Työnteko, verotus ja yrittäjyys 1

Suomalaisuus, kieli ja kulttuuri 3

Maaseutu ja kaupungit 4

Luonnon ja eläinten suojelu 4

Energia ja liikenne 5

Digitalisaatio ja tulevaisuus 6

Norminpurku 7

Koulutus ja osaaminen 8

Sosiaaliturva ja terveydenhuolto 9

Perheet 10

Oikeuspolitiikka ja rikoslaki 11

Turvallisuus ja maanpuolustus 12

Maahanmuutto 13

Kansainvälisyys ja EU 14

Siniset Nuoret uskoo ahkeruuteen. Suomi ei selviäisi päivääkään ilman suomalaisten teke-mää työtä. Siksi työntekoon kannustaminen ja työn edellytysten turvaaminen ovat valtion ensisijaisia tehtäviä. Työpaikkoja ei silti valtio voi keinotekoisesti luoda, vaan ne syntyvät olosuhteiden niin salliessa yksityisen sektorin ja yrittäjien ansiosta.

Suomalaisille ja heidän perheilleen työ on arjen turvaa. Luottamus siihen, että omalla ahke-ruudellaan ja yritteliäisyydellään voi vaurastua, motivoi kehittämään itseään, työtään ja ym-päröivää yhteiskuntaa. Suomen on oltava maa, jossa jokainen sekä uskaltaa että haluaa omien kykyjensä mukaan osallistua työelämään.

Tiivistettynä Sinisten Nuorten periaateohjelma mahtuu kolmeen sanaan:

työ, turva ja tulevaisuus.

Entäpä ilman tiivistystä?

Meidän visiomme sisältää 185 toimenpidettä Suomelle.

1. Työn verotusta kevennetään tuntuvasti etenkin pieni- ja keskituloisilta.

2. Perheen koko otetaan huomioon suomalaisten verotuksessa madaltamalla lapsiperhei-den ansiotuloverotusta lasten määrän mukaan.

3. Pienten osinkojen verotuksesta luovutaan ja pääomaverotuksesta tehdään progressiivista.

4. Yrittäjäksi ryhtymistä helpotetaan antamalla jokaiselle suomalaiselle Y-tunnus syntymäs-sä, jolloin jokainen voi aloittaa yritystoiminnan helposti ja nopeasti

5. Alusta- ja jakamistaloutta ei yritetä estää tai kieltää, vaan laaditaan siihen kannustava verotusmalli helpottamalla kevytyrittäjyyttä ja laskemalla palveluliiketoiminnan arvonli-säverokantaa

6. Ulkomaisen työvoiman suhteen säilytetään tarveharkinta, jotta Suomeen ei synny kaksia työmarkkinoita eikä suomalaista työntekijää korvata ulkomaisella.

7. Työlupien myöntämisprosessia nopeutetaan ja startup -yritysten työntekijöiden oleskelu-lupia varten luodaan oma järjestelmä.

8. Muuntokoulutuksen määrä kaksinkertaistetaan ja työttömäksi jääviä ohjataan koulutuk-sen pariin.

9. Suomalaisyrityksiä ja suomalaista työvoimaa suositaan häpeilemättä kaikissa julkisen sektorin hankkeissa.

10. Julkiset hankinnat kilpailutetaan avoimesti ja siten, että myös pienillä yrityksillä on realisti-set mahdollisuudet voittaa tarjouskilpailut.

11. Työnteko ja sosiaaliturva sovitetaan yhteen toteuttamalla yhtä aikaa sekä työelämän lainsäädännön että sosiaaliturvan kokonaisuudistus

12. Työehtosopimusten yleissitovuudesta sallitaan joustaminen alle 10 hengen yrityksissä, jotta pienyrittäjien palkkaamisen kynnys madaltuu.

13. ALV-velvollisuuden alarajaa nostetaan 40 000 euroon ja ALV-prosentti säädetään liukuvaksi 80 000 euroon asti

14. Yritysverotuksessa siirrytään Viron veromalliin, jossa veroa maksetaan vain omistajien nostamista voitoista, mutta ei yrityksen sisäiseen kasvuun sijoitetuista tuotoista.

15. Yrittäjille luodaan kannustinjärjestelmä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämiseen esimerkiksi alennetuilla työnantajamaksuilla

16. Yritysbyrokratian vähentämiseksi otetaan käyttöön periaate, jonka mukaan valtio ei kysy samaa tietoa kahdesti.

17. Mahdollistetaan henkilökohtainen konkurssi epäonnistuneille mutta rehellisille yrittäjille.

18. Luovutaan ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta.

19. Karsitaan suuryritysten saamia yritystukia ja ohjataan rahat kaikkien yritysten verotuksen keventämiseen.

Kun suomalainen työelämä muuttuu, niin pitää muuttua myös verotuksen ja lakien. Työllisyyt-tä on edistettävä sosiaaliturvan uudistuksella, työn verotusta laskemalla, sopivan koulutuksen lisäämisellä ja työllistämisen esteitä purkamalla. Tulevaisuudessa kaiken osa-aikaisen, satun-naisen ja epäsäännöllisen työnkin tekemisen ja tarjoamisen täytyy olla kannattavaa. Samalla on taattava, että tulevaisuudessakin täyttä työpäivää tekevä suomalainen voi elää palkallaan.

Siniset Nuoret on suomenmielinen järjestö. Suomi on ainutlaatuinen maa, ja paras maa

suomalaisille. Suomalaisia perinteitä ja arvoja on lupa ja myös velvollisuus vaalia. Siniset

Nuoret katsoo, että isänmaanrakkaus tarkoittaa tulevaisuuteen katsovaa intoa kehittää

kotimaataan sen perinteiden pohjalta. Erityisesti suomalaiset käytöstavat, tolkku ja maalais-

järki tulee nostaa keskiöön kaikessa politiikassa.

Siniset Nuoret ovat osa historiasta tulevaisuuteen ulottuvaa suomalaisuusliikettä. Vain Suo-

mi voi edistää suomen kielen ja kulttuurin säilymistä, ja siksi sen on niin tehtävä. Suomen

kielen on säilyttävä sivistyksen, taiteen ja käytännön kielenä kaikilla yhteiskunnan osa-

alueilla. Suomessa puhuttavilla muilla kielillä, kuten ruotsilla, englannilla ja saamella, on

oltava vahva vähemmistökielen asema. Suomalaisten nuorten kielitaitoa on monipuolistet-

tava etenkin isojen maailmankielten osalta.

Suomalainen kulttuuri on tärkeää, mutta lähtökohtaisesti sitä ylläpitävät yksilöt, ei valtio.

Taiteen verovaroin tukemisen perimmäisenä motivaationa tulee olla kansalaisten yhteisölli-

syys ja ihmisten osallisuus omasta kulttuuristaan. Siniset Nuoret suhtautuu kriittisesti

korkeakulttuurin verovaroin tukemiseen, joka usein palvelee vain pientä väestöryhmää.

1. Suomesta tehdään virallisesti suomenkielinen maa.

2. Ruotsista tehdään vähemmistökieli saamen ja viittomakielen rinnalle.

3. Suomenkielinen kulttuuri, tutkimus ja taide asetetaan etusijalle julkisen sektorin tukemis-sa hankkeissa.

4. Akateemisissa tutkimuksissa ja lopputöissä tulee vähintään tiivistelmän olla aina saatavilla suomeksi.

5. Valtio laatii ja toteuttaa kielistrategian suomen kielen aseman turvaamiseksi.

6. Opetussuunnitelmassa kannustetaan suomalaisten yhteishenkeen ja suomenmielisyy-teen.

7. Suomalaisille järjestetään kansanäänestys virallisten liputuspäivien lisäämisestä.

8. Valtio tukee ensisijaisesti aktiivista kulttuuria, kuten taiteen perusopetusta ja harrastamis-ta, eikä harvoille suunnattua passiivista korkeakulttuuria.

9. Valtion tuki pitää kohdentaa kulttuuripalveluihin, jotka ovat hinnoiltaan myös vähävarais-ten saavutettavissa.

10. Eduskunnan täysistuntosalissa sekä muilla valtiollisen päätösvallan näyttämöillä pidetään jatkuvasti esillä maamme yhteistä lippua.

1. Suomeen perustetaan maakunnat, joille annetaan laaja itsehallinto ja mahdollisuus säätää alueellisia asetuksia.

2. Kaikissa julkisissa hankinnoissa suositaan Suomessa tuotettua lähiruokaa ja kotimaisia tuotteita.

3. Suomen tiet pidetään kunnossa ja kaupunkien sisääntuloväylät avoimina.

4. Yksityisautoilu mahdollistetaan sekä maaseudulla että kaupungeissa.

5. Jokaiselle maakunnalle luodaan suoraan demokratiaan perustuva vaikuttamiskanava.

6. Jokaisessa maakunnassa ja kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto.

7. Suurissa kaupungeissa priorisoidaan vuokra-asuntojonoissa työn tai opiskelupaikan perässä muuttavat.

8. Valtio pitää näppinsä irti kuntien kuntaliitoksista ja kunnioittaa lähidemokratiaan perustuvaa päätöksentekoa.

Siniset Nuoret on sekä maaseudun että kaupunkien asialla, sillä molempia tarvitaan Suo-

messa tulevaisuudessakin. Kaupungit varmistavat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn,

houkuttelevuuden ulkomaisille osaajille ja yrityksille sekä talouden kasvun. Maaseutu takaa

Suomelle turvan, antaa isänmaalle kasvot ja suomalaisille ruuan. Kumpaakaan ilman Suomi

ei pärjää.

Kaupungin kiire ja maaseudun rauha vetävät kuitenkin puoleensa erilaisia suomalaisia.

Siksi on selkeästi tunnistettava alueiden erilaisuus, ja parhaiten se tapahtuu lisäämällä

paikallista päätösvaltaa.

Luontosuhde tulee suomalaisille sydämestä. Se, että oma metsä voi hyvin ja oma puro soli-

see kirkkaana, on jokaisen meistä vastuulla huolehtia. Hyvän huolen pitämisen eläimistä on

oltava suomalaisten kunnia-asia niin kodeissa kuin tuotantotiloillakin.

Suomalainen osaamisen lisääminen on ilmastoteko. Suomalaista puhtaan teknologian

osaamista on kehitettävä ja vietävä maailmalle, ja tuettava globaalien ratkaisujen löytämi-

seen tähtäävää tutkimusta ja tuotekehitystä nykyistä enemmän. Lisäksi on luotava verotuk-

sen ja lainsäädännön avulla kannustimia kiertotalouteen perustuvaan liiketoimintaan.

Suomalaisen energiatuotannon kivijalkana tulee olla kotimaisuusasteen nostaminen, millä

taataan energiapolitiikan pitkäjänteisyys, huoltovarmuus ja suomalaisten yritysten elinvoi-

ma. Energian on myös oltava kohtuuhintaista kuluttajille, markkinaehtoisesti kannattavaa

tuottaa sekä ympäristölle ystävällistä.

Tällä hetkellä ydinvoima on kaikkein tehokkain energiamuoto, jolla edellä mainitut vaati-

mukset voidaan täyttää. Lisäksi vesivoiman hyödyntämistä täytyy edistää. Kivihiili on men-

neisyyden energiamuoto, kun taas tuuli- ja aurinkovoima ovat Suomen olosuhteissa haasta-

via energiamuotoja tuottaa toistaiseksi markkinaehtoisesti. Uusiutuvien energiamuotojen

tutkimusta ja kehittämistä tulee kuitenkin tukea.

Suomalaista energiantuotantoa tulee hajauttaa, ja mahdollistaa kotitalouksien itse tuotta-

man sähkön joustava myynti verkkoon etenkin maaseudulla. Lisäksi Suomen on pyrittävä

kierrätyksen kärkimaaksi, jolloin materiaaleista suurempi osa saadaan uusiokäyttöön mm.

energiantuotantoa varten.

Suomi on pitkien välimatkojen maa, ja tämä on huomioitava paitsi tiestön kunnossa myös

autoilun verotuksessa. Työmatka-autoilusta ei koskaan pidä rangaista. Suomen autokantaa

on uudistettava liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. On tärkeää

pitää huolta myös kattavasta lentokenttien, satamien ja rautatieasemien verkostosta. Infra-

struktuuri-investointeja voidaan tehdä myös velaksi, sillä ne ovat kertaluontoisia, mutta

suurinvestointeja olisi järkevää kaavailla yhteistyössä myös yksityisen sektorin kanssa.

1. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta nostetaan erityisesti puhtaan teknologian alalla ja luodaan sen rinnalle lainamuotoinen tukijärjestelmä.

2. Metsä-, bio- ja ympäristöalojen koulutusmääriä lisätään merkittävästi.

3. Korotetaan rangaistuksia eläinsuojelurikoksista ja säädetään eläinsuojelurikokseen syyllis-tyneiden nimet rekisteröitäväksi julkisesti.

4. Vakavissa eläinsuojelulaiminlyönneissä eläintenpitokiellon tulee olla elinikäinen.

5. Kielletään rituaaliteurastus, jolla eläimille tuotetaan tarpeetonta kipua.

6. Valkoposkihanhien ja merimetsojen rauhoittamisesta luovutaan ongelma-alueilla, ja maa-kunnille annetaan valtuudet päättää petopolitiikasta alueellisesti.

7. Vähennetään kaivostoiminnan haittoja ja voittojen valumista ulkomaille perustamalla Suo-meen kaivostoiminnan valtionyhtiö.

8. Ympäristörikoksista, kuten yritysten aiheuttamasta luonnon saastuttamisesta, tulee aina määrätä luonnosta huolehtimiseen liittyvää yhteiskuntapalvelua muun rangaistuksen li-säksi.

9. Luontoliikuntapaikkojen ja kansallispuistojen määrää on lisättävä.

10. Metsästyksen ja kalastuksen lupakustannuksia on alennettava, ja alaikäisille lupien tulee olla ilmaisia.

1. Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaloita kotimaisella omistuksella.

2. Kotitalouksia rohkaistaan toimimaan itse sähköntuottajina, ja sähkön myynti yleiseen verkkoon mahdollistetaan.

3. Hyödynnetään vesivoimaa nykyistä enemmän.

4. Rajoitetaan sähkön siirtohintojen kasvua lainsäädännöllä.

5. Rakennetaan tunneli Helsingin ja Tallinnan välille tukemaan Suomen ja Baltian välistä kauppaa ja matkustamista.

6. Ajokortti myönnetään jatkossa suoraan 60 ikävuoteen asti.

7. Autovero poistetaan autokannan uudistamiseksi.

8. Lasketaan polttoaineveroa.

9. Rakennetaan tunnin junayhteydet Helsingin, Tampereen ja Turun välille.

10. Nopeutetaan pohjoisen ja idän junayhteyksiä.

11. Laaditaan infrastruktuurihankkeiden sopimukset sellaisiksi, että niiden toteuttajalla on ta-loudellinen kannustin toteuttaa hanke sekä nopeasti että laadukkaasti.

12. Käytetään autoilijoilta kerätyt verovarat infrastruktuurin parantamiseen.

13. Säilytetään kansalliset pienlentokentät ja nopeat pääväylät kaupunkeihin huoltovarmuu-den vuoksi.

14. Nostetaan nopeusrajoituksia suurimmilla moottoriteillä.

15. Sijoitetaan peltipoliisit lasten kouluteiden varteen eikä keskelle peltoa.

Siniset Nuoret haluaa Suomesta maailman parhaan digitaalisen yhteiskunnan. Suomella on

siihen kaikki edellytyksen, mutta silti esimerkiksi naapurimaamme Viro on valovuosia pro-

sessissa edellä. Suomen tulee omaksua kokeilukulttuuri ja “saa yrittää” -asenne. Jos laissa ei

ole jotain uutta ideaa erikseen kielletty, se on lähtökohtaisesti laillista. Suomen ei tule ajaa

hyviä ajatuksia pakoon rajojemme ulkopuolelle.

On varmaa, että maailma muuttuu. Vähemmän varmaa on, millä tavalla. Siksi lainsäädän-

töön tarvitaan enemmän joustoa ja mahdollisuuksia nopeaan reagointiin yhteiskunnan

muutoksiin. Suomalaisten palvelujen on toimittava myös virtuaalisesti, koska valtio toimii

jatkossa yhä enemmän verkon välityksellä. Tulevaisuudessa digitaidot ovat täysin verratta-

vissa lukutaitoon: ilman niitä yhteiskunnassa navigoiminen käy lähes mahdottomaksi.

Siniset Nuoret katsoo, että Suomessa on olemassa myös turhaa lainsäädäntöä, jonka valvo-

minen ja noudattaminen heikentää suomalaisten vapautta ja vaikeuttaa heidän arkeaan.

Siksi normien purkamiselle on edelleen tilausta. Kaikesta ei myöskään tarvitse säätää lakia,

vaan luottaa suomalaisten ihmisten kykyyn sopia asioista keskenään.

1. Perustuslakiin kirjataan lyhytaikaisen kokeilulainsäädännön mahdollisuus.

2. Suomeen perustetaan digitaalisen kehityksen ministeriö ja digiministerin virka.

3. Suomen lainsäädäntö uudistetaan teknologianeutraaliksi.

4. Koodaus tuodaan oppiaineeksi peruskouluun.

5. Pakkoruotsin tilalle on kaikissa opinnoissa voitava valita opiskeltavaksi joko luonnollinen tai ohjelmistokieli.

6. Koko Suomeen rakennetaan kattava ja nopea internetyhteys.

7. Suomen pääkaupunkiseudulle rakennetaan 5G-verkko 2020-luvun alussa.

8. Avoimen lähdekoodin tai vähintään avoimien rajapintojen käyttö otetaan perussäännöksi julkisissa järjestelmissä.

9. Edellytetään yhteensopivuutta valtion ja kuntien sähköisiltä asiointijärjestelmiltä.

10. Parannetaan julkisen sektorin digihankintaosaamista koodarikonsulteilla ja varmistetaan, että kilpailutukset voitetaan yrityksen koodarien osaamisen eikä yrityksen koon ansiosta.

11. Käyttöön otetaan yhden kortin periaate, eli liitetään nuorten matka-, kirjasto- ja muut har-rastuskortit yhteen korttiin tai digitaaliseen sovellukseen.

12. Kuntiin perustetaan digitaalisia nuorisotaloja ja rakennetaan e-urheilun harrastuspaikkoja.

13. Suomi selvittää rinnakkaisen virtuaalivaluutan käyttöönoton sekä mahdollisuuden käyttää tekoälyä harkinnanvaraisten sosiaalietuuksien myöntämiseen.

14. Kirjastoverkostoa hyödyntäen toteutetaan laaja kansallinen digitaito-ohjelma, jossa huo-lehditaan iäkkäämpien suomalaisten digiosaamisesta.

1. Alkon monopoli puretaan.

2. Ravintoloiden aukioloaikojen rajoitukset poistetaan.

3. Alkoholin myynnin aika- ja vahvuusrajoitukset puretaan, ja annetaan kauppojen omaan päätösvaltaan alkoholin myyntiajat.

4. Virkamiesruotsin vaatimus poistetaan kaikilta virkamiehiltä suomenkielisissä kunnissa.

5. Julkisen hallinnon sukupuolikiintiöistä luovutaan.

6. Nuuskan myyminen laillistetaan.

7. Kellojen siirtelystä luovutaan.

Siniset Nuoret arvostaa kaikenlaista ja kaikilla tavoin hankittua osaamista. Koulutuksen, työ-

kokemuksen tai henkilökohtaisen kiinnostuksen kautta hankittua pätevyyttä ei pidä tar-

peettomasti asettaa vastakkain. Yhä useampi tärkeä taito opitaan tekemällä, ei luennoilla.

Ihmisen osaaminen selviää siksi paremmin taitotasosta kuin tutkinnosta.

Suomalaisilla on oltava koko ikä aikaa oppia. Oppilaitosten ovet eivät saa sulkeutua varalli-

suuden tai aiempien väärien valintojen vuoksi. Eri tavoin ja eri nopeudella oppiville on tar-

jottava erilaisia opintopolkuja, ja myös erityislahjakkaita on kiritettävä eteenpäin.

Peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa:

1. Siirrytään tuntiperusteisiin päivähoitomaksuihin.

2. Panostetaan päiväkotien kielikylpytoimintaan useammalla kielellä.

3. Perustetaan kansallinen koulujen korjausohjelma, jolla korjataan kaikki sisäilmaongel-mista kärsivät koulut. Puhdas sisäilma ja ylipäätään terveellinen oppiympäristö ovat lähtökohtia, joista ei voi tinkiä.

4. Mahdollistetaan akateemisesti erityislahjakkaille nuorille nopeampi eteneminen opinnoissa ja luokkien yli hyppääminen.

5. Huomioidaan paremmin myös kädentaitojen, musiikin tai liikunnan suhteen erityislah-jakkaat nuoret.

6. Velvoitetaan koulut puuttumaan myös koulumatkoilla ja sosiaalisessa mediassa tapah-tuvaan koulukiusaamiseen.

7. Kiusaamistapauksissa aina nimenomaan koulukiusaajan tulee vaihtaa koulua.

8. Lisätään opetukseen työelämä- ja taloustaitojen opetusta.

9. Lisätään yrittäjyystieto oppiaineeksi peruskouluun.

10. Luovutaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta ja siirrytään kielten valinnanvapau-teen, jossa kieli voi olla luonnollinen tai ohjelmistokieli.

11. Suunnitellaan välitunneille ohjattua sosiaalista liikuntaa.

Toisella asteella:

1. Kehitetään työssä ja harrastuksissa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

2. Tuodaan toiselle asteelle mahdollisuus kokeilla korkeakoulukursseja etukäteen.

3. Taataan ammattikouluihin riittävä määrä lähiopetusta ja optimoidaan opintojen kesto niin, että opintoihin ei kuulu tyhjiä välipäiviä.

4. Edistetään etäopiskelun mahdollisuuksia.

5. Lyhennetään toisen asteen koulutusta kahteen ja puoleen vuoteen.

6. Kaksinkertaistetaan oppisopimuskoulutuksen määrä.

7. Otetaan käyttöön mestari-kisälli-malli taitoammattien oppimiseen.

Jokaiselle suomalaiselle on turvattava mahdollisuuksien tasa-arvo. Siitä huolimatta on ym-

märrettävä, että erilaisilla ihmisillä on eri edellytykset pärjätä. Heikoimmin pärjääviä varten

tarvitaan turvaverkko, joka auttaa takaisin jaloilleen. Sosiaaliturvan ei kuitenkaan kuulu pas-

sivoida, vaan kannustaa kaikissa tilanteissa työntekoon, kouluttautumiseen tai omien kyky-

jen kehittämiseen. Ihmisen ei ole tarkoitus elää pitkää aikaa sosiaaliturvan varassa.

On tärkeää, että sosiaaliturva ei koskaan ole taloudellisesti kannattavampaa kuin työ. On

myös tärkeää, että jokainen on itselleen oikeiden palvelujen piirissä ja saa apua, vaikkei ti-

lanteensa vuoksi jaksaisi kahlata läpi tukiviidakon. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava vas-

tikkeellinen ja kohtuullinen, jotta se ei myöskään aiheuta verojenmaksuhalun laskua eikä

kyräilyä suomalaisten välillä.

Toisella asteella:

8. Varmistetaan yrittäjyyskurssien tarjonta kaikissa lukioissa ja ammattikouluissa.

9. Lisätään lukiolaisille TET-jaksot ja korkeakouluihin tutustumisjaksot.

10. Tuetaan toisen asteen opiskelijoita materiaalikustannuksissa esimerkiksi oppilaitosten omilla kirjastoilla, avoimen verkkomateriaalin lisäämisellä ja oppimateriaalilisällä.

Korkeakouluissa:

1. Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan valmennuskursseja omiin pääsykokeisiinsa.

2. Poistetaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys.

3. Tarjotaan muunto- ja uudelleenkoulutukseen lyhyitä ja näppäriä moduuleja.

4. Vähennetään maistereita, lisätään kandidaatteja ja muutetaan kelpoisuuksia niin, että use-ampaan julkiseen virkaan kelpoisuusvaatimuksena on kandidaatin tutkinto maisterin si-jaan.

5. Pyritään eroon luentopakosta.

6. Luovutaan virkamiesruotsin pakollisuudesta.

7. Parannetaan kesäopiskelun mahdollisuuksia korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä.

8. Kehitetään itsenäistä opiskelua esimerkiksi kansainvälisten MOOC-verkkokurssien avulla.

9. Säilytetään lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.

10. Lisätään runsaasti IT-alojen koulutuspaikkoja.

11. Luovutaan opintotuen tulorajoista.

Siniset Nuoret tahtoo Suomesta maailman parhaan maan perustaa perhe, kasvattaa lapsia

ja elää turvallista arkea. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Siksi perheen perustamista

on tuettava. Vaikka syntyvyyden kasvamista ei suoraan voida taloudellisilla kannustimilla

taata, on tärkeää varmistaa, ettei taloudellinen tilanne ainakaan estä lasten hankkimista.

On tärkeää myös pitää perheitä arvossa ja rakentaa lapsimyönteistä yhteiskuntaa. Perhear-

vot on nostettava kunniaan, ja annettava kunnollinen arvo esimerkiksi kotiäitien ja -isien

tekemälle työlle. Kodeissa rakennetaan koko yhteiskunnan perusta. Suomalaisten yhteisölli-

syyttä on muutenkin vaalittava ja säilytettävä ajatus siitä, että myös naapurin lapsista pide-

tään tarpeen vaatiessa huolta.

1. Sosiaaliturvamalliksi otetaan käänteiseen tuloveroon perustuva vastikkeellinen perus-turva.

2. Sosiaaliturvan byrokratiaa karsitaan reilusti, eikä oma-aloitteisesta työnteosta anneta karensseja vaan kannustusta.

3. Ansiosidonnainen työttömyysturva laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaisia, myös liittojen ulkopuolisia työntekijöitä.

4. Yrittäjien sosiaaliturva ja eläke tuodaan samalle tasolle työntekijöiden kanssa.

5. Toteutetaan sosiaali- ja terveysuudistus siten, että myös vähävaraisilla on mahdollisuus valita palveluntarjoajansa palvelun laadun mukaan.

6. Sallitaan särkylääkkeiden ja muiden itsehoitolääkkeiden myynti päivittäistavarakaupois-sa.

7. Annetaan farmaseuteille oikeus kausirokotteiden antamiseen.

8. Parannetaan omaishoitajien taloudellista asemaa, yhdenmukaistetaan tuen myöntämi-sen kriteerit koko maassa ja pidennetään vapaajaksoja.

9. Lasketaan lääkekattoa pienituloisilta eläkeläisiltä ja säädetään yleinen kattoraja, jossa huomioidaan useiden maksukattojen yhteisvaikutus.

10. Säädetään eläkekatto suurimmille valtion maksamille eläkkeille, ja ohjataan rahat sa-man sukupolven sisällä pienimpiin eläkkeisiin.

1. Perhevapaauudistuksessa varmistetaan, että perheillä säilyy itsenäinen päätösvalta oman arkensa järjestämisestä.

2. Opintotuen huoltajakorotus kaksinkertaistetaan.

3. Otetaan käyttöön tuhannen euron vauvaraha alle 30-vuotiaina lapsia hankkiville perheille.

4. Kotihoidontukea korotetaan, ja kotiäitinä tai -isänä vietetty aika kerryttää eläkettä.

Siniset Nuoret katsoo, että rikoslain ja oikeuspolitiikan ensisijainen tehtävä on tukea kan-

santurvallisuutta. Suomen oikeuspolitiikan on noudatettava kansan oikeustajua sekä maa-

laisjärjen periaatetta. Ei ole oikein, että vakavista toiseen henkilöön kohdistuvista rikoksista

voi selvitä ilman tuntuvaa tuomiota. Toisaalta mikä ei ole kohtuus, ei saa olla lakikaan. Siksi

esimerkiksi tekijänoikeuslainsäädäntöä on kevennettävä, jos tosiasiallista vahinkoa ei ole

tapahtunut.

Mielipiteenilmaisu nauttii suurta vapautta demokraattisessa yhteiskunnassa, ja niin on olta-

va myös jatkossa. Siksi sananvapautta ei tule rajoittaa, vaan luottaa suomalaisten keskinäi-

seen sosiaaliseen paineeseen käyttäytyä fiksusti ja torjua typerät näkemykset.

5. Mahdollistetaan isovanhempien tuettu hoivavastuu pienistä lapsista.

6. Kevennetään verotusta perheiltä, jotka majoittavat isovanhemman kotonaan.

7. Perheille tarjotaan matalan kynnyksen apua kodinhoitoon.

8. Perheiden ansiotuloverotusta kevennetään lasten määrän mukaan.

9. Helpotetaan opintojen, työssä käymisen ja perhearjen yhteensovittamista vauvaparkeilla oppilaitoksissa ja joustavilla perhevapailla.

10. Vähennetään naisilla perheen perustamiseen liittyvää työelämän epävarmuutta huolehti-malla, että vanhemmuuden kustannukset eivät lankea äidin työnantajalle.

1. Seksuaali-, väkivalta- ja lapsiin kohdistuvien rikosten tuomioita kiristetään tuntuvasti ja etenkin minimirangaistuksia korotetaan.

2. Tuomioita lieventävää ensikertalaisuuden määritelmää rikoslaissa muutetaan koskemaan vain todellista ensikertalaisuutta, eikä sitä huomioida silloinkaan vakavissa rikoksissa.

3. Ehdollisen vankeusrangaistuksen sijaan tuomitaan lyhyitä ehdottomia tuomioita tai yhdys-kuntapalvelua.

4. Säädetään laki, jonka mukaan vakaviin seksuaali-, väkivalta- tai petosrikoksiin syyllistynyt menettää ehdokaskelpoisuutensa yleisissä vaaleissa.

5. Otetaan suora demokratia jatkuvaan käyttöön ja järjestetään jokaisten edustuksellisten vaalien yhteydessä suoria kansanäänestyksiä.

6. Lasketaan äänestysikäraja 16 vuoteen ensin kuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa, ja äänestysaktiivisuuden kasvaessa myös myöhemmin muissa vaaleissa.

7. Lasketaan kansalaisaloitteiden tekemisen ja allekirjoittamisen ikäraja 16 vuoteen.

8. Uudistetaan kansalaisaloitekäytäntöä niin, että kaikki aloitteet on tuotava istuntosaliin ää-nestykseen, vasta-aloitteilla on kahden vuoden karenssi, eivätkä aloitteet enää vanhene vaalikauden vaihtuessa.

Maanpuolustus on jokaisen suomalaisen velvollisuus. Niin on myös turvallisen yhteiskun-

nan rakentaminen rauhan aikana. Uskomme, luotamme ja pyrimme kaikin keinoin siihen,

että konfliktin puhjetessa Suomea ei vallata päivässä, viikossa, kuukaudessa eikä koskaan.

Maanpuolustuksessa on varauduttava myös uusiin, vaikeammin hahmotettaviin uhkiin ky-

berturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen suhteen.

Poliisi ja pelastustoimi ovat yhteiskunnan perustehtäviä, joista ei kuulu säästää edes taantu-

massa. Rajavalvontaan ja maahantulon rajoittamiseen on oltava oikeus aina, kun Suomen

etu sitä vaatii. Sitä varten kansallisvaltiot ovat olemassa.

Myös naisten kuuluu osallistua maanpuolustukseen. Sodissa opittiin, miten paljon jokaista

tarvitaan pahan päivän tullen. Kansalaispalvelus ei kuitenkaan voi korvata yleistä asevelvol-

lisuutta, eikä reservin kokoa tule pienentää nykyisestä.

1. Puolustusvoimien rahoitusta kasvatetaan merkittävästi asettaen pitkän aikavälin tavoitteeksi 3% BKT:sta.

2. Kutsunnat laajennetaan koskemaan myös naisia.

3. Luovutaan nykymuotoisesta siviilipalveluksesta ja korvataan se kansalaispalveluksella, joka keskittyy maanpuolustuksellisten tavoitteiden toteuttamiseen.

4. Otetaan käyttöön lottakoulutus osana kansalaispalvelusta.

5. Kaksinkertaistetaan kertausharjoitusten määrä.

6. Helpotetaan aktiivisten reserviläisten asehankintaa ampumataidon ylläpitämiseksi.

7. Kasvatetaan varusmiesten päivärahoja.

8. Nostetaan poliisien määrää tuhannella nimenomaan kenttähenkilöstössä.

9. Lisätään hätäkeskusten, pelastustoimen ja rajavartioston henkilöstöä.

10. Varmistetaan, että jokainen suomalaistalous ymmärtää kotivaran merkityksen huoltovar-muuden kannalta.

11. Lisätään vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta.

12. Irtisanoudutaan Ottawan sopimuksesta ja palautetaan jalkaväkimiinat.

13. Puretaan Ahvenanmaan demilitarisointi ja poistetaan ahvenanmaalaisten vapautus asevelvollisuudesta.

14. Estetään kaksoiskansalaisten pääsy kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiin tehtäviin.

15. Palautetaan kotiuttamisraha tukemaan reserviin siirtyviä varusmiehiä.

16. Korjataan kasarmit kuntoon sisäilmaongelmista.

17. Tehdään maanpuolustukseen liittyvistä hankinnoista aktiivisille reserviläisille verovähennyskelpoisia.

18. Mahdollistetaan äänestäminen vaaleissa suoraan varuskunta-alueella.

Siniset Nuoret on tolkun maahanmuuttokriittinen järjestö. Maahanmuuton on oltava hallittua,

Suomen taloudellisen kantokyvyn huomioivaa ja turvallisuuden kannalta järkevää. Suomea hyö-

dyttävää maahanmuuttoa ei sen sijaan ole syytä vastustaa.

Siniset Nuoret tahtoo järkevää ja avointa keskustelua maahanmuutosta: realismia ilman rasis-

mia. Vuosikymmenten ajan hiljaa pysyneet vanhat puolueet eivät ole kyenneet ratkaisemaan

maahanmuutosta huolestuneiden kansalaisten huolia. Maahanmuuttopolitiikkaan aiheellisesti

tyytymättömille ihmisille taas ei ole ollut tarjolla muuta vaihtoehtoa kuin solvauksia suoltavat

rasistiset liikkeet. Keskusteluun tarvitaan järjen ääntä.

Siniset Nuoret siirtäisi koko turvapaikkaprosessin EU:n ulkopuolelle, lähelle lähtömaita. Laaja-

mittaiset ihmisvirrat eivät ole kestävä vastaus lähtömaiden humanitaarisiin ongelmiin. Maahan-

muuttoon käytettyjen resurssien on oltava suhteessa Suomen yleiseen taloustilanteeseen, sillä

maahanmuutto ei ole yhteiskunnan ydintehtävä.

Suomen on syytä olla hyvä kohdemaa työperäiselle maahanmuutolle, jossa tulijat ovat kyvyk-

käitä ja halukkaita kehittämään Suomea ja edistämään suomalaisten hyvinvointia. Maahan-

muuton määrä on kuitenkin pidettävä kohtuullisena ja ehdot reiluina: esimerkiksi työvoiman

saatavuusharkinnasta ei tule luopua.

Maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeintä on Suomessa tarvittavien työelämätaitojen hank-

kiminen, suomen kielen oppiminen ja suomalaisen kulttuurin sekä länsimaisten arvojen omak-

suminen. Suomessa eletään, kuten suomalainen yhteiskunta edellyttää.

Suomen kansalaisuus on tulkittava yhä enemmän palkintona kotoutumisesta, ei automaationa

tietyn maassaoloajan jälkeen. Suomen kansalaisuus on voitava perua vakaviin rikoksiin syyllisty-

neiltä ulkomaalaisilta. Muutoin kansallisvaltio ei tee kansalaistensa välille eroa heidän taustaan-

sa vedoten. Suomalaiset ovat suomalaisia.

1. Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytetään kielitaitoa, kansalaisuuskokeen läpäisyä, vakuutusta Suomen arvojen kunnioittamisesta ja kykyä elättää itsensä ja perheensä.

2. Koko turvapaikkajärjestelmä siirretään EU:n ulkopuolelle, ja myös turvapaikat myönne-tään EU:n ulkopuolelle.

3. Turvapaikkajärjestelmän taloudelliseen hyödyntämiseen kannustavat vetovoimatekijät on poistettava, eikä Suomen tule erottua muista Pohjoismaista lepsummilla käytännöillään.

4. Sosiaaliturva on säädettävä kansalaisuusperusteiseksi, jotta esim. turvapaikanhakijoille voidaan maksaa suuruudeltaan tai ehdoiltaan erilaista sosiaaliturvaa kuin kansalaisille.

5. Suomi asettaa tietyn kattorajan humanitaariselle maahanmuutolle vuosittain, jotta yllättä-viltä ja hallitsemattomilta kriiseiltä vältytään.

6. Kaikki oleskeluluvat myönnetään tilapäisinä, jotta kannustin kotoutumiseen säilyy.

7. Suomi ottaa kiintiöpakolaisina ensisijaisesti kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, kuten pieniä vanhempansa menettäneitä lapsia.

8. Suomen kansalaisuus peruutetaan vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta.

9. Kerjääminen on kiellettävä, ja resursseja on lisättävä ihmiskaupan vastaiseen toimintaan.

10. Maahanmuuttajan oikeuden maksuttomiin tulkkauspalveluihin tulee päättyä viiden vuoden maassaolon jälkeen.

11. Laittomasti maassaoleville ei lähtökohtaisesti tule tarjota yhteiskunnan palveluja.

12. Vierastaistelijoiksi terroristijärjestön riveihin lähteviä ihmisiä ei oteta takaisin Suomeen.

13. Ulkomailla solmitut alaikäisten avioliitot on voitava mitätöidä välittömästi ja yksipuolisesti ilman avioeroprosessia.

14. Turvapaikanhakijanuoret pyritään sijoittamaan vapaaehtoisiin suomalaisperheisiin.

15. Korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaville ulkomaalaisille myönnetään tutkinnon saami-sen yhteydessä automaattinen kahden vuoden oleskelulupa.

16. Työnantajia kannustetaan anonyymin työnhaun käyttöönottoon.

Siniset Nuoret kannattaa kansainvälisyyttä, joka perustuu itsenäisten kansallisvaltioiden oma-

ehtoiseen yhteistyöhön. Kaupankäynti ja yhteisten ongelmien ratkominen vaativat välillä suu-

rempaa areenaa päätöksentekoon. On kuitenkin pidettävä huolta, että Suomen kokoiset asiat

ratkaistaan nimenomaan Suomessa.

Siniset Nuoret on EU-kriittinen nuorisojärjestö. Euroopan unionin tulee olla huomattavasti pie-

nempi ja demokraattisempi. EU:n täytyy keskittyä taloudelliseen yhteistyöhön ja vähentää val-

taansa muilla sektoreilla. Esimerkiksi maataloustuet on kansallistettava.

Suomi ei voi kuulua sellaiseen Euroopan unioniin, joka tahtoo itselleen aina vain lisää valtaa ja

rahoitusta jäsenmailtaan. Jos kehitys jatkuu liittovaltion suuntaan, Suomen on erottava Euroo-

pan unionista. Sinisten Nuorten EU-kanta on siis lyhyesti: tulos tai ulos.

1. Suomi valmistautuu palaamaan takaisin kansalliseen valuuttaan, jonka rinnalle otetaan käyt-töön kansallinen virtuaalivaluutta.

2. Suomi ajaa EU:n reformia nykyistä kevyemmäksi, ja asettaa reformoinnille takarajan. Jos liitto-valtiokehitystä ei ole takarajaan mennessä käännetty, Suomi järjestää uuden kansanäänestyk-sen unioniin kuulumisesta.

3. Suomi vastustaa EU:n budjetin kasvua ja esittää merkittäviä leikkauksia budjettiin.

4. Suomi lakkaa maksamasta maataloustukia EU:n kautta ja korvaa tuen kansallisella rahoituk-sella suoraan suomalaisille viljelijöille.

5. Euroopan parlamentin siirtely Strasbourgin ja Brysselin välillä lopetettava.

6. Suomi ei suostu uusiin tukipaketteihin eikä maksa muiden maiden pankkiirien laskuja.

7. Suomen EU-komissaarin nimityksestä päättää eduskunta.

8. Valtiollinen kehitysapu lakkautetaan toimimattomana, mutta suomalaisten lahjoitukset kehitysapujärjestöille tehdään osittain verovähennyskelpoisiksi.

Siniset Nuoret on suomenmielinen järjestö,

jonka tehtävänä on rakentaa tulevaisuuden

Suomea, jossa turvallisuus on taattu ja työn

tekeminen kannattaa aina.