolet erääntyy vuonna 2021 ja puolet vuonna 2023. Yhtiön rahoitusosasto seuraa rahoitusmarkkinoita, jotta lainan jälleenrahoituksen toteuttaminen tehdään sopivana ajankohtana, kuitenkin hyvissä ajoin ennen nykyisen pankkilainan erääntymistä.

KorKorISKIKorkoriskillä tarkoitetaan koronmuutosten vaikutusta rahoituskuluihin.

Korkoriskiä hallinnoidaan solmimalla koronvaihtosopimuksia ja nosta-malla lainaa kiinteäkorkoisena. Voimassa olevan lainasopimuksen mukaan yhtiön on suojattava koronvaihtosopimuksilla vähintään 75 % lainamäärästä laina-ajaksi, eli viideksi vuodeksi. Tilinpäätöshetkellä lainoista 900 miljoonaa euroa oli koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi laina-ajan loppuun saakka ja 59,7 miljoonan euron lainapääoma oli vaihtuvakorkoinen, jonka viitekorkona oli 1 kuukauden euriborkorko.

Avoinna olevien koronvaihtosopimusten markkina-arvo oli -34,9 M€. Kaikki erääntyvät 10.1.2017.

Markkinakorkojen 0,5 prosenttiyksikön muutoksella olisi 14 M€:n vaiku-tus omaan pääomaan. Markkinakoron nousu lisää omaa pääomaa ja markki-nakoron lasku vähentää omaa pääomaa.

LuoTTo- ja vaSTaPuoLIrISKISähköverkkoyhtiöiden sähköverkkolupaan perustuvasta alueellisesta mono-polista johtuen asiakkailla ei ole mahdollisuutta valita minkä verkkoyhtiön sähköverkkoon he liittyvät. Tämän vuoksi paikallinen verkkoyhtiö tarjoaa aina sähköverkkopalvelut pois lukien sähköntuotantoasiakkaat, joilla on sähkö-markkinalain mukaan mahdollisuus valita sähköverkkoyhtiö, jonka sähkö-verkkoon liittyy.

Sähkönsiirtopalvelun laskutus perustuu mitattuun kulutukseen sekä julkisen verkkopalveluhinnaston mukaisten siirtotariffien hintoihin. Lasku-tusjaksot ovat kuukausi, joka toinen kuukausi tai joka neljäs kuukausi. Mikäli asiakkaat eivät maksa laskua, on yhtiöllä oikeus maksumuistutusten lähettä-misen jälkeen keskeyttää sähköntoimitus

Asiakkaisiin liittyvä maksuriski muodostuu kaukolämpöliiketoiminnassa toimitetun lämmön ja laskutusjakson välisestä erosta. Luottoriskiä vähentää kuukausilaskutuksen käyttäminen.

Hyväksyttyjä rahoituksen vastapuolia ovat voimassaolevassa lainasopi-muksessa hyväksytyt vastapuolet ja erikseen hallituksen hyväksymät vasta-puolet.

myyNTISaamISeTKonsernin myyntisaamiset olivat tilikaudella keskimäärin 23,9M€. Myynti-saamiset vakuudeksi ei ole vastaanotettu vakuuksia.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA1 000 € 2012

Erääntymättömät 12 8811–90 päivää erääntyneet 8 36991–180 päivää erääntyneet 489yli 181 päivää erääntyneet 3 491

Yhteensä 25 230Epävarmat saamiset -1 268

Yhteensä 23 962

voLyymI- ja hINTarISKITSähköverkkoliiketoimintaan ei sen luvanvaraisuuden vuoksi liity erityisiä volyymi- tai hintariskejä.

Kaukolämpöliiketoiminnassa keski- ja kuukausilämpötilojen vaihtelut aiheuttavat volyymiriskiä. Vuotuiset vaihteluvälit ovat kuitenkin maksimis-saan vain n. 10 %. Alhaisen volyymin aikana yhtiön lämmöntuotantokustan-nukset myytyä yksikköä kohden ovat kuitenkin alhaisemmat, joka tasaa volyymiriskiä. Yhtiöllä on oikeus muuttaa kaukolämpöhintojaan kuukauden irtisanomisajalla. Tällä tasataan tuotantokustannusten hintariskiä.

PÄÄomahaLLINTa Sähköverkko- ja lämpöliiketoiminta ovat pääomavaltaisia, josta syystä toiminnassa on varmistuttava riittävästä pääomasta liiketoiminnan tarpei-siin. Liiketoiminnan suunnitteluun kuuluu käytettävissä olevan pääoman riittävyyden tarkastelu suhteessa liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä aiheutuviin riskeihin.

32 eLeNIa

emoyhTIÖN TILINPÄÄTÖS

emoYhtiÖn tulosFAS FAS

€ Liitetieto 1.1.2012–31.12.2012 2.12.2011–31.12.2011

liikeVaihto 2 005 340,05 0,00

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -437,63 0,00

-437,63 0,00

HenkilöstökuluPalkat ja palkkiot -601 253,73 0,00Henkilösivukulut

Eläkekulut -86 511,29 0,00Muut henkilösivukulut -45 688,14 0,00

-733 453,16 0,00

Liiketoiminnan muut kulut -6 572 757,76 -1 016,50

liikeVoitto (-taPPio) -5 301 308,50 -1 016,50

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1 193 804,58 0,00Muilta 539,75 0,00

Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille -61 416 694,07Muille -58 552 111,23 -2 295 805,38

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 4 -118 774 460,97 -2 295 805,38

Voitto (taPPio) ennen satunnaisia eriä -124 075 769,47 -2 296 821,88

Voitto (taPPio) ennen tilinPäätÖs siirtoJa Ja VeroJa -124 075 769,47 -2 296 821,88

TuloverotTilikauden verot 30 376 644,30 0,00

30 376 644,30 0,00

tilikauDen Voitto (taPPio) -93 699 125,17 -2 296 821,88

TILINPÄÄTÖS 2012 33

emoYhtiÖn taseFAS FAS

€ Liitetieto 31.12.2012 31.12.2011

VastaaVaa

PYSYVÄT VASTAAVATRakennukset 1 834 390,33 0,00Koneet ja kalusto 844 779,85 0,00

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1.1.1; 5 2 679 170,18 0,00

Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 518 021 144,47 0,00Muut sijoitukset 391 323,96 0,00

Sijoitukset yhteensä 6 1 518 412 468,43 0,00

Muut korolliset saamiset 22 16 298 250,00 0,00

PYsYVät VastaaVat Yhteensä 1 537 389 888,61 0,00

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset

LyhytaikaisetMyyntisaamiset 12 3 668 334,43 0,00Laskennalliset verosaamiset 2 30 376 644,30 0,00Muut saamiset 12 4 206 865,08 0,00Siirtosaamiset 0,00 2 009 600,84

lYhYtaikaiset saamiset Yhteensä 38 251 843,81 2 009 600,84

Rahat ja pankkisaamiset 25 643 886,49 296 888,12

25 643 886,49 296 888,12

VaihtuVat VastaaVat Yhteensä 63 895 730,30 2 306 488,96

VastaaVaa Yhteensä 1 601 285 618,91 2 306 488,96

34 eLeNIa

emoYhtiÖn taseFAS FAS

€ Liitetieto 31.12.2012 31.12.2011

VastattaVaa

OMA PÄÄOMAOsakepääoma 7 2 500,00 2 500,00

2 500,00 2 500,00

Muut rahastotSijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 2 000 000,00 36 500,00

2 000 000,00 36 500,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 7 -2 296 821,88 0,00

Tilikauden voitto (tappio) 7 -93 699 125,17 -2 296 821,88

oma Pääoma Yhteensä -93 993 447,05 -2 257 821,88

tilinPäätÖssiirtoJen kertYmäPoistoero 370 784,03 0,00

370 784,03 0,00

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 959 746 711,00 0,00Velat saman konsernin yrityksille 12 590 775 000,00 3 613 500,00

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 1 550 521 711,00 3 613 500,00

Ostovelat 12 1 692 079,43 950 796,84Korkovelat 12 117 752 888,79 0,00Siirtovelat 12 24 941 602,71 14,00

lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 144 386 570,93 950 810,84

Vieras Pääoma Yhteensä 1 694 908 281,93 4 564 310,84

VastattaVaa Yhteensä 1 601 285 618,91 2 306 488,96

TILINPÄÄTÖS 2012 35

rahoituslaskelmaFAS FAS

€ 1.1.2012– 31.12.2012 2.12.2011–31.12.2011

Liiketoiminnan rahavirtaVoitto ennen satunnaisia eriä -124 075 769,47 -2 296 821,88Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00Rahoitustuotot ja -kulut 118 774 460,97 0,00Muut oikaisut 0,00 0,00

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -5 301 308,50 -2 296 821,88

Käyttöpääoman muutos:Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys(+) 1 008 813,57 -2 009 600,84Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) 9 102 517,02 950 810,84

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 810 022,09 -3 355 611,88

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -56 287 388,14 0,00Saadut korot liiketoiminnasta 1 194 344,33 0,00Maksetut välittömät verot 0,00 0,00Rahavirta ennen satunnaisia eriä -50 283 021,72 -3 355 611,88Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto)

liiketoiminnan rahavirta (a) -50 283 021,72 -3 355 611,88

Investointien rahavirta:Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 481 459 433,46 0,00

investointien rahavirta (B) -1 481 459 433,46 0,00

Rahoituksen rahavirta:Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 546 908 211,00 3 613 500,00Lainasaamisten muutos -16 298 250,00Sijoitetun vapaan oman pääoman lisäys 1 963 500,00 39 000,00

rahoituksen rahavirta (C) 1 532 573 461,00 3 652 500,00

rahavarojen muutos (a+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) 831 005,82 296 888,12

Rahavarat tilikauden alussa 296 888,12 0,00Rahavarat tilikauden alussa + muutos 1 127 893,94 296 888,12Fuusiossa siirtyneet rahavarat 24 515 992,55Rahavarat tilikauden lopussa 25 643 886,49 296 888,12

Rahavarat muodostuvat pankkitalletuksista.

36 eLeNIa

liitetieDot tilinPäätÖkseen 31.12.2012

tilinPäätÖksen laatimista koskeVat liitetieDot

1. LaadINTaPerIaaTTeeT

1.1 TILINPÄÄTÖSTÄ LaadITTaeSSa NoudaTeTuT arvoSTuSPerIaaTTeeT ja -meNeTeLmÄT SeKÄ jaKSoTuSPerIaaTTeeT ja -meNeTeLmÄT

1.1.1 Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet ja poistotAineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty tasee-seen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankinta-meno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta.

Kun käyttöomaisuushyödykkeestä ei ole enää odotettavissa tuottovir-toja, hyödyke romutetaan ja jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin sinä tilikautena, jonka aikana ne ovat synty-neet.

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaiku-tusaikaa ei voida määrittää. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasa-poistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaiku-tusaikojen kuluessa seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuottaKoneet ja kalustot 3–30 vuottaIT-ohjelmat ja lisenssit 3–5 vuotta

1.1.2 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimuksetUlkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Mahdolliset kurs-sierot sisältyvät rahoituksen tuottoihin ja kuluihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin erän luonteen mukaisesti.

Elenia Oy solmii johdannaissopimuksia pääasiassa korkoriskin hallitse-miseksi. Johdannaiset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät. Tehdyistä optiosopimuksista aiheutuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan kuluina.

2 LaSKeNNaLLISeT veroT Yhtiö on kirjannut laskennallisen verosaamisen vuodelta 2012. Verosaaminen voidaan hyödyntää 10 seuraavan vuoden aikana verotettavaa tulosta vas-taan. Laskennalliset verot on merkitty taseeseen.

3 verTaILuKeLPoISuuTeeN vaIKuTTavaT aSIaTElenia Oy perustettiin 2.12.2011, ja sen edellinen tilikausi oli 2.12.2011–31.12.2011. Elenia Asiakaspalvelu Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä Elenia Oy:öön 31.12.2012, mikä kasvatti tasetta ja vuokravastuita verrattuna edelliseen tilinpäätökseen.

4 rahoITuSTuoToT ja -KuLuT

1 000 € 2012 2011

Korko- ja rahoitustuotot konserniyhtiöiltä 1 193 0Korko- ja muut rahoitustuotot 1 0Kurssierot -10 0Korko- ja rahoituskulut konserniyhtiöille -61 417 0Muut korkokulut -31 065 0Muut rahoituskulut -26 417 0Korkojohdannaisten arvonalentuminen -1 059 -2 296

Yhteensä -118 774 -2 296

korkotuotot ja -kulut yhteensäKorkotuotot 1 194 0Korkokulut -92 482 0nettokorot -91 288 0

5 aINeeLLISeT KÄyTTÖomaISuuShyÖdyKKeeT

1 000 € RakennuksetKoneet ja

kalusto Yhteensä

hankintameno 1.1.2012 0 0 0Sulautuminen 1834 845 2679hankintameno 31.12.2012 1834 845 2679kertyneet poistot 1.1.2012 0 0 0Tilikauden poisto 0 0 0kertyneet poistot 31.12.2012 0 0 0Tasearvo 31.12.2012 1834 845 2679Tasearvo 31.12.2011 0 0 0

6 SIjoITuKSeT

1 000 €

Osuudet saman

konsernin yrityksissä

Muut sijoitukset Yhteensä

hankintameno 1.1.2012 0 0 0Lisäykset 1 518 021 1 518 021Sulautuminen 0 391 391hankintameno 31.12.2012 1 518 021 391 1 518 412

TILINPÄÄTÖS 2012 37

7 TaSeeN vaSTaTTavIa KoSKevaT LIITeTIedoT

€ 2012 2011

oman pääoman erittely

Osakepääoma tilikauden alussa ja lopussa 2 500,00 2 500,00

Muut rahastot tilikauden alussa 36 500,00 0,00Tilikauden muutos 1 963 500,00 36 500,00Muut rahastot tilikauden lopussa 2 000 000,00 36 500,00

Edellisten tk:n voitto/tappio tk:n alussa -2 296 821,88 0,00Edellisten tk:n voitto/tappio tk:n lopussa -2 296 821,88 0,00

Tilikauden voitto/tappio -93 699 125,17 -2 296 821,88

Oma pääoma yhteensä -93 993 447,05 -2 257 821,88

Yhtiöllä ei ole jakokelpoisia varoja.Yhtiön negatiivinen oma pääoma on rekisteröity kaupparekisteriin

12.6.2012.

8 LIITeTIedoT heNKILÖSTÖSTÄ ja ToImIeLINTeN jÄSeNISTÄTilikauden aikana on yrityksen palveluksessa ollut keskimäärin 6 henkilöä.

9 haLLITuKSeN ja ToImITuSjohTajaN PaLKaT ja PaLKKIoTHallitukselle ja toimitusjohtajalle ei ole maksettu palkkoja ja palkkioita.

10 haLLITuKSeN eSITyS voITToa KoSKevaKSI ToImeNPITeeKSITilikauden tappio on 93 699 125,17 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tappio siirretään edellisten vuosien tappio -tilille.

11 yhTIÖN oSaKKeeTYhtiöllä on sata osaketta, joiden nimellisarvo on 2 500,00 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja niillä on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

12 LÄhIPIIrITaPahTumaT

1 000 € 2012 2011

lyhytaikaiset saamiset tytäryhtiöiltäMyyntisaamiset 3 668 0Muut saamiset 1 775 0lyhytaikaiset saamiset tytäryhtiöiltä yhteensä 5 443 0

lyhytaikaiset velat tytäryhtiöilleOstovelat 4 0Siirtovelat konserniyrityksille 7 654 0lyhytaikaiset velat tytäryhtiöille yhteensä 7 658 0

Lainat emoyhtiöltä 590 775 3 614Yli 5 vuoden päästä erääntyvät 590 775 3 614

Korkokulut emoyhtiölle 61 368 0Lainojen korkotuotot tytäryhtiöiltä 1 194 0Lainojen korkokulut tytäryhtiöille 49 0

Elenia Oy on nostanut emoyhtiöltään kaksi lainaa, jotka ovat yhtä suuria. Ensimmäinen laina on nostettu kahdessa erässä siten, että ensimmäinen erä (3,6 MEUR) on nostettu vuoden 2011 joulukuussa ja toinen erä vuoden 2012 tammikuussa. Lainan korko on 9 % ja se erääntyy 10 vuodessa. Toinen laina on nostettu vuoden 2012 tammikuussa ja se erääntyy 12 vuodessa. Lainan korko on 12 %.

13 vaSTuuSIToumuKSeT

1 000 € 2012

VuokravastuutSeuraavalla tilikaudella erääntyvät 901Myöhemmin erääntyvät 2 701Yhteensä 3 602

operatiiviset leasing-sopimuksetSeuraavalla tilikaudella erääntyvät 2Myöhemmin erääntyvät 0Yhteensä 2

Vuokra- ja leasingsopimukset ovat tavallisia vuokrasopimuksia, joihin ei liity lunastusvelvollisuutta.

14 aNNeTuT vaKuudeT ja vaSTuuTOman ja konsernin velan puolesta annetut yrityskiinnitykset ovat 3 000 000 000 euroa.

johdaNNaISSoPImuKSeTElenia Oy:llä on korkoswappeja, joiden käypä arvo on -34,9 MEUR ja kohde-etuuden arvo 900 MEUR. Korkoswappeja käsitellään kirjanpidossa kassa-virtaa suojaavina johdannaisina, ja ne erääntyvät 10.1.2017.

15 TyTÄr- ja oSaKKuuSyhTIÖTKts. lista konsernitilinpäätöksen liitetiedosta nro 24.

38 eLeNIa

tilintarkastuskertomus

eLeNIa oy:N yhTIÖKoKouKSeLLeOlemme tilintarkastaneet Elenia Oy:n (entinen LNI Acquisition Oy) kirjanpi-don, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

haLLITuKSeN ja ToImITuSjohTajaN vaSTuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTarKaSTajaN veLvoLLISuudeTVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuk-sesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä peri-aatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuk-sessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankki-miseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilin-

tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtu-van olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioides-saan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintar-kastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimi-van johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LauSuNTo KoNSerNITILINPÄÄTÖKSeSTÄLausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toimin-nan tuloksesta ja rahavirroista.

LauSuNTo TILINPÄÄTÖKSeSTÄ ja ToImINTaKerTomuKSeSTaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laati-mista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toiminta-kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 17. Päivänä huhtikuuta 2013Ernst & Young OyKHT-yhteisö

Mikko RytilahtiKHT