tilinpäätös 2014

2014Tilinpäätös

TAMPEREEN KAUPUNKI julkaisuttoiminta ja talous 2015

tilinpäätös 2014

JulkaisiJa: Tampereen kaupunki, konsernihallinTo, hallinTo- Ja Talousryhmä

2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

kansien suunnittelu: Designkomitea

paino: Juvenes print suomen yliopistopaino oy

kannen kuva: Tuula kaakinen

Pormestarin katsaus

Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 3

Kuntokuuri tuotti tuloksia

Kuntien talous kehittyi viime vuonna ennakoitua paremmaksi. säästötoimet hidastivat menojen kasvua ja lisäksi kunnat kiristivät

veroprosenttejaan. Valtionvarainminis-teriön arvion mukaan kuntatalous pysyy kuitenkin lähivuodet kireänä, sillä vero-pohjien vaimea kehitys sekä valtionosuus-leikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakotta-mana menojen kasvua hillitseviä toimia on jatkettava. huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan ja velkarahoitus jatkaa kasvuaan.

Tampereen kaupungin vuoden 2014 tilikauden tulos oli 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja ilman kertaluonteisia sa-tunnaisia kuluja alijäämä oli 4,9 milj. eu-roa. Vuodelle 2014 asetettu taloustavoite käytännössä saavutettiin. nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia. näin mata-laan nettomenojen kasvuun ei ole pystytty sitten 1990-luvun lamavuosien. silti pal-velut kyettiin järjestämään, vaikka palve-lutarpeita kasvattivat ripeä väestönkasvu ja työttömyysasteen nousu 18 prosenttiin. näistä lähtökohdista tarkastellen toimin-takatteen matalaa kasvua voidaan pitää erinomaisena saavutuksena.

Verotulot kasvoivat viime vuonna 4,7 prosenttia. Verotulojen kasvu perustui lähinnä veroprosenttien korotuksiin sekä yhteisöveron reilun viidenneksen kasvuun. nettoinvestoinnit olivat 213,9 miljoonaa euroa. huolimatta erinomaisen matalasta nettomenojen kasvusta investointien tulo-rahoitusprosentti jäi 38,9 prosenttiin. kau-pungin lainakanta väheni 18,8 miljoonaa euroa vuodesta 2013, ja asukaskohtainen lainamäärä oli 1 680 euroa. Tampereen

väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 2 558 henkilöllä.

kaupungin haastavan taloustilanteen vuoksi toimintayksiköitä on jo usean vuo-den ajan kannustettu karsimaan kuluja, hyödyntämään vaihtuvuutta ja löytämään uusia toimintamalleja taloustilanteen kor-jaamiseksi. Vuosien 2013 ja 2014 kehitys osoittaa, että nykyisellä toimintamallilla olemme onnistuneet menojen hillinnässä ja talouden sopeuttamisessa hyvin tehok-kaasti. Vuoden 2014 nettomenojen poik-keuksellisen alhaisesta kasvusta erityinen kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle. Toki on syytä muistaa, että vuodelle 2015 ase-tettu talousarvion 0-tulostavoite merkit-see tarkan taloudenhoidon jatkamista.

Vuosikate parani edelliseen vuoteen nähden, mutta tulorahoitus ei kattanut riittävästi poikkeuksellisen suuria inves-tointeja. kaupunki investoi tilikaudella yh-teensä 213,9 milj. eurolla. suuria yksittäisiä investointihankkeita olivat rantaväylän tunneli 39,4 milj. euroa ja metsä Board oyj:ltä hankittu lielahdessa sijaitseva en-tinen tehdasalue 26 milj. euron kauppa-hintaan. Tilakeskuksen talonrakennusin-vestoinnit olivat 54,7 milj. euroa.

Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 milj. euroa, mikä katettiin kassavaroja vähen-tämällä. kaupungin kassavarojen tilanne on kuitenkin edelleen hyvä ja myös kau-pungin asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalinta tasoa. se mahdollistaa lainamäärän hallitun kasvat-tamisen, kun kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä suuria investointeja toteu-tetaan lähivuosina.

Työttömyyden kasvu huolestuttavaakorkea ja pitkittynyt työttömyys kertoo siitä, miten rajussa rakennemuutoksessa erityisesti vientiteollisuus Tampereella on viime vuodet ollut. kaupungin kasvaneet panostukset pitkäaikaistyöttömien akti-voimiseksi tuottivat viime vuonna tulosta, sillä kaupungin maksama työmarkkinatu-en kuntaosuus kasvoi muita suuria kau-punkeja selvästi hitaammin.

korjaavien toimien lisäksi kaupunki on aktiivisesti luonut edellytyksiä elinkeino-elämän kasvulle ja uudistumiselle. Vuonna 2014 kaavoitettiin ennätyksellisen paljon asuin- ja liiketilaa eri puolille kaupunkia. Vuoropuhelua yrityselämän kanssa on tii-vistetty ja kaupunki on vienyt aktiivisesti eteenpäin isoja kehityshankkeita, jotka mahdollistavat yritysten investointeja ja kaupungin vetovoiman kasvua pitkälle tu-levaisuuteen.

kaupungin suurimman investoinnin, rantatunnelin, rakentaminen on edennyt aikataulussa ja budjetissa, ja myös ranta-Tampellan rakennustyöt alkoivat pohjatöi-den osalta. katuraitiotien suunnittelu ete-ni yleissuunnitelmasta kehitysvaiheeseen ja myös raitiotielinjojen täydennyskaa-voitusta valmisteltiin. Tampere-pirkkala lentoaseman kakkosterminaalin kunnosta-minen aloitettiin viime vuonna ja lentolii-kenteen kehittämiseksi valmisteltiin uutta matkaketjut yhdistävää toimintamallia. kansihankkeeseen haettiin uusia toimijoi-ta ja toteutusmallia. Torni-hotellin valmis-tuminen vauhditti asemanseudun kehit-tämistä. keskustassa oli käynnissä useita merkittäviä täydennysrakennushankkeita. asemakeskuksen ja eteläpuiston kansain-

Pormestarin katsaus


väliset suunnittelukilpailut tuottivat kor-keatasoisia tuloksia.

aktiivisella ja pitkäjänteisellä kehittä-misotteella Tampere vastaa pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ennakoimaan väestönkasvuun. isot kehittämishankkeet vahvistavat kaupun-kiseudun vetovoimaa ja toimivat alustoina yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen kasvulle.

Kuntien rooli muutoksessakaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014 talousarviossa 43 konsernihallintoa ja ti-laajan ydinprosesseja sitovaa toiminnal-lista tavoitetta. suurin osa tavoitteista toteutui tiukasta taloudesta huolimatta. suurimmat poikkeamiset liittyivät siihen, että joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät kasvaneet tavoitteen mukaisesti ja vuokra-asuntotuotannon määrä jäi al-le puoleen tavoitteesta. ilahduttavaa on ollut palvelujen rakennemuutosten hyvä

eteneminen. oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus kasvoi, palvelu-setelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousi yli tavoitetason ja ikäihmisten palve-lurakennetta uudistettiin kotona asumista tukevaksi.

Vuonna 2014 vertailukelpoinen henki-löstökulujen kasvu oli vain 0,5 prosenttia. muun muassa vaihtuvuuden hyödyntämi-nen ja rekrytointien vähentäminen ovat hillinneet henkilöstökulujen kasvua. hen-kilöstö on kaupungin keskeinen voima-vara. myös tulevien vuosien tavoitteissa onnistuminen on lopulta kiinni henkilö-kunnan osaamisesta ja motivaatiosta. Vai-keassakin talouden tilanteessa kaupunki huolehtii henkilökuntansa työhyvinvoin-nista. Vuonna 2015 otetaan käyttöön lii-kuntaseteli, jolla kannustetaan henkilöstöä aktiiviseen oman kunnon ylläpitämiseen.

yhdessä tekeminen ja henkilöstöjoh-tamisen kehittäminen ovat esillä vuoden 2015 alkupuolella käynnistyvässä toiminta-mallin uudistamisessa. Tampere 2017 -pro-

jektissa uudistetaan Tampereen toiminta-malli vastaamaan kunnan uutta roolia ja muuttuvaa toimintaympäristöä.

kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnassa sekä asema ja tehtävät julkisessa palve-lujärjestelmässä muuttuvat olennaisesti mikäli sote-uudistus toteutuu tulevalla hallituskaudella. on oletettavaa, että mer-kittävä osa palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy kuntaa laajemman tahon hoidettavaksi. sote-uudistuksen li-säksi muun muassa kireä julkinen talous ja digitalisaatio haastavat kuntia uudista-maan toimintaansa. kunnan rooli ja tehtä-vät hyvinvoinnin, elinvoiman ja alueensa kehittäjänä sekä demokraattisena paikal-lisyhteisönä joudutaan tarkastelemaan uudelleen.

Viime vuosi osoitti, että yhdessä teke-mällä pystymme kääntämään kaupungin talouden oikeaan suuntaan. Vaikka ta-lousnäkymät ovat edelleen haasteelliset, yhteistyöllä ja innovatiivisilla uudistuksilla pystymme haasteet voittamaan.

Anna-Kaisa Ikonenpormestari

SISÄLLYS


SisällyspormesTarin kaTsaus ....................................................................................................................................3

ToiminTakerTomus ......................................................................................................................................... 9olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ...................................................................................11

Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .....................................................11yleinen ja alueen taloudellinen kehitys .............................................................................................. 13olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa ............................................................................. 15arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ...................................................................................16henkilöstö ............................................................................................................................................... 17arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista ................................................................................................. 18ympäristötekijät .................................................................................................................................... 20

selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä .......................................................................................... 21Tilikauden tuloksen muodostuminen .........................................................................................................23

Tuloslaskelma ..........................................................................................................................................23Toiminnan rahoitus ....................................................................................................................................... 26

rahoituslaskelma .................................................................................................................................. 26Tasetarkastelu ............................................................................................................................................... 29

Tase .......................................................................................................................................................... 29kokonaistulot ja -menot ...............................................................................................................................32kaupunkikonsernin toiminta ja talous .......................................................................................................33

konsernin toiminnan ohjaus ................................................................................................................33konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset .................................................... 34selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ...................................................................................35konsernirakenne ................................................................................................................................... 36

konsernitilinpäätös .......................................................................................................................................38konsernituloslaskelma ...........................................................................................................................38konsernin rahoituslaskelma ................................................................................................................40konsernitase .......................................................................................................................................... 42

kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ...............................................................44TalousarVion ToTeuTuminen .................................................................................................................. 45

Talousarvion toteutuminen ......................................................................................................................... 47olennaiset poikkeamat talousarvioon .......................................................................................................48

laskelmaosa ................................................................................................................................................... 51laskelmaosan toteutuminen ........................................................................................................................ 51

Tuloslaskelman toteumavertailu .......................................................................................................... 51investointien toteumavertailu ............................................................................................................. 56rahoituslaskelman toteumavertailu................................................................................................... 59

sTraTegiaosa .................................................................................................................................................. 62strategiaosan toteutuminen ....................................................................................................................... 62

yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa ................... 63Toiminnallisten tavoitteiden toteuma ................................................................................................64

SISÄLLYS


konsernihallinTo Ja konsernipalVeluT ............................................................................................. 69konsernihallinto ............................................................................................................................................. 71konsernipalvelut ............................................................................................................................................73

Taloushallinnon palvelukeskus .............................................................................................................73hallintopalvelukeskus ........................................................................................................................... 74Työllisyydenhoidon palveluyksikkö .....................................................................................................75

TilaaJaosa.........................................................................................................................................................77lasten ja nuorten kasvun tukeminen ........................................................................................................ 79

Varhaiskasvatus ja esiopetus ...............................................................................................................80perusopetus ............................................................................................................................................81neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut ................................................................................................. 82psykososiaalisen tuen palvelut .............................................................................................................83kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ..........................................................................................................84

osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen .................................................................................................. 85ammatillinen koulutus ..........................................................................................................................87lukiokoulutus ........................................................................................................................................ 88elinkeino- ja työllisyyspalvelut ............................................................................................................ 89

sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen ................................................................................................90harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut ...............................................91kulttuuripääomapalvelut ..................................................................................................................... 92kulttuuri- ja liikuntakasvatus .............................................................................................................. 93kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut ............................................................................................94

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ................................................................................................. 95ennaltaehkäisevät palvelut .................................................................................................................. 97perusterveydenhuollon avopalvelut ................................................................................................... 98sairaalapalvelut ..................................................................................................................................... 99päihde- ja mielenterveyspalvelut...................................................................................................... 100sosiaalisen tuen palvelut .................................................................................................................... 101Vammaispalvelut ..................................................................................................................................102

ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ..................................................................................................103omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut ...................................................... 104kotona asumista tukevat palvelut .....................................................................................................105sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut ............................................................................. 106

kaupunkiympäristön kehittäminen ..........................................................................................................107maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen ........................................................................................ 110kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito .................................................................................113Joukkoliikenne .......................................................................................................................................115pelastustoimi ........................................................................................................................................ 116

TuoTTaJaosan ToTeuTuminen ..................................................................................................................117hyvinvointipalvelut ..................................................................................................................................... 119pirkanmaan pelastuslaitos ......................................................................................................................... 123liikelaitokset ................................................................................................................................................124

konserniin kuuluVaT TyTäryhTiöT Ja yhTeisöT ................................................................................131

SISÄLLYS


TilinpääTöslaskelmaT ................................................................................................................................ 135Tuloslaskelma ............................................................................................................................................... 136rahoituslaskelma ......................................................................................................................................... 137Tase ................................................................................................................................................................ 138konsernituloslaskelma ............................................................................................................................... 140konsernin rahoituslaskelma ....................................................................................................................... 141konsernitase .................................................................................................................................................142

liiTeTieDoT .......................................................................................................................................................145Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................................................................ 146

kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................................. 146konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ..................................................................148

Tuloslaskelman liitetiedot...........................................................................................................................150Tasetta koskevat liitetiedot ........................................................................................................................154

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ................................................................................................154Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ............................................................................................. 161

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ............................................................................165henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot ............................................................168

erillisTilinpääTökseT .................................................................................................................................169hyvinvointipalvelut ......................................................................................................................................171

avopalvelut ............................................................................................................................................171laitoshoito............................................................................................................................................. 179erikoissairaanhoito ............................................................................................................................... 187Varhaiskasvatus ja perusopetus .........................................................................................................195Toisen asteen koulutus ....................................................................................................................... 203kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ..........................................................................................................211

pirkanmaan pelastuslaitos .........................................................................................................................219liikelaitokset ................................................................................................................................................227

Tampereen Vesi liikelaitos .................................................................................................................227Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos ..........................................................................................235Tullinkulman Työterveys liikelaitos .................................................................................................. 242Tampereen infra liikelaitos ...............................................................................................................249Tampereen ateria liikelaitos ..............................................................................................................257Tampereen logistiikka liikelaitos ..................................................................................................... 265Tampereen Tilakeskus liikelaitos .......................................................................................................272

rahastot ....................................................................................................................................................... 282Vahinkorahasto .................................................................................................................................... 282

TilinpääTöksen allekirJoiTus Ja TilinpääTösmerkinTä ................................................................283

lueTTeloT Ja selViTykseT ............................................................................................................................287luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ............................................................................................ 288luettelo käytetyistä tositelajeista ..................................................................................................... 289

Toimintakertomus


Toimintakertomus

Toimintakertomus


Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessaTampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutoksetKaupunginvaltuustoTampereen kaupungin ylin päättävä toimi-elin on kaupunginvaltuusto. kaupungin-valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. uusi kaupunginvaltuusto aloitti vuoden 2013 alussa ja samalla poliit-tisissa voimasuhteissa tapahtui muutok-sia. kaupunginvaltuuston uutta kokoonpa-noa valtuustoryhmittäin ja sen muutoksia kuvaa oheinen kuvio.

marraskuussa 2014 valtuustoryhmis-sä tapahtui muutoksia, kun Tampereen sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä otti takaisin ryhmäänsä syyskuussa 2013 tunneliäänestyksen jälkeen erottamansa neljä jäsentään. samoin marraskuussa lai-la koskela ja Timo Vuohensilta siirtyivät perussuomalaisten Tampereen valtuusto-ryhmästä keskustan Tampereen valtuusto-ryhmään. kokoomus ja sDp olivat kaupun-ginvaltuuston suurimmat puolueet.

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja-na on vuonna 2014 toiminut sanna marin (sDp), ensimmäisenä varapuheenjohtaja-na irja Tulonen (kok.) ja toisena varapu-heenjohtajana maija kajan (Vihr.).

Kaupunginhallituskaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johta-misesta kaupunginvaltuuston hyväksymi-en tavoitteiden mukaisesti. kaupungin-hallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut pormestari anna-kaisa ikonen (kok.), ensimmäisenä vara-puheenjohtajana atanas aleksovski (sDp) ja toisena varapuheenjohtajana irene roi-vainen (Vihr.).kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuulu-neet seuraavat jäsenet:airaksinen harri (kok.)elovaara Tiina (ps)hanhilahti Timo (kesk.) kivistö anneli (sDp)sasi ilkka (kok.)sirén elina (kok.)

sirniö ilpo (sDp)Virtanen sirkka-liisa (Vas.)

kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupun-kistrategian, vuosittaisen varsinaisen ta-lousarvion ja -suunnitelman sekä kuntade-mokratiaan liittyvät asiat.

kaupunginhallituksen suunnittelukoko-us, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. suunnittelu-kokous kokoontuu samassa kokoonpanos-sa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous.

kaupunginhallituksella on vuonna 2014 ollut kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilös-töohjaukseen liittyvistä asioista. liiketoi-mintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytär-yhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä.

apulaispormestareina toimivat mikko aaltonen (Vas.), leena kostiainen (kok.),

olli-poika parviainen (Vihr.) ja pekka salmi (sDp). apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palve-luiden tilaamisesta.

Tampereen kaupungin johtamisjär-jestelmää uudistettiin 1.6.2014 alkaen ja Juha yli-rajala aloitti konsernijohtajana. konsernihallinnossa toimii pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikun-taan kuuluvat henkilöt. konsernijohtajan alaisuudessa toimii konserniohjausyksik-kö sekä kolme konsernihallinnon ryhmää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehi-tysryhmä ja tilaajaryhmä. konsernijohtaja esittelee kaupunginhallituksessa, kaupun-ginhallituksen suunnittelukokouksessa sekä kaupunginhallituksen jaostoissa hen-kilöstöjaostossa ja liiketoimintajaostossa kaikki asiat. konsernihallinnon ryhmien johtajina ovat toimineen johtajat kirsi kos-ki, hallinto- ja talousryhmä, kari kankaala, kaupunkikehitysryhmä ja kari hakari, ti-laajaryhmä.

kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset 31.12.2014

Kok + RKP18

SDP16 (+4)

Vihr.10

PS7 (-2)

Vas.7

Kesk.5 (+2)

Kd2

SKP1 Tasi

1

Toimintakertomus


kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuu-luneet seuraavat jäsenet:

Henkilöstöjaosto:sirniö ilpo (sDp) pj. heinämäki anna-kaisa (Vihr.) vpj. kampman ulla (sDp)koskinen riitta (kok.)minkkinen minna (Vas.)sasi ilkka (kok.)silvennoinen seppo (ps)

Liiketoimintajaostokummola kalervo (kok) pjaleksovski atanas (sDp) vpj.airaksinen harri (kok.)kivistö anneli (sDp)mustakallio Jaakko (Vihr.)sipilä satu (kD)Virtanen sirkka-liisa (Vas.)

Tarkastustoimikunnan tehtävänä on val-voa sisäisen valvonnan, konsernivalvon-nan ja riskienhallinnan asianmukaista jär-jestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomukses-sa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epä-varmuustekijöistä Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuk-sen työtä.

Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toi-mineet puheenjohtajana pormestari anna-kaisa ikonen sekä jäseninä kaupunginhal-lituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja atanas aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja irene roivainen.

Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnatVuonna 2014 toimi yhdeksän (9) lautakun-taa ja neljätoista (14) johtokuntaa, jotka il-menevät Tampereen kaupungin organisaa-tiokaaviosta. lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden to-teuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien to-teuttamisesta.

kaupunginValTuusTo

liiketoimintajaosto

kaupunginhalliTus

henkilöstöjaosto

pormesTari

keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

sisäinen tarkastus

TarkastustoimikuntakonsernihallinTokonsernijohtaja

kaupunki-kehitysryhmä

hallinto- ja talousryhmä

Tilaajaryhmäkonserni-palvelut

TilaaJalauTakunnaT

lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

yhdyskuntalautakunta

sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

osaamis- ja elinkeinolautakunta

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

ikäihmisten palvelujen lautakunta

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

hyVinVoinTipalVeluT JohTokunnaT

liikelaiTokseT JohTokunnaT

Tampereen ateria

Tampereen infra

TyTäryhTiöT Ja -yhTeisöT

pirkanmaan pelastuslaitos

Tullinkulman Työterveyssara hildénin taidemuseo

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tampereen Vesi

Toisen asteen koulutus Tampereen Tilakeskus

Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen logistiikka

erikoissairaanhoito Tampereen kaupunkiliikenne

laitoshoito

avopalvelut

konserniohjausyksikkö

Tampereen kaupungin organisaaTio 31.12.2014

sopimus

Toimintakertomus


Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys

3,92,8

4,15,2

0,7

-8,3

3,0 2,6

-1,4 -1,3-0,1

0,9 1,3

-10,0

-8,0

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

*

2014

*

2015

*

2016

*

Talouden kehitys

Valtiovarainministeriön taloudellisen kat-sauksen perustella maailman talouden kasvussa on kahden suuntaista kehitystä. yhdysvalloissa ja iso-Britanniassa kasvu on kolmen prosentin tuntumassa ja kii-nan kasvu vaimenee, mutta yltää kuiten-kin lähes seitsemään prosenttiin. Toisaalta Venäjän talouden ennustetaan supistuvan lähivuosina ja heijastuvan samalla myös vähentävästi suomen ja Venäjän välisen kauppaan. euroalueella tilanne jatkuu ar-vion perusteella vaimeana ja kasvua vuo-delle 2014 syntyi noin prosentin. euroopan keskuspankin ohjauskorot pysyvät ennä-tysalhaisina sekä pitkien että lyhyen aika-välin ohjauskorkojen osalta.

suomen BkT laski Tilastokeskuksen en-nakkotietojen mukaan 0,1 prosenttina. suomen talouden heikkojen ennusteiden vuoksi luottoluokittaja standard & poor’s (s&p) laski lokakuussa 2014 suomen luot-toluokitusta aa+:aan. Tähän asti suomen luottoluokitus on ollut paras mahdollinen eli aaa. luottoluokituksen laskusta huo-limatta suurten kaupunkien rahoituksen saanti säilyi kuitenkin hyvänä.

suomen julkinen talous on pysynyt ali-jäämäisenä matalasuhdanteen vuoksi ja julkisyhteisöjen velkasuhde lähenee jo 60 prosentin rajaa. muun muassa väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu

rasittaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa ja erityisesti kuntataloutta. Tilastokeskuksen julkaiseman kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien lainakannan kasvu hi-dastui edellisvuoteen verrattuna ollen 7,9 prosenttia. keskimääräinen lainakanta oli 2 733 euroa/asukas.

Vuonna 2014 kuntien tilinpäätösarvioi-den mukaan kuntien tulos oli edellisvuotta huomattavasti parempi. Tähän seikkaan vaikuttaa, että vuoden 2014 tulos sisältää kuntalain muutoksen myös markkinoilla toimineiden liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneita satunnaisia myyntivoittoja. Vuoden 2014 kuntien menojen kasvu ilman liikelaitoksia on selkeästi hidastunut ja se muodostui arvion perusteella 1,0 prosen-tiksi. kasvu on edellisvuotta selkeästi pie-nempi. kuntien talouden tilannetta vuon-na 2014 kiristivät valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu sekä palvelujen kysynnän lisäys. kuntien valtionosuudet vähenivät 105 milj. eurolla edellisvuodesta ja verorahoitus kasvoi kokonaisuudessaan vain 1,4 prosenttia.

Toimintaympäristön kehitys

VäestöVuonna 2014 väestön kasvu, 2 558 asu-kasta, on kaupungin lähihistorian toiseksi suurin heti ennätysvuoden 2013 jälkeen.

edellisen kerran kasvu on ollut näin suur-ta kotikuntalain muutoksen jälkeen vuon-na 1997. Vuoden lopussa tamperelaisia oli 223 004.

kotimainen muuttovoitto, 1 500 asu-kasta, pysyi jälleen viime vuonna selvästi suurempana aiempiin vuosiin verrattuna. Tampereelle muutti saman verran asuk-kaita kuin ennenkin, mutta lähtömuutto oli useita satoja asukkaita pienempi kuin 2010-luvun ensimmäisinä vuosina. heikko työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuor-ten ja vastavalmistuneiden työllistymistä vähentäen työn perässä muuttoja muual-le suomeen. epävarmuus työ- ja asunto-markkinoilla yhdessä kiristyneen asunto-lainoituksen kanssa vähentää puolestaan lapsiperheiden asunnonvaihtoja, joista suuri osa suuntautuisi normaalioloissa naapurikuntiin.

Vuonna 2014 syntyi lähes 2 500 uutta tamperelaista. Vaikka syntyneiden määrän tasainen kasvu onkin taittunut hieman, on määrä kuitenkin selvästi enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina.

Vuoden 2014 aikana ennakkotietojen mukaan kasvoi 30–44-vuotiaden määrä yli 1 000 asukkaalla ja alle 15-vuotiaiden määrä 500 lapsella. suhteellisesti eniten kasvoivat ikäihmisten ikäluokat. Vuoden aikana on 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvanut yli 400 henkilöllä.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Nettomuutto

Syntyneiden enemmyys

Henkilöä

Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla

Väestön muutokset 2000-luvulla

2013-2014 Tilastokeskuksen ennakkotieto, 2015-2016 Vm:n ennuste lähteet: Tilastokeskus ja Vm

lähde: Tilastokeskus

Toimintakertomus


Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 373 525 asukasta. Vii-me vuoden kasvu oli lähes 4 050 asukasta. Jo toisena vuonna peräkkäin kasvu on kes-kittynyt entistä enemmän keskuskaupun-kiin. Tampereen osuus on noussut yli 64 prosentin, kun aiemmin 2000-luvulla se on ollut noin puolet.

nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu

0500

10001500200025003000350040004500500055006000650070007500

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

Henkilöä

lähde: pirkanmaan ely-keskus

Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2014, neljännesvuosittain

0,02,04,06,08,0

10,012,014,016,018,020,022,024,026,0

19

90

19

93

19

96

19

99

20

02

20

05

20

08

20

11

20

14

%

Tampere

Koko maa

lähde: pirkanmaan ely-keskus

Väestön kasvu ikäryhmittäin vuonna 2014

lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto

-200

-100 0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

100

01

100

0-14v.

15-29v.

30-44v.

45-59v.

60-74v.

75v.+

TyöTaloudellisen kaksoistaantuman pitkitty-minen on vienyt Tampereelta työpaikkoja. Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpai-kasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 800, joten vuoden 2012 lopussa Tampe-reella oli työpaikkoja lähes 118 800. Työ-paikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia.

Tämän jälkeen myönteinen vire synk-keni eikä vuoden 2008 työpaikkamäärää, lähes 120 000, ole vieläkään saavutettu. Tämä aiheutuu siitä, että suurina irtisano-misten vuosina 2013 ja 2014 työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan vähin-tään useissa sadoissa, jopa tuhansissa.

Tampereen työllisyystilanne jatkoi synk-kenemistään. Vuoden 2014 lopussa työt-tömyysaste kiipesi ennätyslukemiin 18,0 prosenttiin. edellisen kerran se oli noussut näin korkeaksi vuoden 1998 kesällä. Työt-tömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa 20 115, yli 4 000 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin ja miltei yhtä paljon kuin heinäkuussa 1997.

Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä onkin pienentynyt 1 200:llä, oli edelleen vuoden lopussa lähes 5 600 tamperelaista ollut työttömänä yli vuoden. alle 25-vuo-tiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 3 100, eli yli 300 nuorta edellisvuotta enemmän. Vaikka työmarkkinoille pää-seminen on yleisesti ottaen vaikeutunut, ovat nuorten työttömyysjaksot tyypilli-sesti kuitenkin lyhytkestoisia ja liittyneet siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun ja työssäkäynnin välillä. sen sijaan ikääntyvi-en työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. yli 50-vuotiaita työt-tömiä oli joulukuussa noin 6 000 henkilöä, miltei kolmasosa kaikista työnhakijoista. Vuodessa heidän määränsä kasvoi lähes 500 henkilöllä.

Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeim-pana. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen edellä olivat vain kotka, lahti ja Jyväskylä.

AsuminenVuonna 2014 valmistui 1 421 asuntoa, jois-ta 78 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneista puolet oli vuokra-asuntoja. asuntotuotanto on ollut kuuden vuoden aikana keskimäärin 1 550 asuntoa. Tämä ei vastaa läheskään kaupunkiseudun ra-kennesuunnitelmassa asetettua vuosita-

voitetta 1 850 asuntoa, koska taantuma-vuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen 2014 tuotanto jäi omistusasuntojen kysynnän romahdettua vuokra-asuntojen tuotannon varaan.

asuntotuotanto ei tuntuvasti lisäänny lähivuosinakaan vaimean kysynnän vuok-si. mahdollisuuksia lisääntymiselle kyllä

olisi, sillä Tampereella oli vuoden 2014 lopussa myönnetty rakennuslupa 2 900 asunnolle, jotka valmistuvat vuonna 2015 tai myöhemmin. edellytyksenä tuotannon kasvulle on kuitenkin talouden piristymi-nen ja kuluttajia vaivaavan taloudellisen epävarmuuden hälveneminen.

Toimintakertomus


Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa

Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 870,1 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat vuo-desta 2013 noin 38,7 milj. euroa (4,7 pro-senttia). kasvu perustui pääosin kunnallis-veroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Vertailtavuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa muun muassa verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja veropro-senttien korotukset vuodelle 2014. Vuo-delle 2013 kirjautui useampia erityiseriä, jotka lisäsivät kunnallisverotulokertymiä ja vähensivät yhteisöverotuloja.

kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 16,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. kunnal-lisveroprosenttia nostettiin 0,75-prosent-tiyksikköä vuodelle 2014. Veroprosentin korotus lisäsi kunnallisverotuloja noin 26,5 milj. euroa. ilman veroprosentin nos-toa kunnallisverokertymä olisi laskenut 10 milj. eurolla (-1,4 prosenttia). ilman vuo-den 2013 verotilityslainmuutoksia ja vero-prosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 pro-senttia. kunnallisverotulojen heikon kas-vun taustalla oli vuoden aikana kasvanut työttömyys sekä hyvin maltillinen palkka-ratkaisu.

yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. eu-roa. yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj. euroa (22,1 prosenttia). yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. kos-ka eräiden kaupungissa toimineiden mer-kittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuu-desta kasvoi vuonna 2014.

kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj. euroa. kiinteistöverotulot kasvoivat edel-lisestä vuodesta 20,4 prosenttia eli 10,8 milj. euroa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa korotettiin 0,05 %-yksik-köä, yleishyödyllisille yhteisöille määrät-tiin 0,25 %:n ja rakentamattomalle raken-nuspaikalle 3,00 %:n vero. lisäksi maan hallitus päätti kiristää kiinteistöveron pe-rusteita vuodelle 2014 monin eri tavoin.

Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuk-sien määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %) vuodesta 2013, vaikka kaupungin asukas-määrä kasvoi lähes 2 600 asukkaalla. Val-tionosuusleikkausten vuoksi Tampereella jäi vuonna 2014 saamatta valtionosuuksia 45 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina ylittäen ta-lousarvion nettomääräisesti noin 0,4 milj. eurolla.

Vuodelle 2014 korotettiin muun muassa asiakasmaksuja, joukkoliikenteen lippujen hintoja sekä veden ja jäteveden maksuja.

Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutoksetTampereen ja oriveden kaupunkien sopi-ma vaiheittain käynnistyvä sosiaali- ja ter-veydenhuollon yhteistoiminta-alue laajeni vuoden 2014 alusta sosiaalihuollon palve-lujen lisäksi myös terveyshuollon palvelui-hin.

Tampereen kaupunkiseudun jouk-koliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen ja Tampereen kaupungin järjestämisvastuulle siirtyivät pirkkalan, lempäälän, Vesilahden, kangasalan ja nokian joukkoliikennepalvelut. lempää-län, kangasalan ja nokian alueilla vähäi-sissä määrin sekä orivedellä ja ylöjärvellä pääosin siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoteen 2016 asti. samalla joukkoliiken-teen tariffijärjestelmään tehtiin muutok-sia, jotka mahdollistavat seutukunnalla kuntarajoja ylittävän matkustuksen lisää-misen. kaupunkiseudulla otettiin käyttöön kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja seudulliseen matkustukseen lisättiin lip-putuotteita.

ikäihmisten palvelujen järjestämisen uudelleen organisointi suunniteltiin vuo-den 2014 aikana ja kaupunginhallitus päätti 6.10.2014 tuotannon uudelleen or-ganisoinnista. uudistus koskettaa erikois-sairaanhoidon, laitoshoidon ja avopalve-lujen tuotantoalueita.

merkittävien investointihankkeiden osalta rantaväylän tunnelin rakentamis-vaihe eteni suunnitellusti. kaupunkirai-

tiotien yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 ja suun-nittelu- ja valmistelutyö jatkui loppuvuo-den aikana.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonVuoden 2014 talousarviossa asetettiin ti-likaudelle 0-tulostavoite. Tilikauden aika-na talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka heikensivät tilikauden tulosta yhteensä 33,1 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kun-taosuuteen ja toimeentulotukimenoihin lisättiin yhteensä 9,0 milj. euroa sekä pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissai-raanhoidon ostoihin 6,0 milj. euroa. lisäk-si härmälässä vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastuksesta ja puhdistuksesta aiheutuviin satunnaisiin kuluihin osoitettiin 12,7 milj. euroa sekä rahoitustuottoarvioita vähennettiin 6,1 milj. euroa. investointeja lisättiin talousar-viomuutoksin yhteensä 42,9 milj. eurolla. maa-alueiden hankintoihin osoitettiin 29,1 milj. euroa, rantaväylän tunnelin rakenta-miseen arvioitua nopeamman etenemisen vuoksi 6,5 milj. euroa sekä Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden uudelleen bud-jetointeihin 5,6 milj. euroa.

koko kaupungin tasolla tarkasteltuna kaupungin toimintayksiköt noudattivat valtuuston hyväksymää talousarviota hy-vin. osa yksiköistä pystyi talousarviota huomattavasti parempaan tulokseen, mut-ta kaikki eivät kyenneet sopeuttamaan toimintojaan valtuuston hyväksymään ta-lousarvioon. käyttötaloudessa merkittävin poikkeama oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessien kulujen 7,5 milj. euron ylitys. suurimmat ylitykset oli-vat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa tuotot alit-tuivat 0,6 milj. eurolla ja kulut ylittyivät 4,4 milj. eurolla. ylitykset aiheutuivat var-haiskasvatuksen ja esiopetuksen, psyko-sosiaalisen tuen palvelujen sekä neuvo-la- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyi helsingin hallin-to-oikeuden päätökseen perustuvat noin

Toimintakertomus


0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustannukset. ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimintakulut ylittyivät 2,8 milj. euroa tehostetun palveluasumisen laajentamisen ja sairaalahoidon lyhytai-kaisten jaksojen määrän kasvun vuoksi.

hyvinvointipalveluissa Varhaiskasva-tuksen ja perusopetuksen sekä laitoshoi-don tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuuston nähden sitovaa tilikauden

ali-/ylijäämätavoitettaan. liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta. liikelaitoksista Tul-linkulman työterveys ei päässyt liikey-lijäämätavoitteeseensa. Talousarvioon sisältyneet investoinnit toteutuivat koko-naisuudessaan talousarviota pienempinä, joista suurin osa esitetään uudelleen bud-jetoitavaksi vuodelle 2014. suoraan kau-punkistrategiasta johdetuista 43 toimin-

nallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja 8 osittain saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. liikelaitosten 33 tavoitteesta vain yksi ja tytäryhteisöjen 74 toiminnal-lisesta tavoitteesta 11 ei toteutunut ja 8 toteutui osittain. kahden tavoitteen toteu-tumista ei voitu arvioida.

merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteu-mavertailu-osiossa.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Tilinpäätös toteutui kokonaisuudessaan vuoden aikana ennustettua parempana, mutta hieman alkuperäistä talousarviota heikompana. kaupungin toimintakate kas-voi vain 0,5 prosenttia, mikä oli matalin sitten 1990-luvun alkuvuosien. huolimatta matalasta menojen kasvusta kaupunkilais-ten palvelutarjonta säilyi laajana.

Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 78,7 milj. euroa ja tilikausi päättyy 9,9 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousar-vion toimintakate on 15,4 milj. euroa (1,4 %) vuoden 2014 tilinpäätöstä suurempi. Vuoden 2014 toteutuneen kehityksen pe-rusteella talousarvion sallima erittäin mal-tillinen kasvu on mahdollista saavuttaa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin tiukkaa toimin-tamenojen hallintaa ja budjettikuria ja myös selkeitä linjauksia kaupunkilaisille järjestettävien palvelujen määrästä ja pal-velupisteistä. kaupungin nykyiset tulot ei-vät riitä nykyisen laajuisten palveluiden ja palvelupisteiden ylläpitämiseen.

kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat kuluvana vuonna paljon rahoitusta, mut-ta kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä on nousemassa merkittävästi, jos kaikki kaupunkikehitys-hankkeet toteutuvat suunnitellussa aika-taulussa.

hallituskaudella 2012–2015 kuntien pe-ruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla. yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähen-netty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereelta jää saamatta hyvinvointipal-velujen järjestämiseen tarkoitettua rahoi-tusta vuonna 2015 vuositasolla jo 57 milj. euroa. leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupun-gin etsimään merkittäviä säästöjä toimin-tamenoihin

Tampereen kaupungin liikelaitokset jatkavat vuonna 2015 toimintaansa pit-

kälti aiempien vuosien mukaisella tavalla. käynnissä olevat selvitykset saattavat kui-tenkin muuttaa tilannetta joidenkin liike-laitosten osalta jo lähivuosien aikana.

pitkään vireillä olleet vesihuollon uu-distamiseen liittyvät ratkaisut saattavat selkiytyä vuoden 2015 aikana ja vaikuttaa näin Tampereen Vesi liikelaitoksen toi-mintaan ja organisaatiomalliin. Tampereen logistiikka liikelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen toimintaa koske-vat selvitykset valmistuvat keväällä 2015 ja niiden pohjalta odotetaan luottamuselin-ten päätöksiä.

aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen sii-voustoiminta siirtyy Tampereen ateria lii-kelaitokseen elokuussa 2015. Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen osittaises-ta henkilöstön ja kaluston liikkeen luovu-tuksesta päätetään vuoden 2015 aikana. Tampereen infra liikelaitoksen kehittämis-ohjelma päättyy ja ohjelmakauden jälkeis-tä toimintaa koskien on tarkoitus tehdä linjauksia.

Toimintakertomus


Henkilöstö

Henkilöstömäärän kehityskaupungin henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 15 228 henkilöä, josta vakinaisen hen-kilöstön osuus oli 12 593. määräaikaista henkilöstöä oli 2 635, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 264 henkilöä. hen-kilöstöstä osa-aikaisia oli 1 676 henkilöä. henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja vir-kavapaalla olevat henkilöt.

Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstö-määrä nousi 78 henkilöllä. nousua selittää erityisesti Tampereen ja oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014. kaupungin palvelukseen siirtyi tuolloin 209 henkilöä.

Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen kehityspalkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli 14 080 henkilötyövuotta. Tarkasteluun sisältyvät henkilötyövuodet vähenivät 219 henkilötyövuodella eli 220 henkilötyövuoden vähennystavoite lähes toteutui. Tarkastelun ulkopuolelle on jä-tetty henkilöstösuunnitelmiin sisältyviä hyväksyttyjä muutoksia 370 henkilötyö-vuotta. suurimpia näistä muutoksista olivat Tampereen ja oriveden yhteistoi-minta-alueen laajeneminen sekä työllistä-mistoimenpiteistä aiheutunut palkkatue-tun henkilöstön kasvu.

Työkyvyttömyyden kustannukset Työkyvyttömyyden bruttokustannuksiin lasketaan terveysperusteisten poissaolo-jen suorat sijaiskustannukset työnantaja-maksuineen, työterveyshuollon kustan-

Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2014 oli 677,0 milj. euroa. edellisvuoteen näh-den henkilöstökulut kasvoivat 9,0 milj. eu-roa (1,4 %). kasvun taustalla on Tampereen ja oriveden yhteistoiminta-alueen laajene-minen, kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, kuel- ja Vael-prosenttien nousut sekä palohenkilöstön palkkatason nostamiset. henkilöstökuluista ja henkilötyövuosista yli 70 prosenttia muodostuu hyvinvointi-palvelujen tuotantoalueiden toiminnasta. palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2014 oli 515,4 milj. euroa. kasvua vuoteen 2013 nähden oli 8,2 milj. euroa.

TP 2013 Hesu 2014 TP 2014

palkalliset henkilötyövuodet 13 922 14 014 14 080

nus, varhaiseläkemenoperusteiset maksut sekä tapaturmavakuutusmaksu. kustan-nuksia vähentävät kelalta ja vakuutusyh-tiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. näin laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutu-

Konsernihallinto ja ydinprosessit

701 htv5 %

Konsernipalvelut*347 htv

2 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut

4 935 htv35 %Päivähoito-,

koulutus- ja kulttuuripalvelut

5 588 htv40 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos2 510 htv

18 %

neet nettokustannukset olivat noin 14,7 milj. euroa (2,2 % henkilöstömenoista).

muista keskeisistä henkilöstöön liitty-vistä tunnusluvuista raportoidaan erikseen vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöksessä.

henkilöTyöVuosien määrä Vuonna 2014, hTV henkilösTökuluT Vuonna 2014, milJ. euroa

palkallisTen henkilöTyöVuosien kehiTys

*konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 88 htv

Konsernihallinto ja ydinprosessit45,1 milj. e

7 % Konsernipalvelut14,4 milj. e

2 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut

232,7 milj. e34 %

Päivähoito-, koulutus- ja

kulttuuripalvelut264,1 milj. e

39 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos120,6 milj. e

18 %

Toimintakertomus


Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja stra-tegisissa valinnoissa. erityisesti kaupunki-kehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistami-sessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen vaikuttaisivat negatii-visesti Tampereen kehitykseen ja sen toi-mintaympäristöön mutta myös tampere-laisiin.

Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuosita-son toiminnalliset tavoitteet. yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai ta-louteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen.

riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna 2014. Vaikka talousarviossa ase-tettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei to-teutunut merkittäviä riskejä.

Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniinTalouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. maltillinen taantuma on vallinnut muu-taman vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta lähivuosina. yritysten ja kulutta-jien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainot-tamistoimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisää-misellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. erityisesti soTe–uudistuksesta on odotettavissa merkittä-viä muutoksia, mutta myös riskejä.

palvelutuotannon järjestämisestä aiheu-tuvat kustannukset ovat viime vuosina ol-leet voimakkaassa nousussa. Vuonna 2014 kaupungin nettomenojen kasvua saatiin kuitenkin hillittyä 0,5 prosenttiin. palve-lutarpeen lisääntyminen (väestömäärän kasvun ja väestörakenteen muutoksen seurauksena) samoin kuin huono työlli-syystilanne sekä raaka-aineiden ja ostopal-velujen hintojen nousu aiheuttavat edel-leen kasvupainetta.

Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei toimenpiteistä huolimatta saada riittävään tasapainoon, joudutaan lisäämään ulko-puolista rahoitusta. Tällöin on vaarana, että talouteen muodostuu pysyvä raken-teellinen epätasapaino.

Tiukka taloustilanne yhdessä toimin-taympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan pal-velutuotannon prosesseja ja niiden te-hokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tullaan tehostamaan ja resursseja kohden-tamaan tarkoituksenmukaisemmin. Teh-tävät toimenpiteet valmistellaan pitkälle aikajänteelle ja varmistetaan konsernietu.

kaupunki on osallisena suurissa hank-keissa (kuntien tekopohjavesihanke, kes-kuspuhdistamo, rantaväylän tunneli ja kansi-hanke), joiden toteuttamiseen viime vuosina liittynyt epävarmuus on vähenty-nyt. hankkeiden etenemisellä on kaupun-gille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia.

kaupungilla on vireillä oikeudenkäynte-jä (asvaltti- sekä puukartelli), joihin liittyy huomattavia korvausvaatimuksia.

Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuuskaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisil-le. seutuyhteistyön lisääntyessä palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapu-rikuntien asukkaille. Vuonna 2014 lisättiin yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja ter-veydenhuollon sekä ympäristöterveyden-huollon osalta. palvelujen järjestäminen edellyttää sekä oman tuotannon että os-topalvelujen saatavuuden ja laadun var-mistamista jatkuvasti muuttuvassa toimin-taympäristössä.

häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuol-toon, tietojärjestelmiin ja energia-huol-toon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahim-millaan vaaratilanteisiin. myös epidemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaa-tiossa. Vuonna 2014 valmiutta häiriöti-lanteisiin testattiin laajassa alueellisessa valmiusharjoituksessa (pirkka 14). Vuoden 2015 aikana järjestetään harjoituksia pai-kallistasolla.

merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoi-den julkisuuskuvaan sekä talouteen. näi-den kerrannaisvaikutukset voivat muodos-tua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi.

Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelu-tuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotan-non tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyt-tää tuotannon tai vaarantaa tietojen salas-sapidon.

Toimintakertomus


kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. ammattitaitoisen työ-voiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille on suuri haaste. henkilöstöpolitii-kalla ja esimiestyöllä on huomattava vai-kutus asiaan.

moniportaisen ja monitahoisen orga-nisaation johtamisen järjestäminen, to-teuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustan-nustehokkuudelle ja palvelujen tuottami-selle. Vuoden 2014 aikana päätettiin muun muassa hyvinvointipalvelujen tuotanto-alueella toteutettavasta uudelleenorga-nisoinnista sekä uudistettiin kaupungin johtamisjärjestelmä. myös kaupungin toi-mintamalli arvioitiin ja sen uudistaminen on meneillään.

Turvallisuus ja vahingotyhteiskunnan muuttuessa myös uhkateki-jät muuttuvat. se asettaa uusia haasteita ennalta ehkäiseville toimille ja turvalli-suusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden lai-minlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauk-sia. Vuonna 2014 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjes-telmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen osalta.

Viime vuosina on kaupungin kiinteis-töissä todettu entistä enemmän sisäil-maongelmia. niistä saattaa seurata va-kavia henkilöön kohdistuvia vaikutuksia mutta myös suuria kustannuksia. havait-tuihin ongelmiin on puututtu ja tehty kor-jaavia toimenpiteitä.

kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöi-hin kohdistuvat vahingot voivat seuraa-muksiltaan olla huomattavia. suurimmat

yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä. niillä on monesti merkittäviä taloudellisia, mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaiku-tuksia. myös maa-alueiden pilaantumiseen liittyvistä vastuista saattaa seurata huo-mattavia kustannuksia.

kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. sa-moin on asian laita myös ilkivallan ja mui-den vahingontekojen sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvien vahinkojen osalta.

Vaikka riskienhallintaa toteutetaan, ei kaikkien riskien toteutumista voida kui-tenkaan ennalta estää. niihin on varau-duttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla.

Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallintakaupungin toiminnan ja investointien välinen rahoitus on tällä hetkellä selvästi alijäämäinen huomattavien investointi-tarpeiden vuoksi. Vuonna 2014 vain 39 prosenttia investoinneista katettiin tu-lorahoituksella ja tulevaisuudessa inves-tointitarpeen arvioidaan vain kasvavan. kaupungin rahoitustilanne on tällä hetkel-lä poikkeuksellisen hyvä ja vuosien 2014 sekä 2015 rahoitusalijäämät kyetään kat-tamaan kassasta. sen jälkeen alijäämää katetaan taas uudella velalla.

euroopan velkakriisin seuraukset, mu-kaan lukien kiristyvät sääntelytoimet, ovat kuihduttaneet rahoitusmarkkinoiden likvi-diteettiä selvästi. yleisesti ottaen luoton-anto on kiristynyt ja ehdot tiukentuneet. Julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään entistä suurempaa eroa hyvien

ja huonojen velallisten kesken. suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut saatavilla useasta eri lähteestä, joskin tarjousten ha-jonta on suurta ja ehdot vaihtelevia. suo-men valtion erinomainen luottoluokitus on auttanut myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeil-le on jopa kasvanut.

korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki käyttää korkojohdannaisia. lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 63 prosenttia eli vain 37 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttii-na markkinakorkojen vaihtelulle. korko-riskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja pa-rantamaan niiden ennustettavuutta.

rahoitusmarkkinoiden muutosten vuok-si tulee kiinnittää enemmän huomiota pääoman tehokkaaseen käyttöön, jotta tu-levat investointihankkeet saadaan toteu-tettua ilman ylivelkaantumista. kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uus-hankinnalla voidaan pienentää riskiä. omaisuuden kehittämisen sekä joiltain osin myymisen tulee olla keskeinen osa investointien rahoitusstrategiaa.

luottoriskit kohdistuvat kaupungin an-tolainasaamisiin, joista merkittävimmät ovat omilta tytäryhtiöiltä. nämä harjoitta-vat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaa-leille markkinatalouden riskeille. saamisiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpii-rissä.

sijoitustoiminnassa noudatetaan val-tuuston hyväksymiä periaatteita ja kon-sernijohtajan hyväksymää sijoitussuun-nitelmaa. kaupunki ottaa toiminnassa harkittuja riskejä, joista voi aiheutua ti-lapäisiä arvon muutoksia tai jopa pysyviä tappioita. yksittäisen sijoitusriskin toteu-tumisella ei olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen.

Toimintakertomus


Ympäristötekijät

kunnan talouden ja toiminnan kehityksen kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyi-vät Tampereen Veden toteuttamiin jäte-veden käsittelyn kustannuksiin sekä eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi. kau-punki edisti energiatehokkuutta suunnit-telun ja rakentamisen yhteishankkeissa mm. keskustan kehittämishankkeessa, Tammelan kaupunginosassa ja Vuorekses-sa.

Tampereen kaupungin toimintayksiköi-den ja liikelaitosten ehdolliset ympäristö-vastuut olivat yhteensä 20,5 milj. euroa.

pakollisiin varauksiin on kirjattu härmälän vanhan kaatopaikan puhdistusvastuuta 4,7 milj. euroa ja Vuoltsun korttelin puhdistus-vastuuta 0,1 milj. euroa. härmälän vanhan kaatopaikan aiheuttamista toimenpiteistä kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 12,7 milj. euron satunnainen kulu, joka jakautuu asuntojen lunastukseen 7,9 milj. euroa ja maa-alueiden puhdistamisesta aiheutu-viin kuluihin 4,8 milj. euroa. Tilinpäätök-sen liitetiedoissa on ilmoitettu ehdollisina ympäristövelkoina viiden mahdollisesti kaupungin puhdistettavaksi tulevan koh-teen puhdistusvastuut. lisäksi kaupungin

vastuina on ilmoitettu neljän kohteen tark-kailuvastuut.

kaupunkikonsernin yhteistöistä Tampe-reen sähkölaitoksen päästökauppajärjes-telmän alaiset hiilidioksidipäästöt kasvoi-vat edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia. sähkölaitos osti tilikaudella 50 000 tCo2 päästöoikeuksia.

kaupunkiorganisaation ympäristötuo-tot, -kulut ja -investoinnit sekä -vastuut raportoidaan vuoden 2014 ympäristötilin-päätöksessä. kaupunki laatii myös erillisen ympäristökatsauksen.

Toimintakertomus


Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän ris-kienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen kaupungin ja sen toimin-tayksikköjen toiminta on taloudellista ja tuloksellista. asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät pää-tettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittä-vyyttä ja luotettavuutta sekä sen, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimi-elinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10.2013 kuntalain edellyttämän päätöksen ”Tam-pereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pe-rusteet”. päätöksellä valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja edellyt-tää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kun-talain ja valtuuston periaatepäätöksen mukaisesti kaupungin ja sen toimintayk-sikköjen toimintaa. kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja vastaavat konsernitasolla ja muut tilivelvolliset luot-tamushenkilöt ja viranhaltijat kukin omilla vastuualueillaan sekä hallinnon ja talou-den että sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan asianmukaisesta järjestämisestä.

sisäisen valvonnan järjestäminen, joka koskee kaupungin johtamis-, suunnitte-luja ohjauskäytäntöjä, on vastuutettu kaupungin tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille kaupungin johto- ja toimin-tasäännöissä sekä edelleen niiden vastuul-la oleville organisaatioille. Tilivelvollinen johto on vastuuttanut sisäisen valvonnan järjestämisen antamissaan toimintaohjeis-sa.

Tampereen kaupunginhallitus on hyväk-synyt 30.1.2012 hyvä johtamis- ja hallin-totapa ja sisäinen valvonta –ohjeen, joka on päivitetty 19.3.2013. kaupungin muut toimielimet ovat määritelleet ohjeen mu-kaiset menettelytavat.

Tämä selonteko perustuu 35 toimintayk-sikön sekä lauta- ja johtokuntien tilinpää-töksen yhteydessä tekemiin itsearvioin-teihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä sisäi-sen tarkastuksen toimintavuoden aikana tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. se-lonteko on valmisteltu Coso-viitekehyk-seen pohjautuvan arviointikehikon avulla.

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminenkaupunginhallituksen tiedossa ei ole la-kisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuusTavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuk-sessa. keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet on esitetty kunkin toimin-tayksikön kohdalla.

selonteoissa kahdelta viime vuodelta on todettu, että tietojärjestelmien tukea toi-mintayksikköjen johtamisen ja raportoin-nin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee parantaa. Toimintayksiköt ovat raportoi-neet tietojärjestelmien toiminnassa ilmen-neistä puutteista ja ongelmista. konserni-hallinnon tulee varmistaa kehittämistyön edistyminen erityisesti nyt, kun iCT- han-kinnan kilpailutus on meneillään.

konserniohjauksessa on edelleen kehi-tettävää. kaupunkikonsernin, sen yhteisö-jen, sopimuskumppanien sekä kaupungin omien liikelaitosten ja hyvinvointipalve-lujen toimintayksikköjen johtamista ja ohjausta tulee edelleen selkeyttää ja terä-vöittää erityisesti muutos- ja henkilöstö-johtamisen hallinnassa.

Riskienhallinnan järjestäminenriskienhallinnan toteutus on vastuutettu kaupunginvaltuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupungin johto- ja toimintasään-nöissä ja tilivelvollisen johdon päätöksissä.

kaupunginhallitus on hyväksynyt vuon-na 2012 riskienhallintapolitiikkaa ja tieto-turvapolitiikkaa koskevat asiakirjat sekä vuonna 2013 kaupungin valmiussuunnitel-man. häiriötilanteiden aikaista toimintaa varten on johtosäännön mukainen johto-ryhmä ja sen tilannekuvaryhmä.

Toimintayksiköissä on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät riskienhallinta-suunnitelmat, joita on yhtenäistetty ja päi-vitetty vuoden 2014 aikana ja kehitystyötä jatketaan kuluvan vuoden päivitysten yh-teydessä.

riskienhallinnan raportointi toteutettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun toimintayksiköt arvioivat riskienhallinnan tilaa ja kehittämistoimenpiteitä.

Tulevien vuosien kehittämiskohteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa riskienhal-linnan menettelytapoja ja riskienhallintaa koskevaa konserniohjausta. erityisen tär-keää on riskienhallinnan menettelytapojen kehittäminen osana talousarvioprosessia, erityisesti vuosisuunnitelmien ja palvelus-opimusten laadinnan yhteydessä.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvontaTilikauden aikana omaisuuden hankin-nassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimintayksikön kohdalla.

kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saat-taisi aiheutua kaupungille korvausvaade.

Toimintakertomus


Sopimustoimintasopimustoiminta on kaupungissa ohjeis-tettu. sopimuksen tekijä vastaa sopimus-ehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopi-musseurannasta. suurista ja taloudellisesti merkittävistä sopimuksista tulee neuvotel-la laki- ja päätösvalmisteluyksikön kanssa.

Vuonna 2014 markkinaoikeudessa rat-kaistiin 8 kaupungin hankintapäätöksiin liittyvää valitusta. kaupunki voitti näistä 4 ja hävisi 4. lisäksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tehty 3 valitusta, joista yh-teen on tullut päätös, joka oli kielteinen.

palvelutuotannon sopimuspohjaisen toiminnan kasvun takia on johtamisen kannalta tärkeää varmistaa, että tilivel-vollisella viranhaltija- ja luottamustoimi-johdolla on jatkossa käytössään sopimus-hallinnan johtamista palveleva, toimiva, ajantasainen ja sopimusehtojen toteutuk-sen valvonnan mahdollistava sopimusten hallintajärjestelmä.

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestäTampereella toimii tarkastustoimikun-ta (audit committee). sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernival-vonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta.

lisäksi sen tehtävänä on valvoa, ohjata ja kehittää sisäistä tarkastusta. Tarkastustoi-mikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen rapor-tointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuk-sen ja tilintarkastajan työtä.

Tarkastustoimikunnassa toimi vuonna 2014 puheenjohtajana pormestari sekä jä-seninä kaupunginhallituksen varapuheen-johtajat. Tarkastustoimikunnan sihteeri ja esittelijä on tarkastusjohtaja.

sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuu-det ja asema on määritelty pormestarin hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toi-mintasäännössä.

sisäinen tarkastus toimii kaupunginhal-lituksen ja pormestarin alaisuudessa. si-säinen tarkastus avustaa kaupungin johtoa sen valvontavelvollisuuden täyttämisessä. sen tehtävänä on arvioida hyvän hallinto-tavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toi-mielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa.

Tarkastusvuoden aikana valmistui kah-deksan tarkastusraporttia ja kahdeksan tarkastusmuistiota sekä yksi sisäinen muistio. Toimintayksikköjen johtamiseen liittyen annettiin kolme arviointilausumaa. Tarkastukset kohdistuivat 28 toimintayk-

sikköön. raporteissa ja muistioissa käsi-teltiin toimintayksikköjen ja toiminnan johtamista sekä niihin liittyen riskienhal-linta- ja valvontaprosesseja, hankintoja, sopimusten hallintaa, tietojärjestelmien toimintaa, budjetointi- ja seurantajärjes-telmien toimivuutta, avustustoimintaa, palkkahallintoa ja palkanmaksatusta sekä projektien ja strategisten hankkeiden joh-tamista ja toimintaa.

sisäisen tarkastuksen toimintaan on tehty kansainvälisten ammattistandardien mukainen ulkoinen laatuauditointi. sen mukaan ”Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikkö noudattaa kansain-välisen sisäisen tarkastuksen ammatti-standardeja ja eettisiä sääntöjä”.

yhteenvetona arviointien ja tarkastus-ten perusteella sisäinen tarkastus toteaa valvontavastuussa olevien käsitelleen tar-kastusraporteissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia asianmukaisesti ja ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin.

kaupunginhallitus toteaa arvionaan, et-tä kaupungin hallinto on toiminut pääosin toimintaa velvoittavien lakien ja säännös-ten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan mukaisesti. yleisesti ottaen sisäinen val-vonta on toimivaa ja asianmukaisesti jär-jestetty.

Toimintakertomus


Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

1 000 euroa 1 000 euroa

Toimintatuotot 401 974 366 880

Valmistus omaan käyttöön 27 015 32 274

Toimintakulut -1 519 354 -1 483 962

Toimintakate -1 090 365 -1 084 809

Verotulot 870 103 831 437

Valtionosuudet 300 495 302 259

rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 8 140 16 993

muut rahoitustuotot 4 034 7 807

korkokulut -8 580 -5 976

muut rahoituskulut -566 -575

Vuosikate 83 261 67 136

poistot ja arvonalentumiset -88 166 -83 670

satunnaiset erät -14 376 16 578

Tilikauden tulos -19 281 44

Tilinpäätössiirrot 1 198 -2 116

Tilikauden alijäämä -18 083 -2 071

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 27 25

Vuosikate/poistot, % 94 80

Vuosikate, €/asukas 373 305

asukasmäärä 223 004 220 446

Tuloslaskelman analysointi

Tilikauden tulos ja talousarvion toteutuminenkaupungin tilikauden tulos muodostui 19,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos sisältää 14,4 milj. euroa satunnaisia kuluja, jotka aiheutuivat härmälän vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastuk-sesta sekä maa-alueiden puhdistuksesta sekä kaupungin maksamista vahingonkor-vauksista. ilman satunnaisia kuluja tilikau-den tulos muodostui 4,9 milj. euroa alijää-mäiseksi ja asetettua nolla-tulostavoitetta

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/poistot

ei saavutettu. ilman satunnaisia eriä ti-likauden tulos toteutui 16,3 milj. euroa muutettua talousarvioita ja 11,6 milj. euroa edellisvuotta parempana. Tilinpäätössiir-tojen jälkeen kaupungin tilikauden alijää-mäksi muodostui 18,1 milj. euroa.

kaupungin tulosta tarkasteltaessa on huomioitava myös se, että tulos sisältää yksikköhintarahoitteisen Tampereen seu-dullisen ammattiopiston, TreDun, 4,6 milj. euroa ylijäämäisen tuloksen. ilman TreDun ylijäämää sekä satunnaisia kuluja

kaupungin tulos olisi painunut 9,5 milj. eu-roa alijäämäiseksi.

Toimintakate toteutui -1 090,4 milj. eu-rona ja nettomenojen kasvuksi muodostui 5,6 milj. euroa, 0,5 prosenttia. Toteutunut toimintakate on 4,4 milj. euroa alkupe-räisessä talousarviossa asetettua tasoa parempi. edellisiin vuosiin nähden netto-menojen kasvu on erittäin alhainen ja net-tomenojen kasvua on saatu hillittyä.

Vuosikate toteutui 83,3 milj. eurona, jo-ka kattoi suunnitelmapoistot 94,4 prosent-

Toimintakertomus


tisesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina pidetään kuntasektorilla 100 prosentin ta-soa, mikäli poistotaso vastaa vuosittaisia investointeja. kaupungin poistonalaiset investoinnit toteutuivat poistotasoa suu-rempana ja tulorahoitus ei riitä kattamaan taloussuunnitelmakauden keskimääräisiä investointeja. Vuosikate on hieman alku-peräisessä talousarviossa asetettua ta-voitetta heikompi, mutta 16,1 milj. euroa edellisvuoden toteumaa parempi. Toimin-takatteen maltillisen muutoksen lisäksi verorahoitus kasvoi, mutta rahoitustuotot vähenivät merkittävästi.

TuototTampereen kaupungin tuottojen kokonais-määrä oli yhteensä 1 584,7 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen nähden 42,8 milj. eurolla, 2,8 prosenttia. kun edel-lisvuonna toteutuneet satunnaiset tuotot eliminoidaan tarkastelusta, on toteutunut tuottojen kasvu 59,4 milj. euroa, 3,9 pro-senttia.

Toimintatuotot toteutuivat 402,0 milj. eurona ja kasvua vuoden 2013 toteumaan syntyi 35,1 milj. euroa (9,6 prosenttia). Toi-mintatuotoilla katettiin hieman reilu nel-jäsosa (26,9 prosenttia) toimintakuluista, mikä vastaa viime vuosien tasoa.

myyntituotot (195,8 milj. euroa) toteu-tuivat 27,6 milj. euroa edellisvuotta suu-rempina. merkittävin syy kasvun taustalla on oriveden yhteistoiminta-alueen laaje-

neminen 1.1.2014 alkaen terveydenhuollon palveluihin, mikä kasvatti myyntituottoja 20,0 milj. eurolla. Tampere-orivesi yh-teistoiminta-alueen osuus koko myynti-tuotoista on 24,0 milj. euroa. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne siirtyi 30.6.2014 kaupungin järjestämisvastuulle yhteistoimintana kaupunkiseudun kunti-en kanssa. Joukkoliikenteen myyntituot-tojen osuus kaupungin myyntituotoista on 17,8 prosenttia ja ne kasvoivat 3,0 milj. eurolla lähinnä joukkoliikenteen järjestä-mistavan muutoksen vuoksi. Tampereen Veden ulkoiset myyntituotot toteutuivat 50,6 milj. eurona, kasvua 4,0 milj. euroa. Veden käyttömaksua korotettiin vuoden 2014 alussa 2,9 prosenttia, jäteveden käyt-tömaksua 4,8 prosenttia sekä perusmak-suja 5 prosenttia. myyntituotot kasvoivat vedenmyynnin osalta 0,8 milj. euroa (4,6 %) ja jätevesilaskutuksen osalta 1,4 milj. euroa (5,0 %) sekä tilaustöiden lisäyk-sen osalta 1,6 milj. euroa. Tilakeskuksen myyntituotot vähenivät 1,9 milj. eurolla edelliseen vuoteen nähden, sillä vuonna 2013 myyntituottoja kasvattivat toteutetut selviämisaseman ja sosiaalipäivystyksen rakennushankkeet. pirkanmaan pelastus-laitoksen ulkoiset myyntituotot (28,2 milj. euroa) kasvoivat 1,4 milj. eurolla kuntien maksuosuuksien ja ensihoidon osalta.

maksutuotot (78,4 milj. euroa) toteutui-vat 4,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi-na, mistä oriveden yhteistoiminta-alueen laajenemisen osuus oli 2,0 milj. euroa.

maksutulot kasvoivat myös asiakasmaksu-jen korotusten sekä asiakasmäärien kasvu-jen vuoksi. Varhaiskasvatuksessa kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon pii-rissä oli kuukausitasolla keskimäärin 400 lasta edellisvuotta enemmän. Varhaiskas-vatuksen osalta maksutuottoja kertyi 12,6 milj. euroa. perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon asiakasmäärät kasvoi-vat 13 prosenttia. ikäihmisten palvelujen osalta maksutuottoja kertyi 31,7 milj. eu-roa, mikä on 1,8 milj. euroa edellisvuotta enemmän. asiakasmaksujen korotusten li-säksi palvelujen määrä kasvoi. sairaalapal-veluissa hatanpään sairaalan toiminnan edellisvuotta suurempi volyymi lisäsivät maksutuloja. kulttuuri- ja vapaa-aikapal-veluissa maksutuotot vähenivät 0,8 milj. euroa, koska vuoden 2013 tuottokertymä oli poikkeuksellisen hyvä Terrakotta-näyt-telyn ansiosta.

Vuokratuottojen (51,2 milj. euroa) 2,3 milj. euron kasvu aiheutui lähinnä kau-punkiympäristön kehittämisen maa- ja ve-sialueiden vuokatuottojen 2,0 milj. euron kasvusta. muissa toimintatuotoissa pysy-vien vastaavien myyntivoitot toteutuivat yhteensä 17,4 milj. eurona. Toteuma oli 2,3 milj. euroa edellisvuotta pienempi.

Verorahoitus toteutui 1 170,6 milj. eu-rona, mikä tarkoitti 3,3 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen nähden. kasvu pe-rustuu pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. kunnallisveroa korotettiin 0,75- prosent-tiyksiköllä vuodelle 2014. lisäksi kiinteis-töveroprosentteja korotettiin vakituisen asuinrakennuksen osalta 0,05 prosent-tiyksikköä ja yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 prosentin sekä rakenta-mattomalle rakennuspaikalle 3,00 prosen-tin vero. lisäksi yhteisöverotulot kasvoivat merkittävästi sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Ve-rorahoituksen osuus oli 73,9 prosenttia tuottojen kokonaismäärästä.

rahoitustuottojen merkittävä 12,6 milj. euron vähentyminen vuoteen 2013 ver-rattuna aiheutui viime tilikauden lopulla toteutetuista Tampereen sähkölaitos oy:n lainajärjestelyistä. antolainauksen korko-tuottojen muutos oli -10,4 milj. euroa. li-säksi sijoitusten myyntivoitot toteutuivat 1,5 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.

Myyntituotot 195,8 milj.

euroa12 %

Maksutuotot 78,4 milj. euroa

5 %

Tuet ja avustukset 45,3

milj. euroa3 %

Vuokratuotot 51,3 euroa

3 %

Muuttoimintatuotot1,3 milj. euroa

2 %Verotulot 870,1

milj. euroa55 %

Valtionosuudet

300,5 milj. euroa19 %

Rahoitustuotot 12,2 milj. euroa

1 %

TuoToT

Toimintakertomus


Kulutkulujen kokonaismäärä oli yhteensä 1 604,0 milj. euroa ja ne kasvoivat edellis-vuodesta 62,1 milj. eurolla (4,0 prosenttia). kulujen kasvuksi muodostui 47,7 milj. eu-roa (3,1 prosenttia), kun vuoden 2014 to-teumista eliminoidaan satunnaiset kulut.

omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät kulut si-sältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin ja niiden vaikutus on eliminoitu valmis-tus omaan käyttöön rivillä. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on oikaistu vuosien 2014 ja 2013 osalta valmistus omaan käyttöön –rivin toteuma vastaamaan kirjanpidon ohjeistusta.

Toimintakulut toteutuivat 1 492,3 milj. eurona ja ne kasvoivat edellisvuoteen näh-den 40,7 milj. euroa (2,8 prosenttia), kun valmistus omaan käyttöön huomioidaan tarkastelussa. henkilöstökulujen ja palve-lujen ostojen osuus on yhteensä 76,5 pro-senttia toimintakuluista.

henkilöstökulut toteutuivat 677,0 milj. eurona ja niiden osuus koko kaupungin käyttötalouden kuluista on 43,0 prosent-tia. henkilöstökuluja aktivoitiin 5,3 milj. euroa. merkittävin kasvutekijä (8,9 milj. euroa) oli oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014 alkaen. ilman oriveden ja Tehy-ratkaisusta vuonna 2013 aiheutuneita kuluja henkilös-tökulujen vertailukelpoinen kasvu oli 3,6 milj. euroa (0,5 %). henkilöstökuluja kas-vattivat kunta-alan yleinen palkkaratkai-

su, kuel- ja Vael-prosenttien nousut sekä palohenkilöstön palkkatason nostamiset. henkilöstökulujen kasvua hillitsi tehdyt toimenpiteet, joita olivat muun muassa vaihtuvuuden hyödyntäminen sekä rekry-tointien maltillinen toteuttaminen. lisäksi eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat 3,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Taloudellisiin syihin perustuvien palkatto-mien vapaiden henkilöstökuluja vähentä-vä vaikutus oli 2,2 milj. euroa vuonna 2014.

käyttötalouden palvelujen ostot to-teutuivat -555,3 milj. eurona, kasvua edelliseen vuoteen 21,6 milj. euroa (4,0 prosenttia). palvelujen ostoista suoraan kuntalaisille hankittujen lopputuotepalve-lujen eli asiakaspalvelujen ostojen osuus oli 72,3 prosenttia. asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 12,2 milj. euroa, kun tarkastelus-sa huomioidaan vuonna 2013 virheellisesti asiakaspalvelujen ostoihin kirjatut joukko-liikenteen palvelut. erikoissairaanhoidon palvelujen osuus asiakaspalvelujen ostois-ta oli noin puolet, 203,2 milj. euroa. Vaa-tivan erikoissairaanhoidon osalta pirkan-maan sairaanhoitopiirin (pshp) laskutus toteutui poikkeuksellisen pienenä ja kasvu oli vain 0,2 prosenttia. keskimäärin vuo-tuinen laskutuksen kasvu on ollut noin 4-5 prosenttia. pshp:n poikkeuksellisen pie-nen kasvun taustalla on yhteensä 5,9 milj. euron hyvitykset (ylijäämän palautukset) palvelulaskutukseen sekä tehdyt toimen-piteet työnjaon ja hoidonporrastuksen kehittämisessä vaativan erikoissairaanhoi-

don, perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. peruster-veyden avopalvelujen asiakaspalvelujen ostoissa (28,1 milj. euroa) kasvua syntyi lähinnä suun terveydenhuollon ostopalve-luissa. Vammaispalvelujen asiakaspalvelu-jen ostot toteutuivat 31,6 milj. eurona ja ne kasvoivat 2,0 milj. eurolla lähinnä kehitys-vammaisten asumispalvelujen ja vammais-ten avustajapalvelujen osalta. ikäihmisten palveluissa asiakaspalvelujen ostoja to-teutui 56,1 milj. eurolla, kasvua edelliseen vuoteen nähden kertyi 4,8 milj. euroa, sillä asumispalvelujen ostot kasvoivat vuodel-le 2014. oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen lisäsi muita yhteistoiminta-osuuksia 5,4 milj. eurolla. Joukkoliikenteen osalta lähinnä järjestämistavan muutos li-säsi matkustus- ja kuljetuspalvelujen osto-ja noin 4,8 milj. eurolla.

avustuskulut (124,8 milj. euroa) kasvoi-vat 3,0 milj. euroa (2,9 prosenttia). Toi-meentulotukien ja työmarkkinatuen kun-taosuus toteutuivat yhteensä 64,5 milj. eurona. Toimeentulotukimenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 3,0 milj. eu-roa (7,9 prosenttia), mikä johtui erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotukea (yli 10 kk) saaneiden perheiden osuuden kas-vusta, vaikeutuneesta työttömyystilan-teesta ja asumiskustannusten noususta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden 1,7 milj. euron (9,4 prosenttia) kulujen kasvua se-littää työttömyyden voimakas lisääntymi-nen. oriveden yhteistoiminta-alueen avus-tuskulut kasvoivat 0,6 milj. eurona. lasten kotihoidon tuet toteutuivat 17,5 milj. eu-rona ja muutokset lasten kotihoidon tuis-sa vähensivät vuoden 2014 avustuskuluja edelliseen vuoteen nähden. lasten koti-hoidontuen kuntalisästä luopuminen vuo-den 2014 alusta vähensi avustuskuluja 3,1 milj. eurolla.

kaupungin ulkoisten vuokrakulujen to-teuma oli 42,6 milj. euroa, joiden 8,3 milj. euron kasvu aiheutui Tampereen Tilakes-kus liikelaitoksessa. oriveden yhteistoi-minta-alueen laajeneminen lisäsi ulkoisia vuokrakuluja uusien toimitilojen osalta. li-säksi pyynikin sosiaali- ja terveysaseman, Vuoreksen koulukeskuksen, kanta-sarvik-sen perusparannus ja laajennus, lielahti-talo ja Teknillinen lukio kasvattivat ulkoisia vuokrakuluja edellisvuoteen nähden.

Henkilöstökulut671,6 milj. euroa

43 %

Palvelujen ostot 555,3 milj. euroa

35 %Aineet, tarvikkeet

ja tavarat93,1 milj. euroa

6 %

Avustukset124,8 milj.

euroa 8 %

Vuokrakulut42,6 milj. euroa

3 %

Muuttoimintakulut4,8 milj. euroa

0 %

Rahoituskulut9,1 milj. euroa

0 %

Poistot ja arvonalentumiset88,2 milj. euroa

5 %

Satunnaiset kulut 14,4 milj. euroa

1 %

kuluT

Toimintakertomus


Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013


Toiminnan rahavirta

Vuosikate 83 261 67 136


Tulorahoituksen korjauserät -13 749 -36 437

Investointien rahavirta

investointimenot -217 497 -148 389

rahoitusosuudet investointimenoihin 3 609 6 554

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

32 843 50 822

Toiminnan ja investointien rahavirta -125 909 -43 736

Rahoituksen rahavirta

antolainauksen muutokset

antolainasaamisten lisäykset -73 -350 104

antolainasaamisten vähennykset 4 306 635 672

lainakannan muutokset

pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 598 50 000

pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 817 -11 989

lyhytaikaisten lainojen muutos -14 551 -8 584

muut maksuvalmiuden muutokset -4 491 19 006

Rahoituksen rahavirta -19 028 334 001

Rahavarojen muutos -144 937 290 265

Rahavarat 31.12. 240 411 385 348

Rahavarat 1.1. 385 348 95 083

-144 937 290 265

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 €

-318 280 -252 740

investointien tulorahoitusprosentti 39 47

lainanhoitokate 4 4

kassan riittävyys, pv 51 71


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/investointien omahankintameno investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * rahavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella

Toimintakertomus


Rahoituslaskelman analysointi

Rahoituslaskelman sisältörahoituslaskelmassa esitetään kaupungin tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden käyttö. rahoituslaskelma kuvaa kirjattu-jen liiketapahtumien vaikutusta kaupun-gin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Tuloslaskelman ja ta-seen tavoin rahoituslaskelmassa esitetään ainoastaan kirjanpidon erät, jotka ovat syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja kaupunkiin kuulumattomien toimijoiden välillä.

Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muutokseen.

Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 55,1 milj. euroa ja se toteutui edellistä tilikautta 7,9 milj. euroa parempana. Vuo-sikate toteutui 16,1 milj. euroa parempana kuin vuonna 2013. Tulorahoituksen korjau-serissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan

investointien rahavirrassa esitettävät py-syvien vastaavien luovutusvoitot ja -tap-piot, joita kertyi yhteensä 17,4 milj. euroa sekä pakolliset varaukset 3,6 milj. euroa. satunnaisten erien ero oli 31,0 milj. eu-roa edelliseen tilikauteen nähden. Vuoden 2013 satunnaiset tuotot olivat pysyvien vastaavien luovutusvoittoja ja eliminoitu-vat edellisen vuoden toteumissa tulorahoi-tuksen korjauserissä. Tulorahoituksen kor-jauseriin sisältyvien pysyvien vastaavien luovutusvoitot toteutuivat 18,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä sisältäen edellis-vuoden satunnaisen tuoton.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun ra-han vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 217,5 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 69,1 milj. euroa eli 46,6 prosent-tia. muutosta edellisvuoteen selittää ran-taväylän tunnelin rakentaminen, toteuma vuonna 2014 39,4 milj. euroa, sekä vuoden 2014 aikana toteutettu merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen suuri maanhankinta. kaupunki osti met-sä Board oyj:ltä lielahdessa sijaitsevan entisen tehdasalueen rakennuksineen 26

milj. eurolla. ostetun alueen maapinta-ala on noin 90 hehtaaria ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli 1 000 hehtaaria. Jos edellä mainitut suuret investoinnit jä-tetään huomioimatta, investointimenot toteutuivat 152,1 milj. eurona ja 3,7 milj. euroa vertailuvuotta suurempina. mikäli vuoden 2013 investoinneista eliminoidaan vuonna 2013 toteutetuista konsernijärjes-telyistä aiheutuneet investoinnit, muodos-tui investointien kasvuksi 23,8 milj. euroa. Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui kokonaisuu-dessaan 125,9 milj. euroa.

nettoinvestoinnit toteutuivat 213,9 milj. euroa, mikä ylittää 1,2 milj. eurolla muu-tetun talousarvion. kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit toteutuivat 108,9 milj. eurona. rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät vauhdikkaasti ja hankkeen koko vuoden investointimenot toteutuivat yhteensä 39,4 milj. eurona. keskeisistä aluekehityshankkeista Vuorek-sen alueen investointimenot toteutuivat 7,0 milj. eurona ja keskusta -hankkeen investoinnit 2,1 milj. eurona. kaupunki-ympäristön rakentamisen muut kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit koh-distuivat liikenneväylien ja yleisten aluei-den rakennusinvestointien toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin, joiden toteuma oli yhteensä 29,4 milj. euroa. maa- ja ve-sialueiden investoinnit toteutuivat 32,3 milj. eurona, mikä sisältää edellä mainitun lielahden suuren maanhankinnan. lisäksi maa-alueita hankittiin 6,3 milj. eurolla, mi-kä on 1,5 milj. euroa edellisvuotta enem-män. Vuoden 2014 aikana oli voimassa yk-sityisten maanmyyntiä kunnalle koskeva verohelpotus. Tätä hyödyntämällä maan-hankinta oli aktiivista myös kasvusuunnis-sa kuten aitovuoren teollisuusalueella ja nurmi-sorilassa. kaupunki osti raakamaa-ta yhteensä noin 145 hehtaaria.

Tilakeskuksen pääosin talonrakenta-miseen kohdistuvat investoinnit etenivät pääosin suunnitellusti ja toteutuivat ko-konaisuutena 54,4 milj. eurona. Talon-rakentaminen käsitti perusparannuksia

0

50

100

150

200

250

TP-00

TP -01

TP -02

TP -03

TP -04

TP -05

TP -06

TP -07

TP-08

TP -09

TP -10

TP -11

TP -12

TP -13

VS -14

TP -14

TA -15

Nettoinvestoinnit 120 139 119 129 137 141 116 119 163 132 150 126 186 142 213 214 212

Vuosikate 94 111 127 78 89 86 90 117 129 70 105 68 41 67 64 83 79

neTToinVesToinniT Ja VuosikaTe

milj. euroa

Toimintakertomus


ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus 6,2 milj. euroa, Tampereen kansainväli-sen koulun perusparannus ja laajennus 4,5 milj. euroa, näsilinnan perusparannus 4,1 milj. euroa, niemenrannan päiväkoti 3,7 milj. euroa ja ratinan lämpötalo 4,0 milj. euroa. Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 29,0 milj. eurona. investoin-neista 16,9 milj. euroa kohdistui verkos-tojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa laitosrakentamiseen. suurimpia verkosto-töitä tehtiin kaupinojalla 2,7 milj. euroa, niemenrannan alueella 1,0 milj. euroa ja lamminpäässä 0,7 milj. euroa. suurimmat laitosrakennuskohteet olivat kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut sanee-raus 9,5 milj. euroa, Viinikanlahden jäteve-denpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus 0,8 milj. euroa ja ruskon vedenpuhdistus-laitoksen valmistunut lViJas-saneeraus 1,0 milj. euroa. hyvinvointipalveluiden pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona.

kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot to-teutuivat 15,0 milj. eurona. Tilakeskuksen luovutustulot olivat yhteensä 8,0 milj. eu-

roa. Vuoden aikana merkittävimmät reali-soinnit olivat pohjolankatu 25 rakennuksen myynti kotilinnasäätiölle, Finnmedi Deltan osakkeiden myynti Tuberkuloosisäätiölle. lisäksi sijoitetun pääomien palautuksista syntyi 9,6 milj. euroa luovutustulot.

kaupungin investointien rahoitusvalmi-utta mittaava investointien tulorahoitus-prosentti oli 38,9 prosenttia. se on edelleen alhainen ja selvästi edellisvuotta heikompi vaikka vuosikate parani edelliseen vuoteen nähden. Tämä aiheutui investointimeno-jen merkittävästi kasvusta. investointien tulorahoitusprosentin toiminnallinen ta-voite oli alkuperäisen talousarvion mu-kainen 49,0 prosenttia, jota ei saavutettu. Toiminnan ja investointien rahavirran ker-tymä viimeiseltä viideltä vuodelta on tilin-päätöshetkellä yhteensä -318,3 milj. euroa. Vuosittaisten toiminta- ja investointiku-lujen kattamistarve lainarahoituksella ja rahavaroja vähentäen on viimeisen viiden vuoden ajan ollut merkittävä.

Rahoituksen rahavirtarahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavir-toja, jotka on tarvittu varsinaisen toimin-nan ja investointien rahoittamiseksi sekä rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden aikana. rahoituksen rahavirta toteutui ku-luneella tilikaudella 19,0 milj. euroa nega-

tiivisena. rahoituslaskelman suurimmat muu-

tokset edelliseen vuoteen verrattuna on tapahtunut antolainauksen muutoksis-sa. Tämä aiheutui valtaosin vuonna 2013 toteutetuista Tampereen sähkölaitos -konsernin lainajärjestelyistä, kun sähkö-laitos lyhensi valtaosan kaupungin myön-tämistä lainoistaan vuoden 2013 lopulla. sähkölaitos-konserni haki tähän tarvitun lainarahoituksensa ulkopuolisilta rahoitus-laitoksilta, mikä nosti kaupunkikonsernin velkaantumisastetta vuonna 2013, mutta helpottaa edelleen kaupungin rahoitustar-peita. uutta pitkäaikaista lainarahoitusta ei samasta syystä olisi ollut tarvetta nos-taa, mutta koukkuniemen perusparannuk-siin ja uudiskohteisiin saatujen avustusten ehtona olleet korkotukilainat edellyttivät pitkäaikaisten lainojen 10,6 milj. euron noston.

pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 14,8 milj. eurolla. lyhytaikaiset lainat pieneni-vät 14,6 milj. eurolla. pienentymistä selit-tävät henkilöstökassan varojen vähentymi-nen 3,4 milj. eurolla ja konsernipankkitilin varojen väheneminen 11,1 milj. eurolla. lai-nakanta pieneni kokonaisuudessaan 18,8 milj. eurolla.

lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. kaupungin vuoden 2014 lainahoitokate on 3,9, mitä voidaan pitää hyvänä arvona lainanhoito-kyvylle. on kuitenkin hyvä huomioida, että vuoden 2013 antolainasaamisten muutok-set vähensivät merkittävästi lainannosto-tarpeita ja nostavat edelleen kaupungin lainanhoitokatetta.

Rahavarojen muutoskaupungin vuoden 2014 rahavarojen muu-tos toteutui 144,9 milj. euroa negatiivi-sena. poikkeuksellisen suuri rahavarojen väheneminen johtui tulosrahoituksen riit-tämättömyydestä investointien kattami-seen. kaupungin kassavarojen tilanne on kuitenkin edelleen hyvä 240,4 milj. euroa. kaupungin maksuvalmius oli tilinpäätös-hetkellä hyvä, kun rahavaroilla kyettäisiin kattamaan kaikki kassasta maksut yhteen-sä 51 päivän ajan. kassavarojen merkittä-vä väheneminen näkyy myös kassan riit-tävyydessä, joka on laskenut 20 päivällä vuoden 2013 tilinpäätöshetken tilanteesta.

inVesToinniT, milj. euroa

Tietojärjestelmät1,6 milj. euroa

1 %Muut aineettomat

oikeudet0,5 milj. euroa

0 % Muut pitkävaikutteiset menot


Maa- ja vesialueet 32,7 milj. euroa

15 %

Rakennukset ja rakennelmat

60,0 milj. euroa27,6 %

Kiinteät rakenteet ja laitteet


Koneet ja kalusto 16,3 milj. euroa

8 %

Muut aineelliset hyödykkeet

0,2 milj. euroa0 %

Sijoitukset0,1 milj. euroa

0 %

Toimintakertomus


Tasetarkastelu

TaseVASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013


pysyVäT VasTaaVaT

aineettomat hyödykkeet

aineettomat oikeudet 2 681 2 046

muut pitkävaikutteiset menot 51 192 13 632

53 873 15 678

aineelliset hyödykkeet

maa- ja vesialueet 153 774 123 482

rakennukset 435 764 429 244

kiinteät rakenteet ja laitteet 357 731 357 162

koneet ja kalusto 41 601 40 772

muut aineelliset hyödykkeet 3 842 3 696

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 116 260 70 545

1 108 974 1 024 901

sijoitukset

osakkeet ja osuudet 287 756 299 757

muut lainasaamiset 105 387 109 688

muut saamiset 905 836

394 048 410 281

ToimeksianToJen VaraT

Valtion toimeksiannot 224 331

lahjoitusrahastojen erityiskatteet 732 3 277

muut toimeksiantojen varat 0 92

956 3 700

VaihTuVaT VasTaaVaT

Vaihto-omaisuus

aineet ja tarvikkeet 2 264 2 290

keskeneräiset tuotteet 47 160

2 311 2 450

saamiset

pitkäaikaiset saamiset

muut saamiset 22 206 3 740

siirtosaamiset 14 21

lyhytaikaiset saamiset

myyntisaamiset 31 582 29 324

lainasaamiset 23 721 34 183


siirtosaamiset 19 533 25 995

106 415 104 676

rahoitusarvopaperit

osakkeet ja osuudet 50 775 22 045

sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 40 000

Joukkovelkakirjalainasaamiset 17 713 24 203

muut arvopaperit 3 336 4 118

71 824 90 365

rahat ja pankkisaamiset 168 587 294 983

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 906 988 1 947 036

Toimintakertomus


VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013


oma pääoma

peruspääoma 636 657 636 657

muut omat rahastot 33 470 39 615

edellisten tilikausien ylijäämä 596 338 594 935

Tilikauden alijäämä -18 083 -2 071

1 248 382 1 269 136

poisToero Ja VapaaehToiseT

VaraukseT

poistoero 10 969 11 496

Vapaaehtoiset varaukset 19 689 17 689

30 658 29 185

pakolliseT VaraukseT

eläkevaraukset 4 831 6 006

muut pakolliset varaukset 6 080 1 268

10 911 7 274

ToimeksianToJen pääomaT

Valtion toimeksiannot 335 322

lahjoitusrahastojen pääomat 11 529 20 141

muut toimeksiantojen pääomat 1 691 1 041

13 556 21 503

Vieras pääoma

pitkäaikainen

lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 218 287 218 454

saadut ennakot 5 494 0

liittymismaksut ja muut velat 16 104 14 183

siirtovelat 1 220 730

241 106 233 367

lyhytaikainen


lainat muilta luotonantajilta 145 690 160 241

ostovelat 65 495 65 305

muut velat 13 066 14 025

siirtovelat 127 359 132 182

362 375 386 571

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 906 988 1 947 036

TASEEN TUNNUSLUVUT

omavaraisuusaste, % 67 67

suhteellinen velkaantuneisuus, % 38 41

kertynyt ylijäämä, milj. euroa 578 596

kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 593 2 689

lainakanta 31.12., 1 000 euroa 374 743 393 512

lainat, euroa/asukas 1 680 1 785

lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 105 387 109 688


Omavaraisuusaste, % =100* (oma pääoma + poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot)Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + liittymismaksut ja muut velat)Lainasaamiset 31.12. =sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset

Toimintakertomus


Taseen analysointi

Taseen sisältöTase kuvaa kaupungin omaisuus- ja pää-omaeriä tilikauden päättyessä ryhmitelty-nä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pää-omaeriin. Tase sisältää myös liikelaitosten omaisuus- ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä si-säisiä eriä.

Taseen kokonaisuuskaupungin taseen loppusumma oli tilin-päätöshetkellä 1907,0 milj. euroa, joka oli 40,0 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vuoden 2013 tilinpää-töksessä taseen loppusumma oli 2068,2 milj. euroa. Vertailutietoa on muutettu vuoden 2014 kanssa vertailukelpoiseksi, koska maa- ja vesialueiden sekä muiden osakkeiden ja osuuksien 121,1 milj. euron arvonkorotukset purettiin tilikaudella. li-säksi ikäihmisten virkistysrahaston 2,1 milj. euron pääoma siirrettiin oman pääoman rahastoista toimeksiantojen pääomiin. arvonkorotusten purku vähensi erityisesti pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden tasearvoa sekä omaa pääomaa vastaavalla euromäärällä arvonkorotusrahaston purun osalta. Taseen vastaavissa kasvua tapah-tui investointien vuoksi, lisäys 106,0 milj. euroa. rahat ja pankkisaamiset vähenivät 126,4 milj. eurolla ja rahoitusarvopaperei-den saamiset 18,5 milj. eurolla. Vastatta-vien pääomien muutokset vuoden aikana johtuivat pääosin vieraan pääoman vä-

henemisestä 16,5 milj. eurolla, tilikauden 16,0 milj. euroa edellisvuotta suuremmas-ta alijäämästä ja toimeksiantojen pääomi-en 7,9 milj. euron vähenemisestä.

VastaavaaTaseen vastaavaa puolen merkittävin omai-suuserä oli pysyviin vastaaviin kuuluva ai-neelliset hyödykkeet, joka oli 1 109,0 milj. euroa ja 58,2 prosenttia taseen loppusum-masta, ja se kasvaa vuosittain poistoja suu-rempien investointien vuoksi. aineellisten hyödykkeiden kasvu oli 84,1 milj. euroa ja 8,2 prosenttia. aineellisten hyödykkeiden kasvusta rakentaminen selittää valtaosan sekä tilikauden poikkeuksellisen suuret maa-aluehankinnat. rakentamisinvestoin-nit kasvattavat rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tasearvojen lisäk-si keskeneräisten hankintojen taseryhmää, josta rakentaminen selittää valtaosan. maa- ja vesialueisiin tehdyt investoinnit ylittivät myytyjen maa-alueiden tasearvot 30,3 milj. eurolla. aineettomat hyödykkeet kasvoivat tilikauden aikana yhteensä 38,2 milj. eurolla lähinnä rantaväylän tunne-lin osalta. kyseisen rakennusinvestoinnin kaupunki kirjaa muina pitkävaikutteisina menoina, koska hanke toteutetaan valtion omistukseen. kaupungin taseen aineelli-siin hyödykkeisiin rantaväylän tunnelista kirjattiin 5,3 milj. euroa, joilta osin omistus jää kaupungille. maa-alueiden ja muiden osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset (121,1 milj. euroa) purettiin vuoden 2014

tilinpäätökseen. sijoitusten omaisuus vä-heni 16,2 milj. eurolla, joista suurin osa kohdistui osakkeisiin ja osuuksiin, mikä aiheutui Finnmedi Delta oy:n osakkeiden myynnistä sekä Tampereen ammattikor-keakoulu oy:n ja Finnpark oy:n sijoitetun pääoman palautuksista.

Vaihtuvissa vastaavissa erityisesti rahoi-tusarvopaperit vähenivät 18,5 milj. eurolla. Toisaalta pitkäaikaiset saamiset kasvoivat lähinnä rantaväylän tunneliin liittyvien saamisten osalta. lyhytaikaiset lainasaa-miset vähenivät 10,5 milj. eurolla. korkea investointitaso vaikutti merkittävästi ra-hoihin ja pankkisaamisiin, jotka vähenivät 126,4 milj. eurolla, ollen tilinpäätöshetkel-lä 168,6 milj. euroa.

VastattavaaTaseen vastattavien merkittävin erä on oma pääoma, joka oli 1 248,4 milj. euroa ja 65,5 prosenttia taseen loppusummasta, mikä kertoo edelleen hyvästä omavarai-suudesta. aikaisempiin tilikausiin kohdis-tuvia oikaisuja edellisten tilikausien ylijää-mään ei tehty tilikauden aikana.

kaupungin rahoitusasema ja taseen omavaraisuusaste onkin edelleen melko vahva, 67,3 prosenttia, joka on vain 2,7 prosenttiyksikköä kuntatalouden hyvää tavoitetasoa pienempi. koko vuoden käyt-tötuloista tarvittaisiin 38,0 prosenttia kau-pungin kaikkien lainojen maksamiseksi. asukaskohtainen lainakanta pieneni 105 eurolla 1 680 euroon.

kaupungin taseen oma pääoma pie-nentyi vuoden aikana 20,8 milj. eurolla erityisesti tilikauden alijäämän vuoksi. Vastattavien pääomissa toimeksiantojen pääomat vähenivät 7,9 milj. eurolla ikäih-misten virkistysrahaston siirrosta aiheutu-neesta lisäyksestä huolimatta. pääomien vähennys aiheutui Tampereen ammatti-korkeakoulun Tukisäätiölle palautetusta pääomasta. pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 7,7 milj. eurolla. pitkäaikaisia lai-noja lyhennettiin vuoden aikana 14,8 milj. eurolla ja uusia lainoja nostettiin 10,6 milj. eurolla. lyhytaikaiset vieras pääoma vä-heni yhteensä 24,2 milj. eurolla, johon si-sältyy konsernipankkitilisaldojen lasku 11,1 milj. eurolla, henkilöstökassan talletusten väheneminen 3,4 milj. eurolla.

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

400,0

450,0

TP2007

TP2008

TP2009

TP2010

TP2011

TP2012

TP2013

TP2014

Lainakanta, milj. € 199,3 196,4 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7

€/asukas 959 937 1 338 1 464 1 502 1 675 1 785 1 680

milj. euroa euroalainamäärän kehiTys

Toimintakertomus


Kokonaistulot ja -menotkokonaistulojen ja -menojen laskelma laa-ditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja ra-hoitustapahtumat. laskelmassa on esitet-ty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Vuoden 2013 ver-tailutietoa on muutettu toimintakulujen

2014 2013

1 000 euroa % 1 000 euroa %

TULOT

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 401 974 24,8 366 880 15,6

Verotulot 870 103 53,8 831 437 35,3

Valtionosuudet 300 495 18,6 302 259 12,8

korkotuotot 8 140 0,5 16 993 0,7

muut rahoitustuotot 4 034 0,2 7 807 0,3

satunnaiset tuotot 0 0,0 16 578 0,7

Tulorahoituksen korjauserät

- pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot

-17 442 -1,1 -36 318 -1,5

investoinnit

rahoitusosuudet investointikuluihin 3 609 0,2 6 554 0,3

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot

32 843 2,0 50 822 2,2

rahoitustoiminta

antolainasaamisten vähennykset 4 306 0,3 635 672 27,0

pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 598 0,7 50 000 2,1

lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 106 154 4,5

Kokonaistulot yhteensä 1 618 660 100,0 2 354 837 100,0

menoT

Varsinainen toiminta

Toimintakulut 1 519 354 86,4 1 483 962 71,2

- Valmistus omaan käyttöön -27 015 -1,5 -32 274 -1,5

korkokulut 8 580 0,5 5 976 0,3

muut rahoituskulut 566 0,0 575 0,0

satunnaiset kulut 14 376 0,8 0 0,0

Tulorahoituksen korjauserät

+/- pakollisten varausten muutos -3 638 -0,2 326 0,0

- pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot

-56 0,0 -207 0,0

investoinnit 0

pysyvien vastaavien investoinnit 217 497 12,4 148 389 7,1

rahoitustoiminta

antolainasaamisten lisäykset 73 0,0 350 104 16,8

pitkäaikaisten lainojen vähennys 14 817 0,8 11 989 0,6

lyhytaikaisten lainojen vähennys 14 551 0,8 114 737 5,5

Kokonaismenot yhteensä 1 759 105 100,0 2 083 578 100,0

ja valmistus omaan käyttöön erien osalta vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytän-töä.

Vuoden 2014 kokonaistulot olivat 1 618,7 milj. euroa ja kokonaismenot 1 759,1 milj. euroa. kokonaistulot ja –menot vähenivät edellisestä vuodesta lähinnä rahoitustoi-minnassa antolainasaamisten vähennys-

ten ja –lisäysten muutosten vuoksi. anto-lainasaamisten suuri muutos vuonna 2013 johtui edellisellä tilikaudella toteutetuista Tampereen sähkölaitos –konsernin laina-järjestelyistä. kokonaismenot ylittivät ko-konaistulot 140,4 milj. eurolla johtuen in-vestointimenoista, joiden rahoittamiseen tulorahoitus oli riittänyt.

Toimintakertomus


Kaupunkikonsernin toiminta ja talous

Konsernin toiminnan ohjaus

Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhtei-söjen omistajapolitiikka ja omistajapoliitti-set linjaukset on hyväksytty kaupunginval-tuustossa vuonna 2010 (15.9.2010, 159 §). omistajapolitiikka on kaupungin johtami-sen väline ja se muun muassa märittelee missä tehtävissä tai toiminnoissa kaupun-ki on mukana omistajana tai sijoittajana. omistajapoliittisten linjausten lähtökohta-na on kaupungin strategia.

Tampereen kaupunkikonsernin tytär-yhteisöjen konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 (21.4.2010, 75 §). hyvä hallinto- ja johta-mistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate governance) -ohjeen päivit-täminen hyväksyttiin kaupunginhallituk-sessa myös vuonna 2010 (6.4.2010, 178 §). konserniohje päivitetään vuoden 2015 aikana.

kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryh-tiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhtei-söjen konserniohjetta sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjetta. ohjeiden avulla kaupunki ohjaa omistuksiaan ja niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omaisuutta hoidetaan tuotta-vasti ja luotettavasti.

Konserniohjauksen järjestäminenkaupunkikonsernin ohjauksesta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupun-ginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja. omistajaohjauksesta vastaa kaupungin-hallitus. omistajaohjaus kuuluu konser-nijohtajan tehtäviin ja sen koordinointi ja valmistelu konserniohjausyksikön rahoi-tusjohtajalle.

kaupunginhallituksen liiketoimintaja-osto nimeää kaupungin ehdokkaat yh-tiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi. konsernijohtaja määrää kaupungin edus-tajan yhtiökokouksiin. yhtiökokous valit-see hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yh-teensovittamisesta. Tytäryhtiöiden päät-täviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokouksen lisäksi yhtiöiden hallitus sekä mahdollinen hal-lintoneuvosto. kaupungin valitsemat henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa oh-jeistetaan toimimaan osakeyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta sekä Tam-pereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta ja hyvä hallinto- ja johta-mistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate governance) -ohjeistusta nou-dattaen.

Omistajapoliittiset tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointiTampereen kaupungin omistajapolitiikan päämääränä on se, että Tampereen kau-punki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omis-taja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilais-ten hyväksi. Tampereen kaupungin omis-tajapolitiikan päämäärä konkretisoidaan omistajapoliittisten linjausten kautta.

kaupungin omistamien tytäryhtiöiden ja yhteisöjen tehtäväkentän monimuotoi-suudesta johtuen yhteisöjen toiminnan kannattavuutta on arvioitava organisaa-tiokohtaisesti sekä osana kaupunkikonser-

nia. asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen toimintaa, taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan sään-nöllisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisesta, niiden toteutumisen seu-rannasta ja raportoinnista vastaa liiketoi-minnan ohjaus.

kaupungin tytäryhteisöille asetetaan vuosittain tytäryhteisökohtaisia toiminnal-lisia tavoitteita (osa tavoitteista on talou-dellisia). Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2014 asetettiin vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä. kaupunginvaltuus-to asetti 26 kaupungin tytäryhteisölle yh-teensä 74 toiminnallista tavoitetta vuodel-le 2014. Tampereen ravirata oy ei ole enää kaupungin tytäryhtiö ja Tao-kiinteistöt oy sulautui pirko-kiinteistöt oy:n ja kiinteis-tö oy ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa TreDu-kiinteistöt oy:ksi.

Tytäryhteisöille asetetuista 74 tavoit-teesta toteutui 55 tavoitetta ja 11 tavoitetta jäi toteutumatta. kahdeksan tavoitetta to-teutui osittain tai siten, että niiden toteu-tumista oli vaikea arvioida. Tytäryhteisö-jen toiminnalliset tavoitteet on raportoitu yhteisökohtaisesti talousarvion toteuma-vertailu –osiossa.

kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden (myös liikelai-tokset sekä mahdolliset peruskaupungin liiketoimintapotentiaalia omaavat koko-naisuudet) muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. ko-konaistarkastelussa käydään systemaatti-sesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhti-öt sekä säätiöt ja otetaan kantaa omistajan ja omistamisen näkökulmasta.

Toimintakertomus


Olennaiset konsernia koskevat tapahtumatTampereen sähkölaitos –konsernin tytär-yhtiö Tammervoima oy jatkoi hyötyvoima-laitoshankkeen toteutusta. hankkeeseen liittyen Tampereen sähköverkko oy aloitti rakentamaan voimajohtoa välille kanga-sala-nurmi. rakennettavan voimajohdon pituus on 5,3 kilometriä. lisäksi nurmen alueelle rakentuu uusi sähköasema, joka liitetään kangasalan sähköaseman kyt-kinlaitokseen. nurmen sähköaseman ja voimajohdon rakentaminen alkoi elo-syys-kuun vaihteessa ja niiden on määrä olla käyttövalmiina toukokuun 2015 lopussa. Tampereen kaukolämpö oy:ssä vietettiin juhlavuotta, kun tamperelainen kaukoläm-pö täytti syyskuussa 50 vuotta. Tampereen kaukolämpö oy jatkoi kaukojäähdytyksen rakentamista. elo-marraskuussa kauko-jäähdytyksen siirtolinjaa rakennettiin ra-tinasta hatanpään valtatielle. rakennettu siirtolinja palvelee jatkossa osana runko-linjastoa.

markku hiltunen jäi eläkkeelle Finnpark oy:n toimitusjohtajan tehtävästä ja hänen seuraajanaan aloitti Jussi Tanhuanpää. p-hämpin lyhytaikaisen pysäköinnin kävijä-määrä on noussut 50% ja koko laitoksen liikevaihto 70% verrattuna vuoteen 2013.

pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy palautti omistajilleen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta yhteensä noin 10,0 milj. euroa. käytännössä rahana pa-lautettiin yhteensä 6,0 milj. euroa sekä kuntokatu 4:n rakennukset Tampereella, joiden osalta Tampereen kaupunki hyväk-syi palautuksen vastikkeena mainitut ra-kennukset.

Tampereen särkänniemi oy:n taloudel-linen tilanne jatkui heikkona. yhtiö sai kasvatettua selkeästi kävijämäärää edel-liseen vuoteen verrattuna, mutta yleinen taloudellinen tilanne näkyi asiakkaiden os-tovoimassa. asiakkaat käyttivät huomatta-

vasti vähemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina.

Tampereen palvelukiinteistöt oy on mu-kana niin sanotun 10-korttelin kaavan ke-hittämisessä pantintalon osalta. omaisuu-delle jolla ei ole strategista merkitystä on laadittu realisointisuunnitelma.

Toisen asteen koulutuksen kiinteistöjen omistus keskittyi Tredu-kiinteistöt oy:öön, kun Tao-kiinteistöt oy, pirko-kiinteistöt oy ja kiinteistö oy ylöjärven koulutuskon-serni sulautuivat.

Tampereen ravirata oy lakkasi olemas-ta kaupungin tytäryhtiö pohjois-hämeen hippokselle suunnatun annin seuraukse-na.

Tampere-talo oy valmistautui laajen-nusinvestointiin, johon kuuluu osana muumilaakson siirtyminen yhtiön tiloihin. Tampere-talon yhteyteen tulevan hotellin tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun voittajaksi valittiin työryhmä, jossa hotel-lioperaattori on marriott international.

Tavase oy:n tekopohjavesihanke lupa-hakemus oli käsittelyssä vuoden aikana ja hakemukseen tehtyihin kyselyihin annet-tiin vastauksia. aVi:n on arvioitu antavan lupapäätöksen vuoden 2015 alkupuolella.

pirkanmaan Jätehuolto oy:n kehitys pai-nottui edelleen Tammervoimaan ja pirkan putkikeräykseen. Vuoden investoinnit oli-vat noin 2,5 milj. euroa. Vaarallisten jättei-den loppusijoitusalueen rakentaminen (n. 2,9 milj. euroa) painottuu vuoteen 2015. Tammervoiman investointi etenee suun-nitelmien mukaisesti ja jätteiden energia-hyödyntäminen alkaa vuoden 2016 alussa. Vuonna 2015 paalataan kotitalouksien se-kajätteistä noin puolet ja ne hyödynnetään voimalaitoksessa kahden - kolmen seuraa-van vuoden aikana.

Vuores palvelu oy:n toimitusjohtajan sijaisena aloitti Jouni honkanen kevääl-lä 2014. yhtiö on laajentanut tietoliiken-neverkkoaan Vuoreksen kaupunginosan

suunnitellun laajenemisen tahdissa. Tampereen kotilinnasäätiöllä oli hank-

keina käynnissä vuoden 2014 aikana huikkaan kotilinna, jonka peruskorjaus valmistui tammikuussa 2015, pohjolan ko-tilinna ja pispan kotilinnan vanhan osan peruskorjaus. Vuoden aikana valmistui 110 asuntoa. Tampereen Vuokra-asunnot oy:n koivukujan hankkeen viimeisen osa val-mistui ja asuntoja valmistui 92 kappaletta. Tampereen kaupunginvaltuusto on myön-tänyt takauksia useille asuntoyhteisöjen hankkeille ja lainojen järjestelyille.

kaupungin sekä sen tytäryhteisöjen pal-veluksessa oli tilinpäätöshetkellä 17 288 henkilöä. lisäksi kaupungin osuus kun-tayhtymien henkilöstömäärästä oli 3 151. kaupungin ja tytäryhteisöjen yhteenlas-kettu henkilöstömäärä on vähentynyt 24 henkilöllä edellisvuoteen nähden.

Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestäkonsernin taloudellisen kehityksen arvi-oidaan jatkuvan pääosin nykyisen kaltai-sena. Valtaosalla yhtiöistä taloudellinen asema pysyy muuttumattomana. merkit-tävistä yhtiöistä sähkölaitos-konsernin ja Tampereen särkänniemi oy:n talous on vaikeassa tilanteessa liiketoiminnan haas-teiden seurauksena. sen sijaan vuokra-asuntoyhteisöjen taloudellinen tilanne on kohentunut ripeästi ja tämä tulee jatku-maan myös tulevaisuudessa. pitkien kor-kojen matalaa tasoa on pyritty hyödyntä-mään korkosuojauksia tekemällä yhtiöissä joilla lainapääoman määrä on suuri.

konsernin rakenteessa tulee tapahtu-maan lisää toimintaa selkeyttäviä muu-toksia. opiskelija-asuntoja vuokraavien yhtiöiden sulautuminen pyritään saamaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. keskus-puhdistamon, Tampereen logistiikka lii-kelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys lii-kelaitoksen osalta tullaan käynnistämään yhtiöittämistoimenpiteet kevään aikana.

Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset

Toimintakertomus


Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

kaupungin konsernivalvonnan tarkoituk-sena on varmistaa, että konsernin toimin-ta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perus-teena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomais-ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

selonteko on laadittu tytäryhtiöiden johdon sekä konsernijohdon tekemän it-searvioinnin perusteella.

Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessakaupunginvaltuusto päättää kuntalain 13 §:n mukaan kunnan ja kuntakonsernin toiminnan talouden keskeisistä tavoitteis-ta sekä konserniohjauksen periaatteista. Tampereen kaupunkikonsernin konserni-valvonnasta vastasi vuonna 2014 konser-nijohto, johon kuuluivat kaupunginhalli-tus, pormestari ja konsernijohtaja, joita avusti konserniohjausyksikkö. kaupungin-hallituksen liiketoimintajaoston tehtävän on ohjata ja valvoa omistajana yhtiöitä ja säätiöitä.

Tampereen kaupunkikonserniin kuu-luvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hy-väksymää Tampereen kaupunkikonser-nin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä kaupunginhallituksen hyväksymää hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kau-punkikonsernissa (Corporate governance) -ohjetta.

konserniohjausyksikkö vastaa omista-japoliittisten linjausten valmistelusta ja omistajaohjauksesta sekä konserniohjauk-sen kehittämisestä. se järjestää säännölli-siä toimitusjohtajille tarkoitettuja ja muita konserniyksikköjen toimintaan liittyviä kokous- ja koulutustilaisuuksia. suorite-

tun itsearvioinnin perusteella toimivallan ja vastuujaon toimivuuteen ei ole huo-mautettavaa.

Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissäliiketoimintajaosto nimesi vuodelle 2014 kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimi-elimiin ja tilintarkastajiksi. yhtiökokous valitsee toimielinten jäsenet ja tilintar-kastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkas-tuksen yhteensovittamisesta. sisäinen tarkastus avustaa pormestaria ja muuta konsernijohtoa kaupunkikonsernin sisäi-sen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan asianmukai-suuden varmentamisessa ja arvioinnissa. pormestari määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin.

yhteisöjen toimivan johdon, toimitus-johtajan ja hallituksen jäsenten, asian-tuntemus korostuu nimettäessä yhtiön toimivaa johtoa ja valittaessa hallituksen jäseniä erityisesti konsernin ja sen yh-teisöjen voimakkaissa kehitystilanteissa. konserniohjausyksikkö järjestää tytäryh-teisöjen toimielinten jäsenille niiden toi-mintaan liittyvää koulutustoimintaa.

konserniohjeen periaatteiden mukai-sesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvai-heessa hankkia omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asias-ta. Tytäryhteisön hallituksen puheenjoh-tajan velvollisuutena on valvoa, että en-nakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan hallituksen kokouksessa, kun merkittävästä asiasta tehdään päätös. suo-ritetun itsearvioinnin perusteella ohjeiden antoon kaupungin edustajille tytäryhtei-söissä ei ole huomautettavaa.

Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi konsernitavoitteiden toteutumista selvi-tetään toimintakertomuksen erillisessä luvussa. kaupungin tytäryhteisöille ase-tetaan valtuuston toimesta toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, joiden toteu-tumista seurataan kaupungin normaalien seurantajärjestelmien mukaisesti. Tytäryh-teisöiltä edellytetään omassa toiminnas-saan hyvää johtamis- ja hallintotapaa.

kaupunginvaltuuston vuonna 2010 päättämien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöi-den ja merkittävien säätiöiden muodos-tamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. kaupungin omistaja-poliittiset periaatteet päivitetään kuluvan vuoden aikana.

yhteisöjen tarkastelun tulokset ja yhtei-sökohtaiset linjaukset esitetään vuosittain ja valtuustokausittain kaupunginhallituk-sen liiketoimintajaostolle ja kaupunginhal-litukselle päätöksentekotarve huomioiden. kokonaisselvitykset tuodaan tarvittaessa myös kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi.

Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointiyhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti.

Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi ar-vioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa kaupunkikonsernin sisäisen arviointijär-jestelmän avulla. riskiprofiilia arvioidaan konserniyhteisön toimialan, taseen, kau-pungin laina- ja takausvastuiden ym. pe-

Toimintakertomus


rusteella. Tarvittaessa yhteisössä tehdään selvitys taloudellisesta asemasta. selvitys tai tutkimus tehdään osakepääoman ko-rottamista tai alentamisesta, fuusiosta tai diffuusiosta, lainan tai takauksen myöntä-misestä tai muusta erityisestä syystä. suo-ritetun itsearvioinnin perusteella konser-niyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analy-soinnin ja raportoinnin toimivuuteen ei ole huomautettavaa.

Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuuskaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdol-lisuus käyttää hyväkseen sijoitus- ja laina-

asioissa konsernipankkia, hankinnoissa keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsit-telyssä konsernin tietohallintoa sekä muita konsernin palveluja. Tytäryhteisöille esitel-lään säännöllisesti konsernin mahdollista-mia palveluja.

ongelmallisissa lakiasioissa ja yhtiöjär-jestyksen muutostilanteissa konsernioh-jausyksikkö käyttää kaupungin laki- ja päätösvalmisteluyksikön palveluita. siir-tohinnoittelun ei ole raportoitu aiheutta-neen kiistoja.

Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissäTytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen pe-riaatteita ohjataan kaupunginvaltuuston päätöksen sisäisen valvonnan ja riskien-

hallinnat perusteet sekä konserniohjeen ja Corporate governance –ohjeen avulla. lisäksi on tehty määräajoin selvityksiä yh-teisöjen johtamisen, valvonnan ja riskien-hallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryh-teisöjen hallitusten systemaattista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden arviointia tulee kehittää ja samalla selkeyt-tää tytäryhteisöjen ja konserniohjauksen välistä ohjausta ja tiedonvälitystä.

kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijoh-don osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu merkittäviä riskejä.

Vuoden 2014 lopussa kaupunkikonserniin kuului 53 tytäryhteisöä, joista maisansalo oy:tä ei yhdistelty tilinpäätökseen, kos-ka yhtiöllä ei ollut toimintaa tilikaudella. konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin lisäk-si kaikki 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. konserniin kuului myös 23 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. kon-sernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin

Konsernirakenne

kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joi-ta oli 12.

kaupungin omistusosuuden muutosta kuvaa seuraavan sivun kuviossa muutos- % sarake. merkittävä muutos konserni-tilinpäätöksen näkökulmasta oli se, että Tampereen ravirata oy:n omistus laski 19,66 %:iin ja yhtiö ei ole enää kaupungin tytäryhtiö.

Tampereen konsernitilinpäätöksen yhdisteltävät yhteisöt 2014 2013

Tytäryhteisöt

yhtiöt

kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 20 20

kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 27 28

säätiöt 5 4

kuntayhtymät 4 4

osakkuusyhteisöt 12 13

yhteensä 68 69

muita merkittäviä muutoksia konserni-rakenteeseen toivat Tao-kiinteistöt oy:n, pirko-kiinteistöt oy:n sekä kiinteistö oy ylöjärven koulutuskeskuksen sulautumi-nen TreDu-kiinteistöt oy:ksi ja kiinteistö oy Finnmedi Deltan omistusosuuden pie-nentyminen. lisäksi uutena konsernitilin-päätökseen yhdisteltiin Tampereen am-mattikorkeakoulun Tukisäätiö.

Toimintakertomus


Tampereen kaupunki

2014Muu-tos-%

2014Muu-tos-%

Tytäryhteisöt Kuntayhtymätekokumppanit oy (osuus äänim. 93,50 %) 90,57% hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 34,13%

Finnpark oy ** 100,00% pirkanmaan liitto 45,58%

Finnpark Tekniikka oy 100,00% pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntay.** 38,37% -0,45%

pysäköintiveturi kiint oy (osuus äänim. 88,70 %) 90,85% Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 62,45%

Tullin parkki oy (osuus äänimäärästä 59,46 %) 69,60%

pellavan parkki kiint oy 60,60%

haukiluoman liikerakennus oy 73,01% Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt *helapuiston lähipalvelukeskus oy 72,11% atalan liikekeskus kiint oy* 40,00%

insinöörioppilastalo oy 63,18% ateljeetalo oy 47,66%

keinupuistokeskus oy 57,02% Coxa oy (konserni) * 20,56%

lukonmäen palvelukeskus kiint oy 59,31% Finn-medi Delta kiint oy * 30,85% -12,20%

länsi-Tesoman liikekeskus kiint oy 52,97% Finnmedi oy 27,78%

maijalanpuiston lähipalvelukeskus oy 86,08% hervannan Juhani as oy * 28,04%

opintanner kiint oy 100,00% hervannan kanjoni as oy * 43,47%

pelipuiston lähipalvelukeskus oy 54,34% kiinteistönhallinta knowTek oy 16,67% -15,76%

pirkan opiskelija-asunnot oy 100,00% kosken parkki kiint oy * 21,08%

Tieteenkadun parkki kiint oy 68,75% mummunkujan pysäköinti oy * 31,33%

Tupakkikiven parkki kiint oy 61,03% pirko-kiinteistöt oy * 0,00% -40,44%

pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy 87,00% pispalan pulteri as oy 0,00% -28,05%

Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö 87,00% 87,00% pispalan pulteri 3 as oy 0,00% -22,22%

pirkanmaan Jätehuolto oy ** (osuus äänim. 65,33 %) 49,69% pispalanvaltatie 63 as oy 13,20% -12,15%

pirkan putkikeräys oy (osuus äänim. 63,50 %) 47,70% -1,55% suomen hopealinja oy 28,46%

runoilijan tie oy 72,58% Tampereen sokeain kiint oy * 29,88%

Tammenlehväsäätiö (konserni) 100,00% Tamseed ky * 23,26%

Tammenlehväkeskus oy 100,00% Tumpin parkki kiint oy * 20,96%

Tampere Technology oy 100,00% Tuotekehitys oy Tamlink * 24,00%

T:reen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea oy 60,47% Tyrkkölä as oy 47,72%

Visit Tampere oy 60,47% Virontörmän lämpö oy 40,42%

Tampereen kotilinnasäätiö 100,00% Välimaankatu 25 as oy 8,90% -21,40%

pispan Tupahaka as oy 75,71% yh kodit oy (konserni) * 35,71%

Tampereen Tammelankodit as oy 100,00%

Vellamonkodit oy 100,00%

Tampereen messu- ja urheilukeskus oy 66,00% YhteisyhteisötTampereen palvelukiinteistöt oy 100,00% Jotospirtti oy 50,00%

Tampereen ravirata oy 19,66% -50,34% lännen kiinteistöpalvelu oy ** 33,33%

Tampereen sarka oy 100,00% pikassos oy 25,00%

Tampereen sähkölaitos oy ** 100,00%

Tampereen energiantuotanto oy 100,00% Yhdistelemättömät tytäryhteisötTammervoima oy (osuus äänim. 83,01 %) 75,35% maisansalo oy 100,00%

Tampereen kaukolämpö oy 100,00%

Tampereen sähkönmyynti oy 100,00%

Tampereen sähköverkko oy 100,00% * merkityt osakkuusyhteisöt on yhdistelty

Tampereen Vera oy 100,00% konsernitilinpäätökseen

Tampereen särkänniemi oy 100,00% ** yhtiöillä alakonserni

Tampereen työvalmennussäätiö syke 100,00%

Tampereen Vuokra-asunnot oy 100,00%

Tampereen Vuokratalosäätiö 100,00%

VTs kiinteistöpalvelu oy 100,00%

Tampere-talo oy 100,00%

Tao-kiinteistöt oy 0,00% -100,00%

Tavase oy 69,54%

TreDu-kiinteistöt oy 66,46% 66,46%

Vilusen rinne oy 100,00%

Vuores palvelu oy 64,09% -17,18%

Toimintakertomus


Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013


Toimintatuotot 1 035 347 1 014 904

Toimintakulut -2 040 439 -2 015 287

osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 2 223 1 877

Toimintakate -1 002 869 -998 506

Verotulot 870 103 831 437

Valtionosuudet 365 811 367 160


korkotuotot 3 423 1 753


korkokulut -28 446 -22 767

muut rahoituskulut -2 067 -2 232

Vuosikate 208 644 183 327

poistot ja arvonalentumiset

suunnitelman mukaiset poistot -174 478 -171 269

Tilikauden yli- ja alipariarvot -834 20 101

arvonalentumiset -192 0


Tilikauden tulos 18 414 35 281

Tilinpäätössiirrot -10 334 -10 650

Vähemmistöosuudet -1 983 -2 029

Tilikauden ylijäämä 6 097 22 603

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51 50

Vuosikate/poistot, % 119 121

Vuosikate, euroa / asukas 936 832


Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa / asukas = Vuosikate/asukasmäärä

Toimintakertomus


Konsernituloslaskelman analysointi

konsernituloslaskelma osoittaa koko kau-punkikonsernin kannattavuutta. konserni-tuloslaskelma osoittaa kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen, kun siitä on vähennet-ty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuo-tot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosakkaiden osuudet toiminnan tuloksesta.

kaupunkikonsernin tilikauden tuloske-hitys oli positiivista vaikka tilikauden tulos heikentyi 16,9 milj. eurolla edellistilikau-teen nähden, 35,2 milj. eurosta 18,4 milj. euroon. Tarkastelussa tulee huomioida kaksi merkittävää erää. Vuoden 2014 tu-losta heikensi kertaluonteiset 14,7 milj. euron satunnaiset kulut ja vuoden 2013 tulosta paransi Tammenlehväsäätiön ensi-kertaisesta yhdistelystä aiheutunut sääti-ön aiempien vuosien 20,1 milj. euron yli-jäämän tuloutuminen. Tämän vuoksi yli- ja alipariarvojen toteuma oli 20,9 milj. euroa vuoden 2013 toteumaa pienempi. ilman satunnaisia eriä konsernin tilikauden 2014 tulos oli 33,1 milj. euroa. ilman kyseistä yhdistelyä sekä satunnaisia eriä kaupun-kikonsernin vuoden 2014 tulos muodostui 21,1 milj. euroa edellisvuoden tulosta pa-remmaksi.

kaupunkikonsernin toimintakate heik-keni 4,4 milj. euroa kulujen kasvaessa tuottoja enemmän. nettomenojen kas-vuprosentiksi kaupunkikonsernin osalta muodostui 0,4 prosenttia, mikä on edellis-vuotta selkeästi pienempi. nettomenojen maltilliseen kasvuun vaikuttaa erityisesti kaupungin nettomenojen kasvun hidas-tuminen. kaupunkikonsernin toiminta-tuotoista ja toimintakuluista eliminoitiin konserniyhteisöjen välisiä sisäisiä liiketa-pahtumia yhteensä 217 milj. eurolla.

Toimintatuotot toteutuivat 1 035,3 milj. eurona ja kasvua edelliseen vuoteen syn-tyi 20,4 milj. euroa (2,0 prosenttia). kon-sernitilinpäätökseen yhdistellyt kaupungin toimintatuotot kasvoivat 32,6 milj. euroa. merkittävimmät tekijät olivat oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen, Tampereen Vesi liikelaitoksen myynnin kasvu sekä joukkoliikenteen seudullinen liikennöinnin siirtyminen kaupungin jär-jestämisvastuulle. konserniin kuuluvista

yhteistöistä pirkanmaan sairaanhoitopiiri kasvatti tuottojaan 7,3 milj. eurolla, Tam-pereen vuokratalosäätiö 2,2 milj. eurolla, Tampereen Vuokra-asunnot oy 1,4 milj. eurolla, Tampere-talo oy 0,8 milj. eurol-la, Finnpark oy 0,7 milj. eurolla ja Vilusen rinne oy 0,5 milj. eurolla. samalla kau-punkikonsernin toimintatuottoja pienen-sivät Tampereen sähkölaitos -konsernin tuottojen 13,2 milj. euron lasku sekä tuot-tojen väheneminen seuraavissa yhteisöis-sä: pirkanmaan ammattikorkeakoulu 1,6 milj. euroa, Tampereen ravirata oy 0,9 milj. euro, Tampereen särkännimi oy:n 1,7 milj. euroa, pirkanmaan Jätehuolto oy konsernin 0,7 milj. euroa ja Tredea oy:n 0,7 milj. euroa.

Toimintakulut toteutuivat 2 040,4 milj. eurona, kasvua 25,1 milj. euroa (1,25 pro-senttia). kaupunkikonsernin toiminta-kulujen kasvu johtui pääosin kaupungin toimintakulujen kasvusta, joiden määrä konsernitilinpäätösten välillä kasvoi 38,3 milj. eurolla. kasvuun vaikuttivat muun muassa edellä tuottojen yhteydessä maini-tut toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset. pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kustannusten kasvu lisä-si kaupunkikonsernin toimintakuluja 6,5 milj. eurolla. kulut ovat kasvaneet myös Tampereen Vuokra-asunnot oy:n osalta 0,8 milj. euroa, Vilusen rinne oy 0,7 milj. euroa, Tampere-talo oy 0,9 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiö 1,7 milj. eu-roa. pirkanmaan ammattikorkeakoulu taas on kyennyt leikkaamaan kustannuksiaan 2,5 milj. eurolla ja Tampereen sähkölaitos -konserni 10,3 milj. eurolla. kulut ovat vä-hentyneet myös Finnpark oy:ssä 0,6 milj. euroa, Tampereen särkänniemi 1,1 milj. eu-roa, Tredea oy 0,9 milj. euroa, pirkanmaan jätehuolto oy (konserni) 0,5 milj. euroa.

Tuottojen ja kulujen muutoksiin vaikutti myös konsernirakenteen muutokset. Toi-sen asteen koulutuksen kiinteistöjen omis-tus keskittyi TreDu-kiinteistöt oy:öön, kun Tao-kiinteistöt oy ja pirko-kiinteis-töt oy sekä kiinteistö oy ylöjärven kou-lutuskeskus sulautuivat. Vertailuvuonna Tao-kiinteistöt oy yhdisteltiin tytäryhtei-sönä ja pirko-kiinteistöt osakkuusyhtei-

sönä kaupungin konsernitilinpäätökseen. pohjois-hämeen hippokselle suunnatun annin seurauksena Tampereen ravirata oy ei ole enää kaupungin tytäryhtiö, mikä pie-nenisi niin tuottoja kuin kuluja.

osuus osakkuusyhteisöjen voitosta kas-voi edellisvuoteen nähden 0,3 milj. eurol-la. merkittävin kaupunkikonsernin tulo-sosuus syntyi yh kodit –konsernista 2,3 milj. euroa.

Vuosikatteeksi muodostui 208,6 milj. euroa, mikä on 25,3 milj. euroa edellis-vuotta parempi. merkittävimmät syyt olivat kaupungin verotulojen 38,7 milj. euron kasvu sekä konsernin rahoitustuot-tojen ja -kulujen katteen heikkeneminen 7,6 milj. eurolla. korkokulut kasvoivat 5,7 milj. eurolla edellisvuonna toteutettujen sähkölaitos-konsernin lainajärjestelyiden vuoksi, koska ne kasvattivat ulkoista lai-narahoitusta. rahoitustuottojen 2,1 milj. euron vähentyminen aiheutui lähinnä kau-pungin rahoitustuottojen vähentymisestä. asukaskohtainen vuosikate toteutui 936 eurona asukasta kohden ja se kasvoi 104 eurolla edellisvuodesta.

Vuosikate kattoi poistot 118,9 prosent-tisesti. kaupunkikonsernin poistot ja ar-vonalentumiset kasvoivat 24,3 milj. eurol-la, mistä yli- ja alipariarvojen muutoksen osuus on 20,9 milj. euroa aiheutuen Tam-menlehväsäätiön ensimmäisestä yhdis-telystä. suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat vain 3,4 milj. eurolla tilinpäätös-ten välillä. lähinnä härmälän kaatopaikan korvauksista sekä muista kaupungin mak-samista vahingonkorvauksista aiheutui yh-teensä 14,7 milj. euron satunnaiset kulut.

Tilikauden tuloksesta tehtiin tilinpäätös-siirtoja yhteensä 10,3 milj. eurolla. Vapaa-ehtoisten varausten lisäyksiä tehtiin 15,1 milj. euroa, joista suurin oli Tampereen Vuokratalosäätiön 9,7 milj. euron varaus. muut suurimmat varaukset olivat Tampe-reen Vesi liikelaitos 2,0 milj. euroa, Tam-pereen Vuokra-asunnot oy 1,6 milj. euron ja Vilusen rinne oy 1,1 milj. euroa. kon-serniyhteisöjen vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta oli 2,0 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 6,1 milj. euroa.

Toimintakertomus


Konsernin rahoituslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013


Toiminnan rahavirta

Vuosikate 208 644 183 327


Tulorahoituksen korjauserät -10 258 -21 091

183 660 165 357


investointimenot -334 879 -305 591

rahoitusosuudet investointimenoihin 4 511 8 491

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 39 089 46 713

-291 278 -250 387

Toiminnan ja investointien rahavirta -107 618 -85 030



antolainasaamisten lisäykset -981 -53

antolainasaamisten vähennykset 516 483

-466 430


pitkäaikaisten lainojen lisäys 78 430 418 119

pitkäaikaisten lainojen vähennys -70 321 -45 779

lyhytaikaisten lainojen muutos -2 620 -14 650

5 489 357 690

oman pääoman muutokset 19 454 692

muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 859 4 575

Vaihto-omaisuuden muutos 324 1 151

saamisten muutos -20 160 -22 688

korottomien velkojen muutos -5 928 33 370

-19 904 16 407

Rahoituksen rahavirta 4 574 375 220

Rahavarojen muutos -103 044 290 190

Rahavarat 31.12. 325 119 428 163

Rahavarat 1.1. 428 163 137 972

-103 044 290 190

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 €

-383 252 -361 238

investointien tulorahoitus, % 63 62

lainanhoitokate 2 3


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate / investointien omahankintameno investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiäLainanhoitokate (Vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella

Toimintakertomus


Konsernin rahoituslaskelman analysointi

konsernin rahoituslaskelma kuvaa kon-sernin toiminnasta aiheutuvia rahavirtoja huomioimatta kaupunkikonsernin keski-näisiä liiketapahtumia. Vuoden 2014 aika-na konsernin rahavarat vähenivät 103 milj. eurolla.

kaupunkikonsernin rahoituslaskelman vuoden 2014 toiminnan rahavirta toteutui 183,7 milj. eurona ja 18,3 milj. euroa edellis-vuotta parempana. Toiminnan rahavirtaa vahvisti erityisesti 25,3 milj. euroa vuotta 2013 parempi vuosikate ja heikensi taas lä-hinnä kaupungin toiminnasta aiheutuneet satunnaiset 14,7 milj. euron kustannuk-set härmälän kaatopaikkaan sekä vahin-gonkorvauksiin liittyen. Tulorahoituksen korjauserissä vuosikatetta oikaistaan kaupunkikonsernin saamien pysyvien vas-taavien hyödykkeiden luovutusvoittojen ja -tappioiden, osakkuusyhteisöjen tulo-sosuuksien, osakkuusyhteisöiltä saatujen osinkojen sekä pakollisten varausten muu-tosten osalta. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 10,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä lähinnä kaupungin pysyvien vastaavien luovutusvoittojen edellisvuotta pienemmästä toteumasta johtuen.

konsernin investointihyödykkeisiin käyttämä rahavirta kasvoi edellisvuodesta 40,9 milj. eurolla. kaupunkikonsernin in-vestoinnit toteutuivat 334,9 milj. eurona ja lisääntyivät 29,3 milj. eurolla edellisvuoden tilinpäätökseen nähden. merkittävimmän osuuden kaupunkikonsernin investoin-neista teki edelleen kaupunki, jonka osuus konsernin investoinneista oli 217,5 milj. euroa, jossa on kasvua edellisen vuoden konsernitilinpäätöksen nähden 68,6 milj.

euroa. Tao-kiinteistöt oy sulautui pirko-kiinteistöt oy:n ja kiinteistö oy ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa TreDu-kiin-teistöt oy:ksi. Fuusio lisäsi investointeja 52,8 milj. eurolla. konsernitilinpäätöksen muut suurimmat investoinnit tekivät säh-kölaitos-konserni, 30,1 milj. euroa, Tam-pereen Vuokratalosäätiö 20,3 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot oy (konserni), 10,3 milj. euroa, pirkan opiskelija-asunnot oy (konserni) 11,4 milj. euroa ja pirkan-maan Jätehuolto oy (konserni) 2,4 milj. eu-roa. kaupunkikonsernin osuus pirkanmaan sairaanhoitopiirin investoinneista oli 23,0 milj. euroa. rahoitusosuuksia investointei-hin saatiin konsernin ulkopuolelta lähinnä rakennusinvestointeihin yhteensä 4,5 milj. eurolla. pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi 39,1 milj. euroa, joka on 7,6 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Toiminnan ja investointien yhteenlas-kettu rahavirta oli tilinpäätöksessä 107,6 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan raha-virroilla ei pystytty rahoittamaan konser-nin investointimenoja kokonaisuudessaan vuoden aikana. kaupunkikonsernin tulo-rahoitus toteutui kuluneen vuoden aika-na tyydyttävällä tasolla. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava investointien tulora-hoitusprosentti parani hieman edellisen vuoden tilinpäätöksen tasosta ollen 63,2 prosenttia. Toiminnan ja investointien ra-havirran kertymä viimeisen viiden vuoden ajalta on tästä huolimatta voimakkaasti negatiivinen, 383,3 milj. euroa, aiheutuen lähinnä peruskaupungista.

konsernin rahoituksen rahavirta toteu-tui vuoden aikana 4,6 milj. euroa positii-visena. kaupunkikonsernin pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli 8,1 milj. euroa. uut-ta pitkäaikaista lainaa otettiin 78,4 milj. euroa ja vähennettiin 70,3 milj. eurolla. lyhytaikaisten lainojen muutos oli -2,6 milj. euroa. konsernin lainakanta kasvoi vuoden aikana yhteensä 5,5 milj. eurolla. pitkäaikaisia lainoja nostivat Tampereen kaupunki 10,6 milj. euroa, Tampereen ko-tilinnasäätiö (konserni) 26,0 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot oy (konserni), 8,5 milj. euroa pirkan opiskelija-asunnot oy (konserni) 7,3 milj. euroa. TreDu-kiin-teistöt oy pitkäaikaisten lainojen lisäys oli konserniyhdistelyjen jälkeen 10,0 milj. eu-roa. kaupunkikonsernin osuus pirkanmaan sairaanhoitopiirin nostamista lainoista oli 7,7 milj. euroa. muina maksuvalmiuden muutoksina konsernin rahavarat vähenivät yhteensä 19,9 milj. eurolla.

konsernin rahavarojen muutokseksi muodostui 103,0 milj. euroa negatiivinen, joka on 393,2 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä aiheutui pääasiassa vertailuvuonna toteutetuista kaupungin ja sähkölaitos-konsernin välisistä lainajär-jestelyistä. kaupunkikonsernilla oli vuo-den lopussa rahavaroja 325,1 milj. euroa. Tilinpäätöksen rahavaroilla olisi katettu 48 päivän ajan kaikki toiminnan aiheut-tamat maksut. kaupunkikonsernin lai-nanhoitokate tilinpäätöshetkellä on kaksi, joka ilmaisee konsernin lainanhoitokyvyn olevan hyvä vuoden 2014 lopussa. konser-nin kassanriittävyys ja lainahoitokate ovat heikentyneet edelliseen tilikauteen näh-den erityisesti tulorahoitusta suurempien investointien vuoksi.

Toimintakertomus


KonsernitaseVASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013


pysyVäT VasTaaVaT


aineettomat oikeudet 14 974 11 960

muut pitkävaikutteiset menot 56 994 19 923

ennakkomaksut 3194 761

75 162 32 644


maa- ja vesialueet 167 709 136 363

rakennukset 1 379 931 1 292 294

kiinteät rakenteet ja laitteet 593 938 585 481

koneet ja kalusto 101 199 111 868

muut aineelliset hyödykkeet 34 289 34 616

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 165 149 132 883

2 442 215 2 293 505

sijoitukset

osakkuusyhteisöosuudet 40 661 65 696

muut osakkeet ja osuudet 15 048 13 051

Joukkovelkakirjalainasaamiset 150 0

muut lainasaamiset 4 886 5 489


66 097 89 334

ToimeksianToJen VaraT 2 616 6 075

VaihTuVaT VasTaaVaT

Vaihto-omaisuus 34 318 34 676

saamiset

pitkäaikaiset saamiset 23 584 9 603

lyhytaikaiset saamiset 161 886 155 555

rahoitusarvopaperit 87 135 94 738

rahat ja pankkisaamiset 237 984 333 425

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 130 997 3 049 555

Konsernitaseen analysointi

kaupunkikonsernin taseen loppusum-ma oli 3 131,0 milj. euroa. konsernitaseen vertailutietoa on muutettu vuoden 2014 kanssa vertailukelpoiseksi, koska kaupunki luopui maa- ja vesialueiden, sekä muiden osakkeiden ja osuuksien arvonkorotuksis-ta. purku pienensi kaupungin tasetta 121,2 milj. euroa. edellisen tilikauteen nähden taseen loppusumma kasvoi 81,4 milj. eu-roa, 2,3 prosenttia. suuri osa taseen kas-vusta selittyy TreDu-kiinteistöjen fuusiol-la, jossa entinen osakkuusyhtiö fuusioitiin tytäryhteisöiksi ja yhdisteltiin näin ensi kertaa kokonaisuudessaan konsernitilin-päätökseen. Fuusion lisäksi kasvua selittää

pysyvien vastaavien kasvu.konsernitaseen vastaavista 2 583,5 milj.

euroa ja 82,8 prosenttia on pysyvien vas-taavien hyödykkeitä ja 10,1 prosenttia, 313,9 milj. euroa, rahavaroja. pysyvät vas-taavat kasvoivat vuoden aikana 168,2 milj. eurolla, 7,0 prosenttia, poistoja suurempi-en investointien sekä TreDu-kiinteistöjen fuusion vuoksi. aineelliset hyödykkeet kasvoivat 148,9 milj. eurolla ja aineettomat hyödykkeet 42,5 milj. eurolla. aineettomi-en hyödykkeiden kasvu aiheutui lähinnä rantaväylän tunnelin investointikustan-nuksista. aineellisista hyödykkeistä 1 379,9 milj. euroa on rakennuksia. rakennusten

tasearvo lisääntyi 87,6 milj. eurolla vuoden aikana, mistä fuusion yhteydessä TreDu-kiinteistöt oy:lle siirtyneiden rakennusten osuus on 49,8 milj. euroa. rakennusten tase-erä kasvoi muun muassa seuraavien yhteisöjen osalta: Tampereen kaupunki 6,5 milj. euroa, pirkan opiskelija-asunnot oy (konserni) 9,6 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot oy (konserni) 9,5 milj. euroa ja Tampereen kotilinnasäätiö (kon-serni) 6,6 milj. euroa. lisäksi maa-alueiden tasearvo kasvoi 31,6 milj. eurolla kaupun-gin poikkeuksellisten suurten maanhan-kintojen vuoksi. kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osuus aineellisista hyödykkeistä

Toimintakertomus


VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013


oma pääoma

peruspääoma 636 657 636 657

yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 395 265

muut omat rahastot 44 687 50 329

edellisten tilikausien ylijäämä 532 487 505 898

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 6 097 22 603

1 220 323 1 215 753

VähemmisTöosuuDeT 67 698 29 739

poisToero Ja VapaaehToiseT VaraukseT

poistoero 42 617 43 701

Vapaaehtoiset varaukset 75 822 61 719

118 439 105 420


eläkevaraukset 4 837 6 020

muut pakolliset varaukset 33 998 24 960

38 835 30 980

ToimeksianToJen pääomaT 27 337 24 977

Vieras pääoma

pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 180 497 1 157 668

pitkäaikainen koroton vieras pääoma 53 378 44 298

lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 74 510 76 433

lyhytaikainen koroton vieras pääoma 349 979 364 288

1 658 364 1 642 686

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 130 997 3 049 555

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT

konsernin omavaraisuusaste, % 45 45

konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 72 74

konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 538 584 528 501

konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas 2 415 2 397

konsernin lainat, euroa / asukas 5 628 5 598

konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa 1 255 007 1 234 100

konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 5 037 5 489


on 593,9 milj. euroa (24,3 prosenttia). si-joitusten 23,3 milj. euron vähentyminen on lähinnä seurausta TreDu-kiinteistöjen fuusiosta, sillä pirko-kiinteistöt oy oli osakkuusyhteisö ennen sulautumista. kon-sernin rahavarat heikkenivät vuoden aika-na 103,0 milj. eurolla.

konsernin saamiset kasvoivat vuoden aikana 20,3 milj. eurolla. merkittävin kas-vu oli kaupungin pitkäaikaisten saamisten kasvu, mikä on pääasiassa liikenneviras-tolta laskutettavaa osuutta rantaväylän tunneliin.

konsernitaseen vastattavaa puoli muodostuu lähinnä omasta ja vieraasta pääomasta. oma pääoma oli tilinpäätös-hetkellä 1220,3 milj. euroa, eli 39,0 pro-senttia taseen loppusummasta. Vuoden 2013 vertailutietoa on oikaistu kaupungin arvonkorotusrahaston purun myötä 121,2 milj. eurolla, joka pienensi omaa pääomaa suhteessa edellisiin vuosiin ja heikensi kaupunkikonsernin omavaraisuusastetta. kaupungin oman pääoman rahastoista siirrettiin 2,2 milj. euroa toimeksiantojen pääomiin, miltä osin vertailuvuotta on oi-kaistu. kaupunkikonsernin omavaraisuus-aste toteutui 45,2 prosenttina, mikä on edellisvuoden tasolla. oma pääoma kasvoi 4,6 milj. eurolla. kasvutekijöinä olivat lä-hinnä ylijäämien muutos ja toisaalta oman pääoman rahastojen väheneminen 5,7 milj. eurolla. kaupungin asumisen rahaston lak-kauttamisen myötä vuonna 2014 siirrettiin oman pääoman rahastoista 3,5 milj. euroa edellisten tilikausien yli/-alijäämään.

kaupunkikonsernin vieraan pääoman määrä oli vuoden lopussa yhteensä 1 658,4 milj. euroa, joka on 53,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vieras pääoma kasvoi vuoden aikana yhteensä 15,7 milj. euroa. konsernin korollinen vieras pääoma eli lainakanta oli vuoden lopussa 1 255,0 milj. euroa. kaupunkikonsernilla on korollista lainaa asukasta kohden 5 628 euroa, jo-ka on 30 euroa enemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 72,0 prosent-tia korollisen vieraan pääoman takaisin-maksamiseen, mitä konsernin suhteelli-nen velkaantuneisuus mittaa. käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtion-osuuksista.

Konsernin omavaraisuusaste, % =100* (oma pääoma + Vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma) / käyttötulot Konsernin lainakanta 31.12. = korollinen Vieras pääoma Konsernin lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset

Toimintakertomus


Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystäkuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tili-kauden tuloksen käsittelystä.

kaupungin tilikauden tulos muodostui 19 280 668,80 euroa alijäämäiseksi. kaupunginhalli-tus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että

• aikaisemmin toteutettuihin investointeihin ja vuoden 2014 pysyvien vastaavien luovu-tuksiin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 1 113 996,57 euroa,

• vuoden 2014 aikana tehty elinkeinorahaston investoinnista Tampere-pirkkala lentoase-man Terminaali 2:een kirjataan poistoeron lisäystä 586 953,00 euroa,

• Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämästä muodostetaan 2 000 000,00 euron suuruinen investointivaraus keskuspuhdistamohanketta varten. kaupungin edellisten tilikausien ylijäämä mahdollistaa investointivarauksen muodostamisen,

• Vahinkorahastoon kirjataan vähennystä 2 083 519,59 euroa toteutuneiden menojen kat-teeksi,

• Tampereen elinkeinorahastoon kirjataan vähennystä 586 953,00 euroa toteutuneiden menojen katteeksi,

• ja että tilikauden alijäämä 18 083 152,64 euroa siirretään taseen oman pääoman edellis-ten tilikausien ylijäämä -erään.

esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska ta-seessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä.

Talousarvion toteutuminen





Talousarvion toteutuminenTalousarvion toteutuminen -osa sisältää laskelma- ja strategiaosan, konsernihal-linnon ja konsernipalvelujen, tilaaja- ja tuottajaosan sekä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertai-luissa on esitetty valtuuston talousarvios-sa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investoin-tien ja toiminnallisten vuositavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon.

laskelmaosassa on esitetty tuloslaskel-man, rahoituslaskelman ja investointien talousarvion toteumavertailut. lisäksi las-kemaosassa esitetään liikelaitosten vaiku-tus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Talousarvion laskelmaosa sisältää informaatiota kau-pungin yhteenlasketusta taloudesta, joka ei ole valtuustoon nähden sitovaa. Talous-arvion tuloslaskelman, investointien ja rahoituslaskelman toteumavertailussa on esitetty ydinprosessien, konsernihallin-non, konsernipalvelujen, hyvinvointipalve-lujen tuotantoalueiden sekä pirkanmaan pelastuslaitoksen talousarvion toteutumi-nen sisältäen myös sisäiset erät. laskel-man viimeiset sarakkeet osoittavat liike-laitosten ja taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen vaikutusta koko kaupungin tu-loksen, rahoituksen ja investointien muo-dostumiseen. laskelmaosan investointien toteumavertailu on esitetty taseen pysyvi-en vastaavien mukaisesti jaoteltuna omai-suusluokille sisältäen sisäiset erät.

laskelmaosassa on esitetty myös kau-pungin yhteisten erien eli verotulojen, val-tionosuuksien, korkotuottojen ja -kulujen,

rahoitustuottojen ja -kulujen sekä antolai-nauksen ja lainakannan muutosten toteu-ma. yhteiset erät muodostavat suuren osan kaupungin tuloperustasta ja niistä valtuus-toon nähden sitovia ovat korkotuottojen ja -kulujen netto sekä rahoitustuottojen ja -kulujen netto. lisäksi rahoituslaitoksilta nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla talousarviota suurempi.

strategiaosassa on esitetty toiminnal-listen tavoitteiden toteumatiedot kau-punkistrategiasta johdettujen sitovien toi-minnallisten tavoitteiden osalta ja niiden vastuuhenkilöt. Talousarviossa tuotan-toyksiköille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteuma on esitetty tuotta-jaosassa sekä tuotantoalue/liikelaitoskoh-taisesti erillistilinpäätöksissä.

konsernihallinto ja konsernipalvelut osassa on esitetty konsernihallinnon ja konsernipalveluiden tiedot. konsernihal-linnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatuotot ja -kulut sekä inves-tointien bruttokulut. konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tu-losyksiköiden iCT-kehittäminen (111222) ja iCT-palvelut (111232) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. konsernipal-veluilla sitovaa on tilikauden tulos.

Tilaajaosassa on esitetty kaupungin kuu-den ydinprosessin tuloarvioiden ja määrä-rahojen sekä investointien toteuma. Val-tuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla ovat toimintatuotot ja toimintakulut sekä investointien bruttokulut. kaupunkiym-päristön kehittämisen ydinprosessin kes-kustan ja Vuoreksen, kaupunkiraitiotien ja rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain

sitovia. rantaväylän tunnelin rakentamis-vaiheen osalta sitova määräraha on 180,3 milj. euroa, jonka vuosittainen taso mää-räytyy hankkeen toteutumisen mukaises-ti. pelastustoimen palvelukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä.

Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointi-palvelujen tuotantoalueiden, pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten valtuus-toon nähden sitovien erien toteumaver-tailu.

hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla valtuustoon nähden sitovaa on tilikauden ylijäämä/alijäämä, investointien brutto-menot sekä toiminnalliset tavoitteet. osa investoinneista on lisäksi hanketasolla si-tovia. pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa liikeylijäämä, investointien raha-virta sekä toiminnalliset tavoitteet. liike-laitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta, toiminnalliset tavoitteet sekä Tilakeskuksella talonraken-nusinvestoinnit hanketasolla. hyvinvoin-tipalvelujen taseyksiköiden, pirkanmaan pelastuslaitoksen, liikelaitosten ja tase-yksikköinä käsiteltävien rahastojen eril-listilinpäätökset löytyvät tilinpäätöskirjan lopusta.

Talousarviossa kaupungin merkittävim-mille tytäryhteisöille asetettujen tavoit-teiden toteutuminen on esitetty erillises-sä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteutuminen -osassa. yhteisöille asetetut tavoitteet ei-vät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä vaan niiden tarkoituksena on tuoda esille pää-omistajan tahto.



Olennaiset poikkeamat talousarvioonTalousarvion toteutuminen -osa sisältää strategiaosan, konsernihallinnon ja kon-sernipalvelujen, tilaaja- ja tuottajaosan ta-lousarvion toteumavertailu. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnallisten vuosita-voitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. yhteenvetotau-lukkoon on merkitty sitovien valtuustoon nähden sitovien erien ylitykset harmaalla. lisäksi koonti sisältää tiedot liikelaitosten liikeylijäämän ja bruttoinvestointien to-teutumisesta.

Käyttötalouden toteutuminenTilaajan ydinprosessien yhteenlaskettu toi-mintakate toteutui 6,5 milj. euroa talous-arvioita heikompana. suurimmat ylitykset olit lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa, missä tuotot alittuivat 0,6 milj. eurolla ja kulut ylittyivät 4,4 milj. eurolla. Talousarvion ylitykset johtuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psy-kososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvo-la- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyy noin 0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustan-nukset, mikä perustuu helsingin hallinto-oikeuden päätökseen. Terveyden ja toi-mintakyvyn edistämisen kulut ylittyivät 7,5 milj. eurolla. suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. ydinprosessin netto-menojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on 12,0 milj. euroa eli 2,7 prosenttia, mikä on selvästi edellisvuosia pienempi. ikäih-misten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimin-

takulujen ylitys toteutui 2,8 milj. eurona mikä johtui tehostetun palveluasumisen laajentamisesta ja sairaalahoidon lyhytai-kaisten jaksojen määrän kasvamisesta.

hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetettiin 12,8 milj. euron ylijäämätavoite vuodelle 2014 ja yhteenlaskettu ylijäämä-tavoite saavutettiin. Toisen asteen koulu-tuksen tilikauden ylijäämä sisältää yksik-köhintarahoitteisen Tampereen seudun ammattiopiston, TreDun, 4,6 milj. euron ylijäämän. hyvinvointipalvelujen tuotan-toalueista laitoshoito ja Varhaiskasvatus ja perusopetus eivät saavuttaneet ylijää-mätavoitteitaan. laitoshoito jäi 2,1 milj. euroa asetetusta tavoitteesta. laitoshoi-don budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä toiminnan vaatimasta arvioitua pidemmästä sopeutumisajasta meneillään olevaan rakennemuutokseen. Tehostamis-tavoitteen edellyttämät toimenpiteet to-teutettiin, mutta asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. muun muassa sairaaloiden ja vanhainkotihoidon nopeat paikkavä-hennykset, tehostettuun palveluasumi-seen siirtyneen asiakaskunnan korkeampi hoitoisuus ja henkilöstömitoituksen ylitty-minen sekä jonotus jatkohoitopaikkoihin kasvattivat kuluja budjetoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue jäi 2,8 milj. euroa asetetusta ylijäämätavoitteesta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä perusopetuksen vai-keudesta saavuttaa asetetut tehostamista-voitteet, sillä sidottu ryhmäkoko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteuttamista. Var-haiskasvatuksessa asetetut tehostamista-voitteet saavutettiin lähes kokonaan.

TILAAjAn YdInPROSeSSITYHTeenLASKeTTu

TOImInTAKATe

- 6,5 m€

(Tp14/muutettu Ta14)

HYvInvOInTALveLujen TuOTAnTOALueeTYHTeenLASKeTTu

TILIKAuden YLI-/ALIjÄÄmÄ

+ 4,3 m€


LIIKeLAITOSTen YHTeenLASKeTTu LIIKeYLIjÄÄmÄ

+12,4 m€


TILIKAuden TuLOS

-19,3 m€

(Tp14)

InveSTOInTIenTuLORAHOITuSPROSenTTI

38,9 %

(Tp14)

Investointien toteutuminennettoinvestoinnit toteutuivat 213,9 milj. euroa, mikä ylittää 1,2 milj. eurolla muute-tun talousarvion.

kaupunkiympäristön kehittämisen in-vestoinnit toteutuivat 108,9 milj. eurona, mikä on 4,1 milj. euroa muutettua talous-arviota vähemmän. rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät vauhdikkaasti ja hankkeen koko vuoden investointimenot toteutuivat yhteensä 39,4 milj. eurona. keskeisistä aluekehityshankkeista Vuorek-sen alueen investointimenot toteutuivat 7,0 milj. eurona ja keskusta -hankkeen investoinnit 2,1 milj. eurona. Vuoreksen nettoinvestoinnit toteutuivat 0,8 muu-tettua talousarviota suurempana, koska



Yhteenveto poikkeamista talousarvioon, sitovat erät

ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa

Tilaaja- ja tuottajaosa TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (b)

Toimintatuotot 26 199 26 817 -618 24 520 2 297

Toimintakulut -364 366 -359 920 -4 446 -357 707 -2 213

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (b)

Toimintatuotot 998 458 540 383 75

Toimintakulut -141 798 -144 690 2 892 -143 987 -703

Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen (b)

Toimintatuotot 918 717 201 717 0

Toimintakulut -80 375 -80 316 -59 -80 316 0

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (b)

Toimintatuotot 51 333 49 839 1 494 47 761 2 078

Toimintakulut -512 777 -505 256 -7 521 -488 017 -17 239

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (b)

Toimintatuotot 41 805 41 468 337 40 843 625

Toimintakulut -195 877 -193 047 -2 830 -192 122 -925

Kaupunkiympäristön kehittäminen (b*)

Toimintatuotot 102 603 100 121 2 482 99 427 694

Toimintakulut -102 679 -103 661 982 -103 152 -509

Hanketasolla sitovat kohteet (kake)

käyttötalous

raitiotie -525 -500 -25 -200 -300

keskusta -1 584 -1 594 10 -1 094 -500

Vuores -473 -700 227 -700 0

Hanketasolla sitovat kohteet (kake)

nettoinvestoinnit

rantaväylän tunneli -37 628 -40 000 2 372 -33 500 -6 500

raitiotie -287 -400 113 0 -400

keskusta -2 147 -2 580 433 -3 080 500

Vuores -7 012 -6 240 -772 -5 240 -1 000

Konsernihallinto (b)

Toimintatuotot 11 343 9 541 1 802 7 475 2 066

Toimintakulut -76 906 -83 195 6 289 -80 361 -2 834

Tietohallinto (Toimintakate+bruttoinvestoinnit) -4 637 -5 048 411 -5 048 0

Konsernipalvelut (tilikauden tulos)

Taloushallinnon palvelukeskus 106 100 6 100 0

hallintopalvelukeskus 150 100 50 100 0

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 1752 0 1752 0 0

Hyvinvointipalvelut (tilikauden yli-/alijäämä)

avopalvelut 3 518 2 900 618 2 900 0

laitoshoito -107 2 000 -2 107 2 000 0

erikoissairaanhoito 4 106 1 600 2 506 1 600 0

Varhaiskasvatus ja perusopetus 1 254 4 100 -2 846 4 100 0

Toisen asteen koulutus 5 407 872 4 535 872 0

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 2 930 1 300 1 630 1 300 0

Pirkanmaan pelastuslaitos (liikeylijäämä) -1 0 -2 -0 0



Laskelmaosa

rahoitustuotot ja -kulut 39 248 41 030 -1 782 46 0

korkotuotot ja -kulut 1 149 3 228 -2 079 3 008 220

pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 598 10 700 102 0 10 700

Bruttoinvestoinnit

konsernihallinto

kaupunkiympäristön kehittäminen -108 863 -112 870 4 078 -76 370 -36 500

avopalvelut -1 164 -1 424 260 -1 424 0

laitoshoito -551 -861 310 -754 -107

erikoissairaanhoito -1 376 -1 233 -143 -1 056 -177

Varhaiskasvatus ja perusopetus -3 167 -3 541 374 -3 481 -60

Toisen asteen koulutus -3 173 -3 517 344 -3 139 -378

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158

pirkanmaan pelastuslaitos (investointien rahavirta) -1 465 -1 250 -215 -1 250 0

Yhteenveto liikelaitosten liikeylijäämän ja investointien toteutumisesta

Liikeylijäämä

Tampereen infra 3 621 1 050 2 571 1 000 50

Tampereen Tilakeskus 48 171 44 282 3 889 42 962 1 320

Tampereen ateria 819 800 19 800 0

Tampereen logistiikka 1 553 870 683 870 0

Tampereen kaupunkiliikenne 3 042 500 2 542 500 0

Tampereen Vesi 19 599 16 750 2 849 16 750 0

Tullinkulman Työterveys 314 469 -155 469 0

Bruttoinvestoinnit

Tampereen infra -923 -800 -123 -800 0

Tampereen Tilakeskus -58 416 -54 654 -3 762 -49 020 -5 634

Tampereen ateria -179 -315 136 -315 0

Tampereen logistiikka -55 -200 145 -200 0

Tampereen kaupunkiliikenne -2 122 -2 050 -72 -2 050 0

Tampereen Vesi -29 009 -26 500 -2 509 -26 500 0

Tullinkulman Työterveys -30 -42 13 -42 0

muun muassa liikuntapuiston alueella ja isokuusen asuntoalueella tehtävät pohja-rakennustyöt olivat arvioitua suuremmat. rahoitusosuuteen oikeuttavat investoinnit eivät toteutuneet. kaupunkiympäristön rakentamisen muut kiinteiden rakentei-den ja laitteiden investoinnit kohdistuivat liikenneväylien ja yleisten alueiden ra-kennusinvestointien toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpi-toinvestointeihin, joiden toteuma oli yh-teensä 29,4 milj. euroa. maa- ja vesialu-eiden investoinnit toteutuivat 32,3 milj. eurona, mikä sisältää lielahdesta tehdyn suuren maanhankinnan.

Tilakeskuksen pääosin talonrakenta-miseen kohdistuvat investoinnit eteni-vät pääosin suunnitellusti ja toteutuivat

kokonaisuutena 54,4 milj. eurona, mikä tarkoittaa 3,8 milj. euron muutettua ta-lousarvioita suurempaa toteumaa. Talon-rakentaminen käsitti perusparannuksia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. suu-rimmat hankkeet tilikaudella olivat Tam-pereen uintikeskuksen perusparannus (6,2 milj. euroa), Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus (4,5 milj. euroa), näsilinnan perusparannus (4,1 milj. euroa), niemenrannan päiväkoti (3,7 milj. euroa) ja ratinan lämpötalo (4,0 milj. euroa).

Tampereen Veden investoinnit toteu-tuivat 29,0 milj. eurona, mikä ylittää 2,5 milj. eurolla muutetun talouarvion. inves-toinneista 16,9 milj. euroa kohdistui ver-

kostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa laitosrakentamiseen. suurimpia verkosto-töitä tehtiin kaupinojalla (2,7 milj. euroa), niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa) ja lamminpäässä (0,7 milj. euroa). suurim-mat laitosrakennuskohteet olivat kaupi-nojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn sa-neeraus (0,8 milj. euroa) ja ruskon veden-puhdistuslaitoksen valmistunut lViJas-saneeraus (1,0 milj. euroa).

hyvinvointipalveluiden pääosin konei-siin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona. in-vestointien toteuma on 2,9 milj. euroa ta-lousarvioita pienempi.

TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Laskelmaosa


Laskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelman toteumavertailu

Talousarvion toteumavertailu liikelaitosten vaikutus

peruskaupunki sisältäen sisäiset erätTp 2014 sisältäen si-

säiset erätTp 2014 ilman sis eriä

Tp 2014muutettu Ta 2014

eroalkuper. Ta

2014muu-tokset

liikelai-tokset

koko kau-punki

peruskau-punki

liikelai-tokset

koko kau-punki

Toimintatuotot

myyntituotot 941 794 936 244 5 550 925 066 11 178 233 962 1 175 756 123 967 71 787 195 754

maksutuotot 79 127 76 889 2 238 77 380 -491 57 79 184 78 394 27 78 421

Tuet ja avustukset 45 156 42 621 2 535 38 246 4 375 4 344 49 500 44417 869 45 285

Vuokratulot 38 480 38 141 339 36 856 1 285 154 419 192 899 32 138 19 125 51 263

muut toimintatuotot 27 343 24 587 2 757 21 481 3 106 6 003 33 346 25 438 5 812 31 250

Toimintatuotot yhteensä 1 131 901 1 118 481 13 419 1 099 028 19 453 398 784 1 530 684 304 354 97 620 401 974

Valmistus omaan käyttöön 16 254 48 250 -31 996 41 915 6 335 10 761 27 015 16 254 10 761 27 015

Toimintakulut 0 0 0

henkilöstökulut -587 541 -586 177 -1 364 -574 986 -11 191 -89 430 -676 971 -587 541 -89 430 -676 971

palvelujen ostot -1 459 485 -1 483 159 23 674 -1 459 323 -23 836 -85 725 -1 545 210 -516 714 -58 558 -575 272

aineet, tarvikkeet ja tavarat

-44 488 -42 615 -1 874 -41 937 -678 -62 296 -106 785 -35 118 -59 678 -94 796

avustukset muille -125 462 -126 052 590 -116 238 -9 814 0 -125 462 -124 842 0 -124 842

Avustukset liikelaitoksille -3 475 -3 475 0 -3 475 0 0 -3 475 0 0 0

Vuokrakulut -134 179 -135 040 861 -134 446 -5 -50 163 -184 342 -10 151 -32 497 -42 648

muut toimintakulut -5 094 -6 480 1 386 -9 380 77 -726 -5 820 -4 238 -587 -4 825

Toimintakulut yhteensä -2 343 470 -2 334 747 -8 723 -2 297 869 -36 877 -277 579 -2 621 049 -1 262 350 -229 989 -1 492 339

Toimintakate -1 211 569 -1 216 265 4 696 -1 198 841 -17 424 121 205 -1 090 365 -957 995 -132 370 -1 090 365

Verotulot 870 103 868 830 1 273 868 830 0 0 870 103 870 103 0 870 103

Valtionosuudet 300 495 300 059 436 299 500 559 0 300 495 300 495 0 300 495

rahoitustuotot ja -kulut 40 430 42 377 -1 947 47 157 -4 780 -37 401 3 028 3 021 7 3 028

korkotuotot muilta 44 555 10 142 34 413 11 242 0 0 44 555 8 140 0 8 140

Korkotuotot liikelaitoksilta 1 494 1 320 174 0 1 320 0 1 494 0 0 0

muut rahoitustuotot muilta 4 015 5 171 -1 156 10 171 -5 000 19 4 034 4 015 19 4 034

Korvaus peruspääomasta 35 915 35 915 0 35 915 0 0 35 915 0 0 0

korkokulut -44 995 -10 114 -34 881 -10 114 0 -1 494 -46 489 -8 580 -0 -8 580

muut rahoituskulut -554 -57 -497 -57 0 -35 927 -36 481 -554 -12 -566

Vuosikate -542 -4 999 4 457 16 646 -21 645 83 803 83 261 215 623 -132 362 83 261

poistot ja arvonalentumiset -43 709 -43 061 -648 -42 982 -79 -44 457 -88 166 -43 709 -44 457 -88 166

suunnitelman mukaiset poistot

-43 592 -43 061 -531 -42 982 -79 -44 457 -88 048 -43 592 -44 457 -88 048

arvonalentumiset -117 0 -117 0 0 0 -117 -117 0 -117

satunnaiset erät -12 664 -12 680 16 0 -12 680 -1 711 -14 376 -12 664 -1 711 -14 376

satunnaiset kulut -12 664 -12 680 16 0 -12 680 -1 711 -14 376 -12 664 -1 711 -14 376

Tilikauden tulos -56 915 -60 740 3 825 -26 336 -34 404 37 635 -19 281 159 250 -178 531 -19 281

poistoeron lis. (-) tai väh.(+) 222 270 -48 726 -456 305 527 222 305 527

Varausten lis. (-) tai väh.(+) 0 0 0 0 0 -2 000 -2 000 0 -2 000 -2 000

rahastojen lis. (-) tai väh.(+) 587 587 -0 380 207 2 084 2 670 587 2 084 2 670

Tilikauden ylijäämä (ali-jäämä)

-56 107 -59 883 3 776 -25 230 -34 653 38 023 -18 083 160 059 -178 142 -18 083

Laskelmaosa


Tuloslaskelman toteutuminen

Tuloslaskelman toteumavertailu sisältää talousarviossa valtuustoon nähden sito-van peruskaupungin (konsernihallinto, tilaajan ydinprosessit, konsernipalvelut, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, pir-kanmaan pelastuslaitos sekä kaupungin yhteiset erät) toteumavertailun. lisäksi laskelmassa on esitetty liikelaitosten ja koko kaupungin toteuma vuodelta 2014 si-sältäen sisäiset erät. laskelman kolme vii-meistä saraketta kuvaa miten kaupungin ulkoinen tulos muodostui peruskaupungin ja liikelaitosten välillä.

Talousarvion tuloslaskelman toteuma-vertailun toimintakate toteutui 4,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempa-na. Toimintatuotot toteutuivat 13,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempi-na. erikoissairaanhoidon, avopalvelujen ja laitoshoidon myyntituotot toteutuivat yhteensä 6,4 milj. euroa muutettua ta-lousarviota parempina lähinnä volyymien arvioitua suuremmasta kasvusta johtuen. maksutulot toteutuivat talousarvioita suu-rempina kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluis-sa sekä kaupunkiympäristön kehittämi-sessä. muiden toimintatuottojen toteuma aiheutui lähinnä kaupunkiympäristön ke-hittämisen arvioitua suuremmista pysyvi-en vastaavien myyntivoitoista.

kulut toteutuivat 8,7 milj. euroa muu-tettua talousarviota suurempina, kun val-mistus omaan käyttöön erä on eliminoitu. Vuoden 2014 tilinpäätökseen valmistus omaan käyttöön kirjauskäytäntöä oikais-tiin ja kirjauskäytännön muutosta ei ole huomioitu talousarviossa ja osoittautuu poikkeamana erityisesti valmistus oman käyttöön ja palvelujen ostojen toteumas-sa. Terveyden ja toimintakyvyn palvelujen toimintakulut ylittyivät 7,5 milj. eurolla, lasten ja nuorten palvelujen 4,4 milj. eu-rolla, avopalvelujen 3,3 milj. eurolla ja laitoshoidon 5,6 milj. eurolla. laitoshoi-don henkilöstökulut toteutuivat 4,7 milj.

euroa muutettua talousarvioita suurem-pina. puolestaan konsernihallinnon, pir-kanmaan pelastuslaitoksen ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstökulut to-teutuivat budjetoitua pienempinä. konser-nihallinnon ja Toisen asteen koulutuksen kulut toteutuivat kokonaisuutena selkeästi talousarvioita pienempinä.

muutetun talousarvion toimintakate on 17,4 milj. euroa heikompi kuin alkupe-räisen talousarvion. Tämän taustalla on lähinnä vuoden aikana tehdyt talousarvio-muutokset pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tilaukseen sekä työ-markkinatuen kuntaosuuden ja toimeen-tulotuen menoihin.

Vuosikate muodostui 4,5 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi, mutta 17,2 milj. euroa alkuperäistä talous-arviota heikommaksi. Verorahoituksen kertymä oli yhteensä 1 170,6 milj. euroa ja se toteutui 1,7 milj. euroa muutettua ta-lousarviota parempana. rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikompina.

peruskaupungin tilikauden tulos sisältä-en sisäiset erät muodostui 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi.

Liikelaitosten vaikutus tilikauden tuloksen muodostumiseenTampereen kaupungin liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan vahinkorahaston vaikutus kaupungin tuloksen muodostu-miseen on esitetty edellä olevan laskelman viiden viimeisen sarakkeen avulla. elimi-noidut luvut on esitetty peruskaupungin ja liikelaitosten tulos ilman sisäisiä eriä -otsikon alla olevilla sarakkeilla. sisäisillä erillä tarkoitetaan kaikkien kaupungin yk-siköiden välisiä myynti- ja ostotapahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuottoja ja kuluja, jotka ovat mukana talousarvion toteumaluvuissa. liikelaitosten vaikutusta

kaupungin lukuihin analysoidaan ulkois-ten lukujen osalta.

liikelaitosten osuus kaupungin toimin-tatuotoista on 24,3 prosenttia. liikelai-tosten tuotoista 73,5 prosenttia on myyn-tituottoja ja ne ovat 36,7 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Tampereen Veden myyntituotot olivat tilikaudella 50,6 milj. euroa, joiden osuus liikelaitosten yh-teenlasketuista myyntituotoista on 70,4 prosenttia ja koko kaupungin myyntituo-toista 25,8 prosenttia. kaupungin vuokra-tuotoista on 37,3 prosenttia liikelaitosten vuokratuottoja ja niistä 97,9 prosenttia syntyy Tampereen Tilakeskuksen vuokra-tuotoista. peruskaupungin vuokratuotot kertyvät lähinnä maa-alueiden vuokrista.

liikelaitosten osuus kaupungin toimin-takuluista on 15,4 prosenttia. kulujen ana-lysoinnissa on huomioitu Valmistus omaan käyttöön -erä. peruskaupunkiin kuuluva kaupunkiympäristön kehittäminen on ak-tivoinut tilikaudella 21,3 milj. eurolla Tam-pereen infran joko omana työnä tai raken-nuttamalla tuottamia hankkeita.

koko kaupungin vuokrakuluista 76,2 prosenttia on liikelaitosten vuokrakuluja, mistä 93,0 prosenttia on Tampereen Ti-lakeskuksen vuokrakuluja. liikelaitosten henkilöstökulut ovat 13,2 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista 63,0 prosenttia on liikelaitosten ostoja, joista suurimmat ostot ovat Tilakeskuksen, Tam-pereen logistiikan sekä Tampereen Veden ostoja. liikelaitosten korvaus peruspää-omasta toteutui suunnitellun mukaisesti 35,9 milj. eurona. suunnitelman mukaisis-ta poistoista liikelaitosten osuus on 50,4 prosenttia, josta Tampereen Tilakeskuksen poistoja on 30,5 milj. euroa eli 68,6 pro-senttia. Tampereen Veden poistot 10,1 milj. euroa ovat 22,7 prosenttia liikelaitosten poistoista.

Laskelmaosa


verotulot

Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 870,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 1,3 milj. eurolla.

Verotulot kasvoivat vuodesta 2013 noin 38,7 milj. euroa (4,7 %). kasvu perustuu pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteis-töveroprosenttien korotuksiin. Vertailta-vuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa muun mu-assa verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja edellä mainitut veroprosent-tien korotukset vuodelle 2014. Vuodelle 2013 kirjautui useampia erityiseriä, jotka lisäsivät kunnallisverotulokertymiä ja vä-hensivät yhteisöverotuloja.

Kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 16,5 milj. euroa eli 2,3 %. kunnallisveropro-senttia nostettiin vuodelle 2014 0,75-pro-senttiyksikköä. Veroprosentin korotus lisäsi kunnallisverotuloja noin 26,5 milj. euroa. ilman veroprosentin nostoa kun-nallisverokertymä laskisi 10 milj. eurolla (-1,4 %). Veroprosentin korotuksen lisäksi vertailussa vuoteen 2013 tulee huomioida verontilityslain muutoksesta sekä kuntien jako-osuuden oikaisuista vuodelle 2013 kirjatut poikkeukselliset erät, jotka olivat yhteensä 26,2 milj. euroa. ilman edellä mainittuja eriä ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia.

Vuoden 2013 verotuksessa maksuun-pantavaa kunnallisveroa vastaavat vero-tettavat tulot kasvoivat Tampereella 2,3 prosenttia (2012: 3,8 %), kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 2,7 % prosenttia (2012: 3,4 %).

Yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. eu-roa. yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj. euroa (22,1 %). yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kaupungin oman että kun-taryhmän jako-osuuden kasvusta. koska eräiden kaupungissa toimineiden mer-kittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuu-desta kasvoi vuonna 2014.

Kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj. euroa. kiinteistöverotulot kasvoivat edelli-sestä vuodesta 20,4 % eli 10,8 milj. euroa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöve-roa korotettiin 0,05 %-yksikköä, yleishyö-dyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 %:n ja rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 %:n vero.

Koiraveroja kertyi 0,124 milj. euroa.

1 000 euroa TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA

2014Muutokset

kunnallisvero 743 503 752 200 -8 697 752 200 0

yhteisövero 62 843 54 000 8 843 54 000 0

kiinteistövero 63 632 62 500 1 132 62 500 0

koiravero 124 130 -6 130 0

Yhteensä 870 103 868 830 1 273 868 830 0

Tulovero prosentti

Verotettava tulo milj.

euroa

Muu-tos, %

2005 18,00 2 829,2 4,5

2006 18,00 3 000,2 5,1

2007 18,00 3 256,4 8,5

2008 18,00 3 453,9 6,1

2009 18,00 3 454,3 0,0

2010 19,00 3 487,1 0,9

2011 19,00 3 675,4 5,4

2012 19,00 3 815,1 3,8

2013 19,00 3 901,6 2,3

2014 19,75

2015 19,75

500 535 561 610 619 643 651 686 727 744

6566 74

77 63 73 72 4451 63

2629

3134 35

42 43 5253 64

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Mil

j.e Kiinteistövero

Yhteisövero

Kunnallisvero

Verotulojen kehitys 2003-2014

Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys

VeroTuloT

Laskelmaosa


valtionosuudet

Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yh-teensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %) vuodes-ta 2013. Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina ylittäen talousarvi-on nettomääräisesti noin 0,4 milj. eurolla.

peruspalvelujen valtionosuus toteutui hieman talousarviota suurempana. perus-palvelujen valtionosuus 237,5 milj. euroa oli 0,3 milj. euroa (0,1 %) enemmän kuin vuonna 2013. matala kasvu johtui valtion-osuusrahoitukseen kohdistuvista valtion-talouden menosäästöistä.

opetus- ja kulttuuritoimen muut val-tionosuudet laskivat noin 2,1 milj. euroa vuodesta 2013 ollen 63 milj. euroa. las-

kun syynä olivat muun muassa toisen as-teen järjestäjäverkon kokoamiseen saa-dun harkinnanvaraisen korotuksen lasku, oppisopimusten määrän vähentyminen 11,5 prosentilla sekä valtionosuusindeksin jäädytys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla säästösyistä vuosiksi 2013 – 2014.

kuntien välisen yhteistoimintasopimuk-sen mukaan valtiolta ammatillisen koulu-tuksen järjestämiseen saatava yksikköhin-tarahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tredulle kohdistettujen ammatillisen kou-lutuksen valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2014 on noin 99 milj. euroa. Vuo-

den 2013 valtionosuudet olivat noin 3 milj. euroa suuremmat eli 102 milj. euroa. ope-tus- ja kulttuuriministeriö maksoi vuonna 2013 poikkeuksellisesti valtionosuudet toteutuneiden opiskelijamäärien mukaan, mikä lisäsi ko. vuoden valtionosuuksia ker-taluonteisesti noin 1,2 milj. euroa. Vuosien 2013 ja 2014 valtionosuudet sisälsivät noin 2 milj. euroa järjestäjäverkon kokoamisen perusteella maksettavaa harkinnanvarais-ta korotusta. harkinnanvarainen korotus laskee vuodelle 2015 noin 0,8 milj. euroon. Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi amma-tillisen koulutuksen hallintoon konserni-hallinnon tilaajaryhmässä 0,15 milj. euroa.

Korkotuotot ja -kulut

euroopan talouskasvu hiipui vuonna 2014 hyvin heikoksi ja samalla inflaatio pieneni nollaa kohti. euroopan keskuspankki käytti vuoden aikana ohjauskoron koko elvytys-varan, kun se laski vuoden aikana ohjaus-korkoa kaksi kertaa. syyskuun päätöksellä korko oli enää 0,05 %:a. keskuspankki ei kuitenkaan vielä aloittanut valtionlainojen tukiostoja vuonna 2014 ja siten lisännyt ra-han määrää markkinoilla, vaan tämä pää-tös tehtiin vasta kuluvan vuoden puolella.

pankkien toimintaan kohdistuva tuleva uusi sääntely ja pääomavaateiden kiris-

tyminen vaikuttivat luotonannon entistä valikoidumpaan kohdentumiseen ja ehto-jen tiukkenemiseen. useat eurooppalaiset pankit joutuvatkin joko hankkimaan lisää omaa pääomaa tai ajamaan taseitaan alas, mikä taas on omiaan hidastamaan talou-den toipumista.

euroalueen lyhyet ja pitkät markkinako-rot laskivat vuonna 2014 historiallisen al-haisille tasoille. euriborit lähestyivät nollaa ja pitkät yli 10 vuoden korot jäivät vuoden lopussa väliin 1–1,5 %. korkokäyrä oli hyvin tasainen pitkässä päässä.

1000 euroa TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset

237 535 236 910 625 236 910 0

opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet

62 960 63 149 -189 62 590 559

Yhteensä 300 495 300 059 436 299 500 559

Julkisen sektorin rahoitus on viime vuosina kokenut todennäköisesti pysyviä muutoksia. erityisesti valtiolainojen vä-lille on syntynyt merkittäviä eroja riskikä-sityksen suhteen ja sama tulevaisuus lie-nee edessä kuntasektorilla. Verotusoikeus ei enää takaa rajatonta luotonsaantia ja julkissektorin onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota taloudellisesti tervee-seen toimintaan ja pääomien tehokkaa-seen käyttöön.

Tampereen kaupungin rahoituksen kan-nalta vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, kun kaupungin lainamäärä aleni ja investoin-nit kyettiin rahoittamaan kassasta. Tämän mahdollisti vuonna 2013 saatu suuri lainan takaisinmaksu Tampereen sähkölaitos oy:ltä. kansainvälinen luottamus suomen julkiseen sektoriin pysyi hyvänä valtion luottoluokituksen alentumisesta huolimat-ta. rahoitusta olisi tarvittaessa ollut hyvin saatavilla ja rahoituksen ehdot, erityisesti joukkolainamarkkinoiden, hieman kohen-tuivat vuoden aikana.


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset

Taseyksiköiden korot 19 749 3 200 16 549 1 880 1 320

antolainat 5 745 5 872 -127 5 872 0

sijoitukset 906 2 170 -1 264 3 270 -1 100

muut korkotuotot 1 488 220 1 268 220 0

Yhteensä 27 889 11 462 16 427 11 242 220

korkoTuoToT

ValTionosuuDeT

Laskelmaosa


Korkotuototkorkotuotot olivat yhteensä 27,9 milj. eu-roa ja ne toteutuivat peräti 16,4 milj. euroa talousarviota parempana. ylitys koostuu yksinomaan kaupungin sisäisistä taseyk-siköiden koroista ja on siten luonteeltaan tekninen. oikeat ulkoiset korkotuotot to-teutuivat 8,2 milj. euron suuruisina ja hy-vin talousarvion odotusten suuruisina.

antolainojen korkotuotoista valtaosa muodostui Tampereen sähkölaitos oy:n ja Tampereen Vuokratalosäätiön maksamista koroista.

sijoitusten ja muiden korkotuottojen ri-vit on syytä laskea yhteen ja verrata tätä toteumaa talousarvioon, sillä talletusten ja konsernitilin korkotuotot ovat olleet ta-lousarviossa sijoitusten korkotuotoissa ja toteumassa muissa korkotuotoissa. Jonkin verran odotuksia korkeampana pysynyt ti-livarallisuus kompensoi pitkin viime vuotta alentunutta korkotasoa, jolloin korkotuo-tot toteutuivat yhteenlaskettuna talousar-viossa arvioidun mukaisesti.

Korkokulutkaupungin ulkoiset korkokulut olivat yh-teensä 8,5 milj. euroa ja niiden toteuma ylitti talousarvion noin 0,3 milj. eurolla. eniten tähän vaikutti korkosuojausten net-tokustannusten nousu 0,4 milj. eurolla, kun Vuoreksen koulukeskuksen ja Tipotien sosiaali- ja terveysaseman 58,4 milj. euron suuruiset kiinteäkorkoiset rahoitusjaksot alkoivat.

kaupunki pyrkii tasaamaan johdannais-sopimuksilla markkinakorkojen muutosten aiheuttamaa vaihtelua korkokuluissa. Täl-löin sopimuksista joudutaan maksamaan matalien korkojen aikaan ja niistä hyödy-tään korkojen noustessa. Vaikutus on sa-mankaltainen kuin kiinteäkorkoisten lai-nojen käytöllä, joiden sijaan kaupunki on pääsääntöisesti nostanut kaikki lainansa vaihtuvakorkoisina.

kaupungin koko korollisen vieraan pää-oman keskikorko oli vuonna 2014 noin 1,7 prosenttia, missä on nousua edelliseen vuoteen noin 0,2 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu suojausasteen noususta.

henkilöstökassan talletuksille maksetut korot jäivät hyvin alhaisiksi sekä matalan korkotason että oleellisesti pienentyneen talletuskannan vuoksi.

muut rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuototmuut rahoitustuotot toteutuivat selvästi odotuksia heikommin. keskeisin syy tähän oli konserniyhtiöistä saatujen osinkotuot-

tojen jääminen tavoitteesta. sijoitusten myyntivoittoja saatiin 0,2 milj. euroa ta-lousarviota enemmän.

osinkotuotot koostuvat niin tytär- ja osakkuusyhtiöistä kuin sijoituksistakin saaduista osingoista. näistä merkittävim-mät viime vuonna olivat Tampereen säh-kölaitos oy 0,8 milj. euroa ja Tampereen palvelukiinteistöt oy 0,3 milj. euroa.

Rahoituskulutrahoituskulut toteutuivat arvioitua suu-rempina, sillä sijoitusomaisuudesta jou-duttiin kirjaamaan noin 0,4 milj. euron suuruiset arvonalennukset. Taulukossa tä-mä näkyy rivillä muut rahoituskulut. mer-kittävin 0,3 milj. euron suuruinen alennus kirjattiin Technopolis oyj:n osakkeista, joiden kurssikehitys vuonna 2014 oli ne-gatiivinen. arvonalennuksista ei arvioida tulevan pysyviä menetyksiä kaupungille.


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset

rahalaitokset -2 567 -2 768 201 -2 768 0

Johdannaiset -5 434 -5 000 -434 -5 000 0

henkilöstökassa 0 0 0 0 0

lahjoitusrahastot -221 -166 -55 -166 0

Taseyksiköiden korkokulut -18 160 0 -18 160 0 0

muut korkokulut -357 -300 -57 -300 0

Yhteensä -26 740 -8 234 -18 506 -8 234 0


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

liikelaitosten peruspääomakorvaukset 35 915 35 915 0 36 0

kuntayhtymien peruspääomakorot 1 445 1 445 -0 1 0

rahoitusarvopapereiden myyntivoitot 522 300 222 0 0

Verotilityskorot 5 10 -5 0 0

osinkotuotot 1 714 3 200 -1 486 3 0

muut rahoitustuotot 181 216 -35 5 0

Yhteensä 39 782 41 086 -1 304 46 0


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset

Verotilitysten korkokulut -34 0 -34 0 0

Viivästyskorkokulut -0 -1 1 -0 0

muut rahoituskulut -500 -55 -445 -0 0

Yhteensä -534 -56 -478 -0 0

korkokuluT

muuT rahoiTusTuoToT

muuT rahoiTuskuluT

Laskelmaosa


Investointien toteumavertailu


peruskaupunkiperuskau-

punkiliikelai-

toksetkoko kau-

punki

investoinnit (1 000 euroa) Tp 2014muutettu Ta 2014

eroalkuper Ta

2014muutokset Tp 2014 Tp 2014 Tp 2014

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -36 145 -39 403 3 258 -3 200 -36 203 -36 145 -4 747 -40 892

Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet -691 -465 -226 -890 425 -691 -55 -746

Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -815 -1 901 1 086 -2 310 409 -815 -7 -822

muut aineettomat oikeudet 0 0 0 0 0 0 -516 -516

muut pitkävaikutteiset menot -34 638 -37 037 2 399 0 -37 037 -34 638 -4 169 -38 807

AINEELLISET HYÖDYKKEET -90 587 -95 411 4 824 -92 681 -2 730 -90 587 -85 986 -176 573

maa- ja vesialueet -32 316 -32 600 284 -3 500 -29 100 -32 316 -399 -32 715

rakennukset ja rakennelmat -220 0 -220 0 0 -220 -28 285 -28 505

kiinteät rakenteet ja laitteet -16 965 -48 737 31 772 -75 852 27 115 -16 965 -5 788 -22 753

koneet ja kalusto -11 559 -13 899 2 340 -13 154 -745 -11 559 -3 942 -15 501

muut aineelliset hyödykkeet -160 -175 15 -175 0 -160 -160

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -29 367 0 -29 367 0 0 -29 367 -47 572 -76 939

SIJOITUKSET -100 -500 400 -500 0 -100 0 -100

osakkeet ja osuudet -100 -500 400 -500 0 -100 0 -100

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -126 832 -135 314 8 482 -96 381 -38 933 -126 832 -90 733 -217 565

Rahoitusosuudet 3 097 2 884 213 1 045 1 839 3 097 512 3 609

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -123 736 -132 430 8 694 -95 336 -37 094 -123 736 -90 221 -213 957

pysyvien vastaavien luovutustulot 24 755 18 300 6 455 17 700 600 24 755 8 156 32 911

Investointien toteutuminen

Talousarvion investointien toteumaver-tailussa esitetään niin sanotun peruskau-pungin investoinnit. liikelaitosten vaiku-tusta kaupungin investointeihin kuvataan edellä olevan laskelman kolmen viimeisen sarakkeen vertailussa, joka sisältää perus-kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ja koko kaupungin investoinnit. liikelaitos-ten vaikutus ja osuus kaupungin inves-toinneista sekä poikkeamat talousarvioon on esitetty jokaisen tase-erän analysoinnin yhteydessä. sisäisiä liikelaitosten ja perus-kaupungin tai liikelaitosten välisiä inves-tointeja oli vuonna 2014 yhteensä 0,068 milj. eurolla.

peruskaupungin investoinnit toteutui-vat yhteensä 126,8 milj. eurona ja ne alit-tavat muutetun talousarvion 8,5 milj. eu-rolla. kaupunkiympäristön kehittämisen ja hyvinvointipalvelujen investoinnit to-teutuivat suunniteltua pienempinä. ulko-puolista rahoitusta investointihankkeisiin

saatiin 3,1 milj. euroa, joka ylitti muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutuksista saatiin tuloja yhteensä 24,8 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 6,5 milj. eurolla. peruskaupungin yksiköiden toteutumatta jääneistä investoinneista 1,3 milj. euroa budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015.

liikelaitosten osuus kaupungin vuoden 2014 oli 41,7 prosenttia ja 90,7 milj. euroa, kun liikelaitosten investointien muutettu talousarvio oli 84,6 milj. euroa. liikelaitos-ten investoinnit toteutuivat siis 6,2 milj. euroa suunniteltua suurempina lähinnä Tilakeskuksen rakennusinvestointien osal-ta. rahoitusosuuksia liikelaitoksille kirjat-tiin 0,5 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 8,2 milj. eu-roa. koko kaupungin osalta investointien rahoitusosuuksia kirjattiin 3,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien luovutustuloja 32,9 milj. euroa.

konsernihallinnolle kuuluvia inves-tointeja ovat koko konsernin toimintaan liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit, jotka eivät kuulu liikelaitoksille. Tilaajan ydinprosesseista kaupunkiympäristön kehittäminen toteuttaa merkittäviä infra-rakentamisen investointeja. rantaväylän tunneli rakentaminen sisältyy kaupunki-ympäristön kehittämisen investointeihin. hyvinvointipalveluiden investoinnit pai-nottuvat toiminnassa tarvittavaan kalus-toon kohdistuviin investointeihin sekä tilojen ensikertaiseen kalustamiseen. pe-lastuslaitoksen investoinnit ovat pääasi-assa pelastus- ja sairaankuljetusajoneu-vokaluston investointeja. liikelaitosten investoinnit muodostuvat pääasiassa Tam-pereen Tilakeskus liikelaitoksen taloraken-nusinvestoinneista sekä Tampereen Vesi liikelaitoksen investoinneista vesijohto- ja viemäriverkostoihin sekä veden- ja jäteve-denkäsittelylaitosten hankkeisiin.

Laskelmaosa


Aineettomat hyödykkeet

Vuonna 2014 aineettomiin hyödykkeisiin tehtiin tietokoneohjelmistojen käyttöoi-keuksien ja valmistusarvojen sekä muiden pitkävaikutteisten menojen investointeja. konsernihallintoon kuuluvan tietohallin-non vuoden 2014 tietoja viestintätekniik-kaan kohdistuvat investoinnit toteutuivat 1,5 milj. eurona, kun muutettu talousarvio oli 2,4 milj. euroa.

Tieto- ja viestintätekniikka (iCT) -inves-toinneilla kehitetään kaupungin ydinpro-sessien ja niitä tukevien prosessien tietoja viestintätekniikan toimintaympäristöä. iCT-kehittäminen jakautuu karkeasti kah-teen osaan: iCT-palveluiden jatkuvuuden turvaaminen ja iCT-projektit. Jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa käytännössä ole-massa olevan iCT-kokonaisuuden toimi-vuuden varmistamista pienimuotoisilla muutos-, korjaus- ja parannustöillä. iCT-projektit ovat pääasiassa uusien sovellus-ten käyttöönottoja ja olemassa olevien merkittäviä uudistusprojekteja, joihin liittyy myös toiminnan prosessien kehit-tämistä. Tietohallinnon iCT-kehittämispro-jektit toteutuivat 0,9 milj. eurona. Tieto-hallinnolla oli 2014 käynnissä melkein 40 kehittämisprojektia. merkittävimpiä val-mistuneita olivat Windows 7 käyttöönotto, toimeentulotuen hakuprosessin sähköis-täminen ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon liittyminen.

peruskaupungin muiden pitkävaikut-teisten menojen vuoden 2014 investoin-neista 34,1 milj. euroa kohdistui kaupun-kiympäristön kehittämisen ydinprosessille ja tarkemmin ottaen rantaväylän tunnelin rakentamiseen. investointikulut tunnelista kirjataan pääosin muihin pitkävaikutteisiin menoihin johtuen siitä, että hankkeen val-mistuttua tunneli ja sen ylläpito luovute-taan liikenneviraston vastuulle. Tunnelin myöhemmästä luovuttamisesta johtuen kaupungin osuus aineellisesta investoin-nista kirjataan kaupungin tilinpäätöksessä aineettomaksi muuksi pitkävaikutteiseksi menoksi. Tunnelin vuoden 2014 nettoin-vestoinnit olivat 37,6 milj. euroa, joka on 2,8 milj. euroa talousarviota pienempi.

liikelaitosten aineettomien hyödykkei-den investoinnit kohdistuivat käytännössä peruskaupungin tapaan muihin pitkävai-kutteisiin menoihin, joihin Tampereen Ti-lakeskus investoi 4,2 milj. eurolla.

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueetperuskaupunkiin kuuluva kaupunkiympä-ristön kehittäminen vastaa pääasiallisesti kaupungin maa- ja vesialueiden hankin-nasta. kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2014 maa- ja vesialueiden inves-toinnit olivat 32,3 milj. euroa, kun muu-tetussa talousarviossa näihin varauduttiin 32,6 milj. eurolla. maa- ja vesialueinves-toinnit toteutuivat poikkeuksellisen suu-rena, sillä vuoden 2014 aikana tehtiin niin merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen suuri maanhankinta, kun kaupunki osti lielahdesta entisen tehdas-alueen rakennuksineen. ostetun alueen maapinta-ala on noin 90 ha ja lisäksi kaup-paan kuului vesialueita yli 1 000 ha. kau-punki osti raakamaata yhteensä noin 145 ha. maa- ja vesialueiden kokonaismyyn-titulojen arvioitiin olevan 17,5 milj. euroa, mutta ne toteutuivat 15,0 milj. eurona.

Rakennukset ja rakennelmatkaupungin rakennuksien ja rakennelmien investoinneista vastaa pääasiassa Tam-pereen Tilakeskus. Tilakeskuksen raken-nushankkeet toteutuivat 58,4 milj. euroa, joista rakennuksiin ja rakennelmiin koh-distuneiden hankkeiden osuus oli 52,7 milj. euroa kohdistuen kyseisen tase-erän lisäksi keskeneräisiin hankkeisiin. raken-nuksien ja rakennelmien toteuma ylitti 2,0 milj. eurolla talousarvion. ylitys aiheutui ratinan lämpötalon perusparannuksesta 4,0 milj. euroa sekä kuntokatu 4:n sijoite-tun pääoman 3,9 milj. euron palautuksen. ratinan lämpötalolle ei alkuperäisessä ta-lousarviota määrärahaa ollut, koska se piti toteuttaa myyntiprojektina. Toteutumat-tomia investointeja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 yhteensä 8,0 milj. eurolla. suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus (6,2 milj. euroa), Tampereen kansainvä-lisen koulun perusparannus ja laajennus (4,1 milj. euroa), näsilinnan perusparannus (4,1 milj. euroa), niemenrannan päiväkoti (3,7 milj. euroa) ja ratinan lämpötalo (4,0 milj. euroa).

Tampereen Veden investoinneista 7,1 milj. euroa kohdistui rakennuksiin ja ra-kennelmiin kaupinojan vedenpuhdistus-laitoksen saneerauksen osalta.

Kiinteät rakenteet ja laitteetkaupungin suurimpia kiinteiden raken-teiden ja laitteiden investointeja olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessin infrastruktuurin rakentamisin-vestoinnit sekä Tampereen Vesi liikelai-toksen verkostoinvestoinnit.

peruskaupunkiin kuuluvien kaupunki-ympäristön kehittämisen liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan inves-tointeihin käytettiin yhteensä 44,7 milj. euroa. kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit jakaantuvat oman taseryh-mänsä lisäksi keskeneräisiin aineellisiin hyödykkeisiin, josta kaupunkiympäristön kehittämisen osuus oli 28,5 milj. euroa. Valmiiksi saatuja kiinteiden rakenteiden investointeja kaupunkiympäristön kehit-täminen teki yhteensä 16,2 milj. eurolla. loput peruskaupungin keskeneräisten hankintojen investoinneista olivat pelas-tuslaitoksen kalustoinvestointeja. kaupun-kiympäristön kehittämisen investoinnit sisälsivät myös strategisten hankkeiden Vuoreksen ja keskustan liikenneväylien ja viheralueiden suunnittelun ja rakentami-sen rahoituksen sekä rantaväylän tunnelin kaupungille omistukseen jäävän osuuden. Vuores –hankkeen investoinnit toteutuivat 7,0 milj. eurona, mikä on 0,8 milj. euroa ta-lousarvioita suurempana, koska muun mu-assa liikuntapuiston alueella ja isokuusen asuntoalueella tehtävät pohjatyöt olivat arvioitua suuremmat. rantaväylän tunne-lista kaupungin omaisuuteen jäävää omai-suutta toteutui 5,3 milj. eurolla. katujen saneeraukset toteutuivat kokonaisuutena lähes vuosisuunnitelman mukaisina. ka-tusaneerauksia jatkettiin esimerkiksi ra-holassa ja Viialassa. Vuoden aikana tehtiin useita hankkeiden välisiä muutoksia, kun suunnitelmatarkkuus parani verrattuna talousarviovaiheen lähtötietoihin. Tilikau-della toteutettiin muun muassa lielahden-kadun rakenteen parannus välillä kantatie 65 – pohtolankatu pohtolankadun kierto-liittymän rakennustyön laajennuksena, Juvankadun ja keskisenkadun liittymän parantaminen sekä kaarilankadun ajora-dan ja kevyenliikenteen väylän paranta-minen. uusien alueiden rakentaminen to-teutettiin asemakaavojen valmistumisen mukaan ja tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöjen rakentajien kanssa. merkittä-vimpiä uudisalueita olivat niemenrannan

Laskelmaosa


ja huppionmäen alueen rakentaminen. merkittävin varsinainen säästö oli ruskon-tien ja huppionmäen katujen rakentami-sessa syntynyt noin 1,0 milj. euron alitus maansiirtotöiden optimoinnin ansioista. niemenrannan alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni hyvin, mutta rakenta-misen määrä alitti 0,4 milj. euroa muute-tun talousarvion. kevyenliikenteen väylien rakentaminen toteutui kokonaisuutena lähes arvioidun mukaisena. pyynikin kevy-enliikenteen väylien toteutusta jouduttiin osittain siirtämään suunnitelmien tarkis-tamistarpeen vuoksi. pyöräilyn laatukäy-tävien kehittämiseen investoitiin 0,1 milj. euroa suunniteltua enemmän. Joukkolii-kennehankkeissa pääpaino oli linjamuu-tosten edellyttämien pysäkkijärjestelyiden toteuttaminen sekä vanhojen erittäin huo-nokuntoisten linja-autopysäkkien uusi-misen jatkaminen, joiden toteuma ylittyi budjetoituun verrattuna yhteensä 0,7 milj. eurolla. satamien merkittävin investointi oli laukontorin 2. laivalaiturin toteuttami-nen. siltojen ja muiden erikoisrakenteiden kustannukset ylittivät vuosisuunnitelman noin 0,3 milj. euroa.

liikelaitosten toisin sanoen Tampereen Veden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. investoinneista 16,9 milj. eu-roa kohdistui verkostojen rakentamiseen. suurimpia verkostotöitä tehtiin kaupino-jalla (2,7 milj. euroa), niemenrannan alu-eella (1,0 milj. euroa), lamminpäässä (0,7 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuh-distamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut lViJas-saneeraus (1,0 milj. eu-roa).

Koneet ja kalustopysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10 000 euron arvoiset koneet ja kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjeste-lyiden ensikertaisen kalustamisen määrä-rahat.

peruskaupungin koneiden ja kaluston investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, kun muutetussa talousarvi-ossa näihin varauduttiin 13,9 milj. eurolla. näistä valtaosa, 10,8 milj. euroa, syntyi

hyvinvointipalveluiden laiteinvestointi- ja kalustamishankkeista. ensikertaisen kalus-tamisen osalta suurimpia kohteita olivat Vuoreksen koulukeskus 1,3 milj. euroa, Teknillinen lukio 0,8 milj. euroa, klassil-linen lukio 0,6 milj. euroa, lielahtitalon terveyspalvelut 0,6 milj. euroa, sähköta-lo 0,5 milj. euroa, lielahden kirjasto 0,4 milj. euroa ja mediapolis 0,3 milj. euroa. ensikertaisen kalustamisen lisäksi koneet ja kalustoinvestoinnit sisältävät terveys-huollon laitehankintoja, joita tilikaudella olivat muun muassa kävelysimulaattori 0,3 milj. euroa, greenlaser leikkausyksikkö 0,2 milj. euroa ja uusi mammografialaite 0,1 milj. euroa. pirkanmaan pelastuslaitoksen osuus koneiden ja kaluston investoinnit olivat 1,5 milj. euroa kohdistuen lähinnä sammutus- ja säiliösammutusajoneuvojen sekä sairaankuljetusajoneuvojen hankin-taan.

liikelaitosten osuus kaupungin 15,5 milj. euron kone- ja kalustoinvestoinneista oli 3,9 milj. euroa. merkittävimmät olivat Tam-pereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen 2,1 milj. euron linja-autohankinnat, jotka koostuivat kahdeksasta uudesta telilinja-autosta, yhdestä turistivarustellusta linja-autosta sekä harjapesukoneesta. Vanhan kaluston osalta käytöstä poistettiin 12 bus-sia. Tampereen infran kalustoinvestoinnit toteutuivat 0,9 milj. eurona. infra hankki muun muassa tienhoitoauton, kaksi taa-jamatraktoria, vaakatasoleikkurin, lumen-kuormaimen, kaksi kuorma-autoa ja kaksi kevyt kuorma-autoa.

Muut aineelliset hyödykkeetmuiden aineellisten hyödykkeiden 0,2 milj. euron investointimäärärahat on tarkoitet-tu taideteosten hankintaan museotoimelle sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. investoinnit taideteoksiin toteutuivat 0,2 milj. eurona.

Osakkeet ja osuudetosakkeiden ja osuuksien määräraha 0,5 milj. euroa varattiin kaupunginhallituksen käyttöön pysyvien vastaavien sijoituksiksi katsottavien arvopapereiden ostoon, mikä toteutui 0,1 milj. eurona Vigo-rahaston si-joituksen osalta.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonperuskaupungin yksiköillä sitovia inves-tointieriä olivat investointien bruttome-not. pirkanmaan pelastuslaitokselle sito-vaa oli rahoituslaskelman investointien rahavirta, eli investointien, rahoitusosuuk-sien ja pysyvien vastaavien hyödykkei-den luovutustulojen netto. Tietohallinnon osalta sitovaa oli toimintakatteen ja in-vestointien bruttomenojen summa. liike-laitosten investoinnit eivät ole sitovia lu-kuun ottamatta Tilakeskus liikelaitoksen talonrakennusinvestointeja, joiden vuotui-set määrärahat ovat sitovia hanketasolla. Tuottajien investoinnit ja poikkeamat sekä niiden perustelut esitetään talousarvion toteutumisvertailun yhteydessä sekä eril-listilinpäätöksissä.

peruskaupungin osalta merkittävin ne-gatiivinen poikkeama oli Vuores-hankkeen investointien ylittyminen 0,8 milj. eurol-la. pirkanmaan pelastuslaitoksen sitova 1,5 milj. euron talousarviotavoite inves-tointien rahavirran osalta ylittyi 0,2 milj. eurolla. investointitavoitteen ylitys johtui siitä, että pysyvien vastaavien myyntejä ei toteutunut tilikaudella ja luovutustulot jäi talousarviossa arvioidusta tasosta 0,2 milj. euroa.

suurimmista investoinneista kaupun-kiympäristön kehittämisen investoinnit toteutuivat 6,8 milj. euroa suunniteltua pienempänä. rantaväylän tunnelin osal-ta investoinnit toteutuivat 2,4 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä, mis-tä 1,8 milj. euroa aiheutui talousarviomuu-toksessa tapahtuneesta rahoitusosuuksien kohdistusvirheestä.

hyvinvointipalveluiden pääosin konei-siin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, joka alittaa vuosisuunnitelman 2,9 milj. eurolla.

kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 2,5 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Tilakeskuksen kiinteistöjen myyntien luovutustulot toteutuivat 2,0 milj. euroa budjetoitua parempana.

Laskelmaosa


Rahoituslaskelman toteumavertailu


peruskaupunkiperuskau-

punkiliikelaitok-

setkoko kau-

punki

Tp 2014mu u t e t t u

Ta 2014ero

alkuper. Ta 2014

muutokset Tp 2014 Tp 2014 Tp 2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate -542 -4 999 4 457 16 646 -21 645 -542 83 803 83 261

satunnaiset erät -12 664 -12 680 16 0 -12 680 -12 664 -1 711 -14 376

Tulorahoituksen korjauserät -8 104 -13 500 5 396 -13 500 0 -8 104 -5 576 -13 681

-21 311 -31 179 9 869 3 146 -34 325 -21 311 76 515 55 205


investointimenot -126 833 -135 314 8 481 -96 381 -38 933 -126 833 -90 732 -217 565

rahoitusosuudet investointimenoihin 3 097 2 884 213 1 045 1 839 3 097 512 3 609


24 687 18 300 6 387 17 700 600 24 687 8 156 32 843

-99 049 -114 130 15 081 -77 636 -36 494 -99 049 -82 065 -181 113

Toiminnan ja investointien rahavirta -120 360 -145 309 24 950 -74 490 -70 819 -120 360 -5 549 -125 909



antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 -19 0

antolainasaamisten lisäykset muille -16 -100 84 -100 0 -16 -57 -73

antolainasaamisten vähennykset muilta 4 306 1 249 3 057 1 249 0 4 306 0 4 306

4 289 1 149 3 140 1 149 0 4 289 -76 4 232

oman pääoman muutokset 3 474 0 3 474 0 0 3 474 -3 474 0


pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 10 598 10 700 -102 0 10 700 10 598 0 10 598

pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -14 817 -14 800 -17 -14 800 0 -14 817 0 -14 817

lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -2 209 -10 146 7 937 -10 146 0 -2 209 22 0

lyhytaikaisten lainojen muutos muilta -14 551 0 -14 551 0 0 -14 551 0 -14 551

-20 979 -14 246 -6 733 -24 946 10 700 -20 979 22 -18 769

muut maksuvalmiuden muutokset -7 889 -12 329 4 440 -12 329 0 -7 889 5 605 -4 491

Rahoituksen rahavirta -21 105 -25 426 4 321 -36 126 10 700 -21 105 2 077 -19 028

Rahavarojen muutos -141 464 -170 735 29 271 -110 616 -60 119 -141 464 -3 472 -144 937

Rahavarat 31.12. 243 794 - - - - 243 794 -3 383 240 411

Rahavarat 1.1. 385 258 - - - - 385 258 90 385 348

Rahoituslaskelman toteutuminen

rahoituslaskelman toteumavertailu esit-tää niin sanotun peruskaupungin, eli kon-sernihallinnon, tilaajan ydinprosessien, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelu-jen tuottajien ja pirkanmaan pelastus-laitoksen, yhdistetyn rahoituslaskelman toteutumisen. Talousarvion toteumaver-

tailulaskelmiin ei siis sisälly liikelaitosten ja taseyksikköinä toimivien rahastojen lukuja, mutta liikelaitosten ja rahastojen vaikutus kaupungin rahoituslaskelman muodostumiseen on esitetty laskelma-taulukon kolmella viimeisellä sarakkeella. laskelmiin sisältyy ulkoisten liiketapahtu-

mien lisäksi myös kaupungin yksiköiden väliset sisäiset liiketapahtumat. näillä eril-lä ei kuitenkaan ole vaikutusta rahavaro-jen muutokseen.

Talousarvion rahoituslaskelman toteu-mavertailun rahavarojen muutos tilikau-della 2014 oli 141,5 milj. euroa negatiivinen

Laskelmaosa


sernipankkitilillä olevien varojen vähene-misen vuoksi. oman pääoman lisäyksenä peruskaupungilla näkyy asumisen rahas-ton lakkauttaminen ja pääoman siirto ra-hastosta konsernihallintoon. muut maksu-valmiuden muutokset toteutuivat 4,4 milj. euroa talousarvioita parempana.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonToiminnan ja investointien rahavirran olennaisia poikkeamia tilinpäätösvuoden talousarvioon käsitellään talousarvion tuloslaskelman ja investointien toteuma-vertailujen yhteydessä. rahoituksen ra-havirran poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon syntyivät pitkälti edellä mai-nituista syistä konsernihallinnossa, joka kirjaa liiketapahtumat kaupungin yhteisis-tä eristä.

Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseenliikelaitosten ja taseyksikkönä toimivi-en rahastojen vaikutusta kaupungin toi-minnan rahoitukseen kuvataan edellä talousarvion toteumavertailun ohessa vertailulaskelmilla, joihin sisältyy perus-kaupungin rahoituslaskelma, liikelaitosten ja rahastojen rahoituslaskelmat yhteen-sä ja koko kaupungin rahoituslaskelma. peruskaupungin ja liikelaitosten sekä ra-hastojen laskelmat pitävät sisällään myös kaupungin sisäiset liiketapahtumat, jotka eliminoidaan koko kaupungin rahoituslas-kelmasta. liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivien rahastojen vaikutusta kaupun-gin tuloksen ja investointien muodostumi-seen käsitellään erikseen talousarvion tu-loslaskelman ja investointien toteutumista

käsittelevissä kappaleissa. rahoituslaskel-man toiminnan ja investointien rahavirran liikelaitosvaikutukset on luettavissa näistä kappaleista. Toisaalta, liikelaitoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupungin rahoi-tuslaskelman rahavirran muodostumiseen, jos muita maksuvalmiuden muutoksia ei huomioida. Tämä johtuu pitkälti rahoitus-toiminnan keskittämisestä konsernipank-kiin ja yhdystilimenettelyn käytöstä kon-sernihallinnon ja liikelaitosten välillä.

kokonaisuutena liikelaitosten osuus kaupungin rahoituslaskelman muodostu-misessa on kuitenkin merkittävä. liikelai-tosten osuus kaupungin toiminnan 55,2 milj. euron rahavirrasta on 76,5 milj. euroa. liikelaitosten osuus kaupungin toiminnan tulovirrasta on erittäin merkittävä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Tampereen Veden liikevaihtoa lukuun ottamatta muut liike-laitokset ja rahastot saavat tulovirtansa valtaosin kaupungin sisäisiltä toimijoilta. Tässä mielessä liikelaitosten aiheuttamat tulovirrat ovat pitkälti laskennallisia. kau-pungin investointien tulovirrasta liikelai-tosten osuus oli myös merkittävä. 181,1 milj. euron nettorahavirrasta liikelaitosten osuus oli vajaa puolet, 82,1 milj. euroa. Tä-mä muodostui 90,7 milj. euron investoin-neista, joihin saatiin 0,5 milj. euroa rahoi-tusosuuksia sekä 8,2 milj. euron pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista, joita erityisesti Tilakeskus kirjasi myydyis-tä kiinteistökohteista. liikelaitosten toi-minnasta ja investoinneista aiheutuneet liiketoimet kasvattivat kaupungin muiden maksuvalmiuden muutoksien rahavirtaa 5,6 milj. eurolla, mikä johtuu pitkälti sisäi-sestä yhdystilimenettelystä.

ja 29,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. rahavarojen muutoksen selvästi suunniteltua parempi toteuma aiheutui erityisesti toiminnan ja investointien ra-havirran toteutumisesta 24,9 milj. euroa suunniteltua parempana. Vuosikate ylittyi 4,5 milj. eurolla ja investoinnit toteutuivat 8,5 milj. euroa arvioitua pienempinä. pysy-vien vastaavien luovutustulot ylittyivät 6,4 milj. eurolla. peruskaupungin oma pääoma kasvoi asumisen rahaston lakkauttamisen myötä.

Toiminnan rahavirta toteutui -21,3 milj. euroa milj. eurona, joka on muutettua ta-lousarviota 9,9 milj. euroa parempi. Tämä on pitkälti seurausta suunniteltua 4,5 milj. euroa parempana toteutuneesta vuosikat-teesta ja tulosrahoituksen korjauserissä arvioitua pienemmistä pysyvien vastaavi-en myyntivoitoista. Vuosikatetta on käsi-telty tuloslaskelman analyysin ja tuloslas-kelman toteutumisvertailun yhteydessä. investointien rahavirta toteutui 99,0 milj. euroa negatiivisena ja 15,1 milj. euroa ta-lousarviota pienempänä bruttoinvestoin-tien ollessa 8,5 milj. euroa suunniteltua pienemmät 126,8 milj. euroa. rahoitus-osuuksia peruskaupunki kirjasi 3,1 milj. eu-roa ja luovutustuloja 24,7 milj. euroa, joka ylittää muutetun talousarvion 6,4 milj. eurolla.

rahoituksen rahavirta, -21,1 milj. euroa, toteutui 4,3 milj. euroa talousarviota pa-rempana. pitkäaikaisia lainoja nostettiin 10,6 milj. eurolla muutetun talousarvion mukaisesti. lyhennyksiä lainoihin mak-settiin suunnitellusti 14,8 milj. eurolla. lyhytaikaiset lainat pienenivät 14,6 milj. eurolla lähinnä henkilöstökassan talletus-kannan laskun sekä tytäryhteisöjen kon-

Laskelmaosa


Antolainat (1 000 euroa) TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA

2014Muutokset

Konserniyhteisöt ja muut 103 704 108 701 -4 997 108 701 0

Vähennykset -3 933 -819 -3 114 -819 0

lisäykset 0 100 -100 100 0

Asuntolainat 1 682 1 632 51 1 632 0

Vähennykset -368 -430 798 -430 0

Antolainat yhteensä 105 387 110 333 -4 946 110 333 0

Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Pitkäaikaiset korolliset velat

rahalaitoksille 229 052 229 160 -108 218 460 -10 700

lyhennykset -14 817 -14 800 -17 -14 800 0

nostot 10 598 10 700 -102 0 -10 700

Lyhytaikaiset korolliset velat

henkilöstökassalle 17 518 31 000 -13 482 31 000 0

konserniyhteisöille 128 172 123 000 5 172 123 000 0

Korolliset velat yhteensä 374 743 383 160 -8 417 372 460 -10 700

lainat euroa/asukas 1 679 1 725 -46 1 677 -48

asukasmäärä 223 134 222 100 1 034 222 100 0

Antolainauksen muutokset

Vuoden aikana ei myönnetty uusia anto-lainoja lainkaan. Tytäryhtiöt ottivat laina-tarpeensa kilpailutuksen jälkeen suoraan rahoituslaitoksista.

Vuoden lopussa Tampereen kaupungin pitkäaikaiset lainasaamiset olivat 105,4 milj. euroa. merkittävimmät saamiset oli-vat Tampereen sähkölaitos oy:ltä 70,0

milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosääti-öltä 21,8 milj. euroa.

Korollisten velkojen muutokset

korollisen velan määrä laski vuoden aikana 18,8 milj. euroa ja toteuma alitti talousar-viossa ennakoidun. Vuoden aikana ei ollut tarkoitus nostaa uutta pitkäaikaista velkaa lainkaan, mutta koukkuniemen peruspa-rannuksiin liittyen kaupungin oli pakko nostaa kaksi korkotukilainaa, yhteensä noin 10,6 milj. euroa. näiden nostoon oli sitouduttu saatujen investointiavustusten ehdoissa. pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin maksuohjelmien mukaisesti 14,8 milj. eu-

rolla. poikkeuksellisen vuoden mahdollisti kaupungin hyvä kassatilanne, kun inves-toinnit voitiin rahoittaa ilman uutta netto-velkaa.

lyhytaikaisten lainojen osalta henkilös-tökassan asiakkaille oleva velka toteutui oleellisesti talousarviota pienempänä. Toi-saalta tytäryhteisöiltä konsernitilin kautta oleva velka nousi jonkin verran odotuksia suuremmaksi, jolloin koko lyhytaikaisen velan nettomuutos jäi pienemmäksi.

kuntatodistuksilla tai joukkolainoilla hankittua lainarahoitusta ei vuoden vaih-teessa ollut käytössä.

korollisten velkojen määrä laski 374,7 milj. euroon. Vuoden lopussa korolliset velat jakautuivat: rahalaitoksilta otettui-hin lainoihin 61 prosenttia, velkaan kon-serniyhteisöille 34 prosenttia ja velkaan henkilöstökassan asiakkaille 5 prosenttia. rahalaitoslainoja kaupungilla on kahdek-sasta eri lähteestä, joista suurin on kunta-rahoitus oyj 172,3 milj. euron pääomalla ja 46 %:n osuudella kokonaismäärästä.

anTolainauksen muuTokseT

korollisTen VelkoJen muuTokseT

Strategiaosa


Strategiaosan toteutuminenyhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaa toteutetaan talousar-vion toiminnallisilla tavoitteilla. kaupun-ginvaltuusto asetti vuoden 2014 talous-arviossa 43 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnallista ta-voitetta. lisäksi asetettiin sitovia toimin-nallisia tavoitteita hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, pirkanmaan pelastuslai-tokselle ja liikelaitoksille. Tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa.

konsernihallinto ja tilaajalautakunnat määrittelivät vuoden 2014 vuosisuunni-telmissa toimenpiteet toiminnallisten ta-voitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet määrittivät toiminnallisten tavoitteiden vastuutuksen ja mahdollistivat strategian toteuttamisen kytkemisen yksiköiden talo-uteen. Tilinpäätöksessä arvioidaan toimen-piteiden toteutumista sekä varsinaisen toiminnallisen tavoitteen saavuttamista vuoden aikana.

Vuoden toiminnallisista tavoitteista ra-portoitiin konsernin johtoryhmälle, kau-punginhallitukselle ja -valtuustolle neljä kertaa: kaksi kertaa toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätösennusteessa ja tilinpäätöksessä. liikelaitosten yhteisistä tavoitteista, pelastuslaitoksen työhyvin-vointia koskevasta tavoitteesta sekä hyvin-vointipalvelujen tuotantoalueiden yhtei-sistä tavoitteista raportoitiin ensimmäisen kerran tilinpäätösennusteessa. poikkeuk-sena hyvinvointipalvelujen tuotantoaluei-den henkilöstön vaihtuvuuden tavoitteesta raportoitiin toiminnan ja talouden katsauk-sissa toimintavuoden aikana. Tytäryhteisö-jen tavoitteista raportoidaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöksessä.

Tavoitteiden toteutuminensuurin osa yhteinen Tampere – näköalo-jen kaupunki -strategiasta johdetuista toi-minnallisista tavoitteista toteutui vuonna 2014 suunnitellusti. Vain viisi tavoitetta ei toteutunut. hyvinvointipalvelujen tuo-tantoalueiden toiminnallisista tavoitteis-ta saavutettiin kaikki vähintään osittain. pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteista toteutui kaikki ja liikelaitosten tavoitteet

toteutuivat lähes täysin. Tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui suurin osa.

suoraan kaupunkistrategiasta johdettu-jen toiminnallisten tavoitteiden suurim-mat tavoitteista poikkeamiset liittyivät kaupungin taloustavoitteiseen. Tilikauden tulokselle asetettu nollatavoite jäi saavut-tamatta. myös investointien tulorahoitus-prosentti jäi alle tavoitteen. nettomenojen kasvua saatiin kuitenkin hidastettua sel-västi.

Joukkoliikenteen matkustajamäärä ei kasvanut tavoitteen mukaisesti, vaan vä-heni lähes prosentilla edellisvuodesta. li-säksi kaupungin omien kiinteistöjen ener-gian kulutus pieneni tavoitetta vähemmän. Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista tehtiin päätöksiä vain muu-milaakson osalta. kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja valmistui alle puolet tavoittees-ta. nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa ara -korkotukilainan ehdot eivät houku-telleet rakennuttajia.

rakennemuutoksiin (Top10) liittyvät ta-voitteet saavutettiin hyvin. oman tuotan-non avoimen varhaiskasvatuksen osuus ja palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousivat yli tavoitteiden, samoin perhehoidon osuus sijaishuollosta. ikäih-misten palvelurakennetta uudistettiin ta-voitteen mukaisesti kotona asumista tu-kevaksi, vaikkakaan kotona asuvien osuus ei vuonna 2014 noussut täysin tavoitteen mukaisesti painopisteen ollessa tehoste-tun palveluasumisen lisäämisessä. erikois-sairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon palveluketjuja uudistettiin yhteistyössä pshp:n kanssa. myös perusterveydenhuol-lon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousi yli tavoitetason. Tiedolla johtamisen toimintamalli määriteltiin ja asiakaskohtai-nen palvelujen käyttö -projekti aloitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuste-hokkuuden ja vaikuttavuuden tehostami-seksi.

henkilötyövuodet vähenivät koko kau-pungin tasolla tavoitteen mukaisesti. kon-sernihallinnossa ja konsernipalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa henkilötyö-vuoden vähennystavoitetta ei saavutettu, mutta liikelaitoksissa ja pirkanmaan pe-lastuslaitoksessa tavoite saavutettiin lähes

kaksinkertaisena. Tuottavuutta parannet-tiin uudistamalla toimintaprosesseja tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen mm. sähköisessä ajanvarauksessa ja lisäämällä välitöntä asiakastyötä kotihoidossa. Tuot-tavuutta parannettiin myös tehostamalla hankintoja, mutta niiden vaikutuksia tuot-tavuuteen ei voitu vielä arvioida.

säästötoimenpiteistä huolimatta hoito- ja sosiaalitakuu toteutui lähes kokonaan. lastensuojelutarve selvitettiin määräajassa 97,4 prosentissa tapauksista. Työttömyys-aste nousi vuoden lopussa 18,0 prosenttiin, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. nuorisotakuuta toteutettiin yhteisvastuullisesti ja monia-mmatillisesti, mutta alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana. Työllisyydenhoidon palveluja kehitettiin, mutta asiakasmäärien lisääntyessä ja asi-akaskunnan ollessa yhä haasteellisempaa lisääntyi tavoitteen vaativuus ja tärkeys entisestään.

opiskelija-asuntoja valmistui ja uusia omakotitontteja ja pientaloasuntoja kaa-voitettiin vuoden 2014 aikana suunnitel-lusti. lisäksi yritystonttien määrä kasvoi ja kasvuyritykset lisääntyivät. pyöräilijöiden määrä kasvoi hieman yli tavoitteen. ran-taväylän tunnelin rakentaminen eteni han-kesuunnitelman mukaisesti ja keskustan elinvoimaa saatiin vahvistettua.

Toteumatietojen esittäminenkaupunkistrategiasta suoraan johdettujen toiminnallisten tavoitteiden toteumatie-dot esitetään yhtenä kokonaisuutena alla olevissa taulukoissa. hyvinvointipalvelu-jen tuotantoalueiden, pirkanmaan pelas-tuslaitoksen ja liikelaitosten tavoitteiden toteumat esitetään tuottajaosan toteutu-minen -osassa sekä erillistilinpäätöksissä. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteumat esitetään kappaleessa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt.

Tarkemmat tavoitteiden toimenpidekoh-taiset selvitykset ovat luettavissa tilinpää-tösennusteen liitteenä olevilta strategia-korteilta lukuun ottamatta tytäryhtiöiden tavoitteiden toteumatietoja.

Strategiaosa


Yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa

• Yhdessä tekeminen

• Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen

• Elinvoima ja kilpailukyky

• Kestävä yhdyskunta

• Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio

strategian nimi ja visio 2025

Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunkiTeemme yhdessä suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. meillä on näköaloja

tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin.

hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan.

Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja.

luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. yrityksillä on näköaloja kas-vuun ja kansainvälistymiseen.

Toimintatavat

Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti

otamme kaikki mukaan kaupun-gin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. luom-me yhdessä tekemiselle luottamuk-sellista ja kannustavaa ilmapiiriä.

kannamme vastuuta kaupungin ta-sapainoisesta taloudesta ja toimim-me kustannus- ja resurssitehok-kaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ym-päristökuormitustamme. edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta.

kyseenalaistamme rohkeasti vakiintu-neita toimintatapoja ja ideoimme uutta. uudistumisen lähtökohtana on kunta-laisten etu. mahdollistamme muutos-ten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johta-misella. hyödynnämme tietoja vies-tintäteknologiaa tehokkaasti. kehitäm-me vuorovaikutuksellista viestintää.

kaupunkistrategian näkökulmat

Strategiaosa


Toiminnallisten tavoitteiden toteuma

Yhdessä tekeminen

Kortti Sitova toiminnallinen tavoite 2014 Arvio tavoitteen toteutumisestaVastuuhen-kilö

1palvelujen käyttäjille on luotu uusia osallistumis-käytäntöjä palvelujen kehittämiseen

+Tavoite on saavutettu. yhdessä tekeminen on strategian kärkiteemoja. Tulisi pohtia pitäisikö painoarvon olla jatkos-sa suurempi.

kari hakari ja mikko aaltonen

2kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty ja käyttöä on lisätty

+Tavoite on saavutettu. seitsemän koulun luokkatiloihin, auditorioihin ja ruokaloihin on tehty vuonna 2014 helmi-kuusta alkaen yhteensä 363 varausta.

olli-poika parviainen ja leena kostiainen

3kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä on kasvanut

+Tavoite on saavutettu. uusia tietojoukkoja on avattu vuon-na 2014 yhteensä 69 kappaletta (2013:53 kpl).

kari hakari ja kirsi koski

4päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityk-sen pohjalta on tehty

+ Tavoite on saavutettu. kaupunkiseudun hallintomalliin on tarvetta palata sote-ratkaisun jälkeen.

reija linna-maa

5Valmistautuminen soTe-uudistukseen on käynnis-tetty

+Tavoite on saavutettu. Tampereen kaupunki on käynnis-tänyt keskustelut pirkanmaan tuottamisvastuualueen ja keskisen sote-alueen muodostamiseksi.

reija linna-maa

Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen


6 Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty + Tavoite on saavutettu.mikko aal-tonen

7 liikuntamahdollisuuksia on parannettu +

Tavoite on saavutettu uintikeskuksen remontin viivästy-misestä huolimatta. esimerkiksi Vuoreksen jalkapallokent-tä on valmistunut ja Vuorestalon liikuntasali on otettu käyttöön.

olli-poika parviainen

8perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks.

+

Tavoite on saavutettu. perusterveydenhuollon osuus ter-veydenhuollon kustannuksista on kasvanut 1,3 %-yksikköä. muutos johtuu erityisesti perusterveydenhuollon asiakas-määrien kasvusta.

mikko aal-tonen

9 hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet +/-

Tavoite on saavutetttu lähes kokonaan. opiskeluterveyden-huollon psykologipalveluissa oli ajoittain ongelmia hoitoon-pääsyssä. Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvityksistä 97,4 % arvioitiin 90 päivän kuluessa.

mikko aalto-nen ja leena kostiainen

10erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä pshp:n kanssa Top 10

+ Tavoite on saavutettu.mikko aalto-nen ja leena kostiainen

11ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 % tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Top 10

+/-

Tavoite on saavutettu tehostetussa palveluasumisessa (7,2 %) sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2,6 %) olevien osal-ta. Tavoitetta ei saavutettu kotona asuvien osalta (90,2 %). Tätä selittää se, että vuonna 2014 on keskitytty tehostetun palveluasumisen lisäämiseen. Vuonna 2015 keskitytään kotiin annettavien palvelujen lisäämiseen.

mikko aal-tonen

12ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona asumista tukevaksi Top 10

+ Tavoite on saavutettu. mikko aal-tonen

13perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57 % Top 10

+Tavoite on saavutettu. perhehoidon osuus sijaishuollosta oli 61,5 % (2013: 56,4 %).

leena kosti-ainen

Strategiaosa



14

oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatus-palvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6%) kattaen kaikki alueet. palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa 3%:iin (2013: 2%) Top 10

+Tavoite on saavutettu. oman tuotannon avoimen varhais-kasvatuksen osuus oli 9,3 % (2013: 7,4 %) ja palveluseteli-päivähoidossa olevien lasten osuus 4,0 %.

leena kosti-ainen

15 köyhyysohjelma on valmistunut +Tavoite on saavutettu. kaupunginhallitus hyväksyi köyhyys-ohjelman 20.10.2014.

mikko aal-tonen

16nuorisotakuuta toteutetaan yhteisvastuullisesti ja moniammatillisesti

+Tavoite on saavutettu. alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kuitenkin kasvanut vuodessa 336 henkilöllä. nuorisota-kuun toteuttaminen edellyttää toiminnan tehostamista.


17kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat ovat sijoittuneet toisen asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin tai palveluihin

+ Tavoite on saavutettu kolmea oppilasta lukuunottamatta.leena kosti-ainen

18Toisen asteen koulutuksesta vastavalmistuneista vähintään 75 % on työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin

?Tilastotietoja on vasta 2012 valmistuneiden osalta. Tavoite toteutui Tampereen ammattiopiston osalta, mutta ei pir-kanmaan ammattiopiston eikä lukioiden osalta.


19Työllisyydenhoidon palveluissa on saavutettu pal-velukohtaiset tavoitteet asiakkaiden sijoittumisessa työhön tai tutkintotavoitteeseen koulutukseen

+/-

Tavoite on saavutettu nuorten palvelujen ja palkkatukityöl-listämisen osalta, mutta ei Työvoiman palvelukeskuksen ja avoimille! -palvelun osalta. Työvoiman palvelukeskuksessa ja avoimille! -palvelussa asiakaskunta on aiempaa haas-teellisempaa ja asiakasmäärät ovat kasvaneet tavoitteita enemmän samaan aikaan, kun yritysten työvoimantar-ve on vähentynyt ja vastaavasti työvoiman tarjonta on lisääntynyt. korkea työttömyys lisää tavoitteen tärkeyttä ja haasteellisuutta.


Elinvoima ja kilpailukyky


20Toimenpiteitä kasvuyritysten määrän lisäämiseksi on toteutettu Top 10

+Tavoite on saavutettu. avoin Tampere -hankkeen kautta syntyi 15 potentiaalista uutta kasvuyritystä ja noin 70 uutta työpaikkaa.

kari kan-kaala

21yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2013 Top 10

+

Tavoite on saavutettu, vaikka asemakaavoitusohjelman työpaikka-alueista Tarastenjärven ja kalevan ahjon asema-kaavat eivät valmistuneet tämän vuoden aikana. luovu-tettavissa olevien teollisuus- ja varastotonttien määrä on kasvanut noin 30 %.

kari kankaa-la ja pekka salmi

22ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitos-verkoston ja oppimisympäristöjen kehittämissuun-nitelma on valmis ja toteutus on aloitettu

+ Tavoite on saavutettu.olli-poika parviainen

23keskustan elinvoimaa on vahvistettu keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä

+Tavoite on saavutettu, vaikka asemakeskuksen kehittämis-tä koskeva aiesopimus saadaankin valmiiksi vasta vuoden 2015 puolella.

kari kankaa-la ja pekka salmi

24rantaväylän tunnelin rakentaminen on edennyt suunnitellusti

+ Tavoite on saavutettu. pekka salmi

25Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilarat-kaisuista on tehty päätökset

-

Tavoitetta ei ole saavutettu. muumilaakso siirtyy Tampere-taloon. Taidemuseon muiden tilojen osalta tilaratkaisuista käynnistetään pyynikintorin alueella vuoden 2015 aikana ideakilpailu. sara hildénin taidemuseon tilojen osalta on käynnissä erillinen suunnittelutyö.

Olli-Poika Parviainen

Strategiaosa


Kestävä yhdyskunta


26sähköiset palvelut huomioiva hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma on valmistu-nut Top 10

+/-

palveluverkon kehittämissuunnitelma on muuttunut Tampereen tulevaisuuden palvelumalliksi, jolloin myös tehtävä laajeni koskemaan palveluverkon kehittämisen ohella palvelujen kehittämistä. kaupunginhallitus hyväksyi 14.4.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin projektisuunnitelman ja suuntalinjat jatkosuunnittelun pohjaksi. palvelumallityön toteutus on aloitettu.

kari hakari

27Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia

-

Tavoitetta ei saavutettu, vaikka joukkoliikenteen kehit-tämistoimenpiteet toteutettiin. huono työllisyystilanne ja alkuvuoden vähäluminen talvi vaikuttivat siihen, että matkustajamäärä väheni lähes prosentilla.

Pekka Salmi

28pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliiken-nemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna

+ Tavoite on saavutettu. pyöräilijöiden märää kasvoi 2,2 %. pekka salmi

2950 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkolii-kenteen laatukäytäville

+

Tavoite on saavutettu. noin 88 % kaavoitetusta asuntoker-rosalasta sijoittui keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukko-liikenteen laatukäytäville (v. 2013: 95 %). Jatkossa tulee pohtia, onko tavoitetasoa syytä nostaa.

pekka salmi ja kari kan-kaala

30kaavoitusprosessia on kehitetty ja yleis- ja asema-kaavavaranto on kasvanut Top 10

+/-

Tavoite on osittain saavutettu. asemakaavavaranto on kasvanut edellisestä vuodesta omakotirakentamisen osalta noin 1,5 vuodella ja kerrostalorakentamisen varanto noin 4 vuodella. asemakaavavarantoa on yli neljän vuoden tarpeisiin. yleiskaavavarantoa on käytetty asemakaavoi-tuksen tarpeisiin, ja kymmenen vuoden yleiskaavavaranto saavutetaan vasta vuonna 2015. rivitalorakentamisen yleiskaavavaranto on pienentynyt neljällä vuodella ja kerrostalorakentamisen varanto vuodella. sen sijaan oma-kotirakentamista varten tarvittava yleiskaavavaranto on kasvanut noin 4 vuodella.

pekka salmi

31opiskelija-asuntoja on valmistunut 180 ja kohtuu-hintaisia vuokra-asuntoja kaikkiaan 560

+/-

Tavoite on osittain saavutettu. opiskelija-asuntoja valmis-tui 182, mutta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vain 234. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoitteesta jäätiin, koska nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa ara -korkotu-kilainan ehdot eivät houkuttele riittävästi rakennuttajia.

kari kan-kaala

32kaavoituksella mahdollistetaan 300 pientaloasun-non toteuttaminen, joista 100 on omakotitontteja Top 10

+Tavoite on saavutettu. uusia omakotitontteja on kaavoi-tettu 136 kpl ja lisäksi asemakaavat mahdollistavat muita pientaloasuntoja yhteensä 300 kpl.

pekka salmi

33kaupungin kiinteistön energiankulutus on pienen-tynyt 1,5 % vuodesta 2013 ja uusiutuvan energian osuus on 85 %

-

Tavoitetta ei saavutettu. energian kulutus kaupungin omissa kiinteistöissä laski yhteensä 0,7 % vuodesta 2013. sähkön kulutus kasvoi sisäilman laadun ylläpidon vuoksi. kaupungin kiinteistöissä käytetystä sähköstä 85 % oli pe-räisin uusiutuvista energialähteistä. uusiutuvan energian osuus kaupungin kiinteistöjen koko energiankäytöstä jää kuitenkin alle tavoitetason 85 % vuonna 2014 johtuen kaukolämmön tuotantotavasta.

Kari Kan-kaala ja Arto Vuojolainen

34luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty luon-nonsuojeluohjelman mukaisesti

+/-

Tavoite on osittain saavutettu. iidesjärven ja kintulammin luonnonsuojelualueiksi rauhoittamisen valmistelu on viivästynyt suunnitellusta. esitykset luottamuselimille alu-eiden rauhoittamisesta valmistuvat vuoden 2015 aikana.

pekka salmi

Strategiaosa


Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio


35 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. € -Tavoitetta ei saavutettu. Tilikauden tulos muodostui 4,9 milj. euroa alijäämäiseksi.

Kirsi Koski

36 investointien tulorahoitusprosentti on 49 -Tavoitetta ei saavutettu. investointien tulorahoitusprosen-tiksi muodostui 38,9 prosenttia.

Kirsi Koski

37Tuottavuuden parantamiseen perustuva kannustin-järjestelmä on uudistettu

+/-

palkitsemisen periaatteet ja palkitsemismuodot vuodelle 2015 on vahvistettu kaupunginhallituksen henkilöstöja-ostossa. ne perustuvat tuottavuuden parantamiseen. sen sijaan henkilöstöetuuksien uudistaminen ei valmistunut vuonna 2014. kannustinjärjestelmän vaikutusta tuottavuu-teen on vaikea arvioida.

kirsi koski

38Tuottavuutta on parannettu uudistamalla toiminta-prosesseja tietoja viestintäteknologiaa hyödyntä-en Top 10

?

Toimenpiteiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä arvioida.Tieto- ja viestintäteknologiaa on hyödynnetty mm. sähköisessä ajanvarauksessa ja lisäämällä välitöntä asiakastyötä kotihoidossa. sen sijaan mobiililaitteiden hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa tuntiperustaisessa laskutuksessa ei ole ollut mahdollista. myöskään sopimus-ten hallintajärjestelmä ei ollut käytettävissä.

kari hakari, mikko aalto-nen, leena kostiainen ja kirsi koski

39Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamal-la Top 10

?Toimenpiteet on toteutettu, mutta niiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä arvioida. Taloustilanteen heik-keneminen lisää tavoitteen tärkeyttä.

kari hakari

40Tiedolla johtamisella on vahvistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja vaikut-tavuutta Top 10

+ Tavoite on saavutettu. kari hakari ja kirsi koski

41priorisointi- ja sopeutustoimenpiteitä on tehty nettomenojen kasvun hidastamiseksi Top 10

+

koko kaupungin nettomenojen kasvu oli 0,5 %, mikä on selkeästi edellisiä vuosia vähemmän. Tilaajan nettomenot kasvoivat 2,9 % (vuosi 2013 3,7 %). nettomenojen kasvun hidastumisesta huolimatta systemaattinen toimintatapa palvelujen priorisoimiseksi puuttuu. suhteessa taloustilan-teeseen nettomenot kasvavat edelleen liikaa.

kari hakari

42 henkilötyövuosia on vähennetty 220 (htv) Top 10 +Tavoite on saavutettu. henkilötyövuodet vähenivät 219 henkilötyövuodella.

kirsi koski

43 kaupungin toimintamalli on arvioitu + Tavoite on saavutettu.reija linna-maa

Konsernihallinto ja konsernipalvelut


Konsernihallinto ja konsernipalvelut

Konsernihallinto


Konsernihallintokonsernihallintoon kuuluvat kaupungin-valtuusto, kaupunginhallitus ja sen jaos-tot, pormestari, neljä apulaispormestaria, konserniohjausyksikkö sekä kolme ryh-mää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunki-kehitysryhmä sekä tilaajaryhmä. lisäksi konsernihallintoon kuuluvat sisäisen tar-kastuksen yksikkö, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. konsernihallinnon alaisuudessa toimivat konsernipalvelu-yksiköt: Taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö sekä Viranomaispalvelut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetkonsernihallinnon toiminnassa korostui erityisesti toimintamallin arviointi, kau-pungin taloustilanteeseen kohdistuneet toimenpiteet sekä valmistautuminen mahdolliseen sote-uudistukseen. kaupun-gin talouden pitkän aikavälin tasapainoi-suuteen tähtäävä Top 10 -rakennemuu-tosohjelma päivitettiin. palveluverkon kehittämissuunnitelmaa laadittiin. kau-punkitasoiset palkitsemisen ja kannusta-misen periaatteet vahvistettiin. hallinnon näkökulmasta keskeiset rakenteelliset uudistukset liittyvät hallinnon sujuvoitta-miseen, tiedolla johtamiseen sekä hankin-

tojen tehostamiseen. Tiedolla johtamisen osalta tiedon luotettavuuden parantami-seksi aloitettiin kehittämisprojekti, jossa käyttöönotetaan tekninen ratkaisu ydin-tietojen hallinnan tueksi ja pilotoidaan ydintietojen hallintamalli. lisäksi tunnis-tettiin ydintietojen omistajuudet sekä vas-tuut.

konsernihallinnossa tehtiin organi-saation selvitystyötä. huhtikuussa ra-hoituksen ja sijoituksen sekä henki-löstökassan toiminta sekä henkilöstö siirtyivät Taloushallinnon palvelukeskuk-seen. kaupunkikehityksessä aloitti uusi elinkeinojohtaja. kesäkuun alussa kon-sernihallinnon johtamisjärjestelmää uu-distettiin. konsernijohtajan alaisuuteen perustettiin konserniohjausyksikkö sekä talous- ja liiketoimintaryhmä ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä yhdistettiin uudeksi hallinto- ja talousryhmäksi. kon-serniohjausyksikkö vastaa strategisesta ohjauksesta, oman tuotannon ohjauk-sesta, konserniohjauksesta ja sijoitus- ja vakuutustoiminnasta. hallinto- ja talous-ryhmään perustettiin uusi tietoyksikkö. kansainvälisten asioiden yksikkö sekä tapahtumatoimisto siirtyivät kaupunki-kehitysryhmään. hallinnon keventämisen selvitystyön myötä viranomaispalvelut eriytettiin omaksi palvelukeskukseksi vuo-den 2015 alusta tilaajaryhmästä. muita konsernihallintoa koskevia organisaatio-muutoksia ovat tilaajaryhmästä hyvin-vointipalvelujen tuotantoaluille siirtyvät asiakasohjausyksikkö luotsi sekä kotiutus-tiimi ja Taloushallinnon palvelukeskukseen siirtyvä asiakasmaksuyksikkö. rakennus-valvonnan asianhallinta siirtyy osin viran-omaispalveluyksikköön ja osin hallinto- ja talousryhmän asianhallintaan. Vanhus-, vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot sekä kuntademokratiayksikkö siirretään 2015 alusta tilaajaryhmään. Vuonna 2014 käynnistynyt hallinnon keventämisen selvitystyö jatkuu vuoden 2015 aikana ja konsernihallinnon tarkastelun lisäksi arvi-oidaan myös konsernipalveluita.

Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014Muutettu TA 2014

Alkuper. TA 2014

Toimintatuotot

myyntituotot 23 087 23 839 23 365

maksutuotot 3 517 2 821 2 467

Tuet ja avustukset 4 136 3 100 2 508

Vuokratuotot 10 17 17

muut toimintatuotot 2 300 1 886 881

Tuotot yhteensä 33 050 31 661 29 237

Valmistus omaan käyttöön 4 0 0

Toimintakulut

henkilöstökulut -40 519 -44 190 -44 477

palvelujen ostot -48 395 -49 231 -46 897

aineet, tarvikkeet ja tavarat -734 -686 -691

avustukset -5 153 -6 543 -4 641

Vuokrakulut -5 617 -5 735 -5 630

muut toimintakulut -1 174 -1 462 -1 534

Kulut yhteensä -101 587 -107 847 -103 871

Toimintakate -68 538 -76 186 -74 634

rahoitustuotot ja -kulut 7 0 0

Vuosikate -68 531 -76 186 -74 634

poistot ja arvonalentumiset -1 636 -1 650 -1 519

Tilikauden tulos -70 167 -77 836 -76 153

poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -504 -456 0

rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 587 587 380

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -70 085 -77 705 -75 773

Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2013 Hesu 2014 TP 2014

palkalliset henkilötyövuodet 664 662 677

Konsernihallinto


inVesToinniT ( 1 000 euroa)

Olennaiset poikkeamat talousarvioonkonsernihallinnon (pl. tietohallinnon erik-seen sitova osuus) tuotot toteutuivat 1,8 milj. euroa ja kulut 6,3 milj. euroa suun-niteltua parempana. Tuottojen parempi toteuma johtuu pääosin eri hankkeiden tuesta, jotka puuttuvat budjetista. näiden osuus on arviolta 1,2 milj. euroa. raken-nuslupien haku on elpynyt ja ympäristö-

terveyden elintarviketarkastusten määrää on pystytty nostamaan. näihin tehtiin tak-sojen korotus 2013 ja tuotot ovat toteutu-neet yhteensä 0,6 milj. euroa parempana.

kulujen parempaan toteumaan on mon-ta syytä. Velvoitetyöllistämisen ja uudel-leensijoittamisen sekä työmatkaliikenteen tuen varausta käytettiin 1,5 milj. euroa vähemmän sekä kaupunginhallituksen ja pormestarin päätettävissä olevista vara-

uksista säästyi 0,2 milj. euroa. rahastojen sääntöjä muutettiin syksyllä ja avustukset siirrettiin kaupunkikehitysryhmän budjet-tiin. elinkeinorahaston ja asumisen rahas-ton avustukset toteutuivat 1,3 milj. euroa suunniteltua pienempinä. eläkekulut ovat toteutuneet 0,5 milj. euroa suunnitelmaa parempana. kaupungin vastuulla olevien varhaiseläkemenoperusteisten ja eläke-menoperusteisten maksujen osuudet oli-vat arvioitua pienemmät. lisäksi kaupunki suorittaa vanhan eläkesäännön mukaan maksettavia eläkkeitä. näitä vanhoja elä-kesitoumuksia vastaan puretaan varausta ja tämä parantaa kulujen toteumaa 0,4 milj. eurolla. eri hankkeet eivät ole to-teutuneet suunnitellussa aikataulussa ja kulut ovat toteutuneet alle suunnitellun. Toisaalta kulujen ylityksiä johtui budje-toimattomista hankkeista. yleisesti ottaen konsernihallinnossa yksiköt ovat pyrkineet säästämään ostoista sekä jättäneet rekry-tointeja toteuttamatta ja tehneet eri työ-järjestelyjä.

Tietohallinnon iCT-palvelujen osalta ku-lut alittuivat 0,4 milj. eurolla ja tämä osalta tehtiin hyvitys sisäisille asiakkaille. iCT-ke-hittämisen kokonaisuus toteutui 0,4 milj. euroa suunniteltua parempana. projektien aikataulut ovat viivästyneet ja osin on pys-tytty toteuttamaan ratkaisuja kustannus-tehokkaammin.

konsernihallinnon investoinnit toteu-tuivat 1,3 milj. euroa suunniteltua parem-pana. Tästä tietohallinnon iCT-kehittä-misprojektien osuus on 0,9 milj. euroa. Tietohallinnolla oli 2014 käynnissä mel-kein 40 kehittämisprojektia. merkittävim-piä valmistuneita olivat Windows 7 käyt-töönotto, toimeentulotuen hakuprosessin sähköistäminen ja valtakunnalliseen säh-köiseen potilastietoarkistoon liittyminen. konsernihallintoon on varattu 0,5 milj. euroa kaupungin osakkeiden ja osuuksien ostoon. elinkeinorahasto investoi vigo-rahastoon 0,1 milj. eurolla sekä pirkkalan kakkosterminaaliin 0,6 milj. eurolla. pysy-vien vastaavien luovutustuloissa on Tam-pereen ammattikorkeakoulun sekä Finn-parkin pääomasijoitusten palautusta.

käyTTöTalous (1 000 euroa)

Konsernihallinto (bruttobud.)


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 11 343 9 541 1 802 7 475 2 065 1

Toimintakulut -76 906 -83 195 6 289 -80 361 -2 783 -51

Toimintakate -65 563 -73 654 8 091 -72 886 -718 -50

Tietohallinto (nettobud.)


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 21 707 22 120 -413 21 762 0 359

Toimintakulut -24 682 -24 652 -30 -23 510 0 -1 143

Toimintakate -2 974 -2 532 -442 -1 748 0 -784

Bruttoinvestointi-menot

-1 663 -2 516 853 -3 300 0 784

Tietohallinto, yhteensä

-4 637 -5 048 411 -5 048 0 0


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset TA 2014

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -2 094 -2 953 859 -3 200 247

Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet -691 -465 -226 -890 425

Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot -815 -1 901 1 086 -2 310 409

muut pitkävaikutteiset menot -587 -587 0 0 -587

AINEELLISET HYÖDYKKEET -222 -220 -2 -170 -50

kiinteät rakenteet ja laitteet -156 -150 -6 -100 -50

koneet ja kalusto -66 -70 4 -70 0

SIJOITUKSET -100 -500 400 -500 0

osakkeet ja osuudet -100 -500 400 -500 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 416 -3 673 1 257 -3 870 197

Rahoitusosuudet 57 35 22 35 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 359 -3 638 1 279 -3 835 197

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

9 632 600 9 032 0 600

Konsernipalvelut


KonsernipalvelutTaloushallinnon palvelukeskus

Taloushallinnon palvelukeskus on konser-nipalveluita tuottava yksikkö, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita talous- ja palkka-hallinnon palveluja kustannustehokkaasti kokonaisvaltaisin ratkaisuin. palvelukes-kus tuottaa ostoja myyntilaskujen käsit-telyyn, kirjanpitoon, maksuliikenteeseen, rahoitus- ja sijoitustehtäviin, kassapalve-luihin sekä palkanlaskentaan liittyvät ta-loushallinnon palvelut kaikille kaupungin yksiköille sekä erikseen sovituille yhtei-söille.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetpalvelukeskuksen strategiset päämäärät ja kausitavoitteet on määritelty vuosille 2013–2016 tehdyssä tuotantostrategiassa. Vuoden 2014 painopisteinä olivat asiak-kuusasiat tuotteistuksen ja asiakaslupa-usten näkökulmista, palvelukeskuksen henkilöstön osaamisen laajentaminen yli tiimirajojen ja tätä kautta ruuhkatilantei-den parempi hallinta sekä talouden pit-käntähtäimen kehittämissuunnitelman osaprojektien jatkotoimenpiteiden to-teuttaminen. Vuoden aikana määriteltiin palvelukeskuksen asiakaslupaukset ja käy-tiin syksyllä palvelusopimusneuvottelut kaikkien asiakkaiden kanssa. rahoitus- ja sijoitusyksikön henkilöstö siirtyi taloushal-linnon palvelukeskukseen 1.4.2014 alkaen,

mistä johtuen ostoja myyntilaskut -pal-veluryhmän tiimirakenne muutettiin si-ten, että muodostettiin kaksi uutta tiimiä: maksuliikenne-tiimi ja kassa- ja henkilös-tökassa -tiimi.

ostoja myyntilaskuissa laskutus- ja perintäprosessia on kehitetty ja ostotila-usten käyttöönottoa edistetty kaupunki-tasoisesti. perintäpalveluiden ja laskuope-raattoripalveluiden kilpailutuksia samoin kuin konsernitili- ja rahahuoltopalveluiden kilpailutuksia on työstetty. palveluryhmän kannattavuudesta on tehty analyysi sekä tuotteittain että asiakkaittain.

Talouden tukipalvelut – palveluryhmään kuuluvat kirjanpito ja järjestelmäpalvelut. palveluryhmässä toteutettiin talouden pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelman jatkotoimenpiteitä ja työtä jatketaan edel-leen vuonna 2015. Toteutettiin palvelujen kannattavuusseuranta ja -analyysi. rahoi-tus- ja sijoitusyksiköstä siirtyneiden henki-löiden perehdytys toteutettiin yhteistyös-sä muiden palveluryhmien kanssa. lisäksi ryhmässä jatkettiin osaamisen jakamista osaamisen kehittämisen suunnitelmien pohjalta.

palkkojen palveluryhmässä kiinnitettiin erityistä huomiota monipuolisen osaami-sen kehittämiseen eläköitymisen ja toi-minnan tehostamisen näkökulmista muun muassa osaamisen kehittämisen suunni-

telman avulla. sap hr –henkilöstöhallin-non järjestelmän eriytys toteutui syksyllä. palkanlaskennassa otettiin käyttöön koko kaupungin osalta personec F ess -järjes-telmä vuosilomien ja poissaolojen ilmoit-tamiseen.

Vuoden 2015 alusta siirtyi asiakasmak-suyksikkö tilaajaryhmästä, vuositasolla 17 henkilötyövuotta, taloushallinnon palve-lukeskukseen. palvelukeskuksen toiminta jatkuu vuonna 2015 pääsääntöisesti sa-moilla asiakkailla ja palveluilla. muutokset asiakaskunnassa tai tuotettavien palvelui-den osalta vaikuttavat palvelukeskuksen toimintaan tulevaisuudessa. Vuonna 2015 toteutettava konsernihallinnon toiminnan kehittämisen uudistusprojekti edellyttää aktiivista panosta palvelukeskuksen esi-miehiltä.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonpalvelukeskus toimii nettobudjetoituna yksikkönä, jolla sitova erä on tulos. suun-niteltua parempi tulos hyvitetään asiak-kaille tilinpäätöshyvityksenä ja vuonna 2014 hyvitys oli 0,7 milj. euroa. positiivi-nen tulos muodostui tuottojen ylityksestä 0,2 milj. eurolla johtuen arvioitua suurem-masta palvelujen myynnistä. lisäksi kulut alittuivat 0,5 milj. euroa, jotka aiheutuivat palvelukeskuksen säästöistä henkilöstöku-luissa ja palvelujen ostoissa.

Vuodelle 2014 asetettu 0,1 milj. euron tehostamistavoite saavutettiin ja se koh-distui henkilöstökuluihin, palvelujen ostoi-hin sekä vuokrakuluihin.

1.4.2014 tapahtuneen rahoitus- ja sijoi-tusyksikön palvelukeskukseen siirtymisen laskennallinen kokovuotinen vaikutus henkilöstösuunnitelmaan oli 12,25 henki-lötyövuotta. Vuoden aikana lakkautettiin vakansseja ja näiden pysyvät henkilöstö-vähennykset ovat 3,1 henkilötyövuotta. lisäksi vuoden aikana jätettiin sijaisuuksia täyttämättä.




EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset

Toimintatuotot 6 523 7 038 -515 6 616 0 422

Toimintakulut -6 416 -6 938 522 -6 516 0 -422

Toimintakate 107 100 7 100 0 0


-1 0 -1 0 0 0

Tilikauden tulos 106 100 6 100 0 0

käyTTöTalous, TilikauDen Tulos ( 1 000 euroa)

Konsernipalvelut


Hallintopalvelukeskus

hallintopalvelukeskus on konsernipal-veluita tuottava toimintayksikkö, joka toimii konsernihallinnon hallinto- ja ta-lousryhmän alaisuudessa. hallintopal-velukeskus tuottaa henkilöstöhallinnon päivittäispalveluita ja muita sen hoidetta-vaksi määriteltyjä hallintopalveluita sekä sovellus- ja projektipalveluita Tampereen kaupungin organisaatiolle ja erikseen pää-tetyille muille yhteisöille konsernimäärä-yksen mukaisesti.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetpalvelukeskuksen strategiset tavoitteet on määritelty vuosille 2012 – 2016 tehdyssä tuotantostrategiassa. Tuotantostrategian tavoitteena on tarjota asiakkaalle merkit-täviä ja laadukkaita palveluja kustannus-tehokkaasti selkeiden, toimivien ja tehok-kaiden prosessien avulla ammattitaitoisen, aikaansaavan ja toiminnan kehittämisestä innostuneen henkilöstön voimin.

hallintopalvelukeskuksen palveluja tukiprosessien toimivuuteen keskittyvää kehittämistyötä jatkettiin edelleen vuo-den 2014 aikana. prosessien toimintoihin käytettyä työaikaa ja kustannuksia selvi-tettiin toimintolaskennan avulla ja luotiin työkaluja tehostamisen suunnitteluun. rekrytointipalveluissa suunniteltiin rek-rytoinnin ja koulutus- ja kehittämispalve-lujen tiimien yhdistäminen tehostamaan prosessien välistä yhteistyötä ja resurssien käyttöä sekä kehitettiin asiakasyhteistyötä

ja tehostettiin räätälöityjen lisäpalvelujen myyntiä. koulutus- ja kehittämispalve-luissa luotiin mittaristo koulutusten vai-kuttavuuden arviointiin ja tehtiin selvitys viestinvälityksen tehostamiseksi ja sisäi-sen paperipostin käytön vähentämiseksi. Verkkokoulutusten toteutus saatiin hyvin käyntiin. palvelussuhdepalvelut osallis-tui osatyökykyiset työssä –pilottiin, jon-ka tarkoituksena on kehittää yhteistyötä uudelleensijoitusprosessissa ja parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuk-sia. lisäksi pilotoitiin vanhuuseläkkeiden omatoimista hakemista sähköisten pal-velujen avulla yhdessä avopalveluiden ja Taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa ja automatisoitiin ansiomitaleiden ja huo-mioimisvapaiden laskentaa. Virastopalve-luissa valmisteltiin avopalveluiden viras-topalvelujen siirtyminen palvelukeskuksen tuottamaksi vuoden 2015 alusta lähtien ja laajennettiin työajan seurannan ja kulun-valvonnan ohjelmiston osaamista. puhe-lunvälityspalvelut osallistui selvityspro-jektiin, jonka tuloksia käytetään puhe- ja datapalveluja koskevassa kilpailutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. lisäksi tehos-tettiin informaatiojärjestelmän päivitys-osaamista. sovelluspalveluissa yhtenäis-tettiin ja laajennettiin palvelupyyntöjen hallintajärjestelmän tietosisältöjä ja luotiin ratkaisutietokanta tehostamaan tukipyyn-töjen käsittelyä ja parantamaan dokumen-tointia ja osaamisen jakamista. sovellus-palvelut osallistui Treka-projektiin, jolla

luotiin Tampereen terveydenhuollon val-miudet kansallisten tietojärjestelmäpalve-luihin liittymiseen ja käyttöönottoon, sap hr –järjestelmän eriytysprojektiin, palve-luseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (psop) –projektiin ja terveydenhuollon asiakas-kohtaisia kustannuksia selvittävään assu-projektiin. palvelukeskus ryhtyi hoitamaan kaupunkia koskevien palautteiden käsitte-lyn koordinointia.

henkilöstön työhyvinvointia edistettiin työhyvinvointisuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta kehitettiin laatimal-la yksikkötasoinen osaamisen kehittä-missuunnitelma. esimiestyötä arvioitiin 360-kyselyllä, jonka pohjalta laadittiin yksikkötasoinen kehittämissuunnitelma. Työn joustavuutta lisättiin edistämällä mahdollisuuksia tehdä etätyötä. saira-uspoissaoloissa tapahtui hieman kasvua johtuen pitkistä poissaoloista. sairauspois-saolot olivat vuonna 2014 18,15 päivää/henkilötyövuosi, vuonna 2013 16,10 päi-vää/henkilötyövuosi.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonpalvelukeskus toimii nettobudjetoituna yksikkönä, jolla sitova erä on tulos.

hallintopalvelukeskuksen tulos muo-dostui vuosisuunnitelman mukaisesti. myyntituotot toteutuivat suunniteltua pienempinä 0,1 milj. euroa, koska rekry-tointi- ja palvelussuhdepalveluiden palve-luita myytiin suunniteltua vähemmän ja puhelinvälityspalveluissa välitettyjen pu-heluiden määrä oli huomattavasti pienem-pi kuin suunniteltu. sovelluspalveluiden osalta projektipalveluita myytiin suunni-teltua enemmän, joten se kompensoi jon-kin verran muiden osastojen pienentynyt-tä myyntiä.

Toimintakulut toteutuivat suunniteltua parempana 0,2 milj. euroa, koska ulkoisia palveluita ostettiin suunniteltua vähem-män ja henkilöstökuluissa säästettiin jon-kin verran eläköitymisten johdosta, vaikka varhaiseläkemaksuja maksettiin enemmän kuin suunniteltu. Talouden tasapainotta-mistoimenpiteet toteutuivat ja 0,1 milj. eu-ron tehostamistavoite saavutettiin.




EroAlkuper. TA 2014

KV:n muutok-

set

Muut muutok-

set

Toimintatuotot 5 226 5 352 -126 5 277 0 75

Toimintakulut -5 076 -5 252 176 -5 177 0 -75

Toimintakate 150 100 50 100 0 0

Tilikauden tulos 150 100 50 100 0 0


Konsernipalvelut


Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

konsernihallinnon kaupunkikehitysryh-män alaisuudessa toimiva Työllisyyden-hoidon palveluyksikön (Typa) tehtävänä on osaltaan edistää vastuullista työllisyys-politiikkaa, vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta niille työnhakija-asiak-kaille, jotka tarvitsevat yksilöllisiä erityis-palveluita sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typan tuottamia palveluja ovat kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskuksen palvelut tam-perelaisille työhakijoille, kuntakokeilun palvelut, palkkatuki- ja velvoitetyöllistä-minen, työkokeilut, projektit, vammaisten työllistämistuet, palvelut maahanmuutta-jille sekä asiakaspalveluyhteistyön kehittä-minen yhdessä kolmannen sektorin toimi-joiden kanssa. Työvalmennussäätiö syke, sosiaalinen yritys sarka ja laitoshoidon työllistämisyksikkö ovat yhteistyökumppa-neita. Typalle kuuluvat koordinaatiotehtä-vät työllisyydenhoidon paikallisen ja seu-dullisen yhteistyön kehittämisessä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTyöllisyydenhoidon palveluyksikössä oli toinen toimintavuosi vakinaistamisen jäl-keen. Valtuuston työllisyyspaketti toteu-tettiin ja asiakasmäärää työllisyyspalve-luissa verrattuna vuoden 2013 tavoitteisiin nostettiin tavoitteiden mukaisesti yli 20 prosenttia ja osin ylitettiinkin. nuorten

työllisyyspalvelut vakinaistettiin 1.5.2014. kuntakokeilulla (toteutuu vuosina 2013 – 2015) kehitettiin asiakasohjausta, välityö-markkinoita, palvelutarjontaa ja etsittiin uusia toimintamalleja.

Vastuullista työllisyyspolitiikkaa on ke-hitetty kaupunki stra te gi an mukaisesti elin kei noja työ voi ma po liittiset näkökul-mat huomioon ot taen. Tavoitteellisuus, työelämä- ja asiakaslähtöisyys on huomi-oitu toiminnassa. Vaikuttavuus ja mitattu asiakastyytyväisyys on ollut hyvää, noin 50 prosenttia asiakkaista on edennyt pal-veluyksikön palveluissa eteenpäin. asi-akkaista 35 prosenttia sijoittui töihin tai koulutukseen. Työ on perustunut yhteis-työ- ja kumppanuusajatteluun Te-toimis-ton, sosiaalitoimen avopalveluiden, kelan, oppilaitosten, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanien sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. palveluja on kehitetty Tampereen kaupunkistrate-giassa ja muissa kau pungin strategisis-sa dokumenteissa sekä kaupunkiseudun työl lisyydenhoidon kehittämisohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2014 vakinaistettiin osaksi perus-toimintaa Celkee-henkilöstön kehittämis-projekti, millä lisättiin tiedolla johtamista, tuloksellisuustietoisuutta ja läpinäkyvyyt-tä sekä tarjottiin reaaliaikainen kommu-nikointiväylä johdon suuntaan ja päinvas-toin.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonpalveluyksikön sitova erä on tulos, joka muodostui 1,8 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa ja kulut 2,7 milj. euroa suunniteltua alhaisempana.

henkilöstökulut toteutuivat 1,2 milj. euroa alle suunnitellun. kaupungin rek-rytointikielto hallinnollisiin tehtäviin vai-kutti asiakkaiden vastaanottomääriin. henkilöstökulut toteutuivat suunniteltua pienempinä ja ostopalveluja ei käytetty suunnitellusti. 0,1 milj. euroa säästyi, kun suunnitellun lisähenkilöstön palkkaamis-ta myöhennettiin. samoin myöhennettiin irtisanoutuneiden ja työvapailla olevien henkilöiden tilalle palkattavien työnteki-jöiden rekrytointia. säästyi 0,9 milj. eu-roa työllistettyjen arvioitua vähäisemmän määrän vuoksi. kaupungille sijoitettavien kuntoutujien ohjaajien palkkioihin vara-tuista rahoista säästyi 0,1 milj. euroa, kun osa suunnitellusta 130 asiakkaasta kau-pungin yksiköihin jäi toteutumatta. Te-toimiston palkkatukirahojen loppuminen loppuvuonna ja työsopimuslain uusi tul-kinta aiheuttivat yhdessä noin kahden kuukauden katkoksen palkkatuella työllis-tämiseen.

kuntouttavan työtoiminnan ostopalve-lut toteutuivat 1 milj. euroa suunnitelmaa parempana osin siksi, että puitesopimuk-set olivat aiempaa edullisempia ja osittain siksi, että käytössä oli yhdistyksiltä ilmais-paikkoja. asiakasmäärätavoitteet kuiten-kin saavutettiin tämän osalta. Tampereen työllistämistuki toteutui 0,2 milj. euroa suunniteltua pienempänä, vaikka kaikki ehdot täyttävät hakemukset hyväksyttiin ja tukea on myös aktiivisesti markkinoitu.

Työllisyystukia saatiin 0,6 milj. euroa vähemmän arvioitua vähemmän työllistet-tyjen määrän vuoksi. kuntakokeilun työ-voimapoliittista avustusta saatiin 0,3 milj. suunniteltua vähemmän, samoin menoista säästyi saman verran. sähköisten palve-luiden kehittämiseen varattu sähköinen reissuvihko- ja asiakashallintajärjestelmän hankinta sekä palvelusetelin käyttöönotto siirtyivät vuodelle 2015.



omassa yksikössä työskentelevät 63 58 62

muissa yksiköissä työskentelevät 51 114 88

Työllisyydenhoidon palveluyksikön omiin sisältyy 4,51 htv työllistettyjä


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 11 756 12 707 -951 9 603 0 3 104

Toimintamenot -10 004 -12 707 2 703 -9 603 0 -3 104

Toimintakate 1 752 0 1 752 0 0 0

Tilikauden tulos 1 752 0 1 752 0 0 0


Tilaajaosa


Tilaajaosa

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen


Lasten ja nuorten kasvun tukeminenydinprosessi vastaa kasvatuksen, opetuk-sen, psykososiaalisen tuen, terveyden-huollon ja kulttuuripalveluiden järjestä-misestä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. palvelujen järjestämiseen kuuluu myös ostopalvelujen hankinta ja kilpailuttami-nen sekä niihin liittyvä valvonta. lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin tilinpäätös sisältää psykososiaalisen tuen palveluiden sekä neuvola- ja terveyden-huoltopalveluiden osalta myös orivedelle järjestettävät palvelut.

Toimintaympäristön muutokset syntyneiden määrä on kasvanut tasaises-ti 2000-luvun aikana, mikä on asettanut suuria haasteita erityisesti neuvola- ja var-haiskasvatuspalveluille. Vuoden 2014 aika-na syntyi noin 2478 tamperelaista, saman verran kuin edellisenä vuonna. Tampereen alle kouluikäinen väestö on kasvanut noin 990 lapsella viimeisen kolmen vuoden ai-kana (2012–2014).

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki muuttui vuoden 2014

alusta siten, että alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoi-toraha korvattiin uudella joustavalla hoi-torahalla.

lastensuojelussa kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena oli edelleen palve-lujen painopisteen siirtäminen sijaishuol-losta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon.

uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. lain mukaan op-pilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelu-huollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien op-pilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikas-taan riippumatta.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonlasten ja nuorten kasvun tukemisen ydin-prosessin toimintatuotot toteutuivat noin 0,6 milj. euroa budjetoitua pienempinä psykososiaalisen tuen palvelujen tuloker-tymän vuoksi. ydinprosessin toimintakulut toteutuivat noin 4,4 milj. euroa talousar-viota suurempina. Talousarvion ylitykset johtuivat varhaiskasvatuksen ja esiope-tuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelu-jen kuluista. Toimintakuluihin sisältyy noin 0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustannukset, mikä perustuu helsingin hallinto-oikeuden päätökseen.

ydinprosessin talous


Ero

Toimintatuotot

myyntituotot 5 544 5 825 -281

maksutuotot 14 043 14 627 -584

Tuet ja avustukset 5 873 5 858 15

muut toimintatuotot 740 507 233

Tuotot yhteensä 26 199 26 817 -618

Toimintakulut

henkilöstökulut -1 453 -703 -750


aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 0 -3

avustukset -22 841 -22 213 -628

Vuokrakulut -561 -466 -95

muut toimintakulut -387 -50 -337

Kulut yhteensä -364 366 -359 920 -4 446

Toimintakate -338 167 -333 103 -5 064


Vuosikate -338 137 -333 103 -5 034



EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset

Toimintatuotot 26 199 26 817 -618 24 520 2 297 0

Toimintakulut -364 366 -359 920 -4 446 -357 707 -2 213 0

Toimintakate -338 167 -333 103 -5 064 -333 187 84 0

lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu)



varhaiskasvatus ja esiopetus

päivähoitolain mukaan kunnan on järjes-tettävä lasten päivähoito siten, että se tar-joaa lapselle sopivan hoitopaikan ja jatku-van hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. päivähoitoa toteutetaan päiväkotihoitona, perhepäivähoitona ja leikkitoimintana. laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta mahdollistaa per-heille yksityisen hoitojärjestelyn tai lapsen hoitamisen kotona. perusopetuslain mu-kaista esiopetusta järjestettiin sekä kun-nallisena että yksityisenä palveluna.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset kunnan järjestämän ja tukeman päivä-hoidon piiriin tuli noin 400 lasta lisää (keskimäärin/kk). Vastaavasti kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä laski keskimäärin 120 lapsella. lapsia kunnalli-

palVeluTilauksen ToTeuTuminen

sessa päivähoidossa oli keskimäärin 7774 (+330), ostopalvelu-, palveluseteli ja yksi-tyisessä päivähoidossa 1288 (+62). avoi-men varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden lisääminen ja päivähoitopaikkatakuun mahdollistaminen ovat rakenteellisia toi-menpiteitä. omassa tuotannossa avoimen varhaiskasvatuksen piirissä oli 666 lasta vuonna 2014 (vuonna 2013: 545). ostopal-veluja palvelusetelipäivähoidossa olevien avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalve-luiden piirissä oli 88 lasta (vuonna 2013: 92 lasta). päivähoitopaikkatakuun käyttäjien määrä oli keskimäärin 212 lasta (vuonna 2013: 227 lasta). lisääntyvään päivähoito-tarpeeseen vastattiin muun muassa avaa-malla kalkunvuoren päiväkoti. niemen-rannan päiväkoti valmistui korvaamaan käytöstä poistetun männistön päiväkodin ja vastaavasti irjalan siirtokelpoinen päi-

väkoti korvasi keskussairaalan päiväkodin. uusia päiväkotipaikkoja otettiin käyttöön yhteensä 145 vuoden 2014 aikana. en-simmäinen palvelusetelipäiväkodin tontti luovutettiin vuonna 2014 ja uusi päiväkoti aloittaa toimintansa elokuussa 2015.

Palvelukokonaisuuden talousVarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toi-mintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 1,4 milj. eurolla, koska kunnan järjestä-män ja tukeman päivähoidon piirissä oli ennakoitua enemmän lapsia. lapsimää-rän kasvu näkyi budjetin ylityksinä sekä oman tuotannon palvelutilauksessa että ostopalveluja palvelusetelipäivähoidos-sa. yksityisen hoidon tuen menot alenivat edellisvuodesta noin 5 prosenttia, koska lapsia on siirtynyt palvelusetelin piiriin. Budjetoimattomia luottotappioita kirjat-tiin 0,3 milj. euroa.


Ero

päiväkotihoito 74 535 73 288 -1 247

perhepäivähoito 2 455 2 535 80

avoin varhaiskasvatus 1 436 1 231 -205

esiopetus 8 510 8 851 341

esiopetuksen jälkeinen hoito 4 852 5 621 769

erho-perhekeskus 525 457 -68

erho-yksikön kesäajan toiminta 241 220 -21

Oma tuotanto yhteensä 92 554 92 203 -351

päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) 4 027 3 719 -308

kotihoidon tuki (avustukset) 13 600 13 751 151

yksityisen hoidon tuki (avustukset) 3 880 3 500 -380

muut päivähoitopalvelut (avustukset) 16 14 -2

palvelusetelipäivähoito 1 494 1 268 -226

kotikuntakorvaukset 374 374 -0

Muu tuotanto yhteensä 23 392 22 626 -765

muut 332 0 -332

Yhteensä 116 277 114 829 -1 448

palVelukokonaisuuDen Talous


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset

Toimintatuotot 12 893 12 851 42 12 815 36 0

Toimintakulut -116 277 -114 829 -1 448 -114 280 -32 -517

Toimintakate -103 384 -101 978 -1 406 -101 465 4 -517





Ero

perusopetus 133 295 133 295 0

sairaalaopetus 549 549 0

lisäopetus 610 610 0

koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 3 739 3 577 -163

maahanmuuttajien valmistava opetus 1 499 1 499 0


koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset)

955 690 -265

muut perusopetuksen palvelut (avustukset) 277 306 29

oppimisympäristöjen kehittäminen 89 100 11

kotikuntakorvaukset 11 104 11 104 -0


muut 51 0 -51

Yhteensä 152 168 151 730 -438


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset

Toimintatuotot 8 765 8 757 8 6 496 2 261 0

Toimintakulut -152 168 -151 730 -438 -149 578 -2 181 29

Toimintakate -143 403 -142 973 -430 -143 082 80 29

Perusopetus

perusopetuslain mukaan kunnan tehtä-vänä on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta pe-rusopetusta. perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen li-säksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulu-tukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maa-hanmuuttajille perusopetukseen valmis-tavaa opetusta. perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppi-laille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetlukuvuonna 2014 - 2015 kaupungin yllä-pitämien peruskoulujen kokonaisoppilas-

määrä oli 15303. oppilasmäärä kasvoi lähes 300 edellisestä lukuvuodesta. kevätluku-kaudella 2014 peruskoulun päättötodis-tuksen sai 1701 oppilasta. heistä jatkoi päi-välukioon 56,8 prosenttia ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen 36,7 prosent-tia. ilman koulutuspaikkaa tai seurannassa tavoittamatta jäi 5 oppilasta. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui yh-teensä 2552 oppilasta (20.9.2014 tilanne). muiden palvelun tuottajien osuus on 39,4 prosenttia.

opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tampereen kaupungille 3,6 milj. euroa eri-tyisavustusta perusopetuksen ryhmäkoon alentamiseen lukuvuodelle 2014-2015. avustus kohdennettiin opetusryhmien ja-kamiseen, jakotunteihin sekä samanaikais-opetukseen. avustuksen avulla keskimää-räinen ryhmäkoko lukuvuonna 2013–2014

vuosiluokilla 1-6 oli 17,6 (ilman avustusta 18,6) ja vuosiluokilla 7-9 vastaavasti 16,9 (ilman avustusta 17,8). koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin mi-nisteriö myönsi Tampereen kaupungille 1,8 milj. euroa erityisavustusta. avustuk-sen avulla käynnistettiin erilaisia toimin-tamalleja alueellisen tasa-arvon lisäämi-seksi. avustuksella palkattiin laaja-alaisia erityisopettajia, konsultoivia opettajia, nivelopettajia, opinto-ohjaajia sekä kou-lunkäynnin ohjaajia tukemaan alueellista tasa-arvoa.

Palvelukokonaisuuden talousperusopetuksen palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittävät budjetin 0,4 milj. eurolla, mikä johtui koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannuksista. aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevien lasten määrä kasvoi 40:llä edellisvuodesta.




neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut

neuvola- ja terveydenhuoltopalveluis-ta säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain määrittelemiin terveydenhuollon rakenteisiin. palvelujen tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien vä-listen terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaises-ti ja asiakaskeskeisesti.

palvelukokonaisuuteen kuuluvat äiti-ys- ja lastenneuvolat, kouluterveyden-huolto, opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto, keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut (lasten ja nuorten poliklinikka, nuorisoneuvola,


ehkäisyneuvola ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö) sekä erityistyöntekijöiden palve-lut (terveydenhuollon psykologit, puhe-terapia, ravitsemusterapia sekä lasten ja nuorten avokuntoutus).

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetpienten lasten määrän kasvuun vastattiin lisäämällä kolme terveydenhoitajaa äitiys- ja lastenneuvoloihin. hyvinvointineuvola-toiminnan laajentamista jatkettiin siten, että vuoden 2014 lopussa kattavuus oli 92 prosenttia. lisäksi toimintamalliin kuulu-van lapsiperheiden tiimipalvelu keinun käyttöä tehostettiin.

lasten ja nuorten poliklinikan toimintaa vahvistettiin siirtämällä osa pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (pshp) aiemmin tila-tuista palveluista omaan tuotantoon sekä kehittämällä astmaatikkolasten hoitoa perusterveydenhuollossa. erityistyönte-kijöiden palveluihin lisättiin kolme fysio-terapeuttia, kaksi toimintaterapeuttia, neuropsykologi sekä erityistä tukea tarvit-sevien lasten kanssa työskentelevä puhe-terapeutti. uudistuksilla vähennettiin eri-koissairaanhoitoon lähettämisen tarvetta.

Palvelukokonaisuuden talousneuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen toi-mintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 1,0 milj. eurolla, mikä johtui pääosin lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelu-tarpeen kasvusta.


Ero

hyvinvointineuvolapalvelut 7 023 6 839 -183

keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut 1 327 1 310 -16

kouluterveydenhuolto 3 285 3 238 -46

opiskeluterveydenhuolto 2 859 2 759 -101

erityistyöntekijöiden palvelut 2 759 2 873 115

lasten ja nuorten suun terveydenhuolto 6 719 5 926 -793

oriveden palvelut 737 749 12

Oma tuotanto yhteensä 24 708 23 695 -1 013

opiskeluterveydenhuolto (avustus yThs) 609 615 6

Muu tuotanto yhteensä 609 615 6

muut 7 0 -7

Yhteensä 25 324 24 310 -1 014


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -25 324 -24 310 -1 014 -24 310 0 0

Toimintakate -24 395 -23 383 -1 012 -23 383 0 0




Psykososiaalisen tuen palvelut

psykososiaalisen tuen palveluissa toimin-taa säätelevät erityisesti lastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki. palvelujen tavoit-teena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvit-taessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoi-don antamista sekä viranomaistoimintaa. palvelukokonaisuuteen kuuluvat perhepal-velut, lastensuojelun avohuollon ja sijais-huollon palvelut sekä omaishoidontuki.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetlastensuojelun avohuollon tukitoimenpi-teitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä kasvoi edelleen hieman vuodesta 2013. huostaanotettujen lasten määrä suh-teutettuna tamperelaisten alaikäisten lasten määrään jatkoi kuitenkin laskuaan, mitä se on tehnyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2013 tamperelaisis-ta 0–17-vuotiaista lapsista 1,64 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. osuus on alle kuuden suurimman kaupungin kes-kiarvon. sijaishuollon vuorokausista 61,5

prosenttia toteutui perhehoitona, mikä ylittää kaupunkistrategiassa asetetun sito-van vuositavoitteen (57 prosenttia). lisäksi lastensuojelun sijaishuollossa laitoshoidon kustannukset vähenivät. lastensuojelutar-peen selvityksistä 97,4 prosenttia valmistui lain säätämässä määräajassa, käytännössä kaikki selvitykset on tehty määräajassa helmikuusta lähtien.

perhetyön ja perheiden tukipalvelujen kokonaisuuden kehittäminen oli keskei-nen painopiste. Vuoden 2014 alusta sosi-aalipäivystys laajennettiin ympärivuoro-kautiseksi ja neuropsykiatrisesti oirehtivia lapsia, nuoria heidän perheitään sekä kas-vuympäristöissä toimivia ammattilaisia auttava nepsy-tukityö vakiinnutettiin osaksi perheneuvolan toimintaa. Tesoman alueella aloitettiin puolestaan icehearts-toiminta ensimmäisen joukkueen voimin. kaiken kaikkiaan avohuollossa kehitet-tiin edelleen palvelujen kohdentamista ja räätälöintiä mahdollisimman hyvin asia-kastarpeita vastaaviksi, painotuksena oli kotiin tehtävien palvelujen laajentaminen.

Palvelukokonaisuuden talouspsykososiaalisen tuen palvelujen toiminta-tuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoi-tua pienempinä. hoidonkorvausten perin-tätoimet eivät tuottaneet vielä kuluneena vuonna arvioitua tuloa. oriveden palvelu-jen nettomenojen perusteella maksettava yhteistoimintaosuus toteutui 0,3 milj. eu-roa talousarviota pienempänä.

palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 1,6 milj. euroa ta-lousarviota suurempina. oman tuotan-non palvelutilaus ylittyi merkittävästi, koska palvelusopimuksen suoritemäärä oli arvioitu liian pieneksi edellisvuoden toteumaan nähden. lastensuojelun si-jaishuollon ostopalvelujen toteumaan si-sältyy kahden asiakkaan sijoituksesta ja jälkihuollosta aiheutuneet noin 0,9 milj. euron takautuvat kustannukset vuosilta 2010–2013, jotka helsingin hallinto-oike-us on velvoittanut Tampereen kaupungin maksettavaksi. oriveden lastensuojelun sijaishuollon kulut toteutuivat budjetoitua pienempinä. omaishoidon tuen budjetin ylitykset johtuivat asiakasmäärän kasvusta ja omaishoitajavapaiden käytöstä.



Ero

sosiaalipäivystys 1 172 1 172 0

lapsiperheiden sosiaalityö 7 079 6 628 -451

lastensuojelun avohuollon tukipalvelut 3 814 3 199 -615

perhetyön palvelut 2 444 2 669 225

sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityö 1 346 1 315 -31

lastensuojelun kuntoutus ja hoito 7 661 7 319 -342

perheoikeudelliset palvelut 1 321 1 218 -103

lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu

3 026 3 145 120

nuorisopsykiatria 1 110 1 049 -61

ehkäisevä työ 1 596 1 414 -182

oriveden palvelut 1 035 975 -60


omaishoidontuki 3 491 3 052 -439

lastensuojelun avohoito (avustus) 961 993 32

lastensuojelun kuntoutus ja hoito 26 030 26 035 5

nuorten päihdehuolto 285 287 2

Tuetun asumisen palvelut 433 416 -17

Toiminta-avustukset 52 54 2

muut palvelut 111 50 -61

oriveden palvelut 1 525 1 920 395


muut 1 0 -1

Yhteensä 64 493 62 909 -1 584


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 3 612 4 282 -670 4 282 0 0

Toimintakulut -64 493 -62 909 -1 584 -63 397 0 488

Toimintakate -60 880 -58 627 -2 253 -59 115 0 488




Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus jakautuu nuoriso-palveluihin ja lastenkulttuuripalveluihin. lapsia koskevan kulttuuripolitiikan tavoit-teena on tukea kasvua täysipainoiseksi ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. nuorisolain mukaan nuorisotyöllä ja nuo-risopolitiikalla kunnan tehtävinä tarkoite-taan kasvatuksellista ohjausta, toimintati-loja ja harrastusmahdollisuuksia, tietoja neuvontapalveluja, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnal-lista, kulttuurista, kansainvälistä ja mo-nikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluja tai muita pai-kallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia toimintamuotoja. nuorisotyötä ja -poli-tiikkaa toteutetaan moniammatillisesti yh-


teistyössä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. lain mukaan nuorille tulee järjestää mah-dollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asi-oiden käsittelyyn. lisäksi nuoria on kuulta-va heitä koskevissa asioissa. nuorisotyön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetnuorisopalvelujen ja perusopetuksen yhteistyönä toteutettavaa joustavan pe-rusopetuksen toimintamallia ( Jopo) jatketaan neljässä koulussa. säästötoi-menpiteiden myötä lasten ja nuorten ta-pahtumatoimintaa supistettiin. nuoriso-talot olivat auki vain joka toinen lauantai.

Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma laajentui myös 5. vuosiluokkiin, koskien vuosiluokkia 1.–7. sekä alueellisen ja kes-kitetyn erityisopetuksen. Taidekaaren ope-tussuunnitelmapilottia jatkettiin kolmessa yhtenäiskoulussa (linnainmaa, lielahti ja pohjois-hervanta, joissa koulun kaikki vuosiluokat osallistuivat Taidekaari-ohjel-maan). aiemmin okm:n Taikalamppu-ke-hittämishankkeena toiminut kokonaisuus muuttui edelleen ministeriön tukemaksi lastenkulttuurikeskusten verkostoksi. Ver-koston koordinointivastuu siirtyi hämeen-linnasta Tampereelle.

lastenkulttuurikeskus rullan vuokraso-pimusta Finlaysonilla on jatkettu toistai-seksi voimassa olevana, mutta tilaratkai-sujen vaihtoehtoja selvitetään edelleen. nuorisokahvila uniikin toiminta siirtyi lokakuussa uusiin tiloihin Vuolteenkadul-la, kun vuokrasopimus vanhoissa tiloissa päättyi heinäkuun alussa omistajan vaih-duttua.

yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehitettiin sisältöjen tuottamisessa ja tilo-jen hyödyntämisessä. yhdistyksille tarjot-tiin hakumenettelyn kautta mahdollisuut-ta järjestää säännöllistä nuorisotoimintaa alueellisten nuorisotilojen vapaina oleville illoille.


Ero

harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen

2 083 2 095 12

kasvatuksellinen ohjaustoiminta 2 266 2 277 11

sosiaalinen vahvistaminen 446 412 -34

lastenkulttuuripalvelut perheille 289 279 -10

moniammatillinen kulttuurikasvatus 540 561 21

Oma tuotanto yhteensä 5 623 5 624 1

Vapaa-ajan palvelut (avustukset) 314 327 13

nuorisopalvelut 167 191 24


Yhteensä 6 104 6 142 38


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -6 104 -6 142 38 -6 142 0 0

Toimintakate -6 104 -6 142 38 -6 142 0 0


Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen


Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminenosaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaa-mis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen val-mistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toi-mialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä.

osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut.

Toimintaympäristön muutoksetTaloustilanne jatkui vaikeana. pirkan-maan kaikkien toimialojen liikevaihto oli maaliskuussa 2014 0,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. suhdannenäkymät ovat epävarmat ja alttiina maailmantalouden ja euroalueen tilanteen muutoksille. pitkään jatkuneen huonon taloustilanteen seu-rauksena työvoiman kysyntä on heikkoa ja työttömyys on kasvanut Tampereella edel-leen. huolestuttavaa on erityisesti pitkään työttömänä oleilleiden ja nuorten työttö-mien määrän kasvu. Tampereen työttö-

myysaste on korkeampi kuin maassa kes-kimäärin (työttömyysaste oli joulukuussa 2014 Tampereella 18,0 % ja koko maassa 13,9 %).

Toisen asteen koulutuspaikan tarjoa-minen kaikille perusasteen päättäville oli keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hy-vin. koulutustarjonnan suuntaamisratkai-suihin haetaan tietopohjaa ennakoinnilla ja työelämäyhteistyöllä. Työllisyydenhoi-don palvelujen kohdentamista erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin jatkettiin. elinkeinopalveluissa edistettiin yritysten kasvua ja innovatiivisuutta tukevan toi-mintaympäristön kehittymistä. keskeistä on kansainvälisten ja kansallisten inves-tointien houkuttelu Tampereen kaupunki-seudulle.

Talousarvion tasapainottamiseksi mää-rättyjen tuotannon säästötavoitteiden toteuttaminen vaikutti erityisesti lukio-koulutuksen palvelutuotannon määrään ja laatuun.

ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston kehittämistyö on edennyt ja palveluverkkosuunnitelma hy-väksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakun-nassa syksyllä 2014. Tilaajan nimittämä palveluverkkotyöryhmä on jatkanut suun-nittelutyötä ottaen huomioon seudullisen ja maakunnallisen näkökulman.

Toisen asteen koulutukseen tulevien nuorten määrän ennustetaan kasvavan kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä noin 2 260:llä. kaupungin lukioihin kas-vusta arvioidaan kanavoituvan noin 470 lisäopiskelijaa ja kaupungin järjestämä ammatillinen koulutus tarvitsee noin 1100 lisäkoulutuspaikkaa.



Ero

Toimintatuotot

Tuet ja avustukset 998 458 540

Tuotot yhteensä 998 458 540

Toimintakulut

henkilöstökulut -32 0 -32

palvelujen ostot -140 862 -141 907 1 045

avustukset -744 -697 -47

Vuokrakulut -15 0 -15

muut toimintakulut -145 -2 086 1 941

Kulut yhteensä -141 798 -144 690 2 892

Toimintakate -140 801 -144 232 3 431

Tilikauden tulos -140 801 -144 232 3 431


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -141 798 -144 690 2 892 -143 987 -703 0

Toimintakate -140 801 -144 232 3 431 -143 604 -628 0

osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu)



Toisen asteen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet ja järjestäjäverk-ko uudistetaan 2017 alkaen. ammatilli-sen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvat tulevat uudelleen haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuoden 2015 aika-na. Valtakunnallisena tavoitteena on jär-jestäjäverkon tiivistäminen. Valtio leikkaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitusta lähivuosina. ammatillisen koulutuksen yk-sikköhintarahoitusta leikataan jo toteutet-tavien leikkausten lisäksi arviolta 10 %:lla vuodesta 2017 alkaen.

laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tuli voimaan 1.8.2014. uusi laki lisäsi kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opis-kelijoiden palvelujen järjestämisessä. kun-nan tulee tarjota sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille opiskeluhuol-lon psykologi- ja kuraattoripalvelut. oppi-las- ja opiskelijahuoltolain edellyttämien hallinnollisten muutosten valmistelu käyn-nistyi ja tarkoituksena on toimivan monia-

mmatillisen käytännön turvaaminen. Tampereen kaupunki toteutti nuoriso-

takuuta moniammatillisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. nuorisotakuun ra-hoituksella mahdollistettiin koulutusta ja työllistymistä edistäviä tukipalveluita nuo-risotakuun piiriin kuuluville eri ryhmille. heikko talous- ja työllisyystilanne vaikeut-ti nuorisotakuun toteutumista.

yli 500 päivää työmarkkinatukea saa-neiden aktivointipalveluihin osoitettiin erillinen määräraha vuoden 2014 talousar-viossa. lisäpanostuksella leikattiin työttö-myyden kasvua ja saatiin aiempaa enem-män asiakkaita palveluiden piiriin.

panostusta pitkäaikaistyöttömien ak-tivointitoimenpiteisiin jatketaan vuonna 2015. Työmarkkinatuen kuntaosuusmää-räraha siirtyi osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen budjettiin samalla kun kun-tien maksuvelvollisuus laajentui vuoden 2015 alusta koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työnhakijoita ja yli 1000-päiväisten osalta maksuosuus nousee. laki työllistymistä edistävästä mo-

nialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 2015 alusta. Vuosi 2015 on siirtymäkausi, jonka aikana sovitaan Te-toimiston, kelan ja kuntien kesken palvelun järjestämisestä 2016 alkaen.

kaupungin työllistymistä edistävien pal-veluiden ml. sosiaalipalvelut tehostami-sesta tehdään selvitys vuoden 2015 aikana.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonosaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa budjetoitua suurempina johtuen ammatillisen koulutuksen erilli-sistä valtionavustuksista. Toimintakulut toteutuivat 2,9 milj. euroa budjetoitua pienempinä. ammatillisen koulutuksen osalta ero johtui pääosin oppisopimuskou-lutuksen aiempaa vähäisemmästä toteutu-misesta. elinkeino- ja työllisyyspalveluissa pitkään työttömänä olleiden aktivointiin osoitettua määrärahaa ei käytetty koko-naisuudessaan.



Ammatillinen koulutus

Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennys-koulutusta, jonka tarkoituksena on ko-hottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin ja edistää työllisyyttä.

koulutusta tilataan Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). palvelusopi-muksen valmisteluun osallistuvat myös toimipisteiden sijaintikunnat. Tampereen kaupunki järjestää ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen yhteistoimin-tasopimuksen perusteella yhteensä 20 toimipisteessä yhdeksän kunnan alueella. opetusta tarjotaan seitsemällä koulutus-alalla. Tredu tarjoaa myös ammatillisia kaksoistutkintoja sekä ammatilliseen pe-rustutkintoon ja ylioppilastutkintoon sekä lukion koko oppimäärään samanaikaisesti johtavaa koulutusta yhteistyössä Tampe-reen sekä toimipisteiden sijaintikuntien lukiokoulutuksen kanssa.

lisäksi kaupunki järjestää ammattistart-tikoulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien val-mistavaa koulutusta. oppisopimustoimin-nan osalta on voimassa yhteistyösopimus koulutuksen toteuttamisesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtion-

osuuden hakemisesta ja kohdentamisesta pirkanmaalla.

Tampereen kaupungin lisätilauksesta Tredu tuottaa lisäksi pakolaisten kotout-tavaan toimintaan liittyvää koulutusta sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ammatillista 10-luokkakoulutusta, Tikas-toimintaa ja muuta nuorten yhteiskunta-takuun toteuttamista edistävää toimintaa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTredun tehtävänä on kohottaa erityisesti Tampereen seudun, pirkanmaan ja valta-kunnallista ammatillista osaamista sekä osallistua aktiivisesti aluekehittämiseen. Tredu tuottaa ammatillisia perus-, ammat-ti- ja erikoisammattitutkintoja kohdennet-tuna erityisesti pirkanmaan työ- ja elinkei-noelämän tarpeisiin.

Toiminnan kehittämisen keskeisiä pai-nopisteitä ovat olleet nuorten yhteiskunta-takuun tavoitteisiin vastaaminen opiskeli-jahuoltoa sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluita kehittämällä yh-dessä alueen muiden toimijoiden kanssa. pedagogista kehittämistä on toteutettu oppimisympäristöjä sekä opetus- ja oppi-mismenetelmiä kehittämällä.

opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuri-ministeriön muuttuneiden valintaohjeiden johdosta hakeutuminen ammattilukiokou-lutukseen jäi aiempaa vähäisemmäksi. Va-lintaohjeistuksen muuttamiseen on pyritty vaikuttamaan ja säädökset ovat muuttu-massa siten, että toimintaa voidaan jatkaa aiempaan tapaan.

kiristyvässä taloustilanteessa ammatil-lisen koulutuksen palveluverkon tarkoi-tuksenmukaisuus ja oikea mitoitus ovat tärkeitä. palveluverkon suunnittelua sekä toteutusta on jatkettu palveluverkko-suunnitelman mukaisesti ja lautakunta on päättänyt myös koulutuksien uudelleen-sijoittumisista Tredun eri toimipisteisiin. Tampereen hepolamminkadun toimipis-teeseen valmistui Teknillinen lukio elo-kuussa 2014 ja sähkötalo tammikuussa 2015.

Palvelukokonaisuuden talousammatillisen koulutuksen palvelukoko-naisuuden toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui erillisistä valtionavustuksista joita ei ollut budjetoitu.

palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 1,3 milj. euroa talousarviota pienem-mät. Toimintakulujen alittuminen johtui pääosin oppisopimuskoulutuksen toteutu-misesta aiempaa vähäisempänä. Vuoden 2014 aikana Tredun ammatillisen perus-koulutuksen oppisopimusten määrä on vähentynyt 11,5 %.

Toisen asteen tuotannon osalta tulos on ylijäämäinen. ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus on riittänyt katta-maan toteutuneet toimintakulut ja ylijää-mä on 4,6 milj. euroa.palVeluTilauksen ToTeuTuminen



Ero

ammatillinen peruskoulutus 84 757 84 506 -251

aikuisten ammatillinen lisäkoulutus 3 845 3 967 122

oppisopimuskoulutus 10 761 12 150 1 389

maahanmuuttajien perusopetukseen valmista-va opetus

193 193 0

pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus)

458 458 -0

nuorten hyvinvoinnin edistäminen 377 377 0

Oma tuotanto yhteensä 100 392 101 651 1 259

Yhteensä 100 392 101 651 1 259


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset


Toimintakulut -100 392 -101 651 1 259 -101 062 -589 0

Toimintakate -99 394 -101 193 1 799 -100 679 -514 0



Lukiokoulutus

lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi se-kä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. ope-tus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukio-opetuksen järjestämiseen. Järjestä-misluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan.

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2014 lukio-opetusta kuudessa päiväluki-ossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tampereen kaupungin lukioilla on valtakunnallisia erityistehtäviä kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä iB-linjan koulutuksessa. omina opetussuunnitelmallisina paino-tuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot.


Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetToiminnan painopisteinä olivat nivelvai-heen yhteistyö perusopetuksen kanssa koulutustakuun toteuttamiseksi, ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistaminen, koulutuksen työelämälähtöisyyden kehit-täminen, opiskelijahuollollisten ennakoivi-en tukipalveluiden tehostaminen, opetus-teknologian ja uusien opetusmenetelmien käytön tehostaminen sekä oppimisympä-ristöjen kehittäminen. Valmistautumista sähköisten ylioppilaskirjoitusten asteittai-seen käyttöönottoon jatkettiin.Talouden tasapainottamistavoitteiden saavuttamiseksi leikattiin opetettavien kurssien lukumäärää lukuvuoden 2013-2014 tasosta (4856 opetettavaa kurssia) elokuussa alkaneelle lukuvuodelle noin

160 kurssilla. Toimintaa tehostettiin kehit-tämällä lukioiden keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. opetustarjonnan leikkaukset ovat hanka-loittaneet opiskelijoiden valmistumista aikataulussa.

hyvinvointipalveluiden palveluverkko-työn osana selvitettiin lukioverkon tiivistä-misedellytyksiä. merkittävä ikäluokan kas-vu kaupunkiseudulla edellyttää nykyisen laajuista lukioverkkoa.

Teknillinen lukio aloitti uusissa toimiti-loissa Tredun hervannan kampuksella. yh-teistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa antaa lukion käyttöön oppimisympäristö-jä, jotka tukevat kokemuksellista oppimis-ta luonnontieteellisissä ja matemaattisissa aineissa.

syksyllä 2014 aloitettiin maahanmuutta-jille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokou-lutukseen valmistava koulutus alle 18-vuo-tiaille. Vastaava koulutus yli 18-vuotaille alkaa syksyllä 2015.


Ero

nuorten lukiokoulutus 24 190 24 190 0

aikuislukiokoulutus 2 077 2 077 0

aikuisten maahanmuuttajien perusopetus 178 178 0

lukiokoulutukseen valmistava koulutus 45 45 0


Yhteensä 26 490 26 490 0


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -26 490 -26 490 0 -26 445 -45 0

Toimintakate -26 490 -26 490 0 -26 445 -45 0




elinkeino- ja työllisyyspalvelut

elinkeino- ja työllisyyspalvelut sisältää työllisyydenhoidon palvelut, elinkeino- ja matkailupalvelut, maaseutupalvelut, tut-kimuksen ja korkeakouluopetuksen kehit-tämisen, oppimisympäristöjen kehittämi-sen, kesäyliopistotoiminnan sekä muita osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita. kokonaisuuden ta-voitteena on edistää elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön muodostu-mista ja kasvattaa koko Tampereen seu-dun vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetkaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti pitkään työttömänä olleille ja nuorille. Työllisyys-paketin määrärahalla tarjottiin aktivoivia palveluita yli 500 päivää työmarkkinatu-kea saaneille työttömille. asiakasmääriä kasvatettiin sosiaalisen kuntoutuksen (tetola), kuntouttavan työtoiminnan ja

palkkatukityöllistämisen palveluissa. Työl-lisyyspaketista osoitettiin määräraha myös mm. eläkeselvittelytoiminnan käynnistä-miseksi terveyttä ja toimintakykyä edistä-viin palveluihin.

nuorten työllisyyspalvelut vakinais-tettiin. kaupungin järjestämiä työllisyy-denhoidon palveluita tarjottiin yhteensä yli 4500 asiakkaalle. keskimäärin 49 % Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) palveluissa päättäneistä sijoittui työhön, koulutukseen tai jatkopalveluun.

elinkeinopalveluiden tehtävänä on edis-tää yrityksille houkuttelevan toimintaym-päristön muodostumista ja vahvistamista. elinvoimasuunnitelmaa tukevia toimen-piteitä vuonna 2014 olivat mm. matkai-luyhtiön toiminnan käynnistäminen, liike-toiminnan syntyä tukeva kärkiosaamisen selvittäminen ja siitä viestiminen, alkavien yritysten keskitetyn neuvonnan käynnis-täminen sekä palvelumallin kehittäminen edistämään työnantajien ja kansainvä-

listen osaajien kohtaamista. Tampere on vetovastuussa innovatiiviset kaupungit -ohjelman älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemasta.

Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämiseksi tuettiin vuonna 2014 seu-raavia kohteita: roVir-professuuri (VTT, TTy), geriatrian professuuri (Tay), kasva-tustieteen professuuri (Tay), kaupan ja palveluliiketoiminnan tutkimus (Tay) sekä kestävän rakentamisen professuuri (TTy).

Palvelukokonaisuuden talouselinkeino- ja työllisyyspalvelujen toimin-takulut alittuivat 1,6 milj. eurolla. pitkäai-kaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin osoitetusta 5,0 milj. euron ns. työllisyyspa-ketista kohdennettiin palveluihin noin 3,5 milj. euroa. määrärahan käyttö perustui pormestarin asettaman työryhmän laati-maan suunnitelmaan, jonka lähtökohtana oli palvelujen asiakasmäärien hallittu, su-juvat palveluprosessit mahdollistava, kas-vattaminen.



Ero

Työllisyydenhoidon palvelut 10 757 10 757 -0


elinkeino- ja matkailupalvelut 2 883 2 883 0

maaseutupalvelut 31 36 5

Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen

333 344 12

oppimisympäristöjen kehittäminen 79 90 11

kesäyliopistotoiminta 147 147 0

avustukset 100 206 106

Työllisyydenhoidon palvelut 196 1 725 1 529


Muu tuotanto yhteensä 4 160 5 792 1 632

Yhteensä 14 917 16 549 1 632


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -14 917 -16 549 1 632 -16 480 -69 0

Toimintakate -14 917 -16 549 1 632 -16 480 -69 0


Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen




Ero

Toimintatuotot

myyntituotot 256 250 6

maksutuotot 525 365 160



muut toimintatuotot 10 0 10

Tuotot yhteensä 918 717 201

Toimintakulut

palvelujen ostot -63 505 -63 288 -217

aineet, tarvikkeet ja tavarat -43 -36 -7

avustukset -14 045 -14 071 26

Vuokrakulut -2 768 -2 777 9

muut toimintakulut -13 -144 131

Kulut yhteensä -80 375 -80 316 -59

Toimintakate -79 457 -79 599 142

Tilikauden tulos -79 457 -79 599 142


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -80 375 -80 316 -59 -80 316 0 0

Toimintakate -79 457 -79 599 142 -79 599 0 0

sivistys- ja elämänlaatupalvelut (bruttobudjetoitu)

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminensivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palveluko-konaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kult-tuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. ydinprosessin tavoitteena on tarjota si-vistystä ja elämänlaatua edistävät hy-vinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampe-reen kaupunki vetovoimaisena asuinpaik-kakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Toimintaympäristön muutoksetsivistys- ja elämänlaatupalvelujen palvelu-verkko täydentyi liikuntapaikkojen osalta, kun Vuoreksen liikuntapuiston ensimmäi-

nen vaihe valmistui loppuvuodesta 2014. Vuorestalon liikuntasali avautui toimin-tavuoden alussa. alkuperäisestä aikatau-lusta poiketen Tampereen uintikeskuksen avautuminen peruskorjauksen jälkeen siirtyi loppukevääseen 2015. opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettiin lii-kunnan edistäminen luontoympäristöissä –hanke, jonka tuloksena syntyi mm. Tam-pereen luontoliikuntaportaali. kirjastopal-veluissa avautui keväällä 2014 lielahden aluekirjasto.

kesäkuussa sivistys- ja elämänlaatupal-velujen lautakunta päätti vuosisuunnitel-man ja palvelusopimusten muutoksista kaupungin talouden tasapainottamiseksi. ydinprosessin menoja vähennettiin yh-teensä lähes miljoonalla eurolla. lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotan-toalueelle kohdistui yli miljoonan euron

säästötavoite. Talouden tasapainottamis-toimenpiteet kohdennettiin sekä kaupun-gin oman tuotannon palvelutilauksiin että yhteisöjen toiminta-avustusmäärärahoi-hin.

Toimintavuoden aikana sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessis-sa valmisteltiin kaupungin avustusjärjes-telmän uudistus. uudistetut periaatteet käsiteltiin kaupunginhallituksessa keväällä 2014, jonka jälkeen lautakunnat päättivät uusista avustuskriteereistä ja -kokonai-suuksista. avustusuudistuksen valmistelu-vaiheeseen osallistui laaja joukko tampe-relaisia yhdistyksiä ja kulttuuriyhteisöjä. sähköisen avustustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin.

ihalan leirintäalueesta luovuttiin kau-pungin toimintana kesäkauden 2014 jälkeen. kaupungin liikunta- ja kulttuu-riohjelman mukaisesti käynnistettiin val-mistelu vähiten vaikuttavien sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tunnistamiseksi ja niistä luopumiseksi. Tätä työtä jatketaan yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalve-lujen tuotantoalueen kanssa vuonna 2015.

Vuoden 2014 aikana kaupungin tilo-jen käyttöä lisättiin yhteisöjen käytössä arki-iltaisin kuudella koululla yhteistyössä perusopetuksen kanssa. koulut valittiin alueellisen saavutettavuuden perusteella. samaan aikaan omavalvontaa pilotoitiin kouluilla, joissa käytössä on ainoastaan lii-kuntatilat ilta-aikaan.

Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukes-kuksen palveluista tehtiin sopimus ulko-puolisen toimijan kanssa tarjouskilpailun jälkeen. kauden 2014 toiminta keskukses-sa toteutui väliaikaisen sopimuksen turvin, koska lautakunnan päätös sopimuskump-panista käsiteltiin valituksen johdosta markkinaoikeudessa, jonka päätös saatiin vasta toimintakauden lopulla.

Poikkeamat talousarvioonsivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui pääosin pyynikin uimahallin maksutuloista.



Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut

palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. palveluko-konaisuuden tavoitteena on tarjota tam-perelaisille mahdollisuus itsensä toteutta-miseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan. harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoin-nin edistämisen palveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avusta-malla erilaisia harrastusyhteisöjä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetkirjastopalveluverkkoa parannettiin vuon-na 2014 keväällä avautuneella lielahden aluekirjastolla, johon yhdistettiin lammin-pään ja lentävänniemen lähikirjastojen toiminnat. lielahden aluekirjasto on uu-denlainen konsepti, jossa kirjastopalvelut sijoittuvat liikekeskukseen.

Vuoreksen koulukeskuksen liikuntahalli avautui harrastuskäyttöön vuoden 2014 alussa. myös Vuoreksen liikuntapuiston ensimmäinen vaihe toteutettiin vuonna 2014 rakentamalla yhdessä ilves ry:n kans-

sa tekonurmipintainen jalkapallokenttä kumppanuushankkeena. Tampereen uin-tikeskus avaaminen peruskorjauksen jäl-keen siirtyi vuodelle 2015 korjaustöiden aikana ilmenneiden ylimääräisten korjaus-tarpeiden takia.

Vuosina 2013 ja 2014 toteutettiin lii-kunnan edistämistä luontoympäristöissä kehittävä hanke yhteistyössä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä kaupunkiympäristön kehittämisen palve-lujen kanssa. opetus- ja kulttuuriministe-riö rahoitti hanketta.

Valtuustoaloitteen seurauksena kutsut-tiin lokakuussa 2014 koolle ensimmäistä kertaa Tampereen urheiluseuraparlament-ti, jonka tehtävänä on toimia kaupungin ja urheiluseurojen välisenä yhteistyön rakenteena ja asiantuntijaelimenä. seura-parlamentin käynnistämisellä toteutettiin kaupungin strategista tavoitetta osallistaa kuntalaisia ja yhteisöjä palvelujen kehit-tämiseen ja päätöksentekoon. yhteistyö käynnistyi toiminta-avustusten hakume-nettelyyn liittyvällä pohdinnalla.

kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoi-minnassa tehostettiin.

ihalan leirintäalueesta uudessakau-pungissa luovuttiin kaupungin palveluna kesäkauden 2014 jälkeen. luopumisen perusteena oli palvelun vähäinen tarve ja vaikuttavuus sekä talouden tasapainotta-minen.

Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukes-kuksen palvelujen tuottajana aloitti uusi toimija vuonna 2014.

sivistys- ja elämänlaatupalvelujen toi-minta-avustusten uudistamista valmistel-tiin osana koko kaupungin avustusjärjes-telmän uudistusta, josta tehtiin päätökset keväällä 2014.

Palvelukokonaisuuden talousharrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoin-nin edistämisen palvelujen toimintatuotot ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja toimintakulut 0,1 milj. eurolla, mikä johtui pyynikin ui-mahallin arvioitua suuremmasta kävijä-määrästä.



Ero

avoimet kirjastopalvelut 10 003 10 003 -0

medialukutaitojen tukeminen 298 298 0

harrastamisen tukeminen 149 149 -0

paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen

258 258 0

Jäähallipalvelut 5 381 5 381 0

uimahallipalvelut 2 623 2 623 -0

uimahallipalvelut / pyynikki 549 432 -117

sisäliikuntapalvelut 7 498 7 498 0

ulkoliikuntapalvelut 4 956 4 956 0

liikunnan ohjauspalvelut 494 494 -0

liikunnan tukipalvelut 400 400 0

Vapaan sivistystyön palvelut 3 212 3 212 -0

kuvataiteen opetuspalvelut 477 477 0

Oma tuotanto / Kulttuuri- ja vapaa-aika-palvelut

36 297 36 181 -117

ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito / infra-tuotanto liikelaitos

929 907 -22


avustukset 2 839 2 812 -27

uimahallipalvelut / pyynikki (vuokrat) 592 546 -46

kulttuuritilat (Viikinsaari) 172 170 -2

ihalan leirintäalue 168 170 2

muut palvelut 111 219 108

Muu tuotanto yhteensä 3 883 3 917 34

Yhteensä 41 110 41 005 -105


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -41 110 -41 005 -105 -41 748 0 743

Toimintakate -40 240 -40 335 95 -41 078 0 743




Kulttuuripääomapalvelut

palvelukokonaisuus muodostuu niistä si-vistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartut-taminen, tallentaminen ja esille saattami-nen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, histo-riastaan ja ympäristöstään. palvelukoko-naisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtä-viä. palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. kulttuuripääomapalvelut

ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työ-tä, jolla on suuri merkitys kaupungin his-torian, kulttuurin ja identiteetin rakentu-misessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avus-tamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omal-la toiminnallaan palvelukokonaisuuden tavoitteita. kaupungin omista yksiköistä tuottavat palveluja tähän kokonaisuuteen kirjastopalvelut, museopalvelut (myös sa-ra hildénin taidemuseo) ja kulttuuripalve-lut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetnäsilinnan peruskorjaus käynnistyi syk-syllä 2013, ja vuoden 2014 aikana valmis-teltiin vuonna 2015 avautuvaa näyttelyä. luonnontieteellisen museon perusnäytte-lyn toinen osa avattiin syksyllä 2014. mu-seoiden kokoelmapalveluissa keskityttiin kokoelmien siirtoihin kokoelmakeskukses-sa ja asiakaspalvelun kehittämiseen. siiri-kokoelmahallintajärjestelmään kehitettiin uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluita. avoin varasto -asiakaspalvelutoiminta aloitettiin kokoelmakeskuksessa tarjo-amalla asiakkaiden tutkittavaksi erilaisia historiallisia kokoelmia.

yksityisen säätiön ylläpitämä postimu-seo avautui osana Vapriikin perusnäyttely-tarjontaa syksyllä 2014. museopalveluiden ja postimuseon yhteistyöstä ja vastuista on laadittu erillinen sopimus. mediamu-seo rupriikki suljettiin syksyllä 2014. läh-tökohtana on, että museo avautuu Vap-riikissa uudella konseptilla vuonna 2015. kivimuseo muutti vuonna 2014 kirjastota-lo metsosta Vapriikkiin.

Tampere Filharmonia jatkoi levytystoi-mintaansa sekä yhteistyötä yle:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen. Vuoden 2014 aikana kehitettiin internet-tiedotusta sisältämään myös ää-ni- ja kuvatallenteita. Tekijänoikeuskus-tannukset sisältyvät orkesterin muusikoi-den tallennesopimukseen, joka on laadittu 2011 ja on toistaiseksi voimassa.




Ero

kirjaston kokoelmapalvelut 2 435 2 435 -0

museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta

4 513 4 512 -0

kulttuuriperinnön saavutettavuus 3 362 3 362 0

maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut 624 624 0

Taideperinnön saavutettavuus 283 283 0

kaupunkikulttuurin tallentaminen 33 33 0

orkesterin tallennetoiminta 446 446 -0


avustukset 974 1 022 48

Muu tuotanto yhteensä 974 1 022 48

Yhteensä 12 669 12 717 48


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutok-

set


Toimintakulut -12 669 -12 717 48 -13 210 0 493

Toimintakate -12 669 -12 717 48 -13 210 0 493



Kulttuuri- ja liikuntakasvatus

kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palve-lukokonaisuuden tavoitteena on kau-punkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjik-si ja aktiivisiksi kansalaisiksi. elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merki-tyksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. osa palveluista si-sältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin palvelutilauk-seen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elämänlaatupalveluilla. palvelukokonai-suuteen on koottu niitä jo sivistys- ja elä-mänlaatupalveluja, joiden päätavoite on

kuntalaisten innostaminen ja kannustami-nen palvelujen käyttöön. kulttuuri- ja lii-kuntakasvatuspalveluja hankitaan seuraa-vilta kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä: kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuri-palvelut (orkesteri) sekä liikuntapalvelut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetToimintavuoden aikana selvitettiin mah-dollisuuksia pienentää alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksuja sekä kartoitettiin yhdessä lasten ja nuorten kasvun tukemi-sen ydinprosessin kanssa mahdollisuudet perheliikunnan toimintamallin käynnistä-miseen.

Tampereen uintikeskuksen peruskorjaus vaikutti liikunnan ohjausryhmien sisältöön ja määrään. liikuntapalvelujen toteutta-

ma liikuntakasvatus kohdistui pääasiassa koululaisiin. kaupungin liikuntaolosuhtei-ta tarjottiin koululiikunnan käyttöön mo-nipuolisesti. koululaisten uimaopetusta tarjottiin kaikille alakouluikäisille 3 tuntia vuodessa. aikuisten ja erityisryhmien vesi-liikunnan ohjausryhmät kannustavat osal-listujia säännölliseen liikuntaan ja siten omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen.

uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampe-re Filharmoniassa toteutettiin erikoispro-jekteja, vahvistettiin yleisötyötä ja aktivoi-tiin nuori kuuntelija -klubin toimintaa.

museoiden kulttuurikasvatuspalveluja tarjottiin eri kohderyhmille osana museoi-den näyttelytoimintaa sekä kulttuuriympä-ristötyötä. Tampere Filharmonian musiik-kiin perehdyttäminen kohdennettiin sekä koululaisryhmille että aikuisille.




Ero

medialukutaitojen tukeminen 404 404 -0

kulttuurikasvatuspalvelut 24 24 -0

musiikkiin perehdyttäminen 18 18 0

Jäähallipalvelut 171 171 -0

uimahallipalvelut 509 509 0

sisäliikuntapalvelut 82 82 0

ulkoliikuntapalvelut 255 255 0


Yhteensä 1 463 1 463 -0


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -1 463 -1 463 0 -1 247 0 -216

Toimintakate -1 452 -1 452 0 -1 236 0 -216



Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut

palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vie-raileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapah-tumat vahvistavat merkittävästi Tampe-reen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuin- ja vierailupaikkakuntana. Tampere tunnetaan kulttuuri- ja liikuntakaupun-kina, ja tämä maine halutaan säilyttää tulevaisuudessakin. kaupungin museo-, teatteri-, konsertti- ja urheilutapahtuma-tarjonta on valtakunnallista huippua, ja monet tamperelaiset kulttuuri- ja urheilu-tapahtumat tunnetaan maailmanlaajuises-tikin. kulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat kaupunkistrategian kannalta keskeisessä asemassa sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen että kaupungin vetovoimai-suuden näkökulmista. kulttuuritapahtu-mapalveluja hankitaan sekä kaupungin

omalta tuotannolta että avustamalla eri-laisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. kaupun-gin omista yksiköistä palveluja tuottavat tähän kokonaisuuteen kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut sekä lii-kuntapalvelut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuosittain järjestettävien festivaalien ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2014 toteutuneita suurtapahtumia olivat muun muassa karaten em-kilpailut, valtakunnallinen moves ja pispalan sottiisi -kaksoistapahtuma, speedway grand prix –osakilpailu ja lentopallon naisten u19 em-kilpailut. alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen taitouinnin nuorten mm-kilpailut siirrettiin muualle, koska Tampereen uin-tikeskuksen perusparannus ei valmistunut

aikataulussa.Viikinsaaressa aiemmin toteutunut

kulttuuriohjelma järjestettiin enimmäk-seen muissa kohteissa, ja saaren kunnos-sapidosta tehdään sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa siten, että saari oli ja on edelleen kuntalaisten virkistys- ja ulkoilu-käytössä. kulttuuripalvelut-yksikkö ulkois-ti Tullikamarin pakkahuoneen toiminnan siten, että nykyinen käyttötarkoitus säilyy.

kulttuuri- ja liikuntatapahtumia koskeva toiminta-avustusjärjestelmää uudistettiin siten, että uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön vuonna 2015.

Tapahtumien vuosi oli vilkas ja kiinnos-tava. Tampereen museoiden näyttelyissä kävi yhteensä lähes 800 000 ihmistä. sara hildénin taidemuseon näyttelyt olivat eri-tyisen suosittuja. ellen gallagherin sekä andy Warholin näyttelyt olivat museon vetonauloja.

Tampere Filharmonian konserteissa oli kaikkiaan 67 000 kävijää.

kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviossa, että Tampere-taloon to-teutetaan toiminnallinen laajennus, joka mahdollistaa Tampereen Taidemuseon muumilaakson sijoittamisen Tampere-ta-loon. muumilaakso avautuu uusissa tilois-sa vuonna 2017, ja uuden näyttelyn suun-nittelu käynnistyi vuonna 2014.

Toiminta- ja vuokra-avustuksilla tuettiin lukuisia taidelaitoksia ja kulttuuriyhtei-söjä, jotka tuottavat omia tapahtumiaan Tampereella. Tampere-talon ja teatterien lisäksi lähes kaikki suuret festivaalit kuulu-vat avustusjärjestelmän piiriin.


palVeluTilauksen Talous


Ero

avoimet kirjastopalvelut 152 152 -0

museoiden näyttelypalvelut 3 625 3 625 0

museoiden tapahtumatuotanto 72 72 -0

kulttuuritapahtumapalvelut 1 212 1 212 0

konserttitoiminta 6 039 6 039 0

orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset

451 451 0

musiikkijuhlat 442 442 0

ammattitaiteilijuuden tukeminen 132 132 0

Jäähallipalvelut 83 83 -0

uimahallipalvelut 49 49 0

sisäliikuntapalvelut 21 21 0

ulkoliikuntapalvelut 711 711 0


Taidelaitosten avustukset 12 130 12 143 13


muut 15 0 -15

Yhteensä 25 133 25 131 -2


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -25 133 -25 131 -2 -24 111 0 -1 020

Toimintakate -25 096 -25 095 -1 -24 075 0 -1 020

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen


Terveyden ja toimintakyvyn edistäminenTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelu-kokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaeh-käisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. lisäksi tilaa-jaryhmä vastaa ympäristöterveydenhuol-lon palveluista. ydinprosessin järjestämillä palveluilla luodaan edellytyksiä, aktivoi-daan ja tuetaan kuntalaisia mahdollisim-man hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. ydin-prosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Toiminnan tasot ulottuvat yksilöstä yhteisöön ja ympäris-töön. päätoimintalinjoja ovat ennaltaeh-käisy, varhainen havaitseminen ja puut-tuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki.

Toimintaympäristön muutoksetToimintavuotta leimasi edellisvuoden ta-paan tiukka talous. Väestömäärän kasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuhaasteeseen ei kai-kilta osin pystytty vastaamaan, ja etenkin avopalvelujen osalta palvelujen saatavuu-dessa oli edelleen jonkin verran ongelmia.

Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä pal-veluja tilataan noin neljältäkymmeneltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta so-pimuskumppanilta sekä useilta yksityisiltä hammashoidon palveluntuottajilta. pal-velutilaukseltaan suurin oman tuotannon

ulkopuolinen sopimuskumppani oli pir-kanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Vuonna 2014 osallistuttiin yhteistyössä seudun kuntien ja pirkanmaan sairaan-hoitopiirin kanssa sopimusohjauksen ke-hittämiseen ja päällekkäisten palvelujen poistamiseen tähtäävään Terveyshyötyä sopimusohjauksella -hankkeeseen.

ensihoidon palvelut siirtyivät pirkan-maan sairaanhoitopiirin (pshp) järjestet-täväksi vuonna 2013. pshp:n valtuuston palvelutasopäätöksen mukaisen kustan-nusten jaon ja toteutetun kilpailutuksen perusteella Tampereen kaupungin kustan-nukset kasvoivat oletettua enemmän edel-lisvuoden tilinpäätökseen verrattuna.

erikoissairaanhoidossa jatkettiin stra-tegian mukaisesti muiden kuin vaativaan erikoissairaanhoitoon kuuluvien tehtävien siirtämistä pirkanmaan sairaanhoitopiiris-tä perustason erikoissairaanhoitoon ha-tanpään sairaalaan ja perusterveydenhuol-toon. pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja hatanpään sairaalan tehostuneen toimin-nan sekä työnjaon ja hoidonporrastuksen myötä erikoissairaanhoidon toteutuneet kustannukset pysyivät vuoden 2013 tasol-la.

Tampereen kaupunki osallistui kansalli-sen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittä-misohjelman (kasTe-ohjelma) hankkeisiin. perusterveydenhuollon poTku ii (potilas kuljettajan paikalle) -kehittämishanketta jatkettiin vastaanottotoiminnassa. lisäksi osallistuttiin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (paaVo ii) sekä

Väli-suomen s.o.s.- syrjäytyneestä osalli-seksi sosiaalityön keinoin -hankkeeseen.

Tampereen työttömyysaste jatkaa kas-vuaan; joulukuussa 2014 työttömyysas-te oli 18 % ja työttömiä työnhakijoita yli 20 000. Työttömyyden kasvu luo paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvame-nojen voimakkaalle kasvulle.

kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve on kasvanut, kun laitosasumista pu-retaan ja myös lapsuudenkodeista muut-taa aikuisikäisiä kehitysvammaisia asumis-palvelujen piiriin.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 1,5 milj. euroa budjetoitua suurempina perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelu-jen asiakasmaksutulojen kertymän vuoksi. oriveden palvelujen nettomenojen pe-rusteella maksettava yhteistoimintaosuus toteutui 0,2 milj. euroa talousarviota suu-rempana.

ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 7,5 milj. euroa budjetoitua suurempina. suurimmat ylitykset olivat perustervey-denhuollon avopalveluissa ja vammaispal-veluissa. ydinprosessin nettomenojen kas-vu edellisvuoteen verrattuna on 12,0 milj. euroa eli 2,7 prosenttia, mikä on selvästi edellisvuosia pienempi (vuonna 2013 kas-vu oli 23,6 milj. euroa eli 5,5 %).




investoinnit


Ero

Toimintatuotot

myyntituotot 15 147 14 118 1 029

maksutuotot 15 168 14 780 388

Tuet ja avustukset 18 689 18 701 -12

muut toimintatuotot 2 328 2 240 88

Tuotot yhteensä 51 333 49 839 1 494

Toimintakulut

henkilöstökulut -1 606 -1 022 -584


aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 026 -972 -54

avustukset -79 008 -78 645 -363

Vuokrakulut -51 0 -51

muut toimintakulut -707 -782 75

Kulut yhteensä -512 777 -505 256 -7 521

Toimintakate -461 444 -455 417 -6 027


Vuosikate -461 407 -455 417 -5 990

poistot ja arvonalentumiset -28 -22 -6



EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 51 333 49 839 1 494 47 761 2 078 0

Toimintakulut -512 777 -505 256 -7 521 -488 017 -17 239 0

Toimintakate -461 444 -455 417 -6 027 -440 256 -15 161 0


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET 0 -65 65 -65 0

kiinteät rakenteet ja laitteet 0 -65 65 -65 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 -65 65 -65 0

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu)



ennaltaehkäisevät palvelut

palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuisten terveystarkastukset ja seulonnat, dehko-hoitajien palvelut, ennaltaehkäisevät kulttuuri- ja liikuntapalvelut, ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö ja toiminta-avustukset. Tilaajaryhmään kuuluvan seudullisen ympäristöterveyden yksikön tehtävänä on vastata terveydensuojelun, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkinnän tehtävistä sekä niihin liittyvistä viran-omaistoimista.

palvelujen pääasialliset tehtävät ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki, kansan-terveyslaki, mielenterveyslaki, päihde-huoltolaki, tartuntatautilaki, terveyden-suojelulaki, eläinlääkintähuoltolaki, elintarvikelaki, laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä


laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentä-miseksi. Vuoden 2015 alusta ympäristöter-veys siirtyi viranomaispalveluihin.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTyöttömien terveystarkastusten tavoittee-na oli sosioekonomisten hyvinvointierojen vähentäminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. syksyllä 2014 aloitettiin osa-na aikuisten terveystarkastuksia eläke-selvittelytoiminta, joiden tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdol-lisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi.

aikuisneuvonnassa jatkettiin diabe-teksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaeh-käisytoiminnassa keskeistä oli diabetesris-kissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen

soveltuviin palveluihin.liikkumisreseptin käyttöön liittyvää lii-

kunnanohjaajan antamaa liikuntaneuvon-taa laajennettiin kattamaan kahdeksan eri terveysasemaa: hatanpää, hervanta, kaukajärvi, lielahti, linnainmaa, Tamme-lakeskus, Tesoma ja Tipotie. Tavoitteena tulevina vuosina on juurruttaa liikunta-neuvonnan toimintamalli terveysasemille ja edistää liikkumisreseptin käyttöä yhteis-työssä perusterveydenhuollon avopalvelu-jen kanssa.

Terveysneuvontapäivät palvelivat syys-kauden 2014 eri palvelualueilla tarjoten elintapaneuvontaa ja palveluohjausta il-man ajanvarausta tai lähetettä. aktiivisim-pia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat naiset, ja neuvonta kohdistui pääasial-lisesti ohjaukseen terveyspalveluihin ja omahoidon tukemiseen. Terveysneuvonta-päivät korvasivat n. 50 % osalla asiakkaista käynnin terveysasemalla.


Ero

Terveystarkastukset ja seulonnat 673 669 -4

Diabeteksen ehkäisy 177 216 39

Oma tuotanto yhteensä 850 885 35

ennaltaehkäisevät kulttuuri- ja liikuntapalvelut 0 51 51

ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö 0 20 20

eläinlääkintä 82 83 1

Toiminta-avustukset 392 368 -24


muut 2 0 -2

Yhteensä 1 325 1 407 82


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -1 325 -1 407 82 -1 407 0 0

Toimintakate -1 325 -1 407 82 -1 407 0 0




Perusterveydenhuollon avopalvelut

perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää alueellisen vastaanottotoiminnan, päivystyksen, toimenpide- ja konsultaatiotoiminnan, tartuntatautien valvonnan, erityistyönte-kijöiden, aikuisväestön suun terveyden-huollon, avokuntoutuksen, ensihoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. pal-velujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat hen-kilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTerveysasemapalveluissa hervannan yk-sityisen terveysaseman palveluntuottaja vaihtui kilpailutuksen seurauksena atten-do oy:stä pihlajalinna oy:ksi keväällä 2014. samassa yhteydessä kilpailutetut oriveden terveysaseman omalääkäripalvelut siirtyi-vät pihlajalinna oy:n tuotettaviksi. Vuonna 2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaista vapaata liikkuvuutta hyödynsi yhteensä 373 asiakasta. Tampereen ja ori-veden terveysasemille toisista terveyskes-kuksista vaihtaneita oli 145 asiakasta. mar-raskuussa 2014 Tampereen kaupunki liittyi pegasos-potilastietojärjestelmällä kansalli-seen potilastiedon arkistoon (kanta).

yksilöllisten ja moniammatillises-ti yhdessä potilaan kanssa laadittujen hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäai-kaissairauksia sairastaville on ollut pe-rusterveydenhuollon avopalvelujen pai-nopisteenä. Toukokuussa 2014 lielahden terveysasema siirtyi lielahti-keskuksen tiloihin, ja lääkäri-hoitaja-työparimallia laajennettiin. kuntalaisten omahoidon toimintamallia ja sähköisiä työkaluja ke-hitettiin hämeenmaan sydänpiiri ry:n hallinnoimassa kurkiaura-hankkeessa. hankkeessa kehitettyä Terveystutka-pal-veluhakemistoa ja sähköistä Terveystasku-terveystaltiota pilotoitiin vuonna 2014. a-klinikan päihdetyöntekijät työskentelivät terveysasemilla, mikä lisäsi päihdeosaa-mista asemilla. Terveysasemilla oli ajoit-taisia ongelmia palvelujen odotusaikojen pidennyttyä. keskimäärin koko vuonna ei-kiireelliselle omalääkärin vastaanotolle pääsi keskimäärin 14 vuorokauden kulu-essa. oriveden lääkäripalveluissa hoitoon pääsyssä oli alkuvuodesta viiveitä. suun terveydenhuollossa pysyttiin hoitotakuus-sa, vaikka asiakasmäärä kasvoi jopa 13 pro-senttia vuoteen 2013 verrattuna.

avokuntoutuksen ja lääkinnällisen kun-toutuksen asiakasmäärät ja terapiat ovat lisääntyneet erityisesti ikäihmisten sairaa-lakotiutusten tehostumisen myötä.

Palvelukokonaisuuden talousperusterveydenhuollon avopalvelujen toimintatuotot toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui erityisesti suun terveydenhuollon asiakas-maksutulojen noin 20 prosentin kasvusta.

palvelukokonaisuuden toimintakulujen toteuma oli yhteensä 5,3 milj. euroa ta-lousarviota suurempi. ylitys johtui suurelta osin suun terveydenhuollon ostopalvelu-jen asiakasmäärän kasvusta ja sairaanhoi-topiirin järjestämistä ensihoitopalveluista. lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen me-not, omalääkäripalvelujen ostot ja tam-perelaisten kiireelliset vastaanottokäyn-nit muissa terveyskeskuksissa toteutuvat selvästi suunniteltua suurempina. Budje-toimattomia luottotappioita kirjattiin 0,5 milj. euroa.



Ero

alueellinen vastaanottotoiminta 25 723 25 694 -29

Terveyspalvelujen neuvonta 1 181 1 181 -0

Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta 2 711 2 794 83

Tartuntatautien valvonta 496 507 10

erityistyöntekijöiden palvelut 1 508 1 528 20

aikuisväestön suun terveydenhuolto 7 637 7 923 286

avokuntoutus 5 140 4 268 -872

Jalkojenhoitopalvelut 36 36 -0

laskutuksen oikaisut -19 0 19



päivystys (acuta) 7 785 7 667 -118

omalääkäripalvelut 3 262 3 038 -224

ensihoitopalvelut (pshp) 7 662 6 218 -1 444

suun terveydenhuollon ostopalvelut 7 396 5 557 -1 839

lääkinnällinen kuntoutus 1 965 1 647 -318

Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) 926 623 -303



Muu tuotanto yhteensä 30 525 26 173 -4 352

muut 577 0 -577

Yhteensä 78 078 72 807 -5 271


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 11 559 10 558 1 001 10 764 -226 20

Toimintakulut -78 078 -72 807 -5 271 -72 812 70 -65

Toimintakate -66 519 -62 249 -4 270 -62 048 -156 -45




Sairaalapalvelut

sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (pshp). perustason erikoissairaanhoito hankittiin hatanpään sairaalan palvelulinjoilta sekä järjestettiin palvelusetelillä. erikoissai-raanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa pirkanmaan hoitokodilta. sairaalapalve-lujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa kansanterveydellisesti yleisten ja merkit-tävien sairauksien hoito korostuu.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuoden 2014 aikana jatkettiin työnjaon ja hoidonporrastuksen kehittämistä vaativan erikoissairaanhoidon, perustason erikois-sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon


välillä. lähtökohtana on vaativan erikois-sairaanhoidon keskittäminen pshp:iin ja muiden pshp:n hoitamien tehtävien siirto joko hatanpään sairaalaan, avopalveluihin terveysasemille tai lasten ja nuorten ter-veyspalvelujen poliklinikoille. Tehtävien siirtämisen mahdollisti oman tuotannon tehostunut toiminta ja kyky hoitaa siirre-tyt tehtävät. hatanpään sairaalan palve-lulinjoilla hoitojaksojen määrä kasvoi 9 % ja avohoitokäyntien määrä 11 % vuoteen 2013 verrattuna.

potilaiden jatkohoidon järjestäminen acutasta ja pshp:sta tuleville potilaille sujui hyvin. hoitoketjujen toimivuuden parantamiseksi siirtomahdollisuus acu-tasta hatanpään sairaalan vuodeosastoil-le tehtiin ympärivuorokautiseksi. lisäksi hoitoketjujen toiminnan ja potilaiden tarkoituksenmukaisen hoitopaikan var-mistamiseksi jatko- ja saattohoitopaikkoja hankittiin suunniteltua enemmän. kotiu-

tustiimin rooli kotiuttamisessa ja jatkohoi-don järjestämisessä oli edelleen merkittä-vä.

Taloudellisen tilanteen vuoksi ruoan-sulatuskanavan tähystystutkimusten ja kuvantamistutkimusten palvelusetelien käyttö loppui syksyllä 2014. muut erikois-sairaanhoidon palvelusetelit jäivät edel-leen käyttöön

oriveden erikoissairaanhoito siirtyi yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi. pshp:n erikoissairaanhoidon tilaus jäi oriveden kaupungin budjettiin. oriveden osalta noudatettiin samaa työnjakoa kuin tamperelaisten potilaiden osalta. Tämä näkyi pshp:n laskutuksen pienentymisenä vuoteen 2013 verrattuna, mutta vastaavas-ti hatanpään sairaalan budjetoitua suu-rempana laskutuksena. lisäksi oriveden terveyskeskusosaston remontin vuoksi hatanpään palvelulinjoilla toteutui suun-niteltua enemmän hoitovuorokausia.

Palvelukokonaisuuden taloussairaalapalvelujen toimintatuotot toteu-tuivat 0,8 milj. euroa talousarviota suu-rempina, mikä johtui hatanpään sairaalan toiminnan volyymin kasvusta ja siitä, että oriveden palvelujen nettomenojen pe-rusteella maksettava yhteistoimintaosuus toteutui 0,4 milj. euroa talousarviota suu-rempana.

palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät 0,7 milj. eurolla, mikä johtui oman erikoissairaanhoidon tuottamien suoritteiden määrän kasvusta. hatanpään sairaalan edelleen tehostuneen toiminnan vuoksi tuotanto teki 2,3 milj. euron palau-tuksen tilaajalle. myös pirkanmaan sai-raanhoitopiiri teki ylimääräisen ylijäämän palautuksen, jonka ansiosta tilaus toteutui 6 milj. euron lisätalousarviolla korjattua budjettia pienempänä. pshp:n kokonaisti-lauksen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli vain 0,5 milj. euroa eli 0,2 %.


Ero

sisätautien palvelulinja 16 739 16 504 -235

neurologinen palvelulinja 7 942 7 737 -205

yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 12 214 11 990 -224

leikkaustoiminnan palvelulinja 25 027 25 434 407


oriveden palvelut 4 089 3 703 -386


erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut 590 675 85

Vaativa erikoissairaanhoito (pshp) 198 587 198 900 313

Tammenlehväkeskuskuntoutus 3 342 3 344 2

saattohoito 844 736 -108

avustukset 17 18 1



muut 159 0 -159

Yhteensä 270 059 269 330 -730


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 9 481 8 643 838 7 738 925 -20

Toimintakulut -270 059 -269 330 -729 -262 570 -6 780 20

Toimintakate -260 579 -260 687 108 -254 832 -5 855 0




Päihde- ja mielenterveyspalvelut

päihde- ja mielenterveyspalvelujen palve-lukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuol-lon avohoidon, asumispalvelut ja päihde-huollon kuntoutuksen, laitospalvelut ja tukiasumistoiminnan. päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päih-teiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä terveyttä, toimintaky-kyä ja turvallisuutta. mielenterveyspalve-lujen tavoitteena on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonal-lisuuden kasvun edistäminen sekä mielen sairauksien ja muiden mielenterveyshäi-riöiden ehkäiseminen ja hoito. oriveden päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät palvelukokonaisuuteen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetsuurin osa päihdepalveluista ja mielenter-veyskuntoutujien asumispalveluista oste-taan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

päihdehuollossa on painotus siirtynyt avopalvelujen tarjoamiseen ja asiakkail-le asetettuja ehtoja päihdehuollon kun-touttavaan laitoshoitoon pääsemiseksi on tarkennettu. Valmisteltiin a-klinikkatoi-minnan integroimista kaupungin oman tuotantoon perustettavaan psykiatria- ja päihdekeskukseen.

mielenterveyskuntoutujien asumispal-veluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevy-empään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asu-miseen

pitkäaikaisasunnottomuuden vähen-tämisohjelmaa jatkettiin uudella aieso-pimuksella valtion kanssa vuosiksi 2012-2015. pitkäaikaisasunnottomia oli 46 vuonna 2014, kun vuonna 2008 heitä oli 214. yksinäisiä tamperelaisia asunnotto-mia oli vuoden 2014 marraskuun puolivä-lissä 245 henkilöä.

Terveyshyötyä sopimusohjauksella –hanke jatkui. hankkeessa uudistetaan so-pimusohjausmallia yhteistyössä tilaajan, tuottajan ja pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on potilaslähtöisyyden ja terveydenhuollon saumattoman yhteis-työn lisääminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen tuotta-malla palveluita yksittäisten toimenpitei-den sijaan hoitotulosten eli terveyshyöty-jen aikaansaamiseksi.

Palvelukokonaisuuden talouspäihde- ja mielenterveyspalvelujen toi-mintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä palvelujen ra-kennemuutoksen vuoksi. Tilapäistä asu-mista, jossa on korkeampi asiakasmaksu, on vähennetty. lisäksi asiakkaiden heiken-tynyt tulotaso vaikuttaa asiakasmaksujen kertymään.

palvelukokonaisuuden toimintakulut alittuivat yhteensä 0,2 milj. eurolla. mie-lenterveys- ja päihdekuntoutujien asu-mispalveluissa on tehty rakennemuutos, jolloin painopistettä on siirretty entistä enemmän kevyempään tukiasumiseen ja kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. lisäksi painopistettä on siirretty laitoskun-toutuksesta avokuntoutukseen.



Ero

mielenterveyden päiväsairaalatoiminta 2 258 2 314 56

mielenterveyden avohoito 6 343 6 130 -214

päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut 1 358 1 408 50

päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumis-toiminta

1 647 1 550 -97

katkaisu- ja selviämisasema 1 481 1 600 119



mielenterveyspalvelut 6 250 6 537 287

päihdehuollon asumispalvelut 1 970 2 299 329

päihdehuollon kuntoutus 4 908 5 067 159

Tuetun asumisen palvelut 4 302 3 794 -508

avustukset 1 039 1 045 6

hankkeet 53 183 130

oriveden palvelut 274 255 -19


muut 151 0 -151

Yhteensä 32 732 32 947 215


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 2 781 3 328 -547 3 281 0 47

Toimintakulut -32 732 -32 947 215 -32 900 0 -47

Toimintakate -29 951 -29 619 -332 -29 619 0 0




Sosiaalisen tuen palvelut

sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulo-turvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, talous- ja velkaneuvonta, pakolaisten ko-touttava toiminta ja sosiaalinen kuntou-tus. palveluihin sisältyy myös oriveden kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lu-kuun ottamatta kuntouttavaa työtoimin-taa. sosiaalisen tuen palveluiden tarkoi-tuksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäyty-misvaarassa olevien asukkaiden toiminta-kyvyn ja elämänhallinnan edistäminen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTyöttömyyden kasvu luo paineita toi-meentulotuki- ja työttömyysturvamenojen


voimakkaalle kasvulle. Toimeentulotuen käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsit-telyajoissa. aikuissosiaalityön ja toimeen-tulotuen painopistealueiksi muodostuvat nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pit-käaikaisasiakkaiden, yli vuoden toimeen-tulotukiasiakkaana olleiden, palvelutar-peen kartoitus. nuorten palveluohjaus, ns. koho -palvelu siirrettiin silta-Valmennus ry:ltä 1.8.2014 alkaen oman tuotannon toi-minnaksi. näin saatiin vahvistettua oman tuotannon nuoriin keskittyvää palveluoh-jausta ja tehostettua toimintaa.

sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana työtoimintana tarjottiin 500 päivää työ-markkinatukea saaneille. palvelua tuottaa oman tuotannon lisäksi kuusi järjestöä.

aikuisten sosiaalipalvelut on muka-na kasTe-hankkeessa, joka on osa Väli-suomen s.o.s. - sosiaalisesti osalliseksi

sosiaalityöllä – hanketta. Tampereen osa-hankkeessa tavoitteena on kaupungin jär-jestämän asiakaslähtöisen kuntouttavan aikuissosiaalityön kehittäminen.

Palvelukokonaisuuden taloussosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 0,1 milj. euroa budje-toitua pienempinä, mikä johtui sos-hank-keelle aiempina vuosina liikaa kirjattujen tulojen oikaisusta.

palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa bud-jetoitua pienempinä. sosiaaliseen kuntou-tukseen varatuista määrärahoista säästyi, koska toiminnan kustannustaso on pie-nempi kuin valtuuston tähän toimintaan osoittamat määrärahat. kaupunginval-tuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja toimeentulotukihakemusten käsittelyyn 0,9 milj. euroa, toimeentulo-tukimenoihin 1,4 milj. euroa ja työmarkki-natuen kuntaosuuden menoihin 7,55 milj. euroa. Toimeentulotukimenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 3,0 milj. eu-roa (+7,9 %), mikä johtui erityisesti pit-käaikaisesti toimeentulotukea (yli 10 kk) saaneiden perheiden osuuden kasvusta, vaikeutuneesta työttömyystilanteesta ja asumiskustannusten noususta. Työmarkki-natuen kuntaosuuden 1,7 milj. euron (+9,4 %) menojen kasvua selittää työttömyyden voimakas lisääntyminen.1 000 euroa TP 2014

Muutettu TA 2014

Ero

ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut 3 250 3 039 -211

Toimeentuloturvan palvelut 5 681 5 679 -2

maahanmuuttajapalvelut 301 301 -0

Talous- ja velkaneuvonnan palvelut 274 274 0



Toimeentulotuki 41 052 41 051 -1

Työmarkkinatuen kuntaosuus 19 671 19 898 227

pakolaisten ja paluumuuttajien toimeen-tulotuki

2 119 1 700 -419

opiskelijoiden työllistäminen 417 466 49

hankkeet 441 557 116

avustukset 720 728 8

sosiaalinen kuntoutus 412 939 527



muut 69 0 -69

Yhteensä 76 165 76 391 226


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 23 808 23 868 -60 23 136 779 -47

Toimintakulut -76 165 -76 391 226 -66 583 -9 929 121

Toimintakate -52 356 -52 523 167 -43 447 -9 150 74




vammaispalvelut

palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammais-ten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitys-vammahuollon avopalvelut, kehitysvam-mahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edis-tetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaispalveluis-sa painopiste on avohoidon kehittämi-sessä ja vammaisten henkilöiden itsenäi-sen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2014 yhteensä 7 060 asiakasta, heistä ke-hitysvammaisia 1 113 ja muita vammaisia henkilöitä 5 947. kehitysvammaisia henki-löitä oli vuoden aikana laitoshoidossa 78.

kaupungin palveluissa vammaisille hen-kilöille korostuivat kehitysvammaisten laitosmaisen asumisen purkamistoimen-piteet valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. kehitysvammaisten uusia asu-mispalveluja hankittiin Tampereen kau-punkilähetys ry:n Tapion talosta yhteensä 23 paikkaa ja autismisäätiön perustamas-ta ryhmäkodista 4 paikkaa laitoshoidosta muuttaneille autismin kirjon asiakkaille.

Vaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta kilpailutettiin ja puitesopi-musten piiriin saatiin uusia palveluntuot-tajia. henkilökohtaisen avun asiakkaiden lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 %. myös asiakkaiden käyttämät tuntimäärät ovat kasvaneet. kustannuksia kasvatti alalle solmittu työehtosopimus ja sen vaikutukset avustajien palkkoihin. os-topalveluna henkilökohtaista apua järjes-tettiin 336 asiakkaalle, kasvua edelliseen vuoteen 22 %. palvelusetelin käyttö hen-kilökohtaisen avun järjestämiseksi vaikea-vammaisille henkilöille vakinaistettiin.

kehitysvammaisten perhehoidon maa-kunnallinen yksikkö (kepe) aloitti toimin-tansa vuoden alussa. yksikköä hallinnoi Tampereen kaupunki ja siinä on kaksi työntekijää. uusia perhehoitajia valmen-nettiin 14.

Vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalveluissa laajennettiin pi-lottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja yhdistetään palve-lulinjaliikenteeseen. pilottiin lisättiin kol-me keskusta-alueen pali-bussia.

oriveden kehitysvammahuollon palve-lujen järjestämisvastuu siirtyi Tampereen kaupungille. kaupungin omaan tuotan-toon siirtyi kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. orivedellä oli vammais-palveluiden asiakkaita 160 ja kehitysvam-maisia 55.

Palvelukokonaisuuden talousVammaispalvelujen toimintatuotot toteu-tuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua suurem-pina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta ja oriveden kaupungin maksamasta vuotta 2013 koskevasta lisälaskusta.

palvelukokonaisuuden toimintakulut to-teutuivat yhteensä 2,0 milj. euroa talous-arviota suurempina. suurimmat ylitykset olivat vammaisten avustajapalveluissa ja vammaisten henkilökohtaisen avustajan taloudellisessa tuessa sekä kotikuntalain kotikuntakorvauksissa. Vammaispalvelu-jen menot ovat kasvaneet edellisvuodesta 3,7 milj. euroa eli 7,7 prosenttia, mikä joh-tui lähinnä kehitysvammaisten asumispal-velujen laajentamisesta ja avustajapalve-lujen kustannusten kasvusta.


inVesToinniT


Ero

asumispalvelut 2 487 2 448 -38

Työ- ja päivätoiminta 2 478 2 555 77



Vammaisten palvelut ja tukitoimet 15 336 14 044 -1 292

Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta 9 626 8 999 -627

kehitysvammahuollon avopalvelut 11 782 11 638 -144

kehitysvammahuollon laitospalvelut 9 633 9 449 -184

avustukset 601 598 -3



Yhteensä 54 418 52 374 -2 044


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 3 703 3 442 261 2 842 600 0

Toimintakulut -54 418 -52 374 -2 044 -51 745 -600 -29

Toimintakate -50 716 -48 932 -1 784 -48 903 0 -29


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset


kiinteät rakenteet ja laitteet 0 -65 65 -65 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 -65 65 -65 0


Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen


Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminenydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asumi-nen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuo-rokauden. ikäihmisten palvelujen asiak-kaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitse-miaan palveluja erityislainsäädännön no-jalla. palvelurakenteen osalta tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisää-

mällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaeh-käisevän työn palveluita. ikäihmisten pal-velut jaettiin vuoden 2014 alusta kolmeen uuteen palvelukokonaisuuteen: omaehtoi-nen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut, kotona asumista tukevat palvelut sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut. uusissa palvelukokonaisuuksissa ennaltaehkäisy ja omaehtoinen toiminta on nostettu yhä vahvemmin esiin. orive-den ikäihmisten palvelut siirtyivät Tampe-reen järjestettäväksi vuoden 2014 alusta.

Toimintaympäristön muutoksetikäihmisten palvelujen palvelurakenne-muutos jatkui valtakunnallisten suositus-ten ja kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014. ko-tihoidon palveluja sekä tehostetun palve-luasumisen paikkoja lisättiin ja vastaavasti pitkäaikaisen laitoshoidon paikkamääriä vähennettiin. omaishoidon tuki myönnet-tiin edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. pitkäaikaiseen laitoshoitoon sisältyvän pitkäaikaisen sairaalahoidon määrää eli niin sanottua sairaalassa asu-mista pyrittiin vähentämään kuntoutuk-sen ja kuntoutusketjujen vaikuttavuutta lisäämällä ja lisäämällä tehostetun palve-luasumisen paikkoja, joilla myös korvattiin pitkäaikaista laitoshoitoa.

Vuoden 2014 lopussa yli 75-vuotiaista 7,2 prosenttia asui tehostetussa palvelu-asumisessa, 2,6 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 90,2 prosenttia kotona. palvelurakenteen muuttamiselle asetetut määrälliset tavoitteet vuodelle 2014 toteu-tuivat lukuun ottamatta kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrää, joka jäi hieman tavoitteesta. Tämä selittyy tehostetun palveluasumisen paikkojen suurella lisää-misellä. Vuonna 2015 uusia paikkoja tulee huomattavasti vähemmän.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa talousarviota suurempi-na, mikä johtuu kotikuntalain mukaisesti muilta kunnilta laskutettavista palveluista, kuluneen vuoden alusta voimaan tulleista maksuasetuksen muutoksista sekä palve-lujen määrän kasvusta. Tuottoja pienensi ikäkaste-hankkeelle aiempina vuosina lii-kaa kirjattujen tulojen oikaisu.

ydinprosessin toimintakulut ylittivät ta-lousarvion 2,8 milj. eurolla, mikä johtui te-hostetun palveluasumisen laajentamisesta ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvamisesta.



Ero

Toimintatuotot

myyntituotot 10 136 9 432 704

maksutuotot 31 721 32 036 -315


muut toimintatuotot -82 0 -82

Tuotot yhteensä 41 805 41 468 337

Toimintakulut

henkilöstökulut -417 -400 -17


aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 0 -1

avustukset -5 858 -6 079 221



Kulut yhteensä -195 877 -193 047 -2 830

Toimintakate -154 071 -151 579 -2 492


Vuosikate -154 065 -151 579 -2 486



EroAlkuper. TA2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 41 805 41 468 337 40 843 625 0

Toimintakulut -195 877 -193 047 -2 830 -192 122 -925 0

Toimintakate -154 071 -151 579 -2 492 -151 279 -300 0

ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu)



Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut

omaehtoisen toiminnan ja ennalta eh-käisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin pal-veluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. palvelukokonai-suuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimin-takyvyn laskua. ikäihmisille kohdistetut palvelukeskus- ja korttelikerhopalvelut tu-kevat erityisesti ikäihmisten identiteettiä sekä sosiaalista toimintakykyä tarjoamalla elämyksiä sekä uusia vertais- ja viiteryh-miä sekä virikkeitä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetpalvelukeskustoiminnan kehittämistä on viety eteenpäin ja sisältöä on kehitetty siten, että myös palvelukeskustoiminta ennaltaehkäisevänä ja omaehtoisena pal-veluna toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päivä-keskustoiminnan kokonaisuutta. uuteen lielahtikeskukseen avattiin uusi päivä- ja palvelukeskus keväällä 2014. samalla män-nistöntuvan korttelikerhon palvelut siirtyi-vät sinne. maaliskuun 2014 alusta palve-lukeskuskortti muuttui tulosidonnaiseksi, joka osaltaan tasapainotti budjettia.

syksyllä 2013 aloitetussa sitran rahoitta-massa kotona asumista tukeva kehitettiin mm. lähitori-mallia, joka on uudenlainen alueellinen palvelukeskuksen, ohjauksen ja neuvonnan sekä yksityisen ja kolman-nen sektorin palvelut yhteen paikkaan kokoava palvelukonsepti. lähitori-mallin ensimmäinen pilotti käynnistyi kuuselan palvelukeskuksessa syyskuussa 2014. lä-hitori laajeni lokakuussa 2014 peurankal-liokeskuksen palvelukeskukseen. kokeilun jälkeen mallia kehitetään saatujen käy-tännön kokemusten perusteella. lähitori-malli suunnitellaan yleistettäväksi, jotta malli voidaan ottaa Tampereella käyttöön laajemmin muissakin kaupunginosissa se-kä muilla toimialoilla.

palvelubussien markkinointia kehitet-tiin. samalla jatkettiin jo aloitettua pal-veluliikenteen ja muiden henkilöliikenne-kuljetusten kehittämistyötä muun muassa laajentamalla vuonna 2013 aloitettua Vpl/shl-pilottia (vaikeavammaisten kuljetus-ten välitys- ja yhdistelypalvelun sekä so-siaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yh-distäminen) kolmelle uudelle linjalle.

Palvelukokonaisuuden talous palvelukokonaisuuden toimintakulut to-teutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota pie-nempinä, mikä johtui pääosin palvelukes-kusaterioiden vähentyneistä määristä.



EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset


Toimintakulut -6 190 -6 669 479 -6 385 -85 -199

Toimintakate -6 169 -6 669 500 -6 385 -85 -199



Ero

ehkäisevä vanhustyö 2 521 2 918 397

ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut 841 841 0


ehkäisevä vanhustyö 1 206 1 218 12

ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut 1 103 1 145 42

ehkäisevä vanhustyö / avustukset 536 547 11


muut -19 0 19

Yhteensä 6 190 6 669 479



Kotona asumista tukevat palvelut

kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, poliklinikkatoiminta, ve-teraanikuntoutus, suun terveydenhuolto sekä asumispalvelut. palvelukokonaisuu-den tavoitteena on mahdollistaa kuntalais-ten asuminen omassa kodissaan tai kodin-omaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennalta-ehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti hei-kentynyt toimintakyky aktiivisella kuntou-tuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi kotona asumista tuetaan järjestämällä ko-tona asumista tukevia palveluja asiakkaan

kotiin, joka voi sijaita myös asumispalve-luyksikössä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuoden 2014 painopisteitä kotona asumis-ta tukevissa palveluissa ovat olleet vas-taaminen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun, omaishoidon tuen laki-sääteisten vapaapäivien käytön lisäämi-nen sekä palveluja hoitoketjuihin liittyvät toiminnalliset muutokset, joilla pyritään parantamaan ikäihmisten kotona asumi-sen edellytyksiä.

palvelujen tarpeen lisääntyminen näkyi edelleen kotihoidon palvelujen ostotar-

peena eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2013 alkanut kotihoidon rug-tuotteistus oman tuotannon kotihoitoon valmistui ja se ote-taan käyttöön sopimusohjauksessa vuo-den 2015 alusta. rinnakkain säilytetään myös aikaisempi seuranta.

kotiin annettavia palveluita lisättiin vuonna 2014 käynnistämällä kotikuntou-tus, jota laajennettiin kesällä psykoge-riatrisille asiakkaille. lisäksi vuonna 2014 pilotoitiin kotiin annettavaa alkoholikat-kaisuhoitoa eli kotikatkoa. kotihoidossa aloitti myös ravitsemusterapeutti. koti-hoidon asiakkaan luona tehtävää välitön-tä työaikaa kasvatettiin uudella toimin-nanohjausjärjestelmällä ja sähköisellä ovenavauspalvelulla. omaishoidon tuki myönnettiin vuonna 2014 edelleen kaikil-le kriteerit täyttäville hakijoille, ja omais-hoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen tarkoitettuja hoitopaikkoja lisättiin palve-lusetelein.

härmälän alueen ikäihmisten palvelut kilpailutettiin vuonna 2014. kilpailutetta-va kokonaisuus sisälsi härmälän alueen verkoston ylläpidon lisäksi mm. palvelu-neuvontaa ja -ohjausta, päivätoiminnan, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluita.

geripolin tarkoituksena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja lisätä kotihoitoa tu-kevaa geriatrista osaamista sekä vähentää acutaan kohdistuvaa painetta ikäihmisten kohdalta. geriatrian poliklinikan toimintaa kehitettiin edelleen sekä yhteistyötä ko-tihoidon kanssa tiivistettiin. idän alueen kotihoidon lääkäritoiminnan uudistamisen pilotti alkoi alkuvuodesta 2014 tarjoten itäisen alueen kotihoidon ja palveluasu-misen asiakkaille lääkäripalvelut kotiin. pi-lottia päätettiin laajentaa uudelle alueelle (ent. eteläinen alue) vuodelle 2015 ja kos-kemaan koko kaupunkia vuonna 2016.

ikäihmisten ja heidän omaistensa neu-vonta- ja ohjauspalvelu kotitori jatkoi toi-mintaansa. kotitori kokoaa eri tuottajien tuottamia ja eri tavoin rahoitettavia pal-veluja asiakkaalle. asiakkaat ja yhteistyö-tahot ovat olleet kotitoriin tyytyväisiä, ja palveluiden vaikuttavuudesta sekä tuotta-vuudesta on saatu hyviä tuloksia.


1 000 TP 2014Muutettu TA 2014

Ero

kotihoito 29 807 29 720 -88

suun terveydenhuolto 1 000 958 -42

päiväkeskustoiminta 1 424 1 459 35

Veteraanikuntoutus 107 203 96

Terveystarkastukset ja seulonnat 81 63 -18

erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemus-terapia

68 68 -0

poliklinikkatoiminta 3 280 3 280 0

kotikuntoutus 2 000 2 000 0

Tehostettu palveluasuminen 6 945 7 139 194



kotihoito 9 849 9 584 -265

asumispalvelut 43 025 41 570 -1 455

sotainvalidien kotihoito 1 165 1 200 35

lyhytaikaishoito 957 1 127 170

omaishoidon tuki 6 171 6 372 201

päiväkeskustoiminta 1 976 2 058 82

Veteraanikuntoutus 25 217 192




muut 133 0 -133

Yhteensä 115 214 114 572 -643


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 27 535 22 235 5 300 21 659 625 -49

Toimintakulut -115 214 -114 572 -642 -112 423 -840 -1 309

Toimintakate -87 679 -92 337 4 658 -90 764 -215 -1 358




Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut

palvelukokonaisuus muodostuu vanhain-kotihoidosta sekä sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta. palvelukokonaisuuden yhtenä tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntou-tuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidolle vaihtoehto-na tässä tapauksessa tarjotaan kotona asu-mista tukevien palvelujen tehostettua pal-veluasumista. sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään asteittain luopumaan. sairaalahoidon pai-


nopisteen muutosta vauhditettiin oman tuotannon tehostetun palveluasumisen lisäämisellä sekä panostamalla vahvasti kotikuntoutukseen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetikäihmisten laatusuositusten mukaises-ti sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuden keskeisimmät ta-voitteet liittyivät palvelurakenteen muut-tamiseen. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärän kasvulla sekä kotiin annet-tavien palvelujen lisäämisellä pystyttiin

vastaamaan kuntalaisten palvelutarpei-siin, sujuvoittamaan palveluketjuja ja to-teuttamaan rakennemuutosta laitoshoi-don osuuden vähentämiseksi.

sairaalassa asuminen vähentyi 115 pai-kalla vuoden 2014 aikana kotikuntoutuk-sen laajenemisen sekä uusien tehostetun palveluasumisen paikkojen myötä. samal-la vanhainkotipaikkoja vähennettiin yh-teensä 82 vuoden 2014 aikana muuttaen vanhainkotihoitoa tehostetuksi palvelu-asumiseksi. lisäksi kuntoutusmahdolli-suuksia sekä joustavuutta sairaalaosastoil-la parannettiin.

Palvelukokonaisuuden talous sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintatuotot toteutuivat 5,0 milj. euroa talousarviota pienempinä. Vuoden 2014 talousarvioon tehdyt merkittävät siirrot (pitkäaikainen laitoshoito ja asumispal-velut) palvelukokonaisuuksien välillä ja palvelurakenteen muutokset vaikuttivat tuloarvioiden poikkeamiin kotona asumis-ta tukevien palvelujen ja sairaala- ja pitkä-aikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuk-sissa.

palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 2,7 milj. eurolla, mikä johtui pääosin sairaalahoidon lyhytaikais-jaksojen kasvusta erityisesti alkuvuonna. oriveden palvelujen menot ylittyivät, kos-ka laitoshoidon sairaalojen käyttöön ei ol-tu varauduttu budjetissa.


Ero

Vanhainkotihoito 34 679 34 300 -378

kuntoutus ja sairaalahoito 36 387 34 554 -1 833



Vanhainkotihoito 458 545 87


muut 99 0 -99

Yhteensä 74 473 71 806 -2 667


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 14 249 19 233 -4 984 19 184 0 49

Toimintakulut -74 473 -71 806 -2 667 -73 314 0 1 508

Toimintakate -60 224 -52 573 -7 651 -54 130 0 1 557


sosiaali- ja terveysministeriöltä valti-onavustusta saanut vanhuspalvelulain toimeenpanohanke hyvinvointia ja laatua päättyi lokakuun lopussa 2014. hankkees-sa konkretisoitiin uuden lain keskeisiä velvoitteita osaksi kuntien toimintakäy-täntöjä; muun muassa uudistettiin van-husneuvostojen toimintaa, vahvistettiin hyvinvointia edistäviä palveluita ja luotiin käytäntöjä palvelujen riittävyyden ja laa-dun varmistamiseen. Tampereen kaupun-gin hallinnoimassa yhteistyöhankkeessa oli mukana 28 kuntaa. Tampereella sel-kiytettiin kunnan vastuutyöntekijän roolia ja sijoitettiin tehtävät osaksi kotihoidon asiakasohjaajien tehtäviä. ikäihmisten pal-

velukeskuksissa ja kotitorilla otettiin asia-kasneuvonnassa käyttöön uusi omahoitoa tukeva hyvinvointiviestinnän kanava Ter-veystutka (www.tampere.fi/terveystutka). lisäksi osana hanketta toteutettiin itäisellä alueella suuhygienistin terveystarkastuk-set kotihoidon asiakkaan kotona. Toimin-tamalli todettiin hankkeen aikana hyväk-si, ja toimintamallia laajennettiin vuoden 2014 aikana ja vakiinnutetaan vuoden 2015 aikana.

Palvelukokonaisuuden talous kotona asumista tukevien palvelujen toi-mintatuotot toteutuivat 5,3 milj. euroa talousarviota suurempina. Vuoden 2014

talousarvioon tehdyt merkittävät siirrot (pitkäaikainen laitoshoito ja asumispal-velut) palvelukokonaisuuksien välillä ja palvelurakenteen muutokset vaikuttivat tuloarvioiden poikkeamiin kotona asumis-ta tukevien palvelujen ja sairaala- ja pitkä-aikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuk-sissa.

palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 0,6 milj. euroa bud-jetoitua suurempina, mikä johtui pääosin tehostetun palveluasumisen ostojen laa-jentamisesta noin 100 paikalla.

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen


Kaupunkiympäristön kehittäminenydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittämi-nen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastus-toimi. kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin raken-netun ja luonnonmukaisen ympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista.

Toimintaympäristön muutoksetydinprosessin haasteina on erityisesti kaupungin asukasmäärän nopea kasvu. kaupunkistrategia ja valtuustokauden ta-voitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskus-tan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvista-mista. asumisen lisäksi kasvu edellyttää


uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua ja rakenta-mista. hallittu kasvuun vastaaminen kes-tävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste. kasvuun on vastattu kaupunkirakenteen täydentämisellä, Vuoreksen alueen raken-tamisella sekä uuden ojalan alueen suun-nittelulla. ojalan alueen suunnittelua on tehty yhdessä kangasalan kunnan kanssa. ruskon työpaikka-aluetta on laajennettu ja uusia työpaikka-alueita on suunnitel-tu mm. lahdesjärvelle, pärrinmaalle ja kolmenkulmaan. keskustan suunnittelua ja täydentämistä on toteutettu keskusta-hankkeessa.

Vuoden aikana on ollut käynnissä mon-ta seudullista kaupungin kehitystä voi-makkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta, kuten maakuntakaava, kaupunkiseudun rakennemalli, kaupungin yleiskaava ja

keskustan strategisen osayleiskaavan laa-timistyö. kaupunkiseudun rakennesuun-nitelma valmistui vuoden lopussa ja sen hyväksymiskäsittelyt ovat alkuvuodesta 2015 seudun kunnissa. myös liikenteen suunnittelussa haetaan seudullisesti rat-kaisuja suuriin kysymyksiin, kuten länti-nen oikorata, tavarajärjestelyratapihan mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne, kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan lii-kennesuunnittelu.

Tampereen kaupunkiseudulla joukkolii-kenteen järjestämistavan muutos vaikutti merkittävästi 30.6.2014 alkaen pirkkalan, lempäälän, Vesilahden, kangasalan ja nokian joukkoliikennepalveluihin. siir-tymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin näillä alueilla yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoi-milla tarjouskilpailulla. suuri muutos sujui pääosin hyvin. muutamilla runkolinjoilla jouduttiin suurten matkustajamäärien johdosta lisäämään liikennettä ja tarkista-maan aikatauluja. Joukkoliikenteen mat-kustajamääräkin kääntyi loppuvuodesta uudelleen kasvuun huolimatta huonosta työllisyystilanteesta, joka vaikuttaa alenta-vasti matkustajamääriin.

Tampereen raitiotiestä laadittiin yleis-suunnitelma yhdessä liikenneviraston kanssa. kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 yleissuunnitelman ja päätti to-teuttamisen käynnistämisestä kehitys-vaiheena, jossa laaditaan toteuttamisen vaatimat suunnitelmat sekä kilpailutetaan raitiotiehankkeen toteuttaja. Valtuusto te-kee rakentamisesta päätöksiä vuonna 2016 kehitysvaiheen tuloksien perusteella. Val-misteilla on myös Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotiehank-keen toteuttamisesta.

rantaväylän tunnelin toteuttaminen jatkui ns. allianssimallilla laaditun hanke-suunnitelman mukaisesti. siihen liittyen valmistellaan myös tunnelin toteuttamisen mahdollistaman ranta-Tampellan alueen asuntorakentamisen käynnistämistä.

Talouden epävarmuus jatkui tuoden epävarmuutta ydinprosessien kaikille toimintasektoreille. positiivisena asiana


Ero

Toimintatuotot

myyntituotot 35 991 35 961 30

maksutuotot 7 608 6 835 773

Tuet ja avustukset 2 553 2 910 -357

Vuokratuotot 36 711 36 446 265

muut toimintatuotot 19 740 17 969 1 771

Tuotot yhteensä 102 603 100 121 2 482

Valmistus omaan käyttöön 15 854 46 420 -30 566

Toimintakulut

henkilöstökulut -1 061 -1 202 141

palvelujen ostot -113 507 -145 548 32 041

aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 595 -2 273 -322

avustukset -476 -435 -41



Kulut yhteensä -102 679 -103 661 982

Toimintakate -76 -3 540 3 464


Vuosikate -49 -3 540 3 491

poistot ja arvonalentumiset -30 254 -28 851 -1 403

satunnaiset erät -13 -13 0

Tilikauden tulos -30 316 -32 404 2 088



voidaan nähdä, että sekä suunnittelussa että rakentamisessa kustannusten nousu oli erittäin maltillista taloudellisen yleisti-lanteen sekä kireän kilpailutilanteen takia. Joukkoliikenteen hankintakustannukset jopa hieman alenivat öljyn hinnan halpe-nemisen seurauksena.

Olennaiset poikkeamat talousarvioonkoko ydinprosessin toimintatuotot toteu-tuivat 2,5 milj. euroa muutettua talousar-vioita parempana. Tuottojen toteuma oli usean eri kokonaisuuden osalta arvioitua parempi; kiinteistöjen vuokratuotot 0,3

milj. euroa, maankäyttösopimukset 0,6 milj. euroa, maankäytön suunnittelun tuo-tot 0,4 milj. euroa, pysäköintimaksutuotot 0,3 milj. euroa ja joukkoliikenne 0,6 milj. euroa. lisäksi katulupamaksut, pysäköin-tivirhemaksut, maanvastaanottomaksut ja energiamaksut toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempina.

ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. kulut toteutuivat seuraavilla osa-alueilla arvioitua parempana: maan-hankinta 0,3 milj. euroa, yleisten alueiden suunnittelu 0,4 milj. euroa, keskusta- ja Vuores- projektit 0,2 milj. euroa, joukko-

liikenne 0,8 milj. euroa ja pelastustoimi 0,9 milj. euroa. maankäytön suunnittelun kulut ylittyivät 0,2 milj. euroa yksityisten hakijatahojen kaavahankkeisiin, jotka sa-mana vuonna laskutettiin hakijoilta vas-taavalla summalla sekä 0,2 milj. euroa kes-kustahankkeen maankäytön suunnittelun osalta. kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon toimintakulujen 1,3 milj. euron ylitys aiheutui lähinnä sisäisen katteen eliminoinnista. ydinprosessin toiminta-kate toteutui 3,5 milj. euroa suunniteltua parempana. ydinprosessin poistotaso oli 1,4 milj. euroa budjetoitua suurempi. ydin-prosessin nettoinvestoinnit toteutuivat 4,0 milj. euroa suunniteltua pienempinä. kiinteistöjen myyntivoitot jäivät 0,8 milj. euroa alle suunnitellun tavoitteen.

investoinnit


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muu-tokset

Toimintatuotot 102 603 100 121 2 482 99 427 694 0

Toimintakulut -102 679 -103 661 982 -103 152 -509 0

Toimintakate -76 -3 540 3 464 -3 725 185 0

Investoinnit (1 000 euroa) TP 2014Muutettu TA 2014

EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -34 051 -36 450 2 399 0 -36 450

muut pitkävaikutteiset menot -34 051 -36 450 2 399 0 -36 450

AINEELLISET HYÖDYKKEET -77 228 -79 180 1 952 -77 380 -1 800

maa- ja vesialueet -32 316 -32 600 284 -3 500 -29 100

rakennukset ja rakennelmat -220 0 -220 0 0

kiinteät rakenteet ja laitteet -16 184 -46 420 30 236 -73 720 27 300

koneet ja kalusto -160 160 -160

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

-28 509 0 -28 509 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -111 280 -115 630 4 350 -77 380 -38 250

rahoitusosuudet 2 921 2 760 -161 1 010 1 750

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -108 359 -112 870 4 511 -76 370 -36 500


14 972 17 500 -2 528 17 500 0

kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu)



Hanketasolla sitovat kohteetrantaväylän tunnelin rakentamisen osal-ta sitovaa ovat hankkeen rakentamisvai-heen kokonaismenot 180,3 milj. euroa. rantaväylän tunnelin toteutuneet koko-naismenot ovat Tampereen kaupungin osalta yhteensä 42,0 milj. euroa. Tunnelin investoinnit alittivat vuonna 2014 muute-tun talousarvion yhteensä 2,4 milj. euroa. alituksesta 1,8 milj. euroa johtuu talousar-vio muutoksessa tapahtuneesta virheestä rahoitusosuuteen liittyen. Tämä virhe huo-mioiden rantaväylän tunnelin investointi-menot alittuivat talousarvioon nähden 0,6 milj. euroa. rantaväyläntunnelin vuodelle 2014 kuuluneita kuluja jäi jaksottamatta 0,3 milj. euroa.

rantaväylän tunnelin rakentamisen varattiin talousarviossa 33,5 milj. euroa (Tampereen kaupungin 67 % osuus). sil-loin töiden aloittamisajankohta oli tunne-lin rakennuslupakäsittelyn keskeneräisyy-den takia epävarma. Vuoden 2013 lopulla aluehallintovirasto myönsi tunnelin töiden aloittamisluvan ja tunnelin rakennustyö käynnistyi sujuvasti. Töiden ripeä aloitus ja eteneminen aiheuttivat nopeasti kuluvan vuoden 2014 ennusteeseen 6,5 milj. euron ylityspaineen. Tämä ylitysennuste otettiin huomioon talousarviomuutoksella. Var-sinainen rakentaminen on sujunut hyvin, mutta tavoitehintaa tulee nostamaan se,


EroAlkuper. TA

2014Muutokset

rantaväylän tunneli -37 628 -40 000 2 372 -33 500 -6 500

raitiotie -287 -400 113 0 -400

keskusta -2 147 -2 580 433 -3 080 500

Vuores -7 012 -6 240 -772 -5 240 -1 000

muu kaupunkiympäris-tön kehittäminen

-61 788 -63 650 1 861 -34 550 -29 100

Yhteensä -108 862 -112 870 4 007 -76 370 -36 500

hanketasolla sitovien hankkeiden investoinnit

hanketasolla sitovien hankkeiden käyttötalous


EroAlkuper. TA

2014Muutokset

raitiotie -525 -500 -25 -200 -300

keskusta -1 584 -1 594 10 -1 094 -500

Vuores -473 -700 227 -700 0

muu kaupunkiympäris-tön kehittäminen

-100 097 -100 867 770 -101 158 291

Yhteensä -102 679 -103 661 982 -103 152 -509

että kaivumaita ei voida hyödyntää alku-peräisen suunnitelman mukaisesti. kulje-tuskustannukset > 2 km etäisyyden osalta ylittävät suunnitelman. alun perin kaivu-maita oli suunniteltu käytettävän enem-män vesistötäytössä. santalahden tieleik-kauksen kaivutöiden yhteydessä paljastui pilaantuneiden määrän suuri kasvu ennak-kotutkimuksiin verrattuna. pilaantuneiden maiden määrän kasvu tullee aiheuttamaan hankeen kustannuksiin usean miljoonan euron ylityksen tavoitehintaan verrattuna. lisäksi tavoitehintaa tulee nostamaan san-talahden alikulun tukimuuri, joka tehdään katuraitiotien linjauksen parantamiseksi. Vaikutus tavoitehintaan arvioidaan olevan 0,1 milj. euroa.

kaupunkiraitiotien käyttötalouskulut toteutuivat talousarvion mukaisesti ja investoinnit toteutuivat 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. rai-tiotien projektiallianssin valmisteluun ja kilpailutukseen varattujen investointime-nojen jääminen talousarviossa esitettyä pienemmäksi johtui siitä, että tehtävien laajuutta ei pystytty ennakolta täysin ar-vioimaan. Vuonna 2014 on valmisteltu raitiotieinfran allianssiurakan kilpailutusta sekä raitiovaunuhankintaa. Tarjouspyyn-töaineistojen valmistelu siirtyi ennakoitua enemmässä määrin kevään 2015 puolella, vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi

hankintojen kilpailutuksen kokonaisai-katauluun. Vaunuhankinnassa jatkettiin vuoden 2014 loppupuolella markkinavuo-ropuhelua ennakoitua pidempää, jotta varmistuttiin, että saadaan riittävä tietä-mys ja valmius julkaista hankintailmoitus.

keskustahanke koordinoi keskustan muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin osalta. keskusta-hankkeen käyttötalous toteutui talousarvion mukaisena. keskus-tan kehittämisohjelman päivitystä valmis-teltiin vuonna 2014. maankäytön suunnit-telun painopisteenä oli eteläpuiston ja sen lähialueiden kilpailu ja yleissuunnittelun valmistelu, ratapihankadun, Tullin alu-een ja asemakeskuksen kilpailu, kunkun parkin suunnittelun ja keskustan yleis-kaavan suunnittelu. Valtion ja yksityisten toteuttajaosapuolten kanssa jatkettiin neuvotteluja kansi- ja areenahankkeen toteuttamiseksi. hankkeen investoinnit liikenneväyliin ja viheralueisiin toteutui-vat 0,9 milj. euroa muutettua talousar-viota pienempänä, koska investointeja siirtyi tuleville vuosille osin kaupungista johtumattomista syistä (kansi ja areena sekä ratinan kauppakeskus) ja osin sääs-tösyistä (Vuolteentori). maa- ja vesialu-eiden osalta investoinnit toteutuivat 0,5 milj. euroa arvioitua suurempana johtuen ranta-Tampellan vesistötäyttöjen hyvästä etenemistä ja toisaalta työhön tarvittavien vesistösuojaverhojen korjaustarpeesta.

Vuores-hanke vastaa uuden kaupun-ginosan suunnittelusta ja toteutuksesta. Vuoreksen käyttötalous toteutui muutet-tua talousarviota 0,2 milj. euroa parem-pana, koska Västinginmäen ja isokuusen alueiden asema-kaavoituksessa ei edetty yleisten alueiden suunnittelun osalta niin pitkälle kun talousarviota laadittaessa oli arvioitu. myös asiantuntijapalvelui-den hankinnoissa pyrittiin ja onnistuttiin saamaan aikaan säästöjä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Vuorekseen kohdistu-vat investoinnit ovat tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investointeja. nettoinvestoinnit toteutuivat 0,8 muu-tettua talousarviota suurempana, koska muun muassa liikuntapuiston alueella ja isokuusen asuntoalueella tehtävät pohja-rakennustyöt olivat arvioitua suuremmat. rahoitusosuuteen oikeuttavat investoinnit eivät toteutuneet.



maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen

palvelukokonaisuuteen kuuluvat maan-hankinta- ja luovutus sekä maaomaisuu-den edunvalvonta, maankäytön suunnit-telu, yleisten alueiden suunnittelu sekä aluerakennushankkeet (Vuores ja keskus-ta). palvelukokonaisuus luo edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yh-dyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteutumiselle.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereen maapolitiikan linjaukset 2014-2017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. linjauksissa koros-tetaan aktiivista maanhankinta niin kas-vusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin. Vuoden 2014 aikana tehtiin niin merkityk-seltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuk-sellisen suuri maanhankinta, kun kaupunki osti entisen tehdasalueen rakennuksineen. ostetun alueen maapinta-ala on noin 90 ha ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli 1 000 ha. Vuoden 2014 aikana oli voimassa yksityisten maanmyyntiä kunnalle koskeva verohelpotus. Tätä hyödyntämällä maan-hankinta oli aktiivista myös kasvusuunnis-sa, kuten aitovuoren teollisuusalueella ja nurmi-sorilassa. kaupunki osti raakamaa-ta yhteensä noin 145 ha.

kaupunki luovutti toimintakaudella 36 omakotitonttia. Tämä oli selvästi al-le tavoitteiden. syynä oli kantakaupun-gin liian pienen tarjonnan lisäksi se, että kämmenniemessä tarjolla olleille tonteille ei ollut kysyntää. kerrostalo-, rivitalo- ja yhtiömuotoiseen pientalorakentamiseen luovutettujen tonttien rakennusoikeus oli yhteensä noin 90 000 kerrosneliömetriä. luku on selvästi suurempi kuin 2013 ja hy-vä ottaen huomioon suhdannetilanteen. rakennusoikeudesta noin 20 000 kerros-neliömetriä luovutettiin kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen.

liike- ja toimistorakentamiseen luovu-tettiin tontit, joiden kokonaisrakennusoi-keus oli yhteensä noin 35 100 kerrosne-liömetriä. Teollisuus-käyttöön luovutettiin maata yhteensä 32 500 m². yritystoimin-taan luovutettujen tonttien pinta-ala- ja rakennusoikeusmäärät laskivat edellisvuo-

sien tasosta lähinnä suhdannetilanteen vuoksi.

maankäytön suunnittelua tilattiin eri-laisten suunnitelmien, selvitysten ja vaiku-tusarviointien laadintaan. nurmi-sorilan ja ojalan yleiskaavaehdotukset hyväksyttiin nähtäville syksyllä 2014. keskustan stra-tegisen osayleiskaavan luonnos valmistui keväällä, mutta ehdotuksen valmistelu siirtyi laajentuneiden vaikutusarviointien takia vuodelle 2015. iidesjärven alueen osayleiskaava hyväksyttiin ja tuli voimaan keväällä. myös hervantajärven osayleis-kaava tuli voimaan keväällä. sisaruspohjan osayleiskaava hyväksyttiin joulukuussa 2014. kantakaupungin yleiskaavan 2040 laatimistyötä jatkettiin useilla selvityk-sillä ja tavoitekeskusteluilla. Terälahden osayleiskaavan laatiminen käynnistyi.

yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (ehyT) -hankkeessa Tesoman yleissuunnitelman viimeistelyvaiheen ai-neisto hyväksyttiin nähtäville vuoden lo-pulla ja hakametsän yleissuunnitelman laatimista jatkettiin. ehyT –hankkeen selvityksistä saatiin viimeistelyvaiheeseen korkean rakentamisen selvitys aluekeskuk-siin sekä avointen maisematilojen selvitys.

asemakaavoituksen laajimmat kohteet olivat vuonna 2014 työpaikka- ja liikera-kentamisen kohteita. mittavin kohde oli kaupin kampus, jonka kokonaiskerrosala lisääntyi 270 00 kem2. muita valmistunei-ta laajoja kaavakohteita olivat myllypuron kolmenkulman, sarankulman pärrinmaan sekä lahdesjärven etelä-osan työpaikka-alueet ja kalevan prisman hanke.

asemakaavoitukselle asetetut tavoit-teet toteutuivat 2014. yhdyskuntalauta-kunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli vuonna 2014 asuinkerrosalaa 233 967 km² ja muuta uutta kerrosalaa 622 935 km². kaavoitusmäärät sisältävät varaukset 2 200 kerrostaloasunnolle sekä 300 pien-taloasunnolle, joista 136 oli uusia omakoti-tontteja, näistä kaupungin luovutettavaksi tulevat 115 omakotitonttia. neljän vuoden seurantakaudella (2011 - 2014) asemakaa-voituksen tavoitteet on saavutettu; asuin-kerrosalan määrän toteuma 1 061 325 km2 (tavoite 820 000 km2) ja muun kerrosalan toteuma 974 143 km2 (tavoite 500 000

km2). pientaloasuntojen kaavoitettu mää-rä toteutui 1 238 pientaloasuntona (tavoite 1 200), joista omakotitalotonttien osuus oli 390 (tavoite 410). asumisen lukujen osalta on merkittävää, että määrä koostuu aiempia vuosia tasaisemmin eri kokoisista hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puo-lille kaupunkia.

asemakaavoituksen uusia asuinrakenta-misen kohteita olivat näsijärven rannalle sijoittuva lentävänniemen keskustan ete-läosa, hervannan lukion alue, Vuoreksen isokuusen toinen osuus, Vehmaisten kau-kaniemen alue sekä haukiluomaan ja lam-minpäähän sijoittuva, kahdesta alueesta koostuva kokonaisuus. muita merkittäviä kohteita sijoittui mm. kalevanrinteen itä-osaan, Tampellaan, amuriin, kissanmaalle, satamakadulle, osmonmäkeen, raholaan ja kumpulan mattilanmäkeen sekä ikuriin. merkittävimpiä pientaloasuntojen uusia alueita olivat isokuusi, kaukaniemi, ikuri, haukiluoma ja kumpula.

yleisten alueiden suunnittelu osallistui liikennesuunnittelun osalta kantakaupun-gin yleiskaavan tavoitevaiheen määritte-lyyn sekä keskustan strategisen osayleis-kaavan laadintaan ja kaupunkiseudun rakennemallin päivitystyöhön. Tampe-reen kestävän liikkumisen esiselvityksessä määriteltiin jatkotoimenpiteet kestävän liikkumisen suunnitelman laatimiseksi kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä. Tampereen pysäköintipolitiikkaluonnos valmistui syksyllä 2014. Vuonna 2014 oli paljon selvitysten kannalta vaativia kaava-hankkeita. erityisesti liikenneratkaisujen kannalta haasteellisia kaavahankkeita oli-vat mm. kalevanrinne ja kaupin kampus.

katujen saneerauksia jatkettiin alueel-listen suunnitelmien mukaisesti. pääka-tujen ja pääkokoojakatujen saneerauksen suunnittelun pohjaksi valmistui katujen parantamistarpeen priorisointiselvitys. selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajenta-miseksi ja liikenteen rauhoittamispolitii-kan tarkistamiseksi käynnistettiin.

pirkanmaan ely – keskuksen kanssa yhteistyössä laaditun valtatien 12 (Teis-kontie) joukkoliikennejärjestelyjen tie- ja rakennussuunnitelma valmistui. ratapi-hankadun katu- ja rakennussuunnitelmien



laatiminen käynnistyi ja Viinikan liittymän kehittämisen suunnittelu jatkui.

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja kesäkuussa val-tuusto teki päätöksen toteutussuunnitte-lun käynnistämisestä. syksyllä 2014 pää-tettiin toteutusmallista ja käynnistettiin raitiotien toteuttamiseen tähtäävän han-kinnan valmistelu.

keskustan katuverkon liikenne- ja yleis-suunnittelua jatkettiin. hämeenkadun yleissuunnitelman luonnos valmistui ke-väällä 2014. merkittävimpiä muita kohtei-ta olivat keskustan länsiosan maanalaisen pysäköinnin, eteläpuiston, Tullin alueen ja asemakeskuksen liikennejärjestelyjen suunnittelu. keskustan katutilaohje val-mistui. kyttälän katujen saneeraussuun-nittelua jatkettiin ja hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu käynnistettiin.

kävelyn ja pyöräilyn pääreitistön kehit-tämistä ja laatutason parantamista jatket-tiin ja mal – aiesopimuksen mukaisten kä-velyn ja pyöräilyn laatukäytävien katu- ja rakennussuunnitelmia laadittiin sekä kan-gasalan että pirkkalan suuntiin. seudulli-sen jalankulun ja pyöräilyn viitoitussuun-nitelman laatimista jatkettiin. pyörä- ja

liityntäpysäköinnin suunnittelua jatkettiin ja tehtiin kävelyn ja pyöräilyn viestintä-suunnitelma.

liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa. älyliikenteen osalta määriteltiin Tampereen älyliikenteen kokeilu- ja inno-vaatioalueelle, iTs Factorylle, uusi visio ja strategia. Vuonna 2014 luotiin myös Tam-pereen kaupungin sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelma ja jatkettiin lii-kenneviraston kanssa yhteisen alueellisen tieliikennekeskuksen toiminnan kehittä-mistä.

ulkovalaistuksen suunnittelussa keski-tyttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuk-sen saneeraukseen siten, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa pystyttäisiin luopumaan energiatehottomista eloho-peavalaisimista ja saavuttamaan asetetut energiatehokkuusvaatimukset.

Viheralueohjelman päivittämistä vuo-sille 2015-2024 jatkettiin ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluoh-jelma käynnistettiin. leikkipaikkojen kehittämisessä keskityttiin leikkipaikka-ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden to-teuttamiseen. keskustan puistojen osalta

jatkettiin peruskorjaussuunnittelua. Tär-keimmät suunnittelukohteet olivat näsin puisto ja Väinö linnan puisto. Tampereen Valoviikkojen uudistamista suunniteltiin.

eu-gugle, Tammelan energiatehokkuu-den parantamisen eu-projekti oli käyn-nissä ja Tammelan täydennysrakentamis-hankkeita suunniteltiin. rakennustyöt ranta-Tampellassa käynnistyivät vesistö-täytöillä ja pilaantuneen maan puhdistuk-silla.

kantakaupunkialueen hulevesiohjel-man jalkauttamista ja hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin. Tampereen kes-kustan valuma-alueen hulevesijärjestel-män toiminnallinen tarkastelu tehtiin sekä jatkettiin hulevesitulvien hallinnan suun-nittelua. pohjoisen alueen vesihuollon ke-hittämisen tukemista jatkettiin.

keskustan kehittämisohjelman järven-rantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden suunnittelukilpailu on pidetty ja alueen yleissuunnittelu on käyn-nistetty valitun maankäyttövaihtoehdon mukaisesti. kävely- ja liikekeskustan ke-hittämistavoitteita edistävä kunkun par-kin asemakaavaprosessi on valmistunut ja asemakaava on hyväksymiskäsittelyssä. Tavoite ei ole toteutunut: kunkun parkin asemakaavaprosessi on edennyt luonnos-vaiheeseen ja pysäköintioperaattorin kil-pailutuksen valmistelu on käynnistetty (kh 1.9.2014).

Vuores-hankkeessa suunnittelun paino-pisteenä olivat isokuusen asuntoalueet. myös Västinginmäen suunnittelu käynnis-tettiin. rakentamisen painopisteenä olivat liikuntapuiston rakentaminen, isokuusen ensimmäisen asuinalueen kunnallisteknii-kan rakentamisen käynnistäminen, Vuo-reskeskuksen itäosan kunnallistekniikan rakentaminen sekä viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. aluemarkkinointia jär-jestettiin, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. isokuusen puu-kaupunkihankkeen toteutus sekä infran että talorakentamisen osalta on käynnissä. Tavoite toteutui osittain, sillä infran raken-taminen käynnistettiin. omakotitonttien asemakaavoitus on käynnistetty Västingin-mäessä ja isokuusessa. Tältä osin tavoite toteutui. liikuntapuiston jalkapallokent-

palVeluTilauksen ToTeuTuminen, käyTTöTalous


Ero

maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv.

3 310 2 979 331

yleisten alueiden suunnittelu 2 246 2410 -164

keskusta- ja Vuores-hankkeet 98 124 -26


maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv.

1 325 1 965 -640

maankäytön suunnittelu 2 471 2 107 364

yleisten alueiden suunnittelu 570 834 -264

keskusta- ja Vuores-hankkeet 550 700 -150


Yhteensä 10 570 11 119 -549


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 51 582 50 242 1 340 49 548 694 0

Toimintakulut -10 570 -11 119 549 -10 525 -594 0

Toimintakate 41 011 39 123 1 888 39 023 100 0




– luovutus sekä maaomaisuuden edunval-vonta –tuoteryhmän toimintakulujen 0,3 milj. euron alitus johtui pääasiassa siitä, että kiinteistöjen kunnossapitoon ja pi-laantuneen maan kunnostamisen liittyvät kulut toteutuivat arvioitua pienempinä. maankäytön suunnittelussa toimintakulut ylittyivät 0,2 milj. euroa yksityisten haki-jatahojen kaavahankkeisiin, jotka samana vuonna laskutettiin hakijoilta vastaavalla summalla sekä 0,2 milj. euroa keskusta-hankkeen maankäytön suunnittelun osal-ta. yleisten alueiden kulut toteutuivat 0,4 milj. euroa alle muutetun talousarvion lä-hinnä pohjoisen alueen vesihuollon tuen osalta. syynä oli vesihuollon rakentamisen viivästyminen vaikeiden sopimusneuvot-telujen takia. Vuoreksen alueen suunnit-telun osalta toteutuma oli noin 0,2 milj. euroa talousarviota pienempi.

Investoinnit maa- ja vesialueiden ja rakennusten han-kinnat toteutuivat kokonaisuutena muu-tetun talousarvion mukaisesti. maa- ja vesialueiden osalta investoinnit toteu-tuivat 32,3 milj. eurona, joista suurin oli lielahden alueelta tehty merkittävä 26,0 milj. euron maanhankinta. lisäksi maa-alueiden hankinnan yhteydessä hankittiin rakennuksia 0,2 milj. eurolla.

maa-alueiden ja rakennusten myynnistä saadut pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot alittuivat 2,5 milj. eurolla ja myyntivoitot 0,8 milj. eurolla. myytyjen kohteiden tasearvot olivat alhaisia. koko-naisuutena luovutustulojen alituksen kes-keisenä syynä oli heikkona jatkunut suh-dannetilanne.

yleisten alueiden investointeihin liit-tyvän suunnittelun osalta vuoden 2014 toteutuma oli noin 0,5 milj. euroa talous-arviota pienempi. Taustalla olivat lähinnä keskusta-alueen suunnitteluhankkeiden, kuten kyttälän katujen saneeraussuunnit-telun viivästyminen, ja Vuoreksen suun-nittelun sekä raitiotien projektiallianssin valmistelun ja kilpailutuksen toteutumi-nen talousarviossa arvioitua pienempänä. merkittävimpiä suunnitteluinvestointikoh-teita olivat ratapihankatu, myllypuronka-tu, näsinpuisto, lintuhytin kaava-alueen kadut sekä pyynikintorin ja eteläpuiston välinen pyöräilyn pääväylä.


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -35 487 -36 070 583 -6 930 -29 140

maa- ja vesialueet -32 316 -32 600 284 -3 500 -29 100

keskusta-hanke (ranta-Tampella) -1 614 -1 100 -514 -1 100 0muut alueet -30 702 -31 500 798 -2 400 -29 100

rakennukset ja rakennelmat -220 0 -220 0 0kiinteät rakenteet ja laitteet -649 -3 470 2 821 -3 430 -40

keskusta-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot

0 -480 480 -980 500

Vuores-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot

0 -490 490 -350 -140

muut , kadut, tiet, torit ja puistot -579 -2 500 1 921 -2 100 -400 liikenteen ohjauslaitteet -71 0 -71 0 0


-2 303 0 -2 303 0 0

keskusta-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot

-262 0 -262 0 0


-274 0 -274 0 0

muut , kadut, tiet, torit ja puistot -1 767 0 -1 767 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -35 487 -36 070 583 -6 930 -29 140

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -35 487 -36 070 583 -6 930 -29 140


14 972 17 500 -2 528 17 500 0

inVesToinniT

tä ja muitakin liikuntapalveluja on otettu käyttöön. Tavoite toteutui osittain, jalka-pallokenttä otettiin käyttöön lokakuussa 2014.

Palvelukokonaisuuden talouspalvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittyivät 1,3 milj. euroa muutettuun ta-lousarvioon nähden. maanhankinta ja – luovutus sekä maaomaisuuden edunval-vonta -tuoteryhmän osalta toimintatuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa budjetoitua suurempana. maankäyttösopimuksien tuotot toteutuivat 0,6 milj. euroa arvioitua suurempina, koska maankäyttösopimus-ten pohjana olevat kaavat tuottivat raken-nusoikeutta suunniteltua enemmän. osa

tehdyistä maankäyttösopimuksien korva-uksista kohdistuvat tuleville vuosille. kiin-teistöjen vuokratuotot ylittyivät 0,3 milj. eurolla, koska uusia vuokrasopimuksia solmittiin tavoitteita enemmän ja vanhoja vuokrasopimuksia päivitettiin suunnitel-tua enemmän. maankäytön suunnittelun toimintatuottojen 0,4 milj. euroa muutet-tua talousarviota parempi toteuma aiheu-tui pääosin lisääntyneestä ulkopuolisten suunnittelutöiden tilaamisesta, mistä koi-tuneet kulut laskutetaan kaavojen hakija-tahoilta. myös taksojen tarkistaminen nä-kyy toimintatulojen kasvussa.

palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa muutettua ta-lousarviota pienempinä. maanhankinta ja

palVeluTilauksen ToTeuTuminen, inVesToinniT


Ero

yleisten alueiden suunnittelu 1 231 1 230 1


yleisten alueiden suunnittelu 1 721 2 240 -519


Yhteensä 2 952 3 470 -518



Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito

palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katu-jen, puistojen ja yleisten alueiden raken-nuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liiken-teen hallinta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Toiminnan painopisteenä oli uusien kaupungin kasvua ja strategiaa tukevien liikenneväylien ja yleisten alueiden raken-nusinvestointien toteuttaminen. lisäksi toteutettiin useita omaisuuden kunnon säilyttämisen kannalta tärkeitä ylläpi-toinvestointeja. investointien hankinnat osuivat jo pitkään kestäneeseen talouden matalasuhdanteen ajankohtaan. alueiden ylläpidossa painopiste oli alueiden käy-tettävyyden varmistaminen. Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon parani hieman. Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys hieman parani. katujen ja puistojen ra-kenteellinen kunto havaittiin arviointien ja mittauksien perusteella likimäärin enti-senä. siltojen kunto on peruskorjausohjel-man toteuttamisen ansiosta kääntymässä parempaan.

ylläpidon palveluita koskevia merkittä-viä muutoksia ei tapahtunut. Talousarvio-muutoksia tehtiin rantaväylän tunnelin rakentamisen investointeihin 6,5 milj. euron lisäys töiden nopeamman etenemi-

sen takia. lisäksi tehtiin talousarvio muu-tos rantatunnelin Tampereen kaupungin omaisuudeksi jäävän käyttöomaisuuserän 5,3 milj. euron osalta.

Palvelukokonaisuuden talouspalvelukokonaisuuden toimintatuotot ylit-tivät 0,6 milj. eurolla. merkittävin ylitys syntyi liikenteenhallinnan pysäköintimak-sutuotoissa, jotka toteutuivat noin 0,3 milj. euroa arvioitua suurempina, sillä talouden matalasuhdanteella oli arvioitua pienempi vaikutus kadunvarsipysäköintiin. lisäksi katulupamaksut, pysäköintivirhemaksut, maanvastaanottomaksut ja energiamaksut toteutuivat kokonaisuutena budjetoitua suurempina vaikka yksittäisissä kohteissa erot ovatkin melko pienet. katulupamak-sujen kertymän syynä olivat keskustan pitkäkestoiset rakennushankkeet. laitteis-ton kunnossapitokustannukset ovat olleet kasvussa, mikä on näkynyt kiinteistöiltä veloitettavissa kuluissa.

palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät 1,3 milj. euroa erityisesti oman tuotannon rakennusinvestointeihin si-sältyneen 1,5 milj. euron sisäisen katteen oikaisun vuoksi. Varsinaisten ylläpidon palvelutilausten määrä alitti vuosisuunni-telman noin 0,2 milj. euroa, koska vähä-luminen talvi mahdollisti säästöt lumen poiskuljetuksissa tavallisiin talviin verrat-

tuna. Toisaalta sulan talvikelin aiheuttami-en päällystevaurioiden korjaaminen toteu-tui arvioitua suurempana.

Investoinnit kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpidon investoinnit alittuivat kokonai-suutena 3,6 milj. euroa. liikenneväylien investoinnit alittivat muutetun talousar-vion 5,6 milj. euroa. alituksesta 1,8 milj. euroa johtuu talousarvio muutoksessa tapahtuneesta virheestä rantaväylän tunnelin rahoitusosuuteen liittyen. Tämä virhe huomioiden rantaväylän tunnelin investointimenot alittuivat talousarvioon nähden 0,6 milj. euroa. alitukseen syynä oli osittain se, että rantaväylän tunnelin työt etenivät vuoden viimeisinä kuukausi-na arvioitua hitaammin sekä rantaväylän tunnelin kuluista puuttuu 0,3 milj. euroa jaksotusvirheen vuoksi. rantaväylän tun-neli -hankkeen tarkempi esittely kohdassa hanketasolla sitovat hankkeet.

Vuoreksen aluehankkeen toteutus pai-nottui viheralueiden rakentamiseen mer-kittävästi enemmän kuin talousarviovai-heessa oli suunniteltu. Toisaalta Vuoreksen katujen ja puistojen rakennusinvestointien toteuma ylitti muutetun talousarvion 0,3 milj. eurolla. keskustahankkeen raken-nusinvestoinnit alittuivat 0,7 milj. eurolla. Vuores ja, keskusta -hankkeiden tarkempi esittely on kohdassa hanketasolla sitovat hankkeet.

katujen saneeraukset toteutuivat ko-konaisuutena lähes vuosisuunnitelman mukaisina. katusaneerauksia jatkettiin esimerkiksi raholassa ja Viialassa. Vuoden aikana tehtiin useita hankkeiden välisiä muutoksia, kun suunnitelmatarkkuus pa-rani verrattuna talousarviovaiheen lähtö-tietoihin. Tuomiokirkonkadun hankinnan keskeytyminen markkinaoikeusvalituksen takia aiheutti 0,5 milj. euron alituksen. lamminpään katujen saneerauksien ja myllypuronkadun parantamisen siirto ai-heuttivat 0,6 milj. euron alituksen. lielah-denkadun rakennetta parannettiin välillä kantatie 65 – pohtolankatu pohtolankadun kiertoliittymän rakennustyön laajennukse-na. Vilkasliikenteisen katujakson paranta-misen laajennuksesta aiheutunut kulujen


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 10 666 10 073 593 10 073 0 0

Toimintakulut -24 780 -23 507 -1 273 -23 507 0 0

Toimintakate -14 114 -13 434 -680 -13 434 0 0

palVeluTilauksen ToTeuTuminen, käyTTöTalous


Ero

liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 9 267 8 040 1 227

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 6 522 6 380 -750

liikenteen hallinta 387 326 61

Oma tuotanto yhteensä 16 176 14 746 1 430

liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 5 630 5 622 8

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 312 1 130 182

liikenteen hallinta 1 464 1 474 -10


muut 198 535 -337

Yhteensä 24 780 23 507 1 273




väylien toteutusta jouduttiin osittain siir-tämään suunnitelmien tarkistamistarpeen vuoksi. pyöräilyn laatukäytävien kehittä-miseen investoitiin 0,1 milj. euroa suunni-teltua enemmän.

Joukkoliikennehankkeissa pääpaino oli linjamuutosten edellyttämien pysäkkijär-jestelyiden toteuttaminen sekä vanhojen erittäin huonokuntoisten linja-autopysäk-kien uusimisen jatkaminen, joiden toteu-ma ylittyi budjetoituun verrattuna yhteen-sä 0,7 milj. eurolla.

satamien merkittävin investointi oli laukontorin 2. laivalaiturin toteuttaminen. satamien rakentaminen ylitti vuosisuunni-telman 0,1 milj. euroa, koska vanhojen lai-tureiden uusimista piti aikaistaa louheen kuljetusreitin vuoksi naistenlahdessa. merkittävin siltakohde oli Tipotien alikäy-tävän valmistuminen.

siltojen ja muiden erikoisrakenteiden kustannukset ylittivät vuosisuunnitelman noin 0,3 milj. euroa. suurimpia ylityksiä vuosisuunnitelmaan verrattuna olivat Ti-potien alikäytävän rakentaminen (0,3 milj. euroa), hatanpään kartanopuiston ran-tamuurin korjaus työn laajeneminen (0,3 milj. euroa) sekä Vilusen harjun entisen soranottopaikan laajat alueen maisemoin-tityöt sekä BmX-radan rakentaminen (0,3 milj. euroa). kalkkuun toteutettiin lielah-ti-kokemäki radan parantamishankkeen yhteydessä suoja-aita, jonka kaupungin kustannusosuudeksi muodostui ratasuun-nitelmaehdotuksen lausuntovaiheessa hy-väksytty 0,1 milj. euroa. Vuohenojan sillan peruskorjauksessa syntyi 0,3 milj. euron säästö, kun sillan korjaustyö oli ennakoi-tua helpompi toteuttaa.

Viheralueiden investoinnit ylittivät kokonaisuutena noin 2 milj. euroa vuo-sisuunnitelman Vuoreksen puistoraken-nustöiden painottumisen takia. muita vi-heralueiden rakentamisessa toteutuneita poikkeamia vuosisuunnitelmaan nähden olivat aleksandra siltasen puiston viimeis-telytyöt ja kalle päätalon muistomerkki ”maaltamuutto” (0,2 milj. euroa). Vilusen skeittipaikan rakenteiden kustannukset ylittyivät 0,3 milj. eurolla betonirakentei-den laajuuden ja laadun muutoksen takia. Viherinvestointeja sopeutettiin siirtämällä näsinpuiston ja Tunturin koirapuiston to-teuttamista (0,4 milj. euroa).


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -34 051 -36 450 2 399 0 -36 450

muut pitkävaikutteiset menot -34 051 -36 450 2 399 0 -36 450rantaväylän tunneli -34 051 -36 450 2 399 0 -36 450

AINEELLISET HYÖDYKKEET -41 741 -42 950 1 210 -70 290 27 340

kiinteät rakenteet ja laitteet -15 534 -42 950 27 416 -70 290 27 340keskusta-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot

-272 -1 000 728 -1 000 0


-6 738 -6 410 -328 -5 550 -860

muut , kadut, tiet, torit ja puistot -5 283 -22 240 16 957 -22 240 0sillat, laiturit ja uimalat -1 531 -5 000 3 469 -5 000 0sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet

-1 454 -1 800 346 -1 800 0

liikenteen ohjauslaitteet -257 -1 200 943 -1 200 0rantaväylän tunneli 0 -5 300 5 300 -33 500 28 200


-26 206 0 -26 206 0 0

rantaväylän tunneli -5 329 0 -5 329 0 0 muut -20 877 0 -20 877 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -75 792 -79 400 3 608 -70 290 -9 110

rahoitusosuudet 2 417 2 760 -343 1 010 1 750Vuores-hanke 0 660 -660 660 0rantaväylän tunneli 1 752 1 750 2 0 1 750muut 665 350 315 350 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -73 375 -76 640 3 266 -69 280 -7 360

inVesToinniT


Ero

liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 13 026 15 720 -2 694

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 5 808 2 200 3 608


liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 54 458 57 405 -2 947

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 300 2 875 -1 575

liikenteen hallinta 1 200 1 200 0


Yhteensä 75 792 79 400 -3 608

palVeluTilauksen ToTeuTuminen, inVesToinniT

ylitys oli 0,6 milj. euroa. Juvankadun ja keskisenkadun liittymän parantamisen investointikulut ylittyivät 0,3 milj. eurolla, koska kohde siirtyi edelliseltä vuodelta. li-säksi toteutettiin kaarilankadun ajoradan ja kevyenliikenteen väylän parantaminen kaarilassa, 0,4 milj. euroa.

uusien alueiden rakentaminen toteu-tettiin asemakaavojen valmistumisen mukaan ja tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöjen rakentajien kanssa. merkittä-vimpiä uudisalueita olivat niemenrannan ja huppionmäen alueen rakentaminen.

osapuolien suuren määrän johdosta hank-keiden toteutusaikataulun muutokset oli-vat yleisiä. merkittävin varsinainen säästö oli ruskontien ja huppionmäen katujen rakentamisessa syntynyt noin 1,0 milj. eu-ron alitus maansiirtotöiden optimoinnin ansioista. niemenrannan alueen kunnallis-tekniikan rakentaminen eteni hyvin, mutta rakentamisen määrä alitti 0,4 milj. euroa muutetun talousarvion.

kevyenliikenteen väylien rakentaminen toteutui kokonaisuutena lähes arvioidun mukaisena. pyynikin kevyenliikenteen



joukkoliikenne

Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoi-mintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia eu:n palvelusopimusasetuk-sen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena kangasalan, lempäälän, nokian, oriveden, pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja ylöjärven kuntien muodos-tamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputulo-riskin. palvelukokonaisuus sisältää myös joukkoliikenteen tukipalvelut ja on muka-na koordinoimassa muita kaupungin hen-kilöliikenteen palveluja.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereen kaupunkiseudulla joukkolii-kenteen järjestämistavan muutos vaikutti 30.6.2014 alkaen pirkkalan, lempäälän, Vesilahden, kangasalan ja nokian joukko-liikennepalveluihin. siirtymäajan sopimuk-set korvaavat palvelut toteutettiin näillä alueilla yhteen sovittaen Tampereen lin-jaston kanssa. korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpai-lulla bruttosopimuksin. Vähäisessä määrin näitä palveluja toteutettiin myös omaa tuotantoa (Tkl) käyttäen. lempäälän, kan-gasalan ja nokian alueilla vähäisissä mää-

rin sekä orivedellä ja ylöjärvellä pääosin siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoteen 2016 asti. siirtymäajan liikenteisiin liitty-vä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet kanavoidaan palvelukokonai-suuden kautta koko kaupunkiseudulla. alkuvuoden osalta Tampereella jatkettiin syksyllä 2013 käynnistyneillä liikennepal-veluilla ja seutuliikennettä liikennöitiin siirtymäajan sopimuksin kuten vuonna 2013.

nykyiseen tariffijärjestelmään tehtiin muutoksia koskien ajanjaksoa 30.6.2014 – 31.5.2016, joiden avulla seudullista kunta-rajat ylittävää matkustusta on mahdollista lisätä. kaupunkiseudulla otettiin käyttöön kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja lisättiin seudulliseen matkustukseen lip-putuotteita. suurempi muutos tariffijärjes-telmään on tavoitteena toteuttaa kesällä 2016, kun siirtymäajan sopimukset pääosin loppuvat koko seudulla ja valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä voitaneen ot-taa käyttöön Tampereen kaupunkiseudul-la. merkittävin muutos 30.6.2014 alkaen oli Tampereen tariffialueen laajeneminen kattamaan myös pirkkalan kunnan. Jouk-koliikenteen lippujen hintoja korotettiin 2.1.2014 alkaen 2–3 prosenttia. korotus kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuoden 2014 aikana 0,6 prosenttia.

kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen

kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosen-tista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi kes-kimäärin 3–4 prosentin vuosittaista kas-vua. sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin 2 prosentin kasvu matkustaja-määrissä. Talousarviovuonna 2014 tähän kasvuvauhtiin ei heikon työllisyystilanteen takia päästy. Vuoden 2014 ensimmäisellä puolikkaalla matkustajamäärä laski noin 2 prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattu-na. loppuvuoden 2014 aikana matkustus lisääntyi Tampereella vuotta aikaisem-paan verrattuna, mutta koko vuosi jäi siitä huolimatta vajaan prosentin miinukselle edeltävään vuoteen verrattuna. Joukko-liikennelautakunnan tilaaman liikenteen matkustajamäärä kokonaisuudessaan kas-voi seutulaajentumisesta johtuen noin 1,5 miljoonalla matkustajalla (5 %).

Palvelukokonaisuuden talouspalvelukokonaisuuden toimintatuotot to-teutuivat noin 0,6 milj. euroa talousarvio-ta suurempana aiheutuen lähinnä vanhan matkakorttijärjestelmän panttivelkatilin saldon 1,0 milj. euroa alaskirjauksesta. Valtiontuki toteutui noin 0,3 milj. euroa pienempänä ja ennakoitua pienemmän matkustajamäärän vaikutus lipputuloihin oli 0,1 milj. euroa.

palvelukokonaisuuden kulut toteutuivat 0,8 milj. euroa talousarviota pienempänä. Joukkoliikenteen hoidon kustannuskehitys toteutui vuonna 2014 selvästi ennakoitua maltillisempana. Talousarviossa varau-duttiin 2 prosentin kustannuskasvuun. kustannustason nousuna toteutui 0,6 pro-senttia.

Joukkoliikenteen seudullisen järjestä-misvastuun siirtyminen Tampereen kau-pungille 30.6.2014 alkaen lisäsi kaupungin ulkoisia toimintatuottoja yhteensä 4,9 milj. euroa, joista seutukuntien yhteistoi-mintaosuudet ovat 1,3 milj. euroa, lipputu-lot 3,0 milj. euroa ja valtiontuki 0,6 milj. euroa. laajenemisesta aiheutuneet liiken-nepalvelujen ostot lisäsivät palvelujen os-toja noin 4,6 milj. eurolla.

palvelukokonaisuudelle budjetoitiin 0,2 milj. euroa informaatiojärjestelmän ajoneuvolaitteisiin, joiden 0,1 milj. euroa toteuma kirjattiin luonteensa mukaisesti käyttötalouteen.


Ero

sopimusliikenne 27 806 28 737 -931


sopimusliikenne 20 336 20 138 198

seutuliikenne 3 314 3 403 -89


Yhteensä 51 456 52 278 -822



EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset

Toimintatuotot 40 355 39 806 549 39 806 0 0

Toimintakulut -51 456 -52 278 822 -52 363 85 0

Toimintakate -11 100 -12 472 1 372 -12 557 85 0





Pelastustoimi

pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus pirkanmaan pelas-tuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilo-jen ylläpito. palvelukokonaisuus kuuluu yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetpirkanmaan pelastuslaitos huolehtii pir-kanmaan alueen 22 kunnan pelastustoi-mesta. pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastustoimintaa asukaslukujen suhtees-sa. Vuonna 2014 Tampereen kaupungin osuus pelastuslaitoksen kustannuksista oli

43,78 prosenttia (14,7 milj. euroa). koko pirkanmaan maksuosuus oli 33,5 milj. eu-roa (vuonna 2013: 32,3 milj. euroa) ja asu-kaskohtainen maksuosuus oli 66,47 euroa, muutos edelliseen vuoteen 3,1 prosenttia.

Tampereen maksuosuus kohdistuu kau-punkiympäristön kehittämisen ydinpro-sessin pelastustoimen palvelukokonaisuu-delle. pelastustoimen palvelukokonaisuus sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi Tampereen maksuosuutta vastaavat elä-kemenoperusteiset maksut sekä poikkeus-olojen johtotilojen kulut.

Palvelukokonaisuuden talouspalvelukokonaisuuden toimintakulut to-teutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talous-arviota pienempinä pirkanmaan pelastus-laitoksen maksuosuuden palautuksesta, joka Tampereen osalta oli 0,7 milj. euroa. pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilös-tömenot ja palveluiden ostot toteutui-vat arvioitua pienempinä. lisäksi eläke-menoperusteiset maksut toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua pienempinä. eläke-menoperusteiset maksut maksettiin suo-raan pelastustoimen palvelukokonaisuu-delta. poikkeusolojen johtotilojen ylläpito toteutui talousarvion mukaisesti.


EroAlkuper. TA 2014

KV:n muu-tokset

Muut muutokset


Toimintakulut -15 873 -16 757 884 -16 757 0 0

Toimintakate -15 873 -16 757 884 -16 757 0 0


Tuottajaosan toteutuminen

Hyvinvointipalvelut


Hyvinvointipalveluthyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna 2014 kuudella tuotantoalueella. sosiaali- ja terveyspalveluja tuottivat avopalvelui-den, laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon tuotantoalueet. sivistyspalvelujen tuotan-toalueita olivat varhaiskasvatus ja perus-opetus, toisen asteen koulutus sekä kult-tuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta sopimusohjauksen mukaisesti tuottaja ja tilaaja sopivat toimintavuoden aikana pal-velusopimuksilla tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. so-pimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmu-

kainen palvelutuotanto hyvinvointipalve-luissa.

hyvinvointipalvelujen kehittämisen painopisteenä vuonna 2014 olivat kau-punginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymät rakenteelliset muutokset, joilla tavoitellaan taloudellisia säästöjä eri-tyisesti pitkällä aikavälillä. keskeisimpinä muutoksina ovat ikäihmisten palvelujen rakennemuutos ja lastensuojelun rakenne-muutos. lisäksi hallinnon keventämiseen ja ydintoiminnan tehostamiseen liittyvillä toimenpiteillä pyrittiin palvelutuotannon tuottavuuden parantamiseen.

ikäihmisten palvelujen uudistamisen keskeinen tavoite on painopisteen siirtä-minen laitoshoidosta kotihoitoon ja kotiin tuotaviin palveluihin, minkä edellyttämää palvelurakenteen muutosta sekä tuotan-non uudelleen organisointia valmisteltiin vuoden 2014 aikana. muutokset astuivat voimaan vuoden 2015 alusta, kun kaksi uutta tuotantoaluetta aloitti toimintansa ja laitoshoidon sekä erikoissairaanhoi-don tuotantoalueet lakkautettiin. uudet tuotantoalueet ovat kotihoidon ja asu-mispalvelujen tuotantoalue ja sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalue. lapsi-perheiden sosiaalipalveluissa keskeisenä tavoitteena oli painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuol-lossa perhehoidon kehittämiseen sekä varhaiskasvatuksen palvelurakenteen mo-nipuolistaminen.

hyvinvointipalveluille kohdistettua 12,5 milj. euron tulostavoitetta ja sitä kautta toiminnan tehostamisvaateita pyrittiin vuoden 2014 aikana toteuttamaan muun muassa hallinnollisiin tehtäviin kuluvan työajan vähentämisellä, henkilöstökuluja alentamalla (muun muassa sairauspois-saolojen vähentäminen, vapaaehtoiset palkattomat vapaat, eläköitymisen ja luon-nollisen vaihtuvuuden hyödyntäminen), matkustusta vähentämällä sekä ydintehtä-viin keskittymällä.

Toisen asteen koulutuksen palvelura-kenteen, palvelukokonaisuuksien ja palve-lujen priorisointia ja työnjakoa jatkettiin vuoden 2014 aikana.

oriveden ja Tampereen sosiaali- ja ter-veydenhuollon yhteistoiminta-alueen vastuulle kuuluvat palvelut laajentuivat merkittävästi vuoden 2014 alussa kun hy-vinvointipalvelujen hoidettavaksi siirtyivät myös ikäihmisten palvelut ja perustervey-denhuollon palvelut.

hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli 31.12.2014 yhteensä 11 590. henkilöstö-kulujen osuus toimintakuluista oli 63 pro-senttia.

hyVinVoinTipalVeluJen TuoTanToalueiDen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

Kortti Sitova tavoitetaso 2014 Toteuma

Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteiset tavoitteet

47 palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna +/-

48 henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty +/-

49 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna +/-

50henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

+/-/?

Avopalvelut

51lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan uudistami-seksi on tehty

+

52Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (orivesi) toiminta on käynnistynyt suunnitellusti

+

53ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitel-man ja kh:n suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti

+

Laitoshoito

54ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitel-man ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti

+

Erikoissairaanhoito

55ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvä sairaalatoiminnan muutos on edennyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouk-sen linjausten mukaisesti

+

Varhaiskasvatus ja perusopetus

56organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja uu-distamiseksi on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän osalta (CaF)

+

Toisen asteen koulutus

57palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja työnjako on tehty

+

58ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi on edennyt suunnitelman mu-kaisesti

+


59organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 2014-2015 toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu vuoden 2014 osalta (CaF)

+

Hyvinvointipalvelut



EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

avopalvelut 3 518 2 900 618 2 900 0laitoshoito -107 2 000 -2 107 2 000 0erikoissairaanhoito 4 106 1 600 2 506 1 600 0Varhaiskasvatus ja perusopetus 1 254 4 100 -2 846 4 100 0Toisen asteen koulutus 5 407 872 4 535 872 0kultturi- ja vapaa-aikapalvelut 2 930 1 300 1 630 1 300 0Yhteensä 17 108 12 772 4 336 12 772 0

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenhyvinvointipalvelujen tuotantoalueil-le vuodelle 2014 asetetut neljä yhteis-tä toiminnallista tavoitetta saavutettiin osittain. palvelutuotannon tuottavuuden kehittymistä arvioitiin asukaskohtaisten kustannusten kehittymisellä, joka kuvaa taloudellisen resurssoinnin kehittymistä. asukaskohtaiset kustannukset laskivat hyvinvointipalveluissa edelliseen vuoteen verrattuna laitoshoidossa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ja Tampereen seu-dun ammattiopistossa. asukaskohtaiset kustannukset nousivat avopalveluissa,

erikoissairaanhoidossa, varhaiskasvatuk-sessa ja perusopetuksessa sekä lukiokou-lutuksessa.

hyvinvointipalveluissa oli tavoitteena vähentää yhteensä 160 henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. henkilötyövuodet vä-hentyivät hvyinvointipalveluissa yhteensä 124 henkilötyövuodella. Tavoite ei toteutu-nut avopalveluissa, erikoissairaanhoidos-sa ja toisen asteen koulutuksessa, mihin merkittävimpänä syynä oli kasvava pal-velukysyntä. Työhyvinvointi parani edel-lisvuoteen verrattuna erikoissairaanhoi-dossa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä perusopetuksessa. Työhyvinvointi

heikentyi laitoshoidossa, toisen asteen koulutuksessa, avopalveluissa ja varhais-kasvatuksessa. avopalvelujen ja varhais-kasvatuksen tulosta selitti muun muassa psykososiaalisten kuormitustekijöiden tu-losten heikkeneminen.

Vaikutusmahdollisuudet oman työn, si-säisen toiminnan ja palvelujen kehittämi-seen koettiin heikentyneen kaikilla muilla hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla paitsi laitoshoidossa. Toisen asteen kou-lutuksen osalta tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida organisaatiomuutosten tähden. hyvinvointipalveluille asetettiin lisäksi tuotantoaluekohtaisia toiminnalli-sia tavoitteita. kaikki yhdeksän tavoitetta toteutuivat.

avopalvelujen kaikki kolme toiminnallis-ta tavoitetta saavutettiin vuoden loppuun mennessä. Tampereen ja oriveden ter-veyspalvelujen yhteistoiminta-alueen toi-minta käynnistyi suunnitellusti. esimerkik-si oriveden lääkäreiden rekrytointitilanne parani vuoden aikana, ja hyvinvointineu-volatoiminta käynnistettiin. ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni kotihoidon osalta tavoitteen mukaisesti. lastensuo-jelun asiakasohjaus luotsin ja sijais- ja jälkihuollon sosiaaliaseman henkilöstön itsearviointimateriaali valmistui toimin-nan uudistamiseksi ja tulokset käsiteltiin tuotantoyksikön johtoryhmässä.

laitoshoidon toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutoksen etenemisestä saavutettiin tavoitteen mu-kaisesti. pispan palvelutalossa alkoi elo-kuussa tehostettu palveluasuminen. asuk-kaat muuttivat palvelutaloon hatanpään psykogeriatrisilta osastoilta sekä sairaa-loista ympärivuorokautisen paikan jonois-ta. samalla vanhainkodin ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta vähennettiin paikko-ja. lisäksi kotikuntoutustoiminta laajeni psykogeriatrian toimintaan. laitoshoito osallistui hankkeen työ- ja projektiryh-miin, ja henkilöstölle järjestettiin asiasta keskusteluja tiedotustilaisuuksia.

erikoissairaanhoidon toiminnallinen ta-voite ikäihmisten palvelurakennemuutok-seen liittyvästä sairaalatoiminnan muutok-sesta saavutettiin tavoitteen mukaisesti. suunnittelu tehtiin hankesuunnitelman

inVesToinniT


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Avopalvelutinvestoinnit -1 164 -1 424 260 -1 424 0rahoitusosuudet 0 0 0 0 0Laitoshoitoinvestoinnit -551 -861 310 -754 -107rahoitusosuudet 0 0 0 0 0Erikoissairaanhoitoinvestoinnit -1 376 -1 233 -143 -1 056 -177rahoitusosuudet 0 0 0 0 0pys. vast. luovutustulot 0 0 0 0 0Varhaiskasvatus ja perusopetusinvestoinnit -3 167 -3 541 374 -3 481 -60rahoitusosuudet 0 0 0 0 0pys. vast. luovutustulot 0 0 0 0 0Toisen asteen koulutusinvestoinnit -3 173 -3 517 344 -3 139 -378rahoitusosuudet 51 89 -38 0 89pys. vast. luovutustulot 114 0 114 0 0Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut investoinnit -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158rahoitusosuudet 0 0 0 0 0pys. vast. luovutustulot 36 0 36 0 0Hyvinvointipalvelut yhteensä investoinnit -11 604 -14 496 2 892 -13 616 -880rahoitusosuudet 51 89 -38 0 89pys. vast. luovutustulot 151 0 151 0 0

TilikauDen yli-/aliJäämän ToTeuTuminen

Hyvinvointipalvelut


mukaisesti ja vuoden 2015 talousarvio laa-dittiin uuden organisaatiorakenteen mu-kaisesti. uudistus toteutettiin osaprojek-teina. palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2015 ja toiminnan kehittäminen tarkentuu vuonna 2015.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallinen tavoite toteutui suunnitel-lusti. esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän itsearviointi toteutettiin toiminnan tehos-tamiseksi ja uudistamiseksi. itsearvioinnit toteutettiin Caf-mallin yhdeksän arvioin-tialueen kautta ja niiden perusteella mää-riteltiin kehittämistoimenpiteet vuodelle 2015.

Toisen asteen koulutuksen molemmat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. pal-velurakenteen ja palvelukokonaisuuksien priorisointia ja työnjakoa tehtiin esimer-kiksi toisen asteen koulutuksen toiminta-säännön päivittämisen yhteydessä. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen hal-linnossa tehtiin selvitystä toimintojen ja tehtävien päällekkäisyyksistä. lähikuntien kanssa tehtiin suunnitelmia yritysyhteis-työn lisäämisestä. ammatillisen koulutuk-sen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittämisessä toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi edettiin suunnitel-lusti: Tredun laatujärjestelmän rakenta-mistyö aloitettiin kaikkien suunniteltujen osa-alueiden osalta ja lukiokoulutuksen ydinprosessien päivitys aloitettiin.

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toi-minnallinen tavoite organisaation ja toi-minnan itsearvioinnin suunnitelman laa-timisesta ja toteuttamisesta toiminnan tehostamiseksi saavutettiin vuoden 2014 osalta. itsearviointityö jatkuu vuonna 2015.

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden ta-lousarvio on sitova tilikauden ylijäämän ja investointien bruttomenojen osalta. Ti-likauden ylijäämä oli 4,3 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa parempi. Tilikauden tulosta paransi toimintatuottojen 10,9 milj. euron

ylitys ja poistojen 0,9 milj. euron sekä pää-omakustannuksen 1,8 milj. euron alitukset. Tilikauden tulosta heikensi toimintakulu-jen 7,9 milj. euron ylitys.

Tilikauden ylijäämä toteutui budjetoi-tua heikompana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (-2,8 milj. euroa) ja laitos-hoidon (-2,1 milj. euroa) tuotantoalueilla. Tilikauden ylijäämä ylitti budjetoidun toi-sen asteen koulutuksen (4,5 milj. euroa), erikoissairaanhoidon (2,5 milj. euroa) ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen (1,6 milj. euroa) sekä avopalvelujen (0,6 milj. eu-roa) tuotantoalueilla. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä perusopetuksen vai-keudesta saavuttaa asetetut tehostamista-voitteet, sillä sidottu ryhmäkoko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteuttamista. Var-haiskasvatuksessa asetetut tehostamis-tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. laitoshoidon budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä toiminnan sopeutumisajasta meneillään olevaan rakennemuutokseen, jonka vaikutuksia ei riittävästi huomioitu budjetissa. Tehostamistavoitteen edellyt-tämät toimenpiteet toteutettiin, mutta asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. muun muassa sairaaloiden ja vanhainko-tihoidon nopeat paikkavähennykset, te-hostettuun palveluasumiseen siirtyneen asiakaskunnan korkeampi hoitoisuus ja jonotus jatkohoitopaikkoihin kasvattivat kuluja budjetoitua enemmän.

Investoinnit ja niiden analysointiTilikauden investoinnit olivat vuonna 2014 (2013) yhteensä 11,6 milj. euroa (11,2 milj. euroa) ja toteutuivat kaupunginvaltuuston tekemät 0,9 milj. euron (1,2 milj. euron) muutokset huomioiden 2,9 milj. euroa alle (2,3 milj. euroa) talousarvion.

investoinnit ylittyivät 0,1 milj. euroa eri-koissairaanhoidon tuotantoalueella johtu-en pääosin vuoden 2014 alusta aloittaneen oriveden yhteistoiminta-alueen tervey-denhuollon palvelujen mukana orivedeltä siirtyneistä pysyvien vastaavien omaisuus-eristä. merkittävimmin investoinnit alit-

tuivat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuk-sen tuotantoalueilla. kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa investoinnit alittuivat 1,7 milj. euroa, jossa investointien alitusta selittävät paitsi eri rakennushankkeiden viivästymiset myös liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien perusparantamisesta, kan-sainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä suurtapahtumista tehdyt 0,4 milj. euron siirrot käyttötalouteen. nämä siirrot teh-tiin osana pysyvien vastaavien aktivointi-kriteerien uudelleentarkasteltua. hanketa-solla sitovat investoinnit alittuivat 1,1 milj. eurolla, jossa suurin alitus 0,7 milj. euroa aiheutui ratinan peruskorjauksesta hank-keen jatkuessa vuonna 2015. Varhaiskasva-tuksessa ja perusopetuksessa investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa, jossa suurin ali-tus aiheutui Vuoreksen koulutalon liikun-tatilojen ensikertaisen kalustamisen 0,3 milj. euron säästöstä. hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 0,3 milj. eurolla pää-osin Vuoreksen koulun alituksista johtu-en. avopalveluissa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa. lielahtitalon hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen inves-toinnit alittuivat, vaikka lielahtitalon koti-hoidon ensikertainen kalustaminen ylittyi. kaikkiaan hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 0,2 milj. euroa pääosin lielahti-talon alituksista johtuen. laitoshoidossa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa, kos-ka suunniteltuihin investointeihin sairaa-lahoidon ja vanhainkotihoidon sänkyihin ja nostolaitteisiin sekä lääketieteellisiin laitteisiin ei ollut tarvetta. Tehostetun pal-veluasumisen ( Jukola-impivaara ja pispa) hanketasolla sitovat ensikertaisen kalusta-misen investoinnit alittuivat, vaikka pispan tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen ylittyikin. Toisen asteen kou-lutuksessa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa johtuen pääosin hepolamminkadun toimipisteen ensikertaisen kalustamisen säästöstä sekä muiden oppimisympäris-töön tarkoitettujen hankintojen säästöis-tä. hanketasolla sitovat investoinnit alit-tuivat.

Hyvinvointipalvelut



EroAlkuper. TA 2014

Muu-tokset

Avopalvelutkoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetneuvolat/ lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen -49 -50 1 -50 0klassillisen lukio/ lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen 0 -30 30 -30 0kouluterveydenhuolto/ lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalust. -14 -30 16 -30 0lielahtitalon neuvola/ lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen -91 -95 4 -95 0Teknillisen lukio/ lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen -45 -60 15 -60 0lielahden terveysasema/ Vastaanottotoiminta/ ensikertainen kalustaminen -78 -115 37 -125 10lielahtitalo/ kotihoito/ ensikertainen kalustaminen -23 -20 -3 -30 10lielahtitalon päiväkeskus/ kotihoito/ ensikertainen kalustaminen -28 -30 2 -30 0lielahtitalon palvelukeskus/ kotihoito/ ensikertainen kalustaminen -38 -40 2 -50 10selviämis- ja katkaisuhoitoasema/ mielenterveys- ja päihdepalvelut/ ensikertainen kalust.

-85 -90 5 -90 0

lielahti/ suunterveydenhuolto/ ensikertainen kalustaminen -56 -60 4 -60 0sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema/ lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalust.

0 0 0 -20 20

perheoikeudelliset palvelut/ lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalustami-nen

0 -20 20 -20 0

perhekeskus majakka/ lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalustaminen 0 0 0 -15 15koneet ja kalusto/ sairaala-, terveydenhuolto- yms laitteetVuores/ suun terveydenhuolto/ hammashoidon ensikertainen kalustaminen -60 -60 -0 -60 0lielahti/suun terveydenhuolto/välinehuolto ensikertainen kalustaminen -303 -355 52 -290 -65lielahti/Vastaanottotoiminta/sairaala- ja terveydenhuollon laitteet ensikertainen kalus-taminen

-64 -90 26 -90 0

Laitoshoitokoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetTehostettu palveluasuminen/ pispan tehostettu palveluasuminen/ ensikertainen kalus-taminen

-292 -270 -22 -270 0

Tehostettu palveluasuminen/ Jukola-impivaaran tehostettu palveluasuminen/ ensiker-tainen kalustaminen (uudelleen budjetointi vuodelta 2013)

-73 -107 34 0 -107

Varhaiskasvatus ja perusopetuskoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetkalevanharjun päiväkodin ensikertainen kalustaminen -50 -50 0 -50 0kalkunvuoren pienten lasten yksikön ensikertainen kalustaminen / varhaiskasvatus -195 -200 5 -200 0niemenrannan päiväkodin ensikertainen kalustaminen -204 -220 16 -220 0kalkunvuoren pienten lasten yksikön ensikertainen kalustaminen / perusopetus -99 -100 1 -100 0leinolan koulun siirtokelpoisen tilan ensikertainen kalustaminen -150 -150 -0 -150 0Vuoreksen koulun ensikertainen kalustaminen -1 344 -1 651 307 -1 651 0siirtokelpoisten päiväkotien ensikertainen kalustaminen (uudelleen budjetointi vuodelta 2013)

-60 -60 0 0 -60

Toisen asteen koulutuskoneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetlukiokoulutus/ Teknillinen lukio/ ensikertainen kalustaminen -521 -530 9 -530 0lukiokoulutus/ klassillinen lukio/ ensikertainen kalustaminen -619 -620 1 -620 0Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelutkoneet ja kalusto / muut maa- ja vesirakenteetratinan stadionin peruskorjaus -246 -1 000 754 -1 000 0koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteetTreen uintikeskus ensikertainen kalustaminen -81 -250 169 -250 0lielahden kirjasto ensikertainen kalustaminen -422 -610 188 -610 0grafiikan laatikostot rusko ensikertainen kalustaminen -33 -40 7 -40 0Vapriikin opetustilat ensikertainen kalustaminen -74 -75 1 -75 0luonnontiet. museo 2. osa ja kivimuseo ensikertainen kalustaminen -165 -165 0 -165 0Tekstiilikokoelmavarastot rusko ensikertainen kalustaminen -170 -170 0 -170 0Taidemuseon varasto rusko ensikertainen kalustaminen -88 -85 -3 -85 0Vapriikki vaihtuvien näyttelyjen tila ensikertainen kalustaminen -39 -40 1 -40 0

hankeTasolla siToVaT inVesToinniT

Pirkanmaan pelastuslaitos



pirkanmaan pelasTuslaiTos

pirkanmaan pelasTuslaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT


EroAlkuper. TA

2014Muutokset

liikeylijäämä -1 0 -1 -0 0

investointien rahavirta -1 465 -1 250 -215 -1 250 0

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeenpirkanmaan pelastuslaitos kehitti vuo-den 2014 aikana työnjohdollista ja ope-ratiivista johtamisjärjestelmää. Viesti- ja johtokeskus muutti keväällä keskuspalo-asemalta valtion hätäkeskuslaitokselta va-pautuneisiin tiloihin kauppiin. samalla tiloissa käynnistyi pelastuslaitoksen tilan-nekeskus. osana organisaatiomuutosta yhdistettiin kaksi pelastusaluetta. orga-nisaatiomuutoksen yhteydessä vahven-nettiin varautumisen yksikön henkilöstö-määrää ja tarkennettiin tehtävävastuita yksikön sisällä. palomestarijärjestelmää uudistettiin siten, että seitsemän palomes-taria toimii vastaisuudessa aluepalomesta-reina vastaten paloasemiensa toiminnasta ja niiden päivittäisestä johtamisesta. ko-konaisuutena taloudenpitoon ja erityisesti henkilöstöön liittyviin osioihin kiinnitettiin huomiota mukaan lukien oikea tehtäväre-sursointi ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet.

osana maan hallituksen rakennepoliit-tista ohjelmaa päätettiin pelastusalueiden lukumäärää vähentää nykyisestä 22:sta

11:een. pelastusalueiden lukumäärän vä-hentämisajatuksesta kuitenkin luovut-tiin, mutta pelastustoimelle asetettiin 7,5 miljoonan euron säästötavoite, joka tu-lee saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä.

pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 29.9.2014 ensihoidon palvelutaso-päätöksestä vuosille 2015 - 2016. Valtuusto päätti muuttaa voimassa olevaa palveluta-sopäätöstä ainoastaan Tampereen osalta. Tehdyt päätökset edellyttivät pirkanmaan pelastuslaitoksen nykyisen henkilöstöra-kenteen muuttamista.

Toiminnallisten tavoitteiden toteumapelastuslaitoksen kaikki kolme toiminnal-lista tavoitetta saavutettiin vuonna 2014 suunnitellusti. palotarkastukset suoritet-tiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. lisäksi pelastuslaitoksen työ-hyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna.

Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioonToiminnallisten tavoitteiden lisäksi pir-kanmaan pelastuslaitoksen sitovia ta-lousarviotavoitteita ovat liikeylijäämä ja rahoituslaskelman investointien rahavirta. pelastuslaitoksen liikevaihto toteutui 1,6 milj. euroa suunniteltua pienempänä ja 1,9 milj. euroa edellisvuotta suurempana 43,6 milj. eurona. liikevaihtoon sisältyvien sopimuskuntien maksuosuuksien toteuma talousarviosta oli 95,2 prosenttia ja muutos edelliseen vuoteen 3,1 prosenttia. kokonai-suutena toimintatuotot toteutuivat 96,2 prosenttisesti. Toiminnan kulut kasvoivat kokonaisuutena 4,1 prosenttia, vaikka ta-lousarvion toteuma olikin 95,7 prosenttia. henkilöstökulujen maltillinen kulukertymä johtui muun muassa osan vuotta täyttä-mättä olleista vakansseista ja erillislisien määräytymisperusteiden tarkentamisesta. systemaattista työhyvinvoinnin edistämis-tä, kuten esimieskoulutusta ja työsuojelun prosessien tehostamista on tehty kolmen vuoden ajan ja henkilöstökuluihin sisäl-tyvät varhaiseläkemaksut ja työtapatur-mavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua merkittävästi pienempinä.

Tilinpäätöksen liikeylijäämä toteutui -1 174,86 eurona, joka on lähes talousarvion mukainen. Tilikauden ylijäämä oli 221,33 euroa.

pelastuslaitoksen vuoden 2014 inves-toinnit koostuivat pääosin raskaiden ajo-neuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen sekä henkilöpaloautojen hankinnoista. Vuonna 2014 kalustettiin myös uusi tilan-ne- ja johtokeskus ja jatkettiin investointe-ja paloasemien valmiuden parantamiseen. investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. pysyviin vastaaviin kirjattuja henkilöpalo-autoja ei myyty lainkaan vuonna 2014. Ta-lousarviossa investointeihin varauduttiin 1,5 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Talousarviotavoite eli investointi-en rahavirta ylittyi siten yhteensä noin 0,2 milj. eurolla. Tavoitteen ylitys johtui siitä, ettei pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja syntynyt.



44 palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti +

45Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen palvelutaso-päätöksen mukaisesti

+

46 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna +

Liikelaitokset


Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeenliikelaitosten toiminnan kehittämistä jat-kettiin vuoden 2014 aikana Tampereen infra liikelaitoksen, Tampereen kaupunki-liikenne liikelaitoksen ja Tampereen ateria liikelaitoksen osalta pohjautuen aiempien vuosien aikana kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa hyväksyttyihin

kehittämisohjelmiin. liikelaitosten henki-löstömäärä 31.12.2014 oli yhteensä 2 020 (31.12.2013: 2 063).

Tampereen Vesi osallistui vesihuollon seudullisten hankkeiden — pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon ja seudulli-sen vesihuolto-organisaation — valmiste-luun. Tampereen kaupunginvaltuusto teki 17.2.2014 periaatepäätöksen puhdistamon

sijoituspaikasta sulkavuoreen. kaupungin-hallitus päätti 10.11.2014, että keskuspuh-distamon organisaatiomallina tavoitellaan Jätevesi oy:tä. päätökset uudesta organi-saatiosta on tarkoitus tehdä mukana ole-vissa kunnissa vuoden 2015 aikana.

Tampereen ateria liikelaitoksessa keski-tyttiin liiketoimintamallin uudistamiseen, entistä keskitetympään tuotantoon siirty-misen suunnitteluun ja kaupungin siivous-toiminnan selvittämiseen. uuden lasten ja nuorten aterioiden valmistamiseen keskit-tyvän ateriakeskuksen tarveselvitys hyväk-syttiin ja hankesuunnitelma on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna 2015. kaupunginhal-litus päätti kaupungin siivoustoiminnan keskittämisestä Tampereen ateriaan, jon-ka myötä Tampereen aterian ja Tampereen Tilakeskuksen siivoustoiminta yhdistyvät elokuussa 2015.

Tampereen infra liikelaitoksen viisivuo-tinen kehittämisohjelma eteni neljännen vuoden osalta ylittäen selvästi asetetut ta-loudelliset tavoitteet.

Tampereen kaupunkiliikenne liikelai-toksen kehittämisohjelmaa jatkettiin. Vuo-den 2015 aikana kaupunginhallituksen on tarkoitus uudelleen arvioida oman tuotan-non toimintaa, sen kehittymistä ja tämän pohjalta tehtäviä strategisia ratkaisuja. kesällä alkaneen seudullisen joukkoliiken-neyhteistyön myötä Tkl:n operoimat linjat ulottuivat Tampereen lisäksi pirkkalaan, kangasalle ja nokialle. samassa yhteydes-sä myös tariffirakenne muuttui ja käyttöön otettiin vyöhykehinnoittelu.

Tampereen logistiikka jatkoi toimintan-sa kehittämistä ja teki vuoden 2014 aikana sopimuksia useiden kaupungin tytäryhtei-söjen kanssa palvelujen käytöstä. kuljetus-tenohjauskeskuksen uudeksi asiakkaana aloitti Vesilahti vammaispalvelu- ja sosi-aalihuoltolain mukaisten matkojen osalta. kaupunginvaltuuston asettaman tavoit-teen mukaisesti Tampereen logistiikan toimintaa ja organisointia koskeva selvi-tystyö aloitettiin nykytilan selvityksellä ja työ jatkui syksyllä Tampereen logistiikan ja pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteis-työtä koskevana selvityksenä. päätökset

liikelaiTosTen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

Liikelaitokset


Liikelaitosten yhteiset tavoittteet

60 liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden +/-


Tampereen Vesi

62 hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella +

63 pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt +

64liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

+

Tampereen Kaupunkiliikenne

65kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että kustannukset pienenevät

+

66asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrat-tuna

?

Tullinkulman Työterveys

67sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelu-pohja ja luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi

+

68

sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyös-sä yksiköiden johdon kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa

+

Tampereen Infra

69Tampereen infra liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

+

70liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee

+

Tampereen Ateria

71asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrat-tuna

+

72Tampereen aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

+

Tampereen Logistiikka

73 yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa +

74Tampereen logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätök-siä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

-

Tampereen Tilakeskus

75 Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu +

76kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa kolmanneksessa

?

Liikelaitokset


jatkotoimenpiteistä siirtyivät vuodelle 2015.

Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen toiminnan painopiste oli ennaltaehkäise-vässä työterveystoiminnassa ja erityisesti osatyökykyisten työskentelyn tukemises-sa.

Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen kiinteistökehityshankkeita jatkettiin kau-punginhallituksen hyväksymän kehittä-misohjelman mukaisesti. merkittävimmät realisoinnit olivat pohjolankatu 25 ra-kennuksen myynti sekä Finnmedi Deltan osakkeiden myynti. Vuonna 2014 tehtiin myös lämpötalon ja satamakadulla si-jaitsevan soTe-talon myyntipäätökset. ensimmäinen kaupalliseen kohteeseen sijoitettu palvelutilakokonaisuus otettiin käyttöön kesällä 2014 lielahtikeskukses-ta vuokratuissa tiloissa. sisäilmaohjeistus Tampereen kaupungin palvelurakennuk-siin päivitettiin ja menettelytavat kuvat-tiin. kouluissa jatkettiin sisäilmaan liitty-viä teknisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä ongelmien ehkäisemiseksi. päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi tarvitsemia väistötiloja toteutettiin useita ja päiväko-tien perusparannusten toteutusjärjestystä arvioidaan osana sisäilmatyötä. loppuvuo-desta 2014 ilmeni, että varhaiskasvatuksen tilojen tarve kasvaa aiemmin ennustetus-ta nopealla vauhdilla ja nykyinen inves-tointiohjelma ei lyhyellä aikavälillä pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen, mikä tarkoittaa turvautumista vuokrauksella tai leasing-sopimuksin hankittuihin moduuli-tiloihin.

Toiminnallisten tavoitteiden toteumasuurin osa liikelaitoksille asetetuista toi-minnallisista tavoitteista saavutettiin. 17 tavoitteesta 14 tavoitetta toteutui vuoden loppuun mennessä vähintään osittain. kahden tavoitteen toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tampereen logistiikan or-ganisointitavan päätöksiä ei vielä tehty. liikelaitoksille asetetuista yhteisistä toi-minnallista tavoitteista sekä liikevaihdon kasvamista että työhyvinvoinnin parantu-mista koskevat tavoitteet saavutettiin osit-tain. liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden kaikissa muissa liikelaitoksissa paitsi Tullinkulman Työterveydessä. Työ-

hyvinvointi parantui edellisvuoteen verrat-tuna kaikissa muissa liikelaitoksissa paitsi Tampereen logistiikassa.

Tampereen Vedessä kaikki kolme toi-minnallista tavoitetta saavutettiin. liike-laitos osallistui seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisujen valmisteluun. kaupunginvaltuusto päätti helmikuus-sa pirkanmaan keskuspuhdistamon si-joituspaikaksi sulkavuoren. hankkeen jatkosuunnittelu oli käynnissä ja päätös tavoiteorganisaatiosta tehtiin kaupungin-hallituksessa marraskuussa. Vesilaitosyh-distyksen taksakyselyn tulosten mukaan Tampereen Veden hinnat olivat tavoitteen mukaisesti suurten kaupunkien keskitason alapuolella: Tampereen Veden vertailuhin-ta oli 15 suurimmasta laitoksesta toiseksi halvin.

Tampereen kaupunkiliikenteen kah-desta toiminnallisesta tavoitteista toinen saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Toisen tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida vuoden loppuun mennessä, koska tavoit-teen mukaista asiakastyytyväisyysmittaus-ta ei tehty vuonna 2014. kaupunkiliikenne liikelaitos mukautti henkilöstö- ja kalusto-kapasiteettiaan tilaajan tarpeiden mukai-sesti. onnistuneen mukautumisen ansiois-ta toiminta oli taloudellisesti kannattavaa ja tilaajalle voitiin antaa kaksi ylimääräistä hinnanalennusta tuotantohintoihin.

Tullinkulman Työterveyden molemmat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. suunnittelupohja ja toiminnalliset mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi luotiin sidosryhmäanalyysin ja muun ke-hitystyön pohjalta. sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentämi-seksi järjestettiin kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa, ja kokouk-sissa asetettiin tavoitteita työhyvinvoin-nille. sekä sairauspoissaolot että ennenai-kainen eläköityminen väheni vuoden 2014 aikana.

Tampereen infran molemmat toiminnal-liset tavoitteet toteutuivat. liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraa-via päätöksiä toteutettiin suunnitellusti, ja liikelaitoksen hankintoja tehostettiin kiin-nittäen huomiota hankintaprosessin kaik-kiin vaiheisiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee.

Tampereen aterian molemmat toimin-nalliset tavoitteet toteutuivat. liikelai-toksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteutettiin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Vuon-na 2014 keskityttiin suunnittelemaan liiketoimintamallin uudistamista ja kes-kitetympään tuotantoon siirtymistä. ate-riakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin liikelaitoksen johtokunnassa ja kaupun-ginhallitus päätti, että kaupungin siivous-toiminta keskistetään Tampereen ateria liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Tampereen aterian asiakastyytyväisyys parantui edel-liseen vuoteen verrattuna yhden prosent-tiyksikön verran.

Tampereen logistiikan toiminnallisista tavoitteista toinen toteutui ja toinen jäi toteutumatta. yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvoi edellisestä vuodesta tammi-marraskuun 2014 tietojen perusteella. Tavoite liikelaitoksen orga-nisointitavan selvittämisestä seuraavien päätösten toteuttaminen eteni niin, että kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsitteli liikelaitoksen organisointitavan selvittämisen tilannekatsausta kesäkuus-sa, ja selvitys pirkanmaan sairaanhoitopii-rin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelujen toimintamallista oli esillä liiketoimintajaoston kokouksessa joulukuussa. päätöksiä asian etenemisestä ei vielä tehty.

Tampereen Tilakeskuksen toinen toi-minnallinen tavoite toteutui, ja toisen toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tila-omaisuuden kehittämisohjelmaa toteu-tettiin esimerkiksi myymällä peltomäen retkeilykeskus ja Finnmedi Deltan osak-keet. kiinteistöjen realisointien ja kehit-tämisen ohjelmointi tehtiin yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa. Tieto Tilakeskuk-sen kiinteistöjen ylläpitokustannuksista verrattuna muiden suurten kaupunkien kustannuksiin vuoden 2014 osalta saadaan viimeistään kesällä 2015.

Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioonliikelaitoksilla on vain yksi kaikille yhtei-nen sitova talousarviotavoite Tilakeskuk-sen hankekohtaisesti sitovien talonra-kennusinvestointien lisäksi. Tämä sitova tavoite on korvaus peruspääomasta, joka

Liikelaitokset



EroAlkuper. TA

2014Muutokset

Vesi 19 599 16 750 2 849 16 750 0

kaupunkiliikenne 3 042 500 2 542 500 0

Työterveys 314 469 -155 469 0

infra 3 621 1 050 2 571 1 000 50

ateria 819 800 19 800 0

logistiikka 1 553 870 683 870 0

Tilakeskus 48 171 44 282 3 889 42 962 1 320

Yhteensä 77 120 64 721 12 399 63 351 1 370


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Tampereen Vesi

investoinnit -29 009 -26 500 -2 509 -26 500 0

rahoitusosuudet -40 0 -40 0 0

Tampereen Kaupunkiliikenne

investoinnit -2 122 -2 050 -72 -2 050 0

pysyvien vastaavien luovutustulot 13 0 13 0 0

Tampereen Ateria

investoinnit -179 -315 136 -315 0

Tampereen Infra

investoinnit -923 -800 -123 -800 0

pysyvien vastaavien luovutustulot 160 120 40 120 0

Tampereen Logistiikka

investoinnit -55 -200 145 -200 0

Tullinkulman Työterveys

investoinnit -30 -42 13 -42 0

Tampereen Tilakeskus

investoinnit -58 416 -54 654 -3 762 -49 020 -5 634

rahoitusosuudet 553 1 300 -747 1 300 0

pysyvien vastaavien luovutustulot 7 983 6 000 1 983 6 000 0

Liikelaitokset yhteensä

investoinnit -90 733 -84 561 -6 172 -78 927 -5 634


pysyvien vastaavien luovutustulot 8 156 6 120 2 036 6 120 0

inVesToinniT

liikeyliJäämän ToTeuTuminen

toteutuu kaikkien liikelaitosten osalta vuosittain laskennallisena rahoituskulukir-jauksena. korvauksen suuruus on sidottu peruspääoman määrään ja liikelaitoskoh-taiseen korvausprosenttiin. liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja inves-tointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedo-tettava valtuustolle.

liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijää-mä toteutui 12,4 milj. euroa talousarviota parempana 77,1 milj. eurona. Tämä ylittää vuoden 2013 toteuman 9,4 milj. eurolla.

liikeylijäämä toteutui kaikilla liikelaitok-silla suunniteltua parempana Tullinkulman Työterveys liikelaitosta lukuun ottamatta. Tullinkulman Työterveyden liikeylijäämä muodostui 0,155 milj. euroa suunniteltua heikommaksi. liikelaitosten yhteenlasket-tu liikevaihto oli 379,9 milj. euroa, joka on 11,1 milj. euroa suunniteltua ja 15,8 milj. euroa edellisvuotta enemmän. samalla ku-lut ja poistot toteutuivat kokonaisuutena hieman suunniteltua suurempina ja muut toimintatuotot hieman suunniteltua pie-nempinä.

liikelaitosten investoinnit toteutuivat 90,7 milj. eurona ja ne ylittävät vuosisuun-nitelman 6,2 milj. eurolla. rahoitusosuuk-sia kirjattiin 0,5 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi yhteensä 8,2 milj. euroa.

Tampereen Veden investointimenot to-teutuivat 29,0 milj. eurona, joka ylittää talousarvion 2,5 milj. eurolla. investointi-budjetin ylitys johtui monivuotisten pro-jektien ennakoitua suuremmasta toteutu-masta toimintavuoden lopulla. suurimpia verkostotöitä tehtiin kaupinojalla (2,7 milj. euroa) ja niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa). suurimmat laitosrakennuskohteet olivat kaupinojan vedenpuhdistuslaitok-sella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmis-tunut lViJas-saneeraus (1,0 milj. euroa).

Tampereen kaupunkiliikenteen inves-tointimenot toteutuivat 2,1 milj. eurona, joka ylittää talousarvion 0,1 milj. eurolla. Vuonna 2014 investoinnit muodostuivat kahdeksasta kaupunkiliikenteen teliau-tosta ja yhdestä turistivarustellusta linja-autosta sekä harjapesukoneesta.

Tampereen infran investointimenot ylit-tyivät 0,1 milj. eurolla. ylitys aiheutui Tam-pereen Veden käyttöön hankitun kuorma-auton valmistuksen siirtymisestä vuodelta 2013 vuodelle 2014.

Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen talonrakennusinvestoinnit ovat sitovia hanketasolla ja niiden vuotuista koko-naismäärää ei saa ylittää. investointi-menojen kokonaistoteuma oli 58,4 milj. euroa, joka ylittää suunnitelman 3,8 milj. eurolla. ylitys johtui pääosin pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy:n luovuttamista kuntokatu 4:n rakennuksista, jotka olivat osa yhtiökokouksen 12.12.2014 päättämää sidotun vapaan oman pääoman osittaista palautusta omistajille. lisäksi lämpötalon myyntiin tähdänneeseen perusparannuk-seen ja liittymien hankintaan (4,1 milj. euroa) ei ollut varattu määrärahaa, koska hanke oli tarkoitus toteuttaa myyntipro-jektina, ei investointina. hanketasolla sito-vat talonrakennusinvestoinnit toteutuivat 54,4 milj. eurona, joka on 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän.

Liikelaitokset


Kust.arvio

Aik. käyttö


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Kok. käyttö

VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS - 3 457 19 505 19 374 -131 15 000 4 374 22 962

Perusopetus

Tampereen kansainvälisen (amurin) koulun peruspa-rannus ja laajennus

20 000 749 4 466 2 000 -2 466 2 000 0 5 215

Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus

29 500 83 282 123 -159 0 123 365

Vehmaisten koulu ja päiväkoti 14 000 0 182 200 18 1 000 -800 182

koulurakennusten pienet hankkeet - - 2 581 2 500 -81 2 500 0 2 581

Varhaiskasvatus

kalevanharjun päiväkodin perusparannus 1 000 35 4 64 60 0 64 39

kalkunvuoren pienten lasten yksikkö 5 000 1 791 2 558 3 400 842 3 400 0 4 349

niemenrannan päiväkoti 4 600 786 3 678 3 809 131 2 600 1 209 4 464

metsäniityn koulu ja päiväkoti 4 900 13 610 1 000 390 1 000 0 623

päiväkotien perusparannus - - 1 205 1 778 573 1 500 278 1 205

päiväkotien pienet hankkeet - - 3 939 4 500 561 1 000 3 500 3 939

LUKIOKOULUTUS - 966 542 2 088 1 546 2 300 -212 1 508

klassillisen lukion muutostyöt 5 500 966 341 1 580 1 239 2 000 -420 1 307

lukioiden pienet hankkeet - - 201 508 307 300 208 201

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - 5 710 16 876 17 574 698 17 000 574 22 586

rahoitusosuudet - - 510 1 300 -790 1 300 0 -

Kulttuuripalvelut

Vapriikin muutostyöt 3 000 1 414 2 028 1 700 -328 1 700 0 3 442

näsilinnan perusparannus 5 500 400 4 093 4 619 526 3 800 819 4 493

Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus 14 000 4 1 281 1 500 219 1 500 0 1 285

kulttuurirakennusten pienet hankkeet - - 1 442 1 300 -142 1 300 0 1 442

Vapaa-aikapalvelut

Tampereen uintikeskuksen perusparannus 12 400 3 888 6 197 6 209 12 6 000 209 10 085

Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) 7 800 4 99 200 101 1 000 -800 103

liikuntapaikkojen perusparannus - - 1 029 1 251 222 1 000 251 1 029

Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet - - 707 795 88 700 95 707

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - 19 393 5 890 5 590 -300 6 100 -510 25 283

rahoitusosuudet - - 43 0 43 0 0 -

hatanpään Jukolan perusparannus 3 000 0 0 252 252 0 252 0

kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus

10 000 372 902 2 100 1 198 2 100 0 1 274

hatanpään kantas. perusparannus 4-5 ja laajennus 12 000 67 761 432 -329 1 500 -1 068 828

hervannan toimintakeskus, terveysaseman peruspa-rannus

4 600 0 246 300 54 300 0 246

koukkuniemen kehittäminen

Jukola/impivaara ja tekniikkaosa 19 300 18 954 1 754 306 -1 448 0 306 20 708

rauhaniemen sairaalan perusparannus 5 500 0 16 200 184 200 0 16

sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet - - 2 211 2 000 -211 2 000 0 2 211

KONSERNIHALLINTO - 6 441 4 500 6 359 1 859 5 600 759 10 941

keskusvirastotalon perusparannus 7 500 6 441 979 1 059 80 300 759 7 420

muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet

- - 1 049 1 600 551 1 600 0 1 049

sisäilmaolosuhdeinvestoinnit - - 1 999 3 000 1 001 3 000 0 1 999

Valmistuneiden kohteiden jälkityöt - - 287 350 63 350 0 287

suunnittelukustannukset - - 186 350 164 350 0 186

hankeTasolla siToVaT inVesToinniT

Liikelaitokset


Kust.arvio

Aik. käyttö


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

Kok. käyttö

MUUT KIINTEISTÖT - - 6 187 2 000 -4 187 2 000 0 6 187

liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen inves-toinnit

- - 6 187 2 000 -4 187 2 000 0 6 187

VÄESTÖNSUOJAT - - 426 1 149 723 500 649 -

Väestönsuojien varustelut 1 650 1 426 1 149 723 500 649 427

TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ - - 53 926 54 134 208 48 500 5 634 -

PYSÄKÖINTI- JA VÄESTÖNSUOJIEN KÄYTTÖOIKEUK-SIEN HANKINTA

520 0 516 520 4 520 0 516

HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT YHTEENSÄ - - 54 442 54 654 212 49 020 5 634 -

luovutuskirjalla pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy:ltä kuntokatu 4 Tilakeskukselle

- - 3 871 0 -3 871 0 0 3 871

ratinan sähkötalon käyttöomaisuusyksiköiden siirto Tilakeskukselle

- - 103 0 -103 0 0 103

INVESTOINNIT YHTEENSÄ - - 58 416 54 654 -3 762 49 020 5 634 -

rahoitusosuudet - - 553 1 300 -747 1 300 0 -

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - - 7 983 6 000 1 983 6 000 0 -

INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ - - 49 880 47 354 -2 526 41 720 5 634 -

Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavat kohteet

lielahtikeskus (kirjasto, terveysasema sekä ikäihmis-ten päivä- ja palvelukeskus

12 000 - - - - - - -

pispan palvelukeskuksen laajennus / asunnot ja palvelu- tilat

19 200 - - - - - - -

Tampereen teknillinen lukio 12 200 - - - - - - -

Tredu sähkötalo 13 000 - - - - - - -

Tredu santalahdentie 10 26 000 - - - - - - -

Tredu Åkerlundinkatu 2 300 - - - - - - -

Tredu orivesi 7 500 - - - - - - -

Hanketasolla sitovat investoinnitliikelaitoksista Tampereen Tilakeskus liikelaitoksella on hanketasolla sitovia investointeja, jotka kohdistuvat talonra-kentamiseen. investointien määrärahat ylittyivät mainituissa kohteissa seuraavis-ta syistä:

Koulurakennusten pienet hankkeet, 81 000 euroamäärärahan ylitys aiheutui koulujen tur-vallisuuteen, tilajärjestelyihin ja sisäilmas-to-olosuhteisiin liittyvien ennalta arvaa-mattomien hankkeiden suuresta määrästä sekä raportoinnin ongelmista nykyjärjes-telmillä. raportointi ei tue riittävästi kus-tannusohjausta.

Vapriikin muutostyöt, 328 000 euroakustannusten ylittyminen aiheutui osaksi puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista. käytettävissä olleista vanhoista suunni-telmista ei kyetty riittävällä tarkkuudella määrittämään kattorakenteiden todellista kantavuutta. näyttelytekniikan ja uusien alakattojen aiheuttama rasitus edellytti kattorakenteiden vahvistamista kokonaan uudella teräsrungolla. kiinteistössä käy-tössä olleiden sähkösuunnitelmien puut-teellisuus aiheutti puolestaan sähkötöiden sisällön laajenemisen alkuperäisestä.

merkittävä kustannuslisäys aiheutui paloviranomaisen päätöksestä lisätä sa-vunpoistoa rakentamisen aikana. Tämä

aiheutti uusia savunpoistokanavointeja, paloluukkuja ja palo-osastointeja. käyttä-jän rakentamisen aikana tekemät toimin-nalliset muutokset tilaratkaisuissa olivat myös yksi kustannuksiin vaikuttanut teki-jä. Tarvittavasta lisä- ja muutossuunnitte-lusta aiheutui huomattava suunnittelukus-tannusten nousu.

Kulttuurirakennusten pienet hankkeet, 142 000 euroamäärärahan ylitys aiheutui pääosin Tul-likamarin kohteessa tehdyistä peruspa-rannustoimista, joiden laajuutta ei budje-tointivaiheessa pystytty riittävän tarkasti määrittelemään.

Liikelaitokset


Koukkuniemen kehittäminen Jukola/Impivaara ja tekniikka-osa, 1 448 000 euroapilaantuneen maaperän kuljetus ja käsit-tely, sähkönsyötön muutokset ja julkisivun suunniteltua hankalampi rappaus aiheutti ylitykset.

Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet, 211 000 euroamäärärahalla toteutettiin useita sisäil-maongelmista aiheutunutta hanketta, joi-den nopeasta toteutustarpeesta johtuen tarkempi sisällön ja kustannusten määrit-tely selviää vasta työn edetessä. lisäksi määrärahan ylitykseen vaikutti hatanpään puistosairaalaan muuttaneille yksiköille tehdyt tilamuutokset, joiden toteutus vaa-ti nopeaa toimintaa. näistä syistä johtuen vuonna 2014 useamman hankeen kustan-nukset nousivat merkittävästi alkuperäistä kustannusarviota suuremmiksi.

Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit, 4 187 000 euroakohteelle on kirjattu liikelaitosten ja vuok-rattujen kohteiden ennakkoon suunnitel-tujen kustannusten lisäksi vuoden aikana ilmenneiden ennakoimattomien toimen-piteiden kustannuksia. suunniteltujen kustannusten merkittävin ylitys oli Tam-pereen aterian keittiö- ja laitehankintojen investoinnit, jotka ylittyivät noin 100 000 eurolla. ennakoimattomia ensikertaisen kalustamisen kustannuksia kirjattiin noin 600 000 euroa. suurin yksittäinen ylityk-sen aiheuttaja oli lämpötalon myyntiin tähdännyt perusparannus ja liittymien hankinta. hanke oli tarkoitus toteuttaa myyntiprojektina, mutta käsiteltiin omai-suuden myynnin vuoksi Tilakeskuksen in-vestointina. sen osuus ylityksestä oli noin 4 100 000 euroa. rakennuksen myyntitulo 7 000 000 euroa on kirjautunut Tilakes-kukselle tammikuussa 2015.

Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus, 2 466 000 euroa, kohteen määrärahojen ylitys johtuu hank-keen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäi-seen talousarvioon nähden.

Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus, 159 000 euroa jakohteen määrärahojen ylitys johtuu hank-keen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäi-seen talousarvioon nähden.

Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus, 329 000 euroa.kohteen määrärahojen ylitys johtuu hank-keen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäi-seen talousarvioon nähden.

Määrärahojen alitukset ja uudelleen budjetoitavathatanpään Jukolan perusparannuksen määräraha 252 000 euroa jäi käyttämättä, koska hatanpään Jukola ei sovellu luon-teeltaan eikä sijaintinsa puolesta sairaala-käyttöön. hatanpään sairaalan kehittämi-sessä tavoitteena on keskittää toiminnat tiiviiksi rakennusmassaksi useaan kerrok-seen kantasairaalan yhteydessä. hatan-pään alueen länsiosan historialliset ja osin yli 100-vuotiaat rakennukset on vuonna 2014 valmistuneessa masterplan-suunni-telmassa todettu sopiviksi vain muuhun kuin sairaalakäyttöön ja aiotaan jättää tu-levassa kaavamuutoksessa sairaala-alueen ulkopuolelle.

Vapaa-aikarakennusten pienistä hank-keista jäi käyttämättä 88 000 euroa, koska ohjelmassa olleiden riihiniemen, suolijär-ven ja Tesoman uintipaikkojen rakennuk-set jäivät kesken suunnitteluun ja lupa-käsittelyyn liittyvien viiveiden johdosta. samoista syistä viivästyivät kaukajärven urheilukentän huoltorakennus ja pyynikin palloiluhallin työt.

Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä jäi käyttämättä 63 000 euroa ja suunnit-telukustannuksia jäi käyttämättä 164 000 euroa.

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luo-vutustuloja saatiin 2,0 milj. euroa talous-arviota enemmän, koska tilaomaisuuden kehittämisohjelma eteni etenkin suurien kiinteistöjen osalta ja loppuvuodesta myy-tiin vielä Finnmedi Deltan osakkeita.

uudelleen budjetoitavien hankkeiden investointiesitys vuodelle 2015 on yhteen-sä 8 041 000 euroa.

Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta hy-väksyi kalkunvuoren pienten lasten yksi-kön lopputilityksen 30.10.2014. kohteessa tehdään vielä urakkaan kuuluvia korjaus-töitä. lisäksi on ilmennyt tarvetta pie-niin urakan ulkopuolisiin lisätöihin kuten kaidemuutoksiin, liikennemerkkeihin ja tilojen lisäakustointiin, koska suunnittelu-aineisto oli puutteellinen. Töiden loppuun-saattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

niemenrannan päiväkodissa tehdään vielä urakoihin kuulumattomia lisätöitä kuten kalustemuutoksia ja tilojen lisäakus-tointeja. Töiden viimeistelemiseksi esite-tään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

päiväkotien vuoden 2014 perusparan-nusmäärärahaa jäi käyttämättä Jussinkylän päiväkodin ilmanvaihdon ja lämmityksen perusparannushankkeen suunniteltua pie-nempien kustannusten vuoksi sekä Juvan ja amurin päiväkotien sisäilmaperuspa-rannushankkeiden viivästyttyä normaalia vaativamman ja aikaa vievän suunnittelun takia. Jotta Juvan ja amurin päiväkotien perusparannukset saadaan toteutettua ai-kataulussa, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

päiväkotien pienissä hankkeissa Juvan ja amurin päiväkotien pienet muutostyöt eivät käynnistyneet vuoden 2014 aikana, koska tarvittavat väistötilat eivät olleet valmiina. korjausten luonteesta johtuen hankkeet vaativat myös korjausratkaisui-den tarkempaa suunnittelua, mikä vei nor-maalia enemmän aikaa. Tämän vuoksi esi-tetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

Liikelaitokset


lukioiden pienissä hankkeissa ylioppi-laskirjoitusten toteuttaminen sähköisesti edellyttää soveltuvien aTk-yhteyksien ra-kentamista lukiorakennuksiin. Järjestel-mien toteutusmallista ei saatu riittävän ajoissa varmistusta opetushallitukselta. Tarkoitukseen varattua määrärahaa ei pystytä hyödyntämään suunnitellussa ai-kataulussa, joten töiden loppuunsaattami-seksi esitetään määrärahan siirtoa vuodek-si 2015.

liikuntapaikkojen perusparannusmää-rärahaa käytetään kaupungin omistukses-sa olevien liikuntatilojen perusparannuk-seen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja parantamalla olosuhteita. lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia. kiireellisyys-suunnitelmassa olleet lamminpään ul-koilumajan lämmönjaon perusparannus ja kaukajärven vapaa-aikatalon talotek-nisten järjestelmien perusparannus ovat kesken. suunnittelun viivästyminen, re-montin laajentuminen ja laitetoimittajan myöhästyminen vaikuttivat lamminpään ulkoilumajan töiden aikatauluun. kauka-järven vapaa-aikatalon töiden etenemistä on haitannut niiden yhteensovittaminen suunnitteilla olevaan, laajempaan koko talon perusparannukseen. Jotta nyt vireillä olevat perusparannustyöt saadaan toteu-tettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

keskusvirastotalolla on syksyn 2014 ai-kana korjattu arkiston katto ulkopuolisilta

osiltaan. arkistossa tulee kunnostaa vielä sisäpinnat ja huoltaa arkistohyllyt ennen varsinaista käyttöönottoa. lisäksi valaistus uusitaan arkistomääräykset täyttäväksi. näiden töiden loppuun saattamiseksi esi-tetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet -määrärahaa käytetään perusparannusten lisäksi muun muassa energiansäästötoimiin sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita peruspa-rannustöitä. ohjelman mukaisista töistä keskeneräisiä ovat vielä Tampereen sta-dionin ulko- ja sisävalaistus, hatanpään kartanon vesikatto- ja julkisivutyöt sekä Frenckellin kiinteistön julkisivuvalaistus. kohteiden aloituspäätökset lykkääntyivät, mikä viivytti suunnittelu- ja hankintapro-sesseja. myös isännöitsijän vaihdos haitta-si määrärahan kokonaisorganisointia. Jotta työt saadaan valmiiksi alkuvuodesta, esi-tetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

sisäilmaolosuhteisiin liittyvät inves-toinnit lisääntyivät merkittävästi vuoden 2014 aikana. ikääntyvän rakennuskannan vaatimat perusparannustyöt ovat vaikeas-ti ennakoitavissa ja vievät selvityksineen usein suunniteltua enemmän rahaa ja aikaa. amurin ja Juvan päiväkotien sisäil-maolosuhdeinvestointeja ei pystytty to-teuttamaan suunnitellussa aikataulussa. Jotta työt saadaan hoidettua hankkeiden seurantaryhmän ohjelman ja aikataulun mukaan, esitetään määrärahan siirtoa vuo-

deksi 2015.Väestönsuojien varustelut määrära-

haa käytetään kallioväestönsuojien ti-lanteenaikaisten järjestelmien peruspa-rannukseen. ohjelman mukaisista töistä keskeneräisiä ovat hervannan kalliosuoja a:n Vss-varusteiden kunnostus ja kaupin Vss-keskuksen varavoimakoneen ja polt-toainejärjestelmien kunnostus. hervannan kalliosuojien ovien ja muiden metalliva-rusteiden kunnostus laajeni alkuperäisestä suunnitelmasta, ja kunnostustyöt jatkuvat vuonna 2015. kaupin Vss-työt vaativat suunniteltua enemmän lisätöitä, mikä vai-kutti työn kokonaisaikatauluun. Jotta työt saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015.

seuraavien kohteiden määrärahojen siirto aiheutuu näiden hankkeiden jaksot-tumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvi-oon nähden: Vehmaisten koulu ja päivä-koti, kalevanharjun päiväkodin peruspa-rannus, metsäniityn koulu ja päiväkoti, Tampereen klassillisen lukion muutostyöt, näsilinnan perusparannus, Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman pal-loiluhalli, kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus, hervannan terveysaseman tilojen perusparannus sekä rauhaniemen sairaalan perusparannus.

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luo-vutustulojen vuoden 2015 arviota esite-tään myös nostettavaksi 6 400 000 euroa.

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt



Tytäryhtiöille ja -yhteisöille asetettiin vuo-den 2014 talousarviossa toiminnallisia ta-voitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. suurin osa 74 toimin-nallisesta tavoitteesta toteutui. Tavoitteis-ta 11 ei toteutunut ja 8 toteutui osittain. kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.

Finnpark oy suunnitteli keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja tavoitteelli-sesti. Tavoitteena oli p-kunkun mahdolli-nen investoinnin tarkastelu suhteessa yh-tiön taloudellisiin resursseihin. kaupunki päätti kilpailuttaa hankkeen, joten tavoite ei ollut enää tarkoituksenmukainen. yhtiö maksoi kaupungille p-hämpin rakentami-seksi sijoitetun vapaan pääoman rahas-toon tehdystä sijoituksesta 1 milj. euroa takaisin. yhtiö tulee maksamaan osinkoa tavoitteen mukaisesti.

insinöörioppilastalo oy:n toiminnalli-nen käyttöaste oli 86,4 prosenttia, joten 98 prosentin tavoite ei toteutunut. syynä tähän oli rastin talon myymisen epävarma tilanne ja ritakadun muutamat tuholais-ongelmat. rastin talon kauppaa viimeistel-tiin ja ostaja oli tiedossa, mutta kauppaa ei voitu vielä tehdä.

kaikki toimenpiteet rastin talon kaup-paa varten tehtiin, mutta lopullinen kau-panvahvistus odotti ostajaa. yhtiölle jää-vien asuntokohteiden arviointi viivästyi kaupan viivästymisen myötä. yhtiön käyt-tökate oli 49,4 prosenttia ylittäen tavoite-tason. omavaraisuusaste 17,4 prosenttia ei kasvanut tavoitteen mukaisesti.

sekä kiinteistö oy opintannerin että pirkan opiskelija-asuntojen toiminnallinen käyttöaste oli tavoitteen mukaisesti yli 98 prosenttia, mutta tilikauden käyttökate ja omavaraisuusasteen kasvu jäivät tavoit-teesta. opintannerin tilikauden käyttökate oli 23,2 prosenttia tavoitteen ollessa 52,2 prosenttia. yhtiön omavaraisuusaste nou-si edellisvuodesta 0,8 prosenttiyksikköä tavoitteen ollessa vähintään yksi prosent-tiyksikköä. pirkan opiskelija-asuntojen tilikauden käyttökate oli 23,6 prosenttia

tavoitteen ollessa vähintään 51 prosenttia. omavaraisuusaste nousi 0,5 prosenttiyk-sikköä tavoitteen ollessa vähintään yksi prosenttiyksikköä. pirkan opiskelija-asun-tojen asuntoja valmistui kaksinkertaisesti tavoitteeseen nähden.

Tampereen kotilinnasäätiön tavoitteet toiminnallisesta käyttöasteesta ja tilikau-den käyttökatteesta saavutettiin, mutta omavaraisuusaste laski edellisvuodesta suurien investointien vuoksi. Tampereen kotilinnasäätiön asuntoja valmistui reilusti yli tavoitteen. Tampereen Vuokra-asunnot oy:n tavoite toiminnallisesta käyttöas-teesta saavutettiin. yhtiön tilikauden käyt-tökate oli 34,6 prosenttia jääden alle 40 prosentin tavoitteen. yhtiön asuntoja val-mistui reilusti yli tavoitteen.

Tampereen Vuokratalosäätiön toimin-nallinen käyttöaste oli tavoitteen mu-kaisesti yli 99 prosenttia. lisäksi Vuok-ratalosäätiön sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste kasvoivat. yhtiön asuntoja valmistui alle tavoitteen johtuen tonttien puutteesta. Vilusen rinne oy:n toiminnallinen käyttöaste toteutui. sijoi-tetun pääoman tuotto 2,7 prosenttia jäi reilusti alle 5,0 prosentin tavoitteen. oma-varaisuusaste nousi tavoitteen mukaisesti. yhtiön asuntoja ei valmistunut lainkaan.

kaikki asuntoyhteisöt toteuttivat asun-toyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä yh-dessä liiketoiminnan ohjauksen ja asunto-toimen kanssa. ainoastaan kotilinnasääti-ölle ei asetettu tätä tavoitetta kuluneelle vuodelle.

Tampereen palvelukiinteistöt oy:n ta-voitteet saavutettiin. Tilikauden tulos ja omavaraisuusaste ylittivät tavoitteen. rea-lisointiin johtava kehitystyö kaavoituksen ja kiinteistökehityksen avulla oli hyvässä vaiheessa, realisoitavaksi valitut kiinteis-töt olivat työn alla.

kaikki pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy:n tavoitteet saavutettiin. Tampereen ammattikorkeakoulu oli vetovoimaisin ammattikorkeakoulu suomessa vuonna 2014. kansainvälisyys ja koulutusvienti kasvoivat. yhtiön toimintaa järjestettiin ja

sopeutettiin ammattikorkeakoulujen uu-distuksiin vastaten. alueellisen toiminta-konseptin kehitystyön tuloksia vietiin käy-täntöön ja maakuntakorkeakoulutoiminta laajentui alueellisesti. lisäksi kaupin kam-pusalueen rakennushankkeet valmistuivat.

pirkanmaan Jätehuolto oy:n ja Tampe-reen sähkölaitos oy:n yhteinen tavoite Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen to-teuttamisesta eteni aikataulun mukaisesti ja käyttöönotto on vuoden 2016 alussa. pirkanmaan Jätehuolto oy päivitti stra-tegiansa ja uudisti organisaationsa vas-taamaan strategiaa. yhtiön hintataso oli suurista kaupungeista toiseksi halvin. Bio-jätteen hyödyntämisestä ei tehty päätöstä, johtuen osittain jätevirtojen selkiytymät-tömyydestä. sähkölaitoksen uusiutuvien energialähteiden osuus oli 25 prosenttia edeten tavoitteiden mukaisesti. yhtiön lii-kevoitto oli 4,8 prosenttia jääden alle 8,0 prosentin tavoitteen. sijoitetun pääoman tuotto 3,1 prosenttia jäi myös alle 6 pro-sentin tavoitteen. omavaraisuusaste ylitti tavoitteen. yhtiön maksaa osinkoa tavoit-teen mukaisesti.

Tampere-talon kävijämäärä nousi vuosi-en 2011–2013 keskiarvon yläpuolelle 12 722 kävijällä ja tapahtumia järjestettiin 112 yli tavoitetason. yhtiön liikevaihto kasvoi, mutta tavoite positiivisesta tuloksesta ei toteutunut tuloksen ollessa 70 000 euroa tappiollinen.

Tampereen messu- ja urheilukeskus oy:n alueen kokonaistarkastelu valmistui ja pysäköintisuunnitelmat laadittiin. yhti-ön tulos oli positiivinen.

Tampere Technology oy:n kustannuksia alennettiin tavoitteellisesti. yhtiön takaus-ten vapauttaminen aikataulutettiin, mutta omistuksille ei löydetty vielä ostajaa.

särkänniemen kävijämäärä jäi vuosien 2011–2013 keskiarvosta 12 000 henkilöä, vaikkakin kävijämäärä kasvoi vuoteen 2013 verrattuna huomattavasti. yrityksen mak-suvalmius ei mahdollista osingon jakamis-ta. kuitenkin alueen ja liiketoiminnan ke-hittämissuunnitelmat etenivät.

Tredea oy on toiminnallaan vahvista-nut kaupunkiseudun kansainvälistä tun-



Kortti Toiminnallinen tavoite 2014 Toteuma

Ekokumppanit Oy

77 yhtiö on löytänyt strategiansa mukaisia uusia asiakkuuksia +

78yhtiön toiminta on sopeutettu eu:n rahoituskausien välivaiheeseen ja tulos on positiivinen ilman, että kaupungin maksuosuus kasvaa

+

Finnpark Oy

79keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja on suunniteltu yhdessä omistajan kanssa, p-kunkun mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön taloudellisiin resursseihin

?

80 yhtiö on maksanut p-hämpin sVop:sta takaisin kaupungille vähintään 1 milj. euroa +

81maksettu osinko on vähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014 tuloksesta ennen tp-siirtoja (maksetaan keväällä 2015)

+

Insinöörioppilastalo Oy

82 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 % -

83ns. rastin talo on myyty ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu yhteistyössä kaupungin ja ulkopuolisen arvioijan kanssa

+/-

84yhtiön tilikauden 2014 käyttökateprosentti on yli 40 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 2 %-yksi-köllä vuodesta 2013

+/-

85kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa

+

Kiinteistö Oy Opintanner

86 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 % +

87yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on yli 52,2 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013

-


+

Oy Runoilijan tie

89 Tulos on positiivinen -

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy

90Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja kaupin kampusalu-een kehittäminen on edennyt

+

91 yhtiön toiminta on järjestetty ja sopeutettu ammattikorkeakoulujen uudistuksiin vastaten +

92 alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia on viety käytäntöön +

nettuutta ja yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. inka:n alueellinen valmistelu käynnistyi ja ohjelman hanke-hakemuksia tehtiin suunnitellusti. myös yhtiön tulos oli positiivinen.

Tavase oy:n tekopohjavesihanketta vietiin eteenpäin ja yhtiön toiminta eteni suunnitelmallisesti. kustannukset mini-moitiin päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja omistajia informoitiin yhtiön ta-loudellisesta tilanteesta useamman kerran vuoden aikana.

Vuores palvelu oy:n omistamassa tieto-verkossa ei siirrytty tavoitteen mukaisesti tasapuolisen pääsyn malliin Vuoreksen alueella, koska alue ei vähäisen asukas-määrän vuoksi näyttäytynyt houkutteleva-

na alueena palveluntarjoajille. sen sijaan sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöönot-taneiden taloyhtiöiden määrä kasvoi ta-voitteen mukaisesti. Tao-kiinteistöt oy:n talous oli tasapainossa ja Tredun käytössä olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusio toteutettiin.

Tampereen sarka oy:n toiminta kehittyi ja laajentui. asiakkaita oli vuoden aikana yhteensä 93, mikä on 37 enemmän kuin vuotta aiemmin. lisäksi yhtiön tulos oli po-sitiivinen. Tampereen työvalmennussäätiö sykkeessä oli kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita 210 täyttöasteen ollessa keski-määrin 91 % /viikko. Työhönvalmennus-paikat olivat jatkuvasti täynnä kokonais-asiakasmäärän ollessa 107 ja täyttöasteen

ollessa keskimäärin 118 % /kk. Toiminnan laatua kehitettiin asiakaslähtöisyyteen pe-rustuen. yhtiön tulos oli positiivinen.

ekokumppanit oy:n tavoitteet saavutet-tiin. yhtiö löysi uusia asiakkaita ja tuotti uudenlaisia palveluja vanhoille asiakkaille. yhtiö sopeutti toimintaansa ja liikevaihto laski edellisvuodesta kaupungin maksu-osuuden pysyessä melkein samana.

Tammenlehväsäätiön strategia vuosille 2015-2020 laadittiin tavoitteen mukaisesti. oy runoilijan tien tavoite positiivisesta tu-loksesta ei toteutunut huonojen sääolojen, taloudellisen tilanteen ja toiminnallisten vikojen tähden. suomen hopealinja oy:n tilikauden tulos oli positiivinen. Tampe-reen ravirata oy:n tilikauden tulos valmis-tuu tilinpäätöksen jälkeen.




Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

93 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 +

94kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014–2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, joista pirkan opiskelija-asuntojen osuus on 60

+

95yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1-%-yksiköllä vuodesta 2013

-


+

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

97omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista

+

98 yhtiö on päivittänyt strategiansa. yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian mukainen +

99 Biojätteen hyödyntämisestä on tehty päätös -

100Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä Tampereen sähkölaitos –yhtiöiden kanssa) siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015-2016

+

Suomen Hopealinja Oy

101 Tulos on positiivinen +

Tammenlehväsäätiö

102Tammenlehväsäätiön strategia vuosille 2015-2020 on laadittu yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa

+

Tampereen Sähkölaitos Oy

103 maksettu osinko on 30 % tuloksesta tai vähintään 750 000 € (maksetaan keväällä 2015) +

104yhtiön pidemmän aikavälin tavoite: konsernin talous on tasapainossa, yhtiön kannattavuuden tulee olla toimialalla kilpailukykyinen. konsernin osakkeenomistajalle luoman taloudellisen arvon tulee kehittyä positiivisesti

+/-

105uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta etenee tavoitteiden mukaisesti (yli 30 % vuoteen 2020 mennessä)

+

106Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä pirkanmaan Jätehuolto oy:n kanssa) siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015-2016

+

Tampere-talo Osakeyhtiö

107kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2011-2013 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 580

+

108 liikevaihto kasvaa ja tulos on positiivinen +/-

109yhtiö on kehittänyt toimintaansa siten, että päämäärä “Tampere-talo on jatkuvasti suomen paras kansainvälinen ja kehittyvä kulttuuri- ja kongressikeskus” toteutuu

+

Tampere Technology Oy

110 yhtiön kustannusrakenne on sopeutettu nykyistä liiketoimintaa vastaavaksi +

111 yhtiön takaus- ja muut omistusjärjestelyjä vaikeuttavat vastuut ja omistukset on ratkaistu +/-

Tampereen Kotilinnasäätiö


113kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta Tampereen kotilinnasäätiön osuus on 40

+

114yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 34 ja omavaraisuus-% kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013

+/-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy

115 alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet +


Tampereen Palvelukiinteistöt Oy

117yhtiö on toteuttanut ja vienyt aktiivisesti eteenpäin omistajan kannalta tärkeitä kiinteistöinvestointe-ja sekä realisoinut strategiaan kuulumatonta omaisuuttaan

+

118yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti strategiassa määritellyn tavoitepolun mukaan: tilikauden tulos on vähintään 600 000 euroa, omavaraisuusaste on vähintään 30 %

+

119maksettu osinko on yhtiön osingonmaksukyky huomioiden vähintään 50 prosenttia vuoden 2014 tuloksesta (pl. mahdolliset satunnaiserät, maksetaan keväällä 2015)

+/-




Tampereen Ravirata Oy

120 Tulos on positiivinen ?

Tampereen Särkänniemi Oy

121 kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2013 kävijämäärien keskiarvo -

122 maksettu osinko on 30 % tuloksesta tai vähintään 500 000 € (maksetaan keväällä 2015) -

123 alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet +

Tampereen Vuokra-asunnot Oy


125kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta Tampereen Vuokra-asunnot oy:n osuus on 50

+

126 yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 40 -


+

Tampereen Vuokratalosäätiö


129kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen rinne oy:n osuus on 130

-

130säätiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 %; omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä

+


+

Tavase Oy

132 Tekopohjavesilaitos –hanketta on viety eteenpäin tehtyjen päätösten ja linjausten mukaan +

133kustannukset on minimoitu päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja omistajia on informoitu yhtiön taloudellisesta tilanteesta

+

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

134 Valmistavan teollisuuden mahdollistava ekosysteemi on vahvistunut +

135 Toiminnalla on vahvistettu kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta +

136 Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä +


Vilusen Rinne Oy


139kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen rinne oy:n osuus on 130

-

140yhtiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 %; omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä

+/-


+

Vuores Palvelu Oy

142yhtiön omistamassa tietoverkossa on siirrytty tasapuolisen pääsyn malliin (samassa kuituverkossa toimii useita palveluoperaattoreita)

-

143sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöön ottaneiden taloyhtiöiden määrä on kasvanut edellisen vuoden tasosta

+

Tampereen Sarka Oy

144 Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen +


Tampereen työvalmennussäätiö Syke

146kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteu-tettu

+

147 Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen +

148 säätiön talous on tasapainossa +

TAO-kiinteistöt Oy

149 Tredun käytössä olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusiota on edistetty +

150 Talous on tasapainossa +


Tilinpäätöslaskelmat



Tuloslaskelma1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Toimintatuotot

myyntituotot 195 754 090,83 168 150 104,65

maksutuotot 78 421 451,17 74 076 111,44

Tuet ja avustukset 45 285 218,09 41 605 292,69

Vuokratuotot 51 263 042,66 48 990 944,06

muut toimintatuotot 31 250 458,46 34 057 587,13

401 974 261,21 366 880 039,97

Valmistus omaan käyttöön 27 014 799,38 32 273 521,27

Toimintakulut

henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -515 378 182,52 -507 147 070,02

henkilösivukulut

eläkekulut -131 851 571,96 -131 291 177,92

muut henkilösivukulut -29 741 150,00 -29 495 877,96

palvelujen ostot -575 271 667,91 -559 954 265,29

aineet, tarvikkeet ja tavarat -94 795 664,72 -94 112 536,19

avustukset -124 842 429,76 -121 843 318,35

Vuokrakulut -42 648 374,96 -34 200 693,85

muut toimintakulut -4 824 840,34 -5 917 122,15

-1 519 353 882,17 -1 483 962 061,73

Toimintakate -1 090 364 821,58 -1 084 808 500,49

Verotulot 870 102 571,90 831 436 581,80

Valtionosuudet 300 494 996,00 302 259 420,00


korkotuotot 8 140 045,23 16 992 786,62


korkokulut -8 580 068,84 -5 976 263,84

muut rahoituskulut -565 782,84 -574 805,91

3 028 206,60 18 248 675,73

Vuosikate 83 260 952,92 67 136 177,04


suunnitelman mukaiset poistot -88 048 408,74 -83 668 051,06

arvonalentumiset -117 437,57 -1 598,92

-88 165 846,31 -83 669 649,98

satunnaiset erät

satunnaiset tuotot 0,00 16 577 858,94

satunnaiset kulut -14 375 775,41 0,00

-14 375 775,41 16 577 858,94

Tilikauden tulos -19 280 668,80 44 386,00

poistoeron lisäys -586 953,00 0

poistoeron vähennys 1 113 996,57 1 051 504,54

Varausten lisäys -2 000 000,00 -2 000 000,00

rahastojen lisäys 0,00 -3 081 288,21

rahastojen vähennys 2 670 472,59 1 914 086,71

Tilikauden alijäämä -18 083 152,64 -2 071 310,96



Rahoituslaskelma1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 83 260 952,92 67 136 177,04

satunnaiset erät -14 375 775,41 16 577 858,94

Tulorahoituksen korjauserät -13 748 635,58 -36 437 047,89

55 136 541,93 47 276 988,09


investointimenot -217 497 409,53 -148 388 909,68

rahoitusosuudet investointimenoihin 3 609 322,01 6 554 008,16

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 32 842 725,43 50 821 994,99

-181 045 362,09 -91 012 906,53

Toiminnan ja investointien rahavirta -125 908 820,16 -43 735 918,44



antolainasaamisten lisäykset -73 434,25 -350 103 826,00

antolainasaamisten vähennykset 4 305 685,83 635 671 965,99

4 232 251,58 285 568 139,99



pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 817 192,19 -11 989 289,19

lyhytaikaisten lainojen muutos -14 550 654,69 -8 583 710,65

-18 769 474,88 29 427 000,16


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -5 203 744,83 4 672 018,81

Vaihto-omaisuuden muutos 139 022,69 -44 326,97

saamisten muutos -1 738 554,25 -14 350 640,56

korottomien velkojen muutos 2 312 565,96 28 728 616,41

-4 490 710,43 19 005 667,69

Rahoituksen rahavirta -19 027 933,73 334 000 807,84

Rahavarojen muutos -144 936 753,89 290 264 889,40

rahavarat 31.12. 240 411 420,34 385 348 174,23

rahavarat 1.1. 385 348 174,23 95 083 284,83

-144 936 753,89 290 264 889,40



TaseVASTAAVAA

31.12.2014 31.12.2013

pysyVäT VasTaaVaT


aineettomat oikeudet 2 681 060,40 2 046 242,95

muut pitkävaikutteiset menot 51 191 791,77 13 632 209,53

53 872 852,17 15 678 452,48


maa- ja vesialueet 153 774 268,23 123 482 015,26

rakennukset 435 764 230,73 429 244 040,52

kiinteät rakenteet ja laitteet 357 731 207,33 357 161 619,56

koneet ja kalusto 41 601 459,99 40 771 506,97

muut aineelliset hyödykkeet 3 842 199,08 3 696 490,80

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 116 260 299,70 70 545 428,54

1 108 973 665,06 1 024 901 101,65

sijoitukset

osakkeet ja osuudet 287 755 956,24 299 757 231,74

muut lainasaamiset 105 386 922,42 109 688 407,06

muut saamiset 905 037,12 835 804,06

394 047 915,78 410 281 442,86

ToimeksianToJen VaraT

Valtion toimeksiannot 224 346,25 331 346,62

lahjoitusrahastojen erityiskatteet 732 085,00 3 276 701,74

muut toimeksiantojen varat 0,00 92 237,95

956 431,25 3 700 286,31

VaihTuVaT VasTaaVaT

Vaihto-omaisuus

aineet ja tarvikkeet 2 264 153,68 2 290 398,14

keskeneräiset tuotteet 46 941,87 159 720,10

2 311 095,55 2 450 118,24

saamiset

pitkäaikaiset saamiset

muut saamiset 22 206 448,83 3 739 929,65

siirtosaamiset 14 075,00 21 035,96


myyntisaamiset 31 582 452,45 29 323 633,24

lainasaamiset 23 721 228,82 34 182 651,80

muut saamiset 9 356 964,43 11 413 494,99

siirtosaamiset 19 533 350,95 25 995 220,59

106 414 520,48 104 675 966,23

rahoitusarvopaperit

osakkeet ja osuudet 50 774 974,61 22 044 556,43

sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00 40 000 000,00

Joukkovelkakirjalainasaamiset 17 712 874,27 24 202 520,08

muut arvopaperit 3 336 250,00 4 117 871,38

71 824 098,88 90 364 947,89

rahat ja pankkisaamiset 168 587 321,46 294 983 226,34

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 906 987 900,63 1 947 035 542,00



VASTATTAVAA

31.12.2014 31.12.2013

oma pääoma

peruspääoma 636 657 232,28 636 657 232,28

muut omat rahastot 33 470 429,35 39 615 144,15

edellisten tilikausien ylijäämä 596 337 738,36 594 934 807,11

Tilikauden alijäämä -18 083 152,64 -2 071 310,96

1 248 382 247,35 1 269 135 872,58


poistoero 10 968 699,15 11 495 742,72

Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 17 689 000,00

30 657 699,15 29 184 742,72


eläkevaraukset 4 831 100,00 6 005 600,00

muut pakolliset varaukset 6 080 230,24 1 268 194,00

10 911 330,24 7 273 794,00

ToimeksianToJen pääomaT

Valtion toimeksiannot 335 055,79 321 907,31

lahjoitusrahastojen pääomat 11 529 468,48 20 140 745,32

muut toimeksiantojen pääomat 1 691 046,01 1 040 517,54

13 555 570,28 21 503 170,17

Vieras pääoma

pitkäaikainen

lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 218 287 059,70 218 453 993,88

saadut ennakot 5 494 017,96 0,00

liittymismaksut ja muut velat 16 104 373,04 14 182 700,59

siirtovelat 1 220 476,14 730 394,59

241 105 926,84 233 367 089,06

lyhytaikainen

lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 765 306,18 14 817 192,19

lainat muilta luotonantajilta 145 690 440,22 160 241 094,91

ostovelat 65 495 098,69 65 305 481,88

muut velat 13 065 561,13 14 025 237,03

siirtovelat 127 358 720,55 132 181 867,46

362 375 126,77 386 570 873,47

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 906 987 900,63 1 947 035 542,00



Konsernituloslaskelma1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Toimintatuotot 1 035 347 068,44 1 014 903 935,33

Toimintakulut -2 040 439 182,24 -2 015 286 732,75

osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 2 222 645,33 1 876 953,63

Toimintakate -1 002 869 468,47 -998 505 843,79

Verotulot 870 102 571,90 831 436 581,80

Valtionosuudet 365 810 570,96 367 160 084,00


korkotuotot 3 423 462,35 1 753 082,24


korkokulut -28 446 115,39 -22 767 109,95

muut rahoituskulut -2 066 747,14 -2 231 676,31

Vuosikate 208 643 943,29 183 326 826,05


suunnitelman mukaiset poistot -174 478 233,24 -171 268 763,16

Tilikauden yli- ja alipariarvot -834 275,29 20 101 347,00

arvonalentumiset -191 788,55 0,00

-175 504 297,08 -151 167 416,16

satunnaiset erät -14 725 775,40 3121472,78

Tilikauden tulos 18 413 870,81 35 280 882,67

Tilinpäätössiirrot -10 333 971,33 -10 649 552,70

Vähemmistöosuudet -1 982 656,32 -2 028 516,46

Tilikauden ylijäämä 6 097 243,16 22 602 813,51



Konsernin rahoituslaskelma1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 208 643 943,29 183 326 826,04

satunnaiset erät -14 725 775,40 3121472,78

Tulorahoituksen korjauserät -10 257 837,34 -21 090 918,17

183 660 330,55 165 357 380,66


investointimenot -334 878 687,72 -305 590 997,83

rahoitusosuudet investointimenoihin 4 511 357,01 8 491 068,43

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 39 089 315,07 46 712 655,93

-291 278 015,64 -250 387 273,47

Toiminnan ja investointien rahavirta -107 617 685,09 -85 029 892,81



antolainasaamisten lisäykset -981 492,80 -52 692,30

antolainasaamisten vähennykset 515 792,06 482 918,30

-465 700,74 430 226,00



pitkäaikaisten lainojen vähennys -70 320 785,01 -45 778 547,32

lyhytaikaisten lainojen muutos -2 619 579,26 -14 650 405,98

5 489 155,87 357 690 308,99

oman pääoman muutokset 19 454 248,10 692 043,95


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 859 375,97 4 574 940,99

Vaihto-omaisuuden muutos 324 042,16 1 150 782,86

saamisten muutos -20 159 661,39 -22 688 385,63

korottomien velkojen muutos -5 927 784,58 33 370 049,90

-19 904 027,83 16 407 388,12

Rahoituksen rahavirta 4 573 675,39 375 219 967,06

Rahavarojen muutos -103 044 009,70 290 190 074,25

rahavarat 31.12. 325 118 527,26 428 162 536,96

rahavarat 1.1. 428 162 536,96 137 972 462,71

-103 044 009,70 290 190 074,25



KonsernitaseVASTAAVAA

31.12.2014 31.12.2013

pysyVäT VasTaaVaT


aineettomat oikeudet 14 974 015,15 11 959 997,26

muut pitkävaikutteiset menot 56 993 599,35 19 923 187,46

ennakkomaksut 3 193 891,22 760 866,69

75 161 505,72 32 644 051,41


maa- ja vesialueet 167 709 139,99 136 363 164,47

rakennukset 1 379 931 134,82 1 292 294 453,03

kiinteät rakenteet ja laitteet 593 938 072,85 585 481 239,61


muut aineelliset hyödykkeet 34 288 990,83 34 615 921,09

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 165 149 191,41 132 882 543,86

2 442 215 256,91 2 293 505 396,56

sijoitukset

osakkuusyhteisöosuudet 40 661 131,71 65 696 250,56

muut osakkeet ja osuudet 15 048 341,53 13 050 868,28

Joukkovelkakirjalainasaamiset 150 411,64

muut lainasaamiset 4 886 236,93 5 489 428,15

muut saamiset 5 351 265,80 5 097 597,27

66 097 387,61 89 334 144,27

ToimeksianToJen VaraT 2 616 081,03 6 075 468,93

VaihTuVaT VasTaaVaT

Vaihto-omaisuus 34 318 192,56 34 676 420,66

saamiset

pitkäaikaiset saamiset 23 583 998,19 9 602 574,43

lyhytaikaiset saamiset 161 885 780,03 155 554 855,31

rahoitusarvopaperit 87 134 723,15 94 737 755,06

rahat ja pankkisaamiset 237 983 804,11 333 424 781,91

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 130 996 729,31 3 049 555 448,53



VASTATTAVAA

31.12.2014 31.12.2013

oma pääoma

peruspääoma 636 657 232,28 636 657 232,28

yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 395 446,69 264 946,69

muut omat rahastot 44 686 869,62 50 329 487,10

edellisten tilikausien ylijäämä 532 486 554,76 505 898 168,54

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 6 097 243,16 22 602 813,51

1 220 323 346,50 1 215 752 648,12

VähemmisTöosuuDeT 67 697 874,99 29 739 349,24


poistoero 42 617 408,26 43 700 848,39

Vapaaehtoiset varaukset 75 821 703,25 61 719 418,11

118 439 111,51 105 420 266,50


eläkevaraukset 4 837 080,88 6 019 991,53

muut pakolliset varaukset 33 998 285,70 24 959 851,28

38 835 366,58 30 979 842,81

ToimeksianToJen pääomaT 27 336 759,36 24 976 980,29

Vieras pääoma

pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 180 497 388,19 1 157 667 614,70

pitkäaikainen koroton vieras pääoma 53 378 300,71 44 298 014,27

lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 74 509 753,79 76 432 685,73

lyhytaikainen koroton vieras pääoma 349 978 827,67 364 288 046,87

1 658 364 270,36 1 642 686 361,57

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 130 996 729,31 3 049 555 448,53

Liitetiedot


Liitetiedot

Liitetiedot


Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunni-telman mukaisilla poistoilla ja saaduilla rahoitusosuuksilla.

suunnitelman mukaiset poistot on las-kettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. laskenta-perusteet on esitetty tuloslaskelman liite-tiedoissa.

pysyvien vastaavien osakkeet on merkit-ty taseessa hankintamenoon.

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FiFo -periaatteen mukaisesti hankinta-menon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa.

rahoitusarvopaperit on merkitty tasee-seen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. rahoi-tusarvopaperien arvonalennukset ja nii-den palautukset on jaksotettu sekä väliti-linpäätöksessä 31.8. että tilinpäätöksessä ja kirjattu tuloslaskelman rahoituskuluihin ja – tuottoihin.

Johdannaissopimukset koostuvat eri-laisista koronvaihtosopimuksista, korko-optioista sekä niiden yhdistämisellä toteu-tetuista rakenteista. sopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa ja tavoitteena on ollut korkokulujen vaihtelun pienentämi-nen sekä kaupungin korkomenojen ennus-tettavuuden parantaminen. sopimuksia on eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2053 saakka.

kaupungin ympäristötuotot ja –kulut sekä –investoinnit on kirjattu kaupungin kirjanpidossa soveltaen kirjanpitolauta-kunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta.

liitetiedot on numeroitu kirjanpitolau-takunnan kuntajaoston kunnan ja kun-tayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista

antaman yleisohjeen mukaisesti.

Konsernitilikaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitet-tyjen kaupungin tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin tilinpäätöksessä sekä rahojen ja pankkisaamisten lisäyksenä et-tä lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille. Vastaavasti tytäryhteisöjen negatiiviset ti-lien saldot esitetään sekä kaupungin lyhyt-aikaisena lainasaamisena tytäryhteisöiltä että rahojen ja pankkisaamisten vähen-nyksenä.

Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältä-vät konsernitilin yhteenlaskettua saldoa pankissa 104 450 946,70 euroa. konserni-tiliin liittyviä lyhytaikaisia saamisia tytär-yhteisöiltä on 23 721 228,82 euroa ja lyhyt-aikaisia velkoja 128 172 175,52 euroa.

2) Perustelu tuloslaskelman tai taseen esittämistavan muutoksestakaupungin tasetilit 292300-292600 siir-rettiin muista veloista siirtovelkoihin. hen-kilösivukulujen jaksotuserät eli kuel-velka, työttömyysvakuutusmaksu-, työtapatur-mavakuutusmaksu- ja ryhmähenkivakuu-tusmaksuvelka olivat muiden velkojen tiliryhmässä, vaikka ne kuuluisi esittää siirtovelkana kila: 1999/1561 –lausunnon ja kuntien tililuettelomallin 2012, s. 64 mukaan. siirto vähensi muita velkoja ja lisäsi siirtovelkoja 11 689 497,46 euroa tili-kaudella 2014. Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu samojen erien osalta 10 727 255,33 euroa vastaamaan uutta kirjauskäy-täntöä.

liitetiedossa kolme esitetään muut kir-jauskäytännön muutokset, joilla on vaiku-tusta myös edelliseltä tilikaudelta esitettä-viin tietoihin.

3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin kaupunki korotti maa- ja vesialueisiin kuuluvien tonttien arvon jälleenhankinta-

arvoon vuonna 1994. kun kirjanpitolakia alettiin soveltaa 1.1.1997, tonttien hankin-tamenon ja jälleenhankinta-arvon erotus merkittiin taseessa arvonkorotuksiin. ar-vonkorotukset eivät ole koskettaneet kaik-kia kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. muihin osakkeisiin ja osuuksiin on vuonna 2007 kohdistettu arvonkorotus johtuen yh-pirkanmaan fuusioitumisen aiheuttamasta arvonnoususta, kun yh-pir-kanmaa fuusioitui yh länsi osakeyhtiöön. konsernitilinpäätöksessä arvonkorotus on peruutettu, koska yh länsi (nykyisin yh kodit oy) on konsernin osakkuusyhteisö. arvonkorotuksissa noudatettava johdon-mukaisuuden periaate ei ole toteutunut kaupungin kirjanpidossa, sillä samaan ta-se-erään kuuluvia hyödykkeitä ei ole arvo-tettu yhdenmukaisella tavalla. Tilikaudella 2014 arvonkorotukset purettiin sekä maa-alueiden ja muiden osakkeiden ja osuuk-sien osalta. arvonkorotusten purku pie-nensi aineellisten hyödykkeiden tase-erää 119 471 195,76 euroa ja muiden osakkeiden ja osuuksien tase-erää 1 669 091,41 euroa sekä oman pääoman tase-erään sisälty-vän arvonkorotusrahaston pääomaa 121 140 287,17 euroa. Taseen vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä. arvonkoro-tusten purku vaikutti myös seuraaviin lii-tetietoihin:19, 21 ja 28. liitetietoa 19 ei esi-tetä lainkaan, liitetiedosta 21 on poistettu arvonkorotusten rivi ja liitetiedossa 28 ei näytetä arvonkorotusrahastoa lainkaan.

kaupungin oman pääoman rahas-toja muutettiin kaupunginvaltuuston 20.10.2014 päätöksellä (§176). ikäihmis-ten virkistysrahaston varojen kertyminen on kirjanpitosäännösten mukaan luon-teeltaan sellaista, että rahasto tulisi kir-janpidollisesti käsitellä toimeksiantojen pääomissa. ikäihmisten virkistysrahasto siirrettiin kaupunginvaltuuston päätöksel-lä (20.10.2014,§176) taseen oman pääoman rahastosta toimeksiantojen pääomiin. pää-oma siirrettiin 31.12.2013 pääoman mukai-

Liitetiedot


sesti, joka oli 2 133 262,23 euroa. Vuoden 2014 kirjaukset kirjattiin toimeksiantojen pääomiin. ikäihmisten virkistysrahastoa varten perustettiin oma pääkirjatili ja toi-minta säilyi ennallaan. Taseen vertailutie-toa on muutettu vuoden 2013 osalta vas-taamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä.

kaupunginvaltuuston päätöksellä (20.10.2014,§176) asumisen rahasto lak-kautettiin 31.12.2014, ja että taseyksikkönä käsitellyn rahaston pääoma 3 474 242,21 euroa siirrettiin oman pääoman sisällä kaupungin edellisten tilikausien ylijää-mä/alijäämä -erään. Vuonna 2014 mak-setut avustukset siirrettiin esteettömän asumisen ja sosiaalisen asumisen osalta asuntotoimelle ja energiatehokkuuden kohdan osalta kestävä yhdyskunta yksik-köön. Vuonna 2013 rahastosta maksettujen avustusten määrä oli 604 331,94 euroa ja vuonna 2014 käyttötalouden kuluna kä-siteltyjen avustuskulut 451 501,00 euroa. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskel-ma. rahastosta ei ole laadittu erillistilin-päätöstä.

Väinö linnan rahastoon oikaistiin vuon-na 2011 myönnettyä 10 000 euron avus-tus. rahaston pääoman oikaisemiseksi vähennettiin Väinö linnan rahaston pää-omaa 10 000 euroa ja lisättiin edellisten tilikausien yli-/alijäämää vastaavalla euro-määrällä. rahaston pääoma 31.12.2014 oli 61 347,26 euroa. Taseen vertailutietoa on muutettu tältä osin.

kirjanpitolautakunnan kuntajaoston (2011/101) lausunnolla on täsmennetty valmistus omaan käyttöön –erän kirjaus-käytännön periaatetta. Valmistus omaan käyttöön –tilien käyttötarkoitus on esit-tää kaupungin omana työnä tehtyjen in-vestointihankkeiden osuus aiheutuneista tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslas-kelman kuluryhmien toteuma sisältää myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat ti-likauden aikaisiin investointihankkeisiin. Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kau-pungin tilikauden aikaisesta toiminnasta aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus omaan käyttöön –erän kautta on kaupun-ki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. menettelytapa ja kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014

tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertai-lutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä. oikaisu vähensi valmistus omaan käyttöön erää 94 678 037,91 euroa. pienensi palve-lujen ostoja 89 845 349,13 euroa, aineita, tarvikkeita ja tavaroita 4 747 111,23 euroa, vuokramenoja 69 671,29 euroa, muita toi-mintamenoja 14 451,31 ja rahoitusmenoja 1 415,95 euroa. Vuoden 2013 oikaisut vä-hensivät valmistus omaan käyttöön erää 68 705 368,26 euroa sekä pienesi palve-lujen ostoja 64 824 706,25 euroa, aineita tarvikkeita ja tavaroita 3 838 902,35 euroa, vuokramenoja 41 304,47 euroa ja muita toimintamenoja 455,19 euroa.

kaupungin kirjausmenettely valmis-tus omaan käyttöön – erän osalta on täs-mennetty kaupungin sisäisten ostojen aktivointien osalta. kaupungin sisäiseltä palvelutuottajalta tilatut hankkeet on akti-voitu palvelun tilaajan taseeseen pääsään-töisesti palvelujen ostoina. Todellisuudes-sa kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna toteutuneet kulut ovat palvelujen ostojen lisäksi muun muassa henkilöstökuluista, aineista, tarvikkeista ja tavaroista. kau-pungin liitetieto numero 49 henkilöstö-kulut on sisäisten ostojen aktivointien osalta osoittanut liian vähäisiä aktivoituja henkilöstökuluja. Vuoden 2014 kirjanpi-toon on oikaistu sisäisen palvelutuottajan henkilöstökuluselvityksen perusteella pal-velun tilaajan aktivointia valmistus omaan käyttöön, palvelut - ja Valmistus omaan käyttöön henkilöstö – tilien välillä. oikai-su vuoden 2014 tilinpäätökseen oli 2 366 690,93 euroa. Vuoden 2013 vertailutietoa on oikaistu vastaamaan vuoden 2014 kir-jauskäytäntöä liitetiedossa 49. oikaisun vaikutus oli1 965 337,16 euroa.

palkkojen sivukulutilien esittämistavan muutoksen vaikutus vertailutietoihin on kerrottu liitetiedossa kaksi.

4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että joukkoliikenteen seudullinen järjestä-misvastuu siirtyi Tampereen kaupungille 30.6.2014 alkaen. Joukkoliikenne järjes-tetään yhteistoimintana seudun kuntien

kanssa (pirkkala, lempäälä, Vesilahti, kan-gasala ja nokia). uudistus lisäsi kaupungin ulkoisia myyntituottoja yhteensä 4,9 milj. euroa, joista seutukuntien yhteistoiminta-osuudet ovat 1,3 milj. euroa, lipputulot 3,0 milj. euroa ja valtiontuki 0,6 milj. euroa. laajenemisesta aiheutuneet liikennepal-velujen ostot lisäsivät palvelujen ostoja noin 4,6 milj. eurolla.

Tampereen ja oriveden sosiaali- ja ter-veyspalvelujen yhteistoiminta-alue laaje-ni 1.1.2014 alkaen myös terveydenhuollon palveluihin. yhteistoiminta-alue lisäsi tuot-toja ja kuluja noin 22,2 milj. euroa. Tuotois-sa merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät olivat myyntituottojen 20,0 milj. euron ja maksutuottojen 2,0 milj. euroa kasvu. yhteistoiminta-alueen laajenemisen seurauksena kaupungin pal-velukseen siirtyi 209 henkilöä ja kasvatti se henkilöstökulua noin 8,9 milj. eurolla. muiden kulujen osalta laajeneminen kas-vatti erityisesti palvelujen ostoja ja vuok-rakuluja.

rahoitustuottojen merkittävä 12 625 687,20 euron vähentyminen vuo-teen 2013 verrattuna aiheutui viime tili-kauden lopulla toteutetuista Tampereen sähkölaitos oy:n lainajärjestelyistä. an-tolainauksen korkotuottojen muutos oli -10 359 487,59 euroa.

elinkeinorahaston käyttötarkoitus on havaittu hyvän kirjanpitotavan vastai-seksi niiltä osin kuin elinkeinorahaston toiminta rinnastetaan tavanomaiseksi kaupungin toiminnaksi (kirjanpitolauta-kunnan kuntajaoston lausunto 2006/76). elinkeinorahaston säännöt ja toiminta uudistettiin (20.10.2014,§176). elinkeinora-haston pääoma 31.12.2013 oli 12 092 076,79 euroa. rahaston sijoitusomaisuus siirtyi osaksi muuta kaupungin sijoitusomaisuut-ta, eikä rahasto enää jatkossa ole erillis-katteinen ja pääoman lisäyksiä ei tehdä vuodesta 2014 alkaen sijoitustoiminnan tuotoista. Vuonna 2013 rahastoon kirjattiin 1 464 769,56 euroa lisäyksiä. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman osalta.

Vahinkorahaston pääomaa on kartu-tettu kaupungin yksiköiltä kerätyillä si-säisillä vakuutusmaksuilla ja rahaston pääoma 31.12.2013 oli 23 987 477,89 eu-roa. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin

Liitetiedot


(20.10.2014,§176). rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuo-toilla. Vuonna 2014 yksiköiden vakuutus-maksutuotot kirjattiin konsernihallintoon 822 997,45 euroa. Vuonna 2013 pääoman lisäys sisäistä vakuutusmaksuista oli 992 927,92 euroa. Vahinkorahaston pääomaa kerrytetään jatkossa erillisestä esityk-sestä kaupungin tuloksen niin salliessa. koko kaupungin yhteisten vakuutuksien ja vakuuttamisesta aiheutuneet kulut on kirjattu aikaisemmin vahinkorahastosta, vuoden 2013 toteuma oli 143 839,00 eu-roa. Vuonna 2014 kyseiset kulut on kirjattu konsernihallintoon 105 461,68 euroa. Ver-tailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman osalta.

Joukkoliikenteen tulosyksiköllä 111835 oli vakuus- ja panttimaksujen tilillä 293900 saldoa edelleen tilinpäätöksessä 2013, vaikka panttien takaisinmaksus-ta luovuttiin 31.5.2013. Tämän jälkeen on palautettu panttimaksuja vain erillishake-musten perusteella. panttivelkatilin saldo 1 047 640,18 purettiin vuoden 2014 tilinpää-tökseen. purun vaikutus muut toiminta-

tuotot +824 455,79 euroa ja myyntituotot +223 184,39 euroa.

Verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja veroprosenttien korotuk-set vuodelle 2014 vaikuttavat verotulojen vertailukelpoisuuteen. Verontilityslain muutoksesta sekä kuntien jako-osuuden oikaisuista kirjatut poikkeukselliset erät, jotka olivat vuodelle 2013 yhteensä 26,2 milj. euroa. ilman edellä mainittuja eriä ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia.

Toimeksiantojen pääomat vähenivät Tampereen ammattikorkeakoulun Tuki-säätiölle palautetun 10 983 814,67 pää-oman vuoksi.

5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat merkittävät tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset kaupunginhallitus päätti 2.6.2014, (§10) kaupungin ja asunto-osakeyhtiöiden perkiöntupa, perkiönaitta ja perkiönpiha koko osakekannan ostosta ja siitä aiheu-tuvista välillisistä kustannuksista. asun-

to-osakeyhtiöiden osakkeiden ostosta ja siitä aiheutuvista välilliset kustannukset toteutuivat 7 911 031,10 eurona. lisäksi kertyneistä maanpuhdistuskustannuksista ja tulevasta maanpuhdistusvelvoitteesta syntyvä noin 4 753 262,79 euron kulu on kirjattu satunnaiseksi kuluksi vuodelle 2014 ja tästä pakollisen varauksen osuus on 4 730 000 euroa.

Tilikauden 2014 kuluksi on kirjattu kak-si edellisiin tilikausiin kohdistunutta va-hingonkorvausta, joiden yhteissumma on 1 544 308,85 euroa.

6) Olennaiset yksittäiseen tase-erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erääei ilmoitettavaa.

7) Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamisetulkomaanrahan määräiset saamiset sa-moin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset on muutettu suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen laajuuskonsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt, lukuun ottamatta maisansalo oy:tä, jolla ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana. konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jä-senosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsene-nä. konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuus-yhteisöt, joita oli kaksitoista. kurun met-säoppilaitoksen Venäjälle perustama inter-national Forest machine operator Training Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätök-seen, koska yhteisön luotettavia tilinpää-töstietoja ei ole ollut käytettävissä.

Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteetkonserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. samoin konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapah-tumia lukuun ottamatta. olennaiset pysy-viin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Keskinäisen omistuksen eliminointikaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymi-en keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.

VähemmistöosuudetVähemmistöosuudet on erotettu konser-nin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskel-massa sekä konsernin omasta pääomasta

konsernitaseessa. negatiivisia vähemmis-töosuuksia ei ole erotettu.

Suunnitelmapoistojen oikaisukiinteistötytäryhteisöjen ja -säätiöiden ai-neettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukai-siksi yhteisöjen omien ilmoitusten perus-teella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille ti-likausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oi-kaisuksi. kaupunkikonsernin sisällä käy-tettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole muilta osin yhdenmukaistettu.

Osakkuusyhteisötosakkuusyhteisöistä konsernin kannalta olennaiset on yhdistelty sovelletulla pää-omaosuusmenetelmällä konsernitilinpää-tökseen. muita osakkuusyhteisöjä ei yhdis-telty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin

Liitetiedot


toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Vapaaehtoiset varaukset ja poistoerokonsernitaseessa vapaaehtoisia varauk-sia ja poistoeroa ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen vero-velkaan.

Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmätkonsernitilinpäätöstä laadittaessa on nou-datettu samoja arvostus- ja jaksotusperi-aatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole oikaistu kaupungin arvostus- ja jaksotus-periaatteita vastaaviksi, koska tarvittavia tietoja oikaisujen tekemiseksi ei ole ollut saatavissa. Vuoden 2014 konsernitilinpää-töksessä on yhdenmukaistettu arvonkoro-tusten kirjauskäytännöt ja niitä ei näytetä tilinpäätöksessä lainkaan.

Kiinteistöverojen käsittelykonserniyhteisöjen kaupungille maksamat kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta olennaisuuden periaatteen mukaan.

Poikkeavat tilikaudetTytäryhteisöistä Tampereen särkänniemi oy:n tilikausi on ollut 2.1.2014–1.1.2015. TreDu-kiinteistöt oy:n tilikausi on ollut 1.7.–31.12.2014, siihen fuusioituneiden yh-tiöiden Tao-kiinteistöt oy:n tilikausi on ollut 1.1.–30.6.2014 ja pirko-kiinteistöt oy:n tilikausi 1.1.–30.6.2014. Tampereen ravirata oy on yhdistelty 31.5.2014 tilan-teesta, jonka jälkeen yhtiö ei kuulu enää kaupunkikonserniin.

Tilikauden yli- ja alipariarvotTilikauden yli- ja alipariarvoja on kirjattu yhteensä 0,846 milj. euroa. kuluksi kir-jatussa ylipariarvossa merkittävin erä oli 0,681 milj, euroa, joka johtui TreDu-kiin-teistöt oy:n fuusiokirjauksesta.

Konsernirakenteen muutosten käsittelykonsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu oman pääoman jatkuvuuden periaatetta. konsernirakenteen muutosten vaikutus konsernin omaan pääomaan on esitetty konsernituloslaskelmassa. kon-sernin rahoituslaskelmassa konserniraken-

teen muutosten vaikutus on esitetty inves-tointien rahavirrassa.

Konsernirakenteen muutoksetkaupungin tytäryhteisö Tao-kiinteistöt oy, osakkuusyhteisö pirko-kiinteistöt oy sekä kiinteistö oy ylöjärven koulutuskes-kus fuusioituivat 1.7.2014. uusi yhtiö on nimeltään TreDu-kiinteistöt oy ja se on kaupungin tytäryhteisö. kaupungin omis-tusosuus yhtiöstä on 66,46%.

kaupunki luovutti Tampereen ammatti-korkeakoulun Tukisäätiölle kaupungin hoi-dossa olleen stipendirahaston pääoman 30.12.2014. Tukisäätiö on yhdistelty vuo-den 2014 konsernitilinpäätökseen, koska tytäryhtiö pirkanmaan ammattikorkeakou-lu oy saa nimetä kaikki Tukisäätiön halli-tuksen jäsenet.

Tampereen kaupunki on myynyt Vuores palvelu oy:n osakkeita tonttien luovutuk-sen yhteydessä vuonna 2014 seuraaville yhtiöille: asunto oy Tampereen asunta-maanrinne, Vrp rakennuspalvelut oy, Ta asumisoikeus oy, T2h rakennus oy, Visura oy, asunto oy Tampereen asun-tamaantorni, kiinteistö oy pohjolan pe-rusyhtiö 97, kiinteistö oy pohjolan perus-yhtiö 98, Cava rakennus oy (lempäälän kullero), mkn urakointi oy, asunto oy Vuoreksen Bastion, asunto oy Vuoreksen asilon, asunto oy rantapuisto, asunto oy Tampereen koukkurannan puisto, asun-to oy Tampereen Vuoreksen Johannes ja monikoti oy. näiden kauppojen jälkeen kaupungin omistusosuus Vuores palvelu oy:stä on 61,77 %, koko konsernin omis-tusosuus 64,09 % ja konsernin osuus ää-nimäärästä 64,17 %.

konsernin omistusosuus pirkan putkike-räys oy:ssä on muuttunut, koska seuraavat Vuorekseen rakentavat yhtiöt ovat hankki-neet sen osakkeita: asunto oy Tampereen asuntamaanrinne, asunto oy Tampereen asuntamaantorni, asunto oy Tampereen hella, asunto oy Tampereen kauriinpolku, asunto oy Tampereen Tamella, asunto oy Tampereen Vuoreksen emilia, asunto oy Vuoreksen asilon, asunto oy Vuoreksen Bastion, mkn-urakointi oy, Ta-asumis-oikeus oy, Visura oy, asunto oy Vuorek-sen omega, asunto oy Vuoreksen orion, asunto oy Tampereen kokinpellonrinne 2 ja Tampereen Vuokratalosäätiö. konsernin

uusi omistusosuus on 47,7 % ja konsernin osuus äänimäärästä 63,5 %.

Tampereen ravirata oy:n osakeanti alensi kaupungin omistusosuuden 19,66 %:iin. ravirata ei ole enää kaupungin ty-täryhteisö.

kaupungin omistusosuus pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä muut-tui 38,37 prosenttiin, koska nokian kau-pungin osuus kehitysvammahuollon kou-lusta pitkäniemessä kasvoi.

Tampereen Vuokra-asunnot oy on myy-nyt 10 kpl Välimaankatu 25 as oy:n osak-keita, jonka jälkeen kaupungin omistus-osuus yhtiöstä on 24,24 % aiemman 30,30 % sijaan.

Tampereen Vuokra-asunnot oy on myy-nyt kaikki omistamansa pispalan pulteri as oy:n, pispalan pulteri 3 as oy:n osak-keet sekä osan pispalanvaltatie 63 as oy:n osakkeista. nämä yhtiöt eivät enää ole kaupungin osakkuusyhteisöjä.

kiinteistöpalvelu knowTek oy on lunas-tanut VTs-kiinteistöpalvelu oy:n omista-mia osakkeitaan ja konsernin omistus kau-pan jälkeen on 16.67 %, yhtiö ei ole enää kaupungin osakkuusyhteisöjä.

kaupunki myi omistamiaan Finn-medi Delta oy:n osakkeita Tuberkuloosisäätiöl-le, uusi omistusosuus on 30,85 %

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTilikausien vertailukelpoisuuteen vaikut-tavat merkittävästi kaupungin tilinpäätök-sen laatimisen liitetiedoissa mainitut vuo-den 2014 vertailutaseen muutokset, jotka ovat arvonkorotusrahaston purkaminen sekä ikäihmisten virkistysrahaston siirtä-minen toimeksiantojen pääomiin. konser-nissa on tehty vastaavat arvonkorotusten purkamiset. kertaluontoiset verotulojen jako-osuuksien oikaisun vuoksi vuoden 2013 verotulot olivat poikkeuksellisen suu-ret.

TreDu-kiinteistöt oy:n perustaminen vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, se kas-vatti erityisesti taseen pysyviä vastaavia ja pääomaeriä.

Vertailuvuoden tuloksessa näkyy Tam-menlehväsäätiön ensikertaisesta yhdiste-lystä aiheutuva säätiön aiempien vuosien 20,1 milj. euron ylijäämän tuloutuminen, mikä lisäsi vertailuvuoden alipariarvoa.

Liitetiedot


Tuloslaskelman liitetiedot

8) Toimintatuotot (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

yleishallinto 11 474 8 435 10 794 8 043

sosiaali- ja terveyspalvelut 121 102 95 951 325 953 296 584

sivistyspalvelut 49 031 49 012 51 289 53 466

yhdyskuntapalvelut 59 677 60 863 55 625 57 340

muut palvelut, josta 160 690 152 619 591 686 599 470

kiinteistöpalvelut 28 004 30 680 173 286 171 757

Yhteensä 401 974 366 880 1 035 347 1 014 904

konsernin vertailutietoa on muutettu sivistyspalveluiden osalta.

9) Verotulot (1 000 euroa)Kaupunki

2014 2013

kunnan tulovero 743 503 727 020

osuus yhteisöveron tuotosta 62 843 51 452

kiinteistövero 63 632 52 833

koiravero 124 131

Yhteensä 870 103 831 437

10) Valtionosuudet (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

laskennalliset valtionosuudet

peruspalvelujen valtionosuus ilman tasauksia 266 435 268 294 266 435 268 294

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -28 680 -30 874 -28 680 -30 874

Järjestelmämuutoksen tasaus -219 -219 -219 -219

opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 62 960 65 059 62 960 65 059

ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakou-lun yksikköhintarahoitus

0 0 65 316 64 900

Yhteensä 300 495 302 259 365 811 367 160

Liitetiedot


11) Satunnaiset erät (1 000 euroa)Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

Satunnaiset tuotot

pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän osuuden luovutus 0 16 578 0 3 121

Satunnaiset tuotot yhteensä 0 16 578 0 3 121

Satunnaiset kulut

Vahingonkorvaukset

härmälän vanhan kaatopaikan asukkaille maksetut vahingonkorvaukset 7 911 0 7 911 0

muut vahingonkorvaukset 1 711 0 1 711 0

muut satunnaiset kulut

härmälän vanhan kaatopaikan maanpuhdistuskustannukset* 4 753 0 4 753 0

purkukustannukset härmälä, nuolialantie 0 0 350 0

Satunnaiset kulut yhteensä 14 376 16 578 14 726 3 121

*maanpuhdistuskustannukset ovat luonteeltaan satunnaista ympäristökulua aiheutuen vanhan kaatopaikan maanpuhdistuksesta

12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Kaupunki

pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.

suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun

taloudellisen käyttöiän mukaan.

Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:aineettomat oikeudet 3 - 5 vuotta Tasapoisto

muut pitkävaikutteiset menot 3 - 20 vuotta Tasapoisto

Vuokrattujen kiinteistöjen liittymämaksut ja kiinteistöjen vuokraoikeudet 5 vuotta

rakennukset 10 - 50 vuotta Tasapoisto

kiinteät rakenteet ja laitteet* 10 - 25 vuotta Tasapoisto

koneet ja kalusto* 3 - 10 vuotta Tasapoisto

muut aineelliset hyödykkeet, luonnovarat käytön mukainen

pienet pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankinnat, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi.

* käytössä oleva poistosuunnitelma on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen. aikaisempien poistosuunnitelmien mukaisia poistoaikoja ei ole

takautuvasti muutettu hyödykkeille, joten kiinteissä rakenteissa ja laiteissa on osalla hyödykkeistä 40 vuoden poistoaika

ja koneissa ja kalustossa 20 vuoden poistoaika

13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)

Kaupunki

suunnitelman mukaiset poistot 90 252

poistonalaisten investointien omahankintameno 222 164

poikkeama (€) -131 912

poikkeama (%) -59%

keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien 2013-2017 aikana 59 %. investointi- ja poistotason

poikkeaman syynä on kaupungin kasvun aiheuttama suuri investointitarve. Tämän vuoksi kaupunki on joutunut ja

joutuu jatkossakin panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä korvausinvestointeihin.

Liitetiedot


14) Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

eläkevastuu 1.1 6 006 6 932 6 020 6 954

lisäykset tilikaudella 0 24 0 24

Vähennykset tilikaudella 1 175 950 1 183 958

eläkevastuu 31.12 4 831 6 006 4 837 6 020

maisemointivaraus 1.1 176 176 13 552 12 173

lisäykset tilikaudella 0 0 2 835 2 552


maisemointivaraus 31.12 150 176 14 175 13 552

maanpuhdistusvaraus 1.1 492 492 492 492

lisäykset tilikaudella* 4 830 0 4 830 0

maanpuhdistusvaraus 31.12 5 322 492 5 322 492

Verovaraukset 1.1 0 0 0 1 600

Vähennykset tilikaudella 0 0 0 1 600

Verovaraukset 31.12 0 0 0 0

Vahingonkorvausvaraus 1.1 600 0 861 307


Vähennykset tilikaudella 600 0 618 46

Vahingonkorvausvaraus 31.12 608 600 851 861

potilasvahinkovakuutus 1.1 0 0 9 538 7 058

lisäykset tilikaudella 0 0 3 800 2 584


potilasvahinkovakuutus 31.12 0 0 13 228 9 538

Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 1.1 0 0 517 227



Vuokravastuuut käyttämättömistä tiloista 31.12 0 0 423 517

pakolliset varaukset yhteensä 31.12 10 911 7 274 38 835 30 980

lisäykset yhteensä 5 438 624 12 073 6 073

Vähennykset yhteensä 1 801 950 4 218 3 904

Muutos yhteensä 3 638 -326 7 856 2 169

*maanpuhdistusvaraukset liittyvät kaupungin ympäristövelvoitteisiin. härmälän vanhan kaatopaikan maa-alueen puhdistus 4 730 teuroa ja Vuoltsun korttelin puhdistus 100 teuroa. maisemointivarausten lisäys kohdistuu ympäristövelvoitteisiin, jotka ovat syntyneet pirkanmaan jätehuollon uusista kaatopaikoista 1 331 teur ja vanhoista kaatopaikoista1 504 teur.

Liitetiedot


15) Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

muut toimintatuotot

osakkeiden myynnistä 676 0 1 373 509

kiinteistöjen myynnistä 4 080 6 576 4 196 6 576

koneiden ja kaluston myynnistä 440 71 521 94

maa-alueiden myynnistä 11 629 12 842 11 629 12 842

autojen myynnistä 204 251 204 251

muiden pitkävaikutteisten menojen myynnistä 413 0 413 0

Myyntivoitot yhteensä 17 442 19 740 17 922 20 273

muut toimintakulut

osakkeiden myynnistä 0 182 5 201

kiinteistöjen myynnistä 0 0 0 63

koneiden ja kaluston myynnistä 0 7 1 7

autojen luovutuksesta 56 18 0 18

Myyntitappiot yhteensä 56 207 61 289

16) Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot (1 000 euroa)

Kaupunki

2014 2013

muut rahoitustuotot

osinkotuotot 1 477 1 148

peruspääoman korot 1 445 1 445


Yhteensä 4 034 7 807

17) Poistoeron muutos (1 000 euroa)

Kaupunki

2014 2013

investointivarauksiin liittyvät poistoeron vähennykset 1 094 1 052

investointivaraukseen liittyvä poistoeron lisäys -587 0

pysyvien vastaavien romutusten yhteydessä kirjattu poistoeron vähennys 20 0

Yhteensä 527 1 052

Liitetiedot


21) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti (1 000 euroa)

Aineettomat hyödykkeetAineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikut-teiset

menotYhteensä

hankintameno 1.1. 2 046 13 632 15 678

lisäykset 1 262 39 630 40 892

rahoitusosuudet tilikaudella 0 57 57

siirrot erien välillä 0 68 68

Tilikauden poisto 627 2 082 2 709

hankintameno 31.12. 2 681 51 192 53 873

kirjanpitoarvo 31.12. 2 681 51 192 53 873

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesi-

alueetRakennukset

Kiinteät rakenteet ja

laitteet

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Enn.maksut ja kesken-

eräiset hankinnat

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 123 482 429 244 357 162 40 772 3 696 70 545 1 024 901

lisäykset 32 715 28 505 22 753 15 433 160 76 939 176 505

rahoitusosuudet 0 0 504 61 0 2 987 3 552

Vähennykset 2 416 876 82 98 0 0 3 472

siirrot erien välillä 0 7 803 19 760 606 0 -28 237 -68

Tilikauden poisto 7 28 912 41 357 15 050 15 0 85 340

poistamaton hankintameno 31.12. 153 774 435 764 357 731 41 601 3 842 116 260 1 108 974

kirjanpitoarvo 31.12. 153 774 435 764 357 731 41 601 3 842 116 260 1 108 974

Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

18) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet aktivoidut menot ja pääoma-alennukset

ei ilmoitettavaa.

19) Arvonkorotukset (1 000 euroa)

ei ilmoitettavaa.

20) Hyödykkeen hankintamenoon aktivoidut korkomenot

ei ilmoitettavaa.

Liitetiedot


SijoituksetOsakkeet konser-

niyhtiötOsakkeet omistus-

yhteysyhteisötKuntayhtymä-

osuudetMuut osakkeet ja

osuudetYhteensä

hankintameno 1.1. 198 732 35 766 58 696 6 563 299 757

lisäykset 0 0 0 100 100

Vähennykset 9 632 1 826 0 526 11 984

siirrot erien välillä 24 248 -24 542 0 294 0

arvonalennukset 0 0 0 -117 -117

hankintameno 31.12. 213 347 9 398 58 696 6 432 287 873

kirjanpitoarvo 31.12. 213 347 9 398 58 696 6 315 287 756

Joukkovelkakirjalainasaami-set ja muut saamiset

Saamiset konser-niyhteisöiltä

Saamiset muilta yhteisöiltä

Yhteensä

hankintameno 1.1. 104 713 4 976 109 689

Vähennykset 3 914 388 4 302

hankintameno 31.12. 100 799 4 588 105 387

kirjanpitoarvo 31.12. 100 799 4 588 105 387

Maa- ja vesialueet Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

kiinteistöjen liittymismaksut 652 258 8 389 8 212

muut maa- ja vesialueet 153 123 123 224 159 320 127 947

hankintameno 31.12. 153 775 123 482 167 709 136 159

kirjanpitoarvo 31.12. 153 775 123 482 167 709 136 159

Olennaiset kuntayhtymä- osuuksien arvon muutokset

Tase arvo 1.1.Tasearvo

31.12.2013

Kaupungin osuus kuntayhtymän

peruspääomastaEro

pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky 57 869 57 869 57 799 70

pirkanmaan liitto 383 383 383 0

hämeen päihdehuollon ky 342 342 355 -13

Tampereen kaupunkiseudun ky 101 101 101 0

58 695 58 695 58 638 57

Liitetiedot


22) Omistukset tytäryhteisöissä

Nimi Kotipaikka

Kaupungin omistus-

osuus %

Konsernin omistus-

osuus %

Kuntakonsernin osuus omasta

pääomasta 1 000 euroa

Kuntakonsernin osuus vieraasta


Kuntakonsernin osuus tilikau-den voitosta/

tappiosta 1 000 euroa

Tytäryhteisöt

ekokumppanit oy (pirkanmaan Jätehuolto oy 9,32 %, Tampereen sähkölaitos oy 18,75 %, äänimäärästä 93,50 %)

Tampere 62,50% 90,57% 199 139 27

Finnpark oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% 32 880 83 567 1 867

Finnpark Tekniikka oy Tampere 100,00% 0 0 0

pellavan parkki kiint oy (Finnpark oy 50,60 %)

Tampere 60,60% 0 0 0

pysäköintiveturi kiint oy (äänimäärästä 88,70 %)

Tampere 90,85% 0 0 0

Tullin parkki oy (äänimäärästä 59,46 %) Tampere 69,60% 0 0 0

haukiluoman liikerakennus oy Tampere 73,01% 73,01% 441 118 -292

helapuiston lähipalvelukeskus oy Tampere 72,11% 72,11% 1 513 58 0

insinöörioppilastalo oy Tampere 63,18% 63,18% 1 520 7 411 7

keinupuistokeskus oy (Tampereen kotilinna-säätiö 46,06 %, Tampereen palvelukiinteistöt oy 10,96 %)

Tampere 57,02% 1 710 2 033 0

lukonmäen palvelukeskus kiint oy Tampere 59,31% 59,31% 528 210 0

länsi-Tesoman liikekeskus kiint oy Tampere 52,97% 52,97% 303 53 1

maijalanpuiston lähipalvelukeskus oy Tampere 86,08% 86,08% 1 220 445 -2

opintanner kiint oy Tampere 100,00% 100,00% 1 220 37 480 292

pelipuiston lähipalvelukeskus oy Tampere 54,34% 54,34% 487 122 -9

pirkan opiskelija-asunnot oy Tampere 100,00% 100,00% -1 880 61 926 -438

Tieteenkadun parkki kiint oy Tampere 68,75% 707 1 -4

Tupakkikiven parkki kiint oy Tampere 61,03% 1 687 2 -4

pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy Tampere 87,00% 87,00% 43 451 24 185 3 459

Tampereen ammattikorkeakoulun tuki-säätiö

Tampere 87,00% 9 753 8 15

pirkanmaan Jätehuolto oy (äänimäärästä 65,33 %, alakonsernitp)

Tampere 49,69% 49,69% 17 156 2 960 1 491

pirkan putkikeräys oy (pirkanmaan Jäte-huolto oy 44,93 %, Tampereen Vuokratalo-säätiö 0,56 %, äänimäärästä 63,50 %)

Tampere 2,21% 47,70% 0 0 0

runoilijan tie oy Tampere 72,58% 72,58% 213 58 -51

Tammenlehväsäätiö Tampere 100,00% 100,00% 20 957 3 216 417

Tammenlehväkeskus oy Tampere 100,00% 100,00% 0 0 0

Tampere Technology oy Tampere 100,00% 100,00% 590 3 -82

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea oy

Tampere 60,47% 60,47% 245 1 161 127

Visit Tampere oy Tampere 60,47% 35 105 8

Tampereen kotilinnasäätiö Tampere 100,00% 100,00% 7 221 66 319 2

pispan Tupahaka as oy Tampere 75,71% 537 26 -1

Tampereen Tammelankodit as oy Tampere 100,00% 1 856 4 603 -0

Vellamonkodit oy (Tampereen kotilinna-säätiö 86,02 %)

Tampere 13,98% 100,00% 1 326 4 763 10

Liitetiedot


Nimi Kotipaikka

Kaupungin omistus-

osuus %

Konsernin omistus-

osuus %





Kuntakonsernin osuus tilikau-den voitosta/

tappiosta 1 000 euroa

Tampereen messu- ja urheilukeskus oy Tampere 66,00% 66,00% 401 13 499 0

Tampereen palvelukiinteistöt oy Tampere 100,00% 100,00% 9 603 16 857 816

Tampereen sarka oy Tampere 100,00% 100,00% 126 127 29

Tampereen sähkölaitos oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% 87 160 427 171 3 739

Tampereen energiantuotanto oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tammervoima oy (Tampereen energian-tuotanto oy 51 %, Tampereen Jätehuolto oy 24,35 %, äänimäärästä 83,01 %)

Tampere 75,35% 0 0 0

Tampereen kaukolämpö oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tampereen sähkönmyynti oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tampereen sähköverkko oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tampereen Vera oy Tampere 100,00% 0 0 0

Tampereen särkänniemi oy Tampere 100,00% 100,00% 16 241 7 694 -972

Tampereen työvalmennussäätiö syke Tampere 100,00% 100,00% -98 172 66

Tampereen Vuokra-asunnot oy Tampere 100,00% 100,00% 13 408 51 057 330

Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 100,00% 100,00% 1 574 281 965 0

VTs kiinteistöpalvelu oy Tampere 100,00% 723 382 218

Tampere-talo oy Tampere 100,00% 100,00% 1 380 2 311 -137

Tavase oy Tampere 69,54% 69,54% 869 3 959 -80

TreDu-kiinteistöt oy Tampere 66,46% 66,46% 71 791 27 258 -213

Vilusen rinne oy Tampere 100,00% 100,00% 91 55 690 0

Vuores palvelu oy (Tampereen Vuokratalo-säätiö 2,08 %, pirkan putkikeräys oy 0,24 %, äänimäärästä 64,17 %)

Tampere 61,77% 64,09% 637 24 -80

Yhdistelemättömät tytäryhteisöt

maisansalo oy *) Tampere 100,00% 0 0 0

*) ovat vuoden 2009 tietoja, yhtiöllä ei ollut toimintaa tämän jälkeen

Nimi Kotipaikka

Kaupun-gin omis-tusosuus

%

Kon-sernin

omistus-osuus

%





Kuntakonsernin osuus tilikauden

voitosta/tappiosta 1 000 euroa

Kuntayhtymät

hämeen päihdehuollon kuntayhtymä hämeenlinna 34,13% 34,13% 153 321 -204

pirkanmaan liitto Tampere 45,58% 45,58% 661 331 2

pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (alakonsernitp)

Tampere 38,37% 38,37% 67 005 96 962 4 310

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampere 62,45% 62,45% 195 171 40

23) Omistukset kuntayhtymistä

Liitetiedot


24) Omistukset muista yhteisöistä

Nimi Kotipaikka

Kaupun-gin omis-tusosuus

%

Konsernin omistus-

osuus %





Kuntakonsernin osuus tilikauden

voitosta/tappiosta 1 000 euroa

Osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt

atalan liikekeskus kiint oy Tampere 40,00% 40,00% 757 12 2

Coxa oy (konserni) Tampere 20,56% 20,56% 2 747 3 131 393

Finn-medi Delta kiint oy Tampere 30,85% 30,85% 4 967 75 0

Finnpark oy

kosken parkki kiint oy Tampere 21,08% 848 2 0

hervannan kanjoni as oy (Tampereen Vuokra-asunnot oy 7,39 %)

Tampere 36,08% 43,47% 660 36 2

Tampereen sokeain kiint oy Tampere 29,88% 29,88% 17 171 0

Tamseed ky Tampere 23,26% 23,26% 2 0 -233

Tuotekehitys oy Tamlink Tampere 24,00% 24,00% 538 655 20

Tampereen Vuokra-asunnot oy Tampere

hervannan Juhani as oy Tampere 28,04% 663 2 0

Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere

Tumpin parkki kiint oy Tampere 20,96% 202 2 1

Vilusen rinne oy Tampere

mummunkujan pysäköinti oy Tampere 31,33% 200 0 -2

yh kodit oy (konserni) (Tampereen Vuokratalo-säätiö 17,07 %)

Tampere 18,64% 35,71% 33 035 234 586 2 785

Yhdistelemättömät osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt

ateljeetalo oy Tampere 47,66% 47,66% 34 48 0

Finn-medi oy*) Tampere 27,78% 27,78% 212 522 -54

pikassos oy hämeenlinna 25,00% 25,00% 26 34 0

suomen hopealinja oy hämeenlinna 28,46% 28,46% 184 633 0

Tampereen särkänniemi oy Tampere

Jotospirtti oy helsinki 50,00% 95 0 0

Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere

Virontörmän lämpö oy Tampere 40,42% 157 2 33

Tyrkkölä as oy ylöjärvi 47,72% 47,72% 114 2 -4

VTs kiinteistöpalvelu oy Tampere

lännen kiinteistöpalvelu oy (konserni)*) Tampere 33,33% 274 731 131

*) ovat vuoden 2013 tietoja

Liitetiedot


25) Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä muilta omistusyhteisyhteisöiltä (1 000 euroa)

Kaupunki

2014 2013

Pitkäai-kaiset

Lyhytai-kaiset

Pitkäai-kaiset

Lyhytai-kaiset

saamiset tytäryhteisöiltä

myyntisaamiset 0 5 010 0 3 116

konsernitili 0 23 721 0 34 183

muut saamiset 0 1 673 0 2 235

siirtosaamiset 0 1 984 0 2 972

yhteensä 0 32 389 0 42 506

saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä

myyntisaamiset 0 1 043 0 789


siirtosaamiset 0 1 826 0 1 495

yhteensä 0 2 878 0 2 284

saamiset osakkuus- sekä muilta omistusuhteysyhteisöiltä

myyntisaamiset 0 64 0 450


siirtosaamiset 0 10 0 10

yhteensä 0 119 0 459

Yhteensä 0 35 386 0 45 249

Yhdistykset, säätiöt yms., joiden hallintoelimissä kaupungilla on edustus:a.r. Winterin muistosäätiöCultura-säätiöeino salmelaisen säätiöelävä kaupunkikeskusta ryFrame-säätiöhaiharan museosäätiöhämäläisen ylioppilassäätiön valtuuskun-tak. F. ja maria Dunderbergin Testament-tisäätiökalevan lukion kannatusyhdistys rykallioniemi-säätiökoivupirtin säätiökokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyh-distys rykustaa hiekan säätiölenin-museon johtokuntanokian ajoharjoitteluratasäätiöpirkanmaan Virkistysalueyhdistys rypispalan sottiisin päätoimikuntapostimuseosäätiöpro ysitie rypyynikin kesäteatterisäätiö

sara hildénin säätiösuomen itämeri-instituutin säätiösuomen kirjainstituutin säätiö, stiftelsen för Finlands bokinstitutlastenkirjainstituutin kannatusyhdistys rysuomen sinfoniaorkesteri ryTampere maja säätiön valtuuskuntaTampere tunnetuksi ryTampereen aikuiskoulutussäätiöTampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ryTampereen kaupungin henkilöstökassaTampereen kaupungin vakuutuskassaTampereen kesäyliopistoyhdistys ryTampereen konservatoriotalon säätiöTampereen musiikkiopiston säätiöTampereen oopperatoimintasäätiöTampereen seudun nuorisoasunnot ryTampereen seudun opiskelija-asuntosää-tiö ToasTampereen seudun uusyrityskeskus ryTampereen sotaveteraanien huolto- ja tu-kisäätiö

Tampereen steiner-kouluyhdistys ryTampereen Teatterikesä ryTampereen Työväen Teatteri oyTampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokuntaTampereen yliopiston terveystieteen yksi-kön johtokuntaTeatteri 2000:n kannatusyhdistys ryThe Convention Bureau ry TiTry ryTor, Joe ja pentti Borgin säätiöTyöväen museoyhdistys ryTyöväen Teatterin talosäätiöurho kekkosen kuntoinstituuttisäätiöylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tam-pere-hämeenlinnan terveyspalveluyksiön johtokuntaylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tam-pereen terveyspalveluyksiön johtokuntay-säätiöpirkanmaan festivaalit pirfest rypro rautatie rysosTe suomen sosiaali ja terveys ry

Liitetiedot


27) Rahoitusarvopaperit (1 000 euroa)Kaupunki

2014 2013

Osakkeet ja osuudet

Jälleenhankintahinta 56 589 26 583

kirjanpitoarvo 50 775 22 045

erotus 5 814 4 538

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin

Jälleenhankintahinta 0 40 000

kirjanpitoarvo 0 40 000

erotus 0 0

Joukkovelkakirjasaamiset



erotus 187 240

Muut arvopaperit



erotus 88 154

Yhteensä 71 824 90 365

26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni2014 2013 2014 2013

pitkäaikaiset siirtosaamiset

muut menoennakot ja tulojäämät 14 21 19 38


lyhytaikaiset siirtosaamiset

menoennakot ja tulojäämät

siirtyvät korot 1 693 2 958 187 248

kelan korvaus työterveyshuollosta 3 300 3 200 4 699 4 457

Valtion avustuksia ja korvauksia 2 453 4 498 2 603 4 658

avustus pakolaisten kotouttavaan toimintaan 1 192 3 478 1 192 3 478

Joukkoliikennetuki valtiolta 1 000 683 1 000 683

seutulipun valtionosuus 1 007 204 1 007 204

elatustuen takaisinmaksusaatava 0 280 0 280

eu-tuet ja avustukset 92 396 92 396

muut tuet ja avustukset 1 395 0 1 514 0

kotihoidon laskutus 1 759 1 336 1 759 1 336

kotikuntalain kotikuntakorvaus 841 0 841 0

maksutulot 302 302

pshp:n peruspääoman korko 1 445 1 445 891 884

pshp:n hyvitys,ensihoito 381 0 381 0

sponda (ratinan kauppakeskus) 0 860 0 860

Tekninen lukio hervanta 0 855 0 855

Vuoreksen koulukeskus 0 2 604 0 2 604

Tredu, sähkötalo hervanta 461 1 008 0 1 008

Verosaamiset 0 0 85 98

nordpool elspot 0 0 1 444 552

ulkoisen rahoituksen jaksotus 0 0 883 888

energiaerien jaksotus 0 0 10 089 8 648

laskuttamaton leasing laskutus 0 0 16 873 0

muut menoennakot ja tulojäämät 2 213 2 191 6 414 6 258

yhteensä 19 533 25 995 52 254 38 396

Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 19 547 26 016 52 273 38 434

rahoitusarvopaperit arvostetaan tilinpää-

töksessä hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan

todennäköiseen luovutusarvoon. Julkisen kau-

pankäynnin kohteena olevat rahoitusarvopape-

rit arvostetaan hankinta-arvoonsa tai sitä alem-

paan vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän

arvoonsa.

Liitetiedot


Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

28) Oma pääoma (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

peruspääoma 1.1 636 657 636 657 636 657 636 657

peruspääoma 31.12 636 657 636 657 636 657 636 657

yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1 0 0 265 248

lisäykset 0 0 131 17

yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12. 0 0 395 265

muut omat rahastot

Vahinkorahaston pääoma 1.1 23 987 23 434 23 987 23 434

siirrot rahastoon tilikaudella 0 1 026 0 1 026

siirrot rahastosta tilikaudella 2 084 473 2 084 473

Vahinkorahaston pääoma 31.12 21 904 23 987 21 904 23 987

Tampereen elinkeinorahaston pääoma 1.1. 12 092 11 194 12 092 11 194

siirrot rahastoon tilikaudella 0 1 465 0 1 465

siirrot rahastosta tilikaudella 587 567 587 567

Tampereen elinkeinorahaston pääoma 31.12. 11 505 12 092 11 505 12 092

asumisen rahaston pääoma 1.1. 3 474 4 079 3 474 0

rahaston purkaminen 3 474 604 3 474 0

asumisen rahaston pääoma 31.12. 0 3 474 0 0

Väinö linnan rahaston pääoma 1.1. 61 61 61 61

Väinö linnan rahaston pääoma 31.12. 61 61 61 61

muut muut omat rahastot 1.1. 0 0 10 714 11 876

siirrot rahastoon tilikaudella 0 0 502 479

siirrot rahastosta tilikaudella 0 0 0 1 568

siirto erien välillä 0 0 0 -72

muut muut omat rahastot yhteensä 31.12. 0 0 11 216 10 714

muut omat rahastot yhteensä 33 470 39 615 44 687 50 329

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 594 935 622 371 505 888 523 481

siirto edelliseltä tilikaudelta -2 071 -27 436 22 603 -15 768

edellisten tilikausien virheiden oikaisut 0 0 521 -1 825

muut muutokset* 3 474 0 3 474 0

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 596 338 594 935 532 487 505 888

Tilikauden alijäämä/ylijäämä -18 083 -2 071 6 097 22 603

oma pääoma yhteensä 1 248 382 1 269 136 1 220 323 1 215 743

Vertailutietoa on muutettu rahastojen käsittelyssä tehtyjen muutosten vuoksi. arvonkorotusrahasto purettiin kokonaisuu-dessaan vuonna 2014 ja myöskään vertailutietoa ei näytetä arvonkorotusrahastosta.

edellisen tilikausien virheiden oikaisussa näytetään vertailutiedoissa vuonna 2014 tehty korjaus Väinö linnan rahastoon.

ikäihmisten virkistysrahasto siirrettiin toimeksiantojen pääomiin vuonna 2014. myöskään vertailutietoa ei rahaston osalta näytetä.

* muissa muutoksissa näytetään asumisen rahaston purkaminen. rahaston pääoma siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämään.

Liitetiedot


29) Erittely poistoerosta ( 1 000 euroa)Kaupunki

2014 2013

investointivarauksiin liittyvä poistoero 10 969 11 496

Yhteensä 10 969 11 496

30) Pitkäaikaiset velat, myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät (1 000 euroa)Kaupunki

2014 2013


Yhteensä 110 414 133 333

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2020 tai sen jälkeen

31) Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat

ei ilmoitettavaa.

32) Pakolliset varaukset (1 000 euroa)Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

eläkevaraus 4 831 6 006 4 837 6 020

maisemointivaraus* 150 176 14 175 13 552

maanpuhdistusvaraus* 5 322 492 5 322 492

Verovaraukset 0 0 0 0

Vahingonkorvausvaraus 608 600 851 861

potilasvahinkovakuutus 0 0 13 228 9 538

Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 0 0 423 517

Yhteensä 10 911 7 274 38 835 30 980

*maanpuhdistusvarauksen lisäys 4 830 teuroa liittyy kunnan ympäristövelvoitteisiin luettaviin maa-alu-eiden puhdistuksiin. maisemointivarauksesta 14 025 teur on pirkanmaan Jätehuollon uusien ja vanhojen kaatopaikkojen maisemointi- ja jälkihoitovarausta, joka liittyy konsernin ympäristövelvoitteisiin.

Liitetiedot


33) Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa)

Kaupunki

2014 2013

pitkäaikainen lyhytaikainen pitkäaikainen lyhytaikainen

Velat tytäryhteisöille

konsernitili 0 128 172 0 139 283

ostovelat 0 7 057 0 6 664

muut velat 962 100 905 51

siirtovelat 0 275 0 168

yhteensä 962 135 604 905 146 166

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä

ostovelat 0 2 314 0 2 261

muut velat 606 7 79 3

siirtovelat 0 5 953 0 14 861

yhteensä 606 8 274 79 17 125

Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisöille

ostovelat 0 14 0 75



Yhteensä 1 568 144 068 983 163 463

34) Maksuvalmiuden kannalta merkittävät taseeseen kirjatut sekkilimiitit

ei ilmoitettavaa.

35) Vuokrakohteen lunastusvelka

ei ilmoitettavaa.

36) Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

muut velat

palautuskelpoiset liittymismaksut 15 471 13 597 45 592 42 797

muut velat 634 585 638 366

Yhteensä 16 104 14 183 46 230 43 162

Liitetiedot


37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

pitkäaikaiset siirtovelat

menojäämät

muut menojäämät 1 220 730 1 225 730

yhteensä 1 220 730 1 225 730

lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Tuet ja avustukset 6 825 8 213 10 392 11 142

matkakorttien latausmaksuvelka 3 548 3 049 3 548 3 049

pelastuslaitos, kuntien maksuosuudet 948 1 042 948 1 042

pshp:lle palautettava valmiuskorvaus

ja ensihoidon ylijäämää 23 699 14 428

muut tuloennakot 73 148 3 480 6 018

palkkojen sivukulut * 11 689 10 727 11 689 10 727

palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 93 900 90 687 134 564 129 995

korkojaksotukset 1 974 1 990 6 199 6 331

menojäämät

pshp loppulaskut 5 929 14 112 3 654 8 635

Valtionosuuden palautus okm:lle 1 264 0 1 264 0

pshp/peruspääoman korko jäsenkunnille 0 0 891 884

pshp/potilasvahinkovakuutus 0 0 1 458 1 332

laskuttamattoman myynnin alv-jaksotus 0 0 1 666 1 879

Verojaksotukset 0 0 804 2 391

muut menojäämät 1 185 1 514 11 642 13 040

yhteensä 127 359 132 182 192 215 196 891

Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 128 579 132 912 193 440 197 622

* Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu palkkojen sivukulujen osalta, jotka siirrettiin näytettäväksi siir-toveloissa aikaisemmin muiden velkojen sijasta. konsernin osaltaei ole saatavilla erittelyä, joten näytetään kaupungin kyseinen erä.

38) Huollettavien varat (1 000 euroa)

Kaupunki

2014 2013

huollettavien varat 31.12. 2 206 1 845

39) Elatustuen takautumissaatavat

ei ilmoitettavaa.

Liitetiedot


vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot40) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 0 285 752 359 706

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 180 270 287 515

lainat julkisyhteisöiltä 0 0 103 825 133 973


lainat muilta luotonantajilta 0 0 6 213 6 397


Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 0 226 576 334 958

Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä



Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 0 2 355 2 607

Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita


pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0 0 120 120

pantatut osakkeet yhteensä 0 0 120 120

Yhteensä 0 0 229 050 337 684

41) Muut omasta puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa)

42) Konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet

ei ilmoitettavaa.

43) Muut muiden puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 0 0 10 300 10 300

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

pantatut arvopaperit 0 0 130 130

Liitetiedot


45, 46) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

Takaukset tytäryhteisöjen puolesta

alkuperäinen pääoma 552 158 504 094 - -

Jäljellä oleva pääoma 379 589 366 596 - -

Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta

alkuperäinen pääoma 7 000 7 000 7 000 7 000

Jäljellä oleva pääoma 3 646 3 938 3 646 3 938

Takaukset muut

alkuperäinen pääoma 18 573 18 825 18 878 19 247

Jäljellä oleva pääoma 11 673 12 549 11 812 12 811

Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kaupunki

2014 2013

kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 1 005 967 947 420

kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12.

695 635

44) Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen 1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

seuraavalla tilikaudella maksettavat 10 122 9 361 13 362 11 596

koneet ja laitteet 6 254 5 745 - -

rakennukset

pyynikin sosiaaliasema 1 336 1 808 - -

Vuoreksen koulukeskus 1 139 1 017 - -

muut rakennukset 1 392 792 - -

myöhemmin maksettavat 101 257 122 644 115 148 130 051

koneet ja laitteet 10 835 9 388 - -

rakennukset

pyynikin sosiaaliasema 44 321 44 317 - -

Vuoreksen koulukeskus 35 947 60 336 - -

muut rakennukset 10 153 8 603 - -

Yhteensä 111 378 132 005 128 510 141 647

Vertailutietoa on muutettu, koska vuoden 2014 laadinnan yhteydessä kävi ilmi, että rahoituslaitokselta

saadut erittelyt vuodelta 2013 olivat virheelliset

Liitetiedot


47) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)

Kaupunki Konserni

2014 2013 2014 2013

sopimusvastuut

Vuokravastuut, vastuut voimassa 31.12.2062 asti 338 680 302 828 161 871 133 401

ehdolliset ympäristövastuut 20 522 37 597 20 522 37 597

sitoumukset avustukseen 227 488 8 188 8 355

muut sopimusvastuut 100 464 88 671 106 814 95 376

sopimusvastuut yhteensä 459 894 429 583 297 395 274 729

muut taloudelliset vastuut* 5 568 5 173 5 568 5 173

sähkö,-polttoaine- ja päästöoikeusjohdannaiset

käypä arvo - - -16 552 -20 519

korkojohdannaissopimukset

nimellisarvo 535 226 468 000 763 292 502 652

käypä arvo -130 995 -41 011 -138 377 -29 052

Valuuttajohdannaissopimukset

nimellisarvo - 40 288 0 40 288

käypä arvo - 5 0 5

arvonlisäveron palautusvastuu - 922 14 623 6 969

* sisältää eri oikeusasteissa vireillä olevat riita-asiat.

korkojohdannaisten osalta on esitetty nimellisarvon lisäksi käypä arvo, joka on negatiivinen johtuen alhaisesta markkinakorkotasosta.

Arvolisäveron palautusvastuu

kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin 1.1.2005

alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman

käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. arvonlisäveron palautusvastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun.

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu.

perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai

osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan

pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä

on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/632 § 49 sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon

suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/833 § 30.

Päästöoikeudet, konserni

päästösalkun käyvässä nettoarvossa on mukana ilmaiseksi saatujen, ostettujen ja muiden päästöoikeuksiin liittyvien sopimusten markkina-arvo 31.12.2014.

Ehdolliset ympäristövastuut

ehdolliset ympäristövastuut muodostuvat puhdistusvastuista 9,0 milj euroa ja tarkkailuvastuista 11,5 milj euroa.

Päästöoikeudet 2014 tCO2 1 000 euroa

käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 1.1. 697 825 3 440

ed.tilikauden päästökaupan alaiset palautut päästöt -669 020 0

päästöoikeuksien ostot 50 000 9

Toteutuneiden päästökaupan alaisten päästöjen määrä 799 974 0

päästöoikeuksien myynnit 0 0

käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 31.12. 878 779 6 450

Liitetiedot


Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot48) Henkilöstön lukumäärä 31.12.

Kaupunki

2014 2013

konsernihallinto 729 711

konsernipalvelut 292 311

sosiaali- ja terveyspalvelut 5 601 5 320

päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 5 989 6 157

liikelaitokset ja pirkanmaan pelastuslaitos 2 617 2 651

Yhteensä 15 228 15 150

Kaupunki

2014 2013

henkilöstökulut

palkat ja palkkiot 523 274 513 518

henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -7 896 -6 371

henkilösivukulut

eläkekulut 131 852 131 291

muut henkilösivukulut 29 741 29 496

Yhteensä 676 971 667 934

henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin

valmistus omaan käyttöön tilin kautta 5 344 5 109

Vuoden 2013 vertailutietoa aktivoiduista henkilöstökuluista on muutettu 1 965 teur muuttuneen kirjauskäytännon vuoksi.

49) Henkilöstökulut (1 000 euroa)

50) Tilintarkastajien palkkiot (1 000 euroa)

Kaupunki

2014 2013

kpmg

Tilintarkastuspalkkiot 0 30

hanketarkastukset 0 8

muut palkkiot 10 3

BDo audiator oy

Tiintarkastuspalkkiot 70 27

Tilintarkastuspalkkiot pirko 0 4

hanketarkastukset 11 0

Palkkiot yhteensä 91 72

erillistilinpäätökset


erillistilinpäätökset

Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut


Avopalvelut

avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hy-vinvointia ja sosiaalista turvallisuutta se-kä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen. palvelut tuotetaan kokonaista-loudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien

ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. hyvinvointipalveluilla edis-tetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mah-dollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa.

avopalvelujen tuotantoyksiköt ovat lapsi-perheiden sosiaalipalvelut, aikuisten so-siaalipalvelut, kotihoito, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mie-lenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta avopalvelujen toiminta laajeni ja tehtävät lisääntyivät tilikaudella. palvelutilausten yhteissumma oli 169,5 milj. euroa, mikä oli 18,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2013. Tilauksia kasvattivat muun muassa oriveden terveydenhuollon sekä vanhus-ten ja vammaisten palvelujen siirtyminen Tampereen vastuulle, tilaajalta tulleet lisätilaukset ja kasvaneet vuokrakustan-nukset. kaupunginvaltuusto kohdensi lisä-talousarviossa joulukuussa 0,9 milj. euron lisäyksen sosiaalisen tuen palvelujen tila-ukseen. Vuoden 2014 toiminnallinen tulos oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen.

Vuoden kuluessa valmistauduttiin ko-tihoidon siirtymiseen uudelle tuotanto-alueelle. siirto on osa ikäihmisten pal-velurakenneuudistusta. lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tehtiin organisaatio-uudistus. Tarve organisaation uudistami-selle nousi muun muassa lastensuojelun rakenneuudistuksesta. sosiaalipalveluissa valmistauduttiin myös sosiaalihuoltolain uudistukseen. uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, lisätä asiakaslähtöisyyttä sekä luoda edellytyk-siä yhteistyölle terveydenhuollon, muiden viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. lakiuudistus vaikuttaa merkittävimmin lapsiperheiden palvelui-hin. Terveyspalvelujen käytännön järjestä-minen, toimintatapojen ja raportointikäy-täntöjen yhteensovittaminen Tampereen ja oriveden yhteistoiminta-alueella oli haasteellinen tehtävä erityisesti johdolle ja hallinnolle, mutta työ saatiin etenemään suunnitellusti.

sosiaalitakuu toteutui toimeentulotu-en käsittelyajoissa. lastensuojelun selvi-tyksissä määräajassa pysyttiin koko vuosi

tammikuuta lukuun ottamatta. hoitotakuu toteutui suun terveydenhuollossa. Vas-taanottotoiminnassa hoidon tarpeen ar-viointi tehtiin määräajassa. Terveyspalve-lujen neuvonnan vastausprosentti oli 63 prosenttia jääden alle tavoittelun 80 pro-sentin.

lielahtikeskus avasi ovensa huhtikuus-sa. avopalvelujen yksiköistä sinne sijoit-tuivat lielahden terveysasema ja hammas-hoitola, lielahden äitiys- ja lastenneuvola, ikäihmisten palvelukeskus ja päiväkeskus. uusissa tiloissa lielahden äitiys- ja lasten-neuvolaan yhdistyi lentävänniemen toimi-piste.

kotihoidossa otettiin käyttöön mobiili-käyttöinen toiminnanohjausjärjestelmä. mobiililaitteiden käyttö on mahdollistanut asiakaskäyntien tilastoinnin ja hoitotyön kirjaamisen asiakkaan kotona ja välitöntä työaikaa on pystytty lisäämään. pilottialu-eella otettiin käyttöön myös sähköinen ovenavauspalvelu. Terveyspalveluissa aloi-tettiin sähköisen asioinnin kehittäminen osana easiointi-projektia. keväällä otettiin käyttöön toimeentulotuen sähköinen ha-kemus. hakemuksista noin 20 prosenttia oli sähköisiä. Toimeentulotuen piirissä ole-vien asiakkaiden henkilökohtainen asiointi lisääntyi.

Arvio tulevasta kehityksestäkuntatalouden edelleen heikentynyt tilan-ne vaikuttaa myös Tampereen kaupungin talouteen. Talouden tasapainottamiseksi joudutaan tulevina vuosina noudattamaan erittäin tiukkaa menojen kasvua. Vuodelle 2015 kohdennettu avopalvelujen tulosta-voite 2,8 milj. euroa on kohdennettu pää-osin henkilöstömenoihin. Tulostavoitteen saavuttaminen on erittäin haasteellista,

koska vuoden 2014 henkilöstömenot Tam-pereen osalta ylittyivät. Tulostavoitteen saavuttaminen edellyttäisi palvelutason karsimista.

Henkilöstöpalkallisten henkilötyövuosien joulukuun 2014 toteumassa on 180 henkilötyövuo-den muutos joulukuun 2013 toteumaan verrattuna. muutos selittyy oriveden so-siaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimin-ta-alueella: 1.1.2014 avopalveluihin siirtyi liikkeenluovutuksen periaatteilla 117 hen-kilötyövuoden resurssi, joista suurin osa kotihoitoon. lisäksi tilaajalta vuosisuunni-telman laatimisvaiheessa tulleet lisätilauk-set lisäsivät henkilötyövuosia noin 40:llä. henkilötyövuosien kasvu avopalveluissa aiheuttaa vastaavasti sijaistamistarpeen lisääntymistä. sairauspoissaolopäiviä hen-kilötyövuotta kohden on 18,87 ja ne ovat nousseet 0,24 henkilötyövuotta verrattu-na vuoden 2013 toteumaan. henkilöstön muut poissaolot ja sairauspoissaolojen lievä kasvu selittävät muutosta. Taloudelli-siin syihin perustuvia palkattomia vapaita pidettiin avo-palveluissa vuoden aikana yhteensä 4 146 päivää, mikä vastaa 11,4 henkilötyövuoden säästöä. henkilöstö-määrä oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä 215 henkilöä enemmän kuin 2013.

avopalvelut ylittää 53,6 henkilötyövuo-della alkuperäisen vuosisuunnitelman 2014. ylitystä selittävät pääasiassa kesken vuotta tilaajalta tulleet noin 1,5 milj. lisäti-laukset, mitkä lisäsivät henkilötyövuosien määrää noin 35:lla. suurimmat lisäykset kohdistuivat henkilöstömenoihin etuuskä-sittelyyn aikuisten sosiaalipalveluissa sekä avomielenterveyspalveluihin. pienempiä lisätilauksia saatiin vastaanottotoimin-



aVopalVeluJen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

taan ja kotihoitoon. osa lisätilauksista kohdistui orivedelle. henkilöstömenot toteutuivat kokonaisuutena vuosisuunni-telman mukaisesti eli henkilöstömenoihin

tehty 1,5 milj. euron säästöjen kohdennus saavutettiin. osan henkilötyövuosien yli-tyksestä selittää se, että henkilötyövuosiin kirjataan paljon muutakin kuin normaalit

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäavopalveluissa tehtiin tuotantoyksiköit-täin riskikuvaukset ja riskien merkitysten arvioinnit. lisäksi tehtiin toiminnan itse-arviointi sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arvioin-timallin avulla. riskikuvaukset, itsearvi-ointi ja näiden pohjalta laadittu selonteko käsitellään johtokunnassa 11.3.2015.

avopalveluissa on käytössä johtokun-nan 8.4.2008 hyväksymä hyvinvointipal-velujen sisäisen valvonnan suunnitelma ja 20.12.2007 hyväksymä riskienhallinta-suunnitelma. riskienhallintasuunnitelma päivitetään ja tuodaan johtokuntaan vuo-den 2015 aikana.

Tilikauden aikana avopalveluissa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovu-tuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvas-tuuseen tai muuhun oikeudelliseen vas-tuuseen.

kokonaisarviona avopalvelujen johto lausuu, että taseyksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä ja vähintään tyydyttä-vällä tasolla. merkittäviä sisäisen valvon-nan puutteita ei ole todettu.

suunnitelmat riskienhallinnan kehittä-mistoimenpiteistä vuonna 2015 ovat:

• riskienhallintasuunnitelma päivitetään konsernihallinnon uusien ohjeiden mu-kaiseksi.

• kaupungin talousarvion sitovan tavoit-teen mukaan aloitetaan avopalvelujen palvelurakenteen ja toiminnan selvitys-työ. oman tuotannon kilpailukykyä suh-teessa vertailukaupunkeihin ja mark-kinoilla toimiviin tuottajiin arvioidaan. Tuotannon toimintatapoja muutetaan ja toimintaa tehostetaan.

• Jatketaan home- ja muiden sisäilmaon-gelmien selvityksiä ja ongelmien korjaa-mista.

• Turvallisuusriskejä ennakoidaan yksin-työskentelytilanteissa.

• Työtä ja kehittämistä suunnitellaan ja toteutetaan niin, että työuupumusta voidaan välttää.


47 palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna -

48 henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty -

49 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna -

50 henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu -

51 lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan uudistamiseksi on tehty +

52 Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (orivesi) toiminta on käynnistynyt suunnitellusti +

53ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitelman ja kh:n suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti

+

työsuhteet, esimerkiksi tietyt harjoitteli-jat ja toimeentulotuella työllistetyt ja niin edelleen



Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen avopalvelujen kaikki kolme tuotantoalue-kohtaista toiminnallista tavoitetta saavu-tettiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Tampereen ja oriveden terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi suunnitellusti. esimerkiksi oriveden lää-käreiden rekrytointitilanne parani vuoden aikana, ja hyvinvointineuvolatoiminta käynnistettiin. ikäihmisten palveluraken-nemuutos eteni kotihoidon osalta tavoit-

teen mukaisesti. lastensuojelun asiakas-ohjaus luotsin ja sijais- ja jälkihuollon sosiaaliaseman henkilöstön itsearviointi-materiaali valmistui toiminnan uudistami-seksi ja tulokset käsiteltiin tuotantoyksi-kön johtoryhmässä.

avopalveluissa asukaskohtaiset kustan-nukset kasvoivat 3,0 prosenttia. henki-löstön vaihtuvuutta ei saatu hyödynnet-tyä avopalveluissa tavoitteen mukaisesti (poikkeama tavoitteeseen -45 htv). avopal-velujen kasvava palvelukysyntä vaikeutti

henkilötyövuosien vähennystavoitteen saavuttamista. eniten henkilötyövuodet ylittyivät aikuisten sosiaalipalveluissa, kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa. lisäksi avopalvelujen työhyvinvointi ei pa-rantunut edellisvuoteen verrattuna, jota selitti psykososiaalisten kuormitustekijöi-den lisääntyminen. myös vaikutusmahdol-lisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei koettu li-sääntyneen.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio

2014Muutettu TA 2014

Ero 2014

Liikevaihto 179 321 660,48 159 632 093,81 174 917 176 592 2 730liiketoiminnan muut tuotot 1 473 984,28 1 194 997,99 752 746 727materiaalit ja palvelut

aineet, tarvikkeet ja tavaratostot tilikauden aikana -10 496 694,64 -9 529 688,99 -9 150 -8 990 -1 507

palvelujen ostot -28 576 826,79 -27 956 467,68 -27 990 -26 845 -1 732henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -91 103 590,20 -83 610 168,44 -88 870 -91 304 201henkilösivukulut

eläkekulut -22 173 873,66 -20 767 425,42 -21 472 -21 880 -294muut henkilösivukulut -5 187 724,67 -4 851 216,30 -5 154 -5 296 108

poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot -1 229 698,66 -751 034,56 -1 514 -1 512 283

liiketoiminnan muut kulut -18 572 063,99 -14 643 797,20 -18 458 -18 451 -121Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 455 172,15 -1 282 706,79 3 060 3 060 395rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 5 136 679,61 4 684 964,02 0 0 5 137muut rahoitustuotot 740,51 1 077,27 0 0 1kunnalle maksetut korkokulut -5 074 270,69 -5 010 224,37 -160 -160 -4 914muille maksetut korkokulut -70,18 0,00 0 0 -0muut rahoituskulut -682,43 -676,73 0 0 -1

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 517 568,97 -1 607 566,60 2 900 2 900 618

Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

sijoitetun pääoman tuotto, % -3 702,6 -268,8kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -3 702,6 -268,8Voitto, % 2,0 -1,0

Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos toteutui 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempana. Tuotan-toalueelle asetettu 2,9 milj. euron tulosta-voite saavutettiin pääosin palvelutuotan-non volyymien kasvusta johtuen, vaikka materiaali- ja palveluostojen sekä Tam-pereen henkilöstökulujen ylitykset vai-kuttivat vastaavasti tulosta heikentävästi. henkilöstökulujen säästöihin pyrittiin jät-tämällä vakansseja täyttämättä, viivästyt-tämällä vakanssien täyttöä, rajoittamalla sijaisten käyttöä ja palkattomilla vapailla. laboratoriopalvelujen ostoissa säästämi-nen oli haasteellista perusterveydenhuol-lon lisääntyvien asiakasmäärien ja entistä tarkempien tutkimusten vuoksi, joiden avulla pyritään hillitsemään erikoissai-raanhoidon kustannusten kasvua. kotihoi-don asiakaspalvelujen ostot olivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Vastaan-ottotoiminnan vuokratyövoiman ostoissa syntyi säästöä 0,2 milj. euroa edellisvuo-

teen verrattuna, koska lääkäreitä palkat-tiin omaan tuotantoon.

liikevaihto toteutui 2,7 milj. euroa ja palvelutilaukset toteutuivat 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina palvelu-tuotannon volyymien kasvusta johtuen. lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ylitystä syntyi 1,6 milj. euroa pääosin lasten osas-tohoidosta. perhetukikeskusten päivys-tyspaikat täyttyivät tamperelaisista, joten muilta kunnilta saatavat myyntitulot jäivät 0,5 milj. euroa suunnitelmaa alhaisemmik-si. Vastaanottotoiminnassa perustervey-denhuollon avopalvelujen tilaus ylittyi 0,8 milj. euroa avokuntoutuksen volyymien kasvun vuoksi. suun terveydenhuollossa palvelutilaukset ylittyivät 0,6 milj. euroa lasten ja nuorten palvelujen volyymin kas-vun vuoksi. kaupunginvaltuusto lisäsi lisä-talousarviossa joulukuussa 0,9 milj. euroa sosiaalisen tuen palvelujen tilaukseen, mi-kä pienensi merkittävästi palvelutilauksen ylitystä aikuisten sosiaalipalveluissa. liike-toiminnan muut tuotot ylittivät vuosisuun-nitelman muun muassa työllistämistuen ja työterveyshuollon kelalta saatavan korva-uksen johdosta.

materiaalien ja palvelujen ostot ylittivät 3,2 milj. eurolla vuosisuunnitelman. hoito-tarvikekustannukset ja apuvälinehankin-nat lisääntyivät ikäihmisten kotiutusten ja palveluasumisen sekä asiakasvolyymin vuoksi erityisesti vastaanottotoiminnas-sa. asiakaspalvelujen ostot ylittyivät, koska kaikkia kotihoidon asiakkuuksia ei pystytty hoitamaan omilla resursseilla ja hammashuollon oikomishoidon kysyntä kasvoi. henkilöstökulut toteutuivat vuosi-suunnitelman mukaisina, josta Tampereen henkilöstökulut ylittyivät 0,9 milj. euroa ja oriveden henkilöstökulut alittuivat 0,9 milj. euroa. lomapalkkavelan muutos ylitti vuosisuunnitelman 0,6 milj. eurolla. pois-tot alittuivat 0,3 milj. euroa, koska vuon-na 2013 Tipotien investoinnit toteutuivat suunniteltua pienempinä. rahoituskulut alittuivat johtuen vuosisuunnitelmaan teh-dystä liian korkeasta arviosta rahoitettavi-en pääomien tasosta.

palvelutilaukset kasvoivat 18,1 milj. eu-roa edellisvuoteen verrattuna. oriveden yhteistoiminta-alueen palvelujen osuus palvelutilausten noususta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on 7,9 milj. euroa. kasvaneet vuokrakustannuk-set sekä palvelutilauksiin osoitetut lisä-ykset kasvattivat tilauksia edellisvuoteen verrattuna.

TalousarVion ToTeumaVerTailu ( 1 000 euroa)



rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirtaliikealijäämä (-ylijäämä) 3 455 172,15 -1 282 706,79 3 060 3 060 395poistot ja arvonalentumiset 1 229 698,66 751 034,56 1 514 1 512 -283rahoitustuotot ja -kulut 62 396,82 -324 859,81 -160 -160 222

4 747 267,63 -856 532,04 4 414 4 412 335Investointien rahavirta

investointimenot -1 164 155,06 -2 074 332,49 -1 424 -1 424 260-1 164 155,06 -2 074 332,49 -1 424 -1 424 260

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 583 112,57 -2 930 864,53 2 990 2 988 595

Rahoituksen rahavirtalainakannan muutokset

pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 997,59lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 147 299,21 10 455,00 -2 990 -2 988 3 136

148 296,80 10 455,00 -2 990 -2 988 3 136muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

24 580,99 73 841,83 - - -

saamisten muutos kunnalta -5 968 983,41 1 692 267,13 - - -saamisten muutos muilta 571 409,32 -383 484,42 - - -korottomien velkojen muutos kunnalta -23 006,16 3 804,31 - - -korottomien velkojen muutos muilta 1 676 148,74 1 537 512,88 - - -

-3 719 850,52 2 923 941,73 0 0 -3 720

Rahoituksen rahavirta -3 571 553,72 2 934 396,73 -2 990 -2 988 -584

Rahavarojen muutos 11 558,85 3 532,20 0 0 11

rahavarojen muutos 11 558,85 3 532,20rahavarat 31.12. 39 814,80 28 255,95rahavarat 1.1. 28 255,95 24 723,75

Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *)

-1 386 712,45 -4 969 825,02

investointien tulorahoitus, % 407,8 -41,3

lainanhoitokate 193,6 82,9

kassan riittävyys, pv 0,1 0,1

Quick ratio 1,0 0,8

Current ratio 1,0 0,8

* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden


2014 toiminnan rahavirta oli 4,7 milj. euroa positiivinen ja se parani edelliseen tilikau-teen verrattuna 5,6 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on vuoden 2014 liikeylijäämä. Tilikauden 2014 toimin-nan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 in-vestointimenot olivat 1,2 milj. euroa ollen 0,9 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. investointien rahavirta pieneni vuosi-suunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen pääosin hankinnoista syntyneistä säästöistä.




EroAlkuper TA 2014

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 164 -1 424 260 -1 424 0

koneet ja kalusto -1 164 -1 424 260 -1 424 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 164 -1 424 260 -1 424 0

inVesToinniT

Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaTaineelliset hyödykkeet

koneet ja kalusto 2 388 281,59 2 453 825,192 388 281,59 2 453 825,19

VaihTuVaT VasTaaVaTsaamiset

lyhytaikaiset saamisetmyyntisaamiset 553 535,57 988 940,38saamiset kunnalta 22 853 840,86 16 884 857,45muut saamiset 438 282,87 482 822,99siirtosaamiset 285 213,15 376 677,54

24 130 872,45 18 733 298,36rahat ja pankkisaamiset 39 814,80 28 255,95

VASTAAVAA YHTEENSÄ 26 558 968,84 21 215 379,50

VASTATTAVAA

oma pääomaedellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -2 074 939,02 -467 372,42Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 3 517 568,97 -1 607 566,60

1 442 629,95 -2 074 939,02ToimeksianToJen pääoma

muut toimeksiantojen pääomat 577 699,38 553 118,39577 699,38 553 118,39

Vieras pääomapitkäaikainen

muut velat 997,59997,59

lyhytaikainenlainat kunnalta 157 754,21 10 455,00ostovelat 1 842 857,43 2 353 414,79korottomat velat kunnalta -11 521,05 11 485,11muut velat 1 957 309,45 1 709 988,96siirtovelat 20 591 241,88 18 651 856,27

24 537 641,92 22 737 200,13

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 26 558 968,84 21 215 379,50

Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013

omavaraisuusaste, % 5,4 -9,8

suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,6 14,1

kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 1 443 -2 075

lainakanta, 1 000 euroa 158 10

lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,6 milj. euroa positii-visena parantaen rahavirtaa vuoteen 2013 verrattuna. Toiminnan rahavirralla pystyt-tiin rahoittamaan investointimenot. Toi-minnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 1,4 milj. euroa nega-tiivinen vuosina 2012 ja 2013 syntyneiden alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä.

Investoinnit ja niiden analysointiavopalvelujen toteutuneista investoin-neista 0,9 milj. euroa oli hanketasolla si-tovia laajennusinvestointeja, joista huh-tikuun lopulla avatun lielahtikeskuksen ensikertaisen kalustamisen osuus oli 0,7 milj. euroa. investointimenot toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhai-sempina ollen 0,9 milj. euroa edellisvuot-ta pienemmät. lielahden terveysaseman ensikertainen kalustaminen toteutui 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisem-pana hankinnoista syntyneiden säästöjen johdosta.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. avopalvelujen taseen loppusumma vuo-den 2014 lopussa oli 26,6 milj. euroa kas-vaen 5,3 milj. euroa vuodesta 2013. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti saamisten kunnalta 6,0 milj. euron kasvus-ta. saamisten kasvu johtuu osaltaan tilaa-jalta tulleista lisätilauksista sekä oriveden kaupungin terveydenhuollon sekä vanhus-ten ja vammaisten palvelujen siirtymisestä Tampereen hoidettavaksi osana yhteistoi-minta-alueena tuotettavia palveluita.

Vastattavien muutokset johtuivat pää-osin oman pääoman 3,5 milj. euron kasvus-ta tilikauden ylijäämäisen tuloksen vuoksi.

Velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku oli 13,6 prosenttia, jolloin avopalveluilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan mak-susta tulorahoituksella. omavaraisuusaste parani edellisvuodesta ollen 5,4 prosenttia. oma pääoma sisältää edellisten tilikausien alijäämiä yhteensä 2,1 milj. euroa, mistä johtuen omavaraisuusaste on heikko.



Tuloslaskelman liiTeTieDoT

Liikevaihto (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013

palvelutilaukset

perusterveydenhuollon avopalvelut 46 994 42 015

kotona asumista tukevat palvelut 35 719 32 915

omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut

2 521 0

psykososiaalisen tuen palvelut 31 680 28 393

neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 24 615 21 750

päihde- ja mielenterveyspalvelut 12 138 10 846

sosiaalisen tuen palvelut 9 688 9 706

kehitysvammaisten avopalvelut 5 268 4 771

ennaltaehkäisevät palvelut 850 991

muu liikevaihto 0 0

aikuisten sosiaalipalvelut 5 571 3 893

Tulkkikeskus 2 152 2 093

satakieli 1 342 0

lapsiperheiden sosiaalipalvelut 1 398 1 885

Vastaanottotoiminta 1 026 829

mielenterveys- ja päihdepalvelut 473 473

avopalvelujen hallinto 532 456

kotihoito 213 201

lasten ja nuorten terveyspalvelut 129 151

suun terveydenhuolto 507 357

yhteensä 179 322 159 632

Tilinpäätöksen liitetiedot

TilinpääTöksen laaTimisTa koskeTTaVaT liiTeTieDoT

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutosTaseen esittämistapaa on muutettu vuo-den 2014 tilinpäätökseen. aiemmin ly-hytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. henki-lösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTilikauden 2014 toimintatuloja ja -toimin-tamenoja kasvattivat oriveden kaupungin terveydenhuollon sekä vanhusten ja vam-maisten palvelujen siirtyminen yhteistoi-minta-alueen hoidettaviksi.



Taseen VasTaaVien liiTeTieDoT

Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa)

Koneet ja kalusto Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 2 454 2 454

lisäykset tilikauden aikana 1 164 1 164

Tilikauden poisto 1 230 1 230


kirjanpitoarvo 31.12. 2 388 2 388

Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistäpysyviä vastaavia koskevan tase-erien tarkastelun johdosta vuodelle 2014 kirjattiin koneiden ja kaluston lisäpoistoina 9 058,00.

Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)

1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013

korvaus työterveyshuollosta 738 569

muut tuotot 736 626


Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poisto-suunnitelmaa.

suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat:

koneet ja kalusto 3 - 20 vuotta Tasapoisto

hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöi-sesti vuosikuluksi.

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaa-vuudesta (1 000 euroa)suunnitelman mukaiset poistot -1 222

poistonalaisten investointien omahankintameno -1 586

poikkeama, euroa 365

poikkeama, % -23,0

investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle ajoittui merkittävää ensikertaista kalustamista.

Selvitys poikkeaman syistäinvestointi- ja poistotason poikkeama johtuu

siitä, että tarkastelujaksolle ajoittui merkittävää

ensikertaista kalustamista.

Poistosuunnitelman tarkistaminenpoistosuunnitelmaa ei tarkisteta yllä maini-

tun poikkeaman johdosta.



Taseen VasTaTTaVien liiTeTieDoT

henkilösTöä koskeVaT liiTeTieDoT

Oma pääoma (1 000 euroa)2014 2013

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -467 0siirto edelliseltä tilikaudelta -1 608 -467

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -2 075 -467

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 518 -1 608

oma pääoma yhteensä 1 443 -2 075

Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)31.12.2014 31.12.2013

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

muut velat 1yhteensä 1

Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)31.12.2014 31.12.2013

korottomat velat kunnaltaostovelat -12 11

yhteensä -12 11

muut velatmuut velat 1 957 1 710


siirtovelkojen olennaiset erätTuloennakot, lyhytaik. 195 175palkkajaksotukset 613 627lomapalkkajaksotukset 18 087 16 366

eläkevakuutusmaksuvelat 1 696 1 484

yhteensä 20 591 18 652

Henkilöstön lukumäärä31.12.2014 31.12.2013

hallinto 45 44lapsiperheiden sosiaalipalvelut 513 503aikuisten sosiaalipalvelut 353 335lasten ja nuorten terveyspalvelut 302 273Vastaanottotoiminta 467 426mielenterveys- ja päihdepalvelut 212 191kotihoito 770 686suun terveydenhuolto 218 207


Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013


menoennakot 1 3

Tulojäämät

lääkäreiden koulutuskorvaukset 285 312

muut tulojäämät 0 62

yhteensä 285 377

Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito


Laitoshoito

laitoshoito tuottaa kuntoutuksen, sairaan-hoidon ja ympärivuorokautisen asumisen

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tilikauden merkittävin toiminta keskittyi laitoshoidossa ikäihmisten palveluraken-teen muutoksen toteuttamiseen. elokuus-sa pispan tehostettu palveluasuminen, yhteensä 105 tehostettua palveluasumi-sen paikkaa ja 6 palveluasumisen paik-kaa, aloitti toimintansa. koukkuniemen vanhainkodista vähennettiin huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana 82 paikkaa jättä-mällä vapautuvat paikat täyttämättä. ke-sällä kotikuntoutustoiminta laajennettiin kattamaan myös psykogeriatrista apua tar-vitseville vanhuksille. kotihoidon itäiselle alueelle tuotettiin lääkäripalvelut geripolin kautta kokeiluna, joka on vakiinnuttanut toimintaansa ja saanut paljon positiivista palautetta. sairaaloista on vähennetty pit-käaikaishoidon paikkoja ja lyhyet kuntou-tusjaksot ovat tehostuneet.

palvelurakenteen muutokset vaikuttivat henkilöstön päivittäiseen työhön myös vuonna 2014, monella työntekijällä muut-tui sekä työn sisältö että työntekopaikka. organisaatio osoitti uuden toiminnan kehittämisessä ja käytäntöön panossa huomattavaa uudistumiskykyä ja -halua. muutosjohtamisessa panostettiin oikea-aikaiseen tiedottamiseen sekä yhdessä tekemiseen henkilöstön kanssa. Vuonna 2014 tehdyn kunta10 –kyselyn tulosten mukaan suuret muutokset ja kireä ta-loudellinen tilanne eivät ole heikentänyt laitoshoidossa työskentelevien työhyvin-vointia, vaan se on itse asiassa parantunut usealla eri mittarilla mitattuna. erityisesti työyhteisötaidot ovat parantuneet. nämä parannukset on saavutettu pitkäjänteisen työn tuloksena.

kesällä 2014 tehtiin koti koukkuniemes-sä kysely koukkuniemen vanhainkodin sekä Jukola-impivaaran tehostetun palve-luasumisen asukkaille. kyselyn mukaan vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä saamansa hoitoon ja palveluihin.

Vuonna 2014 toteutettiin sairaaloiden pitkäaikaishoidon vähentämistä huo-mattavan nopeasti ja pitkäaikaishoidon resursseja siirrettiin uusiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. sairaaloihin jäävän toiminnan osalta jatkui jo aiemmin alkanut hoitojaksojen määrällä ja pituu-della mitattu tuottavuuden kehitys. ly-hytaikaisia sairaalajaksoja tuotettiin 2 592, eli noin 25 prosenttia vuosisuunnitelmaa enemmän. rauhaniemen sairaala muuttui loppuvuoden aikana lyhytaikaiskuntou-tuksen yksiköksi. kaupin sairaala saavutti tämän tavoitteen jo vuoden 2014 alussa. hatanpään psykogeriatrialla muutos oli samansuuntainen, mutta kaikkien pitkäai-kaispotilaiden hoitoa ei arvioida voitavan toteuttaa muualla. kotiutusten määrä suhteessa käytössä oleviin sairaalapaikkoi-hin jatkoi kasvuaan samoin kuin hoitojak-sojen määrä.

Taloudellinen tilanne oli tilikauden ai-kana varsin vakava sekä koko Tampereen kaupungissa että laitoshoidossa. Tilikau-den aikana asetettiin laitoshoidollekin tulostavoite ja 48 henkilötyövuosimäärän vähentäminen. henkilötyövuosimäärän väheneminen saavutettiin, mutta vaik-ka suunnitellut tehostamistoimenpiteet toteutettiin ja vertailukelpoiset toimin-tamenot vähentyivät yli 2 prosenttia, ei asetettua tulostavoitetta pystytty saavut-tamaan. erityisiä haasteita tulostavoitteen saavuttamiseen aiheutti samanaikainen

nopeasti toteutettu rakenteellinen muutos ja tilaajan säästövelvoitteet, jotka johtivat laitoshoidon tilauksen supistamiseen sekä hintojen alentamiseen.

Vuoden kuluessa valmistauduttiin or-ganisaatiomuutoksiin osana ikäihmisten palvelurakenneuudistusta, joka varsinkin loppusyksystä aiheutti ylimääräistä hallin-nollista työtä.

Arvio tulevasta kehityksestä laitoshoito tuotantoalueena lakkautetaan ikäihmisten palvelurakennemuutoksen myötä. kuntoutuksen ja sairaalahoidon toiminnot, sosiaalityö ja hatanpään alue-palvelut siirtyvät 1.1.2015 alkaen uudelle sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotan-toalueelle ja päihdehuollon palhoniemen toimintayksikkö siirtyy avopalvelujen tuo-tantoalueelle. Vanhainkotihoidon, tehos-tetun palveluasumisen ja koukkuniemen aluepalvelujen toiminnot siirtyvät 1.1.2015 alkaen uudelle kotihoidon ja asumispalve-lujen tuotantoalueelle, johon yhdistetään myös kotihoidon ja ehkäisevän vanhus-työn palvelut.

keskeistä vuonna 2015 on tavoitella ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen myötä toteutetun organisaatiomuutok-sen hyötyjä. palvelurakenteen muutosta on tarvittu, jotta pystytään täyttämään ikäihmisten lisääntyvä hoidon ja huolen-pidon tarve. Tarve kasvaa, koska vanhus-ten määrä lisääntyy ja ihmisten elinikä pitenee. Talousarvion tasapainottamiseksi rakenneuudistuksen lisäksi on toimintaan kohdistettu tehostamistoimenpiteitä. Ta-louden tasapainottamisessa on keskityttä-vä hallinnon ja palvelutuotannon tehosta-miseen.

palveluja sekä ennaltaehkäisevää toimin-taa ikäihmisille.





Henkilöstöpalkkatuetun henkilöstön määrä kasvoi voimakkaasti, koska palkkatukityöllistä-misen palvelutilaus lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja heikko työllisyystilanne on saanut aikaan sen, että palkkatuettuja henkilöitä on ollut tarjolla riittävästi. kasvua edellisvuodesta toteu-tui palkkatuetun henkilöstön osalta 57 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 käynnistyi

laiToshoiDon ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

laitoshoidon tuotantoalueella oriveden yhteistoiminta-alueen Tähtiniemikodin ja Toivonkodin toiminta, mikä lisäsi henkilö-työvuosien määrää 47 henkilötyövuodella. ilman palkkatuetun henkilöstön ja ori-veden toimintojen aiheuttamaa lisäystä henkilötyövuosiin, laitoshoidon tuotanto-alueen henkilötyövuodet laskivat 50 hen-kilötyövuotta edellisvuoteen verrattuna.

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden myötä laitoshoidolle kohdennettu henki-lötyövuosien vähennystarve vuonna oli 48 henkilötyövuotta eli tavoite saavutettiin. pääosin henkilötyövuosien vähennykset toteutettiin ikäihmisten palvelurakenne-muutoksen yhteydessä, kun vanhainkoti-hoidon ja sairaalahoidon asukaspaikkoja vähennettiin ja tehostetun palveluasumi-sen toimintaa lisättiin.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestälaitoshoito on tehnyt itsearvioinnin laitos-hoidon sisäisen valvonnan osalta ja johto-kunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015.

laitoshoidossa on käytössä johtokun-nan 10.4.2008 hyväksymä sisäisen valvon-nan suunnitelma ja 8.11.2007 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma sekä johtokun-nan 30.5.2013 tiedoksi merkitsemä päivi-

tetty valmiussuunnitelma.kokonaisarviona laitoshoidon johto

lausuu, että laitoshoidon sisäinen valvon-ta on ollut pääosin hyvällä tasolla. mer-kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: esimiestyötä ja johtamisosaamista arvioidaan ja kehite-

tään systemaattisesti ja tavoitteellisesti, keskeistä on hyvä päivittäisjohtaminen. pyritään entistä paremmin ja systemaat-tisemmin analysoimaan esimerkiksi työta-paturma- ja työmatkatapaturmatilastoja, jotta vaaratilanteiden ennakointi ja tapa-turmien ehkäisy olisi helpompaa.


47 palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna +

48 henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty +


50henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

+

54ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitelman ja kaupungin-hallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti

+

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenlaitoshoidon tuotantoaluekohtainen toi-minnallinen tavoite ikäihmisten palve-lurakennemuutoksen etenemisestä saa-vutettiin tavoitteen mukaisesti. pispan palvelutalossa alkoi elokuussa tehostettu palveluasuminen. asukkaat muuttivat pal-velutaloon hatanpään psykogeriatrisilta osastoilta sekä sairaaloista ympärivuoro-kautisen paikan jonoista. samalla vanhain-

kodin ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta vähennettiin paikkoja. lisäksi kotikuntou-tustoiminta laajeni psykogeriatrian toi-mintaan. laitoshoito osallistui hankkeen työ- ja projektiryhmiin, ja henkilöstölle järjestettiin asiasta keskusteluja tiedo-tustilaisuuksia.

laitoshoidossa asukaskohtaiset kustan-nukset laskivat 3,6 prosenttia. Työhyvin-vointimatriisin tulos laski laitoshoidossa kohonneista varhaiseläkemenoperustei-

sista maksuista johtuen. henkilöstön vaih-tuvuutta puolestaan hyödynnettiin tavoit-teellisesti. palkallisten henkilötyövuosien määrä laski hieman yli tavoitetason. Vai-kutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen koettiin laitoshoidossa parantuneen, vaik-kakin tilanne on edelleen muita tuotanto-alueita huonompi.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Erotus toteumaan

2014Liikevaihto 92 947 308,73 91 507 579,74 89 303 90 256 2 691liiketoiminnan muut tuotot 2 338 412,98 1 475 421,67 1 023 1 665 674materiaalit ja palvelut

aineet, tarvikkeet ja tavaratostot tilikauden aikana -5 172 417,07 -6 273 772,88 -5 255 -5 302 129

palvelujen ostot -11 870 287,93 -12 079 200,90 -11 187 -11 340 -531henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -51 523 963,82 -50 539 775,95 -46 966 -47 982 -3 542henkilösivukulut

eläkekulut -14 135 480,32 -13 627 296,67 -12 950 -13 120 -1 016muut henkilösivukulut -2 919 565,52 -2 912 312,62 -2 724 -2 783 -136

poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot -911 441,36 -900 615,18 -965 -965 54

liiketoiminnan muut kulut -8 691 622,48 -7 957 875,39 -8 000 -8 149 -543Liikeylijäämä (-alijäämä) 60 943,21 -1 307 848,18 2 280 2 280 -2 219rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 7 361 321,17 3 857 129,54 0 0 7 361muut rahoitustuotot 867,46 620,06 0 0 1kunnalle maksetut korkokulut -7 529 816,91 -4 144 988,81 -280 -280 -7 250muille maksetut korkokulut -37,57 0,00 0 0 -0muut rahoituskulut -248,05 -15,56 0 0 -0

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -106 970,69 -1 595 102,95 2 000 2 000 -2 107


sijoitetun pääoman tuotto, % -254,0 -122,6kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -254,0 -122,6Voitto, % -0,1 -1,7


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTilikauden tulos oli 1,5 milj. euroa edel-lisvuotta parempi ja 2,1 milj. euroa vuosi-suunnitelmaa heikompi. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 3,2 milj. euroa (3,4 prosenttia). palvelurakenteen uudis-taminen muutti liikevaihdon kertymistä siten, että tehostetun palveluasumisen myyntituotot kasvoivat ja sairaala- sekä vanhainkotihoidon laskivat. aloittaneen oriveden yhteistoiminta-alueen palvelut kasvatti myyntituottoja 3,2 milj. euroa. lii-kevaihto ylitti vuosisuunnitelman 2,7 milj. euroa johtuen pääosin ikäihmisten palve-lutilausten ylittymisestä. sairaalahoidossa lyhytaikaishoidon kysyntä ylitti palveluso-pimuksen, koska asiakkaiden siirtyminen vanhainkotihoitoon oli mahdotonta paik-kavähennysten vuoksi, eikä jonotilanne helpottanut odotetusti uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden käynnistyes-sä. lisäksi lyhytaikaishoidon jakson kes-kimääräinen pituus laski edellisvuodesta

1,1 päivällä, jolloin jaksoja voitiin tuottaa paikkamäärään suhteutettuna enemmän. Vanhainkotihoidon käyttöaste pysyi lop-puvuonna suunniteltua korkeampana joh-tuen rauhaniemen sairaalan pitkäaikais-paikkojen purusta. liiketoiminnan muut tuotot ylittivät vuosisuunnitelman 0,7 milj. euroa johtuen ennakoitua suuremmista työllistämistuista sekä työterveyshuollon korvauksesta.

Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 0,9 milj. euroa (1,0 prosenttia). henkilös-tökulut kasvoivat edellisvuodesta 1,5 milj. euroa ylittäen vuosisuunnitelman 4,7 milj. eurolla. Vuodelle 2014 asetettu 2,0 milj. euron säästötavoite kohdennettiin pääosin henkilöstökuluihin. pääsyitä ylitykseen olivat edellisvuosien toteutumiin nähden niukka talousarvio ja se, että tehostetussa palveluasumisessa oli tilaajan edellyttämä, sopimuksessa sovittua suurempi asiakkai-den hoitoisuustasosta johtuva henkilöstö-mitoitus. Vanhainkotihoidon sekä kuntou-tuksen ja sairaalahoidon henkilöstökulujen ylitykset johtuivat suunnitelmaa suurem-masta toimintavolyymistä. Vanhainkoti-hoidossa paikkavähennykset tapahtuivat

ainoastaan luonnollisen poistuman kautta, mikä kasvatti henkilöstökuluja. ylitystä ai-heutti myös se, että muun kuin mitoituk-sen alaisen henkilöstön määrän sopeut-taminen on mahdollista vain pidemmällä aikavälillä. uuden toiminnan aloittaminen vaati hetkellisesti kahdenkertaisen henki-löstön. lisäksi varhaiseläkemenoperustei-set maksut ylittivät vuosisuunnitelman 0,7 milj. eurolla.

materiaalit ja palvelut laskivat edellis-vuodesta 1,3 milj. euroa, mutta ylittivät vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. ylitys johtui pääosin useiden kuluerien edel-lisvuosien toteutumiin nähden niukasta talousarviosta. hoitamiseen liittyvät kulu-erät laskivat edellisvuodesta 1,0 milj. euroa johtuen paikkavähennyksistä. hankintoja johdettiin strategisesti ja painotettiin ta-loudellisen omantunnon merkitystä, mikä hillitsi kokonaiskustannusten kasvua. lii-ketoiminnan muut kulut kasvoivat edellis-vuodesta 0,7 milj. euroa johtuen pääosin oriveden toiminnan vuokrakuluista ja ha-tanpään puistosairaalan tilamuutoksista.

rahoitustuotot ja -kulut laskivat edel-lisvuodesta 0,1 milj. euroa ollen 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisemmat. Tuloslaskelman tunnusluvut ovat negatii-visia johtuen tilikausien alijäämäisistä tu-loksista.




Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muuttamiseen. Tilikau-

rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Erotus toteumaan

2014Toiminnan rahavirta

liikealijäämä (-ylijäämä) 60 943,21 -1 307 848,18 2 280 2 280 -2 219 poistot ja arvonalentumiset 911 441,36 900 615,18 965 965 -54 rahoitustuotot ja -kulut -167 913,90 -287 254,77 -280 -280 112

804 470,67 -694 487,77 2 965 2 965 -2 161 Investointien rahavirta

investointimenot -551 474,83 -621 341,86 -754 -861 310 -551 474,83 -621 341,86 -754 -861 310

Toiminnan ja investointien rahavirta 252 995,84 -1 315 829,63 2 211 2 104 -1 851

Rahoituksen rahavirtaantolainauksen muutokset

antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0,00 -49 924,80 0 0 0 0,00 -49 924,80 0 0 0

lainakannan muutoksetpitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 1 721,30 0,00 0 0 2 lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 18 395,80 0,00 -2 211 -2 104 2 123

20 117,10 0,00 -2 211 -2 104 2 124 muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

3 888,25 -2 661,00 - - -

Vaihto-omaisuuden muutos -4 294,74 -10 260,73 - - -saamisten muutos kunnalta -340 777,54 1 147 113,29 - - -saamisten muutos muilta 82 529,59 -75 913,36 - - -korottomien velkojen muutos kunnalta -5 954,50 -4 411,61 - - -korottomien velkojen muutos muilta -8 171,55 311 802,14 - - -

-272 780,49 1 365 668,73 0 0 -273

Rahoituksen rahavirta -252 663,39 1 315 743,93 -2 211 -2 104 1 852

Rahavarojen muutos 332,45 -85,70 -0 0 0

rahavarojen muutos 332,45 -85,70rahavarat 31.12. 3 348,85 3 016,40rahavarat 1.1. 3 016,40 3 102,10



-2 721 071,30 -2 974 067,1

investointien tulorahoitus, % 145,9 -111,8lainanhoitokate 110,7 83,2kassan riittävyys, pv 0 0Quick ratio 0,6 0,6Current ratio 0,6 0,6* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -

TalousarVion ToTeumaVerTailu (1 000 euroa)

den 2014 toiminnan rahavirta oli 0,8 milj. euroa ja se parani edelliseen tilikauteen verrattuna 1,5 milj. eurolla johtuen liikeyli-jäämän kasvusta sekä rahoituskulujen las-kusta. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,2 milj. euroa johtuen pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden 2,0 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saa-

vutettu.investointien rahavirta kuvaa pysyvien

vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 in-vestointimenot olivat 0,6 milj. euroa ollen 0,1 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienem-mät.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 0,3 milj. euroa positiivi-sena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin ra-hoittamaan investointi- ja pääomamenoja. Toiminnan ja investointien rahavirran kol-men vuoden kertymä on 2,7 milj. euroa ne-gatiivinen edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi.



Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaTaineettomat hyödykkeet

muut pitkävaikutteiset menot 3 956,39 5 276,393 956,39 5 276,39

aineelliset hyödykkeetkiinteät rakenteet ja laitteet 1 047 204,88 1 355 120,68koneet ja kalusto 1 153 795,83 1 204 526,56

2 201 000,71 2 559 647,24siJoiTukseT

muu saamiset 49 924,80 49 924,8049 924,80 49 924,80

VaihTuVaT VasTaaVaTVaihto-omaisuus

aineet ja tarvikkeet 180 838,60 176 543,86180 838,60 176 543,86

saamisetlyhytaikaiset saamisetmyyntisaamiset 49 290,88 4 859,74saamiset kunnalta 7 308 836,75 6 968 059,21muut saamiset 236 142,25 306 304,98siirtosaamiset 23 736,00 80 534,00



VASTATTAVAA

oma pääomaedellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -2 877 790,56 -1 282 687,61Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -106 970,69 -1 595 102,95

-2 984 761,25 -2 877 790,56ToimeksianToJen pääoma


Vieras pääomapitkäaikainen 1 721,30

muut velat 1 721,30

lyhytaikainenlainat kunnalta 18 395,80ostovelat 958 451,59 1 191 551,75korottomat velat kunnalta 6 859,11 12 813,61muut velat 1 012 464,55 921 013,02siirtovelat 11 021 023,25 10 887 546,17

13 017 194,30 13 012 924,55


Investoinnit ja niiden analysointiVuoden 2014 investointimenot olivat 0,6 milj. euroa ja ne pienenivät edelliseen vuo-teen nähden 0,1 milj. euroa eli 11,2 prosent-tia. investointimenot toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. sai-raalahoidon ja vanhainkotihoidon sänkyi-hin ja nostolaitteisiin sekä lääketieteelli-siin järjestelmiin suunnitellut investoinnit jätettiin tekemättä, koska pakottavaa tar-vetta korvaus- tai laajennusinvestoinneil-le ei vuoden aikana ilmennyt. Tehostetun palveluasumisen yksikköjen ensikertainen kalustaminen säilyi kuitenkin lähes edellis-vuoden tasolla.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. laitoshoidon taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 10,1 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni 0,1 milj. euroa eli 1,0 prosenttia. Taseen vastaavien erien muu-tokset johtuivat erityisesti lyhytaikaisten saamisten 0,3 milj. euron kasvusta ja ai-neellisten hyödykkeiden pienentymisestä 0,4 milj. eurolla. Vastattavien erien muu-tokset johtuivat negatiivisen oman pää-oman 0,1 milj. euron kasvusta tilikauden alijäämäisen tuloksen kautta.

laitoshoidon omavaraisuusaste on ne-gatiivinen, johtuen kertyneestä alijää-mästä ja siitä, että taseyksikön toiminnan aloituksen yhteydessä konsernihallinto ei tehnyt peruspääomasijoitusta. omassa pääomassa ei ole myöskään ylijäämää ti-likaudelta tai edellisiltä tilikausilta. laitos-hoidon suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tar-vittaisiin 13,7 prosenttia koko vieraan pää-oman takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut. kertynyttä alijäämää oli tilikauden lopussa 3,0 milj. euroa.


EroAlkuper TA

2014Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -551 -861 310 -754 -107kiinteät rakenteet ja laitteet -19 -160 141 -160 0koneet ja kalusto -532 -701 169 -594 -107

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -551 -861 310 -754 -107

inVesToinniT




Liikevaihto (1 000 euroa)1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

kuntoutus ja sairaalahoito 43 383 51 636

Vanhainkotihoito 37 945 35 126

Tehostettu palveluasuminen 6 990 711

aluepalvelut 4 569 4 036

hyvinvointiteknologia 55 0

yhteiset 6 0

yhteensä 92 947 91 508

Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

maksutulot 81 74

Työllistämistuki 1 490 854

korvaus työterv.huol 542 388

muut tuet ja avust. 129 100

Vuokratulot 59 37

muut tulot 37 22



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä –menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. laskentaperusteet on esi-tetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutosTaseen esittämistapaa on muutettu vuo-den 2014 tilinpäätökseen. aiemmin ly-hytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on

TilinpääTöksen laaTimisTa koskeVaT liiTeTieDoT

korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. henki-lösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusikäihmisten palvelurakennemuutos on vaikuttanut merkittävästi tuotannon ra-kenteeseen, kun uusien tehostetun palve-luasumisen yksiköiden toiminta on käyn-nistynyt vuoden 2013 lopulla ja vuonna 2014 elokuussa. samalla sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon paikkamääriä on vä-hennetty. organisaatiomuutoksen myötä laitoshoidon sisäinen tuotantoyksikköra-kenne muuttui vuodelle 2014, kun rauha-

niemen sairaala ja sairaalahoito yhdistet-tiin yhdeksi tuotantoyksiköksi ja tekninen yksikkö jakautui hatanpään ja koukkunie-men aluepalveluiksi, joihin liitettiin vuon-na 2013 vanhainkotihoidon tuotantoyksik-köön kuuluneet puhtauspalvelut. lisäksi tilikauden 2014 toimintatuloja ja toimin-tamenoja kasvattivat oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen siirtyminen yhteis-toiminta-alueen hoidettavaksi (Tähtine-mikoti ja Toivonkoti). Vastuusitoumusten liitetiedon osalta atk -laitteiden leasing-vuokrien esitystapaa on korjattu, kyseiset vastuut raportoidaan nyt keskitetysti koko kaupungin osalta.


omavaraisuusaste, % -29,7 -28,3suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,7 14,0kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -2 985 -2 878lainakanta, 1 000 euroa 18 0lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0




Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)

Muut pitkä- vaikutteiset menot

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 5 5

Tilikauden poisto 1 1


kirjanpitoarvo 31.12. 4 4


Kiinteät raken-teet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 1 355 1 205 2 560

lisäykset tilikauden aikana 19 532 551

Tilikauden poisto 327 583 910


kirjanpitoarvo 31.12. 1 047 1 154 2 201


31.12.2014 31.12.2013


Tulojäämät 24 81

yhteensä 24 81





kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto


hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsään-töisesti vuosikuluksi.

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaa-vuudesta (1 000 euroa)suunnitelman mukaiset poistot -867

poistonalaisten investointien omahankintameno -542

poikkeama, euroa -325

poikkeama, % 60,0

Selvitys poikkeaman syistäpoisto- ja investointitason poikkeama joh-

tuu siitä, että tarkastelujaksolle osuu kaksi

merkittävää ensikertaista kalustamista ( Jukola-

impivaara ja pispa). näiden poistosuunnitelman

mukainen poistoaika on lyhyt, 3 vuotta. nämä

nostavat poistojen määrää tarkasteluajanjak-

solle 2013-2017. samalla investointimenot jäivät

vuonna 2014 merkittävästi alle vuosisuunnitel-

man ja vuosien 2015-2017 investointitasokin on

alhaisempi.

Poistosuunnitelman tarkistaminenkaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu

vuoden 2013 alusta lukien.



Vakuuksia Ja VasTuusiToumuksia koskeVaT liiTeTieDoT


Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013

seuraavalla tilikaudella maksettavat 10 7

myöhemmin maksettavat 3 4

yhteensä 13 11

Henkilöstön lukumäärä

31.12.2014 31.12.2013

sairaalahoito 581 759

Vanhainkotihoito 532 688

aluepalvelut, sosiaalityö, hyvinvointitek-nologia

334 152

hallinto, luottamustehtävät 19 13

Tehostettu palveluasuminen 212 61



Oma pääoma (1 000 euroa)

2014 2013

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -1 283 0

siirto edelliseltä tilikaudelta -1 595 -1 283

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -2 878 -1 283

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -107 -1 595

oma pääoma yhteensä -2 985 -2 878



muut velat 2

yhteensä 2


korottomat velat kunnalta

ostovelat 7 13

yhteensä 7 13

muut velat

muut velat 1 012 921

yhteensä 1 012 921

siirtovelkojen olennaiset erät

muut menojäämät, lyhytaik. 0 -0

palkkajaksotukset 799 1 047

lomapalkkajaksotukset 9 295 9 002

eläkevakuutusmaksuvelat 926 839

yhteensä 11 021 10 888

Hyvinvointipalvelut - erikoissairaanhoito


erikoissairaanhoito

erikoissairaanhoidon tehtävänä on tuot-taa paikallisesti ja seudullisesti perustason erikoissairaanhoidon palveluita hatan-pään sairaalan hoitopaikakseen valinneille asiakkaille. erikoissairaanhoito palvelee

asiakkaitaan nykyaikaisin ja luotettavin menetelmin hatanpään hengessä.

erikoissairaanhoito organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminnan, si-sätautien, yleislääketieteen ja geriatrian

sekä neurologian palvelulinjoiksi. lisäksi erikoissairaanhoitoon kuuluvat kliinisinä tukipalveluina kuntoutus ja kuvantaminen sekä ei-kliinisinä tukipalveluina väline-huolto, siivoustoiminta, tekstinkäsittely-keskus, aulapalvelut ja vaatehuolto.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeenVuonna 2014 erikoissairaanhoidon tuo-tantoalueeseen liitettiin uusina yksikköinä oriveden terveyskeskuksen vuodeosasto ja kuvantaminen. näiden osalta toimittiin nollakatteisesti. Vuoden aikana pystyttiin hatanpään erikoissairaanhoidon tuotta-vuutta edelleen nostamaan: hoitojaksojen määrä kasvoi 7 prosenttia, poliklinikka-käyntien 15 prosenttia ja leikkaustoimen-piteiden 0,4 prosenttia. menojen kasvu jäi 1,5 prosenttiin. Tilikauden tuloksesta muo-dostui 4,1 milj. euroa ylijäämäinen, mikä oli seurausta vuosisuunnitelmaa noin 1 milj. euroa pienemmistä menoista ja edel-lisestä vuodesta 1,7 milj. euroa kasvaneista myyntituloista kaupungin ulkopuolisilta tahoilta, joista 1,5 milj. euroa koostuu ori-vedelle myydyistä erikoissairaanhoidon palveluista.

suurinta kasvua toiminnassa tapahtui gynekologian, neurologian, kirurgian ja si-sätautien poliklinikoilla. Vuodeosastohoi-don osalta neurologian, sisätautien sekä yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjat kasvattivat eniten tuotettujen hoitojakso-jen määrää.

Vuoden 2014 alusta alkanut orivesi – yhteistyö työllisti varsin runsaasti johtuen muun muassa vuodeosaston koko kapasi-teetin käyttöönoton viivästymisestä. ori-vesiläisiä potilaita hoidettiin myös hatan-pään sairaalan kaikilla palvelulinjoilla.

Varsin paljon työllisti myös uuden sai-raala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalu-een suunnittelu. uudistuksessa yhdistyivät vuoden 2015 alusta erikoissairaanhoidon

tuotantoalue ja laitoshoidon tuotantoalu-eelta sairaalahoito, mukaan lukien geriatri-set poliklinikka- ja kotikuntoutuspalvelut.

Toimintavuonna jatkettiin leikkaus-osaston, poliklinikkojen ja välinehuollon peruskorjauksen ja laajennuksen suunnit-telua, rakennustyöt alkavat helmikuussa 2015. äitiysultralle jouduttiin hakemaan ja remontoimaan uudet tilat puistosairaa-lan osastolle k12, muutto tapahtui tammi-kuussa 2015.

hoitoprosessien asiakaslähtöinen kehit-tämistyöpajatyöskentely jatkui, syksyllä työpajojen tuotoksia esiteltiin Festareilla. myös esimiesvalmennuksessa (osastonlää-kärit – osastonhoitajat) tuotettiin osasto-jen uusia toimintakäytäntöjä. asiakasraati aloitti keväällä. keskustelu on ollut raken-tavaa ja asiakasraadin ehdotuksia on otet-tu huomioon toimintaa suunniteltaessa. marraskuussa osallistuttiin Finmedin jär-jestämään ideaklinikkaan, jossa haettiin keinoja poliklinikkatoiminnan kehittämi-seen.

lähde-pisteen toiminta jatkui yhteis-työssä potilasjärjestöjen kanssa. piste myöskin neuvoi potilaita kanta-arkistoon liittymisestä ja omakannassa asioimises-sa.

erikoissairaanhoito toteutti hoitotakuu-ta vuonna 2014. lähetteiden käsittely to-teutui tavoitteen mukaisesti (95 prosenttia 3 viikon sisällä). samoin hoidon tarpeen arviointi, jonka tavoite toteutumiselle oli 85 prosenttia kolmen kuukauden sisällä. Tarpeen mukaiseen hoitoon pääsy toteutui myös alla kuudessa kuukaudessa.

Arvio tulevasta kehityksestäkeskeistä vuoden 2015 toiminnan ja ta-louden kannalta on kaupungin heikon ta-loudellisen tilanteen aiheuttama talouden tasapainottamistavoite yhdistyneenä or-ganisaatiouudistukseen. uudella sairaala- ja kuntoutuspalveluilla on kaksi tilaajaa, Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta (Tetola) ja ikäihmisten hyvin-voinnin ylläpitämisen lautakunta (ikila). etenkin vuoden 2014 aikana toteutetut sairaalatoiminnan supistukset vaikeut-tavat palvelutilausten riittävyyden enna-kointia. kaupunki on asettanut sairaala- ja kuntoutus-palvelujen tuotantoalueen ta-voitteeksi 2,5 milj. euron ylijäämän saami-sen 2015 aikana.

uusi tuotantoalue mahdollistaa hoito-ketjujen kehittämisen aiempaa sujuvim-miksi ja ennen kaikkea kotiin annettavien erityispalvelujen parantamisen. intensii-vistä sairaalahoitoa vaativa akuuttipoti-laiden hoito keskittyy hatanpäälle ja ge-riatrinen kuntoutus muotoutuu erilaisissa kuntoutusympäristöissä toteutettavaksi moniammatilliseksi toiminnaksi.

hatanpään sairaalassa toteutetaan pe-rusparannuksen vaihe 4-5 sekä laajennus-hanke, jotka kohdistuvat päiväkirurgian ja vuodeosastojen leikkaussaleihin, sairaalan aulan, erikoispoliklinikan ja välinehuollon tiloihin.

Toimintasuunnitelman 2014-2017 mu-kaisesti erikoissairaanhoidon tavoittee-na on olla palveluiden kustannustehokas tuottaja niin Tampereen kaupungille kuin seutukunnillekin.



Henkilöstöhenkilötyövuosia ei ole pystytty vähentä-mään tavoitteen mukaisesti, koska lisään-tyneen suoritemäärän vuoksi henkilöstö-resurssia ei ole voitu vähentää. palkalliset henkilötyövuodet ovat kasvaneen 26 hen-kilötyövuodella vuoteen 2013 verrattuna, mikä on seurausta orivedeltä siirtyneestä

erikoissairaanhoiDon ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

toiminnasta. Työkiertoa ja henkilökunnan liikkuvuut-

ta on edelleen lisätty eri yksiköiden ja palvelulinjojen välillä. siitä ja nimetystä sijaishenkilöstöpoolista huolimatta ympä-rivuorokautinen toiminta vaatii jonkin ver-ran sijaisten käyttämistä.

lyhyissä sairauspoissaoloissa on tapah-tunut kasvua ja pitkissä sairauspoissaolois-sa on tapahtunut laskua. henkilö-kunnan työssä jaksamista tukevaa sijaishenkilöjär-jestelmää tuleekin kehittää edelleen.



Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäerikoissairaanhoito on tehnyt itsearvioin-nin sisäisen valvonnan osalta ja johtokun-ta käsittelee arvioinnin 17.2.2015.

erikoissairaanhoidossa on käytössä joh-tokunnan 9.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2007 hy-väksymä riskienhallintasuunnitelma.

kokonaisarviona erikoissairaanhoidon johto lausuu, että erikoissairaanhoidon si-

säinen valvonta on hyvällä tasolla. esimie-het tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa. merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu eikä merkittäviä poikkeamia hyvästä hallinto- ja johtamistavasta ole tullut esiin. parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:

Toimintakäsikirjan jalkauttaminen

• sairaalainfektioiden torjunnan tehosta-minen

• potilasturvallisuussuunnitelman laati-minen

• Valmiussuunnitelman ja suuronnetto-muussuunnitelman päivittäminen

• Talouden ja toiminnan raportoinnin ajantasaisuuden parantaminen

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenerikoissairaanhoidon tuotantoaluekoh-tainen toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvästä sai-raalatoiminnan muutoksesta saavutettiin tavoitteen mukaisesti. suunnittelu tehtiin hankesuunnitelman mukaisesti ja vuoden 2015 talousarvio laadittiin uuden organi-saatiorakenteen mukaisesti. uudistus to-teutettiin osaprojekteina. palvelutuotanto

käynnistyi 1.1.2015 ja toiminnan kehittämi-nen tarkentuu vuonna 2015.

erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset nousivat 1,7 prosenttia. Työ-hyvinvointi parani erikoissairaanhoidossa edellisvuoteen verrattuna. henkilöstön vaihtuvuutta ei saatu hyödynnettyä suun-nitellusti. henkilötyövuosien vähennys-tavoitteesta jäätiin 10 henkilötyövuoden

verran. sairauslomien palkkaamiseen tar-vittiin enemmän sijaisia ja sairaanhoitopii-ristä siirrettiin oman erikoissairaanhoidon tuotettavaksi toimintoja, jotka vaativat lisäresursointia. lisäksi vaikutusmahdolli-suuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei koettu lisään-tyneen.





50henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämi-sessä on parannettu

-

55ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvä sairaalatoiminnan muutos on eden-nyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti

+



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 76 077 650,44 70 618 181,74 73 835 75 107 971

liiketoiminnan muut tuotot 631 385,87 638 076,04 591 594 37

materiaalit ja palvelut


ostot tilikauden aikana -7 059 312,50 -6 714 653,55 -7 014 -7 514 454

palvelujen ostot -13 252 918,80 -12 297 863,34 -12 819 -13 625 372

henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -35 503 437,54 -33 225 030,17 -35 656 -35 271 -233

henkilösivukulut

eläkekulut -8 156 977,02 -8 061 303,67 -8 483 -8 545 388

muut henkilösivukulut -2 016 189,67 -1 922 783,87 -2 063 -2 085 69


suunnitelman mukaiset poistot -1 379 634,60 -1 407 994,95 -1 420 -1 420 40

liiketoiminnan muut kulut -5 502 221,99 -5 146 486,89 -5 250 -5 521 19

Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 838 344,19 2 480 141,34 1 720 1 720 2 118


korkotuotot 2 051 931,63 1 852 193,68 0 0 2 052

muut rahoitustuotot 301,48 39,40 0 0 0

kunnalle maksetut korkokulut -1 782 936,95 -1 822 779,63 -120 -120 -1 663

muille maksetut korkokulut -70,59 0,00 0 0 -0

muut rahoituskulut -1137,31 -402,27 0 0 -1

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 106 432,45 2 509 192,52 1 600 1 600 2 506


sijoitetun pääoman tuotto, % 127,9 334,0

kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 127,9 334,0

Voitto, % 5,4 3,6


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTilikauden tulos muodostui 4,1 milj. eu-roa ylijäämäiseksi. positiiviseen tulokseen päädyttiin pitkälti kulujen kurissa pysymi-sen ja ulkopuolisten tuottojen kasvun sekä toiminnan tehostumisen johdosta.

liikevaihto ja toimintatuotot ylittyivät 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaan ver-rattuna johtuen pääasiassa kunnille, kun-tayhtymille ja muille ulkopuolisille tahoille myytyjen palvelujen määrän kasvamisesta 1,7 milj. eurolla, avopalveluille myytyjen palveluiden kasvamisesta 0,5 milj. eurol-la sekä pirkanmaan sairaanhoitopiirille (pshp) kohdistuvan myynnin pienenemi-sestä 0,9 milj. eurolla. myyntitulot tilaa-jalta kasvoivat 5,6 milj. euroa verrattuna

vuoteen 2013, mistä oriveden terveyskes-kussairaalan ja kuvantamisen osuus on 2,5 milj, euroa.

materiaali- ja palvelukustannukset kas-voivat vuodesta 2013 1,3 milj. euroa, mutta alenivat vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,8 milj. euroa. merkittävinä tekijöinä kustannusten maltillisessa kasvussa suh-teessa suoritemäärien kasvuun olivat lää-ke- ja hoitotarvikekustannusten 0,2 milj. euron kasvu sekä laboratoriokustannusten 0,2 milj. euron kasvu samaan aikaan kuin toiminnan volyymit kasvoivat merkittä-västi kaikilla palvelulinjoilla. säästöt saa-vutettiin kiinnittämällä erityistä huomiota hankintojen kokonaistaloudellisuuteen ja

käyttämällä tarkkaa harkintaa hankintojen suhteen.

henkilöstökulut kasvoivat vuodes-ta 2013 2,5 milj. eurolla, mistä oriveden terveyskeskussairaalan ja kuvantamisen osuus on 1,4 milj. euroa. yleisten palkan-korotusten taloudellisten vaikutusten li-säksi nousua aiheutti sijaiskustannusten kasvu 0,2 milj. eurolla.

poistot toteutuivat edellisen vuoden ta-soisina ja miltei talousarvion mukaisina. rahoituskulut toteutuivat 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian kor-keasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta.




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) 3 838 344,19 2 480 141,34 1 720 1 720 2 118

poistot ja arvonalentumiset 1 379 634,60 1 407 994,95 1 420 1 420 -40

rahoitustuotot ja -kulut 268 088,26 29 051,18 -120 -120 388

5 486 067,05 3 917 187,47 3 020 3 020 2 467


investointimenot -1 376 268,51 -863 781,77 -1 056 -1 233 -143

-1 376 268,51 -863 781,77 -1 056 -1 233 -143

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 109 798,54 3 053 405,70 1 964 1 787 2 323


lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 0 0 -1 964 -1 787 1 787

-1 964 -1 787 1 787


saamisten muutos kunnalta -5 341 751,44 -3 604 553,51 - - -

saamisten muutos muilta -126 133,35 9 911,74 - - -

korottomien velkojen muutos kunnalta -9 528,15 -988,78 - - -

korottomien velkojen muutos muilta 1 367 614,40 542 224,85 - - -

-4 109 798,54 -3 053 405,70 0 0 -4 110

Rahoituksen rahavirta -4 109 798,54 -3 053 405,70 -1 964 -1 787 -2 323

Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0

rahavarojen muutos 0,00 0,00

rahavarat 31.12. 0,00 0,00

rahavarat 1.1. 0,00 0,00



7 466 497,10 3 356 698,56

investointien tulorahoitus, % 398,6 453,5

lainanhoitokate 407,7 314,9


Quick ratio 1,3 0,9



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 5,5 milj. eu-roa, mikä on 1,6 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. muutosten taustalla oli edellisvuotta suurempi liikeylijäämä ja ra-hoitustuottojen kasvu 0,2 milj. eurolla. Ti-


likauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,5 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 in-vestointimenot toteutuivat 1,4 milj. eurona ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa.

investointien rahavirta kasvoi vuosi-suunnitelmaan verrattuna 0,1 milj. euroa johtuen pääosin vuoden 2014 alusta aloit-

taneen oriveden yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon palvelujen mukana ori-vedeltä siirtyneistä pysyvien vastaavien omaisuuseristä.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 4,1 milj. euroa positiivi-sena, eli toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomame-not. Toiminnan ja investointien rahavirran neljän vuoden kertymä on 7,5 milj. euroa positiivinen.




EroAlkuper TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 376 -1 233 -143 -1 056 -177

koneet ja kalusto -1 376 -1 233 -143 -1 056 -177

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 376 -1 233 -143 -1 056 -177

inVesToinniT

Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaT


kiinteät rakenteet ja laitteet 77 718,72 135 134,55


3 222 914,60 3 226 280,69

VaihTuVaT VasTaaVaT

saamiset


myyntisaamiset 1 037 365,22 968 115,74

saamiset kunnalta 12 948 205,47 7 606 454,03

muut saamiset 355 266,39 296 958,02


14 344 053,33 8 876 168,54


VASTATTAVAA

oma pääoma

edellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä) 2 551 749,64 42 557,12

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 106 432,45 2 509 192,52

6 658 182,09 2 551 749,64

Vieras pääoma

lyhytaikainen

ostovelat 1 862 964,89 1 582 419,82

korottomat velat kunnalta 42 287,18 51 815,33

muut velat 791 262,65 711 089,66

siirtovelat 8 212 271,12 7 205 374,78

10 908 785,84 9 550 699,59



omavaraisuusaste, % 37,9 21,1


kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 6 658 2 552



Investoinnit ja niiden analysointiVuoden 2014 investointimenot toteutuivat 1,4 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,5 milj. euroa. inves-tointimenot toteutuivat ilman oriveden osuutta talousarvion suuruisina. oriveden yhteistoiminta-alueen perustamisesta joh-tuen investoinneiksi kirjautui lisäksi orive-deltä siirtyneet omaisuuserät.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. erikoissairaanhoidon taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 17,6 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 5,4 milj. eu-roa eli 45 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti saamisten kunnalta 5,3 milj. euron kasvusta. Taseen kasvu johtuu osaltaan oriveden kaupun-gin terveyskeskuksen vuodeosastopalvelu-jen ja kuvantamispalvelujen siirtymisestä erikoissairaanhoidon hoidettavaksi osana yhteistoiminta-alueena tuotettavia palve-luita.

Vastattavien muutokset johtuivat po-sitiivisen oman pääoman 4,1 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen vuoksi.

erikoissairaanhoidon omavaraisuusas-te kasvoi 21,1 prosentista 37,9 prosenttiin. kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 6,7 milj. euroa. erikoissairaanhoidon suh-teellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 14,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen.






Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTilikauden 2014 toimintatuloja ja toimin-tamenoja kasvattivat oriveden kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi (ori-veden terveyskeskussairaala ja kuvanta-mispiste).


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

sisätautien palvelulinja 19 455 19 146

neurologian palvelulinja 8 783 8 135

yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 15 214 11 707

leikkaustoiminnan palvelulinja 27 200 27 169

hallinto 234 -190

kliiniset tukipalvelut 3 268 2 599

muut tukipalvelut 1 923 2 052

yhteensä 76 078 70 618


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Työllistämistuki 40 18

korvaus työterveyshuollon järjestämisestä 247 208

muiden rakennusten vuokratulot 250 270

muut tulot 94 141

yhteensä 631 638








laitteet

Koneet ja kalusto


eräiset hankinnat

Yhteensä


lisäykset tilikauden aikana 0 1 286 90 1 376


siirrot erien välillä 0 90 -90 0

Tilikauden poisto 57 1 322 0 1 380

poistamaton hankintameno 31.12.

78 3 145 0 3 223

kirjanpitoarvo 31.12. 78 3 145 0 3 223


31.12.2014 31.12.2013


menoennakot 3 5

yhteensä 3 5






koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto




poikkeama, euroa -5

poikkeama, % 0,4






31.12.2014 31.12.2013



yhteensä 15 1


31.12.2014 31.12.2013

sisätautien palvelulinja 188 198

neurologian palvelulinja 89 84

yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 189 146

leikkaustoiminnan palvelulinja 257 252

hallinto 23 19

kliiniset tukipalvelut 105 98

muut tukipalvelut 192 185

yhteensä 1 043 982



2014 2013

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 43 -2 444

siirto edelliseltä tilikaudelta 2 509 2 486

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2 552 43

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 106 2 509

oma pääoma yhteensä 6 658 2 552

Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013


ostovelat 42 52

yhteensä 42 52

muut velat

muut velat 791 711

yhteensä 791 711


palkkajaksotukset 902 375




Hyvinvointipalvelut - varhaiskasvatus ja perusopetus


varhaiskasvatus ja perusopetus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä päivä-hoitopalvelua ja perusopetusta. Varhais-kasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä

ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. perusopetus vastaa pe-rusopetuslain mukaisen opetuksen jär-

jestämisestä sekä perusopetuksen kehit-tämisestä vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudeltaVarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pal-velusopimusta tarkistettiin kerran vuoden aikana. Tarkistus koski esiopetuksen pal-velutilauksen lisäämistä ja tuotehintojen korjaamista. perusopetuksen sekä koulu-laisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palve-lusopimusta tarkistettiin kerran. Tarkistus koski opetus- ja kulttuuriministeriön avus-tuksia sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan suoritehintaa ja -määrää.

Tuotantoalueella toteutettujen CaF -it-searviointien pohjalta määriteltiin kehit-tämistavoitteet sekä aluetoiminnan henki-löstöjohtamisen että esi- ja alkuopetuksen toimintamallin osalta.

palveluverkossa tapahtui seuraavat muutokset: keskussairaalan päiväkodin, kyyhkysen päiväkodin, Virontörmän päivä-kodin ja Teerikallion kotkansiivet -yksikön päivähoitotoiminta lakkautettiin toiminta-kauden lopussa. Vastaavasti Virontörmän ja kotkansiipien yksiköissä aloitti avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta elo-kuussa. haukiluoman päiväkodin toiminta siirtyi piiriniityn päiväkotiin. männistön päiväkoti sulkeutui huhtikuussa. Toiminta siirrettiin ensin väliaikaistiloihin ja elo-kuun lopussa avautui uusi niemenrannan päiväkoti. Toimintakauden alussa aloitti toimintansa kalkunvuoren uusi pienten lasten yksikkö, jossa toimivat päiväkoti ja alkuopetus. lokakuussa toimintansa aloitti kuuselan päiväkoti, joka toimii se-niorikeskuksessa. päiväkodissa toimitaan yhteisöllisesti ikäihmisten kanssa.

Tuotantoalueella tehostettiin toimintaa muodostamalla laajempia johtamiskoko-

naisuuksia ja tehostamalla hallinnon toi-mintaa. Varhaiskasvatuksessa päiväkodin johtajien määrä väheni kahdella.

yhteensä 13 tuotantoalueen kiinteistös-sä tehtiin korjaustöitä sisäilmaongelmista johtuen. sisäilmaongelmien vuoksi pal-velua ei voitu järjestää täysipainoisesti 6 koulussa ja 7 päiväkodissa ja palvelua siir-rettiin väistötiloihin, mikä vaikutti osittain palvelun laatuun.

Arvio tulevasta kehityksestäaluetoiminnan johtamista kehitetään osa-na kaupungin toimintamallin muutosta. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuk-sen tuen palvelut, joihin kuuluvat kou-lupsykologit, koulukuraattorit sekä alue-koordinaattorit, uudelleen organisoidaan tukemaan oppilashuoltolain toteuttamis-ta. osana kehittämisen kokonaisuutta laa-ditaan osittain seudullinen opetussuunni-telma.

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuk-sen ja perusopetuksen tuotantoalueelle on rakennettu yhteistä toimintamallia lasten ja nuorten aktiivisen elämäntavan edistä-miseksi. liikuntamahdollisuuksia paran-netaan varhaiskasvatus- ja kouluympäris-tössä erilaisia menetelmiä ja -rakenteita lisäämällä. Varhaiskasvatuksen ‘luova, liikkuva lapsi’ -ohjelma ja ‘liikkuva koulu’ -ohjelma vahvistavat ennaltaehkäisevää toimintaa.

Tuotantoalueen riskitekijöinä ovat kau-pungin taloudellisen tilanteen vuoksi tuot-teiden hintojen sopeuttaminen talousar-vioon sekä nopealla aikataululla voimaan tulevat lakimuutokset, jotka edellyttävät

lisäresurssia, kuten varhaiskasvatuslaki. opetus- ja kulttuuriministeriön erillis-rahoitusten epävarmuus sekä koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmista johtuvat kasvavat korjausinvestoinnit ovat riskitekijänä koko tuotantoalueella. Tuo-tantoyksikön palvelutilauksen riskitekijöi-nä ovat myös kunnallisen päivähoitopalve-lun suoritemäärien ennakointi eri-ikäisten lasten määrän suhteen ja tuotannon rea-gointimahdollisuus kysynnän muutoksiin.

Henkilöstöpalkalliset henkilötyövuodet toteutuivat 37 henkilötyövuotta alhaisempina kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 henkilöstö-suunnitelmaan verrattuna henkilötyövuo-det ovat toteutuneet 17 henkilötyövuotta alhaisempina. henkilötyövuosien vähene-minen johtuu ennen kaikkea varhaiskas-vatuksessa toteutetusta toiminnan tehos-tamisesta loma-aikoina sekä henkilöstön vuosilomien keskittämisestä näille ajoille. Tuotantoalueen sairauspoissaolot piene-nivät 0,24 päivää/henkilötyövuosi. lisäksi tuotantoalueen hallinnossa on etenkin sih-teeri- ja suunnittelijatehtäviä organisoitu uudelleen. sähköisten järjestelmien kehit-tymisen myötä ei ole ollut tarvetta rekry-toida uusia työntekijöitä eläköityneiden ja muualle siirtyneiden tilalle. näistä seikois-ta johtuen myös sijaistarve on vähentynyt, mikä heijastuu henkilötyövuosimäärän pienempään toteumaan.

Taloudellisiin syihin perustuneita pal-kattomia vapaita pidettiin tuotantoalueel-la yhteensä 9 651 päivää, joka vastaa 26,44 henkilötyövuotta.





Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäVarhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta hyväksyi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen val-miussuunnitelman 6.6.2013 § 46. suun-nitelmassa on määritelty muun muassa häiriötilanteiden aikainen johtoryhmä ja kiinteistökohtaiset (koulu ja päiväkoti) turvallisuuspäälliköt.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuk-sen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee arvioinnin helmikuussa 2015. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella on käytössä johtokunnan 9.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan

suunnitelma ja 13.12.2012 hyväksymä ris-kienhallintasuunnitelma.

kokonaisarviona päivähoidon ja perus-opetuksen johto lausuu, että päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen sisäi-nen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämis-tä vaativat keskeiset asiat ovat:

• Johtaminen: tuotantoalueen palkitse-misjärjestelmän ja tulostavoitteista palkitsemisen kehittäminen, nykyistä parempi henkilöstösuunnitelmasta tie-dottaminen, talouden ja toiminnan ta-sapainon suunnittelun parantaminen sekä talousarvion ja tavoitteiden oikean

suhteen varmistaminen sekä yksiköiden organisaatiorakenteen ja resursoinnin kehittäminen

• riskienhallinta: riskienhallintaan liit-tyvän koulutuksen järjestäminen yk-siköiden esimiehille ja työsuojeluasia-miehille, tuotantoalueen tapaturmiin ja vaaratilateisiin johtaneiden syiden tutkiminen aiempaa kattavammin sekä kohdennetut työn vaarojen arvioinnit tehtäväkohtaisesti

• Valvonta: sopimusten hallinnan ja hy-väksymismenettelyn kehittäminen

• raportointi ja tiedonvälitys: raportoin-tiin liittyvien tietojärjestelmien ja tiedon analysoinnin kehittäminen sekä häiriöti-lanneviestintään liittyvän tiedottamisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen.

VarhaiskasVaTuksen Ja perusopeTuksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite toteutui suunnitellusti. esi- ja al-kuopetuksen toimintamallin sekä aluetoi-minnan johtamisjärjestelmän itsearviointi toteutettiin toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi. itsearvioinnit toteutettiin Caf-mallin yhdeksän arviointialueen kaut-ta ja niiden perusteella määriteltiin kehit-tämistoimenpiteet vuodelle 2015.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat 0,5 prosenttia. henkilöstön vaihtuvuutta hyödynnettiin, ja palkalliset henkilötyö-vuodet vähenivät yli tavoitetason. Työhy-vinvointi parani edellisvuoteen verrattuna perusopetuksessa, mutta ei varhaiskas-vatuksessa. Tulosta selitti varhaiskasva-tuksessa varhaiseläkemenoperusteisten maksujen nousu ja psykososiaalisten

kuormitustekijöiden heikkeneminen. pe-rusopetuksessa työhyvinvoinnin parane-miseen vaikuttivat sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentyminen ja ke-hityskeskustelujen hyödyllisyyden sekä ilmapiriin ja päätöksenteon oikeudenmu-kaisuuden kokemusten parantuminen. Vaikutusmahdollisuuksien oman työn, si-säisen toiminnan ja palvelujen kehittämi-seen ei koettu lisääntyneen perusopetuk-sessa eikä varhaiskasvatuksessa.






-

56organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamis-järjestelmän osalta (CaF)

+



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 233 561 933,10 223 150 295,98 230 267 233 073 489 liiketoiminnan muut tuotot 2 823 844,59 3 139 309,30 2 330 2 417 407 materiaalit ja palvelut


palvelujen ostot -36 472 845,83 -36 023 690,92 -35 111 -35 149 -1 324 henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -116 213 118,34 -116 253 632,03 -111 990 -114 497 -1 716 henkilösivukulut

eläkekulut -26 852 278,40 -25 900 827,42 -26 079 -26 025 -827 muut henkilösivukulut -6 662 571,85 -6 765 107,66 -6 635 -6 728 65

poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot -1 969 104,04 -1 151 953,52 -1 721 -1 721 -248

liiketoiminnan muut kulut -41 991 126,71 -39 154 275,99 -42 300 -42 310 319 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 598 056,01 -3 323 873,03 4 370 4 370 -2 772 rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 2 386 316,56 1 831 676,62 0 0 2 386 muut rahoitustuotot 402,15 869,08 0 0 0 kunnalle maksetut korkokulut -2 730 165,21 -2 128 183,52 -270 -270 -2 460 muille maksetut korkokulut -135,31 0 0 0 -0 muut rahoituskulut -129,70 -723,1 0 0 -0

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 1 254 344,50 -3 620 233,95 4 100 4 100 -2 846


sijoitetun pääoman tuotto, % -96,8 negat.kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -96,8 negat.Voitto, % 0,5 -1,6


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 1,3 milj. euroa ylijää-mäinen, joka oli 4,9 milj. euroa edellisvuot-ta parempi ja 2,8 milj. euroa vuosisuunni-telmaa heikompi. Tilikauden 4,1 milj. euron ylijäämätavoitteesta saavutettiin 1,3 milj. euroa. perusopetuksessa sidottu ryhmä-koko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteut-tamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Vain kasvanut palvelutarve ai-heutti henkilöstökulujen sekä materiaalien ja palvelujen ostojen ylityksen. Toiminnan luonteesta johtuen lakisääteiset palvelut on turvattava.

Tuotantoalueen liikevaihto kasvoi edel-lisvuodesta 10,4 milj. euroa päivähoito-toiminnan laajenemisen, perusopetuksen oppilasmäärän kasvun sekä ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulutukselliseen tasa-

arvoon suunnattujen opetus- ja kulttuu-riministeriön avustusten johdosta. suori-temäärien kasvun vuoksi liikevaihto ylitti 0,5 milj. eurolla vuosisuunnitelman. liike-toiminnan muut tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa johtuen työterveyshuolto-, työllistä-mistuki- ja koulutuskorvausten sekä han-kerahoituksen ennakoitua suuremmista toteumista.

materiaalikulut kasvoivat edellisvuo-desta 0,3 milj. euroa, mutta alittivat vuo-sisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. kasvu johtui tasa-arvoavustuksen merkittävästä suuntaamisesta kriteerit täyttävien koulu-jen oppimisympäristöihin. palvelujen os-tot kasvoivat edellisvuodesta maltillisesti 0,4 milj. euroa (1,2 prosenttia) ja ylittivät vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla. Ta-louden tehostamisvelvoitteesta johtuen vuosisuunnitelma jouduttiin laatimaan 2,4 prosenttia, 0,9 milj. euroa, edellisvuoden toteumaa alhaisempana, eikä lapsi- ja op-pilasmäärän kasvua pystytty huomioimaan riittävästi. Tampereen ulkopuolelle sijoi-

tettujen lasten koulunkäyntikustannukset toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua kor-keampina. Toteumaa nostivat myös sar-ka oy:ltä hankitut avustajapalvelut sekä opetuksen kehittämishankkeisiin liittyvät palvelujen ostot. majoitus- ja ravitsemus-palvelut ylittyivät 0,5 milj. euroa ja mat-kustus- ja kuljetuspalvelut 0,2 milj. euroa. näiden yhteinen toteutuma oli 0,4 milj. euroa edellisvuotta korkeampi. koneiden ja kaluston kunnossapitopalvelut ylittyivät 0,2 milj. euroa. Toiminta- ja oppimisympä-ristöjen teknistyminen sekä teknisen työn opetuksen turvallisuusvaatimukset lisää-vät laitteiden huoltotarpeita. sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot ylittyivät 0,3 milj. euroa johtuen pääosin henkilökunnan työ-terveyskuluista.

henkilöstökulut kasvoivat edellisvuo-desta ainoastaan 0,8 milj. euroa (0,5 prosenttia). Tehostamistoimien ansiosta varsinainen palkkasumma henkilösivuku-luineen aleni 0,2 milj. euroa, mutta opet-tajien Vael -maksun 2,5 prosentin korotus nosti eläkekuluja 1,0 milj. euroa. Tehosta-mistoimenpiteiden takia henkilöstöme-nojen vuosisuunnitelmasta vähennettiin 3,6 milj. euroa. Vuosisuunnitelma ylittyi 2,5 milj. euroa. Tästä varhaiskasvatuksen osuus oli 0,6 milj. euroa ja perusopetuksen




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirtaliikeylijäämä (-alijäämä) 1 598 056,01 -3 323 873,03 4 370 4 370 -2 772poistot ja arvonalentumiset 1 969 104,04 1 151 953,52 1 721 1 721 248rahoitustuotot ja -kulut -343 711,51 -296 360,92 -270 -270 -74

3 223 448,54 -2 468 280,43 5 821 5 821 -2 597Investointien rahavirta

investointimenot -3 167 275,07 -1 953 052,41 -3 481 -3 541 374-3 167 275,07 -1 953 052,41 -3 481 -3 541 374

Toiminnan ja investointien rahavirta 56 173,47 -4 421 332,84 2 340 2 280 -2 224


lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -3 762,00 3 762,00 -2 340 -2 280 2 276-3 762,00 3 762,00 -2 340 -2 280 2 276

muut maksuvalmiuden muutoksetsaamisten muutos kunnalta -480 652,86 2 988 398,70 - - -saamisten muutos muilta -219 910,77 126 142,05 - - -korottomien velkojen muutos kunnalta 199,10 3 354,08 - - -korottomien velkojen muutos muilta 647 953,06 1 299 676,01 - - -

-52 411,47 4 417 570,84 0 0 -52

Rahoituksen rahavirta -56 173,47 4 421 332,84 -2 340 -2 280 2 224

Rahavarojen muutos 0,00 -0,00 0 0 0

rahavarojen muutos 0,00 0,00rahavarat 31.12. 467,73 467,73rahavarat 1.1. 467,73 467,73


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kerty-mä, € *)

-6 602 064,89 -6 658 238,36

investointien tulorahoitus, % 101,8 -126,4lainanhoitokate 218,1 -16,0kassan riittävyys, pv 0 0Quick ratio 0,7 0,6Current ratio 0,7 0,6* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -

1,9 milj. euroa, josta Vael -maksun vaiku-tus oli 0,6 milj. euroa.

päiväkoti- ja koulurakentamisesta ja nii-den varustelusta johtuen poistot kasvoivat edellisvuodesta 0,8 milj. euroa ja ylittivät vuosisuunnitelmaan 0,2 milj. eurolla.


liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 2,8 milj. euroa johtuen maa-alueiden vuokrista sekä uusista päi-väkoti- ja koulukiinteistöistä. Vuosisuunni-telma alittui 0,3 milj. euroa johtuen palve-luverkossa tapahtuneiden tilamuutosten

vaikutuksista sisäisiin vuokriin. yhdystilin korkokustannus ylittyi 0,1 milj. euroa joh-tuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian al-haisesta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta.

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se ker-too, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden

2014 toiminnan rahavirta oli 3,2 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrat-tuna 5,7 milj. euroa johtuen liikeylijäämän merkittävästä kasvusta. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta pieneni vuosisuunni-telmaan verrattuna 2,6 milj. euroa johtuen pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden 4,1 milj. euron ylijää-mätavoitetta ei saavutettu.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot olivat 3,2 milj. euroa ollen 1,2 milj. euroa edellis-vuotta suuremmat johtuen toteutetuista ensikertaisen kalustamisen hankkeista. investointien rahavirta pieneni vuosisuun-nitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa joh-tuen pääosin ensikertaisen kalustamisen säästöistä.

Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi lievästi positiiviseksi. Toi-minnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 6,6 milj. euroa nega-tiivinen edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi. Tuotantoalueen välitön maksuvalmius on parantunut hieman edel-lisvuodesta.




EroAlkup TA

2014Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -3 167 -3 541 374 -3 481 -60

kiinteät rakenteet ja laitteet -100 -100 0 -100 0

koneet ja kalusto -3 067 -3 441 374 -3 381 -60

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -3 167 -3 541 374 -3 481 -60

inVesToinniTInvestoinnit ja niiden analysointiinvestoinneista säästyi 0,4 milj. euroa. suurin yksittäinen erä oli Vuoreksen kou-lutalon ensikertaisesta kalustamisesta säästynyt 0,3 milj. euroa, koska liikunta-tilojen led-näytön hankkimista ei katsottu koulun toiminnan kannalta tarpeelliseksi. hanketasolla sitovista investoinneista 0,1 milj. euroa siirtyy toteutettaviksi vuoden 2015 aikana.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 18,1 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 1,9 milj. euroa eli 11,7 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti pysyvien vastaavien arvon 1,2 milj. euron kasvusta Vuores-talon ja usei-den päiväkotien ensikertaisen kalusta-misen johdosta. Vastattavien muutokset johtuivat negatiivisen oman pääoman 1,3 milj. euron pienenemisestä tilikauden yli-jäämäisen tuloksen kautta sekä lyhtyaikai-sen vieraan pääoman kasvusta erityisesti lyhytaikaisten ostovelkojen osalta.

Tilikauden lopussa tuotantoalueen oma-varaisuusaste oli edelleen negatiivinen johtuen edellisten vuosien alijäämästä. suhteellisen velkaantuneisuuden tunnus-luku kertoo, että käyttötuloista tarvittai-siin 9,1 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennak-komaksut. Vuonna 2013 suhteellinen vel-kaantuneisuus oli 9,3 prosenttia.

Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA


muut pitkävaikutteiset menot 367 672,16 408 524,62367 672,16 408 524,62

aineelliset hyödykkeetkiinteät rakenteet ja laitteet 346 663,40 280 765,15koneet ja kalusto 3 202 413,22 2 029 287,98

3 549 076,62 2 310 053,13VaihTuVaT VasTaaVaTsaamisetlyhytaikaiset saamiset

myyntisaamiset 169 430,23 102 141,97saamiset kunnalta 13 616 838,14 13 136 185,28muut saamiset 389 281,50 234 119,30siirtosaamiset 517,17 3 056,86

14 176 067,04 13 475 503,41rahat ja pankkisaamiset 467,73 467,73


VASTATTAVAA

oma pääomaedellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -4 745 738,69 -1 125 504,74Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 1 254 344,50 -3 620 233,95

-3 491 394,19 -4 745 738,69Vieras pääomalyhytaikainen

lainat kunnalta 0,00 3 762,00ostovelat 1 743 060,51 1 188 693,92korottomat velat kunnalta 4 246,56 4 047,46muut velat 2 405 920,52 2 378 084,44siirtovelat 17 431 450,15 17 365 699,76

21 584 677,74 20 940 287,58



omavaraisuusaste, % -19,3 -29,3


kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -3 491 -4 746







1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

päivähoito 93 058 88 043

perusopetus 140 504 135 107

yhteensä 233 562 223 150


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

maksutulot 66 47


eu-tuki kehittämisporjekteille 17 48


muut tuet ja avustukset 1 637 1 997

Vuokratulot 102 108

muut tulot 95 107










Muut pitkä- vaikutteiset menot

Yhteensä






Kiinteät raken-teet ja laitteet

Koneet ja ka-lusto

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 281 2 029 2 310

lisäykset tilikauden aikana 100 3 067 3 167



kirjanpitoarvo 31.12. 347 3 202 3 549


pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrit-tämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunni-telmaa.



aineettomat oikeudet 3 - 5 vuotta Tasapoisto



kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 40 vuotta Tasapoisto


soranottoalueet käytön mukainen




poikkeama, euroa 1 431

poikkeama, % -32,6

Selvitys poikkeaman syistäTulevien vuosien koulu- ja päiväkotirakenta-

minen on kasvattanut olennaisesti investointi-

menoja. poistojen taso tulee nousemaan pidem-

mällä aikavälillä.

Poistosuunnitelman tarkistaminenpoistosuunnitelma on päivitetty siten, että se

noudattaa kaupungin poistosuunnitelmaa.






31.12.2014 31.12.2013


menoennakot 1 1

Tulojäämät 2

yhteensä 1 3


2014 2013


siirto edelliseltä tilikaudelta -3 620 -1 126

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -4 746 -1 126

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 254 -3 620

oma pääoma yhteensä -3 491 -4 746



ostovelat 4 4

yhteensä 4 4

muut velat




Tuloennakot, lyhytaik. 756 599




yhteensä 17 431 17 366


31.12.2014 31.12.2013

päivähoito 1 842 1 852

perusopetus 1 826 1 918


Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus


Toisen asteen koulutus

Tampereen toisen asteen koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään,

jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimi-seen. Toisen asteen koulutus on alueel-lisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja

innovatiivinen kouluttaja ja työ- ja elinkei-noelämän kehittäjä.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudeltaToisen asteen koulutus käsittää amma-tillisen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksi-köt. ammatillinen koulutus on toiminut maakunnallisesti vuoden 2013 alusta, kun Tampereen ammattiopisto ja pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä muodos-tivat Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun. ammatillinen koulutus toimii kaik-kiaan 20 toimipisteessä 10 kunnan alueel-la. muutoksen johdosta koko tuotantoalu-een organisaatiota muutettiin ja vuoden 2014 aikana käynnistettiin organisaatiora-kenteen arviointi. Vuoden aikana valmis-tuivat hepolamminkadun toimipisteeseen uudet tilat sähköalan opetukselle sekä koivistontien toimipisteessä tehtiin tilojen muutostöitä muun muassa vaatetusalan siirtyessä sinne kokonaisuudessaan. ra-kentamisen ja perusparannuksen myötä tilojen vuokrakulut nousevat entisestään. organisaation toiminnan kehittämistä suunniteltiin sekä tutkinnon uudistuksen että valtionosuusleikkauksien tuomien muutosten takia.

Tampereen kaupungin ylläpitäminä toi-mi 6 päivälukiota ja aikuislukio. Tampereen teknillisen lukion uudisrakennus valmistui kevään aikana ja toiminta siirtyi uusiin tiloihin hepolamminkadulle. yhteistoi-minta Tredun kanssa hepolamminkadun kampuksella lisääntyi. Tampereen klassil-lisen lukion peruskorjaus jatkui ja yhdys-käytävän toteuttaminen uuden ja vanhan puolen välille hyväksyttiin. uusien opiske-lijoiden sisäänotto kasvoi klassillisessa lu-kiossa vielä 2014. Taloudellisena haastee-

na uusista ja peruskorjatuista tiloista oli kohoavien pääomavuokrien ja ylläpitokus-tannusten kasvava osuus lukiokoulutuksen vuosisuunnitelman käyttökustannuksista. lukiokoulutukselle asetettu ylijäämätavoi-te 0,6 milj. euroa asetti erityisen haasteen lukioiden toiminnan suunnittelulle ja opis-kelijoiden valmistumiselle määräajassa se-kä henkilöstön jaksamiselle.

Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja ammatillisen koulutuksen voitollinen tulos antaa puskurivaraa tulevien rahoituskar-sintojen varalle.

Arvio tulevasta kehityksestäammatillisen ja lukiokoulutuksen yksik-köhintaa on leikattu, mikä asettaa huo-mattavan taloudellisen haasteen koko tuotantoalueelle. maakunnan suotuisa väestökehitys ja valtionosuusperusteis-ten aloituspaikkojen lisäys ammatillisessa koulutuksessa pitävät yllä koulutuskysyn-tää ja hieman tasoittavat tilannetta. lu-kiokoulutuksen puolella Tilaaja ja Tuottaja seuraavat opiskelijoiden hakeutumista lukiokoulutukseen ja sisäänottoa kasvate-taan tarpeen mukaan.

Toiminnalliseen ja taloudelliseen haas-teeseen voidaan vastata tarkistamalla palveluverkkoa, noudattamalla kriittistä henkilöstöpolitiikkaa, monimuotoistamal-la toimintatapoja sekä kehittämällä an-saintakeinoja.

Varsinaisen toiminnan sisältö muuttuu koko toisella asteella, kun sekä ammatil-lisen että lukiokoulutuksen opetussuunni-telmat uudistuvat ja siirrytään vaiheittain

sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. uudistu-va rahoituslaki ja 1.8.2014 käyttöön otettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaki asettavat opiskelijoiden ohjaukselle ja tavoiteajassa valmistumiselle suuria haasteita.

kiristyvän taloudellisen tilanteen ja val-tionosuusrahoituksen vähenemisen vuoksi Tredun on sopeutettava koko toimintansa edelleen. Tämä edellyttää kriittistä tarkas-telua erityisesti käytettävissä olevien tilo-jen suhteen, mutta myös työn alla olevan palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa ja aikataulutuksessa. samoin muun mu-assa kilpailuneutraliteetin ja muiden laki-muutosten edellyttämät muutokset sekä ammatillisen koulutuksen opetussuun-nitelmauudistukset vaikuttavat suoraan toiminnan organisointiin, henkilöstön rek-rytointiin sekä pedagogisiin järjestelyihin.

HenkilöstöTuotantoalueen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli yhteensä 1 422. henkilöstö-määrä väheni toimintavuoden aikana 34 henkilöllä. henkilöstöstä 278 oli lukiokou-lutuksen yksikössä ja 1 144 ammatillisen koulutuksen yksikössä (Tredussa).

palkallisten henkilötyövuosien määrä tuotantoalueella vuonna 2014 oli yhteensä 1 308. palkallisten henkilötyövuosien mää-rä ilman palkkatuettua henkilöstöä pieneni edellisvuodesta 32,4 henkilötyövuodella, lukiokoulutuksessa vähennys oli 6 ja am-matillisessa koulutuksessa 26,4 henkilö-työvuotta.





Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäToisen asteen koulutus on tehnyt itsearvi-oinnin sisäisen valvonnan osalta ja johto-kunta on käsitellyt arvioinnin 20.1.2015.

Toisen asteen koulutuksessa on käytössä johtokunnan 10.4.2008 hyväksymä sisäi-sen valvonnan suunnitelma ja 16.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma.

Toisen asTeen kouluTuksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

kokonaisarviona toisen asteen koulu-tuksen johto lausuu, että toisen asteen koulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. merkittäviä sisäisen val-vonnan puutteita ei ole todettu. paranta-mista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat:

• irtaimistohallinto

• raportoinnin ja tiedonkeruun kehittä-minen

• Tietojärjestelmien käyttövaltuuksien tarkistaminen

• Tiedonvälitysprosessin kehittäminen yk-sikön sisällä ja sidosryhmille

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toisen asteen koulutuksen molemmat tuotantoaluekohtaiset toiminnalliset ta-voitteet toteutuivat. palvelurakenteen ja palvelukokonaisuuksien priorisointia ja työnjakoa tehtiin esimerkiksi toisen as-teen koulutuksen toimintasäännön päi-vittämisen yhteydessä. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen hallinnossa tehtiin selvitystä toimintojen ja tehtävien päällekkäisyyksistä. lähikuntien kanssa

tehtiin suunnitelmia yritysyhteistyön li-säämisestä. ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien ke-hittämisessä toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi edettiin suunnitel-lusti: Tampereen seudun ammattiopiston laatujärjestelmän rakentamistyö aloitet-tiin kaikkien suunniteltujen osa-alueiden osalta, ja lukiokoulutuksen ydinprosessien päivitys aloitettiin.

asukaskohtaiset kustannukset laskivat Tampereen seudun ammattiopistossa 1,4 prosenttia ja nousivat lukiokoulutuksessa 0,1 prosenttia. Työhyvinvointia ei saatu tavoitteen mukaisesti paranemaan edel-lisvuoteen verrattuna. henkilötyövuosien vähennystavoite lähes saavutettiin. hen-kilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei voitu arvioida organisaa-tiomuutosten vuoksi.


47 palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna +/-



50 henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu ?

57 palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja työnjako on tehty +

58ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen asteen koulutuksen toimintajärjes-telmäksi on edennyt suunnitelman mukaisesti

+



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 134 229 237,62 135 421 552,21 135 619 134 524 -295liiketoiminnan muut tuotot 3 247 304,44 4 530 950,75 2 437 2 598 649materiaalit ja palvelut


palvelujen ostot -23 880 634,51 -23 354 166,39 -28 740 -26 286 2 405henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -60 540 768,44 -61 393 966,09 -59 061 -60 335 -206henkilösivukulut

eläkekulut -14 014 093,83 -13 409 873,91 -13 237 -13 317 -697muut henkilösivukulut -3 434 759,84 -3 540 026,43 -3 438 -3 507 72

poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot -2 157 339,66 -2 427 068,32 -2 949 -2 899 742

liiketoiminnan muut kulut -23 290 531,68 -22 137 456,00 -23 940 -24 184 893Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 867 209,34 8 393 486,89 1 163 1 163 3 704rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 1 196 109,86 496 799,25 0 0 1 196muut rahoitustuotot 4 904,68 2 383,09 0 0 5kunnalle maksetut korkokulut -657 161,42 -625 884,54 -290 -290 -367muille maksetut korkokulut -74,61 0,00 0 0 -0muut rahoituskulut -4 117,06 -4 465,49 -1 -1 -3

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 5 406 870,79 8 262 319,20 872 872 4 535




Voitto, % 4,0 6,1


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiVuonna 2013 Tampereen ammattiopiston ja pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayh-tymän toiminta yhdistettiin isäntä-kun-tamallilla. Vuodesta 2013 alkaen saadaan ammatillisen koulutuksen talouden osuu-desta ensimmäistä kertaa vertailukelpois-ta historiatietoa.

Toiminnan yhdentyessä lähtökohtana oli ammatilliseen koulutukseen kanavoidun rahoituksen kohdentaminen täysimääräi-senä koulutustoimintaan. ensimmäisen uudella toimintamallilla toteutetun tilikau-den tulos oli 8,3 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2014 tilikauden ylijäämä oli 5,4 milj. euroa, joka oli 2,9 milj. euroa edellis-vuotta pienempi. ammatillisen koulutuk-sen osuus ylijäämästä oli 4,6 milj. euroa ja

lukion 0,8 milj. euroa. Tilikauden liikevaihto toteutui vuosi-

suunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2013 verrattuna liikevaihto aleni 1,4 milj. eurolla ja liiketoiminnan muut tuotot 1,2 milj. eu-rolla. liikevaihtoa alensi pääosin sisäisen liikevaihdon lasku. muissa tuotoissa pro-jektien tuet ja avustukset laskivat, koska projekteja alkoi vähemmän.

henkilöstökulut ylittivät vuosisuun-nitelman 0,8 milj. eurolla, mutta olivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. henkilöstökulujen ylitys johtui ammatilli-sen koulutuksen eläkemenojen lisäykses-tä. Vuosisuunnitelma laadittiin aiempien koulutuksen järjestäjien toteutumien pe-rusteella. siirtyneen henkilöstön osalta maksujen laskentaperuste muuttui työn-antajan muutoksen vuoksi aiempaa korke-ammaksi.

palvelujen ostot alittivat vuosisuunni-telman 2,4 milj. eurolla. merkittävin yk-

sittäinen tekijä oli oppisopimustoiminnan palvelujen oston alenema 0,7 milj. euroa. palvelujen ostoja sopeutettiin oppisopi-mustoiminnan valtionosuuksien leikkauk-seen.

poistot alittivat vuosisuunnitelman 0,7 milj. eurolla. hankinnat toteutuivat suun-niteltua myöhemmin, eikä kaikkia suunni-teltuja investointeja voitu toteuttaa.

liiketoiminnan muut kulut alittivat vuo-sisuunnitelman 0,9 milj. eurolla. raken-nusten vuokrakulut alittivat vuosisuunni-telman 0,3 milj. eurolla, mutta kasvoivat edellisvuoteen 1,1 milj. euroa. koneiden ja laitteiden vuokrakulut alittivat vuosi-suunnitelman 0,5 milj. eurolla ollen sa-mansuuruiset kuin vuonna 2013. yhdysti-lin korkokustannus alittui 0,8 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomi-en tasosta.




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirtaliikeylijäämä (-alijäämä) 4 867 209,34 8 393 486,89 1 163 1 163 3 704poistot ja arvonalentumiset 2 157 339,66 2 427 068,32 2 949 2 899 -742rahoitustuotot ja -kulut 539 661,45 -131 167,69 -291 -291 831Tulorahoituksen korjauserät -104 990,00 0,00

7 459 220,45 10 689 387,52 3 821 3 771 3 793Investointien rahavirta

investointimenot -3 172 615,86 -2 583 593,63 -3 139 -3 517 344rahoitusosuudet investointimenoihin 50 501,26 215 217,12 0 89 -38

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 114 493,00 0,00 0 0 114

-3 007 621,60 -2 368 376,51 -3 139 -3 428 420

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 451 598,85 8 321 011,01 682 343 4 214


lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -12 000,00 -3 685 828,93 -682 -343 331-12 000,00 -3 685 828,93 -682 -343 331

oman pääoman muutoksetmuut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 254 850,76 36 752,81 - - -Vaihto-omaisuuden muutos 112 778,23 -159 720,10 - - -saamisten muutos kunnalta -6 355 866,77 -10 466 003,73 - - -saamisten muutos muilta 1 203 640,57 -1 090 851,78 - - -korottomien velkojen muutos kunnalta 2 342,50 -2 134,90 - - -korottomien velkojen muutos muilta 345 350,61 7 030 262,65 - - -

-4 436 904,10 -4 651 695,05 0 0 -4 437

Rahoituksen rahavirta -4 448 904,10 -8 337 523,98 -682 -343 -4 106

Rahavarojen muutos 2 694,75 -16 512,97 0 0 108

rahavarojen muutos 2 694,75 -16 512,97rahavarat 31.12. 36 338,25 33 643,50rahavarat 1.1. 33 643,50 50 156,47


Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *) 9 403 961,90 4 952 363,05investointien tulorahoitus, % 242,3 451,3lainanhoitokate 1 250,9 1 807,9kassan riittävyys, pv 0,1 0,1Quick ratio 1,4 1,0Current ratio 1,4 1,1


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 7,5 milj. euroa ja se aleni edelliseen tilikauteen verrattuna


3,2 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muu-toksen taustalla on pääosin edellisvuotta pienempi liikeylijäämä. merkittävimmät tekijät olivat liikevaihdon aleneminen 1,2 milj. eurolla ja liiketoiminnan muiden tuottojen aleneminen 1,3 milj. eurolla. Ti-likauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 4,2 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun ra-han vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 3,2 milj. eu-rona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,6 milj. euroa eli 22,8 prosenttia. muutosta edellisvuoteen selittää lähinnä lukiokoulutuksen ensikertaisen kalustami-sen määrärahan kasvu (Teknillinen lukio). investointien rahavirta pieneni vuosisuun-nitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtu-en pääosin investointien säästöistä vuosi-suunnitelmaan verrattuna.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 4,5 milj. euroa positii-visena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomame-not. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 9,4 milj. euroa positiivinen.



Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA


aineettomat oikeudet 9 182,00 37 248,109 182,00 37 248,10

aineelliset hyödykkeetmaa- ja vesialueet 42 191,00 51 694,00kiinteät rakenteet ja laitteet 35 829,07 32 846,56koneet ja kalusto 6 189 397,48 5 199 538,95

6 267 417,55 5 284 079,51VaihTuVaT VasTaaVaTVaihto-omaisuus

keskeneräiset tuotteet 46 941,87 159 720,1046 941,87 159 720,10

saamisetpitkäaikaiset saamiset

muut saamiset 80 462,64 137 877,60lyhytaikaiset saamiset

myyntisaamiset 1 435 599,39 1 687 670,38saamiset kunnalta 16 821 870,50 10 466 003,73muut saamiset 461 440,92 612 415,49siirtosaamiset 201 558,13 944 738,18



VASTATTAVAA

oma pääomaedellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 6 072 523,79 -2 189 795,41Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 5 406 870,79 8 262 319,20

11 479 394,58 6 072 523,79ToimeksianToJen pääoma


Vieras pääomalyhytaikainenlainat kunnalta 0,00 12 000,00ostovelat 2 583 055,33 2 040 463,00korottomat velat kunnalta -3 547,39 -5 889,89muut velat 2 167 207,14 2 225 220,38siirtovelat 8 747 910,59 8 887 139,07

13 494 625,67 13 158 932,56



omavaraisuusaste, % 45,3 31,4suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,8 9,4kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 11 479 6 073lainakanta, 1 000 euroa 0 12lainasaamiset, 1 000 euroa 0 0

Investoinnit ja niiden analysointihanketasolla sitovat investoinnit, Tek-nillisen lukion ja klassillisen lukion en-sikertainen kalustaminen, toteutuivat suunnitellusti, yhteensä 1,2 milj. eu-roa. muita merkittäviä hankintoja olivat Tredun uusien tilojen ja peruskorjattujen tilojen kalusto- ja laitehankinnat, joihin käytettiin yhteensä 1,3 milj. euroa. ope-tuksen ajoneuvohankintoihin käytettiin 0,3 milj. euroa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen 0,3 milj. euroa. Vuodelta 2013 uudelleen budjetoitiin 0,2 milj. euron määräraha hepolamminkadun toimipis-teen ensikertaiseen kalustamiseen sekä naturaecoDomus-projektin 0,2 milj. euron investointimääräraha. hepolamminkadun toimipisteen ensikertaisesta kalustamises-ta säästyi 0,1 milj. euroa ja projektin han-kinnoista 0,1 milj. euroa. muista oppimis-ympäristöön kehittämiseen tarkoitetuista hankinnoista säästyi 0,1 milj. euroa.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Toisen asteen koulutuksen taseen loppu-summa vuoden 2014 lopussa oli 25,4 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 6,0 milj. euroa eli 31,0 prosenttia.

Vastaavien muutokset johtuivat erityi-sesti saamisten 5,2 milj. euron kasvusta. muutos saamisissa johtui kunnan sisäisten saamisten kasvusta.

Vastattavien muutokset johtuivat pää-osin positiivisen oman pääoman 5,5 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tu-loksen kautta.

Toisen asteen koulutuksen omavarai-suusaste on 45,3 prosenttia, johtuen ker-tyneestä ylijäämästä. kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 11,5 milj. euroa. suh-teellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 9,8 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut.

hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet ovat toimineet taseyksikköinä vuoden 2012 alusta lähtien. Taseyksiköiden talou-den tasapainovaatimuksen mukaan tase-yksiköiden tulee kattaa kertyneet alijää-mät taloussuunnittelukaudella. kuntien välisenä yhteistoimintana vuoden 2013

alusta toimineen Tampereen seudun am-mattiopiston (Tredu) ei kuitenkaan tar-vitse kattaa yksikköhintarahoituksellaan Tampereen ammattiopiston (Tao) vuoden

2012 tilinpäätöksessä syntynyttä alijäämää -2,0 milj. euroa, joka sisältyy vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen edellisten tilikausi-en ylijäämään (alijäämään). yhteistoimin-






1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

ammatillinen koulutus 100 431 101 179

lukiokoulutus 26 538 25 533

ammatillisen koulutuksen maksullinen palve-lutoiminta

7 260 8 710

yhteensä 134 229 135 422


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

ammatillisen koulutuksen projektitoiminta 1 722 2 843

Toisen asteen koulutuksen muut tulot 316 534

lukiokoulutuksen projektitoiminta 84 114

ammatillisen koulutuksen maksutulot 551 444

lukiokoulutuksen maksutulot 49 55

Vuokratulot 258 262


pysyvien vastaavien myyntivoitot 105 24






EroAlkuper TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -3 173 -3 517 344 -3 139 -378kiinteät rakenteet ja laitteet -11 -12 1 -12 0koneet ja kalusto -3 162 -3 505 343 -3 127 -378

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -3 173 -3 517 344 -3 139 -378

Rahoitusosuudet 51 89 -38 0 89

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -3 122 -3 428 306 -3 139 -289


114 0 114 0 0

inVesToinniT

tasopimuksessa sopijaosapuolet sopivat, että valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoi-

tus käytetään kokonaisuudessaan amma-tillisen koulutuksen järjestämiseen.




Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)Aineettomat

oikeudetYhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 37 37Tilikauden poisto 28 28

poistamaton hankintameno 31.12. 9 9kirjanpitoarvo 31.12. 9 9


Maa- ja vesialueet


laitteet

Koneet ja kalusto

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 52 33 5 200 5 284lisäykset tilikauden aikana 0 11 3 162 3 173rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 51 51Vähennykset tilikaudella 10 0 0 10Tilikauden poisto 0 8 2 122 2 129

poistamaton hankintameno 31.12. 42 36 6 189 6 267kirjanpitoarvo 31.12. 42 36 6 189 6 267


pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua pois-tosuunnitelmaa.



aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto







poikkeama, % -6,2

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

muut toimintatuotot

koneiden ja kaluston myyntivoitot 105 24

105 24

Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa)31.12.2014 31.12.2013

lyhytaikaiset siirtosaamisetmenoennakot 51 67Tulojäämät 143 877muut siirtosaamiset 8

yhteensä 202 945





2014 2013


siirto edelliseltä tilikaudelta 8 262 -2 190

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 6 073 -2 190





ostovelat -4 -6

yhteensä -4 -6

muut velat




Tuloennakot, lyhytaik. 949 1 050




muut menojäämät, lyh. 61 143




31.12.2014 31.12.2013


myöhemmin maksettavat 511 1 484


Muut taloudelliset vastuut (1 000 euroa)

yhteistyösopimus kauneudenhoitoalan opetuksesta ja kehittämisestä

0 107

yhteistyösopimus metsäkoneenkuljettaja-koulutuksesta

2 961 2 400




31.12.2014 31.12.2013

ammatillinen koulutus 1 144 1 156

lukiokoulutus 278 300


Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut



kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvin-vointipalveluja. Tuotantoalueen tuotanto-

yksiköt ovat kirjastopalvelut, museopal-velut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, työväenopistopalvelut sekä sara hildénin

taidemuseo. yksiköt tuottivat palveluja kolmelle tilaajalautakunnalle.

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudeltalielahti-keskuksessa avattiin toukokuussa uusi kirjasto. Terälahden kirjasto avattiin omatoimikirjastoksi, jonka palveluja voi käyttää myös aukioloaikojen ulkopuolel-la. pääkirjasto metson perusparannuksen sekä Tesoman uuden kirjaston suunnitte-lu alkoi. suomalaiset kustantajat avasivat e-kirjamarkkinoita myös kirjastoille. piki-verkkokirjaston kautta on käytettävissä jo yli 1 000 e-kirjaa. kirjastokäyntejä oli yh-teensä 2,5 miljoonaa ja lainoja tehtiin 4,7 miljoonaa.

museopalveluissa historiallisten koko-elmien muutot kokoelmakeskukseen jat-kuivat. kuvakokoelmat karttuivat 40 000 kuvalla. Vapriikissa järjestettiin muun mu-assa afroditen valtakunta – rakkaus, kau-neus ja erotiikka antiikin maailmassa sekä revontuli – säkenöivää eleganssia pohjo-lasta. postimuseo avautui syyskuussa ja kivimuseo joulukuussa. näsilinnassa 2015 avautuvan museo milavidan suunnittelu eteni. muumilaakson suunnittelutyö Tam-pere-talon tiloihin siirtymiseksi aloitettiin. Taidemuseossa järjestettiin muun muassa suomen gallupin naivistisen taiteen ko-koelmaa esittelevä kesän kaipuu, nykytai-teen katsaus miehet puhuvat tunteistaan sekä Janne nabbin ja maria Teerin Vuoden nuori taiteilija 2014 -näyttely. Tampereen taidemuseo osallistui Tove Jansson 100 –vuotta juhlanäyttelyyn sekä tuotti muu-mi-aiheisen kiertonäyttelyn Japaniin. Tr1 taidehallissa järjestettiin kahdeksan näyt-telyä. museoiden kokonaiskävijämäärä oli 614 997.

sara hildénin taidemuseon maaliskuus-sa avattu andy Warholin näyttely oli me-nestys. näyttelyssä kävi 42 000 katsojaa. kokoelmien kesä -näyttelyssä olivat esillä sara hildénin säätiön kokoelman klassikot

ja kokoelman uushankintoja. syksyllä oli ohjelmassa marika mäkelän retrospektiivi-nen näyttely. Vuoden kokonaiskävijämäärä oli 66 101 kävijää.

kulttuuripalvelut tuotti 1 306 tapahtu-maa ja kävijöitä oli yhteensä 167 890. Vuo-den teemana oli kulttuuritoimijoiden ja kuntalaisten verkostoitumisen sekä vuoro-puhelun lisääminen. keskeisessä roolissa oli ”kulttuuriunelmia” –hanke, jossa kun-talaiset arvioivat olemassa olevia kulttuu-ripalveluita ja tekivät ehdotuksia uusista. uudet palvelut otetaan käyttöön ja vuo-ropuhelua jatketaan 2015. lastenkulttuu-rikeskusten valtakunnallisen verkoston koordinaatio henkilöresursseineen siirtyi kulttuuripalveluihin.

nuorisotyön alueellisissa palveluissa toimintaa järjestivät 12 nuorisotaloa, jois-sa kävi vuoden aikana 132 673 kävijää. monitoimitalo 13:ssa vieraili yli 64 000 kävijää. nuorten työllistämistä toteutettiin työkokeilupaikka pajastolla. kulttuurinen nuorisotyön toimintamuotoja olivat muun muassa Chillhouse, ihmefilmi, kult Tour ja spark. suuri ponnistus oli valtakunnallinen sottiisimoves-tapahtuma kesäkuussa, jos-sa oli 1 200 esiintyjää ja katsojia 4 500.

Tampere Filharmonia soitti vuonna 2014 perinteisten sinfoniakonserttien lisäksi monipuolisesti myös muun ohjelmistoa. santtu-matias rouvali vakiinnutti suosion-sa tamperelaisyleisön keskuudessa. orkes-teri esiintyi myös aleksanterin kirkossa sekä nokialla ja hämeenlinnassa. george enescun sinfonioiden kokonaislevytyspro-jekti saatiin päätökseen. koululaiskonser-tit ja erilaiset esittelytilaisuudet mukaan lukien tuotettiin kaikkiaan lähes sata eri-laista tapahtumaa, joissa kävi lähes 75 000 kuulijaa. Vuosi huipentui suorana televisi-oituun Vuosi vaihtuu -konserttiin, jota seu-

rasi enimmillään lähes 700 000 katsojaa.liikuntapalvelut tuotti monipuolisia lii-

kuntapalveluja kuntalaisille. Tampereen uintikeskuksen peruskorjauksen arvioitu valmistumisaika on kesäkuussa 2015. Tam-pereen stadionin kenttäalueen peruskor-jaus alkoi suomen palloliitto ry:n kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. yhteis-työssä eri järjestöjen kanssa järjestettiin muun muassa karaten em-kilpailut, speed-wayn gp osakilpailu, lentopallon maail-manliigan ottelut ja tyttöjen u19 lentopal-lon em-kilpailut.

Tampereen seudun työväenopiston, Tammerkosken lukion ja sampolan kir-jaston yhteistyötä jatkettiin Top school -hankkeen loputtua. pirkanmaan vapaan sivistystyön osaava-hankkeen rahoitta-mana jatkettiin koulutusten järjestämistä. opiston kursseille osallistuneiden määrä kasvoi 4 361 opiskelijalla.

Arvio tulevasta kehityksestäTampereen asema kulttuurin ja liikun-nan kaupunkina on vahva ja kaupungin strategia tukee tämän aseman säilyttä-mistä. laadukkaiden hyvinvointia edistä-vien peruspalvelujen ohella kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisia tapahtu-mia, näyttelyitä, festivaaleja, ynnä muita tapahtumia. korkea laatu takaa palvelujen käytön kasvun sekä maksullisissa palve-luissa myös riittävän omarahoitusosuu-den. säästötavoitteet ja viime vuosien varsin suuret henkilötyövuosivähennykset edellyttävät yhteistyössä tilaajan kanssa tehtävää palveluverkon arviointia sekä palvelujen priorisointia; tinkiminen kai-kessa johtaa toiminnan lamaantumiseen ja asiakasmäärien laskuun.



HenkilöstöVuoden 2014 toteuman perusteella kult-tuuri- ja vapaa-aikapalveluissa henkilötyö-vuodet ovat vähentyneet 19,5 htv ilman palkkatuettua henkilöstöä verrattuna sa-maan ajankohtaan vuonna 2013. henkilö-työvuodet ovat vähentyneet muun muassa kulttuuripalveluissa 6,71 htv, liikuntapalve-

luissa 5,43 htv, Tampereen seudun työvä-enopistossa 4,89 htv, ja kirjastopalveluissa 3,3 htv, suuri vaikutus on sillä, että vakans-seja on lakkautettu ja jätetty täyttämättä, mutta myös määräaikaista työtä on tehty vähemmän. liikuntapalveluissa henkilös-tötarve on ollut normaalia pienempi Tam-

pereen uintikeskuksen remontin vuoksi, ja esimerkiksi Tullikamarin pakkahuoneen toimintojen järjestämisestä on luovuttu omalla henkilökunnalla. kokonaishenkilö-työvuosimäärään sisältyy kaupungin ulko-puolisella rahoituksella toteutettua määrä-aikaista projektityötä 23,3 htv.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäkulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotan-toalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee arvioinnin 3.3.2015. kulttuuri- ja vapaa-

aikapalveluissa on käytössä johtokunnan 20.5.2014 hyväksymä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen riskienhallintasuunnitelma. kokonaisarviona kulttuuri- ja vapaa-aika-

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenkulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotan-toaluekohtainen toiminnallinen tavoite organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelman laatimisesta ja toteuttami-sesta toiminnan tehostamiseksi saavutet-



palvelujen johto lausuu, että tuotantoalu-een sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

kulTTuuri- Ja Vapaa-aikapalVeluJen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

tiin vuoden 2014 osalta. itsearviointityö jatkuu vuonna 2015. kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen asukaskohtaiset kustan-nukset laskivat 2,4 prosenttia. palkalliset henkilötyövuodet vähenivät yli tavoite-

tason. lisäksi työhyvinvoinnin koettiin pa-rantuneen edellisvuoteen verrattuna. sen sijaan vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittä-miseen koettiin heikentyneen.


47 palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna +




-

59organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 2014-2015 toimin-nan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu vuoden 2014 osalta (CaF)

+



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 71 881 404,18 70 508 802,11 71 488 71 347 534

Valmistus omaan käyttöön 396 080,53 1 090 035,66 1 695 1 830 -1 434

liiketoiminnan muut tuotot 9 054 798,63 9 980 621,21 7 693 7 769 1 286

Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 20 000,00 0 0 0



ostot tilikauden aikana -4 730 519,81 -4 825 836,18 -4 297 -4 392 -338


henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -28 107 720,98 -28 362 886,45 -28 138 -28 342 234

henkilösivukulut

eläkekulut -6 754 660,05 -7 034 003,42 -7 207 -7 129 374



suunnitelman mukaiset poistot -2 341 931,55 -1 891 008,99 -2 421 -2 421 79

liiketoiminnan muut kulut -24 110 910,12 -23 600 168,26 -24 833 -24 084 -27



korkotuotot 27 631,94 0,00 0 0 28

muut rahoitustuotot 21 533,88 20 157,25 0 0 22

kunnalle maksetut korkokulut -480 980,74 -702 260,94 -760 -760 279

muille maksetut korkokulut 1,92 -202,80 0 0 0

muut rahoituskulut -3 087,37 -12 034,66 0 0 -3

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 2 930 154,93 2 356 715,08 1 300 1 300 1 630




Voitto, % 4,1 3,3


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTilikauden tulos oli 2,9 milj. euroa ylijää-mäinen budjetin ollessa 1,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos oli 1,6 milj. euroa bud-jetoitua parempi. syynä ylijäämään oli tuo-tantoalueen hyvä tulokertymä, mikä johtui asiakasmäärien kasvusta muun muassa liikuntapalveluissa ja työväenopistopalve-luissa. liiketoiminnan muut tulot toteu-tuivat 1,3 milj. euroa budjetoitua parem-pina. laskua edellisvuoteen oli kuitenkin 0,9 milj. euroa, mikä johtuu vuoden 2013 poikkeuksellisen hyvästä tulokertymästä


Terrakotta-näyttelyn ansiosta. liikevaihto toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua pa-rempana, mikä johtuu onnistuneesta omi-en palvelujen myynnistä.

henkilöstökulut alittuivat 0,7 milj. eu-roa, mikä selittyy henkilötyövuosien vä-hennyksillä. henkilöstösäästöjen aikaan-saamiseksi on pitänyt toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, joilla tähdätään jo vuoden 2015 säästöpaineisiin. edellisvuoteen 2013 verrattuna henkilöstökulut laskivat 0,6 milj. euroa. materiaalit ja palvelut alit-

tuivat 0,2 milj. euroa, mikä johtuu muun muassa liikuntapalvelujen menosäästöistä auraus- ja kunnossapitopalveluissa. sisäi-set rahoituskulut alittuivat 0,3 milj. euroa ja poistot 0,1 milj. euroa. sijoitetun pää-oman tuottoprosentti 56,3 oli erinomainen johtuen ylijäämäisestä tuloksesta. Tilin-päätöksessä 2013 vastaava tunnusluku oli 53,2. Voittoprosentti oli 4,1, kun se edelli-sellä tilikaudella oli 3,3.



rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirtaliikeylijäämä (-alijäämä) 3 365 055,30 3 051 056,23 2 060 2 060 1 305poistot ja arvonalentumiset 2 341 931,55 1 891 008,99 2 421 2 421 -79rahoitustuotot ja -kulut -434 900,37 -694 341,15 -760 -760 325Tulorahoituksen korjauserät 50 987,68 0,00 0 0 51


investointimenot -2 172 216,52 -3 061 395,18 -3 762 -3 920 1 748rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 80 000,00 0 0 0pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

36 290,32 0,00 0 0 36

-2 135 926,20 -2 981 395,18 -3 762 -3 920 1 784

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 187 147,96 1 266 328,89 -41 -199 3 386


lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -2 359 408,05 -2 392 026,58 41 199 -2 558-2 359 408,05 -2 392 026,58 41 199 -2 558

muut maksuvalmiuden muutoksetsaamisten muutos muilta -256 207,46 -49 733,28 - - -korottomien velkojen muutos kunnalta -2 588,45 -3 827,74 - - -korottomien velkojen muutos muilta -567 808,31 1 181 943,41 - - -

-826 604,22 1 128 382,39 0 0 -827

Rahoituksen rahavirta -3 186 012,27 -1 263 644,19 41 199 -3 385

Rahavarojen muutos 1 135,69 2 684,70 0 0 1

rahavarojen muutos 1 135,69 2 684,70rahavarat 31.12. 27 817,10 26 681,41rahavarat 1.1. 26 681,41 23 996,71



3 050 394,93 -136 753,03

investointien tulorahoitus, % 242,7 142,5lainanhoitokate 1 196,1 704,7kassan riittävyys, pv 0 0Quick ratio 0,1 0,1Current ratio 0,1 0,1* Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 -

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituk-sellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 5,3 milj. eu-roa ja se kasvoi edellistilikauteen verrat-tuna 1,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirran kasvun taustalla on edellisvuotta suurempi


liikeylijäämä. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan ver-rattuna 1,6 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun ra-han vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 2,2 milj. eu-rona ja laskivat edellisvuoteen verrattu-na 0,9 milj. euroa. laskua selittää muun muassa investointien kirjauskriteerien

uudelleen arviointi ja sen johdosta teh-dyt siirrot käyttötalouteen, muun muassa liikuntapalveluissa 0,4 milj. euroa. inves-tointien rahavirta pieneni vuosisuunnitel-maan verrattuna 1,8 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa pienemmistä investoinneista, jota selittää paitsi raken-nushankkeiden viivästymiset myös lii-kuntapaikkojen perusparantamisesta, ulkoilureittien perusparantamisesta, kan-sainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä suurtapahtumista tehdyt siirrot käyttöta-louteen, yhteensä 0,4 milj. euroa. nämä siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,2 milj. euroa positii-visena, mikä tarkoittaa, että toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamana in-vestointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 3,1 milj. euroa positiivinen.



Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA


maa- ja vesialueet 61 200,00 61 200,00rakennukset 147 160,46 166 420,69kiinteät rakenteet ja laitteet 7 418 258,03 7 664 831,54koneet ja kalusto 2 652 759,70 2 804 323,27muut aineelliset hyödykkeet 3 484 058,03 3 323 653,75

13 763 436,22 14 020 429,25sijoitukset

muut saamiset 8 514,00 8 514,008 514,00 8 514,00

VaihTuVaT VasTaaVaTsaamiset

lyhytaikaiset saamisetmyyntisaamiset 1 051 126,91 802 444,74muut saamiset 279 209,06 254 559,28siirtosaamiset 1 336,25 18 460,74



VASTATTAVAA

oma pääomaedellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 297 737,72 -58 977,36Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 2 930 154,93 2 356 715,08

5 227 892,65 2 297 737,72Vieras pääomalyhytaikainen

lainat kunnalta 1 106 452,57 3 465 860,62ostovelat 1 214 498,72 1 722 041,07korottomat velat kunnalta -414,82 2 173,63muut velat 594 933,92 617 440,74siirtovelat 6 988 076,50 7 025 835,64

9 903 546,89 12 833 351,70


Investoinnit ja niiden analysointiinvestoinneista säästyi 1,7 milj. euroa. suu-rin yksittäinen erä oli ratinan peruskor-jauksesta säästynyt 0,7 milj. euroa. han-ketasolla sitovista investoinneista säästyi yhteensä 1,1 milj. euroa mukaan lukien ra-tina. investointien säästöjä selittävät pait-si eri rakennushankkeiden viivästymiset myös liikuntapaikkojen perusparantami-sesta, ulkoilureittien perusparantamises-ta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä suurtapahtumista tehdyt siirrot käyt-tötalouden puolelle, yhteensä 0,4 milj. euroa. nämä siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien aktivointikriteerien uudelleen-tarkasteltua.

Tase ja taseen analysointiTase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tili-kauden päättyessä ryhmiteltynä luonteen-sa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 15,1 milj. euroa. loppusumma oli sama kuin edellisvuonna. merkittäviä muutoksia ta-seen erissä ei ollut.

Vastaavien muutosten osalta pysyvät vastaavat pienenivät 0,3 milj. euroa, mikä johtui investointien säästöstä. Vaihtuvat vastaavat kasvoivat 0,3 milj. euroa, mikä johtui lyhtyaikaisten myyntisaamisten 5,2 milj. euron kasvusta. Vastattavien muu-tokset johtuivat positiivisen oman pää-oman 3,0 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen kautta sekä lyhtyai-kaisen vieraan pääoman pienentymisestä erityisesti kunnan sisäisten lainojen osalta.

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen oma-varaisuusaste on 34,5 prosenttia, johtuen kertyneestä ylijäämästä. kertynyttä ylijää-mää oli tilikauden lopussa 5,2 milj. euroa. suhteellisen velkaantuneisuuden tunnus-luku kertoo, että käyttötuloista tarvittai-siin 12,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennak-komaksut.


EroAlkuper TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158

kiinteät rakenteet ja laitteet -495 -1 830 1 335 -1 695 -135

koneet ja kalusto -1 516 -1 915 399 -1 892 -23

muut aineelliset hyödykkeet -160 -175 15 -175 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158

pysyvien vastaavien hyödykkei-den luovutustulot

36 0 36 0 0

inVesToinniT







lainakanta, 1 000 euroa 1 106 3 466





1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

kirjastopalvelut 13 944 13 365

museopalvelut 13 844 13 900

sara hildénin taidemuseo 1 906 1 751

kulttuuripalvelut 7 732 7 854

Tampere Filharmonia 6 966 6 904

liikuntapalvelut 23 785 23 093

Työväenopisto 3 705 3 642

yhteensä 71 881 70 509


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

maksutuotot 5 800 6 603

muut tuet ja avustukset 1 006 883


muut tuotot 1 280 1 456















kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 40 vuotta Tasapoisto


soranottoalueet käytön mukainen





poikkeama, % -28,2


Maa- ja vesialueet

Rakennuk-set


Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet


eräi- set hankin-

nat

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 61 166 7 665 2 804 3 324 0 14 020

lisäykset tilikauden aikana 0 0 0 1 504 160 507 2 172

Vähennykset tilikaudella 0 0 0 87 0 0 87

siirrot erien välillä 0 0 495 12 0 -507 0

Tilikauden poisto 0 19 742 1 581 0 0 2 342


kirjanpitoarvo 31.12. 61 147 7 418 2 653 3 484 0 13 763

Selvitys poikkeaman syistämuiden maa- ja vesirakenteiden osuus on vii-

me vuosina kasvanut. muiden maa- ja vesialu-

eiden käyttöomaisuusluokkaan budjetoidaan

muun muassa liikuntapaikkojen perusparanta-

minen. poistoaika on 15 vuotta, jolloin vuosit-

tainen poistosumma jää pieneksi. Vuoden 2014

talousarvioon lisättiin viime vaiheessa myös

ratinan peruskorjaus, 1 milj. euroa, jonka vai-

kutusta ei huomioitu poistoarviossa. Viime vuo-

sina on ollut myös useita ensikertaisen kalus-

tamisen kohteita tilahankkeiden etenemisestä

johtuen.



Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

muut toimintakulut

koneiden ja kaluston myyntitappiot 51 0

51 0






2014 2013

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -59 0

siirto edelliseltä tilikaudelta 2 357 -59

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2 298 -59





ostovelat -0 2

yhteensä -0 2

muut velat

muut velat 595 617

yhteensä 595 617


Tuloennakot, lyhytaik. 376 430




muut menojäämät, lyhytaik. 22 74



31.12.2014 31.12.2013

hallinto- ja tukipalvelut 3 3

kirjastopalvelut 213 223

museopalvelut 140 149

sara hildénin taidemuse 26 24

kulttuuripalvelut 111 127

Tampere Filharmonia 108 112

liikuntapalvelut 262 257

Työväenopisto 36 36

yhteensä 899 931


31.12.2014 31.12.2013


menoennakot 1 2

Tulojäämät 0 16

yhteensä 1 18



Pirkanmaan pelastuslaitospirkanmaan pelastuslaitos huolehtii pir-kanmaan alueen 22 kunnan pelastustoi-mesta. palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat

onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmis-ten ja omaisuuden pelastaminen, ympä-ristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin va-

rautuminen. pelastuslaitos tuottaa myös ensihoitopalveluita Tampereen, pirkkalan, nokian, lempäälän ja Valkeakosken kunti-en alueella sekä vastaa osaltaan ensivaste-toiminnasta lähes koko pirkanmaalla.

Toimintakertomus

Pelastusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta pirkanmaan pelastuslaitos kehitti vuo-den 2014 aikana työnjohdollista ja ope-ratiivista johtamisjärjestelmää. Viesti- ja johtokeskus muutti keväällä keskuspalo-asemalta valtion hätäkeskuslaitokselta va-pautuneisiin tiloihin kauppiin. samalla tiloissa 1.6.2014 käynnistyi pelastuslaitok-sen tilannekeskus.

osana organisaatiomuutosta yhdistet-tiin kaksi pelastusaluetta. eteläinen pelas-tusalue aloitti 1.10.2014 alkaen. organisaa-tiomuutoksen yhteydessä vahvennettiin varautumisen yksikön henkilöstömäärää ja tarkennettiin tehtävävastuita yksikön sisällä.

palomestarijärjestelmää uudistettiin siten, että seitsemän palomestaria toimii vastaisuudessa aluepalomestareina vasta-ten paloasemiensa toiminnasta ja niiden päivittäisestä johtamisesta. Tilannekes-kukseen sijoitettiin kuusi päivystävää pa-lomestaria. loput palomestareista jatkoi-vat päivystävän palomestarin tehtävissä.

kokonaisuutena taloudenpitoon ja eri-tyisesti henkilöstöön liittyviin osioihin kiinnitettiin huomiota mukaan lukien oi-kea tehtäväresursointi ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet.

osana maan hallituksen rakennepoliit-tista ohjelmaa marraskuussa 2013 pää-tettiin vähentää pelastusalueiden luku-määrää nykyisestä 22:sta 11:een. Vuoden 2014 keväällä oli tarkoitus tehdä päätös laitosten yhdistämisestä siten, että uudet laitokset aloittaisivat vuoden 2016 alusta. pelastusalueiden lukumäärän vähentämis-ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, mutta pelastustoimelle asetettiin 7,5 miljoonan

euron säästötavoite, joka tulee saada val-miiksi vuoden 2017 loppuun mennessä. sisäministeriö asetti seurantaryhmän, joka seuraa säästöjen toteutumista ja raportoi valtioneuvostolle.

pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 29.9.2014 ensihoidon palvelutaso-päätöksestä vuosille 2015 - 2016. palveluta-sopäätös astuu voimaan 1.1.2015. Valtuusto päätti muuttaa voimassa olevaa palveluta-sopäätöstä ainoastaan Tampereen osalta. Tehdyt päätökset edellyttivät pirkanmaan pelastuslaitoksen nykyisen henkilöstöra-kenteen muuttamista.

Arvio tulevasta kehityksestä sisäministeriössä on käynnissä hanke, joka valmistelee pelastustoimen strate-gian vuoteen 2025. hankkeen toimikausi on 9.12.2014 - 31.10.2015. pelastustoimen kehittämiseen liittyvät toimenpide-ehdo-tukset valmistuvat 15.4.2015 mennessä. strategiatyön tavoitteena on pelastustoi-men toimintakyvyn turvaaminen ottaen huomioon julkisen talouden haasteet ja muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Tämä ja muut käynnissä olevat valtakun-nalliset hallinnolliset muutokset, sosiaali-

ja terveystoimen muutokset keskeisenä, saattavat vaikuttaa sekä pelastustoimen sisältöön että rakenteisiin. Vuoden 2014 aikana käyty valtakunnallinen keskustelu ja muutoshanke muun muassa pelastus-laitosten lukumäärästä jatkunevat vuoden 2015 aikana.

Henkilöstö pelastustoimen palkkarakenteen muutos-ohjelmaa jatkettiin vuonna 2014 palomies-ten tehtäväkohtaisten palkkojen korjauk-silla. muutosohjelman lisäksi tarkennettiin erillislisien määräytymisperusteita.

organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettiin neljä ja perustettiin kolme päällystövirkaa. osa palomestareista siir-tyi poikkeusluvan mukaisesta työajasta yleistyöaikaan.

Vuoden 2013 lopulla aloitettiin ensihoi-topalvelujen tuottaminen lempäälässä ja tämä lisäsi ensihoitohenkilöstön lukumää-rää. uuden palvelutasopäätöksen myötä ensihoidon henkilöstörakenne muuttui si-ten, että hoitotason ensihoitajien määrää lisättiin. yhteensä palomiesten sekä ensi-hoitajien nimikkeellä toimivien henkilöi-den määrän lisäys oli 11 henkilöä vuonna 2014.





Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 43 629 562,84 41 728 205,29 43 990 45 225 -1 595

Valmistus omaan käyttöön 0,00 2 422,61 0 0 0

liiketoiminnan muut tuotot 271 867,09 557 643,82 400 390 -118


aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 558 099,79 -2 291 668,71 -2 183 -2 170 -388


henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -24 905 925,82 -23 850 057,55 -25 465 -26 094 1 188

henkilösivukulut

eläkekulut -4 646 682,79 -4 574 106,69 -4 739 -4 921 274


poistot ja arvonalentumiset -1 801 722,59 -1 691 499,66 -1 600 -1 600 -202


Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 174,86 138 604,48 0 0 -2



muut rahoituskulut -218,36 -105,94 0 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 221,33 139 863,05 0 0 0




Voitto, % 0,0 0,3


Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt it-searvioinnin sisäisen valvonnan osalta 21.1.2015.

pirkanmaan pelastuslaitoksella on käy-tössä pelastusjohtajan 8.12.2011 hyväk-symä sisäisen valvonnan suunnitelma ja

23.3.2012 hyväksymä riskienhallintasuun-nitelma.

kokonaisarviona pirkanmaan pelastus-laitoksen johto lausuu, että pirkanmaan pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. merkittäviä sisäi-sen valvonnan puutteita ei ole todettu. pa-

rantamista ja kehittämistä vaativat keskei-set asiat ovat: uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaaminen ensihoito- ja pelastustehtä-vissä, pelastuslaitoksen oman toimintaky-vyn muutokset häiriötilanteissa sekä hen-kilöstön osaamiseen ja saatavuuteen sekä työturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta.

pirkanmaan pelasTuslaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT


44 palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti +

45Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen palveluta-sopäätöksen mukaisesti

+


Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

pelastuslaitoksen kaikki kolme toimin-nallista tavoitetta saavutettiin vuonna 2014 suunnitellusti. palotarkastukset suo-ritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutet-tiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätök-sen mukaisesti. lisäksi pelastuslaitoksen työhyvinvointi parantui edelliseen vuo-teen verrattuna.



Pirkanmaan pelastuslaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointipirkwanmaan pelastuslaitoksen liikevaih-to vuoden lopussa oli 43,6 milj. euroa, 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. liikevaihtoon kirjataan pelastustoimen maksuosuustuottojen ja ensihoidon tuot-tojen lisäksi myös ensivastetuotot, erhe-maksut eli maksut erheellisistä paloilmoi-tuksista sekä palotarkastusmaksut.

sopimukseen perustuvia pelastustoi-men maksuosuustuottoja kertyi 33,5 milj. euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen oli 3,8 prosenttia. maksuosuustuottojen toteuma talousarviosta oli 95,2 prosenttia. maksuosuuksia kirjattiin palautettavaksi sopimuskunnille yhteensä 1,7 milj. euroa. lopullinen maksuosuus, euroa/asukas oli 66,47 euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 3,1 prosenttia.

ensihoitotuottoja kertyi yhteensä 9,0 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 9,4 % ja toteuma talousarviosta oli 101,4 prosenttia. Tuotoista 6,3 milj. euroa kertyi sopimuslaskutuksesta ja sopimuslasku-tustuottojen toteutuma talousarviosta oli 97,6 prosenttia. sopimuslaskutustuottoja kirjattiin palautettavaksi pirkanmaan sai-raanhoitopiirille yhteensä 0,2 milj. euroa. muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoito-tuotot olivat 2,8 milj. euroa, muutos edelli-

seen vuoteen 9,1 %.pelastuslain mahdollistamia palotarkas-

tuksista ja muista valvontatoimenpiteis-tä perittäviä maksuja kertyi talousarvion mukaisesti 0,3 milj. euroa. erhe-maksujen toteuma oli vuoden lopussa 0,4 milj. euroa ja ensivastetuottojen toteuma 0,4 milj. eu-roa. sekä erhe-maksutuotot että ensivas-tetuotot jäivät arvioitua pienemmiksi.

kokonaisuudessaan toimintatuotot oli-vat tilinpäätöskauden lopussa 43,9 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 3,8 prosenttia. Tuloarvio toteutui 96,2 pro-senttisesti.

pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminta-kulut olivat tilinpäätöksessä 42,1 milj. eu-roa, mikä oli 4,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimintakulujen toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Toimin-takuluista 79,9 prosenttia oli pelastustoi-minnan kuluja, loput ensihoidon kuluja.

henkilöstökuluja kertyi yhteensä 31,2 milj. euroa, 4,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja henkilöstökulujen to-teuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. maltillista kulukertymää selittävät kuiten-kin seuraavat tekijät. osa vakansseista oli täyttämättä osan vuotta, osittain organi-saatiomuutoksesta johtuen. myös vuonna

2014 käynnistetty senioriohjelma vaikutti siihen, että joitakin eläköityvien vakansse-ja ei heti täytetty, ja hyödynnettiin osaami-sen siirtämistä vakanssista toiseen. myös erillislisien määräytymisperusteita tarken-nettiin.

säästölomakertymää on pyritty vähen-tämään. lomapalkkavelan muutos kään-tyi lopulta pienentämään lopullisia hen-kilöstökuluja, johtuen säästölomapäivien huomattavasta laskusta. systemaattista työhyvinvoinnin edistämistä, etenkin esi-mieskoulutusta sekä työsuojelun prosessi-en tehostamista, on tehty kolmen vuoden ajan ja sekä lopulliset varhaiseläkemaksut että työtapaturmavakuutusmaksut toteu-tuivat arvioitua merkittävästi pienempinä.

muiden toimintakulujen kuin henkilös-tökulujen toteuma talousarviosta oli 98,1 prosenttia, yhteensä 10,9 milj. euroa ja muutos vuoden 2013 tilinpäätökseen oli 2,2 prosenttia. suunnitelman mukaisten poistojen, 1,8 milj. euroa, toteuma talous-arviosta oli 112,6 prosenttia ja muutos edellisvuoteen 6,5 prosenttia.

pirkanmaan pelastuslaitoksen tilikau-den tulos näyttää vuoden lopussa 0,0 milj. euron ylijäämää ja on talousarvion mukai-nen.



rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) -1 174,86 138 604,48 -0 0 -2

poistot ja arvonalentumiset 1 801 722,59 1 691 499,66 1 600 1 600 202

rahoitustuotot ja -kulut 1 396,19 1 258,57 0 0 1

Tulorahoituksen korjauserät 0,00 -102 407,10 -100 -100 100

1 801 943,92 1 728 955,61 1 500 1 500 302


investointimenot -1 532 735,56 -1 780 287,89 -1 450 -1 450 -83

rahoitusosuudet investointimenoihin 68 216,00 89 876,00 0 0 68


0,00 201 762,31 200 200 -200

-1 464 519,56 -1 488 649,58 -1 250 -1 250 -215

Toiminnan ja investointien rahavirta 337 424,36 240 306,03 250 250 87


saamisten muutos kunnalta 952 235,73 -2 915 926,66 - - -


korottomien velkojen muutos kunnalta 1 048,15 1 171,53 - - -

korottomien velkojen muutos muilta -729 789,48 2 547 088,85 - - -

-337 424,36 -240 306,03 -250 -250 -87

Rahoituksen rahavirta -337 424,36 -240 306,03 -250 -250 -87



Toiminnan ja investointien rahavirran kerty-mä 5 vuodelta, €

136 347,15 -201 077,21


lainanhoitokate - -


Quick ratio 1,1 1,0


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui positiiviseksi kuten vuotta aiemminkin. suunnitelman mukai-set poistot ovat kasvaneet investointime-noja suuremmaksi.


Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden ajalta kääntyi po-sitiiviseksi. rahavirrassa tapahtui muu-tos negatiiviseksi vuonna 2012 johtuen laskentatavan muutosten aiheuttamasta alijäämäisestä tuloksesta, mutta on nyt suunnitelman mukaisten poistojen kas-vun sekä maltillisten investointien myötä kääntymässä positiiviseksi.



Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA

aineelliset hyödykkeetkiinteät rakenteet ja laitteet 157 393,76 210 123,52koneet ja kalusto 6 135 541,14 6 623 078,34ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 800 319,76 597 255,83

7 093 254,66 7 430 457,69sijoitukset

muut saamiset 3 671,00 3 671,00VaihTuVaT VasTaaVaTsaamiset

lyhytaikaiset saamisetmyyntisaamiset 1 008 525,42 614 945,79saamiset kunnalta 8 101 431,98 9 053 667,71muut saamiset 447 796,89 385 557,16siirtosaamiset 161 844,57 56 745,17

9 719 598,86 10 110 915,83


VASTATTAVAA

oma pääomaedellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 793 620,92 7 653 757,87Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 221,33 139 863,05

7 793 842,25 7 793 620,92lyhytaikainen

ostovelat 1 458 774,22 1 441 002,18korottomat velat kunnalta -989,75 58,40muut velat 588 054,10 577 830,31siirtovelat 6 976 843,70 7 732 532,71

9 022 682,27 9 751 423,60




Investoinnit ja niiden analysointi pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2014 investoinnit koostuivat pääosin ras-kaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajo-neuvojen sekä henkilöpaloautojen han-kinnoista. Vuonna 2014 kalustettiin myös uusi tilanne- ja johtokeskus sekä jatkettiin investointeja paloasemien valmiuden pa-rantamiseen. Varushuollon siirtohanke keskuspaloasemalta hervantaan käynnis-tettiin. investointien osalta pirkanmaan pelastuslaitokselle on sitovaa investoin-tien bruttomenot vähennettynä rahoitus-osuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutustuloilla. Tarkastelutasona on siten rahoituslaskelman investointien rahavirta.

pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit olivat 1,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. pysyviin vastaaviin kirjattuja henkilöpaloautoja ei myyty lain-kaan vuonna 2014. Talousarviossa ja vuo-sisuunnitelmassa investointeihin varau-duttiin 1,5 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. sitovuustason mukainen investointien rahavirta ylittyi siten yhteen-sä 0,2 milj. eurolla. ylitys johtui siitä, ettei pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustuloja syntynyt.

Tase ja taseen analysointiVuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen oma-varaisuusaste oli 46,3 prosenttia, 1,9 pro-senttiyksikköä vuoden 2013 tunnuslukua vahvempi. suhteellinen velkaantuneisuus oli 20,6 prosenttiyksikköä. Taseen loppu-summa oli 16,8 milj. euroa, 4,2 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätökses-sä. pysyviin vastaaviin kirjattavat aineel-liset hyödykkeet vähenivät, koska poisto-määrä kasvoi enemmän kuin investoitiin. saamisten ja velkojen määrät vähenivät edellisvuodesta.


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -1 533 -1 450 -83 -1 450 0koneet ja kalusto -675 -1 450 775 -1 450 0ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

-858 0 -858 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 533 -1 450 -83 -1 450 0

rahoitusosuudet 68 0 68 0 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 465 -1 450 -15 -1 450 0


0 200 -200 200 0

inVesToinniT






1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

kuntien maksuosuustuotot 33 472 32 250

pshp:n valmiuskorvaus ensihoidosta 6 264 5 717

muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoito-tuotot

2 777 2 546

ensivastetoiminnan tuotot 436 508

erhe-maksut 402 437

palotarkastusmaksut 278 270

muut liikevaihtoon kirjattavat erät 1 0

yhteensä 43 630 41 728


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013


muut tuet ja avustukset (öljynsuojarahas-to, palosuojelurahasto)

45 94

muut liiketoiminnan muut tuotot 40 120

koulutus 27 40


oppilaitosharjoittelu 9 11

paineilmalaitehuolto 7 6

pysyvien vastaavien myyntivoitot 0 102

ateriakompensaatio 0 40

sairaaloiden puhelinvälitys 0 18

yhteensä 272 558



Taseen esittämistavan muutosTaseen esittämistapaa on muutettu vuo-den 2014 tilinpäätökseen. aiemmin ly-hytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. henki-lösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.






laitteet

Koneet ja kalusto

Enn.maksut ja keskeneräiset

hankinnatYhteensä



rahoitusosuudet tilikaudella 0 10 58 68


siirrot erien välillä 0 597 -597 0

Tilikauden poisto 53 1 749 0 1 802


kirjanpitoarvo 31.12. 157 6 136 800 7 093

Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa)

Hankintame-no 1.1.

Hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.

muut saamiset

saamiset muilta 4 4 4


31.12.2014 31.12.2013


Tulojäämät, lyhytaikaiset

Tapaturmavakuutusmaksusaamiset 161 0

muut siirtosaamiset 1 0

yhteensä 162 0



arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat:

kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto 10 vuotta

koneet ja kalusto tasapoisto 3 - 10 vuotta

hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu pääsään-töisesti vuosikuluksi.

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vas-taavuudesta (1 000 euroa)keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot

-1 711

keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno

-1 621


poikkeama, % 5,5


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

muut toimintatuotot







2014 2013

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 7 654 8 859

siirto edelliseltä tilikaudelta 140 -1 206


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 140



31.12.2014 31.12.2013

muut velat

ennakonpidätysvelka 523 517

sosiaaliturvamaksuvelka 43 40

ay-jäsenmaksuvelka 22 21

yhteensä 588 578


el.vak. maksuvelka (työnantaja) 339 322

el.vak. maksuvelka (työntekijä) 120 107

Tuloennakot, lyhytaikaiset

pelastustoimen maksuosuuden palau-tukset (ei Tre)

948 1 042

ensihoidon valmiuskorvauksen palautus (pshp)

23 699





31.12.2014 31.12.2013

hallintopalvelut 17 16

onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kehittäminen 59 60

pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu 374 370

ensihoitopalvelut 147 142

yhteensä 597 588

organisaatiorakenne muuttunut. Vertailuvuoden tiedot ilmoitettu uudella rakenteella.

Liikelaitokset - Tampereen vesi


Tampereen vesi Liikelaitos

Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin peri-

aattein johtokunnan vuosille 2010 - 2020 hyväksymän strategian mukaisesti. Vesi-huoltoyhteistyötä edistetään laadittavien

seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä olevien strategisten hankkeiden kautta.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti ve-sihuollon seudullisten hankkeiden – pir-kanmaan keskusjätevedenpuhdistamon ja seudullisen vesihuolto-organisaation – valmisteluun. Tampereen kaupunginval-tuusto teki 17.2.2014 periaatepäätöksen puhdistamon sijoituspaikasta sulkavuo-reen. kaupunginhallitus päätti 10.11.2014, että keskuspuhdistamon organisaatiomal-lina tavoitellaan Jätevesi oy:tä. nokian mahdollinen mukaantulo keskuspuhdista-moon ratkaistaan vuoden 2015 alkukuu-kausina. päätökset uudesta organisaati-osta on tarkoitus tehdä mukana olevissa kunnissa vuoden 2015 aikana.

suunnittelutarjoukset keskuspuhdis-tamon yleissuunnitelman tarkistukses-ta ja toteutussuunnittelusta pyydettiin syyskuun alussa ja suunnittelijavalinnat tehtiin hankintaprosessin valmistuttua tammikuussa 2015. yleissuunnitelma tar-kistetaan 30.6.2015 mennessä ja toteutus-suunnittelu valmistuu vuoden 2016 lop-puun mennessä.

keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana vuonna 2010 toteutetun osallis-tumistiedustelun perusteella kangasala, lempäälä, pirkkala, Tampere, Vesilahti ja ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puh-distetaan jo nykyisin Tampereella. uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun al-kuvuosina. Tampereen Vesi osallistui myös toimintavuoden aikana valmistuneen pir-kanmaan vesihuollon kehittämissuunnitel-man laadintaan.

Verkostojen uudisrakentaminen ja sa-neeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puo-lilla kaupunkia. kaupinojan vedenpuhdis-tuslaitoksen uusi tulopumppaamo saatiin harjakorkeuteen ja vedenpuhdistuslaitok-

sen saneerauksessa päästiin asentamaan ensimmäisen allaslinjaston koneistoja. ruskon vedenpuhdistuslaitoksen energia-mittarointihanke käynnistettiin.

Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hy-vänä. putkirikkojen määrä runkojohdois-sa kasvoi hieman, niitä sattui 42 eli 8 edellisvuotta enemmän. laskuttamaton vedenkulutus sen sijaan väheni edelleen ollen 13,9 % edellisvuoden 17,1 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saa-vutettiin lukuun ottamatta yhtä raholan puhdistamon lievää neljännesvuosiylitystä fosforin pitoisuuden osalta. Vesi- ja jäteve-simaksujen vertailuhinta oli toiseksi halvin viidestätoista suurimmasta laitoksesta ja selvästi alle niiden keskihinnan.

Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. liikevaihto toteutui 2,2 milj. eu-roa vuosisuunnitelmaa parempana, käyt-tömenoissa säästettiin 0,4 milj. euroa ja poistojen määrä alittui 0,2 milj. eurolla. liikeylijäämää jäi 19,6 milj. euroa eli 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. investointien kokonaismäärä puolestaan oli 29,0 milj. euroa eli 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, johtuen pitkäaikaisten projektien ennakoitua suu-remmasta toteutumasta toimintavuoden lopulla. Vuoden 2013 investoinnit vastaa-vasti alittuivat 1,6 milj. euroa.

Arvio tulevasta kehityksestä Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesi-huoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehos-tamalla vedenkäsittelylaitosten puhdis-tusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa.

Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointi-menettelyjä sekä rakentamiskustannus-ten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentami-nen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin.

Tampereen Veden toimintamuodon muutosta koskevat selvitykset saatetaan päätökseen toimintavuoden aikana kon-sernihallinnon liiketoiminnan ohjauksen kanssa. seudullisen yhteistyön ensisijaise-na tavoitteena on saada aikaan seudullinen vesihuoltolaitos, joka kattaa laajimmillaan myös vireillä olevat vedenhankinnan ja jä-teveden käsittelyn suurhankkeet vaihtoeh-tona erillisille yksiköille.

henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, ak-tiivisella tyky-toiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedon-kulku säilytetään avoimena ja yhteistyö-hakuisena.

Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoi-tus, jätevedenpuhdistuksen tiukentunei-den lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saak-ka ja meneillään olevien seudullisten kehi-tyshankkeiden toteuttaminen.

kasvavat investointitarpeet ja saman-aikainen käyttökustannusten nousu sekä varautuminen suurhankkeiden toteutuk-seen aiheuttavat lähes ennallaan pysy-vän vedenmyynnin myötä inflaatiotasoa korkeamman taksankorotuspaineen, jota vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti tehostamalla.



Henkilöstö Tampereen Veden vakinainen henkilökun-ta väheni toimintavuoden aikana yhdellä henkilöllä ollen vuoden lopussa 129. pal-kallisten henkilötyövuosien määrä puoles-taan väheni 5,5:llä. eläkkeelle jäi toiminta-vuoden aikana 3 henkilöä. uusia henkilöitä

Tampereen Vesi liikelaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

palkattiin 5.henkilökunnan määrä on viime vuosina

alentunut selvästi muun muassa automa-tisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutos-ten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. organi-

saation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti muun muassa verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyi-selläkin henkilöstön määrällä.



Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Vesi liikelaitos on tehnyt itse-arvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja joh-tokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015.

Tampereen Vedessä on käytössä joh-tokunnan 13.6.2006 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hy-väksymä riskienhallintasuunnitelma. hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen val-

vonta -ohjeen päivitys on käsitelty johto-kunnassa 15.3.2012.

kokonaisarviona Tampereen Veden joh-to lausuu, että Tampereen Veden sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. mer-kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: sap:n BW-

sovelluksen käyttöä investointien ja käyt-tötalouden yksikkökohtaisen toteutuman seurantaan kehitetään edelleen ja toimin-nan kannalta riittävien järjestelmänval-vojaoikeuksien saaminen Tietohallinnolta Windows 7 -tietokoneiden Tampereen Ve-den omassa käytössä olevien erillisohjel-mien asentamiseen ja päivitykseen.


60 liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden +


62 hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella +

63 pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt +

64liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

+

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTampereen Vedessä kaikki kolme liikelai-toskohtaista toiminnallista tavoitetta saa-vutettiin. liikelaitos osallistui seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisujen val-misteluun. kaupunginvaltuusto päätti hel-mikuussa pirkanmaan keskuspuhdistamon

sijoituspaikaksi sulkavuoren. hankkeen jatkosuunnittelu oli käynnissä ja päätös tavoiteorganisaatiosta tehtiin kaupungin-hallituksessa marraskuussa. Vesilaitosyh-distyksen taksakyselyn tulosten mukaan Tampereen Veden hinnat olivat tavoitteen

mukaisesti suurten kaupunkien keskitason alapuolella: Tampereen Veden vertailuhin-ta oli 15 suurimmasta laitoksesta toiseksi halvin. Tampereen Vedessä liikevaihto kas-voi henkilötyövuotta kohden ja työhyvin-vointi parantui edellisvuoteen verrattuna.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 52 909 938,67 49 152 039,40 50 700 50 700 2 210

Valmistus omaan käyttöön 7 282 433,85 21 735 378,72 26 500 26 500 -19 218



aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 293 446,88 -10 611 526,23 -12 150 -12 150 4 857

palvelujen ostot -14 234 929,01 -25 235 723,04 -28 137 -28 137 13 902

henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -1 675 829,78 -1 850 322,47 -2 013 -2 013 337

muut henkilösivukulut -321 409,36 -324 929,83 -360 -360 39

poistot ja arvonalentumiset -10 110 129,21 -9 462 179,54 -10 300 -10 300 190





muille maksetut korkokulut -106,00 0,00 0 0 0

korvaus peruspääomasta -10 500 000,00 -10 500 000,00 -10 500 -10 500 0


Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 9 102 969,87 5 604 860,64 6 250 6 250 2 853

poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 143 516,79 143 516,79 0 0 144

Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähen-nys (+)

-2 000 000,00 -2 000 000,00 -2 000 -2 000 0





Voitto, % 17,2 11,4

Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiVuoden 2014 liikevaihto oli 52,9 milj. euroa eli 7,6 prosenttia edellisvuotta suurempi. myyty vesimäärä pysyi ennallaan ja las-kutettu jätevesimäärä nousi 1,1 prosent-tia. Vettä myytiin 15,1 milj. m3 ja jätevettä laskutettiin 20,2 milj. m3. liikeylijäämä oli 19,6 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 16,1 milj. euroa. käyttömenot alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 0,8 milj. eu-roa. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 9,1 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli 5,6 milj. euroa.

peruspääomasta maksettu korvaus to-teutui talousarvion mukaisesti 10,5 milj. eurona.



EroAlkuper TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -29 009 -26 500 -2 509 -26 500 0

rakennukset ja rakennelmat 0 -8 650 8 650 0 -8 650

kiinteät rakenteet ja laitteet -5 788 -17 750 11 962 -26 400 8 650

koneet ja kalusto -28 -100 72 -100 0


-23 193 0 -23 193 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -29 009 -26 500 -2 509 -26 500 0

Rahoitusosuudet -40 0 -40 0 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -29 049 -26 500 -2 549 -26 500 0

inVesToinniT



rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta



rahoitustuotot ja -kulut -10 496 387,91 -10 489 666,86 -10 500 -10 500 4

Tulorahoituksen korjauserät -604 000,00 596 900,00 0 0 -604

18 609 099,08 15 663 940,18 16 550 16 550 2 059


investointimenot -29 008 466,06 -21 394 843,74 -26 500 -26 500 -2 508

rahoitusosuudet investointimenoihin -40 445,00 0,00 -40

-29 048 911,06 -21 394 843,74 -26 500 -26 500 -2 549

Toiminnan ja investointien rahavirta -10 439 811,98 -5 730 903,56 -9 950 -9 950 -490



antolainasaamisten lisäykset kunnalle -3 348,00 -4 713,00 - - -


Vaihto-omaisuuden muutos -52 257,53 -72 927,75 - - -

saamisten muutos kunnalta 9 509 846,91 444 322,39 - - -

saamisten muutos muilta -2 538 010,93 1 169 678,13 - - -

korottomien velkojen muutos kunnalta 15 840,00 73 915,20 - - -

korottomien velkojen muutos muilta 3 507 741,53 4 120 628,59 - - -

10 443 159,98 5 735 616,56 9 950 9 950 493

Rahoituksen rahavirta 10 439 811,98 5 730 903,56 9 950 9 950 490




-23 657 316,22 -12 026 621,48


lainanhoitokate - -


Quick ratio 1,2 2,5



Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Toiminnan rahavirta kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toimin-ta on tuottanut rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 18,6 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 2,9 milj. euroa. muutoksen taustalla on vahvistunut liikeylijäämä.

investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin

käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutui-vat 29,0 milj. euron suuruisina ja kasvoi-vat edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 milj. euroa. Vuosisuunnitelmaan nähden inves-toinnit toteutuivat 2,5 milj. euroa suurem-pina.

Viiden vuoden toiminnan ja investointi-en rahavirta vuonna 2014 on 21,3 milj. eu-roa. kumulatiiviseen rahavirtaan vaikuttaa vuotuiset investoinnit, jotka ovat vaihdel-leet merkittävästi tarkasteluvälillä. alim-millaan investoinnit olivat vuonna 2011 14,7 milj. euroa ja suurimmillaan vuonna 2014 29,0 milj. euroa.

Investoinnit ja niiden analysointi investointeja tehtiin 29,0 milj. eurolla. in-vestointibudjetti ylittyi 2,5 milj. euroa joh-tuen monivuotisten projektien ennakoitua suuremmasta toteutumasta toimintavuo-den lopulla. Tampereen Veden investoinnit ovat pääasiassa kuukausia kestäviä projek-teja ja siksi investointien toteutumat ovat keskeneräisten omaisuusluokassa. inves-tointien kokonaismäärä ei ole Tampereen Veden sitova tavoite.

investoinneista käytettiin 16,9 milj. eu-roa verkostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa laitosrakentamiseen. suurimpia ver-kostotöitä tehtiin kaupinojalla (2,7 milj. euroa), niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa) ja lamminpäässä (0,7 milj. euroa). suurimmat laitosrakennuskohteet olivat kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Vii-nikanlahden jätevedenpuhdistamon esikä-sittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja rus-kon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut lViJas-saneeraus (1,0 milj. euroa).



Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA


rakennukset 8 661 352,05 9 211 609,67kiinteät rakenteet ja laitteet 99 123 603,03 94 588 657,08

koneet ja kalusto 137 832,55 179 215,72

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 31 136 608,54 16 140 532,28139 059 396,17 120 120 014,75

sijoituksetosakkeet ja osuudet 1 610 000,00 1 610 000,00muut saamiset 44 079,00 40 731,00


aineet ja tarvikkeet 603 013,71 550 756,18saamiset

lyhytaikaiset saamisetmyyntisaamiset 8 669 004,59 6 148 649,52saamiset kunnalta 656 238,42 10 166 208,71muut saamiset 0 59 681,88siirtosaamiset 127 031,25 49 693,51

9 452 274,26 16 424 233,62


VASTATTAVAAoma pääomaperuspääoma 70 341 207,56 70 341 207,56edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 29 002 078,82 25 253 701,39Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 247 072,26 3 748 377,43

106 590 358,64 99 343 286,38poisToero Ja VapaaehToiseT VaraukseT

poistoero 532 999,40 676 516,19Vapaaehtoiset varaukset 19 689 000,00 17 689 000,00

20 221 999,40 18 365 516,19pakolliseT VaraukseT

eläkevaraukset 88 800,00 92 800,00muut pakolliset varaukset 0,00 600 000,00

88 800,00 692 800,00Vieras pääomapitkäaikainen

korottomat velat kunnalta 178 345,61 162 505,61muut velat 15 470 758,13 13 597 350,53

15 649 103,74 13 759 856,14lyhytaikainen

ostovelat 5 949 702,46 4 749 868,99muut velat 523 861,71 120 394,39siirtovelat 1 744 937,19 1 714 013,46

8 218 501,36 6 584 276,84


Tase ja taseen analysointi Tampereen Vesi liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 150,8 milj. euroa. oma pääoma on 106,6 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 29,0 milj. euroa ja tili-kauden ylijäämä 7,2 milj. euroa.

aineellisten hyödykkeiden kiinteät ra-kenteet ja laitteet kasvoivat 4,5 milj. eu-rolla edellistilikauteen nähden. samaan aikaan keskeneräiset hankinnat kasvoivat edellistilikauteen nähden 9,6 milj. eurolla.

omavaraisuusasteeksi muodostui 84,1 prosenttia, mikä ylittää kuntatalouden keskimääräisen hyvän omavaraisuuden ta-voitetason 14,1 prosenttiyksiköllä.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTilikauden ylijäämä ennen varauksia on 9,1 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelai-toksen johtokunta esittää, että tuloksesta tehdään 2,0 milj. euron investointivaraus keskuspuhdistamon toteuttamista varten ja aikaisemmin toteutettuihin investoin-teihin liittyvää poistoeron vähennystä kir-jataan 143 516,79 euroa, ja että tilikauden ylijäämä, 7 246 486,66 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausi-en ylijäämä -erään.





Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineettomat hyödyk-keet on merkitty taseeseen hankintame-noon vähennettynä suunnitelman mukai-silla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukai-sesti. laskentaperusteet on esitetty tu-loslaskelman liitetiedoissa.

Taseen esittämistavan muutosTaseen esittämistapaa on muutettu vuo-den 2014 tilinpäätökseen. aiemmin ly-hytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen



1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Vesilaitostoiminta 22 599 20 153

Viemärilaitostoiminta 30 311 28 999

yhteensä 52 910 49 152




Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 3 vuotta Tasapoisto

muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto

hallinto- ja laitosrakennukset 30 vuotta Tasapoisto

Vedenjakeluverkosto 20 vuotta Tasapoisto

Viemäriverkko 20 vuotta Tasapoisto

sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto

muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Tasapoisto

Viestintälaitteet 5 vuotta Tasapoisto

muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto

hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.



henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. henki-lösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Oikaisut edellisen tilikauden tietoihinkirjanpitolautakunnan kuntajaoston (2011/101) lausunnolla on täsmennetty valmistus omaan käyttöön -erän kirjaus-käytännön periaatetta. Valmistus omaan käyttöön -tilien käyttötarkoitus on esit-tää kaupungin omana työnä tehtyjen in-vestointihankkeiden osuus aiheutuneista tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslas-

kelman kuluryhmien toteuma sisältää myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat ti-likauden aikaisiin investointihankkeisiin. Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kau-pungin tilikauden aikaisesta toiminnasta aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus omaan käyttöön -erän kautta on kaupun-ki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. menettelytapa ja kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertai-lutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä.





RakennuksetKiinteät raken-teet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Enn.maks. ja kesk.er. hankinnat

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 9 212 94 589 179 16 141 120 120

lisäykset tilikauden aikana 0 5 788 28 23 193 29 009

rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 -40 -40

siirrot erien välillä 0 8 229 8 -8 238 0

Tilikauden poisto 550 9 482 78 0 10 110

poistamaton hankintameno 31.12. 8 661 99 124 138 31 137 139 059

kirjanpitoarvo 31.12. 8 661 99 124 138 31 137 139 059


Hankintameno 1.1.

LisäyksetHankintameno

31.12.Kirjanpitoarvo

31.12.

osakkeet ja osuudet

Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 1610 0 1610 1610

muut saamiset

saamiset tytäryhteisöiltä 41 3 44 44

sijoitukset yhteensä 1651 3 1654 1654

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vas-taavuudesta (1 000 euroa)

keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 11 194


33 397

poikkeama, euroa -22 202

poikkeama, % -66,5

Selvitys poikkeaman syistäVuosittaiset investoinnit ovat viime vuosi-

na olleet poistoja suuremmat. Tampereella on

toteutettu uusia asuntoalueita (muun muassa

Vuores), joiden kynnyskustannukset ovat kun-

nallistekniikan osalta olleet aiempaa korkeam-

mat pitkistä etäisyyksistä johtuen. Verkostojen

jatkuva saneeraustarve ja uusien runkoyhteyk-

sien ohjelmoitu rakentaminen kantakaupungin

Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

pakolliset varaukset 1.1. 600 0

lisäykset tilikaudella 0 600

Vähennykset tilikaudella 600 0

pakollinen varaus 31.12. 0 600

verkostoon kasvattavat myös investointeja.

investointisummaan sisältyy 2017 keskuspuh-

distamon rakentamiseen 66,7 milj. euroa. Vuo-

sina 2012-2015 toteutettavat, kaupinojan

vedenpuhdistuslaitoksen lisääntyneet sanee-

rausinvestoinnit, tulevat aikanaan poistetuksi

poistosuunnitelman mukaan.






2014 2013

peruspääoma 1.1. 70 341 70 341

peruspääoma 31.12. 70 341 70 341






Pakolliset varaukset (1 000 euroa)31.12.2014 31.12.2013

muut pakolliset varaukset

eläkevaraus 89 93

pakollinen varaus asuinrakennuksen korjausvelvoitteesta 0 600

yhteensä 89 693



korottomat velat kunnalta 178 163





muut menojäämät 261 387



31.12.2014 31.12.2013

liiketoimintojen tuki 21 21

investoinnit ja kehitys 15 15

Veden tuotanto 25 25

Jäteveden puhdistus 22 25

Verkostot 51 51

yhteensä 134 137

Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne


Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitok-sen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuok-

kaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, jousta-

vasti, taloudellisesti ja turvallisesti.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitok-sen toiminnan edelleen kehittämistä ja tehostamista, kaupunginvaltuuston hy-väksymien linjausten mukaisesti, jatkettiin menestyksekkäästi vuonna 2014.

Toiminnan taloudellinen kannattavuus on edelleen parantunut ja tilaajalle anne-tuista alennuksista huolimatta tulostavoit-teet selkeästi ylittyneet. keskeisiä tekijöitä tässä ovat olleet työvuorosuunnittelun te-hostamisen ohella polttonesteen suotuisa hinnan muutos ja sen hankintaprosessin uudelleen järjestely, sekä sairauspoissa-olojen määrän selkeä lasku. kustannuste-hokkuutta on pystytty parantamaan myös polttoainetehokkaamman kaluston ja ajo-tapakoulutuksen myötä.

kesällä 2014 tehtiin Tampereen joukko-liikenteessä merkittäviä uudistuksia. seu-dullisen joukkoliikenneyhteistyön myötä Tkl:n operoimat linjat ulottuivat Tampe-reen ohella niin pirkkalaan, kangasalle kuin nokialle. samassa yhteydessä myös tariffi-rakenne muuttui ja käyttöön otettiin vyö-hykehinnoittelu. nämä muutokset vaativat luonnollisesti operaattoreilta merkittävää panostusta henkilöstön koulutukseen niin reittilinjaston kuin rahastusjärjestelmän suhteen. hyvällä valmistautumisella Tkl osaltaan pystyi joustavasti toteuttamaan muutosprosessin ja mukautumaan Tampe-reen seudullisen joukkoliikenteen uuteen toimintamalliin.

muutosprosessin yhteydessä lakkautet-tiin aiemmin numerolla 16 ollut linja lei-nolasta lentävänniemeen. Tämän linjan korvasi pääosin uusi linja 1, jonka operoin-ti siirtyi yksityiselle sektorille. Tkl:n liiken-teen volyymi laskikin prosessin yhteydessä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Joukkoliikenteen tilaaja on perinteisesti teettänyt vuosittain useampia asiakastyy-tyväisyysmittauksia. Vuoden 2014 aikana mittauksia ei kuitenkaan tehty, mutta toi-

minnan laatua osaltaan indikoiva sank-tiomaksujen määrä putosi selvästi edel-lisvuodesta. Tästä on johdettavissa myös toimintavarmuuden ja palvelun laadun paraneminen.

Jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma on vaikuttanut myös joukkolii-kenteen matkustajamääriin. Tkl:n operoi-man liikenteen osalta matkustajamäärien muutoksiin on osaltaan vaikuttanut myös oman tuotannon ajettavaksi kohdennet-tujen reittien muutokset ja ajettavan suo-ritteen vähentyminen. kuljetettujen mat-kustajien kokonaismäärä vähenikin noin 1,7 miljoonaa. suhteutettuna ajettuihin linjakilometreihin matkustajamäärän las-ku edellisvuoteen oli runsaat 6 prosenttia.

linjaliikenteen ohella Tkl tuotti vuon-na 2014 pienessä määrin hetkellistä yli-kapasiteettia purkamaan tarkoitettuja tilausajoja, sekä muun muassa jäähallille ja särkänniemen huvipuiston pysäköinti-paikalle kohdennettuja ajoja. myös kou-lulaisia kuljetettiin Tampereen koulujen välillä. Vaikka joukkoliikenteen tilaajan tilausmäärä jäi selkeästi annetusta budje-tista, kompensoivat muut liiketoiminnan tuotot merkittävästi tätä vajetta.

kalustoon tulivat vuoden lopulla uu-det erittäin tiukat päästönormit täyttävät euro6-moottorein varustellut linja-autot, yhteensä 8 kappaletta. näiden ajoneuvo-jen päästöt eivät juurikaan ylitä sähkö-käyttöisten ajoneuvojen päästöjä. lisäksi hankittiin käytettynä yksi turistivarusteltu bussi koulujen väliseen kuljetustarpee-seen. laskeneen suoritteen vuoksi sa-manaikaisesti poistettiin käytöstä 4 autoa enemmän. linja-autokaluston keski-ikä laski hivenen, ollen vuoden lopussa 8,0 vuotta. linja-autojen ohella uusittiin au-tojen harjapesukone. investointien koko-naisarvo oli vajaat 2,1 milj. euroa.

suunnitelman mukaisten tasapoistojen lisäksi kirjattiin tilikauden aikana asian-tuntijalausunnon perusteella eräiden van-hempien linja-autojen osalta ylimääräisiä poistoja. näin kirjanpitoarvo vastaa myös niiden osalta todellista käypää arvoa.

Tilikauden kokonaistulos muodostui edellisvuosia paremmaksi, vahvistaen edelleen Tkl:n toimintakykyä.

Arvio tulevasta kehityksestäTkl:n toiminta jatkuu tilaajan kanssa teh-dyn, vuoteen 2020 ulottuvan tuotantoso-pimuksen mukaisesti.

lähivuosien kehityksen nähdään toteu-tuvan maltillisena. seudullisen liikenteen kehittyminen tuo omat haasteensa niin liikennekentän kuin tariffijärjestelmien uudistusten myötä. oman tuotannon rooli uudistus- ja kehityshankkeita pilotoivana operaattorina näyttäytyy myös muun mu-assa selvitettäessä mahdollisuuksia sähkö-busseilla operoimiseen. Tkl onkin vahvasti mukana sähköisten joukkoliikennejärjes-telmien kehittämistyössä.

Vuoden 2015 aikana Tampereen kau-punginhallituksen on tarkoitus uudelleen arvioida oman tuotannon toimintaa, sen kehittymistä ja tämän pohjalta tehtäviä strategisia ratkaisuja.

Henkilöstö kertomusvuoden lopussa Tampereen kau-punkiliikenne liikelaitoksen palvelukses-sa oli kaikkiaan 335 henkilöä, mikä on 19 vähemmän kuin vuotta aiemmin. saman-aikaisesti henkilötyövuosien määrä on las-kenut kolmellatoista tasolle 326. henkilö-työvuosia on näin pystytty vähentämään vuosisuunnitelmaa alemmalle tasolle. sa-manaikaisesti on pystytty edelleen vähen-tämään työaikapankin velkasaldoa.



sairauspoissaolojen määrän lasku ja työhyvinvoinnin kehittyminen oli ase-tettu keskeisiksi henkilöstöä koskeviksi

tavoitteiksi vuodelle 2014. kummassakin tavoitteessa onnistuttiin erinomaisesti. sairauspoissaolojen määrä laski noin 10

prosenttia ja työhyvinvointimatriisissa saavutettiin lähes kaikilla osa-alueilla pa-rannusta, kokonaispistemäärän noustessa huimat 47 prosenttia.

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT



Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvon-nan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvi-oinnin 18.2.2015.

Tkl:llä on käytössä johtokunnan 27.11.2013 hyväksymä sisäisen valvonnan




65kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että kustannukset pienenevät

+

66 asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna ?

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTampereen kaupunkiliikenteen kahdesta liikelaitoskohtaisesta toiminnallisesta ta-voitteista toinen saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Toisen tavoitteen saavutta-mista ei voitu arvioida vuoden loppuun

mennessä, koska tavoitteen mukaista asiakastyytyväisyysmittausta ei tehty vuonna 2014. kaupunkiliikenne liikelai-tos mukautti henkilöstö- ja kalustokapa-siteettiaan tilaajan tarpeiden mukaisesti. onnistuneen mukautumisen ansioista

toiminta oli taloudellisesti kannattavaa ja tilaajalle voitiin antaa kaksi ylimääräistä hinnanalennusta tuotantohintoihin. Tam-pereen kaupunkiliikenteen liikevaihto kas-voi henkilötyövuotta kohden ja työhyvin-vointi parantui edellisvuoteen verrattuna.


kokonaisarviona Tampereen kaupunki-liikenne liike-laitoksen johto lausuu, että Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitok-sen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä

tasolla. merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämistä jatketaan päivittämällä sisäi-sen valvonnan ja riskienhallinnan suunni-telmia myös seuraavalla tilikaudella.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 28 145 905,51 28 721 367,26 28 750 28 750 -604


Tuet ja avustukset kunnalta 3 475 000,00 3 475 000,00 3 475 3 475 0




henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -5 256 712,28 -5 888 752,30 -6 155 -6 155 898


poistot ja arvonalentumiset -2 489 854,69 -2 578 855,97 -2 335 -2 335 -155

liiketoiminnan muut kulut -443 776,50 -384 813,50 -408 -408 -36

Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 042 083,39 1 916 081,83 500 500 2 542




Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 042 367,41 1 916 229,17 500 500 2 542




Voitto, % 10,8 6,7


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTampereen kaupunkiliikenne liikelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjan-pidollisena taseyksikkönä tuottaen yhdys-kuntapalveluiden tilaajayksikön tilauksen mukaisia liikennöintipalveluita.

liikevaihto vuonna 2014 oli 28,1 milj. eu-roa, kun se aiempana vuonna oli ollut 28,7 milj. euroa. kokonaistulot laskivat 0,6 milj. euroa eli 1,9 prosenttia. edellisvuoteen verrattuna tilatut linjakilometrit vähenivät niin ikään 1,9 prosenttia, mutta matkus-

tajamäärä laski 7,9 prosenttia. ajokilo-metrejä kohden laskettuna kustannukset laskivat 4,2 prosenttia vuonna 2014. Toi-minnan tehostaminen mahdollisti tilaajal-le annettavan erillisen hinnanalennuksen heti vuoden 2014 alusta. Vuoden lopussa alennuksen määrää vielä korotettiin.

kulut korkoineen ja poistoineen olivat 28,9 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. suurin ku-luerä, henkilöstömenot, laski edellisvuo-

desta noin 4,8 prosenttia, ollen 17,2 milj. euroa. palkkakulujen ohella pienenivät eläkemenoista aiheutuvat kulut.

kalustosta tehdyt poistot olivat vajaat 2,5 milj. euroa. investointien määrä jäi tätä noin 0,4 miljoonaa euroa pienemmäksi.

Tilikauden voitollinen kokonaistulos, 3,0 miljoonaa euroa, oli edellisvuosia selkeästi parempi ja ylitti Tkl:lle asetetun tulosta-voitteen.




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) 3 042 083,39 1 916 081,83 500 500 2 542

poistot ja arvonalentumiset 2 489 854,69 2 578 855,97 2 335 2 335 155

rahoitustuotot ja -kulut 284,02 147,34 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -4 045,70 -47 219,24 0 0 -26

-25 800,00 -4 045,70 2 835 2 835 2 671


investointimenot -2 122 290,96 -2 161 200,00 -2 050 -2 050 -72


13 000,00 14 805,00 0 0 13

-2 109 290,96 -2 146 395,00 -2 050 -2 050 -59






korottomien velkojen muutos muilta 43 491,31 742 240,42 - - -

-3 396 343,09 -2 341 668,94 - - -


Rahavarojen muutos 788,05 2 975,50 0 0 1

rahavarojen muutos 788,05 2 975,50

rahavarat 31.12. 86 968,55 86 180,50

rahavarat 1.1. 86 180,50 83 205,00



13 523 695,03 13 790 837,87


lainanhoitokate - -


Quick ratio 4,4 3,7



EroAlkuper. TA 2014

Muutokset

AINEELLISET HYÖDYKKEET -2 122 -2 050 -72 -2 050 0

koneet ja kalusto -2 122 -2 050 -72 -2 050 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 122 -2 050 -72 -2 050 0

pysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutusvoitot

13 0 13 0 0

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitok-sen rahoituslaskelmassa toiminnan ja in-vestointien rahavirta kasvoi edellisvuodes-ta yli 1,0 milj. euroa. kasvun taustalla oli parantunut liikeylijäämä.

Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä laski vajaat 0,3 milj. euroa.

inVesToinniT


Investoinnit ja niiden analysointi Vuonna 2014 investoinnit muodostuivat kahdeksasta kaupunkiliikenteen teliautos-ta, joista 5 kappaletta Volvo- ja 3 kappaletta solaris-merkkisiä, ja yhdestä turistivarus-tellusta linja-autosta sekä Tammermaticin valmistamasta harjapesukoneesta.

Vuoden 2014 aikana käytöstä ja kirjanpi-dosta poistettiin yhteensä 12 bussia.



Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaT



sijoitukset

muut saamiset 4 186,00 4 186,00

VaihTuVaT VasTaaVaT

saamiset


myyntisaamiset 63 665,15 78 479,70


muut saamiset 172 364,83 31 442,43


17 226 137,38 13 582 708,95

rahat ja pankkisaamiset 86 968,55 86 180,50


VASTATTAVAA

oma pääoma

peruspääoma 15 216 439,14 15 216 439,14

edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 5 651 367,00 3 735 137,83


23 910 173,55 20 867 806,14


eläkevaraukset 59 800,00 72 600,00

Vieras pääoma

lyhytaikainen

ostovelat 768 277,44 475 748,35

muut velat 263 409,58 235 070,51

siirtovelat 2 898 652,69 2 972 435,51

3 930 339,71 3 683 254,37








Tase ja taseen analysointi Tilikauden 2014 päättyessä Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen taseen oma pääoma oli vahvistunut edellisvuo-desta 3,0 milj. euroa. samalla konserniti-lillä olevat varat kasvoivat 3,5 milj. euroa ollen nyt lähes 17,0 miljoonaa. Tilintar-kastajat ovat aiemmin suosittaneet kon-sernitilillä olevien varojen käyttämistä liikelaitoksen peruspääoman laskemiseen. peruspääoman huomattavaan palauttami-seen on myös tilinpäätöksen 2014 valmis-tuttua selkeät perusteet.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen kaupunkiliikenne liikelai-toksen johtokunta esittää, että syntynyt tilikauden ylijäämä 3 042 367,41 euroa siirretään taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi.



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset hyödyk-keet on merkitty taseeseen hankintame-noon vähennettynä suunnitelman mukai-silla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukai-sesti. laskentaperusteet on esitetty tu-loslaskelman liitetiedoissa.








2 214


2 637


poikkeama, % -16,0




Selvitys poikkeaman syistäTilaaja-tuottaja -malliin siirtymisen jälkeen

kaluston määrää ja investointeja on sopeutettu

merkittävässä määrin, mikä on laskenut myös


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

eläkevastuu 1.1. 72,6 75,9

Vähennykset tilikaudella -12,8 -3,3

eläkevastuu 31.12. 59,8 72,6


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

muut toimintatuotot


muut toimintakulut


suunnitelman mukaisten poistojen määrää.

stabiloituneen tilanteen myötä lähivuosien in-

vestointitarpeet palautuvat sopeutusvuosia hie-

man korkeammalle tasolle.

Poistosuunnitelman tarkistaminenTällä hetkellä ei ole tarvetta päivittää nyky-

käytännön mukaista poistosuunnitelmaa.






Koneet ja kalusto


lisäykset tilikauden aikana 2 122




olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä

linja-autojen arvontarkistuksista johtuvia lisäpoistoja tehtiin 538 969,22 eurolla.


Hankintameno 1.1.

Hankintameno 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.

muut saamiset

saamiset muilta 4 4 4


2014 2013

peruspääoma 1.1. 15 216 439 15 216 439

peruspääoma 31.12. 15 216 439 15 216 439


siirto edelliseltä tilikaudelta 1 916 722





31.12.2014 31.12.2013

muut velat

muut velat 263 235

Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013

henkilösivukuluvelka 216 192



muut menojäämät (laatupalkkiojaksotus) 15 12




31.12.2014 31.12.2013

koko henkilöstö 335 354

Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys


Tullinkulman Työterveys Liikelaitos

Tullinkulman Työterveys on työterveyden ja työhyvinvoinnin asiantuntijaorgani-

saatio. Tavoitteenamme on yhteistyössä asiakasyrityksiemme kanssa terveellisen

ja turvallisen työympäristön edistäminen, työyhteisön toimivuuden kehittäminen sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuoden 2014 aikana henkilöstötilanne pysyi hyvänä. rekrytointi oli sujuvaa ja vapautuville vakansseille saatiin ammatti-taitoiset, osaavat työntekijät. rekrytoinnin sujuvuuteen vaikutti merkittävästi tul-linkulmalaisten oma työpanos kuin myös joustavaksi koettu työpaikka. loma- ja ruuhkakausien sairausvastaanottotoimin-taa tasoittamaan sekä viikonlopun vas-taanottotoiminnassa käytettiin kuitenkin ostopalvelulääkäreitä. Tullinkulman oman laatujärjestelmän rakentaminen jatkui ja suoritettiin ensimmäinen itsearviointi.

hansel valitsi Tullinkulman Työtervey-den yhdeksi Tampereen alueen valtion yksiköiden työterveyspalveluiden tuotta-jaksi. Tampereen alueen valtionhallinnon 21 yksiköistä Tullinkulman valitsi lopulta 8 yksikköä. suurimmat yksiköt olivat Tam-pereen yliopisto, sisä-suomen poliisilaitos Tampereen toimipiste ja Verohallinnon Tampereen toimipiste. Tullinkulman Työ-terveyden palveluiden käytön aloitti 3500 uutta valtion palveluksessa olevaa henki-löasiakasta.

Vuosi oli vilkas myös pk-asiakkaiden osalta. Toimintavuoden aikana yli 200 yritystä/yrittäjää teki sopimuksen työter-veyspalveluiden ostosta. pääosa uusista asiakasyrityksistä on 1-2 hengen yrityksiä, joukossa on kuitenkin muutamia yli 10 hengen yrityksiä. uusien pk-yritysten tuo-ma asiakasmäärä on noin 1000 henkilöasi-akasta. yritysasiakkaiden asiakasrakenne pysyi tilikauden aikana lähes entisellään painottuen pieniin, alle kymmenen työn-tekijän yrityksiin. asiakasmäärän ja siten myös työmäärän kasvu on ollut hyvin po-sitiivista haasteellisena taloudellisena ai-kana. asiakaskunnan lisäys antaa hyvän toiminnallisen ja taloudellisen pohjan toi-minnan kehittämiselle.

Vuoden 2014 lopussa Tullinkulmassa työskenteli 127 henkilöä, lisäystä vuodesta

2013 20 henkilöä. Tehty työaika 2014 oli 102 henkilötyövuotta, kun se vuonna 2013 oli 91 henkilötyövuotta. palkallisista hen-kilötyövuosista vakinaisessa työsuhteessa oli 88,54, määräaikaisessa 4, sijaisena 7,8 ja työllistettynä työskenteli 1,6. Toiminta-vuoden aikana Tullinkulman Työterveys perusti avustavia tehtäviä ja loi siten mah-dollisuuden työskentelyyn 5 pitkäaikais-työttömälle.

Toimintavuoden aikana valmistauduttiin asiakasmäärän kasvuun, lisätiloja vuok-rattiin ja työterveyspsykologit muuttivat omiin tiloihinsa joulukuun lopulla. Vuoden loppupuoliskolla hankittiin myös oma ult-raäänitutkimuslaite. Tutkimukset tekevät ammatinharjoittajana työskentelevät ra-diologit. laitteen hankinnalla ultraääni-tutkimuksiin jonotusaika lyheni merkittä-västi, tällä on myös sairauslomia lyhentävä vaikutus.

yhteistoiminta Tampereen kaupungin henkilöstöyksikön kanssa tiivistyi. kevään ja syksyn aikana henkilöstöyksikön ja Tul-linkulman edustajat tapasivat kaikkien tuotantoalueiden johtajat työhyvinvoinnin tavoitteiden asettamiseksi.

Vuoden aikana Tullinkulman Työterveys osallistui myös sosiaali- ja terveysministe-riön (sTm) hankkeeseen osatyökykyiset työssä. hankkeen aikana järjestettiin laa-ja henkilöstökoulutuksien sarja, vuoden lopussa tullinkulmalaiset saivat työkyky-koordinaattorin nimityksen.

palvelutarjontaa kehitettiin asiakas-yrityksien toiveiden mukaisesti. Toimin-nan painopiste oli ennaltaehkäisevässä työterveystoiminnassa, oman hankkeen-sa ansioista erityisesti osatyökykyisten työskentelyn tukemisessa. yhteistyötä asiakasyrityksien kanssa tiivistettiin. avo-kuntoutustoiminnan merkitys yhtenä en-naltaehkäisevänä toimintamuotona kas-voi, vuoden aikana avokuntoutuskurssille osallistui 1000. kuntoutuja.

liikevaihto kehittyi hyvin, vuoden to-teutuma oli 10,3 milj. euroa, vuoden 2013 toteutuman ollessa 9,4 milj. euroa. Tilikau-den ylijäämä oli 0,268 milj. euroa, ylijää-mä alitti budjetoidun 0,145 milj. eurolla. ylijäämä oli budjetoitua pienempi, koska vuoden lopussa jouduttiin tekemään muu-tostöitä ja hankintoja asiakasmäärän kas-vusta johtuen yhteensä 0,03 milj. eurolla. alitukseen vaikutti myös Tullinkulman Työ-terveyteen vuoden alusta liitetyn oriveden toimipisteen liikevaihdon jääminen budje-toidusta 0,279 milj. eurolla. Toimintavuo-den aikana oriveden toimipisteen henki-lökuntamäärää suhteutettiin työmäärään; yksi työterveyshoitaja siirrettiin Tampe-reen toimipisteeseen ja työterveyspsyko-login sekä työfysioterapeutin työajasta osa siirrettiin Tampereen toimipisteeseen. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta ori-veden toimipisteen tilikauden alijäämä oli 0,1 milj. euroa. erikoissairaanhoito nosti vuoden alusta kuvantamistutkimuksiensa hintoja keskimäärin 40 prosentilla. ilman oriveden toimipisteen alijäämän vaikutus-ta ja kuvantamisen hintojen nousua ylijää-mä olisi 0,447 milj. euroa, joka on budje-toitua suurempi.

liikevaihdon kasvu on saatu tehdyllä työllä ja toimintojen kehittämisellä.

Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2015 liikevaihto tulee kasvamaan yli miljoonalla eurolla uusien asiakkaiden vaikutuksesta. Toimintavuoden kustan-nuksia lisää lisääntyneet vuokra- ja palk-kakustannukset. Toiminnan tehostamista jatketaan ja oriveden toimipisteen henki-lökuntamäärä ja toimitilat saatetaan vas-taamaan asiakaskunnan tarvetta. Vuoden aikana Tullinkulman Työterveys investoi myös potilastietojärjestelmään ja siirtyy e-arkiston käyttöön. Tehtävät toimenpiteet ja asiakaskunnan määrän positiivinen ke-hitys mahdollistaa liikeylijäämän kasvatta-misen.



Henkilöstö Vuoden 2014 lopussa Tullinkulman Työ-terveyden palveluksessa oli 127 henkilöä, palkallisten henkilötyövuosien määrän ol-lessa 102,04. lisäystä vuodesta 2013 on 20 henkilöä ja 11 palkallista henkilötyövuotta. sairauspoissaolojen määrä kasvoi vuoden

Tullinkulman TyöTerVeys liikelaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT


60 liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden -


67sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelupohja ja luotet-tavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi

+

68sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä yksiköi-den johdon kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa

+



Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tullinkulman Työterveys on tehnyt itsear-vioinnin vuoden 2014 sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioin-nin 17.2.2015. Tullinkulman Työterveydessä on käytössä johtokunnan 24.9.2014 hyväk-symä sisäisen valvonnan suunnitelma ja

24.9.2014 hyväksymä riskienhallintasuun-nitelma.

kokonaisarviona Tullinkulman Työterve-ys liikelaitoksen johto lausuu, että Tullin-kulman Työterveys liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. mer-

kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: laatujärjes-telmän kehittäminen on johdonmukaista ja toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitetään mittareita.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTullinkulman Työterveyden molemmat lii-kelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. suunnittelupohja ja toimin-nalliset mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi luotiin sidosryhmäanalyysin ja muun kehitystyön pohjalta. sairauspois-saolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen

vähentämiseksi järjestettiin kaksi yhteis-työkokousta kunkin yksikön johdon kans-sa, ja kokouksissa asetettiin tavoitteita työhyvinvoinnille. sekä sairauspoissaolot että ennenaikainen eläköityminen väheni vuoden 2014 aikana.

Tullinkulman Työterveydessä liikevaihto ei kasvanut henkilötyövuotta kohden joh-tuen Tullinkulmaan vuoden alusta liitetys-tä oriveden yksiköstä ja työllistämistyön tarjoamisesta. sen sijaan työhyvinvointi parantui Tullinkulman Työterveydessä edellisvuoteen verrattuna.

2013 8,11 päivästä per henkilötyövuosi 10,26 päivään per henkilötyövuosi. kasvu johtui pitkistä sairauspoissaoloista, jotka kuitenkin päätyivät työhönpaluuseen. per-hevapaisiin käytettiin vuonna 2014 6,79 henkilötyövuotta. henkilöstössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. merkit-

tävää oli, että kaikki vakanssit olivat täy-tettynä osaavalla, ammattitaitoisella hen-kilökunnalla. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli vähäistä. Toimintavuoden aikana eläkkeelle siirtyi yksi henkilö, muut irtisanoutumiset johtuivat paikkakunnalta muutosta.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 10 314 243,61 9 377 045,51 10 715 10 715 -401



aineet, tarvikkeet ja tavarat -246 314,08 -192 875,11 -238 -238 -8

palvelujen ostot -2 694 131,83 -2 221 084,01 -2 223 -2 223 -471

henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -1 017 362,00 -921 875,17 -1 041 -1 041 24


poistot ja arvonalentumiset -5 708,08 -33 926,76 -15 -15 9

liiketoiminnan muut kulut -740 427,35 -713 228,15 -855 -855 115

Liikeylijäämä (-alijäämä) 314 310,30 393 226,91 469 469 -155



korvaus peruspääomasta -48 000,00 -48 000,00 -48 -48 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 267 791,29 345 525,40 421 421 -153




Voitto, % 2,6 3,7


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTullinkulman Työterveyden liikevaihto vuonna 2014 oli 10,3 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli 9,3 milj. euroa. Toiminnan muut tuotot vuonna 2014 olivat noin 0,162 milj. euroa; muihin tuottoihin sisältyvät korvaukset lääkärien erikoistumiskoulu-tuksen järjestämisestä sekä henkilöasiak-kaiden itse maksamat palvelut. kokonais-tuotot vuonna 2014 olivat 10,5 milj. euroa, kun ne vuonna 2013 olivat 9,5 milj. euroa.

Toiminnan kulut vuonna 2014 olivat kaikkiaan noin 10,2 milj. euroa, 9,1 milj. euroa vuonna 2013. henkilöstökulut oli-vat yhteensä noin 6,5 milj. euroa, vuotta aiemmin ne olivat 6 milj. euroa. henkilös-tökulujen nousua selittää ns. laskuttavan henkilökunnan kasvanut määrä, erityisesti oriveden toimipisteen liittäminen Tullin-kulman Työterveyden yhteyteen vuoden 2014 alusta. liikevaihto tehtyä henkilö-työvuotta (htv) kohden laski ollen vuonna

2014 101 000 euroa, lasku vuodesta 2013 on 2000 euroa. laskuun on syynä Tullin-kulmaan vuoden alusta liitetty oriveden yksikkö, joka tehtäväjärjestelyistä huo-limatta tuotti alijäämää 0,1 milj. euroa. oriveden yksikkö jäi budjetoidusta liike-vaihdosta 0,279 milj. euroa. negatiiviseen kehitykseen vaikutti myös Tullinkulman toteuttama kaupungin ohjeistus tarjota työllistämistyötä. Tullinkulman Työterveys loi avustavia tehtäviä, joissa vuoden aika-na työskenteli 5 työllistettyä henkilöä (1,62 htv), heidän työpanoksellaan ei kuiten-kaan ole vaikutusta liikavaihdon kehityk-seen. mikäli työllistettyjen henkilötyövuo-det jätetään huomioimatta, Tullinkulman Työterveys saavutti liikevaihto per htv ta-voitteen.

palveluiden ostot olivat 2,7 milj. euroa, kun niiden toteutuma oli 2,2 milj. euroa vuonna 2013. palveluiden ostoihin sisältyy muun muassa ostolääkäripalvelut, labora-toriopalvelut, kuvantamispalvelut ja atk-palvelut. palvelujen oston ylitystä selittää kuvantamispalveluiden hinnan korotus sekä vuokralääkärien suurempi käyttö eri-

tyisesti ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla. Toiminnan rahoituskuluihin sisältyy Tam-pereen kaupungille maksettava korvaus peruspääomasta 48 000 euroa, mikä on 6 prosenttia peruspääoman suuruudesta.

Tilinpäätöksen tulos muodostui 0,267 milj. euroa ylijäämäiseksi eli 0,078 milj. eu-roa edellisvuotta huonommaksi. ylijäämä oli budjetoitua pienempi, koska vuoden lo-pussa jouduttiin tekemään muutostöitä ja hankintoja asiakasmäärän kasvusta johtu-en yhteensä 0,03 milj. eurolla. alitukseen vaikutti myös Tullinkulman Työterveyteen vuoden alusta liitetyn oriveden toimipis-teen liikevaihdon jääminen budjetoidusta. Toimintavuoden aikana oriveden toimi-pisteen henkilökuntamäärää suhteutettiin työmäärään; työterveyshoitaja siirrettiin Tampereen toimipisteeseen, työterveys-psykologin ja työfysioterapeutin työajasta osa siirrettiin Tampereen toimipisteeseen. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta ori-veden toimipisteen tilikauden alijäämä oli 0,1 milj. euroa. erikoissairaanhoito nosti vuoden alusta kuvantamistutkimuksiensa hintoja keskimäärin 40 prosentilla. ilman oriveden toimipisteen alijäämän vaikutus-ta ja kuvantamisen hintojen nousua ylijää-mä olisi 0,447 milj. euroa, joka on budje-toitua suurempi.




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) 314 310,30 393 226,91 469 469 -155

poistot ja arvonalentumiset 5 708,08 33 926,76 15 15 -9

rahoitustuotot ja -kulut -46 519,01 -47 701,51 -48 -48 1

273 499,37 379 452,16 436 436 -163


investointimenot -29 500,00 -28 500,00 -42 -42 13

Toiminnan ja investointien rahavirta 243 999,37 350 952,16 394 394 -150



lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 22 222,27 0,00 0 0 22


saamisten muutos kunnalta -206 056,21 -458 854,18 - - -

saamisten muutos muilta -349 333,83 -8 033,12 - - -

korottomien velkojen muutos kunnalta 60,50 -129,70 - - -


-266 221,64 -350 952,16 -394 -394 128

Rahoituksen rahavirta -243 999,37 -350 952,16 -394 -394 150




695 801,60 661 244,40

investointien tulorahoitus, % 907,8 1 212,4

lainanhoitokate - -


Quick ratio 2,1 2,2


Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2014 budjettiin oli varattu 42 000 euroa potilastietojärjestelmän e-arkisto ominaisuuteen. investointi ei kuitenkaan toteutunut ja johtokunta päätti kohdistaa budjetoidut varat ultraäänitutkimuslait-teen hankintaan.


EroAlkuper. TA 2014

Muutokset TA 2014

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 0 -42 42 -42 0

Tietokoneohjelmistojen val-mistusarvot

0 -42 42 -42 0

AINEELLISET HYÖDYKKEET

koneet ja kalusto -30 0 -30 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -30 -42 13 -42 0

inVesToinniT




Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaT


muut pitkävaikutteiset menot 18 489,86 24 189,86


koneet ja kalusto 29 491,92

47 981,78

VaihTuVaT VasTaaVaT

saamiset


myyntisaamiset 662 030,38 309 832,27


muut saamiset 37 820,41 35 684,69


3 287 453,39 2 732 063,35


VASTATTAVAA

oma pääoma

peruspääoma 800 000,00 800 000,00

edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 692 673,46 347 148,06

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 267 791,29 345 525,40

1 760 464,75 1 492 673,46

Vieras pääoma

lyhytaikainen

lainat kunnalta 22 222,27 0,00

ostovelat 248 181,19 158 598,27

korottomat velat kunnalta 314,15 253,65

muut velat 126 161,63 116 366,73

siirtovelat 1 178 091,18 988 361,10

1 574 970,42 1 263 579,75





kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 960 693



Tase ja taseen analysointiTullinkulman Työterveyden taseen lop-pusumma oli noin 3,3 milj. euroa, 2,8 milj. euroa vuonna 2013. Taseen vastaa-vat koostuivat potilastietojärjestelmän ja ultraäänilaitteen jäljellä olevasta poista-mattomasta hankintamenosta sekä lyhyt-aikaisista saamisista. Taseen vastattavaa koostui omasta pääomasta ja lyhytaikai-sesta vieraasta pääomasta. oma pääoma perustui aloittavaan taseeseen, joka on Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväk-sytty voimaantulleeksi 1.1.2007 lukien. pe-ruspääoma on 0,8 milj. euroa. Tilikauden 2014 loppuun mennessä kertynyt ylijäämä oli 0,96 milj. euroa.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTullinkulman Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijää-mä, 267 791,29 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-jäämään ja että varauksia tilikauden ylijää-mästä ei tehdä.



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineettomat hyödyk-keet on merkitty taseeseen hankintame-noon vähennettynä suunnitelman mukai-silla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukai-sesti. laskentaperusteet on esitetty tu-loslaskelman liitetiedoissa.


Taseen esittämistavan muutosTaseen esittämistapaa on muutettu vuo-den 2014 tilinpäätökseen. aiemmin lyhyt-aikaisissa muissa veloissa esitettyjen hen-kilöstösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaan. hen-kilöstösivukulujen velkatilit esitetään jat-kossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.


Selvitys poikkeaman syistä Vuoden 2013 ja 2014 investoinneilla varmis-

tetaan tietojärjestelmien ajantasaisuus ja nyky-

aikaisuus. Vuoden 2014 budjettiin oli varattu

42 000 euroa potilastietojärjestelmän e-arkisto

ominaisuuteen. investointi ei kuitenkaan toteu-

tunut ja johtokunta päätti kohdistaa budjetoi-

dut varat ultraäänitutkimuslaitteen hankintaan.

Vuoden loppupuoliskolla hankittiin myös oma


ultraäänitutkimuslaite. Tutkimukset tekevät

ammatinharjoittajana työskentelevät radiolo-

git. laitteen hankinnalla ultraäänitutkimuksiin

jonotusaika lyheni merkittävästi, tällä on myös

sairauslomia lyhentävä vaikutus.




1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Työterveyshuolto 10 244 9 214

avokuntoutus 70 163

yhteensä 10 314 9 377





koneet ja kalusto 10 vuotta Tasapoisto

hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosiku-luksi.


27


32

poikkeama, euroa -4

poikkeama, % -14,2





Muut pitkävaikutteiset menot

poistamaton hankintameno 1.1. 24

lisäykset tilikauden aikana 0

Tilikauden poisto 6


kirjanpitoarvo 31.12. 18

Aineelliset hyödykkeet (1000 euroa)

Koneet ja kalusto



Tilikauden poisto 1






2014 2013

peruspääoma 1.1. 800 800

peruspääoma 31.12. 800 800

edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 347 182

siirto edelliseltä tilikaudelta 346 165

edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 693 347


oma pääoma yhteensä 1760 1493


31.12.2014 31.12.2013



lomapalkkajaksotukset 997 859

muut siirtovelat 98 84

yhteensä 1 178 988


31.12.2014 31.12.2013

Työterveyshuolto 125 105

avokuntoutus 2 2

yhteensä 127 107

Liikelaitokset - Tampereen Infra


Tampereen Infra Liikelaitos

Tampereen infra liikelaitos tarjoaa raken-tamis- ja kunnossapitopalveluja, kuljetus- ja korjaamopalveluja sekä yhdyskuntatek-niikan suunnittelua ja paikkatietopalveluja

Tampereen kaupungin sisäisille asiakkail-le. liikelaitoksessa on viisi tulosyksikköä: kunnossapitopalvelut, rakentamispalve-lut, kalustopalvelut, suunnittelupalvelut ja

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen infra liikelaitos on läpikäy-mässä valtuuston päättämää kunnianhi-moista viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta neljä vuotta on takana. ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Vuodelle 2014 liikeylijäämätavoite nousi edellisestä vuodesta miljoonalla eurolla. Vuoden 2014 liikeylijäämätavoite oli 1,05 milj. euroa.

infra on merkittävästi parantanut ta-loudellista tulostaan vuonna 2014. infran liikeylijäämäksi muodostui 3,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa 2,6 milj. euroa tavoitetta parempaa tulosta. edellisestä vuodesta 2,1 milj. euroa parantunut tulos tehtiin 1,5 milj. euroa pienemmällä liikevaihdolla. lii-kevaihdoksi muodostui 59,4 milj. euroa, mikä on 4,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. rakentamispalvelujen liikevaih-to toteutui selvästi vuosisuunnitelmaa suurempana. Tulostaan eniten paransivat liikelaitoksen suurimmat yksiköt kunnos-sapitopalvelut ja rakentamispalvelut.

liikelaitoksen kehittämisohjelman nä-kökulmasta infra ylitti jo kolmantena vuonna peräkkäin sille asetetut talousta-voitteet. parantunut tulos on merkinnyt myös tuottavuuden jatkuvaa myönteistä kehitystä. Työt on tehty pienemmällä hen-kilömäärällä, eivätkä ulkopuoliset ostot ole kasvaneet suhteessa liikevaihtoon. kannattavuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet. hyvään tulokseen vaikuttivat myös loppuvuonna pitkään jatkunut rakentamiskausi ja kun-nossapidon aurauslähtöjen vähyys vähä-lumisen alku- ja lopputalven ansioista. hyvään tulokseen ovat lisäksi vaikuttaneet

pienentyneet eläkemeno- ja varhaiseläke-menoperusteiset maksut.

parina aikaisempana vuonna alkanut myönteinen kehitys asiakkaiden ja henki-löstön tyytyväisyydessä jatkui myös viime vuonna. asiakkaiden tyytyväisyys infran palveluihin parani vuonna 2014 infran his-torian korkeimmalle tasolle, vaikka edel-leen toiminnan keskeisissä tekijöissä riit-tää kehitettävää.

Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2015 on valtuuston päättämän ke-hittämisohjelman viimeinen vuosi. lii-keylijäämätavoite on noussut ohjelman mukaisesti miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. kun vuoden 2014 tuloksesta vähennetään eläkemeno- ja varhaiseläke-menoperusteisten maksujen muutokset ja sääolosuhdetekijät, niin vuoden 2015 tavoitteeseen pääsemiseksi on liikelaitok-sessa jatkettava määrätietoista kannatta-vuuden parantamista. erityisenä paino-pisteenä jatketaan vuonna 2014 aloitettua hankintojen kehittämistä.

Vuoden 2015 työkannan näkymät ovat lupaavat, koska kaikkien asiakkaiden kanssa on solmittu isot perussopimuk-set jo vuoden 2014 puolella. Toiminnan laajuudeksi on suunniteltu vuoden 2014 vuosisuunnitelmaa pienempi liikevaihto. liikevaihdon suhteen avainasemassa on rakentamisen tuleva volyymi. kaupungin kiristynyt taloustilanne tulee kuitenkin vaikuttamaan infran asiakkaisiin, mikä on oma haasteensa kiristyneelle liikeylijää-mätavoitteelle.

koska liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyy vuoden 2015 lopussa, on infran johtokunnan johdolla käynnistetty vuosien

2016 - 2020 liiketoiminnan suunnittelu ja strategian valmistelu. Tavoitteena on, että johtokunta hyväksyisi uuden strategian syksyllä 2015.

Henkilöstökehittämisohjelman mukaista henkilöstö-määrän sopeuttamista on jatkettu luon-nollisen vaihtuvuuden hyödyntämisellä. liikelaitoksen vakituisen henkilöstön mää-rä vuoden 2014 lopussa oli 414 henkilöä, mikä on 32 henkilöä vähemmän kuin vuon-na 2013. palkallisten henkilötyövuosien määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi määräaikainen ja palkkatuettu henkilös-tö, oli 460, mikä on 17 henkilötyövuotta pienempi kuin edellisenä vuonna. henki-löstösuunnitelmassa arvioitu 455 henkilö-työvuoden tavoite ylittyi, koska kunnossa-pitopalvelujen kausihenkilöstön määrä oli ennakoitua suurempi

henkilöstön määrä saadaan kehittä-misohjelman mukaiselle tavoitetasolle vuoden 2015 aikana, vaikka rekrytointeja tehdään aiempaa enemmän.

henkilöstömäärän vähentäminen on merkinnyt työn kuormittavuuden lisään-tymistä, mikä on haaste jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Tästä haasteesta infran henkilökunta on hienosti suoriutunut, mikä näkyy taloudellisen suorituskyvyn paranemisena. samaan aikaan keskeiset työhyvinvoinnin mittarit näyttävät myön-teistä kehitystä: työilmapiiri on parantunut ja henkilöstö on arvioinut esimiestyön pa-rantuneen.

Vuosina 2012 ja 2013 aikaansaatu saira-uspoissaolojen vähenemä on pysähtynyt: vuoden 2014 poissaolot toteutuivat edel-lisen vuoden tasolla. Tapaturmien määrä väheni hieman edellisestä vuodesta, mut-ta tavoitteeksi asetetusta puolittamisesta jäätiin kauas.

paikkatietopalvelut. hallinto-, henkilöstö-, talous- ja kehittämisasioissa sekä viestin-nässä ja markkinoinnissa yksiköiden toi-minnan tukena ovat Tukipalvelut ja kehit-täminen.





Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäTampereen infra liikelaitos on tehnyt itse-arvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja joh-tokunta on käsitellyt arvioinnin 18.3.2015.

infrassa on käytössä johtokunnan 21.3.2012 hyväksymä sisäisen valvonnan


kokonaisarviona infran johto lausuu, että infran sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. merkittäviä sisäisen val-

vonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämistä vaativat

keskeiset asiat ovat toiminnan hinta-laa-tusuhde ja kilpailukyky sekä hankintojen tehostaminen.

Tampereen inFra liikelaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTampereen infran molemmat liikelaitos-kohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteu-tuivat. liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä to-

teutettiin suunnitellusti, ja liikelaitoksen hankintoja tehostettiin kiinnittäen huo-miota hankintaprosessin kaikkiin vaihei-siin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan

hankintojen osuus liikevaihdosta piene-nee. Tampereen infrassa liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna.




69Tampereen infra liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

+

70 liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee +



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 59 407 657,58 60 926 311,64 61 027 54 591 4 817

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -141 727,25 -130 320,00 0 0 -142



aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 997 812,14 -13 245 291,09 -13 891 -8 298 -700

palvelujen ostot -19 715 996,48 -17 167 251,27 -17 373 -17 145 -2 571

henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -5 985 179,32 -6 864 610,10 -6 741 -6 712 727


poistot ja arvonalentumiset -1 086 726,54 -1 254 728,82 -1 129 -1 113 26




muut rahoitustuotot 705,63 1 364,32 0 0 1



Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 731 594,24 634 595,94 110 160 2 572




Voitto, % 4,6 1,0


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiinfran liikeylijäämä toteutui 3,6 milj. eu-rona, mikä on 2,6 milj. euroa tavoitetta parempi ja 2,1 milj. euron parannus vuo-teen 2013 verrattuna. Vuosi 2014 oli infran kehittämisohjelman neljäs vuosi ja liikey-lijäämä on toteutunut kolmena peräkkäi-senä vuonna tavoitetta parempana.

liikevaihdon ennakoitiin pienenevän edelliseen vuoteen verrattuna, koska vuo-sitasolla noin 5,5 milj. euron polttoaineen myynti Tampereen kaupunkiliikenne liike-laitokselle päättyi. rakentamiskohteiden tilausmäärä kasvoi kuitenkin huomatta-vasti suunniteltua suuremmaksi, joten kokonaisuudessaan liikevaihto jäi vain 1,5 milj. euroa edellistä vuotta pienemmäksi eli 59,4 milj. euroon.

suuria uudisrakentamiskohteita olivat niemenranta, Vuores, ja ruskon huppion-mäki, jotka onnistuivat myös taloudelli-sesti hyvin. kunnossapitopalvelut paransi eniten tulostaan, johon toiminnan tehos-tumisen lisäksi vaikuttivat leuto ja vähälu-minen alku- ja loppuvuosi.

rakentamispalvelujen toiminnan vo-lyymin kasvu lisäsi rakennusmateriaalien sekä erityisesti kuljetus- ja konepalvelujen ostoja. materiaalien ostot toteutuivat 0,7 milj. euroa ja palvelujen ostot 2,6 milj. eu-roa vuosisuunnitelmaa suurempina. myös kaluston vuokrakustannukset kasvoivat, joten liiketoiminnan muut kulut toteu-tuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Työt on toteutettu aiempaa pienemmällä henkilömäärällä, eivätkä ul-kopuoliset ostot ole kasvaneet suhteessa liikevaihtoon.

henkilöstökulut toteutuivat 1,0 milj. eu-roa vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska

eläkkeelle siirtymisiä ja irtisanoutumisia oli arvioitua enemmän. rekrytointeja to-teutettiin maltillisesti. eläkemeno- ja var-haiseläkemenoperusteiset maksut pienen-tyivät 0,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2009-2014 aikana liikelaitoksen henkilöstökulut ovat pienen-tyneet yhtensä 11,1 milj. euroa.

Vuoden 2011 alusta infran hinnoitte-lu muutettiin markkinahintaiseksi, jon-ka vuoksi liikevaihto laski 10 milj. euroa. infran raskaan kulurakenteen vuoksi toi-minta oli alijäämäistä vuosien 2011-2012 aikana. kannattavuuden parantamiseksi tehdyt suunnitelmalliset toimenpiteet henkilöstön, kaluston, tilojen sekä hankin-tojen osalta ovat kasvattaneet sijoitetun pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia.

korvausta 11,3 milj. euron peruspää-omasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,6 milj. euroa.




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta




Tulorahoituksen korjauserät -107 181,72 -169 383,88 -120 -120 13

3 711 139,06 1 719 940,88 1 119 1 153 2 558


investointimenot -922 632,86 -294 240,97 -800 -800 -123


159 582,96 225 434,19 120 120 40

-763 049,90 -68 806,78 -680 -680 -83




Vaihto-omaisuuden muutos 132 893,30 206 783,21 - - -


saamisten muutos muilta 56 298,70 249 742,50 - - -

korottomien velkojen muutos kunnalta -1 123,60 -1 002,10 - - -

korottomien velkojen muutos muilta -299 360,69 -347 540,98 - - -

-2 948 089,16 -1 651 134,10 -439 -473 -2 475





4 514 217,14 5 362 804,25


lainanhoitokate - -

kassan riittävyys, pv - -

Quick ratio 3,3 2,7


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiTilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 3,7 milj. euroa, joten kasvua edelliseen vuo-teen verrattuna oli 2,0 milj. euroa. kasvun taustalla on liikeylijäämän merkittävä pa-rantuminen. Toiminnasta saadulla rahavir-ralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj. euron investointimenot. lisäksi kaluston myynnistä saatiin 0,2 milj. euron luovutus-tulot. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 2,9 milj. euroa.

Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta pie-neni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta investoinnit on infran toiminnan ajan pys-tytty kattamaan omarahoituksella. inves-tointien tasoa on infran kehittämisohjel-man mukaisesti laskettu.




Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaT



VaihTuVaT VasTaaVaT

Vaihto-omaisuus

aineet ja tarvikkeet 936 407,38 1 069 300,68

saamiset


myyntisaamiset 467 872,27 484 272,21


muut saamiset 257 431,68 303 741,40


20 613 535,69 17 833 037,52


VASTATTAVAA

oma pääoma

peruspääoma 11 275 000,00 11 275 000,00


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 731 594,24 634 595,94

19 601 431,38 16 869 837,14


muut pakolliset varaukset 150 194,00 176 194,00

Vieras pääoma

lyhytaikainen

ostovelat 1 459 200,06 1 667 843,99

korottomat velat kunnalta 0,00 1 123,60

muut velat 286 177,02 297 098,53

siirtovelat 4 526 356,89 4 606 152,14

6 271 733,97 6 572 218,26








Investoinnit ja niiden analysointi kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,9 milj. euroa, joten investointeihin va-rattu 0,8 milj. euroa ylittyi 0,1 milj. eurolla. ylitys aiheutui Tampereen Veden käyttöön hankitun kuorma-auton valmistuksen vii-västymisestä, joten vuoden 2013 ohjel-maan kuulunut investointi toteutui vasta vuonna 2014.

infran omaa toimintaa varten hankit-tiin tienhoitoauto, kaksi taajamatraktoria, vaakatasoleikkuri, lumenkuormain sekä takymetri. lisäksi asiakkaiden käyttöön hankittiin kaksi kuorma-autoa, kaksi kevyt kuorma-autoa, trukki ja iskuvasara. pysy-viin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myytiin 0,2 milj. eurolla.

Tase ja taseen analysointi Taseen loppusumma vuoden 2014 tilinpää-töksessä oli 26,0 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 milj. eu-roa eli 10,2 prosenttia.

Taseen vastaavien suurin erä oli saami-set kunnalta 19,8 milj. euroa, joka muo-dostuu liikelaitoksen kassavaroista. ai-neellisiin hyödykkeisiin kuuluva koneet ja kalusto pienenivät infran kehittämisohjel-man mukaisesti 0,2 milj. eurolla.

Taseen vastattavien suurin erä on oma pääoma 19,6 milj. euroa, joka vahvistui 2,7 milj. euroa hyvän tilikauden tuloksen vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sieto-kykyä mittaava omavaraisuusaste oli 75,3 prosenttia.

Tunnusluku suhteellinen velkaantunei-suus tarkoittaa, että 10,5 prosenttia infran vuoden 2014 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuuni.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen infra liikelaitoksen johtokun-ta esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 731 594,24 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.


EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEELLISET HYÖDYKKEET -923 -800 -123 -800 0

koneet ja kalusto -923 -800 -123 -800 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -923 -800 -123 -800 0

pysyvien vastaavien hyödyk-keiden luovutustulot

160 120 40 120 0

inVesToinniT



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunni-telman mukaisesti. laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FiFo-periaatteen mukaisesti käyttäen pai-notettua keskihintaa.



1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

kunnossapitopalvelut 18 039 19 034

rakentamispalvelut 28 782 22 880

paikkatietopalvelut 2 884 3 171

suunnittelupalvelut 1 951 1 983

kalustopalvelut 7 744 13 844

Tukipalvelut 8 15

yhteensä 59 408 60 926


suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden

hankintamenopista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.





1 046


823


poikkeama, % 27,0



Selvitys poikkeaman syistäennen Tampereen infra liikelaitoksen perus-

tamista investointitaso on ollut infraan kuulu-

vissa yksiköissä korkeampi kuin vuosina 2013-

2017.


Poistosuunnitelman tarkistaminenpoistosuunnitelmaa ei ole tarvetta tarkistaa,

koska kyse on suunnitellusta investointitason

muutoksesta.





Koneet ja kalusto



Vähennykset tilikaudella 78






2014 2013

peruspääoma 1.1. 11 275 11 275

peruspääoma 31.12. 11 275 11 275


siirto edelliseltä tilikaudelta 635 -715


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 732 635


Pakolliset varaukset (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013

muut pakolliset varaukset

maisemointivaraus 150 176


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

pakollinen varaus, maisemointivaraus 1.1. 176 176


pakollinen varaus maisemointivaraus 31.12. 150 176


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

muut toimintatuotot


muut toimintakulut







31.12.2014 31.12.2013


myöhemmin maksettavat 2 977 2 459


Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013

sopimusvastuut

sopimusvastuu materiaali- ja palveluhan-kinnoista

3 470 5 243


31.12.2014 31.12.2013

kunnossapitopalvelut 146 159

rakentamispalvelut 71 63

paikkatietopalvelut 48 51

suunnittelupalvelut 28 27

kalustopalvelut 123 131

Tukipalvelut 22 25

yhteensä 438 456


31.12.2014 31.12.2013


ostovelat 0 1


eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) 188 193

eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) 69 67


lomapalkkavelka 3 499 3 641


Liikelaitokset - Tampereen Ateria


Tampereen Ateria Liikelaitos

Tampereen ateria on Tampereen kaupun-gin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ate-riapalveluiden järjestämisestä. se huoleh-

tii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia

ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuk-sia hyödyntäen.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsausTampereen aterian uusi strategia ’huoleh-dimme hyvinvoinnista’ hyväksyttiin. stra-tegiassa korostuu ateriapalvelujen merki-tys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, Tampereen aterian uusi rooli tukipalvelu-jen järjestäjänä, toiminnan tehostaminen liiketoimintamallia uudistamalla ateria-tuotannon keskittämisen ja monipalvelu-työn keinoin sekä asiakaslähtöinen liike-toimintaosaaminen.

Toimintavuonna keskityttiin liiketoimin-tamallin uudistamisen ja entistä keskite-tympään tuotantoon siirtymisen suunnit-teluun sekä kaupungin siivoustoiminnan selvittämiseen. ateriakeskuksen tarvesel-vitys hyväksyttiin johtokunnassa ja han-kesuunnitelma on tarkoitus hyväksyä alku-vuonna 2015. uusi ateriakeskus keskittyy aterioiden valmistamiseen lasten ja nuor-ten palveluihin. kaupunginhallitus päätti kaupungin siivoustoiminnan keskittämi-sestä Tampereen ateria liikelaitokseen, joten uuden roolin haltuunotto etenee vahvasti. Tampereen ateria liikelaitoksen toiminta ja Tilakeskuksen siivoustoiminta yhdistyvät elokuussa 2015.

muutokset Tampereen aterian roolissa ja liiketoimintamallissa tähtäävät toimin-nan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä, joten muutokset eivät vielä päättyneellä tilikau-della heijastuneet talouteen merkittävänä kannattavuuden kasvuna. liikeylijäämä 0,8 milj. euroa oli asetetun tavoitteen mu-kainen. liikevaihdon kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 prosenttia, mikä antaa hyvän pohjan strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvastuun laajenemi-sesta. Työn tuottavuus parani 4 prosenttia työvoiman paremman hallinnan ja henki-löstön parantuneen työvireyden ansiosta. elintarvikekustannuksia hallittiin hyvin vahvan tuotannonohjauksen ansioista. sir-paleinen tuotantoverkko aiheuttaa edel-leen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan.

Arvio tulevasta kehityksestäTukipalvelujen laajemman järjestämisvas-tuun ja liiketoimintamallin uudistamisen talous- ja asiakastavoitteiden odotetaan toteutuvan pidemmällä tähtäimellä. omis-

tajan päätökset Tampereen aterian uu-desta roolista tukipalvelujen järjestäjänä parantavat liikelaitoksen riskienhallintaa edelleen. siivoustoiminnan keskittyessä monipalvelutyön laajentamismahdollisuu-det uusiin asiakaskohteisiin vahvistuvat, jolloin toimintavarmuus asiakaskohteissa paranee ja sopimusasiakas voi keskittyä omiin ydintehtäviinsä. Toiminnan laajen-tuessa uusiin palveluihin liikelaitoksen henkilöstömäärä kasvaa ja liikelaitoksen nimen päivittäminen tulee ajankohtaisek-si. Toisaalta tuleva sosiaali- ja terveyspal-velujen uudistus vaikuttaa myös tukipalve-lujen organisointiin ja tarve tukipalvelujen seudulliselle järjestämiselle kasvaa.

HenkilöstöTampereen aterian henkilöstömäärä vä-heni edellisestä vuodesta 22 henkilö-työvuodella. myös työvoiman tarve ko-konaisuutena, sisältäen sekä oman että ulkopuolisen työvoiman, väheni. muutos näkyy työn tuottavuuden parantumisena. suunnitelmavuoden vertailuun vaikuttaa henkilöstösuunnittelun painotus omaan työvoimaan.





Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäTampereen ateria liikelaitos on tehnyt sisäisen valvonnan itsearvioinnin ja joh-tokunta on käsitellyt arvioinnin 17.2.2015. Tampereen ateria liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan 28.10.2014 hyväk-symä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 24.9.2013 hyväksymä riskienhallinta-

suunnitelma. kokonaisarviona Tampereen ateria liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen ateria liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. mer-kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: liiketoimin-

tamallin uudistaminen ja tuotantoverkon kehittäminen tehtyjen päätösten mukai-sesti toiminnan tuloksellisuuden varmista-miseksi sekä tiedon hallinnan ja hyödyntä-misen kehittäminen.

Tampereen aTeria liikelaiToksen ToiminnallisTen TaVoiTTeiDen ToTeuTuminen




71 asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna +

72Tampereen aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

+

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTampereen aterian molemmat liikelaitos-kohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteu-tuivat. liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteu-tettiin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Vuonna 2014 keskityttiin suunnit-telemaan liiketoimintamallin uudistamista

ja keskitetympään tuotantoon siirtymistä. ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin liikelaitoksen johtokunnassa ja kaupun-ginhallitus päätti, että kaupungin siivous-toiminta keskistetään Tampereen ateria liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Tampereen aterian asiakastyytyväisyys parantui edel-

liseen vuoteen verrattuna yhden prosent-tiyksikön verran. Tampereen ateriassa lii-kevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 40 398 239,22 39 172 797,72 42 761 42 945 -2 546



aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 088 717,79 -11 419 924,61 -11 415 -11 330 241


henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -2 389 115,54 -2 539 640,12 -2 531 -2 610 221




Liikeylijäämä (-alijäämä) 819 033,64 245 565,04 800 800 19




muut rahoituskulut -18,73 0,00 0 0 -0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 597 695,81 23 984,43 578 578 20




Voitto, % 1,5 0,1


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointianalysoinnissa on huomioitu tilinpäätök-sen laskentaperiaatteissa kuvatut asiat si-ten, että tiedot ovat vertailukelpoisia. lii-keylijäämä oli 0,8 milj. euroa ja se toteutui asetetun tavoitteen mukaisena.

liikevaihto jäi vertailukelpoisesta vuo-sisuunnitelmasta 1,0 milj. euroa (-2 pro-senttia), mihin vaikutti merkittävimmin lukiokoulutuksen ruokailija-asteen toteu-tuminen arvioitua pienempänä ja palve-lukeskuskorttien myöntämisperusteisiin tehdyt muutokset palvelukeskuksissa. myös henkilöstöateriapalvelujen ateria-määrät toteutuivat suunniteltua pienem-pinä. Toiminta pystyttiin sopeuttamaan suunniteltua pienempään myyntiin toi-mintaprosesseja tehostamalla, työvuoro-suunnittelua parantamalla ja elintarvike-kulujen hyvällä hallinnalla.

liikevaihdon kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 prosenttia, mikä antaa hy-vän pohjan strategian mukaiselle kannat-tavalle kasvulle. kasvu on seurausta palve-lujen järjestämisvastuun laajenemisesta. laajeneminen näkyy sekä liikevaihdon et-tä palvelujen ostojen kehityksessä.

kokonaiskustannusten kehitys oli mal-tillinen ja osoittaa tehtyjen toimenpitei-den vaikutukset. Työvoiman hallintaa ke-hittämällä ja työvireyteen panostamalla työvoimakustannusten (sis. vuokratyövoi-man kustannukset) osuus liikevaihdosta pieneni, mikä vaikutti myös työn tuotta-vuuden paranemiseen 4 prosenttia. myös varhaiseen tukemiseen panostettiin, mikä näkyi eläke- ja varhe-maksujen kehityk-sessä. elintarvikekustannusten osuus lii-kevaihdosta pysyi edellisen vuoden tasolla

hintatason noususta huolimatta, mikä on seurausta hankinta- ja ruokaohjeistuksen paremmasta noudattamisesta, onnistu-neista kilpailutuksista ja tuotevalinnoista. sirpaleinen palveluverkko aiheuttaa edel-leen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan.

Tilikauden ylijäämä oli 0,6 milj. euroa, millä tuotettiin edellistä vuotta enemmän arvoa omistajalle sijoitetun pääoman tuot-toja voittoprosenteilla mitattuna. Tulevat muutokset Tampereen aterian roolissa ja liiketoimintamallissa tulevat vaikuttamaan toiminnan tehostumiseen ja kannattavuu-den kasvuun pitkällä aikavälillä.




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) 819 033,64 245 565,04 800 800 19



840 427,50 231 697,37 830 830 11


investointimenot -178 670,41 -98 117,43 -350 -315 136

Toiminnan ja investointien rahavirta 661 757,09 133 579,94 480 515 147



saamisten muutos kunnalta -705 566,64 -265 957,51 - - -


korottomien velkojen muutos kunnalta 1 715,40 728,05 - - -


-660 711,99 -134 563,59 -480 -515 -661

Rahoituksen rahavirta -660 711,99 -134 563,59 -480 -515 -146

Rahavarojen muutos 1 045,10 -983,65 0 0 1

rahavarojen muutos 1 045,10 -983,65

rahavarat 31.12. 4 541,70 3 496,60

rahavarat 1.1. 3 496,60 4 480,25



3 651 337,33 3 521 661,10


lainanhoitokate - -


Quick ratio 2,8 2,8



EroAlkuper TA 2014

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -7 -85 78 -95 10

Tietokoneohjelmistojen käyttöoi-keudet

0 -25 25 -50 25

Tietokoneohjelmistojen valmistus-arvot

-7 -60 53 -45 -15

AINEELLISET HYÖDYKKEET -172 -230 58 -220 -10

koneet ja kalusto -175 -230 55 -220 -10


3 0 3 0 0


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiToiminnan rahavirta kasvoi edellises-tä vuodesta 0,6 milj. euroa johtuen tu-loslaskelman analysoinnissa kuvatusta onnistuneesta toiminnan sopeuttamisesta suunniteltua pienempään liikevaihtoon. kone- ja laiteinvestointeihin panostettiin edellisvuotta enemmän, mutta ne pystyt-tiin kattamaan tulorahoituksella. saamis-ten ja velkojen muutos seurasi liikevaih-don kehitystä ja toiminnan laajenemista, jonka vuoksi rahavarojen muutos pysyi positiivisena.

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden osalta on 3,7 milj. euroa, joka kehittyi edellisen vuoteen näh-den nousevasti 0,1 milj. euroa. kertymän ennakoidaan laskevan lähitulevaisuudessa keskitettyyn tuotantoon tehtävien inves-tointien seurauksena.

inVesToinniT




Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaT


aineettomat oikeudet 1 086,60 5 505,47

muut pitkävaikutteiset menot 15 445,96 12 102,72

16 532,56 17 608,19


kiinteät rakenteet ja laitteet 21 393,59 24 216,25


ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 3 078,50

264 199,92 327 185,57

VaihTuVaT VasTaaVaT

saamiset


myyntisaamiset 209 171,24 180 481,36


muut saamiset 352 500,14 212 912,63


13 773 304,32 12 900 640,20

rahat ja pankkisaamiset 4 541,70 3 496,60


VASTATTAVAA

oma pääoma

peruspääoma 3 700 000,00 3 700 000,00


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 597 695,81 23 984,43

9 203 307,02 8 605 611,21

Vieras pääoma

lyhytaikainen

ostovelat 1 795 381,88 1 511 110,17

korottomat velat kunnalta 2 443,45 728,05

muut velat 206 558,27 254 888,35

siirtovelat 2 850 887,88 2 876 592,78

4 855 271,48 4 643 319,35








Investoinnit ja niiden analysointiinvestoinnit toteutuivat 0,1 milj. euroa suunniteltua pienempinä, mikä johtui iCT-investointien siirtymisestä ja hankintojen kohdistamisesta käyttötalouteen. kone- ja laitehankinnat painottuivat suunnitellusti ensikertaisen kalustamisen kohteisiin her-vannan Tredun ja lielahtikeskuksen toimi-pisteissä, kalkunvuoren yksikössä ja nie-menrannan päiväkodissa, joiden toiminta käynnistyi.

Tase ja taseen analysointiTaloudellinen asema on pysynyt vastaa-vana kuin edellisenä vuonna. Tätä kuvaa omavaraisuusasteen ja suhteellisen vel-kaantuneisuuden pysyminen edellisvuo-den tasolla.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen ateria liikelaitoksen johtokun-ta esittää, että tilikauden ylijäämä, 597 695,81 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.






Liikevaihto palvelutuotteittain (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistus-palvelut

26 415 24 728

hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 11 913 11 299

henkilöstöravintolapalvelut 1 971 3 139

hallinto ja tukipalvelut 99 6

yhteensä 40 398 39 173


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

maitotuki 129 139

muut tuet ja avustukset 151 130

muut liiketoiminnan muut tuotot 16 128

yhteensä 296 398



Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusVuoden 2013 tilinpäätöksen tiedot eivät ole vertailukelpoisia läpilaskutuksesta johtuen. liikevaihto sisältää palvelujen ostojen hyvitykseksi kuuluvaa henkilöstö-ravintolapalvelujen läpilaskutusta 0,7 milj. euroa. Tuloslaskelman analysointi on tehty vertailukelpoisilla tiedoilla.

Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulutVuoden 2014 tilinpäätöksen liikevaihtoon sisältyy 0,1 milj. euroa edellisille vuosille kohdistuvia tuottoja. Tuotot on kirjattu yh-teisiin eriin. Tuloslaskelman analysointi on tehty vertailukelpoisilla tiedoilla.





Aineettomat oikeudet

Muut pitkävai-kutteiset menot

Yhteensä

poistamaton hankintameno 1.1. 6 12 18

lisäykset tilikauden aikana 0 7 7

Tilikauden poisto 4 4 8

poistamaton hankintameno 31.12. 1 15 17

kirjanpitoarvo 31.12. 1 15 17



Koneet ja kalusto

Enn.maksut ja kes-keneräiset hankinnat

Yhteensä


lisäykset tilikauden aikana 0 175 -3 172

Tilikauden poisto 3 232 0 235


kirjanpitoarvo 31.12. 21 243 0 264


suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintame-noista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.



muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto




Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa)keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 230


521


poikkeama, % -55,8

Selvitys poikkeaman syistä Vuosittainen investointitaso tulee nouse-

maan vuodesta 2016 alkaen johtuen tuotannon

keskittämiseen liittyvien poikkeuksellisen suur-

ten investointien myötä.

Poistosuunnitelman tarkistaminenpoistosuunnitelman tarkistaminen ei ole

suunnitelmissa.





2014 2013

peruspääoma 1.1. 3 700 3 700

peruspääoma 31.12. 3 700 3 700


siirto edelliseltä tilikaudelta 24 698





31.12.2014 31.12.2013










31.12.2014 31.12.2013



yhteensä 26 47


31.12.2014 31.12.2013

lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut

350 357

hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut 115 119

hallinto ja tukipalvelut 24 25

yhteensä 489 501

Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka


Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Tampereen logistiikka liikelaitos on vuo-desta 2007 lähtien toiminut liikelaitos, jonka päätöksenteosta vastaavat ja tilivel-

vollisia ovat johtokunta ja toimitusjohtaja. sen toiminta-ajatuksena on asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vas-

taaminen laadukkailla ja kilpailukykyisillä palvelukokonaisuuksilla hankintojen, ma-teriaalihuollon, henkilöliikenteen ja kone-vuokrauksen osa-alueilla.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudeltaTampereen logistiikan toimintaa ja organi-sointia koskeva selvitystyö aloitettiin vuo-den 2014 alkupuolella ja nykytilan kuvaus saatiin valmiiksi ennen kesää. sen yhtey-dessä tutustuttiin laajasti muihin vastaa-viin toimijoihin suomessa. Työ jatkui syk-syllä Tampereen logistiikan ja pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyötä koskevana selvityksenä. päätökset jatkotoimenpiteis-tä siirtyivät vuodelle 2015.

hankintojen johtaminen ja vaikuttavuus olivat esillä kaupunkitasolla. kaupunkistra-tegiaan liittyvässä organisaation toimin-takykysuunnitelmassa nostettiin vuoden 2015 painopisteeksi hankintojen strategi-nen johtaminen. logistiikka teetti keski-tetyn hankintatoimen vaikuttavuudesta diplomityön, jossa keskeisiksi näkökulmik-si nousivat hankintojen taloudellinen vai-kuttavuus ja vaikuttavuus kaupunkilaisten hyvinvointiin. ulkoinen auditointi tehtiin vuoden 2014 aikana kahdelle toimittajalle. uusia yhteishankittavia tuoteryhmiä kil-pailutettiin yhdeksän.

Vuonna 2014 tulivat uusiksi logistiikan palvelujen käyttäjiksi Tredea oy, kiin-teistö oy opintanner, pirkan opiskelija-asunnot oy, Tampereen Vuokra-asunnot oy, Finnpark oy, Finnpark Tekniikka oy, TreDu-kiinteistöt oy ja Tampereen syke oy. logistiikan palveluja käyttää jo yli puo-let konserniin kuuluvista tytäryhtiöistä ja yhteisöistä.

Tampereen logistiikka teetti vuonna 2012 diplomityön Tampereen avopal-

velujen kotilogistiikasta. Vuonna 2014 aloitettiin tilaajaryhmän vetämänä ja lo-gistiikan tekemänä kehitystyö kotiin ta-pahtuvien kuljetusten järkeistämisestä. materiaalipuolella vuonna 2014 teetetyllä diplomityöllä sähköisestä ostamisesta on tavoitteena kaupungin sähköisten ostojen lisääminen. materiaalihuollon toiminta on edelleen tehostunut työn tuottavuudella mitattuna. hyllytyspalvelu käTsy laajeni ja mukana on nyt 107 osastoa. sähköisen kauppapaikan osTari:n ja käTsy:n kautta tehdyt tilaukset ovat 92 prosenttia varas-ton tilauksista. kaupungin postin frankee-raus ja lajittelun kokonaisvastuu siirtyivät logistiikan varastolle joulukuussa 2014.

henkilöliikenteessä kuljetustenohjaus-keskuksen uudeksi asiakkaaksi vammais-palveluja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen osalta tuli vuoden 2014 alusta Vesilahti. myös Teiskon asiointiliikenne siirtyi logistiikan hallinnoimaksi. uusi palveluliikenteen linja 18 aloitti 30.6. ja korvaa muutokset joukkoliikennelinjal-la 27. kehitysvammaisten työ- ja päivä-toimintamatkat siirtyivät vuoden 2014 alusta Tampereen logistiikan hallintaan myös kaupungin käyttämien yksityisten palvelulaitosten osalta. palveluliikentees-sä kokeiltiin vapaehtoisuuteen perustuen vammaispalvelulain mukaisten matkojen korvaamista palveluliikennettä käyttäen.

henkilöliikenteen palveluliikennelin-jat, päiväkeskus-, päiväkoti- ja koulukul-jetukset sekä kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakuljetukset palvelevat koko Tampereen alueella ja osin myös naapu-

rikunnissa. Vammaispalvelu- ja sosiaali-huoltolain mukaisten matkojen välitys- ja yhdistelypalvelua käyttävät nyt Tampereen lisäksi ikaalinen, kangasala, nokia, pirkka-la, sastamala, ylöjärvi, orivesi, punkalai-dun ja Vesilahti. henkilöliikenteessä vä-litetään vuodessa jo hieman yli miljoona matkaa. Tampereella vammaispalvelumat-koista yhdisteltiin 23,1 prosenttia vuonna 2014 (23,5 vuonna 2013). kuljetustenohja-usjärjestelmän ryhmäkuljetusominaisuut-ta on rakennettu vuoden 2014 aikana.

Vuoden 2014 aikana tehdyn pienimuo-toisen varikkoselvityksen jatkoksi Tampe-reen logistiikan toiminnalliseksi tavoit-teeksi vuodelle 2015 asetettiin vähintään Tampereen kaupungin aluetta koskevan varikkoratkaisun valmistelu. Tavoitteena on varikkojen keskitetty hallinnointi ja taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä sijainti.

Arvio tulevasta kehityksestäVuoden 2014 aikana tehtyjen toimintamal-li- ja yhteistyöselvitysten pohjalta omista-ja tulee linjaamaan Tampereen logistiikan toimintamallin. logistiikan henkilöstöä edustava kahdenkymmenen hengen visi-ointiryhmä näki syksyllä 2013 logistiikan edustavan vuonna 2019 vahvaa logistista asiantuntemusta pirkanmaalla. Vuoden 2014 aikana keskusteluja leimasivat tu-lossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen vaikutukset tukipalvelujen organisointiin.



Henkilöstö henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 79 vähentyen kahdella edellisestä vuodesta. palkallisia henkilötyövuosia kertyi 72,5 vastaavan luvun ollessa 73,1 vuonna 2013. Vuokratyövoimaa käytettiin kuljetusteno-hjauksessa 2,0 henkilötyövuotta.

kunta 10 -kyselyssä vuoden 2014 lopul-la työilmapiiri sai arvosanan 3,10, kun se

vuonna 2012 oli 3,18. Työn ja työaikojen hallintaa kuvaavat mittarit paranivat hie-man edellisestä kerrasta. kahdella kolmas-osalla mittareista tulokset laskivat eikä myöskään kaupungin keskiarvoon päästy. Tuloksia analysoidaan yhdessä henkilö-kunnan kanssa. Työhyvinvointisuunnitel-

man mukaisesti esimiestyön tukena toimi-va esimiesfoorumi kokoontui neljä kertaa vuoden 2014 aikana. strategia jalkautettiin pienissä ryhmissä keskustellen ja jokaisen omia vaikutusmahdollisuuksia miettien. sairauspoissaolot laskivat 14,0 päivästä 12,2 päivään/henkilötyövuosi.

Tampereen logisTiikka liikelaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestäTampereen logistiikka on tehnyt itsearvi-oinnin sisäisen valvonnan osalta ja johto-kunta on käsitellyt arvioinnin 17.3.2015.

Tampereen logistiikassa on käytössä johtokunnan 18.3.2014 hyväksymät sisäi-

sen valvonnan suunnitelma ja riskienhal-linta-suunnitelma.

kokonaisarviona Tampereen logistiikan johto lausuu, että Tampereen logistiikan sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasol-

la. merkittäviä sisäisen valvonnan puuttei-ta ei ole todettu.




73 yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa +

74Tampereen logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

-

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTampereen logistiikan liikelaitoskohtai-sista toiminnallisista tavoitteista toinen toteutui ja toinen jäi toteutumatta. yhteis-hankintojen osuus kaupungin hankinnois-ta kasvoi edellisestä vuodesta tammi-mar-raskuun 2014 tietojen perusteella. Tavoite liikelaitoksen organisointitavan selvittämi-sestä seuraavien päätösten toteuttaminen

eteni niin, että kaupunginhallituksen liike-toimintajaosto käsitteli liikelaitoksen or-ganisointitavan selvittämisen tilannekat-sausta kesäkuussa, ja selvitys pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupun-gin hankinta- ja logistiikkapalvelujen toi-mintamallista oli esillä liiketoimintajaos-

ton kokouksessa joulukuussa. päätöksiä asian etenemisestä ei vielä tehty. Tampe-reen logistiikassa liikevaihto kasvoi henki-lötyövuotta kohden, mutta työhyvinvointi ei parantunut edellisvuoteen verrattuna. Työtapaturmien lisääntyminen heikensi työhyvinvointia.





Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 21 966 042,91 20 193 804,33 19 241 19 651 2 315



aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 716 657,60 -7 069 107,16 -6 384 -6 384 -1 333

palvelujen ostot -9 347 991,22 -8 456 553,22 -8 104 -8 514 -834

henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -498 731,09 -523 293,04 -567 -567 68



liiketoiminnan muut kulut -454 014,04 -468 744,18 -480 -480 26

Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 553 213,87 1 223 864,63 870 870 683





Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 460 154,33 1 130 990,82 777 777 683




Voitto, % 6,6 5,6


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi edellises-tä vuodesta 8,8 prosenttia ja oli 2,3 milj. euroa suurempi kuin muutettu talous-arvio. kasvua syntyi henkilöliikenteessä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta-


matkojen siirryttyä Tampereen logistiikan hoidettaviksi ja materiaalihuollon lisään-tyneestä myynnistä hyvinvointipalveluil-le, erityisesti avopalveluille. liikeylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa

ja ylitti muutetussa talousarviossa asete-tun tavoitteen 0,7 milj. eurolla. logistiikan toiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta voittoprosentilla mitattuna.



rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) 1 553 213,87 1 223 864,63 870 870 683


rahoitustuotot ja -kulut -93 059,54 -92 873,81 -93 -93 -0

Tulorahoituksen korjauserät -2 800,00 -2 200,00 0 0 -3

1 489 400,93 1 243 452,31 937 937 552


investointimenot -54 867,50 0,00 -200 -200 145

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 434 533,43 1 243 452,31 737 737 698



Vaihto-omaisuuden muutos -52 983,16 -13 606,47 - - -


saamisten muutos muilta -107 056,68 -112 536,16 - - -

korottomien velkojen muutos kunnalta 36,00 - - -


-1 434 533,43 -1 243 452,31 -737 -737 -698

Rahoituksen rahavirta -1 434 533,43 -1 243 452,31 -737 -737 -698




5 380 075,77 4 158 155,00

investointien tulorahoitus, % 2 719,6 -

lainanhoitokate - -


Quick ratio 3,8 3,5



EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -55 -120 65 -120 0

Tietokoneohjelmistojen käyttö-oikeudet

-55 -120 65 -120 0


koneet ja kalusto 0 -80 80 -80 0


Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointiTampereen logistiikan toiminnan ja inves-tointien rahavirta on positiivinen tilinpää-tösvuodelta 2014 samoin kuin sitä edeltä-neiltä neljältä vuodelta.

inVesToinniT


Investoinnit ja niiden analysointiTampereen logistiikka investoi vuoden 2014 aikana sap-järjestelmän kuljetusoh-jausosion käyttöönottoon. henkilöliiken-teen kuljetustenohjausjärjestelmän laa-jentaminen ryhmäkuljetusominaisuudella on edelleen työn alla.



Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA

pysyVäT VasTaaVaT


aineettomat oikeudet 44 094,43 6 423,83



VaihTuVaT VasTaaVaT

Vaihto-omaisuus

aineet ja tarvikkeet 465 552,22 412 569,06

saamiset


myyntisaamiset 1 078 534,87 1 076 414,93


muut saamiset 302 980,85 238 044,11

siirtosaamiset 40 000,00 0,00

10 096 793,07 8 565 683,08


VASTATTAVAA

oma pääoma

peruspääoma 1 550 000,00 1 550 000,00



7 932 214,77 6 472 060,44


eläkevaraukset 54 700,00 57 500,00

Vieras pääoma

lyhytaikainen

ostovelat 2 014 707,81 1 869 727,59

muut velat 47 180,23 46 089,99

siirtovelat 561 659,50 558 170,24

2 623 547,54 2 473 987,82








Tase ja taseen analysointiTaseen pysyvät vastaavat ovat pienet viime vuosien vähäisten investointien vuoksi. Vaihto-omaisuus koostuu myytä-vistä hoito-, toimisto- ja rakennustarvik-keista. lyhytaikaiset saamiset muodos-tuvat myynneistä ja saamisista kunnalta. omaa pääomaa kasvattavat vuosittaiset ylijäämät. lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lähinnä vuoden vaihteen ostove-loista ja lomapalkkajaksotuksista. Taseen loppusummaa kasvattavat vuosittaiset yli-jäämät, jotka lisäävät saamisia kunnalta.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystäTampereen logistiikka liikelaitoksen joh-tokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 1 460 154,33 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-jäämään ja että varauksia tilikauden ylijää-mästä ei tehdä.



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot



1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

hankintapalvelut 1 063 1 040

henkilöliikenne 9 752 8 822

materiaalihuolto 10 308 9 508

konevuokraamo 620 611

rakennustarvikevarasto 223 212

yhteensä 21 966 20 194


1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012

Tuet 32 20

muut liiketoiminnan tuotot 151 217

yhteensä 183 237







Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vas-taavuudesta (1 000 euroa)keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 68

keskimääräinen poistonalaisten investointien oma-hankintameno

131


poikkeama, % -48,1

on laskettu kaupunginhallituksen hyväksy-män poistosuunnitelman mukaisesti. las-kentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkit-ty taseeseen käyttäen pohjana painotettua keskihintaa.




Selvitys poikkeaman syistäTodelliset investoinnit ovat olleet vuosittain

huomattavasti budjetoitua pienemmät.

Poistosuunnitelman tarkistaminenpoistosuunnitelman tarkistamiselle ei ole tar-

vetta.


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

eläkevastuu 1.1. 58 60


eläkevastuu 31.12. 55 58










Tilikauden poisto 17




Koneet ja kalusto


Tilikauden poisto 15




2014 2013

peruspääoma 1.1. 1 550 1 550

peruspääoma 31.12. 1 550 1 550







31.12.2014 31.12.2013


lomapalkkajaksotus 506 509




yhteensä 562 558


31.12.2014 31.12.2013

hankintapalvelut 17 18

materiaalihuolto 29 30

henkilöliikenne 20 20

konevuokraamo 6 6

Johto ja hallinto 7 7

yhteensä 79 81

Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus


Tampereen Tilakeskus Liikelaitos

Tampereen Tilakeskus liikelaitos on kun-nan ja kuntalaisten toimintaa tukeva pal-veluorganisaatio, jonka tila- ja kiinteis-töpalveluilla luodaan edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Toiminnan lähtö-

kohtana on tilojen tarkoituksenmukaisuus ja elinkaariajattelu. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia tilo-jen ja rakennuskannan monikäyttöisyydes-tä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja ar-

von säilymisestä ja kehittämisestä. lisäksi Tampereen Tilakeskus liikelaitos ohjaa ja koordinoi koko kaupungin tilankäyttöä ja sen tehokkuutta.

Toimintakertomus

Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen toi-mintaa ohjaa johtokunnan vuonna 2011 hyväksymä strategia. strategiasta johde-taan vuosittaiset tavoitteet ja laaditaan vuosisuunnitelma. strategiassa painote-taan toiminnan suuntaamista entistä tar-kemmin koko kaupunkikonsernin kannalta merkittäviin ydintehtäväalueisiin.

strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodeksi 2014 asetetut tavoitteet saavutettiin. or-ganisaation kokonaisvahvuus on pitkän ai-kavälin tavoitteiden mukainen. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa noin 420 henkilöä, joista osa oli osa-aikaisessa työsuhteessa. koko-aikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henki-lömäärä oli vuoden 2014 lopussa noin 400.

liikelaitoksen toiminnalliset ja talou-delliset tavoitteet saavutettiin mitattavilta osin. kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailua muihin suuriin kaupunkeihin ei voida vielä arvioida vuoden 2014 osalta, koska tulokset on raportoitavissa vasta kesäkuussa 2015. Toimintakate oli noin 6,8 milj. euroa tavoitetta parempi. omaisuu-den myyntivoittojen merkittävä kasvami-nen tavoitteeseen nähden nosti tilikauden ylijäämän 22,7 milj. euroon, joka on noin 3,7 milj. euroa tavoitetta parempi.

Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden; käytännössä käyttökelpois-ta vapaata tilaa ei ollut. kiinteistökehitys-hankkeita jatkettiin kaupunginhallituksen hyväksymän kehittämisohjelman mukai-sesti. Vuoden aikana merkittävimmät rea-lisoinnit olivat pohjolankatu 25 rakennuk-sen myynti koti-linnasäätiölle, Finnmedi Deltan osakkeiden myynti Tuberkuloosi-säätiölle. Vuonna 2014 tehtiin myös läm-

pötalon myyntipäätös pohjola pankki oyj:lle. satamakadulla sijaitsevasta soTe-talosta järjestetyn tontinluovutuskilpailun perusteella on sovittu kiinteistön myynnis-tä Tampereen Vuokratalosäätiölle ja luja-talo oy:lle. eräiden muiden kiinteistöjen osalta on myyntiin tähtääviä neuvotteluita käynnissä.

Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa koko vuoden ajan. kouluissa on jatkettu sisäilmaan liittyviä teknisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä ongelmien ehkäisemiseksi. sisäilmaohjeistus Tampereen kaupungin palvelurakennuksiin on päivitetty ja me-nettelytavat kuvattu. päiväkotien sisäil-maongelmien vuoksi tarvitsemia väistö-tiloja on toteutettu useita ja päiväkotien perusparannusten toteutusjärjestystä ja aikataulua tullaan arvioimaan osana sisäil-matyötä.

energiansäästö on otettu yhdeksi kes-keisimmistä kehittämistavoitteista. kes-keinen tavoite on saavuttaa energiate-hokkuussopimuksen mukainen 9 %:n säästötavoite vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tampereen Tila-keskus liikelaitos on mukana useissa energiatehokkuuteen tähtäävissä ke-hittämishankkeissa. Vuonna 2014 ener-giansäästötavoite saavutettiin lämmön kulutuksen osalta. lämmön kulutus laski 2 prosenttia vuodesta 2013. syynä tähän olivat tuloksekas energiatehokkuustyö ja leuto syksy. sähkön kulutuksen osalta ta-voitetta ei saavutettu, vaan sähkön kulu-tus kasvoi 2 prosenttia. pääsyy sähkönku-lutuksen kasvuun oli palvelurakennuksissa lisääntynyt ilmanvaihtokoneiden käyttö, sisäilman laadun ylläpitämiseksi. yhteen-sä lämmön ja sähkön kulutukset kaupun-gin omissa kiinteistöissä laskivat 0,7 pro-

senttia vuodesta 2013 vuoteen 2014, eikä säästötavoitetta energioiden kokonaisku-lutuksen osalta siten saavutettu. kuitenkin rakennustilavuus kasvoi samana ajanjak-sona yli 4 prosenttia. ominaiskulutuksina (kWh/m³) ilmoitettuina lämmön kulutus laski lähes 7 prosenttia ja sähkön kulutus lähes 2 prosenttia.

investointien toteuttamista on jatkettu asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukai-sesti. ensimmäinen kaupalliseen kohtee-seen sijoitettu palvelutilakokonaisuus otettiin käyttöön kesällä 2014 lielahtikes-kuksesta vuokratuissa tiloissa. neuvottelu-ja samankaltaisesta konseptista Tesomal-la jatkettiin. erityisryhmien, vanhusten, asunnottomien ja kehitysvammaisten asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä pal-veluiden järjestäjien kanssa kehittänyt niin sanotun välivuokrausmallin. malli mahdollistaa kiinteistöjen omistamisen ja palveluntuottamisen eriyttämisen toisis-taan ja näin tuo joustavuutta palveluiden järjestämiseen. Vuonna 2014 Tilakeskus vuokrasi pispanlinnan kohteen kotilinna-säätiöltä sekä kuuselan palvelutalon Tam-pereen Vanhuspalveluyhdistykseltä. Tila-keskuksen omana hankkeena jatkettiin koukkuniemen alueen kehittämistä Tou-kola-nimisellä hankkeella.

Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilapalvelut järjestetään kokonais-vastuumallilla Tilakeskuksen toimesta. Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat vuonna 2014 toimintansa aloittaneelta TreDu-kiinteistöt oy:ltä ja järjestää vuok-rattujen tilojen ylläpitopalvelut. TreDu-kiinteistöt oy ja Tilakeskus ovat tehneet yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuok-rausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista.



Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 toimintanäkymät ovat va-kaat. Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongel-mat pysyvät keskeisessä roolissa ja niiden hoito vie merkittävän osan sekä henki-löstön ajankäytöstä että taloudellisista resursseista. olemassa olevan rakennus-kannan perusparannus- ja korjausinves-tointeja tulee jatkossa pystyä lisäämään nykyisestä ja tilankäytön tehokkuutta suhteessa palvelutoiminnan kustannuksiin tulee tarkastella yhteistyössä asiakkaiden

Tampereen Tilakeskus liikelaiToksen ToiminnalliseT TaVoiTTeeT

kanssa. loppuvuodesta 2014 ilmeni, että varhaiskasvatuksen tilojen tarve kasvaa aiemmin ennustetusta nopealla vauhdilla ja nykyinen investointiohjelma ei lyhyellä aikavälillä pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja joudumme turvautumaan vuokrauksella tai leasing-sopimuksin han-kittuihin moduulitiloihin. sisäilmaongel-mat ja niiden aiheuttamat tilajärjestelyt voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia muutoksia suunnitelmiin. siivouksen jär-

jestäminen ja siivoustuotanto siirtyy Ti-lakeskuksesta ateriaan 1.8.2015 alkaen. siirron organisointi ja yhteisten toiminta-mallien luominen tehdään Tilakeskuksen ja aterian yhteistyönä. Vuoden 2015 ai-kana jatketaan laitoshoidon teknisen yk-sikön ja Tilakeskuksen välisen yhteistyön kehittämistä päätösten mukaisesti. palve-lutuotannossa tarpeettomien kiinteistöjen kehittäminen realisointia varten jatkuu edelleen yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen kanssa.



Henkilöstö henkilöstön määrällisten tavoitteiden osalta on pysytty strategian mukaisella tavoitetasolla. henkilöstömäärään mer-kittävimmin vaikuttanut tekijä oli suuri eläköityneiden osuus. kaikkia eläköitynei-den johdosta vapautuneita tehtäviä ei täy-tetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siirroilla tai tehtävien ja toimintojen uudelleen

organisoinnilla. rekrytoinnit kohdentui-vat pääosin asiantuntijatehtäviin. uuden henkilöstön rekrytointia toteutetaan stra-tegian mukaisten tavoitteiden toteutta-miseksi. rekrytointia tehdään korvaavan rekrytoinnin lisäksi uusiin tehtäviin lähin-nä asiantuntijapuolella. henkilöstön osaa-misen kehittäminen ja työhyvinvoinnin

edistäminen ovat keskeisimpiä tavoittei-ta. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tehostetaan esimiesvalmennuksen kautta ja käyttämällä kaupungin ohjeistamia toi-menpiteitä. lisäksi työturvallisuutta edis-täviä toimenpiteitä ja niiden seurantaa tullaan edelleen kehittämään.




75 Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu +

76 kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa kolmanneksessa ?

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Tilakeskus liikelaitos on teh-nyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioin-nin 19.2.2015. Tampereen Tilakeskus lii-kelaitoksessa on käytössä johtokunnan 27.6.2013 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä ris-kienhallintasuunnitelma.

Tilikauden aikana on raportoitu muuta-mista hankintojen oikaisuvaatimuksista ja vahingonkorvaushakemuksista. mark-

kinaoikeus antoi 25.2.2014 ratkaisunsa kumoten Tilakeskuksen toimitusjohtajan päätöksen koskien pääsuunnittelijan ja arkkitehdin hankintaa. markkinaoikeuden 17.11.2014 ratkaisussa puolestaan hylättiin Tilakeskuksen puitejärjestelyillä suoritet-tavaa nostolaitehankintaa koskeva valitus. lisäksi pirkanmaan käräjäoikeudessa on riita-asia kesken koskien rakennusurakoita ja haaste koskien työturvallisuuslain rikko-

mista.kokonaisarviona Tilakeskuksen johto

lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvon-ta on pääosin hyvällä tasolla. merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todet-tu. parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat sopimusvalvonnan te-hostaminen, kustannusseurannan ja talou-den seurantajärjestelmien kehittäminen (sap ja haahtelan kiinteistötietojärjestel-mä) sekä sisäilmatyön vakiinnuttaminen.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenTampereen Tilakeskuksen toinen liikelai-toskohtainen toiminnallinen tavoite to-teutui, ja toisen toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tilaomaisuuden kehittämisoh-

jelmaa toteutettiin esimerkiksi myymällä peltomäen retkeilykeskus ja Finnmedi Deltan osakkeet. kiinteistöjen realisoin-tien ja kehittämisen ohjelmointi tehtiin yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa. Tie-to Tilakeskuksen kiinteistöjen ylläpitokus-

tannuksista verrattuna muiden suurten kaupunkien kustannuksiin vuoden 2014 osalta saadaan viimeistään kesällä 2015. Tampereen Tilakeskuksen liikevaihto kas-voi henkilötyövuotta kohden ja työhyvin-vointi parantui edellisvuoteen verrattuna.



Tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Liikevaihto 166 721 920,28 156 497 549,10 161 521 161 456 5 266

Valmistus omaan käyttöön 3 478 193,17 4 103 301,93 48 500 54 134 -50 656

liiketoiminnan muut tuotot 5 630 258,04 6 783 505,00 2 530 2 559 3 071



palvelujen ostot -21 448 950,80 -24 449 651,52 -63 031 -69 623 48 174

henkilöstökulut


henkilösivukulut

eläkekulut -4 338 715,74 -5 255 359,53 -5 374 -5 299 960



suunnitelman mukaiset poistot -30 489 673,27 -28 186 193,41 -27 625 -27 625 -2 865

liiketoiminnan muut kulut -36 873 097,52 -28 494 013,98 -34 395 -33 049 -3 824




kunnalle maksetut korkokulut -1 493 605,17 0,00 0 -1 320 -174

korvaus peruspääomasta -24 162 000,00 -24 162 000,00 -24 162 -24 162 0


Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 22 515 770,61 22 161 084,63 18 800 18 800 3 716

poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 161 564,24 150 354,76 195 195 -33





Voitto, % 13,5 14,2


Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointiTampereen Tilakeskus liikelaitoksen lii-kevaihto tilikaudella 2014 on 166,7 milj. euroa. liikevaihto on 5,3 milj. euroa ta-lousarviota suurempi. hätäkeskus maksoi vuokrasopimuksen purkamisesta kerta-korvauksen ja välivuokraus oli ennakoitua suurempaa, mikä heijastuu vuokratulojen ylityksenä. muita tuottoja saatiin 3,1 milj. euroa enemmän, koska tilaomaisuuden kehittämisohjelma eteni etenkin suurien kiinteistöjen osalta ja loppuvuodesta myy-tiin vielä Finnmedi Deltan osakkeita. edel-liseen vuoteen verrattuna liikevaihto kas-voi 6,5 prosenttia, mutta kulut kasvoivat vain 5,3 prosenttia panoshintojen nousus-

ta huolimatta. Tilikauden ylijäämä on en-nen varauksia 22,5 milj. euroa, mikä on 3,7 milj. euroa talousarviota suurempi ja hie-man edellistä vuotta isompi, vaikka sisäisiä pääomavuokria ei korotettu. positiivinen muutos sisältää edellä mainitun pysyvien vastaavien myyntivoiton ylityksen talous-arvioon nähden eli 2,9 milj. euroa. Valmis-tus omaan käyttöön -erä toteutui 50,7 milj. euroa suunnitelmaa pienempänä. Tämä johtui pääosin kirjauskäytännön muu-toksesta. Vuonna 2015 valmistus omaan käyttöön -erä sisältää vain omajohtoisen rakentamisen. Jotta vertailu eri vuosien välillä on mahdollista jo vuodesta 2015, oikaistiin vuoden 2013 ja 2014 valmistus omaan käyttöön toteuma vastaamaan uut-ta käytäntöä. kulujen osalta kirjauskäytän-nön muutos pienentää pääosin palvelujen ostojen toteumaa. oikaisu on tekninen,

eikä vaikuta tilikauden tulokseen. lauhan syksyn ja energiansäästötavoit-

teiden mukaisesti energiakuluissa talous-arvio alitettiin koko Tilakeskus tasolla noin 13 prosenttia eli 2,6 milj. euroa ja ulkoalu-eiden hoito- ja puhdistuskulut alittavat talousarvion 0,5 milj. euroa muun muas-sa, koska talven vähälumisuuden vuoksi lumen katolta pudotukset olivat vähäiset. kunnossapito ylitti talousarvion 1 milj. euroa. sisäilmaongelmien hoitamiseen panostettiin merkittävästi. sisäilmatutki-muksiin, kosteuskartoituksiin, ja korjaa-viin toimenpiteisiin sisältäen vesivahingot käytettiin 1,5 milj. euroa. koneiden ja lait-teiden vuokrissa on näiden lisäksi erilaiset ilmanpuhdistuslaitteiden kulut 0,3 milj. euroa. ennakoivan kunnossapidon lisäksi merkittävästi panostusta tarvittiin ennalta arvaamattomiin kunnossapitotoimenpitei-siin.

henkilöstökulut alittuivat 1,1 milj. euroa talousarvioon verrattuna, koska palkalli-set henkilötyövuodet olivat 15 pienemmät kuin henkilöstösuunnitelma. suurin alitus




rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Talousarvio


Ero 2014

Toiminnan rahavirtaliikeylijäämä (-alijäämä) 48 170 626,38 46 323 285,09 42 962 44 282 3 889poistot ja arvonalentumiset 30 489 673,27 28 186 193,41 27 625 27 625 2 865rahoitustuotot ja -kulut -25 654 855,77 -24 162 200,46 -24 162 -25 482 -173satunnaiset erät 0,00 11 998 374,87 12 345 45 678 33 333Tulorahoituksen korjauserät -5 444 637,92 -6 550 872,67 -2 500 -2 500 -2 945


investointimenot -58 415 799,02 -41 417 535,88 -49 020 -54 654 -3 762rahoitusosuudet investointimenoihin 552 570,00 6 006 816,00 1 300 1 300 -747pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

7 983 000,00 10 476 300,00 6 000 6 000 1 983

-49 880 229,02 -24 934 419,88 -41 720 -47 354 -2 526

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 319 423,06 18 861 985,49 2 205 -3 429 1 110

Rahoituksen rahavirtaantolainauksen muutokset

antolainasaamisten lisäykset kunnalle -15 840,00 -23 990,40 0 0 -16antolainasaamisten lisäykset muilta -57 121,00 -65 966,00 0 0 -57antolainasaamisten vähennykset muilta 0,00 51 112,67 0 0 0

-72 961,00 -38 843,73 0 0 -73muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos 2 886,59 5 404,87 - - -saamisten muutos kunnalta -1 045 513,09 -20 354 728,69 - - -saamisten muutos muilta 5 913 855,40 -1 706 712,27 - - -korottomien velkojen muutos kunnalta 4 506,55 -6 112,21 - - -korottomien velkojen muutos muilta -2 483 351,39 3 239 006,54 - - -

2 392 384,06 -18 823 141,76 -2 205 3 429 -1 037

Rahoituksen rahavirta 2 319 423,06 -18 861 985,49 -2 205 3 429 -1 110


tulee kuitenkin varhaiseläke- ja eläke-menoperusteisistä maksuista yhteensä. kaikkia eläköityneiden johdosta vapau-tuneita tehtäviä ei täytetty ja varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tehostamalla pienennettiin varhe-maksuja ja eläke-menoperusteisia maksuja.

poistot ovat 2,9 milj. euroa talousarviota suuremmat. Jatkuva muutos investointien

tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleen budjetointitarpeessa aiheutti poistojen ennustamisen vaikeuden. muutos huomi-oitiin ennusteessa heti keväällä, kun asia selvisi. Tuloslaskelman tuoton analysoin-tiin käytetään sijoitetun pääoman tuotto-prosenttia. sillä mitataan kannattavuutta eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saa-daan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2013


se oli 8,2 prosenttia, samoin vuonna 2014 se on 8,2 prosenttia, koska kiinteistöomai-suuden myyntivoitto oli talousarviota suu-rempi.

kun huomioidaan talousarviota suurem-pi pysyvien vastaavien myyntivoitto 2,9 milj. euroa, niin Tilakeskuksen toteutunut ylijäämä ylittää tämän lisäksi talousarvion 0,7 milj. euroa.



112 346 835,42 131 764 367,91


lainanhoitokate 3 648,8 -


Quick ratio 9,4 8,4





EroAlkuper. TA 2014

Muutok-set

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -4 685 -4 020 -665 -520 -3 500

muut aineettomat oikeudet -516 -520 4 -520 0

muut pitkävaikutteiset menot -4 169 -3 500 -669 0 -3 500

AINEELLISET HYÖDYKKEET -53 730 -50 634 -3 096 -48 500 -2 134

maa- ja vesialueet -399 0 -399 0 0

rakennukset ja rakennelmat -28 285 -50 634 22 349 -48 500 -2 134

koneet ja kalusto -664 0 -664 0 0


-24 382 0 -24 382 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -58 416 -54 654 -3 762 -49 020 -5 634


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -57 863 -53 354 -4 509 -47 720 -5 634


7 983 6 000 1 983 6 000 0

inVesToinniT

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on tasevaltaista. kiinteistöomaisuus kirjat-tiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja han-kinnasta kirjattiin peruspääoma perusta-misvaiheessa, jolle maksetaan vuosittain 6,7 prosentin korko konsernihallinnolle. poistopohja on pieni verrattuna omaisuu-den käypiin arvoihin. Toiminnan tuotto syntyy kiinteistöomaisuuden vuokrauksel-la. Vuokrahinnoittelussa pyritään seuraa-maan markkinahinnoittelua. Tämä selittää rahavirtojen kertymän tasoa.

Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2014 on -2,3 milj. euroa. Toimin-nan rahavirta on edellisien vuosien kaltai-nen, mutta investointien rahavirrassa nä-kyy suuria muutoksia vuosittain erilaisten Tampereen kaupungin ja Tao-kiinteistöt oy:n ja Tampereen kaupungin ja ammat-tiopiston (myöhemmin TreDu-kiinteistöt oy) välisistä omaisuusjärjestelyistä ja Ti-lakeskuksen vuosittaisten investointien tason vaihteluista johtuen.

alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2010 27,3 milj. euroa. sen jälkeen inves-tointien määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2014 investoinnit olivat 58,4 milj. euroa. Tämä selittää rahavarojen muutos-ta. investointien tulorahoituksen prosent-

tiosuus putosi edellisestä vuodesta.Viiden vuoden toiminnan ja investointi-

en rahavirta on yhteensä 112,3 milj. euroa. Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kun-nan sisäisellä yhdystilillä. saamisten muu-tos kunnalta rivillä näkyy tulorahoituksen riittävyys toiminnan ja investointien katta-miseen. kun tarkastellaan muutosta viiden vuoden tarkastelujaksolla, niin voidaan todeta, että rahavarat kasvavat maltillises-ti vuoteen 2014 asti. muutamien vuosien osalta rahavaroissa on kuitenkin merkittä-vää kasvua. Vuonna 2010 niihin vaikutti in-vestointimenojen alhainen taso ja Tamk:n Teiskontien rakennusten luovutus konser-nihallinnolle. Vuonna 2012 kasvua selittää ammattiopiston järjestelyt, vaikka vuotui-set investoinnit olivat suuret.

Investoinnit ja niiden analysointi Talonrakentaminen käsitti perusparannuk-sia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparan-nus, Tampereen kansainvälisen koulun pe-rusparannus ja laajennus, näsilinnan pe-rusparannus, niemenrannan päiväkoti ja ratinan lämpötalo. kokonaisuutena inves-toinnit toteutuivat 54,4 milj. eurona, joka alittaa talousarvion 0,2 milj. euroa, vaikka ratinan lämpötalolle ei alkuperäisessä ta-lousarviota määrärahaa ollut, koska se piti toteuttaa myyntiprojektina.



Tase

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAApysyVäT VasTaaVaTaineettomat hyödykkeet

aineettomat oikeudet 498 470,14 0muut pitkävaikutteiset menot 7 228 109,41 4 398 679,58

aineelliset hyödykkeetmaa- ja vesialueet 587 624,47 194 569,55rakennukset 425 661 530,25 418 499 079,43kiinteät rakenteet ja laitteet 1 247 976,14 1 523 220,51koneet ja kalusto 1 167 517,59 1 140 498,25ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 30 844 681,77 14 818 580,01

459 509 330,22 436 175 947,75sijoitukset

osakkeet ja osuudet 12 066 735,73 13 892 824,50muut saamiset 849 652,68 776 691,68


aineet ja tarvikkeet 78 341,77 81 228,36saamisetlyhytaikaiset saamiset

myyntisaamiset 1 656 645,64 3 098 733,19saamiset kunnalta 128 103 295,09 127 057 782,00muut saamiset 3 012 899,51 3 548 798,00siirtosaamiset 807 297,12 4 743 166,48

133 580 137,36 138 448 479,67VASTAAVAA YHTEENSÄ 613 810 777,31 593 773 851,54

VASTATTAVAAoma pääomaperuspääoma 358 950 000,00 358 950 000,00edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 215 789 046,18 193 477 606,79Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 22 677 334,85 22 311 439,39

597 416 381,03 574 739 046,18poisToero Ja VapaaehToiseT VaraukseT

poistoero 1 756 047,04 1 917 611,28Vieras pääomapitkäaikainen

muut velat 115 098,20 69 552,24siirtovelat 362 787,22 521 504,56

477 885,42 591 056,80lyhytaikainen

ostovelat 10 294 673,36 12 958 813,85korottomat velat kunnalta -726,98 -5 233,53muut velat 238 627,57 231 399,33siirtovelat 3 627 889,87 3 341 157,63

14 160 463,82 16 526 137,28VASTATTAVAA YHTEENSÄ 613 810 777,31 593 773 851,54




kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € 238 466 215 789

lainakanta 31.12., 1 000 € 0 0

lainasaamiset 31.12., 1 000 € 0 0

Tase ja taseen analysointi Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 613,8 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 480,2 milj. euroa. muihin pitkävaikutteisiin menoihin kirjat-tiin muun muassa moduulipäiväkodit ja -koulut.

Tilikaudella toteutettiin edellä mainit-tujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit, joiden kirjanpitoarvo myyntihetkellä oli yhteensä 8,0 milj. euroa ja luovutuskirjalla saatiin pirkanmaan ammattikorkeakoulu oy:ltä kuntokatu 4:n kiinteistö 3,9 milj. euroa.

oma pääoma on 597,4 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellis-ten tilikausien ylijäämä 215,8 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 22,7 milj. euroa. Ti-lakeskuksella ei ole lainarahoitusta, joten omavaraisuusaste on 97,6 prosenttia, mikä on edellisen vuoden kaltainen. ostovel-kojen määrä on hieman edellistä vuotta pienempi ja Tilakeskuksen suhteellinen velkaisuus on 8,5 prosenttia, mikä viime vuonna oli 10,5 prosenttia.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen joh-tokunta esittää, että tilikauden ylijäämäs-tä ennen varauksia 22 515 770,61 euroa, kirjataan poistoeron muutos 161 564,24 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään.



Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmätpysyvien vastaavien aineelliset ja aineet-tomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel-man mukaisilla poistoilla. suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupungin-hallituksen hyväksymän poistosuunnitel-man mukaisesti. laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. py-syvien vastaavien osakkeet on merkitty ta-seessa hankintamenoon. keskeneräisestä kohteesta kirjataan valmistunutta osuutta vastaava rahoitusosuus vähentämään kes-keneräisten ryhmää kohdistamattomien rahoitusosuuksien tilille taseeseen. Vaih-to-omaisuus on merkitty taseeseen FiFo -periaatteen mukaisesti hankintamenon



1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

Vuokratuotot 149 911 138 339

muut tuotot 16 810 18 159

yhteensä 166 722 156 498


suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenois-ta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.






koneet ja kalusto 3 vuotta Tasapoisto




tai sitä alemman todennäköisen hankinta-menon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa.


Oikaisut edellisen tilikauden tietoihinkirjanpitolautakunnan kuntajaoston (2011/101) lausunnolla on täsmennetty valmistus omaan käyttöön -erän kirjaus-

käytännön periaatetta. Valmistus omaan käyttöön -tilien käyttötarkoitus on esit-tää kaupungin omana työnä tehtyjen in-vestointihankkeiden osuus aiheutuneista tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslas-kelman kuluryhmien toteuma sisältää myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat ti-likauden aikaisiin investointihankkeisiin. Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kau-pungin tilikauden aikaisesta toiminnasta aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus omaan käyttöön -erän kautta on kaupun-ki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. menettelytapa ja kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertai-lutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä.



Selvitys poikkeaman syistäTampereen Tilakeskus liikelaitoksen pysyvät

vastaavat koostuu rakennuksista ja rakennel-

mista. Tampereen kaupunki on investoinut ja in-

vestoi voimakkaasti suunnittelukaudella isoihin




Muut pitkä-vaikutteiset

menotYhteensä





kirjanpitoarvo 31.12. 498 7 228 7 727


Maa- ja vesi-alueet

RakennuksetKiinteät

rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Enn.maksut ja keskeneräi-set hankinnat

Yhteensä


lisäykset tilikauden aikana 399 28 285 0 664 24 382 53 730

rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0 0 553 553


siirrot erien välillä 0 7 803 0 0 -7 803 0

Tilikauden poisto 6 28 214 275 637 0 29 132


kirjanpitoarvo 31.12. 588 425 662 1 248 1 168 30 845 459 509

olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä

hervannan kalliosuoja 2 jäähalli aktivoitu 1.1.1984

637 420,56

korj.- ja hallirak. nekala ii pp aktivoitu 1.1.1984

45 311,64


29 595

keskimääräinen poistonalaisten investoin-tien omahankintameno

36 441

poikkeama, euroa -6 846

poikkeama, % -18,8


1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

muut toimintatuotot

rakennusten myyntivoitot 5 445 6 551

Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa)

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013

investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos

162 150

pitkäkestoisiin hallinto- ja laitosrakennuksiin,

joiden poistosuunnitelma kaupungin ohjeen

mukaisesti on noin 3,2 - 4 prosenttia vuodes-

sa. suurin osa aikaisemmistakin investoinneis-

ta koostuu rakennuksista, joiden taloudellinen

pitoaika on erittäin pitkä. kuluvana vuonna kir-

jattiin kiinteistöomaisuuden myyntiä 5,6 milj.

euroa. Tulevina vuosina Tampereen Tilakeskus

liikelaitoksen pysyvät vastaavat kasvaa merkit-

tävästi, koska investointitaso nousee etenkin

vuosina 2016 ja 2017.

Poistosuunnitelman tarkistaminenTampereen kaupungin poistosuunnitelmaa

on muutettu vuonna 2013.





Hankintameno 1.1.

Lisäykset VähennyksetHankintameno

31.12.Kirjanpitoarvo

31.12.

osakkeet ja osuudet

Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 4 220 0 0 4 220 4 220

osakkuusyhteisöosakkeet

ja -osuudet 8 111 0 1 826 6 285 6 285

muut osakkeet ja osuudet 1 562 0 0 1 562 1 562

yhteensä 13 893 0 1 826 12 067 12 067

muut saamiset

saamiset tytäryhteisöiltä 754 73 0 827 827

saamiset muilta 22 0 0 22 22

yhteensä 777 73 0 850 850

Sijoitukset yhteensä 14 670 73 1 826 12 916 12 916


31.12.2014 31.12.2013


menoennakot lyhytaikaiset 4 1

Tulojäämät lyhytaikaiset

myyntiprojektit 751 4 668

muut siirtosaamiset

muut tulojäämät lyhytaikaiset 52 74

yhteensä 807 4 743


2014 2013

peruspääoma 1.1. 358 950 358 950

peruspääoma 31.12. 358 950 358 950






Erittely poistoeroista (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013

poistoero

investointivaraukseen liittyvä poistoero 1 756 1 918






31.12.2014 31.12.2013

seuraavalla tilikaudella maksettavat 4 219 3 474

myöhemmin maksettavat 73 731 101 250

yhteensä 77 950 104 724

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa)

31.12.2014 31.12.2013

Toimitilavuokravastuut

konserni 240 258 205 538

muut 79 498 97 290

arvonlisäveron palautusvastuu 0 922

lunastusvastuut siirtokelpoisista rakennuksista 3 219 3 219

yhteensä 322 975 306 969


31.12.2014 31.12.2013

Taloushallinto 9 10

Tukipalvelut 10 10

omaisuudenhallinta ja tilapalvelut 7 6

kiinteistönpito 23 22

kiinteistökehitys 19 18

suunnittelu 11 11

siivoustuotanto 160 170

rakentaminen 73 72

metalli- ja puutekniikka 29 29

kiinteistötekniikka 77 79

henkilöstön lukumäärä yhteensä 418 427


31.12.2014 31.12.2013


ostovelat -1 -5


pitkäaikaiset

menojäämät, pitkäikaiset 363 522

lyhytaikaiset

eläkevakutuusmaksuvelka (työnantaja) 169 164

eläkevakutuusmaksuvelka (työntekijät) 63 57



muut menojäämät, lyhytaikaiset (sähkö-taloon liittyvät kom-ostot)

127 0


Rahastot


Rahastot

Vahinkorahasto on kaupungin ainoa ris-kirahasto. sen tarkoituksena on korvata kaupungin vakuuttamattomalle kiinteälle ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. rahastosta korvataan myös lea-sing-sopimuksin hankitulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot ja eräitä muita va-hinkoja.

Vahinkorahaston sääntöjä muutet-tiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 20.10.2014 (§176). rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yk-siköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla. Vahinkorahaston pääoma karttuu jatkossa vain erillisestä esityksestä kaupungin tu-loksen niin salliessa. koko kaupungin yh-teisten vakuutuksien ja vakuuttamisesta aiheutuneet kulut on kirjattu aikaisemmin vahinkorahastosta, vuonna 2014 kyseiset kulut on kirjattu konsernihallintoon. Ver-tailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman osalta.

Vahinkorahastoon on kirjattu vuonna 2014 vahingonkorvaustapaukseen liittyen satunnaisia kuluja 1,7 milj. euroa, josta 0,6 milj. euroa pakollista varausta tulevien vuosien maksuja varten.

vahinkorahasto

Tuloslaskelma

Tase

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013liiketoiminnan muut tuotot 15 326,80 33 360,64materiaalit ja palvelut

aineet, tarvikkeet ja tavarat -45 063,88 -30 145,16palvelujen ostot -229 785,39 -361 771,53

henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 0,00 -5 767,50henkilösivukulut

muut henkilösivukulut 0,00 -749,55liiketoiminnan muut kulut -112 515,60 -74 423,52Liikeylijäämä (-alijäämä) -372 038,07 -439 496,62rahoitustuotot ja -kulut

muut rahoitustuotot 0,00 992 927,92Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -372 038,07 553 431,30satunnaiset tuotot ja -kulut

satunnaiset kulut -1 711 481,52 0,00Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -2 083 519,59 553 431,30rahastojen vähennys (+) 2 083 519,59 472 857,26rahastojen lisäys (-) 0,00 -1 026 288,56Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

31.12.2014 31.12.2013VASTAAVAA

VaihTuVaT VasTaaVaTsaamisetlyhytaikaiset saamiset

saamiset kunnalta 22 506 627,22 23 982 000,28muut saamiset 5 367,32 5 477,61

22 511 994,54 23 987 477,89


VASTATTAVAA

oma pääomamuut omat rahastot 21 903 958,30 23 987 477,89

pakolliseT VaraukseTmuut pakolliset varaukset 608 036,24 0,00


rahoiTuslaskelma

1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013Toiminnan rahavirta

liikeylijäämä (-alijäämä) -372 038,07 -439 496,62rahoitustuotot ja -kulut 0,00 992 927,92satunnaiset erät -1 711 481,52 0,00Tulorahoituksen korjauserät 608 036,24 0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 475 483,35 553 431,30

Rahoituksen rahavirtamuut maksuvalmiuden muutokset

saamisten muutos kunnalta 1 480 850,67 -547 953,69saamisten muutos muilta -5 367,32 -5 477,61

Rahoituksen rahavirta 1 475 483,35 -553 431,30

Rahavarojen muutos 0,00 0,00

Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä




Luettelot ja selvitykset



Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

SäilytystapaPääkirjanpito

KassanhallintaKäyttöomaisuuskirjanpitoMyyntireskontraOmaisuudenhallintaOstoreskontraPäiväkirjaPääkirja

Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä

VarastokirjanpitoHyvinvointipalvelujen kehittämisen varastoKorjaamopalveluiden varastotLogistiikkakeskuksen varastotTampereen Tilakeskuksen varastotTampereen Veden varastoYhdyskuntatuotannon varastot

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena

Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmäVesilaskutusAntolainalaskutusAsuntotoimen vuokrareskontra

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena

Konsernikirjanpito

Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä, tietopyyntölomakkeet sähköisessä arkistossa

Palkkaluettelo

Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa

Henkilöstökassa kassakirja

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina

MaksuliikenneTiliotteiden tiliöintiyhteenveto

Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä

Tasekirja

Asiakirja säilytetään paperimuotoisena

Tase-erittelyt

Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina

Liitetietojen erittelyt

Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa

SäilytysaikaSidottu tasekirja säilytetään pysyvästi, palkkaluettelot 50 vuotta ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä



Luettelo käytetyistä tositelajeista

AA Käyttöom.kirjaus 61 Joli, spoint palvelukassaAB Kirjanpitotosite 6Q AQUA, Vesilaskutus, laskutAF Poistokirjaukset 6R Palvelukassa, kivimuseoAN Käyttöom.kirj: netto 6S Palvelukassa, rato2 AZ Käyttöom.siirrot, työvaranto 6T Palvelukassa, Frenckell CH Sopimuksen selvitys 6T Facta ympäristövalv. (Myyntitilausliittymä ID117)DA Asiakastosite 6V Pk, Pyynikki aol ruokDG Asiakkaat - hyvitys 6W Palvelukassa, taidemuseoDR Asiakkaat - lasku 6X Palvelukassa, Työväenopisto DZ Asiakkaat - maksu 6Y Palvelukassa, Hatanpää3EU Euro - pyöristysero 6Z Palvelukassa, Sara Hildénin taidemuseoEX Ulkoinen numero 7A Pegasos, kotihoitoKA Toimittajatosite 7B Iiris katuluvatKG Toimittajat - hyvit. 7C Palvelukassa, KoukkuniemiKN Toimittajat - netto 7D Maksuliikenneohjelma, soteKP Tilin ylläpito 7E NuohouslaskutKR Toimittajat - lasku 7F Palvelukassat Frenckell 1-4KZ Toimittajat - maksu 7G RakennusvalvontaML ML-tilitys 7H Pk, Hervanta aol kahvPR Hinnanmuutos 7I BP, postimaksutRA Hyvitys - nettosuor. 7J Pegasos, työterveyslaskutusRB Saatavien varaus 7K Korjaamohuolto-ohjelma, KohuRE Lasku - brutto 7L LaskuliittymätRN Lasku - netto 7N Palvelukassa TyöläismuseokortteliRV Laskun siirto 7O Palvelukassa, RupriikkiSA Pääkirjatilitosite 7P Pk, Pyynikki aol kahvSB Pääkirjatilikirjaus DV DetaljivyörytysSK Kassatosite SV SummavyörytysSU Jälkikirjaustosite 7Q Timmi, salivuokratUE Tiedonsiirto 7R Kiila, maanvuokratWA Tavaranluovutus 7S Iiris, venepaikatWE Tavaranvastaanotto 7T Effica,hammaslaskutWI Inventointitosite 7U Palvelukassa, Vapriikki-InfoWL Varast.otto/toimitus 7V Palvelukassa, Vapriikki ValssiWN Tav.vast.otto netto 7W Palvelukassa, Vapriikki VinssiZP Maksukirjaus 7X Palvelukassa, Vapriikki-Info2ZR Pankki - täsmäytys 7Y Palvelukassa, Amurin HelmiZS Maksu per shekki 7Z Palvelukassa, Muumimuseon lipun myyntiZV Maksuselvitys TR Rahoitus74 Palvelukassa, Muumikauppa YA Viitteelliset suoritukset Intrum75 Palvelukassa, vesilaitos YB Viitteelliset suoritukset perintäkarhusta77 Työsuhdematkalippujärjestelmä ZA Aloittava tase78 Palvelukassa, sote koulukatu 1 ZB Aloittavan taseen korjaukset79 Palvelukassa, sote koulukatu 2 ZC Välitilinpäätöstapahtumat6A Maksuliikenneohjelma, lira ZD Luottotappiointi, poisto6C Tuntipalkat DL Luottotappiointi

HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄPL 487, 33101 TAMPEREwww.tampere.fi/hallintojatalous

2014

tilinpäätös 2014

Documents