Sitran teknologia-arvioint ihankeTiet o- ja viest int ät ekniikka opet uksessa ja oppimisessa

TIETOVERKOT JADIGITAALISET

OPPIMATERIAALIT

Osaraport t i 5

Pekka Leht iö

Liit e

Cary Maisala, Nina Kuokkanen, Tommi Pelkonen:Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto Suomessa 1998 –

Kustannus- ja markkinanäkökulmia

Sit ra 193

Helsinki 1998

ISBN 951–563–349–4ISSN 0785–8388

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

i

Esipuhe

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pyysi keväällä 1997 Sitraa toteut-tamaan Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa –arvi-ointihankkeen. Sitralle aihepiiri sopi erinomaisesti. Sitra on eduskun-nan alainen rahasto, jolla on riittävät resurssit ja riippumaton asema.Teknologiakysymykset ovat muutenkin olleet Sitralle perinteisesti kes-keisiä. Uuden strategiansa mukaisesti Sitra pyrkii toiminnallaan edis-tämään suomalaisen ihmisen hyvää elämää ja nykyistä parempaa tule-vaisuutta. Siksi Sitra panostaa entistä enemmän tutkimukseen ja inno-vatiivisiin hankkeisiin. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -hanketuottaa tämän tavoitteen kannalta erittäin tarpeellista uutta tietoa.

Hankkeen väliraportti ilmestyi keväällä 1998 eduskunnan kanslianjulkaisuna Osaamisen haasteet ja tietotekniikan mahdollisuudet.Hankkeen keskeiset tulokset on kirjattu loppuraporttiin. Lisäksi jul-kaistaan erillinen selvitys itse arviointiprosessien tavoitteista, menetel-mistä ja tuloksista. Arvioinnin kannalta keskeinen perusselvitystyötehtiin osaprojekteissa, joista kustakin laadittiin oma osaraporttinsa.Käsillä oleva osaraportti on yksi viidestä. Se selvittää tietoverkkojen jadigitaalisen oppimateriaalin kysymyksiä.

Helsingissä 31. heinäkuuta 1998

Antti Hautamäki

ii

Saat t eeksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa voidaan tarkastella varsinmonella tavalla. Tarkastelunäkökulmien kirjo ulottuu teknisestä infra-struktuurista yhteiskunnallisiin seurausvaikutuksiin. Useimmissa teol-lisuusmaissa on Suomen tavoin puntaroitu teknisen kehityksen ope-tusalalle tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia. Uusien oppimate-riaalien ja oppimisympäristöjen mahdollisuuksista vallitsee varsinyleisesti toiveikas mieliala. Erityisesti Internetin muodostuminen ylei-seksi digitaaliseksi viestiverkoksi on tätä optimismia vahvistanut.Jotenkin samalla tavoin yhtenäisiä ovat kuitenkin myös havainnotuuden teknologian vähäisistä vaikutuksista, kun tarkastellaan oppilai-tosten tapaa hoitaa opetustehtäviään ja organisoida työtään. Tämämahdollisuuksien ja käytännön epäsuhta on tämän osaraportin kes-keinen teema. Kysymys ei ole vähämerkityksellinen, sillä sen enempäärahaa kuin mahdollisuuksiakaan ei riitä tuhlattavaksi.

Liedossa 20. heinäkuuta 1998

Pekka Lehtiö

i ii

Sisällys

Johdanto 1Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt 1Elektronisten kirjojen rakennetta on kehitetty pitkään 3Opetusteknologinen traditio 5Keinotekoiset oppimisympäristöt 6Elektroniset yhteisöt oppimisympäristöinä 7Elektronisilla toreilla saavuttaa yleisöä 9Miksi uudet mediat ja uudet oppimisympäristöt eivät vaikuta opetukseen 10Kansalliset tavoiteasettelut edellyttävät tietotekniikan laajaa käyttöä 12Käytännön esteet ovat vielä suuret 14Vain tasaisilla toimenpiteillä tuloksiin 19Tietokonelaitteiden kustannukset ovat käyttömenoja 21Laitteiden sijoittelu ohjaa niiden käyttöä 22Opettajankoulutus 23Digitaalisten oppimateriaalien kehitysvaihtoehtoja 25

Tietotekniikan havaintomateriaalit 25Opettajan työn helpottaminen 25Tukiopetus 26Taloudellinen tuotanto ja jakelu 27Oppimateriaalien laadun kehittäminen 28Uusien opetusmenetelmien kehittäminen 28

Miten panostaa oppimateriaaliin ? 31Oppimisaihioiden ekonomia 33Suosituksia 35Kirjallisuus 37

LIITECary Maisala, Nina Kuokkanen, Tommi Pelkonen:Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto Suomessa 1998 – Kustannus-ja markkinanäkökulmia

1

Johdant o

Digitaaliset oppimateriaalit ja tietoverkkojen käyttö opetuksessa ovat –kulunutta ilmaisua käyttäen – haastava alue. On helppo loihtia kiehtoviavisioita siitä, miten oppimisen padot murtuvat ja oppilaat siirtyvät ratkai-semaan yhdessä eri alojen johtavien asiantuntijoiden kanssa autenttisiaongelmia. Uusille visioille voidaan myös tuoda todisteeksi vakuuttaviakokeiluja ja tuloksia. Ja kuitenkin eri puolilla teollistunutta maailmaatehdyt selvitykset yleensä päätyvät havaintoon, että vain alle 20 % opet-tajista innostuu näistä uusista uljaista mahdollisuuksista.

Tämä osaraportti pyrkii ensin havainnollistamaan lyhyesti digitaalistenoppimateriaalien ja tietoverkkojen opetuskäytön mahdollisuuksia kou-lutuksessa ja analysoimaan sen jälkeen uuden tekniikan käytön esteitä jahyväksikäytön edellytyksiä. Osa edellytyksistä on esitetty karkeina talou-dellisina arvioina. Ne koskevat vain yleissivistävää koulutusta ja kou-lutason ammatillisia opintoja. Koulutuksen tämän lohkon painottamistavoi perustella paitsi sen taloudellisella merkityksellä myös siksi, että val-miudet elinikäiseen koulutukseen muodostuvat jo kouluvaiheessa.

Liitteenä on Helsingin kauppakorkeakoulun Liiketaloustieteellisen tutki-muslaitoksen Uusmediaryhmän laatima katsaus digitaalisten oppimateri-aalien tuotantoon Suomessa. Tuotantoa tarkastellaan kustannusten jamarkkinoiden näkökulmasta.

Lähtökohtana tarkastelussa on pidetty koulutuksen rahoittajien ilmaise-mia tavoitteita.

Digit aaliset oppimat eriaalit ja oppimisympärist öt

Käsitys perinteisistä oppimateriaaleista ja oppimisympäristöistä on melkoselkeä. Oppimateriaalien osalta merkittävässä asemassa ovat oppikirjat.Niitä täydentävät audiovisuaaliset tuotteet kuten äänitteet ja videonauhat.Oppimisympäristöinä tyypillisimmillään ovat luokkahuoneet ja erilaiseterikoisluokat, kuten laboratorioluokat, verstaat, kielistudiot yms. Perin-teisillä oppimateriaaleilla ja oppimisympäristöillä on edelleen merkittä-vin asema opiskelussa ja oppimisessa. Ne ovat kuitenkin saamassa rinnal-leen uusia ratkaisuja. Näyttää siltä, että nimenomaan tieto- ja viestintä-tekniikan yhdentyminen luo perustan aivan uudentyyppiselle oppimateri-aalille ja oppimisympäristöille.

2

Useimmille tieto- ja viestintätekniikan yhdentyminen näyttäytyy käytän-nössä WWW-tekniikkana. Voidaankin sanoa, että opetusteknologiankannalta mielenkiintoisimmat asiat tapahtuvat juuri tällä alueella. Onkuitenkin syytä muistaa, että tietotekniikan opetuskäytöllä on yli kolmenvuosikymmenen historia ja myös vuorovaikutteisia multimediasovelluk-sia on ollut käytössä vuosikymmeniä. Myös Internet on tukenut oppi-mista tehokkaasti jo ennen graafisten WWW-selainten yleistymistä. Tieto-liikennetekniikkaa hyödyntävä tietotekniikka on luonteeltaan mahdol-listavaa tekniikkaa aivan samalla tavalla kuin kirjapainotekniikka. KunGutenberg keksi valettavat irtokirjasimet, se teki mahdolliseksi kehittääpaitsi kannettavan kirjan myös monia muita painettuun sanaan perus-tuvia viestintämuotoja. Hyvin olennainen seikka on se, että tieto- ja vies-tintätekniikassa opetusala ei ole taloudellisen hyödyntämisen veturi, vaansovellusten kriittinen massa saavutetaan opetusalan ulkopuolella.

Kun tekniset innovaatiot saavuttavat sopivan kustannustason, niiden käyt-töönotto riippuu hyvin pitkälle sosiaalisista innovaatioista eli siitä, löy-tyykö houkuttelevia tapoja organisoida ihmisten toimintaa siten, ettäuudella teknologialla on siinä roolinsa. Opettamisen ja oppimisenkannalta tieto- ja viestintätekniikan integraatio on tuottanut kolme keksin-töä, jotka saattavat osoittautua tässä merkityksessä sosiaalisiksi keksin-nöiksi. Voimme käyttää näistä nimitystä elektroninen kirja, elektroninentori ja elektroninen yhteisö. Jokainen näistä nimityksistä kaipaa tarkem-paa kuvausta.

Elektronisella kirjalla tarkoitetaan tässä tietokoneen kuvaruudulta luetta-vaa esitystä, jossa tekstiä, kuvia, ääntä ja videota voidaan yhdistellä vapaas-ti, jossa sivulla näkyvää kuvaa voidaan näpäyttää hiirellä ja muuttaa sevideoleikkeeksi tai jossa lukusarja voidaan napin painalluksella muuttaagraafiseksi esitykseksi. Elektronisen kirjan ainutlaatuiset mahdollisuudetseuraavat sen digitaalisesta toteutuksesta. Teksti, kuvat, äänet ja videotkoodataan siinä samanlaisiksi bittijonoiksi, joita voidaan tallentaa tieto-koneiden muistivälineisiin, esimerkiksi CD-ROM-levylle tai tietoverkonpalvelimeen. Elektroninen kirja voi näin olla myös globaali. Sitä voilukea samanaikaisesti eri puolilla maailmaa. Tekniikan kehittyessä elek-troninen kirja on yhdistämässä monia tarinankertomisen traditioita: suul-linen, kirjallinen ja kuvallinen esitys voivat kaikki saada siinä välitysmuo-tonsa.

Varsin suurta osaa Internetissä esiintyvistä toiminnoista voidaan kuvataelektronisen torin käsitteellä. Se on paikka, johon voimme mennä ostok-sille, katselemaan yleistä vilskettä, kuuntelemaan juttuja, tapaamaan tuttu-ja tai lukemaan ilmoitustauluja. Voimme myös mennä sinne hankkimaanjulkisuutta omalle asiallemme. Torilla käy kaikenlaista väkeä. Useimmatkäyvät siellä vain etsimällä kiinnostavia asioita Internet-selaimen avulla.

3

Mutta kaikilla on myös mahdollisuus pystyttää kojunsa Internet-palveli-men muodossa. Myös elektroniset torit toteutuvat digitaalitekniikalla jaovat tietoverkkojen ansiosta globaaleja. Elektronisilla toreilla esiintyy jonyt esimerkiksi maailmanlaajuisia huutokauppoja. Perinteisten vastineit-tensa tapaan niistä on muodostumassa paikkoja, joissa tinkiminen ja hin-tojen vertailu on helppoa.

Elektroniset yhteisöt ovat tarkkarajaisempia. Nekin esiintyvät tietover-koissa, mutta pyrkivät tavallisesti kokoamaan samanlaisia tavoitteitaomaavia henkilöitä yhteen. Usein ne pitävät tarkkaa luetteloa jäsenistään,ja monesti osallistumiselle asetetaan ehtoja myös osallistumismaksujenmuodossa. Elektronisten yhteisöjen keskinäiseen kanssakäymiseen onkehittymässä monenlaisia tietoteknisiä ratkaisuja. Yhteisöt käyttävät toi-minnassaan sähköpostia, erilaisia postituslistoja, jotka välittävät viestitkaikille osallistujille, tai elektronisia keskusteluyhteyksiä. Kehittyneim-millään yhteisöt organisoivat kokouksia, joissa tukeudutaan videokonfe-renssitekniikkaan.

Siitä tosiseikasta, että elektroniset kirjat, torit ja yhteisöt voivat kaikki hyö-dyntää Internet-tekniikkaa, seuraa monia asioita. Esimerkiksi elektroni-sen yhteisön tarkoitus saattaa olla juuri tietyn elektronisen kirjan julkaise-minen. Työhön osallistuvat ovat ehkä eri puolilla maailmaa, ja loppu-tuloksen eri luvutkin saattavat sijaita tuhansien kilometrien päässä toisis-taan sijaitsevissa palvelimissa – ilman että tällä olisi lopputuloksen kan-nalta paljon merkitystä. Toisaalta tuosta kirjasta kertovia ilmoituksia javiestejä voi myös löytyä monilta elektronisilta toreilta ja sen arviointejaeri yhteisöjen sivuilta.

Seuraavassa on muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, miten nämälähestymistavat näyttäytyvät oppimisen ja opetuksen alueella.

Elekt ronist en kirjojen rakennet t a on kehit et t y pit kään

Elektroniset kirjat ovat CD-ROM-levyjen muodossa tämän päivän todel-lisuutta monessa suomalaisessa kodissa. Todennäköisesti aktiivisimmassakäytössä ne ovat lapsiperheissä. Sisällöt ulottuvat satu- ja askartelukir-joista peleihin, sanakirjoihin ja muihin hakuteoksiin. CD-ROM-asemiaon Euroopan kotitalouksissa lähes 40 miljoonaa kappaletta.

Elektronisten kirjojen rakennetta on kehitetty jo usean vuosikymmenenajan. Jo 1960-luvulla Richard Atkinson ja Patrick Suppes organisoivatStanfordin yliopistossa laajan kehityshankkeen, jonka painopiste olimatematiikassa, logiikassa ja vieraissa kielissä. Hankkeen laajuutta kuvaa,että esimerkiksi kielistä mukana olivat englannin, saksan, venäjän,

4

ranskan, armenian ja arabian kieli, kirkkoslaavi ja mandariinikiinanpuhekieli. Mielenkiintoisia multimediaratkaisuja kehitettiin sekä puhe-synteesin että puheen tunnistuksen osalta (Suppes, 1981). Myös PLATO- jaTICCIT-projektien piirissä tuotettiin uusia sähköisen viestinnän ratkai-suja erityisesti oppimisen tarpeisiin.

Massachusettsin teknisessä korkeakoulussa (MIT) Yhdysvalloissa toteu-tettiin 1980-luvulla useita hankkeita, joissa painopiste oli nimenomaan sii-nä, minkälaiset uudet ilmaisumuodot tulevat mahdolliseksi, kun käytössäon elektronisia kirjoja, joiden käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa kuva-ja tekstimateriaalin kanssa. Esimerkiksi hermoanatomian oppimateriaa-lissa oli mahdollista “leikellä” aivoja lukijan haluamalla tavalla. Ranskankielen videolevylle tallennettu elektroninen kirja vei vuorostaan vuok-raamaan asuntoa Pariisiin. Sen sivuilla puhuivat paikalliset asunnonomis-tajat videoleikkeiden välityksellä.

WWW-tekniikka on 1990-luvulla merkinnyt ratkaisevaa läpimurtoa elek-tronisen kirjan toteuttamistavassa ennen kaikkea siksi, että kun yhdis-tetään multimedia ja Internet, elektronisten kirjojen sivut voivat sijaitamaantieteellisesti ympäri maailmaa. Tästä hyvä esimerkki on antiikinRooman taidetta ja arkeologiaa esittelevä ROMARCH. ElektronisenROMARCH-kirjan yhtenä esitystapana on Rooman imperiumin kartta,jota näpäyttämällä pääsee käsiksi kartalla esiintyviin alueisiin erikois-tuneiden tutkimuslaitosten tietovaroihin. Nämä laitokset pitävät niitä ylläomissa palvelinkoneissaan.

5

Tietotekniikan opetussovellusten historiassa voidaan erottaa kolme vah-vaa traditiota, joissa käsitykset tietotekniikan hedelmällisistä sovellus-alueista vaihtelevat. Niistä kaksi – systemaattinen opetusteknologinentraditio ja keinotekoisten oppimisympäristöjen traditio – liittyvät suo-raan siihen tapaan, jolla elektronisia oppimateriaaleja suunnitellaan. Kol-mas traditio puolestaan on pyrkinyt tuomaan tietoteknisiä työkaluja, ku-ten tekstinkäsittelyä, tietokantoja yms. oppilaan henkisen työn välineiksi.

Opet ust eknologinen t radit io

Systemaattisen opetusteknologisen tradition piirissä ajatellaan, että oppi-misen psykologian ja opettamisen käytännön välimaastoon tarvitaansuunnitteluun keskittyvä “insinööritiede”, joka antaa selviä ohjeita oppi-mistulosten saavuttamiseksi tietyissä olosuhteissa. Opetusteknologinentraditio keskittyy opetusmetodeihin ja yhdistää aineksia viestinnän teori-oista ja oppimisen psykologian teorioista (ks. esim. Reigeluth, 1983).

Systemaattisia opetusteknologisia menettelytapoja on sovellettu varsinlaajasti työelämän koulutuksessa, ja ne ovat olleet tärkeällä sijalla suunni-teltaessa oppimateriaaleja moniin tietokoneavusteisen opetuksen hank-keisiin. Sovelluskohteittensa vuoksi nämä hankkeet ovat hyvin usein täh-dänneet kurssikokonaisuuksien luomiseen. Toteutuksille on ollut tyypil-listä oppimateriaalin jäsentely pieniin yksikköihin ja perillemenon jatku-va varmentaminen haarautuvilla tietokoneohjelmilla. Elektroninen kirja

6

korvaa tässä lähestymistavassa opettajan tiedon välittäjänä ja oppimisenarvioijana.

Keinot ekoiset oppimisympärist öt

Keinotekoisten oppimisympäristöjen kehittäjät katsovat, että tietoteknii-kan todellinen voima on mahdollisuuksissa tuottaa uudentyyppisiä oppi-misympäristöjä. He esimerkiksi toteavat, että opiskelijat kuulevat hermo-fysiologian kursseilla hermosolujen toiminnasta, katselevat kirjasta taikalvoilta kudoksien ja solujen kuvia, mutta saavat hyvin rajallisen kuvansiitä, miten nuo kudokset sijaitsevat tai miten esimerkiksi hermosolut rea-goivat. Myös monet oppimisen ja ymmärtämisen kannalta tärkeät ilmiötpaljastuvat vasta sellaisissa laboratoriokokeissa, joita on hyvin vaikea käy-tännössä toteuttaa. Juuri tähän keinotekoisten oppimisympäristöjen avul-la etsitään parannusta.

Elektroninen kirja voi tuoda oppilaiden ulottuville realistiselta vaikutta-via kokeita, joissa he pääsevät vaihtelemaan koeolosuhteita ja tarkkai-lemaan niiden vaikutuksia. Myös tällä alueella kehittäjät ovat olleet pit-kään liikkeellä. Esimerkiksi Illinoisin yliopistossa Stanley Smith on tuot-tanut jo 1980-luvun puolivälissä täydellisiä kemian kursseja multimedianavulla. Niissä oppilas pystyy kuvaruudulla suorittamaan kaikki ne ko-keet, joista tekstissä on puhe.

Keinotekoiset oppimisympäristöt eivät rajoitu luonnontieteisiin. Edelläviitattiin jo kielenopiskeluun virtuaalimatkalla Pariisiin. SuomessaWSOY on julkaissut englannin kielen CD-ROM-levyn, joka tarjoaa oppi-laille mahdollisuuden haastatella ihmisiä Cambridgen kaduilla kahdes-tatoista mielenkiintoisesta teemasta. Shakespearen näytelmien ympäriltäon tuotettu lukuisia keinotekoisia oppimisympäristöjä, mm. Macbeth-karaoke.

7

Elekt roniset yht eisöt oppimisympärist öinä

Tietotekniikassa tunnetaan hyvin Linux-niminen tietokoneiden käyttöjär-jestelmä, jonka ytimen kehitti suomalainen opiskelija Linus Torvalds.Hän aloitti hankkeen eräänlaisena itseopiskeluprojektina. Elokuussavuonna 1991 hän tallensi siihen mennessä kehittämänsä osat käyttöjär-jestelmästä suomalaisten korkeakoulujen käyttämään palvelinkoneeseenja ilmoitti samalla, että ohjelma on vapaasti kopioitavissa ja jaettavissa.Noin vuoden sisällä alkoi ilmaantua innokkaita kehittäjiä, jotka eri puo-lilla maailmaa halusivat osallistua Linux-käyttöjärjestelmän kehitystyö-hön. Tällä hetkellä Internetistä löytyy helposti yli 3 miljoonaa viitettätähän ohjelmaan, Linux-käyttäjäkerhoja on yli 50 maassa ja yksin Yhdys-valloissa 52 osavaltiossa.

Voidaan sanoa, että Linux on ollut maailmanlaajuinen tietotekniikanopiskeluprojekti, jonka toteuttamisen Internet on tehnyt mahdolliseksi.Se on esimerkki tekemällä oppimisesta, jossa oppiminen, tekeminen jaongelmanratkaisu ovat nivoutuneet yhteen. On tuotettu hyödyllisiä asioitaosana laajaa kansainvälistä verkkoyhteisöä. On myös hyvin todennä-köistä, että kehittämiseen osallistuneille projekti on hyvinkin vastannutammatillisia erityisopintoja käyttöjärjestelmien alalta.

Elektroniset yhteisöt ovat hyvä esimerkki tieto- ja viestintätekniikan myö-tä syntyneistä uusista oppimisympäristöistä. Hyvin monet näistä yhteisöis-tä yhdistävät saman alueen tutkijoita eri maissa. Esimerkiksi biolääketie-teellisessä BioMedNetissä on yli 100 000 rekisteröityä tutkijaa ja opiske-lijaa. Alan ammattilaiset ja opiskelijat voivat rekisteröityä ilmaiseksi.Rekisteröidyttyään he pääsevät osallisiksi monista palveluista, esimer-kiksi kirjallisuustietokannoista. Haku on ilmaista, sisällöstä joutuu mak-

8

samaan. Edelleen BioMedNet sisältää monia työkaluja jäsenien yhteis-työn ja viestinnän helpottamiseksi. Juuri yhteisön jäsenistön keskinäinenviestintä ja toisaalta jäsenistön tuottama tieto on leimallinen piirre hyvintoimivissa elektronisissa yhteisöissä. Se on osoittautunut tärkeäksi myöskaupallisesti motivoituneissa yhteisöhankkeissa (Armstrong ja Hagel,1997).

BioMedNetin kaltaiset organisaatiot ovat osa tutkijoiden elinikäistä oppi-mista. Mutta ne voivat toimia mallina elinikäistä oppimista tukevilleratkaisuille laajemminkin, sillä yksi elektronisen yhteisön perusfunktio onsuodattaa tietoverkkojen valtavasta tarjonnasta tietoa tietyn kohderyhmäntarpeiden mukaisesti. On kuitenkin tärkeää muistaa, että elektronisetyhteisöt eivät korvaa sosiaalisia kontakteja. Esimerkiksi etäopiskelu näyt-tää monien selvitysten mukaan toimivan parhaiten silloin, kun siihen liit-tyy myös merkittävästi henkilökohtaista ohjausta ja lähiopetuspäiviä(Daniel, 1996).

Elektroniset yhteisöt saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa myös tiedeyhtei-söön merkittävästi. Korkeakoulujen tutkijoille on tyypillistä asettaa tie-teenalansa tärkeysjärjestyksessä laitoksensa ja korkeakoulunsa edelle.Motivoivaksi koetaan yhteydet oman alan tutkijoihin. Elektronisessa yh-teisössä samoista ongelmista kiinnostuneita on helppo tavoittaa.

Elektroniset yhteisöt voidaan nähdä myös tavaksi laajentaa korkeakoulu-opetuksen saavuttavuutta. Britannian avoimen yliopiston varakansleriJohn Daniel toteaa teoksessaan Mega-Universities and Knowledge Media– Technology Strategies for Higher Education, että mikäli maailmassahalutaan ylläpitää nykyinen suhteellinen osuus väestön korkeakoulu-opiskelussa, pitäisi perustaa yksi keskikokoinen yliopisto joka viikko(Daniel, 1996, s. 4).

9

Elekt ronisilla t oreilla saavut t aa yleisöä

Opiskeluun kuuluu olennaisena osana erilaisten harjoitustöiden ja opin-näytteiden tuottaminen. Tavallisesti näillä tuotoksilla ei ole mitään käyt-töä opintosuoritusten kirjaamisen jälkeen, mikä ei voi olla vaikuttamattaopiskelijoiden motivaatioon. Ennen tietoverkkoja vain tiettyihin erikois-aloihin kuten käsiteollisuuteen on liittynyt oppilastöiden näyttelyperinne.Nykyisellä tekniikalla opintojen tuloksena syntyviä töitä voitaisiin julkais-ta huomattavasti aikaisempaa enemmän. Usein kuulee väitteen, ettämonet töistä ovat niin huonoja, ettei julkaisemiseen ole syytä. Tämä käsi-tys saattaisi osoittautua vääräksi, jos kaikkien osapuolien tiedossa olisialusta alkaen töiden potentiaalinen julkisuus.

Myös hyviin suorituksiin kohdistuva palkitseminen on harkitsemisenarvoinen koulupoliittinen investointikohde. Internetistä on löydettävissätästä joitakin malleja. Esimerkiksi vuosittainen ThinkQuest-kilpailuhoukutteli 1997 yli 1400 työryhmää 40 maasta kilpailemaan WWW-oppimateriaalien tuottamisessa. Osallistujat olivat 12—19-vuotiaita. Vuo-den 1997 voittajatyö “Missä taivas ja maa kohtaavat: Himalajan-matkamaantieteeseen ja kulttuuriin” oli kolmen oppilaan projekti. Nämä Inti-asta, Hollannista ja Yhdysvalloista kotoisin olevat opiskelijat tapasivatInternetissä ja myös toteuttivat koko projektin tietoliikennettä hyö-dyntäen. Tuloksena oli yli 500 valokuvaa, 400 tekstisivua, grafiikkaa ja

1 0

animaatiota käsittävä kokonaisuus, jonka tavoitteena oli olla paras Hima-lajasta kertova WWW-materiaali maailmassa. ThinkQuest-kilpailussaoppilasryhmät siis kilpailevat elektronisten kirjojen tuottamisessa, ja nuokirjat asetetaan näytteille elektroniselle torille, jossa niitä laskurienmukaan on tutkinut yli miljoona kävijää.

ThinkQuest-kilpailun palkinnot olivat vuonna 1997 yli miljoona dollaria.Voittaneet oppilaat saivat jokainen 25 000 dollaria, heitä valmentaneetopettajat kukin 5 000 dollaria ja lisäksi jokainen koulu 5 000 dollaria.

Yksi toimintamalli opinnäytetöiden julkistamisessa voisi olla, että samal-la kun työ julkistetaan, se ilmoitetaan kansallisen opinnäytetyökilpailunjohonkin sarjaan. Vuosittain jokaisesta sarjasta palkitaan parhaat työt.Onnistumisen kannalta on tärkeää, että palkintosummat ovat riittävänsuuria – samaa tasoa kuin ThinkQuest-kilpailussa.

Miksi uudet mediat ja uudet oppimisympärist öt eivätvaikut a opet ukseenEdellä on tarkoituksellisesti viitattu siihen tosiseikkaan, että digitaalisiaoppimateriaaleja on ollut pitkään. Suomessa kouluja on tietokoneistettujo 15 vuotta. Koko tuon ajan opettajia on koulutettu tietotekniikanopetuskäyttöön. Silti vain alle 20 % opettajista hyödyntää tietotekniikkaaopetustyössä.

1 1

Syitä tietotekniikan vähäiseen hyödyntämiseen on varmasti monia. LarryPress esitti vuonna 1994 tärkeän kommentin, kun hän totesi, että teknii-kasta voi tulla kulttuuria, opetussuunnitelmia tai pedagogiikkaa muovaa-va tekijä, jos se on aina läsnä. Esimerkiksi liitutaulu koulussa ja kaikkialtalöytyvä kello edustavat tällaista tekniikkaa. Siksi koulu voidaan aloittaamääräaikaan ja opettaja voi luottavaisesti kääntyä liitutauluun päin: se onhyvin todennäköisesti löydettävissä opetustilasta. Koulussa ei voi luottaasiihen, että tietokoneet olisivat käytettävissä. Vielä vähemmän on voituluottaa siihen, että hyödyllisiä oppimateriaaleja on saatavissa.

Tietokoneiden koulukäytöstä on 15 vuoden työn tuloksena tullut jatko- jatäydennyskoulutuksen kestosuosikki. Viranomaiset ovat kyllä saaneetopettajat kiitettävästi osallistumaan monenlaisille kursseille mutta eivätjuurikaan soveltamaan tietotekniikkaa opetustyössään.

Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen opiskeluun ja opetukseen ei oletekniikan leviämistapoja ajatellen mikään poikkeuksellinen alue. Moore(1996) on kuvannut tekniikan käytön leviämistä seuraavalla kaaviolla.Siinä väestö on jaettu viiteen erikokoiseen lohkoon, jotka havainnol-listavat uusia käyttäjäryhmiä, kun tekniset tuotteet saavuttavat laajempaakäyttöä. Nämä ryhmät seuraavat toisiaan ajallisesti. Ensin tulevat inno-vaattorit, sitten varhaiset omaksujat, varhainen enemmistö, verkkainenenemmistö ja lopuksi vastaanharaajat.

Mooren kaaviossa esiintyy aukkoja havainnollistamassa niitä vaikeuksia,joita syntyy, kun uudelle ryhmälle markkinoidaan tekniikkaa samoillaperiaatteilla kuin sitä edeltävälle ryhmälle. Innovaattorit puuhaavattekniikan kanssa, koska ovat kiinnostuneita itse tekniikasta. Jos he saavataikaan mielenkiintoisia tuloksia, mukaan tulevat varhaiset omaksujat,joilla on näkemys tekniikan käytöstä ja siitä, mitä etuja se voi mah-dollisesti tarjota. Hyvin usein tähän ryhmään kuuluvat erilaiset konsultitja kouluttajat, jotka saavat palkkansa myymällä visioita. Tärkeinepäjatkuvuuskohta tekniikan leviämisessä – Mooren kuilu – sijoittuuvarhaisten omaksujien ja varhaisen enemmistön väliin. Uusista asioistapuhuminen ei ole varhaiseen enemmistöön kuuluvien ammatti, vaan hetekevät jotakin muuta eivätkä halua ottaa riskejä epävarman ja toimi-mattoman tekniikan suhteen. Heistä kuitenkin alkavat varsinaiset massa-

1 2

markkinat. Monet uudet keksinnöt eivät koskaan ylitä Mooren kuilua.Verkkaiset omaksujat ottavat tekniikkaa käyttöön vastahakoisesti ja vii-meinen ryhmä vastaanharaajat eivät välttämättä koskaan. On ilmeistä, ettätieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on Suomessa saavuttanut vastavarhaiset omaksujat.

Kansalliset t avoit easet t elut edellyt t ävät t iet ot ekniikanlaajaa käyt t öä

Opetusministeriön vuonna 1995 julkaisema Koulutuksen ja tutkimuksentietostrategia sisältää koko joukon tavoitteita, joista osa on kerätty ohei-seen tauluun (Taulu 1).

1 3

Taulu 1. Otteita koulutuksen tietostrategiasta

Peruskoulu Peruskoulun tulee huolehtia siitä, että jokainen koulu-lainen oppii itsenäisesti hankkimaan tietoa eri lähteistä,hallit semaan ja käsittelemään tietoa sekä käyttämä än sitäanalyyt tisesti ja kriittisesti.

Peruskoulun tehtävä on antaa jokaiselle tietotekniikanperu staidot. Erityisesti tyttöjä kannustetaan tietotekniikankäytössä.

Opiskelun tavoitteena on, että oppilas aikaisemmastakokemuksesta riippumatta osaa käyttää tietokoneita jakeskei simpiä työvälineohjelmia sekä saa realistisen kuvantietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista eri aineissa.

Lukio jaammatilli-nen koul utus

Lisätään tietotekniikan käyttöä työvälineenä yleissivis tä-vä ssä ja ammatillisessa koulutuksessa uusien opetus suun-nitel mien perusteiden mukai sesti.

Tietotekniikkaa ei opeteta erillisenä oppiaineena, vaan seliit tyy muihin oppiaineisiin eheyttävänä aihekokonaisu u-tena.

Opettajat Opettajien peruskoulutuksen sisältöä, muotoa ja käytän-töä uudistetaan. Monimuoto-opetusta sisällytetään opetta-jan ko ulutuksen opetussuunnite lmiin.

Opetusharjoittelu toteutetaan niin, että myös tietotek-niikan taidot harjaantuvat.

Opettajien täydennyskoulutusta kehitetään ja suunnata aneri tyisesti monimuoto-opetuksen ja itseohjautuvan oppi-misen työmuotoja huomioon ottavaksi. Erityisen kiireestion varmis tettava opettajankouluttajien riittävä täydennys-koulutus ja soveltuvan oppimateriaalin saatavuus.

Huolehditaan siitä, että opettajankoulutusta järjestävissäain elaitoksissa, opettajankoulutuslaitoksissa ja harjoittelu-kouluissa on ajanmukainen ja riittävä tietotekniikka-varu stus.

1 4

Kunnat Kuntien tulee huolehtia siitä, että koululla on näiden tieto-tekniikan taitojen opettamiseen tarvittavat laitteet javerkko yhteydet.

Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että opettajilla onrii ttävät taidot ja että kunnissa on tarvittava tuki-henkilös tö.

Tauluun kerätyt tavoitelausumat toistuvat hyvin samankaltaisina useim-missa teollistuneissa maissa. EU:ssa mekanismi on se, että Euroopanyhteisö laatii strategisia ohjelmia, kuten tapahtui tuotettaessa Learning inthe information society -toimintasuunnitelmaa. Vastaavasti kansallisellatasolla jokaisessa EU-maassa tuotetaan Koulutuksen tietostrategian kaltai-sia tavoiteohjelmia. On kuitenkin hyvä muistaa, että opetusmenetelmistäpäättävät viime kädessä yksityiset opettajat ja lukion osalta jossain määrinmyös oppilaat, joiden kurssivalinnat voivat vaikuttaa opettajan ansio-tasoon. Opettajat ovat kuitenkin kiinnostuneita tuloksellisista opetus-menetelmistä, jotka motivoivat oppilaita, mikäli näiden menetelmienhyväksikäyttöön on olemassa kohtuulliset edellytykset.

Käyt ännön est eet ovat vielä suuret

Seuraavassa tarkastellaan tietoverkkojen ja digitaalisen median mahdolli-suuksien ja käytännön välistä juopaa esimerkin avulla.

Opetustyö jakaantuu koulussa opetussuunnitelman mukaisten aihekoko-naisuuksien käsittelyyn. Tavallisesti kullekin aiheelle on varattu tiettymäärä aikaa. Esimerkiksi lukion maantieteen kurssissa käsitellään useinyksi tunti mannerlaattoja ja niiden liikkeitä ja toinen maanjäristyksiä.Mitä hyötyä näitä aiheita opettava opettaja ja niitä opiskelevat oppilaatvoisivat saada tietoverkoista ja digitaalisesta mediasta?

Opettaja voi aloittaa dramaattisesti käymällä läpi kuvamateriaalia, jokahavainnollistaa mannerlaattoja ja niiden merkitystä. Internetissä on tar-jolla animaatioita, joiden avulla voi tutustua nykyisten mantereiden muo-toutumiseen ja toisaalta mannerlaattojen vaikutukseen jokapäiväiseenelämään maapallolla.

Edinburghin yliopiston World-Wide Earthquake Locator -palvelimenmaanjäristysraportti kertoo joka hetki viimeisimmät järistykset. Tuoreu-della on oma herättävä viestinsä: maanjäristyksiä on joka päivä, manner-laatat ovat edelleen jatkuvassa liikkeessä.

1 5

Havahduttavaa kuvamateriaalia maanjäristyksistä on runsaasti tarjollamyös uutiskuvina.

1 6

Mantereiden siirtymistä voidaan havainnollistaa animaatioiden avulla:

Kun siirrytään tarkastelemaan ilmiöitä analyyttisemmin, tietoverkoissaon tarjolla runsaasti hyvin laadittuja kaaviokuvia:

Jos ensimmäinen käytettävissä oleva tunti kuluisi opettajajohtoiseen työs-kentelyyn mannerlaattojen teorian parissa, seuraava tunti voisi puolestaanperustua parityöskentelyyn maanjäristysten vaikutusten parissa. Englan-tilainen Schools On Line -palvelin havainnollistaa, mitä tämä voisi olla.Se tarjoaa valmiita tehtävätoimeksiantoja koulutyöskentelyyn verkostalöytyvien materiaalien hyödyntämiseksi. Luonnontieteiden osastosta löy-tyy Koben maanjäristyksen ympärille rakennettu kokonaisuus. Se muo-dostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin tarjolla on 13 kysymyksen lista jatoiseksi kysymyksistä pääsee käsiksi runsaasti kuvitettuun kuvaukseenKoben maanjäristyksen vaikutuksista.

1 7

EEEEffffffffeeeeccccttttssss ooooffff eeeeaaaarrrrtttthhhhqqqquuuuaaaakkkkeeeessss ((((aaaaggggeeee 11115555−−−−11117777))))

See here for some good case study material about earthquakes including theKobe earthquake . Find out for example,

• Where did 'the worst earthquake catastrophe in years' occur?• What are the two classes of earthquake effects? Describe each of

them.• Which of these earthquake effects is the most damaging?• Describe what a seismogram looks like. What does the example

tell us?• What is the safest place to shelter during an earthquake? How

would you be careful after the shaking stops?• Why was there fire destruction in the 1989 San Francisco

earthquake – even when the fire-fighting had its own waterreservoirs?

• What does a sandblow or sandboil look like? What happenedduring one?

• By how much was the ground ruptured by the quake at AwajiIsland?

• How big a R i c h t e r M a g n i t u d e leads to destruction where peoplelive?

• What is Richter Magnitude?• If you had trouble standing during a 'quake, how would that

measure on the Mercalli scale?• What does the M e r c a l l i S c a l e measure?• How does the Mercalli scale differ from the Richter scale?

Ratkomalla pareittain heille osoitettuja osaongelmia oppilaat voisivattyöskennellä esimerkiksi 30 minuuttia toisen tunnin alusta ja viimeiset 15minuuttia voitaisiin käyttää opetuskeskusteluun ja parityöskentelyn pur-kuun.

Edellä kuvattu tapahtumien kulku edustaa didaktisesti eräänlaista komp-romissia opettajajohtoisuuden ja itsenäisen työskentelyn välillä. Nykyis-ten opetussuunnitelmien puitteissa tämä olisi melko luonteva menettely.Erityiskursseilla on toki lukiossakin enemmän aikaa ja voidaan omaksuatutkivampia lähestymistapoja.

Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa on kuitenkin edelleenkinerittäin vaikeaa. Miksi?

Ensinnäkin tietoverkkojen yleistyessä tarjolla olevan materiaalin määräon valtava. Kun informaatiota on paljon, sen löytämisestä tulee ongelma.

1 8

Koulun arkipäivässä ongelma on vielä yleisemmällä tasolla: missä ovattarjolla ne tietokoneet, joiden avulla opettaja valmistelee opetustaan, selai-lee verkkoja ja valitsee materiaalia? Edelleen on muistettava, että vain10—15 % opettajista tuntee tietotekniikkaa niin perusteellisesti, että osaapoimia kuvia web-sivuilta, tallentaa niitä hallitusti, siirtää eri hakemis-toihin verkossa ja taas ottaa tarvittaessa käyttöön.

Lisäksi kaikki edellä esitetty materiaali on englanninkielistä. Vaikka setukee oppilaiden kieliopintoja, sen käyttö ei ole mikään itsestäänselvyys.Tietotekniikkaa soveltavat opettajat tietävät myös oppilaiden tietoteknii-kan taitojen vaihtelevan suuresti.

Kun digitaalista aineistoa ryhdytään laajemmin hyödyntämään opetuk-sessa, törmätään käytännössä myös esitysvälinekysymyksiin. Jotta luento-muotoisessa opetuksessa voidaan tehokkaasti käyttää hyväksi tietover-koista poimittua kuva- ja animaatiomateriaalia, tarvitaan melko hyvälaa-tuinen multimediaprojektori tai oppilasparikohtaiset monitorit. Vaihto-ehtoisesti ainakin kuvamateriaali voidaan siirtää kalvoille, mutta laaduk-kaiden värikalvojen hinnat ovat vielä melko korkeita.

Oppilaiden itsenäisen työskentelyn osalta vaatimuksena on, että käytet-tävissä on riittävä määrä verkotettuja tietokoneita, jotka voidaan varatatähän tarkoitukseen juuri siksi tunniksi, jolloin opettaja niitä tarvitsee.

On kohtalaisen helppoa hahmotella ne puitteet, joissa uudet mediat jamenettelytavat voisivat tulla laajempaankin käyttöön.

1 9

1) Ylläpidetään kotimaisia tietopalveluja, jotka tarjoavat oppilaitos-käyttöön soveltuvaa tukimateriaalia suomen- ja ruotsinkielisenä sekämateriaalin alkuperäiskielellä.

2) Kehitetään oppimateriaalin luettelointia verkossa.3) Ylläpidetään kotimaisia palvelimia, joista koulussa tarvittava materi-

aali on poimittavissa riittävän nopeasti.4) Välivarastoidaan tietoja oppilaitosten palvelimiin tarpeellisiksi ajan-

jaksoiksi.5) Annetaan opettajille riittävä täydennyskoulutus digitaalisen oppima-

teriaalin hyödyntämisessä.6) Annetaan tietotekniikan perusteiden opetusta oppilaille niin varhai-

sessa vaiheessa, että tietoja voi käyttää hyväksi kaikessa opiskelussa.7) Varustetaan riittävä määrä luokkia multimediaprojektorein.8) Ylläpidetään kouluissa mediakirjastoja, joissa on tarjolla mikrotuki-

henkilön palvelut.

Näiden olosuhteiden luominen vaatii vankkaa uskoa saavutettaviin hyö-tyihin, pitkäjänteistä kehitystyötä ja rahaa.

Vain t asaisilla t oimenpit eillä t uloksiin

Tämän hankkeen väliraportissa painotettiin sitä tosiasiaa, että lähes kaik-ki sovellukset oppilaitoksissa edellyttävät tasavahvoja panostuksia kol-melle osa-alueelle, jos halutaan saada aikaan pysyviä tuloksia. Nämä osa-alueet ovat• laitteet• opettajien täydennyskoulutus• oppimateriaalit.

Laitteilla tarkoitetaan tietokoneiden ja tietoliikenneyhteyksien muodos-tamaa kokonaisuutta. Opettajien ja oppilaiden kannalta laitteissa onkysymys lähinnä siitä, että silloin kun se on perusteltua, työskentelyyn ontarjolla toimivia (ts. jatkuvasti kunnossa pidettyjä) laitteita opetus- jaopiskelumuotojen kannalta tarkoituksenmukaisissa ttttyyyyööööttttiiiillllooooiiiissssssssaaaa.... Onilmeistä, että kun oppilas/tietokone-suhdeluku muuttuu työskentelynkannalta suotuisaksi, laitteiden ylläpito ei voi olla opettajan sivutoimi.Samoin tilakysymykset nousevat laitekantaa kehitettäessä esille.

Edelleen opettajien täytyy tuntea olonsa turvalliseksi käyttäessään tieto- javiestintätekniikkaa opetuksessa. Tämä edellyttää, että opettaja on itseomassa työssään tietotekniikan iiiittttsssseeeennnnääääiiiisssskkkkääääyyyyttttttttääääjjjjääää ja hän tuntee lisäksikoulussa käytössä olevan teknisen ympäristön kohtuullisesti. Nämä val-miudet muodostavat kuitenkin vain työskentelyn perustan. Tietotek-niikan opetuskäyttöön liittyy runsaasti pedagogisia kysymyksiä, jotka

2 0

edellyttävät nimenomaan pppp eeee dddd aaaa gggg oooo gggg iiii ssss ttttaaaa jjjj aaaa ttttkkkkoooo---- jjjjaaaa ttttääääyyyyddddeeeennnnnnnnyyyysssskkkkoooouuuulllluuuu----tttt uuuu ssss ttttaaaa. Tämä puolestaan edellyttää jatkuvaa tutkimus-, kehitys- ja kokei-lutoimintaa.

OOOOppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiii on sekin monitahoinen kysymys. Tieto- ja viestintätek-niikkaa hyödyntävä oppimateriaali on monimuotoista, se voi koostuaohjelmista, jotka tekevät tietyt työskentelytavat mahdollisiksi; se voi ollaautenttista materiaalia, joka palvelee oppilasta itsenäisessä, tutkivassatyöskentelyssä; se voi olla materiaalia, joka tukee perinteistä, opettajanjäsentelyyn perustuvaa tiedonvälitystä. Tulevaisuudessa oikean tasapai-non löytäminen erilaisten työtapojen ja materiaalien välillä onkin tärkeäkysymys.

Jos tarkastelemme tilannetta peruskoulussa ja lukiossa, havaitsemme, ettäopettajan työtä ohjaa opetussuunnitelma ja käytännössä usein hyvin vah-vasti oppikirja. Opettajat etsivätkin pääasiassa oppimateriaaleja, jotkatukevat heidän opetussuunnitelman mukaista etenemistään. Opettajienenemmistö ryhtyy panostamaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviintyömuotoihin vasta, kun kokee siitä olevan enemmän hyötyä kuin vaivaa.

Vasta kun investoidaan kaikkiin kolmeen alueeseen, jotakin voi tapahtualaajemmassa mitassa. Jos laitteita ei ole, oppimateriaalia ei kannata kehit-tää. Jos oppimateriaalia ei ole, laitteiden käyttö rajoittuu useimmitenharrastuksenomaiseen toimintaan. Opettajia kannattaa toki kaikissa olo-suhteissa kouluttaa, koska se kohottaa heidän yleistä tietämystäänyhteiskunnassa käynnissä olevista muutoksista, mutta jos he eivät pystyhyödyntämään laitteita ja uusia oppimateriaaleja, heidän opetustyönsämuuttuu kovin vähän.

Oppimateriaali pitääkin siis nähdä yhtenä kolmesta investointikohteesta,jotka muodostavat välttämättömät edellytykset tuloshakuiselle työsken-telylle. Koulua hyvin palveleva oppimateriaali poikkeaa helposti ostet-tavista tietokone- ja tietoliikennelaitteista siinä, että tuota materiaalia eivälttämättä ole olemassa, vaan se täytyy keksiä ja kehittää. Väliraportissaesitetyt sovellusesimerkit kiinnittävät huomiota mm. oppimateriaalien jatyötapojen kehittämisen vaatimaan aikaan ja huomattaviin kustannuksiin.Onkin ilmeistä, että tulevaisuudessa joudutaan aikaisempaa tarkemminmäärittelemään, mitä rajallisilla resursseilla halutaan saada aikaan. Vaik-ka tietoliikenneyhtiön yhtenä strategisena tavoitteena voi hyvinkin ollasaada “kaikki koulut verkkoon”, se ei riitä koulutuspoliittiseksi ohje-nuoraksi.

On ilmeistä, että kolmesta osa-alueesta opettajankoulutus- ja oppimate-riaalikysymykset ovat vaikeimmin hoidettavissa. Nämä kaksi osa-aluettaovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kenenkään ei ole taloudellisesti kannat-

2 1

tavaa tuottaa digitaalista oppimateriaalia peruskouluille, lukioille taiammatilliseen koulutukseen, jos näiden koulumuotojen opettajilla ei olevalmiuksia käyttää tuota oppimateriaalia hyväksi. Toisaalta opettajateivät panosta aikaansa, jos materiaalia ei ole riittävästi.

Seuraavassa arvioidaan niitä toimenpiteitä, joilla nykytilasta voisi päästäkoulutuksen tietostrategian tavoitteisiin.

Tiet okonelait t eiden kust annukset ovat käyt t ömenoja

Tietokonelaitteiden hankinta on kolmesta panostuskohteesta helpoin.Opetusviranomaisten hahmottelema tavoitetaso selviää seuraavasta taulu-kosta (Lähde: Ella Kiesi, Opetushallitus, 1998).

Taulu 2. Koulujen laitetavoitteet

Oppilaita/ tietokone Tietokone käytössätuntia/ viikko

Ala-aste 10 2Yläaste 8 4Lukio 6 5Ammatillisetoppilaitokset

4 10

Palvelimien, työasematietokoneiden, kirjoittimien, skannereiden, kalus-teiden ja sisäisten verkkojen varustelu maksaa tällä tavoitetasolla noin230 miljoonaa markkaa (ilman arvonlisäveroa) vuodessa. Tämä menoeräon käyttömenojen luonteinen, sillä laitteet joudutaan uusimaan jokaneljäs vuosi. Vuosittain hankittavien laitteiden määrä on nykyisilläoppilasluvuilla noin 31 000 työasemaa, joiden liikevaihtoverolliseksiyksikköhinnaksi on laskettu 7 500 markkaa kappaleelta. Pientä vuosit-taista hintaeroosiota ei ole otettu mukaan, sillä monet tulossa olevatmultimediaominaisuudet todennäköisesti kompensoivat hinnanalen-nukset. Palvelinkoneita on laskettu mukaan yksi oppilaitosta kohden(paitsi ammattikouluissa kaksi oppilaitosta kohden) 18 000 markanhintaisena, kirjoittimia on laskettu yksi ala-astetta kohden, muutoin yksi20—25 konetta kohden, samoin kuvanlukijoita. Oheislaitemääriä voidaanpitää riittämättöminä, mutta on muistettava, että kouluissa tälläkinhetkellä on oheislaitteita.

Laitteiden käyttömenoihin on lisäksi budjetoitava tietoliikennekus-tannukset, tarvikkeet ja huoltokulut. Tarvikkeiden ja huollon voidaan

2 2

arvioida maksavan noin 8 % laitteiston hinnasta. Tietoliikennekus-tannukset riippuvat hyvin paljon käytetystä ratkaisusta ja sen toimittajasta.Käyttömenojen voidaan Internet-liitäntöjen vuoksi laskea lisääntyvännoin 35 miljoonaa markkaa vuodessa. Näin vuosittain laitteisiin jatietoliikenteeseen tarvittava rahamäärä on noin 280 miljoonaa perus-koulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten osalta. Tämä summa onnoin 1,3 % näiden oppilaitosten julkisista menoista, noin 21 miljardistamarkasta.

Prosenttiluku sattuu olemaan sama kuin RAND Corporationin arviovuoden 1994—95 tilanteesta Yhdysvalloissa (Glennan & Melmed, 1996;Keltner & Ross, 1996). Samat tutkijat arvioivat kehittyneen teknisenympäristön kustannukset 5,3 %:ksi koulun kuluista. Vuonna 1996—97yleissivistävän koulun keskimääräinen tietotekniikkakustannus, johonsisältyivät laitteet, ohjelmisto ja opettajankoulutus, on ollut Yhdys-valloissa 91 dollaria eli noin 480 markkaa oppilasta kohden (QED).Oppilasta kohti laskettuna Suomen vuosittaiset 280 miljoonaa markkaalaitteisiin ja tietoliikenteeseen ovat noin 315 markkaa oppilasta kohden.

Mikäli opetuksen tietotekniikkaa halutaan kehittää, on tärkeää luopuaerityisrahoitusjärjestelyistä, joilla hämärretään jatkuvan rahoitustarpeenhahmottamista. Laitekuluja tulee tarkastella osana käyttömenoja.

Laitekustannuksiin voidaan vaikuttaa hallinnollisilla yhteishankinnoillayleensä molempiin suuntiin, joko saada aikaan säästöjä tai lisätä kuluja.

Lait t eiden sijoit t elu ohjaa niiden käyt t öä

Tietokonelaitteistojen hankinnan ja sijoittelun tulee perustua opetus-tavoitteisiin. Kun peruskoulun tavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalletietotekniikan perustaidot, tähän tarkoitukseen on yleensä kalustettu eril-linen ATK-luokka. Suomen Kustannusyhdistyksen kartoituksen (1997)mukaan Suomessa onkin yläasteilla 98 %:lla oppilaitoksista tietokoneluok-ka. Sama hallinnollinen ratkaisu on käytössä valtaosassa isoista ala-as-teista ja useimmissa lukioissa. Kaikilla koulutasoilla mikroja on kuiten-kin muuallakin kuin ATK-luokissa, ala-asteilla hajautus on yleisempääkuin yläasteilla ja lukioissa.

ATK-luokkaa pidetään usein huonona ratkaisuna silloin, kun tietotek-niikka nähdään opettajan ja oppilaiden työvälineenä ja tietotekniikka onosa monimuoto-opetuksen ratkaisuja. Pielen (1989) mukaan tilanne, jossatietokoneet ovat yhden opettajan valvonnan alaisena erityisluokassa, salliimuille opettajille tietotekniikan käytön jättämisen huomiotta. Parhaim-millaankin muut kuin tietotekniikan opettajat kokevat olevansa ATK-

2 3

luokan toissijaisia käyttäjiä. Toisaalta ei tule aliarvioida sitä hyötyä, jokasaadaan, kun tietokonelaitteilla ja niille varatulla tilalla on selvä vastuun-kantaja, ATK-opettaja.

Selvimmät vaihtoehdot ATK-luokalle ovat mediakirjasto ja työpistetyös-kentelyyn varustetut erikoisluokat.

Toimiva mediakirjasto on tila, jossa on suurehko määrä tietokoneita janiistä vastaava ja käyttöä ohjaava opettaja tai mediakirjaston hoitaja.Mediakirjastossa on usein myös laitteet äänitteiden ja videoiden hyödyn-tämiseen. Mediakirjastoratkaisuja on suosittu esimerkiksi monissa brit-tiläisissä kokeilukouluissa (ks. Educational Design Initiatives, 1991). Par-haimmillaan mediakirjasto tarjoaa tietotekniikan hyödyntämismah-dollisuudet myös sellaisille opettajille, jotka eivät välttämättä halua itsepaneutua tietokoneluokan tekniikkaan. He voivat jakaa opetusryhmänkahteen osaan ja työskennellä itse toisen ryhmän kanssa toisen työs-kennellessä tietokoneluokassa.

Työpistetyöskentelyyn varustetussa luokassa oppilaat on jaettu esimer-kiksi kolmeen työryhmään, joista yksi työskentelee kirjallisen materiaalinavulla, toinen videon kanssa ja kolmas tietokoneita käyttäen. Tässä rat-kaisussa vastuu teknisten laitteiden valvonnasta on luokan opettajalla.Työpistetyöskentely soveltuu moniin oppiaineisiin ja se myös tuo tieto-tekniset työvälineet paremmin opettajan käyttöön.

Koulutuksen tietostrategiassa (Taulu 1) ilmaistut tavoitteet edellyttävätselvästi 1) tietotekniikan perusteiden opetukseen soveltuvan tilan varust-amista ja 2) tietotekniikan työväline- ja hyötykäyttöä edistävien ratkai-sujen tukemista.

Opet t ajankoulut us

Opettajankoulutus on laitehankintoja vaikeampi kysymys. Yleisesti arvi-oidaan, että opetustyössään tietotekniikkaa oppilaiden kanssa hyödyn-tävien opettajien kokonaismäärä ei Suomessa poikkea kansainvälisestätasosta, joka jää alle 20 %:n. Suomen Kustannusyhdistyksen kartoituksessaopettajat asettivat opettajien saaman koulutuksen toiselle sijalle parem-pien ohjelmien tulon jälkeen, kun kysyttiin tekijöitä, joilla multimediankäyttöä voitaisiin edistää. Kun kysyttiin multimedian käytön esteitäkoulussa, opettajat asettivat koneiden puutteen ensimmäiseksi, rahanpuutteen toiseksi ja opettajien koulutuksen puutteen kolmanneksi. MyösMervi Elosen opinnäytetutkimuksessa (1998) nekin opettajat, jotka katsoi-vat pystyvänsä hyödyntämään tietokonetta opetuksessa, antoivat taidois-taan keskimäärin kouluarvosanan 7.

2 4

Opettajankoulutus mainitaan koulutuksen tietostrategiassa olennaisena.Parin viime vuoden aikana opettajankoulutusyksiköissä onkin panostet-tu jonkin verran laitteistoihin ja kouluttajiin, mutta valmistuvien opetta-jien taitoihin tällä ei vielä ole ollut suurta merkitystä.

Oppimateriaalien kehittymisen kannalta opettajankoulutus on ratkai-sevan tärkeää ja päinvastoin. Jos opettajat eivät osaa hyödyntää tietot-ekniikkaa, ainoastaan kokeilumielessä kehitetyt ohjelmatuotannot ovatmahdollisia. Toisaalta jolleivät opettajat saa viestiä, että markkinoille ovattulossa heidän perinteiset oppimateriaalituottajansa, he olettavat alanolevan vielä alkutaipaleella eivätkä innostu koulutuksesta.

Tietotekniikan itsenäisen hyötykäytön oppiminen sisältää aina kaksi osa-vaihetta: on opittava käyttämään teknisiä apuvälineitä kohtuullisellasujuvuudella ja toisaalta on opittava hahmottamaan, miten omattyötehtävät voidaan tehdä uusia välineitä käyttäen paremmin ja/taihelpommin. Jos käyttäjä ei mielestään saavuta käytössä riittävää suju-vuutta, hän tekee työt muilla tavoin, jos hänellä on siihen työorgani-saatiossaan mahdollisuudet. Opettajilla tavallisesti on.

Tietotekniikan perusteiden opettelu vaatii opettajilta sekä harjoittelu-aikaa että kalenteriaikaa. Tästä syystä tiiviiden kurssien sijasta pitäisisuosia myös työnopastusta oppilaitoksissa.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutus on tärkein yksittäinen panos-tuskohde, jos aiotaan toteuttaa koulutuksen tietostrategiaan kirjattujatavoitteita. Koulutuksen painotus riippuu paljon siitä, minkälaista teknistätukea oppilaitoksissa on saatavissa. Jos oppilaita voi vaikkapa harjoitus-työn yksityiskohdissa opastaa mediakirjaston hoitaja tai koulun mikro-tukihenkilö, opettaja voi jättää tietotekniikan vähemmälle, mutta joshänellä ei tällaista apua ole, sujuva tietokoneen käyttö on kaiken toimin-nan edellytys.

Tietotekniikan pedagogisen hyötykäytön koulutukseen on Isossa-Britanniassa varattu seuraavaan valtion tulo- ja menoarvioon 23 miljoo-naa puntaa. Meillä olisi järkevää aloittaa huolellisella koulutustarve-kartoituksella ja suunnitella eri vaiheissa oleville opettajille täsmäkoulu-tusta, jossa koulutuksen välittömällä soveltamisella olisi riittävä asema.

2 5

Digit aalist en oppimat eriaalien kehit ysvaiht oeht oja

Voimme hahmottaa useita vaihtoehtoisia tavoitteita digitaaliselle oppi-materiaalille. Tällaisia ovat esimerkiksi

1) tietotekniikan mahdollisuuksien havainnollistaminen2) opetustyön helpottaminen3) opetuksen rikastuttaminen uusilla medioilla4) tehokas tukiopetus5) oppimateriaalien taloudellisempi tuotanto ja jakelu6) oppimateriaalien laadun kehittäminen7) uusien opetusmenetelmien kehittäminen.

Tietotekniikan havaintomateriaalit

Koulutuksen tietostrategian tavoite on antaa oppilaille realistinen kuvatietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista eri aineissa. Tavoite voi-daan toteuttaa monilla eri tavoilla. Jo nyt useimpiin aineisiin on saatavissatietokoneavusteisia kotimaisia oppimateriaaleja, tai tietoverkoista on etsit-tävissä sopivaa aineistoa. Jälkimmäisessä tapauksessa materiaalia hyödyn-netään tavallisesti oppilaiden harjoitustöissä tai tutkielmissa työkalu-ohjelmien avulla. Jotta oppilaan kokemuksista muodostuisi monipuo-lisia, eri aineiden opettajien tulisi yhdessä suunnitella, mitä sovelluksiakukin käyttää. Tämän lähestymistavan pulmana on, etteivät opettajieneivätkä oppilaiden tietotekniset perustaidot välttämättä riitä tavoitteel-liseen työskentelyyn. Esimerkiksi Mervi Elosen (1998) tutkimuksen 124opettajan otoksessa vain 13 % reaaliaineiden opettajista tunsi osaavansatietotekniikkaa siinä määrin, että pystyy hyödyntämään sitä opetuk-sessaan. Matemaattisten aineiden osalta vastaava prosenttiluku oli 55 %.Tietotekniikan hyötykäyttöä haittaa myös usein oppilaiden tietoteknistentaitojen epätasaisuus.

Tietotekniikan hyötykäytön havainnollistamisessa päästään tuloksiinuseimmissa oppilaitoksissa nykyisillä laitteilla ja kohtuullisella yhteis-suunnittelulla, kun turvaudutaan markkinoilla oleviin materiaaleihin.

Opettajan työn helpottaminen

Opetustyön helpottaminen on astetta vaativampi tavoite. Opetustyö onopettajan työtä, joka muodostuu opetuksen suunnittelusta, luennoimi-sesta, demonstroinnista, harjoitusten ohjaamisesta, kokeiden ja tenttien

2 6

suunnittelusta ja korjaamisesta ja oppimistulosten arvioinnista. Useimpianäistä työvaiheista voidaan helpottaa tietoteknisin keinoin merkittävästi,mutta vasta kun laitteet ja digitaaliset oppimateriaalit ovat helposti saa-tavissa ja opettajalla on kohtuulliset tietotekniikan käyttötaidot.

Oppikirjakustantajien keskeinen kilpailukeino on parin viime vuosikym-menen aikana ollut opettajan työn helpottaminen. Tämä on ilmennytopettajan oppaiden, harjoituskirjojen ja kalvoesitysten tuottamisena.Oppikirjojen kustantajien web-sivut sisältävät jo nyt runsaasti linkkejäopetusta tukeviin palvelimiin.

On oletettavaa, että oppikirjojen markkinointi jatkossa tähtää elek-tronisten yhteisöjen hyödyntämiseen. Nämä yhteisöt helpottavat osaltaanopettajien työtä. Kehityksen nopeus tulee riippumaan siitä, miten laajaatietoteknisten työvälineiden käyttö opettajien piirissä on. Tämä puoles-taan riippuu tietotekniikan hyödyntäjien määrästä opettajien keskuu-dessa.

Oppimateriaalien kustantajat tulevat myös tarjoamaan omiin oppikir-joihinsa digitaalisia oheistuotteita CD-ROM-levyjen ja web-sivujen tainiiden yhdistelmien muodossa. Nämä tuotteet toteuttavat omalta osaltaanopetuksen rikastuttamisen tavoitetta. Aktiivisimmat opettajat ottavat jotälläkin hetkellä käyttöönsä myös monia kuluttajamarkkinoille suun-nattuja tuotteita, kuten elektronisia tietosanakirjoja, CD-ROM-kielilevyjäja simulointipelejä. Kuitenkin kynnys ryhtyä hyödyntämään digitaalistaoppimateriaalia mataloituu olennaisesti, jos se on kiinteästi integroituopettajan jo käyttämään oppikirjasarjaan. Nämä tuotteet tulevat mark-kinoille ilman julkisen vallan tukea, jos kouluissa on riittävästi koneita jadigitaalista oppimateriaalia hyödyntäviä opettajia – eli jos koulutuksentietostrategian tavoitteet toteutuvat.

Tukiopetus

Tehokas tukiopetusmateriaali, joka todella auttaa oppimisen pulma-tilanteissa, on jo astetta vaikeampi ongelma. Se edellyttää merkittävääkehittämispanosta ryhmältä, joka pystyy hyödyntämään perustutkimuk-sen tuloksia, käyttämään hyväksi digitaalisen median keinoja ja tekemäänsoveltavaa tutkimusta opetusmenetelmien parissa ja vielä tuotteistamaantyönsä tulokset. Suomessa esimerkiksi Turun yliopistossa toimiva oppi-mistutkimuksen yksikkö on kehittänyt monipuolisen Aleksi-ohjelmistonlukemisen tukiopetukseen. Ohjelmisto nojaa mittavaan perustutkimus-perinteeseen lukemisprosessin ja oppimisvaikeuksien alueella ja on saa-nut sitä käyttäviltä opettajilta hyvää palautetta. On kuitenkin tärkeää

2 7

huomata, että meillä ei ole Suomessa monia tällaisia soveltavan oppi-mistutkimuksen ryhmiä.

Tämän projektin väliraportissa esiteltiin esimerkkinä yhden laajanmatematiikan tukiopetusohjelman, Interactive Mathematicsin, toimintaaja taustaa. Tämän ohjelman syntyhistoria sisältää mielenkiintoisia tietoja.Ohjelman isä Bernard Gifford toimi aiemmin Kalifornian yliopistossaBerkeleyssä kasvatustieteen tutkijakoulun esimiehenä, josta virasta hänsiirtyi Apple Computerin opetussovellusten vetäjäksi ja perusti sen jäl-keen oman Academic Systems -nimisen yrityksen. Yhtiö kehitti ensim-mäistä ohjelmaansa neljä vuotta, ennen kuin se tuli markkinoille.Ainakin Microsoft, TCI ja Accel Partners ovat rahoittaneet AcademicSystems -yhtiötä noin 60 miljoonan rahoituspaketilla.

Laajat systemaattiset tukiopetusohjelmat edellyttävät syntyäkseen sekähenkisiä että taloudellisia voimavaroja. Ne eivät synny lyhytjännitteistenbyrokraattisten tutkimusohjelmien tuloksena silloin, kun aiheesta toiseenrahoituksen perässä siirtyvät tutkijat ovat tutkivinaan sitä, mitä virastotovat rahoittavinaan.

Monet tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että tukiopetus kuuluu niihinalueisiin, joilla digitaaliset oppimateriaalit lisäävät oppimistuloksia.Ohjelmat eivät välttämättä vastaa kaikkiin niihin haasteisiin, joitaitseohjautuvalle oppijalle tulevaisuudessa asetetaan, mutta niillä saattaaolla ratkaiseva merkitys aineissa, joissa perusteisiin jääneet aukkokohdatkatkaisevat järkevän etenemisen jatkossa. Sellaisilla alueilla, joilla koti-maista tarjontaa tai tutkimustraditiota ei ole olemassa, tulisi harjoittaayhteistyötä kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Kuntietokoneet ensimmäisen kerran tulivat oppivelvollisuuskouluun, Sitrakäynnisti Suomessa kouluohjelmistojen projektin, jonka yhtenä tärkeänäosana oli selvittää kansainvälisen ohjelmistotarjonnan hyödyntämistä.Vakiintumaton standardointitilanne 1980-luvun alussa johti siihen, ettähankkeesta ei syntynyt merkittäviä tuloksia. Tällä hetkellä vastaavalle sel-vitykselle olisi huomattavasti otollisempi tilanne.

Taloudellinen tuotanto ja jakelu

Digitaaliseen oppimateriaaliin voidaan panostaa myös siksi, että se tar-joaa aiempaa taloudellisemmat tuotanto- ja jakelumenetelmät. Koulutuson kustannuskriisissä, ja kaikki keinot kustannusten hallintaan tulisi hyö-dyntää. Vaikka oppimateriaalikustannukset ovat hyvin pieni osa koulu-tuksen kokonaiskustannuksia, myös tällä alueella on tärkeää etsiä sääs-töjä. Erityisesti vähälevikkisten materiaalien tuottaminen ja jakeludigitaalimuodossa tarjoaa varmasti säästöjä. Samoin kustantajilla on val-

2 8

miutta siirtyä verkkojakeluun vähälevikkisten opettajan oppaiden, kalvo-sarjojen ja muiden tukituotteiden osalta.

Oppimateriaalien laadun kehittäminen

Digitaalisilla oppimateriaaleilla voidaan tehdä monia sellaisia asioita,jotka muutoin eivät ole mahdollisia. Oppilaan ulottuville voidaan tuodauudella tavalla autenttista materiaalia, oppimateriaali voi tarjota useam-pia näkökulmia ilmiöihin ja näin mukautua erilaisiin oppimistyyleihin.Simuloimalla ilmiöitä voidaan oppijalle tarjota tilaisuus aktiiviseenvuorovaikutukseen tiedon kanssa. Oppimateriaalin luonne saattaa tässäkehityksessä hämärtyä perusteellisesti: sen sijaan että oppijalle tarjotaanselitys verenkierron rakenteesta, hänet voidaankin viedä kuvaruudunkautta matkalle verisuonistoon. Hän tavallaan kokee saman kohtalonkuin verisolu.

Oppimateriaalien laadun kehittäminen on kansainvälinen soveltavantutkimuksen ja kehittämisen alue, jossa pitää olla mukana samalla tavallakuin kansainvälisessä tutkimustoiminnassa yleensäkin. Samoin kuinmuilla soveltavan tutkimuksen alueilla pitää pyrkiä tehokkaasti hyödyn-tämään kansainvälistä tietotaitoa. Rajallisia resursseja kannattaa kohden-taa toisaalta hankkeisiin, joilla huolehditaan kansainvälisen tarjonnanhyväksikäytöstä pienellä kielialueellamme ja toisaalta kohtuullisestaosallistumisesta uuden tiedon tuottamiseen.

Uusien opetusmenetelmien kehittäminen

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on nähty myös merkit-täväksi keinoksi tuoda uusia lähestymistapoja koulutuksen kenttään.Tällöin lähtökohtana on varsin laajasti hyväksytty näkemys, että koulutusei enää voi varustaa oppilaita tiedollisilla eväillä koko eliniäksi, vaanoppiminen jatkuu koko elämän. Samalla itseohjautuvan oppimisenmerkitys korostuu. Koulun tulisi tämän näkemyksen mukaan ensisijai-sesti auttaa oppilasta kehittymään itsenäiseksi oppijaksi ja vasta toissijai-sesti välittää tietoa. Taustalla on myös käsitys tiedon luonteen muuttumi-sesta. Yhä useammassa kysymyksessä joudutaan myös turvautumaanongelmanratkaisuun epävarmoissa olosuhteissa. Opiskelun pitäisi luodavalmiuksia kysymysten asettamiseen ja tiedonhankintaan myös silloin,kun kenelläkään ei ole valmiita ratkaisuja.

Väliraportissa esitelty CoVis-projekti on yksi lukuisista kansainvälisistäprojekteista, joka on käyttänyt tieto- ja viestintätekniikkaa juuri tässämerkityksessä.

2 9

Evaston Township High School ja New Trier High School Illinoisissaaloittivat vuonna 1991 kokeiluprojektin, jossa yksi oppilaille tarjottavaluonnontieteellinen kurssikokonaisuus rakentui ilma- ja ympäristötietei-den problematiikan ympärille. Aihe valittiin, koska se oli konkreettinenja vaikutti oppilaiden jokapäiväiseen elämään ja se voitiin ottaa lähtö-kohdaksi luonnontieteellisten työtapojen ja ajattelumallien kehittämi-seen. Projekti on jatkunut ja kehittynyt näihin päiviin asti.

Oppimateriaali tässä projektissa saadaan suurelta osin tietoverkkojenvälityksellä. Projektilla on käytössään modernit tieto- ja viestintäteknisettyövälineet, joiden avulla oppilaat voivat poimia viimeisimmät satel-liittikuvat, sääkartat tai havaintoraportit. Trendien seuraamista varten hevoivat päästä käsiksi CD-ROM-levyille talletettuihin tietoihin viimeksikuluneiden 25 vuoden ajalta. Projektia avustavat tutkijat ovat kehittäneetoppilaiden tietokoneissa toimivan muistikirjaohjelmiston, johon oppilaatkeräävät havaintojaan, kysymyksiään ja teorioitaan. Verkotettuna ohjel-mana “muistikirja” tarjoaa toisaalta mahdollisuuden jakaa tietoa oppi-laiden kesken. Toisaalta opettajalla on aina pääsy oppilaan muistikirjaanjoko seuraamaan edistymistä tai kirjoittamaan kommentteja. CoVis-projektilla on oma web-palvelimensa. Videokonferenssiyhteydet tietoko-neiden välittömässä läheisyydessä tarjoavat mahdollisuuden yhteistyö-hön muiden koulujen oppilaiden kanssa tai kytkeytymisen haastattele-maan alan tutkijoita.

Gomez ja Gordin (1995) nostavat projektista esille mm. seuraavat ominai-suudet:

• Oppilailla on riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa aihepiirien valin-taan.

• Hankkeet kestävät niin kauan, että niissä joudutaan tekemäänstrategisia valintoja ja suunnittelemaan toimenpiteitä.

• Toiminta tapahtuu tieteellisiä käytäntöjä noudattaen.• Projektissa on runsaasti mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymi-

seen ja keskusteluun.• Tulokset ilmaistaan itse tuotettuina raportteina.• Yhteistoimintaa harrastetaan myös koulun rajojen ulkopuolella.

CoVis-hanke käynnistyi siis vuonna 1991 kahden koulun ja kuudenopettajan projektina, johon osallistui ensimmäisessä vaiheessa noin 300oppilasta. Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön ensimmäisen vaiheenrahoitus projektille oli noin 10 miljoonaa markkaa. Tässä vaiheessa tär-kein tavoite oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyönä kehittää uudentyyp-pistä luonnontieteellistä yhteistoiminnallista projektiopetusta – kokeillauusia työtapoja ja ottaa käyttöön uusia välineitä. Projekti on käyttänytpaljon aikaa, jotta projektityö saataisiin istutetuksi koulujen muuhun

3 0

työskentelyyn. Usein se, miten asiat toimivat yhdessä luokkahuoneessa,riippuu koko koulun tasoisista järjestelyistä.

Lokakuussa 1994 alkaneen ja 1998 päättyvän projektin tulosten levitys-vaiheen aikana pyritään 300 oppilaan pilottiprojekti muuntamaan kansal-liseksi vakinaistetuksi toiminnaksi keskittymällä kolmeen osa-alueeseen,tekniseen infrastruktuuriin, oppimateriaaleihin ja opettajien jatkokoulu-tukseen. Tutkittavana ovat muutoksen suunnittelun ehdot opetusalalla.Tämän toisen vaiheen osalta yksin kansallisen tiedesäätiön rahoitus onnoin 20 miljoonaa markkaa, mutta mukana on myös muita rahoittajia.Oppilaitokset ja opettajat ovat voineet vuodesta 1995 hakemuksesta päästämukaan CoVis-hankkeeseen. Edellytyksenä ovat olleet tasokas tieto- javiestintätekniikka sekä valmius opettajien jatkokoulutukseen.

Tällä hetkellä opettajien lisäksi CoVis-projektiin osallistuu 30 tutkijaa jamuuta asiantuntijaa.

CoVis-hanketta luonnehtivat seuraavat piirteet:

• Hankkeen lähtökohtana ovat olleet teoreettisesti perusteltu kysymys,voidaanko luonnontieteen opetuksen lähestymistapaa muuttaa uudentekniikan avulla oppilaslähtöiseen suuntaan.

• Opetussuunnitelmien ja työmenetelmien suunnittelu on ollut merkit-tävällä sijalla.

• Hanke tapahtuu korkeakoulun tutkimusyksikön ja koulun yhteis-työnä.

• Hankkeelle on varattu rahoitusta pitkäjännitteisesti.• Oppimateriaalin osalta CoVis osoittaa painopisteen siirtymistä verk-

kopalvelujen, opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmia koskevaninformaation suuntaan, kun taas oppilaiden työskentely hyödyntääautenttista materiaalia.

• Vaikka tutkimukseen ja kokeiluun suuntautuneella hankkeella olihyvät resurssit, projektin muuttaminen valtakunnalliseksi näyttää vaa-tivan kaksin verroin panostamista kehittämis- ja kokeiluvaiheeseenverrattuna.

Tämä hanke valittiin väliraporttiin nimenomaan siksi, että se havain-nollistaa merkittävien opetusmenetelmien muutosten vaatimaa panos-tusta. Tietoverkot ja digitaaliset oppimateriaalit palvelevat tässä lähesty-mistavassa nimenomaan autenttisena ympäristönä ja työvälineenä samal-la tavalla kuin suuressa osassa tämän päivän työympäristöjä.

Tällaiset hankkeet eivät myöskään ole polkaistavissa pienillä resursseillaja lyhyellä varoitusajalla, vaan ne edellyttävät kilpailukykyä rekrytoi-taessa osaavia ja innostuneita tekijöitä. Myös tässä kategoriassa tulisi

3 1

suuntautua kansainväliseen yhteistyöhön ja huolehtia siitä, että parhaatkäytännöt saavat osakseen riittävää huomiota Suomessa. Tämä edellyttää,että suomalaiset kehittäjät ja tutkijat ovat aktiivisesti mukana kansain-välisessä kehitystyössä, sillä parhaiten tieto siirtyy juuri henkilökohtaistenkontaktien avulla. On merkille pantavaa, että myös laajan amerikkalaisenselvityksen “Technology’s Role in Educational Reform – Findings froma National Study of Innovating Schools” (Means & Olson, 1995) yksiolennainen havainto oli tutkijoiden vaikeus löytää esimerkkejä oppilai-toksista, jotka olivat onnistuneet CoVis-projektin kaltaisissa kehittävissähankkeissa.

Mit en panost aa oppimat eriaaliin ?

“Kaikkea ei voi haluta, kun ei ole paljon rahaa.” Eemeli, 3 v.

Koulutuksen tietostrategia ottaa hyvin myönteisesti kantaa digitaalistenoppimateriaalien puolesta:

“Kaupallisesti katsoen Suomi on pieni tietoteollisuuden sisältötuotteiden– multimedian, sähköisten julkaisujen, oppimateriaalin ja erikoisalojentuotteiden – markkina-alue. Vaikka sisällöllistä osaamista kyllä on, onpuhtaasti kotimaiseen jakeluun tarkoitettu tuotanto usein taloudellisestikannattamatonta.

Koulutusala on kuitenkin kokonaisuutena suuri ja vaativa asiakas, jonkaluoma kysyntä voi lisätä kilpailua ja sillä tavalla voimistaa kilpailukykyistäkotimaista tarjontaa. Laadukkailla opetusmateriaaleilla ja viihteellisilläopetustuotteilla, ns. edutainment-tuotteilla, on markkinapotentiaaliamyös koulutuskäytön ulkopuolella, kodeissa, varhaiskasvatuksessa sekäkerho- ja vapaa-ajan toiminnassa. Vahvoilla osaamisalueilla markkinateivät rajoitu kotimaahan.

Valtiovalta ja yritykset voivat tukea kilpailukykyisten digitaalisten tieto-tuotteiden kehittämistä ja markkinoiden luomista. Tuotantoa voidaanlisätä myös muilla rahoitusjärjestelyillä ja näin tukea uuden osaamisen jayritystoiminnan syntymistä tietotuotteiden alueella.” (Koulutuksen tieto-strategia)

Kysymys digitaalisten oppimateriaalien markkinoista liittyy kiinteästisiihen, mitä edellä on sanottu kolmen osatekijän – laitteiden ja verkko-yhteyksien, koulutuksen ja oppimateriaalien – tasapainoisen kehittämi-sen tarpeesta. Todellisten oppimateriaalimarkkinoiden muodostuminenedellyttää näiden materiaalien todellista käyttöä. Jo nyt on päästy

3 2

kohtuullisen pitkälle tietotekniikan perusvalmiuksien opettamisessa op-pilaille ja koulutusala on kohtalaisen merkittävä tietokonelaitteiden javiestiyhteyksien ostajana.

Ohjelmistomarkkinoiden osalta markkinapotentiaali rajoittuu pääasial-lisesti työvälineohjelmiin. Tämä heijastaa hyvin sitä tosiasiaa, että näidenkäyttötaito on pitkälle mielletty tavoitteeksi asetetuksi tietotekniikanperustaidoksi. Niinpä julkista tukea nauttiva Raahen ohjelmistopankkion karsinut muut kuin työkaluohjelmat tarjonnastaan. Ammatillisenopetuksen erityisohjelmien markkinointi alan oppilaitoksiin on myöshyvin tärkeää niiden maahantuojille ja tuottajille, sillä ohjelmistojenperusteiden opetus oppilaitoksissa tasoittaa niiden tietä muilla mark-kinalohkoilla.

Työvälineohjelmien käyttö on levinnyt kouluissa myös tietotekniikanopetuksen ulkopuolelle. Erilaisten tutkielmien ja esitelmien teko maini-taankin useimmin oppilaitosten tietokoneiden käyttötavaksi tietotek-niikan kurssien ulkopuolella. Tämä toteuttaa hyvin koulun tietoteknii-kan käytölle asetettuja tavoitteita ja vastaa samalla myös opettajienhenkilökohtaisen tietojenkäsittelyn painotusta. Puhuessaan tietoteollisuu-den sisältötuotteista koulutuksen tietostrategia kuitenkin suuntautuuselvästi siihen alueeseen, josta usein käytetään englanninkielistä termiä“knowledge media”, tietomedia ja johon tässä raportissa on viitattu ter-millä elektroninen kirja. Vastoin koulutuksen tietostrategian toteamuksiameillä ei ole tämän alan markkinoita oppilaitosten piirissä. Merkittävintarjonta ja kysyntä sijoittuu selvästi kuluttajamarkkinoiden puolelle.

Koululaitoksen piirissä markkinoiden kehittymisen ydinkysymys onMooren kuilun ylittäminen, varhaisen enemmistön tulo digitaalistenoppimateriaalien ja tietoverkkojen hyödyntäjien joukkoon. Tämä ei voitapahtua kovin lyhyessä ajassa, koska samalla kertaa on kehitettäväkaikkia hyötykäytön edellytyksiä. Edellä hahmoteltu laitevarustus, jokatakaisi peruskoulussa ja lukiossa 2—5 viikkotuntia tietokoneaikaa oppi-lasta kohden ja ammattikoulussa 10 viikkotuntia oppilasta kohden, lieneeaika lähellä sitä minimiä, joka voi houkutella opettajia panostamaan työ-tapojensa muuttamiseen. On tärkeää huomata, että tietotekniikan hyöty-käytön edellytyksenä ovat sekä opettajien että oppilaiden kohtuullisettietotekniset perusvalmiudet. Opettajilla tulee lisäksi olla valmiuksiasoveltaa tietotekniikkaa pedagogisten tavoitteiden suunnassa. Tietotek-niikan pedagogiset sovellukset eivät ole alue, jossa esimerkiksi korkea-kouluilla ja niiden täydennyskoulutusyksiköillä olisi valmiina hallussaantarpeellinen tietopohja, joka vain odottaa määrärahoja tullakseen väli-tetyksi kentälle. Kysymyksessä on pikemminkin alue, jolla tulisi saadakäynnistetyksi runsaasti yhteishankkeita, joissa kokeillaan vaihtoehtoisiamenettelytapoja ja ruoditaan niitä perusteellisesti.

3 3

Kansainvälisesti on vireillä useita hankkeita nk. oppimisaihioiden talou-den kehittämiseksi. Näillä projekteilla tähdätään erityisesti digitaalistenoppimateriaalien hyötykäytön lisäämiseen. Tämän kehitystyön potenti-aali on merkittävä, ja sitä kuvataan lyhyesti seuraavassa.

Oppimisaihioiden ekonomia

Verkossa jaettavilla tietoyhteiskunnan tuotteilla on muutamia perintei-sistä tuotteista poikkeavia ominaisuuksia. Ensinnäkin, jos käyttäjä kopioiInternet-palvelimelta itselleen ohjelman, tarjolla olevien ohjelmien mää-rä ei vähene yhdellä eikä varasto milloinkaan lopu. Toiseksi, jos ohjelmaon tarkoitettu opetuskäyttöön, asiakkaalla on mahdollisesti enemmänajatuksia tuon tuotteen tehokkaasta käytöstä kuin tuottajalla. Esimerkiksiaktiivinen opettaja luo multimediaohjelmalle sen lopullisen käyttö-ympäristön. Hän valitsee siitä osan käyttöön ja jättää osia pois. NiinpäHagel ja Armstrong (1997) väittävät, että tulevaisuudessa menestyvätparhaiten ne yritykset, jotka onnistuvat rakentamaan verkkoyhteisöjä,joissa jakelevat tuotteitaan ja auttavat asiakkaitaan luomaan tuotteilleenlisäarvoa.

Kysymyksessä on malli, joka oli melko tärkeä tietotekniikan murtautuessapois tietokonekeskuksista laboratorioihin ja yritysten tutkimusosastoihin1960-luvun lopussa. Tuolloin kaikki tietokonevalmistajat pitivät huoltasiitä, että heidän tuotteittensa ympärille muodostui käyttäjäkerho ja ettäkäyttäjien tekemiä ohjelmatuotteita levitettiin korvauksetta tai käsittely-kustannuksia vastaan muille käyttäjille. Nämä käyttäjäkerhot olivatmerkittäviä tietotekniikan käytön edistäjiä.

Internet-yhteisöjen myötä ilmaisten ohjelmien jakelu on saamassa uuttapuhtia. On ehkä väärin puhua ilmaisista ohjelmista. Useimmissa tapa-uksissa ohjelman on tosiasiassa rahoittanut julkinen valta, joka on maksa-nut opettajalle tai tutkijalle palkan ja huolehtinut työympäristöstä. Muttaohjelmat ovat ilmaisia käyttäjille. Yhdysvalloissa tuetaan tällä hetkelläjulkisista varoista tutkimus- ja kehitystoimintaa, jossa tähdätään 10 000:nInternetissä hyödynnettävän Java-ohjelman tuottamiseen ja jakelujärjes-telmän pystyttämiseen. Hankkeesta käytetään nimeä “Oppimisaihioidentalous” (Educational Object Economy). Tällä tavalla halutaan kiinnittäähuomiota siihen tosiseikkaan, että kokeilun kohteena on nimenomaantuotanto- ja jakelumenetelmien kehittäminen siten, että tulevaisuudessaoppimisaihioita voi olla sekä ilmaisversioina että kaupallisina tuotteina.

On syytä havainnollistaa oppimisaihion käsitettä esimerkillä. Useissaluonnontieteissä tarkastellaan jossakin opintojen vaiheessa säteilyn taipu-

3 4

mista kidehilassa. Sillä on mm. tärkeää käyttöä aineen rakennettatutkittaessa. Tähän ilmiöön liittyvä Braggin laki on yhden oppimisaihionkohde. Jos lataamme sen Internetistä, se näyttäytyy kuvaruudulla seuraa-van kuvan muodossa.

Kysymyksessä on pieni Java-ohjelma, joka monessa suhteessa muistuttaatavanomaista oppikirjan kuvaa mutta on dynaaminen. Käyttäjä voi valitaeri arvoja ja seurata, miten kuva reagoi Braggin lain mukaisesti muu-toksiin. Lisäksi tähän oppimisaihioon liittyy 5 sivua pitkä yhteenvetoBraggin laista ja sen merkityksestä.

Jos tämän aihion käyttäjä on opettaja, hän voi sen avulla havainnollistaailmiötä. Jos taas oppilas on vaikkapa valmistautumassa tenttiin, hän voinopeasti opettaa itseään.

Oppimisaihio on siis tiettyyn asiaan liittyvä tietopaketti, joka tavallisestisisältää sekä toimivan ohjelman että taustatietoja. Sille on ominaista varsinpieni koko, mikä tekee sen helposti verkosta ladattavaksi. Aihioita voi-daan käyttää suoraan Java-kieltä tulkitsevasta WWW-selaimesta.

Oppimisaihioiden talous on käynnistynyt Yhdysvaltain kansallisen tiede-säätiön rahoittamana projektina. Tavoitteena on luoda 10 000 oppimis-aihiota ja asettaa ne vapaaseen jakeluun Internetissä. Tämä hanke ontoteutettu Apple-tietokoneyhtiön tuella. Nykyiset aihiot löytyvät osoit-teesta

3 5

http://eoe.apple.com

mutta perusteilla on EOE-säätiö, jonka tarkoituksena on jatkaa toimintaalaajemmalla pohjalla.

Michiganin yliopiston materiaalitieteiden kirjaston etusivun yhteenveto-teksti Internetissä kuvaa hyvin monia oppimisaihioiden talouden peri-aatteita:

This site is a storehouse and a meeting place, a library and a textbook. It 'smain function is to promote the sharing of resources relating to MaterialsEducation.We think that together we are greater than the sum of our parts, thateducators can use the World Wide Web and the Internet to share ideas andresources. You can therefore :• search for and download images, animations, movies and java applets• search for cool demos to do in class• upload and contribute objects and ideas to the library• provide feedback to authors of contributed objects• search for materials textbooks, CD-ROMs and video tapes• contribute ideas and opinions via discussion forumsThe key to this site's effectiveness is sharing, so please considercontributing.

Oppimisaihioiden taloudessa pyritään muodostamaan kasvupohjaamyös digitaalisten oppimateriaalien liiketoiminnalle. Ajatuksena on, ettäluomalla riittävä määrä pieniä helposti saatavia sovelluksia voidaanluoda perusta digitaalisten materiaalien laajalle hyötykäytölle.

Suosit uksia

Seuraavassa muutamia ehdotuksia digitaalisten oppimateriaalien ja tieto-verkkojen hyötykäytön kehittämiseksi. Nämä suositukset pohjaavat aja-tukseen, että digitaalisten oppimateriaalien käytön vaikeimmin voitettavaeste on opettajien motivoiminen. Sen onnistuminen edellyttää todellisiahyötyjä.

3 6

1) Palkitaan taloudellisesti oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimateriaalienkehitystyötä, tuetaan kumulatiivista kehittämistä ja opintoihin liittyvientietotuotteiden julkistamista.

Julkisen vallan rahoittamissa oppilaitoksissa tapahtuu erittäin suurimäärä oppimateriaalin kehittämistyötä. Jo pelkästään se, että tieto-verkkojen mahdollisuuksia käytetään näiden materiaalien julkistami-seen, voi merkitä huomattavaa opiskelumahdollisuuksien lisääntymistäoppilaitosten ulkopuolella. Siksi oppilaitoksissa tapahtuvaa sisällöllisenmateriaalin julkaisemista verkossa tulisi palkita kahdella tasolla. Ensin-näkin kun arvioidaan oppilaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, laitoksenpanoksen kansallisen, yleisesti saatavissa olevan digitaalisen tietovaran-non kartuttajana tulisi näkyä sen rahoituksessa. Toiseksi sekä opettajillaettä oppilailla tulisi olla mahdollisuus osallistua materiaalillaan vuosit-taisiin kilpailuihin, joiden kärkisijoille yltäneet saavat huomattavia henki-lökohtaisia palkkioita.

Julkistamisen ehtoja tulisi kehittää siten, että suositaan kumulatiivistakehitystyötä. Toisin sanoen tulee edistää materiaalien julkaisemista edel-leen kehitettynä tai aikaisempien uusina yhdistelminä.

2) Kehitetään suomalaista oppimisaihioiden taloutta siten, että mukana onmyös kaupallisia kustantajia. Oppimisaihioiden talouden kehittäminen jakaa kehittämispaineita laajal-le alueelle ja tarjoaa puitteet asteittain etenevälle ja kumulatiiviselle kehi-tystyölle, jossa eri osapuolien käynnistyskynnys on kohtuullisen matala.On muistettava, että tämä lähestymistapa kytkee yhteen oppimateriaalin jasiitä käytävän keskustelun.

3) Tuetaan opettajien ainejärjestöjä opetusmenetelmällisten elektronistenyhteisöjen luomisessa.

Opettajien ainejärjestöt kokoavat jo nyt hyvin laajan osan eri alojen opet-tajista nimenomaan aineen opettamisen edistämiseksi. Mikäli ne ottavatkäyttöön elektronisten yhteisöjen periaatteita, ne muodostavat merkit-tävän voimavaran tieto- ja viestintätekniikan hyötykäytön kriittisessäkehittämisessä. Tällaisten yhteisöjen eräs merkittävä rooli on tietover-koissa esiintyvän tiedon jatkojalostus ja kriittinen arviointi, jossa nimen-omaisesti olisi hyötyä opettajajärjestöjen laajasta jäsenkunnasta. Ne voi-vat myös hyödyntää tietoverkkojen taloudellisia mahdollisuuksia ja integ-roida kaupallisia ja ei-kaupallisia osapuolia.

3 7

4) Tuetaan merkittävien ulkomaisten ohjelmistotuotteiden lokalisointia.

Tässä raportissa on korostettu niitä merkittäviä henkisiä ja taloudellisiapanoksia, joita digitaalisen median ja uusien opetusmenetelmien kehit-täminen edellyttää. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisten ratkai-sujen tuominen myös suomalaisten oppilaitosten käyttöön on tärkeää.Vaikka kotimainen kehitystyö on tärkeää, se ei useinkaan ole riittävää,jos tähtäimessä ovat tieto- ja viestintätekniikasta opetuksessa saatavathyödyt. Ilman julkisen vallan tukea kaupallisen lokalisoinnin pääasial-lisena kohteena näyttää olevan lapsille tarkoitettu viihde.

Kirjallisuus

Daniel, J. S. (1996). Mega-Universities and Knowledge Media. London:Kogan Page.

Educational Design Initiatives in City Technology Colleges (1991).Building Bulletin 72. London: The Department of Education and Science,HMSO.

Elonen, Mervi (1998). Peruskoulun ja lukion tietotekniikanopetuskäytölle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Turun yliopisto.Tutkielma. Turku.

Glennan, T. K. & Melmed, A. A. (1996). Fostering the Use of EducationalTechnology. Elements of a National Strategy. Santa Monica, CA: TheRAND Corporation, Critical Technologies Institute.

Gomez, L. M. & Gordin, D. N. (1995). Establishing project enhancedclassrooms through design. Teoksessa D. Jonassen & G. McCalla (toim.),Proceedings of ICCE '95 International Conference on Computers inEducation (pp. 20—27). Charlottesville, VA: Association for theAdvancement of Computing in Education.

Hagel III, John & Armstrong, A. (1997). Net gain: expanding marketsthrough virtual communities. Boston, Mass.: Harvard Business SchoolPress.

Keltner, B. & Ross, R. L. (1996). The Cost of School-Based EducationalTechnology Programs. Santa Monica, CA: The RAND Corporation,Critical Technologies Institute.

3 8

Moore, G. A. (1991). Crossing the Chasm. New York, N.Y.: HarperBusiness.

Opetusministeriö (1995). Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia.Gopher://gopher.funet.fi:70/00/FUNET/tietostrategia/tietostrategia.txt.Helsinki.

Piele, P. K. (1989). The politics of technology utilization. Teoksessa D. E.Mitchell & M. E. Goertz (toim.), Education politics for the new century:The twentieth anniversary yearbook of the Politics of EducationAssociation (pp. 93—106). London: Falmer Press.

Press, L. (1994). Tomorrow’s Campus. Comm. ACM. Jul. 1994, 13—17.

Rantanen, Jukka (1984). Tietokonepohjainen oppimateriaali. Markkinatja tuotanto. Sitra, sarja A nro 56. Helsinki.

Reigeluth, C. M., toim. (1983). Instructional-Design Theories and Models:An Overview of their Current Status. Hillsdale, N.J.: Lawrence ErblaumAssociates.

Suppes, P. (1981). University-level computer-assisted instruction atStanford: 1968—1980. Stanford, CA: Institute for Mathematical Studies inthe Social Sciences.

Tutkimus elektronisten oppimateriaalien käytöstä peruskouluissa jalukioissa (1997). Suomen Kustannusyhdistyksen toimeksiantotutkimus.Helsinki: I.R.O. Research Oy.

LIITE

Digitaalisten oppimateriaalientuotanto Suomessa 1998Kustannus- ja markkinanäkökulmia

15.5.1998Helsingin kauppakorkeakouluLiiketaloustieteellinen tutkimuslaitosUusmediaryhmä

Tutkimusryhmä:Cary MaisalaNina KuokkanenTommi Pelkonen

1

Sisällysluet t elo

1111 DDDD iiii gggg iiii ttttaaaaaaaalllliiiisssseeeennnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiiinnnn ttttuuuuooootttt ttttaaaajjjjaaaatttt ––––ppppeeeerrrriiiinnnntttteeeeiiiinnnneeeennnn kkkkuuuussssttttaaaa nnnn ttttaaaajjjjaaaa vvvvaaaaiiii uuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiiittttyyyyssss???? 3333

1.1 Johdanto 3

1.2 Tavoite ja tutkimuskysymykset 4

1.3 Määritelmät 4Digitaalinen oppimateriaali 4Perinteinen oppimateriaalikustantaja 5Uusmediayritys 5

2222 DDDD iiii gggg iiii ttttaaaaaaaalllliiiisssseeeennnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiiinnnn aaaa rrrr vvvv ooookkkkeeeettttjjjjuuuu jjjj aaaayyyyrrrriiiittttyyyysssstttteeeennnn ssssttttrrrraaaatttteeeeggggiiiisssseeeetttt kkkkiiiillllppppaaaaiiiilllluuuueeeedddduuuutttt 7777

2.1 Digitaalisen oppimateriaalituotannon arvoketju 7

2.2 Neljä ydinosaamisaluetta – hallitse ainakin yhtä 9Ydinosaamisalueet 9Vaihtelevat roolit arvoketjussa 10

2.3 Tuotanto-organisaatiot 13Tuotannon organisointi – oma työ vai alihankinta 13Yksittäisistä produktioista kohti tiedostokirjoja jatietovarastojulkaisemista 15

3333 TTTT eeeekkkknnnnoooollllooooggggiiiiaaaa eeeeiiii yyyykkkkssssiiiinnnn rrrriiiiiiiittttääää,,,, ttttaaaa rrrr vvvviiii ttttaaaaaaaannnn aaaa ssss eeee nnnn nnnn eeee ----mmmmuuuuuuuuttttoooossss 1111 8888

3.1 Haastatteluja ja verkkokysely 18Kattava otos 18Otoksen tarkkuus ja luotettavuus 19

3.2 Opetushallitus etsii rooliaan 19Opetushallitus – yhteistyökumppani vai kilpailija? 19Romppuja ja verkkoympäristöjä 20Budjettivarat käyttöön 20Esimerkkejä toteutetuista tuotannoista 21

3.3 Kustantajilla suuret näkemyserot 23Vaihtelevat liiketoimintamallit 23Kohti mediateollista tuotantoa 23Markkinointipanostus tärkein 24Oma työ vai alihankinta? 26Kustantajat ja Opetushallitus 26Markkinakasvua ilman ulkomaista kilpailua? 27

3.4 Uusmediayritykset 27Pieniä, nuoria ja kasvavia yrityksiä 27Paljon luovaa henkilöstöä 28ROMmia ja tietoverkkoja 29Voimakasta kasvua 33

2

4444 JJJJoooohhhhttttooooppppäääääääättttöööökkkksssseeeetttt jjjjaaaa ssssuuuuoooossssiiiittttuuuukkkksssseeeetttt 3333 5555

4.1 Toimiala etsii muotoaan 35Markkinat syntyvät, mutta hitaasti 35Perinteiset oppimateriaalikustantajat johtavat kehitystä 36Kohti tuotevarastojulkaisemista 37

4.2 Suositukset julkiselle vallalle 38

4.3 Suositukset perinteisille kustantajille 39

4.4 Suositukset uusmediayrityksille 40

5555 LLLLooooppppppppuuuuppppäääääääätttteeeellllmmmmäääätttt 4444 1111

3

1 DIGITAALISEN OPPIMATERIAALINTUOTTAJAT – PERINTEINENKUSTANTAJA VAI UUSMEDIAYRITYS?

1.1 Johdanto

“Oppimiseen liittyvä digitaalinen julkaiseminen on yksi suurimmistayksittäisistä tulevaisuuden liiketoiminnallisista markkinoista” 1

Digitaalisten oppimateriaalien markkinat ovat maassamme hyvin nuoret.Tietokoneavusteinen opetus alkoi 1980-luvulla lähinnä ohjelmisto- jaoppimisympäristökokeiluina pioneeriopettajien ja julkishallinnon tuke-mana. Tuotantojen taso ja niiden soveltamisesta saatu hyöty olivatkuitenkin marginaalisia. 1990-luvun puolivälin jälkeen verkkotekniikanyleistyminen on mahdollistanut uudenlaisten oppimisympäristöjen luo-misen ja siirtymisen haastavien pedagogisten kysymysten käsittelyyn –suurimmat ongelmat digitaalisten oppimateriaalien yleistymisessä ovatkinoppimiseen liittyvissä perinteissä, asenteissa ja arvoissa.

Digitaalisten oppimateriaalien tuottajat ja tuotannot Suomessa ovat olleetaihepiireiltään ja laatutasoiltaan hyvin vaihtelevia. Tuotantoihin suun-natut valtiolliset määrärahat ovat olleet myös hyvin rajalliset valtionbudjettileikkauksista johtuen. Opetushallituksen (OPH) rooli on koros-tunut tuotantojen aloittamisessa ja niiden markkinoinnissa kouluille jaoppilaitoksille. Lisäksi oppimateriaalien tuottaminen on koettu ehdotto-man tärkeäksi tietoyhteiskuntastrategian kannalta.

Yritysten sisäiseen koulutuskäyttöön suunnatuissa oppimateriaalituotan-noissa on ollut käytössä huomattavasti suuremmat panostukset ja samallatiukempi tulosvastuu. Mukana olleet yritykset ovat saaneet tärkeää koke-musta, jota voidaan hyödyntää myös julkiselle sektorille suunnatuissatuotannoissa. Opetusministeriön ja Opetushallituksen koordinointi jasitoutuminen tämän potentiaalin hyödyntämisessä on tärkeää.

Tämä tutkimus tarkastelee suomalaisia digitaalisen oppimateriaalin tuot-tajia ja kustantajia. Tutkimuksen kohteena ovat suurimmat suomalaisetns. perinteiset oppimateriaalikustantajat ja toisaalta multimediatuotantoja

1 European Union Multimedia Action Group, 1997, s. 29—37

4

toteuttavat pienet ja keskisuuret yritykset. Tutkimustulokset perustuvatsekä sekundaariseen että primaariin aineistoon.

Tutkimus on osa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) laajempaaalan kartoitusta “Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa”.Tutkimuksen toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun Liiketaloustieteel-lisen Tutkimuslaitoksen (LTT) Uusmediaryhmä maalis-toukokuussa1998.

1.2 Tavoite ja tutkimuskysymykset

Tavoitteena oli selvittää digitaalisen oppimateriaalituotannon kustannus-rakenteita perinteisten oppimateriaalikustantajien ja uusmediayritystenorganisaatioissa. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa toimijoiden näkemyksiäalan tulevaisuudesta. Aihetta tarkastellaan seuraavien tutkimuskysymys-ten pohjalta:

• Ketkä Suomessa tuottavat digitaalista oppimateriaalia?• Minkälaisilla organisaatioilla tuotantoa toteutetaan?• Mitkä ovat digitaalisen oppimateriaalin tuotantokustannukset ja mitenkustannusten ennakoidaan kehittyvän?• Miten digitaalisen oppimateriaalituotannon markkinat kehittyvät?

1.3 Määritelmät

Digit aalinen oppimat eriaaliDigitaalisella oppimateriaalilla tarkoitetaan sellaista oppimiseen tai opet-tamiseen tarkoitettua aineistokokonaisuutta, joka on digitoitu 1) CD-ROMille, 2) tietoverkkoihin (WWW) ja/tai 3) tietokoneohjelmistopoh-jaiseksi oppimisympäristöksi (CBT = Computer Based Training). Määri-telmä ei sisällä perinteistä oppimateriaalin painatus- ja julkaisutoimintaaeikä video- tai kielikasetteja.

Kuviossa 1 luokitellaan oppimisteknologiat interaktiivisuutensa mukaanja samalla esitellään tutkimuksen rajaus kolmeen digitaaliseen oppi-materiaaliryhmään. Tutkimuksen kohteet, CD-ROM-tuotteet, tietoverk-kotuotteet (WWW) ja tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (CBT) ovatinteraktiivisuutensa suhteen lähes samalla tasolla. Suomessa näitä materi-aaleja ovat tuottaneet kolme tahoa – Opetushallitus, perinteiset oppi-

5

materiaalikustantajat ja uusmediayritykset. Kaksi viimeistä määritellääntarkemmin alla.

Perint einen oppimat eriaalikust ant ajaPerinteisellä oppimateriaalikustantajalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessasellaista yritystä, joka on toiminut lähinnä kirjojen ja muiden painettujenoppimateriaalien kustantamisliiketoiminnassa jo pitkään ja vakiinnut-tanut asemansa markkinoilla. Tärkeimmät oppimateriaalikustantajatSuomessa ovat WSOY ja Otava, jotka molemmat olivat tutkimuksessamukana.

KKKK uuuu vvvviiiioooo 1111:::: OOOOppppppppiiiimmmmiiiisssstttteeeekkkknnnnoooollllooooggggiiiiaaaatttt,,,, iiiinnnntttteeeerrrraaaakkkkttttiiiiiiiivvvviiiissssuuuuuuuussss jjjjaaaa ttttuuuuttttkkkkiiiimmmmuuuukkkk ----sssseeeennnn rrrraaaajjjjaaaauuuussss

Oppimist eknologiat ja int erakti ivisuus

Interakt iivisuus

V ideonauha tVideonauhat

Paino tuot teetPaino tuo tteet

Kaset itKase ti t

RadioRadio

ElokuvatEloku vat

TelevisioTelevisio

CD-ROMCD-ROM

CBTCBT

Sähköpost iSähköpost i

WWWWWW

Videoneuvot teluVideoneuvott elu

Cha tChat

A udiokuvatAudiokuvat

Audioneuvot telu,neuv o ttelupuhelut

Audioneuvott elu,neuvot telupuhelut

Satelli i tt ikanavat

T u tkimuksen rajaus

Lähde: Markus Taina, Nokia Human Resources, Tieturin koulutus29.1.1998, mukailtu

Uusmediayrit ysUusmediayrityksellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista yritystä,joka toimii joko kokonaan tai osana muuta toimintaansa digitaaliseenmediaan (mm. multimedia ja CD-ROM) ja/tai tietoverkkoihin (mm.Internet) liittyvässä sisällöntuottamisessa. Lisäksi mukaan luetaan tähänkiinteästi liittyvässä myymisessä, välittämisessä, konsultoinnissa, koulu-tuksessa tai muussa vastaavassa liiketoiminnassa toimivat yritykset. Määri-telmä ei sisällä perinteistä julkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-,TV- tai radiotoimintaa. Määritelmään eivät myöskään kuulu ns. Perin-teiset tietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot tai tietoliikennealan yritykset(esimerkiksi Internet-operaattorit). Tässä tutkimuksessa uusmediayrityk-

6

sistä pyrittiin tarkastelemaan sellaisia, joiden erikoistumis- tai tärkeätuotannonala on digitaaliset oppimateriaalit.

7

2 DIGITAALISEN OPPIMATERIAALINARVOKETJU JA YRITYSTENSTRATEGISET KILPAILUEDUT

2.1 Digitaalisen oppimateriaalituotannonarvoketju

Digitaalista julkaisemista ja siihen liittyviä tekijöitä on tutkittu viimeaikoina kiivaasti. Euroopan unioni koordinoi useita laajoja hankkeitaliittyen verkkojulkaisemisen ja telematiikan hyväksikäyttöön. Suomessaopetusministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön hankkeet edus-tavat myös merkittävää osaa digitaalisten sisällöntuotantoyritysten analy-soinnissa. Tekniikan kehittämiskeskus Tekes koordinoi merkittävää“Digitaalinen sisällöntuotanto 1996—99” -projektia, joka jatkaa “Kansal-lisen multimediaohjelman, KAMUn” viitoittamalla tiellä.

Yhteistä lähes kaikille hankkeille on niiden sitoutuminen tuotanto-prosessitarkastelussaan Michael E. Porterin2222 arvoketjuajatteluun. Tässätutkimuksessa käytetään tarkasteluna Porterin alkuperäismallista Euroo-pan komission kehittämää “2 lähestymistasoa, 3 arvovaihetta, 6 kilpailu-etua” -mallia, 3333 jota kutsutaan tässä digitaalisen oppimateriaalituotannonarvoketjumalliksi.

2 Michael E. Porter, 1985, s. 373 European Commission DGXIII/E, 1996, s. 314

8

KKKK uuuu vvvviiiioooo 2222:::: DDDD iiii gggg iiii ttttaaaaaaaalllliiiisssseeeennnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaallll iiii ttttuuuuoooottttaaaannnnnnnnoooonnnn aaaa rrrr vvvv ooookkkk eeee tttt jjjj uuuu ----mmmmaaaallll llll iiii

SISÄLTÖ

INFRASTRUKTUURI

Sisällönluominen

Sisällönt uo t t eistaminen japaketo int i

Tuo t t eenkaupallist aminen jamarkkinoint i

Sisällönkuljet us

Jakelunt ukeminen japalvelu-int egraat io

Käyt t ö li i t t ymä jali i t ynt äjärjestelmät

Ma

rkkin

at

ja ku

lutta

jat

Sis

ält

öve

tois

uu

sT

ekn

olo

gia

ve

tois

uu

s

Lähde: European Commission DG XII/E, 1996, s. 316, mukailtu

9

Kuvio 2 esittelee arvoketjumallin rakenteen. Digitaalista julkaisemistavoidaan tarkastella kahdella tasolla – sisältö- ja teknologiatasoilla. Tek-nologia liittyy maan tai alueen infrastruktuurin kehittämiseen, kun taassisällöntuotanto koskettaa lähemmin kuluttajaa ja luo infrastruktuurinavulla tarjottavia palveluita.

Toisaalta arvoketjuanalyysia voidaan pitää kolmen eri vaiheen tarkas-teluna. Vaiheet ovat sisällön luominen ja kuljetus, sisällön paketointi jakuljetuksen tukeminen sekä markkinakosketus ja käyttöliittymäsuunnit-telu.

Mallin taustalla olevassa kilpailuetutarkastelussa digitaalisiin tuotantoihinliittyvissä toiminnoissa toimivan yrityksen tulee pyrkiä olemaan jollainnäillä kuudella osa-alueella tai niitä yhdistelemällä kilpailijoitaan tehok-kaampi voidakseen säilyttää markkina-asemansa ja toimiakseen kannat-tavasti. Seuraavassa kappaleessa identifioidaan digitaalisen oppimateri-aalituotannon ydinosaamisalueet.

2.2 Neljä ydinosaamisaluetta – hallitseainakin yhtä

YdinosaamisalueetKilpailuetuajattelun mukaan kunkin yrityksen tulisi löytää oma erikois-osaamisalue, jolla se voi olla kilpailijoitaan parempi. Tällä kilpailuedullatarkoitetaan niiden teknologioiden ja keinojen yhdistelmiä, joilla yritystoimii markkinoilla. Júlio A. Carduso kuvaa ansiokkaassa artikkelissaandigitaalisen sisällöntuotannon kilpailuedun lähteitä ja identifioi niistätärkeimmät.4444 Tätä luokittelua käytetään tässä tutkimuksessa johtopää-tösten tukena.

Carduson mukaan tärkeimmät kilpailuedun lähteet digitaalisen sisällön-tuotannon ja digitaalisten oppimateriaalien tuotannon alueella ovat:

• Luovaan sisällön esittämiseen ja sen paketoimiseen liittyvät taidot• Omistusoikeudet sisältöihin• Suhteet aineistojen luojiin (kuten kirjailijat ja taiteilijat) ja näidensuhteiden ylläpito-osaaminen

4 Carduso, J.A., 1996

10

• Markkinointi-, jakelu- ja merkkituoteosaaminen• Visuaalisen esittämisen ja viestinnän osaaminen• Audio- tai videomateriaalin tuotantojen hallintaan ja tuottamiseenliittyvät taidot• Tekijänoikeuksiin liittyvien seikkojen hallinta• Digitaalisessa muodossa olevan aineiston käsittelyyn liittyvät erikois-taidot

Näistä kriittisiksi ydinosaamisalueiksi kaikille sisällöntuottajille Cardusonostaa esiin seuraavat:

• Pääsy yksinoikeudella ainutlaatuisiin aineistoihin (omat ja uudet)• Luova sisällön esittäminen ja sen paketointi• Visuaalisen esittämisen ja viestinnän osaaminen• Jakelukanavien hallinta (markkinointi ja jakelu)

Näin voidaan todeta, että digitaalista oppimateriaalia tuottavien yritystenon hallittava vähintään yhtä neljästä ydinosaamisalueesta voidakseentoimia menestyksellisesti markkinoilla.

Vaiht elevat roolit arvoket jussaEuroopan komission raportissa5 on määritelty arvoketjun mukaan digi-taaliseen julkaisemiseen yrityksille selkeät strategiset roolit ja niihin pää-syyn liittyvät suositukset. Tässä esitellään ja kommentoidaan tutkimuksenkohderyhmään liittyvien yritysten suositusmalleja ja pyritään räätälöi-mään niitä oppimateriaalituotantoja vastaavaksi.

CD-ROM – oppimateriaalikustantajan ydinosaamiseksi?Euroopan komission6 suositus perinteiseen kirjankustantamiseen eri-koistuneen yrityksen toimintamalliksi on keskittyminen digitaalisessa jul-kaisemisessaan CD-ROM-tuotteisiin.

Perinteisen kustantajan panostusta CD-ROM-tuotannon eri vaiheissa voi-daan havainnollistaa kuvion 3 esittämällä tavalla. Aineiston omistus-oikeuksiin liittyvissä vaiheissa suositellaan kustantajille yhteistyötä erilais-ten aineistoa omistavien organisaatioiden (mm. kuvatoimistot ja kirjaili-jat) kanssa. Suurin osa tästä arvoketjun ensimmäisestä vaiheesta on kui-tenkin kustantajan ydinosaamisaluetta. CD-ROM-tuotteen suunnittelu- jatuotantovaiheessa vain osa tuotantoon liittyvistä toiminnoista suositellaan

5 European Commission DGXIII/E, 19966 European Commission DGXIII/E, 1996, s. 85—93

1 1

tehtäväksi yrityksen omin voimin. Tuotteen fyysinen valmistus ja pakkaa-minen suositellaan alihankittavaksi täysin. Kustantajan ydinosaamiseksitunnistetaan markkina- ja markkinointituntemus, joka suositellaankinpidettäväksi kokonaan perinteisen kustantajan hallinnassa.

Verrattuna Carduson digitaalisen kustantamisen ydinosaamisalueisiinvoidaan todeta perinteisten oppimateriaalikustantajien olevan vahvoissalähtöasemissa digitaalisissa materiaalituotannoissa. Kustantajilla on perin-teisesti hallussaan kaksi ydinosaamisaluetta: erinomainen pääsy aineist-oon sekä markkinointi- ja jakelukanavan hallinta. Suurimmat kehittämis-tarpeet perinteisillä kustantajilla liittyvät digitaalisen tuottamisen erityis-taitojen hankkimiseen.

Suomen digitaalisten oppimateriaalien markkinoilla voidaan EU:n suosi-tuksen sanoa pitävän paikkansa. Perinteisten oppimateriaalikustantajienmarkkina-asema on vahva, ja niillä on hallussaan suuri määrä aineistoa,vahva markkinointi- ja jakeluosaaminen sekä erinomaiset yhteistyösuh-teet erilaisiin koulutuslaitoksiin.

KKKK uuuu vvvviiiioooo 3333:::: PPPPeeeerrrriiiinnnntttteeeeiiiisssseeeennnn kkkkuuuussssttttaaaa nnnn ttttaaaajjjjaaaannnn oooossssaaaalllllllliiiissssttttuuuummmmiiiinnnneeeennnn CCCCDDDD----RRRROOOOMMMM----tttt uuuu oooo ttttaaaannnnnnnnoooonnnn aaaarrrrvvvvooookkkkeeeettttjjjjuuuunnnn eeeerrrriiii oooossssiiiiiiiinnnn

Oikeudetsisällön

käyt t öön

Sisällön suunni tt elu jaluont i

( käsikirjo i tt aminen,digito int i ja ohjelmoint i )

Fyysinent uo tant o ja

pakkaa-minen

Markki-noint i

KUSTANTAJA KONTROLLOI TUOTEKEHITYSPROSESSIA

Yh teistyotätekijänoikeuksienomis tajien kanssa

Yht eist yö tä / alihankintaauusmediayrit ysten kanssa

CD-ROMt uotant oyhtiö

Ulkoinen työpanos

Lähde: Euroopan komissio, DG XIII/E, 1996, s. 92

12

Uusmediayritys – erikoistuminenko ainoa vaihtoehto?Uusmediayritysten tulisi komission suositusten mukaan keskittyä inno-vatiiviseen multimediatyökalujen käyttöön (esimerkiksi MacromediaDirectorin).7 Yritysten liiketoiminnallinen painopiste on käyttöliittymienja ilmaisumuodon hallinnassa, ei kehitystyökalujen ohjelmoinnissa.

Uusmediayritys voi toisaalta toimia tuotannoissa myös ns. Projekti-koordinaattorina eli tuoda yhteen erikoisosaajia ja saada tämän verkot-tuneen toimintamallin avulla aikaan tuotantoja, joita olisi ollut lähesmahdoton toteuttaa omin voimin. Kuvio 4 kuvaa näitä kahta roolia.8

Koordinaattori kokoaa eri alojen osaajat toteuttajaorganisaatioksi.

Uusmediayritysten kehitystä ja keskittymistä voidaan hyvin verratamainostoimistoalaan – asiantuntijalta vaaditaan alalle omistautumista jatietyn erikoisosion hallintaa. Näin voidaan todeta uusmediayritystenkilpailukyvyn tulevan luovasta sisällön paketoinnista ja visuaalisen vies-tinnän osaamisesta. Valitettavasti tämä keskittyminen on maassammevasta aluillaan. Digitaalisen oppimateriaalin tuotannossa voidaan todetakilpailuetujen olevan myös tuotantoprosessin ja luovan ilmaisun osaa-misessa.

7 Euroopan komissio DGXIII/E, 1996, s. 323—3248 HKKK/Uusmediaryhmä & TAIK/Koulutuskeskus, 1998, s. 33

1 3

KKKK uuuu vvvviiiioooo 4444:::: DDDD iiii gggg iiii ttttaaaaaaaalllliiiisssseeeennnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiiinnnn ttttuuuuooootttt ttttaaaajjjjiiiieeeennnn eeee rrrr iiii kkkk oooo iiii ssss tttt uuuu ----mmmmiiiinnnneeeennnn jjjjaaaa pppprrrroooojjjjeeeekkkkttttiiiikkkkoooooooorrrrddddiiiinnnnooooiiiinnnnttttiiii

Osaamisen syvyys

Osaamisen laaja-alaisuus

Erikois-osaaja

Projekt ikoordinaat t ori

Lähde: Kristiansen, 1996

2.3 Tuotanto-organisaatio t

Tuot annon organisoint i – oma t yö vai alihankint aRatkaisevassa roolissa digitaalisten oppimateriaalien tuotantojen onnis-tumisessa ovat ne henkilöt tai organisaatiot, joiden vastuulla itse tuotta-minen ja sen koordinaatio ovat. Tuottajalla ja hänen tuotantotiimillääntulee olla moninaisia oppimateriaaleihin ja liiketoimintaan liittyviätietoja ja taitoja, kuten:9

Tuotekehitysprosessin johtaminen• Digitaaliseen tuotantoon liittyvien erityispiirteiden hallinta• Tuote- ja merkkijohtaminen• Markkinatuntemus• Pedagoginen osaaminen• Rahoitus- ja laskentaosaaminen

9 Schmidt, Voss & al, 1993, s. 275

14

Näiden taitojen kokoaminen on vaativa ja haastava tehtävä, mutta vält-tämätön tuotannon onnistumiselle.

Projektikoordinaattorin roolit vaihtelevat tuotantoprojektin edetessä ajal-lisesti.10 Kuviossa 5 on esitelty tämä roolien muutosprosessi puhtaastaprojektikoordinaatiosta myymisen kautta rekrytointiin, erikoisosaami-seen, osatoteuttajaan ja lopulta laadunvalvontaan. Digitaalisissa oppi-materiaalituotannoissa erikoisalueisiin luetaan pedagoginen osaaminen.Organisaatiot, joille koordinaatiotehtävät digitaalisissa oppimateriaalituo-tannoissa sopisivat selkeimmin maassamme, ovat Opetushallitus japerinteiset oppimateriaalikustantajat.

KKKK uuuu vvvviiiioooo 5555:::: PPPPrrrroooojjjjeeeekkkkttttiiiikkkkoooooooorrrrddddiiiinnnnaaaaaaaattttttttoooorrrriiiinnnnaaaa ttttooooiiiimmmmiiiimmmmiiiisssseeeennnn eeeerrrriiii rrrroooooooolllliiiittttaaaa ssss oooo tttt

Projekt ikoordinaat toriProjekt ikoordinaat t ori

Määr i t telijä ja myyjäMäär i tt elijä ja myyjä

Koordinaat t ori ja rekryt oijaKoordinaat tori ja rekryt oija

ErikoisosaajaEr ikoisosaaja

Osakokonaisuuden t o teu tt ajaOsakokonaisuuden t ot eu tt aja

Kokonaislaadun varmist ajaKokonaislaadun varmistaja

Roolit vaiht uvat projekt in edet essä ajallisest i

Lähde: HKKK/Uusmediaryhmä & TAIK/Koulutuskeskus, 1998, s. 35

Yksi keskeisistä digitaalisten oppimateriaalien tuotantoihin liittyvistäkysymyksistä on alihankittavan työn määrä. Perinteisiä kustantajia tarkas-teltaessa tuli esiin alihankinnan osuuden vaihtelu tuotantoprosessin erivaiheissa. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että strategisesti tärkeättoiminnot, kuten suurten kustantajien kohdalla markkinointi ja jakelusekä projektikoordinaatio, tulee tehdä yrityksen sisäisesti – muut työvai-heet voidaan soveltuvin osin ulkoistaa.

10 HKKK/Uusmediaryhmä & TAIK/Koulutuskeskus, 1998, s. 35

1 5

Yksit t äisist ä produkt ioist a koht i t iedost okirjoja jat iet ovarast ojulkaisemist aDigitaalisen oppimateriaalin tuottajat ovat viime aikoina ottaneet malliaperinteisen prosessiteollisuuden alueelta, sillä tuote ja tuottamisprosession pyritty erottamaan toisistaan. Meyer ja Zack ovat kehittäneet erin-omaisen mallin tämän kehityksen havainnollistamiseksi ja se esitetäänkuviossa 6.11 Kuvion yläosa kuvaa tuotteeseen liittyviä kohtia, kun taasalemmat kohdat tarkastelevat teemaa prosessinäkökulmasta. Mallia kut-sutaan tässä digitaalisen tuotevarastojulkaisemisen liiketoimintamalliksi.

KKKK uuuu vvvviiiioooo 6666:::: DDDDiiiiggggiiiittttaaaaaaaalllliiiisssseeeennnn ttttuuuuooootttteeeevvvvaaaarrrraaaassssttttoooojjjjuuuullllkkkkaaaaiiiisssseeeemmmmiiiisssseeeennnn lllliiiiiiiikkkkeeee----ttttooooiiiimmmmiiiinnnnttttaaaammmmaaaallll llll iiii

Lähde: Meyer & Zack, 1996, s. 47, mukailtu

Digitaalisen tuotevarastojulkaisemisen liiketoimintamallissa informaatio-tuotteita, kuten oppimateriaaleja, valmistava ja markkinoiva yritys perus-taa liiketoimintansa tuotevarastoonsa. Aineisto hankitaan erikoisosaajilta,kuten kirjailijoilta ja näyttelijöiltä, ja jalostetaan omilla prosesseilla talle-tettavaksi tuotevarastoon. Varastossa tuotteen sisältö ja rakenne ovateriytettyinä, jolloin tiedon hallinta on tehokasta ja apuvälineinä voidaankäyttää tehokkaita tietokantatyövälineitä, esimerkiksi SGML (StandardGeneral Markup Language) -kieltä. Tämän tiedon hankinnassa, jalos-tamisessa ja varastoinnissa tarvitaan uudenlaista osaamista oppimateri-aalikustantajilta.

Virpi Lyytikäinen12 on selvittänyt tällaisen informaation rakenteisenesitystavan tärkeimpiä etuja. Hänen mukaansa niitä on neljä:

11 Meyer & Zack, 1996, s. 46—4812 Lyytikäinen, 1998

16

• Tekstien monikäyttöisyys• Aineistojen käsittelyvaiheiden automatisointi mahdollistuu• Laite- ja sovellusriippumattomuus lisääntyy• Tiedon pitkäaikaista säilytystä, aineistojen siirrettävyyttä ja tiedon

halllintaa voidaan tukea entistä paremmin

Haluttaessa tuottaa markkinoille, tässä tapauksessa koulujen, opettajien jaopiskelijoiden käyttöön, uusia tuotteita käytetään tuotevarastoa hyödyksitekemällä kohdistettuja hakuja. Koska koko lähdeaineisto, tekstit, kuviotja kuvat ovat digitoituina saatavissa tietokannoista, täytyy kustantajanpäättää vain jakelutavasta (CD-ROM, oppikirja, verkko) ja rakentaaaineistolle soveltuva käyttöliittymä eli esittää aineisto kohderyhmäntarpeita vastaavalla tavalla. Tuotteet voidaan ryhmitellä tuoteperheiksi(vrt. kirjasarjat), jolloin uudet tuotteet tukeutuvat aikaisempiin markki-nointipanostuksiin. Verrattuna perinteiseen arvoketjumalliin tuotevaras-tojulkaiseminen on dynaamisempi ja kuvaa kenties paremmin kustan-tajien ja uusmediayritysten toimintatapoja.

Suomalaiset kustantajat ovat omaksumassa tätä uutta informaatio-tuotteiden liiketoimintamallia. Esimerkiksi jo toiminnassa oleva ns.tiedostokirjamalli13 noudattaa pääosin edellä esitettyä rakennetta. Tässämenetelmässä oppilaitos kokoaa lähiverkkoonsa aineistojen sähköisiäversioita ja käyttää niitä opetuksessaan. Kustantaja vastaavasti tuottaaaineiston tietokannastaan ja päivittää sitä jatkuvasti omien tiedon-hankinta- ja jalostusprosessiensa kautta.

Tuotevarastojulkaisemisen avulla kustantajan liiketoiminta tehostuuhuomattavasti, kun samaa aineistoa voidaan käyttää useassa eri tuotteessaeli ns. johdannaistuotteiden määrä moninkertaistuu. Näin lopputu-otteiden käyttäjiksi voidaan saada enemmän kuluttajia. Tuotteen ja sentuotantoprosessin eriyttäminen ja tuotevarastot edustavat digitaalisessajulkaisemisessa teknisesti pisimmälle vietyjä ratkaisuja. Näiden toiminta-muotojen yleistyminen kaikkien kustantajien liiketoimintakonseptinosaksi on vasta aluillaan.

Uusmediayritysten suhtautuminen uuteen toimintamalliin on samoinvielä jäsentymätöntä – tämä suuntahan vie kohti pitkälle automatisoituatuotantoa, poispäin uusmedia-alalle tunnusomaisesta “vapaasta luovuu-desta”. Tuotantomallin edut ovat kustannuspuolella kuitenkin kiistatto-

13 Edita - Asiakaslehti, 1/98, s. 11

1 7

mat – samasta aineistosta voidaan tuottaa lähes lukematon määrä “uusia”tuotteita vastaamaan markkinoiden kysyntää.

18

3 TEKNOLOGIA EI YKSIN RIITÄ,TARVITAAN ASENNEMUUTOS

3.1 Haastatteluja ja verkkokysely

Kat t ava ot osTutkimuksella tavoiteltiin kahta kooltaan ja taustaltaan hyvin erilaistakohderyhmää – perinteisiä oppimateriaalikustantajia ja digitaalisenoppimateriaalin tuotannoissa mukana olevia uusmediayrityksiä. Tavoit-teena oli saada molemmista tutkittavista ryhmistä kattava ja luotettavaotos.

Perinteisistä painotuotteiden kustantamiseen erikoistuneista yrityksistävalittiin kohteeksi ne, joiden tuotteita oli saatavilla myös digitaalisessamuodossa. Yritykset kartoitettiin yhteistyössä Suomen Kustannusyhdis-tyksen kanssa ja haastateltavaksi valittiin lopulta neljä kustantajaa. Valinta-kriteerinä pidettiin tuotettujen oppimateriaaliksi soveltuvien digitaalistentuotantojen määrää. Lisäksi luonnollisena tutkimuksen kohderyhmänäoli Opetushallituksen oma tuotanto, jota analysoitiin haastattelemallaOPH:n oppimateriaalituottajia.

Uusmediayrityksiä kartoitettiin Uusmediaryhmän aikaisempien tutki-muksien yhteydessä muodostetusta tietokannasta sekä “Mainostajat“-hakemiston ja Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenluettelon perusteella.Digitaalisen oppimateriaalin tuotannoissa mukana olleita yrityksiätunnistettiin näin yhteensä 56. Näistä valittiin liikevaihdon (minimi noin 1Mmk) ja henkilöstön lukumäärän (minimi 5) sekä Opetushallituksenkanssa toteutettujen tuotantojen perusteella tutkimusotokseksi 15.

Maalis-toukokuun aikana tehtiin yhteensä 5 strukturoitua noin tunninmittaista teemahaastattelua. Lisäksi toteutettiin verkon välityksellä uus-mediayrityksille kyselytutkimus, johon vastasi lopulta 11 yritystä. Aineistokerättiin luottamuksellisesti ja sen kaikenlainen muu käyttö estettiin. Sekästrukturoidun teemahaastattelun runko että kyselykaavake ovat tämänraportin liitteinä.

1 9

Otoksen t arkkuus ja luot et t avuusKoska digitaalisten oppimateriaalien markkinat ovat vielä hyvin nuoret jakehittymättömät, alan rakenteet ovat vasta muotoutumassa. Tutkimuksenluonteesta johtuen tehtyä otantaa voidaan pitää kattavana ja saatuaaineistoa hyvin luotettavana ja oleellisena tutkimuskysymysten kannalta.Samoin kyselytutkimuksen vastausprosenttia voidaan pitää erinomaisenaja riittävänä analyysin, suositusten ja johtopäätösten kannalta.

3.2 Opetushallitus etsii rooliaan

Opet ushallit us – yht eist yökumppani vai kilpailija?Opetushallituksen materiaalituotantoyksikkö (opetusteknologiayksikkö)huolehtii kaupallisen oppimateriaalituotannon ulkopuolelle jäävien koh-deryhmien oppimateriaalituotannosta. Suurimmat ryhmät tässä joukossaovat ammatillisen koulutuksen pienimmät alat – ruotsinkielinen koulu-tus, maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien koulutus sekä eri-tyisopetus. Yleissivistävän koulutuksen puolelta kohderyhmiin kuuluvatvähän luettujen oppiaineiden, kuten meillä harvinaisempien kielten,opiskelijat. Näille kohderyhmille OPH pyrkii tuottamaan oppimate-riaalia mielekkäimmällä medialla eli tarpeen mukaan oppimateriaaliatuotetaan kaikissa muodoissaan: kirjallisesti, audiovisuaalisesti ja digi-taalisesti.

Toinen Opetushallituksen materiaalituotannon päätehtävä on kehittääuusimuotoista oppimateriaalia. Tätä kehittämistehtävää ei ole rajattukohderyhmältään, joten oppimateriaalia kehitetään kaikkeen Opetus-hallituksen alaiseen koulutukseen. Multimediatuotanto aloitettiin Opetus-hallituksessa kokeiluluontoisesti 1994, kun yksikkö perustettiin, mutta sitäennen oli edeltäjävirastoissa – kouluhallituksessa ja ammattikasvatus-hallituksessa – tuotettu tietokoneavusteisia opetusohjelmia. Viime vuosi-na ovat multimediaoppi-materiaalia alkaneet tuottaa myös kaupallisetkustantamot, ja Opetushallituksen onkin rajattava uudelleen omaa rooli-ansa. Se pyrkii vetäytymään pois niiltä sektoreilta, joilla kaupallinenkustantaminen kannattaa, ja pyrkii yhteistoimintaan ja omaan tuotantoonniillä sektoreilla, joilla kannattavuus on epävarmaa, mutta joilla multi-mediamateriaalilla nähdään olevan oppimisen kannalta merkitystä.

Opetushallitus ei ole mielestään kaupallisen kustantamisen kilpailija,vaan pikemminkin yhteistyökumppani sekä tarjonnan aukkojen tilkitsijäja uuden kehittelijä. Perinteisen oppimateriaalikustantamisen puolella

20

materiaalituotantoyksiköllä on vakiintuneet käytännöt, minkä mukaankunkin hankkeen kohdalla tarkistetaan ensin kaupallisten kustantajienkiinnostus ennen kuin se otetaan Opetushallituksen tuotantoon. Digi-taalisen materiaalin kohdalla tilanne on tuoreempi eikä vakiintuneitakäytäntöjä ole päässyt syntymään, koska ei ole vakiintuneita markkinoi-takaan. OPH pyrkii tällä sektorilla lähinnä tarvekartoitusten avulla,yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistyksen kanssa, pohjustamaan tulevaakehitystyötä ja oppimateriaalituotantoa.

Romppuja ja verkkoympärist öjäOpetushallituksella on oma myyntiyksikkö, joka ottaa vastaan tilauksia jatoimittaa niitä postitse asiakkaille. Myyntiä tukemaan valmistetaan vuosit-tain kaksi myytävien tuotteiden luetteloa: toinen peruskouluaineistoista,toinen lukioille ja ammatilliseen koulutukseen suunnatuista aineistoista.Luettelo on myös verkossa.

Oman levityksensä lisäksi Opetushallitus on solminut jälleenmyyjä-sopimuksia esimerkiksi kirjakauppojen ja Kirjavälityksen kanssa. OsaOpetushallituksen yhteistuotannoista on toisen tuotanto-osapuolen, esim.kaupallisen kustantajan, jakelussa, joka tulouttaa osan tuotosta Opetus-hallitukselle. Markkinointikanavina Opetushallitus käyttää omia lehtiään(Ote ja Spektri), verkkosivujaan, koulutustilaisuuksiaan, suoramarkki-nointikirjeitä, opettajapäiviä, seminaareja ja erilaisia ammattilehtiä.Tuotteiden markkinointiin on käytettävissä noin 1,5 henkilötyövuottamateriaalituotantoyksikössä. Tuotteita on yli tuhat ja oppimateriaalienlisäksi markkinoidaan talon tuottamia julkaisuja.

Pari vuotta sitten alkanut ja viime vuonna suunnattomasti kasvanutverkkotuotanto on luonut uuden tilanteen. Yksinkertaisen verkkotuotan-non helppous ja laajojen käyttömahdollisuuksien ihanne loivat pienessäajassa pitkin opetuskenttää sellaista toimintaa, jonka jäljet näkyvätverkossa uusina opetuskäytäntöinä, uusina oppimisverkostoina, verkko-palveluina ja -oppimateriaaleina. Myös uusia tuottajia on tullut kentälle:verkkomediayrityksiä, oppilaitoksia ja oppilaitosverkostoja sekä verkko-tuotantoa varten perustettuja projekteja ja yhteenliittymiä.

Budjet t ivarat käyt t öönOpetushallitus saa vuosittain valtion budjetista noin 11,8 miljoonaa mark-kaa vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen ja oppimateriaalinkehittämiseen. Tästä siirretään osuus (1,3 Mmk) Saamelaiskäräjille saame-laisen oppimateriaalin tuotantoon. Jäljelle jäävällä summalla materiaali-tuotantoyksikkö hoitaa muiden kohderyhmiensä oppimateriaalituotan-

2 1

non. OPH:lla on ollut näiden varojen lisäksi vuosina 1996—1998 käy-tettävissä “Suomi tietoyhteiskunnaksi” -ohjelman oppimateriaalivaroja;vuonna 1997 1,8 miljoonaa markkaa. Nämä jakaantuivat medioittain jakohderyhmittäin 1997 taulukon 1 mukaisesti.

Yhteensä digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen oli käytettävissä noin5 miljoonaa markkaa, josta Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman osuussuunnattiin pääosin kaikille ilmaisten verkkotuotteiden ja -palveluidenkehittämiseen. Lopuilla tilattiin off-line-multimediatuotantoja.

TTTT aaaa uuuu llll uuuukkkkkkkkoooo 1111:::: OOOOppppeeeettttuuuusssshhhhaaaalllllllliiiittttuuuukkkksssseeeennnn bbbbuuuuddddjjjjeeeettttttttiiiivvvvaaaarrrraaaatttt ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiii----tttt uuuu oooo ttttaaaa nnnn tttt oooo oooo nnnn

Kirjat(1 000mk)

Videot(1 000mk)

Digitaalinen (1 000

mk)

Suomitietoyht.(1 000 mk)

Yleissivistäväkoulutus

500 600 1400 1500

Ammatillinenkoulutus

2100 400 1000 100

Ruotsinkielinenkoulutus

1000 250 150 100

Erityisopetus 300 100 400 100Maahanmuut-tajien koulutus

420 100 180 100

Yhteensä 4320 1450 3130 1800Lähde: Opetushallitus, 1998

Opetushallitus sai vuonna 1997 kaikkien oppimateriaaliensa myynnistätuloja noin 5 miljoonaa markkaa, josta valtaosa on kertynyt vähälevik-kisten oppikirjojen myynnistä. Tällä tulolla katetaan toiminnasta, kutentuotantohenkilöstön palkkauksesta ja muista menoista aiheutuvia kuluja.

Esimerkkejä t ot eut et uist a t uot annoist aOpetushallituksen multimediatuotannot ovat vaihdelleet paljon niinlaajuudeltaan, mediaintensiivisyydeltään, työryhmäkooltaan ja -koostu-mukseltaan kuin tavoitteiltaankin. Seuraavassa on esitelty joitain esimerk-kejä erityyppisistä, jo päättyneistä tuotannoista:

AAAA.... PPPPiiiieeeennnniiiimmmmuuuuoooottttooooiiiinnnneeeennnn,,,, ooooppppeeeettttttttaaaa jjjj aaaa tttt uuuu oooo ttttaaaannnnttttooooiiiinnnneeeennnn mmmmuuuullllttttiiiimmmmeeeeddddiiiiaaaappppiiiieeeennnneeeennnn jjjjoooouuuukkkkoooonnnn kkkkääääyyyyttttttttöööööööönnnnSuunnittelutyö oli tehty aiemman menetelmäprojektin puitteissa. Siitätyöstettiin ja kehitettiin pienellä opettajaryhmällä raportti ja oppi-materiaali muille. Kaikki medialeikkeet tuotettiin itse eikä niiden osaltatullut tekijänoikeuspalkkioita. Kokonaisbudjetti noin 140 000 mk

22

Suunnittelu: -Tuotanto: 130 000 mkMarkkinointi: 10 000 mk

BBBB.... LLLLaaaaaaaajjjjaaaa,,,, ppppeeeelllliiiimmmmuuuuoooottttooooiiiinnnneeeennnn mmmmuuuullllttttiiiimmmmeeeeddddiiiiaaaattttuuuuoooottttaaaannnnttttoooo yyyyhhhh tttt eeee iiii ssss tttt yyyy öööö ssss ssss ääääkkkkaaaauuuuppppaaaalllllllliiiisssseeeennnn kkkkuuuussssttttaaaa nnnn ttttaaaajjjjaaaannnn kkkkaaaannnnssssssssaaaaTässä suunnittelu ja lopullisen toimintakäsikirjoituksen muokkaus olivatsuuritöisimmät vaiheet. Budjetti noin 800 000 mk.Suunnittelu: 300 000 mkTuotanto: 400 000 mkMarkkinointi: 100 000 mk (arvio)

CCCC.... LLLLaaaaaaaajjjjaaaa mmmmuuuullllttttiiiimmmmeeeeddddiiiiaaaattttiiiieeeettttooookkkkaaaannnnttttaaaa,,,, jjjjooookkkkaaaa kkkkääääyyyyttttttttööööttttaaaarrrrkkkkooooiiiittttuuuukkkksssseeeennnnssssaaaavvvvuuuuooookkkkssssiiii ttttuuuuooootttteeeettttttttiiiiiiiinnnn eeeennnnggggllllaaaannnnnnnniiiikkkkssssiiiiOpetushallitus kustansi ohjelman yhdessä opetusministeriön ja kauppa-ja teollisuusministeriön kanssa. Tuotannolla oli ohjausryhmä, joka koos-tui mainittujen tahojen edustajista ja muista asiantuntijoista. Media-leikkeet pyrittiin tuottamaan itse. Graafinen työ opinnäytteenä. Kokonais-budjetti noin 730 000 mk.Suunnittelu: 70 000 mkTuotanto: 600 000 mkMarkkinointi: 60 000 mk

DDDD.... VVVVeeeerrrrkkkkkkkkoooo----ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiii yyyyhhhhtttteeeeiiiissssttttyyyyöööössssssssääää mmmmuuuusssseeeeoooonnnn kkkkaaaannnnssssssssaaaaTietokanta ja interaktiivisia osia. Museo hoiti suunnittelun ja käsikirjoi-tuksen. Toteutus on tilattu erikseen graafiselta suunnittelijalta ja verkko-ohjelmoijalta. Kokonaisbudjetti noin 150 000 mk, josta OPH:n osuus 100000 mk.Suunnittelu: 50 000 mkTuotanto: 100 000 mkMarkkinointi: 10 000 mk

EEEE.... VVVViiiiiiiikkkkooooiiiittttttttaaaaiiiinnnn ppppääääiiiivvvviiiitttteeeettttttttäääävvvvääää vvvveeeerrrrkkkkkkkkoooossssiiiivvvvuuuussssttttooooSivusto on viikoittain laajeneva ja päivittyy aina täysin uudella, sitä vartentoimitetulla materiaalilla. Lisäksi mukana on oppilaita aktivoiva osio.Koko työ suunnittelusta toteutukseen on tilattu yksityiseltä tuotanto-yhtiöltä. Kokonaiskustannukset vuodessa noin 405 000 mk.Suunnittelu ja toteutus: 45 000 mk/ kuukausiMarkkinointi: 20 000 mk

2 3

3.3 Kustantajilla suuret näkemyserot

Vaiht elevat liiket oimint amallitKustantajien näkemykset digitaalisen oppimateriaalin markkinoista vaih-televat suuresti. Samoin vaihtelevat näkemykset toimivimmasta liiketoi-mintakonseptista. Liiketoimintamallit vaihtelevat kansainvälisten tuottei-den lokalisoinnista sekä perinteisen oppimateriaalin lisäarvotuotteistaintegroituun multimediatuotantoon.

Kustantajat ovat yksiköittäneet digitaalisen oppimateriaalin tuotannonorganisaatioissaan. Yksiköissä työskentelee 4—20 henkilöä. Yksittäisendigitaalisen oppimateriaalin tuotantotiimissä on keskimäärin 4—5 henki-löä sekä tuotannosta päävastuussa oleva, tuotantoa koordinoiva henkilö.Yhteistyö eri kustantajien välillä on muutamaa yhteistyöprojektia lukuunottamatta vähäistä.

Koht i mediat eollist a t uot ant oaPerinteistä kustannusalaa näyttäisivät leimaavan vahva siirtymä kohtimediateollista tuotantoa sekä voimakas keskittyminen. Siitä osoituksenaon Sanoma Osakeyhtiön ja WSOY:n yhdistyminen pohjoismaiden toiseksisuurimmaksi mediayritykseksi.14 Tuotekokonaisuuksien merkitys kasvaa.Näkemykset siitä, miten toimialalla päästään parhaisiin mahdollisiintaloudellisiin tuloksiin, vaihtelevat kuitenkin suuresti. CD-ROM-tuotteetnähdään toisaalta puhtaina lisäarvotuotteina perinteiselle oppimateriaa-lille ja toisaalta täysin erillisinä tuotekokonaisuuksina.

Verkkotuotteiden osalta markkinat ovat täysin kehittymättömät. Näke-mys niiden tulevaisuudesta jakoi kustantajat kahtia: osa suhtautuu verk-kotuotteisiin pienellä varauksella, osa taas uskoo digitaalisten oppi-materiaalimarkkinoiden tulevaisuuden olevan verkkotuotteissa. Ongel-mallisina nähdään kuitenkin mm. Tuotteiden hinnoittelukysymykset sekätuotteiden soveltuminen verkon kautta välitettäviksi. Kustantajat, jotkaeivät vielä ole aktiivisesti näillä markkinoilla, seuraavat kuitenkin tilan-teen kehitystä koko ajan.

14 WSOY, pörssitiedote 15.5.1998

24

Digitaalisen oppimateriaalin tuotannon pääkohderyhmä vaihtelee kus-tantajien välillä. Osa suuntaa kohti koululaitosmarkkinoita, osa kuluttaja-markkinoita ja osalla on hybridinen markkinastrategia.

Kuten Euroopan komission raportissa todettiin, kustantajalla on oltavavahva tuotantoprosessin alku- ja loppupään hallinta saavuttaakseen digi-taalisen oppimateriaalin markkinoilla merkittävän ja ennen kaikkea kan-nattavan, pitkäkestoisen aseman. Sisällöntuotanto ja omistusoikeus aineis-toihin sekä markkinoinnin ja jakelun vahva koordinointi ovat ne ydin-osaamisalueet, joilla perinteiset kustantajat tulevat menestymään digitaali-sen oppimateriaalin markkinoilla.

Markkinoint ipanost us t ärkeinDigitaalisen oppimateriaalin tuotanto on omarahoitteista ja tällä hetkelläkannattavaa. Muutamissa yhteistyöproduktioissa OPH:n kanssa on kui-tenkin saatu julkisrahoitusta.

Digitaalisen oppimateriaalin kustannukset vaihtelevat suuresti tehdyntuotteen laajuuden, mediaintensiivisyyden sekä työryhmäkoon mukaan.Keskimääräiset valmistuskustannukset jakautuvat tuotantoprosessin erivaiheiden välillä seuraavasti:

CD-ROM-tuotteet:• suunnittelu 25 %• toteutus 25 %• markkinointi ja jakelu 50 % (kuvio 7)

Verkkotuotteet:• suunnittelu 10 %• toteutus 20 %• markkinointi 70 % (kuvio 8)

2 5

Perinteiseen oppimateriaaliin verrattuna CD-ROM-tuotteen elinkaari onpaljon lyhyempi: noin 2—3 vuotta. Verkkotuotteen elinkaari on vielälyhyempi eli noin vuosi.

Kustantajien mukaan digitaalisen oppimateriaalin edut verrattuna perin-teiseen ovat:• Digitaaliseen oppimateriaaliin on mahdollista saada enemmän kuviaja tekstiä sekä liikkuvaa kuvaa ja animaatioita.• Prosessi on kokonaisuudessaan nopeampi ja halvempi.• Onnistuneella tuotteella on mahdollista päästä suuriinkin voittoihinlyhyellä aikavälillä.• Onnistuneessa verkkotuotteessa takaisinmaksuaika on lyhyt (muuta-mia kuukausia).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 7777:::: TTTTuuuuoooottttaaaa nnnn tttt ooookkkk uuuu ssss ttttaaaannnnnnnnuuuusssstttteeeennnn jjjjaaaakkkkaaaauuuuttttuuuummmmiiiinnnneeeennnnCCCCDDDD----RRRROOOOMMMM---- ttttuuuuoooottttaaaannnnnnnnooooiiiissssssssaaaa;;;; ppppeeeerrrriiiinnnntttteeeeiiiisssseeeetttt kkkkuuuussssttttaaaannnnttttaaaajjjjaaaatttt

Suunnittelu25 %

Toteutus25 %

Markkinointi ja jakelu

50 %

KKKK uuuu vvvviiiioooo 8888:::: TTTTuuuuoooottttaaaa nnnn tttt ooookkkk uuuu ssss ttttaaaannnnnnnnuuuusssstttteeeennnn jjjjaaaakkkkaaaauuuuttttuuuummmmiiiinnnneeeennnnvvvv eeee rrrr kkkk kkkk oooo tttt uuuu oooo ttttaaaannnnnnnnooooiiiissssssssaaaa;;;; ppppeeeerrrriiiinnnntttteeeeiiiisssseeeetttt kkkkuuuussssttttaaaa nnnn ttttaaaa jjjj aaaa tttt

Suunnittelu10 %

Toteutus20 %

Markkinointi70 %

26

Ongelmia digitaalisen oppimateriaalin tuottamisessa ovat:• Riski on suurempi.• Prosessiin sitoutuneen työvoiman määrä on suurempi.• Tuotanto vaatii paljon resursseja (pääomaa, erityisosaamista ja pitkä-jänteisyyttä) sitoutuneelta yritykseltä.• CD-ROM-tuotteen tekijänoikeuskustannukset saattavat nousta kor-keiksi (esim. suuri kuvien määrä).

Suurin osa kustantajista oli sitä mieltä, että digitaalisen oppimateriaalintulevaisuus on hyvin vahvasti verkkotuotteissa. CD-ROM-tuotannot var-masti jatkuvat osana kokonaistuotantoa, mutta niiden merkitys on vähäi-sempi kuin verkkotuotteiden.

Oma t yö vai alihankint a?Tuotantoprosesseissa käytetyn alihankinnan osuus vaihtelee kustantajienvälillä suuresti. Osa alihankkii tietyt tuotantoprosessin osat kuten erikois-asiantuntemuksen, digitoinnin, äänityksen jne., kun taas osa pyrkii teke-mään kaiken omin voimin. Strategisesti tärkeimmät alueet, kutenprosessin koordinointi, halutaan pitää omissa käsissä.

Kustantajat kokevat alihankkijoiden hinnoittelupolitiikan ongelmal-liseksi. Vaikutelma oli, että uusmediayritykset laskuttavat usein työpanok-sensa lisäksi myös imagostaan. Tämä pienentääkin kustantajien alihank-kimaa osuutta digitaalisen oppimateriaalin tuotannoissa. Vaarana on, ettäuusmediayritykset hinnoittelevat itsensä ulos tästä liiketoiminnasta.

Osa kustantajista oli sitä mieltä, että uusmediayrityksiltä puuttuu oppi-materiaalialan erikoisosaaminen ja että tähän mennessä tuotetut produk-tiot ovat olleet suhteellisen vaatimattomia. Uusmediayrityksinä, joistakuitenkin oli hyviä kokemuksia digitaalisen oppimateriaalin yhteistyö-tuotannoissa, mainittiin Sansibar, Everscreen Mediateam, To the PointOy, Interaktiivinen Satama sekä Bitwit Oy.

Kust ant ajat ja Opet ushallit usKustantajilla on hyvin hajanainen kuva Opetushallituksen roolista digi-taalisen oppimateriaalin tuottajana. Osa kustantajista pitää OPH:ta kilpai-lijana, osa taas pitää sitä tärkeänä digitaalisen oppimateriaalin tuottajananimenomaan sellaisella opetuksellisella sektorilla, jonka tarpeita kaupal-lisin periaattein toimivat yritykset eivät pystyisi täyttämään. Mielenkiintoayhteistyöhön kuitenkin on, mikä tulisikin huomioida Opetushallituksessaja opetusministeriössä määrärahoja kohdennettaessa.

2 7

Markkinakasvua ilman ulkomaist a kilpailua?"Suomen markkinoissa ei ole mediaseksikkyyttä"15

Kustantajat eivät koe kansainvälisiä tuotantoyrityksiä uhkana eivätkä näesiltä osin suurta muutosta markkinoilla vallitsevaan kilpailutilanteeseen.Syy tähän lienee se, että oppimateriaaleissa korostuvat maakohtaisuussekä suomalaisen opetuskulttuurin ja vallitsevien opetusmetodien eri-koisasiantuntemus. Yrityksellä, josta voisi muodostua vakavasti otettavakilpailija, tulisi olla vahva osaaminen opetuksellisella alalla sekä toimivakansainvälinen verkosto.

Kustantajat eivät näe vientimarkkinoita myöskään lähiaikojen kasvunlähteenä. Markkinatilannetta seurataan kuitenkin hyvin tarkasti.

Yhtenä – ehkä hieman yllättävänä – kilpailijana nähdään oppilaitokset,jotka tuottavat itse omaa oppimateriaaliaan. Sen sijaan uusmediayrityksiä,jotka toimivat digitaalisen oppimateriaalin markkinoilla, ei nähdä aina-kaan tällä hetkellä kilpailijoina, vaan lähinnä alihankkijoina ja yhteistyö-kumppaneina.

Kustantajat olivat yksimielisiä siitä, että digitaalisen oppimateriaalinmarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Teknisen infrastruktuurin nopeakehittyminen Suomessa edesauttaa markkinoiden kasvua, mutta toisaaltatekniikan nopea kehitys ja sen ennakoimisen vaikeus hankaloittavat alal-la toimimista tai tekevät siitä ainakin hyvin alttiin muutoksille. Ongelmiaaiheuttavat myös opettajien asenteet uutta opettamismetodia kohtaansekä opettajien tietotekninen osaamistaso. Tarvittaisiin huomattavasti li-sää täydennyskoulutusta uusista opetusmenetelmistä.

3.4 Uusmediayritykset

Pieniä, nuoria ja kasvavia yrit yksiäTutkittujen uusmediayritysten liikevaihto oli vuonna 1997 keskimäärin3,2 miljoonaa markkaa. Siitä reilu kolmannes muodostui digitaalisistaoppimateriaaleista. Noin puolet liikevaihdosta muodostui yritys- jaorganisaatioviestintään liittyvistä tuotteista, ja loput koostuivat kulttuuriinja viihteeseen liittyvistä produktioista.

15 Haastateltu oppimateriaalikustantaja

28

Liiketoiminta on ollut kannattavaa. Yritykset uskovat kokonaisliike-vaihtonsa kasvavan voimakkaasti seuraavien kahden vuoden aikana:vuosikasvun odotetaan olevan noin 70 %. Yritykset eivät ole toistaiseksiolleet aktiivisesti mukana vientimarkkinoilla, mutta uskovat ulkomaan-kaupan volyymin lisääntyvän jonkin verran jo seuraavien kahden vuo-den aikana. Viennin osuus ei nouse ainakaan lähivuosina yli viiden-nekseen liikevaihdosta.

Paljon luovaa henkilöst öäTutkimukseen osallistuneet uusmediayritykset uskovat henkilöstönsäkokonaismäärän kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana – voi-makasta henkilöstön lisäystä ei kuitenkaan ole odotettavissa. Työteh-tävien osalta henkilöstö jaettiin neljään pääryhmään: johto- ja hallinto-,tekniseen, luovaan sekä liiketoimintaan liittyvään (markkinointi, myynti,rahoitus, laskenta jne.) henkilöstöön (kuvio 9).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 9999:::: HHHHeeeennnnkkkkiiiillllöööössssttttöööönnnn jjjjaaaakkkkaaaauuuuttttuuuummmmiiiinnnneeeennnn ttttyyyyöööötttteeeehhhhttttäääävvvviiiittttttttääääiiiinnnn,,,,uuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiii ttttyyyykkkksssseeeetttt

15%

21%

39%

16%9% Johtaminen ja hallinto

Tekninen henkilöstö

Luova henkilöstö

Liiketoiminta

Muu henkilöstö

Huomionarvoista on luovan henkilöstön suuri osuus suhteessa tekniseenhenkilöstöön. Tutkittujen yritysten luovan henkilöstön osuus oli 39 % jateknisen henkilöstön osuus 21 %. Coopers & Lybrandin16 tutkimustulostenmukaan New Yorkin uusmediakeskittymässä luovan henkilöstön osuusoli 18 % ja teknisen henkilöstön osuus 38 %. Ero johtunee tutkimuksenkohdistumisesta oppimateriaalituotantoon erikoistuneisiin yrityksiin.Tällä segmentillä voidaan olettaa luovuuden ja pedagogisen osaamisenmerkitsevän enemmän kuin teknisen osaamisen.

Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset ilmoittivat digitaalistenoppimateriaalien tuottamisen olevan kannattavaa. Suurin osa ei ollut eri-

16 Coopers & Lybrand, 1997, s. 50

2 9

koistunut tuotannossaan millekään tietylle oppialalle eikä myöskääntehnyt tiivistä yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa.

ROMmia ja t iet overkkojaTutkituista yrityksistä lähes kaikki olivat tuottaneet sekä CD-ROM- ettäverkkopohjaista oppimateriaalia. Tuotantojen painopiste on kuitenkinollut CD-ROM-tuotannoissa. Kolme yritystä oli erikoistunut tietokone-pohjaisten oppimisohjelmistojen tuottamiseen (kuvio 10).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11110000:::: TTTTuuuuoooottttaaaannnnttttoooojjjjeeeennnn jjjjaaaakkkkaaaauuuuttttuuuummmmiiiinnnneeeennnn tttteeeekkkknnnniiiisssseeeennnn rrrraaaattttkkkk aaaa iiii ssss uuuu nnnnmmmmuuuukkkkaaaaaaaannnn

21%

52%

20%

7%

1. WWW-tuotannot 2. CD-ROM 3. Tietokonepohjainen oppimisohjelmisto 4. Muu

Tuotannosta suurin osa on tuotettu julkiselle sektorille. Toiseksi enitenoppimateriaalia on tuotettu yritysten sisäiseen käyttöön. Kuluttajilletuotettujen oppimateriaalien osuus on ollut vähäistä (kuvio 11).

30

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11111111:::: TTTTuuuuoooottttaaaannnnttttoooojjjjeeeennnn jjjjaaaakkkkaaaauuuuttttuuuummmmiiiinnnneeeennnn kkkkoooohhhhddddeeeerrrryyyyhhhhmmmmäääännnn mmmmuuuukkkkaaaaaaaannnn

10 %

52 %

32 %

6 %

1. Kuluttajat

2. Julkinen sektori

3. yritysten sisäinen

4. Muu

Uusmediayritysten tuotantojen rahoitus muodostui puoliksi julkisistarahoituslähteistä, neljäsosa tuotannosta tehtiin yhteistyössä suurten kus-tantajien kanssa ja oman tuotannon osuus oli noin kymmenesosa.Verkostoitunut tuotanto uusmediayritysten välillä oli vähäistä (kuvio 12).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11112222:::: TTTTuuuuoooottttaaaannnnttttoooojjjjeeeennnn rrrraaaahhhhooooiiiittttuuuusssslllläääähhhhtttteeeeeeeetttt

49 %

27 %

17 %7 %

Julkiset rahoituslähteet

Yhteistuotannot suurten kustantajien kanssa

Oma tuotanto

Verkostoitunut tuotanto muiden uusmediayritysten kanssa

Alla olevaan luetteloon on koottu tärkeimmät kustannuksia kuvaavathavainnot:

• Digitaalisen oppimateriaalin tuotantokustannukset vaihtelevat erittäinpaljon tuotteen laajuuden, mediaintensiivisyyden ja teknisen ratkaisunmukaan. CD-ROM-tuotteen tuotantokustannukset vaihtelivat 80 000markasta 250 000 markkaan. Verkkotuotteissa vaihteluväli oli

30 000—150 000 markkaa ja tietokoneavusteisissa opetusohjelmistoissa

100 000—1 500 000 markkaa.

3 1

• Verkkotuotteiden tuottaminen oli keskimäärin halvempaa kuin CD-ROM-tuotteiden ja tietokoneavusteisten opetusohjelmistojen. Keskimää-rin verkkotuotteen tuotantokustannukset olivat noin 80 000 markkaa, kunCD-ROM-tuotteen valmistus maksoi noin 170 000 markkaa.• Myös tuotannon kokonaiskesto on verkkotuotteissa lyhyempi kuinCD-ROM-tuotannoissa. Kun verkkotuotannon kokonaiskesto on keski-määrin 4,5 kuukautta, CD-ROM-tuotannoissa se on keskimäärin 10 kuu-kautta.• Tuotantotiimit ovat olleet kohtalaisen pieniä. Tuotantoihin on sitoutu-nut keskimäärin 3 henkilöä.• Lokalisoitavan tuotannon osuus oli sekä verkkotuotteissa että CD-ROM-tuotannoissa vähäistä, kun taas tietokoneavusteisissa opetusohjel-mistoissa lokalisoinnin osuus oli 40 %.

Alihankinnan osuus tuotannoissa on ollut kohtalaisen vähäistä. Enitenalihankintaa on tehty CD-ROM-tuotannoissa, joissa keskimäärin 25 %kokonaisprosessista oli alihankintaa. Muissa tuotannoissa alihankinta olivähäistä.

Uusmediayritysten digitaalisten oppimateriaalien tuotantoihin liittyvätkustannukset jakaantuivat taulukon 2 mukaisesti.

TTTT aaaa uuuu llll uuuukkkkkkkkoooo 2222:::: UUUUuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiiittttyyyysssstttteeeennnn kkkkuuuussssttttaaaa nnnn nnnn uuuu ssss rrrr aaaa kkkk eeee nnnn nnnn eeeetttt uuuu oooo ttttaaaannnnttttoooollllaaaajjjjeeeeiiii tttt ttttaaaa iiii nnnn

CD-ROM-tuotannot

Verkkotuotannot Tietokoneohjelmis-topohjaisetoppimisympäristöt

- Sisältö- jatekijänoikeuskus-tannukset 9 %- Henkilöstö-kustannukset 59 %- Alihankinta 17 %- Muutkustannukset 15 %

- Sisältö- ja tekijänoi- keuskustannukset 12 % -Henkilöstökustannukset

62 % - Alihankinta 8 % - Muut kustannukset18 %

- Sisältö- jatekijänoikeuskustannukset 20 %- Henkilöstökustan-nukset 70 %- Alihankinta 7 %- Muut kustannukset3 %

Digitaalisen oppimateriaalituotannon arvoketjumallia17 (ks. s. 4) on tässätarkastelussa jäsennetty siten, että tuotantovaihe jakautuu kolmeen eritekijään: digitointiin, ohjelmointiin ja fyysiseen tuotantoon.

17 European Commission DG XII/E, 1996, s. 316

32

Kuvio 13 esittää uusmediayritysten kustannusrakenteen arvoketjunvaiheet CD-ROM-tuotannoissa. Suurimman kustannuserän muodostaaohjelmointi. Tämä eroaa selkeästi perinteisten oppimateriaalikustantajientilanteesta (vrt. kuvio 7, s. 25). Tämä johtuu selkeästi liiketoiminnanpainotusten erilaisuudesta – kustantajat keskittyvät tuotannon koordi-nointiin, kun taas uusmediayritykset konkreettiseen tuotantoon.

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11113333:::: CCCCDDDD----RRRROOOOMMMM----ttttuuuuoooottttaaaannnnttttooookkkk uuuu ssss ttttaaaannnnnnnnuuuukkkksssseeeetttt aaaarrrrvvvvooookkkkeeeettttjjjjuuuunnnn eeeerrrriiiivvvvaaaaiiiihhhheeeeiiiissssssssaaaa;;;; uuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiiittttyyyykkkk ssss eeee tttt

Käsitteellistäminen ja käsikirjoitus

26 %

Sisällön digitointi 21 %

Ohjelmointi34 %

Fyysinen tuotanto9 %

M&J10 %

Verkkotuotannoissa suurimman kustannuserän muodostaa ohjelmointi,tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin HTML-ohjelmointi (kuvio 14). Täs-säkin tulee selkeästi esiin liiketoiminnallisen keskittymisen erilaisuusverrattaessa rakennetta perinteisiin oppimateriaalikustantajiin (vrt.kuvio 8, s. 25). Uusmediayritykset keskittyvät tuotteiden luonti-prosessiin, kun taas perinteiset kustantajat käyttäjien materiaalitarpeidenselvittämiseen ja niiden tyydyttämiseen.

3 3

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11114444:::: VVVVeeeerrrrkkkkkkkkoooottttuuuuoooottttaaaa nnnn tttt ooookkkk uuuu ssss ttttaaaannnnnnnnuuuukkkksssseeeetttt aaaarrrrvvvvooookkkkeeeettttjjjjuuuunnnn eeeerrrriiiivvvvaaaaiiiihhhheeeeiiiissssssssaaaa;;;; uuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiiittttyyyykkkk ssss eeee tttt

Käsitteellistäminen ja käsikirjoitus

17 %

Sisällön digitointi 21 %

Ohjelmointi38 %

Fyysinen tuotanto16 %

M&J8 %

Voimakast a kasvuaUusmediayritykset uskoivat vahvasti digitaalisten oppimateriaalimarkki-noiden kasvuun. Kokonaismarkkinoiden ja tuotantomäärien uskottiinkasvavan keskimäärin noin 20—30 % vuodessa (kuvio 15).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11115555:::: MMMMaaaarrrrkkkkkkkkiiiinnnnaaaakkkkaaaassssvvvvuuuuuuuunnnn uuuusssskkkkoooovvvviiiieeeennnn yyyyrrrriiiittttyyyysssstttteeeennnn mmmmäääääääärrrrääää

82 %

91 %

73 %

73 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1999

2000->

Tuotantomäärät

Kokonaismarkkinat

Uusmediayritykset suhtautuvat tuotantokustannusten muuttumiseen risti-riitaisesti. Osa yrityksistä uskoo kustannusten kevenevän yli viidennek-sellä, kun taas osa arvioi, että kustannukset lisääntyvät. Tuotantojen kan-nattavuuden uskottiin kuitenkin parantuvan.

Alan kansainvälistyminen tuli tutkimuksessa selvästi esiin. Ulkomaisenkilpailun uskotaan kiristyvän ja lokalisoitavien tuotantojen kasvavanetenkin vuodesta 2000 eteenpäin. Lisäksi kansainvälisten kustantajien

34

tuloa markkinoille pidettiin todennäköisenä. Toisaalta yritykset suuntaa-vat omaa tuotantoaan entistä enemmän ulkomaille (kuvio 16).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11116666:::: KKKKaaaannnnssssaaaaiiiinnnnvvvväääälllliiiissssttttyyyymmmmiiiisssseeeennnn kkkkaaaassssvvvvuuuuuuuunnnn uuuusssskkkkoooovvvviiiieeeennnn yyyyrrrriiiittttyyyysssstttteeeennnnmmmm ääää ääää rrrr ääää

7 3 %

7 5 %

40 %

82 %

50 %

82 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 9 0 %

1999

2000->

Ulkomainen kilpailu

L okalisoitava tuotanto

Vientiin suuntautuva tuotanto

Alan keskittymiseen ja pienten tuottajien erikoistumiseen uskottiin vah-vasti. Omaa panostustaan digitaalisen oppimateriaalin tuotannossa yrityk-set ilmoittivat lisäävänsä pitkällä tähtäimellä selvästi (kuvio 17).

KKKK uuuu vvvviiiioooo 11117777:::: OOOOmmmmaaaannnn ppppaaaannnnoooossssttttuuuukkkksssseeeennnn lllliiiissssäääääääännnnttttyyyymmmmiiiisssseeeeeeeennnn uuuusssskkkkoooovvvvaaaa ttttuuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiii ttttyyyykkkksssseeeetttt

45 %

73 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

1999

2000->Lisäämme omaapanostustamme

Suurimpina ongelmina digitaalisen oppimateriaalin markkinoilla nähtiinasiakkaiden asiantuntemattomuus tilausvaiheessa, korkeat tuotantokus-tannukset, epätietoisuus loppukäyttäjien todellisista tarpeista sekä markki-noiden pienuus.

Julkiselta vallalta uusmediayritykset toivoivat selkeää pitkän aikavälinlinjausta. Siinä tulisi ottaa kantaa tuotantojen rahoitus- ja kohdennus-kysymyksiin sekä alan koulutustarpeisiin.

3 5

4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

4.1 Toimiala etsii muotoaan

Markkinat synt yvät , mut t a hit aast i“Hyvä opettaja kiinnostaa aina, missä mediassa tahansa”18

Digitaalisten oppimateriaalien mmmmaaaarrrrkkkkkkkkiiiinnnnaaaatttt oooovvvvaaaatttt sssseeeellllkkkkeeeeäääässssssssääää kkkk aaaa ssss vvvvuuuu ssss ssss aaaa .Valtion tietoyhteiskuntaohjelmat toimivat tässä “veturina” ja kouluissa onkysyntää digitaalisille tuotteille. Kouluihin on viime vuosina hankittuhuomattava määrä laitteistoja, joilla digitaalisten oppimateriaalienkäyttäminen on mahdollista. Kokeiluprojekteja on toteutettu, ja käyttä-jäkokemuksiakin on kertynyt jo kohtuullisen paljon. Kuitenkin kasvulleon nähtävissä kkkkaaaakkkkssssiiii mmmmeeeerrrrkkkkiiiittttttttäääävvvvääääääää hhhh iiii dddd aaaa ssss tttt eeee tttt ttttaaaa – tuotantojen rahoitusja opettajien kriittinen asennoituminen uusiin digitaalisiin ympäristöihin.

Suomen koulujärjestelmä on koko 1990-luvun ollut voimakkaan kustan-nuskarsinnan kohteena. CD-ROM-tuotteet ja verkkotuotteet ovat han-kintahinnaltaan kalliita verrattuina perinteiseen oppimateriaaliin. Koulutovat usein joutuneet vetäytymään digitaalisen oppimateriaalin hankin-noista, koska tarvittavat varat olisivat pois koulun perusrahoituksesta.Täten vaikka tarvetta, kysyntää ja teknisiä mahdollisuuksia onkin digitaa-lisille tuotteille, ttttooooddddeeeelllllllliiiissssuuuuuuuuddddeeeessssssssaaaa hhhhaaaannnnkkkkiiiinnnnnnnnaaaatttt jjjjäääääääävvvväääätttt uuuusssseeeeiiiinnnn tttt eeeekkkk eeee ----mmmmäääättttttttääää.

Ehkä kriittisempi hidaste digitaalisten oppimateriaalimarkkinoiden kas-vulle on asenteissa ja kriittisessä suhtautumisessa tuotteisiin. Oppimisentärkein tavoite on ymmärryksen lisääminen luomalla positiivinenoppimiskokemus tai oppimisympäristö oppilaalle. Opettajat on kou-lutettu perinteiseen luokkaopetukseen ja samoin oppilaat ovat harjaan-tuneet tähän, ehkä hieman passiiviseen, oppimismuotoon. Digitaalisetoppimateriaalit edellyttävät lähes poikkeuksetta suurta aktiivisuutta käyt-täjältään ja oooo pppp eeee tttt ttttaaaajjjjaaaannnn rrrroooooooolllliiiinnnn vvvvaaaaiiiihhhhttttuuuummmmiiiissssttttaaaa ““““ppppäääääääärrrroooooooolllliiiinnnn nnnnääääyyyytttttttteeee----lllliiiijjjjäääässssttttääää nnnnääääyyyyttttttttäääämmmmöööönnnn kkkk uuuu iiii ssss kkkk aaaa aaaa jjjj aaaa kkkk ssss iiii ”””” ....11119999 Opettajan roolin muuttumiseen

18 Tammelin, 199819 Tammelin, 1998

36

edellytetään uusia taitoja ja tietoja – tarvitaan täydennyskoulutusta.Tällaista koulutusta ei ole kuitenkaan ollut riittävästi tarjolla, eikä siihenole suunnattu taloudellisia resursseja.

Nämä kaksi hidastetta tulevat vaikuttamaan digitaalisten oppimateri-aalien markkinoihin siten, että kkkk aaaa ssss vvvvuuuu eeeeiiii oooolllleeee aaaaiiiinnnnaaaakkkkaaaaaaaannnn aaaa iiii vvvvaaaannnn lllläääähhhhiiii----tttt uuuu llll eeee vvvvaaaaiiiissssuuuuuuuuddddeeeessssssssaaaa vvvv oooo llll yyyy yyyymmmmiiiillllttttaaaaaaaannnn ssss uuuu uuuu rrrr ttttaaaa. Pidemmällä aikavälillä onnähtävissä, tutkimuksenkin valossa, että kasvu voimistuu.

Perint eiset oppimat eriaalikust ant ajat joht avatkehit yst ä"Parhaiden tuottajayritysten pako alalta on jo alkanut, ja oppimateriaalientuotantoa uhkaa bulkkiutuminen."20

Digitaalisten oppimateriaalimarkkinoiden ydinkilpailueduista tärkeim-miksi määritettiin arvoketjun alku- ja loppupäät sekä suunnittelun,markkinoinnin ja jakelun hallinta. PPPPeeeerrrriiiinnnntttteeeeiiiissssiiiillllllllääää ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaallll iiii ----kkkk uuuu ssss ttttaaaa nnnn ttttaaaajjjjiiiillllllllaaaa on hallussaan nämä molemmat vahvuudet, ainakin lähtö-kohtaisesti. Kustantajien sananvalta on siis suurin kehityksen suuntaami-sessa uusiin tuotantoihin. Niillä on myös mmmmiiiittttääää ppppaaaarrrrhhhhaaaaiiiimmmmmmmmaaaatttt mmmm aaaa hhhh dddd oooo llll ----lllliiiissssuuuuuuuuddddeeeetttt ttttooooiiiimmmmiiiiaaaa ttttuuuuoooottttaaaa nnnn tttt oooo pppp rrrr oooo jjjj eeeekkkkttttiiiieeeennnn kkkkoooooooorrrrddddiiiinnnnooooiiiijjjjiiiinnnnaaaa.

Suomen mediat ja samalla siis kustannusala ovat kkkk eeee ssss kkkk iiii tttt tttt yyyymmmmäääässssssssääää mmmmuuuuuuuu----ttttaaaammmmiiiieeeennnn ssssuuuuuuuurrrrtttteeeennnn yyyyrrrriiiittttyyyyssssrrrryyyyhhhhmmmmiiiieeeennnn kkkkäääässssiiiiiiiinnnn. Suuntaus on selkeästi kohtimediateollista tuotantoa. Suomalaiset yritykset ovat varautuneet kansain-välisen kilpailun lisääntymiseen yksikkökokoa kasvattamalla ja lisäämäl-lä kansainvälistä yhteistyötä. Oppimateriaalituotanto on lähes poikkeuk-setta sidottu kunkin maan opetussuunnitelmaan ja kansallisiin erityispiir-teisiin. Tästä johtuen on todennäköistä, että suomalaisten oppimateriaali-kustantajien kkkkaaaannnnssssaaaaiiiinnnnvvvväääällll iiiissssttttyyyymmmmiiiinnnneeeennnn ttttuuuulllleeeeeeee ppppiiiikkkkeeeemmmmmmmmiiiinnnn oooo mmmm iiii ssss tttt uuuu ssss ----rrrraaaakkkkeeeennnntttteeeeiiiiddddeeeennnn mmmmuuuuuuuuttttttttuuuummmmiiiisssseeeennnn kuin esimerkiksi tuoteviennin kasvunkautta. Tällä tarkoitetaan siis 1) suomalaisten yritysten tekemiä yritys-ostoja ulkomailta tai strategisia liittoutumia ulkomaisten yritysten kanssaja 2) ulkomaisten kustantajien tekemiä yritysostoja Suomessa.

Uusmedia-ala on syntynyt vasta muutaman viime vuoden aikana. Ala onnauttinut korkeasta imagosta ja tämä on heijastunut töiden hinnoitte-luihin – aikaisemmin referenssityöhinnoilla, lähes omakustanteisesti,tehdyt uusmediatuotannot hinnoitellaankin nyt markkinahintaisesti, jopaylihinnoitellen. Tärkeimpänä perustana tähän viljellään “kokonaisval-

20 Tutkittu uusmediayritys

3 7

taisia liiketoimintaratkaisuja”. Yritysten into kohti konsultointiliiketoi-mintaa on viemässä niitä pois omasta ydinosaamisestaan – taitavastamediankäytöstä ja visuaalisen viestinnän hallinnasta sekä uusmediaanliittyvien työkalujen ansiokkaasta hallinnasta.

Pidemmällä aikavälillä on nähtävissä, että tämä kehitys ei voi jatkua –uuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaa----aaaallllaaaallllllllaaaa ttttaaaappppaaaahhhhttttuuuuuuuu kkkk eeee ssss kkkk iiii tttt tttt yyyymmmmiiiissssttttääää jjjjaaaa kkkk aaaa rrrr ssss iiii mmmm iiii ssss ttttaaaa. Lisäksikäsite uusmedia muuttaa muotoaan, siitä poistuu uutuuden mukanaantuoma lisäarvo ja se tulee tavalliseksi, kuitenkin ominaispiirteiltään rik-kaaksi, mediailmaisun keinoksi.

Uusmediayritysten rooliksi oppimateriaalimarkkinoilla on muotoutu-massa eeeerrrriiiikkkkooooiiiissssttttuuuummmmiiiinnnneeeennnn ddddiiiiggggiiii ttttaaaaaaaalllliiiisssstttteeeennnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiiieeeennnn tttt uuuu oooo ttttaaaa nnnn ----ttttoooopppprrrroooosssseeeessssssssiiiinnnn ttttiiiieeeettttttttyyyyiiiihhhhiiiinnnn oooossssaaaa----aaaalllluuuueeeeiiiissssiiii iiiinnnn. Monimutkaiset tuotannotedellyttävät osaamisen syvyyttä, jota uusmediayritykset voivat tarjota.Visuaalisen esittämisen hallinta ja ohjelmointiosaaminen ovat esimerk-kejä tällaisista erikoisaluista. Tuotannoissa ongelmalliseksi voi muodos-tua se, että yyyyrrrriiiittttyyyysssssssseeeeggggmmmmeeeennnnttttttttiiii ((((bbbbuuuussssiiiinnnneeeessssssss----ttttoooo----bbbbuuuussssiiiinnnneeeessssssss)))) vvvvooooiiii mmmm aaaa kkkk ssss aaaa aaaauuuuuuuussssmmmmeeeeddddiiiiaaaayyyyrrrriiiittttyyyykkkkssssiiiilllllllleeee hhhhuuuuoooommmmaaaattttttttaaaa vvvvaaaassssttttiiii ssssuuuuuuuurrrreeeemmmmppppiiiiaaaa kkkk oooo rrrr vvvvaaaa uuuukkkk ssss iiii aaaakkkkuuuuiiiinnnn jjjjuuuullllkkkkiiiisssseeeelllllllleeee oooo pppp pppp iiii mmmm iiii ssss ssss eeeekkkkttttoooorrrriiiilllllllleeee ssssuuuuuuuunnnnnnnnaaaattttuuuuiiiissssssssaaaa tttt uuuu oooo tttt tttt eeee iiii ssss ssss aaaaoooolllliiiissssiiii mmmmaaaahhhhddddoooolllllllliiiissssttttaaaa. Tämä tilanne johtanee väistämättä siihen, että huip-puosaajat keskittyvät muihin tuotantoihin kuin digitaalisiin oppimate-riaaleihin.

OOOOppppeeeettttuuuusssshhhhaaaalllllllliiiinnnnnnnnoooonnnn jjjjaaaa mmmmuuuuiiiiddddeeeennnn vvvviiiirrrraaaannnnoooommmmaaaaiiiisssstttteeeennnn ttttuuuulllleeeeeeee ppppyyyyrrrrkkkkiiiiääääoooohhhhjjjjaaaaaaaammmmaaaaaaaannnn kkkkeeeehhhhiiiittttyyyyssssttttääää ssssttttrrrraaaatttteeeeggggiiiisssseeeessssttttiiii ooooiiiikkkkeeeeaaaaaaaannnn ssssuuuuuuuunnnnttttaaaaaaaannnn. Eri koulu-jen tulee pystyä tarjoamaan opiskelijoilleen tasa-arvoiset oppimisympä-ristöt, ja tässä Opetushallitus on avainasemassa. OOOOppppeeeettttuuuusssshhhhaaaalllllllliiiinnnnttttoooo vvvv oooo iiii ssss iiiittttooooiiiimmmmiiiiaaaa ttttaaaalllloooouuuuddddeeeelllllllliiiisssseeeennnnaaaa tttt uuuukkkkeeeennnnaaaa digitaalisissa ohjelmistohankinnoissaja erityisesti täydennyskoulutusta suunniteltaessa.

Koht i t uot evarast ojulkaisemist aDigitalisoituminen mahdollistaa kaikille oppimateriaalikustantajille en-tistä tehokkaamman tiedonhallinnan organisoinnin. Erilaisia aineistoja –kuvaa, tekstiä ja videoleikkeitä – voidaan käsitellä samanlaisin menetel-min ja osana kokonaisprosessia. Oppimateriaaleihin voidaan entistäkokonaisvaltaisemmin tuoda interaktiivisia ja laajempia aineistokokonai-suuksia.

Oppimateriaalikustantajan liiketoiminta voikin muuttua entistä enem-män tiedostohallinnaksi, tiedon jalostamiseksi ja sen yhdistelemiseksi.Tuotevalikoimaan voivat kiinteästi kuulua perinteisten painettujenmateriaalien lisäksi digitaaliset tuotteet. Voidaan olettaa, että suunta on

38

digitaalisessa julkaisemisessa kohti tutkimuksessa esiteltyä tuotevarasto-julkaisemista – kustantaja parantaa sen avulla prosessihallintaansa ja saaparhaimmillaan samasta aineistosta suuremman hyödyn. Lisäksi tuote-varastojulkaiseminen mahdollistaa dynaamisemman reagoinnin markki-noiden tarpeisiin. Parhaimmillaan uusi tuote voidaan saattaa tuotevaras-tosta automatisoidun tuotantoprosessin avulla jopa päivässä.

4.2 Suositukset julkiselle vallalle

"Julkisen vallan tulisi taata entistä selkeämmin riittävät taloudellisetresurssit varsinaisen tuotannon kannattavaan järjestämiseen.""Julkisella vallalla tulisi olla kehys, jonka puitteissa pyydetään määri-tellyistä aiheista ehdotuksia ja tarjouksia. Nyt siltä puuttuvat strategia japitkäjänteisyys."21

Julkisen sektorin rooli oppimateriaalimarkkinoiden tukemisessa on epä-selvä. Opetushallituksen tulisi miettiä tarkoin, mmmmiiiittttääää tttt uuuu oooo tttt eeee ttttaaaaaaaannnn,,,, kkkk eeee nnnn eeee llll ----lllleeee tttt uuuu oooo tttt eeee ttttaaaaaaaannnn jjjjaaaa mmmmiiiikkkkssssiiii tttt uuuu oooo tttt eeee ttttaaaaaaaannnn ja siten selkeyttää omaa rooliaanyhtenä markkinoilla toimivista tahoista. Strategiselle linjalle on suuritarve, mikä tuli hyvin esille kaikilta tutkituilta organisaatioilta.

OPH:n tulisi kkkkeeeesssskkkkiiiittttttttyyyyääää eeeerrrriiiikkkkooooiiiissssooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiiieeeennnn ttttuuuuooootttt ttttaaaa mmmm iiii ssss eeee eeee nnnnssss eeeekkkkääää ooooppppppppiiiillllaaaaiiiittttoooosssstttteeeennnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaallll iiii ttttaaaarrrrppppeeeeiiiiddddeeeennnn kkkkaaaarrrrttttooooiiii ttttuuuukkkk ssss eeee eeee nnnn .Erikoisoppimateriaalilla tässä tarkoitetaan sellaisia tuotantoja, joita eiolisi taloudellisesti muutoin kannattavaa toteuttaa, esimerkiksi erityis-opetuksen materiaalit. Lisäksi OPH voisi kkkkoooooooorrrrddddiiiinnnnooooiiiiddddaaaa oooo pppp pppp iiii mmmm aaaa tttt eeee ----rrrriiiiaaaaaaaalllliiiinnnn ttttuuuuoooottttaaaannnnttttooooaaaa SSSSuuuuoooommmmeeeessssssssaaaa sekä ttttooooiiiimmmmiiiiaaaa oooo pppp eeee tttt ttttaaaajjjjiiiieeeennnn ttttääääyyyyddddeeeennnnnnnnyyyyssss----kkkkoooouuuulllluuuuttttuuuussssttttaaaarrrrppppeeeeiiiiddddeeeennnn sssseeeellllvvvviiiittttttttääääjjjjäääännnnääää jjjjaaaa ttttooootttteeeeuuuuttttttttaaaajjjjaaaannnnaaaa.

Julkinen valta voisi tukea oppilaitoksia mmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaalllliiiinnnn oooossssttttoooooooonnnn vvvvaaaa rrrr aaaa ----ttttuuuuiiiillllllllaaaa rrrraaaahhhhaaaassssttttooooiiiillllllllaaaa. Tukea ei tulisi siis kohdentaa suoraan yrityksille eikäoppilaitosten omaan materiaalin tuotantoon. Suora tuotantotuki voi joh-taa kilpailutilanteen vääristymiin. Opetushallitus voisi toimia oooo pppp eeee tttt uuuu ssss ----ttttuuuuooootttttttteeeeiiiiddddeeeennnn aaaannnnaaaallllyyyyssssooooiiiijjjjaaaannnnaaaa jjjjaaaa nnnniiiiiiiiddddeeeennnn ssssuuuuoooossssiiiitttttttteeeelllliiii jjjjaaaannnnaaaa, esimerkiksiantamalla suositusmerkintänsä joillekin tuotteille, ei vain omilleen, jatämän jälkeen promovoida niitä kouluille ja oppilaitoksille hillitysti.

21 Tutkittu uusmediayritys

3 9

4.3 Suositukset perinteisille kustantajille

Perinteisten oppimateriaalikustantajien ydinosaamisalueet digitaalisillaoppimateriaalimarkkinoilla ovat tuotannon arvoketjun alku- ja loppu-päässä. Hallitsemalla tuotannon sisällön suunnittelun ja esimerkiksioikeudet kuva-aineistoon sekä tuotteen markkinoinnin ja jakelun nevoivat menestyä oppimateriaalimarkkinoilla.

Digitaalisissa oppimateriaaleissa ollaan siirtymässä kohti verkkotuotteitaja tuotevarastojulkaisemista, jossa on kenties mielenkiintoisin kustantaji-en liiketoiminnan kehittämisalue. Tuotevarastojulkaisemisen avulla onmahdollista saavuttaa suurin mahdollinen hyöty omista ydinosaamis-alueista. Samalla reagointi markkinoiden tarpeisiin tehostuu.

Kustantajien välinen yhteistyö on vähäistä. Suomen Kustannusyhdistysvoisi toimia yhteistyötä kannustavana elimenä sekä kustantajien välisenätiedon- ja ajatustenvaihtofoorumina.

Perinteisten oppimateriaalikustantajien tulisi kiinnittää erityistä huo-miota yhteistyö- ja alihankintapartnereiden erikoisosaamisen syvyyteen.Tässä kustantajan kannattaa hyödyntää vahvaa kokemustaan projekti-koordinaattorina. Kustantajan tulee tuntea omat vahvuutensa ja erottaane tuotantoprosessin osa-alueet, joihin omia resursseja ei ole järkevääkohdistaa.

Kansainväliset mediajätit tulevat väistämättömästi jossain vaiheessa myösSuomen markkinoille. Suomalaisten oppimateriaalikustantajien onvarauduttava tähän kehitykseen vvvvaaaa hhhh vvvviiii ssss ttttaaaammmmaaaallllllllaaaa ssss tttt rrrr aaaa tttt eeee gggg iiii ssss ttttaaaa aaaa ssss eeee ----mmmmaaaaaaaannnnssssaaaa ssss eeeekkkkääää rrrraaaahhhhooooiiii ttttuuuussssrrrraaaakkkkeeeennnnnnnneeeetttt ttttaaaaaaaannnn. Media-alan keskittyminen jastrategisten ryhmittymien välinen kilpailu lisääntyy. Suunta on kohtimediateollista tuotantoa.

40

4.4 Suositukset uusmediayrityksille

“Vain muutamat tulevat menestymään. Alalla on liikaa ns. yhden miehenyrityksiä, samoin optimisteja ja futuristeja. Mukana pysyminen yli 3 vuottaon vaikeaa.”22

Uusmediayritysten tulisi kkkkeeeehhhhiiiittttttttääääääää ddddiiiiggggiiii ttttaaaaaaaalllliiiisssseeeeeeeennnn jjjj uuuu llll kkkk aaaa iiii ssss eeee mmmm iiii ssss eeee eeee nnnnlllliiiiiiiittttttttyyyyvvvviiiiääää ttttaaaaiiiittttoooojjjjaaaaaaaannnn ssssyyyyvvvvyyyyyyyyssssttttaaaa ssss oooo ssss ssss aaaa , niin että ne voisivat tarjota ainut-laatuista osaamista asiakkailleen. Uusmediayritysten tulee tunnistaa omatydinosaamisalueensa, joita useimmiten ovat visuaalisen ilmaisun ja digi-taalisen tuotannon erityispiirteiden hallinta, ja perustaa erikoistumisensasiihen.

Vastaavasti yritysten tulisi vvvveeeerrrrkkkkoooossssttttooooiiiittttuuuuaaaa keskenään siten, että vaikeatkintuotannot onnistuvat yhteistyössä. Kilpailu tulee kiristymään entisestään-kin, ja uusmediayritysten välisessä pudotuspelissä vain hyvät asiakas- jatuotantoverkostosuhteet hallitsevat yritykset menestyvät.

Digitaalisissa oppimateriaalituotannoissa uusmediayritysten kannattaapppp aaaa nnnn oooo ssss ttttaaaaaaaa ssssuuuuhhhhtttteeeeiiiiddddeeeennnnssssaaaa hhhh oooo iiii ttttaaaammmmiiiisssseeeeeeeennnn ooooppppeeeettttuuuusssshhhhaaaalllllllliiiinnnnttttoooooooonnnn jjjjaaaa pppp eeee ----rrrriiiinnnntttteeeeiiiissssiiiiiiiinnnn ooooppppppppiiiimmmmaaaatttteeeerrrriiiiaaaaaaaallll iiiikkkkuuuussssttttaaaa nnnn ttttaaaajjjjiiiiiiiinnnn, joilla on suurin päätäntä-valta tuotannoista. Tässä uusmediayritysten kannattaa kiinnittää erityistähuomiota hinnoittelustrategiaansa. Kustantajat ovat, ainakin tällä hetkellä,hyvin varovaisia sen suhteen, mitä tuotannot voivat maksaa.

Digitaalisessa oppimateriaalituotannossa korostuvat pppp eeee dddd aaaa gggg oooo gggg iiii nnnn eeee nnnnoooossssaaaaaaaammmmiiiinnnneeeennnn jjjjaaaa sssseeeennnn iiiinnnntttteeeeggggrrrrooooiiiinnnnttttiiii ttttuuuuooootttttttteeeeeeeesssseeeeeeeennnn. Tätä uusmediayritystentulisi lisätä. Se että hallitaan graafisesti houkuttelevan yritysesittelynlaadinta, ei takaa hyvää oppimistuotetta. Opettaja on kuitenkin viimekädessä se, joka päättää tuotteen käytöstä. Hänen osaamisensa tuominenmukaan lähes kaikkiin tuotantovaiheisiin on tärkeää.

22 Tutkittu uusmediayritys

4 1

5 LOPPUPÄÄTELMÄT“Elämä on jatkuvaa oppimista ja sen tapahtumat parasta oppimate-riaalia.”23

Digitaalisten oppimateriaalien käytön yleistyminen on lähes välttä-mätöntä tietoyhteiskuntastrategian onnistumiseksi. Uudenlaisten oppi-misympäristöjen syntyminen ja opettajan roolin muutokset ovat ajamassakoululaitosta murrokseen. Oppimisen pirstaloituminen ja kasvava infor-maatiotulva luovat tarpeen laadukkaille, valikoiduille oppimateriaaleille– sekä digitaalisille että perinteisille painetuille materiaaleille.

Digitaalisuus tuo uuden ulottuvuuden niin opiskeluun ja opettamiseenkuin oppimateriaalituotantoonkin. Tietokoneen välityksellä voidaantoteuttaa monia aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneita oppi-mistilanteita, mutta kuitenkaan tietokone yksinään ei takaa oppimis-tuloksia. Lisäksi tietotekniikkaa hyväksi käyttävä opetus vaatii entistäenemmän teknistä erikoisosaamista opetushenkilökunnalta.

Digitaalista oppimateriaalituotantoa ei voi yksiselitteisesti irrottaa käyttö-ympäristöstään. Tuotantoprosessia voidaan kuvata esimerkiksi tässätutkimuksessa käytetyn arvoketjuanalyysin avulla. Tuottaja voi tehostaatuotantoaan erilaisilla automaation tuomilla keinoilla, kuten esitetyllätuotevarastojulkaisemisella. Tärkeintä seikkaa – oppimistulosten paran-tumista digitaalisen oppimateriaalin käytön avulla – ei kuitenkaankäsitelty tässä tutkimuksessa. On selvää, että vain oppimisprosessiinliittyviä seikkoja analysoimalla voidaan nähdä teknologiahuuman läpi.Oppiminen on ja pysyy yksilöllisenä suorituksena – oppimisen erivaiheiden ymmärtäminen on digitaalisten oppimateriaalimarkkinoidenydinkysymys.

23 Haastateltu oppimateriaalituottaja, 1998

42

Lähdeluet t elo

Kirjalliset lähteetCCCCaaaarrrrdddduuuussssoooo,,,, JJJJúúúúlllliiiioooo AAAA.... ,,,, “The Multimedia Content Industry: Strategiesand Competencies”, International Journal of TechnologyManagement, Vol. 12, No. 3, 1996, s. 253—271EEEE dddd iiii ttttaaaa AAAAssssiiiiaaaakkkkaaaasssslllleeeehhhhttttiiii , “Editan uusi elektroninen kustantamoesittäytyy”, 1/1998, s. 10—11EEEEuuuurrrrooooppppeeeeaaaannnn CCCCoooommmmmmmmiiiissssssssiiiioooonnnn DDDD GGGG XXXX IIII IIII IIII //// EEEE , “Electronic Publishing:Strategic Developments for the European Publishing Industry towardsthe Year 2000 – Europe’s Multimedia Challenge, Main Report”,ECSC-EEC-EAEC, Bryssel-Luxembourg, 1996HHHHeeeellllssssiiiinnnnggggiiiinnnn kkkk aaaa uuuu pppp pppp aaaa kkkk oooo rrrr kkkk eeee aaaa kkkk oooo uuuu llll uuuu //// UUUU uuuu ssss mmmm eeee dddd iiii aaaa rrrr yyyyhhhhmmmmääää &&&& TTTT aaaa iiii dddd eeee ----tttteeeeoooolllllllliiiinnnneeeennnn kkkkoooorrrrkkkkeeeeaaaakkkkoooouuuulllluuuu////KKKKoooouuuulllluuuuttttuuuusssskkkkeeeesssskkkkuuuussss (1997) “Uusmedia-teollisuus Suomessa”, G-Print, 1997HHHHeeeellllssssiiiinnnnggggiiiinnnn kkkk aaaa uuuu pppp pppp aaaa kkkk oooo rrrr kkkk eeee aaaa kkkk oooo uuuu llll uuuu //// UUUU uuuu ssss mmmm eeee dddd iiii aaaa rrrr yyyyhhhhmmmmääää &&&& TTTT aaaa iiii dddd eeee ----tttteeeeoooolllllllliiiinnnneeeennnn kkkkoooorrrrkkkkeeeeaaaakkkkoooouuuulllluuuu////KKKKoooouuuulllluuuuttttuuuusssskkkkeeeesssskkkkuuuussss (1997) “Uusmedia-teollisuuden asiakkaat”, G-Print, 1997HHHHeeeellllssssiiiinnnnggggiiiinnnn kkkk aaaa uuuu pppp pppp aaaa kkkk oooo rrrr kkkk eeee aaaa kkkk oooo uuuu llll uuuu //// UUUU uuuu ssss mmmm eeee dddd iiii aaaa rrrr yyyyhhhhmmmmääää &&&& TTTT aaaa iiii dddd eeee ----tttteeeeoooolllllllliiiinnnneeeennnn kkkkoooorrrrkkkkeeeeaaaakkkkoooouuuulllluuuu////KKKKoooouuuulllluuuuttttuuuusssskkkkeeeesssskkkkuuuussss (1998) “Uusmedia-yritysten verkostoituminen ja tuotantoprosessit”, G-Print, 1998KKKKrrrriiiissssttttiiiiaaaannnnsssseeeennnn PPPP.... ((((1111999999996666)))),,,, "On the Constitution of Economic Actors inDenmark" Kirjassa Whitley, R. ja Kristensen, P. (toim.) (1996). TheChanging European Firm. London, Routledge, 1996LLLLyyyyyyyyttttiiiikkkkääääiiiinnnneeeennnn,,,, VVVViiiirrrrppppiiii, “Rakenteisuuden hyödyntäminen elektroni-sissa dokumenteissa: SGML-pohjaisen dokumentaation tutkimus jakäyttö Suomessa 1997”, Tekes Teknologiakatsaus 57/98, Paino CenterOy, Sipoo, 1998MMMMeeeeyyyyeeeerrrr,,,, MMMMaaaarrrrcccc HHHH.... &&&& ZZZZ aaaa cccckkkk,,,, MMMMiiiicccchhhhaaaaeeeellll HHHH., ”The Design andDevelopment of Information Products”, Sloan Management Review,

Spring 1996, s. 43—59PPPPoooorrrrtttteeeerrrr,,,, MMMMiiiicccchhhhaaaaeeeellll EEEE. (1985) “Competitive Advantage – Creating andSustaining Superior Performance”, The Free Press, New York, 1985SSSScccchhhhmmmmiiiiddddtttt,,,, JJJJüüüürrrrggggeeeennnn &&&& aaaallll.... teoksessa Blunden, Brian ja Blunden,Margot (1993), "The electronic publishing business and its market",IEPRC/Pira International, The Eastern Press Limited, Berkshire, 1994,

s. 215—304WWWW SSSS OOOOYYYY,,,, pörssitiedote “WSOY, Sanoma Osakeyhtiö ja Helsinki Mediasulautuvat”, 15.5.1998, klo 11.00

4 3

Verkkolähteet ja sähköiset julkaisutEEEEuuuurrrrooooppppeeeeaaaannnn UUUUnnnniiiioooonnnn MMMMuuuullllttttiiiimmmmeeeeddddiiiiaaaa AAAAccccttttiiiioooonnnn GGGGrrrroooouuuupppp, 1997, MAG-PIE,“Planning Information for Europe”, http://www.magnet.org/magpie/magpie.htm, haettu 4.4.1998, raportti julkaistu syyskuussa 1997CCCCooooooooppppeeeerrrrssss &&&& LLLLyyyybbbbrrrraaaannnndddd &&&& NNNNYYYYNNNNMMMMAAAA,,,, NNNNeeeewwww YYYYoooorrrrkkkk MMMM eeee dddd iiii aaaaAAAAssssssssoooocccciiiiaaaattttiiiioooonnnn, “Opportunities & Challenges of New York’s EmergingCyber-Industry”, http://www.nynma.org/, haettu 19.3.1998, raporttijulkaistu lokakuussa 1997

EsityksetTTTTaaaaiiiinnnnaaaa, MMMMaaaarrrrkkkkuuuussss, “Videoconferencing in Distance Learning”, luentoTieturi Oy:n koulutustilaisuudessa: Videoneuvotteluratkaisut jakäytännön toteutukset, Helsinki, 29.1.1998TTTTaaaammmmmmmmeeeelllliiiinnnn,,,, MMMMaaaaiiiijjjjaaaa, “Verkkopedagogiikka”, luento Helsinginkauppakorkeakoulun opetuksen innovaatiokeskuksen koulutussemi-naarissa, Helsinki, 13.5.1998

HaastattelutOpetushallitus, Liisa Lind ja Erkki Luoma-Aho, 2.4.1998, HelsinkiOtava, Ilkka Nousiainen, 27.4.1998, HelsinkiHelsinki Media, Helena Raulos, 5.5.1998, HelsinkiEdita, Junno Kaarna, 5.5.1998, HelsinkiWSOY, Hannu Laukkanen, 15.5.1998, Helsinki

Tutkitut uusmediayrityksetAbako Mediat OyAlda Media OyAlfasoft OyArts & Minds OyEverscreen MediateamOppomedia OyPromentor Solutions OyRTS Multimedia OyTerra Nova Visuals OyTietovalta OyTo The Point Oy

44

Liite 1: TeemahaastattelurunkoPerint eiset oppimat eriaalikust ant ajat

Taust at iedotMissä asemassa toimitte yrityksessänne ja mikä on tarkka toimen-kuvanne?Onko teillä henkilökohtaista kokemusta digitaalisten oppimateriaalientuotannosta ja jos on, niin minkälaista?Mikä on näkemyksenne digitaalisten oppimateriaalien markkinoillatällä hetkellä vallitsevasta kilpailutilanteesta?Miten yrityksenne seuraa markkinoiden kehittymistä ja muuttumista?

Tot eut t ajatMillaisena näette digitaalisen kustantamisen suhteen perinteiseenoppimateriaalikustantamiseen?Miten digitaalisen oppimateriaalin tuotanto on organisoitu yrityk-sessänne?Millaista digitaalista oppimateriaalia olette tuottaneet? Kuinka suuriosuus näistä tuotannoista on suunnattu julkisen koulutusjärjestelmänkäyttöön?Millaisissa digitaalisissa tuotannoissa on ollut toimintanne pääpaino-piste viime aikoina? Millaiseen tekniseen käyttöympäristöön tuotteitaon luotu (CD vs. WWW)?Onko tuotantojenne painopiste tietyillä oppialoilla? Jos vastaus onmyönteinen, niin mikä on erikoistumisen peruste.

Tuot ant oprosessiMitkä tahot vaikuttavat tuotantoprosessin aloittamiseen ja miten?Mihin asioihin perehdytään ennen tuotannon aloittamista?Miten tuotantotiimi muodostetaan ja mikä on tiimin johtajan roolituotannossa?Entä käsikirjoittajan?Millaisia ominaisuuksia johtajalla/työryhmällä tulee olla?Miten varsinainen tuotantoprosessi etenee ja mitä vaiheita siinä voi-daan erottaa?Kuinka kauan digitaalisen oppimateriaalin tuotanto kestää keski-määrin? Miten eri työvaiheet jakautuvat tässä ajanjaksossa?Kuinka laajaa on yhteistyö muiden tuottajien / toteuttajien kanssa(OPH etc.) ja missä vaiheessa sitä tapahtuu?Mikä on alihankinnan osuus tuotantoprosessissa? Mitkä osiot alihan-kitaan tai voidaan alihankkia?Miten digitaalisten oppimateriaalien markkinointi ja jakelu on toteu-tettu?

4 5

Rahoitus- ja kust annusrakenneMiten digitaalisen oppimateriaalin tuotanto rahoitetaan – omarahoit-teinen, EU, rahastot, yhteistuotanto, julkisrahoitus, riskirahoitus jne?Kuinka pitkä on sitoutuneen pääoman takaisinmaksuaika digitaali-sissa oppimateriaalituotannoissa? Entä tavallisissa oppimateriaalituo-tannoissa?Miten määritellään kannattavuus digitaalisissa oppimateriaalituotan-noissa?Ovatko toteutetut tuotannot olleet näillä mittareilla kannattavia?Onko mielestänne määriteltävissä yhteistä liiketoimintamallia digi-taalisessa oppimateriaalituotannossa – jos on, niin millainen?Eroaako tämä malli jollain tapaa perinteisen oppimateriaalituotannonliiketoimintamalleista?Vertailkaa perinteisen ja digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseenliittyviä kustannuksia keskenään. Missä ovat suurimmat erot jayhtäläisyydet?

TulevaisuusMiten digitaalisen oppimateriaalin markkinat kehittyvät vuonna 1999,entä vuodesta 2000 eteenpäin?Lisäättekö omaa panostustanne digitaalisen oppimateriaalin tuo-tantoon a) lyhyellä b) pitkällä tähtäimellä? Jos kyllä, niin miten?(Panostus = henkilöstö, pääoma)Lisäävätkö suuret kansainväliset kustantajat vaikutusvaltaansa mark-kinoilla? Miten?Suuntaatteko tuotantojanne enemmän kansainvälisille markkinoille?Mille markkinoille?Mitkä näette suurimpina ongelmakohtina digitaalisiin oppima-teriaaleihin liittyvässä liiketoiminnassa? Mitkä ovat vahvuutenne?Mitkä ovat suurimmat mahdollisuudet ko. markkinoilla, entä uhat?Keskittyykö toimiala yhä harvempien toimijoiden käsiin? Mikä onpienien yritysten rooli markkinoilla?Miten alan yritysten omistusrakenne kehittyy? Kuinka organisoitteoman tuotantonne jatkossa?Miten tuotannon kustannusrakenne muuttuu a) lyhyellä b) pitkällä täh-täimellä?Mitkä ovat tärkeimmät nähtävissä olevat teknologiset kehityssuunnatja miten olette varautuneet niiden hyödyntämiseen?Määritelkää oma roolinne digitaalisten oppimateriaalien kehittä-misessä tulevaisuudessa.