tilinpäätös 2017 · suomen talous kääntyi vuoden 2017 aikana selvästi positiiviselle...

250
Tilinpäätös 2017

Upload: hoanglien

Post on 27-Jul-2018

219 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Tilinpäätös 2017

TILINPÄÄTÖS 2017 I TOIMINTAKERTOMUS ........................................................................... 1 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ..................................................... 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus .............................................................................................. 1 1.2 Kaupungin hallinto ............................................................................................................ 3 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys .......................................................................................... 10 1.4 Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys sekä muut olennaiset tapahtumat ............... 12 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ................................................................ 19 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ..... 20 3. Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus ....................................................................... 24

3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen .............................................................................. 24 3.2 Toiminnan rahoitus ......................................................................................................... 30

4. Rahoitusasema ja sen muutokset .............................................................................. 32 5. Kokonaistulot ja -menot ............................................................................................... 37 6. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous ....................................................................... 39

6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä .......................................... 39 6.2 Kaupunkikonsernin toiminnan ohjaus ............................................................................. 41 6.3 Konsernivalvonnan järjestäminen .................................................................................. 41 6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ........................................................................... 41

7. Tilikauden tuloksen käsittely....................................................................................... 48 II TOTEUTUMISVERTAILU ...................................................................... 50 8. Käyttötalous, investoinnit ja rahoitus ........................................................................ 50 8.1 Käyttötalouden ja tavoitteiden toteutumiset .................................................................... 50

8.2 Tuloslaskelmaosan toteutumiset .................................................................................. 173 8.3 Investointien toteutuminen ............................................................................................ 176 8.4 Rahoitusosan toteutuminen .......................................................................................... 179

8.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ... 181

III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................... 184 9. Tuloslaskelma ............................................................................................................. 184 10. Rahoituslaskelma ....................................................................................................... 185 11. Tase .............................................................................................................................. 186 12. Konsernilaskelmat ...................................................................................................... 188 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT....................................................... 193

V ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS ................................................................ 213 13. Liikelaitoksen tilinpäätös ........................................................................................... 213 14. Liikelaitoksen vaikutus .............................................................................................. 228 VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ............................................. 231 VII LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA ............................................... 233

I

TOIMINTAKERTOMUS

Toimintakertomus

TILINPÄÄTÖS I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus

Suomen talous kääntyi vuoden 2017 aikana selvästi positiiviselle kasvu-uralle. Sekä kuluttajien että yritysten luottamus on pysynyt korkealla, vaikka talouden nopein kasvuvauhti näyttääkin jatkossa hidastuvan. Koko vuoden bruttokansantuotteen kasvu on ennakkotietojen mukaan 3,1 %. Yhtä ripeää kasvua on viimeksi nähty fi-nanssikriisin jälkeisestä pahimmasta tuotantokuopasta palauduttaessa. Nousua tukee maailmankaupan kysyntä, joka on saanut investoinnit käyntiin. Erityi-sesti Suomelle tärkeä euroalue on tänä vuonna yllättänyt myönteisesti ja rahapoli-tiikka on yhä keveää. Myös kotitalouksien kulutus on jatkunut vahvana hitaasta an-siokehityksestä huolimatta. Investointien ohella kasvun toinen päätekijä on tällä het-kellä vienti, joka on lähtenyt vahvaan nousuun. Suomalaisten vientiyritysten tuotteet tuntuvat sopivan maailmantalouden kysyntään ja kasvua syntyy laaja-alaisesti eri toimialoilta. Seinäjoen kaupungin kasvu ja kehitys on jatkunut vahvana. Kaupungin asema kau-punkien ja kasvukeskusten välisessä vertailussa on erinomainen. Seinäjoen asema Suomen keskeisimmällä kasvukäytävällä antaa meille hyvät mahdollisuudet pärjätä jatkossakin kaupunkien ja maan eri alueiden välisessä kilpailussa. Kaupunkirakenteen kehittäminen ja kehittyminen jatkui voimakkaana viime vuonna. Keskustan ilme muuttuu nopeasti useiden kerrostalohankkeiden edetessä. Toripar-kin rakentaminen ja avaaminen maaliskuussa 2018 parantaa keskustan pysäköinti-olosuhteita ja investointi luo osaltaan uusia mahdollisuuksia kaupunkikeskustan elä-vöittämiseen. Kaupunki otti merkittävän askeleen Aseman seudun kehittämiseen alueen nykyisen rakennuskannan siirryttyä osittain kaupungin omistukseen. Aseman seudun ideointi, kehittäminen ja rakentaminen on yksi keskeisimpiä asioita kaupunkikeskustan kehit-tämisessä ja kaupungin uudessa strategiassa. Ideaparkin kauppakeskushankkeen valmistelua on jatkettu koko päättyneen tilikau-den. Valmistelutyö on loppusuoralla ja eri toimijoiden yhteinen tahto on, että uusi kauppakeskus avataan joulumarkkinoille 2019. Itäväylän valmistuminen ja Roveksen maa-alueiden hankintaprosessin päättyminen avaavat merkittäviä mahdollisuuksia Seinäjoen kaupunkirakenteen kehittämiselle kaupungin eteläisillä alueilla. Kaupunkikonsernin investointiaste oli viime vuonna korkea. Yhteensä kokonaisin-vestoinnit olivat 130 milj. €. Luku on erittäin merkittävä, Seinäjoen historian suurin. Kaupungin investointien määrä tästä on 49,9 milj. €. Suurimmat tytäryhteisöjen in-vestoinnit olivat Seinäjoen Energia Oy:n 12,5 milj. €, Into Seinäjoki Oy:n 11,8 milj. €,

1

Toimintakertomus

Sevas Kodit Oy:n 8,7 milj. €, SeiPark Oy:n 8,5 milj. € ja SeAMK Oy:n 7,0 Milj. €. Kuntayhtymien investoinneista kaupungin omistusosuuden mukainen määrä oli Sei-näjoen koulutuskuntayhtymässä 11,1 milj. € ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiris-sä 8,1 milj. €. Edellä olevien lisäksi toteutettiin ja valmistui merkittäviä talonraken-nusinvestointeja. Kaupungin organisaatio uudistettiin niin, että uusi organisaatio astui voimaan samal-la kun uusi valtuusto aloitti toimikautensa 1.6.2017. Uudella organisaatiolla vasta-taan tuleviin kuntakentän haasteisiin, turvataan tehokkailla rakenteilla hyvät palvelut kaupunkilaisille ja panostetaan kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Tätä kaikkea tukee myös kaupungin uusi strategia vuosille 2018–2025. Se luo selkeän tahtotilan ja tavoitteen kaupungin kehittämiselle. Vuoden 2017 lopussa kaupungin asukasluku oli 62 697 henkilöä, jossa kasvua edel-liseen vuoteen verrattuna on 645 asukasta ja 1,0 %. Työttömyystilanne on talouden aktiviteetin lisääntyessä edelleen parantunut. Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen mukaan koko maan työttömyysaste oli vuo-den lopussa 11,2 %, Etelä-Pohjanmaalla 9,1 % ja Seinäjoella 9,6 %. Kaupungin työttömyysaste on alentunut vuoden 2016 joulukuusta 2,3 %-yksikköä. Kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös on alkuperäistä talousarviota ja talousarviovuo-den aikana muutettua talousarviota selkeästi parempi. Tilinpäätös on tuloksen osalta Seinäjoen historian paras. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate on 29,2 milj. €. Tili-kauden ylijäämä on 9,9 milj. €, vuoden 2016 tilinpäätöksen ylijäämä oli 8,5 milj. €. Kaupunkikonsernin toimintaa on edelleen tehostettu ja uudet konsernijohtamista koskevat ohjeet valmistuivat niin, että ne hyväksyttiin helmikuussa 2018. Kaupunki-konsernin tulos on myös erittäin hyvä. Tilikauden ylijäämä on 18,6 milj. €. Vuotta ai-kaisemmin ylijäämä oli 16,2 milj. €. Kaupungin investoinnit olivat viime vuonna erittäin korkealla tasolla. Investointien määrä oli viime vuonna liikelaitos mukaan luettuna 49,9 milj. €. Vuosikate ei näin ollen riittänyt investointien rahoittamiseen. Tämä merkitsi velkaantumiskehityksen jatkumis-ta. Kaupungin lainamäärä on 266,5 milj. € ja asukasta kohti laskettuna 4.251 €. Vuot-ta aikaisemmin asukasta kohti laskettu lainamäärä oli 3.817 €. Lainamäärä ylittää sel-västi kuntien keskiarvon, joka on ennakkotietojen mukaan 2.921 €/asukas. Konsernin lainakanta kasvoi myös merkittävästi. Lainamäärä on 538 milj. € ja 8.580 € asukasta kohti. Kaupungin takausvastuiden määrä on 235 milj. €. Kaupungin vuoden 2017 tilinpäätökseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä, tuloksente-kokyky on edelleen parantunut. Talouteen liittyvä keskeinen huoli on velkaantumi-sen jatkuminen niin emokaupungissa kuin kaupunkikonsernissakin. Tämän kehityk-sen taustalla on luonnollisesti korkea investointiaste, joka on edellyttänyt vieraan pääoman käyttämistä. Uuden strategian keskeisin haaste onkin velkakehityksen tait-taminen niin, että tärkeät investoinnit kuitenkin toteutetaan. Kiitos viime vuoden onnistuneesta työstä kuuluu kaikille, niin luottamushenkilöille kuin kaupungin koko henkilöstölle, jotka ovat päätöksillään, työllään ja toimillaan vaikuttaneet kaupungin hyvään kehitykseen. Tällä työllä on tuotettu ja turvattu hyvät palvelut Seinäjoen kaupungin asukkaille. Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja

2

Toimintakertomus

1.2 Kaupungin hallinto

Vuonna 2017 vanha valtuustokausi päättyi 31.5.2017 ja nykyinen valtuusto aloitti toimintansa kunnallisvaalien jälkeen kesäkuussa 2017. Vuoden 2017 aikana pidet-tiin 12 kokousta. Valtuuston kokoonpano on ohessa. Valtuuston puheenjohtajisto 31.5.2017 saakka Kati Ojaniemi, valtuuston puheenjohtaja, Kesk. Pertti Mäki-Hakola, valtuuston 1. varapuheenjohtaja, Kok. Aarne Heikkilä, valtuuston 2. varapuheenjohtaja, SDP Valtuuston puheenjohtajisto 1.6.2018 alkaen Kimmo Heinonen, valtuuston puheenjohtaja, Kok Kati Ojaniemi, valtuuston 1. Puheenjohtaja, Kesk Aarne Heikkilä, valtuuston 2. varapuheenjohtaja, SDP Valtuuston kokoonpano 31.5.2017 saakka Suomen Keskusta (18) Aittoniemi Pirjo, Eloniemi Paavo, Flinkkilä Hannu, Hokkanen Kari, Homi Kari, Katte-lus Piia, Kivisaari Pasi, Konttas Juha, Korpela Jouni, Lahtinen Markku, Luotola Mi-kael, Mäenpää Mervi, Ojaniemi Kati, Pajulammi Martti, Sihto Paula, Turenius Irene, Ylinen Aki, Västi Ritva Kansallinen Kokoomus (16) Haapasalmi Markku, Heinonen Kimmo, Honkala Erkki, Järvinen Tomi, Karjalainen Olli-Pekka, Karvonen Jani, Keskinen Heikki, Kitinoja Alpo, Kuvaja Matti, Mäki-Hakola Pertti, Mäki-Jaskari Raimo, Mäkynen Jyrki, Nurmela Anu, Rintamäki Markku, Risikko Paula, Ristilä Raimo Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (8) Heikkilä Aarne, Lehtola Markku, Lepistö Jaakko, Penttilä Sirkka, Perkiö Seppo, Rii-kilä Leena, Silver Joanna, Wallin Harry Suomen Kristillisdemokraatit (2) Lampi Seppo, Nummensalo Kati Perussuomalaiset (5) Kujala Antti, Kärki Jarkko, Manninen Anneli, Valtamäki Erkki, Haapasalmi Hannu Vihreä liitto (1) Henna Rantasaari Vasemmistoliitto (1) Antti Knuuttila Valtuuston kokoonpano 1.6.2017 alkaen Suomen Keskusta (19) Aittoniemi Pirjo, Eloniemi Paavo, Flinkkilä Anne, Hokkanen Kari, Homi Kari, Kattelus Piia, Kivisaari Pasi, Korpela Jouni, Lahtinen Markku, Lehtimäki Suvi, Luotola Mikael, Mäenpää Mervi, Nuottivaara Esa, Ojaniemi Kati, Peltonen Jouko, Sihto Paula, Ture-nius Irene, Västi Ritva, Ylinen Aki

3

Toimintakertomus

Kansallinen Kokoomus (15) Ahokas Noora, Mikko Aila, Heinonen Kimmo, Karvonen Jani, Karvonen Maarit, Kes-kinen Heikki, Koivisto Veikko, Kuisla Reima, Luhtala Jesse, Mäki-Hakola Pertti, Mä-kynen Jyrki, Risikko Paula, Ristilä Raimo, Särmö Kati, Välimäki Voitto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (8) Heikkilä Aarne, Koivusaari Helena, Lehtola Markku, Penttilä Sirkka, Perkiö Seppo, Silver Joanna, Tenkula Tarja, Wallin Harry Suomen Kristillisdemokraatit (2) Nummensalo Kati, Rantanen Kimmo Perussuomalaiset (3) Haapasalmi Hannu, Kärki Jarkko, Valtamäki Erkki Vihreä liitto (3) Muilu Mikko, Ojajärvi Tuomas, Rantasaari Henna Vasemmistoliitto (1) Knuuttila Antti Kaupunginhallituksen kokoonpano on ohessa. Kaupunginhallitus piti vuoden 2017 aikana 29 kokousta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto 31.5.2017 asti Kimmo Heinonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja (Kok.) Aki Ylinen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (Kesk.) Markku Lehtola, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (SDP) Kaupunginhallituksen kokoonpano Suomen Keskusta Pirjo Aittoniemi, Juha Konttas, Martti Pajulammi, Irene Turenius, Aki Ylinen Kansallinen Kokoomus Markku Haapasalmi, Kimmo Heinonen, Liisa Lähdesmäki, Anu Nurmela, Raimo Ris-tilä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Markku Lehtola, Sirkka Penttilä Perussuomalaiset Anneli Manninen Kaupunginhallituksen kokoonpano 1.6.2017 alkaen Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Pasi Kivisaari, kaupunginhallituksen puheenjohtaja (Kesk.) Raimo Ristilä kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (Kok.) Piia Kattelus, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (KP) Kaupunginhallituksen kokoonpano Suomen Keskusta Pasi Kivisaari, Piia Kattelus (KP), Mikael Luotola, Paula Sihto, Irene Turenius, Aki Ylinen

4

Toimintakertomus

Kansallinen Kokoomus Maarit Karvonen, Reima Kuisla, Kati Särmö, Raimo Ristilä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Seppo Perkiö, Tarja Tenkula Vihreät Henna Rantasaari Eri lautakunnista ja jaostoista on ohessa selvitetty asianomaisen toimielimen puheenjohtajisto ja kokouskerrat 31.5.2017 saakka.

Jaostot ja lautakunnat Kokouskerrat Henkilöstöjaosto puheenjohtaja Raimo Ristilä varapuheenjohtaja Martti Pajulammi

5

Kaupunkisuunnittelujaosto puheenjohtaja Kari Homi varapuheenjohtaja Anu Nurmela

4

Asukaslautakunta puheenjohtaja Piia Kattelus varapuheenjohtaja Matti Kuvaja

2

Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Ritva Latvala varapuheenjohtaja Jouko Pitkäranta

8

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta puheenjohtaja Mervi Mäenpää varapuheenjohtaja Alpo Kitinoja

5

Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Pasi Kivisaari varapuheenjohtaja Marja-Liisa Niemelä

3

Liikuntalautakunta puheenjohtaja Olli-Pekka Karjalainen varapuheenjohtaja Mikael Luotola

3

Nuorisolautakunta puheenjohtaja Joanna Silver varapuheenjohtaja Ville Ojala

2

Sosiaali- ja terveyslautakunta puheenjohtaja Paula Sihto varapuheenjohtaja Raimo Mäki-Jaskari

6

Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Harry Wallin varapuheenjohtaja Jouni Korpela

7

Tekninen lautakunta puheenjohtaja Markku Rintamäki varapuheenjohtaja Markku Lahtinen

5

Ympäristölautakunta puheenjohtaja Risto Iskala varapuheenjohtaja Tapani Harju

5

5

Toimintakertomus

Eri lautakunnista ja jaostoista on ohessa selvitetty asianomaisen toimielimen pu-heenjohtajisto ja kokouskerrat 1.6.2017 alkaen:

Jaostot ja lautakunnat Kokouskerrat Henkilöstöjaosto puheenjohtaja Raimo Ristilä varapuheenjohtaja Paavo Eloniemi

5

Elinvoimalautakunta puheenjohtaja Veikko Koivisto varapuheenjohtaja Karri Kallio

5

Hyvinvointilautakunta puheenjohtaja Jesse Luhtala varapuheenjohtaja Pirjo Aittoniemi

5

Kasvatus- ja opetuslautakunta puheenjohtaja Mervi Mäenpää varapuheenjohtaja Tomi Järvinen

6

Kaupunkiympäristölautakunta puheenjohtaja Kari Homi varapuheenjohtaja Heikki Keskinen

6

Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Liisa Talvitie varapuheenjohtaja Ritva Latvala

1

Lupa-asiainlautakunta puheenjohtaja Markku Lahtinen varapuheenjohtaja Mikko Aila

6

Sosiaali- ja terveyslautakunta puheenjohtaja Sirkka Penttilä varapuheenjohtaja Matti Kuvaja

6

Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Harry Wallin varapuheenjohtaja Jesse Luhtala

5

6

Toimintakertomus

Kaupungin hallinto-organisaatio on oheisen organisaatiokaavion mukainen 31.5.2017 saakka. Kaupunginjohtaja

Jorma Rasinmäki

KAUPUNGINKANSLIA Hallintopalvelut lakiasian ja omistaja- ohjauksen johtaja Jari Jokinen Kehittämispalvelut kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Talouspalvelut rahoitusjohtaja Aaro Honkola Henkilöstöhallinto Kansliapäällikkö- toimialajohtaja Raija Ranta

TARKASTUSTOIMI

vt tarkastuspäällikkö Sami Mäntymäki

KONSERNIYHTEISÖT

SIVISTYSKESKUS

toimialajohtaja Heikki Vierula

Hallinto (Heikki Vierula) talouspäällikkö

Satu Lammi Perusopetus

(Jari Jaskari) Erityispalvelut

(vs. Ville Järvi) Lukiokoulutus

(Heikki Vierula) Kansalaisopisto

(Maija-Liisa Gröhn) Kulttuuritoimi

(Leena Kråknäs) Kirjastotoimi

(Mervi Heikkilä) Museotoimi

(Susanna Tyrväinen) Liikuntatoimi

(Anne Kotila) Nuorisotoimi

(Pekka Hautamäki) Varhaiskasvatus

(Aija-Marita Näsänen)

SOSIAALI- JA

TERVEYSKESKUS kansliapäällikkö-toimialajohtaja

Raija Ranta Hallinto ( Raija Ranta) Hallinto- ja talouspäällikkö

Ulla Kuismanen Sosiaalityö ( Harri Lintala) Ikäihmisten palvelut

(Riitta Kulmala)) Terveydenhuolto

(Tiina Perä) Ympäristöterveydenhuolto

(Seppo Kangas)

TEKNIIKKAKESKUS

toimialajohtaja, vt. toimialajohtaja, kaupun-gininsinööri Kari Havunen

31.5.2017 saakka Hallinto

(Kari Havunen) hallintopäällikkö

(Juha Ahonen) Kunnallistekniikka

(Kari Havunen) Kaavoitus- ja kaupunki

suunnittelu (Martti Norja)

Kiinteistö- ja mittaus- palvelut (Taru-Maaria Herttua- Suokko)

Tilapalvelut (Jussi Aittoniemi)

Rakennusvalvonta (Arto Kruuti)

Ympäristönsuojelu (Pirjo Korhonen)

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos- liikelaitos (Harri Setälä)

7

Toimintakertomus

Kaupungin hallinto-organisaatio on oheisen organisaatiokaavion mukainen 1.6.2017 alkaen.

8

Toimintakertomus

Kaupungin henkilöstön osalta valmistellaan erillinen henkilöstötilinpäätös. Henkilös-tömäärät ovat viime vuoden aikana palvelukeskuksittain kehittyneet seuraavasti:

Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määrä- aikaiset

Työllis- tetyt

Yhteensä Yhteensä Ilman

työllistettyjä

Kaupunginkanslia 116 5 32 46 199 153 Sivistyskeskus 1 595 171 302 2 068 2 068 Sosiaali- ja terveyskeskus 1 035 328 71 1 434 1 434 Tekniikkakeskus 307 23 45 1 376 375 EP:n Pelastuslaitos 117 13 4 134 134 Yhteensä 2017 3 170 540 454 47 4 211 4 164 Yhteensä 2016 3 177 529 397 48 4 151 4 103 Yhteensä 2015 3 188 529 349 17 4 083 4 066 Yhteensä 2014 3 185 578 350 36 4 149 4 113 Yhteensä 2013 3 189 505 363 47 4 104 4 057 Yhteensä 2012 3 127 460 364 28 3 979 3 951 Yhteensä 2011 3 082 516 349 31 3 978 3 947 Yhteensä 2010 3 038 413 277 20 3 748 3 728 Yhteensä 31.12.2009 2 979 428 329 20 3 756 3 730 Yhteensä 1.1.2009 2 895 379 301 17 3 592 3 575 Yhteensä 2008 1 637 218 221 12 2 088 2 070

Vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä on vuoden lopussa 3 170 henkilöä ja se vä-hentyi 7 työntekijällä. Kun kokonaishenkilöstömäärään lasketaan myös sijaiset ja määräaikaiset työntekijät, on henkilöstömäärä vuoden 2017 lopussa 4 164 ja siinä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 61 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrän kehitys vuosina 2008–2017 näkyy alla olevasta ku-viosta:

1 637

2 979 3 038 3 082 3 127 3 189 3 185 3 188 3 177 3 170

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Vakinaisen henkilöstön määrä

9

Toimintakertomus

Henkilöstökulut sivukuluineen olivat viime vuonna yhteensä 177,2 milj. €, jossa vä-hennystä edelliseen vuoteen verrattuna on 2,9 milj. € ja 1,6 %. Palkat ja palkkiot ovat kasvaneet 0,6 % ja henkilöstösivukulut vähentyneet 9,5 %.

1.3 Yleinen taloudellinen kehitys

Maailmantalouden myönteiset näkymät vahvistuivat vuoden 2017 aikana. Erityisesti Euroopassa talouskehitys on ollut ennakoitua parempaa. Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Useissa talouksissa sekä vienti että kotimainen kysyntä ovat elpy-neet. Työttömyys on alentunut, mutta vaatimaton palkkakehitys ei vielä näy inflaati-on kiihtymisenä. Euroalueen vahva kasvu on myös jatkunut, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet. Työllisyystilanne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista. Tästä huolimatta kuluttajien odotukset talouskehi-tyksestä ovat useissa maissa myönteisiä. Suomen talouskasvu on ollut laaja-alaista, vienti vauhdittaa kasvua ja samalla koti-mainen kysyntä jatkuu voimakkaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan brutto-kansantuote kasvoi 3,1 % vuonna 2017. Inflaatio kiihtyy, mutta jää ennusteen mu-kaan vuosina 2017–2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalueella. Suomen viennin kasvu on nopeutunut selkeästi vuoden 2017 aikana. Sekä tavara- että palveluviennin kasvu on ollut merkittävää. Viennin ripeään kasvuun on vaikutta-nut maailmankaupan edellisiä vuosia nopeampi kasvu. Kysyntä Suomen tärkeimmil-lä vientimarkkinoilla on elpynyt. Tavaravienti on kasvanut alkuvuonna euroalueelle, mutta myös esimerkiksi Venäjän-kaupassa on elpymisen merkkejä, ja Kiinan osuus Suomen viennistä kasvaa tasaisesti. Vuonna 2017 kasvua on nähty kauttaaltaan kaikissa viennin kannalta perinteisesti merkittävissä tuotteissa, kuten paperi-, kone- ja metalli- sekä kemianteollisuuden tuotteissa. Yksityisen kulutuksen kasvu on jatkunut vakaana. Vuonna 2017 kotitalouksien käy-tettävissä olevien tulojen kasvua tukee parantunut työllisyys sekä verotuksen keven-tyminen. Käytettävissä olevat reaalitulot nousivat yli kahdella prosentilla, sillä inflaa-tio kiihtyi vain vähän energian hintojen noususta huolimatta. Kuluttajabarometrin mukaan luottamus talouden myönteiseen kehitykseen on kohentunut selvästi viimei-sen vuoden aikana ja yksityinen kulutus kasvaa kotitalouksien luottamuksen varassa myös lähivuosina. Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopea voimistuminen on parantanut työlli-syystilannetta vuoden 2017 aikana. Työllisten määrä nousi tammi–lokakuussa 0,7 % vuodentakaiseen verrattuna. Työtunnit eivät ole lisääntyneet kilpailukykysopimukseen sisältyvästä työajan pidentämisestä huolimatta juuri sen enempää. Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan työttömyys on laskenut hyvin hitaasti vuonna 2017 ja työttömyysasteen trendi oli lokakuussa 8,5 prosentissa. Työttö-myysasteen hidas lasku johtuu ainakin osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoi-man ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaalia suhdannetilan-teen parantuessa. Ennuste vuoden 2017 työttömyysasteeksi on 8,6 %. Julkisyhteisöjen alijäämä on pienentynyt vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Ensin alijäämää kohensivat pääasiallisesti sopeutustoimet ja myöhemmin myös talouskas-vun käynnistyminen. Kehitys jatkuu samankaltaisena lähivuodet, mutta alijäämän supistuminen on hyvin verkkaista. Julkinen talous on edelleen vuosikymmenen lop-pupuolella alijäämäinen.

10

Toimintakertomus

Suotuisa suhdannetilanne ei yksistään poista julkisen talouden rakenteellisia ongel-mia. Väestön ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle on al-kanut 2010-luvulla kasvattaa erityisesti eläkemenoja. Eläkemenojen kasvu supistaa työeläkelaitosten ylijäämää. Ensi vuosikymmenellä suurin menojen kasvupaine koh-distuu hoito- ja hoivamenoihin.

BKT:n kehitys on ollut oheisen kuvion mukainen:

Työllisyystilanne on lievästi parantunut vuoden 2017 aikana. Työttömyysaste oli vuonna 2017 tilastokeskuksen lukujen mukaan 8,6 % eli 0,3 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli jou-lukuussa 69,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 66,9 %. Työttömyysaste työvoimahallinnon lukujen mukaan on kehittynyt Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana oheisen kuvion mukaan:

11

Toimintakertomus

Korkokehitys on ollut erittäin maltillista ja korot ovat olleet pitkään ennätyksellisen alhaalla. Matalan korkotason ennustetaan jatkuvan lähimpien vuosien ajan. Viime vuosien korkokehitys käy ilmi oheisesta kuviosta. 1 kk:n euriborkorko oli vuo-den lopussa -0,369 %, 6 kk:n euribor -0,271 % ja 12 kk:n euribor -0,190 %.

Inflaatiokehitys on pysynyt maltillisena. Kuluttajahintojen muutos oli 0,8 % (0,4 % vuonna 2016), elinkustannusindeksin muutos oli 0,5 % (1,0 % vuonna 2016) ja ra-kennuskustannukset nousivat 0,7 % (0,5 % vuonna 2016). Nimellinen ansiotasoin-deksi nousi 0,2 % vuonna 2017. Kuntasektorin talous vahvistui vuoden 2017 aikana. Toimintakulut ja -tuotot laskivat noin prosentin verran. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kehitys oli heik-ko, mutta kuitenkin ennusteiden mukainen. Kehitykseen vaikutti erityisesti kilpailuky-ky-sopimus, joka leikkasi veropohjan kehitystä Kuntien asukasta kohti laskettu vuosikate on tilinpäätösennusteiden mukaan 585 € ja lainakanta on 16 mrd. € eli 2.921 € asukasta kohti.

1.4 Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys sekä muut olennaiset tapahtumat

Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018–2020 taloussuunnitelma valmisteltiin ki-reähkössä, mutta selvästi parempia ennusmerkkejä sisältävässä taloudellisessa ti-lanteessa. Vuoden 2016 tilinpäätös oli selvästi talousarviota parempi ja merkittävän ylijäämäinen. Se antoi hyvät lähtökohdat vuodelle 2017. Kaupungin taloudessa keskeisenä tavoitteena oli edelleen vuosikatetason nostami-nen lähemmäksi nettoinvestointien määrää. Tavoitteen saavuttaminen kaupungin

12

Toimintakertomus

nykyisessä kasvuvauhdissa ja nykyisellä tulopohjalla on vaikeaa. Tunnusomaista kaupungin taloudelle on edelleen se, että poistotaso ei kuvasta investointitarvetta, nettoinvestointien määrä on jatkuvasti poistoja suurempi. Tämä johtaa siihen, että vuosikatteen tulisi olla selvästi poistotasoa korkeampi, jotta velkakehitys saataisiin hallintaan. Vuoden 2017 talousarvion valmistelua ohjattiin luottamushenkilökeskustelun avulla. Kaupunginhallitus piti ensimmäisen talousarvioon ja kehykseen liittyvän taloussemi-naarin toukokuussa 2016. Valtuuston talousseminaari pidettiin 26. - 27.5.2016. Ta-lousarvioehdotuksen viranhaltijavalmistelun jälkeen pidettiin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vielä syyskaudella omat talousseminaarit. Hallituksen seminaari 5.9.2016. Valtuuston syyskuun talousseminaari pidettiin 19.9.2016. Nyt valmistuneen tilinpäätöksen valossa kaupungin talous on edelleen kehittynyt pa-rempaan suuntaan. Menojen kasvukehitys kaupungin omassa toiminnassa on saatu pysähtymään. Monet erilaiset ja erikokoiset säästö- ja sopeuttamistoimet vaikutta-vat. Myös kiky-sopimuksen palkkaleikkaukset vähentävät menojen kasvua. Tilinpää-tös on selkeästi vuodelle 2017 hyväksyttyä talousarviota parempi. Kunnallisverotulojen määrä ei kasvanut. Yhteisöverotulot sen sijaan kehittyivät hyvin talouden aktiviteetin lisääntymisen myötä. Valtionosuuksien kasvu oli vaatimatonta. Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen kaupunkistrategian elokuussa 2013. Vakiintuneen käytännön mukaisesti kaupunkistrategia uudistetaan jokaisella valtuustokaudella eli seuraavan kerran ensi vuonna alkavalla valtuustokaudella. Uu-si strategia vuosille 2018–2025 hyväksyttiin valtuuston kokouksessa helmikuussa 2018. Kaupunginhallitus on käsitellyt kaupunkistrategian toteutumiseen liittyvän tarkaste-lun kokouksessaan 12.12.2016 ja valtuusto on merkinnyt asian tiedoksi kokoukses-saan 19.12.2016. Vuonna 2013 hyväksytyn kaupunkistrategian tavoitteet ja strate-giavalinnat ovat onnistuneesti ohjanneet kaupungin toimintaa. Strategian toteuttami-sessa on saavutettu erittäin hyviä tuloksia ja monet tavoitteet ovat toteutuneet tai to-teutumassa. Vuoden 2017 loppuun saakka voimassa olleessa kaupunkistrategiassa on kahdek-san strategiavalintaa. Strategiavalinta 1: Menestyvät ja kasvavat yritykset Strategiavalinta 2: Uudistuva kaupunkikeskusta Strategiavalinta 3: Kasvua tukevat strategiset valinnat Strategiavalinta 4: Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki Strategiavalinta 5: Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio Strategiavalinnat 6 ja 7: Vastuullinen ja aktiivinen asukas, Osallistuva asukas Strategiavalinta 8: Tasapainoinen talous Kaupunkistrategiassa on kahdeksan talouden mittaria, joista osassa asetetaan sel-keä mitattavissa oleva tavoite. Tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet, vaikka kaupungin taloudessa on kyetty toimintamenojen kasvun leikkaamiseen ja kustan-nuskehityksen hallintaan.

13

Toimintakertomus

Talouden mittareiden toteutumisen osalta voidaan todeta seuraavaa: 1. Toimintamenojen kasvu tulee suhteuttaa asukasluvun kasvuun. Toimintamenojen kasvu on saatu pysähtymään matalan kustannuskehityksen ja palvelutuotannon tehostamisen ansioista. Asetettu tavoite saavutettiin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. 2. Vuosikatetavoitteeksi asetetaan vuosille 2014–2015 kaupungin poistotaso ja vuosille 2016–2017 nettoinvestointien taso. Asetettua tavoitetta ei saavutettu vuonna 2017. Vuosikatetaso nousee selvästi pois-totasoa korkeammaksi, mutta investointien määrän pysyessä erittäin korkealla vuo-sikatetta ei saada kohoamaan tälle tasolle. 3. Kaupungin asukasta kohti laskettu velkaantumiskehitys pysäytetään strate-giakaudella. Velkaantumiskehitystä ei ole saatu pysäytettyä vaikka talouden tasapainotila tulos-laskelman näkökulmasta on saavutettu. Kyse on luonnollisesti kasvavan kaupungin korkeasta investointitasosta ja investointien rahoittamisesta. 4. Strategiakaudella tehostetaan kuntayhtymien ja ostopalvelujen kustannus-kehityksen seurantaa ja tehdään toimenpiteitä kustannuskehityksen hallitse-miseksi. Tavoite on osittain saavutettu. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat vuonna 2017 kuitenkin selvästi nopeammin kuin kaupungin omat toimintakulut. 5. Strategiakaudella kehitetään konsernitalouden ohjausta. Konsernitalouden ja yleensäkin konsernijohtamisen tavoitteiden voidaan todeta to-teutuneen. 6. Tuottopohjaa vahvistetaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla, mikä tuo uusia työpaikkoja ja kasvattaa niiden myötä verotuloja. Tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. Erityisen merkittävää tässä on Into Seinäjo-ki Oy:ssä tehty työ. 7. Strategiakaudella parannetaan tuottavuutta ja jatketaan talouden tasapai-nottamisohjelman toteuttamista. Palvelujen tuottamisen tehokkuutta on pystytty parantamaan. Samoin Taloustoimi-kunnan ja kaupungin eri päätöksentekoelinten työ talouden tasapainottamisessa on onnistunut. 8. Strategiakaudella lisätään vertailukaupungeista saatavan tiedon hyödyntä-mistä talouden suunnittelussa. Talouden vertailutiedon käyttöä on lisätty kaupungin taloudenhoidon johtamisen tu-kena.

14

Toimintakertomus

Kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöksessä toimintakate kasvoi viime vuonna 1,0 %, toimintatuottojen määrä vähentyi -0,8 % ja toimintakulut lisääntyivät 0,5 %. Lukuihin vaikuttaa Työterveys-liikelaitoksen yhtiöittäminen vuoden 2017 alusta lukien. Kunnallisverotulot eivät kasvaneet lainkaan vaan pysyivät vuoden 2016 tasolla. Yhteisöverotulot sen sijaan kehittyivät hyvin, kasvua 19,4 %. Kiinteistöverotulot kasvoivat 5,4 %. Valtionosuustulojen kasvu oli niihin kohdistuneiden leikkausten vuoksi vaatimaton 0,8 %. Vuosikate on 29,2 milj. €, kun se vuotta aikaisemmin oli 26,7 milj. €. Nettoinvestointien määrä (investointien omahankintameno) on peräti 49,1 milj. €, kun ne edellisenä vuonna olivat 33,5 milj. €. Saavutettu vuosikate ja investointien suuri määrä merkitsivät sitä, että kaupunki vel-kaantui edelleen viime vuonna. Kaupungin kokonaislainamäärä on tilinpäätök-sessä 266,5 milj. € (2016: 236,8 milj. €) ja asukasta kohti laskettu lainamäärä 4.251 € (2016: 3.817 €). Käytettävissä olevien ennakkotietojen mukaan kuntien asukasta kohti laskettu velkamäärä on vuoden 2017 lopussa 2.921 €. Työttömyystilanteessa on tapahtunut muutos parempaan. Kun koko maan työttö-myysaste oli vuoden 2017 lopussa työvoimahallinnon lukujen mukaan 11,2 %, oli vastaava luku Seinäjoella 9,6 % ja Etelä-Pohjanmaalla 9,1 %. Vuotta aikaisemmin Seinäjoen työttömyysaste oli 11,9 %. Työttömyysasteen kehitys viime vuoden osalta käy ilmi oheisesta kuviosta:

15

Toimintakertomus

Oheisena on vielä kuva työttömyysasteen kehityksestä viimeisen kymmenen vuo-den ajalta:

Kaupungin asukasluku on kehittynyt edelleen myönteisesti. Vuoden 2017 lopussa asukasluku oli 62 697 ja asukasluku kasvoi vuoden aikana 645 henkilöä ja 1,0 %. Asukasluku on kehittynyt viime vuosina seuraavasti:

Asukasluku Muutos Muutos-% 31.12.2008 37 978 642 1,7 31.12.2008 56 229 31.12.2009 57 018 789 1,4 31.12.2010 57 811 792 1,4 31.12.2011 58 703 892 1,5 31.12.2012 59 556 853 1,5 31.12.2013 60 354 798 1,4 31.12.2014 60 880 526 0,9 31.12.2015 61 530 650 1,0 31.12.2016 62 052 522 0,8 31.12.2017 62 697 645 1,0

16

Toimintakertomus

Asukasluvun kuukausikohtaiset kasvut näkyvät oheisesta kuvioista (tilastokeskuk-selta ei saatu asukaslukutietoja 10/2017 ja 11/2017):

Viime vuoden talousarvio hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 14.11.2016 ja tämän lisäksi valtuusto hyväksyi muutoksia talousarvioon kokouksissaan 22.5.2017 ja 18.12.2017. Valtuusto on myös talousarviovuoden aikana tehnyt muita yksittäisiä määrärahojen korotuspäätöksiä. Tilinpäätökseen liittyen määrärahaylitykset on käsi-telty valtuuston kokouksessa 19.3.2018. Alkuperäisen talousarvion mukainen vuosikate oli 16,4 milj. € ja talousarviovuoden aikana tehtyjen muutosten jälkeen 14,3 milj. €. Talousarviomuutoksissa ei ole tili-kauden aikana huomioitu kaikkia lisätuloja ja menosäästöjä. Tilinpäätöksen mukai-

61 80061 90062 00062 10062 20062 30062 40062 50062 60062 70062 800

-40-20

020406080

100120140160180

Asukasluku 2017

Asukasluku kk Asukasluku

17

Toimintakertomus

nen vuosikate on 29,2 milj. € eli vuosikate on merkittävästi parempi kuin muutetussa talousarviossa. Viime vuoden verotulojen kehitys oli kaksijakoinen. Kunnallisverotulot eivät kasva-neet lainkaan mutta yhteisöverotulojen kehitys oli hyvä, kasvua 19,4 %. Kiinteistöve-rotulot kasvoivat 5,4 % Verotulojen kehitys maan keskiarvolukuihin käy ilmi oheisesta taulukosta. Kasvuke-hitys on ollut meillä muuta maata hitaampaa.

kasvu-% Koko maa Seinäjoki Kunnallisvero 0,1 0,0 Yhteisövero 21,5 19,4 Kiinteistövero 6,3 5,4

Kaupungin kokonaisinvestointien määrä pysyi erittäin korkealla tasolla, kaupunki ja sen liikelaitos huomioituna bruttoinvestoinnit olivat 49,9 milj. € ja nettoinvestointien määrä 49,1 milj. €. Vuonna 2016 kokonaisinvestoinnit olivat 33,8 milj. € ja nettoin-vestoinnit 33,5 milj. €. Kaupungin investointimenot ovat 49,0 milj. € ja Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitoksen investoinnit 0,9 milj. €. Kaupungin tilinpäätöksen mukainen vuosikate on 29,2 milj. €. Kaupungin suunnitelman mukaisten poistojen kokonaismäärä on 19,4 milj. €. Vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen suhde on kehittynyt seuraavasti:

Suunnitelmapoistojen jälkeen tilikauden tulos on ylijäämäinen 9,8 milj. €. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja rahastojen muutoseriä ja niiden jälkeen tilikauden ylijäämä on myös 9,9 milj. €.

18

Toimintakertomus

Muut olennaiset tapahtumat Kaupunkikonsernissa on valmisteilla, käynnissä ja valmistunut merkittäviä investoin-teja: - Seinäjoki Areenan laajennus - SeiPark Oy:n toripysäköinti-investointi - SeAMK Oy:n toimesta käynnistynyt Kampustalon laajennus - Seinäjoen Energia Oy:n investoinnit - Taika-päiväkodin valmistuminen - Uuden Paloaseman valmistuminen Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto ovat olleet merkittävästi mukana sosiaali- ja terveystoimen sekä maakuntauudistuksen valmistelutyössä. Valtuusto on kokouksessaan 19.12.2016 hyväksynyt Seinäjoen kaupungin tarkenne-tun uuden organisaatioratkaisun ja siihen liittyvien keskeisimpien tehtävien jaon ja toimivallat. Uusi organisaatio on otettu käyttöön 1.6.2017. Kaupungin talousarvios-sa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä on noudatettu syksyllä 2016 valtuustossa talo-usarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyttyä vanhaa organisaatiorakennetta.

1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Suomalainen kuntarakenne on merkittävimmän muutoksensa edessä maakunta- ja sosiaali- ja terveystoimen rakenteen uudistamisen myötä. Vaikka lainsäädäntöval-mistelu on edelleen kesken, on Makusoten valmistelu hyvässä käynnissä Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen kaupunki on valmistelutyössä keskeisesti mukana ja ta-voitteena on, että uudistus astuu voimaan 1.1.2020. Keväällä 2017 valittiin Suomen kuntiin uudet valtuustot. Uusi valtuusto aloitti toimin-tansa 1.6.2017. Samalla otettiin käyttöön kaupungin uusi organisaatio, jonka mukai-seen budjetointiin siirryttiin 1.1.2018. Uusi valtuusto käsitteli helmikuussa 2018 kaupungin uuden strategian, jonka strate-giakausi on 2018–2025. Kaupungin taloustilanne parani edelleen vuonna 2017. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate nousi lähes 30 milj. €. Tämä taso on asetettu tavoitteeksi myös uudessa strategiassa. Strategian keskeisin taloustavoite on vuosikatteen ja investointien tasapaino niin, et-tä velkakehitys saadaan hallintaan. Tämä edellyttää edellä todettua vuosikatetasoa, mutta myös sitä, että investoinnit rajataan tälle 30 milj. € tasolle. Talouden tasapainottamiseen liittyvää työtä jatketaan ja Taloustoimikunta ohjaa tätä työtä. Makusoten käynnistyminen nykyisen suunnitelman mukaan 1.1.2020 muuttaa kunti-en rakenteita ja taloutta erittäin merkittävästi. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ei vielä tiedetä, joskin tehtyjen alustavien koelaskelmien mukaan muutokset eivät olisi Seinäjoen kohdalla tuloslaskelman näkökulmasta merkittäviä. Kokonaan uu-dessa valossa tulee tarkastella kaupungin ja kaupunkikonsernin taseen hallintaa ta-sekokonaisuuden pysyessä ennallaan, mutta kaupungin käyttötalouden puolittues-sa. Kaupungin kasvun ja kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina edelleen hy-vänä.

19

Toimintakertomus

2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kaupungille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Val-vonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallin-taa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luo-tettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudate-taan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta on osa Seinäjoen kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmää sekä johdon ja hallinnon työ-väline. Sisäinen valvonta koostuu: 1. esimiesten ja johtovastuussa olevien suorittamasta valvonnasta, 2. luottamushenkilöiden suorittamasta valvonnasta, 3. sisäisestä tarkastuksesta. Hyvin toimiva sisäinen valvonta vähentää tahallisia ja tahattomia toimintavirheitä, epäjohdonmukaista toimintaa, taloudellisia menetyksiä ja puutteita asiain hoidossa. Sisäisen valvonnan tavoitteena on auttaa johtoa havaitsemaan toimintaan liittyvät riskit ja varmistaa, että niitä pystytään hallitsemaan. Riskienhallinnalla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan toi-mintaan kohdistuvia riskejä sekä määritellään toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Riskienhallintaa on myös kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan ta-voitteiden saavuttaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Riskienhallinnan toimenpiteillä varmistetaan, että organisaation johdolla on käytettä-vissään tarpeellinen ja ajantasainen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät menetelmät mahdollisten vahinkojen hoitamiseksi. Riskienhallinnan tarkoituksena on havaita, analysoida ja pyrkiä kokonaisvaltaisesti hallitsemaan toimintaan liittyviä riskejä sekä hyödyntämään mahdollisuuksia kau-punkikonsernin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Kuntalaki (410/2015) sisältää velvoitteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lainkohtien tavoitteena on turvata kunnan päätöksentekijöille paremmat ja havain-nollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Seinäjoen kaupun-ginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2014 Seinäjoen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallituksen tulee ohjeis-taa sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestäminen valtuus-ton hyväksymien perusteiden mukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta eivät saa muodostaa erillisprosesseja vaan niiden tulee sisältyä kaupungin ja kaupunki-konsernin kaikkiin johtamisprosesseihin ja olla osa strategista suunnittelua ja tavoit-teiden asettamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen Seinäjoen kaupungin hallintosäännössä todetaan, että lautakunta ja johtokunta vas-taavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeen-panon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat kaupunginhallitukselle si-säisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kaupunginjohtaja, liikelaitoksen johtaja, sekä toimialojen ja tulosalueiden johtavat vi-ranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tulok-

20

Toimintakertomus

sellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tulosyksiköi-den esimiehet vastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallin-nan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kaupunginhalli-tuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen oh-jauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuuden valvonnasta. Sisäisen valvonnan suorittamisesta kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen val-vonnan ohjeen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää siten, että väärin-käytökset pystytään havaitsemaan ja estämään mahdollisimman varhaisessa vai-heessa. Kaupungin riskikartoitus tehdään vähintään kerran valtuustokaudessa. Kaupungin vakuutusten kattavuus tarkistetaan säännöllisesti. Kaupungilla on käytössä asianhallintajärjestelmä, jonne pääosa sopimuksista on tal-lennettu. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus on kaupungin ja kaupunkikonsernin ohjaus- ja valvontajärjestel-män osa, jota kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja käyttävät toteuttaessaan val-vontavelvollisuuttaan. Sisäisen tarkastuksen olemassaolo ei vähennä eikä poista ti-livelvollisten viranhaltijoiden ja esimiesten velvollisuutta luoda riittävää ja toimivaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmää vastuullaan olevaan yksikköön tai prosessiin. Sisäistä tarkastusta suorittaa kaupungissa tarkastuspäällikkö, jonka toimintaa oh-jaavat sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet. Tarkastuspäällikkö on toteuttanut toi-minnassaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa. Tarkastuspäällikkö toimii myös tar-kastuslautakunnan valmistelijana ja esittelijänä sekä tekee erikseen sovittavaa yh-teistyötä tilintarkastajan kanssa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 2017 – keskeiset johtopäätökset Vuoden 2017 osalta riskienhallintasuunnitelmat ja/tai riskienhallinnan arviointi on laadittu ja hyväksytty teknisessä lautakunnassa, ympäristölautakunnassa, kulttuuri-lautakunnassa (kulttuuripalvelut, museotoimi ja kirjastotoimi), nuorisolautakunnassa, liikuntalautakunnassa, varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa (varhaiskasvatus, opetuspalvelut ja kansalaisopisto), sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnassa. Riskienhallinnan suunnittelu on vakiintunut osaksi kaupunkikonsernin eri yksiköiden normaalia toimintaa. Lautakunta- tai tulosaluekohtaisten riskienhallintasuunnitelmien toteutus ja seuranta on ensisijaisesti ao. lautakuntien ja tilivelvollisten viranhaltijoi-den vastuulla. Seinäjoen kaupungin hallintosääntö uudistettiin ja se astui voimaan 1.6.2017. Hallin-tosäännön 83 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, sekä - hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat, - valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mu-

kaisesti ja tuloksellisesti, - antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjes-

tämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä,

- vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta siten, että kau-pungin toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus varmistetaan,

21

Toimintakertomus

- hyväksyy sisäisen tarkastuksen suunnitelman, johon perustuen arvioidaan riskien-hallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuutta,

- vastaa riskienhallinnan järjestämisestä siten, että kaupungin toiminnan olennaiset riskit tunnistetaan ja kuvataan, riskin toteutumisen vaikutukset, toteutumisen to-dennäköisyys ja mahdollisuudet hallita riskiä arvioidaan.

Hallintosäännön 84–85 §:ssä määritellään lisäksi lauta- ja johtokuntien sekä viran-haltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät. Hallinto-säännön 86 §:ssä on sisäisen tarkastuksen henkilöstöä ja tehtäviä koskevat sään-nöt. Käynnissä olevalla valtuustokaudella tullaan nimeämään riskienhallintatyöryhmä ke-hittämään ja koordinoimaan kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnalla tarkoitetaan konsernijohdon vastuulla olevaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja rapor-tointia. Konsernivalvonnalla tarkoitetaan myös konserniohjeen sekä sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan toteutumisen seurantaa. Konsernivalvonnan tarkoitukse-na on varmistaa, että kaupunkikonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, vi-ranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivalta ja vastuu konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus sekä kaupunginjohtaja, ra-hoitusjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja. Kaupungin johtoryhmä osallistuu konsernin ohjaamiseen siten kuin kaupunginjohtaja siitä erikseen määrää. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa tai muutoin strategiset, toiminnalliset ja talou-delliset tavoitteet sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista. Kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa Seinäjoki-konsernia sekä valvoo, että konsernin osat toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginjohtaja ja kaupungin johtoryhmä seuraavat Seinäjoki-konsernin osien toimintaa ja tavoitteiden toteutumista päätetyn työnjaon mukaisesti ja arvioivat konsernirakenteen kehittämis-tarpeita. Seinäjoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.1.2014 Seinäjoen kaupungin yhti-öiden, yhteisöjen ja säätiöiden omistajapolitiikan linjaukset, Seinäjoen kaupungin konserniohjeen ja hyvä hallinto- ja johtamistapaohjeen Seinäjoen kaupunkikonser-nissa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun paranta-miseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Lisäksi Seinäjoen kaupunginhallitus on hy-väksynyt 20.4.2015 Seinäjoen kaupungin tytäryhteisöjen salkutuksen. Kaupunginhallitus päättää hallitusjäsenehdokkaiden nimeämisestä tytäryhteisöjen hallituksiin. Tytäryhteisön hallituksella tulee kollektiivina olla toimialan tuntemuksen lisäksi riittävä liiketoiminnan ja talouden osaaminen sekä kyky ohjata toimitusjohta-jaa yhteisölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginhallitus antaa yh-tiö- ja vuosikokousedustajille tarvittavat ohjeet. Konserniohjeessa todettuja merkittä-

22

Toimintakertomus

viä päätöksiä tehtäessä yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennakkokäsitys valmisteltavana olevasta asiasta. Konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan järjestäminen Kaupunginvaltuusto päättää keskeisten tytäryhteisöjen ja säätiöiden vuotuisista toi-minnallisista ja taloudellisista tavoitteista kaupungin talousarviossa. Kaupungin ty-täryhteisön ja kuntayhtymän on annettava kaupunginhallitukselle kaupunkikonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. Keskeisten tytäryhteisöjen kanssa käydään tulosneuvottelut vuosittain. Neu-votteluissa käydään läpi mm. edellisen neuvottelun päätösten seuranta, yhtiön ta-loudellinen ja toiminnallinen tilanne sekä tulostavoitteet. Tulosneuvotteluissa käsitel-lyt asiat hyväksytään kaupunginhallituksessa. Tytäryhteisöjen toiminnan tulokselli-suutta ja taloudellista asemaa seurataan kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmässä on säännöllisesti esillä konserniyhtiöiden asiat ja kaupunginhallitukselle annetaan eril-lisraportteja merkittävimpien tytäryhteisöjen toiminnasta. Into Seinäjoki Oy:n kanssa laaditaan vuosittain tavoite- ja palvelusopimus, joka hyväksytään kaupunginvaltuus-tossa. Lisäksi vuosittain kaupunginvaltuustossa käsitellään tavoitteiden toteutumi-nen ja määritellään korvaus elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämispalveluista. Tytäryhteisöllä tulee olla riittävät talouden ja toiminnan seuranta- ja mittausjärjestel-mät sekä yhteisön hallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet. Todennäköisesti realisoituvasta riskistä on raportoitava viipymättä konsernijohdolle. Koko Seinäjoki-konsernissa noudatetaan yhtenäistä riskienhallin-ta- samoin kuin vakuutuspolitiikka, jolla määritetään ne periaatteet, joiden mukaan vahinkoriskejä siirretään vakuutusyhtiön vastattavaksi. Kaupunkikonsernin yhteisöil-lä on mahdollisuus hyödyntää konsernin palveluja sovitussa laajuudessa. Omistajaohjauksen toteutuminen Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettaminen on ollut tarkoituksenmukaista. Toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi ovat ol-leet toimivia. Konserniohjeita on noudatettu asianmukaisesti ja tiedonkulku on järjes-tetty asianmukaisella tavalla. Kaupunkikonsernin merkittävissä investoinneissa kau-punki on mukana rahoitus- ja vakuusjärjestelyissä. Omistajaohjausta koskevaa ohjeistusta on tarkennettu käynnissä olevalla talousar-viokaudella johtuen muutoksista kuntalaissa, Seinäjoen kaupungin hallintosäännös-sä sekä toimintaympäristössä. Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.2.2018 uudet Seinäjoen kaupungin yhtiöiden, yhteisöjen ja säätiöiden omistajapolitiikka, omistajapoliittiset linjaukset, Seinäjoen kaupungin konserniohjeen ja hyvä hallintota-pa Seinäjoen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) ohjeen. Uusi ohjeistus tuli voimaan 1.3.2018 alkaen.

23

Toimintakertomus

3 Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Alla oleva vuotta 2017 koskeva tuloslaskelma on laadittu niin, että se sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Liikelaitoksena toimivan Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen tuotot ja kulut sisältyvät tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toimintakatteen, vuo-sikatteen ja tilikauden tuloksen avulla.

TULOSLASKELMA Sisältää liikelaitoksen

Ulkoinen

2017 2016 Muutos-% 1 000 €

1 000 €

Toimintatuotot 71 873

71 264

0,9

Toimintakulut -391 543

-387 658

1,0 Toimintakate -319 670

-316 394

1,0

Verotulot 247 500

243 802

1,5

Valtionosuudet 94 591

93 849

0,8 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 5 611

5 633

-0,4 Muut rahoitustuotot 3 331

3 041

9,5

Korkokulut -1 937

-2 439

-20,6 Muut rahoituskulut -250

-796

-68,6

Vuosikate 29 176

26 696

9,3

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -19 362

-18 210

6,3

Satunnaiset erät

Tilikauden tulos 9 814

8 486

15,6

Poistoeron muutos 34

41

-17,1

Varausten muutos

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 45

17

164,7

Tilikauden ylijäämä (+) tai alijäämä (-) 9 893

8 544

15,8

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,4

18,4

Vuosikate/Poistot, % 150,7

146,6

Vuosikate, €/asukas 465

430

Asukasmäärä, 31.12. 62 697 62 053

24

Toimintakertomus

Tuloslaskelman tuotot jakaantuivat seuraavasti: 1 000 € % Toimintatuotot 71 873 17 Verotulot 247 500 59 Valtionosuudet 94 591 22 Rahoitustuotot 8 942 2 Yhteensä 422 906 100

Toimintakulujen määrä tilinpäätöksessä on 391,5 milj. €. Toimintakulut jakaantuvat seuraavasti:

1 000 € %

Henkilöstökulut 177 182 45 Palvelujen ostot 155 075 40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 696 5 Avustukset 23 126 6 Muut toimintakulut 14 464 4 Yhteensä 391 543 100

17%

59%

22% 2%

Tuloslaskelman tuotot

Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot

25

Toimintakertomus

Toimintakate ilmoittaa kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verorahoi-tuksella ja valtionosuuksilla. Toimintakate on tilinpäätöksessä alijäämäinen -319,7 milj. €. Toimintakate on kasvanut 3,3 milj. € ja 1,0 %. Toimintatuotot ovat kasvaneet 0,6 milj. € ja 0,9 % ja toimintakulut 3,9 milj. € ja 1,0 %. Lukujen vertailtavuuteen vai-kuttaa organisointimuutokset. Verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä on laadittu oheinen selvitys:

Verotulojen erittely Kaupunki Kaupunki

2017 2016 € %

Kunnan tulovero 207 969 547,18 208 038 071,01 -68 523,83 0,0

Osuus yhteisöveron tuotosta 15 560 311,49 13 028 324,08 2 531 987,41 19,4

Kiinteistövero 23 969 696,51 22 735 988,71 1 233 707,80 5,4

Yhteensä 247 499 555,18 243 802 383,80 3 697 171,38 1,5

Valtionosuuksien Kaupunki Kaupunki

erittely 2017 2016 2017 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 96 706 048,00 97 895 358,00 -1 189 310,00 -1,2

Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 12 715 559,00 9 980 628,00 2 734 931,00 27,4

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2 114 840,00 -4 046 600,00 1 931 760,00 -47,7

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Yhteensä 94 591 208,00 93 848 758,00 742 450,00 0,8

YHTEENSÄ 342 090 763,18 337 651 141,80 4 439 621,38 1,3

Edellä olevasta taulukosta nähdään, että verotulojen kokonaismäärä kasvoi 1,5 %. Erityisesti yhteisöverojen määrä kasvoi merkittävästi. Valtionosuudet kasvoivat 0,8 %.

26

Toimintakertomus

Verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä on viime vuonna 342,1 milj. €, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 1,3 % ja 4,4 milj. €. Verotulojen tasauksen määrä on viime vuonna 12,7 milj. €. Valtionosuusuudistuksen jälkeen vuonna 2015 verotulojen tasauksen määrä kaupungin valtionosuuksissa on merkittävästi korostunut.

Verorahoitus jakaantuu verotulojen ja valtionosuuksien kesken oheisen kuvion mu-kaisesti. Viime vuonna verotulojen osuus oli 72 % ja valtionosuuksien 28 % verora-hoituksesta.

27

Toimintakertomus

Verotulojen kehitys on ollut viimeisen 10 vuoden aikana oheisten kuvioiden mu-kainen.

Verotulot ovat jakautuneet yllä olevien kuvioiden mukaisesti. Kunnallisveron osuus kaikista verotuloista oli 84 %, yhteisöveron 6 % ja kiinteistöveron 10 %. Seinäjoen kunnallisveroprosentti oli 21,00 % vuonna 2017, kun se koko maassa oli 19,90 %.

28

Toimintakertomus

Seinäjoen efektiivinen veroaste oli viime vuonna 15,13 % eli ero vahvistettuun vero-prosenttiin on 5,87 %-yksikköä. Koko maan efektiivinen veroaste oli viime vuonna 14,51 %.

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulo-rahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Seinäjoen kaupungin taloudessa on pitkään ollut rakenteellisena perusongelmana se, että vuosikate ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen. Tämä on luonnollisesti tyypil-listäkin kasvavalle kaupungille, joka joutuu investoimaan merkittävästi uusiin palve-luihin. Nyt laaditussa tilinpäätöksessä kaupungin talous on edelleen parantunut. Tilinpää-töksen mukainen vuosikate on 29,2 milj. €. Poistojen määrä on 19,4 milj. €, joten vuosikate kattaa poistoista 150,7 %. Tämä tarkoittaa, että vuosikate on riittänyt suunnitelmapoistojen, siis käyttöomaisuuden kulumisen, kattamiseen. Nettoinves-tointien taso on tässä tilinpäätöksessä kuitenkin selvästi vuosikatetta korkeampi. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 9,8 milj. €. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Tilinpäätök-seen on kirjattu poistoeron muutos ja rahastojen vähennys. Tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 9,9 milj. €. Tuloslaskelmasta on laskettu edellä olevan taulukon mukaiset tunnusluvut seuraa-vasti: - Toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde on 18,4 %. - Vuosikatteen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana on, että vuosikate kattaa suun-

nitelman mukaiset poistot. Kaupungin tilinpäätöksessä vuosikate on 29,2 milj. € ja poistoista laskettuna 150,7 %

- Vuosikate on tilinpäätöksessä 29,2 milj. € ja 465 €/asukas, kun se vuotta aikai-semmin oli 430 €/asukas.

29

Toimintakertomus

3.2 Toiminnan rahoitus

Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toimin-nan ja investointien rahavirta ja rahoituksen rahavirta eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden rahavir-ran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA Sisältää liikelaitoksen Ulkoinen 2017 2016 1 000 € 1 000 € Toiminnan rahavirta Vuosikate 29 176 26 696 Tulorahoituksen korjauserät -7 481 -7 405 Investointien rahavirta Investointimenot -49 884 -33 824 Rahoitusosuudet investointimenoihin 758 326 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu-lot 10 426 8 562

Toiminnan ja investointien rahavirta -17 005 -5 645 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -12 350 -7 000 Antolainasaamisten vähennykset 2 334 1 941 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44 361 39 765 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -29 637 -29 651 Lyhytaikaisten lainojen muutos 14 939 1 377 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -655 -2 521 Rahoituksen rahavirta 18 992 3 911 Rahavarojen muutos 1 987 -1 734 Rahavarat 31.12. 1 000 € 2 059 72 Rahavarat 1.1. 1 000 € 72 1 806 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 € -96 615 -109 919 Investointien tulorahoitus, % 59,4 79,7 Lainanhoitokate 1,0 0,9 Kassan riittävyys, pv 1,6 0,1 Asukasmäärä 62 697 62 053

30

Toimintakertomus

Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen -17,0 milj. €. Rahoituksen raha-virta on positiivinen 19,0 milj. € ja rahavarojen lisäys oli viime vuonna 2,0 milj. €. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvis-tamiseen. Negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kau-pungin kohdalla tunnusluku on merkittävän negatiivinen -96,6 milj. €. Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon investointien oma-hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti on 59,4 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 79,7 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman kor-kojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1:n, joudutaan vieraan pää-oman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kas-savaroja. Kaupungin lainanhoitokate on viime vuonna 1,0. Vuotta aikaisemmin luku oli 0,9. Kaupungin rahoitusasema ja kassan riittävyys on pysynyt kireänä johtuen kor-keasta investointiasteesta ja antolainojen määrän kasvusta, tilinpäätöshetkellä kas-savarat olivat vain 2,1 milj. €. Kassasta maksut olivat 485,6 milj. €. Kassan riittävyys oli 1,6 päivää. Kassavarannon kehitys näkyy oheisesta kuviosta:

31

Toimintakertomus

4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase 31.12.2017

Kaupungin taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseessa on mukana kaupungin liikelaitos.

VASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016

1 000 €

1 000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT

I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 1 337 1 749 2. Muut pitkävaikutteiset menot 1 337 34 1 783

II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 116 410 110 249 2. Rakennukset 139 183 126 275 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 79 578 74 174 4. Koneet ja kalusto 11 754 11 088 5. Muut aineelliset hyödykkeet 667 667 6. Ennakkomaksut ja kesken-

eräiset hankinnnat 18 122 365 714 21 629 344 082

III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 84 576 78 943 2. Muut lainasaamiset 105 421 95 406 3. Muut saamiset 45 190 042 45 174 394

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 642 656 2. Lahjoitusrahast. erityiskatteet 593 1235 695 1 351

C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 335 329 2.Ennakkomaksut 335 329 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 151 814 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 93 244 93 907 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 9 506 7 296 2. Lainasaamiset 1 240 3. Muut saamiset 5 585 5 813 4. Siirtosaamiset 3 137 19 468 3 815 16 924

III Rahoitusarvopaperit 1. Sijoitukset rahamarkkinainstr. 37 37

IV Rahat ja pankkisaamiset 2 022 35

VASTAAVAA YHTEENSÄ 580 434 539 842

32

Toimintakertomus

VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016

1 000 €

1 000 €

A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 215 637 215 637 II Muut omat rahastot 373 418 III Edellisten tilikausien ylijäämä 33 584 25 039 IV Tilikauden ylijäämä 9 893 259 487 8 544 249 638

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 812 846

C PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset 294 294

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot 641 656 2. Lahjoitusrahastojen pääoma 593 1 234 695 1 351

E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 187 075 169 560 2. Lainat julkisyhteisöiltä 1 435 3. Lainat muilta luotonantajilta 62 94 4. Saadut ennakot 326 314 5. Muut velat 5 187 468 25 171 428

II Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 49 500 2. Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 28 406 64 292 3. Lainat julkisyhteisöiltä 1 435 1 435 4. Lainat muilta luotonantajilta 31 31 5. Saadut ennakot 249 41 6. Ostovelat 24 683 22 770 7. Muut velat 3 094 3 127 8. Siirtovelat 23 741 131 139 24 589 116 285

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 580 434 539 842

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 44,9 46,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 76,8 70,3 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € 43 477 33 583 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 693 541 Lainakanta 312.12., 1 000 € 266 509 236 847 Lainakanta 31.12., €/asukas 4 251 3 817 Lainasaamiset 31.12., 1 000 € 105 421 95 406 Asukasmäärä 62 697 62 053

Kaupungin taseen loppusumma on 580.433.665,18 €. Lisäystä edelliseen tilinpää-tökseen verrattuna on 7,5 %.

33

Toimintakertomus

Taseesta laskettujen tunnuslukujen osalta voidaan todeta seuraavaa: - Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä

selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta, 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velka-rasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste on tässä tilinpäätöksessä 44,9 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 46,4 %.

- Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tar-vitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tun-nusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kaupungilla on selviytyä velan ta-kaisinmaksusta omalla tulorahoituksella. Kaupungin kohdalla suhteellinen velkaan-tuneisuus on 76,8 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 70,3 %.

- Kertynyt ylijäämä on tilinpäätöksessä 43,5 milj. € ja 693 € asukasta kohti.

- Kaupungin lainakanta on tässä tilinpäätöksessä 266,5 milj. €, kun se vuotta aikai-

semmin oli 236,8 milj. €. Lainakanta on siis lisääntynyt 29,7 milj. €. Pitkäaikaisten lainojen määrä on lisääntynyt 16,1 milj. € ja lyhytaikaisten lainojen määrä 13,6 milj.

- Kokonaislainamäärän lisäys merkitsee sitä, että asukasta kohti laskettu laina-

kanta nousee 3.817 eurosta 4.251 euroon. Koko maan velkaantumistaso vuonna 2017 on käytettävissä olevien ennakkotietojen mukaan 2.921 €/asukas.

- Lainasaamisten määrä on 105,4 milj. €. Kaupungin lainamäärän kehitys käy vielä ilmi oheisista kuvioista:

34

Toimintakertomus

Lainamäärän jakautuminen pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen lainoitukseen on ohei-sen mukainen:

Asukasta kohti laskettu lainamäärä on kehittynyt seuraavasti:

35

Toimintakertomus

Asukasta kohti laskettu lainamäärä on kehittynyt Seinäjoella ja koko maassa vuosi-na 1990–2017 oheisen kuvion mukaisesti:

Kaupungin korkokulujen määrä oli viime vuonna 1,9 milj. €, vuonna 2016 2,4 milj. €. Lainasalkun keskikorko oli vuoden viimeisenä päivänä 0,6 %.

36

Toimintakertomus

Kaupungin velkaantumiskehitystä ei saatu pysäytettyä, vaikka talous on kehittynyt myönteisesti. Kaupungin investointitaso on erittäin korkea ja se johtaa tarpeeseen hoitaa investointeja lisävelalla. Kaupungin velkaantumiseen vaikuttaa myös antolainojen määrän 10,0 milj. € suu-ruinen kasvu. Historiallisen matalalla oleva korkotaso on edelleen auttanut pitämään korkorasituksen kurissa. Lainamäärän kasvusta huolimatta korkokustannukset alentuivat 0,5 milj. €. Kaupungin takausvastuut ovat tilinpäätöksessä yhteensä 235,5 milj. € jakaantuen seuraavasti (1 000 €): Tytäryhteisöt 198 687 Osakkuusyhteisöt 28 386 Muut 8 381 YHTEENSÄ 235 454 Takausvastuut ovat vuosina 2009–2017 kehittyneet seuraavan kuvion mukaisesti:

5 Kokonaistulot ja -menot

Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskel-masta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liike-laitos on yhdistetty rivi riviltä. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

37

Toimintakertomus

Kaupungin taloutta kuvaavat kokonaistulot ja -menot vuodelta 2017 ovat oheisen taulukon mukaiset:

KOKONAISTULOT JA -MENOT Sisältää liikelaitoksen, ulkoinen

1000 €

%

TULOT

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 71 874

14,7 Verotulot 247 500

50,7

Valtionosuudet 94 591

19,4 Korkotuotot 5 612

1,1

Muut rahoitustuotot 3 331

0,7 Tulorahoituksen korjauserät -7 481

-1,5

Investoinnit

Rahoitusosuudet investointimenoihin 758

0,2

Pysyvien vastavien hyödykkeiden

luovutustulot 10 426

2,1

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 2 334

0,5

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44 361

9,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 14 939

3,1

Kokonaistulot yhteensä 488 245

100,0

MENOT

Varsinainen toiminta

Toimintakulut 391 543

80,6 Korkokulut 1 938

0,4

Muut rahoituskulut 250

0,1 Satunnaiset kulut 0

0,0

Investoinnit

Investointimenot 49 884

10,3

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten lisäykset 12 350

2,5

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 29 637

6,1 Kokonaismenot yhteensä 485 602

100,0

Kokonaistulot 488 245

Kokonaismenot 485 602

Erotus 2 643

Täsmäytys

Muut maksuvalmiuden muutokset -655

Kassavarojen muutos 1 987

Yhteensä 2 642

38

Toimintakertomus

6 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Kuntalain 114 §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonser-nin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpää-tös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kaupungin konsernitaseeseen on yhdistelty alla todetut tytäryhteisöt, osakkuusyh-teisöt ja kuntayhtymät . Tytäryhteisöjä on yhteensä 26 kpl, osakkuusyhteisöjä 20 kpl ja kuntayhtymiä 4 kpl.

Tytäryhteisöt

Nimi Kunnan Konserninomistus- omistus-osuus % osuus %

Eelan Laajennus Oy 100,0 100,0Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö 100,0Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston kannatus Oy 66,3 66,3Etelä-Pohjanmaan Ravikatsomo Oy 54,4 54,4Into Seinäjoki Oy 89,2 96,3

Kiinteistöyhtiö Frami E 96,3Kiinteistöyhtiö Frami D 96,3Rytmikorjaamo Oy 43,4 93,8Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy 96,3Seinäjoki Congress 96,3

Katajalaakson Palvelutalo Oy 78,5 78,5Ki Oy Itikanmäen Teollisuustalo 58,2 84,0Ki Oy Jalostajantie 1 100,0 100,0Ki Oy Myllypuistokoti 100,0 100,0Ki Oy Seinäjoen Animwest 100,0 100,0Ki Oy Seinäjoen Paloasema 100,0 100,0Ki Oy Seinäjoen Palvelutalot 95,5 95,5Ki Oy Seinäjoen Ruokatalo 100,0 100,0Ki Oy Seinäjoen Tenavakoti 50,3 50,3Ki Oy Ylistaron Päivölä 100,0 100,0Lakeuden Vesi Oy 62,7 62,7Rengonharju-säätiö 100,0SeiLab Oy 100,0 100,0Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy 65,5 65,5

Ki Oy Seinäjoen Kampus 65,5Seinäjoen Energia Oy 100,0 100,0

Seiverkot Oy 100,0Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy 100,0 100,0Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry 66,7 66,7Seinäjoen Työterveys Oy 60,6 63,6Seinäjoki Areena Oy 94,5 97,3Seipark Oy 100,0 100,0Sevas Kodit Oy 100,0 100,0

39

Toimintakertomus

Kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt Kunnan Konsernin omistus- omistus- osuus % osuus % Kuntayhtymät Eskoon Sosiaalipalvelujen ky 17,21 17,21 Etelä-Pohjanmaan liitto 29,47 29,47 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 23,68 23,68 Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä 48,70 48,70 Osakkuusyhteisöt As Oy Halkosaaren Leivonsaari 22,00 22,00 As Oy Jolluntie 23,70 23,70 As Oy Kangastupa 31,40 31,40 As Oy Nurmon Pajukka 20,00 20,00 As Oy Soidinvatro 31,00 31,00 Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy 36,00 58,50 Huhtalan Palvelutalo Oy 48,03 48,03 Hyllykallion Palvelutalo Oy 26,85 26,85 Ki Oy Seinäjoen Kipusiskot 30,00 30,00 Ki Oy Seinäjoen Kirkonkranni 41,00 41,00 Ki Oy Seinäjoen Sairaalanrinne 49,00 49,00 Ki Oy Seinäjoen Y-talo 49,00 49,00 Ki Oy Vuorenrinne 36,40 36,40 Ki Oy Ylistaron Virastotalo 36,60 36,60 Lakea Oy 21,70 21,70 Lakeuden Etappi Oy 39,80 39,80 Lappavesi Oy 20,00 20,00 Lapuan Jätevesi Oy 35,00 35,00 Seinäjoen Linja-autoasemakiinteistö Oy 33,60 33,60 Seinäjoen Tangomarkkinat Oy 6,49 33,95

Konsernirakenteen muutokset tilikaudella: Lisäykset: Tytäryhteisöt

Kiinteistö Oy Seinäjoen Ruokatalo Vähennykset:

Tytäryhteisöt

Kiinteistö Oy Seinäjoen Kampus Kaupunkikonsernin rakenteesta ja hallinnosta on tarkempi selvitys tilinpäätöksen lii-tetiedoissa.

40

Toimintakertomus

6.2 Kaupunkikonsernin toiminnan ohjaus

Kaupunkikonsernin ohjaus tapahtuu valtuuston hyväksymien konserniohjeiden mu-kaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 27.1.2014 kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeissa määritellään seuraavia kaupunkikonserniin liittyviä asioita: - Konsernin ohjaus ja johtaminen. - Konsernin strateginen suunnittelu. - Kaupunkikonsernin tilikausi, kirjanpito, tilintarkastus ja raportointi. - Raportointivelvollisuus. - Takauskysymykset. - Yhteisöjen sijoitustoiminta. - Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut. - Kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikka. - Kaupunkikonsernin viestintä. Valtuusto on hyväksynyt tilikauden päättymisen jälkeen kokouksessaan 19.2.2018 Seinäjoen kaupungin yhtiöiden, yhteisöjen ja säätiöiden Konserniohjeen, Omistaja-poliittiset linjaukset -ohjeen ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeen. Ko. ohjeet tuli-vat voimaan 1.3.2018 ja korvaavat valtuuston aikaisemmin hyväksymät vastaavat ohjeet.

6.3 Konsernivalvonnan järjestäminen

Kaupunkikonsernin valvonta on järjestetty osana konsernijohtamista. Keskeistä val-vonnan kannalta on toimivat konserniohjeet, kaupunginhallituksen konsernijohtami-nen ja kaupunginjohtajan johdolla toimivan johtoryhmän kautta tapahtuva kaupunki-konsernin jatkuva valvonta. Konsernijohtamista varten on myös muodostettu kon-sernityöryhmä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, rahoitusjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja. Oleellista on myös konsernin tilintarkastuksen järjestäminen, joka on toteutettu samalle tilintarkastusyhteisölle.

6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

Kaupungin konsernitilinpäätös 31.12.2017 on oheisena. Konsernitilinpäätöksen yh-distelystä on laadittu erilliskirjanpito. Yhdistelyssä on noudatettu seuraavia periaatteita: - Konserniyhteisöjen keskinäiset toimintatuotot, toimintakulut sekä saamiset ja velat

on eliminoitu toisiaan vastaan. - Konserniyhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvomenetelmällä. - Ulkopuolisten omistus tytäryhteisöissä on erotettu konsernin omasta pääomasta ja

merkitty taseeseen omana eränään vähemmistöosuutena. - Konserniyhteisön taseeseen aktivoidut olennaiset sisäiset katteet on eliminoitu

konsernitasetta laadittaessa. - Kuntayhtymät on yhdistelty konsernitilinpäätökseen peruspääomaosuuden mukai-

sessa suhteessa. - Yhdistys on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä. - Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätök-

seen.

41

Toimintakertomus

- Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on olennaisilta osilta noudatettu samoja arvos-tus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä niin, että konsernitilin-päätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta ase-masta.

Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot 283 100

282 703

Toimintakulut -556194

-552 631 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 464

349

Toimintakate -270 630

-269 579 Verotulot 247 500

243 802

Valtionosuudet 94 591

93 849 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 177

130 Muut rahoitustuotot 1 348

1 334

Korkokulut -5 324

-5 430 Muut rahoituskulut -442

-1 751

VUOSIKATE 67 220

62 355 Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -45 964

-44 120 Arvonalentumiset -35

TILIKAUDEN TULOS 21 221

18 235 Tilinpäätössiirrot -892

113

Tilikauden verot -1 865

-1 870 Laskennalliset verot 135

-102

Vähemmistöosuudet -76

-182 Varausten ja rahastojen muutos 35

41

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 18 558 16 235

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 50,9

51,2

Vuosikate/Poistot, % 146

141 Vuosikate, €/asukas 1 072

1 005

Asukasmäärä 62 697

62 053

Konsernin toimintatuottojen määrä on 283,1 milj. € ja toimintakulujen määrä 556,2 milj. €. Vuosikate on 67,2 milj. € ja tilikauden tulos 21,2 milj. €. Tilikauden ylijäämä on 18,6 milj. €.

42

Toimintakertomus

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016 1 000 € 1 000 € Toiminnan rahavirta

Vuosikate

67 220

62 355 Tilikauden verot -1 865

-1 870

Tulorahoituksen korjauserät -11 046

-7 268 Investointien rahavirta

Investointimenot -130 283

-97 859 Rahoitusosuudet investointimenoihin 760

326

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 14 858

9 883

Toiminnan ja investointien rahavirta -60 356

-34 433

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -1 526

248 Antolainasaamisten vähennykset 1 408

82

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 82 889

91 201

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -44 147

-23 944 Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 403

-15 706

Oman pääoman muutokset -243

-492 Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 376

-50

Vaihto-omaisuuden muutos -546

-83 Saamisten muutokset -4 737

-5 201

Korottomien velkojen muutokset 8887

4 294 Rahoituksen rahavirta 58 764

50 349

Rahavarojen muutos -1 592

15 916

Rahavarat 31.12.

67 381

68 924

Rahavarat 1.1.

68 973

53 008

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN

TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

5 vuodelta, milj. € -192

-189

Investointien tulorahoitus, % 51,9

63,9 Lainanhoitokate

1,5

1,5

Kassan riittävyys pv 33

37

Konsernin rahoituslaskelmasta nähdään, että konsernin kokonaisinvestoinnit ovat erittäin korkeat, 130,3 milj. €. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 82,9 milj. € ja lyhen-nysten määrä 44,1 milj. €. Tilinpäätöshetkellä konsernin rahavarat ovat 67,4 milj. €.

43

Toimintakertomus

Konsernitase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA 2017 2016 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 2 670

3 193 Muut pitkävaikutteiset menot 7264

7 937

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 128 247

125 097 Rakennukset 442 408

382 483

Kiinteät rakenteet ja laitteet 163 081

160 338 Koneet ja kalusto 34 626

32 720

Muut aineelliset hyödykkeet 4 615

4 638 Ennakkomaksut ja kesk. hankinnat 77 804

65 047

Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosuudet 24 161

19 908 Muut osakkeet ja osuudet 52 806

52 709

Muut lainasaamiset 115

145 Muut saamiset 1 461

1 312

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 760

2 212

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 4 781

4 235

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 416

1 415

Lyhytaikaiset saamiset 44 889

38 814

Rahoitusarvopaperit 10 250

9 010

Rahat ja pankkisaamiset 57 130

59 914

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 058 484

971 127

44

Toimintakertomus

VASTATTAVAA 2017 2016 1 000 € 1 000 €

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma / osakepääoma 215 637

215 637

Säätiöiden peruspääomat 317

317 Arvonkorotusrahasto 3 536

3 667

Muut omat rahastot 28 068

28 189 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 95 092

76 892

Tilikauden yli-/alijäämä 18 558

16 235

VÄHEMMISTÖOSUUDET 12 112

11 740

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

Poistoero

-41

Vapaaehtoiset varaukset

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset

Muut pakolliset varaukset 3 320

3 046

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 156

2 232

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 437 731

398 559

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 52 449

47 800 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 100 185

84 211

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 89 323

82 643

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 058 484

971 127

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 35

37

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 108

98 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 114

93

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 1 813

1 501 Lainakanta 31.12., milj. € 538

483

Lainakanta 31.12., €/asukas 8 580

7 780 Lainasaamiset, milj. € 115

0

Asukasmäärä 62 697

62 053

Kaupungin konsernitaseen loppusumma on 1.058.484.083,17 €. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 9,0 %. Konsernitaseesta laskettu omavaraisuusaste on 35 %. Kertynyt ylijäämä 114 milj. € ja 1.813 € asukasta kohti. Konsernin lainakanta on 538 milj. € ja asukasta kohti lainat ovat 8.580 €.

45

Toimintakertomus

Kaupunkikonsernin taloudesta on laadittu vielä oheiset kuviot. Vuosikatteen, suunnitelmapoistojen ja nettoinvestointien suhde on kehittynyt viiden viimeisen vuoden aikana seuraavasti:

Vuosikate on nyt laaditussa tilinpäätöksessä poistoja suurempi, mutta vain puolet nettoinvestoinneista. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä vuosikate on 67,2 milj. €, poistot ovat 46,0 milj. € ja nettoinvestoinnit 129,5 milj. €. Kaupunkikonsernin lainakannan kehitys käy ilmi oheisista kuvioista (milj. €):

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017Lainamäärä 222 293 296 318 360 386 400 435 483 538

0

100

200

300

400

500

600

Lainamäärä

46

Toimintakertomus

Lainamäärät ovat viimeisestä kuntaliitosvuodesta 2009 kehittyneet seuraavasti:

1 000 € €/as.

2009 292 761 5 134 2010 295 907 5 119 2011 318 245 5 423 2012 360 022 6 045 2013 385 565 6 387 2014 399 602 6 561 2015 435 059 7 070 2016 482 770 7 780 2017 537 916 8 580

Muutos 11,4 % 10,2 %

5 851 5 134 5 119 5 423

6 045 6 387 6 561

7 070 7 780

8 580

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

KONSERNILAINAT €/AS

47

Toimintakertomus

7 Tilikauden tuloksen käsittely

Kunnanhallituksen on kuntalain 115 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esi-tys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulos on 9.813.673,39 € ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tuloksen käsittelyn osalta seuraavaa: Poistoeron muutos Poistoeron vähennys 34 526,43 Rahastojen muutos Rahastojen lisäys -3 331,37 Rahastojen vähennys 48 113,49 Rahastojen muutos yhteensä 44 782,12 Tilikauden ylijäämä 9.892.981,94 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä -tilille.

48

II

TOTEUTUMISVERTAILU

49

Toteutumisvertailu

II TOTEUTUMISVERTAILU 8 Käyttötalous, investoinnit ja rahoitus 8.1 Käyttötalouden ja tavoitteiden toteutumiset Palvelukeskus KAUPUNGINKANSLIA Tulosalue 100 Vaalit 100 VAALIT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 0 Yhteensä 0 0,00 0,00

Toimintamenot Alkuperäinen 166 100 Yhteensä 166 100 165 618,00 482,00

Netto (Toimintakate) -166 100 -165 618,00 -482,00 Toiminta-ajatus

Kuntavaalit hoidetaan kuntalain ja vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla ja mah-dollisimman kustannustehokkaasti. Kuntavaalien kustannukset jäävät kokonaan kau-pungin vastattaviksi. Toteutuminen Kuntavaalit 2017 on toteutettu vaalilain edellyttämällä tavalla.

Tulosalue 120 Tilintarkastus 120 TILINTARKASTUS Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama €

Toimintamenot Alkuperäinen 146 100 Yhteensä 146 100 113 896,00 32 204,00 Netto (Toimintakate) -146 100 -113 896,00 -32 204,00 Toiminta-ajatus

Tarkastuslautakunta - arvioi ja seuraa kaupunkistrategian ja sen pohjalta valtuuston asettamien toiminnal-

listen ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernis-sa,

- arvioi onko toiminta kaupungissa ja kaupunkikonsernissa järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla,

- arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista, - huolehtii kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta, - valvoo kuntalaissa säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudatta-

mista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi,

50

Toteutumisvertailu

- valmistelee esitykset tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvi-oinnin ja tarkastuksen talousarvioksi,

- laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle arviointikertomuksen, jossa esite-tään arvioinnin tulokset.

Kaupungin hallinnon ja talouden lakisääteisen tilintarkastuksen hoitaa valtuuston va-litsema JHTT-yhteisö. Tarkastuspäällikkö suorittaa sisäistä tarkastusta, valmistelee ja esittelee asiat tarkastuslautakunnalle sekä avustaa tilintarkastajaa tämän kanssa so-vittavalla tavalla.

Määrätavoitteet Tarkastuslautakunta pitää 10–12 kokousta. Tilintarkastusyhteisö suorittaa tarkastusta sopimuksen mukaisesti. Tilikausien 2013–2016 tarkastusta koskevan sopimuksen mukaan tarkastuspäiviä vuodessa on 60. Ny-kyisen sopimuksen päättyessä kilpailutetaan hallinnon ja talouden tarkastaminen uu-delleen tilikaudesta 2017 lähtien. Tarkastuspäällikkö suorittaa tehtäviään työsuunnitelman mukaisesti. Toteutuminen Tarkastuslautakunta piti 12 kokousta. Tilintarkastusyhteisö suoritti tarkastusta sopimuksen mukaisesti. Tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin vuosia 2017–2020 vastaaville tilikausille ja kaupunkikonsernin tilintarkas-tusyhteisöksi valittiin BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHT, KHT Ari Lehto. Tarkastuspäällikkö suoritti tehtäviään työsuunnitelman mukaisesti.

Laatutavoitteet

Laadun, tuloksekkuuden ja tarkoituksenmukaisen toimintatavan edistäminen kaupun-gin palvelutarjonnassa sekä näitä tavoitteita koskevan ja kaupungin johtamista palve-levan tiedon tuottaminen ja analysoiminen. Julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan noudattaminen tilintarkastuksessa. Arviointi- ja controller-toiminnan ammattitaidon ja laadukkuuden kehittäminen koulu-tustarjontaa hyödyntämällä. Toteutuminen Arviointityössä ja arviointikertomuksessa on korostettu laadun ja tuloksekkaan toimin-tatavan ja käytänteiden merkitystä. Tarkastuksissa on noudatettu julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa ja näin varmis-tettu oikea sekä tarkoituksenmukainen toiminta kaupunkikonsernissa. Ammattitaidon kehittämiseksi on hyödynnetty sekä tarkastuslautakunnalle että tarkas-tustoimen henkilöstölle suunnattua koulutustarjontaa mm. osallistumalla uusien tar-kastuslautakuntien koulutuspäivään sekä sidonnaisuusrekisteriä koskevaan koulutuk-seen

Taloudellisuustavoitteet Arviointi- ja tarkastustoiminnalla saadaan riittävä kontrolli kohtuullisin kustannuksin. Toteutuminen Tavoitteeseen päästiin. Tarkastustoimen toimintamenojen osuus kaupungin budjetista oli 0,03 %.

51

Toteutumisvertailu

Tulosalue 130 Yleishallinto 130 YLEISHALLINTO Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 546 900 Yhteensä 546 900 3 123 127,00 -2 576 227,00 Toimintamenot Alkuperäinen 10 563 000 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -1 300 Kv 30.1.2017 § 12-14 59 000 Kv 20.3.2017 § 39 25 000 Kv 24.4.2017 § 63 Muutos 8 000 Yhteensä 10 653 700 10 987 152,00 -333 452,00 Netto (Toimintakate) -10 106 800 -7 864 025,00 -2 242 775,00 Toiminta-ajatus

Tulosalue sisältää valtuuston ja kaupunginhallituksen määrärahat sekä toimikun-tien ja muun yleishallinnon määrärahat. Valtuuston kustannuspaikka sisältää avustustoimikunnan esityksen mukaiset seuraa-vat avustusmäärärahat:

AVUSTUKSET YHTEISÖILLE

Alfred Kordelinin säätiö 500 Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliitto ry 5 000 Etelä-Pohjanmaan Icehearts ry 45 000 Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry 60 000 Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiö 450 000 Irti Huumeista 1 000 Kansan Sivistysrahasto/ Matti Lepistön rahasto 500 KRIS Etelä-Pohjanmaa ry 5 000 Lakeuden mielenterveysseura ry/ Kriisikeskus Mobile 10 000 Nurmon Rintamaveteraanit ry 1 000 Nurmon Sotaveteraanit ry 1 000 Nurmoo-Seura ry 7 500 Peräseinäjoen kaatuneitten omaiset ry 1 000 Peräseinäjoen Sotaveteraanit ry 1 000 Peräseinäjoen Vanhustenkotiyhdistys ry 40 000 Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry 8 000 ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry 40 000 Rengonharju-säätiö 50 000 Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry 20 000 Seinäjoen 4H-yhdistys ry 45 000 Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry 30 000 Seinäjoen kaupunginteatteri Oy 1 740 000 Seinäjoen Omakotiyhdistys ry 5 000 Seinäjoen Oppaat ry 300 Seinäjoen Orkesteriyhdistys 400 000 Seinäjoen Rintamaveteraanit ry 1 000 Seinäjoen Seudun Invalidit 100 Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry 1 000 Seinäjoen Sotaveteraanit ry 1 000 Sotainvalidien Veljesliiton Peräseinäjoen osasto 1 000 Sotainvalidien Veljesliiton Seinäjoen osasto 1 000 Sotainvalidien Veljesliiton Ylistaron osasto 1 000

52

Toteutumisvertailu

Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto 500 Suomen Siirtolaisuusmuseon Tuki ry 60 000 Svenska Föreningen i Östermyra 20 000 Taito Etelä-Pohjanmaa ry 50 000 TUL:n Pohjanmaan Piiri ry 1 000 Yhteisöjen Yhdistys ry 20 000 Ylistaron Rintamaveteraanit ry 1 000 Ylistaron Sotaveteraanit ry 1 000 Yhteensä 3 126 400

Toteutuminen Avustusten budjetointi talousarvioon on toteutettu Avustustoimikunnan valmistelun mukaan ja talousarviovuoden aikana avustukset on maksettu talousarvion määrära-hojen mukaisesti.

Tulosalue 140 Hallintopalvelut 140 HALLINTOPALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 2 126 600 Yhteensä 2 126 600 2 634 102,00 -507 502,00 Toimintamenot Alkuperäinen 8 708 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos 272 000 Kv 18.12.2017 § 172 Muutos 3 190 400 Yhteensä 12 171 000 12 594 824,00 -423 824,00 Netto (Toimintakate) -10 044 400 -9 960 722,00 -83 678,00 Toiminta-ajatus

Tulosalueen tehtävänä on valtuuston, kaupunginhallituksen ja henkilöstöjaoston asi-oiden valmistelu sekä päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Tulosalue tarjo-aa kaupunkikonsernille keskitettyjä palveluja yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, la-kiasiain ja toimistopalvelujen muodossa. Lisäksi tulosalue huolehtii mm. tulosalueiden sisäisten hankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista Kansainvälisyyskeskus Kaupungin kansainvälisyysasiat, erityisesti ystävyyskuntatoiminta, ovat siirtyneet ke-hittämispalveluiden toteutettavaksi ja kotouttamisohjelmiin liittyvät asiat sosiaali- ja terveyskeskukselle. Tehtävien uudelleen järjestelyyn liittyvät sääntömuutokset valmis-tellaan erikseen. Avanti Työllisyyspalvelut on kaupungin sosiaaliseen työllistämiseen keskittynyt voimavara- ja ratkaisukeskeinen organisaatio, joka tuottaa monipuolisia työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevia valmennuspalveluita asiakaslähtöisesti. Avanti Työlli-syyspalvelut tarjoaa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakija-asiakkaille suunnitelmallisia, voimavaralähtöisiä ja räätälöityjä lähellä työelämää olevia palvelui-ta. Avantin Suunta työhön palveluiden avulla tuetaan asiakkaiden työllistymistä työ-markkinoille ja jonkin muun yksilöllisen ratkaisun löytymistä. Avanti ehkäisee työelä-mästä syrjäytymistä ja tukee ihmisten osallisuutta.

Määrätavoitteet Päätösvalmistelun tavoitteena on laadultaan korkea palvelut ja asianhallinnan kor-kea taso. Valmisteluprosessit aikataulutetaan, jotta valmistelu tapahtuu hyvissä ajoin

53

Toteutumisvertailu

ja päätökset syntyvät kerralla. Asiain käsittelyprosessien uudistamista jatketaan asi-oiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Tavoitteena on, että valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano on siirretty sähköiseen muotoon säädösten sallimissa rajoissa. Asi-ainhallinnalla parannetaan myös kuntalaisten tiedonsaantia. Valtuuston, kaupungin-hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa kau-pungin kotisivuilla. Tiedottamisen lisäämisellä ja monipuolistamisella parannetaan näin asiakas- ja yhteistyötahojen palveluja. Valtuusto, kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä ja lautakunnat pääosin ovat siirtyneet työskentelyssään sähköiseen koko-uskäytäntöön. Päätösvalmistelun osalta kehitetään edelleen Seinäjoen kaupungin toimivaa asianhallinnan mallia ja valmistellaan arkistonmuodostussuunnitelmia. Van-hojen kuntien arkistojen päättämistyö on käynnissä, mutta edelleen kesken. Seinäjoen kaupungin sopimuksia on hallinnoitu 1.1.2015 lukien Triplanin toimittamalla Tweb -järjestelmällä, joka Seinäjoen kaupungilla tunnetaan nimellä LAARI. Voimassa olevat sopimukset viedään dokumenttienhallintajärjestelmään allekirjoite-tussa muodossa skannattuina PDF -tiedostoina. Jokaisesta sopimuksesta täytetään perustiedot, lisätiedot, kuvailutiedot, käyttöoikeudet, säilytysajat (metatiedot), joiden perusteella sopimuksia voidaan Laarista hakea ja valvoa, vrt. Rondon laskujen haku. Sopimusten hallintajärjestelmällä pyritään tarkkaan kustannusten seurantaan. Sopi-musten seurannan varmistamiseksi kullekin sopimukselle nimetään vastuuhenkilö. Lakiasioiden hoitamisessa painopiste on yhä asioiden valmistelun alkupäässä. Ta-voitteena on huolellisella valmistelulla välttää turhia muutoksenhakuja ja varmistaa oi-keudenkäynneissä pärjääminen. Sähköinen sopimustenhallinta -järjestelmän käyttöön ottamisella 1.1.2015 alkaen pyritään parempaan sopimusten valvontaan. Erityisenä painopistealueena talousarviovuonna on konsernirakenteen muutosten valmistelu ja kaupungin omistajaohjauksen kehittäminen, valtuuston hyväksymien omistajapoliittis-ten ohjeiden, konserniohjeiden ja hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeiden mukaisesti. Kuntalain muutokseen sekä maakunta ja SOTE uudistukseen liittyen merkittävänä asiana on osallistuminen Seinäjoen kaupungin uuden organisaation (1.6.2017 alkaen) valmisteluun ja siihen liittyen hallintosäännön ja muiden sääntöjen uudistamiseen. Lakiasiain ja omistajaohjauksen johtaja hoitaa myös kaupunkikonserniin kuuluvien yh-tiöiden, yhteisöjen ja säätiöiden lakiasioita erikseen sovitussa laajuudessa. Palveluis-ta peritään kohtuullinen maksu silloin, kun ne vaativat laajempaa perehtymistä tai ajankäyttöä. Postitus ja monistuskeskus palvelevat jatkuvasti ja suorittavat tehtävät saman päi-vän kuluessa ja suurempien tehtävien osalta viikon kuluessa. Puhelinpalvelut tuote-taan Seinäjoen kaupungintalolla, Nurmo-talolla ja Huhtala 10:ssä Seinäjoella yhteisen vaihteen alla. Henkilöstöhallinnossa tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Palkkalaskentaan liittyvä valmistelutyö suoritetaan niin, että takautu-via palkkaeriä ei pääsääntöisesti muodostu. Uuden palkkahallinnon ohjelmiston käyt-töönoton myötä kaikki päällekkäinen työ palkkalaskentaprosessista on saatu kitkettyä, mikä säästää työaikaa ja tehostaa siten työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Seinäjo-en kaupunki tuottaa palkkalaskentapalvelut myös Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy:lle. Henkilöstöjaoston asiat valmistellaan siten, että käsittelyaika on 1–4 viikkoa. Kanslia-päällikkö-toimialajohtajan toimivaltaan kuuluvien asioiden käsittelyaika on 1–3 päivää. Henkilöstöhallinto tukee omalta osaltaan keskitettyjen määrärahojen puitteissa tu-losyksiköiden toimintaa henkilöstöstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on toteuttaa vuoden 2017 aikana henkilöstöstrategiaa siten, että se mahdollisimman hyvin tukisi henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia ja innostaisi henkilöstöä palve-luiden innovatiiviseen kehittämiseen. Vuosittain jaetaan Vuoden kehittäjä-palkinto palveluinnovaatiosta, jolla saavutetaan kustannussäästöä ja sujuvoitetaan prosesseja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Vuosittain laadittavan henkilöstön koulutus-

54

Toteutumisvertailu

/kehittämissuunnitelman avulla pyritään koulutusmäärärahat suuntaamaan kulloisille-kin painopistealueille. Henkilöstöhallinto toteuttaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen mallia, jonka tarkoituksena on varmistaa työtehtävistä sel-viytyminen työuran kaikissa vaiheissa. Sairauspoissaolojen hallinnassa on käytössä varhaisen tuen ja tehostetun tuen malli, mikä mahdollistaa työkykyongelmien tunnis-tamisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Työkykyongelmiin entistä varhaisemmassa vaiheessa puuttumisen mahdollistaa käyttöön otettu mukautetun työn malli. Mukaute-tussa työssä työntekijä on sairausloman sijaan lääkärin arvioon perustuvassa tervey-dentilaansa vastaavassa mukautetussa työssä. Työntekijöille mukautetun työn vas-taanottaminen on vapaaehtoista. Mukautettu työ säästää työntekijän kannalta saira-usvakuutuspäiviä ja siirtää pitkittyvissä sairauslomissa määräaikaiselle kuntoutustuel-le siirtymistä. Työnantaja hyötyy mallista vähenevinä varhe-maksuina. Keva toteuttaa vuoden 2016 syksyllä laajan työhyvinvointikyselyn koko henkilöstölle. Myös luottamushenkilöt (valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsenet) ovat kyselyn pii-rissä. Tuloksia hyödynnetään työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa. Tavoitteiden toteutumista seurataan laadittavalla henkilöstötilinpäätöksellä, jossa hyödynnetään henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja tuottavaa ohjelmistoa. Ko. tunnus-luvut pystytään tuottamaan myös tulosaluetasolle. Vuoden aikana suoritetaan arvioin-teja sähköisessä muodossa tavoitteiden toteutumiseen liittyen. Tavoitteet pyritään saavuttamaan nykyisellä henkilöstöllä. Avanti Työllisyyspalveluiden asiakas- ja palveluvolyymien kasvattaminen 250 hen-kilömäärään. Asiakkaiden työvoimapoliittisia ja sosiaalipoliittisia siirtymiä tuetaan. Asiakastyötä toteutetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksena sekä asiakasohjauksena. Toteutetaan seuraavaa palkkatuetun työn linjausta: pääsääntöisesti kuuden kuukau-den sopimuksia, yhden vuoden sopimuksia kun työntekijällä on ohjauksessaan työ-toimintaan kuuluvia henkilöitä. Toteutetaan edelleen sijoittamisen työllistymisen väy-lää. Tavoite on 100 palkkatuetun työn myönteistä päätöstä. Tavoite on, että palkka-tuella työllistettävistä henkilöistä 2/3 on saanut ennen työllistymistään työmarkkinatu-kea vähintään 300 päivää. Tavoite on toteuttaa 250 työkokeilua vuoden aikana. Kaupungin sisäistä kuntouttavaa työtoimintaa toteuttavat useat eri tulosyksiköt. Ta-voitteena on, että kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. Tavoitteena on kaupungin sisäisen kuntouttavan työtoiminnan aloittaneiden henkilöiden määrän kasvattaminen 200 henkilöön. Avanti Työllisyyspal-veluissa toteutetaan omana toimintana vähintään kolmea non stop ryhmätyötoiminta-palvelua ja erikseen sovittaessa ostopalveluna. Tavoitteena on 70 aloittanutta henki-löä vuodessa. Tavoite järjestää työ- ja toimintakyvyn arviointia 10 henkilölle, joiden kohdalla on vah-va epäily työkyvyttömyydestä. Tavoite on tukea yhdistyksiä, jotka työllistävät pidempään työttömiä olleita henkilöitä palkkatuella. Tavoitteen saavuttamiseksi avustetaan yhdistyksiä 40 000 eurolla (kun-talisä). Tavoite on lisätä avotyötoiminnan vaikuttavuutta. Avotyötoimintaan on syntynyt uusia kohderyhmiä, erittäin vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva asiakasryhmä. Avotyö-toiminta on osa Työllisyystaloa. Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä myös Työllisyystalon toimijoiden kanssa sekä strategia- että operatiivisilla tasoilla. Toteutuminen Päätösvalmistelu ja lakiasiat Seinäjoen kaupungin organisaatiouudistus ja siihen liittyvä uusi hallintosääntö ja vir-kajärjestelyt ovat toteutuneet suunnitellusti ja tulleet voimaan 1.6.2017. Uudistukses-sa on huomioitu uuden kuntalain edellyttämät asiat ja ennakoitu maakuntauudistuk-sen vaikutusta kaupungin tehtäviin. Organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelle

55

Toteutumisvertailu

elinvoimatoimialalle siirrettiin mm. työllisyyspalvelut ja kansainvälisyysasiat. Omista-jaohjeistusta koskevat ohjeet on valmisteltu ja hyväksytään v. 2018 alkupuolella sa-malla kun kaupunginstrategia vuosille 2018–2025 hyväksytään. Omistajaohjausta on toteutettu erityisesti käymällä tärkeimpien tytäryhtiöiden kanssa tulosneuvottelut, jois-sa sovitut asia kaupunginhallitus on käsitellyt ja hyväksynyt. Sähköinen kokoushallinta on toteutettu. Kaupungin ilmoitustaulu on muutettu sähköiseksi ilmoitustauluksi. Vanhojen kuntien (Nurmo, Peräseinäjoki ja Ylistaro) arkistojen päättämistyö on saa-tettu loppuun. Henkilöstöhallinnossa asetetut tavoitteet on saavutettu. Palkanmaksu on ollut ajan-tasaista, myös asioiden käsittelyaikoja on pystytty noudattamaan. Varhaisen tuen ja tehostetun työn toimintamallit ovat tuottaneet tavoitteiden mukaisia tuloksia. Pysyvistä eläkkeistä 96,7 % oli vanhuuseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus n. 3 % on huomattavasti alhaisempi kuin kuntatyönantajien keskiarvo 17 %, mikä näkyy työky-vyttömyyden kustannusten vertailussa merkittävänä säästönä. Mukautettua työtä teki 43 viranhaltijaa / työntekijää, yhteensä 4 244 kalenteripäivää. Myös sairauspoissaolo-jen kasvun hillinnässä on onnistuttu kohtuullisesti. Työhyvinvointikyselyn tulokset on käyty läpi jokaisessa työyksikössä. Tulosyksiköissä on laadittu kehittämissuunnitelmat, joissa esiin tulleisiin kehittämiskohteisiin on suun-niteltu toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko kaupungin kehittämiskohteeksi valikoitui kehityskeskustelujen käyminen siten, että kaupungissa käydään kehityskes-kustelut vuosittain 100 prosenttisesti. Työllisyyspalveluiden kautta yhä useampi pitkään työtä vailla oleva henkilö on löy-tänyt väyliä työelämään, koulutukseen ja kuntoutukseen. Jokainen asiakas on saanut henkilökohtaista tukea ja työhönvalmennusta työllistymiseensä esimerkiksi toteutta-malla työelämäjaksoja kaupungin eri yksiköissä ja avoimilla työmarkkinoilla. Työelä-mäjaksoja ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja palkkatuettu työ. Työllisyyspal-velut järjestää ja tarjoaa myös ryhmävalmennuksia ja palveluita yrityksille ja työnanta-jille sekä hakee ja etsii piilotyöpaikkoja ja kokoaa silpputyöt kokonaisuuksiksi. Työlli-syyspalvelut toteuttaa palvelutarvearvioin lisäksi myös työelämään siirtymistä tukevia hankkeita kuten työtä maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille. Työllisyyspalvelut tu-kee myös eläke-edellytysten selvittämisessä ja avustaa asiakkaita eri työnhaun vai-heissa sekä osallistuu erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Työllisyyspalvelut koordinoin myös monihallinnollista useamman eri organisaation yhteistyönä toteutuvaa Työlli-syystaloa. Työllisyyspalveluiden asiakkaita oli yhteensä 700. Asiakkaiden ohjautumi-nen työllisyyspalveluihin toteutui pääasiassa TE-toimiston kautta. Muita tahoja ovat mm. aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö ja TYP. Työllisyyspalveluiden kautta työkokeiluja toteutui yhteensä kaupungissa ja avoimilla työmarkkinoilla yhteensä 133 ja 220 jaksoa. Lisäksi työkokeiluja kaupungin yksiköt on toteuttanut itsenäisesti. Palkkatukea myönnettiin kaupungille yhteensä 127 henkilölle (+14). Kaupungin palkkatuen kesto kasvoi kuudesta (6) kuukaudesta kahdeksanteen (8) kuukauteen. Työssä ilman palkkatukea työllistyneitä kokopäivätyössä oli 83 henki-löä. Kaupungin kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan kaupungin omana toimintana, ostopalveluissa ja muina sopimuksina. Kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan osal-listuvien asiakkaiden määrä on noussut 83 henkilöllä, yhteensä työtoimintaan osallis-tui 340 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksien määrä lisääntyi 38 (367). Sopimuksia oli yhteensä kaupungin toimintana 205 (+12), ostopalveluina 136 (+21), muissa paikoissa 26 (+7). Työllisyyspalveluiden kautta kuntouttavan työtoiminnan palveluja toteutui yhteensä 297. Työllisyyspalvelut toteutti kuntouttavaa ryhmätyötoi-mintaa 47 henkilölle. Kaupungissa yhteensä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvi-en asiakkaiden määrä on noussut vuodesta 2013 alkaen yli 84 %. Työllisyyspalvelui-den, Y-talon ja Terveystalon yhteistyössä toteuttamaan työ- ja toimintakyvyn arvioin-tiin osallistui yhteensä yksitoista (11) henkilöä. Työllisyyspalveluiden päättyneistä asi-akkuuksista yli 40 prosenttia siirtyi työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Työl-lisyyspalveluiden aktivointiaste oli 64 prosenttia. Työllisyyspalvelut tukivat yhdistyksiä

56

Toteutumisvertailu

ja järjestöjä myöntämällä kuntalisää pitkään työttömänä olleen henkilön palkkakului-hin 62.600 €, 104 päätöstä.

Laatutavoitteet

Avanti Työllisyyspalveluilla on missio, visio, arvot, strategia, mittarit, ydintoiminnat konkreettisessa toimintasuunnitelmassa. Toimintasuunnitelmassa, joka toimii myös laatukäsikirjana, on kuvattu ydinprosessit ja keskeiset painopistealueet kehittämisen alueina. Painopistealueiden laadukas toteuttaminen ja kehittäminen tukee työllisyys-palveluiden ydintehtävää ja toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Avanti Työllisyyspalveluiden Suunta työhön palvelut vastaavat perustehtävää ja tukevat ta-voitteiden saavuttamiseksi. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palautteet ohjaa-vat toimintaa. Keskeisistä palveluista laaditaan konkreettiset työohjeet toiminnan laa-dun varmistamiseksi. Asiakashallintajärjestelmä Arno-ohjelma vastaa asiakastyön tarpeisiin. Yksilö- ja ryhmävalmennuspalveluita kehitetään edelleen sekä erityisesti yritysyhteistyötä kehitetään rekrytointipalvelua kehittämällä. Avanti Työllisyyspalvelut on osa kaupungin Työllisyystaloa. Toteutuminen Työllisyyspalveluilla on toimintasuunnitelman lisäksi työohjeita ja perehdytysohjel-ma sekä käytössään asiakashallintajärjestelmä. Työllisyyspalveluiden toiminta on to-teutunut toimintasuunnitelman mukaisesti. Uusia toimintamalleja ja palveluita on kehi-tetty ja toteutettu. Työllisyyspalveluiden kehittäjäasiakastyöryhmä on toiminut vuodes-ta 2013 lähtien. Henkilöasiakkaat ovat vaikuttaneet palveluiden suunnittelussa, toteu-tuksessa ja arvioinnissa. Henkilöasiakkaiden palautteet toimintaan on kiitettävää. Ratkaisukeskeistä asiakastyöotetta on vahvistettu ja kaupungin yhteistä työvälinettä on kehitetty myös Työllisyystalon toimijoiden kanssa. Työllisyyspalvelut on lisännyt yhteistyötä eri sidosryhmien ja yritysten kanssa ja työllisyyspalvelut toimii lukuisissa työ- ja ohjausryhmissä sekä on osallistunut ja järjestänyt useita tapahtumia. Työlli-syystalon strateginen ja operatiivinen yhteistyö on tehostunut ja tavoitteita on asetettu ja toimintatapoja kirkastettu entistä paremmin vastaaman asiakkaiden palvelutarpeita.

Taloudellisuustavoitteet Työllisyyspalveluiden toiminnan kustannustehokkuutta seurataan ja arvioidaan. Työllisyyspalveluiden seurantamittarit sisältävät kunnan osarahoittaman työmarkkina-tuen seurannan lisäksi myös sosiaali- ja työvoimapoliittiset siirtymät. Tavoitteena on kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen menojen karsiminen 3,0 miljoonaan euroon. Säästöä syntyy 900 000 euroa. Avanti työllisyyspalveluiden omissa toiminnoissa ei käytetä sijaisia. Tilojen käyttö pai-nottuu omiin tiloihin. Hankinnat arvioidaan kokonaisuudessaan kustannustehokkaasti. Toteutuminen Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työttömyydet ovat pitkittyneet, mikä on nähtävissä työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvaneissa määrissä. Kaupungin osarahoittamaa työmarkkinatukea sai lähes 900 työtöntä henkilöä kuukausittain. Kaupungille ohjautu-neista asiakkaista noin 50 % sai yli 300 työmarkkinatukea. Työllisyyspalvelut on to-teuttanut palveluitaan kustannustehokkaasti. Asiakas- ja palvelumäärät lisääntyivät. Työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäminen ei toteutunut, se kasvoi 162.190 € viime vuoteen verrattuna. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli 4,1 milj. €. Toimenpiteistä syntyneet säästövaikutukset näkyvät välittömästi ja välillisesti pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi erityisesti palkkatuetun työn osalta kolmen vuoden aikana ja kuntouttavan työtoiminnan osalta välittömästi. Välittömät ja välilliset säästöt sekä ilman palkkatukea työllistyneiden määrän yhteisvaikutus säästöinä oli keskimäärin 139.995 € kuukau-dessa, koko vuonna yhteensä 1.679.940 €. Toimenpiteillä on ollut merkitystä myös kaupungin palvelutuotantoon. Kaupungin työ(hön)valmennusta, palkkatuella työllisty-vien määrää ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on lisätty sekä yhdistyksille ja jär-

57

Toteutumisvertailu

jestöille suunnattua kuntalisää on myönnetty. Toimenpiteillä ja palveluilla työttömät työnhakijat ovat työllistyneet, on lisätty työvoimapotentiaalia ja osaavaa työvoimaa sekä tuloveroja, samalla ehkäisten työelämästä syrjäytymistä sekä vähennetty toi-meentulotukien käyttöä. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen alentaminen edel-lyttää työllistämis- ja aktivointitoimien lisäämistä kohdennetulla työllisyysmäärärahalla, työllisyydenhoidon koordinointia, kaikkien tahojen saumatonta yhteistyötä, vaikuttavia ja lähellä työelämää olevien asiakaspalveluprosessien ja monipuolisten palveluiden ja palveluketjujen järjestämistä ja toteuttamista. Toimintaa on toteutettu omissa tiloissa ja sijaisia ei ole käytetty.

Tulosalue 160 Talouspalvelut 160 TALOUSPALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 1 021 700 Yhteensä 1 021 700 1 144 426,00 -122 726,00 Toimintamenot Alkuperäinen 6 528 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -2 400 Yhteensä 6 526 200 5 384 381,00 1 141 819,00 Netto (Toimintakate) -5 504 500 -4 239 955,00 -1 264 545,00 Toiminta-ajatus

Taloushallinto Talouspalvelujen taloushallinnon kustannuspaikan toiminnan pääpaino on kaupungin taloushallintopalvelujen tuottamisessa. Keskeisimmät toiminta-alueet ovat yleisen ta-louskehityksen seuraaminen, kaupungin taloussuunnittelujärjestelmän kehittäminen, talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluprosessi, kirjanpito, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen valmistelu, maksuliikenne, kaupungin rahoitus, omistajapoli-tiikka ja riskien hallinta sekä kaupunkikonsernin kokonaistalous ja talousohjaus. Tietohallinto Kaupungin tietohallinnon, tietotekniikan, tieto- ja teleliikenteen, tietoturvan kehittämi-nen, koordinointi ja seuranta sekä niiden palvelu- ja laatutasoon liittyvien tekijöiden määrittäminen ja seuranta toimialan strategisten linjausten mukaisesti. Kaupungin ja kaupunkikonsernin sekä kuntia ja kuntayhteisöjä koskeva alueellinen yhteistyö tieto-hallinnon osalta. Materiaalihallinto Korkeatasoisten ja kustannustehokkaiden hankinta- ja varastopalvelujen tuottaminen kaupunkikonsernille, sidosryhmille sekä asiakkaille. Hankinnoissa huomioidaan tuot-teiden ja palveluiden koko elinkaari. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, koulutuskuntayhtymä Sedun ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä selvitetään laajemmat yhteistyön mahdolli-suudet.

Määrätavoitteet Taloushallinto Tavoitteena on tuottaa taloushallintopalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Taloussuunnittelua ja laskentatointa kehitetään siten, että palvelujen tavoiteasettelun, ohjauksen ja päätöksenteon pohjaksi tuotetaan monipuoliset tiedot ja mahdollistetaan tuottavuuden ja taloudellisuuden lisääminen kaupungin toiminnoissa. Toiminnan ja ta-louden arviointia kehitetään osana johtamista ja talousarvio- ja taloussuunnittelupro-sessia. Talousarvio- ja taloussuunnitelma valmistellaan säädetyn aikataulun puitteissa.

58

Toteutumisvertailu

Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös valmistellaan säädetyn aikataulun puitteissa. Kirjanpidon viive voi olla enintään 14 päivää. Kaupungin rahoitushuolto hoidetaan niin, että likviditeettiongelmia ei ole ja vieraan pääoman korkorasitus on enintään Euribor +1,00 %. Kassavarojen sijoittaminen toteutetaan hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti riskit-tömästi niin, että saatava korkotuotto on vähintään Euribor -0,50 %. Valmistellaan ja seurataan palvelujen tuottamiseen liittyvien prosessien kehittämis-hankkeita. Valmistaudutaan uuden organisaation tuomioon haasteisiin kaupungin taloushallin-nossa. Jatketaan Taloustoimikunnan työtä tavoitteena palvelujen tuottamisen tehokkuuden nostaminen ja kaupungin taloustilanteen parantaminen. Tietohallinto Konsernin toiminnan edellyttämät tietohallintopalvelut. Toteutetaan valtionhallinnon strategista tavoitetta digitalisoida kuntahallinnon proses-seja ja palveluja. Toimitaan KaPA-lain (Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista) hengen mukaisesti ja ollaan mukana toteuttamassa Kansallista palve-luarkkitehtuuria. Sote:n piiriin kuuluvien tietojärjestelmien osalta ohjelmistopäivityksillä valmistaudu-taan tuleviin valtakunnallisiin hankkeisiin, lakisääteisiin ja organisatorisiin muutoksiin sekä otetaan käyttöön toimintaa tehostavia ominaisuuksia. Osallistuminen tietohallinnon toimialaan liittyviin organisaatioiden välisiin yhteistyö-hankkeisiin. Asianhallinta-, työvuorojen suunnittelu- ja seurantaympäristöä, ruokapalveluiden ja si-vistystoimen järjestelmiä kehitetään ja käyttöä laajennetaan organisaatiossa. Paikallisverkon tarjoamia järjestelmiä päivitetään. Verkon loogista ja fyysistä raken-netta kehitetään edelleen. Tietoliikennettä kehitetään hallinnan, aktiivilaitteiden ja yh-teyksien osalta. Langattoman verkon tekniikkaa uudistetaan ja kattavuutta paranne-taan kaupungin kiinteistöissä. Liitetään kaupungin uudet toimipisteet osaksi paikallis-verkkoa. Myös tietoturvan ylläpito ja kehittäminen jatkuu edelleen. Yksiköiden toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia tuetaan tietojärjestelmien tarjo-amin keinoin. Asiointi- ja sisäisiä toimintaprosesseja sähköistetään ja kehitettään palauteratkaisulla sekä digitalisoimalla palveluja mm. teknisellä sektorilla. Talous- ja henkilöstöhallinnan raportointia kehitetään, sekä raporttien arkistointia laa-jennetaan. Opetustoimen järjestelmäkokonaisuutta täydennetään lukio-opetuksen hallinto-ohjelmauudistuksella sekä pedagogiikkaa ja käytettävyyttä tukevilla järjestelmävalin-noilla. WWW-palvelujen sekä henkilökunnan ja luottamushenkilöiden käyttämien intranet- ja extranet-ympäristöjen kehittämistä jatketaan ja integraatioastetta kehitetään. Uusia työasemia ja ohjelmistoja otetaan käyttöön Seinäjoen palvelukeskuksissa, op-pilaitoksissa ja muissa konserniyksiköissä. Teletekniikkaa pyritään kehittämään mobiilitekniikkaa tukevaksi siten, että tavoitteena on yhden puhepäätelaitteen malli per henkilö sekä hyvä tavoitettavuus. Kaupungin puhepäätelaitteiden keskitettyä hallintaa kehitetään edelleen Sisäinen koulutus ja kehittämistyö jatkuvat. Määrärahoihin sisältyvien ohjelmistojen ja laitteistojen käyttökuntoon saattaminen. Koko ohjelmisto- ja laitteistokannan toimintakuntoisena säilyttäminen koko konsernin osalta.

Materiaalihallinto Hankintatoimessa pyritään solmimaan laajapohjaisia toimitussopimuksia. Sopimus-kausien pituudet määräytyvät tuoteryhmittäin 1–5 vuodeksi. Eri alojen palveluhankin-nat ovat olennaisesti tavarahankintoja suuremmat.

59

Toteutumisvertailu

Hankintojen määrän ja varastotoimen tulojen ennakoidaan olevan samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Syksyllä 2016 koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa solmittu hankintayhteistyösopimus lisännee hankintojen määrää. Toteutuminen Taloushallinto Taloushallintopalvelut on tuotettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja vuoden 2017 tavoitteet ovat toteutuneet. Taloussuunnittelua ja laskentatointa on edelleen kehitetty ja otettu käyttöön uusia las-kentatoimen ohjelmistokokonaisuuksia kirjanpitoon, talousarvion valmisteluun ja tilin-päätöksen laatimiseen liittyen. Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu säädetyn aikataulun puitteissa. Vuo-den 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2019–2021 on käsitelty valtuuston kokouksessa 13.11.2017. Vuoden 2016 tilinpäätös ja konsernitilinpäätös ovat valmistuneet säädetyn aikataulun mukaisesti ja valtuusto on hyväksynyt tilinpäätöksen kokouksessaan 12.6.2017. Kirjanpidon ajantasaisuusvaatimus on toteutunut. Kaupungin rahoitukseen liittyvä tavoite on saavutettu. Nostettujen talousarviolainojen määrä on 44.360.600 € ja lainojen korkotaso on 40.000.000 milj. € osalta 3 kk Euribor +0,20 % ja 4.360.600 € osalta 10 vuoden kiinteä korko 0,774 %. Kassavarojen sijoittaminen on toteutettu asetetun tavoitteen mukaisesti. Palvelujen tuottamiseen liittyviä prosesseja on pyritty tehostamaan ja Taloustoimikun-ta on käsitellyt erilaisia kehittämishankkeita. Kaupungin 1.6.2017 voimaantullut organisaatio on huomioitu taloushallinnon valmis-telutehtävissä ja esimerkiksi talousarviorakenne on muutettu uuden organisaation mukaiseksi. Taloustoimikunnan työ tavoitteena kaupungin talouden tasapainottaminen on jatkunut ja kaupungin talouden tasapainottamisessa on edetty myönteisesti. Vuonna 2017 Ta-loustoimikunta piti 9 kokousta ja käsitteli 105 pykälää. Tietohallinto Kokonaisuutena määrätavoitteiden yhteistyössä hallintokuntien kanssa voidaan kat-soa toteutuneen sovitusti. Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA-laki) ja valtionhallinnon Suomi.fi -palvelukokonaisuuden muodostuminen on huomioitu osana arkkitehtuuriratkaisuja linjattaessa ja kunnan palveluprosesseja digitalisoitaessa. Kauden aikana on julkaistu kunnan palvelutiedot palvelutietovarannossa ja siirrytty Suomi.fi -tunnistuksen käyt-töön. SOTE-uudistukseen liittyen tietohallinnon henkilötyötä on kohdistettu useisiin uudis-tukseen liittyviin suunnittelu- ja toteutusprojekteihin, sekä tietojärjestelmien ohjelmis-topäivityksin on valmistauduttu tuleviin valtakunnallisiin hankkeisiin, lakisääteisiin ja organisatorisiin muutoksiin mm. EPPotti sekä otettu käyttöön toimintaa tehostavia ominaisuuksia. Seinäjoki on ollut järjestäjänä pohjoisten yhteistyökaupunkien 2017-tapahtumassa sekä järjestänyt Seinäjoella valtakunnallisen KaPA-aluetilaisuuden. Yhteistyössä Pie-tarsaaren kanssa on käynnistetty varhaiskasvatuksen sähköisen asioinnin palvelu-väyläprojekti. Yksiköiden toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia on tuettu tietojärjestelmien tarjo-amin keinoin ja toimintaprosesseja on sähköistetty toiminnan tehostamiseksi, ja edesautettu digitalisaation etenemistä järjestelmävalinnoilla. Sähköinen kokouskäytäntö (sähköinen työtila, viestintä ja ipadit) on otettu uuden val-tuustokauden alusta käyttöön myös lautakuntatasolla. Luottamushenkilökortisto on otettu kauden aikana käyttöön ja luotu automatisoidut prosessit lain mukaisten luot-tamushenkilötietojen nettijulkaisua sekä sähköistä ilmoitustaulua varten. Teknisen sektorin asiointipalvelujen pilotti on saatu päätökseen ja valmistelut tuotan-toon ovat hyvässä vaiheessa.

60

Toteutumisvertailu

Arkistointiratkaisuja on valmisteltu ja integroitu osaksi järjestelmiä. Työvuorosuunnittelun sähköisen asioinnin ratkaisujen käyttöönottoa on kauden aika-na edistetty. Mm. perusopetuksen järjestelmäkokonaisuus on kauden aikana koko toimialalla otet-tu tuotantokäyttöön ml. mobiiliratkaisu. Lukio-opetuksen vastaava järjestelmäkokonai-suus on kokonaisuudessa kaikkien käyttäjäryhmien osalta otettu tuotantokäyttöön. Opetustoimen toimialalla on pedagogiikkaa ja käytettävyyttä tuettu mm. ottamalla käyttöön kaikkien perus- ja lukio-opetuksen oppilailla 10-sormijärjestelmän harjoitte-lun mahdollistava, oppilastunnuksilla käytettävä, palvelukokonaisuus. Varhaiskasvatuksen sähköisen asiointipalvelun toteutusta on valmisteltu kauden ai-kana. Tietoliikennettä on aktiivisesti kehitetty hallinnan, aktiivilaitteiden ja yhteyksien osalta. Langattoman verkon tekniikka päivitetty kokonaisuudessaan sekä kattavuutta on pa-rannettu kaupungin kiinteistöissä. Kaupungin uudet toimipisteet on liitetty osaksi pai-kallisverkkoa. Tietoturvan ylläpito ja kehittäminen ovat jatkuneet edelleen mm. virus-torjuntaympäristön uusimisella. Talous- ja henkilöstöhallinnan raportointia kokonaisuudessaan on kehitetty huomioi-den arkistointi. WWW-palveluja on kehitetty yhteistyössä hallintokuntien kanssa huomioiden käyttä-jänäkökulma. Uusi henkilökunnan ja luottamushenkilöiden käyttöön tarkoitettu työti-laympäristö on julkaistu. Järjestelmien integraatioastetta on kehitetty. Oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on systemaattisesti hyödynnetty uusia tablet-laitteistoja ja niille jaeltuja Appeja. Yleisemmin työasemia ja ohjelmistoja on otettu käyttöön Seinäjoen palvelukeskuksissa, oppilaitoksissa ja muissa konserniyksiköissä. Myös työasemien osalta on laitepäivityksissä ja uushankinnoissa ollut pyrkimyksenä yhden laitteen periaatteen noudattaminen. Teletekniikassa karsittu lankapuhelinten määrää. On otettu käyttöön viestintäratkaisu, joka tukee mobiilipäätelaitteita, sisältäen mm. takaisinsoitto-ominaisuuden. Matkapu-helimia liitetty keskitettyyn hallintaan. Sisäinen koulutus ja kehitystyö ovat jatkuneet suunnitellun mukaisesti. Ohjelmisto- ja laitteistokanta on säilytetty toimintakuntoisena koko konsernin osalta. Konesalitilojen sekä muiden toimitilojen muuttoon liittyvä suunnittelu jatkunut kauden aikana. Yhdessä hallintokuntien kanssa on sovittu eräiden ohjelmistojen käyttöönoton siirtä-misestä ohjelmistojen toimittajan kehitystyöhön/hankintaan liittyvistä syistä. Kauden aikana on erityisesti kiinnitetty huomioita teknologian soveltuvuuteen, joka ei kaikissa tapauksissa ole vallitsevissa olosuhteissa ollut toteutukseen tarkoituksenmukaista. Materiaalihallinto Tehtyjen hankintapäätösten arvo pieneni edellisestä vuodesta n. 15 % ollen n. 34 mil-joonaa euroa. Arvon vähentyminen johtuu isojen hankintojen sopimuskausista. Vuo-den 2017 aikana uudelleen kilpailutettiin vähemmän arvoltaan isoja palveluhankintoja. Kummankin kustannuspaikan tulot kasvoivat ja varastotoimi tuotti voittoa.

Laatutavoitteet Taloushallinto Tuotetaan palvelut laadukkaasti. Tietohallinto Yhdessä käyttäjien sekä laitteisto- ja ohjelmistotoimittajien kanssa toteutetaan päivi-tykset ja uus-asennukset niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ongelmia or-ganisaatioyksiköiden toimintaprosesseille. Tietohallintoyksikön osalta turvataan tietojärjestelmien jatkuva ja häiriötön toiminta.

61

Toteutumisvertailu

Materiaalihallinto Hankintojen suorittaminen kaupungin etujen mukaisesti edellyttää asianmukaista ja riittävää koulutusta hankintahenkilöstölle. Uuden hankintoja ohjaava tietojärjestelmä käyttöä laajennetaan. Hankintalain uudistukset viedään osaksi toimintatapoja. Varastotoimen osalta kehitetään toiminnan kustannustehokkuutta. Toteutuminen Taloushallinto Laatutavoite on toteutunut. Tietohallinto Yhdessä käyttäjien sekä laitteisto- ja ohjelmistotoimittajien kanssa toteutettu päivityk-set ja uusasennukset mahdollisimman vähin ongelmin organisaatioyksiköiden toimin-taprosesseille. Tietohallintoyksikkö on ollut osaltaan turvaamassa tietojärjestelmien mahdollisimman jatkuvan ja häiriöttömän toiminnan. Materiaalihallinto Sähköinen hankintojen kilpailutusjärjestelmä otettiin täyteen tuotantokäyttöön. Uusi hankintalaki tuli voimaan tammikuussa 2017 ja henkilöstö osallistui uutta lakia koske-viin koulutuksiin. Varastotoimen tehokkuutta parannettiin järkeistämällä tuoteryhmiä ja nimikkeitä.

Taloudellisuustavoitteet Taloushallinto Tavoitteet pyritään saavuttamaan nykyisellä henkilöstöllä ja talousarviossa osoitetuilla määrärahoilla. Tietohallinto Suunniteltu toiminta pyritään toteuttamaan määrärahojen puitteissa. Materiaalihallinto Varastotoimessa varastolisän määrä on talousarviovuonna n. 148.000 €. Hankintatoimessa myyntituottojen ennakoidaan olevan n. 30.000 €. Toteutuminen Taloushallinto Taloudellisuustavoite on toteutunut. Tietohallinto Toiminta on toteutunut käytettävissä olleiden määrärahojen puitteissa järjestelmätoi-mitusten muutoksista huolimatta. Materiaalihallinto Varastolisän määrä oli 162.006 euroa ja hankintatoimen myyntituottojen määrä 39.563 euroa.

62

Toteutumisvertailu

Tulosalue 170 Kehittämispalvelut 170 KEHITTÄMISPALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 26 000 Yhteensä 26 000 25 604,00 396,00 Toimintamenot Alkuperäinen 1 917 800 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -600 Yhteensä 1 917 200 1 822 108,00 95 092,00 Netto (Toimintakate) -1 891 200 -1 796 504,00 -94 696,00 Toiminta-ajatus

Kehittämispalvelut vastaa kaupungin strategisesta valmistelusta ja arvioinnista sekä osallistuu tiedontuotantoon ja edunvalvontaan. Kaupungin viestintä, kansainvälisyy-den edistäminen sekä prosessien ja digitalisaation edistäminen ovat myös kehittä-mispalveluiden tehtävänä.

Määrä- ja laatutavoitteet Kaupungin toiminnan ja organisaation uudistaminen vaikuttavat myös kehittämispal-

veluiden tehtäviin ja toimintaan. Keskeiset tehtävät säilyvät yhteistyön samalla edel-leen tiivistyessä kaupunkikonsernin eri toimintojen kanssa. Uuden valtuuston valinnan myötä käynnistyy kaupunkistrategian laadinta. Kaupunki-strategian laadinnalla tulee olemaan erityinen painoarvo kuntien tehtävien historialli-sen muutoksen johdosta. Erityisesti kaupungin kumppanuusyhteistyö niin yrityksiin kuin yhteisöihin ja asukkaisiin tulee korostumaan. Elinvoima- ja kilpailukykyteemat säilyvät keskeisinä. Kaupungin viestinnässä korostuu Seinäjoki-brändin vahvistaminen. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Seinäjoen asemaa yhtenä Suomen kasvukeskuksista ja tuoda Seinäjoki-viestiä esille. Asukasviestintä on perustava osa Seinäjoki-brändin rakenta-mista. Kansainvälisyys ja erityisesti ystävyyskuntatoiminta on kehittämispalveluiden vastuu-alue. Ystävyyskuntatoiminnassa tiivistetään yhteistyötä Seinäjoella toimivien ystä-vyysseurojen kanssa ja siten vahvistetaan ”ruohonjuuritason” kansainvälisyyttä. Osaamisintensiivistä toimintaa tukeva hankerahoitus säilyy aluekehittämisrahoituksen pääkohteena. Rahoituksella tuetaan erityisesti Into Seinäjoen, Seinäjoen ammattikor-keakoulun sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Sedu:n hanketoimintaa. Kaupungin prosessien kehittämisen tavoitteena on uudistaa kaupungin toimintaa. Kehittämispalvelut on mukana prosessien kehittämisessä. Digiltalisaation edistämisessä pääpaino on asiakkaiden palveluiden sujuvoittamises-sa sekä uusien digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Kansallisia ratkaisuja ja esi-merkkejä hyödynnetään kaupungin digitalisaation edistämisessä. Toteutuminen Uusi elinvoimalautakunta ja elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala aloittivat valtuusto-kauden alussa. Uudistus merkitsi aiemman kehittämispalveluiden kokonaisuuden laa-jentumista uusilla tehtävillä. Elinvoiman- ja kilpailukyvyn toimiala on mahdollistanut entistä laajemman näkökulman kaupungin kilpailukyvyn edistämiseen. Markkinoinnin ja viestinnän uudet resursoinnit, kansainvälisyyden ja tapahtumien korostaminen toi-minnassa sekä tiivis yhteistyö kaupungin muiden toimialojen ja Into Seinäjoen kanssa on tuonut toivottua laaja-alaisuutta kaupungin kilpailukyvyn ja tunnettavuuden edis-tämiseen. Elinvoimaisuuden edistämisessä on tehtävään kuuluvien työllisyysasioiden johdosta korostunut osallisuuden, terveyden ja työllisyyden kokonaisuus. Uudistuvan kunnan

63

Toteutumisvertailu

rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja hyvinvoinnin edistäjänä on rakentunut luon-tevaksi osaksi uuden toimialan toimintaa. Kaupunkistrategian laadinnassa on toteutettu sekä kaupunkiorganisaatiota että asuk-kaita ja yrityksiä osallistava prosessi. Kaupunkistrategia on laadittu valtuustokautta painottavana, ohjelmallisena strategiana. Strategia saatiin valtuuston käsittelyyn hel-mikuun 2018 kokoukseen. Prosessien edistämisessä ei ole edetty toivotulla tavalla. Digitalisaation edistämisessä toimialalla oli vuoden 2017 loppuun saakka vs. kehittä-mispäällikkö. Viestintä ja markkinointi toteuttivat kaupungin strategisia tavoitteita. Kaupungin vies-tinnässä ja markkinoinnissa on otettu käyttöön uusia viestintäkanavia ja -keinoja. Seinäjoki-markkinoinnin strateginen yhteistyökumppani on valittu. Yhteistyökumppa-nin kanssa vahvistetaan Seinäjoki-brändiä ja asemaa yhtenä Suomen kasvukeskuk-sista. Kansainvälisen toiminnan osalta yhteistyökaupunkiverkosto on laajentunut eritoten Kiinassa. Ystävyysseurojen roolia on lisätty ystävyyskaupunkivierailujen järjestelyis-sä. Asukastason kansainvälisyyttä toteuttaa syksyllä 2017 alkanut kaksivuotinen Leader-rahoitteinen hanke. Aluekehitysrahoituksessa painopisteenä on ollut osaamisen vahvistaminen erityisesti korkeakoulujen ja kehittäjäorganisaatioiden toimintaa tukemalla. Aluekehitysrahoitus-ta on kohdennettu merkittävästi myös kaupunginosien ja kylien osallisuutta ja elin-voimaa vahvistamiin toimenpiteisiin, esimerkiksi Leader-kuntarahoitusosuuksin.

Taloudellisuustavoitteet Kehittämispalveluiden menot muodostuvat pääosin palkkamenoista sekä aluekehit-tämisrahoituksesta. Menotaso pyritään pitämään aikaisempien vuosien tasolla. Uu-siin, kaupungin kehittämisen kannalta keskeisiin kehittämishankkeisiin tulisi kyetä myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa löytämään rahoitusta. Toteutuminen Kehittämispalveluiden tulosalueen kokonaismenot pysyivät lähellä edellisvuosien ta-soa. Menojen kasvu vuodesta 2016 oli 0,8 %. Aluekehitysrahoituksen osuus toimin-tamenoista oli 64 %. Organisaatiomuutoksen myötä uudistunut toiminnallinen koko-naisuus on parantanut mahdollisuuksia toteuttaa ja rahoittaa uusia kehittämistoimen-piteitä.

64

Toteutumisvertailu

Palvelukeskus SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Tulosalue 200 Hallinto 200 HALLINTO (SOTE) Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 338 800 Yhteensä 338 800 352 854,00 -14 054,00 Toimintamenot Alkuperäinen 1 856 800 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -3 600 Yhteensä 1 853 200 1 801 274,00 51 926,00 Netto (Toimintakate) -1 514 400 -1 448 420,00 -65 980,00 Toiminta-ajatus

Tulosalue muodostuu hallinto- ja talouspalveluista, lakipalveluista, rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnasta sekä talous- ja velkaneuvonnasta. Hallintoa kehitetään niin, että saadaan toimintatavoiltaan, rakenteeltaan ja resursseil-taan yhtenäinen hallinto kattamaan kaikki tulosalueet.

Määrätavoitteet Hallintopalvelut Tavoitteena on hallinto-, henkilöstöhallinto-, talous- ja toimistopalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti. Tiimityöskentelyssä tavoitteena on vahvistaa kustannustehokkuutta ja varautua mah-dollisia tulevia muutoksia varten. Lakipalvelut Tavoitteena on palvella viranhaltijoita heidän asiakastapauksissaan ja avustaa eri vi-ranomaisille laadittavissa valituksissa ja lausumissa. Sovittelutoiminta Rikos- ja riita-asioiden aloitteita 240 kappaletta. Uusia vapaaehtoisia sovittelijoita 20 henkilöä Talous- ja velkaneuvonta Tavoitteena on palvella asiakkaita annettujen määräaikojen puitteissa. Toteutuminen Hallinto- ja talouspalvelut Tiimityöskentelyn jalkauttamista ja tehostamista on jatkettu huomioiden tiimien ja työntekijöiden vastuualueet ja tehtävät sekä henkilöstön eläköityminen. Sovittelutoiminta Rikos- ja riita-asioiden aloitteita 259 kappaletta. Uusia vapaaehtoisia sovittelijoita 18 henkilöä. Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnassa on jonoja saatu lyhennettyä noin kuukaudella. Valta-kunnallinen suositus on 60 pv ja nyt tilanne Seinäjoella on 73 päivää

65

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet Talous- ja velkaneuvonta Asiakkaan kokonaistilanne selvitetään tarvittaessa peruskartoitusta laajemmin. Toiminta perustuu riittävään henkilöstömitoitukseen. Sovittelutoiminta Sovittelutoiminnan laatua varmistetaan kouluttamalla uusia vapaaehtoisia sovittelijoita 20 henkilöä. Lähisuhdeväkivallan sovitteluun saadaan uusia sovittelijoita 6 henkilöä lisää. Toimiston henkilökunnan aktiivinen osallistuminen THL:n sovittelutoiminnan kehittä-mistyöhön. Toteutuminen Lakipalvelut Viranhaltijat saavat oikea-aikaisesti ja helposti apua asiakastapauksiin ja asiakirjojen laatimiseen. Pyydetyt selvitykset on toimitettu oikea-aikaisesti viranomaisille. Talous- ja velkaneuvonta Asiakas saa viivytyksetöntä apua velkaongelmaansa ja ohjausta muihin palveluihin tarvittaessa. Sovittelutoiminta Sovittelutoiminnan laatu ja sovittelijoiden jaksamisen turvataan kouluttamalla uusia vapaaehtoisia sovittelijoita. Lähisuhdeväkivallan sovitteluun saadaan uusia sovittelijoi-ta. Toimiston henkilökunnan aktiivinen osallistuminen THL:n sovittelutoiminnan kehittä-mistyöhön.

Taloudellisuustavoitteet Sovittelutoiminta Tavoitteena on sovittelutoiminnan kustannusten pitäminen valtion korvausten raa-meissa. Tavoite saavutetaan aktiivisella talous suunnittelulla ja seurannalla. Toteutuminen Lakipalvelut On hankkinut tuloja avustamalla lähikuntia hallinto-oikeuden istunnoissa. Talous- ja velkaneuvonta Seinäjoen talous- ja velkaneuvonta tarjoaa palvelua ympäristökunnille. Kustannukset jyvitetään asukasluvun mukaisesti. Sovittelutoiminta Sovittelutoiminta on pystytty toteuttamaan THL:n antamalla budjetilla.

66

Toteutumisvertailu

Tulosalue 210 Sosiaalityö 210 SOSIAALITYÖ Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 4 167 600 Yhteensä 4 167 600 5 439 275,00 -1 271 675,00 Toimintamenot Alkuperäinen 45 163 400 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -16 500 Kv 30.1.2017 § 11 Muutos 112 000 Kv 20.2.2017 § 22 Muutos -112 400 Kv 18.12.2017 § 172 Muutos -410 000 Yhteensä 44 736 500 46 517 345,00 -1 780 845,00 Netto (Toimintakate) -40 568 900 -41 078 070,00 509 170,00 Toiminta-ajatus

Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön toimeentulotukiyksikössä vastataan välttämättömän toimeentulon tarpeisiin ja sosiaalihuollon yleisiin palvelutehtäviin. Työ kohdistuu aikuisiin asiakkai-siin. Lisäksi tuetaan asiakkaita omaehtoiseen selviytymiseen yksilökohtaisen sosiaali-työn, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman avulla. Norminmukainen toimeentulotuki myönnetään v. 2017 alkaen Kelan toimesta etuus-käsittelynä. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki myönnetään edelleen kuntien toimesta. Päihdeongelmasta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta johtuvaa asunnottomuutta pyritään ennalta ehkäisemään ns. välivuokrausjärjestelmällä, jossa kaupunki vuokraa Sevas Oy:ltä asunnon ja järjestää päihdepalveluiden ohjaajien tukikäynnit asukkaan luo. Päihdeongelman vuoksi asunnottomaksi jääneille ostetaan asumispalvelua eri laitoskuntoutusyksiköistä. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa vastataan kunnassa esiintyvään sosiaalihuollon tarpeisiin lapsiperheiden osalta. Lapsen ja perheen tuen tarve arvioidaan palvelutar-peen arvioinnissa, jossa keskeisenä tekijänä on monialainen viranomaistyö. Palvelu-tarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lapsen ja perheen tuen tarve ja mahdolli-nen lastensuojelullisten erityispalvelujen tarve. Lastensuojelussa pyritään ensisijai-sesti huoltajien ja kasvattajien toiminnan vahvistamiseen. Pajurinne on seitsemälle kouluikäiselle (9–17 v.) lapselle tarkoitettu lastensuojelun sijaishuoltopaikka, jossa toteutetaan lyhytaikaista, arvioivaa ja kuntouttavaa hoivaa ja huolenpitoa, sekä tarjotaan palveluja kiireellisiin sijaishuollon tarpeisiin omassa kau-pungissa. Pajurinteessä on vahva lastensuojelun osaaminen ja henkilöstörakenne, jo-ta käytetään lapsen edun ja koko perheen hyvinvoinnin ja myönteisen toimintakyvyn tukemiseen. Tupasvilla on perhetyön palveluyksikkö. Perhetyötä annetaan sekä ennalta ehkäise-vässä tarkoituksessa muun muassa neuvolasta käsin, sosiaalihuoltolain mukaisena perhetyönä että lastensuojelun tehostettuna perhetyönä. Tavoitteena ovat perheen toimintakyvyn vahvistaminen ja lapsen tilanteen ammatillinen arviointi lapsen lähiym-päristössä ja perheen palveluverkostoa vahvistaen. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa tuotetaan vammaispalvelu- ja erityishuoltolain sekä sosiaalihuol-tolain mukaisia palveluja. Vammaisille henkilöille järjestään erilaisia päivittäisissä toi-minnoissa tarvittavia palveluja kotiin ja kodin ulkopuoliseen elämään sekä turvataan heidän tarvitsemansa tuki ja muu huolenpito. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön mahdollisimman omatoimista selviytymistä arkielämässä.

67

Toteutumisvertailu

Vammaispalveluihin kuuluvat vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon sosiaalityö, Liisantuvan ja Kytösavun kehitysvammaisten asumisyksiköt, tuetun asumisen palve-lut, Ylistaron ja Seinäjoen toimintakeskukset sekä tuetun työn palvelut. Lisäksi osto-palveluna hankitaan muun muassa työ- ja päivätoimintaa, asumispalveluja, tilapäis-hoitoa ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Päihdepalvelut Päihdepalveluissa asiakasta autetaan vähentämään päihteiden käyttöä ja pääse-mään irti päihteistä ja peliriippuvuudesta, ehkäistään syrjäytymistä, tuetaan elämän-laadun ja -hallinnan kohenemista. Työtä tehdään asiakkaan perhe ja elämäntilanne huomioiden. Tukea ja ohjausta sekä tarvittaessa terapeuttista työskentelyä annetaan myös muista riippuvuussairauksista kärsiville ja heidän omaisilleen. Päihdepalvelui-den henkilökunta antaa myös työnohjausta ja toimii päihdetyön kouluttajina. Päihdepalvelua ja -hoitoa annetaan Päihdeklinikalla, jossa asiakas saa mm. avokat-kaisuhoitoa, korvaushoitoa ja psykososiaalista tukea erilaisin terapeuttisin menetel-min. Päihdeklinikka toimii matalan kynnyksen periaatteella, jossa on päivittäin päivys-tysvastaanotto ilma ajanvarausta. Päihdeklinikalla hoidetaan myös mm. ajokykyseu-rattavat ja hoitoon ohjatut asiakkaat. Päihdeongelman hoito on avopalvelupainotteista mutta saattaa sisältää tarpeen vaatiessa laitoskuntoutusta, joka kilpailutetaan hankin-talain mukaisesti vuoden 2017 alussa. Edellinen sopimus laitoskuntoutuksesta Jär-venpään päihdesairaalan kanssa päättyy 28.2.2017. Alkoholidementoituneille ja/tai vakavasta toimintakyvyn alenemasta kärsiville päihde-ongelmaisille ostetaan ostopalveluna hoivakoti Kissanpäivistä asumis- ja kuntoutus-palvelua. Päihdeongelmasta kuntoutuville toteutetaan yhteistyönä Päihdeklinikan ja päihdeala-järjestöjen kanssa päivätoimintaa, jota toteutetaan päiväkeskus ja kohtaamispaikka Plakkarissa. Tuetaan myös Nurmon alueella toimivaa Sissalan päivätoimintaa.

Määrätavoitteet

Aikuissosiaalityö Toimeentulotukihakemusten käsittely määräajassa. Yhteydenotot sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi sekä palvelutarpeen arvi-ointien käsittely määräajassa. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisten pyyntöjen ja ilmoitusten käsittely lain vaatimassa määräajassa. Lastensuojelu ja perhehoito Lastensuojelulain vaatimissa määräajoissa pysyminen lastensuojeluilmoitusten ja tar-peen selvitysten osalta. Sijaishuollossa perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen lasten sijoituksissa. Pajurinne 2 200 hoitopäivää Tupasvilla 160 perhettä 3 ryhmää 70 valvottua/ tuettua tapaamista Vammaispalvelut Kaupungin vammaispalvelujen omien asumispalveluyksiköiden ja toimintakeskusten käyttöaste 100 %. Asiakkaille järjestetään lakisääteiset palvelut. Harkinnanvaraisia palveluita ostetaan varatun määrärahan puitteissa.

68

Toteutumisvertailu

Päihdepalvelut Päihdeklinikka 600 asiakasta 10 000 käyntiä 12 000 suoritetta Toteutuminen Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä on toimeentulotukihakemukset käsitelty määräajassa pieniä poikkeamia lukuun ottamatta. Ajalla 1.1. - 30.6.2017 on saapunut yhteensä 1 307 ha-kemusta, joista 11 hakemuksen osalta käsittely on ylittänyt 7 vrk. Aikuissosiaalityöhön on tullut ajalla 1.1. - 30.6.2017 yhteensä 144 sosiaalihuollon il-moitusta. Ilmoitukset on käsitelty määräajassa. Toimeentulotuessa on ollut ajalla 1.1. - 30.6.2017 asiakkaina 974 ruokakuntaa, joista alle 30-vuotiaita on 309 eli 31,7 %. Lastensuojelu ja perhehoito Lastensuojelulain vaatimissa määräajoissa pysyminen lastensuojeluilmoitusten ja tar-peen selvitysten osalta. Sijaishuollossa perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen lasten sijoituksissa. Määräaikatavoite lähes saavutettiin marraskuussa 2017. Perhehoidossa olevien lasten osuus kasvoi merkittävästi, suhteellinen osuus ei. tavoite toteutuminen Pajurinne 2 200 hoitopäivää 2 200 Tupasvilla 160 perhettä 366 3 ryhmää 2 ryhmää ja leiri 70 valvottua/ 40 tuettua tapaamista Vammaispalvelut Asiakkaiden erityishuolto-ohjelmapäätösten valmistelu on toteutunut määräajassa. Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palvelusuunnitelmat on pystytty pääsääntöisesti laatimaan lain edellyttämässä määräajassa. Päihdepalvelut Alkoholiriippuvuuksista kärsivien osuus laski hieman vuodesta 2016, mutta kontaktien lukumäärä nousi jonkin verran. Huumausaineriippuvuudet näkyivät kasvuna joka hei-jastui myös korvaushoitoon hakeutujien määrän nousuna. Peliriippuvuudesta sekä muista toiminnallisista riippuvuuksista kärsivien, kuten esimerkiksi seksi- ja ruokariip-puvuustilastot nousivat myös jonkin verran aikaisemmasta vuodesta. Vuoden alusta päihdeklinikan palvelut jakautuivat kahteen ryhmään. Aikaisemmin toteutetut akuutti-tiimi, korvaushoitotiimi ja terapiatiimi yhdistettiin ja nyt palveluita tarjoaa päivittäiset palvelut ja kootut palvelut. Korvaushoito liitettiin yhteen päivittäisin palveluihin ja koo-tuissa palveluissa alettiin toteuttaa terapian lisäksi koottujen palveluiden moniamma-tillista konsultaatioryhmää. Ryhmään kuului lääkäri, sosiaalityöntekijä aikuissosiaali-työstä sekä kootuista palveluista sosiaaliterapeutti, hoitotyön koordinaattori sekä huumehoidon koordinaattori. Aulaisännän rooli päivittäisissä palveluissa jatkui mää-räaikaisena. tavoite toteutuminen Päihdeklinikka 600 asiakasta 624 10 000 käyntiä 10 125 12 000 suoritetta 13 020

69

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet Aikuissosiaalityö Toimeentulotuen asiakkaina oli vuonna 2015 yhteensä 3 158 ruokakuntaa. Ajalla 1–6/2016 asiakkaita on ollut 2 546, joka on 19 ruokakuntaa enemmän kuin v. 2015 vas-taavana aikana. Noin puolet asiakkaista (47 %) on alle 30-vuotiaita ja merkittävimmät syyt toimeentulotukiasiakkuuteen ovat työttömyys ja opiskelu. Toimeentulotuen maksatus siirtyy kansaneläkelaitokselle v. 2017 alusta perustoi-meentulotuen osalta. Kehitetään kuntiin jääviä toimeentulotuen osia eli täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea siten, että ne palvelevat parhaiten asiakkaita osana kunnallista sosiaalihuoltoa. Kela-siirron tarkoituksena on, että sosiaalityölle jää enemmän aikaa. Aikuissosiaali-työssä aloitetaan uudenlaisia toimintatapoja asiakkaiden tavoittamiseksi entisen toi-meentulotuen hakemisen sijaan. Tavoitteena on tehdä tarpeen mukaan enemmän ko-tikäyntejä ja työskennellä asiakkaiden omissa verkostoissa, esim. alueilla. Myös mahdollisuutta asioida ilman ajanvarausta kehitetään. Sosiaalityöntekijät ja sosiaa-liohjaajat ovat saaneet koulutusta ryhmien ohjaamiseen; ryhmätoimintaa asiakkaille aloitetaan. Työskentelyn orientaatio tulee olemaan enemmän asiakaskeskeinen ja suunnitelmallinen. Sosiaalityöllä pyritään vaikuttavuuteen. Aikuissosiaalityö toimii yhteistyössä v. 2015 alkaneen sosiaalisen kuntoutuksen valta-kunnallisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen avulla kehitetään sisältöä uuden sosiaalihuoltolain mukaiselle sosiaaliselle kuntoutukselle. Yhteistyö hankkeen kanssa jatkuu v. 2017 edelleen. Monialainen työllistymisen yhteispalvelu (TYP) laajenee koko Etelä-Pohjanmaata kat-tavaksi palveluksi. Sijoittuu hallinnollisesti Seinäjoen kaupungin organisaatioon. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Viranomaistoiminnan vahvistaminen palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä. Lastensuojelu ja perhehoito Esimiestyön vahvistaminen lastensuojelussa. Perhehoidon vahvistaminen erikseen tarkennetuilla koulutuksilla ja muulla tuella. Oman laitostuotannon lisävahventaminen suunnittelutyöllä. Pajurinne Lapsen hyvän hoivan ja huolenpidon vahvistaminen sekä laitoksessa että perhetyön avulla vanhempia tukemalla ja ohjaamalla lapsen ikä ja tarpeet huomioiden. Lapsen ja lapsen perheen tuen ja erityisen tuen tarpeeseen vastaaminen kuntoutta-valla ja arvioivalla työotteella yhteistyössä lapsen, vanhempien ja perheen lähiverkos-ton kanssa. Tupasvilla Ryhmätoiminnan monipuolistaminen erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin monialaise-na yhteistyönä. Palvelusetelijärjestelmän hallittu käyttöönotto lapsiperheiden kotipalvelussa. Vammaispalvelut Asiakkaan palvelusuunnitelman laatiminen ja Eho-päätöksen valmistelu määräajassa. Kehitysvammaisille henkilöille erilaisten tarpeiden mukaisten asumispaikkojen lisää-minen sekä tuetun asumistoiminnan vakiinnuttaminen. Täysikäisille kehitysvammaisille henkilöille järjestetään kesäaikainen toiminta omissa yksiköissä. Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään toimintakeskuksen palveluita yksiköllisen tarpeen mukaan. Jatketaan toimintakeskusten työn sisällön kehittämistä. Kaupungin omana toimintana järjestetään tuetun työn palveluita kehitysvammaisille henkilöille, mielenterveyskuntoutujille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tuetun työn yksikössä jatketaan myönteisen yritys yhteistyön ylläpitämistä sekä vas-tataan asiakkaiden tuetun työn tarpeeseen oikea-aikaisesti oikeanlaisella palvelulla. Vaikeavammaisten henkilöiden työnantajuuteen tarjotaan nopea tuki ja rekrytointiapu.

70

Toteutumisvertailu

Päihdepalvelut Jokainen palveluihin hakeutuva asiakas tulee kohdatuksi. Palvelut tavoitettavissa ma-talan kynnyksen periaatteella jokaisena vuoden päivänä. Asiakkaiden laaja tavoitetta-vuus, perheiden huomioiminen sekä tuen ja hoidon antaminen. Yhteistyötä monipuolisesti terveydenhuollon ja muun sosiaalitoimen, sekä mm. työvoi-mahallinnon ja kolmannen sektorin kanssa. Monipuoliset palvelut asiakaslähtöisesti. Toteutuminen Aikuissosiaalityö Toimeentulotuen asiakas- ja hakemusmäärien muutokset johtuvat tuen KELA-siirrosta. Kunnissa käsitellään 1-3/17 siirtymäajan jälkeen enää ainoastaan täydentävä ja ehkäi-sevä toimeentulotuki. Tuen myöntämisen perusteena on enemmän tuen saajan elä-mäntilanne ja erityisen tuen tarve. Asiakastyössä tavanomaisen asiointitapa on edelleen asiakkaan tapaaminen virastolla, mutta työn painopiste on muuttunut laadullisesti siihen suuntaan, että asiakastyötä teh-dään enemmän kotikäyntien ja verkostomaisen palvelun muodossa kuin aikaisemmin. Lisäksi on otettu käyttöön erilaisia ryhmämuotoisia palveluja ja jalkautuvaa työtä. Pajurinne Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Viranomaistoiminnan vahvistaminen palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä. Toteutui erityisesti opetustoimen kanssa järjestettyjen yhteistapaamisten osalta. Ankkuri-toiminta vakiintui monialaisena yhteistyönä. Osana maakunnallista Lape-kehittämisohjelmaa verkostoiduttiin vahvasti. Lastensuojelu ja perhehoito Esimiestyön vahvistaminen lastensuojelussa. Perhehoidon vahvistaminen erikseen tar-kennetuilla koulutuksilla ja muulla tuella. Oman laitostuotannon lisävahventaminen suunnittelutyöllä. Lastensuojelun tarvitsema lähiesimiestyö todettiin riittämättömäksi. Samanaikaiset useat kehittämis- ja muutostyöt vievät esimiesvoimavaroja. Perhehoidossa vahvennet-tiin erityisesti perhehoitajien tukea ja koulutusta sekä valvontaa. Oman laitostuotannon suunnittelu käynnistyi ja erityisen vahvaa oli asiakasosallisuuden vahvistaminen suun-nitteluvaiheessa. Lapsen hyvän hoivan ja huolenpidon vahvistaminen sekä laitoksessa että perhetyön avulla vanhempia tukemalla ja ohjaamalla lapsen ikä ja tarpeet huomioiden. Lapsen ja lapsen perheen tuen ja erityisen tuen tarpeeseen vastaaminen kuntouttaval-la ja arvioivalla työotteella yhteistyössä lapsen, vanhempien ja perheen lähiverkoston kanssa. Laitoshoitoa kehitettiin terapeuttisen laitoshoidon viitekehyksessä osana uuden laitok-sen suunnittelua, osana LAPE-muutoshanketta. Laitoksen käsikirjaa työstetään sekä asiakasosallisuuden että erikoissosiaalityönkoulutus yhteistyössä. Tupasvilla Ryhmätoiminnan monipuolistaminen erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin monialaisena yhteistyönä. Palvelusetelijärjestelmän hallittu käyttöönotto lapsiperheiden kotipalvelussa. Ryhmätoimintaa toteutettiin monitoimijuusyhteistyönä, jossa arvona erityisesti toisen työn tunteminen ja asiakasosallisuus. Palvelusetelijärjestelmää ei kokeiltu. Vammaispalvelut Täysikäisille kehitysvammaisille henkilöille järjestetään kesäaikainen toiminta omissa yksiköissä. Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään toimintakeskuksen palveluita yksiköllisen tarpeen mukaan. Jatketaan toimintakeskusten työn sisällön kehittämistä. Kaupungin omana toimintana järjestetään tuetun työn palveluita kehitysvammaisille henkilöille, mielenterveyskuntoutujille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

71

Toteutumisvertailu

Tuetun työn yksikössä jatketaan myönteisen yritys yhteistyön ylläpitämistä sekä vasta-taan asiakkaiden tuetun työn tarpeeseen oikea-aikaisesti oikeanlaisella palvelulla. Vaikeavammaisten henkilöiden työnantajuuteen tarjotaan nopea tuki ja rekrytointiapu. Päihdepalvelut M-talon suunnittelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jatkuivat edelleen. M-talon on suunniteltu valmistuvan vuonna 2021. Sote-uudistus toi erilaiset suunnittelu-ryhmät ja päihdeklinikan henkilökunta kokoontui maakuntien päihdetyöntekijöiden kanssa yhdessä suunnittelemaan, miten mielenterveys- ja päihdetyötä tullaan teke-mään tulevaisuudessa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa jatkui. Asunnottomien hoito ja asumisen ongelmien kanssa kamppailevat siirtyivät vuoden alusta aikuissosiaalityön alaisuuteen. Aikuissosiaalityön kanssa tehtiin yhteistyötä liitty-en tuetun asumisen yksikköön

Tulosalue 260 Ikäihmisten palvelut 260 IKÄIHMISTEN PALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 7 025 900 Yhteensä 7 025 900 7 948 949,00 -923 049,00 Toimintamenot Alkuperäinen 36 626 300 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -2 800 Kv 20.2.2017 § 22 Muutos 112 400 Yhteensä 36 735 900 36 486 645,00 249 255,00 Netto (Toimintakate) -29 710 000 -28 537 696,00 -1 172 304,00 Toiminta-ajatus

Ikäkeskus – ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Asiakasohjausyksikössä työskentelee moniammatillinen osaajajoukko, jonka tavoit-teena on kokonaisvaltainen ja tasapuolinen iäkkäiden asukkaiden neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen selvittäminen sekä palvelusuunnitelmien laadinta. Asiakasohjausyksi-kössä tehdään yhteistyötä Ikäneuvoston sekä muiden ikäihmisille arjen hyvinvointia tuottavien tahojen kanssa. Tavoitteena on asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuen ohjata sekä rakentaa asi-akkaan palveluverkkoa /ohjata oikeiden palveluiden piiriin mahdollisimman oikeaan aikaan huomioiden kolmas sektori sekä yksityiset ja julkiset palvelut. Ikäkeskuksen keskeisimpiä palveluita ovat ohjaus ja neuvonta, palvelutarpeen selvittäminen sekä voimavarakeskeinen palveluohjaus seuraavissa aihealueissa: kotona asumisen tu-keminen, hyvinvointia edistävä toiminta, kuntoutus ja apuvälineet, omaishoitajuuden tukeminen (omaishoidon tuki ikääntyville), muistisairaan tukeminen, ikääntyvien sosi-aalityö, lyhytaikaishoito, pitkäaikaishoito. Yksikön kautta järjestetään tarvittaessa koti-hoidon tukipalveluja, palveluseteli kotihoitoon tai omaishoitoon. Asiakasohjausyksikön kautta hoidetaan kaupungin lyhytaikaishoidon päätökset ja jak-sojen alullepano sekä päätetään pysyvät asumispalvelu- ja laitossijoitukset (omat ja ostopalvelu yksiköt). Ennen päätöksentekoa asiat käsitellään SAS-työryhmässä. Asi-akkaiden sijoittaminen asumis- ja laitospalveluyksiköihin tulee olla hallittua, toimivaa, laadukasta ja tasapuolista. Palvelu- ja asiakasmaksupäätökset tehdään asiakasohjausyksikössä. Käytännön hoi-totyö toteutetaan kotihoidon, ikäihmisten palvelukeskusten tai ostopalvelujen avulla. Kehittämisen painopisteenä on vuonna 2017 edellisenä vuonna käynnistetyn yksikön toimintamallien ja palveluketjujen kehittäminen. Painopisteenä Rai Sreener Oulu toi-mintakykymittariston hallittu ja tarkoituksenmukainen käyttö ja siitä saatavan tiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Kotikuntoutusmallin kehittäminen.

72

Toteutumisvertailu

Omaishoitajuutta tukevien palveluiden kehittäminen. Sähköisen palvelusetelin käyt-töönotto. Tulevaisuuden muutoksiin valmistautuminen (sote). Päivätoiminta Ikäihmisten päivätoimintaa järjestetään Seinäjoen kantakaupungin, Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueilla. Muistisairautta sairastaville on omia ryhmiä. Päivätoi-minnan tavoitteena on tukea ikäihmisen itsenäistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tukea omaishoitajien työtä. Päivätoimintaa toteutetaan kuntouttavalla työotteella. Päivätoiminta suunnataan ensisijaisesti niille ikääntyneille kotona asuville seinäjokelaisille, joiden toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua. Nämä ihmiset eivät pääsääntöisesti jaksa tai pysty käymään muissa kodin ulkopuolisissa toimin-noissa. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille järjestetään päivätoimintaa yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsin kanssa kahden ryhmän verran. Kehittämisen painopisteenä on uudelleenorganisoinnin jälkeen päivätoimintapalvelu-jen toiminnan vakauttaminen ja yhtenäistäminen sekä kuntouttavan sisällön kehittä-minen. Kotihoito Kotihoito on palvelukokonaisuus, jolla tuetaan ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotona asumista ympäri vuorokauden. Kotihoito sisältää asiakkaiden tar-vitsemat perushoidon- ja sairaanhoidon palvelut sekä kotihoidon tukipalvelut. Asiak-kaille tuotettavat palvelut toteutetaan asiakasohjausyksikön tekemien, asiakaskohtais-ten palvelutarpeen selvitysten ja palvelusuunnitelmien pohjalta. Asiakasohjausyksikön kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden palvelujen päivittämiseksi kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytännön työ toteutetaan aluemallin mukaan lähipalveluperiaatteella, neljän alue-toimiston organisoimana. Asiakastyö asiakkaiden kodeissa toteutetaan tiimityönä yh-teensä 19 tiimin työnä. Kukin tiimi hoitaa määritellyn asiakasryhmän palvelukokonai-suuden. Väestön ikääntyessä kotiin annettavien palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Palvelua toteutetaan vuoden 2016 aikana päivitettyjen kotihoidon kriteerien mukaan, keskittyen runsaasti palvelua tarvitsevien asiakkaiden hoitamiseen. Vähemmän palvelua tarvit-sevien asiakkaiden palvelujen järjestämiseksi tehdään yhteistyötä yksityisen ja kol-mannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Kotihoidon työntekijöiden työpanoksen kohdentumista asiakkaiden kodeissa tehtävään välittömään työaikaan tuetaan vuo-den 2016 aikana käyttöön otettujen toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilikirjauksen avulla. RAI-arviointijärjestelmän käyttöä osana asiakastyön suunnittelua ja arviointia tehostetaan. Tuki- ja muut palvelut Ikäihmisten kotona asumisen tukimuotoja ovat myös ateria-, sauna-, pyykki-, kauppa-, turva- ja kuljetuspalvelut sekä siivouspalvelut palvelusetelillä tarveharkinnan mukaan. Näiden lisäksi kotona asumista tuetaan myöntämällä asuntojen pienimuotoisia korja-usavustuksia. Vuoro- ja lyhytaikaishoito Ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikkoja on yh-teensä 65–75 vaihdellen tarpeen mukaan. Lyhytaikaishoitopaikkoja on sekä tehostet-tujen palveluasumisyksiköiden yhteydessä että siihen pelkästään erikoistuneissa yk-siköissä. Simunanrannan toiminta muuttuu vaiheittain kokonaisuudessaan omaishoi-don ja kuntouttavan lyhytaikaishoidon yksiköksi. Muistisairaiden lyhytaikaisyksikön Viherkodin toiminta siirtyy Simunanrantaan 1.1.2017. Vuoro- ja lyhytaikaishoidon paikkoja on edelleen myös Koivukaaressa, Västinkartanossa ja Myllypuistossa. Yksi-köiden keskeinen tehtävä tukea asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitämis-tä yhteistyössä omaisten kanssa ja siten mahdollistaa asiakkaiden kotona asuminen

73

Toteutumisvertailu

mahdollisimman pitkään. Yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä myös kotihoidon henkilös-tön ja ikäihmisten asiakasohjausyksikön kanssa. Asumispalvelut Ympärivuorokautinen hoito toteutetaan kokonaisuudessaan tehostettuna palvelu-asumisena. Tehostettuja palveluasumispaikkoja on yhteensä 260. Erilaisia yksiköitä on 20, joista osa on kohdennettu muistihäiriöisille. Yksiköt sijaitsevat eri puolilla kau-punkia. Henkilökunta määrät ja rakenteet vaihtelevat eri yksiköissä, mikä vaikuttaa asukkaiden sijoittamiseen. Tehostettuja palveluasumispaikkoja pyritään tarjoamaan asiakkaiden omilta asuinalueiltaan. Kuusenlahden palvelukeskuksen alueelle on rakentunut uusi entiset tilat korvaava ra-kennus, joka on saanut nimekseen Teponkartano. Teponkartanossa on 30 kaupungin ylläpitämää tehostettua palveluasumispaikkaa ja toisessa kerroksessa Esperi Care Oy:n 30 paikkaa. Västinkartano remontoidaan 2016–2017 välisenä aikana, jonka myötä tilat soveltuvat kokonaisuudessaan tehostettuun asumispalveluun. Paikkaluku pienenee 7:llä. Lopullinen paikkaluku tulee olemaan 68, joista muutama on tarpeen mukaan lyhytaikaisen asumisen käytössä. Ostopalvelut Kotihoidon yöpartiokäynnit ostetaan kokonaisuudessaan. Kotihoidon palveluja voi-daan hankkia ostopalveluna tai palvelusetelillä. Tilapäiseen tarpeeseen voidaan ostaa myös lyhytaikaisia hoitopaikkoja. Tehostettua palveluasumista ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta n. 160 paikan verran talousarviossa olevan määrärahan puitteis-sa. Ostopalvelupaikkojen määrä tulee nousemaan jonkin verran johtuen Västinkarta-non remontista ja Simunanrannan toiminnan muuttumisesta vähitellen kuntouttavaksi lyhytaikaishoidon yksiköksi. Vuoden 2017 aikana otetaan käyttöön myös tehostetun palveluasumisen ja senioriasumisten palveluseteli. Ikäihmisten palvelujen tulosalueen toimintaa ja sen kehittämistä ohjaa Seinäjoen kaupungin valtuuston hyväksymä Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017.

Määrätavoitteet Ikäkeskus - ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Yleinen ohjaus ja neuvonta 2 800 - puhelut, käynnit Hyvinvointia tukevat palvelut 900 - palveluohjauskäynnit, - hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja ryhmät - fysioterapian arviointikäynnit Palvelutarpeen selvittäminen 400

Omaishoidontuki 400 Turvapuhelin asiakkaat 900 Päivätoiminta päivät 6 300

Kotihoito Asiakkaita 2 000 - joista säännöllisiä 900

Kotikäyntiä 235 000 Tukipalvelut Ateriapalveluasiakkaita 650 Palveluseteli Kotihoito, omaishoito 360 Vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikat, käyttöaste 98 % Tehostettu palveluasuminen, käyttöaste 98 % Ostopalvelut Tehostettu palveluasuminen 160

Toteutuminen Vuoden 2016 alussa toteutetusta kotihoidon organisaatiouudistuksesta johtuvia toi-mintamalleja ja palveluketjuja on edelleen hiottu ja kehitetty. Organisaatiouudistuk-sessa erotettiin asiakasohjausyksikössä toteutettava asiakasohjaus ja palvelutarpeen

74

Toteutumisvertailu

arviointi kotihoidon varsinaisesta tuotannosta. Rai Screener Oulu -toimintakykymittaristo on otettu käyttöön. Sähköinen palvelusete-lijärjestelmä PSOP on otettu käyttöön omaishoidontuessa. Päivätoiminnassa on jatkettu työikäisenä muistisairauteen sairastuneille järjestettyä päivätoimintaa yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsin kans-sa. Kaupungin omana toimintana tuotettavat päivätoimintaryhmät ovat Lähdekodin muistiryhmä, Simunanrannan ryhmä, Peräseinäjoen ryhmä, Ylistaron 3 ryhmää, Hyl-lykalliokodin ryhmä, Alkiokadun ryhmä, Ala-Kuljunkadun ryhmä ja Aaltoryhmä. Paino-pisteenä on ollut kuntouttavan sisällön kehittäminen. Kotihoidossa Käytännön työ on toteutettu neljän aluetoimiston organisoimana tiimityö-periaatteella 19 tiimin työnä. Uudet kotihoidon myöntämisperusteet otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa, jolloin katsottiin tarpeelliseksi keskittyä runsaasti palveluja tarvit-sevien asiakkaiden hoitamiseen. Vähemmän palveluja tarvitsevat asiakkaat on ohjattu yhteistyöllä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajille. Tuki- ja muita palve-luja on jatkettu kotona asumisen tueksi ateria-, sauna-, pyykki-, kauppa-, ja turvapalve-lujen muodossa. Lisäksi sotainvalideille on annettu siivouspalvelua palvelusetelillä. Vuoden aikana on aloitettu Video Visit -etäkäynnit asiakkaille Itäisellä alueella. Vuoden 2017 aikana kaikki ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat tehostetun asu-mispalvelun paikkoja, joista osa on varattu lyhytaikaisen hoidon paikoiksi. Simunan-rannan toiminta on päätetty muuttaa kokonaan omaishoidon ja kuntouttavan lyhytai-kaishoidon yksiköksi. Tuomikoti toimii edelleen 12-paikkaisena tehostettuna asumis-palvelupaikkana ja sen tarve on ollut kiistaton. Simunanrannan ja Västinkartanon palvelukeskuksien remontit eivät ole valmistuneet vuoden 2017 aikana, vaan ne jatkuvat vuodelle 2018. Ostopalvelut ovat lisääntyneet vuoden 2017 aikana noin 20 paikalla. Vuoden alussa sovittiin myös, että mikäli päi-vystykseen saapuu omaishoitaja mukanaan omaishoidettava sosiaalisin indikaatioin, puolisolle/hoidettavalle voidaan järjestää lyhytaikainen asumispalvelupaikka 24/7 joko omista tai alueen yksityisistä yksiköistä. Vuoden alussa otettiin käyttöön tehostetun asumispalvelun palveluseteli ja jatkettiin puitesopimusta 31.12.2019 saakka. Vuoden 2017 aikana toteutettiin kaikille hoitajille suunnattu kotikuntoutuskoulutus ja yksiköihin nimettiin kuntoutusvastaavat. Koko tehostetun asumispalvelun hoitohenki-löstö saa kinestetiikan koulutuksen, joka on aloitettu vuoden aikana. Yhteistyö kulttuu-ritoimen kanssa vakiintui ja kulttuurisen vanhustyön koordinaattori aloitti työnsä vuo-den alkupuolella. Tämän toiminnan ja koulutuksen myötä yksiköissä toimivat omasta henkilöstä nimetyt kulttuurivastaavat. Sote-muutoksiin on varauduttu osallistumalla aktiivisesti eri Sote-työryhmiin. tavoite toteutuminen Ikäkeskus - ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Yleinen ohjaus ja neuvonta 2 800 3 628 - puhelut, käynnit Hyvinvointia tukevat palvelut 900 1 107 - palveluohjauskäynnit, - hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja ryhmät - fysioterapian arviointikäynnit Palvelutarpeen selvittäminen 400 645

Omaishoidontuki 400 427 Turvapuhelinasiakkaat 900 1 031 Päivätoiminta päivät 6 300 6 394

Kotihoito Asiakkaita 2 000 1 250 - joista säännöllisiä 900 913

Kotikäyntiä 235 000 289 096 Tukipalvelut Ateriapalveluasiakkaita 650 517 Palveluseteli Kotihoito, omaishoito 360 797 Vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikat, käyttöaste 98 % 91,5 % Tehostettu palveluasuminen, käyttöaste 98 % 98,5 % Ostopalvelut Tehostettu palveluasuminen 160 180* *tehostetut palveluasumispaikat sisältäen 10 kotikuntalain mukaista sijoitusta muihin kuntiin

75

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet Tarjotaan resurssien puitteissa asiakaslähtöisiä monipuolisia ja laadukkaita asiakkai-den tarpeista lähteviä palveluja, joihin asiakkaat ja omaiset ovat tyytyväisiä. Asumisyksiköiden osalta toteutetaan keväällä 2012 valtuuston hyväksymän Ikäänty-mispoliittisen ohjelman mukaisia laatutavoitteita tiloista, henkilöstömääristä ja -rakenteista. Asumis- ja laitosyksiköissä sekä kotihoidossa ovat laatuoppaat, joihin si-sältyy Valviran vaatima omavalvontasuunnitelma. Laatuoppaat ohjaavat käytännön työtä. Laadun arvioinnin välineenä käytetään asiakas-, omais- ja henkilöstökyselyjä, joiden pohjalta toimintoja kehitetään jatkuvasti. Toteutuminen Laadun seuranta on jatkuvaa ja palautteiden pohjalta arvioidaan ja kehitetään toimin-taa ja niiden sisältöjä.

Tulosalue 300 Terveydenhuolto 300 TERVEYDENHUOLTO Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 8 725 500 Yhteensä 8 725 500 10 181 059,00 -1 455 559,00 Toimintamenot Alkuperäinen 121 202 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -33 900 Yhteensä 121 168 700 124 052 545,00 -2 883 845,00 Netto (Toimintakate) -112 443 200 -113 871 486,00 1 428 286,00 Toiminta-ajatus

Terveydenhuollon hallinto Terveyden edistämisen koordinaattori toimii koko kaupungin hyvinvoinnin ja tervey-den edistämisen vetovastuuna. Lihavuus laskuun -ohjelmaan on haettu hankerahaa. Valmistaudutaan liittymään EPPottiin ja valtakunnallisiin Kanta- ja Kansa-palveluihin, mikä edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista. Avohoito Avohoidon tehtävä on väestön terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, diagnos-tiikka, hoito ja hoidon järjestely. Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot ovat Y-talossa ja toiminta jatkuu hoitaja-lääkärityöpari -mallin periaatteella. Mielenterveyden hoito perusterveydenhuollossa vakiintuu ja ryhmätoimintoja lisätään edelleen. Muistipoliklinikka toiminta siirtyy Mylly-puistoon. Isonkyrön vastaanotto siirtyy hoitaja-lääkärityöpari-mallin työskentelyyn ja takaisin-soittojärjestelmä otetaan käyttöön. Huhtala 10 peruskorjaus on valmistunut ja Huhtalan toiminnat vakiintuu uusiin tiloihin. Huhtalaan muodostunut perhepalvelukeskus Sokkelin toiminta saadaan käyntiin ko-konaisuudessaan. Yhteistyötä sosiaalitoimen ja sivistystoimen kanssa tiivistetään. Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron terveyspalvelukeskukset toimivat terveydenhoita-javetoisina ja niiden toimintaa kehitetään edelleen vastaamaan tarvetta. Yhteispäivystyksen suunnittelua jatketaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Toiminnassa huomioidaan mahdolliset Soten vaatimat muutokset ja osallistutaan ak-tiivisesti Soten rakentamiseen. Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimivat asetusten mukaisesti. Sähköisten palvelujen käyttöä lisätään eri toiminnoissa ja otetaan käyttöön myös uu-sia palveluja (esim. Marevanin automaattinen tulkinta).

76

Toteutumisvertailu

EPPotti otetaan käyttöön. Reseptien uusinnoissa siirrytään täysin sähköiseen uusin-taan. Kaupunginsairaala Kaupunginsairaala toimii sairaalana, jossa hoidetaan ensisijaisesti terveyskeskuksen ja keskussairaalan päivystyksestä tulevat akuuttipotilaat ja erikoissairaanhoidosta jat-kohoitoon potilaat. Y-talon kuntoutusosastolla (Y1) annetaan lääketieteellistä ja sairaanhoidollista osaa-mista vaativat kuntoutuspalvelut yli 18-vuotiaille. Akuuttiosastolla (Y2) toteutetaan äkillisesti sairastuneiden potilaiden lyhytaikainen sairaalahoito. Huhtalan jatkohoito-osasto (H3) keskittyy eri sairauksien jatkohoitoon, -kuntoutukseen ja saattohoitoon. H3 toiminnan painopistealueena on saattohoidon kehittäminen osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellista palliatiivista hoitoketjua. Myllypuiston psy-kogeriatrisella osastolla (M4) hoidetaan käytösoireisia mielenterveys- ja muistisai-rauspotilaita ja toteutetaan iäkkäiden ja muistisairaiden potilaiden tutkimusjaksoja. Myllypuiston sairaala on vakiintunut nykyiseen toimintaan ja jaksoihin - lääkehoito py-ritään kehittämään myös tätä vastaamaan Kotisairaala toteuttaa lääkärin määräämän sairaanhoidon potilaiden kotona, toiminta-alueina on Seinäjoen kantakaupunki, Nurmon alue, Kitinoja ja Halkosaari. Suun terveydenhuolto Suun terveys on osa yksilön hyvinvointia. Suun terveydenhuollon yksikön tehtävänä on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistäminen yhdessä muun ter-veydenhuollon kanssa sekä suun sairauksien hoito. Suun terveyttä ylläpitävien oma-hoitotottumusten neuvonta ja opastus kohdentuu erityisesti lasta odottaviin vanhem-piin ja neuvolaikäisten lasten perheisiin sekä kouluikäisiin lapsiin ja nuoriin. Ikäänty-neiden suun terveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja suun terveydenhuolto-palveluiden neuvonta toteutetaan yhdessä muun terveydenhuollon, kotihoidon ja pal-veluasumisen yksiköiden kanssa. Nurmon alueen hammashoidon toiminta kootaan Nurmon terveysasemalle, terveys-aseman remontin valmistuttua. Palvelumme perustuvat yleisesti hyväksyttyihin hammaslääketieteellisiin menetelmiin. Kiireetön hoito aloitetaan hoitotakuun määrittämissä aikarajoissa. Kiireellistä hoitoa varten on päivystys vuoden jokaisena päivänä. Virka-ajan ulkopuolista päivystyspal-velua myydään muille sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksille / yhteistoiminta-alueille sekä osalle Vaasan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksista / yhteistoiminta-alueista. Kuntoutus, (fysio- ja toiminta-) terapia ja apuvälineet Fysio- ja toimintaterapialla edistetään asiakkaiden / potilaiden terveyttä ja toimintaky-kyä avo- ja sairaalakuntoutuksen keinoin. Kuntoutusohjausta kehitetään osana terveyskeskuksen kokonaisuutta, painopistealu-eena varhainen tukeminen ja ohjaus. Palvelusetelin käyttöönotto osana lääkinnällisten kuntoutuspalvelujen hankintaa. Tekniikka Tekniikan yksikkö huolehtii sairaala- ja hammashoitolaitteistojen huollosta ja korjauk-sista sekä ateria-, pyykki- ja apuvälinekuljetuksista. Hammashoitoyksiköiden huolto- ja korjauspalveluja myydään edelleen sairaanhoitopiirin suu- ja leukasairauksien klini-kalle.

Määrätavoitteet

Avohoito Hoitotakuu toteutuu.

77

Toteutumisvertailu

Seinäjoki Tavoite Toteutuminen Ensiapupäivystyksen lääkärikäynnit / asiakkaat

21 500 / 16 500

22 895 106 %

Lääkärikäynnit muu avoterveydenhuolto / asiakkaat

55 500 / 35 000

54 869 99 %

Hoitajakäynnit / asiakkaat

70 000 / 32 000

78 429 112 %

Terveydenhoitajakäynnit neuvoloissa 32 500 38 456 118 % Terveydenhoitajakäynnit koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

22 000 19 422 88 %

Käynnit erityistyöntekijöillä 11 000 / 3 600 8 468 77 %

Isokyrö Tavoite Toteutuminen Lääkärikäynnit / asiakkaat

5 000 / 2 700

3 848 77 %

Hoitajakäynnit / asiakkaat

5 000 / 2 400

3 815 76 %

Terveydenhoitajakäynnit neuvoloissa 4 700 4 165 89 % Terveydenhoitajakäynnit koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

2 600 2 675 103 %

Kotisairaanhoitokäynnit 4 400 3 620 82 % Käynnit erityistyöntekijöillä 400 291 73 %

Kaupunginsairaala Hoitopäivät Määrätavoite Keskim.

hoitoaika Toteutuminen

Y-talo (osasto Y1 ja Y2)

14 vrk (Y1) 7vrk (Y2)

11 vrk 5 vrk

Seinäjoki 23 000 25 012 109 % Isokyrö 1 400 1 997 143 %

Osasto H3 alle 1 kk 22 vrk Seinäjoki 11 900 12 076 101 % Isokyrö 100 211 211 %

Osasto M4 alle 1 kk 17 vrk Seinäjoki 8 000 8 080 101 % Isokyrö 50 294 588 %

Kotisairaala

5 200 (käyn-tiä)

7 vrk 4 989 96 % 4,1 vrk

Suun terveydenhuolto Hoitotakuu toteutuu. Tavoite Toteutuminen Päivystyskäynnit virka-ajan ulkopuolella 2 880 3 511 121 % Käynnit Seinäjoen hammashoitoloissa - Alle 18-vuotiaat - Yli 18-vuotiaat

19 900 34 000

21 110 38 861

106 % 114 %

Käynnit Isonkyrön hammashoitolassa - Alle 18-vuotiaat - Yli 18-vuotiaat

2 600 3 000

2 685 3 093

103 % 103 %

78

Toteutumisvertailu

Kuntoutus, (fysio- ja toiminta-) terapia ja apuvälineet Määrätavoite Toteutuminen Seinäjoki Yksilö-, ryhmä-, apuväline-, tt- ja kun-toutusohjaajien käynnit

11 900 11 478

Isokyrö Yksilö-, ryhmä-, apuvälinekäynnit 1 500 1 283 Yhteensä 13 400 12 761 Vuodeosastojen käynnit Seinäjoki 7 800 10 464 Isokyrö 800 1 046 Yhteensä 8 600 11 510

Laatutavoitteet Avohoito Lääkärien henkilötyövuosien täyttöaste 100 %. Lääkärien kiireettömälle vastaanotolle pääsee 2–4 viikossa. Hoitajien vastaanotolle pääsee kolmessa vuorokaudessa. Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluter-veydenhuollossa. Päivystyksen odotusaika max. 2 h ennen lääkärille pääsyä. Puhelinpalvelut toimivat sujuvasti. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy.

Kaupunginsairaala Käyttöastetavoitteet osastoilla Y1 90 %, Y2 90 %, H3 91 % ja M4 90 %. Kotisairaalan käyntitavoitteiden täyttyminen tavoitteiden mukaisesti. Hoidon oikea porrastus suhteessa erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon toteutuu. Kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat pääsevät hoi-toon ja potilaille järjestyy tarkoituksenmukainen hoitopaikka viivytyksettä. Osastojen toiminnan sisällöllinen kehittäminen jatkuu. Suun terveydenhuolto Tervehampaisten 1–6-vuotiaiden osuus ikäluokastaan on vähintään 95 % ja terve-hampaisten 7–14-vuotiaiden osuus ikäluokastaan on vähintään 68 %. Ikääntyvien palveluiden ja sairaalan osastojen henkilökuntaa koulutetaan ikääntyvän suun tervey-den ylläpitämisessä. Kuntoutus, (fysio- ja toiminta-) terapia ja apuvälineet Asiakkaiden / potilaiden kuntoutus-, terapia- ja apuvälinepalvelut ovat oikea-aikaisia, riittäviä ja tasalaatuisia palveluiden tuottajasta riippumatta. Toiminnan sisällön kehittäminen jatkuu. Painopisteinä varhainen puuttuminen ja asi-akkaan kuntoutuspolun kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toteutuminen Terveydenedistämisen koordinaattori siirtyi kaupungin organisaatiossa elinvoima ja kilpailukyvyn toimialalle. Avohoito Huhtalan toimintojen vakiintumisessa on ollut ongelmaa kiinteistön sisäilmasta johtu-en. EPPotin käyttöönotto siirtyi vuodelle 2018. Määrätavoitteissa avohoidossa Seinä-joen osalta tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta kouluterveydenhuoltoa ja erityis-työntekijöitä. Isonkyrön osalta tavoitteista jäätiin lukuun ottamatta koulu- ja opiskelu-terveydenhuoltoa. Hoitotakuu toteutui ja lakisääteiset tarkastukset on tehty.

79

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet pääosin toteutuivat. Lääkäreiden henkilötyövuosien täyttöaste vaihteli vuoden aikana. Kaupunginsairaala Kaupunginsairaalan toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Osastolla M4 lääkehoidon kehittäminen ei toteutunut suunnitellun mukaisesti, koska muutoksen edellyttämä ti-lamuutos ei toteutunut. Määrätavoitteissa hoitopäivät ylittyivät kaikilla osastoilla ja keskimääräiset hoitoajat olivat tavoitteita lyhyemmät. Isonkyrön sairaalan käyttö oli myös ennakoitua suurempaa. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Tervehampaisten 1–6-vuotiaiden osuus ikäluokastaan oli 93,4 %, joten tavoitteesta jäätiin hieman. Kuntoutus, (fysio- ja toiminta-) terapia ja apuvälineet Kuntoutus-, terapia- ja apuvälinepalvelujen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Laatutavoitteet pääosin ovat toteutuneet.

Tulosalue 370 Ympäristöterveydenhuolto 370 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 2 171 300 Yhteensä 2 171 300 2 354 151,00 -182 851,00 Toimintamenot Alkuperäinen 2 878 800 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -2 400 Yhteensä 2 876 400 2 805 390,00 71 010,00 Netto (Toimintakate) -705 100 -451 239,00 -253 861,00 Toiminta-ajatus

Vuoden 2011 alusta on muodostettu nykyinen ympäristöterveydenhuollon yhteistoi-minta-alue. Yhteistoiminta-alueen palvelutaso perustuu valtakunnallisissa valvontaohjelmissa esi-tettyihin palvelutasomäärittelyihin tuottaen yleisen terveysvalvonnan, peruseläinlää-kinnän ja ympärivuorokautisen kiireellisen eläinlääkäripäivystyksen. Yhteistoiminta-alueen nimi on Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto, jossa Seinäjoki toimii isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alueen kuntien määrä on 12: Seinäjoki, Isokyrö, Lapua, Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Kuortane, Soini, Alavus ja Ähtäri. Ko-ko alueen ympäristöterveydenhuollon henkilöstössä on 22 vakituista eläinlääkäriä, joista 2 osa-aikaista, 12 terveystarkastajaa ja yksi toimistosihteeri. Yhteistoiminta- alueella toimii vuoden 2016 alusta johtavan hygieenikon lisäksi 2 osapäiväistä hygi-eenikkoeläinlääkäriä ja 1 osapäiväinen valvonta-eläinlääkäri. Kaikki kuuluvat yllä las-kettuun kiintiöön (22 henkilöä). Hygieenikkoeläinlääkärit toimivat 2–3 päivää viikossa tiettyinä viikonpäivinä, valvon-taeläinlääkäri (4,5 pv/vk). Yllä mainittuun kiintiöön sisältyy 2 puolipäivätoimista ter-veydenhuoltoeläinlääkäriä. Muut eläinlääkärit toimivat praktikkoeläinlääkäreinä, joiden tehtäväkuvaan kuuluu myös terveydenhuoltokäyntejä ja eläinsuojelutarkastuksia. Ympäristöterveydenhuollon johtajana toimii johtava hygieenikko. Terveystarkastajien tehtävät jaetaan siten, että puolet terveystarkastajista toimii elin-tarvikepuolella ja toinen puoli terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuusasioissa. Seinä joen alueen ympäristöterveydenhuolto toimii Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena. Lautakunnan alainen ympäristöterveydenhuollon yhteis-toimintajaosto kokoontuu arviolta 2–3 kertaa vuodessa.

80

Toteutumisvertailu

Vuonna 2017 eläinlääkäripäivystys hoidetaan siten, että viikonloppuisin samaan ai-kaan päivystää 4 eläinlääkäriä, joista yksi on keskittynyt pieneläinpäivystykseen. Pieneläinpäivystys hoidetaan AnimWest-rakennuksen tiloissa Ravitie 8, Seinäjoki, jossa myös ympäristöterveyden huollon keskustoimipiste sijaitsee. Muita eläinlääkäri-en/terveystarkastajien toimipisteitä yhteistoiminta-alueella on yhteensä 13 kpl.

Määrätavoitteet

Seinäjoen seudun ympäristöterveydenhuollon henkilöstö pyrkii erikoistumaan eri teh-täväalueille. Avoinna olevien virkojen täyttämistä mietitään aina tapaus kerrallaan. Laatujärjestelmien kehittämistä jatketaan. Terveystarkastajien tarkastuksiin laaditaan omat toimintasäännöt. Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy yhteistoiminta-alueen ympäristöter-veydenhuollon valvontasuunnitelman vuodelle 2017. Suunnitelman mukaisia maksul-lisia tarkastuksia (sekä eläinlääkäreiden että terveystarkastajien suorittamat) vuodelle 2017 tehdään yhteensä n. 1 200 tarkastusta. Eläinlääkärit tekevät alkutuotantotilojen, hygienialain mukaisten laitosten, eläinsuojelulain mukaisten kohteiden ja kotiteuras-tamoon liittyvät tarkastukset. Eläinsuojelulain mukaiset tarkastukset korvaa yhteistoi-minta-alueen kaupungineläinlääkäreille viime kädessä Länsi- ja Sisä-Suomen alue-hallintovirasto ja pienteurastamon tarkastuskäynnit kaupungineläinlääkäreille kustan-taa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Praktikkoeläinlääkärit suorittavat pääasiassa eläinten sairaskäyntejä/vastaanottokäyntejä ja niitä kertyy vuoden 2017 aikana yh-teensä n. 20 000 kpl. Muutenkin tarkastellaan aina tilanteen mukaan henkilökunnan resurssi-/tilatarpeita koko yhteistoiminta-alueella. Toteutuminen Ympäristöterveydenhuollossa on toiminut vuonna 2017 yhteensä 13 terveystarkasta-jaa. Virkoja ei vuonna 2017 ole ollut avoinna, eikä täytetty uusia virkoja. Virkaeläin-lääkäreiden määrä on pysynyt samana (22 eläinlääkäriä), eikä uusia virkoja näin ol-len ole täytetty. Seinäjoen sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 14.12.2016 § 183 yhteistoi-minta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuodelle 2017. Eläin-lääkintähuollon ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman vuosille 2016–2019 on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 9.12.2015. Elintarviketiimin tarkastuksia tehtiin yhteensä 448 kpl, jotka on Oiva-raportoitu valta-kunnalliseen rekisteriin Eviraan. Elintarviketarkastusten lisäksi käsiteltiin elintarvike-huoneistoista ilmoituksia 87 kpl. Elintarvikenäytteitä otettiin yhteensä 160 kpl. Terveydensuojelutiimin tarkastuksia tehtiin yhteensä 390 kpl, ilmoituksia nikotiini- ja tupakkaluvista käsiteltiin 36 kpl, asuntoyhteisöjen hakemia tupakointikieltopäätöksiä 2 kpl. Tupakkalupien myyntiin liittyviä tarkastuksia tehtiin 43, lisäksi koulujen ja päivä-kotien alueelle 51 tarkastusta. Terveydensuojelulain mukaisia näytteitä otettiin sisäil-masta 50 kpl sisältäen myös materiaalinäytteidenotot, Valvontasuunnitelman mukai-sia talousvesinäytteitä yhteensä 253 kpl, uimavesinäytteitä 198 kpl ja uima-allasnäytteitä 115 kpl, jotka lisääntyivät merkittävästi vuoteen 2016 verrattuna. Niko-tiini- ja tupakkamyyntipisteiden vuosimaksuksi Seinäjoen kaupungin sosiaali- terveys-lautakunta päätti edelleen 500 €/myyntipiste. Asunnontarkastuksia tehtiin 126 kpl ja TSL:n mukaisten kohteiden ilmoitusten käsittelyjä 39 kpl ja valitustarkastuksia 29 kpl. Kuluttaja- ja turvallisuuslain mukaiset kohteet ovat jääneet tarkastuksista pois, koska ne on ohjattu TUKES:n valvomiksi. Eläinlääkärit suorittivat alkutuotantotilojen, hygienialain mukaisten laitosten, eläinsuojelulain mukaisten kohteiden ja kotiteurastamoon liittyvät tarkastukset. Eläinsuojelulain mukaiset tarkastukset korvasi yhteistoiminta-alueen kaupungineläinlääkäreille kokonaisuudessaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja pienteurastamon tarkastuskäynnit ympäristöterveydenhuollolle Evira. Alkutuotantotilojen praktikkoeläinlääkäreiden suorittamia tarkastuksia tehtiin yhteensä 27 kpl, joka oli selvästi edellisvuotta pienempi, sivutuotelain mukaisia tarkastuksia ei

81

Toteutumisvertailu

tehty vuonna 2017. Hygienialain mukaisia laitosten tarkastuksia tehtiin 35 kpl. Eläinsuojelulain mukaisia tarkastuksia virkaeläinlääkärit tekivät yhteensä 167 kpl, joista valvontaeläinlääkäri 106 kpl. Virallisia salmonellanäytteidenottoja eri tiloilta tehtiin yhteensä 93 kpl, pienteurastamokäyntejä yhteensä 102 kpl eli keskimäärin 2-3 käyntiä viikossa. Kaikki tarkastukset ja näytteidenotot merkittiin TerveKuu-tietojärjestelmään, joka on käytössä koko ympäristöterveydenhuollon henkilökunnalla. Praktikkoeläinlääkärit suorittivat pääasiassa eläinten sairaskäyntejä / terveydenhuoltokäyntejä / vastaanottoja toimistoilla. Käyntejä kertyi vuoden 2017 aikana yhteensä 19 097 kpl ja ne jakaantuvat kunnittain seuraavasti: Alajärvi 3 312, Alavus 2 310, Evijärvi 531, Isokyrö 743, Kauhava 3 626, Kuortane 858, Lappajärvi 845, Lapua 1 633, Seinäjoki 2 733, Soini 636, Vimpeli 629, Ähtäri 1 241, muut kunnat 553 kpl. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon päätoimipiste sijaitsee Seinäjoen raviradan viereen rakennetussa AnimWest -rakennuksessa Ravitie 8 B toisessa kerroksessa. Ympäristöterveydenhuollon henkilökuntaa on kyseissä tiloissa 5 eläinlääkäriä, 7 terveystarkastajaa ja toimistosihteeri. Kauhavan, Ylihärmän ja Kortesjärven eläinlääkäreiden toimipisteet yhdistettiin yhdeksi Kauhavan toimipisteeksi, joten koko ympäristöterveydenhuollon toimipisteiden määrä väheni 11:sta. Ympäristöterveydenhuollon pieneläinpäivystys toimii alakerrassa Ravitie 8 A. Samassa tasossa toimii yksityinen kansainvälinen eläinlääkäriasema Evidensia (aikaisemmin Animagi), joka otti vastaan sekä pieneläimiä että hevospotilaita. Ongelmia vastaanottotoiminnassa ei ole esiintynyt, koska Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on keskittynyt ainoastaan viikonloppuiseen pieneläinpäivystykseen. Ympäristöterveydenhuollon päivystystiloissa on ollut mahdollisuus ottaa vastaan myös hevospotilaita, jota on enenevässä määrin käytetty hyväksi. Viikonloppupäivystykset on hoidettu ulkopuolisten eläinlääkäreiden toimesta ja päivystysvuorot ovat lähes täysin varattuina vuoden 2018 loppuun saakka. Arkisin päivystystilat ovat olleet käytössä etupäässä eläinlääkäriopiskelijoille, joita on vuonna 2016 käyttänyt n. 30 harjoittelijaa lähinnä sikapraktiikkaa varten (2 harjoittelijaa kerrallaan, koska tiloissa on 2 sijaisenhuonetta). Ongelmia eläinlääkärisijaisten saannissa ei muissakaan toimipisteissä ollut. Ympäristöterveydenhuollon eläinlääkärit ovat olleet aktiivisesti mukana pandojen terveys-/olosuhdevalvonnassa pandojen tullessa Ähtärin eläinpuistoon ja hoidossa siellä. Epidemiatapauksia, vesien/elintarvikkeiden mahdollisesti ihmisille aiheuttamia sairastumisia selvitettiin 7 tapauksessa. Epäilylähteinä ovat olleet lähinnä ravintoloissa 5 kpl ja siellä nautitut elintarvikkeet. Laitoskeittiöistä lähteviä epidemiaepäilyjä ei ilmennyt vuonna 2017. Yhdessäkään tapauksessa ei voitu selvästi osoittaa, että sairastuminen olisi aiheutunut elintarvikkeista. Kysymyksessä on yleensä ollut ihmisestä toiseen levinnyt norovirus. Vesivälitteisiltä epidemioilta on myös vältytty, vaikka joidenkin pienempien vesilaitosten vettä on jouduttu määräämään keitettäväksi talousvetenä kloorauksen ajaksi. SeiLab Oy on tutkinut veden mikrobiologista laatua käyttökieltojen yhteydessä tarvittaessa myös viikonloppuisin ja arkipyhinä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei ole suorittanut auditointeja vuonna 2017. Auditointeja on suorittanut Evira liittyen lähinnä elintarvikkeiden vientitarkastuksiin ulkomaille (mm. USA, Kiina). Maakuntauudistuksen suunnittelussa ympäristöterveydenhuolto on ollut aktiivisesti mukana. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintajaosto kokoontui 4 kertaa.

Laatutavoitteet

Koko ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän kehittäminen, viranhaltijoiden erikoistumisen edistäminen ja erikoisosaaminen, lisäksi valitusten käsittely riittävän lyhyessä ajassa. Lisäksi Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto tehostaa osaa-mistaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa mm. ottamalla

82

Toteutumisvertailu

edelleen tiedekunnan eläinlääkäriopiskelijoita harjoittelemaan Seinäjoen yhteistoimin-ta-alueelle. Toteutuminen Laatujärjestelmää on toteutettu osittain ja päivitetään edelleen. Toimintoja on yhtenäistetty valtakunnallisten tarkastusohjeiden mukaisesti. Toiminta on muutenkin yhtenäistynyt Oiva-raportoinnin seurauksena. Viranhaltijoiden erikoistumista tehtävien osalta on kehitetty. Valitusten käsittely eri tehtäväalueilla on ollut riittävän nopeaa. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on tehostanut osaamistaan yhdessä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi henkilökunnalle on järjestetty runsaasti koulutusta.

Taloudellisuustavoitteet Yhteistoiminnan järkeistäminen siten, että toiminnan laatu huomioiden on myös ta-loudellisesti järkevää ja pysyy laadittavan talousarvion raameissa. Toteutuminen Yhteistoimintaa on järkeistetty siten, että se on taloudellisesti järkevää. Talousarvioon verrattuna tarkastuksista perityt maksut olivat huomattavasti korkeammat kuin arvioidut. Koskee lähinnä terveystarkastajien tekemiä tarkastuksia. Tulosalueen toimintamenot alittuivat 71.009,90 € verrattuna talousarvioon.

83

Toteutumisvertailu

Palvelukeskus SIVISTYSKESKUS Tulosalue 400 Hallinto 400 HALLINTO (SIVISTYSKESKUS) Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 11 081 500 Yhteensä 11 081 500 10 224 969,00 856 531,00 Toimintamenot Alkuperäinen 11 212 900 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -18 500 Yhteensä 11 194 400 10 508 439,00 685 961,00 Netto (Toimintakate) -112 900 -283 470,00 170 570,00 Toiminta-ajatus

Sivistyskeskuksen hallinnon tehtävänä on kaupungin sivistyspalveluiden kokonai-suudesta huolehtiminen, tavoitteiden saavuttamisen ja talouden seuranta sekä tulos-alueiden ja erityisesti opetus-palveluiden yhteisten asioiden hoito. Hallinnon talousarvio sisältää myös opetuspalveluiden hankkeet ja kaupungin ruoka-palvelut, jonka tavoitteet on kirjattu erikseen.

Ruokapalvelut tuottavat Seinäjoen kaupungin asukkaille ravitsemuksellisesti täysi-painoisia aterioita taloudellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Päivittäin ate-rioistamme pääsee nauttimaan runsaat 12 000 asiakasta Seinäjoen kaupungin päivä-kodeissa, kouluissa, ja palvelukeskuksissa. Lisäksi useat, kodeissa asuvat ikäänty-neet tilaavat kotipalveluiden kautta valmistamamme annospakatun aterian helpotta-maan arkeaan.

Määrätavoitteet

Hallinto Hyvä ja joustava asiakaspalvelu. Saapuneiden asiakirjojen ottaminen käsittelyyn kolmen työpäivän kuluessa.

Ruokapalvelut Suoritteet (laskennallisia aterioita) 2016 suunnitelma 3 400 000 ( 2015 toteuma 3 123 409 suoritetta) 2017 suunnitelma 3 200 000 -> Yksi ikääntyneiden palvelukeskus siirtyy

Keskussairaalan keittiön asiakkaaksi. Asiakasmäärät kouluissa ja päiväkodeissa ovat vähän kasvaneet. Suoritteiden määrä on laskenut, johtuen laskentatavan muutoksesta. Tuottavuus eri keittiötyypeittäin val-takunnallisten suositusten mukainen. Suoritteidenlaskenta (laskennalliset ateriat); Uudistuvat ruokapalvelut -projektin julkaisusarjan (2009) mukaiset. Toteutuminen Ruokapalvelut Suoritteet (laskennallisia aterioita) 2017 toteutuminen 3 111 630 suoritetta 2016 toteutuminen 3 131 726 suoritetta

84

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet Ruokapalvelut Ravitsemuksellinen laatu: kunkin ikäryhmän ravitsemussuositusten mukainen (syö-dään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille, kouluruokasuositus, ravitsemissuosi-tukset ikääntyneille ja ravitsemishoitosuositus). Sydänliiton kriteerien mukainen sy-dänmerkki on ollut käytössä keväästä 2015 lähtien koulujen ja päiväkotien lounasate-rioilla ja se pyritään kaikin tavoin pitämään edelleen voimassa. Aromi-ohjelman tuotanto-osion ja Eväs – Mysli tilausosion edelleen laajentami-nen/kehittäminen suurimpiin valmistus- ja jakelukeittiöihin erillisen projektisuunnitel-man mukaisesti. Toteutuminen Ruokapalvelut Uusi teos Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus julkaistiin tammikuus-sa 2017 ja siitä järjestettiin koulutus syksyllä 2017. Ruokapalveluista osallistuttiin kou-lutukseen aktiivisesti. Sydänliiton kriteerien mukainen sydänmerkki on käytössä edel-leen koulujen ja päiväkotien lounasaterioilla. Aromi-tuotannonohjusjärjestelmästä on tulossa uusi versio. Valmistauduttiin Aromi-ohjelman version vaihtoon ja pyydettiin siitä tarjous toimittajalta. Vanhaa Eväs – Mysli tilausosiota ei ole enää laajennettu muihin keittiöihin.

Taloudellisuustavoitteet

Hallinto Sivistyskeskuksen tulosalueiden toiminnan seuranta ja tukeminen niin, että tulosalu-eet saavuttavat tulostavoitteensa ja pysyvät annetuissa menokehyksissä.

Ruokapalvelut Keskiarvo suoritehinta v. 2015 tavoite 3,25 €/suorite (toteuma 3,12 €/suorite) Keskiarvo suoritehinta v. 2016 tavoite 3,20 €/suorite Keskiarvo suoritehinta v. 2017 tavoite 3,25 €/suorite Taloudellisuus: kouluateria ja päiväkotiateria sekä ikääntyneiden ateriat kustannuksil-taan kuntien keskitasoa.

Ruokapalvelujen tulevaisuus Seinäjoen kaupungin kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, asetti päätöksellään 25.5.2015 työryhmän uuden keskuskeittiön suunnittelua varten. Seinäjoen kaupungin ruokapalveluilla on suuri tarve saada nykyisen Ravintokeskuksen (os. Törnäväntie 24) tilalle uusi keittiö. Nykyiset tilat ovat kovassa käytössä kuluneet ja rapistuneet, ei-vätkä vastaa tulevia keskuskeittiön vaatimuksia. Lisäksi ne sijaitsevat logistisesti hy-vin hankalassa paikassa. Kaupunginjohtaja kutsui esiselvitystyöhön mukaan edusta-jat myös Seinäjoen keskussairaalasta, koulutuskuntayhtymä Sedusta sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä. Keskuskeittiön esiselvityshankeen pohjalta kaupunginjohtaja Rasinmäki on päätöksel-lään 4.7.16 (pykälä 36/2016) asettanut keskuskeittiön suunnittelun ohjausryhmän. Keskuskeittiön jatkoselvityshankkeeseen osallistuvat Seinäjoen kaupungin kanssa edustajat Seinäjoen keskussairaalasta ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä. Toteutuminen Ruokapalvelut Keskiarvo suoritehinta v. 2017 (tavoite 3,25 €/suorite) toteuma 3,03 € Keskiarvo suoritehinta v. 2016 (tavoite 3,20 €/suorite) toteuma 3,04 €

85

Toteutumisvertailu

Tulosalue 410 Perusopetus 410 PERUSOPETUS Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 876 200 Yhteensä 876 200 887 669,00 -11 469,00 Toimintamenot Alkuperäinen 51 741 900 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -50 400 Yhteensä 51 691 500 50 803 358,00 888 142,00 Netto (Toimintakate) -50 815 300 -49 915 689,00 -899 611,00 Toiminta-ajatus

Seinäjoen kaupungin perusopetuksen toiminta-ajatus on huolehtia kasvavien lasten ja nuorten perustietojen ja -taitojen opettamisesta ja henkisen kasvun mahdollisuudesta sekä siitä, että näillä nuorilla on mahdollisuus jatko-opintoihin. Perusopetuksen järjes-tämisessä lähtökohtana on laadukas ja turvallinen lähikoulu ja yhtenäinen perusope-tus. Seinäjoen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uuden ”tieto- ja viestintätekniikka ope-tuksessa” (2016) asiakirjan mukainen visio 2020 avaa polkua, mitä kohti tulee kulkea: ”Tieto- ja viestintätekniikka” on luonnollinen osa opiskelua. Tieto- ja viestintätekniik-kaa käytetään tarkoituksenmukaisesti siten, että se tukee erilaisia oppimistyylejä ja auttaa opiskelijoita oppimaan ja prosessoimaan tietoa. Tämän mahdollistamiseksi kouluilla tarvitaan riittävästi tarkoituksenmukaisia laitteita. Seinäjoki kannustaa oppi-laita hyödyntämään opiskelussa myös omia laitteitaan.

Määrätavoitteet - Alkavilla 1. luokilla ryhmän koko on enintään 24 ja 3. luokista eteenpäin 30 oppilas-

ta. - Alkuopetuksen yhdysluokilla ryhmän koko on enintään 22 ja ylemmillä yhdysluokilla

26 oppilasta. - Kaikki koulunsa päättävät saavat peruskoulun päättötodistuksen. - Peruskoulun jälkeen kaikki saavat jatko-opiskelupaikan. Toteutuminen Määrätavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Poikkeamat ovat yksittäisiä. Luokkakokojen yksittäisiä poikkeamia on huomioitu lisätunneilla, mikäli on ollut tarvetta.

Laatutavoitteet

- Oppilaat saadaan sijoitettua lähikouluun, vanhempien toiveiden mukaisesti tai yh-teistyössä sopien.

- Lukuvuoden kestävissä opettajan tehtävissä on kelpoiset opettajat. - Perusopetuksen eri kehittämissuunnitelmien toimenpiteitä edistetään. - Koulujen turvallisuusajattelua vahvistetaan kehittämällä koulukohtaisia kriisiviestintä-

ja valmiussuunnitelmia. - Oppimisympäristöjen kehittämistyötä jatketaan. - Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön pienin askelin osana koulujen toimintakult-

tuurin kehittämistä. - Opetushenkilöstön täydennyskoulutusta lisätään huomioiden opetussuunnitelman

muutokset. - Osallistutaan koulusaneerausten ja koulupihojen monialaiseen yhteistyöhön.

86

Toteutumisvertailu

Toteutuminen Perusopetuksen tulosalueella on edetty laatutavoitteiden mukaisesti. Kelpoisuuksissa on ollut yksittäisiä poikkeuksia. Perusopetuksen kehittämissuunnitelman toimenpiteis-tä lähes kaikki ovat toteutuneet, ja suunnitelma päivitetään uudelle valtuustokaudelle.

Taloudellisuustavoitteet

- Toiminnalliset menot pysyvät talousarvion mukaisina. Toteutuminen Toiminnalliset menot toteutuivat suunnitellusti. Perusopetuksen tulosalueen toteutu-ma oli 98,3 %.

Tulosalue 420 Erityispalvelut 420 ERITYISPALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 873 500 Yhteensä 873 500 711 425,00 162 075,00 Toimintamenot Alkuperäinen 4 442 200 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -6 300 Kv 18.12.17 § 172 Muutos -50 000 Yhteensä 4 385 900 4 256 770,00 129 130,00 Netto (Toimintakate) -3 512 400 -3 545 345,00 32 945,00 Toiminta-ajatus

Erityispalvelut järjestää kaupungissa toteutettavan erityisopetuksen, oppilashuollon, oppilaiden avustajapalvelut, koulukuljetukset ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan. Palvelut järjestetään mahdollisimman laadukkaasti ja taloudellisesti.

Määrätavoitteet

Erityisopetuksen kokonaisresursseja ei nykyisessä taloustilanteessa kyetä edelleen-kään kasvattamaan, vaikka oppilasmäärän kasvu huomioiden tarve on olemassa. Koulunkäynninohjaajien määrä ei lisäänny. Koulukuljetuksissa tehtyjen rakenteellisten muutosten seurauksena kustannuskehitys on hallinnassa viimeiset vuodet. Vuonna 2013 kuljetuksiin oli heinäkuun loppuun mennessä kulunut 1,58 M€, vuonna 2014 summa oli 1,28 M€ ja 1,02 M€ vuonna 2015. Kuluneena vuonna ollaan heinäkuun lopussa vuoden 2015 tasossa, kuljetuksiin on mennyt hieman alle 1,02 M€ heinäkuun loppuun mennessä. Merkittäviä lisäsääs-töjä kuljetuksista ei ole enää saatavissa. Kaikille perusopetuksen 1. luokkalaisille pyritään järjestämään tarvittava iltapäivätoi-minta. Kuraattoripalvelut järjestetään nykyisellä organisaatiolla esi-, perus- ja toisen asteen opiskelijoille. Toteutuminen Erityisopetuksen tuntiresurssin osalta määrätavoite ei toteutunut. Opetustuntien mää-rää jouduttiiin tarpeesta johtuen lisäämään. Eniten lisäystä aiheutti lastensuojelulai-toksessa olevien lasten opetuksen järjestäminen. Koulunkäynninohjaajien pysyi ase-tetuissa tavoitteissa. Koulukuljetusten kulurakenne on hallinnassa. Kaikki 1. luokan oppilaat, voitiin ottaa toimintaan lukuun ottamatta niitä oppilaita, joiden koululle ei toi-mintaryhmää hakijamäärän vähyyden vuoksi muodostunut.

87

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet Erityisen tuen piirissä oleva oppilas saa tarvitsemaansa tukea pätevältä luokan- tai erityisopettajalta. Koulunkäynninohjaajien toimintaa ja työpanosta suunnataan jousta-vasti eri oppilaille tuen tarpeen mukaan. Julkisten kulkuneuvojen käyttö on ensisijainen vaihtoehto koulukuljetuksissa. Tämä tarkoittaa joillakin oppilailla odotusaikoja koulupäiviin. Odotusajoissa noudatetaan pe-rusopetuslain aikarajoja. Oppilailta edellytetään omatoimista kävelyä kuljetusreitin varteen. Oppilas- ja opiskelijahuollossa oppilaat saavat tarvitsemansa palvelut lain edellyttä-mien määräaikojen puitteissa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa toimintapaikat on viime vuosien aika-na siirretty osaksi koulujen toimintaa. Tämä vähentää siirtymiä oppilailla ja antaa mahdollisuuden joustavaan koulupäivään. Toteutuminen Henkilöstön rekrytointi erityisopetuksen vaativimpiin tehtäviin on vaikeutunut. Erityi-sesti Ylistaroon ja Peräseinäjoelle pätevän henkilöstön rekrytointi on haasteellista. Muilta osin asetetut laatutavoitteet toteutuivat hyvin.

Taloudellisuustavoitteet

Toimintojen pitkäjänteistä tehostamista on tehty viimeiset vuodet koko ajan. Opetuk-sen näkökulmasta se tarkoittaa, että oppilasmäärän kasvusta huolimatta henkilöstön määrä pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Tehtävä on vaikea ja edellyttää sitä, että olemassa olevaa henkilöstöresurssia ja heidän tehtäviään joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Erityisesti tämä koskee opetustoimen tukipalveluja, jotka ovat lakisäätei-siä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirtämisellä koulujen yhteyteen voidaan mahdollistaa työntekijöiden tarkoituksenmukainen yhteiskäyttö. Kuraattoripalveluissa lakivelvoitteet kuntien osalta lisääntyivät vuoden 2014 alussa. Nykyisellä henkilöstöllä pyritään vie-mään kokonaisuutta eteenpäin siten, että varhaisen vaiheen toimenpiteisiin (esiope-tus, perusopetuksen alku) panostetaan. Koulukuljetusten järjestämisen periaatteet on myös parin viime vuoden aikana käyty läpi. Lisäsäästöjä ei enää ole saatavissa ja lähivuosien tavoitteena on pysyä nykyi-sessä kustannustasossa. Tämä edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä koulu-jen kanssa siten. että esimerkiksi oppilaiden lukujärjestykset saadaan valmisteltua riit-tävän ajoissa ja siten, että ne toimivat hyvin yhteen koulukuljetusten kanssa. Toteutuminen Taloudellisuustavoitteet eivät toteutuneet siltä osin, kun kyse on henkilöstöresurssis-ta. Oppilasmäärän kasvu ja etenkin alkuopetuksessa olevat kasvatukselliset haasteet lisäsivät erityisopetuksen ja ohjaajapalveluiden tarvetta. Edellisen vuoden henkilö-määrällä ei olisi voitu kokonaisuutta hoitaa. Muilta osin taloudellisuustavoitteet toteu-tuivat kohtuullisesti.

88

Toteutumisvertailu

Tulosalue 430 Varhaiskasvatus 430 VARHAISKASVATUS Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 4 379 400 Yhteensä 4 379 400 4 427 841,00 -48 441,00 Toimintamenot Alkuperäinen 44 790 500 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -81 500 Kv 18.12.17 § 172 Muutos -1 260 000 Yhteensä 43 449 000 42 002 247,00 1 446 753,00 Netto (Toimintakate) -39 069 600 -37 574 406,00 -1 495 194,00 Toiminta-ajatus

Varhaiskasvatus tuottaa lapsiperheille: - varhaiskasvatusta sen kaikissa toimintamuodoissa, - esiopetusta ja - avointa leikkitoimintaa. Varhaiskasvatuslaki on asettanut varhaiskasvatuksen toiminnalle kymmenen tavoitet-ta. Nykyiset painotukset ovat pedagogisia. Varhaiskasvatuslaki takaa jokaiselle lapselle oikeuden saada 20 tuntia/viikko varhais-kasvatusta. Viime vuosina asiakkaat ovat kysyneet, heille on tarjottu ja he ovat käyttä-neet paljon osapäivähoitoa ja avointa leikkitoimintaa. Varhaiskasvatuksen lisäkulujen ja suuren investointipaineen hillitsemiseksi asiakkaita ohjataan edelleen mahdollisimman paljon avoimeen toimintaan ja käyttämään palvelua osapäiväisesti. Palveluohjauksella räätälöidään jokaiselle perheelle riittävä ja tarkoituksenmukainen palvelu. Daisy-mobiilijärjestelmän (Vekaranetti) käyttöönottoa jatketaan. Kerätty ja analysoitu tieto voidaan hyödyntää palvelutuotannon suunnitteluun. Päiväkodit Kaupungissa toimii 29 kaupungin omaa päiväkotia ja kaksi varhaiskasvatuskeskusta. Lisäksi toimii palvelusetelillä viisi yksityistä päiväkotia. Jatkossa uusien päiväkotien toiminta on suunniteltava kaupunkimaantieteellisesti monta eri asuinaluetta saavutettaville paikoille (Pohja, Kärki). Päiväkotien rakentami-nen palvelemaan vain yhtä asuinaluetta ei ole pitkällä tähtäyksellä järkevää. Pedago-gisesti, toiminnallisesti, tilallisesti ja henkilöstöhallinnollisesti suurempia yksiköitä suunnitellaan ja rakennetaan. Pienistä ja runsaasti korjausta vaativista päiväkodeista luovutaan. On kokonaistaloudellisestikin järkevämpää panostaa kokonaan uusiin pe-dagogisiin tiloihin. Ylistarossa saadaan toimintavuoden aikana käyttöön Pikkumetsä laajennettuna ja vuoden 2017 lopussa valmistuu Pohjaan Taika. Perhepäivähoito N. 80 perhepäivähoitajaa tarjoaa päivähoitoa omassa kodissaan. Hoitajia jää jatku-vasti vanhuuseläkkeelle tai vaihtaa ammattiaan muuhun työuraan. Perhepäivähoita-jan työstä on tullut elämän vaiheen työ, jota halutaan tehdä silloin, kun omat lapset ovat pieniä, ei enää työelämän mittainen ura. Kotona tehtävä työ ei ole enää houkut-televaa. Työpaikka ja koti halutaan pitää erillään. Asiakkaita taas karkottaa varahoito-paikkoihin vieminen – lapsi haluttaisiin viedä kaikkina hoitopäivinä samaan hoitopaik-kaan. Perhepäivähoito on hoitomuotona taloudellisesti kallein. Ryhmäperhepäivähoito Muiden kuin kaupungin reuna-alueiden ryhmisten hoitopaikkoja on yritettävä keskittää suurempiin päiväkotipaikkoihin. Ryhmikset ovat henkilöstöhallinnollisesti haasteellisia

89

Toteutumisvertailu

ja niiden kustannukset ovat päiväkoteja huomattavasti kalliimmat. Lisäksi tilat ovat päiväkoteja heikompitasoiset. Varhaiskasvatuksessa on loppuunsaatettu henkilökunnan oppisopimuskoulutus päi-väkotikelpoisuuden omaavien hoitajien ammatillista henkilöstöä määräävän lainsää-dännön vaatimuksia. Yhteistyötä tehdään lähiseudun oppilaitosten kanssa. Avoin toiminta Avoin toiminta vastaa vähäiseen hoidon tarpeeseen ja sillä on perheille myös sosiaa-lista merkitystä. Avoimessa leikkitoiminnassa on mahdollista hoitaa kolmen työnteki-jän ja tilojen vaatimilla resurssivarauksilla 30–40 lasta, kun kokopäivähoitopaikassa lapsia samalla panostuksella saadaan hoidettua vain joko 12 alle 3-vuotiasta tai max. 24 yli 3-vuotiasta. Palvelu on perheille maksutonta. Kesäisin järjestetään avointa toimintaa leikkikentillä ja ohjataan vähäistä kesäajan asiakaskysyntää myös niiden toiminnan piiriin. Esiopetus Esiopetusta järjestetään peruskoulun lukuvuoden työpäivinä 4 t/pv kaikille esiopetuk-seen oikeutetuille lapsille. Esiopetussuunnitelmat hyväksyy lautakunta.

Varhaiserityiskasvatus Varhaiserityiskasvatus tuottaa kokonaisvaltaista ja osin ennaltaehkäisevää erityispal-velua varhaiskasvatuksen asiakkaille. Varhaiserityiskasvatuksen toimintatapaa on kehitetty ja muutettu 1.8.2016 alkaneeksi VEO-malliksi. Enää tuen tarpeessa olevia lapsia ei sijoiteta kahden tai kolmen paikal-le ja integroiduista ryhmistä luovutaan. Inkluusio (= kaikki lapset hoidetaan ns. tavallisissa lapsiryhmissä tarjoten yksilökoh-tainen tuki sinne) ja ”enemmän aikaa lapselle” ovat toiminnan keskeiset argumentit. Toiminnan kehittäminen on haastava ja kaikkien yhteinen tehtävä, se vaatii henkilös-töltä, esimiehiltä ja varhaiskasvatuksen yhteistyökumppaneilta uuden ajattelutavan oppimista ja käytännössä toimintakulttuuriakin.

Määrätavoitteet

Haasteena on edelleen saada päivähoitopaikkoja riittävä määrä. Arvio: rakenteelliset paikat Omat päiväkodit paikkoja 2 700, joista esiopetuksessa 730 Perhepäivähoito paikkoja 240 Ryhmäperhepäivähoito paikkoja 250 YHTEENSÄ OMA TOIMINTA 3 190 Palvelusetelipaikat, rakenteelliset paikat Pajulintu/Steiner 91 Suvikello 23 JUMP 96 Peiponpesä 43 Vihreä Willa 70 YHTEENSÄ 323 Avoin toiminta lapsia kirjoilla = nuppiluku (leikkikentät) 630. Esiopetuksesta ikäluokasta 100 %. Toteutuminen

Haasteena on ollut saada päivähoitopaikkoja riittävä määrä.

90

Toteutumisvertailu

Rakenteelliset paikat Omat päiväkodit paikkoja 3203, joista esiopetuksessa 785 Perhepäivähoito paikkoja 215 Ryhmäperhepäivähoito paikkoja 98 YHTEENSÄ OMA TOIMINTA 3516 Palvelusetelipaikat, rakenteelliset paikat Pajulintu/Steiner 91 Suvikello 23 JUMP 96 Peiponpesä 43 Vihreä Willa 70 YHTEENSÄ 323 Avoin toiminta lapsia kirjoilla = nuppiluku (leikkikentät) 630. Esiopetuksesta ikäluokasta 100 %.

Laatutavoitteet

Kiristyneen kuntatalouden aikanakin on muistettava, että myös toiminnan sisältöä on jatkuvasti kehitettävä. Varhaiskasvatus tarjoaa lapsiperheiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaa-vaa hoitoa, varhaiskasvatusta ja opetusta ammattitaitoisesti ja toimien tarvittaessa yhteistyössä muiden lapsiperheille tarjoavien tahojen kanssa. Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella -asiakirja ohjaa toimintaa sisällöllisesti valtakunnal-listen säädösten ja määräysten ohella: 1. Vanhemmat ja henkilökunta, 2. Lapsen hoi-don ja kasvatuksen pedagogiikka, 3. Varhaiserityiskasvatus ja 4. Toimintaohjeet. Vuonna 2017 toimeenpannaan edelleen näitä hyväksyttäjä varhaiskasvatuksen sisäl-löllisiä toimintatapoja käytäntöön ja tarkastellaan niiden tavoitteita. Varhaiskasvatuksen laatua ja taloudellisuutta seurataan; - saadun asiakaspalautteen perusteella ja - jatkuvasti kehittämällä toimintaa. Erityinen painopiste vuonna 2017 on Taituri-mallin ”jalkauttaminen” sekä liikuntakas-vatuksen ja mediakasvatuksen lisääminen. Kaupunki on saanut kahteen viimeksi mainittuun ministeriöltä valtionavustusta. Varhaiskasvatuksen laatua ja taloudellisuutta seurataan; - saadun asiakaspalautteen perusteella ja - jatkuvasti kehittämällä toimintaa. Esiopetusta toteutetaan lautakunnan hyväksymien esiopetussuunnitelmien mukaises-ti. HUOM! Uusi opetussuunnitelma! Toteutuminen Varhaiskasvatuslaki on asettanut varhaiskasvatuksen toiminnalle kymmenen tavoitet-ta. Nykyiset painotukset ovat pedagogisia. Toimintavuoden aikana on erityisesti pa-nostettu varhaiskasvatuksen (vasu) suunnitteluun, liikkumisen lisäämiseen ja tvt-teknologiaan. Varhaiskasvatuslaki takaa jokaiselle lapselle oikeuden saada 20 tuntia/viikko varhais-kasvatusta. Viime vuosina asiakkaat ovat kysyneet, heille on tarjottu ja he ovat käyt-täneet paljon osapäivähoitoa ja avointa leikkitoimintaa. Palveluohjauksella on räätälöity lapselle/perheelle riittävä ja tarkoituksenmukainen palvelu.

91

Toteutumisvertailu

Taloudellisuustavoitteet Päivähoitopaikkojen täyttöaste vähintään 100 % ja käyttöaste vähintään 92 %. Varhaiskasvatuksen palveluseteliyksiköiltä edellytetään vähintään samaa laadullista palvelutasoa kuin kaupungin yksiköissäkin. HINTATAVOITTEET HOITOMUODOITTAIN €/laskennalliset TPV/rak.paikka brutto - päiväkoti, oma toiminta 43 - ryhmikset 46 - perhepäivähoito 65 - leikkikenttä/avoin toiminta 12 Palvelusetelin hintatavoite: Palvelusetelillä tuotetun päivähoitopalvelun kaupungille aiheuttamat kustannukset jäävät kaupungin itse tuottaman päivähoidon kustannusten alapuolelle. Talousarviota valmisteltaessa maksutulot on huomioitu voimassaolevien asiakas-maksujen mukaisesti. Valtakunnantasolla asiakasmaksut ja niiden mahdolliset muu-tokset ovat kuitenkin vielä keskustelussa. Jopa asiakasmakujen poistamista koko-naan on ehdotettu. Toteutuminen

HINTA HOITOMUODOITTAIN €/laskennalliset TPV/rak.paikka brutto eli asiakasmaksut ei vähennetty - päiväkoti, oma toiminta 41 - ryhmikset 42 - perhepäivähoito 56 - leikkikenttä/avoin toiminta 12 Rakenteellisen hoitopaikan hinta kunnallisessa päiväkodissa 10.321 € ja palvelusete-lillä 7.994 €/vuosi, asiakasmaksutuotot vähennetty. Talousarviota valmisteltaessa maksutulot on huomioiin voimassaolevien asiakasmak-sujen mukaisesti. Maksutuottotavoitteisiin ei aivan päästy.

Tulosalue 480 Lukiokoulutus 480 LUKIOKOULUTUS Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 246 600 Yhteensä 246 600 127 693,00 118 907,00 Toimintamenot Alkuperäinen 8 819 800 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -5 600 Yhteensä 8 814 200 8 626 759,00 187 441,00 Netto (Toimintakate) -8 567 600 -8 499 066,00 -68 534,00 Toiminta-ajatus

Seinäjoen lukiot tarjoavat opiskelijoilleen mahdollisuuden hankkia aineksia persoonal-lisuuden kasvuun, elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä antavat valmiudet elin-ikäiseen oppimiseen. Lukiot järjestävät yksilöllisiä opinto-ohjelmia yhteistyössä mui-den oppilaitosten kanssa kansainvälisyys huomioiden.

Määrätavoitteet Perusopetuksen päättävistä 50 % siirtyy lukioon. Lukio-opinnot keskeyttävät ohjataan toisiin oppilaitoksiin siten, että varsinaisia koulu-tuksen keskeyttäneitä on alle 2 %. 90 % lukiolaisista suorittaa ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa.

92

Toteutumisvertailu

Toteutuminen Lukioon siirtyi noin 53 % peruskoulun päättäneistä. Keskeyttäneiden määrä jäi alle 2 %:n. Tavoitteesta jäätiin noin 3 %-yksikköä.

Laatutavoitteet Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat vähintään valtakunnallisen keskiarvon tasolla. Kaikilla lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen toimintaan. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto. Arvioinnin monipuolistaminen. Toimintakulttuurin kehittäminen: - Opiskelijoiden osallisuuden lisääminen. - Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisääminen. - Laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien kehittäminen. - Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen. Toteutuminen Suunnilleen puolessa kirjoitettavissa aineissa tulokset olivat keskiarvossa tai sen ylä-puolella ja puolet alapuolella. Syksyn kirjoituksissa tulokset olivat suhteellisesti pa-remmat kuin keväällä. Oppiaineittain ei ole selkeää trendiä, vaan tulokset vaihtelevat vuosittain, joten kyse on satunnaisvaihtelusta. Kansainvälinen toiminta toteutui suunnitellusti. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön lukion aloittavilla. Opiskelijakunnan toimintaa ja kuulemista on parannettu. Opiskelijoilta on kerätty palautetta entistä systemaattisemmin. Opintokokonaisuuksia on kehitetty opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Yo-tutkinnan sähköistymisen myötä myös opiskelussa on ryhdytty hyödyntämään en-tistä enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa.

Taloudellisuustavoitteet

Keskimääräinen opiskelijakohtainen kustannus pysyy valtakunnallisessa keskiarvos-sa tai sen alapuolella. Toteutuminen Talousarvion toimintakulut alittuivat 2,1 %:lla, joten tavoite saavutettiin.

Tulosalue 490 Kansalaisopisto 490 KANSALAISIOPISTO Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 625 000 Yhteensä 625 000 606 385,00 18 615,00 Toimintamenot Alkuperäinen 2 715 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -2 400 Yhteensä 2 713 200 2 552 369,00 160 831,00 Netto (Toimintakate) -2 088 200 -1 945 984,00 -142 216,00 Toiminta-ajatus

Seinäjoen kansalaisopisto on lakisääteistä valtionosuutta saava vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää ja kehittää yleis- ja ammattisivistävää aikuis-koulutusta, taiteen perusopetusta sekä koulutusta maksullisena palvelutoimintana

93

Toteutumisvertailu

paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuen. Kansalaisopisto vahvistaa kau-pungin strategisten painopisteiden mukaista kehitystä mm. tarjoamalla mahdollisuuk-sia kuntalaisten omaehtoiseen elinikäiseen oppimiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, monipuoliseen kulttuurin ja taiteen harrastamiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Kansalaisopisto on aloitteellinen ja aktiivinen toiminta-alueensa yh-teistyöverkostoissa eri-ikäisten kuntalaisten osaamisen vahvistamisessa. Seinäjoen kansalaisopiston koulutus perustuu koulutuksellisen tasa-arvon sekä sivis-tyksellisen ja alueellisen saavutettavuuden arvolähtökohtiin siten, että kaikille alueen ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia omien potentiaalien kehittämiseen ja kynnys koulu-tukseen osallistumiseen on matala.

Määrätavoitteet

Seinäjoen kansalaisopiston tavoitteena on järjestää eri aihealueiden opetusta seu-raavasti: Kielet: Opisto pyrkii tarjoamaan laajan valikoiman kieliopetusta tavoitteenaan kehittää alueen kielitaidon monipuolisuutta, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. Tarjoam-me myös alueen yrityselämälle joustavan mahdollisuuden vastata alan kasvaviin kieli-taitovaatimuksiin. Tässä tarkoituksessa intensiivikurssien ja työelämään painottuvien kurssien määrää lisätään. Kulttuuria ja aktiivisia harrastajaryhmiä ei kuitenkaan haluta unohtaa. Heille suunnattuja eri kielialueista kertovia luentoja ja lyhytkursseja järjeste-tään tarpeen mukaan. Digitaalisen opetusmateriaalin käyttöä pyritään lisäämään ope-tuksessa tarjoamalla tuntiopettajille koulutusta sekä ajantasaisia välineitä siihen. Maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuutta opiskella kansalaisopistossa suomen kiel-tä alkeista aina yleisten kielitutkintojen tasolle 3–4. Taso 3 vaaditaan kansalaisuutta hakiessa. Seinäjoen kansalaisopisto järjestää kyseisen tutkinnon 3 kertaa vuodessa, sekä kielitutkintoja 9 eri kielessä tarpeen mukaan. Kieltenopetukseen käytetään n. 4 200 opetustuntia, joilla tavoitetaan n. 2 600 opiskelijaa, 90 kielitutkintoa. Liikunta, terveys ja tanssi: Tarjotaan liikunnan iloa ja mahdollisuuksia kaikenkuntoi-sille vauvasta vaariin työkyvyn ylläpitämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistä-miseen koko Seinäjoen alueella tilaresurssien mukaan. Suunnittelussa ja toteutuk-sessa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken (esim. liikunta- ja kulttuuripalvelut, Ikäkeskus, Järjestötalo). Opetustunteja yhteensä n. 5 800, kurssilaisia 8 950. Lasten ja vanhempien yhdessä liikunnan harrastamista pyritään lisäämään, samoin nuorten liikuntaa tarjoamalla uudenlaisia kursseja, kuten seinäkiipeily, sotilasesterata, frisbee-golf jne. Ikäihmisten liikunnassa tulisi edelleen lisätä tarjontaa tasapainon ja lihaskun-non harjoittamiselle. Tähän tarvitaan turvalliset ja asianmukaiset tilat. Lähdetään liik-keelle ja liikuntastarttikursseilla tavoitellaan mukaan ihmisiä, jotka muutoin liikkuvat hyvin vähän. Muotoilu ja kädentaidot: Käsityötekniikoita tarjotaan perinteisistä taitolajeista uu-simpiin ilmiöihin kaikille ikäryhmille; 5 550 opetustuntia, 2 100 kurssilaista, osallistu-taan näyttelyihin ja muihin tilaisuuksiin, missä opiskelijoiden osaamista voidaan tehdä tunnetuksi. Opetustarjonnassa otetaan huomioon myös käsillä tekemisen monipuoli-set hyvinvointivaikutukset kaikenikäisille ihmisille. Kuvataide: Annetaan opetusta monipuolisesti maalaustaiteesta kuvanveistoon ja sa-vitöihin eri ikäryhmille. Erityisesti valokuvauksen kurssitarjontaa on laajennettu ja mo-nipuolistettu. Opetustunteja n. 3 700 h, mikä ei sisällä kuvataidekoulun taiteen perus-opetusta. Kuvataiteen opiskelijoita yhteensä n. 1 500. Teatteritaide, kirjallisuus ja sanataide: Opetustunteja n. 700. Teatteritaiteessa jat-kavat taitavia esityksiä luovat teatteriryhmät (esim. Femina). Tarjonnassa on myös lapsille omat kurssit Ylistarossa ja Peräseinäjoella. Musiikki: Opintoja on sekä yksilö- että ryhmämuotoisina, sekä koko lukuvuoden kes-tävinä että lyhytkursseina. Kaikki ikäryhmät on pyritty huomioimaan kurssitarjonnas-sa. Musiikkityylien kirjo ja instrumenttien valikoima on kattava. Kurssitarjonnassa on huomioitu myös erityisoppijat. Erityisoppijoille on tarjolla tälle vuodelle kaksi bändi-kurssia. Kurssien lisäksi opettajia ja ryhmiä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan monipuolisesti alueen konserttitoimintaan. Musiikin opetukseen käytetään n. 7 500

94

Toteutumisvertailu

opetustuntia, mikä ei sisällä rytmimusiikin taiteen perusopetusta. Musiikin opiskelijoita on yhteensä n. 3 000. Tieto- ja viestintätekniikka: Tietotekniikan kursseille voivat osallistua kaikenikäiset ja -taitoiset alan perustaitojen oppimisesta kiinnostuneet opiskelijat. Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on antaa perusvalmiuksia tietotekniikan eri osa-alueiden oppi-miseen ja uuden tekniikan hyödyntämiseen. Tietotekniikan kurssit ovat määritelty eri tasoille, jolloin osallistujien on helpompi löytää itselleen sopivan tasoisia kursseja. Tie-totekniikan yksilöohjaus on kasvattanut suosiotaan. Yksilöohjauksessa annetaan oh-jausta monipuolisesti osallistujan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Opetus rohkaisee tietokoneen käyttöön ja sekä ohjaa itsenäiseen työskentelyyn ja tietokoneen pe-rushallintaan. Lisäksi opetuksen tavoitteena on auttaa pysymään mukana osallistavan tietoyhteiskunnan kehityksessä, kohdentaen tietoyhteiskuntavalmiuksia parantavaa koulutusta eri asiakasryhmien tarpeisiin. Taiteen perusopetus: Seinäjoen kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista opetusta seuraavasti: - Taidekoulu Oivassa kuvataiteen perusopetusta annetaan n. 1 900 tuntia vuodessa,

n. 250 oppilaalle. - Teatteritaiteen perusopetukseen käytetään n. 600 tuntia, n. 100 oppilaalle. - Rytmimusiikin taiteen perusopetusta tullaan v. 2017 antamaan n. 2 400 opetustun-

nin verran, n. 150 oppilaalle. Avoin yliopisto: Arvosanaopiskelijoita 50. Opintoja järjestetään yhteistyössä Jyväs-kylän ja Turun avoimen yliopiston kanssa. Perusopintoja (approbatur) järjestetään kasvatustieteissä ja erityispedagogiikassa sekä yksi erilliskurssi sosiaalipediatriassa. Opetus on monimuotoista ja toteutuksessa hyödynnetään video- ja verkkovideoyhte-yksiä. Yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää luento- ja kurssitarjontaa monipuolistetaan ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin nousseiden teemojen sekä kuntalaisilta tulleiden toiveiden mukaisesti. Kansalaisopisto on mukana kaupungin vapaa-aikapalveluiden kanssa yhteistyössä suunnittelemassa ja valmistelemassa kaupungin Suomi 100 -teemavuodessa ja sen tapahtumissa. Kansalaisopiston kalenterivuoden arvioitu opetustuntimäärä on n. 35 500 tuntia, kurs-seja yhteensä n. 1 400, opiskelijoita n. 10 500 (netto). Toteutuminen Seinäjoen kansalaisopisto on järjestänyt eri aihealueiden opetusta seuraavasti:

Kielet: Opisto on tarjonnut laajan valikoiman kieliopetusta kaikille ikäryhmille 20 eri kielessä (viittomakieli mukana) tavoitteenaan kehittää alueen kielitaidon monipuoli-suutta, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. Perinteisten kielten, kuten ruotsin, englannin, saksan ja ranskan, ohella myös venäjän, espanjan, italian, viron, puolan, turkin ja japanin osaajien määrä alueella on kasvanut kymmenillä myös tänä vuonna. Laaja kielitaito-osaaminen on ensiarvoisen tärkeää alueen talouselämän pyrkiessä laajentumaan yli oman maan rajojen. Taloudellinen yhteistyö Kiinan kanssa on nous-sut tärkeäksi tekijäksi ja moni kiinan kielen opiskelijoista onkin suuntautunut kaupalli-selle uralle. Kiinnostus Koreaa kohtaan on lisääntynyt ainakin osaksi tulevien olympialaisten takia. Kansalaisopistossa oli mahdollista opiskella Korean kieltä, kulttuuria ja opetella val-mistamaan sikäläistä ruokaa koko viikonlopun kestävällä intensiivikurssilla Koreasta saapuneen opettajan johdolla. Matkailu motivoi usein opiskelemaan kieliä. Useissa kielissä voi opiskella matkailupainotteisesti joko koko lukuvuoden ajan tai vain inten-siivisesti lyhytkurssilla. Venäjää äidinkielenä -kurssilla opetettiin venäjää lapsille, joiden kotikieli on venäjä, tai jotka puhuivat sitä toisena kielenään. Tukiviittomakurssia tai viittomakielen kursseja tarjottiin kuulovammaisille, heidän perheenjäsenilleen sekä työssään kuulovammaisia

95

Toteutumisvertailu

kohtaaville. Kulttuuriaiheisilla luennoilla voitiin syventää kielitaitoa esimerkiksi italian kielessä. Maahanmuuttajilla oli mahdollisuus opiskella kansalaisopistossa suomen kieltä alkeis-ta aina yleisten kielitutkintojen tasolle 3–4. Taso 3 vaaditaan kansalaisuutta hakiessa. Seinäjoen kansalaisopisto on järjestänyt kyseisen tutkinnon 3 kertaa vuodessa, sekä kielitutkintoja 9 eri kielessä tarpeen mukaan. Vaihtoehtoisia opiskelu-/opetusmetodeja kokeiltiin rohkeasti. Esimerkiksi Suomea Sanelimalla -kurssilla luku- ja kirjoitustaidot-tomat maahanmuuttajat huomioitiin opettamalla kieltä mm. sanelinkoneen avulla. Suomi tutuksi harrastaen -kurssilla suomen kielen opiskelun lisäksi osallistujat pääsi-vät tutustumaan kansalaisopiston kurssitarjontaan vierailemalla eri kursseilla. Näin pyrittiin rohkaisemaan heitä osallistumaan myös muille kursseille. Molemmilla kurs-seilla tavoitteena on erityisesti kannustaa puhumaan opeteltavaa kieltä Kielten opetuksessa toteutui yhteensä 3 775 opetustuntia, joilla tavoitettiin 2 191 opiskelijaa, kielitutkintoja suoritettiin 105. Verkkokursseja ja kielenopiskelua moni-muotokoulutuksena oli mahdollista valita italian kielessä. Kieltenopetuksessa pyritään lisäämään digitaalisten opetusvälineiden käyttöä ja vähin erin siirrytään myös digitaa-lisiin oppimateriaaleihin, perinteisten menetelmien ja materiaalien rinnalla. Pyrimme ottamaan huomioon asiakkaiden omat toiveet, tarpeet ja mahdollisuudet uusien tek-nisten apuvälineiden käyttöön. Opiston kieltenopettajille on järjestetty tietotekniikan apuvälineiden käytössä yksilöopetusta sitä haluaville. Seinäjoen kansalaisopiston lu-kuvuoden teema on luonto ja sen seurauksena kierrätykseen halutaan kiinnittää huomiota. Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan kieltenopettajille tarjottiin mahdollisuutta tu-tustua ja oppia itse tekemään kieltenopetukseen opetusmateriaalia kierrätystuotteista. Vuoden 2017 vuoden kieltenopettajaksi valittu Heini Syyrilä jakoi omia ideoitaan mie-lenkiintoiseksi koetussa koulutustilaisuudessa Toiminnallisuutta kieltenopetukseen. Sama koulutus työpajoineen järjestettiin myös kansalaisopiston omille kieltenopettajil-le. Seinäjoen kaupungin henkilökunnalle sekä muille työelämän kielitaidon preppaajil-le on suunnattu kurssit Englantia työhön ja vapaa-aikaan sekä lukuisat keskustelu-kurssit eri kielissä. Liikunta, terveys ja tanssi: Opisto on tarjonnut liikunnan iloa ja mahdollisuuksia kai-ken kuntoisille työkyvyn ylläpitämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen koko Seinäjoen alueella. Vuonna 2017 tehtiin yhteistyötä mm. terveystoimen, liikunta- ja kulttuuripalvelujen, ikäkeskuksen sekä yksityisen kuntosalin kanssa. Olimme mu-kana vanhustenviikon toteutuksessa, jolloin tarjosimme maksuttoman luennon ’Ikään-tyminen ja mielenterveys’. Toteutimme yhdessä liikuntapalvelujen kanssa ’Liikkuva minä’ -kurssin ikäihmisille, joka sisältyy Voimaa Vanhuuteen -hankkeeseen. Erityisen suosion liikunnan tarjonnassa tänä vuonna sai lasten parkour- sekä akrobatiakurssit. Lisäksi olimme mukana alakoululaisille suunnatussa Move and Joy -tapahtumassa. Erityisliikunnan puolelta toteutui ’Sokerit alas’ -liikuntakurssi diabeetikoille. Kitinoja on hyvä esimerkki aktiivisesta kylästä jossa toimii lasten, naisten, miesten liikuntaryhmät sekä tuolijumppa. Uutena kylänä tarjonnassa mainittakoon Ylistaron asemanseutu, jossa toimii sekä lasten liikuntaryhmä että pilates-kurssi. Vanhempi-lapsi -tanssiryhmät sekä pienten lasten musiikkiliikunnat olivat edelleen suosittuja. Terve-yskurssien puolella erittäin suurta kiinnostusta herätti TRE-rentoutusmenetelmät. Li-säksi muutaman vuoden tauon jälkeen Mielenterveyden ensiapu -kurssi toteutui. Opetustunteja toteutui yhteensä 6 046, kurssilaisia oli 9 247. Ruoka, puutarha ja luonto: Ruoanlaittoon ja puutarhan hoitoon liittyviä kursseja on toteutettu monipuolisesti eri aihealueilta 238 tuntia ja ne toteutuvat yleensä hyvin. Suosittuja ovat olleet erilaiset vegaanisen ruoan kurssit, kansainväliset ruokakurssit, kuten mm. kiinalainen keittiö ja sushi-kurssit. Suosittuja olivat myös smoothie-kurssit, ja isovanhempi/vanhempi-lapsi kokkaa yhdessä -kurssit. Myös kotioluen valmistami-nen -kurssi on kiinnostanut osallistujia. Hygieniapassikoulutukset toteutuvat vuosittain säännöllisesti. Puutarhaan liittyvistä kursseista suosittuja ovat olleet Oman pihan suunnittelu, ja Villi-vihanneskurssi sekä Omenapuun leikkaus -kurssit. Muotoilu ja kädentaidot Muotoilun ja kädentaitojen kurssien tarjonta on monipuolis-tunut uusien trendien ja tekniikoiden myötä. Perinteisten kädentaitokurssien suosio

96

Toteutumisvertailu

vaihtelee vuosittain ja paikkakunnittain: posliinimaalauksen vetovoima on hieman hii-punut, kun taas erilaiset entisöintikurssit jatkavat ryhmäkooltaan varsin suurina kurs-seina. Uudet menetelmät ja erilaiset materiaalit kiinnostavat; suosittuja ovat olleet ho-pea- ja uusiokorukurssit, kierrätysmateriaaleja hyödyntävät kurssit sekä sisustukseen liittyvät kurssit. Etenkin työikäiset opiskelijat suosivat erilaisia lyhytkursseja, joilla opi-taan täysin uusi menetelmä tai tutustutaan uusiin materiaaleihin ja työskentelyä voi-daan jatkaa myös kurssin jälkeen omaehtoisesti. Opetusta annettiin 5 153 tuntia kaik-kiaan 1 859 kurssilaiselle. Kuvataiteessa opetusta oli monipuolisesti eri ikäryhmille sekä erityisryhmille. Yhteis-työ mm. palvelukeskusten kanssa on vakiintunut ja myös palvelutaloissa asuvilla on mahdollisuus omaehtoiseen ja vapaatavoitteeseen harrastamiseen. Grafiikassa, ku-vataiteissa sekä keramiikassa on järjestetty lyhyt- ja viikonloppukursseja sekä alkeis-kursseina että erikoistekniikoihin painottuvina kursseina. Aikuinen-lapsi -lyhytkursseja on tarjottu sekä kevät- että syyslukukautena. Kuvataiteissa opiskelijoita oli yhteensä 1 311. Opiskelija- ja tuntimäärän muutos edellisvuoteen verrattuna selittyy osin pää-luokkien uudistuksesta: aiemmin kuvataiteiden alla ollut valokuvaus siirtyi pääluok-kaan 160 (Tietotekniikka, valokuvaus ja media). Kaikkiaan toteutuneita opetustunteja kuvataiteissa oli 3 253 tuntia, luvussa ei ole mukaa kuvataidekoulun taiteen perus-opetus. Näyttämötaiteessa, kirjallisuudessa ja sanataiteessa opetustunteja toteutui 747. Koko lukuvuoden mittaisia teatteriryhmiä oli neljä, jotka tekivät näyttäviä tuotantoja. Esimerkiksi Kainaston Nuorisoseuran kesäteatteriesitykset harjoitellaan lasten, nuor-ten ja aikuisten teatterikursseilla. Uutena kirjoituskurssina toteutuivat Proosakurssi sekä miesten runokurssi, jossa yhteistyökumppanina toimi Olkkari. Musiikki: Musiikin kursseilla jatkui hyvä kysyntä ja kursseja peruuntui vähän. Ensim-mäistä kertaa järjestettiin ennakkoilmoittautuminen jatkaville lasten ja vanhempien musiikkiryhmille (muskarit). Tämän ansiosta saimme syksyn kurssitarjontaan oikean määrän oikeille ikäryhmille tarkoitettuja ryhmiä, ja varasijoille jäi ennätysvähän lapsia. Hyväksi havaittua tapaa jatketaan tulevaisuudessa. Ukulele on uusista kursseista ja instrumenteista suurta suosiota nauttiva. Orkesterissa on 24 aktiivista soittajaa ja he esiintyvät oma-aloitteisesti mm. kahviloissa. Musiikin teoria toteutui pitkästä aikaa. Opiston kuorona toimiva Seinäjoen naislaulajat nauhoittivat levyn lastenlauluja. 80 le-vyä lahjoitettiin Etelä-Pohjanmaan päiväkoteihin tarkoituksena tuoda kuoromuotoista musiikkia lasten arkeen. Esiintyvät ryhmät näkyivät muutenkin kaupungin tapahtumis-sa aktiivisesti. Myös vanhainkodeilla on vierailuja järjestetty ryhmien oman aktiivisuu-den mukaan. Musiikissa tarjottiin ensimmäistä kertaa luentoja biisinteosta ja äänellisestä häpeästä. Nämä tilaisuudet löydettiin hienosti. Syksyllä alkoikin koko lukuvuoden kestävä biisin-teon kurssi, jossa kahdeksan biisientekijää kokoontuu kerran kuussa yhteisen pöydän ääreen jakamaan kappaleitaan ja oppimaan toisiltaan. Musiikin opetukseen on käytetty 7 777 opetustuntia, mikä ei sisällä rytmimusiikin tai-teen perusopetusta. Musiikin opiskelijoita oli yhteensä 2 826. Yhteiskunnallisten aineet: Yhteiskunnallisia kursseja ovat olleet mm. Sijoita tuotta-vasti, sukututkimuksen perus-, ja syventävät kurssit sekä taide- ja pukuhistorian luen-tosarja. Omia juuria etsimässä -luentosarja käynnistyi syyslukukaudella tarjoten ko-kemuksellista syventymistä kotiseutuun, tapa- ja perhehistoriaan eri asiantuntijoiden maksuttomina yleisöluentoina. Luentosarja toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa. Järjestyksenvalvojan vaatimusten uudistuk-set vaikuttivat koulutustarjonnan lisäämiseen, mm. kaasusumuttimen käyttäjäkoulu-tukset ja kysyntä näille kursseille on ollut maakuntakeskuksessa koko ajan kasvava. Tietoyhteiskuntavalmiuksia parantavan koulutuksen tarjontaa on monipuolistettu vuosittain kohdentaen niitä vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita. Tietotekniikan, valokuvauksen ja median opetusta toteutui 1 037 tuntia. Tietotekniikkaopintoihin mu-kaan otettuja tasomäärittelyjä on jatkettu edelleen. Tasot on määritelty 0-3, jossa nol-latasolla opetetaan niitä, joilla ei ole lainkaan tai hyvin vähän kokemusta ja kolmosta-solla on keskitytty puolestaan enemmän opettamaan niitä jotka tarvitsevat osaamisen täydentämistä/ päivittämistä eri sovelluksissa. Tasoilla 0-1 on järjestetty opintoseteli-

97

Toteutumisvertailu

avusteista koulutusta, jolloin kurssihinta on ollut edullinen. Opinto-seteliavusteisia kursseja on myös tarjottu Nurmossa, Peräseinäjoella ja Ylistarossa, mutta toteutumi-nen tarjotuilla kursseilla on ollut vielä varovaisen vähäistä. Tietotekniikan yksilöohjaus on kasvattanut edelleen suosiotaan. Yksilöohjauksessa on ohjattu kullekin osallistujalle henkilökohtaisesti omiin laitteisiin liittyviä osaamisalu-eita, mikä on erityisen tärkeää eri-ikäisten kuntalaisten sähköisen asiointivalmiuden ja tasa-arvoisuuden kannalta. Eniten yksilöohjauksessa on ohjattu uusien laitteiden ku-ten tablettien yms. käyttöön ottamista. Senioreille suunnattu kertamaksullinen tieto-tekniikkakerho on myös ollut hyvin suosittuja. Tablet-laitteisiin toteutettiin omat kerhot ja ne ovat osoittautuneet suosituiksi. Myös älypuhelimen toimintoihin liittyviä kursseja on toteutunut hyvin. Uutuutena tarjolla on ollut myös 3D-tulostamisen kurssi. Nuorten ja lasten tietotekniikkakurssitarjonnassa on ollut eritasoisia ohjelmointikurs-seja sekä animaatio- ja mediakursseja. Myös nämä ryhmät ovat täyttyneet niin, että joitakin lisäkursseja on jouduttu järjestämään. Nuorille järjestettiin myös ohjelmointilei-ri kesäkuussa, joka sai suuren suosion. Leirillä opeteltiin ohjelmointia ja tauoilla lii-kunnan ohjaajan kanssa tehtiin pienimuotoisia liikuntahetkiä sekä ruokatauolla val-mistettiin oma pienimuotoinen lounas eväsmuotoisesti yhdessä opettajan kanssa. Valokuvauskurssien tarjontaa on kehitetty asiakastarpeiden mukaisesti ja erityisesti järjestelmäkamerakurssit ovat hyvin suosittuja. Valokuvauskursseilla on tarjontaa di-gikameran perusasioista järjestelmäkameran käyttöön. Perusasioiden lisäksi on kurs-seilla tutustuttu mm., studiokuvaukseen, luontokuvaukseen sekä yövalokuvaukseen. Kuvankäsittelyyn on järjestetty kursseja mm. Photoshop-, ja Lightroom -ohjelmilla se-kä vanhojen valokuvien skannauskurssilla. Taiteen perusopetus: Seinäjoen kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista opetusta seuraavasti: Taidekoulu Oivassa kuvataiteen perusopetusta on vuonna 2017 annettu 1 849 tuntia 223 oppilaalle. Em. tunti- ja oppilasmääriin sisältyy myös ns. taiteen perusopetukseen valmentava, 5–6-vuotiaille järjestettävä varhaisiän opetus. Oivan kevätnäyttely oli en-simmäistä kertaa Maakuntamuseolla. Tila oli erilainen aikaisempaan verrattuna, mut-ta koettiin kuitenkin tärkeänä kokeilla uusia mahdollisuuksia näyttelyn järjestämiseksi. Teatteritaiteen perusopetukseen on käytetty 594 tuntia, 115 oppilaalle. Teatteritaitee-seen voi tutustua jo ns. varhaisiän opetuksessa esikouluikäisille. Perusopetusryhmiä pyöri 9 kpl, joista 4kpl oli 04–06 -syntyneitä. Kurpitsateatteri 4 harjoitteli ja esiintyi en-simmäistä kertaa kaupunginteatterin verstasnäyttämöllä. Lisäksi saimme kaupungin-teatterin ammattinäyttelijöistä teatterikummit jokaiselle taiteen perusopetuksen ryh-mälle! Rytmimusiikin taiteen perusopetusta on annettu 2 442 opetustuntia, 148 oppilaalle, sisältäen alle kouluikäisten rytmimusiikin opetuksen. Suurin kysyntä on alle 10-vuotiaiden bändiopintoihin. Näitä ryhmiä aloitti syksyllä 2017 yksitoista. 10–18 -vuotiaiden bändejä aloitti 18. Ravintola Joupiska tarjoaa syyskauden päätöskonsert-teihin tilat käyttöömme. Avoin yliopisto: Arvosanaopiskelijoita oli 25. Opintoja järjestettiin yhteistyössä Jy-väskylän yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Avoimen yliopiston opetus on toteutet-tu monimuotoisesti hyödyntäen mm. video- ja verkkovideoyhteyksiä. Perusopintoja tarjottiin kahdessa oppiaineessa, kasvatustieteessä ja erityispedagogiikassa Jyväsky-län yliopiston kanssa Turun yliopiston kanssa yhteistyössä tarjolla oli myös Sosiaali-pediatria, mutta se ei toteutunut vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Kansalaisopiston kalenterivuoden 2017 opetustuntimäärä oli 33 585 tuntia, eri kursse-ja oli yhteensä 1 353, opiskelijoita 9 863 (= netto-opiskelijat). Kalenterivuoden aikana eri kursseilla oli yhteensä 20 404 osallistujaa (=brutto-opiskelijat). Lukuvuonna 2016–17 opistossa oli 8 127 opiskelijaa (eri henkilöä).

Laatutavoitteet

Toiminnan tavoitteena ovat laadullisesti korkeatasoiset, monipuoliset, joustavat ja ko-ko toimialueen asukkaiden opinnollisten tarpeiden mukaiset opintopalvelut ja niiden tukipalvelut. Kansalaisopisto tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti

98

Toteutumisvertailu

monipuolisia mahdollisuuksia eri-ikäisten ihmisten toimintaan ja osallisuuden lisäämi-seen, itsensä kehittämiseen, asukkaiden kansalaisvalmiuksien edistämiseen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohottamiseen. Opintoseteliavustuk-sen turvin tarjonnassa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyviin, maahanmuuttajiin, työttömiin ja oppimisvaikeuksia kokeviin henkilöihin. Opetustoiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään. CAF-laatumallilla vahvistetaan pitkäjänteistä laadun kehittämistä ja toiminnan arviointia. Laatujärjestel-män käyttöönottoa jatketaan ottaen huomioon myös tuntiopettajien, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien näkemykset. Itsearvioinnin avulla kansalaisopiston toiminnasta vuosittain kerättyä tietoa käytetään hyväksi seurannassa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Itsearvioinnista raportoidaan lukuvuosittain varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle. Opetustarjonnasta, opetuk-sesta ja opiston toiminnasta kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta ja sitä hyödynne-tään toiminnan suunnittelussa sekä kehittämisessä. Toteutuminen

Seinäjoen kansalaisopisto on vastannut eri-ikäisten alueen asukkaiden opinnollisiin tarpeisiin monipuolisesti, laadukkaasti sekä joustavasti ja saanut asiakaspalautteissa erinomaista ja hyvää palautetta. Opetushallituksen opintoseteliavustusta on haettu, saatu ja käytetty tarkoituksenmukaisesti kohdentaen ikääntyvien, maahanmuuttajien ja työttömien opintomaksujen alentamiseen.

Kansalaisopiston Caf -laadunarviointia on jatkettu ja lukuvuonna 2016–2017 itsearvi-oinnin kohteena oli johtajuus sekä strategiat ja toiminnan suunnittelu. Tämän lisäksi itsearvioinnissa huomioitiin ja varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle raportointiin myös arviointialueet asiakas-, henkilöstö-, keskeiset suorituskyky-, ja yhteiskunnalli-set tulokset.

Taloudellisuustavoitteet Tavoitteena on toteuttaa opintopalvelut taloudellisesti ja tehokkaasti sekä inhimilliset tekijät huomioiden. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että opintokustannukset eivät muodostu esteeksi palvelujen käyttämiselle. Pyrkimys säilyttää opetuksesta perittävät kurssimaksut kohtuullisina on myös vapaan sivistystyön lain asettamien tavoitteiden mukaista. Työttömien ja senioreiden mahdollisuuksia kursseille osallistumiseen pyri-tään jatkossakin tukemaan kurssimaksualennuksilla. Samoin ns. harrastamattomien lasten aktivoimista jatketaan jakamalla harrastusseteleitä terveydenhoitajien kautta. Toteutuminen Kansalaisopiston kurssimaksut on pyritty määrittelemään mahdollisimman hyvin to-dellisia toteuttamiskustannuksia huomioiden. Harrastamattomien lasten käyttöön jaet-tiin 80 harrastusseteliä. Kurssimaksuja kertyi kalenterivuonna 2017 yht. 572.328,00 €. Seinäjoen kansalaisopisto sai opintoseteliavustusta 12.250,00 € (käyttöaika 1.6.2017 - 31.12.2018).

Tulosalue 500 Ammatillinen koulutus 500 AMMATILLINEN KOULUTUS Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintamenot Alkuperäinen 530 100 Yhteensä 530 100 431 771,00 98 329,00 Netto (Toimintakate) 530 100 431 771 98 329

99

Toteutumisvertailu

Toiminta-ajatus Määräraha sisältää ko. oppilaitosten ennen Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle siirty-mistä Seinäjoen kaupungin ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjänä ja Seinäjoen am-mattioppilaitoksen kuntayhtymän jäsenkuntana kaupungille siirtyneet eläkemenope-rusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut.

Tulosalue 510 Kirjastotoimi 510 KIRJASTOTOIMI Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 157 300 Yhteensä 157 300 386 906,00 -229 606,00 Toimintamenot Alkuperäinen 4 275 700 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -9 100 Yhteensä 4 266 600 4 346 271,00 -79 671,00 Netto (Toimintakate) -4 109 300 -3 959 365,00 -149 935,00 Toiminta-ajatus

Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto edistää vaikutusalueellaan yksilöiden tiedollisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Kirjasto tarjoaa myös virkistystä ja elämyksiä sekä tu-kee erityisesti kaikenikäisten lukuharrastusta ja mediataitoja.

Määrätavoitteet

- kirjastokäyntejä 490 000 - verkkokäyntejä 200 000 - lainoja/asukas 21 - uutuustarjonta 350 kirjaa/1 000 asukasta - vähintään 1 uusi lasten- ja nuortenkirja/alle 15-vuotias asukas - käyttäjäkoulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneita 16 000 Toteutuminen - kirjastokäyntejä 507 844 - verkkokäyntejä 395 769 - lainoja/asukas 21 - uutuustarjonta 327 kirjaa/1 000 asukasta - toteutunut 1 uusi lasten- ja nuortenkirja/alle 15-vuotias asukas - käyttäjäkoulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneita 18 558

Laatutavoitteet

- Kirjaston saavutettavuus pyritään pitämään hyvänä koko kaupungin alueella. - Palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja muiden yhteistyö-

kumppaneiden kanssa. - Vähintään 80 % asiakkaista on tyytyväisiä kirjaston palveluihin ja aukioloihin. - Lukemista ja mediataitoja edistetään kaikissa ikäluokissa - Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan monin tavoin ja täydennyskoulutussuositus to-

teutuu. - Yhteistyö lähialueen kirjastojen kanssa on tiivistä, monipuolista ja asiakasta hyödyt-

tävää. Toteutuminen Kirjaston saavutettavuus pyritään pitämään hyvänä koko kaupungin alueella.

100

Toteutumisvertailu

Kirjaston toimipisteiden lukumäärä on pysynyt samana kuin edellisvuonna. Pääkirjas-ton lisäksi toimipisteitä ovat Ylistaron ja Peräseinäjoen monipalvelukirjastot, Nurmon kirjasto, Keski-Nurmon kombikirjasto, kirjastoautot Ykä ja Ilo sekä Törnävän kirjasto yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Aukioloja on pystytty alkuvuonna 2017 jopa li-säämään seuraavasti: pääkirjasto on maanantaisin klo 20 saakka auki entisen klo 19 sijaan, aamuisin klo 9–10 on koko Apila auki itsepalveluperiaatteella ja Peräseinäjoen aaton aukioloa lisättiin yhdellä tunnilla. Aukiolon lisäykset astuivat voimaan 9.1.2017. Kirjastoautojen pysäkkejä on kattavasti koko suuren kunnan alueella. Loppuvuonna pysäkkien lukumäärä oli 154. Kirjaston saavutettavuutta voidaan siis pitää hyvänä. Palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja muiden yhteistyökump-paneiden kanssa. Joka toimipisteessä on käytössä asiakaskortti ja asiakaspalautteet käsitellään henki-löstökokouksissa. Kirjastolle voi antaa palautetta ja aineistonhankintaehdotuksia myös sähköisesti verkkopalvelun ja kotisivujen kautta. Hankinnasta vastaavat käsitte-levät hankintaehdotukset ja usein ehdotettu aineisto myös hankitaan. Syksyllä 2017 toteutettiin laaja asiakaskysely, johon saatiin vastauksia noin 500. Kyselyssä haluttiin tietää erityisesti aikakauslehtien käytöstä. Asiakkaat ja yhdistykset osallistuivat kirjastopalvelujen tuottamiseen lähinnä tapahtu-mien muodossa, mutta kirjastossa tehtiin myös vapaaehtoistyötä, esimerkiksi kirjojen hyllytystä ja muovitusta. Tapahtumia ja kampanjoita järjestettiin yhteistyössä myös kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti koulut, erityisopetus, varhaiskasva-tus, ikäkeskus ja kulttuuripalvelut ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vähintään 80 % asiakkaista on tyytyväisiä kirjaston palveluihin ja aukioloihin. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin syksyllä 2017 asiakaskyselyssä. Peräti 98 % vastan-neista oli kirjastopalveluihin tyytyväisiä. Kirjaston aukioloihin oli tyytyväisiä 85 % vas-taajista. Kaikkiaan vastaajia oli noin 500. Lukemista ja mediataitoja edistetään kaikissa ikäluokissa Satutuokiot ovat pitäneet suosionsa kaikissa kirjaston toimipisteissä. Kirjastoissa jär-jestettiin satutuokioita vuoden aikana 98 kertaa ja niihin osallistui yhteensä yli 3 600 lasta ja aikuista. Satutuokiot järjestettiin pääasiassa kirjastojen omissa tiloissa, mutta myös jalkautuneena päiväkoteihin, puistoihin jne. Satutuokioita elävöitettiin mm. nuk-keteatteriesityksillä sekä näytelmillä. Satutuokioita järjestettiin myös yhteistyössä kir-jaston ulkopuolisten toimijoiden kanssa, esimerkkinä PLU:n Sata tekoa Suomelle -satutuokiot. Kirjastoseikkaluun kutsuttiin kaikki alueen eskarit ja suurin osa myös tarttui tilaisuu-teen. Koko Seinäjoen alueella ainoastaan muutama eskariryhmä on jättäytynyt pois tästä toiminnasta. Kantakaupungin ja Nurmon alueella eskariseikkailuja järjestettiin viime keväänä yhteensä 37:lle eskariryhmälle ja niihin osallistui yli 700 lasta. Peräsei-näjoella ja Ylistarossa kirjastoseikkailut eivät näy tämän vuoden tilastoissa, koska seikkailut siirrettiin syksyltä kevääseen. Kirjastoseikkailut toteutetaan kuitenkin kulu-van lukuvuoden aikana. Keväällä kolmasluokkalaisten kirjailijavieraana oli Veera Salmi, joka kiersi Seinäjoen kantakaupungin sekä Peräseinäjoen alakoulut. Veera Salmea pääsi kuuntelemaan noin 270 kolmosluokkalaista oppilasta opettajineen. Syksyllä kirjailijavieras Harri Ist-van Mäki kiersi puolestaan Nurmon ja Ylistaron alueen kouluilla ja tavoitti 282 kolmas-luokkalaista. Seinäjoen yläkouluilla kirjailijavieraana kiersi Jyri Paretskoi. Häntä pääsi kuuntele-maan yhteensä 585 seitsemäsluokkalaista. Kirjavinkkauksia järjestettiin sekä kirjaston omissa toimipisteissä että jalkautuneena kouluille. Käytäntönä on, että tietyille luokka-asteille tarjotaan vinkkausta (esimerkiksi 5. luokkien vinkkaukset kuuluvat kaupungin kultturikasvatussuunnitelmaan, Kulttuuri-matkaan), mutta jokaiseen opettajilta tulleeseen pyyntöön on pyritty reagoimaan. Käy-tännössä vinkkaukseen on osallistunut oppilaita lähes jokaiselta luokka-asteelta sekä ala- että yläkoulusta. Kirjavinkkauksia pidettiin vuoden aikana yli 140:lle luokalle ja niihin osallistui yhteensä noin 2 780 kouluikäistä lasta ja nuorta opettajineen.

101

Toteutumisvertailu

Tiedonhaun opastuksia järjestettiin keväällä kantakaupungin 7. luokkalaisille, joita kävi kirjastossa opastuksessa yhteensä 16 luokkaa. Ylistaron kirjastossa tiedonhakua opastettiin 8. luokkalaisille, joita kävi kirjastossa yhteensä viisi luokkaa. Myös muuta-mia yksittäisiä luokkia kävi opastuksissa kirjaston eri toimipisteissä. Lapsia, joilla on haasteita lukemisessa, on innostettu lukemisen pariin keväällä Kirjas-toralli-passin sekä syksyllä Löytöretki-passin avulla. Kesäkuun alussa pääkirjastossa järjestettiin myös Apila-leiri. Koulujen erityisopettajat valitsivat leirille pääsevät lapset. Leirillä oli aamupäivisin lukuharjoituksia laaja-alaisen erityisopettaja Saija Kantasen johdolla ja iltapäivisin vaihtelevaa ohjelmaa. Lukukoiratoimintaa on järjestetty sään-nöllisesti Apilassa, Nurmossa ja nyt myös Peräseinäjoella. Seinäjoen kirjasto sai val-takunnallisen Celia-palkinnon 2017 siitä hyvästä, että kirjastossa on kehitetty erityisiä työmuotoja ja kampanjoita, jotta voitaisiin tukea niiden lasten lukutaitoa ja lukuharras-tusta, joilla on haasteita lukemisessa. Kouluajan ulkopuolisia kirjastokerhoja eri muodoissaan on järjestetty viikoittain kaikis-sa kirjaston toimipisteissä. Kirjasto on jalkautunut myös erilaisiin tapahtumiin tuomaan esille toimintaansa. Apila-kirjaston henkilökunta järjesti Käpälikön luontopäivät ja oli mukana omalla näytelmä-esityksellään sekä satutuokioilla. Peräseinäjoen kirjaston henkilökuntaa on ollut kier-tämässä kaupungin nuorisobussin mukana ja Ylistaron kirjasto osallistui Joutopäivä-markkinoille. Nurmon kirjasto on ollut yhtenä järjestäjänä lapsiperheille suunnatussa suositussa Moomma Nurmoos -tapahtumassa. Alkuvuoden aikana niin pääkirjastossa kuin Ylistarossa ja Peräseinäjoellakin esiteltiin ja vinkattiin kirjoja erilaisille aikuisryhmille sekä kirjaston tiloissa että muualla. Pääkir-jaston Kirjavinkkipiiri kokoontui kolme kertaa. Kirjaston blogiin koottiin kerran kuukaudessa 7–10 teoksen vinkkilista eri teemoja kä-sittelevistä kirjoista tai vinkki yksittäisestä kirjasta. Kaikissa toimipisteissä koottiin näyttelyitä eri aiheista sekä omasta aineistosta että yhdessä eri toimijoiden kanssa. Pääkirjastossa aineistonäyttelyitä oli alkuvuoden aikana 22. Pääkirjaston kaksi aikuisten lukupiiriä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Kevääl-lä alkoi Ylistaron, Nurmon ja Peräseinäjoen yhteinen Voimaannuttavat runot ja tarinat -hanke, johon liittyen paikallisia kirjailijoita vieraili kirjastoissa. Kaikkiaan aikuisten kir-jailijavierailuja oli eri toimipisteissä 11. Kulttuurista muistoja -hankkeen kanssa aloitettu Lahjoita lukuhetki -kampanja jatkui edelleen osana kirjaston omaa toimintaa yhteistyössä Mendiksen, Hyllykalliokodin, Kivipuron, Simunanrannan ja Myllyrannan palvelutalojen kanssa. Lukulahjoittajia oli puolivuotiskauden loppuun mennessä 71. Alkuvuoden aikana annettiin pääkirjastossa viikoittain tietoteknisten laitteiden ja oh-jelmien peruskäyttöön sekä avointa että henkilökohtaista opastusta. Asiakkaille järjes-tettiin keväällä myös Eepos-Finnan opastuspäivä. Tiedonhaun opetusta annettiin al-kuvuoden aikana seitsemälle opiskelijaryhmälle. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan monin tavoin ja täydennyskoulutussuositus to-teutuu. Henkilöstö osallistui täydennyskoulutukseen yhteensä 389 koulutuspäivää, eli noin 7 päivää henkilötyövuotta kohti. Henkilökunta osallistui lähes kokonaisuudessaan kah-teen koulutuspäivään, joissa perehdyttiin Eepos-kirjastojen yhdistymisen tuomiin muutoksiin. Koulutukseen osallistuminen etäyhteydellä lisääntyi. Yhteistyö lähialueen kirjastojen kanssa on tiivistä, monipuolista ja asiakasta hyödyttä-vää. Alueen kirjastojen yhteistyö tiivistyi, kun vanhojen kirjastokimppojen tietokannat yhdis-tettiin vuoden alussa uudeksi Eepos-tietokannaksi. Samalla kirjastot ottivat käyttöön yhteiset käyttösäännöt, maksut ja menettelytavat. Kirjastojen väliset aineistokuljetuk-set käynnistyivät. Yhteinen verkkopalvelu Eepos-Finna avautui asiakkaille 15.2.2017. Asiakas pystyy yhteistyön ansiosta asioimaan yhdellä kirjastokortilla kaikissa yhteis-työkirjastoissa samojen käyttösääntöjen mukaisesti. Hän voi tilata seutulainoja omaan kirjastoonsa ja palauttaa aineistoa mihin tahansa kirjastoon. Yhteinen e-kirjakokoelma on asiakkaiden käytettävissä ja useat kirjastot tarjoavat myös yhdessä

102

Toteutumisvertailu

e-lehtipalvelua. Eepos-kirjastoilla on uusi, yhteinen kirjastokortti ja logo. Muutoksesta tiedotettiin asiakkaille ja uusia palveluja markkinoitiin yhteisesti. Eepos-kirjastojen kuusijäseninen työvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Johtoryhmässä on edustaja jokai-sesta 22 kunnasta ja se kokoontui kolme kertaa Seinäjoen kirjastotoimenjohtajan joh-dolla. Eepos-kirjastot saivat AVI:n kehittämisavustusta kahteen hankkeeseen: luku-tohtoriin 50.000 euroa ja kokoelmapolitiikan laadintaan 10.000 euroa. Uusia avustus-hakemuksia jätettiin syksyllä kaksi: Eepoksen lukudiplomiin haettiin 80.000 euroa avustusta ja Vieläkin parempi Eepos -hankkeeseen 122.800 euroa. Seinäjoen kau-punginkirjaston maakuntakirjastotoiminta päättyi vuoden 2017 lopussa, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi asetuksella yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtä-vää hoitavaksi kirjastoksi Vaasan kaupunginkirjaston.

Taloudellisuustavoitteet

Kirjaston kulut ovat vastaavien maakuntakirjastojen tasolla. Toteutuminen Tätä kirjoittaessa ei ole vielä käytössä vastaavien maakuntakirjastojen tilinpäätöstie-toja. Kirjaston tehokkuusluvut ovat kuitenkin olleet edellisvuosinakin hyviä, esimerkik-si 2016 Seinäjoen kirjaston taloudellisuusluku verrattuna Rovaniemeen, Hämeenlin-naan ja Vaasaan oli kaikkein parhain eli kirjastonkäyttöön nähden menot ovat pienet.

Tulosalue 530 Kulttuuritoimi 530 KULTTUURITOIMI Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 225 300 Yhteensä 225 300 254 410,00 -29 110,00 Toimintamenot Alkuperäinen 1 258 500 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -2 900 Yhteensä 1 255 600 1 270 446,00 -14 846,00 Netto (Toimintakate) -1 030 300 -1 016 036,00 -14 264,00 Toiminta-ajatus

Kulttuuripalvelut nojaa vuoden 2017 toiminnassaan edelleen voimassa olevaan stra-tegiaan Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 2020 ja viestintäsuunnitelmaan. Vuonna 2017 kulttuuripalvelut painottaa toiminnassaan teemaa YHDESSÄ. - Lastenkulttuurikeskus Louhimo voimistaa omaa monitaiteista tuotantoaan yhdessä

alueen kulttuurin ja taiteen toimijoiden kanssa. - Lastenkulttuurikeskus Louhimo on mukana merkittävissä valtakunnallisissa lasten-

kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävissä hankkeissa keskeisenä toimi-jana; Omakerho, Taidetestaajat.

- Vahvistetaan ja kehitetään Louhimon ja Taidehallin omia erityispiirteitä; musiikki ja moderni maaseututaide.

- Löydetään Seinäjoen oma malli kaupungin julkisen taiteen % -periaate toiminnalle; Keskustori, toimii julkisen taiteen kokeilukohteena, joka on monitaiteinen ja -aistinen, muunneltava, toiminnallinen.

- Taide Seinäjoki -mallin mahdollisuus selvitetään. Malli tarkoittaa uudenlaista tapaa tuottaa kulttuuripalveluita Seinäjoella. Tähän liittyy myös ajatus uudesta taidekes-kuksesta (esim. Kalevan navetta), johon koottaisiin kulttuuritoimijoita ja taiteilijoita laajemminkin.

- Taidehallin uuden toimintamallin ensimmäinen kokonainen vuosi mahdollistaa koko-naisvaltaisemman suunnittelun ja korkeatasoiset sisällöt, joita hyödynnetään myös yleisötyössä.

103

Toteutumisvertailu

- Ikääntyvien kulttuuritoiminnassa huomioidaan ikäpolvien välisyys; lasten, perheiden ja ikäihmisten yhteinen kulttuuritoiminta. Seinäjoella on rooli kulttuurisen vanhus- ja seniorityön valtakunnallisessa verkostossa toimintamallien ja vapaaehtoistyön kehit-tämisessä.

- Nostetaan yhdessä toimijoiden kanssa perinteinen kökkätoiminta modernin kulttuuri-tuotannon kulmakiveksi ja alueelliseksi erityispiirteeksi.

- Löydetään uusi tapa kaupunkimaiseen kulttuurin tuottamiseen, jossa asukkaiden toiveita kuunnellaan ja niihin vastataan, Seinäjoen kulttuuritoimintaa muovataan ja tehdään yhdessä asukkaiden kanssa, jolloin löydetään Seinäjoen henki.

- Kehitetään edelleen kokemusten perusteella Seinäjoen kulttuurikasvatussuunnitel-ma työtä siten, että toiminta tukee perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöjä. Huomioidaan erityisesti arkkitehtuurikasvatus suunnittelemalla arkkitehtuurin liittyvä monialainen oppimiskokonaisuus yhteistyössä Arkkitehtuurikeskuksen ja koulujen kanssa.

Kulttuuripalvelut Haluamme tuottaa kulttuuria kaupunkimme asukkaille yllätyksellisesti, elämyksellises-ti ja kokemuksellisesti eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä rikastuttaa elämää, lisää elinvoimaa sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteenamme on antaa kulttuurikosketuksia kaikille kaupunkilaisille viemällä kult-tuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten arkea kouluihin, päiväkoteihin, katualueille jne. Rohkaisemme ja tuemme avustuksin sekä asiantuntijapalveluiden avulla kaupunkilai-sia, eri yhdistyksiä ja yhteisöjä, omaehtoisen kulttuurin tuottamiseen ja näin tuomaan uusia näkökulmia Seinäjoen kaupungin kulttuurielämään. Avustusten myöntämispe-rusteissa huomioidaan kulttuuripalveluiden vuositeema, joka on vuonna 2017 Yhdes-sä. Tämä on Suomi 100 -juhlavuoden teema. Haluamme, että kotikaupungissamme on vahvat, tunnistettavat, laadukkaat kulttuuri-set ja taiteelliset sisällöt, jotka vetävät ja kiinnittävät ihmisiä Seinäjoelle. Erityisinä kohderyhminä kaikessa toiminnassamme ovat lapset, nuoret, lapsiperheet ja ikääntyvät. Louhimo Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin erikoistunut lasten-kulttuurikeskus. Toiminta-alue käsittää Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Osa sisällöistä toteutuu koko Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Tavoitteena on antaa kaikille lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia musiikista sekä kulttuurinharrastamisesta ja kehittää elämänmittaiseen harrastamiseen johtava polku. Louhimo on yksi Suomen Lasten-kulttuurikeskusten liiton perustajajäsenistä. Louhimon toiminta-ajatuksena on työskennellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin paran-tamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä hei-dän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Toiminnan arvoissa tärkeänä kohtana on kulttuu-rien välisen vuoropuhelun edistäminen. Vaikka toimintamme on usein aikuisten tuot-tamaa, se on ennen kaikkea lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpei-ta kunnioittavaa. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, taiteen-harrastajien kohtauttaminen ja innostaminen, sirkustyöpajat ja lasten sirkustoiminnan kehittäminen, kulttuuri-kerhojen organisointi, taidelaitosvierailuiden järjestäminen, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuoril-le, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisu-toiminta sekä laaja opetusmate-riaalipankki kotisivuilla. Louhimo saa valtionosuutta OKM:n lastenkulttuurin yleisavustuksen nojalla. Seinäjo-en kaupunki-strategian 2013–2020 mukaisesti Louhimon toiminta vakiinnutetaan vuonna 2017. Toiminnan vakiinnuttamista tukee pitkäjänteisen kehitystyön ja toimin-nasta saavutettujen hyvien tuloksien lisäksi aluekehittämisen muutkin asiakirjat. Lou-himo on osa Kurikan kulttuuristrategiaa 2013–2018 sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kult-tuuristrategiaa 2014–2020.

104

Toteutumisvertailu

Pitkäjänteinen työ näkyy muun muassa Seinäjoen kulttuurikasvatussuunnitelmaan lii-tettyjen musiikki- ja sirkustyöpajojen toteuttamisena keskuksen oman henkilökunnan voimin. Omalla henkilökunnalla toteuttaessa sisällön kehittäminen sekä osaaminen jää organisaation sisälle ja sisällöntuotannolliseksi voimavaraksi. Se vähentää tarvet-ta ostopalveluihin ja näkyy taloudellisena etuna jo lyhyelläkin aikajänteellä. Taidehalli Taidehalli tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia nykytaiteen näyttelyitä, toteuttaa moni-puolisia yleisötyön toimintoja ja edistää visuaalisen taiteen asemaa koko kaupungissa olemalla aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja luomalla uusia kump-panuuksia. Toiminnan tavoitteena on tehdä taidetta näkyväksi ja saavutettavaksi kaupunkilaisille. Taidehallin toimintaa leimaa voimakas kehittäminen, jonka tavoittee-na on nostaa Seinäjoen painoarvoa kuvataidekentällä valtakunnallisesti ja kansainvä-lisesti. Vuosi 2017 on Taidehallille merkittävä uuden toimintamallin ensimmäinen kokonainen vuosi. Näyttelytilojen vuokraamisesta on siirrytty näyttelyiden tuottamiseen itse ja kumppa-neiden kanssa. Toimintamallin raamit ovat nyt hahmottuneet ja uusi malli muokkautuu jatkuvasti toi-minnan myötä. Painopiste kehittämistyössä siirtyy profiloitumisen ja omien erityispiiteiden vahvista-misen suuntaan. Taidehalli on yksi avaintoimijoista Taide Seinäjoki -mallin kehittämisessä ja uuden taidekeskuksen suunnittelemisessa. Nämä prosessit vaikuttavat toimintaan merkittä-västi. Taidehallin toimintaan kuuluu myös ammattimainen kokoelmanhoito kaupungin taide-kokoelman osalta sekä kokoelman kartuttaminen. Kokoelmatoimintaa kehitetään lin-jassa näyttelytoiminnan, muun taiteellisen tuotannon ja profiloitumisen kanssa. Tai-dehalli pyrkii lisäämään taiteen näkyvyyttä myös julkisissa tiloissa, kaupunkikuvassa ja rakennushankkeissa.

Määrätavoitteet

Kulttuuripalvelut Koulun Kulttuurimatkatoiminta on kehittynyt Seinäjoen kaupungin kaikkien peruskou-lulaisten ja eskareiden saavutettavaksi kulttuurikasvatussuunnitelmaksi. Kulttuurikas-vatussuunnitelman mukaiselle Kulttuurimatkalle pääsee siis kaikkiaan n. 7 000 lasta ja nuorta. Vuoden 2017 aikana olemme löytäneet ainakin yhden yhteistyökumppanin, jonka kanssa voimme kehittää uudenlaisen kulttuurituotannon toimintakonseptin, joista asuk-kaat hyötyvät. Jokaiseen Seinäjoen kaupungin asumispalvelukeskukseen tuotetaan vähintään kerran kuukaudessa ammattilaisten toteuttamia kulttuuripalvelusisältöjä. Louhimo Louhimo tavoittaa alueen lapset ja nuoret kattavasti. Eri taiteenaloja luontevasti yhteen nitovissa projekteissa saadaan kasvatettua kohtaamisten määrää myös niin sanotun ydinryhmän (musiikin harrastajat, musiikista kiinnostuneet) ulkopuolelle. Ja ellei soitta-minen kiinnosta substanssina voi bändiin kuulua vaikka kuvittajana tai roudarina. Ensiaskeleleet monitaiteiseksi lastenkulttuurikeskukseksi otettiin rekrytoimalla sub-stanssiosaamista sirkuksen ja draaman saralta. Monitaiteisuuden saavutettavuuden parantamiseksi tätä tullaan jatkamaan. Suomen kulttuurirahaston Taidetestaajat-hankkeen kautta sekä OKM:n kärkihankkeen Omakerho-toiminnan kautta saavutetta-vien palveluiden määrä kasvaa entisestään. Louhimo kehittää valtakunnallisesti tilastointia yhdessä Suomen Lastenkulttuurikes-kusten liiton kanssa. Tavoitteena on yhtenäinen valtakunnallinen tilastostandardi. Valmista tilastointimallia on mahdollista käyttää myös muussa kulttuurin määrällises-sä mittaamisessa.

105

Toteutumisvertailu

Taidehalli Kävijämäärässä tavoitteena on yltää 11 000 vuosittaiseen kävijään. Näyttelytoiminnan osalta määrätavoitteet liittyvät yhteistyökumppanuuksiin, tavoitteena on 5 merkittävää kumppanuutta näyttelyiden tuotannossa. Yleisötyön osalta tavoitteena on järjestää 30 erilaista toimintapäivää ympäri vuotta (työpajat, tapahtumat ym.) Tavoitteena on myös, että vuoden loppuun mennessä on aktiivisessa myynnissä 3 erilaista maksullis-ta taidesisältöistä palvelupakettia yrityksille ja ryhmille. Julkisen taiteen osalta tavoitteena on, että käynnistetään yksi uusi julkisen taiteen hanke. Toteutuminen Kulttuuripalvelut/hallinto Kulttuurikasvatussuunnitelma toteutettiin kaikille luokka-asteille vuoden 2017 aikana. Koulujen kulttuurisuunnitelman lisäksi vuoden alussa käynnistettiin kulttuuripalvelui-den ja varhaiskasvatuksen yhteinen, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen varhaisen iän kulttuurikasvatussuunnitelman kehittäminen. Kaupunkikulttuuritoimintaa tuotettiin yhdessä usean uuden toimijan kanssa. Uusia toimijoita olivat tietyn taiteen ja kulttuurin alan yhdistykset, yksityiset toimijat, taitelijat sekä opiskelijat. Ikääntyneiden kulttuuritoiminnassa taiteen ja kulttuurin ammattilaisten toteuttamia toimintakertoja toteutui syksyn 2017(syys-joulu) aikana 53 kpl. Lastenkulttuurikeskus Louhimo Vuonna 2017 Louhimon perustoiminnassa järjestettiin 1 922 erillistä tapahtumaa, työ-pajaa, harrastetilaisuutta, leiripäivää, esitystä tai koulutusta. Näiden sisältöjen koko-naiskävijämäärä oli 22 332, joista alle 18-vuotiaiden osuus oli 17 854 ja yli 18-vuotiaiden osuus 4 518. Sisällön mukaan prosentuaalisesti jaoteltuna kävijämäärät jakautuivat 60 % työpajamuotoiseen työskentelyyn, 36 % harrastustoimintaan ja 3 % esitystoimintaan. Noin prosentti toiminnasta kohdentuu koulutukseen ja muuhun avoimeen sisältöön. Taidetestaajat-hankkeessa järjestettiin yhteensä 198 taidelaitosvierailua. Vierailuihin osallistui alueen kaikki Etelä-Pohjanmaan kahdeksasluokkalaiset erityiskouluja lukuun ottamatta. Erityiskoulut tekevät Taidetestaajat-vierailut kootusti vuoden 2018 aikana. Yhteensä TT-taidelaitosvierailuiden kävijämäärä vuonna 2017 oli 3 840. Koko Louhimon toiminnassa järjestettiin yhteensä 2 120 tapahtumaa, työpajaa, har-rastetilaisuutta, leiripäivää, esitystä tai koulutusta. Kokonaiskävijämäärä vuonna 2017 oli 26 172, joista yli 18-vuotiaiden osuus oli 4 518 ja alle 18-vuotiaiden osuus yhteen-sä 21 694. Asiakaskontaktien mukaan suurin Louhimon kohderyhmä vuonna 2017 oli alakoulu-laiset. Heille sisällöistä oli kohdennettu 74 % toiminnasta. Tähän kuuluu sekä kouluai-kana että koulun ulkopuolella toteutettu toiminta. Yläkoululaisille toiminnasta oli koh-dennettu 15 %. Alle kouluikäisille (mukana vauvat ja taaperot) Louhimon sisällöistä oli tarjolla 7 %. Loput neljä prosenttia jakautuivat nuorille, nuorille aikuisille sekä aikuisil-le. Edelliseen vuoteen verratessa kävijämäärässä on havaittavissa merkittävä kasvu. Keskiarvoisesti yhteen tuotettuun sisältöön osallistui 12 henkilöä. Tämä tarkoittaa, et-tä merkittävä osa Louhimon kävijämäärästä koostuu pienille ryhmille toteutetusta toi-minnasta. Louhimo toimii myös erityisryhmien parissa. Vuoden 2017 toiminnasta 8 % oli erityi-sesti suunniteltu sopimaan erityisryhmille. Loput 92 % olivat soveltaen käytettävissä myös erityisryhmille. Erityisnuorten ryhmälle toteutettiin periodiopetusta sosiaalisen sirkuksen keinoin ja yhdelle erityisluokalle toteutettiin painokkaasti musiikkisisältöjä. Taidehalli Seinäjoen taidehalli ylsi 11 000 näyttelykävijään ja näin ollen tavoite kävijämäärästä täyttyi. Korotusta vuoden takaiseen on reilun tuhannen kävijän verran. Taidehallin

106

Toteutumisvertailu

kasvavaan vetovoimaan lienee syynä kiinnostava näyttelyohjelma, panostus yleisö-työhön ja esim. kokous- ja ryhmäpalveluiden kehittäminen. Näyttelytoiminnan osalta määrätavoitteet liittyivät yhteistyökumppanuuksiin, joiden avulla saadaan toteutettua isompia näyttelytuotantoja kuin vain omin voimin. Tällaisia kumppanuuksia voidaan arvioida olleen tavoitellut 5 kappaletta. Nämä olivat Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiö, Pohjalainen Taiteilijaliitto, Etelä-Pohjanmaan Liitto (Hendrik Czakainskin näyttely), Vionoja-säätiö ja Valtion taideteostoimikunta. Yleisötyön osalta vuosi oli jälleen erittäin aktiivinen. Erilaisia yleisötyön toimintoja (opastukset, työpajat) järjestettiin yhteensä 130 kappaletta. Palveluiden myynnin osalta vuoden loppuun mennessä oli tavoitteen mukaisesti aktii-visessa myynnissä 3 erilaista maksullista taidesisältöistä palvelupakettia yrityksille ja ryhmille. Nämä ovat Luova kokous, taidesynttärit lapsille ja taidejuhlat aikuisille. Julkisen taiteen saralla käynnistyi Keskustorin taidekilpailun myötä yksi uusi taide-hankinta, Risto Pentikäisen Horsma-veistos. Lisäksi käynnistyi kolme muuta julkisen taiteen projektia (Asemanseudun taideohjelma, sairaalan F-laajennusosa ja Toripark-ki), joissa Taidehalli on toteuttavassa tai konsultoivassa roolissa.

Laatutavoitteet Kulttuuripalvelut Saamme luotua kehittävän, avoimen ja tavoitteellisen vuoropuhelun kaupunkimme erilaisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on, että olemme mukana se-kä pienissä että suurissa kaupungin keskustan kehittämiseen liittyvissä toimenpiteis-sä. Tiimitoimintamme vahvistaa ja tukee sekä kohderyhmäajattelua että sisältöjen kehit-tämistä. Tiimejä ovat vuonna 2017 lastenkulttuuritiimi, kaupunkikulttuuritiimi, sosio-kulttuurisen työn tiimi ja hallinnon oma kehittämistiimi; nelikkotiimi. Kulttuuripalveluiden ja ikäihmisten palveluiden tulosalueen välinen yhteistyö varmis-taa ikääntyneiden osallistumisen, osallisuuden ja toimijuuden omassa lähiyhteisössä ja laajemmassa kulttuurisessa ja sosiaalisessa yhteisössä maakunnallisen kulttuuri-strategian mukaisesti. Vakiinnutamme ja vahvistamme ikääntyvien kulttuuritoiminnan yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Kulttuurisuunnitelmatyötä ikääntyville teh-dään yhteisesti kulttuuripalveluiden ja ikäihmisten palveluiden tulosalueen kanssa. Kiinnitämme erityisesti huomioita viestintäämme. Panostamme sisäisen viestinnän uusiin, tehokkaisiin toimintatapoihin ja otamme ne käyttöömme. Koulutamme itseäm-me viestinnällisesti ja markkinoinnillisesti. Hankimme viestintään työmme kannalta järkeviä yhteistyökumppaneita. Olemme aktiivisesti mukana Seinäjoen kaupungin koko kulttuurikentän kehittämises-sä, myös strategiatasolla. Etsimme aktiivisesti tuotannon uusia muotoja. Aktivoimme kaupunkilaisia itse teke-mään ja annamme toteuttamisen avaimia innokkaille tekijöille. Louhimo Kaksi uutta massiivista hanketta lisää Louhimon lastenkulttuurikoordinaattorin hallin-nollisia tehtäviä sekä esimiestyötä. Perustoiminnan laadun takaamiseksi jatketaan 2016 palkatun lastenkulttuurituottajan määräaikaista vakanssia. Esimiestehtävien ve-rottamaa työtä ei ole mahdollista organisoida muulla tavoin perustoiminnan kärsimät-tä. Laatua valvotaan itsearvioinneilla sekä palautekyselyjen kautta. Vuonna 2015 perus-tetun Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton kautta Louhimo on saavuttanut kansalli-sesti tunnustetun aseman. Lasten ja nuorten oma ääni pääsee esiin erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja lasten- ja nuortenkulttuurin tunnettavuus paranee. Lasten- ja nuortenkulttuuri huomi-oidaan muun muassa erilaisissa strategioissa ja politiikkaohjelmissa sekä osana eri alojen koulutusohjelmia. Louhimo noudattaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton laatukäsikirjaa, joka uudis-tetaan vuoden 2017 aikana. Toiminnan vakiinnuttaminen pitää laadun korkealla.

107

Toteutumisvertailu

Taidehalli Taidehallin uuden toimintamallin ensimmäinen kokonainen vuosi parantaa näyttelyoh-jelman kiinnostavuutta ajankohtaisilla nykytaiteen näyttelyillä ja muilla produktioilla. Toiminnan suunnittelussa toteutetaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä, ja vapautta tuottaa taiteellisesti korkeatasoista sisältöä. Modernin maaseututaiteen käsitteen määrittely ja taidesisältöiset pilotoinnit tällä tee-malla tukevat Taidehallin profiloitumista alueen erityispiirteistä lähtien. Selvitystyö tai-teilijaresidenssitoiminnan aloittamiseksi vahvistaa kansainvälistä toimintaa. Voimakas verkostoituminen ja asiantuntijatyö visuaalisen taiteen aseman parantami-seksi Taidehalli edistää visuaalisen taiteen asemaa koko kaupungissa. Taidehallin yleisötyössä tavoitteena on käyttäjälähtöisyys ja näyttelyiden sisältöjen parempi hyödyntäminen. Lapset, nuoret ja seniorit ovat tärkeimmät kohderyhmät tai-dekasvatustyössä. Koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa tehdään johdonmukaista yhteistyötä. Uuden opetussuunnitelman ja kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset kokonaisuudet tuovat laadukkaita taidesisältöjä koululaisille. Taidekokoelman osalta tavoitteena on kokoelman teosten aktiivinen sijoittaminen kaupungin toimitiloihin lisäämään taiteen näkyvyyttä ihmisten arjessa. Myös taiteen prosenttiperiaatetta ja julkisen taiteen hankintakohteita pidetään esillä ja kehitetään kaupunkiin omia toimintatapoja tähän. Kokoelmanhoidon osalta otetaan käyttöön uusi kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlusRIA. yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Toteutuminen Kulttuuripalvelut /hallinto Vuonna 2017 olemme olleet aktiivisia kaupunkikeskustan ja asemanseudun alueiden prosesseissa sekä Kalevan Navetan kulttuurikonseptin kehittämisessä ja tuoneet näi-hin omaa osaamistamme ja näkökulmaamme. Olemme vuonna 2017 aloittaneet myös asemanseudun taideohjelman tekemisen, jonka valmistuttua toivomme että se toimii pohjana koko kaupungin taideohjelmaksi. Tiimitoiminta on jatkunut kohderyhmälähtöisesti. Toiminta on ollut vakiintunutta ja tii-meihin on pyydetty toimijoita myös oman organisaatiomme ulkopuolelta. Kahden tulosalueen (vanhuspalvelut ja kulttuuripalvelut) yhteinen ensimmäinen toi-mintavuosi käynnistyi. Ikääntyneiden kulttuuritoiminnassa luotiin useita erilaisia tiime-jä ja työryhmiä yhdessä vanhuspalveluiden kanssa sekä vaikutimme valtakunnalli-sessa ikääntyneiden kulttuuritoimintaa kehittävässä verkostossa. Tulevan kulttuuri-suunnitelmatyön pohjustaksi on tehty yhteistä strategiatyötä. Ulkoisessa viestinnässä sähköinen uutiskirje näki päivän valon. Viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa (FB, instagram) sekä tiedotimme toiminnastamme erilaisien medioiden edustajille. Lisäksi sisäisessä viestinnässä otettiin käyttöön kulttuuripalve-luiden WhatsApp-viestipalvelu. Kaupunkikulttuurituotannossa toteutettiin pieniä kaupunkikulttuurituotantoja usean eri-laisen kumppanin kanssa. Onnistuimme näillä neljällä kaupunkikulttuuritapahtumalla yllättämään kaupunkilaisia kaupunkiympäristössä. Koordinoimme Seinäjoen Suomi 100 -juhlavuotta, jossa oli monipuolisia, erikokoisia tapahtumia ympäri vuoden. Useat yhteisöt ja järjestöt tuottivat erittäin aktiivisesti synt-täritapahtumia. Lastenkulttuurikeskus Louhimo Vuosi 2017 oli Louhimolla kehittämisen ja vakiinnuttamisen vuosi. Perustoimintaa vahvistettiin tammikuussa vakinaistamalla lastenkulttuurikoordinaattorin sekä taide-kasvattajien työsuhteet. Vakiintunut perustoiminta mahdollistaa hanketoiminnan pyö-rittämisen sekä musiikkiin erikoistuneen lastenkulttuurikeskuksen suuntautumisen myös muihin taiteenlajeihin. Louhimon oman ilmeen uudistuksia valmisteltiin markkinointia varten. Nettisivuja uu-distettiin siten, että vastaisuudessa Seinäjoen kaupungin kulttuurikasvatussuunnitel-ma Kulttuurimatkojen sisällöt löytyvät Louhimon sivujen alaisuudesta. Lisäksi tuotet-tiin sivujen ulkoasun mukaisia promootiomateriaaleja.

108

Toteutumisvertailu

Vuosi 2017 oli aktiivinen hankevuosi. Louhimo hallinnoi SKR:n rahoittamaa Taidetes-taajat hanketta sekä OKM:n rahoitteista Omakerho-hanketta. Näiden suurhankkeiden lisäksi Louhimo pyöritti SKR-rahoitteista Rajoja Rikkova Residenssituotanto-hanketta sekä koordinoi OKM:n rahoittamaa ISOT-hanketta. Lisäksi Suomi 100 -aluetuen avul-la toteutettiin Lasten Kaupunki -projekti. Otettiin käyttöön digitaalinen palautteenkeruujärjestelmä, jossa osallistujien vastauk-set kerätään tablettitietokoneella verkkoyhteydettömässä tilassa ja verkkoyhteyden muodostuessa järjestelmä ajaa vastaukset raportoitavaan muotoon. Louhimo on toi-mintansa aikana julkaissut useita verkkopohjaisia opetusmateriaaleja. Vuonna 2017 tätä tarjontaa kasvatettiin julkaisemalla mm. opas sirkusvälineiden tekoon. Vakiintuneiden tapahtumien ja työpajojen lisäksi järjestettiin muun muassa Tai-deyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa yhteistyössä opettajille suunnattuja täyden-nyskoulutuksia. Koulutuksia tullaan jatkamaan ja niiden perusteella kehitetään myös Sibelius-Akatemian avoimen yliopiston toimintaa Seinäjoella. Toteutettiin kulttuuripe-rintökasvatuksen Aikamatka-koulutus yhteistyössä Barkin ja Etelä-Pohjanmaan maa-kuntamuseon kanssa. Louhimon toiminnan avulla kehitetään mm. lapsen sosiaalisia taitoja, yhteisöllisyyttä ja yhteistyökykyä. Taidehalli Seinäjoen taidehallin näyttelyvuosi koostui monipuolisesta ja laadukkaasta ohjelmas-ta, joka sisälsi ajankohtaista, tuoretta nykytaidetta, mutta myös katsauksia muotoilun ja taidehistorian alueille. Näyttelyvuosi painotti kotimaista tarjontaa, mutta sisälsi voi-makkaan kansainvälisen tuulahduksen. Vuosi 2017 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin näyttelyohjelma tuotettiin uuden konseptin mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa toteutettiin kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Konseptiuudistus on muuttanut Taidehallin toimintaa yleisön, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Useat seikat, kuten kävijämäärän kasvu ja palaute näyttelyistä, todistivat uudistusten tarpeellisuudesta ja onnistumisesta. Uudis-tusta jatkettiin aloittamalla strategiatyö, jossa suunnataan katse sisältöihin ja profiilin kirkastamiseen. Modernin maaseututaiteen käsitteen määrittely ja Taidehallin profiloituminen saivat li-säpontta paitsi strategiatyön aloittamisesta, myös Leader-rahoitteisen Maaseututai-demalli-hankkeen alkamisen myötä. Taidehallin toiminta erilaisissa verkostoissa oli aktiivista. Taide Seinäjoki -verkosto kokosi yhteen kaupungin taidelaitokset ja vapaan kentän toimijat, Taidehalli on yksi verkoston kantavista voimista. Asiantuntijatyötä visuaalisen taiteen aseman paranta-miseksi koko kaupungissa tehtiin mm. julkisen taiteen hankkeissa sekä uuden taide-keskuksen neuvottelujen tiimoilta. Taidehalli pyydettiin mukaan valtakunnalliseen Kortteeri ESR-hankkeeseen, joka luo työkaluja mm. osallistavaan kaupunkikehittämi-seen taiteen avulla. Taidehallin yleisötyössä hyödynnettiin näyttelyiden sisältöjen entistä paremmin. Ylei-sötyö on Taidehallilla aktiivista ja tarjonta laajaa. Lapset, perheet ja seniorit olivat tär-keimmät kohderyhmät taidekasvatustyössä edelleen, ja heille tarjottiin toimintaa mm. vauvojen värikylpyjen ja senioreiden Torstaitapaamisten muodossa. Yhteistyö koulu-jen ja varhaiskasvatuksen kanssa muotoutui edelleen tavoitteellisemmaksi. Uuden opetussuunnitelman ja kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset kokonaisuudet tarjo-sivat laadukkaita taidesisältöjä, erityisenä kohderyhmänä on 3.-luokkalaiset. Kevät-kaudella kaikki kaupungin 3.-luokat kävivät näyttelyissä ja osallistuivat työpajaan. Erityisesti yleisötyön laadun paranemiseen vaikutti taidekasvattajan määräaikainen pesti, joka pyritään tulevina vuosina vakinaistamaan. Lisäksi loppuvuodesta aloitettiin yleisötyön strategian tekeminen opinnäytetyöprojektina Seinäjoen ammattikorkeakou-lun kanssa. Tämä tulee kehittämään yleisötyötä entisestään. Kaupungin taidekokoelman osalta ajankohtaista oli teosturvallisuudesta huolehtimi-nen ja teosten välivarastointi kaupungintalon ja virastotalon remonttien alkaessa. Uu-sia teoshankintoja tehtiin vähemmän (kolme teosta) ja osa hankintamäärärahasta käytettiin Keskustorin taidekilpailun kustannuksiin. Taiteen prosenttiperiaatetta ja mui-

109

Toteutumisvertailu

ta taiteen hankkimisen malleja kehitettiin aktiivisesti omana työnä sekä solmimalla yh-teistyösopimus Yhteiskuntataiteilijatoiminnan kanssa. Kokoelmanhoidon osalta selvi-tettiin edelleen uuden kokoelmahallintajärjestelmän käyttöön ottoa yhteistyössä maa-kuntamuseon kanssa.

Taloudellisuustavoitteet

Kulttuuripalveluiden toiminta on taloudellisten tavoitteiden mukaista. Louhimon talous koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksesta lastenkulttuuri-keskuksille sekä Seinäjoen kaupungin omarahoituksesta. Kuntarahoitusta lisää Kuri-kan kaupungin ja Ilmajoen kunnan maksamat kuntaosuudet. Suomen kulttuurirahas-ton rahoittaman Taidetestaajat-hankkeen kautta toteutetaan Etelä-Pohjanmaan kah-deksasluokkalaisille taidelaitosvierailuita sekä OKM:n lastenkulttuurin saatavuuden parantamiseen tähtäävällä kärkihankkeella järjestetään Omakerhotoimintaa lasten koulupäivien sisään. Lisääntynyt hanketyövoima johtaa lisätilan sekä laitteiden tarpeeseen. Hankkeiden aikana niistä koituvat kulut voidaan kumminkin osoittaa laskennalliseksi vastinerahoi-tukseksi. Louhimon talous pysyy talousarviovalmistelun mukaisena. Toteutuminen Kulttuuripalveluiden hankkeet lisäsivät menoja, mutta toivat myös enemmän tuottoja, jolloin kulttuuripalveluiden kokonaistoiminnan kate jäi hyväksi. Kulttuuripalveluiden tu-losalueen toimintatuottojen toteutuma oli112,9 %. Toimintakulut olivat 101,2 %. Kat-teeksi muodostui 98,6 %. Taidehallin osalta talouden toteutumisessa huomioon otettavaa on Maaseututaide-malli-kehittämishankkeen alkaminen loppuvuodesta. Sitä ei ole budjetoitu talousarvi-oon, ja koska hankkeen kustannukset tuloutetaan jälkikäteen, eikä ensimmäistä mak-satusta pystytty vielä tekemään, hankkeen toiminta syys-joulukuussa näkyy tilinpää-töksessä miinusmerkkisenä. Talouden toteutuma Taidehallin osalta oli 106,8 %. Yli-tyksestä suurin osa selittyy em. hankkeella. Lastenkulttuurikeskus Louhimon tulot kasvoivat vuonna 2017 5,5 prosenttia. Kasvu johtui useita hankkeista, joihin Louhimo sai vuoden 2017 aikana rahoitusta. Tästä kasvusta johtuen muutamat tilikohdat ylittyivät talousarvioehdotukseen verrattuna. Louhimon kokonaisbudjetti pysyi kumminkin talousarvion raameissa. Budjetin koko-naiskäyttöaste oli 99,7 prosenttia. Rahoituksessa merkittävin muutos Louhimon osalta oli Lastenkulttuurikeskus Louhi-mon ja Pohjanmaan liiton alla toimivian lastenkulttuuriverkosto Barkin hallinnollisen yhteistyösopimuksen purkaminen. Vuodesta 2017 lähtien molemmat toimijat ovat myös rahoittajan silmissä omia itsenäisiä toimijoitaan. Yhteistyö keskuksien välillä jat-kuu kuitenkin tiiviinä.

Tulosalue 550 Museotoimi 550 MUSEOTOIMI Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 46 800 Yhteensä 46 800 35 955,00 10 845,00 Toimintamenot Alkuperäinen 924 400 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -900 Kv 20.2.2017 § 25 Muutos 25 000 Yhteensä 948 500 910 055,00 38 445,00 Netto (Toimintakate) -901 700 -874 100,00 -27 600,00

110

Toteutumisvertailu

Toiminta-ajatus Seinäjoen kaupungin museopalveluiden tavoitteena on tuottaa ja kehittää Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon palveluja. Maakuntamuseo on Etelä-Pohjanmaan kulttuurihistoriallinen keskusmuseo ja Seinäjoen kaupunginmuseo. Museoon kuuluvat Törnävän museoalue, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo ja Peräseinäjoen riihi-museo. Museon tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön tuntemusta kulttuuris-taan, historiastaan ja ympäristöstään. Museon tehtävänä on edistää kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä maakunnan ja kaupungin aineellista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutki-musta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Lisäksi museon tehtävänä on edistää museotoimintaa ja kulttuuriympäristön säilymistä sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä toiminta-alueellaan. Museon vuoden 2017 tärkeimpinä tehtävinä on edelleen museon perustoimintojen – kokoelmanhallinnan, näyttelytoiminnan, museo-opetuksen, yleisöpalvelun ja markki-noinnin – kehittäminen. Kokoelmienhoito vaatii panostusta ja pitkäjänteisyyttä, mutta erityisesti painotetaan myös museo-opetuksen aktivointia ja uudistamista. Museokävi-jöistä erityiskohderyhmänä ovat edelleen koululaiset, nuoret ja lapset. Toiminnassa huomioidaan myös ikäihmiset ja erityisryhmät. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti yh-distysten, oppi- ja tutkimuslaitosten ja kaupungin eri yksiköiden kanssa.

Määrätavoitteet

Näyttelyt: kpl/vuosi - Kivinavetta 3 - Sk-museo 1 Tapahtumat: kpl/vuosi 10 Aukioloajat: päiviä/vuosi 400 Neuvontakäynnit: kpl/vuosi - maakunta-amanuenssi 40 - rakennustutkija 30 Lausunnot: kpl/vuosi 40 Luettelointi: kpl atk/vuosi 1 000 Kävijät: hlö/vuosi - Törnävän alue 9 000 - Sk ja Lotta Svärd –museo 3 000 - Riihimuseo 50 - koululaiset ja päiväkotilaiset 2 000

Toteutuminen

Näyttelyt: kpl/vuosi - Kivinavetta 3 3 - Sk-museo 1 2 - Nettinäyttelyt 1 - Muualla 1 Tapahtumat: kpl/vuosi 10 22 Kontaktikertoja 66 Aukioloajat: päiviä/vuosi 400 415

111

Toteutumisvertailu

Neuvontakäynnit: kpl/vuosi - maakunta-amanuenssi / sij. 40 41

paikallismuseot 38 muut 3

- rakennustutkija 30 24 korjausneuvonta 11 viranomaispalaverit ja -katselmukset 13

Lausunnot: kpl/vuosi 40 41 Kävijät: hlö/vuosi 13 186 - Törnävän alue 9 000 9 502

Opastuksia kpl/hlömäärä 131 / 2 096 Joista kouluille opastuksia 62 / 1 300

- Sk ja Lotta Svärd –museo 3 000 3 684 Opastuksia kpl/hlömäärä 50 / 604 Joista kouluille opastuksia 24 / 1 049

- Riihimuseo 50 - koululaiset ja päiväkotilaiset 2 000 3 191 Luettelointi: kpl atk/vuosi 1 000 1502 esineet 428 valokuvat 1 074 Määrälliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Näyttelyiden, tapahtumien ja kävijöiden määrät ylittyivät. Museo on kasvattanut päiväkotilaisten ja koululaisten määrää vuosi vuodel-ta. Neuvontakäyntejä tehtiin maakuntaan lukumäärältään tavoitteiden mukaisesti. Lausuntojen määrä riippuu maakunnan maankäytön suunnittelutilanteista. Näyttelyt Lavatansseista Linnanjuhliin 15.2. - 9.4.; Lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki 26.4. ̵ 21.5.; Sata vuotta eteläpohjalaista eloa 10.6. - 14.1.; Suojeluskunnat edellä-kävijänä - Vapaaehtoisesti sotilaskuntoon 25.1. ̵ 29.12.; Rauhaton mieli – kuviin tal-lentuneet tunteet 19.10. alkaen; Yksi ja sata – Kohti Suomi 100 -juhlavuotta 1. - 31.1.2017 Apila-kirjastossa; Alvar Aalto Seinäjoella 12.9.2017 alkaen Facebookissa ja Instagramissa. Tapahtumat Suomii 100: Yhdeksän matkalaukkua 25.1. Suojeluskunnat edelläkävijänä. 30.4. Ös-termyran vapputreffit. 15.11. Eteläpohjalainen kotiseutu-ilta. 29.1. Nukkekotimarkkinat; 15.2. Lavatansseista Linnanjuhliin avoimet avajaiset; 26.4. Lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki -näyttelyn avoimet avajaiset ja Oivan työ-paja; 4.6. Mannerheimin syntymäpäivä (Suomi 100); 10.6. Sata vuotta eteläpohjalais-ta eloa -näyttelyn avajaiset ja kesäkauden avaus; 26. - 27.8. Östermyra-päivät; 10.9. Luontoon yhdessä Keitaassa; 3.12. Sata vuotta yhdessä -juhla SK-museossa; 13.12. Joulun tuntu Törnävän museoalueella. 22. - 24.2. Junalystit (6 kpl); 15. - 17.3. Nukkelystit (2 kpl); 5. ̵ 7.4 Pääsiäislystit (7 kpl); 26.9. - 29.9. Lasten syyslystit (11 kpl); 29.11. - 1.12. Joululystit SK-museossa (3 kpl). 3.5. - 24.5. Museoretket Seinäjoen koulujen 5. luokkalaisille (16 kpl); 3.10. - 6.10. Mennään museoon -viikko koululaisille (8 kpl). 29.3. Tarinailta suojeluskuntatalosta; 11.9. Omia juuria etsimässä: Lähiluonto; 29.11. Omia juuria etsimässä: Seinäjoki 1917–1918. 18. - 23.7. Törnävän salaisuus (Seppelvirta, Purontaka) (10 kpl), 23. - 26.10. Suomi 100 lapsen silmin (Sytkyt) (8 kpl)

Laatutavoitteet

Museon tavoitteena on olla vetovoimainen, toiminnaltaan monipuolinen ja kiinnostava käyntikohde. Museo on yksi paikkakunnan ja maakunnan keskeisistä kulttuuripalve-

112

Toteutumisvertailu

luista ja vetovoimatekijä. Se tarjoaa välineitä paikallisidentiteetin sekä kaupungin ja maakunnan imagon rakentamiselle ja markkinoinnille. Museokäynnit tuottavat mieli-hyvää ja edesauttavat hyvinvointia. Museon tehtävänä on myös herättää kysymyksiä, avartaa näkökulmia ja auttaa kyseenalaistamaan. Ammatillisuus: Museota hoidetaan ammattitaitoisesti, ammatillisesti ja museoeetti-siä periaatteita sekä museolakia ja museoasetusta noudattaen. Museolla on riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Museoammatillisella henkilöstöllä on tehtävään nähden asianmukainen ammattitaito, koulutus ja työkokemus, mutta myös tilalliset ja toiminnalliset mahdollisuudet ammatillisen työn tekemiseen. Myös muu henkilöstö hoitaa työnsä laadukkaasti ja museon yleisiä tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvasti. Asiantuntijapalvelut: Museo tarjoaa alaansa liittyvää asiantuntijapalvelua niin käyn-tikohteena kuin tietopalvelulaitoksena. Kävijät saavat museosta sekä tietoa että elä-myksiä. Museon palvelutuotanto on asiakaslähtöistä. Museo tekee yhteistyötä erilaisten yhdistysten, julkisyhteisöjen ja yksityisten henkilöi-den kanssa vahvistaakseen asiantuntijuutta tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoiminnassa sekä tapahtumien tuottamisessa. Museorakennukset: Maakuntamuseon hallussa olevat museorakennukset säilyte-tään hyvässä kunnossa. Niiden kunnon seurannasta ja huoltotoimenpiteistä huolehdi-taan säännöllisesti. Konservointi- ja kunnostustyöt tehdään konservointisuunnitelman pohjalta, ne ovat perusteltuja sekä kunnioittavat perinteisiä materiaaleja ja menetel-miä. Toimenpiteet dokumentoidaan. Kokoelmat: Museon toiminnan pohjana on kokoelmiin ja ympäristön muutoksiin liitty-vä dokumentointi ja tutkimus. Kokoelmienhoito on systemaattista, ja keruu pohjautuu kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Vastaanotettu aineisto luetteloidaan sähköisesti ja käsitellään välittömästi. Vanhat kokoelmat on inventoitu ja niiden luettelointitiedot tar-kastettu ja digitoitu. Kokoelmien turvallisuus on taattu, ja konservointitoimenpiteet do-kumentoidaan. Kokoelmilla on riittävät, arkistokelpoiset vastaanotto-, käsittely- ja säi-lytystilat, joissa on mahdollisuus karanteenin sekä valaistuksen, lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden kontrollointiin. Kokoelmat on järjestetty aineisto- ja aiheenmu-kaisesti. Kokoelmia käytetään aktiivisesti sekä omassa toiminnassa että tietopalvelussa. Ko-koelmatilojen luonne ja sijainti tukevat asiakasystävällistä, tehokasta ja logistista toi-mintaa. Näyttelytoiminta: Näyttelytoiminta on tieteellisesti ja museopedagogisesti perustel-tua. Perusnäyttelyt ovat sisällöllisesti ja näyttelyteknisesti kunnossa. Vaihtuvia näytte-lyitä suunniteltaessa otetaan huomioon sekä museon toiminta-ajatus että erilaisten kävijäryhmien houkutteleminen. Museossa on riittävät resurssit tuottaa myös omia, tutkimuksellisia näyttelyitä ja vastata ajankohtaisiin haasteisiin. Omien näyttelyiden to-teutuksessa hyödynnetään kesätyöntekijöitä, projektityöntekijöitä ja eri yhteistyö-kumppaneita. Museon rakenteet tukevat fyysistä, sosiaalista ja kulttuurista esteettö-myyttä. Museo-opetus: Maakuntamuseon museo-opetus on tavoitteellista, ennalta suunnitel-tua ja erilaiset kohderyhmät huomioivaa. Siihen sisältyy työpajoja, harjoitustehtäviä ja opetuspaketteja. Myös näyttelytoiminta on osa museo-opetusta. Museo edistää ihmis-ten hyvinvointia luovaa ympäristösuhdetta ja auttaa ymmärtämään ympäristömme yk-sityiskohtia ja kokonaisuuksia. Museoiden vahvuutena on pitkä ajallinen ympäristö-osaaminen menneisyydestä tulevaisuuteen, ja niiden sisältöön vaikuttavat vahvasti paikallis-alueelliset sisällöt. Museo tarjoaa oppimisympäristön elinikäiselle oppimisel-le. Julkaisut: Museo tuottaa kokoelmiin, tutkimukseen, näyttelytoimintaan ja museo-opetukseen liittyen julkaisuja, jotka voivat olla niin sähköisiä kuin paperijulkaisuja. Markkinointiviestintä: Museon markkinointi on suunnitelmallista, jatkuvaa ja asia-kaslähtöistä. Museo näkyy visuaalisesti omaleimaisena, mutta tukee myös kaupungin muuta markkinointiviestintää. Museon verkkosivut kertovat museon palveluista ja toi-minnasta monipuolisesti ja selkeästi, ja sivut pidetään ajan tasalla. Markkinointimate-

113

Toteutumisvertailu

riaali hyödyttää sekä yleis- että erityisryhmille suunnattua markkinointia. Markkinoin-nissa hyödynnetään niin perinteisiä kuin sosiaalista mediaa eri kieliversioina. Maakunnallinen toiminta: Museo huolehtii maakuntamuseostatuksen mukaisista maakunnallisista velvollisuuksista museolain mukaisesti. Painopisteitä ohjaavat Mu-seoviraston kanssa solmitut nelivuotissuunnitelma ja kulttuuriympäristönhoidon dele-gointisopimus. Paikallismuseoiden ohjaus ja neuvonta on kokonaisvaltaista ja demokraattista. Ohja-usta tarjotaan maakunnan jokaiselle yhdistyksen, kunnan, säätiön tai yrityksen muse-olle neuvontakäynnein ja koulutuksin, ja sen kohteena ovat museorakennusten kun-nostus, kokoelmienhoito, näyttelytoiminta ja museo-opetus. Museoiden välistä yhteis-työtä edistetään koulutuksin, yhteistempauksin, vertaistapaamisin, hankkein jne. Kulttuuriympäristönhoidon tavoitteena on rakennusperinnön säilymisen edistäminen. Museo antaa viranomaisena lausuntoja maankäytön suunnitteluun liittyen. Museo edistää rakennusperinnön ja ympäristön muutosten tutkimusta ja dokumentointia se-kä välittää niihin liittyvää tietoa ja antaa korjausneuvontaa. Kulttuuriympäristökasva-tusta harjoitetaan luennoin, tapahtumin, työpajoin ja julkaisuin osana museopedago-gista toimintaa. Toteutuminen Ammatillisuus: Museotyö on pitkäjänteistä ja systemaattista, ja sitä tulisi voida suunnitella useiden vuosien päähän. Museon työtä rasittivat kuitenkin vuonna 2017, samoin kuin aiempina vuosina, henkilöstössä tapahtuneet vaihdokset ja tätä kautta rikkonainen työ. Myös museon tilalliset ja toiminnalliset mahdollisuudet olivat heikot ennen kaikkea kokoelmatyön osalta. Prosessia aineiston vastaanottamisesta arkis-tointiin ei pystytty hoitamaan asianmukaisesti. Henkilöstön hajasijoitus heikensi – ai-nakin välillä – töiden etenemistä, työyhteisöllistä toimintaa ja toiminnanjohtamista. Museoala on kehittynyt ja muuttunut toiminnallisesti viimeisen 10–20 vuoden aikana, mikä haastaa joitakin perinteisiä museokäsityksiä ja –museaalisia tapoja. Asiantuntijapalvelut: Museon näkyvin palvelumuoto on museokäynti (näyttelyihin tu-tustuminen, tapahtumiin osallistuminen, työpaja- ja muu toiminta), vaikkakin sen on-nistumiseen vaikuttaa kaikki museossa tehtävä työ. Ryhmät pystyttiin palvelemaan hyvin, ja opastukset ja asiakaspalvelu saivat kiitosta. Vaikka 21–26 % museon asiak-kaista tuli aukioloaikojen ulkopuolella, heidät pystyttiin palvelemaan hyvin. Ryhmille räätälöitiin opastuskokonaisuuksia ryhmien toiveiden mukaisesti vakio-opastusten li-säksi. Opastuskäsikirjoituksia tullaan tarkentamaan vuoden 2018 aikana. Museon palvelut - näyttelyt, tapahtumat, työpajat, opastukset - suunniteltiin ja toteu-tettiin siten, että ne tarjoaisivat asiakkaille tietoa ja elämyksiä. Museossa pääsi aika-matkalle menneisyyteen, tutustumaan toisten ihmisten elämäntapoihin. Museon eri-koisuutena on aidot, kolmiulotteiset esineet, jotka voivat kantaa arvoja, asenteita ja tarinoita vuosikymmenten takaa. Museon tulee kiinnittää huomiota asiakaskyselyihin ja palautteen aktiiviseen keräämiseen seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2017 aikana laadittiin kulttuuriperintöohjelma jonka tavoitteena oli koota mu-seon aiempia toimintoja ja hyviä käytäntöjä sekä luoda toimenpideohjelma, jolla pai-kallisia yhteisöjä osallistetaan museon kulttuuriperintötyöhön. Tavoitteena on saada tietoa siitä, mitä paikalliset pitävät omana kulttuuriperintönään. Ohjelma käynnistyi marraskuussa 2017 ja jatkuu tulevina vuosina osana perustyötä sekä erillisinä hank-keina. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti SK-museon Tuki ry:n sekä kaupungin tulosalueiden - kult-tuuripalveluiden, kansalaisopiston - kanssa. Museo oli mukana Taide SJK -työryhmässä. Ikääntyvien yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetty luento käsitteli kulttuuriperintöä. Kokkolan, Raahen ja Pietarsaaren museoiden kanssa jatkettiin Poh-janmaan porvariverkoston tutkimus- ja julkaisuhankkeen parissa. Museorakennukset: Museorakennusten kuntoa seurattiin päivittäisin tarkastuskier-roksin, ja epäkohtiin tartuttiin välittömästi. Useiden pienten huolto- ja korjaustöiden li-säksi tehtiin konservointi- ja restaurointitöitä: pestiin kauppapuorin ulkovuoraus mus-tasta liasta ja maalattiin rakennuksen ikkunoita, korjattiin kuivoosaunan kattilahuo-

114

Toteutumisvertailu

neen rappaus ja maalattiin se, puhdistettiin Propeeri mustasta liasta (Tilapalve-lut/Kaks’Kättä työpaja), maalattiin rakennuksen nurkkalaudat, ikkunanpuitteet ja muut valkoiset osat. Törnävän museoalueen rakennuksissa uusittiin pattereita ja sähköjä sekä ilmanvaihtoa Astalossa. Törnävälle asennettiin kameravalvonta ilkivallan ehkäi-semiseksi. Varastotiloja siivottiin ja tyhjennettiin. Toimenpiteet kuvattiin, mutta doku-mentointien kirjaamiseen rakennuskortteihin ja kuvien arkistointiin tulee panostaa enemmän tulevaisuudessa. Kokoelmat: Työtä tehtiin kokoelmatilojen ehdoilla. Ne eivät täytä arkistotilan vaati-muksia, eivätkä tue ammatillisen kokoelmatyön tekemistä. Aineiston säilyvyyttä ja käytettävyyttä parannettiin järjestelytöillä (Kasperi, matkakeskus, SK-museon kellari, Impivaara ja Pajantie) ja digitoimalla. Digitointityö on lähtenyt käyntiin systemaattises-ti. Sitä on vielä runsaasti tekemättä (esineitä 57 %, kuvia 91 %). Museon tallennuskri-teerejä saatiin märiteltyä, vaikka kokoelmapoliittisen ohjelman tekeminen muutoin on viivästynyt. Uutuutena aloitettiin kulttuuriperintökerho AIKAmoinen kaupunki, jossa käydään läpi Seinäjoen historiaa museoaineistojen avulla. Kokoelmatöitä jatketaan vuosikellon mukaisesti painopisteinä luettelointiviive, kokoelmapoliittinen ohjelma, kulttuuriperintöohjelma. Museoon saatiin Törnävän kartanoon kuuluneita huonekaluja sekä lahjoituksena että huutokaupasta. Kaupunginhallitus osti valokuvaaja Kalevi A. Mäkisen Seinäjoki-kokoelman, ja se tallennettiin osaksi museon kokoelmia. Nykydokumentointia jatkettiin muun muassa kaupungin keskustaa ja siinä tapahtuvia muutoksia tallentamalla ja maahanmuuttajia haastattelemalla. Museon kokoelmien käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Museolta kysy-tään erityisesti kuvia esimerkiksi historiajulkaisuihin, kyläkirjoihin ja paikallishistorialli-siin projekteihin. Erityisesti käytettiin Väinö Tuomaalan arkistoa, maakuntakokoelman ja seinäjoen kuvia sekä SK-aineistoa. Tietopalvelun aihealueet vaihtelivat kompas-seista ja kivistä kunniamerkkeihin. Esineitä ja valokuvia käytettiin hyvin museon oma-tuottoisissa näyttelyissä ja markkinoinnissa (FB). Näyttelytoiminta: Talven kävijämagneetteja olivat vuoden 2016 puolella alkanut nukkekotiyhdistyksen näyttely ja alkutalvella ollut nukketaiteilijoiden näyttely. Muutoin vuoden 2017 näyttelyt liittyivät erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Sata vuotta eteläpohjalaista eloa toteutettiin erityisesti kouluja silmällä pitäen. Taidekoulu Oivan näyttelyä suunniteltiin museolehtorin antaman arkkitehtuuri- ja muotoiluideoiden poh-jalta, ja tavoitteena oli tarjota nimenomaan lapsille ja nuorille mahdollisuus saada omat ajatuksensa ja näkemyksensä esiin. Museo toteutti pienimuotoisen esinenäytte-lyn Apila-kirjastoon ja Alvar Aallon Seinäjoki -näyttelyn K. A. Mäkisen kuvista Face-bookiin ja Instagramiin. Museo jatkaa näyttelytoimintaansa vuosittain vaihtuvien tee-mojen mukaisesti. Museo-opetus: Museon vuosi 2017 oli tapahtumarikas. Varhaiskasvatuksen ryhmille suunnatut lasten lystit toteutettiin eri teemoin ja tavoittein kevään ja syksyn aikana. Ne pidennettiin kolmepäiväisiksi. Kouluille järjestettiin museopedagogisin tavoittein rakennettuja opastuksia ja Mennään museoon -viikon ohjelmaa sekä kulttuuriopetus-suunnitelman mukaisia Museoretki-paketteja. Museo ja kansalaisopisto järjestivät yh-teistyössä Omia juuria etsimässä -luentosarjan, jossa myös museon työntekijöitä toi-mi luennoitsijoina. Tapahtumista mainittakoon jokavuotiset kesän avaus, kulttuuripal-veluiden kanssa yhteistyössä järjestetyt Östermyra-päivät ja joulun tuntu, joissa kai-kissa oli mukana sekä vapaata tutustumista ja elämyksellisyyttä että museo-opetuksellisia työpajoja ja muuta toimintaa. Museo-opetuksen kehittäminen kohdistu-nee tulevaisuudessa museon sisällöllisen laajuuden, sisältöjen ja niihin soveltuvien laadukkaiden menetelmien, erilaisten kävijäryhmien tarpeiden ja ajoittaisen ruuhkau-tumisen haltuunottoon. Julkaisut: Jatkettiin Pohjanmaan porvariston vuosisata -hankkeessa seuraavan, vuonna 2018 julkaistavan artikkelikokoelman tutkimus- ja kirjoittamisprosessia. Seinä-joelta julkaisuun tulee artikkeli museolehtorilta. Markkinointiviestintä: Museo otti käyttöön kaupungin uuden ilmeen, tuotti markki-nointimateriaalia lukusiin tapahtumiin ja näyttelyihin liittyen sekä uudisti verkkosivu-jaan. Tiedotus kohdistettiin paikallisille ja maakunnallisille viestimille. Eri ryhmille -

115

Toteutumisvertailu

kouluille, päiväkodeille, harrastusryhmille – lähetettiin suoramarkkinointia. Facebookia päivitettiin viikoittain, toisinaan useamminkin. Museo aloitti myös Instagramissa. Lehti-ilmoituksia julkaistiin sarjallisesti pitkin vuotta. Museosta, sen näyttelyistä ja tapahtu-mista tehtiin noin 30 lehtijuttua. Markkinointiviestintää - materiaalia, ajoitusta ja vieste-jä - tulee kuitenkin vielä harmonisoida ja synkronoida vuoden 2018 aikana. Maakunnallinen toiminta: Nelivuotissopimuskautta 2013–2017 jatkettiin museopoliit-tisen ohjelman ja valtionosuusuudistusvalmistelujen vuoksi. Maakuntamuseot tullaan korvaamaan vastuumuseoilla, ja muutokseen liittyvät neuvottelut käydään vuoden 2018 aikana. Paikallismuseotyötä hoidettiin alkuvuodesta sijaisen, keväästä syksyyn museotoimen-johtajan ja loppuvuonna varsinaisen maakunta-amanuenssin työpanoksella. Keskei-senä lähtökohtana oli Museoviraston avustusten käytön valvonta, loppuvuonna avus-tushaku, paikallismuseorakennusten dokumentointi ja paikallismuseon työkirjojen hal-tuunotto. Koulutustilaisuuksia järjestettiin museotoiminnan kehittämiseen, Museovi-raston avustuksiin ja kokoelmienhallintaan liittyen. Vuonna 2018 toiminta tulee suun-nitella paikallismuseoselvityksen pohjalta ja kohdistaa systemaattisemmin kaikkiin paikallismuseoihin (ei yksityisiin) ja museotoiminnan osa-alueisiin, mutta myös yhteis-työn edistämiseen. Tietopalvelua annettiin myös yksityishenkilöille muun muassa kir-kolliseen ja eteläpohjalaiseen kulttuuriperintöön liittyen. Kulttuuriympäristönhoitoon liittyvä asiantuntija- ja viranomaistyö keskittyi maankäytön suunnitteluun ja korjausrakentamiseen liittyvien lausuntojen antamiseen sekä viran-omaispalavereihin ja -katselmuksiin. Korjausneuvontaa annettiin neuvontakäynnein, puhelimitse ja sähköpostitse erityisesti Museoviraston avustuksiin liittyen. Rakennus-tutkija osallistui myös maakunnalliseen työryhmätyöskentelyyn. Seinäjoen keskustan rakennusinventoinnin kohteet saatiin arvotettua. Arvottamisra-portti alistettiin hyvinvointilautakunnan käsittelyyn, josta se etenee kaupunginhallituk-seen. Samassa lautakuntakäsittelyssä oli myös raportti museon tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin muun muassa lukiolaisten näkemyksiä siitä, mitä rakennuksia Seinä-joella tulisi säilyttää, mitä he arvostavat ympäristössään ja miten he lukevat ympäris-töä. Museon omana työnä inventoitiin Hallilan ja Eskoon alueet.

Taloudellisuustavoitteet

Museon toiminta ja palvelut sopeutetaan talousarvioon. Palvelut tuotetaan tehokkaas-ti. Toteutuminen Museo sopeutti toimintansa ja palvelut talousarvioon. Museo pystyi tuottamaan re-sursseihinsa nähden monipuolista ja kiinnostavaa palvelutarjontaa.

Tulosalue 570 Liikuntatoimi 570 LIIKUNTATOIMI Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 1 011 000 Yhteensä 1 011 000 994 625,00 16 375,00 Toimintamenot Alkuperäinen 7 645 400 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -4 200 Yhteensä 7 641 200 7 738 622,00 -97 422,00 Netto (Toimintakate) -6 630 200 -6 743 997,00 113 797,00 Toiminta-ajatus

Liikuntapalvelut tukee kaupungin asukkaiden hyvinvointia edistämällä liikunnan

116

Toteutumisvertailu

harrastamista, järjestämällä harrastamiseen olosuhteet ja tukemalla kunto- ja harras-teliikuntaa. Liikuntalautakunta jakaa liikuntajärjestöille yleis- ja kohdeavustuksia, jotka kohdistuvat erityisesti lasten ja nuorten toimintaan. Liikuntapalvelujen tehtävänä on vastata kaupungin liikuntapaikkojen ja -alueiden kunnossapidosta sekä huollosta. Liikuntapalvelut järjestävät soveltavan liikunnan ohjaustoimintaa ja liikuntatapahtumia etenkin iäkkäille henkilöille ja erityisryhmille.

Määrätavoitteet

Tavoitteena on järjestää 90 liikuntaryhmää viikossa 8 kk:n ajan. Ryhmissä on mukana yht. 1 620 osallistujaa. Toimintaa järjestetään kantakaupungin lisäksi Nurmon, Ylista-ron ja Peräseinäjoen alueella. Liikuntahallien kävijämäärätavoitteet vuodessa on yhteensä 675 000 jakautuen seu-raavasti: Nurmohalli 155 000, Ritolahalli 65 000, Kirmaushalli 65 000 sekä Uimahalli-urheilutalossa yhteensä 390 000. Uimahallin kävijämäärätavoite on 230 000 vuodessa. Kesällä järjestettävässä lasten uimakouluissa tavoitteena on saada opetukseen mu-kaan 750 lasta. Talvikaudelle tavoitteena on tehdä latuja yht. 210 km, joista valaistuja on 80 km. Jää-alueita tehdään 55 kpl, joista jääkaukaloita on 27 ja avojäitä 28 kpl. Nämä pääosin to-teutetaan koulujen läheisyyteen. Kevytrakenteinen jäähalli nykyisen avokaukalon päälle lisää jääurheilun harrastajille käyttöaikaa. Liikuntapaikoilla pelataan otteluita ulkona 1 900 kpl ja halleissa 600 kpl. Vuonna 2017 järjestetään yleisurheilun Kalevan Kisat Seinäjoella. Lisäksi liikuntapai-koilla on useita vuosittain järjestettäviä kulttuuri-, messu- yms. tapahtumia, jotka li-säävät liikuntapaikkojen käyttöastetta. Liikuntapalvelut on mukana useissa Suomi 100 vuotta -tapahtumissa. Toteutuminen Liikuntaryhmiä oli kaudella v. 2017 95 joissa 1730 osallistujaa/viikko. Ohjaustoimintaa oli laajasti koko kaupungin alueella. Liikuntahallien kävijämäärä oli yhteensä 656 500 (v. 2016 649 000). Nurmohallissa 157 000, Ritolahallissa 67 500, Kirmaushallissa 68 000 ja Uimahalli-urheilutalossa kävijöitä oli yhteensä 364 000. Uimahalli kävijöitä oli 220 000. Muissa tiloissa; palloi-luhalli, jumppasali, kamppailusali, tanssi- ja voimistelusali, kuntosali ja painisali n. 144 000 kävijää. Hallien käyttöaste oli suurimmillaan syys-huhtikuussa, jolloin vaki-vuorot olivat käytännössä täynnä. Vuoden 2017 aikana on pelattu liikuntahalleilla yli 1 000 virallista ottelua. Kesän 2017 uimakouluissa oli 640 lasta. Liikuntapalvelujen liikunnanohjaaja opettaa peruskoulujen alaluokkien sekä esikoululaisten uimaopetuksen yli 90 %. Talvikaudella tehtiin latuja pääsääntöisesti Hyllykallion ja Jouppilanvuoren radoille, koska vuoden 2016–2017 talvi oli lähes lumeton. Jääalueita tehtiin yhteensä 55 kpl, josta kaukaloita 27 jäädytettiin ja avojäitä jäädytettiin 28 kpl. Kesällä 2017 käytössä oli kymmeniä kenttäalueita, joilla joukkueet harjoittelivat ja pe-lasivat otteluita. Keskusurheilukenttä avattiin peruskunnostuksen jälkeen käyttöön 15.7.2017. Liikuntapaikoilla pelattiin n. 3 000 virallista ottelua, joista ulkoliikuntapaikoilla n. 2 000 ja halleilla sekä kouluilla n. 1 000 ottelua. Vuoden 2017 oli isoja liikuntatapahtumia joissa Liikuntapalvelut olivat mukana järjes-tämässä seuraavia tapahtumia jotka olivat osa Suomi 100 -tapahtumia: yleisurheilun Kalevan Kisat, Soveltavan liikunnan talvipäivä, Kevät Alvar, Soveltavan liikunnan päi-vä Uimahalli-Urheilutalolla, Suomi Mies Rekka kiertue, Leppoisa lenkki ja Ice Skating Tour. Lisäksi Liikuntapalvelut olivat mukana järjestämässä isoa kansainvälistä sali-bandyn Champion Cup:a yhdessä suomen Salibandyliiton ja SPV:n kanssa. Uimahal-li-urheilutalon 40 v. juhlia vietettiin viikolla 37.

117

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet

Liikuntalautakunnan hyväksymä liikuntastrategia päivitetään. Liikuntapalvelut vastaa laadukkaista sisä- ja ulkoliikuntapaikoista sekä toteuttaa ohjauspalveluja. Tavoitteena liikunnanohjauksessa on panostaa etenkin ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukemiseen toteuttaen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja järjes-töjen kanssa. Koululiikunnan yhteistyöhanke: Liikuntakoordinaattoritoiminta jatkuu ja siinä panoste-taan koululiikunnan, liikuntaseurojen ja perheliikunnan koordinointiin. Kuntalaisten toiveita liikuntapalveluiden kehittämiseen selvitetään liikuntakyselyllä se-kä samalla kartoitetaan liikuntakäyttäytymistä. Toteutuminen Liikuntalautakunnan hyväksymää liikuntastrategiaa toteutettiin vuoden 2017 toimin-nassa. Toiminnassa huomioitiin laadukkaat palvelut ja asiakaspalautteet. Liikunta-neuvontatyötä jatkettiin resurssien mukaan. Liikuntakoordinaattorin työtä jatkettiin ja Liikuntapalvelut olivat mukana Liikkuva koulu hankkeessa. Yhdessä lähialueen kunti-en liikuntapalveluiden ja SeAMK:n kanssa suunniteltiin liikunta-aktiivisuuskyselyä joka toteutetaan vuoden 2018 keväällä.

Taloudellisuustavoitteet

Haastavana tavoitteena on tarjota laadukkaita liikuntapalveluita talousarvion puitteis-sa sekä lisäämällä yhteistoimintaa kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kanssa. Toteutuminen Toimintakate oli vuonna 2017 101,8 %.

Tulosalue 590 Nuorisotoimi 590 NUORISOTOIMI Talous Talousarvio € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 226 300 Yhteensä 226 300 290 803,00 -64 503,00 Toimintamenot Alkuperäinen 2 059 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -2 800 Yhteensä 2 056 800 1 972 113,00 84 687,00 Netto (Toimintakate) -1 830 500 -1 681 310,00 -149 190,00 Toiminta-ajatus

Nuorisotoimen tavoitteena on luoda edellytyksiä tuloksekkaalle nuorisotoiminnalle. Nuorten kasvun tukeminen on kaiken toiminnan perusta. Nuorisotyötä ja nuorisopoli-tiikka toteutetaan yhteistyössä nuorten, järjestöjen ja viranomaisten kanssa.

Määrätavoitteet Säännöllistä nuorisotoimintaa järjestetään eri kaupunginosissa, nuorisotilojen toimi-kausi on 9 kk. Matkakeskuksen nuorten kohtaamispaikka JOJOn toiminta on ympäri-vuotista. Nuorisotiloissa on yhteensä 1 100 toimintapäivää ja nuorisotilojen toimintaan osallistuu 22 000 nuorta vuodessa. Pohjan nuorisotilan saneeraus jatkuu. Kesätoimintaa järjestetään liikennepuistossa/Fiilis-puistossa. Kesäleirejä järjestetään Kesäsiirtolan ja Isosaaren leirikeskuksissa. Leireille osallistuu 450 lasta. Kesäaikana työllistetään leirien ja puistojen ohjaustoiminnassa 40 nuorta. Nuorisotoimi tukee yleis- tai kohdeavustuksin 40 nuorisoyhdistystä tai nuorten toimin-taryhmää.

118

Toteutumisvertailu

Projektitoiminnalla haetaan lisäresurssia nuorisotyön kokeilu- ja kehitystoimintaan; - Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu tavoittaa seudulla 4 000 nuorta /kk verkkopalve-

lussa tai henkilökohtaisessa neuvonnassa. Seinäjoki on mukana maakunnallisessa tieto- ja neuvontapalvelun kehittämishankkeessa.

- 2 kansainvälisen nuorisotoiminnan hanketta toteutetaan EU:n nuoriso-ohjelman puit-teissa, EVS (European Voluntary Service) hankkeita jatketaan myös tulevina vuosina.

Skeittihallin toimintaa tuetaan tilan ylläpitokustannuksissa ja luodaan edellytyksiä yh-distyksen toiminnan kehittymiselle. Etsivän nuorisotyön toimintaan haetaan valtionavustus, jolla mahdollistetaan viiden henkilön resurssi ja toiminnan kehittyminen. Välittämisen koodi -hanketta kehitetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Ankkuri-toiminta jatkuu yhdessä lastensuojelun ja poliisin kanssa. Toteutuminen Nuorisotiloilla on järjestetty toimintaa suunnitellusti. Nuorisotiloilla on tilastoitu kävijöi-tä 25 362 vuoden aikana. Nurmon keskustan nuorisotilassa työntekijät ja osa lapsista on kärsinyt sisäilmaon-gelmista. Toiminta on keskeytetty toistaiseksi. Kesätyöntekijöiden rekrytointi toteutui hyvin. Liikennepuistoon, leiritoimintaan ja skeit-tihallille työllistyi 37 nuorta kesän aikana. Leiritoiminta on onnistunut suunnitellusti. Kesäsiirtolan nuorten Rempax -remonttileireille osallistui yhteensä 30 nuorta, lasten leirejä järjestettiin yhteensä 7, joille osallistui 380 lasta. Muina aikoina leirikeskuksessa on järjestetty järjestöjen lei-rejä ja yksityisiä tilaisuuksia. Leirikeskuksen kapasiteetti keittiön, majoituksen ja jäte-huollon osalta on täysin käytössä. Projektien rahoitukset ovat tulleet odotusten mukaisesti. Kansainvälisen toiminnan projektit ovat saaneet Erasmus+ -ohjelman rahoituksen.

Laatutavoitteet Nuoret ovat mukana toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien toiminta on aktiivista. Nuorisotiloilla toimii talotoimikunnat, jotka vas-taavat tilan toiminnan sisällöstä yhdessä ohjaajan kanssa. Nuorisotilatoiminnan audi-toinnit suoritetaan kerran vuodessa. Tilojen ja välineiden kuntoon ja tarkoituksenmu-kaisuuteen kiinnitetään huomiota. Nuoriso-kulttuuribussin toimintaa suunnataan alueille, joissa ei ole kiinteitä nuorisotiloja. Ympäristön ja kestävänkehityksen teemat nostetaan esille kaikessa toiminnassa. Turvallisuussuunnitelmat laaditaan jokaisesta tilaisuudesta ja tapahtumasta. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Työntekijöiden perehdytykseen, työhyvinvointiin ja koulutukseen panostetaan. Toteutuminen Nuorisovaltuuston toiminta on ollut aktiivista. Nuorisovaltuuston vaali järjestettiin syk-syllä. Uuden nuorisovaltuuston toimikausi alkoi vuoden alusta. Nuorisotilojen auditointeja ei toteutettu vuonna 2017, koska todettiin paremmaksi to-teuttaa itsearvioinnit vuosittain ja auditoinnit joka toinen vuosi yhteistyössä Vaasan ja Kokkolan nuorisopalvelujen kanssa. Nuoriso-kulttuuribussi on ollut liikenteessä 38 eri tapahtumassa vuoden aikana. Käyt-tö on painottunut kevääseen ja alkusyksyyn.

Taloudellisuustavoitteet Leirikeskuksien ja muiden tilojen käyttöaste pysyy korkealla. Tulot ja menot pysyvät talousarvion raamissa. Projektien talousseuranta on ajantasaista.

119

Toteutumisvertailu

Toteutuminen Talousarvio on toteutunut seuraavasti: - tulot 128,5 % - menot 95,9 % - vuosikate 91,8 %.

120

Toteutumisvertailu

Palvelukeskus TEKNIIKKAKESKUS Tulosalue 600 Hallinto 600 HALLINTO (TEKNIIKKAKESKUS) Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 322 100 Yhteensä 322 100 312 058,00 10 042,00 Toimintamenot Alkuperäinen 1 434 100 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -400 Yhteensä 1 433 700 1 220 291,00 213 409,00 Netto (Toimintakate) -1 111 600 -908 233,00 -203 367,00 Toiminta-ajatus

Hallinnon tulosalue tuottaa toimisto-, valmistelu- ja täytäntöönpanopalveluita tulos-alueille sekä asiakkaille tekniikkakeskuksen yksiköiden toimintaa osaltaan koordinoi-den ja kehittäen osoitettujen resurssien ja ilmenevien tarpeiden mukaan yhteistyön ja palvelun hengessä. Hallintoon sisältyvä asuntotoimi järjestää ja kehittää asukkaille muuttuviin asumistar-peisiin liittyviä palveluja viihtyisässä elinympäristössä panostamalla asiantuntevaan ja luotettavaan neuvontaan sekä huolehtimalla asumista koskevassa lainsäädännössä kunnalle määrätyistä viranomaistehtävistä. Pysäköinninvalvonta toimii osana tekniikkakeskuksen hallintoa. Tulosalueen talousarvio käsittää edelleen myös teknisen lautakunnan ja ympäristö-lautakunnan budjetit. Tekniikkakeskuksen hallinnon talousarvioon vuonna 2016 sisällytetty asuntomessujen järjestämiseen osoitettavat määrärahat ovat talousarviovuoden 2017 osalta taakse-jäänyttä aikaa ja tekniikkakeskuksen hallinto palaa normaaliin vuosikiertoon toiminnan osalta.

Määrätavoitteet Hallinnon tulosalueella tuotetaan tarvittavat toimistopalvelut, suoritetaan tarpeelliset valmistelut ja selvitykset, myötävaikutetaan korkotukilaina-, peruskorjaus- ja energia-asioissa sekä tehdään tarvittavat päätökset ilman numerollista vähimmäis- tai enim-mäislukemien määrittelyä. Talousarviotulosalueen lautakuntien osalta tavoitteena on kummankin osalta 11–12 kokouksen pitäminen, mutta myös tältä osin tavoitteita on pidettävä joustavina. Toteutuminen Talousarviotulosalueen lautakunnat ovat olleet tekninen lautakunta ja ympäristölauta-kunta. Kesäkuussa 2017 tapahtuneen organisaatiouudistuksen jälkeen lautakuntien nimet vaihtuivat kaupunkiympäristölautakunnaksi ja lupa-asiainlautakunnaksi. Kau-punkiympäristölautakunnan tehtävät myös laajenivat kaupunkisuunnittelujaostolta tul-leilla tehtävillä. Uudet lautakunnat ovat jatkaneet edeltävien lautakuntien kokousrytmiä, joka on ollut yksi kokous per kuukausi pois lukien heinäkuu. Näin lautakuntien kokousmäärä on yhteensä ollut tavoitteen mukainen eli 11 kokousta vuodessa. Koska lautakunnan ni-mi vaihtui, myös pöytäkirjoissa kokousnumerointi alkoi alusta. Näin tekninen lautakun-ta ja ympäristölautakunta ehtivät kumpikin kokoontua viisi kertaa vuonna 2017. Kau-punkiympäristölautakunta sekä lupa-asiainlautakunta pitivät kumpikin 6 kokousta vuonna 2017.

121

Toteutumisvertailu

Laatutavoitteet - hyvä, joustava asiakaspalvelu - palvelun nopeus: esim. * telan otteet jakeluun kokouksesta alle pv 9 * telan otteet jakeluun keskimäärin alle pv 7,4 * johtoryhmämuistiot jakeluun alle pv 6 * johtoryhmämuistiot jakeluun keskimäärin alle pv 3,1 Toteutuminen * telan/kylan otteet jakeluun kokouksesta alle 9 päivää toteutunut 10/11 eli 91 % * telan/kylan otteet jakeluun keskimäärin alle 7,4 päivässä toteutunut 7,36 eli 100 % * johtoryhmämuistiot jakeluun alle pv 6, josta 35/42 eli 83,33 % on asetetussa ajassa * johtoryhmämuistiot jakeluun keskimäärin alle 3,1 päivässä ja keskiarvo oli 2,81 päivää

Taloudellisuustavoitteet Talousarviotulosalueen nettokustannukset asukasta kohti alle 21,60 euroa. Toteutuminen Nettokustannuksia on peilattu suhteessa asukaslukuun ja syksystä 2017 lähtien Tilas-tokeskus ei enää ole julkaissut kuukausikohtaisia asukaslukuja. Kehittämispäällikön antaman arvion mukaan Seinäjoen kaupungin asukasluku 31.12.2017 on ollut noin 62.600 asukasta. Hallinnon nettokustannukset asukasta kohden laskettuna on ollut 19,50 euroa alittaen selvästi tavoitteen.

Tulosalue 610 Tilapalvelut 610 TILAPALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 31 781 100 Yhteensä 31 781 100 31 253 986,00 527 114,00 Toimintamenot Alkuperäinen 16 331 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -13 600 Kv 18.12.2017 § 172 Muutos 400 000 Yhteensä 16 718 000 16 822 880,00 -104 880,00 Netto (Toimintakate) 15 063 100 14 431 106,00 631 994,00 Toiminta-ajatus

6101 Suunnittelu Kustannuspaikka vastaa kaupungin omana suunnittelutyönä toteutettavien talonra-kennushankkeiden esi- ja rakennussuunnittelutehtävistä yhteistyössä käyttäjien ja toimeksiantajien kanssa, hakee tarvittavat viranomaisluvat sekä vastaa kilpailuttamal-la ulkopuolisille toimeksi annettujen arkkitehti- ja pääsuunnittelutehtävien ohjauksesta ja valvonnasta. Kustannuspaikka konsultoi kaupunkikonsernin eri toimielimiä talonra-kentamiseen liittyvissä asioissa. 6102 Rakennuttaminen Kustannuspaikka vastaa kaupungin talonrakennushankkeiden hankesuunnittelusta ja rakennuttamistehtävistä hyväksyttyjen hankeohjeiden ja laaditun rakennuttamisoh-jeen mukaisesti. Lisäksi kustannuspaikka konsultoi kaupunkikonsernin ja muiden yh-teistyökumppaneiden rakennushankkeiden valmisteluun ja rakennuttamiseen liittyvis-sä tehtävissä sovittujen toimeksiantojen mukaan.

122

Toteutumisvertailu

6103 Isännöinti Kustannuspaikan toiminta-ajatuksena on hallinnoida toimitiloja. Hallinnointiin sisältyy mm. sisäisen ja ulkoisen vuokrauksen kehittäminen sekä käyttökustannusten talou-dellinen ohjaus. Vuonna 2016 uutena isännöinnin kustannuspaikkaan perustetun isännöitsijän viran perustehtävään kuuluu Seinäjoen kaupunkikonsernin tytär- ja osakkuuskiinteistöyhti-öiden hallinnollisen ja teknisen isännöinnin tehtävät. Viranhoitoon sisältyy määritelty-jen yhtiöiden toimitusjohtajana toimiminen. Ylläpitopalvelut Kustannuspaikan toiminta-ajatuksena on ylläpitää kaupungin rakennusten käyttäjien toimintaa tukevat olosuhteet ja teknisten järjestelmien energiatehokas toiminta käyt-tökelpoisina kaikissa olosuhteissa valtuuston käyttöön osoittamien resurssien puit-teissa huoltamalla, uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kiin-teistön suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu. Huoltosuunnitelmien mukaiset hoito- ja kunnossapitotyöt kuitataan huoltokirjajärjestelmään. Ylläpitopalvelut kustannuspaikka 6104 jaetaan kustannusseurannan läpinäkyvyyden vuoksi neljään kustannuspaikkaan: 6111 ylläpitopalvelut, 6112 tekninen valvonta, 6113 kiinteistönhoito ja 6114 kunnossapito. 6111 Ylläpitopalvelut Kustannuspaikan toiminta-ajatus on avustava kunnossapito. Kustannuspaikka palve-lee lakisääteisessä sosiaalisessa työllistämisessä projektitehtävin, kotouttava työtoi-minta mukaan lukien, tukien yksikön kolmen muun kustannuspaikan toimintaa. Kun kustannuspaikkojen monikäyttöisyys kasvaa, kasvavat myös osaamisvaateet samalla kun joustavuus edellyttää parempaa tilannekuvaa. Avustava kunnossapito on koko-naisturvallisuuden kontekstissa avustavaa logistiikkaa, jonka innovatiivinen piirre on sisäisen turvallisuuden ylläpito sosiaalisen integraation avulla. 6112 Tekninen valvonta Kustannuspaikan toiminta-ajatus on 24/7 reagoiva kunnossapito. Kustannuspaikka tuottaa palvelukumppaniensa sekä keskusvalvomon avulla valvomoon kytkettyjen ra-kennusten rakennusautomaation toimivuutta ylläpitävää energiaseurantaa, kamera- ja muun kulunvalvonnan sekä palo- ja rikosilmoitinjärjestelmien avulla teknistä valvontaa ja turvallisuuspalveluita, joka kohdistuu resurssien ylläpitoon. Keskusvalvomo toimii hälytysjärjestelmän komponenttina kaupungin valmiustilan nostamisessa. Sotilaskie-lellä ilmaisten erillisten toimijoiden kokoaminen ja tilannekeskuksen perustaminen on integraatiotason nostamista, jolla pyritään suurempaan ketteryyteen reservien muo-dossa. Reagoivan kunnossapidon innovatiivinen piirre on myytävä valvontaimpulssi. 6113 Kiinteistönhoito Kustannuspaikan toiminta-ajatus on klo 7–22 tapahtuva ennakoiva kunnossapito. En-nakoiva kunnossapito kohdistuu rakennuksen käytettävyyden ylläpitämiseen ja raken-nuksen oikeanlaisen käytön edistämiseen kaikissa olosuhteissa. Kaupungin omistami-en rakennusten käyttöä esimerkiksi Pelastuslain ja Valmiuslain tarkoittamaan evaku-ointiin tuetaan kustannuspaikan henkilöstön tehtävänkuvamuutoksin. Kiinteistönhoita-jan tehtäväkuvaa muutetaan häiriötilanteessa sijoituspaikkavartijaksi, jolla mahdolliste-taan esimerkiksi sprinklaamattoman rakennuksen käyttö yöpymiskäytössä. 6114 Kunnossapito Kustannuspaikan toiminta-ajatus on korjaava kunnossapito. Korjaavan kunnossapi-don toiminta kohdistuu rakennuksen – tai sen osan – rikkoontuessa vaurioituneen osan poistamiseen ja toimitilan käytettävyyden palauttamiseen. Kunnossapito kus-tannuspaikan henkilöstö muodostaa häiriötilanteessa kaupungin rakennus- ja raivaus-ryhmien perustan. 6121 Siivouspalvelut Siivouspalvelut tuottaa laitoshuoltajapalveluita kaupungin omille yksiköille. Varhais-kasvatus ja ikäihmiset eivät hallinnollisesti kuulu kustannuspaikkaamme, mutta tuo-tamme kyseisille palvelukeskuksille ammatillista opastus ja neuvonta -palvelua. Li-säksi tuotamme laitoshuoltajapalveluita mm. Seinäjoen Työterveyshuolto -

123

Toteutumisvertailu

liikelaitokselle, Seinäjoen Energialle, Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopistolle ja Sedu Ai-kuiskoulutukselle. Toiminta-ajatuksemme on luoda puhtaita ja turvallisia toimitiloja arvostaen yhteishen-keä ja vastuullisuutta yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Määrätavoitteet 6101 Suunnittelu Kustannuspaikka suorittaa työohjelman mukaiset rakennussuunnittelutehtävät uudis-rakennuksia, peruskorjauksia sekä kunnossapitotöitä varten talousarvion määräraho-jen ja niiden määrittelemien aikataulujen sekä havaittujen ylläpito- ja kunnossapitotar-peiden mukaan. Kustannuspaikka hankkii em. töitä varten tarvittavat LVISAR-suunnitelmat ostopalveluina kilpailuttamalla suunnittelualojen toimeksiannot. 6102 Rakennuttaminen Kustannuspaikka hoitaa talonrakennuksen investointiohjelman mukaisten hankkeiden rakennuttajatehtävät sekä rakennus- ja LVIAS-töiden suunnittelun ohjauksen ja val-vonnan toimeksiantojen ja laadittujen aikataulujen puitteissa. Lisäksi kustannuspaikka konsultoi kaupunkikonsernin ja muiden yhteistyökumppaneiden rakennushankkeiden valmisteluun ja rakennuttamiseen liittyvissä tehtävissä sovittujen toimeksiantojen ja resurssien mukaan. 6103 Isännöinti Kustannuspaikka hoitaa kaupungin rakennusomaisuuden omistajaohjaus- ja isän-nöintitehtävät sekä koko kaupungin suoraan omistaman rakennuskannan osalta, että n. 10 kaupunkikonsernin tytär- ja osakkuuskiinteistöyhtiöiden osalta vuonna 2017. Tehtäväkenttään kuuluvat rakennukset ovat pääosin toimitila- tai julkisen palvelun ra-kennuksia. Tyhjäksi jäävät toimitilat, vuokrakäytöstä tyhjäksi jäävät osakehuoneistot ja omakotitalot sekä teollisuustilat pyritään myymään yhteistyössä tilatyöryhmän kanssa. Energiansäästötiimin energian säästöhankkeiden saamaa myönteistä asennetta energiansäästöä kohtaan tilojen käyttäjien keskuudessa pyritään pitämään yllä ja edelleen lisäämään osallistumalla aktiivisesti tiimin toimintaan. 6111–6114 Ylläpitopalvelut Ylläpitopalveluissa jatketaan vuoden 2015 aikana opiskelijaprojektityönä aloitettua kiinteistöjen ylläpidon mitoitusta tavoitteena saattaa koko kiinteistönhoidossa oleva rakennuskanta mitoituksen piiriin. Talotekniikan valvomoon liitetään uudet investointi-kohteet sekä olemassa olevia rakennuksia taloteknisten valmiuksien mukaan. Poh-janmaan Poliisilaitoksen kanssa jatketaan alkanutta kameravalvonnan yhteistyötä. 6121 Siivouspalvelut Laitoshuoltajapalveluita tuottaa 127 laitoshuoltajaa tai laitoshuoltaja-ravitsemis-työntekijää, 14 ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltajaa, 4 koulunkäynninohjaaja-laitos-huoltajaa ja 3 välinehuoltajaa. Siivouspalveluiden hallinnossa on 1 siivouspalvelujohtaja, 3 palvelupäällikköä ja 1 toimistosihteeri. Laitoshuoltajapalveluita tuotetaan 805,87 h/päivä. Toteutuminen Suunnittelun tulosyksikkö on vuoden kuluessa toteuttanut rakennusten käyttöta-louden työohjelman mukaisten kunnossapitotöiden sekä kiinteistöissä ilmenneitten käytössä rikkoutuneitten, kulumisesta tai ilkivallasta aiheutuneitten korjaustöiden suunnittelua. Investointihankkeista on 2017 aikana omana työnä suunniteltu Ylistaron koulukeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen työaikaista arkkitehti- ja pääsuun-nittelua, Yrityksen päiväkodin peruskorjaussuunnittelu, Västinkartanon palvelukes-kuksen peruskorjaussuunnittelua, Ylistaron Päivölän päiväkodin muutos- ja laajen-

124

Toteutumisvertailu

nussuunnittelua, Toimintojen talon muutossuunnitelmat, Keskuskatu 32 pääraken-nuksen muutossuunnittelua kansalaisopiston tiloiksi, Seinäjoen leirintäalueen kehit-tämissuunnittelu sekä kaupunginteatteri peruskorjauksen hankesuunnittelu. Rakennuttamisen tulosyksikkö on hoitanut talonrakennuksen investointiohjelman mukaisten hankkeiden rakennuttajatehtävät, rakennus- ja LVIAS -töiden suunnitte-lunohjauksineen ja valvontoineen, sovittujen aikataulujen mukaisesti. Lisäksi tulosyk-sikkö on konsultoinut kaupunkikonsernin ja muiden yhteistyökumppaneiden raken-nushankkeiden valmisteluun ja rakennuttamiseen liittyvissä tehtävissä sovittujen toi-meksiantojen mukaisesti. Keskeisimmät tulosyksikön hoitamat kaupungin talonrakennusohjelman kohteet ovat 2017 olleet Ylistaron koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus, Halkosaaren päivä-koti Satulinnan laajennus, virasto- ja kaupungintalon peruskorjaukset, Västinkartanon asumispalveluyksikön peruskorjaus sekä Jouppilanvuoren jäähallin peruskorjaus ja laajennus. Palvelutuotantona kaupungin kiinteistöyhtiöille ja muille kaupunkikonser-niin kuuluville on toteutettu mm. Areenan laajennuksen, Koy seinäjoen ruokatalon, Koy Ylistaron Päivölän päiväkodin ja Pohjan päiväkoti Taikan rakennuttajatehtäviä. Tilaajan nimittämänä rakennuttaja-asiantuntijana ja rakennustoimikunnan jäsenenä tulosyksikkö on edustanut kaupunkia mm. Koy Seinäjoen paloaseman, Koy Kampus-talon laajennuksen, EPSHP M-talon, sekä Seinäjoen yrityskiinteistöt Oy/ Finn-Powerin tuotantotilat rakennushankkeissa. Isännöinnin tulosyksikössä toiminnan määrää ohjasi kaupungin rakennuskannan laajuus ja asetettu taloudellinen kehys. Rakennuskannan omistustarkastelu tarkoi-tuksenmukaisuusnäkökulmasta jatkui ja vuoden aikana myytiin useita kiinteistöjä ja asuinhuoneistoja tarpeettomina ja turhia kustannuksia aiheuttavina. Kaupunki myi vuonna 2017 2 kpl osakehuoneistoja ja 10 kpl lakkautettuja toimitilakiinteistöjä. Toi-saalta kaupunki teki vuonna 2017 10 kpl sellaisia maakauppoja, joissa kaupungin omistukseen ja vastuulle siirtyi myös useita rakennuksia Ylläpitopalvelujen tulosyksikössä (kp 6111–6114) muutokset edellyttävät jatkuvaa mitoituksen seurantaa ja palvelutuotannon sopeuttamista. Vuoden aikana poistui seit-semän myytyä työkohdetta, mitoitettiin kaksi uutta ja mitoitukset päivitettiin kahdesta laajennushankekohteesta. Keskusvalvomoon liitettiin kaksi uutta kohdetta (Roveksen paloasema ja Päiväkoti Taika). Talousarvion 209 kohteesta mitoitettuna on 160 kpl (223 711 huoneistoneliömetriä). Mitoitettuja kohteita on 181 kpl (kohteita kaikkiaan 298 kpl, noin 350 000 huoneistoneliömetriä). Huoltosuunnitelmien mukaiset työt ovat toteutuneet suunnitellusti vuoden aikana (4 300 työtehtävää). Kohteiden lukumäärä on vähentynyt. Kohteiden koko ja työmäärä ovat kasvaneet. Työmäärä näkyy käyttä-jäpalvelutehtävien kasvussa (5 500kpl/2016, 5 900kpl/2017). Palveluvaste on pysynyt hyvänä (99 % > 97 % valmiina vuoden aikana). Vähäistä keskeneräisten töiden mää-rän lisääntymistä selittää töiden siirtyminen vuoden 2018 puolelle. Työvalmennus on toteutunut erinomaisesti (68/2016, 100/2017). Kasvua yli 40 %. Työvalmennuksen suhdeluvut ovat suurten kaupunkien luokassa ja toimialallaan Suomen korkeimmat 90 % > 130 % (100 työvalmennettua 75 työntekijää kohden). Pohjanmaan Poliisilaitoksen kanssa edistettiin tilannekeskustoiminnan yhteentoimi-vuutta. Poliisi saa tarvitsemistaan kaupungin kameroista reaaliaikaista tilannekuvaa ti-lannekeskukseensa, kun tilanne niin vaatii. Siivouspalvelujen tulosyksikössä laitoshuoltajapalveluja on tuotettu noin 827 tuntia päivässä eli 106,5 henkilötyövuotta, ammattinimikkeillä laitoshuoltaja, laitoshuoltaja-ravitsemistyöntekijä, ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltaja, välinehuoltaja ja koulunkäyn-ninohjaaja-laitoshuoltaja. Määrätavoitteiden osalta päivittäisten työtuntien muutos johtuu uusista tai laajentu-neista työkohteista, mm. Yläpölyt, Pruukin yhtenäiskoulu, uusi Paloasema ja Verstas. Hallinnon henkilöstöä on ollut määrätavoitetta vähemmän, mm. eläköitymisen ja vuo-rotteluvapaan johdosta.

125

Toteutumisvertailu

Määrätavoitteiden osalta on selkeämpää verrata päivittäin tehtävien työtuntien jakau-tumista henkilötyövuosiksi siten, että määrätavoitteiden henkilöstömäärässä ei ole sekaannusta osa- ja täysiaikaisen henkilöstön johdosta.

Laatutavoitteet 6101 Suunnittelu Tavoitteena on toimivien ja kokonaistaloudellisten suunnitelmien laatiminen, hankkei-den riittävät ja yksiselitteiset toteutusasiakirjat sekä toteutettujen hankkeitten käyttäjä-tyytyväisyys. Suunnittelussa noudatetaan rakennuslainsäädännön ja rakennusmää-räyskokoelman määräyksiä ja ohjeita sekä MRL:n mukaisia pääsuunnittelijavelvoitteita. Talonrakennushankkeitten suunnittelu viedään läpi kustannustietoisesti elinkaariajat-telun periaattein taloudellisuusnäkökohtia painottaen 6102 Rakennuttaminen Hanke- ja rakennuttamistehtävät tehdään hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelo HJR12 sekä vallitsevaa rakennuslainsäädäntöä noudattaen huomioi-den hankkeiden elinkaari sekä tilaaja- ja käyttäjätarpeet. Hankkeiden valvonnat suori-tetaan valvonnan tehtäväluetteloa hankekohtaisesti soveltaen. Ulkoistetut arkkitehti- ja talotekniikan suunnittelutehtävät kilpailutetaan hankekohtaisesti suunnittelualojen tehtäväluetteloita soveltaen tai tilataan voimassa olevien puitesopimusten mukaisesti yhteistyökumppaneilta. Ulkoistetun suunnittelun ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomioita kaupungin kohteissa valitun laatutason ylläpitämiseen. 6103 Isännöinti Isännöinnin tehtävänä on vastata osaltaan kaupungin rakennuskannan omistajaohja-ukseen liittyvistä tehtävistä osana kaupungin konserniohjausta, tavoitteena yhtenäis-tää ja kehittää kaupungin rakennuskannan ja kaupunkikonsernin kiinteistöyhtiöiden toimintamalleja. Yksikön resurssien käytön oikealla kohdentamisella pyritään turvaamaan tilojen käyt-töolosuhteiden pysyminen laadukkaina yhteistyössä ylläpitopalveluiden ja kaupungin sisäilmaryhmän kanssa. Valmistellaan kaupungin liittymistä energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017–2025. 6111–6114 Ylläpitopalvelut Kustannuspaikalla seurataan alan laatuvaatimusten kehittymistä ja sopeutetaan toi-mintaa kaupungin kiinteistömassan ominaispiirteisiin. Ylläpitopalvelun henkilöstö käyt-tää yhtenäistä työ- ja suojavaatetusta, sekä veronumerolla ja kuvalla yksilöityä työn-tekijän tunnistetta. Ylläpitopalveluissa on määritelty prosessit, joita tuottavat edellä mainitut kustannus-paikat. Yksikön päällikkö vastaa strategioiden taktisesta ohjauksesta ja määrittää pro-sesseille vastuuhenkilöt, jotka toteuttavat ja ohjaavat prosessien toimintaa esimiestii-meissään. Eri ryhmien toimintaa tuetaan laatimalla koulutussuunnitelma ja järjestä-mällä kolme ryhmäkohtaista sekä yksi yhteinen osastokokous. Työnjohtokokous ko-koontuu joka toinen viikko. Painopistealueena on ennakoiva kunnossapito, olosuhdehaittojen poistaminen ja uu-sien haittojen synnyn estäminen sekä rakennusten toimintakunnossa pitäminen käyt-töturvallisuus ja elinkaaritaloudellisuus huomioiden. Ylläpitopalveluiden kustannuspai-koilla määritellään kriittiset toiminnot, kumppanit ja suunnitellaan menettelytavat häi-riötilanteiden ehkäisemiseksi ja tapahtuman varalle. Kustannuspaikan päällikkö ja prosessien ohjaajat dokumentoivat tilannekuvaharjoituksen. 6121 Siivouspalvelut Jokaisessa kohteessamme on tehty työmäärämitoitukset, joihin toimintamme perus-tuu. Työmäärämitoituksissa olennaisena osana on aiemmin tilanhaltijoiden kanssa sovitut perusteet ja linjaukset.

126

Toteutumisvertailu

Siivouspalvelut-kustannuspaikka jatkaa yhteistyötä kaupungin hygieniahoitajan kans-sa. Nämä palaverit tehostavat toimintamme laadukkuutta saamiemme ohjeiden osal-ta. Päivitämme toimintatapojamme ajankohtaisen tarpeen mukaan. Toteutuminen Suunnittelussa on noudatettu voimassa olevan lainsäädännön ja rakentamismää-räyskokoelman ohjeita ja määräyksiä. Hankekohtaisesti on kuultu ja järjestetty käyttä-jien kanssa suunnittelupalavereita hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi. Käyttöta-louden työkohteet ja muut kiireelliset työt on hoidettu työaikataulun mukaisesti ja in-vestointikohteiden suunnittelu on tehty tai aloitettu talousarvion 2017 nimikkeiden mukaisesti. LVISAR-suunnittelutehtävät on asetettujen tavoitteiden mukaisesti kilpai-lutettu tai tilattu vuosisopimusten puitteissa. Rakennuttamisen tulosyksikössä hanke- ja rakennuttamistehtävät on tehty ohjeis-tettujen tehtäväluetteloiden ja vallitsevan rakennuslainsäädännön mukaisesti, huomi-oiden tilaajatarpeet ja rakennusten elinkaari. Ulkoistetun suunnittelun ja rakennutta-misen ohjauksessa on kiinnitetty erityistä huomioita kaupungin kohteiden laatutason ylläpitämiseen. Kaupungin omaa rakennuttamisohjetta on kehitetty kohti kirjallista ko-konaisohjetta, joka vastaa alan vaatimuksia ja kaupungin omalle rakennuttamisella asetettuja laatutavoitteita. Isännöinnin tulosyksikössä laatutavoitteet toteutuivat yksikön oman toiminnan osal-ta: yhteistyö sisäilmaryhmän ja ylläpitopalvelujen kanssa toimi hyvin ja toimintamalleja konserniyhtiöiden isännöinnin yhdenmukaistamiseksi laajennettiin. Energiatehokkus-työ jatkoi päättyneen seutuyhteistyön jälkeen kaupungin energiansäästötiimissä. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistama Valmisteltu kaupungin liittyminen kuntien energia-tehokkuussopimukseen (KETS) kaudelle 2017–2025 toteutui, ja toimintasuunnitelman laatiminen sopimuskaudelle käynnistettiin. Ylläpitopalvelujen tulosyksiköissä tilannetekijöitä oli useita. Yhteiskunnan turvalli-suusstrategia 2017 ja Sisäisen turvallisuuden strategia 2017 tulivat voimaan. Ympä-ristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Strategioiden toteuttamiseksi esitettiin poikkihallinnollista työ-ryhmää, Valmiusryhmää, jonka Kaupunginjohtaja viranhaltijapäätöksellään perusti. Ryhmän puheenjohtajana toimii ylläpitopäällikkö. Poikkihallinnollisuudella varmiste-taan kaikkien toimialojen ja kriittisten tukipalveluiden laadullisten tarpeiden huomi-oonottaminen kiinteistönpidossa. Laaturyhmä kokoontui suunnitellusti, perusopetuk-sen ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin reagoitiin. Vuoden mittainen Sisäilmaepäilyjen hallinta -kehittämishanke käynnistettiin. Vaatetus- ja tunnisteiden käyttötavoitteet to-teutuivat suunnitellusti. Koulutussuunnitelma ja kustannuspaikkojen osastokokousjär-jestelyt toteutuivat suunnitellusti. Osastokokouksen yhteydessä toteutettiin työtyytyväisyydestä 2012–2017 seuranta-tutkimus yksikköön siirrettyjen 41 talonmiehen ja talonmies-vahtimestareiden osalta. Vastaajien määrä on vähentynyt (36 > 32). Vastaaminen on tapahtunut nimettömästi ja kahden viikon aikana. Epätietoisuus on vähentynyt puoleen (26 % > 14 % vastauk-sista). Tyytymättömyydestä kertovien vastausten määrä on kasvanut ja tyytyväisyy-destä kertovien vastausten määrä pysynyt samana. Työtyytyväisyys indeksi on hei-kentynyt 4,9 % viiden vuoden aikana (3,56 > 3,39). Likertin viisiportaisella asteikolla 1 ja 2 ilmaisevat tyytymättömyyttä, 3 epävarmuutta, 4 ja 5 tyytyväisyyttä. Mittausaineis-to osoittaa edelleen tyytyväisyyteen. Työn tasaisempi kuormitus ja tasa-arvoinen toi-mintatapa eivät miellytä kaikkia, mikä ilmenee tyytymättömyytenä. On huomattava, et-tä kolme eniten kasvanutta motivaatiotekijää ovat innovaatiomyönteisyys, suvaitse-vaisuus ja käytettävissä olevat työvälineet. Resurssiviisaus on todistetusti kehittynyt myönteisesti seurantatutkimuksen aikana. Pettymysten terävin kärki ovat työterveys-huolto, avoimuus ja vaikutusmahdollisuudet. Pettymysten aiheet ovat osin ymmärret-täviä. Kymmenien esimiesten sijaan yksiköllä on yksi päällikkö, jolla on tasapuolisesti

127

Toteutumisvertailu

aikaa kaikille. Ylläpitopalvelut on ainoa yli 70 hengen tulosyksikkö, jossa päällikkö on toteuttanut koko henkilöstön kehityskeskustelut. Yhteistoimintaharjoituksen suunnittelu vuodelle 2018 yrityskumppanien ja vapaaeh-toisjärjestöjen edustajien kanssa alkoi. Siivouspalvelujen tulosyksikössä työmäärämitoituksia ja siihen perustuvia palvelu-kuvauksia eli työohjeita on tarkistettu olemassa olevien työkohteiden osalta mm. Huh-tala 10:ssä, Aseman koululla, Kansalaisopistolla ja Verstaalla. Uusien alkaneiden työ-kohteiden osalta työmäärälaskenta ja palvelukuvaukset tehdään automaattisesti, kos-ka palvelun kokonaisuus määrä- ja laatukriteereineen ja tavoitteineen muodostuu sen perusteella.

Taloudellisuustavoitteet 6101 Suunnittelu Omana suunnitteluna toteutettavien hankkeiden osalta kustannuspaikan tavoitteena on tuottaa suunnittelu toiminnallis-taloudellisesti kilpailukykyisesti ostettuun konsultti-palveluun verrattuna. Uudisrakennusten arkkitehti- ja pääsuunnittelun osuus on n. 4 % hankkeitten rakentamiskustannuksista. Budjettivuonna 2017 alustavasti omana työnä toteutettavaksi määritellyn suunnittelutyön laskennallinen arvo on siten inves-tointihankkeiden osalta n. 180 000 euroa, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden osalta n. 60 000 euroa. Laskennallinen arvo ei sisällä ulkoistetun suunnittelun ohjausta eikä hankesuunnittelua. Muiden kaupunkikonsernin toimielimien ja projektien konsultointi suoritetaan Konsultointisopimusehto KSE 2013 -sisältöön tukeutuen ja laskutetaan teknisen lautakunnan hyväksymällä sivukulukertoimella suoritusperusteisesti. Las-kennallinen osuus arvioidun työpanoksen mukaan on n. 20 000 euroa. 6102 Rakennuttaminen Kustannuspaikan tavoitteena on tuottaa talonrakennuskohteisiin tarvittavat rakennut-tamis- ja valvontatehtävät toiminnallis-taloudellisesti kilpailukykyisesti ostettuun kon-sulttipalveluun verrattuna. Uudisrakennusten rakennuttamis- ja valvontatehtävienteh-tävien osuus on vallitsevan budjetointikäytännön mukaan n. 4 % hankkeitten raken-tamiskustannuksista. Budjettivuoden talonrakennusohjelman rakennuttajatehtävien laskennallinen arvo on siten n. 516 000 euroa. Lisäksi muiden kaupunkikonsernin toimielimien ja projektien konsultointi suoritetaan Konsultointisopimusehto KSE 2013 -sisältöön tukeutuen, laskennallinen osuus arvioidun työpanoksen mukaan n. 60 000 euroa. 6103 Isännöinti Energiansäästön tehostamisella pyritään pitämään saavutettu kokonaiskustannusta-so, vaikka rakennuskanta kasvaa ja talotekniikka lisääntyy peruskorjausten myötä. Kustannuspaikkaa kohden laskettua energiakustannusta pyritään laskemaan säätö- ja valvontatoimin. Energiatehokkuusinvestointeja valmistellaan yhteistyössä rakennuttamisen tulosyksi-kön kanssa. Euronet 50/50 energian säästöhankkeesta saatu myönteinen asenne energiansäästöä kohtaan pyritään laajentamaan pilottikohteen ulkopuolelle. 6111–6114 Ylläpitopalvelut Työohjelmien mukaiset hoito-, huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään resurssit huomi-oon ottaen. Kustannuspaikan toimintaa sopeutetaan kaupungin taloudelliseen tilan-teeseen mm. siten, että ylläpidon kehittämistä jatketaan, kustannuspaikan toimintaa keskitetään tarkoituksenmukaisesti ja tarpeettomista toimitiloista luovutaan. Kunnos-sapitorakentamisessa pidättäydytään rakennuskannan kunnossa pysymisen edellyt-tämiin toimiin ja korjausvelan hallintaan. Rakennuksen käyttäjien edellytetään varaa-van omaan toimintaan kuuluviin menoihin hankinta- ja asennusvaraus. Muutosraken-tamiskohteiden osalta toteutuspäätökset tehdään tapauskohtaisesti hyöty- ja kustan-nusarvioinnin kautta.

128

Toteutumisvertailu

Ylläpitopalvelut TOT 2015 TOT 2016 TAE 2017 473 917 €/kk 496 864 €/kk 436 341 €/kk

61 640 as 7,77 €/asukas/kk 8,06 €/asukas/kk 6,72 €/asukas/kk 420 000 m2 1,13 €/m2/kk 1,18 €/m2/kk 0,99 €/m2/kk

TAE 2017 kustannuspaikoittain (netto)

6111

ylläpitopalvelut kp 6112

tekninen valvonta kp 6113

kiinteistönhoito kp 6114

kunnossapito kp 1,76 €/asukas/kk 1,17 €/asukas/kk 1,84 €/asukas/kk 1,95 €/asukas/kk

0,26 €/m2/kk 0,17 €/m2/kk 0,27 €/m2/kk 0,28 €/m2/kk

6121 Siivouspalvelut Siivouspalvelut käyttää resurssitarpeen päivitykseen valtakunnallisesti käytössä ole-vaa työmäärälaskentajärjestelmää AtopLite S -ohjelmistoa. Ohjelma on laajassa käy-tössä julkishallinnon puolella. Siivouspalvelut seuraa määrärahojen riittävyyttä säännöllisesti kuukausiraporteilla. Olemme sitoutuneet määrärahojen riittävyyteen, josta johtuen sopeutamme toimin-taamme tarpeen mukaan taloudellisuutta rinnalla pitäen. Toteutuminen Suunnittelun tulosyksikkö on toteuttanut investointihankkeiden toteutussuunnitte-lua talousarvion mukaisissa hankkeissa noin arvioitua laskennallista panosta vastaa-vasti, noin 230.000 eurolla. Hankesuunnittelun laskennallista arvoa ei ole huomioitu. Peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden voidaan arvioida toteutuneen tavoitteiden mu-kaisena. Kaupunkikonsernin kiinteistöyhtiöitä konsultoitiin noin tavoitteiden mukaises-ti, mutta laskutus jäi osin vuoden 2018 puolelle koontilaskujen yhteydessä tehtäväksi. Tulosyksikön käyttötalouden kokonaismääräraha alittui 17 551 euroa. Rakennuttamisen tulosyksikön tavoitteena on tuottaa talonrakennuskohteisiin tar-vittavat rakennuttamis- ja valvontatehtävät toiminnallis-taloudellisesti kilpailukykyisesti ostettuun konsulttipalveluun verrattuna. Uudisrakennusten rakennuttamis- ja valvon-tatehtävientehtävien osuus on vallitsevan budjetointikäytännön mukaan n. 4 % hank-keitten rakentamiskustannuksista. Budjettivuoden talonrakennusohjelman rakennutta-jatehtävien laskennallinen arvo on siten n. 495.000 euroa, mikä on noin 1,5-kertaisesti tulosyksikön kokonaismenototeuma. Kaupunkikonsernille tehtyä rakennut-tamispalvelua laskutettiin vuoden aikana 102.000 euroa. Osallistumista konserniyhti-öiden hankkeiden tarveselvityksiin, hankesuunnitteluun ja muihin hankevalmisteluihin ei ole laskutettu Tulosyksikön käyttötalouden kokonaismenot alittuivat 16.376 euroa. Isännöinnin tulosyksikön taloudellisuustavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Energi-an kulutusten keskitetty seurantajärjestelmä on otettu käyttöön ja energiansäästötii-missä olevat kaikkien hallintokuntien edustajat tekevät työtä, jotta säästöhankkeiden lisäksi energiansäästö osana arkea tulisi rutiinitavaksi toimia. Tulosyksikön käyttötalouden kokonaismääräraha ylittyi 4 350 euroa, mikä on 0,1 % kokonaismenoista. Isoista energiamenoeristä lämmityskustannukset ylittyivät 115.451 euroa päätyen 2.165.451 euroon, mikä on 3,25 % vähemmän vuoden 2016 lämmi-tyskustannuksiin verrattuna. Säätiloista laskettu normeerattu lämmitysenergian tarve laski vastaavana ajanjaksona 0,55 %. Ylläpitopalvelut Työohjelmien mukaiset hoito- ja kunnossapitotyöt tehtiin resurssit huomioon ottaen. Kunnossapitorakentamisessa pidättäydyttiin rakennuskannan kunnossa pysymisen edellyttämiin toimiin, kuten vesivahinkojen korjauksiin, ja korjausvelan hallintaan pit-kän tähtäimen suunnitelman mukaisin kunnossapitotöin.

129

Toteutumisvertailu

Ylläpitopalvelujen kokonaismääräraha ylittyi 405.105 eurolla, mikä vastaa 7,9 % yli-tystä.

TOT2016 511 852 €/kk TOT2017 511 055 €/kk 62 008 as (30.11.) 8,25 €/asukas/kk 62 577 as (30.9.) 8,17 €/asukas/kk

420 000 krs-m2 1,22 €/krs-m2/kk 413 000 krs-m2 1,24 €/krs-m2/kk 6110 Ylläpitopalvelut tulosyksikön menot kustannuspaikoittain Huoneistopinta-alaa (350 000 h-m2) kohden

6111 ylläpitopalvelut

6112 tekninen valvonta

6113 kiinteistönhoito

6114 kunnossapito

1,66 €/asukas/kk 2,03 €/asukas/kk 1,97 €/asukas/kk 2,50 €/asukas/kk 0,30 €/h-m2/kk 0,36 €/h-m2/kk 0,35 €/h-m2/kk 0,45 €/h-m2/kk

Siivouspalvelujen tulosyksikössä siivoustyönmitoitus- ja kehittämisjärjestelmät ja AtopLiteS-työmäärälaskenta ohjaavat ja antavat periaatteet laatu- ja taloudellisuusta-voitteisiin mm. standardien ja vertailutietojen kautta, ja niiden toteutumista ja muutok-sia on seurattu vuoden aikana. Hyväksytyn talousarvion toteutumista on seurattu viikoittain ja kuukausittain sekä yk-sikön että tulosalueen viikkopalavereissa. Määrärahat ovat pääsääntöisesti riittäneet talousarviosuunnitelman mukaisesti tileittäin tai tiliryhmittäin, ainoastaan palvelujen ostot - ryhmä on ylittynyt n. 1000 euroa. Kokonaisuutena Siivouspalvelut-yksikön ta-lousarvion toteutuma on 92,2 % siten, että toimintakulut jakautuvat seuraavasti: Henkilöstökulut 94,7 % Palvelujen ostot 1,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,8 % Muut toiminnan kulut 1,2 % Keskimääräinen suoritehinta (työtunti/päivä) 17,41 €

Tulosalue 620 Kiinteistö ja mittauspalvelut 620 KIINTEISTÖ JA MITTAUSPALVELUT Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 8 338 200 Yhteensä 8 338 200 10 856 738,00 -2 518 538,00 Toimintamenot Alkuperäinen 2 048 400 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -1 900 Kv 18.12.2017 § 172 Muutos 54 000 Yhteensä 2 100 500 2 176 848,00 -76 348,00 Netto (Toimintakate) 6 237 700 8 679 890,00 -2 442 190,00 Toiminta-ajatus

Kiinteistö- ja mittauspalvelujen tulosalueen tarkoituksena on luoda mahdollisuudet toimivan, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle ja turvata riittävä ja monipuolinen tonttivaranto maanhankinnalla painopiste-alueilta. Tulosalue hoitaa kiin-teistönmuodostuksen rakentamisen mahdollistamiseksi sekä ylläpitää ajantasaista paikkatietoaineistoa.

Määrätavoitteet

6201 Kiinteistöhallinto Keskustan kehittäminen on kuluvan valtuustokauden yksi strateginen painopistealue. Kaupunkikeskustan kehittämistä ja infran rakentamisen rahoitusta edistetään neuvot-

130

Toteutumisvertailu

telemalla maankäyttösopimukset asemakaavamuutoksiin liittyen keskustan kiinteis-tönomistajien osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maa-alueiden hankintaa jatketaan eri puolilla kaupunkia olevilla maapoliittisen ohjel-man mukaisilla painopistealueilla. Raakamaata hankitaan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin vähintään 40 ha. 6202 Tonttien myynti ja vuokraus Tulosalueella huolehditaan siitä, että luovutettavissa on vähintään 100 AO-tonttia vuosittaisen väestönkasvun tarpeisiin. Tuotamme T- ja K-tontteja elinkeino ja liike-elämän kysyntää vastaavasti. Markkinatilanne ja rakentamisen vilkkaus vaikuttaa suoraan tontinmyyntivolyymeihin. Tonttien luovutus (myynti)

2014 2015 2016 Tavoite 2017

AK 1 3 1 AR 4 12 10 AO 74** 71* 100 KL+T+TY 6 8 15

* Lisäksi 23 AO-tonttia vuokrattiin ** Sisältää vuokratonttien omaksi ostoja 14 kpl AK Asuinkerrostalojen korttelilalue, AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, AO Erillispientalojen korttelialue, KL Liikerakennusten korttelialue, T-TY Teollisuus- ja varastorakennus-ten korttelialue 6204 Mittauspalvelut Asemakaavoituksen piiriin tuleville uusille alueille laaditaan pohjakarttaa lähinnä la-serkeilaamalla. Kaavamuutosalueilla pohjakarttatietoja ajantasaistetaan täydennys-mittauksilla. Päivittäin tehdään tontinmittausten maastotöitä, kartoituksia ja rakennus-valvontamittauksia sekä resurssien mukaan pyritään palvelemaan muuta kaupunki-konsernia ja asiakkaiden tarpeita. Tavoitteena on suorittaa täydennyskartoituksia 100 ha alueella keskittyen rakennet-tuihin sekä kaavoitettaviin alueisiin. 6205 Kiinteistöinsinöörin palvelut Palvelun päätehtäviä ovat 1. tonttijakojen ja tonttijaon muutosten laatiminen, 2. tontti-en lohkominen sekä 3. yleisten alueiden muodostaminen kysynnän mukaan joko yksi-tyisten maanomistajien tai kaupungin aloitteesta. Laadunmuutoksia tiloista asema-kaavan mukaisiksi rekisteröidyiksi tonteiksi jatketaan. Toiminnan volyymi vaihtelee vuosittain kysynnän ja tehtävien priorisoinnin mukaan sekä henkilöstöresurssien mukaan. 2014 2015 2016 Tavoite 2017 Yleisten alueiden lohkominen

134 73 75

Tonttien lohkomi-nen

190 138 130

Tonttijaot 98 100 100 Laadun muutokset 144 142 150

6206 Kartta- ja paikkatietopalvelut Palvelun päätehtävänä on Seinäjoen kaupungin alueelta olevan digitaalisen 1. paik-katietoaineiston tuottaminen ja ylläpitäminen, mm. pohjakartat, kiinteistörajakartat, ajantasakaavakartat ja muut teemakartat sekä 2. aineiston päivittäminen eri hallinto-kunnille sisäisessä verkossa olevaan WebMap-järjestelmään ja kuntalaisille interne-tiin. Toiminnan kehittämisessä keskitytään Trimble Locus -paikkatietojärjestelmän ja mui-den analyysisovellusten hyödyntämiseen teknisellä puolella, mutta myös mm. koulu-

131

Toteutumisvertailu

ja sosiaalitoimessa. Toimintaa ohjaa vuonna 2016 laadittu paikkatietostrategia 2017–2020. Merkittävin toimintakulttuurin muutos liittyy sähköisiin asiakaspalveluihin, jotka mah-dollistavat kaupungin omistamien tonttien varaamisen ja johtolaitosten johtojen, sijoi-tus- ja kaivulupien sähköisen hakemisen ja käsittelyn. Toteutuminen Tulosalue hoitaa kiinteistönmuodostuksen turvaamalla osaltaan viiveettömän rakentamisen sekä ylläpitää ajantasaista paikkatietoaineistoa. 6201 Kiinteistöhallinto Raakamaata hankittiin yht. 111 ha (2016: 103 ha). Kalleimmat yksittäiset hankinnat olivat Postin kiinteistön etuosto 4,2 milj. € sekä Eskoon maa-alueiden, 26 ha, hankinta yht. 601.763 €. Eskoon 26 ha lisäksi raakamaata hankittiin Niemistöstä 38 ha sekä isompia kokonai-suuksia Keski-Nurmon ja Nurmon keskustan alueelta. Neuvottelut Kauppa-Joupin ka-tualueista saatiin onnistuneesti päätökseen. Kaupungingeodeetin johdolla on neuvo-teltu ja allekirjoitettu vuoden aikana yhteensä 144 kiinteistökauppaa. Maanhankintaan käytettiin rahaa 8.185.803 €. Maankäyttösopimuksia neuvoteltiin yhteensä 11 kpl. Sopimusneuvottelut koskivat Iti-kan kaupunginosan, Keskustan korttelin 1, Ruukintiellä korttelin 43 sekä Peräseinäjo-ella Kärjentien ja Soukkajoella Bullerintien eteläpuolelle kortteliin 45 kohdistuneita kaavamuutoksia. Sopimusten yhteenlaskettu arvo on 4.696.497 € Vuokrasopimuksia solmittiin 69 kpl, josta asunto- ja teollisuustonttien vuokrasopimuk-sia 28 kpl. 6202 Tonttien myynti ja vuokraus

Tonttien luovutus (myynti)

2016 2017

AK+A 2 4 AR+AKR+AP 11 7 AO 88** 73* KL+K+KTY+T+TY 4 8

* Myyty 54, vuokrattu 19 ** Myyty 70, vuokrattu 18 AK Asuinkerrostalojen korttelilalue, AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, AO Erillispientalojen korttelialue, KL Liikerakennusten korttelialue, T-TY Teollisuus- ja varastorakennus-ten korttelialue

Alueittain omakotitonttienmyynti painottui seuraaviin kohteisiin: - Kärki 26 kpl - Simuna 10 kpl - Karhuvuori 18 kpl AO-tontteja on vapaana tällä hetkellä 174 kpl. 6204 Mittauspalvelut Itäisen ohikulkutien ympäristö ja Roveksen uusi teollisuusalue ilmakuvattiin ja laser-keilattiin. Alueen pinta-ala oli n. 1 100 ha. Kuvaus suoritettiin onnistuneesti touko-kuussa. Pohjakartan päivittäminen aineiston perusteella on vielä työn alla konsultilla. Routakalliolla suoritettiin onnistuneesti testimielessä ilmakuvaus 70 ha alueella mie-hittämättömällä kopterilla (drone), josta saatiin ilmakuva- ja laserkeilausaineistoa. Täydennyskartoituksia suoritettiin n. 100 ha pinta-alalla pääasiassa rakennetuilla alu-eilla.

132

Toteutumisvertailu

6205 Kiinteistöinsinöörin palvelut Yleisiä alueita on muodostettu vuoden aikana 24 kpl (v. 2016: 184 kpl). Uusia tontteja on rekisteröity vuoden alusta alkaen 378 kpl, joista laadunmuutoksia 188 kpl (v. 2016 yht. 342 kpl, joista laadunmuutoksia 291 kpl). Tonttijakoja on laadittu ja hyväksytty 66 kpl (v. 2016 yht. 165 kpl). Vuoden luvuissa näkyy resurssien vajaus mm. toimitusinsinöörin virkavapaa. Sijai-suus täytettiin 6.3. alkaen. 6206 Kartta- ja paikkatietopalvelut Paikkatietopalveluiden päätehtävien lisäksi on vuoden 2017 aikana tehty - osoitenumeropäätöksiä 130 kpl - karttatilauksia 544 kpl - kiinteistökauppojen tietokantatallennuksia 916 kpl Paikkatietopalveluiden työtä ohjaamaan laadittiin Paikkatieto-ohjelma 2020, jonka kaupunginhallitus hyväksyi syksyllä 2017. Otettiin käyttöön pilottiluonteisesti eLupa-palvelu rakennuslupien sähköiseen asioin-tiin. Tonttien haun eTontti-palvelua hyödynnettiin ensimmäistä kertaa kevään tont-tienhakukierroksella. Syksyn hakukierroksella palvelussa otettiin käyttöön uudet au-tomaattitarkistukset. Suunniteltiin ja ohjattiin Katurekisterin sisällönsyöttötyötä Locus-paikkatietojärjestelmään. Samaa on tehty myös Puistorekisterin osalta. Kehitettiin menetelmää väestörakenneanalyysien tekemiseksi ja automatisoimiseksi. Näitä analyysejä tehtiin jo Ikäkeskukselle, kirjastoille, terveyspalvelukeskuksille ja neuvoloille. Koulutoimen kanssa määritettiin ensisijaiset oppilaiksi ottoalueet (koulualueet) ja näi-hin koulualueiden pohjalta tehtiin erilaisia väestöanalyysejä. Samalla koulutoimelle kehitettiin Qgis-työtiloja heidän omaa ylläpitoa varten. Kehitettiin erilaisia kaavoituksen käyttöön tarkoitettuja työvälineitä liittyen uuteen Mic-roStationiin sekä parannettiin kaavarekisterin käytettävyyttä. Mesh-todellisuusmalli (kaupunkimalli) laajeni kattamaan koko kanta Seinäjoen alueen ja aineisto julkaistiin samalla internetissä. QGissiä jalkautettiin eri yksiköihin eri projektien kautta. FME:llä tehtiin automatisointeja tausta-aineistojen ylläpitoon. Myös FME-serveriä var-ten on tehty aineistoja ja aineistopaketteja ja valmisteltiin FME-serverin käyttöönottoa. Julkaistiin Internet-karttapalvelussa asemakaavojen kaavamääräykset PDF-muodossa. Useiden samanaikaisten sovellusten käyttöönottojen ja projektien vuoksi päätettiin johtojen sijoitus- ja kaivulupien sähköisen hakemisen käyttöönotto ajoittaa vuodelle 2018.

Laatutavoitteet

Toiminnassa pyritään mahdollisimman nopeaan ja asiantuntevaan palveluun asiak-kaiden tarpeet huomioiden. Toiminnassa noudatetaan MRL:n ja KML:n määräyksiä. Kaupunkistrategia sekä sii-hen perustuvat maapoliittinen ja asuntopoliittinen ohjelma sekä paikkatietostrategia ohjaavat toimintaa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Työ-tyytyväisyysindeksin tavoite seuraavassa kyselyssä on 3,4. Koulutus suunnataan koulutussuunnitelman mukaisille osaamisen painopistealueille. Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti jokaisen henkilön kanssa. Toteutuminen Tekeminen on ollut strategian mukaista. Kehityskeskustelut on pääosin pidetty ja osaamisen kehittäminen on ollut suunnitelmallista painottuen kiinteistötehtävien, maapolitiikan ja paikkatieto-osaamisen vahvistamiseen. Työtyytyväisyyskyselyä ei toteutettu v. 2017.

133

Toteutumisvertailu

Taloudellisuustavoitteet

Maavarannon tuottavuuden tehostamistoimenpiteitä jatketaan: Maankäyttösopimuk-set neuvottelu ja solmiminen niiden maanomistajien osallistumisesta yhdyskuntara-kentamisen kustannuksiin, jotka saavat asemakaavasta tai sen muutoksista merkittä-vää hyötyä. Korvaukset tulee osoittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä ta-valla sopimuskohteen ja sitä laajemminkin palvelevan infran rahoittamiseen. Kerrostalotonttien ja niiden osien myynnissä kiinnitetään huomiota oikeaan, käypää arvoa vastaavaan hinnoitteluun. Tulosalueen toimintaprosessien kehittämistä jatketaan. Toteutuminen Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia perittiin yhteensä 939.882 € (budj. 1.550.000 €). Myyntitulojen osalta koko vuoden tavoite ylitettiin. Maaomaisuuden myyntitulot olivat yht. 9.520.074 €. Myyntivoitto (pysyvien vastaavien luovutusvoitto) oli 7.495.122 €. Metsänmyyntituloja toteutui 626.354 € tavoitteen ollessa 600.000 €. Maanvuokratulo-ja toteutui 1.230.842€ (budj. 850.000 €). Kokonaismenoissa tulosalue ylitti 76.348 €:lla laaditun talousarvion. Ylitys johtuu tont-tien rakentamis- /myyntikuntoon saattamisen kustannuksista, joita ei pysty etukäteen ennakoimaan.

Tulosalue 630 Kunnallistekniikka 630 KUNNALLISTEKNIIKKA Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 2 391 400 Yhteensä 2 391 400 3 392 718,00 -1 001 318,00 Toimintamenot Alkuperäinen 14 366 300 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -5 800 Yhteensä 14 360 500 13 854 391,00 506 109,00 Netto (Toimintakate) -11 969 100 -10 461 673,00 -1 507 427,00 Toiminta-ajatus

6311 Suunnittelu Kunnallistekniikan suunnittelu (kadut ja niihin liittyvät laitteet ja putkistot, pysäköinti, yksityistiet). Hulevesien hallintaan liittyvät selvitykset ja suunnittelutehtävät. Liikennesuunnittelu ja liikenneturvallisuustyö. Kunnallistekniikan investointibudjetin suunnittelu. Kaupunkiliikenteen (paikallisliikenne, palvelulinjat) suunnittelu omalta osaltaan. Toimialan asiakaspalvelu, neuvonta, lausunnot ym. Maa-ainesten ottoon ja läjitykseen sekä suljettujen kaatopaikkojen hoitoon liittyvät suunnitelmat ja asiakirjat. 6321 Rakentaminen Kustannuspaikka hoitaa kunnallistekniikan tulosalueella kunnallistekniikan rakentami-sen ja rakennuttamisen. 6381–6397 Katujen kunnossapito Liikenneväylien ja -alueiden kunnossa- ja puhtaanapito sekä laitteiden huollot. Hulevesiverkoston huolto ja kunnossapito. Kaupungin kunnossapitämien yksityisteiden hoito ja avustaminen.

134

Toteutumisvertailu

6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Joustava, ammattitaitoinen ja kustannustehokas kustannuspaikka. Kone- ja kuljetustoiminnat, kaluston huolto- ja korjaustoiminnat sekä kaluston vuok-raustoiminta. Seinäjoen kaupungin paikallis- ja palveluliikenne. 6461 Puistotoimi Puistotoimen kustannuspaikka järjestää palvelut Seinäjoen kaupunkilaisille puistoihin, leikkipaikkoihin sekä muihin viher- ja virkistysalueisiin. Puistotoimi vastaa puistojen ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnos-sapidosta sekä metsien hoidosta.

Määrätavoitteet

6311 Suunnittelu Rakentamisen työohjelman mukaisten katu- ym. suunnitelmien laatiminen. Uusien ja saneerattavien katujen verkostosuunnitelmat laskutustyönä Seinäjoen Ve-delle. Osallistuminen kaavojen laadintaprosessiin liikenne- ja kunnallistekniikan asiantunti-joina. Osallistuminen suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidon kehittämiseen ja omavalvonnan organisointi. Konsulttitoimeksiantojen valvonta ja lähtötietojen toimittaminen. Osallistuminen itäisen ohikulkutien rakennusprojektiin. Osallistuminen keskustan kehittämistyöhön. Liikennemäärälaskennat (käsin, koneella) ja liikenne-ennusteiden laadinta. Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden tutkiminen ja suunnittelu. Liikennevalo-ohjauksen seuraaminen ja kehittäminen. Teknisen lautakunnan liikennejaoston ja paikallisliikenteen neuvottelukunnan päätös-ten valmistelu. Liikenne- ja liikenneonnettomuustilastojen ylläpito sekä liikenneturvallisuustilanteen seuranta. Sadevesijärjestelmän suunnittelu. Roveksen alueen rakentamiseen ja Routakallion kehittämiseen liittyvät tehtävät. Uusiomateriaalien hyötykäytön edistämiseen liittyvät tehtävät. Putki- ja katukorkeusilmoitukset rakentajille. Tilapäisten liikennejärjestelyiden suunnittelu suurtapahtumia varten ja suunnitelmien hyväksyminen. Kaivulupien ja tilapäisten liikennejärjestelyiden lupien myöntäminen eri verkostora-kentajille. Katu- ja puistorekisteriohjelmistoon siirtyminen ja tietojen syöttö. 6321 Rakentaminen Kustannuspaikka toteuttaa kunnallistekniikan rakennus- ja perusparannuskohteet työohjelman ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti kaupungin omana työnä ja kokonaishintaurakalla. Katu- ja puistorekisteriohjelmistoon siirtyminen ja tietojen syöttö. 6381–6397 Katujen kunnossapito Liikenneväylät ja -alueet pyritään pitämään omalla kalustolla ja ostopalveluilla stan-dardien ja hyväksytyn laatujärjestelmän mukaisessa kunnossa. Silloille suoritetaan päällyste- ja kaidekorjauksia määrärahojen puitteissa. Massapintausta suoritetaan enenevässä määrin pääkaduilla. Remixer-menetelmiä käytetään pääväylillä mahdollisuuksien mukaan. Kevyenliikenteenraiteilla suoritetaan pintavauriokorjauksia eri menetelmiä hyväksi käyttäen. Asuntokaduilla tehdään pienimuotoisia routavauriokorjauksia ja paikkaustöi-tä. Keväällä hiekoitushiekan poisto suoritetaan koneellisesti ja mahdollisimman talou-dellisesti. Katujen pesuja tehdään heti hiekoitushiekkojen poistamisen jälkeen.

135

Toteutumisvertailu

Hulevesiverkoston kunnossapito ja pumppaamoiden huollot sekä tyhjäykset. Hule-vesiverkostossa tehdään huuhteluita kuvattavilla päälinjoilla. Katuvalojen osittaisella sammutuksella haetaan edelleen säästöjä. Kustannusten seuranta ja ylläpito. Katu- ja puistorekisteriohjelmistoon siirtyminen ja tietojen syöttö 6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Laaditun investointiohjelman pohjalta pidetään Kone- ja kuljetuskeskus sekä vuok-raustoiminta tarpeita vastaavana. Oman toiminnan osuuden hallittu kasvu (pl. henki-lökuljetukset). Hankintasuunnitelma Konekeskuksen peruskaluston säilyttäminen edellyttää seuraavia hankintoja (t €) 2017 2018 2019 2020 Kuorma-auto 280 180 Kevytkuorma-auto 130 Päällirakenteet 80 120 Traktori 60 70 Pakettiauto 200 60 60 130 Tiehöylä 280 Lumiaura 20 20 20

6461 Puistotoimi Puisto-, leikkipaikka- ym. viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito ovat puistotoimen ydintoimintaa. Tavoitteena on hoitaa ja ylläpitää kaikki viheralueet hyväksytyn hoitoluokituksen mu-kaisessa kunnossa sekä suunnitella ja rakentaa kaikki työohjelman mukaiset viher-aluekohteet. Painopisteenä rakentamisessa on uusien asuntoalueiden puisto- ja viheralueiden ra-kentamisen sekä peruskorjausrahojen oikea kohdentaminen kohteittain. Katu- ja puistorekisteriohjelmistoon siirtyminen ja tietojen syöttö. Toteutuminen 6311 Suunnittelu: Suunnitelmat on kyetty tekemään pääosin omana työnä siten, että rakentaminen työohjelman mukaisesti on onnistunut. Konsulttia on käytetty ruuhka-huippujen tasaamiseen, maastotutkimuksiin ja erikoisasiantuntijuutta vaativiin tehtä-viin sekä suurempiin suunnittelukokonaisuuksiin kuten Vapaudentien jatkeen suunnit-telu selvityksineen. 6321 Rakentaminen Investointikohteet toteutuivat pääosin työohjelman mukaisesti. Asuntotonttien tuotannossa saatiin lisää alueita Niemistöön, Kärjen alueelle sekä Karhuvuoreen. Pirttikorven uusi ylijäämämaiden läjitysalue saatiin rakennettua vas-taanottoa edellyttävään valmiuteen 6381–6397 Katujen kunnossapito Liikenneväylät ja -alueet on pidetty omalla kalustolla ja ostopalveluilla standardien ja hyväksytyn laatujärjestelmän mukaisessa kunnossa. Silloille on suoritettu päällystekorjauksia määrärahojen puitteissa. Massapintausta on suoritettu entistä enemmän pääkaduilla. Remixer-menetelmiä on käytetty pääväylillä mahdollisuuksien mukaan sekä lisäksi uutena massapintausta edullisempana menetelmänä MPKJ-menetelmää väylillä, joissa Remixer-menetelmää ei ole enää voinut käyttää vanhan päällysteen kuluneisuuden vuoksi.

136

Toteutumisvertailu

Kevyenliikenteenraiteilla on suoritettu pintavauriokorjauksia. Asuntokaduilla on tehty lähinnä paikkaustöitä. Keväällä hiekoitushiekan poisto on tehty koneellisesti. Pää- ja kokoojakatujen sekä raittien pesuja on tehty heti hiekoitushiekkojen poistamisen jäl-keen. Pumppaamoille on tehty huoltoja sekä tyhjäykset. Hulevesiverkostossa on tehty huuhteluita kuvattavilla päälinjoilla. Katuvalojen osittaisesta sammutuksesta on luovuttu viime vuoden aikana. Kustannuksia on seurattu TANE-ohjelmaa apuna käyttäen. Katurekisteriin on syötetty tietoja liikenneväylistä. 6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Kone- ja kuljetuskeskus on toiminut tavoitteiden mukaisesti. Toiminta on pystytty pi-tämään tyydyttävällä tasolla ja tarpeita vastaavana. Peruskaluston hankintasuunni-telmaa on uudelleen priorisoitu määrärahoja lisäämättä. Henkilökuljetusten osalta eri hallinnonalojen kuljetuskustannuksia on saatu pienene-mään. 6461 Puistotoimi Puistotoimi onnistui suunnitelmien mukaisesti tekemään sovitut työt kustannustehok-kaasti hyväksytyn budjetin mukaisesti.

Laatutavoitteet

6311 Suunnittelu Toteutuksen kannalta luotettavien ja taloudellisten suunnitelmien laatiminen hyvissä ajoin ennen töiden aloitusta. Innovatiivisten suunnitteluratkaisujen hakeminen. Pöytäkirjojen ja muistioiden laadinta ja jakelu viimeistään viikon sisällä kokouksesta CAD-suunnittelumenetelmien kehittäminen. Katu- ja puistorekisteriohjelman käytön kehittäminen. Osaavan henkilöstön ja yhteistyöverkostojen jatkuva kehittäminen. 6321 Rakentaminen Kunnallistekniikka rakennetaan infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaan. 6381–6397 Katujen kunnossapito Turvallisen ja viihtyisän liikenneympäristön ylläpito laatutavoitteet täyttävänä. 6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Laadukas ja kilpailukykyinen toimintayksikkö. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja kaluston toimintakyvyn säilyttäminen. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja lisäkouluttaminen tarpeen mukaan. 6461 Puistotoimi Hoitaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti viheralueet hoitoluokituksen ohjeiden mu-kaisesti. Määrittää suunnitelluille ja rakennettaville uusille viheralueille hoitoluokka. Noudattaa työhön liittyviä vaateita ja määräyksiä. Osallistua tilastokyselyihin ja suorittaa laatuvertailua niiden avulla. Toteutuminen 6311 Suunnittelun tulosyksikön osalta laadullisten tavoitteiden katsotaan toteutu-neen ja rakentaminen on voitu tehdä suunnitelmien mukaisesti. Uusi katurekisterioh-jelma on saatu hankittua ja ohjelmaan on syötetty mittavasti tietoa. Käyttöönotto ta-pahtuu kevään 2018 aikana.

137

Toteutumisvertailu

6321 Rakentaminen Rakentamisen laatutavoitteet voidaan todeta onnistuneen vähäisten korjaustarpeiden sekä reklamaatioiden määrien mukaan. Kohteiden toteutuksessa kiinnitettiin huomioi-ta ennakkosuunnitteluun, hankintamenettelyihin, sekä näiden laadunvarmistukseen. Kohteiden suunnitelmien hallinnan kautta päästiin laadullisesti viimeisteltyyn lopputu-lokseen. 6381–6397 Katujen kunnossapito Turvallinen ja viihtyisä liikenneympäristö on ylläpidetty laatutavoitteet täyttävänä haastavissakin olosuhteissa. 6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Toimintaa on pyritty kehittämään ja sopeuttamaan kaupungin kaikki osa-alueet huo-mioiden niiden tarpeita vastaaviksi. Etenkin pienkalustovuokraamon toimintaa on ke-hitetty nykyaikaistamalla kalustoa. Henkilökunnan ammattitaitoa on ylläpidetty koulu-tuksilla. Henkilökuljetukset on pyritty järjestämään kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, riittä-vän laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhdistellen eri hallinnonalojen kuljetuksia.

6461 Puistotoimi Puistotoimi teki laatuvaatimuksen ja hoitoluokituksen mukaisesti suunnitellut työt. Sateinen ja kylmä kesä heikensi hetkittäin viheralueiden laatutasoa, hyvästä kunnos-sapidosta huolimatta. Jatkossa on haasteena pitää viheralueiden hoitotaso nykyisel-lään, hoidettavien alueiden pinta-alojen kasvaessa.

Taloudellisuustavoitteet 6311 Suunnittelu Vuoden 2017 kunnallistekniikan suunnittelun toteuttaminen pääosin omana työnä ta-lousarvion puitteissa. Erityisosaamista vaativissa kohteissa kuten esim. silta- ja lii-kennevalosuunnitelmissa konsulttitoimeksiantojen kilpailuttaminen sekä laadun ja kustannusten tehokas valvonta. 6321 Rakentaminen Kustannuspaikka hoitaa kunnallistekniikan rakentamisen kaupungin taloussuunnitel-man ja hyväksyttyjen kustannusarvioiden puitteissa. 6381–6397 Katujen kunnossapito Määrärahojen riittävyydestä huolehtiminen kunnossapitoalueiden lisääntymisestä ja ostopalveluiden hintojen noususta huolimatta. Yksikkökustannuksia seurataan ja verrataan edellisvuosien kustannuksiin. 6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Kustannusseurannan hyödyntäminen ja kilpailukyvyn säilyttäminen. Talousarviossa varattujen määrärahojen riittävyydestä huolehtiminen. Toiminta pyritään pitämään +/- 0-tasolla huomioimatta investointien osuutta. Toimintojen jatkuva kehittäminen kus-tannustaso huomioiden. 6461 Puistotoimi Tavoitteena on suorittaa talousarvion mukaiset työt ja ylläpitää toiminta kunnossapi-tomäärärahojen arviossa. Tavoitteena on kehittää ja seurata yksikkökustannuksia ja verrata niitä edellisvuosien kustannuksiin. Mm. tavoitteena on pitää viheralueiden A 2 hoitoluokan keskimääräiset kustannukset tason 0,75 €/m2 alapuolella. Pitkäntähtäi-men suunnitelmissa on vähentää A 2 hoitoluokan pinta-alaa ja siirtää alueita A 3 hoi-toluokkaan eli vähentää nurmikon leikkuuta ja lisätä niittyalueita.

138

Toteutumisvertailu

Toteutuminen 6311 Suunnittelu Toiminta on kokonaisuutena ylittänyt budjetoidut kulut 1,5 prosentilla. Budjetoinnissa tuloiksi arvioitu määrä ei ole toteutunut täysimääräisesti ja palveluiden ostojen määrä on ylittänyt arvioidun. 6321 Rakentaminen Yhdyskuntatekniikan rakentamisen tulosyksikkö toteutti vuoden investoinnit suunni-telmien mukaisesti hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Vuoden merkittäviä kohteita olivat Roveksen teollisuusalueen laajennus sekä itikan kevyen liikenteen silta. Lisäksi osa merkittävistä investointikohteista jäi toteutumatta lautakunnalle tulleiden muistutusten vuoksi, joka asetti haasteen aikataulutukseen. Näiden vuoksi katujen investointeihin varatusta rahasta käytettiin noin 73 %. Kokonaishinta- ja konetyöurakoista saadut tarjoukset vaikuttivat lukumäärältään oleellisesti hintatasoon, koska kustannukset pysyivät alhaisina laajan kysynnän kaut-ta. Lisäksi omajohtoista rakentamista saatiin tehokkaasti hyödynnettyä, jolloin työn ulkoistaminen pysyi vähäisenä. 6381–6397 Katujen kunnossapito Määrärahat ovat riittäneet kunnossapitoalueiden lisääntymisestä ja ulkovalaistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista huolimatta. Yksikkökustannuksia on seurattu ja verrattu edellisvuosien kustannuksiin. 6421–6443 Kone- ja kuljetuskeskus Kilpailukykyä ja palvelutasoa on pyritty parantamaan koko yksikön osalta. Kulut on saatu pidettyä kurissa kaikilla kustannuspaikoilla. Muutoin toiminta on pysynyt +/- 0-tasolla. Henkilöliikenteen osalta valtion avustusten osuus oli hieman ennakoitua suurempi. 6461 Puistotoimi Puistotoimi teki hoitoluokituksen mukaisesti, kustannustehokkaasi, sovitut työt. Satei-sen kesän johdosta mm. nurmikonleikkuuta, kasvillisuuden ylläpitotöitä oli normaalia enemmän, joten emme päässeet aivan A2 hoitoluokan tavoiteyksikköhintaan. Myös-kään emme onnistuneet siirtämään A2 hoitoluokan alueita A 3 hoitoluokkaan riittä-västi.

Tulosalue 650 Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu 650 KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 55 000 Yhteensä 55 000 126 555,00 -71 555,00 Toimintamenot Alkuperäinen 612 600 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -1 600 Kv 18.12.2017 § 172 Muutos 30 000 Yhteensä 641 000 588 180,00 52 820,00 Netto (Toimintakate) -586 000 -461 625,00 -124 375,00 Toiminta-ajatus

Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu tuottaa kaupungin kasvustrategian mukaiset selvi-tykset, arvioinnit ja suunnitelmat sekä osallistuu kaikkeen maankäytön, rakentamisen ja kaupunkiympäristön suunnitteluun sekä kaupunkikuvaa ohjaavaan toimintaan.

139

Toteutumisvertailu

Tehtävänä on luoda mahdollisuudet kokonaistaloudellisen, toimivan sekä kulttuurises-ti ja esteettisesti tasokkaan elinympäristön muodostumiselle, jotta kaupungin veto-voimaisuus asuinpaikkana ja palvelukeskuksena vahvistuisi. Kaavoitus valmistelee yleiskaavat, asemakaavat, suunnittelutarveratkaisut ja poikke-usluvat sekä osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen ja osin valtakunnalliseenkin kaavoitusyhteistyöhön. Näiden ja mm. ympäristölupien johdosta annettavat lausunnot ovat osa tätä yhteistyötä.

Määrätavoitteet Kaavahankkeita on vireillä eri vaiheissa n. 50 kpl, jotka ohjelmoidaan valtuustossa hyväksytyn kaavoitusohjelman periaatteiden mukaan. Laajojen kaupunkia ympäröivi-en kylien ja osakeskusten osayleiskaavatöiden valmistuttua priorisoidaan yleiskaava-työt ja yleissuunnitelmat kaupunkikeskustan ja asemanseudun kehittämiseen. Myös asemakaavahankkeista priorisoidaan erityisesti keskustan tiivistämistä palvelevat hankkeet, mutta valmistellaan myös vanhojen kaupunginosien uudistamista. Kaavoitustyötä on mm. kyläkaavojen valmistelulla priorisoitu myös työaikaa vievien yksittäisten poikkeus- ja suunnittelutarvelupien edelle. Näitä hakemuksia käsitellään vuosittain lähes 60 kpl. Tavoitteena on käsitellä haasteellisimmatkin luvat n. neljän kuukauden sisällä hakemuksen sisäänjätöstä päätöksen lainvoimaisuuteen. Kaavaprosessien erilaisen laadun, laajuuden ja keston vuoksi vuosittaisia sisällöllisiä määrätavoitteita on vaikea asettaa. Pyrkimyksenä on tuottaa riittävä kaavavaranto asuin-, toimisto-, liike- ja teollisuustontteja. Asuntotontteja tuotetaan n. 600 uudelle asunnolle vuosittain ja liike- ja työpaikkatontteja kysyntää vastaava määrä. Kts. tar-kemmin kohta taloudellisuustavoitteet. Toteutuminen Vuonna 2017 hyväksyttiin 17 asemakaavaa. Yleiskaavoja ei hyväksytty, mutta mm. Seinäjoen keskustan osayleiskaavaa valmisteltiin selvityksin. Kerrostalotontteja tuo-tettiin 22 kpl, joista suurin osa Itikan, Joupin ja Kärjen alueelle. Omakotitontteja tuotet-tiin poikkeuksellisesti vain 3 kpl koska varantoa oli. Muista kohteista mainittakoon Se-vo:n alueen asemakaava ja keskussairaalan ns. M-talon asemakaava. Kaavoitettua kerrosalaa oli yhteensä 463 152 km2, josta AO 1 275 km2, AK/AL/AKR 133 579 km2, KTY 68 300 km2, T 12 262 km2, Y 53 200 km2, ENT/ET 141 665 km2, MP 52 871 km2. Poikkeamislupapäätöksiä on tehty 34 kpl joista 9 kpl kaupunginhallituksen päätöksel-lä (näistä rantapoikkeamisia 3 myönteistä ja yksi kielteinen ja 5 asemakaavasta poik-keamista) ja 25 kaavoitusjohtajan viranhaltijapäätöstä (kaikki myönteisiä). Suunnitte-lutarveratkaisuja on tehty 7 kpl joista KSJ/kaupunkiympäristölautakunta 4 kpl (3 myönteistä ja yksi kielteinen) ja yleiskaavapäällikön viranhalijapäätöksiä 3 kpl (kaikki myönteisiä päätöksiä).

Laatutavoitteet Kaavoitustyötä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maankäyttö ja ra-kennuslaki korostavat korkealaatuisen ympäristön merkitystä. Seinäjoella korkealuok-kainen ja monipuolinen asuin-, työ- ja virkistäytymisympäristö nähdään vetovoimateki-jänä. Laatutavoitteita korostetaan kaavojen pohjiksi laadittujen esisuunnitelmien avul-la ja erityisesti erilaisilla arkkitehtuurikilpailuilla. Erityishuomio kohdistetaan kaupunki-keskustan elinvoimaisuuteen ja laadukkaaseen kaupunkiympäristöön. Tavoitteena on nostaa Seinäjoen vetovoimaa asuin- ja työpaikkakaupunkina sekä näin palvella myös koko maakuntaa. Toteutuminen Osallistavalla kaavatyöllä on haettu laatua. Aseman yleissuunnitelma on viimeistelyä vaille valmis. Seinäjoen keskustan kehityssuunnitelma-analyysi on valmistunut. Va-paudentien jatkeen alustavan suunnittelun yhteydessä on teetetty kehittämissuunni-

140

Toteutumisvertailu

telman luonnos Törnävän alueesta. Kaavoitus osallistui myös yhteistyössä Suomen Arkkitehtuurimuseon kanssa Pruukin yhtenäiskoulun kanssa järjestetystä lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatusohjelmaan jolla haettiin lähialueen kehittämisen ideoita.

Taloudellisuustavoitteet Tavoitteiden asettelussa korostuu kaavoitusprosessin (maanhankinta, suunnittelu, kunnallistekniikan rakentaminen jne.) kautta tuotettavien myytävien rakennuspaikko-jen merkitys. Käytännössä kuitenkin maanomistustilanteesta johtuen Keskustassa ja sen lähiympäristössä valtaosa kaavoista tehdään ns. kumppanuuskaavoina yksityisil-le maille, mutta tällöin korvaukset saadaan erilaisina maksuina. Tavoitteena on tuottaa sekä asuntotonttien että uusien työpaikka-tonttien kaavavaran-to riittävälle tasolle tonttien vuosittaista myyntitarvetta ja tonttien myynnin tuottoa aja-tellen. Näistä kerros- ja rivitalotonttien osuus on kasvamassa. Maankäyttösopimuksia edellyttävät ja sitä kautta tuloja tuottavat kaavat priorisoidaan toteutumismahdolli-suuksien mukaan. Kaupunkikeskustan alueella kaavamuutokset mahdollistavat maankäyttömaksujen kautta kaupunkikeskustan kehittämistä. Tavoitteena on tuottaa kaikille toimijoille riittävä määrä tontteja ja tätä kautta keskinäistä kilpailua ja edulli-sempaa rakennuskantaa kaupunkilaisten käyttöön. Pitkällä aikavälillä suunnittelun lähtökohta on edelleen tehokas kaavatalous ja sitä kautta taloudellisen ja ekologisen kaupunkirakenteen luominen. Tavoitteena on kau-pungin kannalta kokonaistaloudellisuus, tehokas maankäyttö ja tätä kautta kaupungin kilpailukyvyn varmistaminen. Energiatehokkuus ja kokonaistaloudellisuus on noussut myös globaalisti maankäytön suunnittelun tärkeäksi tavoitteeksi. Työyhteisön järkevä työnjako, kouluttautuminen sekä yhteistyö verkostojen ja osalli-suusmenettelyjen kehittäminen takaavat myös toiminnan tehokkuuden. Toteutuminen Kaavavaranto on pystytty pitämään riittävänä ja on hyvä kerrostalo-, kaupan-, teolli-suus- ja liiketonttien osalta. Rakentamisen määrää kaupungissa kuvaa, että 2017 ra-kennuslupia on myönnetty 762 kpl ja asuntoja on valmistunut 769 kpl, mikä on yli 12 asuntoa 10 000 asukasta kohden eli aivan valtakunnallista huipputasoa. Kaavoituk-sen menot alittivat budjetoidut vaikka henkilöstön määrä kasvoi kahdeksaan. Kaavoi-tuksen tulot ylittivät budjetoidut 230 %. Kaupungin kannalta merkittävämmät korvauk-set on saatu myytävien tonttien ja kaupungille tulevien kehittämiskorvausten kautta, mutta nämä eivät näy kaavoituksen tuloina tai kaavoituksen budjetoinnissa.

Tulosalue 660 Rakennusvalvonta 660 RAKENNUSVALVONTA Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 565 900 Yhteensä 565 900 741 732,00 -175 832,00 Toimintamenot Alkuperäinen 730 900 Yhteensä 730 900 721 692,00 9 208,00 Netto (Toimintakate) -165 000 20 040,00 -185 040,00 Toiminta-ajatus

Rakennusvalvonta suorittaa rakentamisen neuvonta- ja ohjaustyötä sekä huolehtii lu-pamenettelyn ja työmaa-aikaisen valvonnan avulla, että voimassa olevia lakeja ja määräyksiä noudatetaan.

141

Toteutumisvertailu

Määrätavoitteet Rakennuslupien määrä 700 kpl Rakennustyönaikaiset katselmukset 2 200 kpl - aloituskokoukset 250 kpl Toteutuminen Rakennuslupien määrä 708 kpl Rakennustyönaikaiset katselmukset 2 066 kpl + aloituskokoukset 302 kpl + lvv- ja iv-katselmukset 260 kpl Rakennusvalvonnan tulosalueelle talousarviossa 2017 asetetut määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on lukumääräisesti tar-kasteltuna ylittynyt. Myönnettyjen rakennuslupien volyymeissa; tilavuudet, on ollut myös kasvua edellisistä vuosista.

Laatutavoitteet Keskimääräinen lupahakemuksen käsittelyaika 28 pv Toteutuminen 28 pv Laatutavoitteet ovat toteutuneet talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti; rakennuslupien käsittelyaika on ollut keskimäärin 28 pv.

Taloudellisuustavoitteet Rakennusvalvontamaksutulot 565 900 € Toteutuminen 741 732 € Taloudellisuustavoitteet; rakennusvalvonnan tuotot ovat toteutuneet arvioitua korke-ampina ja rakennusvalvonnan kulut arvioitua pienempinä. Rakennusvalvonnan toimintakate vuonna 2017 on ollut 103 %.

Tulosalue 670 Ympäristönsuojelu 670 YMPÄRISTÖNSUOJELU Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintatulot Alkuperäinen 70 000 Yhteensä 70 000 91 367,00 -21 367,00 Toimintamenot Alkuperäinen 395 300 Kv 14.11.16 Kompensaatio vapaat Muutos -600 Yhteensä 394 700 356 921,00 37 779,00 Netto (Toimintakate) -324 700 -265 554,00 -59 146,00 Toiminta-ajatus

Ympäristönsuojelu hoitaa kunnalle laissa erikseen määrättyjä ympäristönsuojeluteh-täviä. Tavoitteena on taata hyvä elinympäristö sekä osaltaan vaikuttaa siihen, että kestävä kehitys sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen otetaan huomioon kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Ympäristönsuojeluviranomaisen päätösasioita ovat mm. kunnan päätettäväksi kuuluvat ympäristöluvat, meluilmoitukset, maastolii-kenneluvat, maa-ainesluvat, vapautukset viemäriin liittymisestä, ja ojariidat. Ympäris-tönsuojelu toimii ympäristönsuojelulain, jätelain, maastoliikennelain, vesilain ja maa-aineslain nojalla valvontaviranomaisena.

142

Toteutumisvertailu

Määrätavoitteet Ympäristönsuojelun lupamäärät on arvioitu vuosikeskiarvona. YSL:n valvontakohteet ovat valvontasuunnitelman mukaiset. Tavoite (kpl): Luvat: - ympäristöluvat ja maa-ainestenottoluvat 15 - meluilmoitukset 35 - poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 20 Valvonta: - valvontasuunnitelmassa YSL:n nojalla 40 kohdetta - maastoliikennekohteiden valvonta - maa-aineslupien valvonta 35 - jätelain mukainen valvonta 70 - vaarallisten jätteiden valvonta otannalla 20 Lausunnot - muille viranomaisille 15 - aluekehittäminen (esim. kaavoitus) 20 - meneillään olevat yhteishankkeet 4 (Sjoen seudun ilmanlaadun tarkkailu, EP:n bi-

oindikaattoritutkimus, vesistökunnostushanke, jässi-jätevesineuvontahanke) Toteutuminen Luvat: - ympäristöluvat ja maa-ainestenottoluvat 6 - meluilmoitukset 16 - poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 23 Valvonta: - valvontasuunnitelmassa olevat kohteet YSL:n nojalla 39 kohdetta - maastoliikennekohteet 1 - maa-ainesluvat 21 - jätelain nojalla valvottavat valvonta 69 - vaarallisten jätteiden kohteet otannalla 25 Lausunnot - muille viranomaisille 12 - aluekehittäminen (esim. kaavoitus) 20 - meneillään olevat yhteishankkeet 4 (Seinäjoen seudun ilmanlaadun tarkkailu sisäl-

täen v. 2017 EP:n bioindikaattoritutkimuksen, vesistökunnostushanke ja Jässi-jätevesineuvontahanke)

Ympäristölupia, maa-ainestenottolupia ja meluilmoituksia tuli vireille odotettua vä-hemmän. Myös lainsäädännön ns. keventäminen vähensi lupia: osa ympäristölupa-velvollisista toiminnoista tuli rekisteröintimenettelyyn, lupatarvekynnykset nousivat ja osalla toimialoista lupavelvoite poistui kokonaan. Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta toteutui valvontasuunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojelu valvoi ensim-mäistä vuottaan maa-aineslupia. Tarkastuskohteiden määrä oli ensimmäisenä vuon-na hankala arvioida. Kaikki toiminnassa olevat maa-aineslupakohteet tarkastettiin. Jä-telain mukaista valvonta pysyi edellisten vuosien tasolla eikä valvontakohteita tullut li-sää (mm. roskaantuminen), mikä on tavoiteltava suunta. Ympäristönsuojelun koor-dinoimassa Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurannassa uusi yhteistarkkailusopimus vuosille 2018–2022 valmistui. Sopimuskumppaneina ovat pääosin samat laitokset kuin edellisellä 5-vuotisella sopimuskaudella. Etelä-Pohjanmaan bioindikaattoritutki-mus tehdään viiden vuoden välein. Järjestyksessä kuudes bioindikaattoritutkimus valmistui osana ilmanlaadun tarkkailua. Vähävetisen uoman vesistökunnostushank-keesta toteutui Sahalammen kalatien ja sen alapuolisen osan kunnostus. Jässi-jätevesineuvontahanke jatkui kuudetta vuotta. Neuvonta toteutui Seinäjoella 39 %:lla tarjotuista neuvontakohteista, kun koko hankkeessa neuvonta toteutui 49 %:lla tarjo-

143

Toteutumisvertailu

tuista kiinteistöistä. Uutena hankkeena aloitettiin maan alla olevien lämmitysöljysäili-öiden kartoitus kyselytutkimuksena. Ympäristönsuojelu oli mukana edistäen ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen huomioimista mm. Kyrönjoen ja Lapuanjoen joki-työryhmissä sekä neuvottelukunnis-sa, maakuntaohjelman valmistelutyössä, maakunnan III vaihekaavan ohjausryhmäs-sä, maakuntauudistuksen MALLI-työryhmässä ja hanketyöryhmissä sekä Seinäjoen kaupungin energiansäästötiimissä.

Laatutavoitteet Päätöksissä tavoitteena on uusissa luvissa käsittelyaika n. 3 kk sekä luvan pysyvyys oikeusasteissa. Muissa asiakkaan ilmoittamissa asioissa tavoitteena on antaa kaikille kirjallisen hakemuksen tai ilmoituksen tehneille tahoille vastaus asian hoitotavasta viikon sisällä ilmoituksesta. Seinäjoen seudun ilmanlaadun tarkkailussa noudetaan laatuohjelmaa. Henkilöstön asiantuntemusta pidetään yllä osallistumalla valtakunnallisiin ja paikalli-siin koulutuksiin koulutukseen osoitetun määrärahan puitteissa. Toteutuminen Laatutavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Uusien lupien käsittelyaika hakemusten vi-reilletulosta lautakunnan päätöksen antopäivään oli keskimäärin 2 kk. Päätöksistä ei valitettu. Kuntalaisten monenlaisiin ympäristön epäkohtiin liittyvät ilmoitukset käsitel-tiin kiireellisyyden mukaan heti tai projektiluonteisesti kesäkaudella. Ilmanlaadun tark-kailun laatuohjelmaa pidettiin ajan tasalla. Ilmatieteen laitos auditoi Vapauden mitta-usaseman mittaukset. Viranhaltijat pitivät yllä asiantuntemustaan ja osallistuivat aktiivisesti sekä viranomai-sille että henkilökunnalle järjestettyihin koulutuksiin suosien mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä. Uutena koulutuskokonaisuutena oli Poliisiammattikorkeakoulun ympä-ristörikoskoulutus.

Taloudellisuustavoitteet

Ympäristönsuojelu noudattaa talousarviota ja kaupungin säästötavoitteita. Periaat-teena on turhan kulutuksen välttäminen ja kierrätys. Toteutuminen Talousarvio alittui. Isona yksittäisenä menoeränä bioindikaattoritutkimus toteutui en-nakoitua edullisemmin. Alkuvuodesta palkkatuella työllistetyn projektityöntekijän työ-panos mahdollisti öljysäiliöhankkeen aloituksen. Kesäharjoittelija oli välttämätön apu valvonnassa vuosilomienkin aikana. Turhaa kulutusta vältettiin.

Tulosalue 680 Pelastustoimi 680 PELASTUSTOIMI Talous Talousarvio € Toteutuma € Poikkeama € Toimintamenot Alkuperäinen 5 527 400 Yhteensä 5 527 400 5 338 209,00 189 191,00 Netto (Toimintakate) -5 527 400 -5 338 209,00 -189 191,00 Toiminta-ajatus

Pelastuspalvelujen ostot Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitokselta.

144

LIIKELAITOS Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitos

Toiminta-ajatus

Resurssienhallinta Henkilöstö- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto 1. henkilöstöresurssien tehokas käyttö 2. vakinaisen ja sivutoimisen henkilöstön terveydentila ja toimintakyky 3. työsuojelun toimintaohjelma 4. työhyvinvointi Pelastuslaitoksen talous 1. talousarvio ja talouden seuranta 2. taloudellisten resurssien tehokas käyttö Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. koulutussuunnitelma 2. turvallisuusviestintäsuunnitelma

Riskienhallinta

Valvontatoiminta 1. Valvontatoiminta / Ennaltaehkäisevä pelastustoiminta Varautuminen 2. Varautuminen

Pelastustoiminta Pelastustoiminta 1. kaikkiin onnettomuustyyppeihin saadaan alueen riskiluokituksen mukaisessa

tavoiteajassa tarvittavat kalusto-, miehistö- ja johtamisresurssit 2. tehtäviin hälytetään lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat yksiköt ja

muodostelmat 3. suunnitelmat ohjaavat laadukkaaseen pelastustoimintaan Tekninen palvelutoiminta 1. huoltotoiminta on suunnitelmallinen, tarpeellisilta osin keskitetty ja taloudellinen 2. ajoneuvokalusto ja pelastuskalusto ylläpidetään kustannustehokkaasti ja

tarkoituksen mukaisiltaosin kierrättämällä

Ensihoito Lääkinnällinen pelastustoiminta 1. sopimukset 2. hälytysmäärä 3. ensivastehenkilöstö 4. koulutustoiminta

Määrätavoitteet

Resurssienhallinta Henkilöstö- ja taloushallinto 1. henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan luonnollisen poistuman yhteydessä

virkojen ja toimien tarkoituksenmukainen nimike ja sijoituspaikka 2. työtapaturmien lukumäärä ei lisäänny 3. työstä poissaolot eivät lisäänny Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. jokainen saa työhön suuntautumisensa mukaista koulutusta 2. valistusprosentti saadaan pidettyä yli 20 prosentin 3. harjoitusalueella koulutetaan vuosittain 250 henkilöä

145

Riskienhallinta Valvontatoiminta / Ennaltaehkäisevä pelastustoiminta 1. hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti toteutettu tarkastus- ym.

valvontatoiminta 2. rakennusvalvonnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa aloitettua yhteistyötä

jatketaan tarpeen mukaan yhteisillä tapaamisilla. Elyn ja Mavin maatalouden rakentamisen asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä

3. tarkastushenkilöstöä perehdytetään valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan 4. tarkastushenkilöstöä koulutetaan oman erikoistumisalansa mukaisesti 5. viranomaisten poikkihallinnollista yhteistyötä jatketaan Varautuminen 1. omatoimisen suojelun koulutus toteutetaan SPEK – Pohjanmaan toimesta,

kumppanuussopimus. Tavoite, että jokaisen talon, yrityksen ja laitoksen turvallisuusvastaava sekä väestönsuojan hoitajat on koulutettu (3 kurssia)

2. kuntien valmiussuunnitelmien päivitystä ja yhteensovittamista tuetaan 3. omatoimisen suojelun lohkojen johtohenkilöstön nimeäminen ja koulutuksen

kehittäminen 4. pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman päivitysprosessi 5. väestöhälytinsuunnitelman ylläpito 6. alueelliseen yhteistyöviranomaistyöryhmän työskentelyyn osallistuminen

Pelastustoiminta Operatiivinen pelastustoiminta 1. suoritetaan noin 6 000 kiireellistä hälytystehtävää vuosittain 2. kiireettömiä avunantotehtäviä suoritetaan tarpeen mukaan 3. suunnitellaan / päivitetään operatiiviseen toimintaan kuuluvat suunnitelmat 4. savusukelluskelpoisten ja hälytyskelpoisten henkilöiden määrä pysyy (400 /400)

Ensihoito 1. ensivastetoiminnan sopimukset tehdään yhdessä SHP:n kanssa 2. hälytysten määrä on oikeassa suhteessa asukaslukuun ja toiminta-ympäristöön.

Hälytysmäärää ohjataan hälytysohjeella. 3. ensivastetoiminnassa olevien tasotestaus saadaan sopimuksen mukaiselle

tasolle Toteutuminen Resurssienhallinta Henkilöstö- ja taloushallinto 1. Toteutettu hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti. 2. Työtapaturmien lukumäärä 12 kpl, joista on korvattu 21 päivää. 3. Sairauspoissaolojen seuranta: työntekijöiden määrä 159, poissaolotyöpäivät 986

ja henkilöiden lukumäärä 87. Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. Toteutettu hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti. 2. Valistusprosentti on 22 % (41 437 henkilöä). 3. Harjoitusalueella on koulutettu 653 henkilöä.

Riskienhallinta 1. Omavalvontakohteet suunnitelman mukaan. Kirjeet on lähetetty ja kohteita on 7

216 kpl. Palautettu 6 752 kpl. Erityiskohteiden tarkastusta tehdään koko vuoden ajan. Kohteita on tarkastettu 31.12.2017 mennessä 9 569 kpl. Dokumentoituja valvontatoimenpiteitä yhteensä 10 583 kpl.

2. Osallistuttu SARKA- messuille, muutoin yhteistyö on jatkuvaa. 3. Sisäinen koulutus on järjestetty 13.3.2017.

146

4. Toteutettu koulutussuunnitelman mukaisesti. 5. Pelastuslain 42 §:n mukaisia paloriskiasuntoilmoituksia on tehty 17 kpl. Yhteistyö

on jatkuvaa. Varautuminen 1. Pidetty 0 asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön peruskurssia. Ei ole riittävästi

osallistujia koulutusten toteutukseen. 2. Kuntien yhteyshenkilöverkosto on päivitetty ja ajan tasalla ja konsultoitu

tarvittaessa varautumiskysymyksissä. 3. Radioamatöörien ja metsästäjien kanssa on järjestetty kaksi suojelualueiden

viestiliikenteen suunnittelutilaisuutta. Vapepa:n kanssa yhteistyössä on järjestetty radioamatöörien suojelualueiden viestitukikurssi.

4. Valmissuunnitelmaan on laadittu kaksi uutta tilannekorttia ja aiempia kortteja on päivitetty. Kaikki tilannekortit on laadittu.

5. Väestöhälyttimen suunnitelman mukainen päivitys on käynnissä. Palosuojelurahaston avustus on haettu ja saatu, mutta hankinnan toteutus on vielä kesken.

6. AVI:n valmiustoimikunnan ja sihteeristön kokouksiin on osallistuttu.

Pelastustoiminta 1. 4273 2. 370 3. Osa suunnitelmista on päivityksessä 4. 348 Ensihoito 1. Ensivastesopimus on tehty SHP:n kanssa 2013 alkaen. 2. 1469 hälytystä (vuonna 2016 oli 1127 hälytystä/vuosi). Ensivasteen käytöstä

päättää ensihoitokeskus. 3. Ei ole ensivastesopimuksen mukaisella tasolla.

Laatutavoitteet

Resurssienhallinta Henkilöstö- ja taloushallinto

1. toimintaa tehostetaan kehittämällä toiminnan laatua ja mittareita, henkilöstön toimenkuvia ja yhteistyötä (henkilöstösuunnitelma)

2. terveystarkastukset ja toimintakykytarkastukset tehdään suunnitelman mukaan 3. työsuojelun kehittäminen (läheltä piti tilanteiden raportointi ja riskienarviointi) 4. työhyvinvoinnin kehittäminen (kehityskeskustelut tehdään vuosittain)

Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. kouluttautuminen tukee yksilön työuraa 2. koulutuksen seurantaa parannetaan

3. harjoitusalue on laadukas ja kehittyvä koulutusympäristö Riskienhallinta

Ennaltaehkäisevä pelastustoiminta 1. valvontasuunnitelman myötä valvontatoiminta kohdistuu enemmän isompiriskisiin

kohteisiin 2. valvontahenkilöstön toiminnan laatua kehitetään sisäisellä koulutuksella 3. nuohoustoiminnan toteutumista seurataan Varautuminen 1. kurssit ovat voimassaolevien lakien ja organisaatioiden mukaiseksi päivitettyjä 2. suunnitelmat ja henkilövaraukset ovat toimivaksi päivitettyjä 3. väestöhälytinjärjestelmä on mahdollisimman kattava kiinteillä hälyttimillä Pelastustoiminta Tekninen palvelutoiminta 1. keskitetty huolto vastaa kaluston määräaikaishuollosta ja -tarkastuksesta

147

2. laadun varmistamiseksi keskitetyn huollon palveluksessa olevalle henkilöstölle järjestetään jatko- ja täydennyskoulutusta

3. ajoneuvokaluston ja pelastuskaluston kustannustehokas ikärakenne mahdollistaa laadukkaan pelastustoiminnan

Ensihoito 1. ensivastesopimukset ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainossa 2. ensivasteyksiköt hälytetään oikeisiin hälytystehtäviin (korkeariskisiin tilanteisiin) 3. ensivastehenkilöstön tasotestaus ja täydennyskoulutus vastaavat

sairaanhoitopiirin vaatimuksia Toteutuminen Henkilöstö- ja taloushallinto 1. Toteutettu hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Päivitetään

tarvittaessa toimenkuvia ja tarvittaessa henkilöstösuunnitelmaa (palopäälliköt / hallinto).

2. Toteutettu hyväksytyn työterveyshuollon toiminta-suunnitelman mukaisesti. 3. Toteutettu hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti.

Työsuojelutoimikunta on ottanut käyttöön PERA-ohjelman (pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointi ohjelma). PERA- ohjelman kautta on tehty 15 poikkeamailmoitusta, jotka käsitellään vastuualueittain ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin.

4. Toteutettu hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin (palopäälliköt).

Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. Toteutettu hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti. 2. Toteutettu Hakarekisterin ja sisäisen koulutus-seurannan kautta. 3. Harjoitusaluesuunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta

alueen omistajan vaihdoksen johdosta. Riskienhallinta 1. Kunnossa, toteutettu valvontasuunnitelman mukaisesti. 2. Yksi (1) koulutustilaisuus on pidetty. 3. Nuohoustilasto tarkastetaan huhtikuun 2018 aikana (johtokunta). Varautuminen 1. SPEK ja Pelastusopisto ovat päivittäneet kurssit. Suojelupiirin ja –lohkon

päälliköiden peruskurssi toteutettiin 7.– 9.2.2017. Suojelulohkon täydennyskurssi toteutettiin 2.12.2017.

2. Suunnitelmat ja henkilövaraukset on päivitetty (varautumisen työryhmä). Valmiussuunnitelman viimeisetkin tilankortit on laadittu ja valmiit päivitetty. Yhteistyösopimus Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa saatiin valmiiksi ja allekirjoitustilaisuus pidettiin 15.3.2017.

3. Päivitetään väestöhälyttimien ohjausjärjestelmä. (Yllit) Osittain tehty ja työ jatkuu. Pelastustoiminta 1. Huoltosuunnitelman mukaisesti. 2. Erityiskaluston käyttämiseen on saatu jatko- ja täydennyskoulutusta. 3. Säiliöautojen osalta ikärakenne on hiukan vanhentunut, joka tulisi

investointisuunnitelmassa jatkossa ottaa huomioon. Ensihoito 1. Kustannukset on pyritty saamaan läpinäkyväksi kirjanpitoon tehtyjen toimintojen

ja kohteiden kautta, jotka ovat laskutusperusteita. Laskutus tehdään puolivuosittain. Laskutusta verrataan hälytysmäärään (hallinto).

148

2. Ensihoitokeskus vastaa hälytysvasteiden käytöstä ja suunnittelusta. Ensihoitokeskus on muuttanut hälytysvastetta 1.10.2013 alkaen ja antaa vuosiraportin yhteydessä hälytykseen johtaneet tehtäväkoodit.

3. Kesken, ei ole toteutettu (ensivastesopimus).

Taloudellisuustavoitteet

Resurssienhallinta Henkilöstö- ja taloushallinto 1. toimintoja tehostetaan henkilöstöresurssien yhteiskäytöllä ja henkilöstön

liikkuvuudella 2. vakinaisen ja sivutoimisen henkilöstön terveydentila ja toimintakyky pysyy

tehtävien vaativalla tasolla mahdollisimman pitkään ja henkilöstön ikääntymisestä aiheutuvat ongelmat ennakoidaan ja huomioidaan henkilöstösuunnitelmassa

3. työsuojelun avulla pyritään vähentämään työtapaturmia ja sairauspoissaoloja 4. työhyvinvoinnilla pyritään tehostamaan työssä jaksamista Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. koulutuksen hinta/osallistuja on mahdollisimman edullinen 2. toiminta harjoitusalueella on taloudellista ja tehokasta

Riskienhallinta Ennaltaehkäisevä pelastustoiminta 1. tavoitteet ovat normaalia virkamiestyötä eikä aiheuta lisäkustannuksia 2. pelastuslaitosten ja sisäministeriön valtakunnallinen suunnitteluyhteistyö on

edullista pelastuslaitosten yhteisesti maksamalla projektirahalla Varautuminen 1. viranomaisten toiminta sisältyy virkatehtäviin eikä aiheuta lisäkustannuksia 2. omatoimisen suojelun kurssikustannukset eivät aiheuta pelastuslaitokselle

kustannuksia 3. väestöhälytinjärjestelmän ylläpitoon saadaan valtionavustusta hyväksytyn

suunnitelman mukaisesti Pelastustoiminta Operatiivinen pelastustoiminta 1. vastesuunnittelulla optimoidaan tarvittavat resurssit sellaiseksi että tehtävän

suorittamisen hinta/laatusuhde on hyväksyttävä 2. pieniin tehtäviin käytetään työvuorossa tai päivystysvarallaolossa olevaa

henkilöstöä Tekninen palvelutoiminta 1. keskitetyllä huoltotoiminnalla saavutetaan kustannustehokkuutta 2. toimintakyvyn menettäneiden uudelleen sijoittamisella saavutetaan

kustannustehokkuutta 3. ajoneuvokaluston oikea ikärakenne mahdollistaa kustannustehokkaan huolto- ja

korjaustoiminnan (takuu) ja parhaan jälleenmyyntiarvon (tarkastusauto/veroetu) Ensihoito 1. ensivastetoiminnan hälytystoiminnan kustannukset vastaavat syntyneitä

kustannuksia 2. ensivastetoiminta on osa sairaalan ulkopuolista ensihoitojärjestelmää, jossa

toiminnan kustannukset ovat läpinäkyviä

149

150

Toteutuminen Resurssienhallinta Henkilöstö- ja taloushallinto 1. Toteutettu hyväksytyllä vuosilomasuunnittelulla. Sijaisten määrä on

paloasemakohtaisesti tarkastettu ja sijaisuudet hoidetaan pääosin toimenkuvien mukaan. Pyritään henkilöstön joustavaan liikkumiseen alueella (palopäälliköt).

2. Toteutettu hyväksytyn henkilöstösuunnitelman ja tyky-suunnitelman mukaisesti (palopäälliköt / hallinto).

3. Työtapaturmat 12 kpl ja 21 korvattavaa päivää (IF vahinko ja korvaustilasto). Sairauspoissaolot: poissaolotyöpäivät 986 ja henkilöiden lukumäärä 87.

4. Kehityskeskustelut on pääosin pidetty, palaute kannustavaa, mutta kehitettävääkin löytyy. Toimenpiteet käynnissä (hallinto / palopäälliköt).

Koulutus- ja turvallisuusviestintä 1. Toteutettu sisäisen koulutuksen ja harjoitusaluesuunnitelman mukaisesti.

Pyritään tavoitteeseen koulutusseurannan ja tuottoselvityksen kautta 2. Toteutettu sisäisen koulutuksen ja harjoitusaluesuunnitelman mukaisesti.

Pyritään tavoitteeseen koulutusseurannan ja tuottoselvityksen kautta. Riskienhallinta Ennaltaehkäisevä pelastustoiminta 1. Kunnossa (valvontasuunnitelma päivitetty). 2. Toteutettu pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta. Varautuminen 1. Kunnossa. 2. Omatoimisen suojelun kurssikustannukset maksetaan valtion varoista. 3. PSR:n avustus myönnetty anomuksen mukaan. Toteutettu.

Pelastustoiminta 1. Toimii suunnitelman mukaisesti 2. Toimii suunnitelman mukaisesti Tekninen palvelutoiminta 1. Huoltosuunnitelman mukaisesti 2. Henkilöstösuunnitelmassa on huomioitu 3. Säiliöautojen osalta ikärakenne on hiukan vanhentunut, joka tulisi

investointisuunnitelmassa jatkossa ottaa huomioon. Ensihoito 1. Kustannukset on pyritty saamaan läpinäkyväksi kirjanpitoon tehtyjen toimintojen

ja kohteiden kautta, jotka ovat laskutusperusteita. 2. Kustannukset on pyritty saamaan läpinäkyväksi kirjanpitoon tehtyjen toimintojen

ja kohteiden kautta, jotka ovat laskutusperusteita. Pyritään tavoitteeseen. Laskutus tehdään puolivuosittain. Laskutusta verrataan hälytysmäärään (hallinto).

Toteutumisvertailu

TYTÄRYHTEISÖT Tytäryhteisö Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston Kannatusosakeyhtiö Toiminta-ajatus

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto on lakisääteistä valtionosuutta saava taideoppi-laitos, joka järjestää musiikin ja siihen liittyvien taidemuotojen opetusta. Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoa ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston Kanna-tusosakeyhtiö, jonka osakkaina ovat Alavuden, Kurikan ja Seinäjoen kaupungit, Vimpelin kunta, sekä joukko yksityisiä osakkeenomistajia. Opetuksella kehitetään oppilaiden valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin harrastamisen ja esittä-miseen, sekä annetaan valmiuksia alan ammattiopintojen aloittamiseksi. Opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Toimin-nan järjestelyissä otetaan huomion toiminta-alueen musiikkielämän tarpeet.

Määrätavoitteet

Jalasjärvi-Kurikka kuntaliitoksen takia Kurikan ja Jurvan toimipisteiden toiminta siir-tyy Alajärven kaupungin ylläpitämälle Alajärven musiikkiopistolle vuoden 2017 alusta alkaen. Alajärvelle siirtyvien opetustuntien määrä on n. 4 200 tuntia, oppi-lasmäärä n. 125 oppilasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää siirtyvien valtion-osuustuntien määrästä marraskuussa 2016. Oppilasmäärätavoite koko oppilaitoksessa (Seinäjoki, Alavus, Vimpeli) n. 1 000 oppilasta, joista musiikin varhaiskasvatuksen (musiikkileikkikoulu- ja valmen-nusopetus) oppilaita 440. Tuntikehys n. 25 800 tuntia. Taloutta sopeutetaan vallit-sevaan taloustilanteeseen tuntikehystä pienentämällä. Koska tuntikehyksen pie-nentäminen jatkossa johtaa oppilaspaikkojen vähentymiseen, on tämä erityisesti Seinäjoella ongelmallista. Väkimäärältään kasvavassa kaupungissa myös musiik-kiopistopalveluiden kysyntä on kasvanut. Vuoden 2016 pääsykokeissa oli 30 % enemmän pyrkijöitä kuin vuonna 2015. Opetustoiminnan lisäksi musiikkiopisto järjestää oppilaskonsertteja. Vuoden 2017 suunniteltu määrä on 75 oppilaskonserttia. Musiikkiopisto toimii myös pedagogisesti perusteltujen konserttien ja kulttuurita-pahtumien tuottajana yhteistyössä muiden kulttuurityötä tekevien tahojen kanssa. Yhteistyötä muiden kulttuuritoimijoiden, mm. Seinäjoen kaupunginorkesterin, kau-pungin kulttuuritoimen, Sibelius-Akatemian Seinäjoen toimipisteen, Etelä-Pohjanmaan liiton ja alueen koululaitoksen kanssa kehitetään. Musiikkiopisto pyrkii olemaan mukana myös opetustoimintaa tukevissa kansainvälisissä hankkeissa. Oppilaitos arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti. Musiikkiopisto on mukana val-takunnallisessa opetushallituksen ja taiteen perusopetusliiton organisoimassa Vir-vatuli-itsearviointihankkeessa. Vuoden 2017 aikana suoritetaan seuraavat kehittämistoimenpiteet: - Musiikin perusteiden etäopetuksen kehittäminen.

Musiikkiopisto on mukana: - kulttuurisen musiikintutkimuksen professuurihankkeessa, - Seinäjoen rytmimusiikkiverkossa, - Suomi 100 -juhlavuoden hankkeissa yhteistyössä muiden taiteen perusopetusta

järjestävien oppilaitosten kanssa, - eteläpohjalaisten oppilaitosten taiteen perusopetusverkostossa, - perusopetuksen opetussuunnitelman Kulttuurimatka-toiminnassa.

Toteutuminen Oppilasmäärä koko oppilaitoksessa syksyn 2017 tilastointipäivänä 20.9.2017 oli 941 oppilasta, joista musiikin varhaiskasvatuksen (musiikkileikkikoulu ja valmen-nusopetus) oppilaita on 407. Tuntikehys vuonna 2017 oli 25.797 tuntia, jossa vä-

151

Toteutumisvertailu

hennystä vuoteen 2016 verrattuna on 3.964 tuntia. Näistä tunneista oli Alajärven kaupungille siirtyviä tunteja 3.760 tuntia. Oppilaskonsertteja järjestettiin vuonna 2017 yhteensä 85 konserttia. Itsearviointi-hanketta on jatkettu. Huhtikuussa musiikkiopisto oli mukana taiteen perusopetus-verkoston järjestämässä Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvässä Laps Suomen -konsertissa. (2 konserttia Seinäjoki-salissa). Lisäksi musiikkiopistolla on edustus rytmimusiikkiverkostossa sekä Yliopistokeskuksen kulttuurisen musiikintutkimuk-sen professuurihankkeessa. Teoria-aineiden etäopetusta toteutettiin Alavuden toimipisteeseen. Opetushallitus julkaisi syksyllä 2017 uudet taiteen perusopetuksen opetussuunni-telman perusteet, joiden pohjalta oppilaitoksessa aloitettiin oman opetussuunnitel-man laatiminen. Musiikkiopisto on mukana seuraavissa hankkeissa: - Kulttuurisen musiikintutkimuksen hanke (Epanet-verkosto), - Taiteen perusopetus –verkosto, - Rytmimusiikkiverkosto, - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima Välittämisen koodi –hanke, - Valtakunnallinen Virvatuli-itsearviointihanke.

Laatutavoitteet

Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tutkinto-jen suorittaminen perusasteella 16 ikävuoteen ja opistoasteella 20 ikävuoteen mennessä. Laadukkaan konserttitoiminnan tuottaminen. Toteutuminen Tutkintojen suorittaminen ja konsertit toteutuivat suunnitellulla tavalla. Musiikkiopis-to arvioi toimintaansa jatkuvasti valtakunnalliseen Virvatuli-hankkeeseen liittyvän itsearviointiprosessin mukaisesti.

Taloudellisuustavoitteet Vuoden 2017 budjetoitu tappio on -106 033 euroa. Seinäjoen kaupungin määrära-ha ei kata Seinäjoen opetuksen kuluja, muiden kuntien osalta kattaa. Kurikan ja Jurvan opetuksen siirtyessä Alajärven kaupungin ylläpitämälle Alajärven musiikkiopistolle, meiltä jää reilut 13 % tunneista pois. Kurikan opetukseen liittyvät menot jäävät pois, mutta myös tulot: lukukausimaksut, Kurikan määräraha ja valti-onosuus. Alajärvelle siirtyvän valtionosuuden tarkka määrä selviää vasta loppu-vuodesta 2016. Musiikkiopiston palkkoihin ei tule korotuksia eikä lomarahaleikkauksia vuonna 2017. Vuoden 2017 tappio pystytään vielä kattamaan edellisten vuosien voittovaroista. Toteutuminen Vuoden 2017 tappio on -64.827,75 €. Budjetoitua tappiota pienensi Opetus- ja kult-tuuriministeriöltä saatu avustus, sitä kirjattiin tuloksi 30.000 €. Tulos on nyt neljän-nen vuoden peräkkäin tappiollinen. Myös ensi vuoden tulos tulee olemaan tappiol-linen ja se vielä pystytään kattamaan edellisten vuosien voittovaroista.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto * 2 212 565,58 1 913 092 1 954 407,34

Liikevoitto/-tappio - 39 323,49 -106 233 - 65 787,75 Tilikauden voitto/tappio - 38 843,49 -106 033 - 64 827,75

* sis. tuet ja avustukset

152

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Into Seinäjoki Oy

Toiminta-ajatus Into Seinäjoki Oy:n missiona on toimia yritysten menestystä varten. Visionsa mu-kaisesti Into haluaa kehittää Suomen parasta liiketoimintaympäristöä ja olla yritys-ten arvostama kumppani. Arvostusta mitataan yritysten antamalla palautteella, In-ton omilla asiakaskyselyillä sekä ulkopuolisten tekemillä tutkimuksilla (esim. Suo-men Yrittäjät, EK). Inton toiminta-ajatuksena on yritystoiminnan ja sen edellytysten vahvistaminen. Toiminta-ajatustaan yhtiö toteuttaa palveluillaan yrityksille, teke-mällään myynti- ja markkinointityöllä sekä kehittämällä yritysten liiketoimintaympä-ristöä.

Määrätavoitteet - 1 800 yritystapaamista vuonna 2017. - 800 yritystapaamisia seinäjokisissa eri yrityksissä. - 2 000 osallistujaa Inton järjestämissä tapahtumissa vuonna 2017. - 1 300 palvelutuotantoa yrityksille vuoden aikana. - Maakunnan ulkopuolelta sijoittunut Seinäjoelle vähintään 25 uutta yritystä.

Toteutuminen - yritystapaamisia 1 889 kpl vuoden aikana, - 706 yritystapaamista seinäjokisissa eri yrityksissä, - Into Seinäjoki Oy:n tapahtumissa 1 750 osallistujaa, - 1 775 palvelutuotantoa yrityksille vuoden aikana, - maakunnan ulkopuolelta sijoittuneita yrityksiä 20 kpl.

Laatutavoitteet - Uusien kokeilujen määrä: vähintään 20 uutta avausta/kokeilua ja niiden palau-

tearvio. - Yritysten antama suositteluindeksi (NPS) Intolle: vähintään 25 (välillä -100 –

100). - Valtakunnallisen profiilin nostaminen agrobiotalous-, yrittäjyys- ja ympärivuotise-

na tapahtumakaupunki (erillinen arvio).

Toteutuminen - Kokeiluja toteutettiin vuoden aikana 16 kpl. - Yritysten Into Seinäjoki Oy:lle antama suositteluindeksi +35. - Profiilin nostamisen toimenpiteistä erillinen kuvaus Inton tulosraportissa 2017, jo-ka käsitelty Inton tulosneuvottelussa ja kaupunginhallituksessa joulukuussa 2017.

Taloudellisuustavoitteet Into Seinäjoki Oy:n tavoitteena on 15 000 euron voitto verojen jälkeen. Tulostavoitteen lisäksi Into pyrkii säilyttämään yhtiön hyvän maksuvalmiuden ja kassatilanteen turvatakseen käyttöpääoman sekä riittävät elinkeinopolitiikan kehit-tämispanostukset. Toteutuminen Into Seinäjoki Oy:n tilikauden 2017 tulos verojen jälkeen 447.239 €. Yhtiön maksu-valmius ja kassatilanne on pysynyt hyvänä koko tilikauden ajan.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen Inton riskienhallinnan päätavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnallisten ja talou-dellisten tavoitteiden toteutuminen. Yhtiön hallitus arvioi vuosittain toiminnan kes-keisimmät riskit ja niiden todennäköisyyden. Mahdolliset riskit tunnistetaan ja nii-den vaikuttavuus toimintaan arvioidaan. Riskienhallinnan käsittely on osa hallituk-sen vuosikelloa ja käsitelty yhtiön hallituksen kokouksessa toukokuussa.

153

Toteutumisvertailu

Sisäisessä valvonnassa yhtiö tukeutuu kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan pal-veluihin ja tarkastuslautakunnan toimintaan. Tarkastuslautakunta vieraili yhtiössä tammikuussa 2017.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 9 681 723 8 835 000 9 325 612 Liikevoitto/-tappio 648 557 25 000 564 749 Tilikauden voitto/tappio 513 123 15 000 447 239

154

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Lakeuden Vesi Oy Toiminta-ajatus

Yhtiö toimii vedenhankintayhtiönä, jonka tehtävänä on tuottaa raikasta pohjavettä Seinäjoen seudun vedenkäyttäjille. Yhtiö toimittaa talousvettä Seinäjoelle, Ilmajoelle, Kurikkaan, Valiolle ja Altialle. Li-säksi yhtiö toimittaa pieniä määriä vettä Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle sekä Pahan-lähteen, Nahkaluoman, Nummikosken, Sahankylän ja Karvian pohjoispään ve-siosuuskunnille.

Määrätavoitteet Myytävä vesimäärä pyritään pitämään nykyisellä tasolla, myytävän vesimäärän vähimmäistavoite 5 400 000 m³/vuosi. Laskuttamattoman veden osuus pyritään pitämään minimissään, vähimmäistavoite alle 3 % taso. Toteutuminen Asetetut määrätavoitteet täyttyivät kaikilta osin.

Laatutavoitteet

Yhtiön asiakkailleen jakaman veden laatu pyritään pitämään nykyisellä erittäin kor-kealla tasolla: - Talousvesiasetuksen laatuvaatimusten täyttymisprosentti jaellussa talousvedessä

100 %. - Talousvesiasetuksen laatusuositusten ylityksiä jaellussa talousvedessä 0 kpl. - Häiriöiden aiheuttamat suunnittelemattomat vedenjakelun keskeytykset 0 kpl yh-

tiön asiakkaille.

Toteutuminen Asetetut talousveden laatutavoitteet täyttyivät kaikilta osin. Toimintavuoden aikana tapahtui yksi lyhytaikainen suunnittelematon vedenjakelun keskeytys runkolinjan rikkoutumisen vuoksi.

Taloudellisuustavoitteet Toiminta ja tulevaisuuden vedenhankinta varmistetaan perimällä riittävät käyttö- ja perusmaksut yhtiön pääoma- ja käyttömenojen kattamiseksi sekä yhtiön investoin-tikyvyn säilyttämiseksi. Toteutuminen Asetetut taloudellisuustavoitteet täyttyivät kaikilta osin. Osinkoa ei jaeta.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen Yhtiössä on toteutettu riskienarviointi, jonka pohjalta tehtyjen toimenpide- ja inves-tointisuunnitelmien avulla riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan. Toimialan luonteeseen kuuluu pysyvästi jatkuvuudenhallinnan kehittäminen osana toimintaa, jota myös Lakeuden Vesi Oy toteuttaa.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 2 295 060 2 250 000 2 456 130 Liikevoitto/-tappio 439 763 189 000 397 747 Tilikauden voitto/tappio 337 265 137 000 20 227

155

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö SeiLab Oy Toiminta-ajatus

Tuottaa laboratoriopalveluita (näytteidenotto, analysointi) yksityisille henkilöille, yri-tyksille, kunnille, yhteisöille.

Määrätavoitteet Näytteiden kokonaismäärä 86 000 näytettä/vuosi. Analyysien määrä 520 000 analyysiä/vuosi. Toteutuminen Näytteiden kokonaismäärä 95.512 näytettä/vuosi. Analyysien määrä 643 000 analyysiä.

Laatutavoitteet

Finas-akkreditoinnin ylläpito. Asiakastyytyväisyys (luotettavuus, nopeus, hinta). Toteutuminen Finas-akkreditointi toteutunut. Asiakastyytyväisyys hyvä.

Taloudellisuustavoitteet

Riittävän tuloksen saavuttaminen siten, että voidaan tehdä tarvittavia investointeja ilman ulkopuolista rahoitusta. Käyttökate yli 15 %. Toteutuminen Investointeihin ei ulkopuolista rahoitusta. Käyttökate 15,3 %.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 2 875 699 2 347 000 3 288 035 Liikevoitto/-tappio 468 057 80 400 392 337 Tilikauden voitto/tappio 360 863 62 400 300 150

156

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Toiminta-ajatus

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehtävä on kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä ja tuottaa korkeatasoista soveltavaa tutkimusta hyvinvoinnin ja innovaatioiden edis-tämiseksi. kouluttaa

Määrätavoitteet Rahoitusmallin mittari OKM tulossopimuksessa

sovittu tavoite SeAMK Oy hallituksessa syksyllä 2016 sovittava tulostavoite v. 2017

Suoritetut AMK-tutkinnot, lkm 750 800 Opintojen eteneminen, vähintään 55 op suorittaneet, lkm

1 350 1 790

Ylempien AMK-tutkintojen määrä, lkm 65 75 TKI-toiminnan ulkopuolisen rahoituk-sen määrä (1 000 €)

2 800 4 000

Toteutuminen Rahoitusmallin mittari Suoritetut AMK-tutkinnot, lkm 849 Opintojen eteneminen, vähintään 55 op suoritta-neet, lkm

2 762

Ylempien AMK-tutkintojen määrä, lkm 72 TKI-toiminnan ulkopuolisen rahoituksen määrä (1 000 €)

3 075

Laatutavoitteet

Toimitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun tulossopimuksen 2017–2020 mukaisesti. - Kehitetään koulutusta monimuotoisemmaksi Seinäjoella ja Ilmajoella sekä maa-

kuntakorkeakoulupaikkakunnilla toteutettavassa opetuksessa. - Jatketaan SeAMKin strategian mukaista pedagogisen uudistuksen toteutusta

(työelämälähtöisyys, monialaisuus ja digitaalisuus). - Vahvistetaan kaupallistamiseen ja avoimeen TKI-toimintaan liittyviä toimenpiteitä. - Kehitetään ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja osana SeAMK Master Schoo-

lia. Toimeenpannaan strategisten valintojen edellyttämiä toimenpiteitä sekä opetuk-sessa että TKI-toiminnassa. - Vahvistetaan kärki- ja nousevia aloja. - Laajennetaan yksiköiden välistä yhteistyötä ja kehitetään monialaisia opintoja. - Kehitetään maakuntakorkeakoulutoimintaa vakinaistettuna osana alueellisten

osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittämistä Alavudella, Alajärvellä, Kauha-joella, Kauhavalla ja Kurikassa.

- Kehitetään prosesseja ja toimintatapoja jatkuvan parantamisen periaatteella. - Toteutetaan esimiehille valmennusta ja mahdollistetaan mentorikeskustelut. Toteutuminen - Opintojaksojen verkkototeutuksia on lisätty ja lisätään koko ajan, joten opintojen

yksilölliset, aikaan ja paikkaan sitomattomat suorittamismahdollisuudet ovat li-sääntyneet. Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä hyödynnetään opis-kelussa (= opinnollistaminen), jos työpaikka on sellainen, että se vastaa opinto-jaksojen osaamistavoitteita.

157

Toteutumisvertailu

- Em. opinnollistaminen on yksi lisääntynyt tapa vahvistaa työelämäläheisyyttä. Li-säksi On rakennettu uusia, autenttisuuteen perustuvia oppimisympäristöjä (esim. simulaatio-oppimisympäristö ja Digital Factory). SeAMK Tekniikan Projektipajas-sa toteutetaan aitoja työelämän toimeksiantoja. SeAMKissa toimii lisäksi monia-lainen FramiPro-projektioppimisympäristö. Vuonna 2017 hankittiin Innovaatioviik-ko-konsepti, jonka ensimmäinen toteutus on maaliskuussa 2018. SeAMKissa jär-jestetään jatkuvasti digipedagogista koulutusta, ja verkkopedagogisesta ohjauk-sesta vastaa kaksi henkilöä. On kokeiltu harjoittelun digitaalista ohjaamista ja mahdollistettu tenttiminen EXAM-järjestelmällä. Lisäksi on digitalisoitu hallinnolli-sia prosesseja (mm. hakemiseen liittyen) eLomake-palvelun avulla.

- SeAMKilla on Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa menossa yhteinen kaupallis-tamisen hanke. Tämän päättyessä kesällä 2018 kaupallistamisen prosessit ja tu-kitoimet pitäisi olla määritettyinä. Henkilökunnan ja opiskelijoiden ideoiden edis-tämiseen otettu käyttöön SeAMK Lift off -ideakilpailut sekä -idearahoitus. Avoi-men TKI-toiminnan saralla tavoitteena pysyä edelleen Suomen 1. amkina. Olim-me sitä v. 2016 edellisessä arvioinnissa.

- Vuonna 2017 toteutui kolme kaikille YAMK-tutkinnoille yhteistä opintojaksoa. Li-säksi on luotu yhteisiä aikatauluja YAMK-koulutuksen toteutukselle. Toteutetun hallinnollisen uudistuksen myötä yhteistyön koordinointi helpottuu.

- TKI-toiminta: SeAMKin kärkien määrittelyjä on täsmennetty. Kukin neljästä kär-

jestä on kuvattu verkkosivuilla, ja jokaiselle kärjelle on nimetty ohjelmavastuulli-nen. Kärkialoihin liittyvä osaaminen otetaan huomioon mm. uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. Myös varainkeruun myötä kertyvät lahjoitukset on päätetty käyttää ensisijaisesti kärkialojen vahvistamiseen.

- Opetus: SeAMK Ruoka -yksikössä on jatkettu Pellolta pöytään -konseptin kehit-tämistä. Yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa on suunniteltu hyvin-vointidiplomikoulutus.

- FramiPro-konseptia on kehitetty siten, että tulevaisuudessa monialaiset työelä-mäprojektit olisivat keskeisiä oppimisympäristöjä SeAMKissa. Opetussuunnitel-mia uudistettaessa eri koulutusyksiköt ovat luoneet tapoja vahvistaa keskinäistä yhteistyötä opintojaksojen toteutuksessa. SeAMK Ruoka -yksikkö on tekemässä laajempien kokonaisuuksien osalta yhteistyötä SeAMK Tekniikan sekä SeAMK Liiketalouden ja kulttuurin kanssa. TKI-hankkeista n. 25%- on SeAMKin sisällä monialaisia. Edelleen kuitenkin monialaisuudessa riittää kovasti kehitettävää.

- Vakinaistettu maakuntakorkeakoulutoiminta toimii Alavudella, Alajärvellä, Kauha-joella, Kauhavalla ja Kurikassa tiiviissä yhteistyössä alueiden elinkeinotoimien kanssa osaamisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäjänä.

- TKI-toiminta: SeAMKissa on viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi kehi-tetty prosesseja ja yhtenäistetty toimintatapoja. Kehittämistyö jatkuu edelleen.

- Opetus: Opetuksen prosesseja on kehitetty ja yhdenmukaistettu Peppi-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Samalla prosesseja on digitalisoitu (mm. eLomake-ympäristön hyödyntäminen). Osaamisen tunnustamisen ja opinnollis-tamisen prosessit on luotu ja digitalisoitu vuoden 2017 aikana monialaisissa työ-ryhmissä. SeAMKin tutkinto-ohjelmien sisäiset auditoinnit on aloitettu, samoin avointen AMK-opintojen systemaattinen kehittäminen.

- Toiminnan eri osa-alueiden sisäistä arviointia ja auditointeja toteutetaan suunni-telmallisesti, jotta jatkuva kehittäminen ja parantaminen voidaan varmistaa.

- Vuonna 2017 on järjestetty esimiehille esimiesvalmennusta kahtena päivänä (ai-healueina mm. itsensä johtaminen ja ajanhallinta). Toteuttajana on ollut Humap. Lisäksi esimiehille on järjestetty työehtosopimusasioihin ja työsuojelu- sekä tur-vallisuusasioihin liittyvää koulutusta. Esimiehiä on myös informoitu mentoroinnin käyttömahdollisuudesta.

Taloudellisuustavoitteet

Yhtiön tavoitteena on saavuttaa vähintään nollatulos. Haasteena on kuitenkin am-mattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutos vuodesta 2017 lukien, sekä muutoksen

158

Toteutumisvertailu

mukanaan tuoma perusrahoituksen lasku. Yhtiön liikevaihdon arvioidaan laskevan tilikaudella 2017 merkittävästi tilikauteen 2016 verrattuna. Yhtiön kustannukset pyritään asettamaan liikevaihdon laskua vastaavalle tasolle, jotta nollatulokseen voidaan päästä. Tämä saattaa kuitenkin olla tilikauden 2017 aikana hyvin haasteellista, ja yhtiön on varauduttava mahdolliseen tappiolliseen tu-lokseen. Yhtiön tase on vahva ja tavoitteena on ylläpitää vahvaa tasetta. Yhtiö tulee teke-mään merkittävän taloudellisen investoinnin uusien toimitilojen rakentamiseen liit-tyen tilikausien 2017 ja 2018 aikana. Rakentaminen toteutetaan Seinäjoen ammat-tikorkeakoulun tytäryhtiön, Kiinteistö Oy Seinäjoen Kampuksen toimesta. Raken-nusinvestoinnin budjetti vuosille 2017 ja 2018 on yhteensä 10 500 000 euroa. Muil-ta osin investoinnit tullaan pitämään minimitasolla. Toteutuminen Taloudelliset tavoitteet on käsitelty emoyhtiö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta. Talouden toteumassa on käsitelty sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy -konsernin että Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n tilikauden 2017 toteumaa. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy -konsernin konsernitilinpäätökseen on yhdistel-ty emoyhtiö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy ja tytäryhtiö Kiinteistö Oy Seinäjo-en Kampus. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy omistaa 100 % Kiinteistö Oy Sei-näjoen Kampuksen osakkeista. Tilikaudella 2016 omistusosuus oli 86,61 %. Talouden toteuma Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n liikevaihto oli 31 922 481,23 euroa (2016: 31 920 290,54 euroa). Liikevaihto pysyi perusrahoituksen laskusta huolimatta edel-lisvuoden tasolla, koska tuet ja avustukset sekä maksut ja korvaukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Yhtiössä jatkettiin toiminnan tehostamista ja tarkkaa kulukuria, mikä näkyy suunni-teltua huomattavasti parempana tuloksena. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n ti-likauden 2017 tulos oli 620 488,07 euroa (2016: 745 058,19 euroa), mikä ylitti suunnitellun 596 988 eurolla. Yhtiön rahoitusasema ja maksuvalmius ovat olleet hyvät koko tilikauden 2017 ajan. Lainoja rahoituslaitoksilta ei ole. Yhtiöllä ei ole pääomalainoja, ja oma pääoma on vahva. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n kokonaisinvestoinnit tilikaudella 2017 olivat 448 458 euroa, ja ne toteutuivat suunnitellusti hyvin maltillisina. Talouden toteuma Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy -konsernin osalta Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy -konsernin liikevaihto oli 32 051 492,37 euroa (2016: 32 134 744,40 euroa). Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla hienoisesta laskusta huolimatta. Konsernin liikevoitto oli 724 268,08 euroa (2016: 699 735,34 euroa), ja tilikauden 2017 voitto oli 649 342,52 euroa (2016:688 057,56 euroa). Konsernin taseen loppusumma on 35 556 814,68 euroa (2016: 25 203 155,19 eu-roa). Rakennukset, niihin liittyvät maa-alueet ja keskeneräiset hankinnat (joista merkittävä osuus muodostuu uudisrakennuksesta), yhteensä 15 442 255,69 euroa, muodostavat merkittävän erän konsernitaseen pysyvissä vastaavissa. Vuosille 2017 ja 2018 suunniteltu uusien toimitilojen Uudistuva Kampus -rakennushanke on käynnistetty konserniyhtiö Ki Oy Seinäjoen Kampuksen toimes-ta. Se on edennyt sekä aikataulun että budjetin osalta suunnitellusti. Konserniyhtiö Ki Oy Seinäjoen Kampukselle nostettiin 8 000 000 euron rahalaitoslaina Uudistuva Kampus -rakennushankkeen rahoittamiseksi. Rahalaitoslainan nostosta huolimatta Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy -konsernin rahoitusasema ja maksuvalmius py-syivät hyvinä.

159

Toteutumisvertailu

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen Sisäisen valvonnan perusta määräytyy ammattikorkeakoulun johto- ja toimin-tasäännöistä. Johto- ja toimintasäännössä määritetään prosessivastuut ja niistä vastaavat henkilöt sekä delegointivaltuudet. Toiminnallisten ja taloudellisten pro-sessien roolimäärityksessä huolehditaan siitä, ettei sama henkilö toimi päällekkäi-sissä rooleissa prosessin eri vaiheissa. Tilikauden 2017 aikana on jatkettu toimintatapojen tarkentamista useilla eri osa-alueilla. Rekrytointiperiaatteita ja työsopimusten laadintaa koskevia prosesseja on kehitetty edelleen tehokkuuden ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Myös johta-mista ja esimiestyötä on pyritty parantamaan muun muassa esimieskoulutuksin. Toimintaan ja omaisuuteen kohdistuvia riskejä vastaan on suojauduttu vakuutuk-sin. Yhtiön vakuutusturvasta huolehtii vakuutusmeklari yhdessä yhtiön henkilöstön kanssa. Vakuutusturvan tason riittävyyttä tarkastellaan säännöllisesti. Konserniyhtiö Kiinteistö Oy Seinäjoen Kampuksen lainan rahavirtaa on pyritty suo-jaamaan korkokatto- ja koronvaihtosopimusten avulla.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 31 920 290,54 31 658 200 31 922 481,23 Liikevoitto/-tappio 764 775,47 29 000 651 853,08 Tilikauden voitto/tappio 745 058,19 23 5000 620 488,07 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy -konserni Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 32 134 744,40 32 051 492,37 Liikevoitto/-tappio 699 735,34 724 268,08 Tilikauden voitto/tappio 688 057,56 649 342,52

(Huom. konsernille ei ole laadittu talousarviota.)

160

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Seinäjoen Energia Oy Toiminta-ajatus

Sähkö-, lämpö- ja vesiliiketoimintaa luotettavasti ja kannattavasti.

Määrätavoitteet Vastata alueen tarpeeseen. Tuotantoresurssien optimointi. Toteutuminen Sähkön tuotannossa olemme yliomavaraisia, joten noin puolet sähköstä myydään pörssiin. Lämmön tuotanto Seinäjoen alueella turvataan Sevon voimalaitoksella ja omilla varavoimalaitoksilla.

Laatutavoitteet Häiriöttömät toiminnot, asiakastarpeen ylittäminen. Toteutuminen Verkon keskeytykset olivat vuoden 2017 aikana 16 minuuttia asiakasta kohden. Vuoden 2018 aikana konsernissa laaditaan asiakaspalvelun visio vuoteen 2020. Energia-ala on murroksessa ja asiakaskäyttäytyminen on muuttumassa.

Taloudellisuustavoitteet

Tuloksen pysyvyys, kohtuulliset kuluttajahinnat, omistajan tuloutuksen maksimointi eri keinoin tuloutuskykyyn sovittaen. Toteutuminen Seinäjoen Energia maksaa tilikaudelta 2017 osinkoa 2 000 000 euroa. Seinäjoen kaupungilta yhtiöllä on pääomalainoja 86 236 019,91 euroa, joista ei voida vähen-tää kaikkia korkoja. Kuluttajahinnat pyritään pitämään kuluttajaystävällisenä ja ne ovatkin valtakunnallista keskitasoa alhaisemmat.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen

Seinäjoen Energia konsernissa on järjestetty sisäinen valvonta, jolla on oma vuo-sittainen toimintasuunnitelmansa. Riskienkartoitus ja -hallinta on tehty Seinäjoen kaupungin konserniohjeistuksen mukaan.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 72 097 039 70 000 000 71 970 122 Liikevoitto/-tappio 12 209 955 8 000 000 11 662 971 Tilikauden voitto/tappio 5 873 58 3 000 000 5 260 628

161

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Toiminta-ajatus

Seinäjoen kaupunginteatteri on korkeatasoisen taiteen tuottaja. Se tarjoaa moni-puolisia ja koskettavia elämyksiä alueen asukkaille ja matkailijoille ympäri vuoden. Teatteri on kaupungin keskeinen kulttuuritoimija. Se tavoittaa koko maakunnan, herättää valtakunnallista kiinnostusta ja vahvistaa Seinäjoen kasvua ja kehitystä. Teatteri on kaupunkikonsernin suurimpia työllistäjiä.

Määrätavoitteet

Teatterin vuoden 2017 kävijätavoite on noin 53 000. Näytäntöjä on 279. Vuoden 2017 ohjelmistossa on musikaalia, draamaa, komediaa, konsertteja, kesäteatteria ja erilaisia klubi-iltoja. Teatteri juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta tuomalla Alvar näyt-tämölle Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -näytelmän. Näyttämöitä on käytössä 4 omassa talossa ja 2–3 talon ulkopuolella. Ensi-iltoja on vuonna 2017 kuudesta yhdeksään. Tavoitteet salien täytölle ovat: - Suuri näyttämö Alvar 70 % - Pieni näyttämö Elissa 72 % - Ravintolanäyttämö Aino 65 % - Verstasteatteri, teatteriravintola ja muut tilat 70 %

Teatteritilojen vuokrausta ulkopuolisille tehostetaan edelleen niin teatterin aukiolo- kuin loma-aikoina. Toteutuminen Seinäjoen kaupunginteatteri lunasti lupauksensa korkeatasoisen taiteen tuottajana alueen asukkaille ja matkailijoille. Vuoden 2017 ohjelmisto herätti kiinnostusta yli maakuntarajojen. Teatterin omissa esityksissä kävi vuoden 2017 aikana 46 415 katsojaa ja vierailu-esityksissä 9 576 katsojaa. Yhteensä katsojia kävi 55 991, joka ylitti asetetun ta-voitteen lähes 3 000 katsojalla. Teatterin muissa tapahtumissa kävijöitä oli 21 839. Teatteri tavoitti vuoden 2017 aikana ennätykselliset 77 830 teatterista kiinnostunutta kävijää. Näytäntöjä oli yhteensä 253. Omia ensi-iltoja oli 6 kappaletta ja yhteistyö ensi-iltoja 2 kappaletta. Salien täytöt olivat: - Suuri näyttämö Alvar 71,8 % - Pieni näyttämö Elissa 78,1 %

Verstas, Aino, Mallas, Törnävä ja muut tilat 73,2 % Laatutavoitteet

Seinäjoen kaupunginteatterin ohjelmisto on korkeatasoinen, monipuolinen ja inno-vatiivinen ja sitä kohdennetaan erilaisille katsojaryhmille. Vuonna 2017 huomioi-daan erityisesti lapset ja nuoret. Yhteistyötä kaupungin muiden kulttuurilaitosten, koulujen, päiväkotien ja harrastajien kanssa tiivistetään ja kehitetään voimakkaasti uuden teatterikuraattorin voimin. Teatteritekninen varustus ja kiinteistön toimintaolosuhteet pyritään pitämään ajan-mukaisina ja turvallisina. Teatterin näyttämöiden teatteritekninen peruskorjaushan-ke on käynnistymässä vuonna 2017. Mahdollinen väistötiloihin siirtyminen aiheut-taa muutoksia myös ohjelmistosuunnitteluun, jota tällä hetkellä tehdään vuodelle 2018.

162

Toteutumisvertailu

Toteutuminen Ohjelmisto oli tavoitteiden mukainen. Erilaiset katsojaryhmät oli huomioitu vuoden 2017 aikana hyvin. Kevään lastennäytelmä Koirien Kalevala toi katsomoon lähes 12 000 lasta. Väkevä draama Täällä Pohjantähden alla juhlisti Suomi100-juhlavuotta ja keräsi reilut 8 000 katsojaa. Syksyllä Suomen kulttuurirahaston lähes 2 000 kahdeksasluokkalaista Taidetes-taajaa kävi nauramassa Yksi mies, kaksi pomoa näytelmälle. Muutenkin em. ko-media oli menestys, se keräsi syksyn aikana reilut 14 000 katsojaa. Teatterin näyttämöiden teatteritekninen peruskorjaushanke käynnistyi vuoden 2017 lopulla kun sopimukset seuraavien kolmen kesän remonteista allekirjoitettiin.

Taloudellisuustavoitteet Vaikka teatteri on osakeyhtiö, niin se ei voi toimia kaikilta osin kuin perinteinen bu-sinessyritys. Teatteri on ennen kaikkea taideorganisaatio, joka tuottaa henkistä pääomaa toiminta-alueelleen. Teatteri tulee olemaan jatkossa myös sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullinen toimija Etelä-Pohjanmaan alueella. Teatteri jatkaa rohkeaa ja avointa markkinointiviestintää, sekä yhteistyökump-panuuksien ja asiakkuuksien kehittämistä. Tulemme sitouttamaan niin uudet kuin myös jo olemassa olevat asiakkaamme vahvemmin teatteriin mm. monipuolisella ja kiinnostavalla ohjelmistolla sekä innovatiivisilla oheispalveluilla. Vuoden 2017 tulokseksi arvioidaan -159 436,16 euroa. Toteutuminen Teatteri toteutti taloudellisuustavoitteensa odotettua paremmin. Liikevaihto jäi hie-man hallituksen marraskuun 24. hyväksymän talousarvion 1 039 080 eurosta ollen 1 025 072,64 euroa. Tulos taas oli huomattavasti parempi kuin arvioitiin, 5 208,20 euroa. Osuvat ohjelmistovalinnat ja mielenkiintoiset vierailijat olivat ratkaisevia menestyk-sekkään vuoden muodostumisessa. Oheispalveluiden kehittäminen aloitettiin tutkimalla asiakkaan palvelupolkua tutki-malla.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 742 908,66 1 233 410 1 025 072,64 Liikevoitto/-tappio -152 668,16 -159 486 5 125,76 Tilikauden voitto/tappio -138 853,41 -159 436 5 208,20

163

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry Toiminta-ajatus

Seinäjoen Orkesteriyhdistys on lakisääteistä valtionosuutta saava yhdistys, joka yl-läpitää Seinäjoen kaupunginorkesteria. Orkesteri järjestää eri väestönosat huomi-oonottavaa orkesteritoimintaa. Toiminta koostuu kamarimusiikki- ja sinfoniakonser-teista, sekä koululais-, työpaikka- ja tilauskonserteista. Orkesteriyhdistyksen henkilökuntana on 10 ammattimuusikkoa, toiminnanjohtaja (st.), intendentti ja nuotistonhoitaja, sekä vuosittain n. 150 kertapalkattua muusik-koa, solistia ja kapellimestaria. Muut hallintopalvelut ostetaan Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistolta. Musiikkiorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä säästetään kustan-nuksia ja saavutetaan huomattavaa toiminnallista hyötyä. Muusikoista muodostuu kaksi kamarimusiikkiyhtyettä: Seinäjoki-kvintetti ja Pohjanmaa-kvintetti. Kertapal-kattujen muusikoiden avulla orkesteri laajenee monipuolisiksi kokonpanoiksi, viih-deorkesteriksi, salonkiorkesteriksi sekä sinfonietta- ja sinfoniaorkesteriksi.

Määrätavoitteet

Vuoden 2017 aikana järjestetään konsertteja seuraavasti: - kahdeksan sinfoniakonserttia yhdessä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa (neljä

konserttia), - yhdeksän konserttia kamarimusiikki- tai sinfoniettakokoonpanolla, - kaksi kirkkokonserttia, - lastenmusiikin konsertteja, laitoskonsertteja, koululaiskonsertteja ja tilauskonsert-

teja, - vapunpäivän viihdekonsertti, - SKOR-klubi-konsertteja, - festivaaliesiintymiset Korsholman musiikkijuhlilla, - Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvä Topeliuksen Välskärin kertomukset -romaaniin

pohjautuva musiikkidraama, sävellys Iiro Ollila, libretto Vesa Tapio Valo. - Toimintaa pyritään sopeuttamaan hallitusti olemassa olevaan taloustilanteeseen

käyttämällä edellisten vuosien säästöjä. Toteutuminen Vuoden 2017 aikana järjestettiin konsertteja seuraavasti: - kahdeksan sinfoniakonserttia yhdessä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa (neljä

konserttiohjelmaa, konsertit Seinäjoella ja Vaasassa ), - yhdeksän konserttia kamarimusiikki- tai sinfoniettakokoonpanolla, - kaksi kirkkokonserttia, - lastenmusiikin konsertteja, laitoskonsertteja, koululaiskonsertteja ja tilauskonsert-

teja, - vapunpäivän viihdekonsertti, - SKOR-klubi-konsertteja, - festivaaliesiintymiset Korsholman musiikkijuhlilla, - Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvä Topeliuksen Välskärin kertomukset -romaaniin

pohjautuva musiikkidraama, sävellys Iiro Ollila, libretto Vesa Tapio Valo. Mukana toteutuksessa Seinäjoen Oopperayhdistys ja kuoro.

- Toimintaa pyritään sopeuttamaan hallitusti olemassa olevaan taloustilanteeseen käyttämällä edellisten vuosien säästöjä.

Laatutavoitteet

Valtakunnallisen ja kansainvälisen vertailun kestävä korkeatasoinen konserttitoi-minta. Toteutuminen Toteutuivat tavoitteiden mukaisesti.

164

Toteutumisvertailu

Taloudellisuustavoitteet

Tässä vaiheessa budjetoitu tappio on -31 618 euroa. Olemme tänäkin vuonna ha-keneet OKM:ltä avustusta Seinäjoen ja Vaasan yhteiskonsertteja varten. Mikäli edellisen vuoden suuruinen avustus saadaan, tappio pienenee -24 000 euroon. Orkesteri pyrkii järjestämään saman määrän konsertteja kuin aikaisemmin, mutta määrärahojen pienentyessä on mm. avustajien määrää vähennettävä. Valtion avustus on pienentynyt 28 000 euroa vuodesta 2014 ja Seinäjoen kaupungin 80 000 euroa vuodesta 2013. Lipputulot ovat lamasta huolimatta olleet nousussa vii-meisen kolmen vuoden aikana. Toteutuminen Vuoden 2017 tappio on -15.966,00 euroa. Tappio jäi budjetoitua pienemmäksi. Saimme Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkeste-reiden yhteiskonsertteja varten 18.000 euroa avustusta. Säveltäjä Pasi Lyytikäisel-tä tilattuun sävellykseen saatiin myös avustusta kaiken kaikkiaan 10.000 euroa Si-beliuksen Seuraajat -rahastolta, johon tuki tuli Suomen kulttuurirahastolta.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 828 824,39 784 400 845 608,91 Liikevoitto/-tappio -5 022,72 -39 298 - 24 903,96 Tilikauden voitto/tappio 2 646,02 -31 618 - 15 966,00

165

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Seinäjoki Areena Oy Toiminta-ajatus

Yhtiö hallinnoi Seinäjoki Areenaa ja Seinäjoen jäähallia (uusi). Yhtiö myy ja markkinoi tiloja.

Määrätavoitteet

Areena: Isot tapahtumat 40 kpl. Pienet ja keskisuuret 150 kpl. Urheilun käyttövuorot 2 600 käyttötuntia. Toteutuminen Isot tapahtumat 43 kpl. Pienet ja keskisuuret 264 kpl. Urheilun käyttövuorot 2 119 käyttötuntia.

Laatutavoitteet

Asiakaspalvelun pitäminen hyvällä tasolla ja henkilökunnan työskentelyolosuhtei-den ja motivaation ylläpitäminen hyvänä. Toteutuminen Etenkin vaativien isojen tapahtumien järjestäjiltä saatu erittäin hyvää palautetta ”ta-lon” toiminnasta ja henkilöstön toiminnasta. Sairauspoissaolot edelleen matalat – kertoo ehkä osaksi ainakin, että motivaation puute ei sitä kautta työyhteisössä ei näy. Samaa kertoo päivittäinen seuranta.

Taloudellisuustavoitteet

Areena: Käyttötalous: Käyttökulujen hankkiminen tulorahoituksella. Rahoituskulut: Lainojen lyhennyksen ja korkojen hoitaminen päätösten ja mak-suohjelman mukaisesti Seinäjoen kaupungilta perittävällä rahoitusvastikkeella. Jäähalli: Käyttötalous: Käyttökulujen rahoituksen hoitaminen päätösten ja hyväksytyn budje-tin mukaisesti Seinäjoen kaupungilta perittävällä hoitovastikkeella. Rahoituskulut: Hoidetaan yhtiön tulorahoituksella. Toteutuminen Areena: Käyttötalous: Käyttökulujen hankkiminen tulorahoituksella onnistui lähes tavoitteen mukaisesti – miinusta tuli noin 25.000,- euroa, johon huomiona Areenan laajen-nuksen rakennusvaihe koko toimintavuonna. Rahoituskulut: Lainojen lyhennyksen ja korkojen hoitaminen päätösten ja mak-suohjelman mukaisesti Seinäjoen kaupungilta perittävällä rahoitusvastikkeella to-teutui budjetin ja suunnitelman mukaisesti. Jäähalli: Käyttötalous: Käyttökulujen rahoituksen hoitaminen päätösten ja hyväksytyn budje-tin mukaisesti Seinäjoen kaupungilta perittävällä hoitovastikkeella toteutui tavoit-teen ja budjetin (ei ylityksiä) mukaisesti. Rahoituskulut: Hoidetaan yhtiön tulorahoituksella – toteutui erittäin hyvin tavoitteen mukaisesti.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 1 295 200,- 1 210 000 1 380 250,- Liikevoitto/-tappio (ennen poistoja) *221 500,- 4 500 *170 900,- Tilikauden voitto/tappio 11 300,- 7 000 10 000,-

166

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Seipark Oy Toiminta-ajatus

Seipark Oy:n toiminta-ajatuksena on pysäköinnin järjestäminen ja operoiminen Seinäjoen kaupungissa. Yhtiö operoi kadunvarsipysäköintiä sekä rakennuttaa moderneja pysäköintilaitok-sia siten, että ne tukevat Seinäjoen keskustan kehittämistavoitteita ja ovat asiak-kailleen turvallisia ja helppokäyttöisiä

Määrätavoitteet

Yksi valmistunut uusi pysäköintilaitos (Keskustorin pysäköintilaitos). Toteutuminen Keskustorin pysäköintilaitoksen, Toriparkin rakennustyöt alkoivat 1.11.2016 ja se valmistuu ja otetaan käyttöön maaliskuussa 2018.

Laatutavoitteet Pysäköinnin operoinnin ja ylläpidon kehittäminen asiakaslähtöisesti. Pysäköinnin vyöhykemallin valmistelu kadunvarsipysäköintiin. Pysäköintilaitosten energiatehokkuuden edelleen kehittäminen. Toteutuminen Pysäköinnin operoinnin ja ylläpidon kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. päivittä-mällä kadunvarsipysäköinnin laitekanta maksupäätteiden osalta lähimaksuominai-suudella. Vyöhykemallin valmistelutyö käynnistettiin yhteistyössä Seinäjoen kau-pungin kanssa, ja tavoitteena on toteuttaa se viimeistään 2019 vuoden aikana. Py-säköintilaitosten energiatehokkuuteen kehitettiin erityistä huomiota valmistuvan uuden Toriparkin suunnittelussa.

Taloudellisuustavoitteet

1 % liikevaihdon kasvu. Kadunvarsipysäköinnin liikevaihdon pitäminen edellisvuoden tasolla. Ei kasvuta-voitetta johtuen keskustan pysäköintilaitoksen rakennustöiden vaikutuksista. 5 % kasvutavoite keskustan pysäköintilaitosten lyhytaikapysäköinnissä. Toteutuminen Liikevaihto kasvoi 5 %. Kadunvarsipysäköinnin liikevaihto kasvoi 1 %. Keskustan pysäköintilaitosten lyhytaikapysäköinnin kasvu ei toteutunut, koska merkittävim-män pysäköintilaitoksen suurimman käyttäjän toimitiloista oli 50 % poissa käytöstä koko tilikauden ajan.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen

Sisäistä valvontaa on yhtiössä toteutettu sekä hallituksen jäsenten toimesta, että henkilökunnan toimesta työhön liittyviä prosesseja kehittämällä, valvonta ja pro-sessien tarkastelu on osoittanut riskienhallinta ja seuranta on hyvällä tasolla. Ris-kejä hallitaan myös vakuuttamalla.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 1 874 760,97 1 850 000 1 969 299,15 Liikevoitto/-tappio 534 066,31 430 000 475 627,69 Tilikauden voitto/tappio 419 392,97 335 000 372 441,06

167

Toteutumisvertailu

Tytäryhteisö Sevas Kodit Oy Toiminta-ajatus

Sevas Kodit Oy:n hyväksytyn strategian 2012–2016 mukaan Sevas Oy:n toiminta-ajatus on Seinäjoen kaupungin ja sen asukkaiden asumispalvelutarpeiden tyydyt-täminen voittoa tavoittelematta. - Toiminnassa huomioidaan omistaja, asiakkaat, asukkaat, toiminta, talous, aloit-

teellisuus. - Tavoitteena on taloudellisuus, erilaisten asukasryhmien tarkoituksenmukainen

huomioiminen, asumisviihtyvyys sekä asumiskustannuksissa kilpailukykyisen hin-talaatusuhteen ylläpitäminen.

- Pyrkimyksenä on luoda taloudellista ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä laa-dukasta elinympäristöä. Toiminnassa huomioidaan asuinympäristöjen viihtyvyys, rauhallisuus ja turvallisuus.

- Sevas edistää kiinteistöjen omistamiseen ja asuntojen vuokraamiseen ja raken-nuttamiseen liittyviä asioita Seinäjoella ja ympäröivällä talousalueella.

- Tavoitteena on vahvistaa Sevaksen roolia keskeisenä toimijana Seinäjoella. Sevas Oy arvot on määritelty seuraavasti: - Avoimuus on luottamuksen lisäämistä asukkaiden, asunnon tarvitsijoiden, yhtiön,

yleisön ja kaupungin viranomaisten välillä. - Turvallisuus on asumisen jatkuvuutta sekä asumisyhteisön jäsenten huolellista

valintaa ja asumismukavuuden aloitteellista ylläpitämistä. - Tasapuolisuus on asukkaiden ja asunnon tarvitsijoiden tasapuolista kohtelua, jo-

ka kannustaa myös vastuulliseen asumiseen. - Asukaslähtöisyys perustuu ajan tasalla oleviin ja kehittyneisiin asukasdemokra-

tiajärjestelmiin, jotka luovat edellytykset asukasdemokratian onnistumiselle. Asu-kaslähtöisyyttä tukevat toimivat viestintäkanavat.

- Taloudellisuus ja laadukkuus tarkoittavat sitä, että asunnot ovat koko elinkaaren-sa ajan asumiskustannuksiltaan kohtuullisia.

Sevas rakennuttaa ja omistaa asumiskäyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä, huolehtii kiinteistöjen huollosta, käytöstä, korjauksista ja kunnossapidosta sekä vuokrata omistamansa asunnot Seinäjoen kaupungin asukasvalintaperiaatteita sekä valtion eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus aran päätöksiä ja ohjeita noudattaen. Keskitymme päätoimialamme mukaisiin tehtäviin Tätä tukevissa toiminnoissa käy-tämme apuna ostopalveluja mm. kiinteistöhuollossa ja korjaustoiminnassa.

Määrätavoitteet

Uudisrakentaminen Sevas Kodit Oy:n asuntokanta kasvaa elokuussa 2017 siten, että Joupinraja 2:een valmistuu 85 uutta opiskelija-asuntoa ja Risuviita 6:een 36 kpl normaalia vuokra-asuntoa sekä 9 kpl palveluasuntoja ja niitä palvelevat palvelutilat. Palvelu-asunnot on tarkoitettu autismin kirjon henkilöille. Tämän jälkeen yhtiön kokonaisasuntomää-rä on 2 632 asuntoa, joista normaaleja vuokra ja seniorikoteja on 1 912 kpl, opis-kelijakoteja 696 kpl ja erityiskoteja 24 kpl. Vuoden 2017 uudistuotantoa suunniteltaessa tavoitteemme on, että seuraavien uusien asuntokohteiden rakennustyöt alkaisivat:

- Herralankatu 37 yhteistyöhankkeen käynnistämien yhdessä YIT-Rakennus Oy:n kanssa YIT Rakennus Oy:n omistamalle tontille Joupin kaupunginosassa. Raken-nustyöt on tarkoitus aloitta keväällä 2017.

168

Toteutumisvertailu

Vanhan asuntokannan peruskorjaaminen, linjasaneeraukset Yhtiö käynnistää peruskorjaus- ja linjasaneeraustyöt osoitteessa Kototie 8. Perus-korjauksen yhteydessä on tavoitteena myös huoneistotyyppimuutokset siten, että vaikeasti vuokrattavia 3h+k asuntoja muutetaan kahdeksi pienemmäksi asunnoksi. Yhtiössä kartoitetaan myös vaikeimmin vuokrattavien asuntojen osalta menettelyä ja toimintatapoja jossa esimerkiksi 2h+keittiön asunnosta poistetaan käytöstä yksi huone ja asunto vuokrataan jatkossa 1h+k -asuntona yhden hengen taloudelle. Menettelyn tavoitteena on vähentää vuokraamatta olevien asuntojen vuokramene-tyksiä ja hyödyntää osaa huoneistoa vuokra-asuntona kun nykymarkkinoilla alku-peräinen huoneisto olisi todennäköisesti joka tapauksessa tyhjillään. Vanhan asuntokannan poistaminen käytöstä Toimintavuoden 2016 aikana yhtiössä toteutettiin ns. salkutustyö, jonka tavoitteena oli prosessoida kiinteistökannan kehitystarpeita tuleville vuosille ottaen huomioon Seinäjoen kaupungin kehitys sekä Seinäjoen kaupungin kuin myös yhtiön asunto-poliittiset tavoitteet. Salkutustyön aikana valmistui ns. salkutustyökalu, joka on apuna kun vanhaan asuntokantaan kohdistuvien perusparannusinvestointitarpei-den taloudellista kannattavuutta arvioidaan. Toimintavuoden 2017 aikana asunto-kannan salkutusrosessia viedään eteenpäin niin, että yhtiössä tehdään konkreetti-sia päätöksiä myös vanhan asuntokannan poistamisesta laajemminkin 5–10 vuo-den aikaperspektiivillä. Vuokrattavissa olevien, nykyisen asuntokannan käyttöaste Asuntojen keskimääräinen vuokrausaste > 95,0 %. Kuukausittainen vaihtuvuus keskimäärin < 3,0 %. Toteutuminen Joupinraja 2:een valmistui 85 uutta opiskelija-asuntoa ja Risuviita 6:een 36 kpl normaalia vuokra-asuntoa sekä 9 kpl palveluasuntoja ja niitä palvelevat palveluti-lat. Palvelu-asunnot on tarkoitettu autismin kirjon henkilöille. Uudisrakentamisen osalta asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Yhteistyöhanke YIT Rakennus Oy:n kanssa, Herralankatu 37 ei edennyt vuoden 2017 aikana toivotulla tavalla. Sevas Kodit Oy:n hallitus päätti esittää Seinäjoen kaupungille rahoituksen siirtämistä toiselle, jo valmiiksi Sevas Kodit Oy omistuk-sessa olevalle rakennuspaikalle osoitteeseen Kopparintie 4. Yhtiön esitys on Sei-näjoen kaupungin puoltama hyväksytty Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämis-keskus ARA:ssa 23.11.2017 ja samalla rahoitusvaraukseen myönnettiin lisäaikaa 31.12.2018. Kohteen toteutusta jatketaan vuoden 2018 aikana. Kototie 8 perusparannuksen rakennustyöt alkoivat suunnitelmien mukaisesti alku-keväästä 2017 ja ne valmistuvat urakkasopimuksen mukaan maalliskuussa 2018. Toiminta vuonna 2017 euromääräinen vuokrausaste vuokrakotiasuntojen osalta oli noin 93 %. Asetettua tavoitetta ei saavuttu. Toiminta vuoden 2017 aikana vaihtuvuus, oli samansuuruista kuin edellisinä vuo-sina.

Laatutavoitteet

Laadulliset tavoitteet ovat Sevas Oy:lle (tulevan konsernin emoyhtiö) kirjattuja ta-voitteita. Yhtiön toiminnassa ja ulkoisessa viestinnässä huomioidaan erityisesti eri asukasryhmille suunnattu asuntotarjonta kuten esimerkiksi opiskelija-asuminen, nuorisoasuminen, senioriasuminen. Tavoitteena on, että kiinteistöt ja niiden asuinhuoneistot ovat koko ajan hyvässä ja kilpailukykyisessä kunnossa kohtuukustannuksin. Kohtuuhintaisten asumiskustan-nuksen turvaamiseksi asuntojen varustelu- ja tekniikkatasossa tavoite on tavan-omainen, normaalin asumisen perusedellytykset täyttävä varustelutaso. Pitkäaikaisten asukkaiden (10–20–30 vuotta) palkitsemisjärjestelmä otetaan käyt-töön. Menettelyssä palkitsemiseen on oikeutettuja ne asukkaat jotka ovat asuneet

169

Toteutumisvertailu

samassa asunnossa vähintään kriteereissä mainitut ajat. Periaatteena on, että palkitseminen tarkoittaa huoneistoon liittyvien materiaalien tai varustelutason ajanmukaistamista. PTS-kunnossapito- ja korjaustoimintaa jatketaan siten, että esille tulleita korjaus-tarpeita hoidetaan talousarvion puitteissa. Lainasalkun analysointiin, seurantaan sekä pääomakustannusten muodostumisen ennustettavuuteen panostetaan edelleen ensi toimintavuoden aikana. Sevas Oy:n asukasvalinnoilla pyritään vaikuttamaan kohteiden asukasrakentee-seen niin, että kaikkien asukkaiden asumisviihtyisyys ja turvallisuus on hyvällä ta-solla. Samoin valintatilanteessa painotetaan (asukasvalintaohjeiden periaatteita noudattaen) hakijoiden vuokranmaksukykyä ja sopimuksen mukaisen vuokran-maksuvelvollisuuden noudattamisen tärkeyttä. Asuntokohteiden asukkaiden toi-mesta kirjallisesti ilmoitettuihin häiriötapauksiin puututaan välittömästi ja aktiivises-ti. Sevas Kodit Oy:n tavoite on olla mukana, edesauttaa ja tehdä yhteistyötä Seinäjo-en kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa niin, että Seinäjoen kaupun-gissa käynnistetty asumisneuvoja-toiminta on tuloksellista ja saa jatkoa myös ensi toimintavuoden jälkeen. Sevas Kodit Oy osallistuu myös jatkossa omalta osaltaan toiminnan järjestämisen kustannuksiin. Sevas Oy:n asiakaspalvelutyön laajuus ja sisältö kattaa vuokrasopimuksen sekä tätä toimialaa ohjaavan lainsäädännön mukaiset tehtävät. Tavoitteena on, että Se-vas Oy:n asunnoissa asuvat asukkaat saavat tasapuolisesti ja tasalaatuisesti ne vuokranantajalle yleensä kuuluvat, normaalin vuokraustoiminnan perusteella vuok-ranantajalta edellytettävät tehtävät ja palvelut. Toteutuminen Sevas Oy on toimittu tavoitteiden mukaisesti.

Taloudellisuustavoitteet Yhtiö toimii nettovuokraperiaatteella voittoa tavoittelematta siten, että asukkailta perityillä vuokrilla ja muilla maksuilla katetaan kaikki yhtiön toiminnasta aiheutuvat menot mukaan luettuna lainojen korot ja lyhennykset. Vuoden 2017 talousarviossa vuokrien keskimääräinen tarkistus verrattuna vuoden 2016 vuokraan arvioidaan olevan noin 0–0,5 %. Luottotappiot: kuluvan vuoden kehityksen perusteella luottotappioiden määräksi vuodelle 2017 arvioidaan 0,7 % kokonaisvuokratuotoista. Perusparannuksien omavastuuosien ja suurien jaksottaisten korjausten rahoittami-seksi yhtiö sisällyttää kaikkiin vuokriin korjausvarauksen 0,30 €/ m²/kk. Yhtiö investoi toimintavuoden 2017 aikana PTS-kunnossapito- ja korjaustoimintaan noin 500 000 euroa. Edellä mainittu investointi rahoitetaan aikaisempien vuosien ja vuoden 2017 aikana kerätyistä korjausvarauksista. Vuokrattavissa olevista asunnoista vuokraamatta olevien asuntojen aiheuttamat tu-lojen menetykset arvioidaan olevan noin 700 000 euroa vuodessa. Peruskorjauk-sen kohteena olevien asuntojen vuokranmenetykset arvioidaan olevan noin 300 000 euroa vuodessa, eli yhteensä nämä tekevät 1 000 000 euroa. Yhtiön vuokrataso pidetään kilpailukykyisenä ja kohtuullisena. Tavoitteena on, että Sevas Kodit Oy:n keskivuokrataso on normaalien vuokra-asuntojen alle valtakun-nallisten ns. aravavuokrien keskiarvon ja opiskelija-asuntojen osalta lähellä kes-kiarvoa. Tavoite on, että kohtuullisella asumiskustannustasolla hillitään asukkaiden toimeentulotukitarpeita ja näin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen sosiaali-kustannuksia. Toteutuminen

Asumiskustannusten eli vuokrien määrittelyssä on toimittu tavoitteiden mukaisesti. Toimintavuodeksi 2017 vuokra- ja opiskelijakotiasuntojen vuokrataso pysyi sama-na kuin vuonna 2016. Asumiskustannusten muutos edellisvuoteen verrattuna on

170

Toteutumisvertailu

ollut 0 %. Keskivuokratasoon tuli pieni korotus johtuen uudisrakennusten vaikutuk-sesta keskivuokraan. Vuokria ei tarkistettu alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Luottotappioiksi kirjattujen saatavien kokonaismäärä oli 71 932 €, mikä on 0,30 % kokonaisvuokratuotoista. Asetettu tavoite alitettiin. Korjausrahavarauksen suhteen toimittiin tavoitteen mukaan, eli varauksen suuruus oli 0,30 €/ m²/kk. Yhtiö investoi toimintavuoden 2017 aikana ennakoivaan PTS - kunnossapito- ja korjaustoimintaan tavoitteen mukaisesti. Talousarvion sisällytettyjä, ennalta suun-niteltuja ja korjausrahan käyttöön kirjattuja kuluja oli yhteensä noin 566 000 €. En-nalta suunniteltuja ja vuosikuluksi kirjattuja kuluja oli yhteensä noin 1 290 000 €. Vuokrattavissa olevista asunnoista vuokraamatta olleiden asuntojen aiheuttamat tulojen menetykset olivat noin 1 311 221 €:n vuodessa. Peruskorjauksen kohteena olleiden asuntojen vuokranmenetykset olivat noin 309 056 € vuodessa, eli vuok-ranmenetykset olivat vuonna 2017 yhteensä 1 620 277 €. Toimintavuodelle asetet-tu tavoite ylittyi huomattavasti. Suurten 3h+k- ja 2h+k- asuntojen kysynnässä ta-pahtunut merkittävä muutos vaikuttaa huomattavalla osalla vuokranmenetyksiin. Sevas Oy:n vuokrataso oli kilpailukykyinen ja tavoitteiden mukaisesti edullinen, kun sitä verrataan valtakunnallisesti aravavuokratalojen keskivuokratasoon (Tilas-tokeskus ja KELA:n asumistuen ohjaantumistilastot) (liite). Taulukossa vertailtu normaalien vuokrakotiasuntojen vuokratasoa.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen Riskienhallinta on osa Sevas Kodit Oy:n normaalia toiminnan suunnittelua, pää-töksentekoa sekä toiminnan arviointia. Yhtiössä on hyväksytty riskienhallintasuun-nitelma ja korkoriskien hallinnan periaatteet vuodelta 2015 Sevas Oy:n toimintaan liittyvät merkittävimmät riskitekijät kohdentuvat kiinteistö-kannan tulevaan suureen rakennus- ja korjausrakentamisen määrään ja sen ra-hoittamiseen. Riskienhallinnan oleellisena osana on kiinteistökannan ns. salkutta-minen eli arviointi siten, että uudelleen investoinnit tehdään vain sellaisiin asunto-kohteisiin joissa asuntokanta vastaa niin sijainniltaan kuin talo- ja huoneistotyypil-tään nykyistä ja erityisesti tulevaa asuntokysyntää. Rakentamis- ja korjausmenetelmien riskienhallinnassa pyritään riskittömiin ratkai-suihin joista on kokemuksia ja joita alalla yleisesti käytetään vakiomenetelminä. Yhtiössä nähdään, että arava- ja korkotukilainoitettu ns. valtion tukema asuntotuo-tanto, jossa talous perustuu omakustannusvuokraan ja tavoite on kohtuulliset asumiskustannukset pienituloisille kuntalaisille, ei voi olla edelläkävijän roolissa kun uusia rakentamistapoja ja -menetelmiä kokeillaan ellei siihen erikseen talou-dellisesti muulla tavalla varauduta kuin normaaleihin vuokratuottoihin sisältyvänä.

Talous TP-2016 TA-2017 TP-2017 Liikevaihto 18 221 964 20 929 875 20 319 348 Liikevoitto/-tappio 7 059 013 7 528 073 7 548 031 Tilikauden voitto/tappio 39 0 375

171

Toteutumisvertailu

172

Toteutumisvertailu

8.2Tuloslaskelmaosan toteutumiset

Kaupunki ilman liikelaitoksia

Tuloslaskelmaosan toteutumisista on laadittu oheiset taulukot.

TULOSLASKELMAOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaKAUPUNKI talousarvio muutokset muutostenulkoiset ja sisäiset, ilman jälkeenliikelaitoksia

ToimintatulotMyyntitulot 30 705 700 0 30 705 700 35 399 477 4 693 777Maksutuotot 20 071 600 0 20 071 600 19 488 015 -583 585Tuet ja avustukset 3 279 100 0 3 279 100 3 913 471 634 371Muut toimintatulot 35 366 500 0 35 366 500 39 875 447 4 508 947

Toimintatulot yhteensä 89 422 900 0 89 422 900 98 676 410 9 253 510Toimintamenot

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -131 250 200 -706 300 -131 956 500 -132 295 166 -338 666Henkilösivukulut -35 472 800 22 400 -35 450 400 -34 056 610 1 393 790

Palvelujen ostot -171 168 600 -364 500 -171 533 100 -173 776 678 -2 243 578Aineet, tarvikkeet ja tavarat -20 249 400 -145 000 -20 394 400 -20 777 463 -383 063Avustukset -24 155 800 -922 000 -25 077 800 -23 184 745 1 893 055Muut toimintakulut -35 324 500 -68 000 -35 392 500 -34 888 955 503 545

Toimintamenot yhteensä -417 621 300 -2 183 400 -419 804 700 -418 979 617 825 083TOIMINTAKATE -328 198 400 -2 183 400 -330 381 800 -320 303 207 10 078 593

Verotulot 245 099 900 0 245 099 900 247 499 555 2 399 655Valtionosuudet 93 372 000 0 93 372 000 94 591 208 1 219 208

Rahoitustulot- ja menotKorkotuotot muilta 5 158 200 0 5 158 200 5 611 523 453 323Muut rahoitustuotot muilta 3 008 000 3 008 000 3 330 756 322 756

Korvaus peruspääomastaliikelaitoksilta 10 600 10 600 9 073 -1 527

Korkokulut muille -2 320 000 -2 320 000 -1 937 607 382 393Korkokulut liikelaitoksille -50 000 -50 000 -37 760 12 240

Muut rahoituskulut -308 000 0 -308 000 -250 096 57 904Rahoitustulot ja -menot 5 498 800 0 5 498 800 6 725 889 1 227 089VUOSIKATE 15 772 300 -2 183 400 13 588 900 28 513 445 14 924 545

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaisetpoistot -18 500 000 -18 500 000 -18 573 104 -73 104

Satunnaiset erätTILIKAUDEN TULOS -2 727 700 -2 183 400 -4 911 100 9 940 341 14 851 441Poistoeron muutos 34 527 34 527Varausten muutos 0Rahastojen vähennys+/lisäys - 44 782 44 782Tilikauden ali/ylijäämä -2 727 700 -2 183 400 -4 911 100 10 019 650 14 930 750

173

Toteutumisvertailu

Kaupunki sisältäen liikelaitokset

TULOSLASKELMAOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaKAUPUNKI, sis.liikelaitokset talousarvio muutokset muutostenulkoiset ja sisäiset jälkeen

ToimintatulotMyyntitulot 48 041 500 0 48 041 500 52 145 934 4 104 434Maksutulot 20 571 600 0 20 571 600 19 940 078 -631 522Tuet ja avustukset 3 339 100 0 3 339 100 3 948 472 609 372Muut toimintatulot 35 406 900 0 35 406 900 39 945 592 4 538 692

Toimintatulot yhteensä 107 359 100 0 107 359 100 115 980 076 8 620 976Toimintamenot

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -140 398 800 -706 300 -141 105 100 -141 075 447 29 653

HenkilösivukulutEläkekulut -30 257 800 19 300 -30 238 500 -29 130 263 1 108 237Muut henkilösivukulut -7 298 200 3 100 -7 295 100 -6 978 207 316 893

Palvelujen ostot -172 812 700 -364 500 -173 177 200 -175 107 121 -1 929 921Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 407 600 -145 000 -21 552 600 -21 876 703 -324 103Avustukset -24 155 800 -922 000 -25 077 800 -23 184 745 1 893 055Muut toimintakulut -38 595 200 -68 000 -38 663 200 -38 297 342 365 858

Toimintamenot yhteensä -434 926 100 -2 183 400 -437 109 500 -435 649 828 1 459 672TOIMINTAKATE -327 567 000 -2 183 400 -329 750 400 -319 669 752 10 080 648

VerotulotKunnan tulovero 207 728 000 0 207 728 000 207 969 547 241 547Osuus yhteisöveron tuotosta 12 958 000 0 12 958 000 15 560 311 2 602 311Kiinteistövero 24 413 900 0 24 413 900 23 969 697 -444 203

Valtionosuudet 93 372 000 93 372 000 94 591 208 1 219 208

Rahoitustulot-ja menotKorkotulot muilta 5 198 200 0 5 198 200 5 649 283 451 083Muut rahoitustulot muilta 3 018 600 0 3 018 600 3 339 931 321 331Korvaus peruspääomastaliikelaitoksilta 10 600 10 600 10 573 -27

Korkomenot muille -2 300 000 0 -2 300 000 -1 930 545 369 455Korkomenot liikelaitoksille -50 000 -50 000 -37 760 12 240Muut rahoitusmenot -317 100 0 -317 100 -259 201 57 899Maksuliikennetilien korot -20 000 0 -20 000 -7 062 12 938Liikelaitosten korvausperuspääomasta -10 600 -10 600 -10 573 27

Rahoitustulot ja-menot 5 529 700 0 5 529 700 6 754 646 1 224 946VUOSIKATE 16 434 600 -2 183 400 14 251 200 29 175 657 14 924 457

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaisetpoistot -19 453 000 -19 453 000 -19 361 983 91 017

Satunnaiset erät 0TILIKAUDEN TULOS -3 018 400 -2 183 400 -5 201 800 9 813 674 15 015 474Poistoeron muutos 34 526 34 526Varausten muutos 0Rahastojen vähennys+/lisäys - 44 782 44 782Tilikauden ali-/ylijäämä -3 018 400 -2 183 400 -5 201 800 9 892 982 15 094 782

174

Toteutumisvertailu

Talousarvion toteutumisen mukaiset toimintamenot palvelukeskuksittainsisäiset erät huomioituna ovat seuraavat

milj. € 2017 2016 Kasvu %Kaupunginkanslia 31,1 42,3 -36,0Sosiaali- ja terveuskeskus 211,7 210,0 0,8Sivistyskeskus 135,4 125,6 7,2Tekniikkakeskus 40,8 36,4 10,8E-P:n Pelastuslaitos 16,7 15,9 4,8Yhteensä 435,7 430,2 1,3

VEROTULOJEN ERITTELY Alkuperäinen Talousarvio-Talousarvio Toteutuma Poikkeamatalousarvio muutokset muutosten + yli / -alle

jälkeenVerotulot

Kunnan tulovero 207 728 000 207 728 000 207 969 547 241 547Osuus yhteisöveron tuotosta 24 413 900 24 413 900 23 969 697 -444 203Kiinteistövero 12 958 000 12 958 000 15 560 311 2 602 311

VALTIONOSUUKSIEN Alkuperäinen Talousarvio-Talousarvio Toteutuma PoikkeamaERITTELY talousarvio muutokset muutosten + yli / -alle

jälkeenKunnan peruspalvelujen valtion-osuus, ml tasaukset 93 372 000 93 372 000 96 892 188 3 520 188Opetus-ja kulttuuritoimen muutvaltionosuudet -2 300 980 -2 300 980

Yhteensä 93 372 000 0 93 372 000 94 591 208 1 219 208

175

Toteutumisvertailu

8.3 Investointien toteutuminen

Kaupunki ilman liikelaitoksia

INVESTOINTIOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutunut Poikkeamatalousarvio muutokset muutosten -yli / +alle

jälkeen

MENOTKAUPUNKI

Muut pitkävaikutteiset menot 722 800 40 000 762 800 511 825 250 975(Tietokoneohjelmistot)Maa-ja vesialueet 900 000 16 200 000 17 100 000 8 185 803 8 914 197Rakennukset 11 500 000 9 985 500 21 485 500 21 277 312 208 188Kadunrakentaminen 7 135 100 1 790 500 8 925 600 6 506 407 2 419 193Puistorakentaminen 400 000 0 400 000 380 250 19 750Liikuntapaikkarakentaminen 840 000 247 100 1 087 100 946 810 140 290Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 152 500 0 152 500 112 443 40 057Hulevesiviemärit 1 247 700 150 000 1 397 700 1 389 631 8 069Koneet ja kalusto 4 065 900 275 400 4 341 300 3 206 470 1 134 830Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset 0sijoitukset(osakkeet ja osuudet) 4 074 800 3 248 000 7 322 800 6 466 303 856 497

Menot yhteensä 31 038 800 31 936 500 62 975 300 48 983 254 13 992 046

INVESTOINTIOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutunut Poikkeamatalousarvio muutokset muutosten -yli / +alle

jälkeen

TULOTKAUPUNKIMyyntitulot

Maa-ja vesialueet 5 000 000 5 000 000 9 520 074 4 520 074Sisältää myyntivoittoa (7 506 942)Sisältää myyntitappiota (11 819)

Rakennukset 152 722 152 722Sisältää myyntivoittoa (115 356)Sisältää myyntitappiota (49 048)

Koneet ja kalusto 36 828 36 828Sisältää myyntivoittoa (36 828)

Arvopaperit ja muut pitkäaikaisetsijoitukset (osakeet ja osuudet) 350 000 350 000 675 290 325 290

Sisältää myyntivoittoa (29 402)Sisältää myyntitappiota (187 567)

Myyntitulot yhteensä 5 350 000 0 5 350 000 10 384 914 5 034 914Rahoitusosuudet

Rakennukset 1 180 000 1 180 000 332 160 -847 840Liikuntapaikkarakentaminen 60 000 60 000 60 000 0Kadunrakentaminen 24 000 24 000 127 252 103 252

Rahoitusosuudet yhteensä 1 240 000 24 000 1 264 000 519 412 -744 588Tulot yhteensä 6 590 000 24 000 6 614 000 10 904 326 4 290 326

176

Toteutumisvertailu

Rakennusten toteutuminen

Edellisten Talous- Toteutuma Poikkeama Kustannuksetvuosien arvio 2017 yhteensä

käyttö 2017

6001 Virastotalo 295 358 2 000 000 2 868 085 -868 085 3 163 4436006 Terveyskeskuksen rem. 4 025 606 120 000 89 923 30 077 4 115 5296008 Kaupungintalo peruskorj. 1 762 774 2 000 000 1 179 225 820 775 2 941 9996009 Ylistaron koulukeskus 2 108 871 3 570 000 3 373 811 196 189 5 482 6826010 Toukolanpuiston koulu 2 442 923 100 000 71 481 28 519 2 514 4046133 Teatteritekniikan peruskorjaus 300 000 31 448 268 552 31 4486135 Lastensuojeluyksikkö Kuusenlahti 471 353 550 000 12 657 537 343 484 0106145 Pruukin yhtenäiskoulu 9 766 979 30 000 29 050 950 9 796 0296147 Västinkartano 99 438 680 000 732 899 -52 899 832 3376148 Pjoen keskustan pv.koti tk 801 453 5 000 1 445 3 555 802 8986152 Kertunlaakson päiväkoti 1 328 376 12 000 11 914 86 1 340 2906154 Tanelinrannan koulun laaj 3 859 983 10 000 4 912 5 088 3 864 8956156 Jäähallin peruskorjaus 70 652 800 000 904 808 -104 808 975 4606157 Marttilan koulun piha 162 169 300 000 259 756 40 244 421 9256218 Yrityksen päiväkodin peruskorjaus 613 861 10 000 8 229 1 771 622 0906219 Hyllykallion koulun peruskorjaus 3 095 558 7 000 6 168 832 3 101 7266220 Satulinnan päiväkodin laajennus 1 264 621 668 000 669 793 -1 793 1 934 4146221 Honkakylä/Alaviitala vakakeskus 819 379 60 000 57 128 2 872 876 5076280 Tekn.kesk.tilat Yritt.tie 7 1 801 384 150 000 62 404 87 596 1 863 7886281 Nurmon liikuntahallin peruskorjaus 172 892 125 000 104 937 20 063 277 8296282 Toivolanrannan koulun vesikatto 336 093 5 000 4 070 930 340 1636283 Ylistaron monitoimitalon perusk. 6 928 190 000 69 863 120 137 76 7916284 Pohjan nuorisotalon peruskorjaus 80 161 200 000 9 124 190 876 89 2856369 Toimintojen talo, Kasperi 447 000 450 000 438 644 11 356 885 6446375 Aseman koulun peruskorjaus 220 000 220 642 -642 220 6426376 Simunan palvelikeskus 6 048 310 000 127 657 182 343 133 7056380 Kaupungin varikon C-hallin laajennus 180 000 162 500 17 500 162 5006381 Kirjamatin koulun paloilmoitin 35 100 35 068 32 35 0686385 Keskuskatu 32 muutostyöt 8 064 150 000 193 560 -43 560 201 6246440 Jäähallin pihan päällystys 71 028 1 730 -1 730 72 7586446 Toimintakeskus lastenrantaan 24 000 23 251 749 23 2516447 Törnävän leirintäalueen kehittäminen 200 000 43 191 156 809 43 1916453 Nurmon hammashoitolan muutokset 240 000 227 691 12 309 227 6916454 Uimahallin energiatehokkuus investointi 115 000 112 806 2 194 112 8066455 Keskusurheilukentän kuuluttumo 31 000 30 313 687 30 3136456 Pikkalanmäen päiväkoti 80 000 80 000 06457 u-kenttä+pesisstadion parkkipaikka 230 000 160 145 69 855 160 1456489 Terveydenhuolto-oppilaitos 1 596 488 -1 596 488 1 596 4886497 Eskoo Tupatie 24 25 600 2 515 23 085 2 5156498 Eskoo Tupatie 37 180 500 180 454 46 180 4546499 Eskoo Hallintorakennus 1 530 500 530 404 96 530 4046500 Eskoo huolto ja ravits.keskus 465 500 465 435 65 465 4356501 Eskoo Kuntokaari 107 600 107 538 62 107 5386502 Eskoo Kotopihlaja 139 500 139 404 96 139 4046503 Eskoo Tuulentupa 429 800 429 712 88 429 7126504 Eskoo Neliapila 110 800 110 739 61 110 7396505 Eskoo Kuusikoto 173 100 173 098 2 173 0986506 Okt, Tuomonmäki, Luhdantie 2 275 000 275 000 0 275 0006586 Ki Oy Seinäjoen Kulkuri(posti) 4 631 500 4 626 242 5 258 4 626 2426593 Lukion luokat+rak.automatio 90 000 89 945 55 89 9456594 Toimintakeskus Kärki, kattotyö 60 000 58 414 1 586 58 4146595 P.joen paloaseman putkisaneeraus 20 000 19 987 13 19 9876596 Okt Kaukola 65 000 65 000 0 65 0006597 Okt Arvola 24 000 24 000 0 24 0006598 Paritalo, terv.hoito-oppilaitos 22 610 -22 610 22 6106599 Katos, terv.hoito-oppilaitos 20 000 -20 000 20 000

Menot yhteensä 35 918 952 21 485 500 21 277 313 208 187 57 196 265

177

Toteutumisvertailu

Kaupunki ja liikelaitokset

INVESTOINTIOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutunut Poikkeamatalousarvio muutokset muutosten -yli / +alle

jälkeen

MENOTKAUPUNKI

Muut pitkävaikutteiset menot 722 800 40 000 762 800 511 825 250 975(Tietokoneohjelmistot)Maa-ja vesialueet 900 000 16 200 000 17 100 000 8 185 803 8 914 197Rakennukset 11 500 000 9 985 500 21 485 500 21 277 312 208 188Kadunrakentaminen 7 135 100 1 790 500 8 925 600 6 506 407 2 419 193Puistorakentaminen 400 000 400 000 380 250 19 750Liikuntapaikkarakentaminen 840 000 247 100 1 087 100 946 810 140 290Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 152 500 152 500 112 443 40 057Hulevesiviemärit 1 247 700 150 000 1 397 700 1 389 631 8 069Koneet ja kalusto 4 065 900 275 400 4 341 300 3 193 793 1 147 507Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset 0sijoitukset(osakkeet ja osuudet) 4 074 800 3 248 000 7 322 800 6 466 303 856 497

Menot yhteensä 31 038 800 31 936 500 62 975 300 48 970 577 14 004 723

Etelä-Pohjanmaan PelastuslaitosKoneet ja kalusto 813 000 0 813 000 900 707 -87 707

Menot yhteensä kaupunki+liikelaitoks 31 851 800 31 936 500 63 788 300 49 871 284 13 917 016

INVESTOINTIOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutunut Poikkeamatalousarvio muutokset muutosten -yli / +alle

jälkeen

TULOTKAUPUNKIMyyntitulot

Maa-ja vesialueet 5 000 000 5 000 000 9 520 074 4 520 074Sisältää myyntivoittoa (7 506 942)Sisältää myyntitappiota (11 819)

Rakennukset 152722 152 722Sisältää myyntivoittoa (115 356)Sisältää myyntitappiota (49 048)

Koneet ja kalusto 36828 36 828Sisältää myyntivoittoa (36 828)

Arvopaperit ja muut pitkäaikaisetsijoitukset (osakeet ja osuudet) 350 000 350 000 675 290 325 290

Sisältää myyntivoittoa (29 402)Sisältää myyntitappiota (187 567)

Myyntitulot yhteensä 5 350 000 0 5 350 000 10 384 914 5 034 914Rahoitusosuudet

Rakennukset 1 180 000 1 180 000 332 160 -847 840Liikuntapaikkarakentaminen 60 000 60 000 60 000 0Kadunrakentaminen 24 000 24 000 127 252 103 252

Rahoitusosuudet yhteensä 1 240 000 24 000 1 264 000 519 412 -744 588Tulot yhteensä kaupunki 6 590 000 24 000 6 614 000 10 904 326 4 290 326

ETELÄ-POHJANMAANPELASTUSLAITOSMyyntitulot

Koneet ja kalusto 10 000 0 10 000 43 827 33 827Sisältää myyntivoittoa (43827)

RahoitusosuudetKoneet ja kalusto 150 700 150 700 238 497 87 797

Tulot yhteensä liikelaitokset 160 700 0 160 700 282 324 121 624

Tulot yhteensä kaupunki+liikelaitokset 6 750 700 24 000 6 774 700 11 186 650 4 411 950

178

Toteutumisvertailu

8.4 Rahoitusosan toteutuminen

Kaupunki ilman liikelaitoksia

RAHOITUSOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutunut Poikkeamakaupunki ilman liikelaitoksia talousarvio muutokset muutosten

jälkeen

Toiminta ja investoinnitToiminnan rahavirta

Vuosikate 15 772 300 -2 183 400 13 588 900 28 513 446 -14 924 546Tulorahoituksen korjauserät -5 150 000 0 -5 150 000 -7 440 094 2 290 094

Investointien rahavirtaInvestointimenot -31 038 800 -31 936 500 -62 975 300 -48 983 255 -13 992 045Rahoitusosuudet investontimenoihin 1 240 000 24 000 1 264 000 519 412 744 588Pysyvien vastaavien luovutustulot 5 350 000 0 5 350 000 10 384 914 -5 034 914

Toiminta ja investoinnit, netto -13 826 500 -34 095 900 -47 922 400 -17 005 577 -30 916 8230 0

Rahoitustoiminta 0 0Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys 0 0 -12 350 000 12 350 000Antolainasaamisten vähennykset 2 000 300 0 2 000 300 2 334 486 -334 186

LainakannanmuutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 44 360 600 0 44 360 600 44 360 600 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys -32 534 400 0 -32 534 400 -29 636 830 -2 897 570Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 12 467 497 -12 467 497

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -34 095 900 -34 095 900 170 176 -34 266 076

Liikelaitoksen toteutumisvertailut ovat tasekirjan lopussa eriytetyssä tilinpäätöksessä.

179

Toteutumisvertailu

Kaupunki ja liikelaitokset

RAHOITUSOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutunut Poikkeamakaupunki sisältää liikelaitokset talousarvio muutokset muutostenulkoiset ja sisäiset jälkeen

Toiminta ja investoinnitToiminnan rahavirta

Vuosikate 16 434 600 -2 183 400 14 251 200 29 175 657 -14 924 457Satunnaiset erät 0 0Tulorahoituksen korjauserät -5 160 000 0 -5 160 000 -7 483 920 2 323 920

Investointien rahavirtaInvestointimenot -31 851 800 -31 936 500 -63 788 300 -49 883 962 -13 904 338Rahoitusosuudet investontimenoihin 1 390 700 24 000 1 414 700 757 909 656 791Pysyvien vastaavien luovutustulot 5 360 000 0 5 360 000 10 428 740 -5 068 740

Toiminta ja investoinnit, netto -13 826 500 -34 095 900 -47 922 400 -17 005 576 -30 916 824

RahoitustoimintaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys 0 0 0 -12 350 000 12 350 000Antolainasaamisten vähennykset 2 000 300 0 2 000 300 2 334 485 -334 185

LainakannanmuutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 44 360 600 0 44 360 600 44 360 600 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys -32 534 400 0 -32 534 400 -29 636 830 -2 897 570Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 12 467 497 -12 467 497

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -34 095 900 -34 095 900 170 176 -34 266 076

180

Toteutumisvertailu

8.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisestaKaupunki ilman liikelaitoksia

Määrärahat Tuloarviot*) Alkup. TA:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA muu- Toteu- Poik-

talous- muu- tosten tuma keama talous- muu- tosten tuma keamaB arvio tokset jälkeen arvio tokset jälkeen

KÄYTTÖTALOUSOSA100 Vaalit B 166 0 166 166 0 0 0 0 0 0120 Tilintarkastus B 146 0 146 114 32 0 0 0 0 0130 Yleishallinto B 10 563 91 10 654 10 987 -333 547 0 547 3 123 2 576140 Hallintopalvelut B 8 709 3 463 12 172 12 595 -423 2 127 0 2 127 2 634 507160 Talouspalvelut B 6 529 -2 6 527 5 384 1 143 1 022 0 1 022 1 144 122170 Kehittämispalvelut B 1 918 -1 1 917 1 823 94 26 0 26 26 0200 Soten hallinto B 1 857 -4 1 853 1 801 52 339 0 339 353 14210 Sosiaalityö B 45 163 -427 44 736 46 517 -1 781 4 168 0 4 168 5 439 1 271260 Ikäihmisten palvelut B 36 626 110 36 736 36 487 249 7 026 0 7 026 7 949 923300 Terveydenhuolto B 121 203 -34 121 169 124 053 -2 884 8 726 0 8 726 10 181 1 455370 Ympäristöterv.huolto B 2 878 -2 2 876 2 805 71 2 171 0 2 171 2 354 183400 Sivistyskesk.hallinto B 11 213 -19 11 194 10 508 686 11 082 0 11 082 10 225 -857410 Perusopetus B 51 742 -50 51 692 50 804 888 876 0 876 888 12420 Eritysipalvelut B 4 442 -57 4 385 4 257 128 873 0 873 711 -162430 Varhaiskasvatus B 44 791 -1 341 43 450 42 002 1 448 4 379 0 4 379 4 427 48480 Lukiokoulutus B 8 820 -6 8 814 8 627 187 247 0 247 128 -119490 Kansalaisopisto B 2 715 -2 2 713 2 552 161 625 0 625 606 -19500 Ammatillinen koulutus B 530 0 530 432 98 0 0 0510 Kirjastotoimi B 4 276 -9 4 267 4 346 -79 157 0 157 387 230530 Kulttuuritoimi B 1 259 -3 1 256 1 271 -15 225 0 225 254 29550 Museotoimi B 924 24 948 910 38 47 0 47 36 -11570 Liikuntatoimi B 7 645 -4 7 641 7 739 -98 1 011 0 1 011 995 -16590 Nuorisotoimi B 2 060 -3 2 057 1 972 85 226 0 226 291 65600 Tekniikkakesk.hallinto B 1 434 1 434 1 220 214 322 0 322 312 -10610 Tilapalvelut B 16 332 387 16 719 16 824 -105 31 781 0 31 781 31 254 -527620 Kiinteistö-ja mittaus-

palvelut B 2 048 52 2 100 2 176 -76 8 338 0 8 338 10 857 2 519630 Kunnallistekniikka B 14 366 -6 14 360 13 854 506 2 391 0 2 391 3 392 1 001650 Kaavoitus ja 0

kaupunkisuunnittelu B 613 28 641 588 53 55 0 55 127 72660 Rakennusvalvonta B 731 0 731 722 9 566 0 566 742 176670 Ympäristönsuojelu B 395 -1 394 357 37 70 0 70 91 21680 Pelastustoimi B 5 527 0 5 527 5 338 189 0 0 0

TULOSLASKELMAOSAVerotulot B 0 0 245 099 0 245 099 247 499 2 400Valtionosuudet B 93 372 0 93 372 94 591 1 219Korkotulot B 5 158 0 5 158 5 611 453Muut rahoitustulot B 3 019 0 3 019 3 340 321Korkokulut B 0 0 2 370 0 2 370 1 975 -395Muut rahoituskulut B 0 0 308 0 308 250 -58

INVESTOINTIOSAMuut pitkävaik.menot B 723 40 763 512 251 0Maa- ja vesialueet B 900 16 200 17 100 8 187 8 913 5 000 0 5 000 9 520 4 520Rakennukset B 11 500 9 986 21 486 21 277 209 1 180 0 1 180 485 -695Kadunrakentaminen B 7 135 1 791 8 926 6 506 2 420 0 24 24 127 103Puistorakentaminen B 400 0 400 380 20 0 0Liikuntapaikkarakent. B 840 247 1 087 947 140 60 0 60 60 0Muut kiinteät rakenteet ja laitteet B 152 0 152 112 40 0 0Hulevesiviemärit B 1 248 150 1 398 1 390 8 0 0Koneet ja kalusto B 4 066 275 4 341 3 206 1 135 0 0 0 37 37Arvopaperit ja muut pitk. sijoitukset B 4 075 3 248 7 323 6 466 857 350 0 350 675 325

181

Toteutumisvertailu 182

RAHOITUSOSATulorahoituksen korjauserät 5 150 5 150 7 440 -2 290

Antolainasaamisten lis B 0 0 12 350 -12 350Antolainasaamisten väh B 0 0 2 000 0 2 000 2 334 -334Pitkäaik.lainojen lis B 0 0 44 361 0 44 361 44 361 0Pitkäaik.lainojen väh B 32 534 0 32 534 29 637 2 897Lyhytaik.lainojen muutosB 0 0 12 467 12 467

Muut oman pääoman muutok B 0 0 0 0Yhteensä 37 684 0 37 684 49 427 -11 743 46 361 0 46 361 59 162 12 133

*) B=sitovuustaso bruttomääräraha / tuloarvio

III

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

183

Tilinpäätöslaskelmat

IIITILINPÄÄTÖSLASKELMATOheisena on esitetty Seinäjoen kaupungin tilinpäätöstä koskevat tuloslaskelma, rahoitus-laskelma,tase ja konsernitase.

9Tuloslaskelma

TULOSLASKELMA, kaupunki (sisältää liikelaitokset)

TULOSLASKELMA (ULKOINEN)

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 32 510 644,58 29 156 084,54 Maksutuotot 19 558 860,24 21 080 121,61Tuen ja avustukset 3 948 471,65 6 685 066,06Muut toimintatuotot 15 855 667,50 71 873 643,97 14 342 706,69 71 263 978,90

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -141 074 043,42 -140 208 260,21Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -29 130 263,00 -30 386 182,44Muut henkilöstösivukulut -6 978 206,72 -9 495 682,91

Palvelujen ostot -155 074 914,26 -145 857 411,65Aineet, tarvikkeet, tavarat -21 695 969,82 -20 192 805,89Avustukset -23 126 361,01 -28 793 794,60Muut toimintakulut -14 463 637,53 -391 543 395,76 -12 723 866,89 -387 658 004,59** Toimintakate -319 669 751,79 -316 394 025,69

Verotulot 247 499 555,18 243 802 383,80Valtionosuudet 94 591 208,00 93 848 758,00Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 5 611 523,35 5 633 498,11Muut rahoitustuotot 3 330 857,60 3 041 125,59Korkokulut -1 937 607,48 -2 439 647,08Muut rahoituskulut -250 128,11 348 845 408,54 -796 182,01 343 089 936,41

** Vuosikate 29 175 656,75 26 695 910,72

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -19 361 983,36 -18 209 791,00

Satunnaiset erätSatunnaiset kulut

** Tilikauden tulos 9 813 673,39 8 486 119,72

Poistoeron muutos 34 526,43 40 649,91Varausten vähennysRahastojen lisäys Rahastojen vähennys 44 782,12 17 285,20** Tilikauden ylijäämä 9 892 981,94 8 544 054,83

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

184

Tilinpäätöslaskelmat

10Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA, kaupunki (sisältää liikelaitokset)

RAHOITUSLASKELMA (ULKOINEN)

Toiminnan rahavirtaVuosikate 29 175 656,75 26 695 910,72Satunnaiset erätTulorahoituksen korjauserät -7 483 920,28 21 691 736,47 -7 404 982,00 19 290 928,72

Investointien rahavirtaInvestointimenot -49 883 962,01 -33 823 641,85Rahoitusos. investointimenoihin 757 909,20 325 717,87Pysyvien vastaavien hyödyk- 10 425 739,90keiden luovutustulot -38 700 312,91 8 562 210,93 -24 935 713,05

-17 008 576,44 -5 644 784,33

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -12 350 000,00 -7 000 000,00Antolainasaamisten vähenn. 2 334 485,57 -10 015 514,43 1 941 174,39 -5 058 825,61

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 44 360 600,00 39 764 898,10Pitkäaikaisten lainojen vähennys -29 636 829,61 -29 650 735,92Lyhytaikaisten lainojen muutos 14 939 201,13 29 662 971,52 1 377 043,77 11 491 205,95

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -5 084,44 27 077,42Saamisten muutos -1 881 486,37 -3 258 407,29Korottomien velkojen muutos 1 231 617,40 -654 953,41 710 301,91 -2 521 027,96

Rahoituksen rahavirta 18 992 503,68 3 911 352,38Rahavarojen muutos 1 986 927,24 -1 733 431,95

Rahavarojen muutosRahavara 31.12. 2 059 068,39 72 141,15Rahavarat 1.1. 72 141,15 1 805 573,10

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

185

Tilinpäätöslaskelmat

11Tase

TASE (ulkoinen), kaupunki (sisältää liikelaitokset)VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVAT

I Aineettomat hyödykkeet1. Aineettomat oikeudet 1 337 369,71 1 749 007,202. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 1 337 369,71 34 325,45 1 783 332,65

II Aineelliset hyödykkeet1. Maa- ja vesialueet 116 409 947,36 110 249 095,002. Rakennukset 139 182 769,84 126 274 636,583. Kiinteät rakenteet ja laitteet 79 578 126,71 74 174 121,084. Koneet ja kalusto 11 753 805,54 11 087 763,705. Muut aineelliset hyödykkeet 666 826,52 666 826,526. Ennakkomaksut ja kesken-

eräiset hankinnnat 18 122 438,23 365 713 914,20 21 629 106,55 344 081 549,43

III Sijoitukset1. Osakkeet ja osuudet 84 576 197,31 78 943 349,312. Muut lainasaamiset 105 421 284,42 95 405 769,993. Muut saamiset 44 676,46 190 042 158,19 44 676,46 174 393 795,76

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT1. Valtion toimeksiannot 641 672,67 656 337,632. Lahjoitusrahastojen varat 592 847,81 1 234 520,48 694 939,07 1 351 276,70

C VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

1. Aineet ja tarvikkeet 334 525,86 329 441,42II Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset1. Myyntisaamiset 150 915,00 813 527,502. Lainasaamiset3. Muut saamiset 93 434,44 244 349,44 93 434,44 906 961,94Lyhytaikaiset saamiset1. Myyntisaamiset 9 506 432,91 7 295 512,192. Lainasaamiset 1 240 000,003. Muut saamiset 5 584 868,23 5 812 731,484. Siirtosaamiset 3 136 457,77 19 467 758,91 3 815 416,37 16 923 660,04

III Rahoitusarvopaperit1. Sijoitukset rahamarkkinainstr. 36 748,07 36 748,07

IV Rahat ja pankkisaamiset 2 022 320,32 35 393,08

VASTAAVAA YHTEENSÄ 580 433 665,18 539 842 159,09

31.12.2017 31.12.2016

186

Tilinpäätöslaskelmat

TASE (ulkoinen), kaupunki (sisältää liikelaitokset)VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMAI Peruspääoma 215 636 515,77 215 636 515,77II Muut omat rahastot 373 318,20 418 100,32III Edellisten tilikausien ylijäämä 33 583 703,78 25 039 648,95IV Tilikauden alijäämä 9 892 981,94 259 486 519,69 8 544 054,83 249 638 319,87

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISETVARAUKSET1. Poistoero 811 796,73 846 323,16

C PAKOLLISET VARAUKSET1. Eläkevaraukset2. Muut pakolliset varaukset 293 738,83 293 738,83

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT1. Valtion toimeksiannot 641 672,67 656 337,632. Lahjoitusrahastojen pääoma 592 847,81 1 234 520,48 694 939,07 1 351 276,70

E VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

1. Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 187 074 434,99 169 560 264,752. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 1 434 670,003.Lainat muilta luotonantajilta 62 472,40 93 708,584. Saadut ennakot 325 688,19 313 976,195.Muut velat 5 433,39 187 468 028,97 25 267,18 171 427 886,70

II Lyhytaikainen1. Joukkovelkakirjalainat 49 500 000,002. Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 28 406 430,38 64 291 722,923. Lainat julkisyhteisöiltä 1 434 670,00 1 434 670,004. Lainat muilta luotonantajilta 31 236,18 31 236,185. Saadut ennakot 249 247,83 41 114,396. Ostovelat 24 682 712,12 22 770 292,117. Muut velat 3 093 826,25 3 126 592,248. Siirtovelat 23 740 937,72 131 139 060,48 24 588 985,99 116 284 613,83

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 580 433 665,18 539 842 159,09

31.12.2017 31.12.2016

187

Tilinpäätöslaskelmat

12Konsernilaskelmat

Konsernin tuloslaskelma

Toimintatuotot 283 100 282 703Toimintakulut -556 194 -552 631Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 464 349Toimintakate -270 630 -269 579Verotulot 247 500 243 802Valtionosuudet 94 591 93 849Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 177 130Muut rahoitustuotot 1 348 1 334Korkokulut -5 324 -5 430Muut rahoituskulut -442 -1 751

VUOSIKATE 67 220 62 355Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -45 963 -44 120Arvonalentumiset -36Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS 21 221 18 235Tilinpäätössiirrot -892 113Tilikauden verot -1 865 -1870Laskennalliset verot 135 -102Vähemmistöosuudet -76 -182Varausten ja rahastojen muutos 35 41TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 18 558 16 235

1.1.-31.12.20171 000 €

1.1.-31.12.20161 000 €

188

Tilinpäätöslaskelmat

Konsernin rahoituslaskelma

Toiminnan rahavirtaVuosikate 67 221 62 355Satunnaiset erätTilikauden verot -1 865 -1 870Tulorahoituksen korjauserät -11 046 -7 268

Investointien rahavirtaInvestointimenot -130 284 -97 859Rahoitusosuudet investointimenoihin 760 326Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 858 9 883

Toiminnan ja investointien rahavirta -60 356 -34 433

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -1 526 248Antolainasaamisten vähennykset 1 408 82

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 82 889 91 201Pitkäaikaisten lainojen vähennys -44 147 -23 944Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 403 -15 706

Oman pääoman muutokset -243 -492Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimenksiantojen varojen ja pääominen muutokset 376 -50Vaihto-omaisuuden muutos -546 -83Saamisten muutokset -4737 -5201Korottomien velkojen muutokset 8 887 4 295

Rahoituksen rahavirta 58 764 50 350

Rahavarojen muutos 1 592 15 916

Rahavarat 31.12. 67 381 68 924Rahavarat 1.1. 68 973 53 008

1.1.-31.12.20171 000 €

1.1.-31.12.20161 000 €

189

Tilinpäätöslaskelmat

Konsernin tase

VASTAAVAA 31.12.2016

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 2 670 3 193Muut pitkävaikutteiset menot 7264 7 937

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 128 247 125 097Rakennukset 442 408 382 483Kiinteät rakenteet ja laitteet 163 081 160 338Koneet ja kalusto 34 626 32 720Muut aineelliset hyödykkeet 4 615 4 638Ennakkomaksut ja kesk. hankinnat 77 804 65 047

SijoituksetOsakkuusyhteisöosuudet 24 161 19 908Muut osakkeet ja osuudet 52 806 52 709Muut lainasaamiset 115 145Muut saamiset 1 461 1 312

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 760 2 212

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus 4 781 4 235

SaamisetPitkäaikaiset saamiset 416 1 415Lyhytaikaiset saamiset 44 889 38 814

Rahoitusarvopaperit 10 250 9 010

Rahat ja pankkisaamiset 57 130 59 914

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 058 484 971 127

31.12.2017

190

Tilinpäätöslaskelmat

VASTATTAVAA 31.12.2016

OMA PÄÄOMAPeruspääoma / osakepääoma 215 637 215 637Säätiöiden peruspääomat 317 * 317Arvonkorotusrahasto 3 536 3 667Muut omat rahastot 28 068 28 189Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 95 092 76 851Tilikauden yli-/alijäämä 18 558 16 235

VÄHEMMISTÖOSUUDET 12 112 11 740

POISTOERO JA VAPAAEHTOISETPoistoeroVapaaehtoiset varaukset

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevarauksetMuut pakolliset varaukset 3 320 3 046

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 156 2 232

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen korollinen vieras pääoma 437 731 398 559Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 52 449 47 800Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 100 185 84 211Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 89 323 82 643

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 058 484 971 127

* Säätiöiden perus- ja säädepääomat (Rengonharju- ja Korkeakoulusäätiö) on esitetty omalla rivillään peruspääoman jälkeen, vertailutiedoissa ed.tilikausien yli-/alijäämissä

31.12.2017

191

IV

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

192

Tilinpäätöksen liitetiedot

IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot (sisältää liikelaitoksen)

Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mu-kaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa koh-dassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan

arvoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä

alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Koronvaihtosopimusten käsittely

Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Sopimusten markkina-arvo on viitteellinen ja laskentahetken markkinatilanteen mukaisesti määräytynyt. Mahdollisessa sopimusten realisointitilanteessa arvo määräytyy kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti. Yhteenveto koronvaihtosopimuksista on liitetiedoissa.

Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on

merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.

193

Tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (24 kpl), sekä Rengonharju-säätiö ja Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Kuntayhtymät (4 kpl) on yhdistetty omistusosuuden suhteessa. Into Seinäjoki Oy:llä on omistuksessaan seuraavat yhtiöt: Kiinteistöyhtiö Frami E 100 % Kiinteistöyhtiö Frami D 100 % Rytmikorjaamo Oy 56,6 % Seinäjoki Congress Oy 100 % Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy 100 % Into Seinäjoki Oy on laatinut alakonsernista konsernitilinpäätöksen. Rytmikorjaamo tuli kaupungin tytäryhteisöksi 2008 Framin 28,3 % omistuksen kautta. Kaupunki omisti 43.4 % + (86,88 % x 28,3 %)= 67,99 %. Frami osti v. 2014 Selmu Oy:n osuuden Rytmikorjaamosta, jolloin Rytmikorjaamosta tuli myös Into Seinäjoki Oy:n tytär. Kaupungin omistusosuus 43,4 % + (89,15 % x 56,6 %)=93,8 %. Seinäjoen Energia Oy:llä on omistuksessaan Seiverkot Oy 100 %. Seinäjoen Energia Oy on laatinut alakonsernista konsernitilinpäätöksen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy omistaa kokonaan Kiinteistö Oy Seinäjoen Kampuk-sen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy on laatinut alakonsernista konsernitilinpäätöksen. SeiPark Oy omistaa Kiinteistö Oy Rauniontorin pysäköinnin. SeiPark Oy on laatinut ala-konsernista konsernitilinpäätöksen emon konsernitilinpäätöstä varten. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu pääosin samoja arvostus- ja jaksotus-periaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset py-syviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu olennaisilta osin suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero aikaisemmalta tilikaudelta on kirjattu pää-oman eriä edellisten tilikausien yli-/alijäämiä vastaan. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistetty pääomaosuusmenettelyllä konsernitilinpäätökseen.

194

Tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

6) Toimintatuotot palvelu-keskuksittain (ulkoiset) 2017 2016 2017 2016Kaupunginkanslia 6 239 772,37 3 719 554,88 6 243 034,56 3 719 554,88Sosiaali- jaterveyskeskus 82 769 044,31 79 730 932,20 26 218 342,00 26 233 000,33Sivistyskeskus 70 538 464,11 75 044 111,84 9 248 306,46 9 026 145,81Tekniikkakeskus 40 483 880,58 38 626 388,52 18 197 386,48 18 405 631,74E-P:n Pelastuslaitos 11 909 649,79 11 347 158,12 11 966 574,47 11 405 264,09Työterveyshuolto 1 987 134,31 2 474 382,05Muut 71 159 383,72 70 337 168,35 0,00Yhteensä 283 100 194,88 280 792 448,22 71 873 643,97 71 263 978,90

7) Verotulojen erittely2017 2016

Kunnan tulovero 207 969 547,18 208 038 071,01Osuus yhteisöveron tuotosta 15 560 311,49 13 028 324,08Kiinteistövero 23 969 696,51 22 735 988,71Yhteensä 247 499 555,18 243 802 383,80

8) Valtionosuuksienerittely 2017 2016Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 96 706 048,00 97 895 358,00 Siitä:Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 12 715 559,00 9 980 628,00Opetus-ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2 114 840,00 -4 046 600,00Harkinnanvarainen valtionosuuden korotusYhteensä 94 591 208,00 93 848 758,00

9) Palvelujen ostojen erittelyja kulujen erittely 2017 2016Asiakaspalvelujen ostot 117 829 219,85 111 138 262,89Muiden palvelujen ostot 55 947 459,07 54 595 687,61Yhteensä 173 776 678,92 165 733 950,50

KaupunkiKonserni

Kaupunki

Kaupunki

Kaupunki

195

Tilinpäätöksen liitetiedot 196

11) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Vuonna 2013 muutettiin poistoaikoja Kuntajaoston antamanyleisohjeen mukaisesti suunnitelman mukaisista poistoista.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta-menoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineettomat hyödykkeet TasapoistoKehittämismenot 2 vuottaAineettomat oikeudet 5 vuottaLiikearvo 2 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot

Atk-ohjelmistot 5 vuottaMuut 5 vuotta

Aineelliset hyödykkeetMaa-ja vesialueet ei poistoaikaaRakennukset ja rakennelmat

Hallinto-ja laitosrakennukset 30 vuottaTehdas-ja tuotantorakennukset 20 vuottaTalousrakennukset 20 vuottaVapaa-ajan rakennukset 20 vuottaAsuinrakennukset 40 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteetKadut,tiet,torit ja puistot 20 vuottaSillat, laiturit ja uimalat 20 vuottaMuut maa-ja vesirakenteet 20 vuottaVedenjakeluverkosto 30 vuottaViemäriverkko 30 vuottaSähköjohdot,muuntoasemat,ulkovalaistuslaitteet 15 vuottaMuut putki-ja kaapeliverkot 15 vuottaSähkö-,vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet 15 vuottaKiinteät nosto-ja siirtolaitteet 15 vuottaLiikenteen ohjauslaitteet 15 vuottaMuut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 15 vuotta

Koneet ja kalustoMuut kuljetusvälineet 7 vuottaMuut liikkuvat työkoneet 10 vuottaMuut raskaat koneet 10 vuottaMuut kevyet koneet 10 vuottaSairaala-, terveydenhuolto- yms.laitteet 5 vuottaAtk-laitteet 5 vuottaMuut laitteet ja kalusteet 5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeetLuonnonvarat käytön mukainen poistoArvo-ja taide-esineet ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoituksetOsakkeet ja osuudet ei poistoaikaa

Konsernitaseessa hyväksytään tytäryhteisöjen osalta käytettäväksi niiden omien poisto-suunnitelmien mukaisia poistoaikoja.

2017 tilinpäätöksessä on poikettu näistä poistoajoista varovaisuuden periaatteella niiltä osin, kun on katsottu, että hankitun omaisuuden pitoaika poikkeaa olennaisesti ylläolevista poistoajoista.

Tilinpäätöksen liitetiedot

12) Pakollisten varausten muutokset2017 2016 2017 2016

Kaatopaikan jälkihoito 1.1. 293 738,83 293 738,83 293 738,83 293 738,83Vähennykset tilikaudellaKaatopaikan jälkihoito 31.12. 293 738,83 293 738,83 293 738,83 293 738,83

Potilasvahinkovakuutusmak-suvastuu 1.1. 2 526 680,39 2 295 145,17Lisäykset tilikaudella 713 214,13 612 641,15Vähennykset tilikaudella -375 214,34 -381 105,92Potilasvahinkovakuutusmaksu-vastuu 31.12. 2 864 680,18 2 526 680,40

13) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2017 2016 2017 2016Muut toimintatuotot Maa-alueiden myyntivoitot 7 506 941,60 6 721 287,34 7 506 941,60 6 721 287,34 As-ja Ki-osakeyhtiöitten myyntivoitot 29 402,45 121 392,10 29 402,45 121 392,10 Rakennusten myyntivoitot 115 745,59 455 411,88 115 745,59 455 411,88 Muut myyntivoitot 1 653 929,88 77 418,61 36 437,60 130 972,65Myyntivoitot yhteensä 9 306 019,52 7 375 509,93 7 688 527,24 7 429 063,97

Muut toimintakulut Muut myyntitappiot 449 792,79 126 712,07 248 433,57 56 810,00Myyntitappiot yhteensä 449 792,79 126 712,07 248 433,57 56 810,00

15) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely2017 2016

Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 2 250 000,00 2 150 000,00Osinkotuotot muista yhteisöistä 190 077,15 69 701,98Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 133 189,58 133 189,58Yhteensä 2 573 266,73 2 352 891,56Osinkotuottojen määrässä on 2 milj. euroa Seinäjoen Energia Oy:n ja 0,25 milj. Seilab Oy:n osuutta.

16) Erittely poistoeron muutoksista2017 2016

Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 34 526,43 40 649,91Yhteensä 34 526,43 40 649,91

Konserni Kaupunki

Konserni Kaupunki

Kaupunki

Kaupunki

197

Tilinpäätöksen liitetiedot

Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Aineettomat Muut pitkä- Yhteensäoikeudet vaikutteiset

menotPoistamaton hankintameno 1.1. 1 749 007,20 34 325,45 1 783 332,65Lisäykset tilikauden aikana 0,00Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00Vähennykset tilikauden aikana 0,00Siirrot erien välillä 331 867,01 331 867,01Tilikauden poisto -743 504,50 -34 325,45 -777 829,95Poistamaton hankintameno 31.12. 1 337 369,71 0,00 1 337 369,71

Maa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet jarakenteet ja kalusto

laitteetPoistamaton hankintameno 1.1. 110 249 095,00 126 274 636,58 74 142 547,69 8 375 369,67Lisäykset tilikauden aikana 8 185 803,19 7 430 312,42 299 694,98 791 795,40Rahoitusosuudet tilikaudella -258 160,00 -187 252,40Vähennykset tilikauden aikana -2 024 950,83 -86 414,02Siirrot erien välillä 14 453 516,43 11 283 036,31 3 254 694,37Tilikauden poisto -8 631 021,57 -5 988 204,71 -3 176 047,30Poistamaton hankintameno 31.12. 116 409 947,36 139 182 869,84 79 549 821,87 9 245 812,14

Muut aineeliset Ennakkomaksut Yhteensähyödykkeet ja keskeneräiset

hankinnatPoistamaton hankintameno 1.1. 666 826,52 21 561 606,55 341 270 082,01Lisäykset tilikauden aikana -32 836 882,44 -16 129 276,45Rahoitusosuudet tilikaudella -74 000,00 -519 412,40Vähennykset tilikauden aikana -2 111 364,85Siirrot erien välillä 29 323 114,12 58 314 361,23Tilikauden poisto -17 795 273,58Poistamaton hankintameno 31.12. 666 826,52 17 973 838,23 363 029 115,96

Aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ulkoiset ja sisäiset, kaupunki ilman liikelaitoksia

Aineettomat hyödykkeet

19) Tiedot pysyvistä vastaavista tase-erä kohtaisesti

198

Tilinpäätöksen liitetiedot

Osakkeet Kuntayhtymä- Osakkeet Liikelaitosten Muut osak- Yhteensäkonserniyh- osuudet omistusyht. peruspää- keet ja

teisöt yhteisöt omaosuus osuudet

Hankintameno 1.1. 44 044 930,24 25 991 812,58 6 680 979,50 352 440,15 2 225 626,99 79 295 789,46Lisäykset 6 465 678,00Vähennykset -716 038,43 -50 000,00 -66 791,57Siirrot erien välilläHankintameno 31.12. 49 794 569,81 25 991 812,58 6 680 979,50 302 440,15 2 158 835,42 84 928 637,46

Tytär- Osakkuus-ja Muut Yhteensä Muut Yhteensäyhteisöt muut omis- yhteisöt yhteisöt

tusyhteisötHankintameno 1.1. 95 332 227,74 0,00 73 542,25 95 405 769,99 44 676,46 44 676,46Lisäykset 12 350 000,00 12 350 000,00Vähennykset -2 317 214,09 -17 271,48 -2 334 485,57Hankintameno 31.12. 105 365 013,65 0,00 56 270,77 105 421 284,42 44 676,46 44 676,46

Kuntayhtymien peruspääomaosuudet eivät vastaa kaupungin taseessa olevia kuntayhytmäosuuksia.Kuntayhtymien peruspääoman alentamisia ei ole kirjattu kaupungin taseeseen.

Kohdassa Osakkeet omistusyhteisöissä hankintameno 1.1. ei vastaa 31.12.2016 lukua,koska Seinäjoen kaupungin avaavaan taseeseen 2017 on liitetty Seinäjoen Työterveys-liikelaitos.

Lainasaamiset Muut saamiset

Pysyvien vastaavien sijoitukset, kaupunki ilman liikelaitoksiaOsakkeet ja osuudet

199

Tilinpäätöksen liitetiedot

Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot

20) Tytäryhteisöt

Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus 1 000 €omistus- omistus- omasta vieraasta tilikaudenosuus % osuus % pää- pää- voitosta/

omasta omasta tappiostaEelan Laajennus Oy Seinäjoki 100,0 100,0 471 397 43Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö Seinäjoki 100,0 3 756 0 166Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston kannatus Oy Seinäjoki 66,3 66,3 122 0 -43Etelä-Pohjanmaan Ravikatsomo Oy Seinäjoki 54,4 54,4 698 332 -1Into Seinäjoki Oy Seinäjoki 89,2 96,3 7 977 38 119 263

Kiinteistöyhtiö Frami E Seinäjoki 96,3Kiinteistöyhtiö Frami D Seinäjoki 96,3Rytmikorjaamo Oy Seinäjoki 43,4 93,8Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy Seinäjoki 96,3Seinäjoki Congress Seinäjoki 96,3

Katajalaakson Palvelutalo Oy Seinäjoki 78,5 78,5 27 0 -3Ki Oy Itikanmäen Teollisuustalo Seinäjoki 58,2 84,0 3 042 0 9Ki Oy Jalostajantie 1 Seinäjoki 100,0 100,0 327 630 -4Ki Oy Myllypuistokoti Seinäjoki 100,0 100,0 2 950 3 276 65Ki Oy Seinäjoen Animwest Seinäjoki 100,0 100,0 266 3 444 74Ki Oy Seinäjoen Paloasema Seinäjoki 100,0 100,0 -8 7 500 -11Ki Oy Seinäjoen Palvelutalot Seinäjoki 95,5 95,5 9 011 14 318 0Ki Oy Seinäjoen Ruokatalo Seinäjoki 100,0 100,0 97 -3Ki Oy Seinäjoen Tenavakoti Seinäjoki 50,3 50,3 223 29 -1Ki Oy Ylistaron Päivölä Seinäjoki 100,0 100,0 462 1 559 -21Lakeuden Vesi Oy Seinäjoki 62,7 62,7 3 683 0 211Rengonharju-säätiö Ilmajoki 100,0 2 329 1 869 -456SeiLab Oy Seinäjoki 100,0 100,0 1 008 0 300Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Seinäjoki 65,5 65,5 12 816 5 240 428

Ki Oy Seinäjoen Kampus Seinäjoki 65,5 0Seinäjoen Energia Oy Seinäjoki 100,0 100,0 64 321 18 300 5 261

Seiverkot Oy Seinäjoki 100,0Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Seinäjoki 100,0 100,0 844 0 5Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry Seinäjoki 66,7 66,7 150 0 -11Seinäjoen Työterveys Oy Seinäjoki 60,6 63,6 242 0 137Seinäjoki Areena Oy Seinäjoki 94,5 97,3 5 904 10 701 10Seipark Oy Seinäjoki 100,0 100,0 8 841 8 118 372Sevas Kodit Oy Seinäjoki 100,0 100,0 19 925 110 026 0

200

Tilinpäätöksen liitetiedot

21-22) Kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt

Kuntakonsernin osuus 1 000 €Kunnan Konsernin omasta vieraasta tilikaudenomistus- omistus- pää- pää- voitosta/osuus % osuus % omasta omasta tappiosta

Eskoon Sosiaalipalvelujen ky Seinäjoki 17,21 17,21 1 389 2 420 -76Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 29,47 29,47 449 269 27Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Seinäjoki 23,68 23,68 15 505 42 855 1 661Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 48,70 48,70 31 878 15 969 -357

Osakkuusyhteisöt

As Oy Halkosaaren Leivonsaari Seinäjoki 22,00 22,00 75 0 0As Oy Jolluntie Seinäjoki 23,70 23,70 123 0 0As Oy Kangastupa Seinäjoki 31,40 31,40 75 1 1As Oy Nurmon Pajukka Seinäjoki 20,00 20,00 29 0 0As Oy Soidinvatro Seinäjoki 31,00 31,00 47 1 0Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Seinäjoki 36,00 58,50 48 83 13Huhtalan Palvelutalo Oy Seinäjoki 48,03 48,03 204 2 -11Hyllykallion Palvelutalo Oy Seinäjoki 26,85 26,85 748 20 3Ki Oy Seinäjoen Kipusiskot Seinäjoki 30,00 30,00 25 14 4Ki Oy Seinäjoen Kirkonkranni (työterveys) Seinäjoki 41,00 41,00 3 094 2 0Ki Oy Seinäjoen Sairaalanrinne Seinäjoki 49,00 49,00 1 392 3 032 -83Ki Oy Seinäjoen Y-talo Seinäjoki 49,00 49,00 885 25 477 89Ki Oy Vuorenrinne Seinäjoki 36,40 36,40 139 19 0Ki Oy Ylistaron Virastotalo Seinäjoki 36,60 36,60 662 1 16Lakea Oy Seinäjoki 21,70 21,70 2 477 47 923 1 504Lakeuden Etappi Oy Ilmajoki 39,80 39,80 6 012 3 342 976Lappavesi Oy Lapua 20,00 20,00 783 488 8Lapuan Jätevesi Oy Lapua 35,00 35,00 176 966 0Seinäjoen Linja-autoasemakiinteistö Oy Seinäjoki 33,60 33,60 76 1 0Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Seinäjoki 6,49 33,95 25 85 -35

201

Tilinpäätöksen liitetiedot

23) Saamisten erittely

Lyhytaikaiset saamisetSisältää liikelaitokset 2017 2016Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 1 153 435,64 652 019,31Siirtosaamiset 2 000 768,00 2 878 905,74Yhteensä 3 154 203,64 3 530 925,05

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenäMyyntisaamiset 213 307,88 286 846,14Muut saamiset 0,00 133 189,58Siirtosaamiset 0,00 0,00Yhteensä 213 307,88 420 035,72

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltäMyyntisaamiset 8 470,68 16 372,77Yhteensä 8 470,68 16 372,77

Yhteensä 3 375 982,20 3 967 333,54

24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Lyhytaikaiset siirtosaamisetSisältää liikelaitokset 2017 2016 2017 2016Tulojäämät

Siirtyvät korot 90 408,59 0,00Kelan korvaus työterveyshuollosta 820 046,34 964 329,67 782 566,00 729 316,80Vuokrasaamiset 7 825,15 9 094,26Projektisaamiset 448 499,28 629 724,83Arvonlisäverosaamiset 5 425,39Verosaamiset 18 459,87 56 300,26

Muut siirtosaamiset 5 095 735,70 3 585 767,97 2 353 891,77 3 086 099,57Yhteensä 6 486 400,32 5 245 216,99 3 136 457,77 3 815 416,37

Konserni Kaupunki

Kaupunki

202

Tilinpäätöksen liitetiedot

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

25) Oman pääoman erittely2017 2016 2017 2016

Peruspääoma 1.1. ja 31.12. 215 636 515,77 215 636 515,77 215 636 515,77 215 636 515,77

Säätiöiden peruspääomat 31.12. 316 650,60 316 650,60

Arvonkorotusrahasto 31.12. 3 535 965,79 3 667 017,83

Muut omat rahastotVahinkorahaston pääoma 1.1. 305 770,03 323 036,42 305 770,03 323 036,42Siirrot rahastoon 3 057,70 3 230,36 3 057,70 3 230,36Siirrot rahastosta -47 632,46 -20 496,75 -47 632,46 -20 496,75Vahikorahaston pääoma 31.12. 261 195,27 305 770,03 261 195,27 305 770,03

Tiede-, taide- ja kulttuurirahasto 1.1. 27 366,69 27 095,73 27 366,69 27 095,73Siirrot rahastoon 273,67 270,96 273,67 270,96Siirrot rahastosta -270,80 -270,80Tiede-, taide- ja kulttuurirah. 31.12. 27 369,56 27 366,69 27 369,56 27 366,69

Nurmon koulutus-, tutkimus- jakehittämisrahasto 1.1. 84 963,60 85 253,37 84 963,60 85 253,37Siirrot rahastoon 210,23 210,23Siirrot rahastosta -210,23 -500,00 -210,23 -500,00Pääoma 31.12. 84 753,37 84 963,60 84 753,37 84 963,60

Muut omat rahastot 31.12. 27 694 603,60 27 770 719,54

Muut omat rahastot yht. 31.12. 28 067 921,80 28 188 819,86 373 318,20 418 100,32

Edellisten tilikausien yli/alijäämä 95 092 100,82 76 891 598,56 33 583 703,78 25 039 648,95

Tilikauden yli/alijäämä 18 557 586,18 16 234 670,56 9 892 981,94 8 544 054,83

Yhteensä 361 206 740,96 340 935 273,18 259 486 519,69 249 638 319,87

27) Velat, jotka eräntyvät myöhemmmin kuin viiden vuoden kuluttua 2017 2016 2017 2016Pitkäaikaiset velat

Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 174 668 159,93 161 105 525,35 27 451 869,42 40 649 126,35Lainat julkisyhteisöiltä 24 527 098,17 29 385 058,88Lainat muilta luotonantajilta 37 870 951,75 36 355 793,08

Yhteensä 237 066 209,85 226 846 377,31 27 451 869,42 40 649 126,35

Konserni Kaupunki

Konserni Kaupunki

203

Tilinpäätöksen liitetiedot

28) Erittely liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista2 017 2 016

JVK-lainatNordea Bank Ab 3 kk Euribor + 0,20 % eräpäivä 16.6.2020 40 000 000,00 0,00Op Yrityspankki Oyj 0,2700 % eräpäivä 30.5.2020 40 000 000,00 40 000 000,00- vuotuinen lyhennys 0,00

Alle vuoden kuluessa erääntyvät kuntatodistuslainatKuntarahoitus Oyj -0,10 % eräpäivä 11.1.2018 3 100 000,00Danske Bank Oyj -0,12 % eräpäivä29.1.2018 12 000 000,00Op Yrityspankki Oyj -0,225 eräpäivä 19.3.2018 30 000 000,00Nordea Pankki Suomi Oyj -0,15 % eräpäivä 11.1.2018 1 000 000,00Nordea Pankki Suomi Oyj -0,18 % eräpäivä 11.1.2018 3 400 000,00

Kuntarahoitus Oyj 0% eräpäivä 30.1.2017 11 000 000,00Kuntarahoitus Oyj 0% eräpäivä 11.01.2017 1 500 000,00Danske Bank Oyj 0,050 % eräpäivä 30.01.2017 5 400 000,00Danske Bank Oyj 0,050 % eräpäivä 11.01.2017 2 300 000,00Danske Bank Oyj 0,050 % eräpäivä 11.01.2017 1 200 000,00Danske Bank Oyj -0,050 % eräpäivä 11.01.2017 2 350 000,00Op Yrityspankki Oyj -0,091 % eräpäivä 11.01.2017 1 500 000,00Op Yrityspankki Oyj -0,06 % eräpäivä 11.01.2017 620 000,00Op Yrityspankki Oyj -0,091 % eräpäivä 30.01.2017 1 000 000,00Nordea Pankki Suomi Oyj -0,08 % eräpäivä 30.01.2017 5 100 000,00Nordea Pankki Suomi Oyj 0,05 % eräpäivä 11.01.2017 600 000,00Nordea Pankki Suomi Oyj -0,05 % eräpäivä 30.1.2017 2 000 000,00

Joukkovelkakirjalainat yhteensä 129 500 000,00 74 570 000,00

29) Pakolliset varaukset2017 2016 2017 2016

EläkevarausKaatopaikan jälkihoito 293 738,83 293 738,83 293 738,83 293 738,83Potilasvahinkovakuutusmaksu-vastuu 2 864 680,18 2 526 680,40Muut pakolliset varaukset 162 057,70 225 961,96

Pakolliset varaukset yhteensä 3 320 476,71 3 046 381,19 293 738,83 293 738,83

30) Vieras pääomaSisältää liikelaitoksen Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhyt-

aikainen aikainen aikainen aikainenLyhytaikainenVelat tytäryhteisöille

Saadut ennakotOstovelat 2 070 183,13 1 596 897,89Muut velatSiirtovelat 419,00

Yhteensä 0,00 2 070 183,13 0,00 1 596 897,89

Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenäOstovelat 7 710 710,53 8 033 466,65

Velat osakkuus-ja muille omistusyhteisöilleOstovelat 45 510,28 37 656,02

Yhteensä 0,00 9 826 403,94 0,00 9 668 020,56

31) Sekkilimiitti2017 2016

Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12. 5 000 000,00 10 000 000,00

Kaupunki

Kaupunki

Konserni Kaupunki

2017 2016

204

Tilinpäätöksen liitetiedot

32) Muiden velkojen erittely2017 2016 2017 2016

Liittymismaksut 41 934 554,15 33 822 843,02Muut velat 13 309 528,06 9 222 073,20 3 093 826,25 3 126 592,24

Yhteensä 55 244 082,21 43 044 916,22 3 093 826,25 3 126 592,24

33) Siirtovelkoihin sisältyvätolennaiset erät 2017 2016 2017 2016Lyhytaikaiset siirtovelatMenojäämät

Korkojaksotukset 807 484,77 1 124 601,24 175 891,43 237 649,69Palkkojen ja henkilösivu-kulujen jaksotukset 33 317 923,48 32 190 399,09 20 709 743,15 20 845 367,16Valtionosuusennakot 394 178,11 724 671,41 313 367,20 628 536,64Muut siirtovelat 6 270 506,11 5 720 776,88 2 541 935,94 2 877 432,50

Yhteensä 40 790 092,47 39 760 448,62 23 740 937,72 24 588 985,99

Konserni Kaupunki

Konserni Kaupunki

205

Tilinpäätöksen liitetiedot

Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot

35-37) Vakuudet2017 2016 2017 2016

Omasta puolesta annetut vakuudetVakuudeksi annetut kiinnityksetPantatut arvopaperitTalletusvakuudet 17 000,00 17 000,00 17 000,00 17 000,00Yhteensä 17 000,00 17 000,00 17 000,00 17 000,00

Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet

Vakuudeksi annetut kiinnityksetPantatut arvopaperitYhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Muiden puolesta annetut vakuudetVakuudeksi annetut kiinnityksetPantatut arvopaperitYhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 17 000,00 17 000,00 17 000,00 17 000,00

38) Vuokravastuut*2017 2016 2017 2016

Vuokravastuut yhteensä, voimassa 2017-2032 asti 98 670 232,68 98 262 246,74 210 930,83 272 485,25seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 4 677 002,94 4 712 544,09 77 609,04 76 515,60sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 0,00 0,00

Leasingvastuut yhteensä 3 712 443,43 2 912 030,95 1 176 793,18 1 404 596,35seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 1 365 683,58 925 687,89 268 521,48 266 234,76siitä kiinteistöihin liit.rahoitusleasingvastuut

Yhteensä 102 382 676,11 101 174 277,69 1 387 724,01 1 677 081,60*) Vuokravastuisiin ei sisällytetä mahdollista palvelumaksun osuutta, joka esitetään sopimusvastuissa

39-40) VastuusitoumuksetJärjestelyjen tarkoitus 2017 2016 2017 2016

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 19 890 000,00 19 890 000,00 268 393 860,75 272 601 470,65Jäljellä oleva pääoma 19 890 000,00 198 687 329,62 190 553 294,87

Takaukset muiden puolesta*Alkuperäinen pääoma 138 530 524,29 133 974 999,47Jäljellä oleva pääoma 36 766 409,13 53 613 688,06

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 31.12.Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 347 377 017,00 296 696 276,00Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 0,00Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 229 586,51 221 464,09

Konserni Kaupunki

Konserni Kaupunki

Konserni Kaupunki

206

Tilin

päät

ökse

n lii

tetie

dot

41) M

uut t

asee

n ul

kopu

olis

et jä

rjest

elyt

*Jä

rjest

elyj

en ta

rkoi

tus

2017

Pank

kitil

it vi

ranh

altij

oide

n va

stuu

lla15

4 74

5,79

Sopi

mus

vast

uut

Joup

iska

n rin

neke

skuk

sen

rake

ntam

isen

yhte

isto

imin

tako

rvau

s89

1 00

0,00

Vuok

rava

stuu

tPr

ofes

suur

itJo

hdan

nais

sopi

muk

set

0,00

Koro

nvai

htos

opim

ukse

t12

1 31

9 42

5,00

Sopi

mus

vast

uut y

htee

nsä

122

210

425,

00

Osu

us k

unta

yhty

män

alij

ääm

ästä

Arvo

nlis

äver

on p

alau

tusv

astu

u6

215

801,

57Pe

rust

amis

hank

keid

en v

altio

nosu

uden

pal

autu

svas

tuu

* Liit

etie

doss

a er

itellä

än o

lenn

aisi

mm

at y

ksitt

äise

t vas

tuut

. Liit

etie

toto

sitte

essa

ann

etaa

n yk

sity

isko

htai

nen

eritt

ely.

Kor

kosu

ojau

sAl

kupe

räin

enSu

ojat

tu

Vast

aano

tettu

Mak

settu

kor

koM

arkk

ina-

arvo

Rah

alai

tos

pääo

ma

pääo

ma

kork

oKu

ntar

ahoi

tus

Oyj

320

8820

000

000

11 0

00 0

00Po

hjol

a Pa

nkki

Sei

näjo

ki 2

39 6

80 4

0039

680

400

Pohj

ola

Pank

ki S

einä

joki

120

000

000

20 0

00 0

00Po

hjol

a Pa

nkki

Oyj

509

4013

10 0

00 0

0010

000

000

Pohj

ola

Pank

ki O

yj 3

2839

7125

000

000

25 0

00 0

00N

orde

a 89

4640

/110

6626

22 6

48 9

005

662

225

Nor

dea

1012

894/

1275

331

25 6

48 0

008

976

800

Nor

dea

1759

119/

2743

447

1 00

0 00

01

000

000

Yhte

ensä

163

977

300

121

319

425

25 6

39 0

25,0

0

2016

105

221,

99

32 3

54 8

94,0

926

4 74

5,60

69 2

84 4

75,0

0

Kon

sern

i20

17

154

745,

79

98 6

70 2

32,6

853

3 41

3,58

-1 3

21 1

13,0

0-6

9 59

8,00

-16

547

135,

85

238

557

035,

69

11 9

75 5

76,1

7

Kiin

teä

1,48

0 %

7.1

2.20

17 -

7.12

.202

7

Kau

punk

i20

16

105

221,

99

990

000,

00

20 0

55 4

60,0

011

9 90

9 41

5,00

140

954

875,

00

7 90

8 68

7,19

1 kk

Eur

ibor

SEK

1 kk

Stib

or

Kiin

teä

1,07

0 %

8.4

.201

3 - 8

.4.2

023

Kiin

teä

2,45

0 %

30.

5.20

24 -

31.5

.204

9Ki

inte

ä 2,

380

% 1

1.3.

2019

- 11

.3.2

044

Kiin

teä

1,93

0 %

7.1

2.20

17 -

7.12

.204

5Ki

inte

ä 0,

898

% 2

.1.2

019

- 2.1

.203

4

118

442

449,

0024

3 28

5 12

0,26

11 9

47 1

48,7

4

136

652

921,

00

3 kk

Eur

ibor

-301

870

,85

-8 7

27 1

80,0

6-5

143

612

,87

-1 2

55 1

30,0

926

7 55

5,02

3 81

4,00

3 kk

Eur

ibor

3 kk

Eur

ibor

3 kk

Eur

ibor

3 kk

Eur

ibor

6 kk

Eur

ibor

6 kk

Eur

ibor

19.

2.20

10 -

19.2

.202

0Ki

inte

ä 3,

510

% 1

3.6.

2011

- 14

.6.2

021

207

Tilinpäätöksen liitetiedot

JOHDANNAISSOPIMUSTEN JA KORONVAIHTOSOPIMUSTEN KÄSITTELY

Seinäjoen kaupungin lainakantaa on suojattu sekä pitkäaikaisilla kiinteillä lainakoroilla että koronvaihto- ja valuutanvaihto-sopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla suojaudutaan vaihtuvien korkojen muutoksia vastaan. Valuuttamääräiseen lainaankohdistuva valuuttariski on eliminoitu valuutan- ja koronvaihtosopimuksella.

Kaupunki suojaa koronvaihtossopimuksilla sekä olemassa olevia että tulevia lainoja. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehtysuojaamistarkoituksessa eikä niillä ole spekulatiivista arvoa tai riskiä. Kaupungilla on lainojen uudelleenrahoitustarve sekä uudelleenrahoitukseen sisältyvä korkoriski, jota koronvaihtosopimuksilla suojataan.

Sopimusten markkina-arvo on viitteellinen ja laskentahetken markkinatilanteen mukaisesti määräytynyt. Mahdollisessa sopimusten realisointitilanteessa arvo määräytyy kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti.

Koronvaihtosopimuksille on markkina-arvon määrityksen lisäksi tehty korkoherkkyysanalyysit 31.12.2017 tilanteen mukaan.

KORON- JA VALUUTANVAIHTOSOPIMUKSET:

Kuntarahoitus Oyj no 32088Koronvaihtosopimus on tehty lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi

alkuperäinen pääoma eur 20.000.000,00nimellispääoma eur 11.00.000,00markkina-arvo 31.12.2017 eur -301 870,85maksettu korko 1,070 %vastaanotettu korko 3 kk:n euriborlyhennysohjelma tasalyhenteinen, neljännesvuosittainsopimuksen eräpäivä 8.4.2023sopimuksen purkuehto sovelletaan Kuntarahoitus Oyj:n johdannais-

sopimuksten yleisiä ehtoja (yleissopimus)

Pohjola Pankki SEINAJOKI2Koronvaihtosopimuksella suojataan koko lainasalkkua.Jatko-oikeudellisella koronvaihtosopimuksella muutetaan tulevien lainojen vaihtuva korko kiinteäksi ajalle 30.5.2024 - 31.5.2049.

alkuperäinen pääoma eur 39.680.400,00nimellispääoma eur 39.680.400,00markkina-arvo 31.12.2017 eur -8.727.180,06maksettu korko 3 kk:n euribor alkaen 30.8.2024

mikäli korkojaksolle määritelty viitekorko alle 5 %, korkojakson korko on 2,450 %

vastaanotettu korko 3 kk:n euribor alkaen 30.8.2024sopimuksen eräpäivä 31.5.2049ennenaikaisen päättymisen erit.ehdot ehdon käyttäjä: Asiakas ja Pankki

ennenaikaiset päättymispäivät: 10.6.2024 ja 12.6.2034ilmoituspäivä: 5 pankkipäivää ennen ennenaikaista päättymispäivää arvostamisajankohta: 3 pankkipäivää ennen ennenaikaista päättymispäivää

Pohjola Pankki Oyj no SEINAJOKI 1Koronvaihtosopimuksella suojataan koko lainasalkkua. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

alkuperäinen pääoma eur 20.000.000,00nimellispääoma eur 20.000.000,00markkina-arvo 31.12.2017 eur -5.143.612,87maksettu korko 3 kk:n euribor ./. 1,00 % alkaen 11.6.2019,

jos alle 5 %, niin korko 2,380 %vastaanotettu korko 3 kk:n euribor 11.6.201 sopimuksen eräpäivä 11.3.2044ennenaikaisen päättymisen erit. ehdot ehdon käyttäjä:Asiakas ja Pankki

208

Tilinpäätöksen liitetiedot

ennen.aik. päättymispäivät: 06.03.2024, 06.03.2034 ja 07.03.2044 ilmoituspäivä: 5 pankkipäivää ennen ennen-aikaista päättymispäivää arvostamisajankohta: 2 pankkipäivää ennen ennenaikaista päättymispäivää

Pohjola Pankki Oyj 5094013Koronvaihtosopimuksella suojataan koko lainasalkkua. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

alkuperäinen pääoma eur 10 .000.000,00nimellispääoma eur 10.000.000,00markkina-arvo 31.12.2017 eur -1.255.130,09maksettu korko Kiinteä 1,930 %vastaanotettu korko 3 kk:n euribor 7.12.201 sopimuksen eräpäivä 7.12.2045ennenaikaisen päättymisen erit. ehdot

Pohjola Pankki Oyj 3283971Koronvaihtosopimuksella suojataan koko lainasalkkua. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

alkuperäinen pääoma eur 25.000.000,00nimellispääoma eur 25.000.000markkina-arvo 31.12.2017 eur 267.555,02maksettu korko Kiinteä 0,898 %vastaanotettu korko 6 kk:n euribor 2.1.2019 alkaensopimuksen eräpäivä 2.1.2034

Nordea Pankki Suomi Oyj no 894640/1106626Koronvaihtosopimus on tehty lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella on muutettu 1 kk:n euribor-korko 6 kk:n euriborkoroksi.

alkuperäinen pääoma eur 22 648 900,00nimellispääoma eur 5.662.225,00markkina-arvo 31.12.2017 eur 3.814,00maksettu korko 6 kk:n euribor vastaanotettu korko 1 kk:n euribor lyhennysohjelma tasalyhenteinen, 6 kk:n väleinsopimuksen eräpäivä 19.2.2020sopimuksen purkuehto sovelletaan osapuolten välillä tehtyä Nordea Master

johdannaisyleissopimusta

Nordea Pankki Suomi Oyj no 1012894/1275331Koronvaihtosopimus on tehty lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella on muutettu SEK Stiborkorko kiinteäksi euromääräiseksi koroksi.

alkuperäinen pääoma eur 25 648 000,00nimellispääoma eur 8.976.800,00markkina-arvo 31.12.2017 eur -1.321.113,00maksettu korko 3,510 %vastaanotettu korko SEK STIBOR 1 kk Stiborlyhennysohjelma tasalyhenteinen, 6 kk:n väleinsopimuksen eräpäivä 14.6.2021sopimuksen purkuehto sovelletaan osapuolten välillä tehtyä Nordea Master

johdannaisyleissopimusta

Nordea Pankki Suomi Oyj 1759119/2743447Koronvaihtosopimuksella suojataan koko lainasalkkua. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

alkuperäinen pääoma eur 1.000.000,00nimellispääoma eur 1.000.000,00markkina-arvo 31.12.2016 eur -69.598,00maksettu korko Kiinteä 1,480 %vastaanotettu korko 3 kk:n euriborsopimuksen purkuehto sovelletaan osapuolten välillä tehtyä Nordea Master

johdannaisyleissopimusta

209

Tilinpäätöksen liitetiedot

KORKOHERKKYYSNordea Nimellispääoma Muutos korkotasossa (%-yksikköä)

-1 % 0 % 1 %

Koronvaihtosopimus 1759119/27434 1 000 000 -176 266 -69 598 28 194Koron- ja valuutanvaihtosopimus 101 8 976 800 -1 523 801 -1 321 113 -1 163 276Viitekoronvaihtosopimus 894640/110 5 662 225 1 937 3 814 5 727

Kuntarahoitus Nimellispääoma11 000 000

Korkopisteen arvo 3 161,83 Korkopisteen arvo kuvaa sitä euromäärää, jonka sopimuksen markkina-arvo muuttuu kun sopimuksenkiinteän koron ja jäljellä olevan maturiteettiavastaavan markkinakoron ero muuttuu yhden korkopisteen, eli 0,01 %-yksikköä

Korkoherkkyys -287 882,42 Korkoherkkyys kuvaa sopimuksen markkina-arvon muutosta, mikäli korkokäyrä siirtyy 100korkopistettä eli 1,0 %-yksikköä.

Pohjola Nimellispääoma Muutos korkotasossa (%-yksikköä)-1 % 1 %

20 000 000 -5 059 148 -5 143 613 3 682 54339 680 400 -10 146 930 -8 727 180 6 605 80025 000 000 -1 962 074 267 555 1 734 51810 000 000 -2 843 251 -1 255 130 2 181 349

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Joupiskan rinnekeskuksen rakentamisen yhteistoimintakorvausta 15 vuoden ajan 99 000 €/vuosialkaen vuonna 2011 ja päättyen vuonna 2025. Kv.26.4.2010 § 67

Ylistaron kunnan myymiin maa-alueisiin kohdistuva mahdollinen puhdistamisvelvollisuuskauppakirjan sekä ympäristösuojelulain 86/2000 75§:n mukaisesti.

Frami Oy on sitoutunut vuokraamaan rakennuksen tilat 30 vuodeksiKiinteistöyhtiö STIK Oy:ltä vuokrasopimuksella, jonka sopimus-ja maksuvelvoitteiden takaajanaon Seinäjoen kaupunki. Frami Oy on 1.1.2015 alkaen Into Seinäjoki Oy.

V.2010 tehty Casatino Oy:n kanssa lunastussopimus siirtokelpoisen koulun lunastamisesta10 vuoden vuokra-ajan jälkeen.

Valtuusto on 28.10.2013 § 122 päättänyt antaa Seinäjoen Ammattikorkeakouluosakeyhtiöllesitoumuksen tarvittavan lainan myöntämisestä vuosina 2014-2017 0,2 milj.eurosta 2,0 milj.euroon.Laina myönnetään ilman vakuutta.

210

Tilinpäätöksen liitetiedot

Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkiota ja intressitaho-tapahtumia koskevat liitetiedot

42) Henkilöstön lukumäärä 31.12. ml. 2017 2016sijaiset ja määräaikaisetKaupunginkanslia 153 413Sivistyskeskus 2 068 1 893Sosiaali-ja terveyskeskus 1 434 1 368Tekniikkakeskus 375 255Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos 134 134Yhteensä 4 164 4 063Henkilöstömäärät ovat ilmoitettu 2017 alkuvuoden organisaatiorakenteen mukaan.

43) Henkilöstökulut 2017 2016Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 177 182 513,14 180 090 125,56Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja

aineellisiin hyödykkeisiin 1 013 578,16 1 102 356,68Yhteensä 178 196 091,30 181 192 482,24

44) Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2017 2016Kokoomuksen Sjoen kunn.järj.ry 19 101,50 15 393,00Keskustan Sjoen kunn.järj.ry 21 546,75 16 808,25Sjoen Vasemmistoliitto ry 1 425,00 695,00Suomen Kristillisdem.Sjoen osasto ry 1 505,00 886,00Sjoen Perussuomalaiset ry 1 542,50 2 656,00Sjoen Sosiaalidemokraattien kunn.järj.ry 12 766,00 10 516,00Etelä-Pohjanmaan Vihreät ry 2 814,00 784,00Pohjanmaan Sosiaalidemokraatit 190,00 150,00Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri 540,00 226,00Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri 62,00 74,00Kansalaispuolue ry 1 242,00Yhteensä 62 734,75 48 188,25

45) Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016PwC Julkistarkastus Oy ja BDO Audiator OyTilintarkastuspalkkiot 13 933,13 33 484,70Tilintarkastajan lausunnot 1 530,00 1 259,00Yhteensä 15 463,13 34 743,70

46) Intressitahoihin liittyvät toimet

Seinäjoen Energia Oy on myynyt Seinäjoen kaupungille osakashinnoilla sähköä29,66 GWh:ta. Kanta-asiakashintaan verrattuna alennusta kertyi 180 342 €vuoden aikana.

211

V

ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS

212

Eriytetty tilinpäätös

V ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS 13 Liikelaitoksen tilinpäätös Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitos I TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos on toiminut nykymuotoisena 1.1.2004 alkaen. Tällöin 27 kunnan pelastuspalvelut yhdistettiin kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitokselle. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos tuottaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueen kuntien pelastus- ja turvallisuuspalvelut. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen pelastus- ja turvallisuuspalveluja tuottaa 30 hälytysvalmiudessa olevaa paloasemaa, 121 päätoimista pelastustoimen viran- tai toimenhaltijaa ja noin 800 vapaaehtoista ja sivutoimista henkilöä. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos toimii Seinäjoen kaupungin alaisena kunnallisena liikelaitoksena. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos on maakunnan merkittävin turvallisuusvaikuttaja. Turvallisuustyötä tehdään koko organisaation voimin panostamalla onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja onnettomuustilanteessa tehokkaaseen pelastustoimintaan. Onnettomuuksien ehkäisyn näkymättömin muoto kuntalaisille on turvallisuusviestintä, jonka tuloksia voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Vuonna 2017 turvallisuusviestintä on tavoittanut 22 % Etelä-Pohjanmaan väestömäärästä (539 tilaisuutta ja 41 437 asukasta). Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos tekee myös laajaa turvallisuusyhteistyötä kuntalaisten hyväksi, muiden turvallisuusalalla toimivien tahojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä on ensivastetoiminta, jota tuotetaan Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen jokaiselta paloasemalta. Vuonna 2017 pelastusyksikkö /-yksiköt lähtivät 4 373 hälytystehtävään. Onnettomuustyyppien väillä suurimmat muutokset ovat; ensivastetehtävissä kasvua 30,2 %, rakennuspaloissa vähennystä 20 %, automaattisissa palohälytyksissä vähennystä 15 %. Suuronnettomuuksia oli kolme kappaletta; kaksi rakennuspaloa (yli 500 000€ vahingot), yksi liikenneonnettomuus/koululaisbussin ja henkilöauton kolari (11 loukkaantunutta). Vastesuunnittelu sekä hallittu ja suunniteltu valmiuden nosto ruuhkatilanteissa on ollut merkittävä kustannusten hallintaan liittyvä toimenpide pelastuslaitoksella. Pelastuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistyötä on pyritty parantamaan, koska selvästi on nähtävissä erilasten häiriötilanteiden kasvu kunnissa. Häiriötilanteet saattavat olla sellaisia, että ne eivät vaadi pelastuslaitoksen välitöntä apua, mutta ne koskevat laajoja väestömääriä. Yhteistyön tarve on korostunut erityisesti silloin kun häiriö sattuu virka-ajan ulkopuolella, jolloin pelastuslaitos on voinut olla apuna.

213

Eriytetty tilinpäätös Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen taloudellinen ja toiminnallinen tulos vuonna 2017 oli erittäin hyvä. Lähtökohtana oli Seinäjoen kaupungin talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2017. Kaikki valtuustoon nähden sitovat talousarvion osat täytettiin hyvällä laatu- ja taloudellisuustasolla. 1.2 Liikelaitoksen hallinto Kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen johtokunnan valitsee Seinäjoen kaupunginvaltuusto seutukuntien tekemien ehdotusten mukaan. JOHTOKUNTA 2017 -2021 Varsinaiset jäsenet (12 kpl) Henkilökohtaiset varajäsenet Kati Ojaniemi (puheenjohtaja) Ritva Västi Timo Renko (varapuheenjohtaja) Niklas Pöytälaakso Henni Sippola Juha Saarimaa Heikki Holappa Vappu Kangas Juha Alkio Mari Hernesniemi Arja Kananoja Seppo Korpi Tero Kilpiö Ahti Yli-Mannila Mika Kankaansyrjä Reijo Keto Matias Peltonen Seppo Perkiö Hanna Kortesoja Carita Liljamo Virpi Mertaniemi Lea Korpi Kari Havunen Raija Ranta Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän (7) kertaa. Pelastuslaitoksen hallintotoimisto sijaitsee Seinäjoen uudella paloasemalla. Seinäjoen paloasemalla työskentelevät pelastusjohtaja, pelastuspäälliköt (3), sekä toimistosihteerit (4). Yksi toimistosihteereistä on Kauhajoen paloasemalla. Kemikaalitarkastajan toimipiste on Seinäjoen paloasemalla. Pelastuslaitoksen palveluorganisaatio on päivitetty 15.12.2015. Palveluorganisaatiossa on neljä toimialaa; resurssien hallinta, riskienhallinta, pelastustoiminta ja ensihoito. Palveluorganisaatio on päivitetty vastaamaan maakunta uudistuksen ja sisäministeriön kehittämishankkeen valmistelua. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen alueella olevat 30 paloasemaa on jaettu neljään paloasemaryhmään, joiden toimintaa johtaa palopäällikkö. Lisäksi jokaiselle palopäällikölle on määrätty erityisosaamisalue, joita ovat asemaryhmä 1 palopäällikkö/johtava palotarkastaja, asemaryhmä 2 palopäällikkö/koulutus ja osaamisen kehittäminen, asemaryhmä palopäällikkö/ensihoito, asemaryhmä 4 palopäällikkö/varautuminen. Pelastuslaitoksen henkilöstö: Vakinaisia virkoja tai toimia 121 Vapaaehtoisia ja sivutoimisia noin 800

214

Eriytetty tilinpäätös SELONTEKO ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS - LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Liikelaitoksen johtokunta vastaa liikelaitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunginvaltuusto on 15.12.2015 hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienarvioinnin perusteet. Ohje koskee kaikkia kaupungin toimielimiä, johtoa ja esimiesasemassa olevia. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja ja ohjeita noudatetaan kaupungin hallintokunnissa. Sisäistä valvontaa säätelevät lisäksi säännöllisesti päivitettävät säännöt ja ohjeet. Liikelaitoksen sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita ja virheitä. Johtamis- ja hallintojärjestelmä on asianmukainen, päivitetty 2015 (2018). Hallitustyöskentely on tehokasta ja hyvän hallintotavan mukaista. Organisaatiorakenne on tarkoituksen mukainen ja se edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista, päivitetty 2015 (2018). Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on määritelty säännöillä ja ohjeilla riittävästi ja selkeästi. Tehtävät ja vastuut on päivitetty 2015 (2018). Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäistä tarkastusta suorittaa kaupungissa tarkastuspäällikkö, jonka toimintaa ohjaa sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet. Riskienhallinta Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta, yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kunkin tulosalueen ja liikelaitoksen on tiedostettava ja kartoitettava omat rahoitus-, henkilö-, omaisuus- ja toimintariskit ja ryhdyttävä itse riskien ehkäisemistoimiin tai tehtävä niistä esitys hallitukselle. Riskien tunnistaminen ja niiltä suojautuminen tapahtuu kunkin palvelukeskuksen /liikelaitoksen toimesta ja vastuulla. Riskienhallinnan raportointi johdolle on ollut systemaattista ja säännöllistä. Riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa on onnistuttu hyvin Kaupungin riskikartoitus tehdään vähintään kerran valtuustokaudessa. Kaupungin vakuutusten kattavuus tarkistetaan säännöllisesti. Liikelaitoksella on oma riskienhallintasuunnitelma, joka on päivitetty 19.12.2017 peljoht § 46. Riskienhallinta suunnitelma on päivitetty Seinäjoen kaupungin ohjeen 5.12.2016 mukaisesti.

215

Eriytetty tilinpäätös 1.3 Talous Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen talousarviossa 2017 otettiin huomioon Seinäjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelma johtokunnan päätöksen mukaisesti. Talouden tasapainottamisohjelmassa huomio on kiinnitetty johtokunnan hyväksymään tuottavuus- ja tehokkuusohjelmaan. Lisäksi tuottavuutta on parannettu tukitoimintoja ja huoltosuunnitelmaa päivittämällä, hälytysvasteita tarkentamalla ja valmiuden nostosuunnitelmalla kiireettömissä tehtävissä, erityisesti ruuhkatilanteissa. Lisäksi johtamistoiminnassa on painotettu taloudellisen vastuun huomioon ottamista onnettomuustilanteissa. Säästötoimet ovat tuottaneet tulosta. Taloudellinen tulos on hyvä ja Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos palauttaa omistajakunnille yli 0,6 M€. 1.4 Tilastoa vuodelta 2017 Valvontatoiminta 2017

Dokumentoituja valvontatoimenpiteitä suoritettiin yhteensä 10 583 kpl (sis. yleiset palotarkastukset, lausunnot, pyydetyt tarkastukset yms.).

Yleisen palotarkastuksen toteuma yhteensä: 95,6 %.

Valvontasuunnitelman mukaiset omavalvontakohteet (asuin- ja vapaa-ajanrakennukset): Suunniteltu 7 216 tarkastusta, toteutui 6 752 tarkastusta.

Valvontasuunnitelman mukaiset erityiskohteet: Suunniteltu 1 601 tarkastusta, toteutui 1 417 tarkastusta.

Kohteiden määrä valvontasuunnitelmassa on jatkuvasti muuttuva arvio, koska esim. kohteita ei tarkasteta keskeneräisinä, erityismaatalouskohteita vähenee jatkuvasti ja muiden erityiskohteiden tarkastustarve vaihtelee. Edellisellä tarkastuksella on voitu tarkastusväliä pidentää kohteen parantuneen turvallisuustilanteen perusteella tai lyhentää turvallisuustilanteen heikentyessä.

Turvallisuusviestintä 2017 Turvallisuusviestintää annettiin yhteensä 41 437 henkilölle (22 % asukasluvusta). Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos osallistui valtakunnallisiin turvallisuusviestinnän kampanjoihin mm. NouHätä!, Päivä paloasemalla ja 112-päivä. Koulutustoiminta 2017 Täydennyskoulutukseen on osallistuttu seuraavasti;

• Päätoimisen henkilöstön täydennyskoulutus 470 henkilöä. • Talonpolttoharjoitukset 279 henkilöä. • Sivutoimisen henkilöstön peruskurssit 207 henkilöä ja 947 KTTP. • Palokuntanuorten koulutus ja leirit 147 henkilöä. • Harjoitusalue 653 henkilöä.

Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön peruskurssit Sammutustyökurssi 2 kpl Savusukelluskurssi 2 kpl

216

Eriytetty tilinpäätös Ensiapukurssi 2 kpl Pelastustyökurssi 2 kpl Vaarallisten aineiden kurssi 1 kpl Pintapelastuskurssi 1 kpl Uintivalmennuskurssi 1 kpl Ensivastekurssi 1 kpl Öljyntorjuntakurssi 1 kpl Psyykkinen ensiapukurssi 1 kpl Viestiliikennekurssi 0 kpl Henkilön ja nostot ja laskut kurssi 1 kpl Laskeutumisen ja kattotyöskentelyn kurssi 1 kpl Yksikönjohtajakurssi 1 kpl Valmistuneita oli yhteensä 207 henkilöä. Keskitetty huolto- ja muut tukitoiminnot 2017 Ajoneuvohuolto Raskaankaluston korirakentaminen Ajoneuvoasennukset Pienkonehuolto Co2 täyttöasema Kemikaalipukujen huolto- ja korjaustoiminta Koeponnistustoiminta Letkuhuolto Mittarikaluston huolto Paineilmalaitehuolto Hengitysilmahuolto Sammutinhuoltopalvelut Korkealla työskentelyn välineiden tarkastus Virve-kaluston huolto Paineilmakompressorien huolto + tarkastus Tarrapalvelut Viranomaispalvelut Ensivastepalvelut Turvapuhelin palvelut Valvomopalvelut Asiantuntijapalvelut Koulutusyksikön tuottoselvitys C-ajokorttikoulutus Ammattiajopätevyyskoulutus Hälytysajokoulutus Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus AS1 koulutus Tulityö + alkusammutuskoulutus Harjoitusalue Talonpolttoharjoitukset Muu laskutettava työ Keskitetystä huollosta ja muista tukitoiminnoista on tehty tuottoselvitys vuodelta 2017

217

Eriytetty tilinpäätös Pelastustoimen tehtävät vuosittain 2004 – 2017

Pelastustoiminta 2017 Vuonna 2017 pelastusyksikkö /-yksiköt lähtivät 4 373 hälytystehtävään. Onnettomuustyyppien väillä suurimmat muutokset ovat; ensivastetehtävissä kasvua 30,2 %, rakennuspaloissa vähennystä 20 %, automaattisissa palohälytyksissä vähennystä 15 %. Rakennuspaloissa menehtyi 3 henkilöä ja liikenneonnettomuuksissa menehtyi 19 henkilöä, loukkaantui vakavasti 73 henkilöä ja lievästi 638 henkilöä. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos on ottanut käyttöön suunnitellun valmiudennoston kiireettömissä tehtävissä tilanteissa, joissa hätäkeskus on ruuhkautunut. Toimintamalli on osoittautunut toimivaksi ja taloudellisesti tehokkaaksi. ERHE-maksun tavoitteena on vaikuttaa pienentävästi automaattihälytysten määrään, mutta vaikutukset ovat olleet varsin vähäisiä. Automaattihälytyksiä oli 689 (vuonna 2016 oli 811). Erheellisiä automaattisia hälytyksiä oli 477 kpl. ERHE-laskuja lähetettiin 166 kpl. Aiheelliset automaattihälytykset 244 kpl. Harri Setälä pelastusjohtaja

218

Eriytetty tilinpäätös II LIIKELAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Talousarvio Talousarvion Talousarvio Toteuma Poikkeama

muutokset muutoksen

jälkeen

Toimintatulot Liikevaihto 17 856 200 17 856 200 17 217 518,89 -638 681,11 Liiketoiminnan muut tulot 80 000 80 000 86 147,18 6 147,18 Toimintamenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 158 200 -1 158 200 -1 099 239,25 58 960,75 Palvelujen ostot -1 644 100 -1 644 100 -1 330 442,52 313 657,48 Henkilöstömenot -11 231 800 -11 231 800 -10 832 141,31 399 658,69 Suunnitelmanmukaiset poistot -953 000 -953 000 -788 879,83 164 120,17 Muut liiketoiminnan menot -3 270 700 -3 270 700 -3 408 387,65 -137 687,65 Liikeylijäämä(-alijäämä) -321 600 -321 600 -155 424,49 166 175,51 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot kunnalta 40 000 40 000 37 759,89 -2 240,11 Muut rahoitustulot 101,14 101,14 Korvaus peruspääomasta -9 100 -9 100 -9 073,20 26,80 Muut rahoitusmenot -31,86 -31,86 Tilikauden ylijäämä(-alijäämä) -290 700 -290 700 -126 668,52 164 031,48

4. Investointien toteutuminen

Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama

IRTAIN OMAISUUS talousarvio muutokset muutosten jälkeen

Menot -813 000 -813 000 -900 707,45 -87 707,45

Rahoitusosuudet 150 700 150 700 238 496,80 87 796,80

Pysyvien vastaavien myynnit 10 000 10 000 43 826,61 33 826,61

Sisältää myyntivoittoa 43 826,61 43 826,61

Nettomenot -652 300 -652 300 -618 384,04 33 915,96

219

Eriytetty tilinpäätös 5. Rahoitusosan toteutuminen

Talousarvio Talousarvion Talousarvio Toteuma Poikkeama

muutokset muutoksen

jälkeen

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) -321 600 -321 600 -155 424,49 166 175,51

Poistot ja arvonalentumiset 953 000 953 000 788 879,83 -164 120,17

Rahoitustulot ja -menot 30 900 30 900 28 755,97 -2 144,03

Tulorahoituksen korjauserät -10 000 -10 000 -43 826,61 -33 826,61

Investointien rahavirta

Investointimenot -813 000 -813 000 -900 707,45 -87 707,45

Rahoitusosuudet investointimenoihin 150 700 150 700 238 496,80 87 796,80

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 10 000 10 000 43 826,61 33 826,61

luovutustulot

Toiminta ja investoinnit, netto 0 0 0,66 0,66

220

Eriytetty tilinpäätös

III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVAT

6. Tuloslaskelma

1.1.-31.12.17

1.1.16-31.12.16

LIIKEVAIHTO

17 217 518,89

16 297 509,59 Liiketoiminnan muut tuotot

86 147,18

76 668,69

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -1 099 239,25

-1 015 279,08

Palvelujen ostot -1 330 442,52

-2 429 681,77

-1 337 374,32

-2 352 653,40

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -8 780 281,81

-8 427 015,88

Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 599 120,36

-1 605 139,34

Muut henkilösivukulut -452 739,14

-10 832 141,31

-602 006,13

-10 634 161,35 Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelmanmukaiset poistot

-788 879,83

-840 504,87 Liiketoiminnan muut kulut

-3 408 387,65

-2 894 265,13

LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ)

-155 424,49

-347 406,47 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot kunnalta 37 759,89

36 964,77

Muut rahoitustuotot 101,14

229,64

Korvaus peruspääomasta -9 073,20

-9 073,20

Muut rahoituskulut -31,86

28 755,97

-30,43

28 090,78

YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

-126 668,52

-319 315,69 ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

-126 668,52

-319 315,89

ENNEN VARAUKSIA

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

-126 668,52

-319 315,89

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto %

-4,3

-10,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto %

-4,3

-10,4

Voitto %

-0,7

-2,0

221

Eriytetty tilinpäätös 7. Rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2017

1.1.-31.12.2016

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä(-alijäämä) -155 425

-347 406

Poistot ja arvonalentumiset 788 880

840 505 Rahoitustuotot ja -kulut 28 756

28 091

Tulorahoituksen korjauserät -43 827

-32 728

618 384

488 461

Investointien rahavirta Investointimenot -900 708

-615 769

Rahoitusosuudet investointimenoihin 238 497

82 232 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 43 827

45 075

-618 384

-488 462

Rahoituksen rahavirta

Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 600 042

-505 580

Saamisten muutos muilta -132 156

-140 533 Korottomien velkojen muutos kunnalta -260 293

184 515

Korottomien velkojen muutos muilta -207 593

461 598 Rahoituksen rahavirta 0

0

Rahavarojen muutos

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 100

100 Rahavarat 1.1.

100

100

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investoitien rahavirran kertymä 5 v 0,0

0,0 Investointien tulorahoitus % 100,0

100,0

Pääomamenojen tulorahoitus % 100,0

100,0 Ouick ratio

1,0

1,0

Current ratio

1,0

1,0

222

Eriytetty tilinpäätös

8. Tase

VASTAAVAA 31.12.2017

31.12.2016

A.PYSYVÄT VASTAAVAT II Aineelliset hyödykkeet

3. Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 28 304,84

31 573,39

4. Koneet ja kalusto 2 507 993,40

2 712 394,03

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat 148 500,00

67 500,00

2 684 798,24

2 811 467,42

B. VAIHTUVAT VASTAAVAT II. Saamiset

Lyhytaikaiset saamiset

1. Myyntisaamiset 226 776,12

302 206,57

3. Saamiset kunnalta 2 391 617,33

2 991 658,66

4. Muut saamiset 337 507,86

99 293,16

5. Siirtosaamiset 39 676,45

70 304,48

2 995 577,76

3 463 462,87

IV Rahat ja pankkisaamiset 100,00

100,00

VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 680 476,00

6 275 030,29

VASTATTAVAA

A.OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 302 440,15

302 440,15

IV Edellisten tilikausien ylijäämä 2 514 255,08

2 833 570,77 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -126 668,52

-319 315,69

2 690 026,71

2 816 695,23

E.VIERAS PÄÄOMA II.Lyhytaikainen

7. Ostovelat 630 150,46

339 083,99

8. Korottomat velat kunnalta 189 067,00

449 360,00

9. Muut velat 257 724,37

192 365,24

10.Siirtovelat 1 913 507,46

2 477 525,83

2 990 449,29

3 458 335,06

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 680 476,00

6 275 030,29

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 47,4

44,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,3

21,1

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista 17,3

21,1 Kertynyt ylijäämä, 1000 € 2387,6

2514,3

223

Eriytetty tilinpäätös

IV ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tilikauden alijäämä 126 668,52 siirretään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään.

V TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 6) Toimintatuottojen erittely

2017 2016

Yhteistoimintakorvaukset kunnilta

16 547 314,00 15 626 863,00

Ensivastetoimintatulot

167 371,95 147 381,86

Sammutinhuolto- ja paineilmahuoltomaksut 51 164,62 57 833,62

Turvapuhelinhälytysmaksut

45 694,72 91 157,40

Kurssimaksut

40 690,25 21 184,52

Erhemaksut

107 047,00 135 251,00

Palotarkastusmaksut

136 954,00 133 530,00

koneiden, kaluston ja rakennusten vuokratuotot 18 998,36 10 878,65

korvaukset valtiolta

59 000,00 14 328,00

Korvaus työterveyshuollosta

35 000,57 35 842,76

Käyttöomaisuuden myyntivoitto

43 826,61 32 728,03

Muut tuotot

50 603,99 67 199,44

Toimintatuotot yhteensä

17 303 666,07 16 374 178,28

9) Palvelujen ostojen erittely

Asiakaspalvelujen ostot

22 340,86 11 908,86

Muiden palvelujen ostot

1 308 101,66 1 325 465,46

Palvelujen ostot yhteensä

1 330 442,52 1 337 374,32

11) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista liikelaitoksen

tilinpäätöksessä

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta

laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineettomat hyödykkeet tasapoisto

Atk-ohjelmat

5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 20 vuotta

Muut kuljetusvälineet

7 vuotta

Muut liikkuvat työkoneet

10 vuotta

Muut raskaat koneet

10 vuotta

224

Eriytetty tilinpäätös

ATK-laitteet

5 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet

5 vuotta

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa on kirjattu vuosikuluiksi.

13) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot

Liiketoiminnan muut tuotot

2017 2016

Myyntivoitot autojen myynnistä

43 826,61 32 728,03

5. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

5.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

19)

Aineelliset hyödykkeet Kiinteät Koneet Kesken- Yhteensä

rakenteet ja ja eräiset laitteet kalusto hankinnat Poistamaton hankintameno

1.1.

31 573,39 2 712 394,03 67 500,00

2 811 467,42

Lisäykset tilikauden aikana

819 707,45 81 000,00 900 707,45 Rahoitusosuudet tilikaudella

-238 496,80

-238 496,80

Vähennykset tilikauden aikana

0,00 Siirto eri erien välillä

Tilikauden poisto

-3 268,55 -785 611,28

-788 879,83

Kirjanpitoarvo 31.12. 28 304,84 2 507 993,40 148 500,00 2 684

798,24

23)Saamisten erittely

Lyhytaikaiset saamiset

2017 2016

Saamiset kaupungin tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset

1 741,79 9 134,34

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa

kaupunki on jäsenenä

Myyntisaamiset

113 373,18 88 630,01

Saamiset kaupungilta

2 391 617,33 2 991 658,66

24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Palautus työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta 39 588,60 70 304,48

5.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

2017 2016

225

Eriytetty tilinpäätös 25) Oman pääoman erittely

Peruspääoma 1.1.

302 440,15 302 440,15

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12.

302 440,15 302 440,15

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.

2 514 255,08 2 833 570,77

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12..

2 514 255,08 2 833 570,77

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-126 668,52 -319 315,69

Oma pääoma yhteensä

2 690 026,71

2 816 695,23

33) Vieras pääoma

2017 2016

Lyhytaikaiset velat

Velat kaupungin tytäryhteisöille

Ostovelat

5 271,00

Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteys yhteisöille

Ostovelat

683,70

Korottomat velat kaupungille

189 067,00 449 360,00

37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2017 2016

lyhytaikaiset siirtovelat

Lomapalkkajaksotus

1 226 318,54 1 231 266,42

Kuntaosuuksien palautus

400 319,00 970 977,00

Menojäämäpalkat

286 396,72 275 160,00

Muut siirtovelat muille

473,20 122,41

1 913 507,46 2 477 525,83

8. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2017 2016

48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.

134 131

226

227

Eriytetty tilinpäätös 228

14Liikelaitoksen vaikutus

LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN

Sitovuustarkastelu EliminoinnitTalousarvion toteutuminenKaupunki Liikelaitokset Eliminointi Eliminointi Kaupungin

yhteensä kaupunki liikelaitokset tuloslaskelmatilinpäätök-

sessäToimintatulot

Myyntitulot 35 399 477,05 16 746 457,33 -14 317 803,37 -5 317 486,43 32 510 644,58Maksutulot 19 488 014,71 452 063,20 -375 676,67 -5 541,00 19 558 860,24Tuen ja avustukset 3 913 471,08 35 000,57 3 948 471,65Muut tulot 39 875 447,24 70 144,97 -24 075 860,54 -14 064,17 15 855 667,50

Toimintatulot yhteensä 98 676 410,08 17 303 666,07 -38 769 340,58 -5 337 091,60 71 873 643,97Toimintamenot

Henkilöstömenot -166 351 775,83 -10 832 141,31 1 404,00 -177 182 513,14Palvelujen ostot -173 776 678,92 -1 330 442,52 19 787 790,03 244 417,15 -155 074 914,26Aineet, tarvikkeet, tavarat -20 777 463,42 -1 099 239,25 180 312,89 419,96 -21 695 969,82Avustukset -23 184 744,51 58 383,50 -23 126 361,01Muut menot -34 888 954,53 -3 408 387,65 23 573 787,02 259 917,63 -14 463 637,53

Toimintamenot yhteensä -418 979 617,21 -16 670 210,73 43 601 677,44 504 754,74 -391 543 395,76TOIMINTAKATE -320 303 207,13 633 455,34 4 832 336,86 -4 832 336,86 -319 669 751,79Verotulot 247 499 555,18 247 499 555,18Valtionosuudet 94 591 208,00 94 591 208,00Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 5 611 523,35 37 759,89 -37 759,89 5 611 523,35Muut rahoitustulot 3 330 756,46 101,14 3 330 857,60Korkomenot -1 975 367,37 37 759,89 -1 937 607,48Korvausperuspääomasta 9 073,20 -9 073,20 -9 073,20 9 073,20 0,00Muut rahoitusmenot -250 096,25 -31,86 -250 128,11

VUOSIKATE 28 513 445,44 662 211,31 4 861 023,55 -4 861 023,55 29 175 656,75Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelmanmukaiset -18 573 103,53 -788 879,83 -19 361 983,36poistot

Satunnaiset erätSatunnaiset menot

Tilikauden tulos 9 940 341,91 -126 668,52 4 861 023,55 -4 861 023,55 9 813 673,39

Eriytetty tilinpäätös

LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN

Sitovuustarkastelu EliminointiTalousarvion toteutuminen

Kaupunki Liikelaitokset Eliminointi Eliminointi Kaupunginyhteensä kaupunki liikelaitokset rahoituslask

tilinpäätök-sessä

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 28 513 445,44 662 211,31 4 861 023,55 -4 861 023,55 29 175 656,75Satunnaiset erätTulorahoituksen korjauserät -7 440 093,67 -43 826,61 3 000,00 -7 480 920,28

Investointien rahavirtaInvestointimenot -48 983 254,56 -900 707,45 -49 883 962,01Rahoitusosuudet 519 412,40 238 496,80 757 909,20investointimenoihinPysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutustulot 10 384 913,29 43 826,61 -3 000,00 10 425 739,90

Toiminnan ja investointien -17 005 577,10 0,66 -17 005 576,44rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys -12 350 000,00 -12 350 000,00Antolainasaamisten vähennys 2 334 485,57 2 334 485,57

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 44 360 600,00 44 360 600,00Pitkäaikaisten lainojen -29 636 829,61 -29 636 829,61vähennysLyhytaikaisten lainojen muutos 12 467 497,45 2 471 703,68 14 939 201,13

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojenja pääoman muutosVaihto-omaisuuden muutos -5 084,44 -5 084,44Saamisten muutos 382 625,20 467 885,11 -2 731 996,68 -1 881 486,37Korottomien velkojen muutos 1 439 210,17 -467 885,77 260 293,00 1 231 617,40

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 986 927,24 0,00 7 332 727,23 -7 332 727,23 1 986 927,24

229

VI

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

230

Allekirjoitukset ja merkinnät

VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

Seinäjoella 26. maaliskuuta 2018

SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUS

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Seinäjoella, päivänä kuuta 2018 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Ari Lehto JHT, KHT

231

VII

LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA

232

Luettelo kirjanpitokirjoista

VII LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTASEINÄJOEN KAUPUNKITILIKIRJALUETTELO:Päiväkirja Rondo arkisto 10 vuottaPääkirja Rondo arkisto 10 vuottaOstoreskontra Rondo arkisto 10 vuottaOstolaskut Rondo arkisto 14 vuottaMuistiot Rondo arkisto+paperitulosteet 14 vuottaMyyntireskontra Rondo arkisto 10 vuottaPysyvien vastaavien kirjanpito atk-tulosteina 10 vuottaPalkkakirjanpito Rondo arkisto 10 vuottaPalkkakortit Rondo arkisto 50 vuottaTalousarvion toteutumisvertailu Rondo arkisto 10 vuottaTase-erittelyt Erillisinä lomakkeina 10 vuottaTilinpäätös/tasekirja Sidottuna asiakirjana Pysyvästi

KIRJANPIDOSSA KÄYTETYT TOSITELAJIT JA TOSITENUMEROSARJAT 2017KAUPUNKITOSITELAJI SÄILYTYSALKUSA 1001 - 1100 P alkusaldotBUD 2001 - 2008 P talousarvioBUDL 3001 - 3013 P lisätalousarvioKLALKU 99910001 - 99910999 P konsernin alkusaldotKLKIRJ 99930001 - 99930999 P konsernikirjauksetKLYHT 99920001 - 99920999 P konsernin eliminointitositteetKOMMUI 39001 - 39999 p käyttöomaisuusmuistiotKOMTOS 34001 - 34999 P käyttöomaisuustositteetMUIRO2 15001 - 19999 S Rondo muistio, ulkoinenMUIRS2 260018 - 269999 S Rondo muistio, sisäinenMUISIS 20001 - 29999 P Raindance muistio, sisäinenMUIST1 10001 - 14999 P Raindance muistioOMAKSU 8990001 - 8999999 P ostoreskontran maksuOSTOP 8300001 8399999 s,p PSOP ostolaskutOSTOT 8000001 - 8899999 S Rondo ostolaskutPALKAT 100001 - 100999 S palkkatositteetPANKKI 101001 - 109999 P pankkitositteet (tiliotekirjaus)SISRP1 500034 - 509999 S Rondo sisäiset laskutSISRP2 510017 - 559999 S Rondo sisäiset laskutSISRP3 560841 - 599999 S Rondo sisäiset laskutSISROP 400530 - 499999 S Rondo sisäiset laskutSOSTYO 151001 - 159999 P perhehuoltoYMR10-99 10000001 - 99909999 S MR laskulaji 10-99YMRHYV 5310001 - 5399999 S MR hyvityslaskujen kuittausYMRK 5410001 - 5499999 S MR tileistä poistoYMRMAN 5110001 - 5199999 P MR manuaaliset suorituksetYMRVII 5210001 - 5299999 P MR viitesuorituksetSÄILYTYS-kohdassa sähköinen arkistointi on ilmaistu S-kirjaimella ja paperinen P-kirjaimella.

TOSITENUMEROT SELITE

233

Luettelo kirjanpitokirjoista

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS-LIIKELAITOSTILIKIRJALUETTELO:

Päiväkirja 10 vuottaPääkirja 10 vuottaOstoreskontra 10 vuottaMyyntireskontra 10 vuottaPysyvien vastaavien kirjanpito atk-tulosteina 10 vuottaPalkkakirjanpito Rondo arkisto 10 vuottaPalkkakortit 50 vuottaTalousarvion toteutumisvertailu 10 vuottaTase-erittelyt Erillisinä lomakkeina 10 vuottaTilinpäätös/tasekirja Sidottuna asiakirjana Pysyvästi

KIRJANPIDOSSA KÄYTETYT TOSITELAJIT JA TOSITENUMEROSARJAT 2017

TOSITELAJI SÄILYTYSALKUSA 1001 - 1001 P alkusaldotBUD 2001 - 2004 P talousarvioKOMTOS 34001 - 34999 P käyttöomaisuustositteetMUIRO2 15001 - 19999 S Rondo muistio, ulkoinenMUISRO 160001 - 169999 S Rondo muistio, ulkoinenMUIST1 10001 - 14999 P Raindance muistioOMAKSU 8990001 - 8999999 P ostoreskontran maksuOSTOT 8000001 - 8899999 S Rondo ostolaskutPALKAT 100001 - 100999 P palkkatositteetSISRO1 500001 - 500026 S Rondo sisäiset laskutSISRP1 500027 - 509999 S Rondo sisäiset laskutSISRO2 510001 - 510017 S Rondo sisäiset laskutSISRP2 510018 - 559999 S Rondo sisäiset laskutYMR92 92000001 - 92999999 S MR laskulaji 92YMR93 93000001 - 93999999 S MR laskulaji 93YMRHYV 5310001 - 5399999 S MR hyvityslaskujen kuittausYMRMAN 5110001 - 5199999 P MR manuaaliset suorituksetYMRVII 5210001 - 5299999 P MRviitesuoritukset

SÄILYTYS-kohdassa sähköinen arkistointi on ilmaistu S-kirjaimella ja paperinen P-kirjaimella.

SELITETOSITENUMEROT

Rondo arkistoRondo arkistoRondo arkistoRondo arkisto

Rondo arkistoRondo arkisto

234