tietoa paatoksentekijoille 10022016

Tietoa päätöksentekijöille< 1

Tietoa päätöksentekijöille.

10.2.2016Turun ja Kaarinan SeurakuntayhtymäKasvatusasiain keskusKaisa Rantala, Varhaiskasvatuksen johtajaMarja Ruusu, Nuorisotyön tiimin esimiesMia Pusa, Oppilaitostyö Taina Vuorimies, Leirikeskustyön johtaja

2 <Tietoa päätöksentekijöille

Sisällysluettelo

Johdanto 3

Varhaiskasvatus 4

Nuorisotyö 5 Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Yhteistyö Partion kanssa Verkostoituminen ja yhteistyökumppanit Viestintä Yhteistyö ja tuki seurakuntien nuorisotyölle Yhteenveto kasvatusasiain keskuksen nuorisotyön osalta

Oppilaitosyhteistyö 10 Yhteiset työmuodot yhteen

Liitteet 11

Liite 1 Lapsivaikutusten arviointi asiakirja Liite 2 Kasvatusasiain keskuksen Nuorisosihteerien ja Kasvatuksen teologin työnkuvatLiite 3 10-tapahtumien historiaLiite 4 Selonteko yhteistyöstä Kivakesä-toiminnassa Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala, NuorisopalvelutLiite 5 Rippikoulutyön tukeminen kasvatusasiain keskuksessa – vuosisuunnitelmaLiite 6 Kannanotto rippikoulun leirijakson pituudestaLiite 7 Lausunto – SPR:n Turun Nuorten TurvataloLiite 8 Lausunto – Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Linkki-toimintaLiite 9 Lausunto – Turun kaupunki, Nuoret verkosto Liite 10 Lausunto – Lounais-Suomen partiopiirin piirihallitusLiite 11 Lausunto – Turun NMKY Liite 12 Kohtaamisia kampuksellaLiite 13 Oppilaitostyön kaavio


Johdanto

Torstaina 18. helmikuuta tehdään merkittävä linjaus siitä mihin työtä seurakuntalaisten hyväksi tulisi suun-nata. Pyydämme, että valintaa vaihtoehtoisista mal-

leista tehdessänne pohtisitte vähintään seuraavia näkökulmia:

• Mikäonongelma,johonuudistuksillaetsitäänvastauksia ja tuottavatko nyt esitetyt ratkaisut vastauksen esitettyihin ongelmiin?• Onkopäättäjilläriittävästitietoaesitettyjenvaihtoehtojen taustalle, jotta esimerkiksi esitetyt muutokset kasvatus- työn toteuttamisen tavoista ja niiden vaikutuksista tulevaisuuteen ovat päättäjille nähtävissä?• Millaistatyötäjatkossahalutaan,ettäseurakunnat itse asiassa tekevät? • Tehdäänköuudistuksettoimintaympäristöäja seurakuntalaisia kuunnellen? • Mitenvaihtoehtoisetmallitkonkreettisestivahvistavat kirkon ja seurakuntien jäsenyyttä?• Mitäkustannushyötyäsyntyyvuosiakehitettyjen keskitettyjen toimintojen siirtämisellä seurakuntiin?• Kuinkaturvataanse,ettäkasvatustyössäolemassa olevat valtakunnalliset verkostot, yhteistyön malli ja erikoisosaaminen, jotka kaikki heijastuvat tasa- ja korkealaatuisen palvelun tasona, säilyvät seurakuntalaisia hyödyttämässä?

Lisäksi pyydämme teitä muistamaan, että rakennetyön jälkeen jäljelle jäävät ne henkilöt, joiden pitäisi käytännön muutostyö toteuttaa ja osoittaa, että valittu suunnitelma oli onnistunut. Meille on tärkeää huolehtia henkilökunnan työhyvinvoinnista ja sitoutumisesta vuosia kestäneessä ja vielä jatkuvassa muu-

Seuraava asiakirja sisältää tietoa Kasvatusasiain keskuksen tekemästä työstä.

Toivottavasti siitä on apua tehdessänne päätöksiä.

toksessa elämiseen. Keskeistä hyvän tulevaisuuden näkökul-masta on pystyä nivomaan, ei eriyttämään, jo käytössä oleva osaaminen lasten, nuorten, perheiden, opiskelijoiden ja oppi-laitosten henkilökuntien seurakuntalaisuuden tukemiseksi.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunta- ja yhtymä-rakenteiden kehittämishankkeen ohjausryhmän kirkkoneu-vostolle nyt esittämässä mallissa näemme paljon hyvää; kuten johtamisen selkeyttäminen ja rakenteiden yksinkertaistumi-nen. Näihin asioihin olemme valmiita sitoutumaan. Sen sijaan mallissa esitetyt nykyisen kasvatusasian keskuksen henkilös-tön siirrot esitetyllä tavalla eivät mielestämme palvele niille asetettuja tavoitteita. Tästä syystä näemme tärkeänä avata päätöksentekijöille kasvatusasian keskuksen tekemän laajan kasvatustyön sisältöjä ja päämääriä.

Haluamme myös tuoda esiin, että riippumatta siitä montako seura-kuntaa yhtymässä on tai miten johtamisjärjestelmä tulevaisuudessa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä toteutetaan, on nykyinen selektiivimalli seurakuntalaislähtöisin, monipuolisin ja kustannus-tehokkain tapa toteuttaa ja kehittää kirkon kasvatustyötä.

Tämä näkemys ei perustu pelkästään omaan asiantuntijatie-toomme vaan laajoihin selvityksiin, jota niin kirkon kuin valtion hallinnon puolella on tehty kasvatustyön tulevaisuuden toteut-tamistavan suuntauksista.

Seuraava asiakirja sisältää tietoa Kasvatusasiain keskuksen tekemästä työstä.

Toivottavasti siitä on apua tehdessänne päätöksiä.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus on vuosia tehnyt

yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä seurakuntalaisuuden vahvistamiseksi, erilaisten seurakunnan kasvatustyön

toimintojen tuottamiseksi, kohdentamiseksi ja kehittämiseksi, sekä kustannustehokkaan

toimintamallin luomiseksi.


Varhaiskasvatus

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunta- ja yhtymärakenteiden

kehittämishankkeessa varhaiskasvatus on esitetty säilytettäväksi osana

yhtymän yhteistä työtä.

Tämä on lapsille ja perheille suunnatun seurakuntatyön näkökulmasta

erinomainen asia. Esitystä tukevia yksityiskohtaisia perusteluita lapsiin, nuoriin

ja perheisiin liittyvistä rakennetyön vaikutuksista voi lukea lisää moniammatilli-sen tiimin laatimasta yhtymän rakennetyön yhteydessä laaditusta Lapsivaikutusten arvi-

ointi –asiakirjasta (liite 1.).

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankkeessa varhais-kasvatus on esitetty säilytettäväksi osana yhtymän

yhteistä työtä. Tämä on lapsille ja perheille suunnatun seu-rakuntatyön näkökulmasta erinomainen asia. Esitystä tuke-via yksityiskohtaisia perusteluita lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvistä rakennetyön vaikutuksista voi lukea lisää moniam-matillisen tiimin laatimasta yhtymän rakennetyön yhteydessä laaditusta Lapsivaikutusten arviointi –asiakirjasta (liite 1.). Lapsivaikutusten arviointi korostaa, että päätöksenteossa lap-sen edun näkökulmasta on keskeistä huolehtia, että tulevai-suudessa lapsille, nuorille ja perheille varmistetaan tasalaa-tuiset ja monipuoliset seurakunnan toiminnot tasaisesti koko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella. Tämä mah-dollistuu parhaiten esitetyllä tavalla säilyttämällä nykyinen vuosikymmenten aikana huolella rakennettu toimintamalli. Toinen rakennetyössä esitetty päätavoite on varautua siihen,

että käytettävissä olevat taloudelliset resurssit tulevat tule-vaisuudessa niukkenemaan. Varhaiskasvatuksen osalta kus-tannustehokkuus tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisesti työn hallinnointi ja johto sekä muun muassa kattavat työnte-kijöiden sijaisjärjestelyt ja koulutukset pystytään jatkossakin hoitamaan keskitetysti. Lisäksi erilaisten yhteistyöverkostojen (kuten kunnan ja kolmannen sektorin) kanssa voidaan entistä tehokkaammin jatkossakin jakaa henkilöstökustannuksia. Varhaiskasvatuksen kohdalla on rakennetyön yhteydessä esi-tetty huolenaihe koskien yhteyttä paikallisseurakuntien orga-nisoimaan jumalanpalveluselämään. Jumalanpalveluselämä on osa kasteopetusta, jota myös varhaiskasvatuksessa toteu-tetaan yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Pääosin paikallis-seurakuntien organisoimaan pyhinä tapahtuviin jumalanpalve-luksiin on varhaiskasvatuksessa kehitetty vahvempaa yhteyttä muun muassa vapauttamalla lastenohjaajien kerhotyön viik-kotunneista osa sunnuntaina toteutettavaan pyhätyöhön. Muu-ta laajempaa yhteistyötä paikallisseurakuntiin on vahvistettu lastenohjaajien yhteyshenkilörakenteella ja lastenohjaajien työssä seurakuntatunneiksi osoitetulla työllä. Tämän suun-tainen laajentuminen tarkoittaisi jatkossa kuitenkin sitä, että viikottaista seurakuntalaisten nyt erityisesti arvostamaa ja toi-vomaa kerhotyötä tulisi supistaa. Tässä yhteydessä on myös tärkeää korostaa, ettei jumalanpalveluselämän vahvistaminen ja yhteistyön edistäminen pelkästään ole sidoksissa organi-saatiorakenteeseen. Kyse on myös hyvästä johtamisesta, si-säisestä organisoitumisesta, vahvasta yhteisestä työnäystä ja toimivasta vuorovaikutuksesta ihmisten välillä - yhteisen seu-rakuntayhteisön rakentamiseksi. Varhaiskasvatuksen yksikkö on jo vuosia tehnyt työtä tulevai-suuspainotteisesti; katsonut rohkeasti eteenpäin, kehittynyt ja muokkautunut yhdessä seurakuntalaisten ja yhteiskunnan kanssa samalla huolehtien vahvasti sitoutuneena arvokkaasta kirkon perustehtävän toteuttamisesta.

Tähän Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatus haluaa jatkossakin sitoutua.

Keskeistä on huolehtia, että tulevaisuudessa lapsille,

nuorille ja perheille varmistetaan tasalaatuiset ja monipuoliset

seurakunnan toiminnot tasaisesti koko Turun ja Kaarinan

seurakuntayhtymän alueella.



Nuorisotyö

Kasvatusasiain keskuksessa työskentelee tällä hetkellä neljä nuorisosihteeriä ja kasvatuksen teologi, joiden työnkuvat on määritelty viimeksi syksyllä 2015 (liite2,

5 kpl). Jokaisella nuorisosihteerillä on omat, yksilöidyt vastuu-alueet. Nuorisosihteerit ja Kasvatuksen teologi, ts. nuorisotyön tiimi työskentelee yhdessä kasvatusasiain keskuksen työmuo-tojen, seurakuntien ja yhtymän eri työmuotojen kanssa.

Nuorisotyön tiimi toimii seurakuntien nuorisotyön tukijoina, ke-hittäjinä, verkostoitujina ja yhteyden luojina. Heidän työnkuvis-saan ei ole päällekkäisyyttä seurakuntien nuorisotyön kanssa. Nuorisotyön tiimin työntekijät ovat tietoisesti kehittäneet ja kou-luttaneet itseään työnkuvansa mukaisesti. Tämä pääoma huka-taan, jos heidän työnkuvansa muuttuu radikaalisti.

Ulospäin suuntautuva kirkkoNuorisotyön tiimillä on laajat verkostot Turun ja Kaarinan eri toimijoihin, niin kaupunkien kuin kolmannen sektorin osalta. Lisäksi yhteydet Kirkkohallitukseen, hiippakunnan kasvatuk-seen ja eri kristillisiin kasvatuksen alan järjestöihin ovat toi-mivia. Esitetyssä rakennemallissa nuorisosihteerit hajautet-taisiin seurakuntiin ja tämä asettaa suuren haasteen tämän yhteistyön säilymiselle. Kirkon työ on yhteiskunnallista ja em-mekä voi erkaantua yksinäiseksi toimijaksi, jos haluamme että jatkossakin kirkkoon kastetaan uusia jäseniä. Seurakuntien nuorisotyö palvelee erinomaisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka löytävät tiensä heidän tarjoamiinsa palveluihin. Kasvatusasiain keskuksen nuorisotyön tiimin työn tavoitteena on puhutella ja tavoittaa sitä suurta osaa kirkon jäsenistä, jotka eivät aktiivi-sesti toimi seurakunnassa.

Varhaisnuorisotyön tukeminenKasvatusasiain keskuksen nuorisosihteerit tukevat varhais-nuorisotyötä monin tavoin, mm. •koordinoimallaseurakuntienyhteisiä 10-tapahtumia (10-synttärit ja 10-leiri liite 3)• kokoamalla ja johtamalla seurakuntien varhaisnuoriso- työnohjaajien yhteisiä kokouksia• rekrytoimalla ja palkkaamalla seurakuntien varhaisnuorten koulujen kesäloma-ajan leireille nuorisotyönohjaajan työpariksi kesäyöntekijän

• kehittämällä yhteistyötä kumppaneiden kanssa – tästä esimerkkinä Kesäkeskiviikon retket, jotka toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin ja järjestöjen kanssa. Palvelu tarjoaa lapsille ja lapsiperheille toimintaa kesäkuukausien ajan. (lausunto – liite 4)• kehittämällä ja koordinoimalla kesäleiritoimintaa alakoulu- ikäisille -projekti (kasvatusasiain johtokunta 26.8.15 6/2)• koordinoimalla TekstariTupua, tekstiviestipalvelua alakouluikäisille• koordinoimalla ja tiedottamalla lasten ja nuorten eroryhmistä

Rippikoulutyön tukeminenRippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina toimivat heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännös-sä määrätään. (KJ3:3) Diakonian viranhaltijoiden ja lapsityön-tekijöiden osaaminen on arvokasta saada rippikoulutyösken-telyn tueksi. Työntekijäjoukkoon sisältyvät myös harjoittelijat ja muut tilapäisesti palkatut työntekijät. Suositus on, että jo-kaista alkavaa kymmentä nuorta kohden rippikoulussa on ko-koaikaisesti läsnä vähintään yksi työntekijä (RKS 2001). >>

Rakennetyöryhmä on esityksessään vakuuttunut siitä, että henkilöstösiirrot

yhtymän sisällä ja yhtymän ja seurakuntien välillä tuovat huomattavia

toiminnallisia hyötyjä. Tällaiseen johtopäätökseen voi tulla,

jos laskee henkilöstöliitteestä virkojen ja työsuhteiden määrää miettimättä sitä,

mitkä tehtävät viranhoitoon tällä hetkellä kuuluvat.


Kasvatusasiain keskus osoittaa budjetissaan vuosittain mää-rärahan (91 132€/2016) määräaikaisten viranhaltijoiden rek-rytointiin ja palkkaamiseen.

Rippikoulua johtava pappi tai lehtori vastaa rippikouluun liitty-vien asiakirjojen ja ilmoitusten hoitamisesta. (RKS 2001)

Rippikoulujen tukemiseen liittyy monia tehtäviä kasvatusasi-ain keskuksessa, joita hoitavat virkansa puolesta nuorisosih-teerit, kasvatuksen teologi ja toimistosihteeri. (Liite 5)

On totta, että yhtymän rippikoulutyö vaatii tarkastelua. Monet seurakunnat ponnistelevat saadakseen työvoiman riittämään rippikoulujen järjestämiseen. Rippikoulu on ehdottoman tär-

keä kirkon tulevaisuuden kannalta ja tätä työtä myös kasva-tusasiain keskuksen nuorisosihteerit ovat tukeneet omalla työllään. Kasvatusasiain keskuksen tekemässä rippikoulu-työssä tulee esille, että seurakuntien tämänhetkinen työnte-kijävaje rippikoulutyössä johtuu ensisijaisesti siitä, että pap-peja ei ole osoitettu riittävästi rippikoulutyöhön.

Rippikoulun osalta olisi ehkä syytä miettiä jotain uutta, kauas-kantoisempaa, ratkaisua kuin nuorisotyönohjaajien resurssi-vajeen paikkaaminen. Näkemyksemme on, että rippikoulutyön haasteet on ratkaistavissa pitkäjänteisemmällä suunnittelulla. Voisiko rippikoulua johtaa yhtenäisemmin tai keskitetymmin? Voitaisiinko työvoimaa ja resursseja jakaa seurakuntien välillä, seurakuntarajoista riippumatta?

Seurakuntien tämänhetkinen työntekijävaje rippikoulutyössä

johtuu ensisijaisesti siitä, että pappeja ei ole osoitettu

riittävästi rippikoulutyöhön.

Kasvatusasiain keskuksen tekemässä rippikoulutyössä

tämä tulee esille.

Nuorisotyö


Rippikoulutyön haasteet on ratkaistavissa pitkäjänteisemmällä suunnittelulla. Voitaisiinko työvoimaa ja resursseja jakaa seurakuntien välillä, seurakuntarajoista riippumatta?

Vaihtoehto rippikoulutyön kehittämiselle seurakuntayhtymässäRippikoulun leirijaksot pyritään yleensä pitämään vähintään seitsemän vuorokauden mittaisina. Tutkimustulokset osoit-tavat, että nuorten tyytyväisyys rippikoulua kohtaan lisääntyy merkittävästi leirijakson pidentyessä. (Liite 6)

Tällä hetkellä esimerkiksi yksi seurakunnista on osaltaan ly-hentänyt rippikoululeirijaksojaan siten, että he saavat pappeja kirkollisiin toimituksiin rippikoululeirijakson molempiin päihin. Leirejä lyhentämällä he saavat leirin kummassakin päässä ole-viin viikonloppuihin miehitystä papeista. Leirien lyhentäminen ei ole rippikoulua tukevaa toimintaa. Kirkkoherrat ovat kääntyneet kasvatusasiain keskuksen puoleen tämän huolen kanssa, tuo-neet esille, että apuja ei toisesta seurakunnasta saa tarvittaessa. Kesätyöntekijöiden rekrytoinnista vastaava nuorisosihteeri osoittaa tarvittaessa yksittäisille rippikoululeireille ns. toisia työntekijöitä, alan opiskelijoita. Tämä onnistuu ja osaltaan tuo rippikoulutyöhön motivoituneita henkilöitä, joilla on valmiuk-sia oppijalähtöisten yhteisöjen rakentamiseen ja valmiutta ryhmän ohjaamiseen. Pappeja, rippikoulujen opetusvastuun kantajia, kauttamme ei ole osoittaa tehtäviin.

Työntekijätilanne 2015-2016 rippikouluissa55 Rippikoululeiriä (laskuissa ei ole mukana päivä eikä kaupunkirippikoulut, eikä Turun NMKY:n pitämät leirit (sopimus)39 pappia, seitsemän leiriä ilman pappia29 henkilöä osoitettuna leirin toisiksi työntekijöiksi, yksi leiri ilman seurakunnan nimeämää toista työntekijää (kasvatusasiain keskuksen rekrytoinnin kautta tähän on jo osoitettu työntekijä)21 kesätyöntekijää

Vaihtoehtoinen malli rippikoulutyön johtamisesta keskitetysti ja koordinoidusti:Jos Seurakuntayhtymässä olisi vuosittain noin 64 rippikoulua, tämä vaatisi28 pappia (2,5 pappia/leiri)32 leirin toisia opettajia (2 leiriä/hlö)sekä 20-22 kesätyöntekijää (3 leiriä/hlö)


Luvut osoittavat selkeästi sen, että jo nykyistä olemassa ole-vaa mallia voidaan tehostaa ja kehittää etenkin pappien osalta. Keskitetyllä ja koordinoidulla järjestelmällä rippikoulutyöhön voidaan osoittaa motivoituneet työntekijät ja opetukselle voi-daan luoda laatuvaatimukset. Keskitetty järjestelmä tuo sääs-töjä, sillä rippikoululaisille voidaan tuottaa yhteistilaisuuksia. Käytännön kautta voidaan muodostaa tasakokoisempia ryh-miä, luoda yhteistoimintoja ryhmien välille esim. oppituntien suorittamisissa. Välillisenä hyötynä tästä seuraa leirikeskuk-sien käyttöasteen paraneminen sekä leirikeskuksien maksi-maalinen käyttö, joka osaltaan tuo lisää tilaa muille koulujen kesäajan leireille.

Yhteistyö Partion kanssaLounais-Suomen partiopiiri on osoittanut seurakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön lippukuntakoordinaattorin, jonka teh-täviin kuuluu Turun Partiolaisten työntekijätuki, seurakunnat ja taustayhteisöt, Seppo-yhteistyö, uusien lippukuntien perus-taminen sekä markkinointi. Kasvatusasiain keskuksen nuori-sosihteeri on hänen ensisijainen työtoverinsa seurakuntayhty-mästä. Käytännöllä pystymme palvelemaan Lounais-Suomen partiopiirin tekemää työtä, seurakuntataustaisia partiolippu-kuntia, kuin myös seurakuntien seppoja, partiotyöstä vastaavia nuorisotyöntekijöitä. Lisäksi tarvittaessa järjestämme yhteis-työssä tilaisuuksia ja koulutuksia ja informoimme niistä kaikille lippukunnille keskitetysti. Tämä yhteistyö antaa kaikille samat mahdollisuudet tietojen välittämiseen suoraan lippukuntiin.

Partioveneet:Partiovenesatamaa koskevien asioiden hoitaminen ja siihen liittyvä budjetti kuuluu partioyhteistyöstä vastaavan nuoriso-sihteerin tehtäviin. Tehtävät sisältävät yhteistyöpalaverien pi-tämisen vuosittain ja meripartiolippukuntien etujen valvonnan. Yhteisesti koordinoidut tapahtumat Partion kanssa:• seurakuntien sepoille koulutuksien järjestäminen

• lippukunnan edustajille koulutuksien järjestäminen kristillisen kasvatustyön tukemiseksi partiossa• lippukuntien edustajille suora yhteys ja mahdollisuus tiedottaa ajankohtaisista aiheista yms.• vuosittain koollekutsujana yhteistyöpalaveriin lippukuntien edustajat ja seurakuntien partiovastaavat. Tapaamisten suunnittelut siten, että asialistalla on ajankohtaiset aiheet/koulutuksellisuus kentältä nousevan tarpeen mukaisesti yhteistyössä partiopiirin kanssa• partioveneiden vesillelasku –ja nosto• Itsenäisyyspäivän kynttilöiden jako sankarihaudoille. Tämä tehtävä on hoidettu keskitetysti kasvatusasiain keskuksesta suoraan lippukuntiin. Kyseeseen tulee kuusi hautausmaata, 257 hautaa. Yhden hautausmaan kohdalla tehtävän hoitaa ’ei seurakuntataustainen lippukunta’. Hoidamme yhteydenpidon myös heihin.• hautakynttilöiden siivoustalkoiden organisointi joulunpyhien jälkeen yhteistyössä seurakuntayhtymän Huoltokeskuksen kanssa

Seppoja, seurakuntien partiovastaavia, tuetaan järjestämällä koulutuksia, tukemalla partiolippukuntien kanssa tehtävää työtä Turussa ja arkkihiippakunnassa yhteistyössä tuomioka-pitulin ja seppomestarin (hiippakunnallinen) kanssa. Tässä yh-teistyössä myös partiopiiri on vahvasti mukana.

Verkostoituminen ja yhteistyökumppanitKasvatusasiain keskuksen nuorisotyön tiimi verkostoituu eri toi-mijoiden kanssa aktiivisesti. Tämä edesauttaa sitä, että kirkon ja seurakuntien tekemä työ tulee näkyväksi ja pääsemme vaikutta-maan kaupungeissa tehtävään työhön kristillisestä näkökulmas-ta käsin. Tavoitteena verkostotyössä on palvella seurakuntalaisia; lapsia, nuoria ja lapsiperheitä mahdollisimman laajasti. Nuoriso-työn tiimi kehittää aktiivisesti eri palveluita ja toteuttaa niitä yh-teistyössä seurakuntien nuorisotyön kanssa.

Yhteistyötä tehdään kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Etenkin Turun kokoisessa kaupungissa yhteistyön jous-

Nuorisosihteerin työpanoksella pystymme palvelemaan

Lounais-Suomen partiopiirin tekemää työtä, seurakunta-taustaisia partiolippukuntia,

kuin myös seurakuntien seppoja, partiotyöstä vastaavia

nuorisotyöntekijöitä.

Nuorisotyö


tavuuden kannalta on olennaista, että yhtä toimijaa edustaa yksi työntekijä. Kasvatusasiain keskuksen nuorisotyön tiimin työntekijät edustavat eri yhteistyöverkostoissa evankelisluterilaista kirkkoa. Yhteistyökumppanit eivät tunne seurakuntarajoja ja ne eivät saa vaikuttaa yhdessä tekemiseen. Yhteistyökumppanimme ovat esit-täneet huolensa sujuvan yhteistyön jatkumiselle. (liitteet 7,8,9 ja 10)

ViestintäKasvatusasiain keskuksessa kehitetään paljon ja kokonaisval-taisesti sisäistä ja ulkoista viestintää. Tämä työ on ollut nuoriso-sihteerin vastuulla. Tällä työllä on merkittävällä tavalla kehitetty koko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän julkisuuskuvaa.

Viestinnästä vastaavan nuorisosihteerin vastuulla on koko kasvatusasiain keskuksen työhön liittyvien (varhaiskasvatuk-sen lapsi- ja perhetyö, nuorisotyö, oppilaitostyö ja leirikeskuk-set) esitteiden, julisteiden, vihkosten ja muiden materiaalien muokkaus ja taitto. Kaikki viestinnällinen palvelu on laadukas-ta laadukasta ja seurakuntalaisia tavoittavaa.

Viestinnästä vastaavan nuorisosihteerin vastuulla on lapsiin ja nuoriin liittyvien verkkosivujen tuottaminen ja kehittäminen. Verkkosivuihin kuuluvat:• kirkonrotta.fi (alle kouluikäiset / perheet)• tuuks.fi (kouluikäiset)• seitsemastaivas.fi (rippikouluikäiset / nuoret)• turunoppilaitospapit.fi (opiskelijat)• lounasravintolanaakka.fi•heinänokka.fi, kunstenniemi.fi ja sinapinleirikeskus.fi (leirikeskusten varauspalvelut)

Sivujen kautta hoidetaan myös ilmoittautumiset seurakuntien päiväkerhoihin, muskareihin, tapahtumiin ja leireille.

Kasvatusasiain keskuksen aloitteesta tehdään vuosittain Kiva Kesä-esite, joka tällä hetkellä jaetaan kaikille Kaarinan ja Tu-run koululaisille (painos 25 000 kpl). Esite kokoaa eri toimijoi-den järjestämät kesän toiminnot yhteen esitteeseen ja esite on saamamme palautteen mukaan paras keino tiedonvälitykseen näiden toimintojen osalta.

Yhteistyö ja tuki seurakuntien nuorisotyölleKasvatusasiain keskuksen nuorisotyön tiimi toimii myös seu-rakuntayhtymän sisällä verkostoituen.

Nuorisosihteerin vastuulla on lapsiin ja nuoriin liittyvien verkkosivujen tuottaminen ja kehittäminen.

Sivujen kautta hoidetaan ilmoittautumiset seurakuntien päiväkerhoihin, muskareihin, tapahtumiin ja leireille.

Miten nämä palvelut tuotetaan jatkossa?

Nuorisosihteerien vastuulla on nuorisotyönohjaajien yhteiset kokoukset varhaisnuorisotyön (Vanu), rippikouluvastaavien, johtavien nuorisotyönohjaajien, (Nujo) ja koko nuorisotyön kentän (Zoo) osalta. Yhteiset kokoukset ovat myös koulutuk-sellisia eri ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi helmikuun 2016 Zoon aihe liittyy monikulttuurisuuteen ja pakolaisuus-teemaan. Tilaisuuteen on kutsuttu asiantuntijoiksi mm. Piispa Kaarlo Kalliala, Turun kaupunginvaltuutettu Muhis Azizi, sekä vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen.

Lisäksi yhteistyön kehittäminen diakoniatyön kanssa on aloi-tettu nuorisosihteerien toimesta. Kasvatusasiain keskuksen sisällä ”kasvatuksen kaari” toimii sisäisen yhteistyön ohjaaja-na. Tämä yhtenevä kaari rikkoontuu esitetyssä mallissa.

Kasvatusasiain keskuksen lainaamosta voi lainata ammattikirjal-lisuutta, jota päivitetään säännöllisesti nuorisosihteerin toimes-ta. Lisäksi lainaamosta vastaava nuorisosihteeri hoitaa yhteiset materiaalitilaukset liittyen rippikouluun, varhaisnuorisotyöhön ja varhaiskasvatukseen. Tällä saavutetaan niin taloudellinen kuin ekologinen hyöty. Lainaamossa on myös retkeilyvälineitä, av-laitteita, pelejä ym. kaikkea mikä liittyy nuorisotyön välineisiin. Näiden välineiden toimivuudesta vastaa nuorisosihteeri.

Yhteenveto kasvatusasiain keskuksen nuorisotyön osaltaTässä vaiheessa voinemme kysyä, kuka hoitaa kasvatusasiain keskuk-sen nuorisosihteerien tehtävät esitetyssä mallissa? Vai jätetäänkö ne hoitamatta tai tehdään ilman vaadittua asiantuntijuutta? Haluamme-ko, että nuorisotyön osalta käännymme sisäänpäin, emmekä enää tee yhdessä töitä kumppaneiden kanssa nyt saavutetulla tasolla? Voisim-meko kehittää jo olemassa olevia rakenteita toimivimmiksi?

Molempia tarvitaan, sekä seurakuntien nuorisotyötä niille lap-sille ja nuorille, jotka sinne omaehtoisesti haluavat mennä. Mut-ta myös kasvatusasiain keskuksen tekemää työtä, joka tavoittaa niitä, jotka haluavat olla kirkon jäseniä, mutta eivät toimi aktii-visesti seurakunnissa. Miten kuulemme heidän äänensä jatkos-sa? Miten toimimme ulospäin suuntautuvana kirkkona?

Edellä esitetyn perusteella voi todeta, että kasvatusasiain keskuk-sen nuorisosihteerien tulisi jatkaa työtänsä yhteisten työmuotojen alla ja olla osa kasvatuksen kaarta. Tämä mahdollistaa laajemman ja tasalaatuisemman palvelun seurakuntalaisille kaikin puolin.

Tavoitteena verkostotyössä on palvella seurakuntalaisia; lapsia, nuoria ja lapsiperheitä mahdollisimman laajasti.


Yleisen seurakuntatyön osaamisvaatimusten lisäksi op-pilaitostyö edellyttää kouluttautumista siihen. Aiempi Kirkon oppilaitostyön erityiskoulutus tarjosi oppilaitos-

työntekijälle valmiuksia oppilaitosyhteisöistä nousevien haastei-den kohtaamiseen. Moni nykyisistä oppilaitostyöntekijöistä on tuon koulutuksen lisäksi laajentanut osaamistaan erilaisilla täy-dennyskoulutuksilla, sekä kriisityö-, terapia ja työnohjausopin-noilla. Ne vastaavat seurakuntatyöhön valmentavia koulutuksia paremmin erityistyön omiin haasteisiin.

Nykyisellään työmuotokohtaisista kirkon erityisalojen koulu-tuksista ollaan luopumassa. Kirkon oppilaitostyön erityiskou-lutuksen, vastaavan sairaalasieluhoidon koulutuksen ja kirkon yhteiskunnallisen työn Kirkko ja yhteiskunta –seminaarin tilalle on tullut kirkon erityisaloja palvelemaan Kirkon yhteisötyön kou-lutus. Koulutus edellyttää suorittajaltaan 5-10 vuoden työkoke-musta ennen koulutuksen aloittamista. Ajatuksena on, että kir-kon yhteisöllistä työotetta edellyttävät työt – sairaalasielunhoito, oppilaitostyö, kirkon yhteiskunnallinen työ jne. – löytävät kaikki tästä koulutuksesta tukea omalle työotteelleen. Koulutusta voi laajentaa moduulein vastaamaan kunkin erityistyömuodon tar-peita. Näin koulutus edistää myös erityistyömuotojen yhteistyötä ja osaamisen vaihdettavuutta.

Valtakunnallisilla kirkon työpaikkapappien symposiumeilla sekä kirkon yhteisölähtöisen työn hankkeilla ja toiminnalla on muutaman vuoden välein pystytty löytämään yhteistä tukea toisista vastaavaa työtä erilaisissa yhteisöissä tekevistä kollegoista. Muutoin työtä teh-dään hyvin itsenäisesti, läheisinä työtovereina kunkin palveltavan yh-

Kirkon yhteisöllistä työotetta hyödyntävissä tehtävissä toimii 4% koko kirkon työvoimasta.

Kaikille erityistyömuodoille on yhteistä työn tekeminen siellä, missä kohdattavat

eivät ole pelkästään ns. aktiiviseurakuntalaisia vaan kuuluvat myös siihen joukkoon

kirkon jäsenistä jotka eivät sellaisia ole. Työmuodot tukevat toiminnallaan

paikallisseurakunnissa tehtävää työtä vahvistaen kristillistä identiteettiä ja jäsenyyttä

keskellä arkea sekä toimien kirkon käyntikorttina myös niille,

jotka eivät kirkkoon kuulu.

Oppilaitostyöteisön oma henkilöstö. Moniammatillisissa hyvinvointityöryhmissä ja muissa työryhmissä kirkon työntekijä on haluttu osaaja.

Edellisen pohjalta näemme, että rakennetyöryhmän esitys si-joittaa yhteisten työmuotojen alle erityistyömuodoista ”erityistä osaamista vaativat” työmuodot diakoniatyö, sairaalasieluhoito, perheneuvonta sekä kasvatustuki, mutta sijoittaa (myös erityistä osaamista vaativat) oppilaitostyö, yhteiskunnallinen työ ja retriit-tityö hallinnollisesti seurakuntiin on valitettavaa. Katsomme, että yhteisöllistä työmuotoa edustavat työmuodot hyötyisivät samaan yksikköön kuulumisesta niin työn kehittämisen, kollegiaalisen tuen kuin mahdollisten sijaisjärjestelyidenkin vuoksi. Riskinä on, että esim. suurella työllä pitkäjänteisesti kehitetty retriittityö ajet-taisiin alas osana paikallisseurakunnan työtä, jossa yleinen seura-kuntatyö varmasti sekin kaipaa lisäresursseja. Olisi loogista pitää yhteisten työmuotojen joukossa kaikki sellainen työ, joka palvelee seurakuntia yhteisesti. Säästöjä ei tule siitä, että työmuotoja siir-retään yksiköstä toiseen.

Mitä tulee toiveeseen lisätä yhteistyötä seurakuntien kanssa, tämä prosessi on jo aloitettu tapaamisilla eri seurakuntien edustajien kanssa. Tähän mennessä tapaamisia on ollut kolmen seurakun-nan edustajien kanssa. Tapaamisissa on ollut paikalla seurakunnan työntekijöitä sen mukaisesti miten kirkkoherra on katsonut hyväksi. Tavoitteena on samankaltainen yhteistyö kuin kristillisten opiskelija-järjestöjen kanssa eli säännölliset tapaamiset vuosittain tai lukukau-sittain. Tapaamisissa tuetaan kollegiaalisuutta, jaetaan tietoa kunkin omasta toiminnasta sekä koordinoidaan ja ideoidaan yhteistyötä.

Oppilaitostyön tiimissä yhden työntekijän työnkuva muuttui koko-aikaiseksi yliopistotyöksi ja toinen työntekijä aloitti tehtävässään vasta 1.9.2014. Kokonaisprosessi oppilaitostyön organisoimiseksi (syyskuu 2014-2016) on tästä johtuen vielä kesken. Vuosille 2016-2020 on kuitenkin tehty oppilaitostyön strategia, jonka pohjalta työtä tullaan jatkamaan (liite 12).

Kysymyksemme on, miten nyt esitetty muutos palvelee uudistu-mista, työntekijöitä ja seurakuntalaisia paremmin kuin nykyinen järjestely tai se, että tulevassa yhtymässä kaikki yhteiset työmuodot olisivat yhdessä?


Miten nyt esitetty muutos palvelee uudistumista, työntekijöitä ja seurakuntalaisia paremmin?

Vaihtoehto A:n mukaan:YHDESSÄ ORGANISAATIOSSA kunnan alueella.

Vaikutukset palveluihin • Tasalaatuisuus;alueellasamanlaisetpalvelut,mahdollisuuskaventaaperheideneriarvoisuutta.

Vaikutukset seurakuntalaisuuden vahvistamiseen• Seurakuntaidentifioituuyhtenäkirkkona,jolloinsitoutuminenseurakuntaanonyksinkertaisempaa.

Vaikutukset henkilöstöresursseihin ja niiden suuntaaminen• Työvoimanliikuteltavuusyliseurakunta-rajojenontarpeenmukaanmahdollista.

Vaikutukset talouteen• Tutkitustikustannustehokkaintapaorganisoidapalvelutjajakaahenkilöstökulut.Perustuuesimerkiksikeskitettyihintoimintoihin,kilpailutukseenjahenkilöstökulujentasaiseenjakautumiseen.

Vaihtoehto B:n mukaanUSEAMMISSA PIENEMMISSÄ YKSIKÖISSÄ kunnan alueella.

Vaikutukset palveluihin • Alueillatoteutuuerilaisiapalvelujajaalueellisentyönpainotustehokkaampaa.

Vaikutukset seurakuntalaisuuden vahvistamiseen• Seurakuntalaistenonhelpompimahdollisuusluodasuhdetuttuunseurakunnantyöntekijään,mikävoimonipuolistaaseurakunnantoimintaanosallistumista.

Vaikutukset henkilöstöresursseihin ja niiden suuntaaminen• Yksikönsisäistätyöalojenyhteistyötäonmahdollisuuskehittää.

Vaikutukset talouteen• Taloudellisetvoimavaratvoidaanjakaaalueel-lisestierityöalojenkeskenpienempienyksiköidensisällä

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehittämishankkeen lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on huolehtia lasten, nuorten ja perheiden oikeuksista ja hyvinvoinnista. Keskeistä on hankkia ajantasaista ja relevanttia tietoa päätettävien asioiden tueksi.

Esimerkkejä mahdollisista vaikutuksista silloin kun seurakunnan kasvatuksen työon organisoitu:

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehittämisprosessin yhteydessä toteutettu lapsivaikutusten arviointi on päättäjille tarkoitettu työväline, jonka avulla on mahdollista tuoda esiin niitä vaikutuksia, joita rakenne-

työllä saattaa olla lasten, nuorten ja perheiden seurakuntalaisuuteen ja heille suunnattujen palveluiden tuottamiseen tulevaisuudessa.

Ennakkoarviointi on toteutettu, jotta rakennetyön mahdolliset vaikutukset ovat päättäjille mahdollisimman hyvin tiedossa jo päätöksiä tehtäessä. Arviointia tehtäessä on hyödynnetty tutkittua asiantuntijatietoa, tilastoja, vertailutietoja sekä seurakuntalaisten kuulemista.

Keskeinen kysymys vaikutusten ennakkoarvioinnissa on minkä arvon lasten, nuorten ja perheiden seurakuntalaisuus ja heille suunnattujen palveluiden uudistaminen saavat suhteessa käynnissä olevan muutokseen?

Lapsivaikutusten arvioinnin työryhmä haluaa painottaa, että vaikutusten en-nakkoarviointi pohjautuu YK:n Lapsen oikeuksien komitean määrittelemiin kansalliseen Lapsen oikeuksien sopimuksen perustavanlaatuisiin yleisperiaat-teisiin, jotka yleissopimuksen täytäntöönpanossa ovat:

• Lapsen edun ensisijaisuus (lapsen etu on otettava huomioon kaikissa julki-sen hallintoviranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia) • Lapsen oikeus syrjimättömyyteen• Lapsen oikeus osallistua (osallistumisen lisäksi lapsella on oikeus vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla).

Saatesanat

Arviointityöryhmä esittää, että rakennetyössä otettaisiin huomioon vähintään seuraavat tiedostetut tosiasiat:

Seurakuntayhtymänsisäisessätyönjaossavarhaiskasvatus,oppilaitostyöjaperheneuvontaontoteutettuyhtymänselektiivityömuotoina;perhe-,pyhäkoulu-januorisotyösekälapsiinjaperheisiinkohdistuvadiakoniatyötaasseurakunnissa.Seurakuntayhtymänmonipuolistakasvatustyötäonjovuosiatoteutet-

tuvahvassayhteistyössäkuntienjakolmannensektorintoimijoidenkanssa.Tästäsyystäkehittämisproses-siinliittyvääarviointiaeivoitoteuttaatarkastelemattayhteiskunnassameneilläänoleviamuutosprosessejajamuidentoimijoidenpiirissätapahtuvaakehitystäyhdessänäidentoimijoidenkanssa.

Eriarvoisuuden lisääntyminen Eräskeskeisinlapsiin,nuoriinjaperheisiinvaikuttavayhteiskunnallinentulevaisuudenhaasteonlapsiper-heideneriarvoisuudenlisääntyminen.EsimerkiksiKaarinassa4,4%kaikistalapsiperheistäsaatoimeentulo-tukea.VastaavaprosenttilukuTurussaon11,1%.Lapsiperheideneriarvoisuussaattaajohtaalastenjanuorensyrjäytymiseen,ryhmästäulossulkemiseenjakiusaamiseen.Eriarvoisuuttaehkäisevientoimientuleekinollakasvatustyönkeskeisiätulevaisuudenpainopisteitä.Kirkonkasvatustyössätämätarkoittaa,ettäkaikillelapsille,nuorillejaperheille,riippumattasiitä,missäheasuvattaimikäonheidänsosiaalinentilanteensa,tarjotaansamanlaisetpalvelut.

Keskitetysti johdetut palvelut kustannustehokkaastiHallituksenlasten,nuortenjaperheidenkärkihankkeidentavoitteenaovatnykyistälapsi-japerhelähtöi-semmät,vaikuttavammat,kustannustehokkaammatjaparemminyhteensovitetutpalvelut.Kärkihankkeetkohdentavatnäkemyksensäkuntienlisäksimyösmuihinpalveluntuottajiin.Tulevaisuudessaentistäkustan-nustehokkaampaajaasiakaslähtöisempääonsovittaakaikillelapsiperheillesuunnatutperhepalvelutyhdek-sikokonaisuudeksi.Näinpalvelurepertuaariavoidaantarpeentullenlaajentaajapalveluitakohdentaasinnemissätarveon.Tässämallissakustannustehokkuussyntyyennenkaikkeasiitä,ettätoimintoihinsuunnatturahanjakotapahtuukeskitetysti.Vainkeskittämällävoidaanmyösvarmentaa,ettätoimintapystytääntoteut-tamaantasapuolisestija–laatuisesti.

Yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa tapahtuvat muutoksetHallitusteki15.12.2015päätöksenkaventaalapsiperheillesuunnattuasubjektiivistapäivähoitoa.Samallapäätettiiniltapäivätoiminnankerhomaksujenradikaalistakorotuksesta.Näilläpäätöksilläonmitätodennä-köisemminmerkittäviävaikutuksiatavallataitoisellalapsiinjaheidänperheisiinsä.Kyseisetratkaisutvoivatmitätodennäköisimminjohtaaperheidenjalastennegatiiviseenleimautumiseen,jokaeiedistälapsenetua,lapsentervettäkehitystäjaoppimistaeivätkämyöskääntueperheenselviämistäerilaisistavaikeistatilan-teista.Ontodennäköistä,ettäjatkossamyöskunnathakevatedullisempiavaihtoehtoatoteuttaatoimintaansa.Kirkkojakolmassektoriovattällöinkiinnostaviayhteistyökumppaneita.Kirkkoeivoitaloudellisestilähteäpaikkaamaanvaltion-jakuntarahoituksenaukkojakunsenomatkinresurssitovatvähenemässä.Kuitenkinmolemmilletoimijoillekeskeistäonpalveluidentuottaminenvahvanatoimijoidenyhteistyönä,jolloinsuppe-nevatresurssitsaadaantehokkaimminkäyttöön.

Kyselytutkimuksen keskeiset tuloksetTurunjaKaarinanseurakuntayhtymänalueenseurakuntalaisillesuunnattuunkyselyynosallistuijoulu-tammikuussa273lapsiperheidenvanhempia.Kyselyntuloksetovatkootustitämänasiakirjanliitteenä.Lastenjaperheidennäkökulmastakyselynkeskeisimpinätuloksinavoidaanpitääseuraavia:• lapsiperheilletärkeätseurakunnantoiminnotontoteutettavalähelläasuinpaikkaa• seurakuntalaistenkeskuudessaarvostetaantuttujaseurakunnantyöntekijöitäjatyöntekijöidenpysyvyyttä• 85%vastaajistakokee,ettäseurakuntapalveleeheitähyvintällähetkellä• jäsenyydenkannaltatärkeätäonmuunmuassalaadukas,turvallinenjamonipuolinentoiminta• puolellevastaajistaseurakuntienmäärälläonmerkitystä,puolelleei• avunsaamisentärkeyssitäitsetarvittaessa• seurakunnanavunarvostaminen• vastaajilleeiolemerkitystäsillä,kukaheidäntarvitsemansapalveluttoteuttaa.

Arviointityöryhmä katsoo, että edellä mainituilla tosiasioilla saattaa olla seuraavia vaikutuksia:

• seurakunnan toteuttamiin palveluihinEriarvoisuudenlisääntyessätulisiseurakuntayhtymänhuolehtia,etteiseomillarakenneratkaisuillaanoletukemassaeriarvoistavaakehitystäesimerkiksipalveluidensaatavuudennäkökulmasta.TurunjaKaarinanseurakuntienpalvelujärjestelmässätämätarkoittaa,ettäjonyttoteutetullaselektiivisellätoimintatavallamitätodennäköisimminmyöstulevaisuudessapalvellaanlapsia,nuoriajaperheitäparhaallamahdollisellatavalla;monipuolisesti,laadukkaastijaeriarvoisuuttaehkäisevästi.Tämätarkoittaa,ettätoimintatapahtuulapsia,nuoriajaperheitälähellä,keskitetystijohtamalla.

Kirkontehtäväonennenkaikkeaollaheikompienpuolella.Seurakunnassaonkinpohdittavamillaisenroolinsetulevaisuudessaottaayhteiskunnallisenatoimijana.Subjektiivisenpäivähoidonrajaaminentuleemitäto-dennäköisimminvaikuttamaanerityisestiheikompiosaisiinperheisiin.Lisäksirajauskäytännössätarkoittaa,ettäpaineseurakuntientoteuttamallevarhaiskasvatukselletodennäköisestikasvaa.Seurakunnanlapsivai-kutustenennakkoarvioinninnäkökulmastatämätarkoittaa,ettäjonykyistäyhteistyötäesimerkiksikunnanvarhaiskasvatuksenjamuidenkolmannensektorinkanssaontulevaisuudessaedelleenvahvistettava.

• seurakuntalaisuuteenSeurakuntalaisuuttapohdittaessaonesitetty,ettäesimerkiksivarhaiskasvatuksentyöntekijöidensiirtäminenseurakuntientyöntekijöiksiedistäisiihmistenseurakuntalaisuudenvahvistumista.Seurakuntalaisillesuun-nattukyselyosoittaa,ettäomanseurakuntalaisuutensakinnäkökulmastaseurakuntalaisetarvostavattuttujajapysyviätyöntekijöitä.Onkuitenkintodettava,ettärajateivätteetyöntekijöistäsentutumpia.Tärkeääon,ettätyöntekijätpysyvätpitkäänsamallaalueella.Tämäonjonykyisessäselektiivimallissapystyttyhuomioi-maantyöjärjestelyjätehtäessä.

• henkilöstöresursseihinVaikutustenarvioinninnäkökulmastahenkilöstöresurssejamietittäessätulisikiinnittäähuomiosiihen,min-kälaistatyötäseurakuntatulevaisuudessaylipäätäänkasvatuksenkentällätekee.Edelläkuvatunperusteellavoidaanajatella,ettäesimerkiksilastenohjaajientoteuttamallakerhomuotoisellatoiminnallatuleemyöstulevaisuudessaolemaanjopalisääntynytkysyntä.Onmyösesitetty,ettäesimerkiksilastenohjaajientyöpa-nostatulisilisätäjumalanpalvelustyönkehittämiseen.

Seurakunnankasvatustyötätekevätsekäyhtymäntyösuhteisetlastenohjaajatettähengellisessävirkasuh-teessaolevatperhetyöntekijät,papitjanuoriso-ohjaajat.Tässäyhteydessätuleekuitenkinhuomioida,ettälastenohjaajantarkastisäännöstellyntyöajanmuuttaminenilta-javiikonlopputyöhönonmahdollistavainsupistamallaviikollatehtävänkerhotyönmäärää.Tällainenkehityssaattaisiesimerkiksipäättäänykyisenmallinmukaisen,seurakuntalaistenarvostaman,tasalaatuisenjahyvintoimintavarmanseurakunnallisenvarhaiskasvatuksentyömuodon.

• talouteenKutenedellämainitutseikattuovatesiin,kustan-nustehokkainmallitoteuttaakasvatustyötäonhoitaapalvelutkeskitetysti.

Kiteytettyjä nykyisen selektiivimallin etuja ovat:• kevytjakustannustehokashallinto• hyvähenkilöstöhallintojaammatillinentuki• vaihtelevuustyöuranaikana• monipuolinenperustoiminta• sisällöllinenkehittämistyö• kattavatoimintaverkostolähelläperheitä• yhteistätoimintaakaikkienseurakuntieniloksi• erityisvelvoitteetjalainsäädäntö

Kasvatustoiminta useammassa yksikössä järjestettynä (päinvastaisen tilanteen haitat):• rahallinenmenetysesimerkiksikeskitetyn iltapäivätoiminnanpoistumisestayli400.000 euroa>vähentäisilastenohjaajienmäärään.12• väliesimiehiätarvittaisiinlisääseurakuntiin• toimivienkäytäntöjenuudelleenjärjestäminen (esimerkiksiilmoittautuminen,laskutus, hätätilanteet,sijaistus)• työntekijöidenerityisosaamineneijakautuisi enäätasaisesti• osaamisvajejalaadunheikkeneminen

Yhteenveto

Lapsenedunnäkökulmastaonensisijaistahuolehtia,ettätulevaisuudessalapsille,nuorillejaperheillekokoyhtymänalueellavarmistetaantasalaatuisetjamonipuolisetpalvelut.Tämämahdollistuuvaintyömuotojohtoisessatoiminnassa,jokoyhdenseurakunnanmallissakasvatustyönomanatyömuoto-

nataimuissamalleissasäilyttämällänykyinenvuosikymmentenaikanahuolellarakennettuselektiivinentoimintamalli.

Teksti TurunjaKaarinanseurakuntayhtymä,lapsivaikutustenarviointiaseuraavatoimikunta

Lapsen edun näkökulmasta on ensisijaista huolehtia, että tulevaisuudessa lapsille, nuorille ja perheille koko yhtymän alueella varmistetaan tasalaatuiset ja monipuoliset palvelut.

Tekstiin liittyvät lähteet:

MannerheiminLastensuojeluliitto

Terveydenjahyvinvoinninlaitos-THL

Tampereenseurakuntayhtymänrakennetyönlapsivaikutustenarviointi

Säästöjälapsiperheidenpalveluremontilla-tutkimus(toim.Rimpelä,M.&M.,2015)

TurunjaKaarinankaupunki

KyselyTurunjaKaarinanseurakuntayhtymänalueenseurakuntalaisille,joulukuu2015

Rimpelä,M.,tiedonanto,2015

Lapsiasiavaltuutetunvuosikirja,2014

Lapsiasiavaltuutettu,lausunnot,2015

Kirkon yleinen palkkausjärjestelmä

Tehtävänkuvaus vaativuuden arviointia varten

(Lomake on word–tiedostona osoitteessa evl.fi/kit)

A. Tehtävän perustiedot Työnantaja/organisaatio:

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Tehtävä:

Nuorisosihteeri, tiimivastaava

Tehtävätunniste

Yksikkö:

Kasvatusasiain keskus

Esimiehen tehtävänimike:

Kasvatustoimen johtaja

B. Tehtävän yleiskuvaus 1. Tehtävän tarkoitus ja sen tavoite Yhteisten työmuotojen johtosääntö § 20 Nuorisosihteerin ja erityisnuorisotyönohjaajan tehtävänä on:

1. järjestää toimialansa koulutustoimintaa ja neuvotteluja 2. koordinoida ja tukea seurakunnissa tapahtuvaa varhaisnuoriso‐, nuoriso‐, ja erityisnuorisotyötä, 3. pitää yhteyttä alueella toimiviin partiopiireihin ja ja partiolippukuntiin sekä muihin nuoriso‐ tai nuorisohuoltotyötä tekeviin

järjestöihin ja yhteisöihin. 4. koordinoida yhtymän leirialueitten käyttöä ja huolehtia leiritoiminnan edellyttämistä käytännön järjestelyistä 5. valvoa lippukunta ry:iden ja seurakuntayhtymän välisten partioalussopimusten toteutumista

6. suorittaa muut tehtävät, jotka kasvatusasiain johtokunta tai kasvatustoimen johtaja hänelle antaa

2. Tämän tehtävän pääasiallinen sisältö: TIIMIVASTUU JA PROJEKTIT Tiimivastuu Vastuu tiimin tehtäväkokonaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta

Tiimin operatiivinen työnjohto: o 50 % työntekijöiden työsuunnitelmien laatiminen o 50 % työntekijöiden työsuunnitelmien toteutumisen valvonta

Uusien työmuotojen suunnittelu (yhdessä tiimin, kasvatusasiainkeskuksen ja seurakunrien työntekijöiden kanssa) Yleishallinto

Johtokunnan valmistelija

Nuorisotyön tiimin (NUTI) lähiesimies

Kasvatusasiainkeskuksen johtoryhmän (KAJO) jäsen

Nuorisotyön johtoryhmän (NUJO) jäsenyys (Työpari: Tiina Karppinen)

Nuorisotyöntekijöitten kokouksen (ZOO) vetovastuu Henkilöstöhallinto

Tiimin lähiesimies

Kesän leirityön kesätyöntekijöiden rekrytointi ja henkilöstöhallinto

Seurakuntiin tulevien teologiharjoittelijoiden henkilöasioiden hoito (operatiivinen työnjohto seurakunnissa) Projektit (vaihtuvat tilanteen mukaan)

Kasvatuksen foorumi (vuosittain)

1835‐koordinointi (toistaiseksi)

Katapultti (nuoret aikuiset) (toistaiseksi)

Reformaation juhlavuosi (2016‐2017)

Kirkkopäivät Turussa (2016‐2017)

MUITA MAHDOLLISIA PROJEKTEJA

Taiteiden yö

Suvivirsikirkko Koulutus:

Yhteisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus yhdessä NUJOn, tiimin ja kasvatusasiainkeskuksen muun väen kanssa.

ta020547

Tekstiruutu

Liite 2 § 127/2015

C. Vaativuuskriteerit 1. Osaaminen Nuorisosihteerin pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä nuorisotyön tutkinto sekä pe-rehtyneisyys nuorisotyöhön

2. Vuorovaikutus Mikä on tehtävän vuorovaikutuksen sisältö ja sen tavoite?

1 Vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä.

2 Asiakastyö, jossa vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä.

3 Asiantuntijavuorovaikutusta oman tehtävän lähiympäristössä.

4 Oman alan asiantuntijavuorovaikutusta asiakkaisiin nähden.

5 Erikoistunutta ammattiosaamista edellyttävä tehtävä, jossa oman alan asiantuntijavuorovaiku-tusta asiakkaisiin nähden tai esimiestehtävä, jossa perus- tai ammattiosaamista edellyttävää työtä tekeviä alaisia.

6X Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai toimimista asiantuntijaryhmän työstä vastaavana.

7 Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai suppean toiminnon tai vaativan osa-toiminnon johtaminen, jolloin vuorovaikutuksen tavoitteena on toiminnon ohjaaminen.

8 Johtava asiantuntija tai toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toiminnan suuntaamiseen tai turvaamiseen.

9 Organisaation tai laajan toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toimintakykyyn.

3. Ohjaus Miten työtä ohjataan?

1 Annetut menettelytavat

2 Vaihtoehtoiset, mutta pääosin ohjeistetut tai säädellyt menettelytavat.

3X Väljästi määritellyt tai omaa soveltamistaitoa edellyttävät, luovat menettelytavat.

4 Toiminnon strategian toteuttaminen tehtävässä.

5 Organisaation strategian toteuttaminen tehtävässä.

4. Ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta Miten hankitaan tiedot toiminnalle tai ratkaisujen perusteiksi?

1 Ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintatilanteet ovat samanlaisia

2 Ongelmanratkaisutilanteet ovat samankaltaisia ja niille on tyypillistä työn lähiympäristöstä saa-tavan tiedon hankinta, käsittely ja yhdistely

3X Ongelmanratkaisutilanteet vaihtelevat, mutta niissä voidaan usein tukeutua aiempiin ratkaisumalleihin. Ratkaisujen tueksi on hankittava ja itsenäisesti analysoitava erikois-tunutta taustatietoa.

4 Ongelmaratkaisutilanteet pohjautuvat vaikeasti hahmotettaviin laajoihin kokonaisuuksiin ja lainalaisuuksiin ja sisältävät organisaation kannalta epävarmuuksia, jotka hallittava intuitiivises-ti.

5. Vastuu Millainen vastuu tai rooli tehtävässä on suhteessa toiminnan seurauksiin?

1 Vastuu oman tehtävän hoitamisesta.

2 Vastuu oman tehtävän hoitamisesta ja kehittämisestä.

3 Vastuu tehtäväalan tai oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä.

4 Vastuu toimintayksikön tai vaativan tehtäväalan hoitamisesta ja kehittämisestä.

5X

Vastuu toiminnon tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta.

6 Vastuu laajan toiminnon tai muun vaativan kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta

7 Vastuu organisaation johtamisesta

D. Erityiset perusteet

E. Tehtävän hoitaja Marja Ruusu

F. Tehtävänkuvauksen käsittely Päiväys: Allekirjoitukset: Esimies Työntekijä

Tehtävänkuvauksen täyttöohjeet:

Tehtävänkuvausta tarvitaan tehtävän vaativuuden arviointia varten. Tehtävänkuvauksessa pyritään tiiviiseen ilmaisuun. Yksittäisiä työvaiheita ei kuvata eikä tehtävänkuvauk-sessa myöskään arvioida työntekijän työsuoritusta. Työntekijällä tarkoitetaan sekä viranhaltijaa että työsopimussuhteista työntekijää. Käsitteiden määrittelyjä on Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 1. A. Tehtävän perustiedot Tehtävätunniste on Pesti-rekisterin mukainen tunniste, jonka avulla tehtävä yksilöidään. B. Tehtävän yleiskuvaus 1. Tehtävän tarkoitus ja sen tavoite Mitä varten tehtävä on olemassa organisaatiossa? 2. Tehtävän pääasiallinen sisältö Mitä tehtävään sisältyy? Tehtävää ja sen osien sisältöä kuvataan lyhyesti, esimerkiksi luetteloiden. Yksittäi-siä työvaiheita ei luetella. 3. Muuta tehtävän sisällöstä Tarkasteluajanjaksoon sisältyvät erityistehtävät, projektit tmv. C. Vaativuuskriteerit 1. Osaaminen Tässä kuvataan sitä koulutuksen tasoa, kokemuksen määrää tai tietoja tai taitoja, jota tehtävän hoitaminen edellyttää. 2. Vuorovaikutus Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän vuorovaikutuksen sisältöä ja sen tavoi-tetta. 3. Ohjaus Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa menettelytapojen valinnan ja ratkaisujen teon it-senäisyyttä tehtävässä. 4. Ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän ongelmanratkaisutilanteita ja tiedonhan-kintaprosesseja. 5. Vastuu Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän hoitamiseen, kehittämiseen tai johtami-seen liittyvää vastuuta. D. Erityiset perusteet Tähän kirjataan sellainen tehtävän piirre, joka ei sisälly edellä oleviin kohtiin, mutta joka on otettava tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon. E. Tehtävän hoitaja Tähän kirjataan tehtävää hoitavan viranhaltijan tai työntekijän nimi F. Tehtävänkuvauksen käsittely Tehtävänkuvauksen sisällön läpikäyminen todennetaan allekirjoituksin, mutta tehtävänkuvaus ei ole työsopimus. Työntekijän esimiehen kannasta poikkeava näkemys kirjataan perusteluineen tähän.






Tehtävä:

Kasvatuksen teologi. 50 %. Ajalla 1.1.-31.12.2016

Tehtävätunniste

Yksikkö:




B. Tehtävän yleiskuvaus 1. Tehtävän tarkoitus ja sen tavoite Viran tehtävänä on vastata yhtymäalueen rippikoulujen käytännön järjestelyistä, kehittää rippikoulutoimintaa yhdessä kirk‐kohallituksen ja paikallisten toimijoiden kanssa, koordinoida ja toteuttaa erityisten oppijoiden rippikouluja, toteuttaa yh‐dessä kasvatusasiainkeskuksen muun henkilöstön kanssa alansa koulutusta, vastata kansainvälisistä tapahtumista ja toimia kasvatusasiainkeskuksen varhaiskasvatuksen yksikön teologisena asiantuntijana.

2. Tämän tehtävän pääasiallinen sisältö: KASVATUKSEN ERITYISTEHTÄVÄT JA KOULUTUS Rippikoulutyö Vastuu rippikouluvastaavien kokouksista

o Koolle kutsuja o Puheenjohtaja o Sihteeri

Vastuu rippikoulujärjestelyistä o Leirivuorojen jako. o Ilmoittautumisprosessi (Työpari: Johanna)

Vastuu erityisten oppijoiden rippikouluista (Yhdessä: Tarja Muurinen, Pertti Arola) o Koordinointi o Järjestäminen o Leirien pito

Partiorippikoulujen yhdyshenkilö.

Rippikoulutyön valtakunnallinen kehittäminen o Osallistuminen kirkkohallituksen RKS2017 valmisteluun. o OPTIOna osallistuminen tuomiokapitulin rippikoulutyöhön

Rippikoulutyön paikallinen kehittäminen

Paikallisen toiminnan kehittäminen yhdessä kirkkoherrojen ja seurakuntien rippikouluvastaavien kanssa)

Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen yksikön teologinen asiantuntija:

o Teologinen koulutus o Yhteiset tapahtumat

Koulutus Kasvatusasiainkeskuksen järjestämän koulutuksen tukeminen

Kansainväliset yhteydet (OPTIO) Resurssien ja seurakuntien kysynnän mukaan BIEN‐toiminnan suomalainen yhteyshenkilö ja tapahtumien koordinointivastuu

ja ryhmien vetäminen

Tapahtumat (OPTIO) Supistettu osallistuminen DBTL‐tapahtuman järjestämiseen hankkimalla vuosittain tapahtumaan yksi esiintyjä

ta020547

Tekstiruutu

Liite 3 § 127/2015

C. Vaativuuskriteerit 1. Osaaminen Kasvatuksen teologin pätevyysvaatimuksena on pappisvihkimys.






5 Erikoistunutta ammattiosaamista edellyttävä tehtävä, jossa oman alan asiantuntijavuorovaiku-tusta asiakkaisiin nähden tai esimiestehtävä, jossa perus- tai ammattiosaamista edellyttävää työtä tekeviä alaisia.

6X Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai toimimista asiantuntijaryhmän työstä vastaavana.


















3 Vastuu tehtäväalan tai oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä.


5X

Vastuu toiminnon tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta.




E. Tehtävän hoitaja Menni Heikkinen







Tehtävä:

Nuorisosihteeri

Tehtävätunniste

Yksikkö:








2. Tämän tehtävän pääasiallinen sisältö: YHTEISKUNTAVASTUU JA VERKOSTOT Sisäinen verkostotyö

Nuorten hyvinvointia edistävä yhteistyö seurakuntien ja yhtymän yksiköitten kanssa: o Nuorisotyön johtoryhmän (NUJO) sihteeri o Diakoniakeskus o Perheasiain neuvottelukeskus o Vammaisneuvoston jäsen (toistaiseksi). o Rippikoulutuntien pitäminen o Tykkileirin (yhteinen isoskoulutusleiri) koordinointi

Ulkoinen verkostotyö Nuorten hyvinvointia edistävä yhteistyö nuorisohuollon toimijoiden kanssa:

o Kirkkohallitus o Tuomiokapituli o Kirkon palvelujärjestöt o Turun ja Kaarinan kaupunkien nuorisotoimet o Poliisi o Sosiaalitoimi o Kolmannen sektorin toimijat: SPR, MLL, Turun kriisikeskus, Linkki‐toiminta, Nuorten verkoston 100 toimijaa

Nuorisohuolto Nuorten tukitoiminnot:

o Vastuu Tekstari‐Tupun (lasten palveleva puhelin) toiminnasta o Vetskari (nuorten tukeminen vanhempien erotessa) o Nuorten neuvonta työllistymiseen, taloudellisiin ongelmiin ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä o Uusien työmuotojen suunnittelu ja testaaminen

Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arvioinnin työryhmän sihteeri Koulutukset ja tapahtumat

Oman työalan koulutusten suunnittelu ja toteutus MUUT MAHDOLLISET PROJEKTIT Päätetään erikseen osana koko tiimin työn suunnittelua (vrt. Marja Ruusun työnkuva)







5X Erikoistunutta ammattiosaamista edellyttävä tehtävä, jossa oman alan asiantuntijavuo-rovaikutusta asiakkaisiin nähden tai esimiestehtävä, jossa perus- tai ammattiosaamista edellyttävää työtä tekeviä alaisia.

6 Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai toimimista asiantuntijaryhmän työstä vastaavana.


















3X

Vastuu tehtäväalan tai oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä.


5 Vastuu toiminnon tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta.




E. Tehtävän hoitaja Tiina Karppinen







Tehtävä:

Nuorisosihteeri

Tehtävätunniste

Yksikkö:








2. Tämän tehtävän pääasiallinen sisältö: LAINAAMO, TYTÖT, POJAT JA PARTIO Kirjasto Vastuu lainaustoiminnasta Uutuuksiin perehtyminen Kirjaston täydentäminen uushankinnoin Tarvikelainaamo Vastuu lainaustoiminnasta Materiaalin ylläpito ja huolto Uuden materiaalin hankkiminen Hankinnat Kirja‐ ja materiaalihankinnat seurakuntien toimintojen käyttöön:

o Rippikouluraamatut o Virsikirjat o Kerhotyön kirjat o Partion Seppo‐materiaalit

Partio Seppo‐toiminnan koordinointi Yhteyksien ylläpito:

o Partiopiiriin o Seurakuntataustaisiin lippukuntiin

Partioveneasiat ja partiovenesatama (yhdessä kiinteistötoimiston kanssa). Partiokolot (yhdessä kiinteistötoimiston kanssa). Yhteiset tapahtumat

o Itsenäisyyspäivän kynttilät o Kynttilöiden kerääminen haudoilta joulun jälkeen

Verkostotyö Erilliset, projekteina toteutettavat, tapahtumat:

o Mentorointi/ tuomiokapituli (toistaiseksi) o Kiva Kesä – keskiviikot (seurakuntien kanssa) (toistaiseksi) o Nenäpäivä (toistaiseksi)

MUITA MAHDOLLISIA o Kirjamessut

ta020547

Tekstiruutu

Liite 5 § 127/2015




















2X Ongelmanratkaisutilanteet ovat samankaltaisia ja niille on tyypillistä työn lähiympäris-töstä saatavan tiedon hankinta, käsittely ja yhdistely

3 Ongelmanratkaisutilanteet vaihtelevat, mutta niissä voidaan usein tukeutua aiempiin ratkaisu-malleihin. Ratkaisujen tueksi on hankittava ja itsenäisesti analysoitava erikoistunutta taustatie-toa.





3X







E. Tehtävän hoitaja Leena Lähde







Tehtävä:

Nuorisosihteeri, 50 %, 30.9.2018 asti.

Tehtävätunniste

Yksikkö:








2. Tämän tehtävän pääasiallinen sisältö: VIESTINTÄ JA MUSIIKKI Viestintä

Koko kasvatusasiain keskuksen viestintä tilaaja‐tuottaja‐mallilla: o Toimisto o Varhaiskasvatus o Nuorisotyö o Oppilaitostyö o Leirikeskukset

Vastuu kasvatusasiainkeskuksen nettisivujen ajantasaisuudesta Säännölliset vuosittaiset tehtävät:

o Kasvatusasiainkeskuksen toimintakertomus (valmis maaliskuu) o Rippikouluesite (valmis elokuu) o OPTIO o Kiva Kesä – esite (valmis huhtikuu) > tuottamista jatketaan, mikäli tehtävien jako kaupunkien ja tuottajien kanssa

saadaan nykyistä mielekkäämmäksi Äänentoisto

Vastuu yhtymän äänentoistolaitteista o Hankinta o Ylläpito o Käyttäjien kouluttaminen o Vastuu lainaustoiminnasta

Konsertit ja tapahtumat NUJOssa sovitut ja sen toimeksi antamat vuosittaiset, seurakuntien toimintaa tukevat tehtävät: KUTEN:

o Nuorten messut o Konsertti nuoren muistolle o Kouluissa järjestettävät konsertit

Kasvatusasiainkeskuksen yhteistyössä yhteistyökumppanien kanssa vuosittain toteutettaviksi sovitut musiikkitilaisuudet: KUTEN

o Musapiknik o Seikkis

ta020547

Tekstiruutu

Liite 6 § 127/2015




3X







E. Tehtävän hoitaja Jani Käsmä


10 tapahtumien historia Liite 3 Täyskymppi lähti liikkeelle tarpeesta kehittää varhaisnuorisotyötä seurakunnissa, tavoitteena oli saada positiivinen kokemus kotiseurakunnasta. Yleensä ihmiset juhlivat täysiä kymppejään näyttävästi. Seurakunnat muistavat täysiä kymmeniä täyttäviä jäseniään eri tavoin, mutta tuo ensimmäinen ja tärkein on jäänyt usein vähemmälle huomiolle. Tällä kertaa haluttiin antaa myönteistä kokemusta tuosta ensimmäisestä täydestä kympistä. Tästä syystä ideoitiin näyttävää synttärijuhlaa kaikille vuoden 1985 Täyskympeille (1975 syntyneet). Lisäksi yhtymän painopiste tuona vuonna oli kymmenvuotiaat. Synttärien lisäksi oli suunniteltu Täyskympeille kesäksi leiri sekä syksylle oma kirkkopyhä. Jokaiselle lähetettiin henkilökohtainen kutsu kotiin. Kutsu oli ja on edelleen, lapselle tärkeä posti. ” Oma kirje kirkolta!” – kuten lapset innoissaan sitä nimittävät. Ensimmäisillä Täyskymppisynttäreillä 1985 konserttisali tuli ääriään myöden täyteen. Tarjolla oli täytekakkua, mukana maan suurin (600 hengen) kakku. Ohjelmassa oli kunnialaukaus, joka toteutettiin puhaltamalla ensi ilmapallot itse ja istumalla ne yhtäaikaisesti rikki. Laulujen sanat oli monistettu paperille ja lopussa paperit käytettiin luovasti ja kympeille sopivasti, taittelemalla ne lennokeiksi ja lähettämällä yhtä aikaa ilmaan. Gospelmuusikko Jaakko Löytty sävelsi Täyskymppilaulun, jonka ensiesitys oli tuolloin. Muut paikalle saapuneet perheenjäsenet jouduttiin (valitettavasti) konserttisalista tilan puutteen vuosiksi ”häätämään” juhlasta ja seuraavina vuosina järjestettiinkin rinnakkaistapahtuma vanhemmille ja huoltajille. Synttärit ja leiri jäivät elämään, mutta vanhempaintilaisuus ja kirkkopyhä jäivät pois. Täyskymppi – tapahtumat tulivat suosituksi ja vakituiseksi varhaisnuorisotyön työmuodoksi useassa seurakunnassa/yhtymässä ympäri Suomen. Maaliskuun lopulla oli kolmannetkymmenennet Täyskymppisynttärit! Ilmoittautuneita oli 400 Täyskymppiä ja 100 aikuista Adult’s Onlyssä (luennoimassa Maaret Kallio ja Kari Kanala). Synttäreitä vietettiin seuraten taikuri Joni Suvantoa sekä kuuntelemalla Pekka Laukkarisen ja Leevi Helon konserttia. Samalla rikottiin Ponileikki-‐ennätys. Nyt osallistujia leikissä oli yli 400. Varsinainen 30.s-‐juhlasynttäripäivä on tietenkin 10.10.2015 alkaen klo 10.10. Tällöin vietämme koko perheen toiminnallista tapahtumaa Kunstenniemen leirikeskuksessa. Eritoten kutsuttuja ovat 1975 syntyneet perheineen sekä tämän vuoden Täyskympit. Ajatus tavoittaa täyskympit perheineen heräsi uudelleen viisi vuotta sitten. Olemme järjestäneet yhtä aikaa synttärien kanssa Adult’s Only – tapahtuman. Tapahtumassa on viihteellinen keskustelutilaisuus jossa on puhuttu ajankohtaisia asioita kymppivuotiaitten kehityksestä. Tapahtuma on kerännyt 100–200 aikuista paikalle. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Kasvatusasiain keskuksen nuorisotyön tiimi on haastanut kaikki Suomen seurakunnat yhteistyössä Arkkihiippakunnan, Kirkkohallitus KKP:n ja PTK:n kanssa, tekemään tapahtuman 10.10.2015 Täyskympeille ja heidän perheille. Haaste-‐tapahtumalla on tarkoitus nostaa näkyväksi jälleen varhaisnuorisotyötä. Taloudelliset paineet ja työntekijäresurssien heikentyessä jää varhaisnuorisotyö helposti jalkoihin. Tutkimusten mukaan seurakuntayhteys on vahvin niillä seurakuntalaisilla, joilla on ollut kontakti seurakuntaan alakouluiässä. Ev.lut. seurakunnat tekevät arvokasta työtä alakouluikäisten parissa ja tämä työ ei saa jäädä huomiotta. Juuri nyt varhaisnuorisotyö tarvitsee positiivista vahvistusta ja nostoa ja haaste toivottavasti sitä tuo!

Liite 4 SELONTEKO YHTEISTYÖSTÄ KIVAKESÄTOIMINNASSA 7.2.2016

Turun kaupungin vapaa-‐aikatoimialan linjaus

Turun kaupungin intresseissä on tehdä yhteistyötä monialaisesti ja – ammatillisesti

erilaisten toimijoiden kanssa. Yhteisen kehittämistyön taustalta löytyy Vapaa-‐

aikatoimialan (Vapan) strateginen kehittämisteema:

• Vapaan kansalaistoiminnan ja kumppanuuksien kehittäminen

• Aktiivinen kaupunkilainen – ohjelma

Aktiivinen kaupunkilainen ohjelman linjauksessa on täsmällisemmin kirjattu mm.

seuraavat tavoitteet:

• Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais-‐ ja järjestötoiminnan kanssa

• Tuotetaan vapaa-‐aikatoimialan palveluja lisääntyvässä aktiivisessa

kumppanuudessa ja vuorovaikutuksessa strategisesti tärkeiden kansalais-‐ ja

järjestötoimijoiden kanssa.

• Varmistetaan yhteistyöfoorumien toimintaa yhdessä kolmannen sektorin

kanssa.

Yhteistyö kivakesätoiminnassa

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijöiden aloitteesta kutsuimme koolle

turkulaisia nuorisoyhdistyksiä vastaamaan lapsiperheiden tarpeeseen kesään ja lasten

lomakaudelle sijoittuvasta toiminnasta. Tietoisuus tarpeesta järjestää kesäajan

toimintaa lapsille on tullut kentän väen hiljaisena tietona.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä oli hyvin aktiivisessa roolissa palvelutuotannon

kehittämisessä, tuottamassa osaltaan kesäretkitoimintaa sekä tarjoamalla käytännön

apuja ja työkaluja. Käytännön asioita olivat mm. tiedottamiseen ja markkinointiin

liittyvät toimet, ilmoittautumisten ja osallistumismaksujen hoitaminen sekä

materiaalit esim. rintanapit.

Kahden yhteistyöpalaverin jälkeen oli olemassa tahtotila järjestää kivakesätoimintaa.

Yhteistyöhön oli sitoutunut järjestöjä siten, että kaikille viidelle keskiviikolle oli sovittu

vastuutahot sekä määritelty kesäretkipalvelun kolme tavoitetta.

Kesäretkipalvelun tuottamisen tavoitteet:

1. Tavoite on vastata lapsiperheiden toiveeseen kesän loma-‐ajan toiminnasta. Tämä

toteutetaan kesäretkitoiminnan järjestämisellä alakouluikäisille lapsille ja heidän

perheilleen. Ajankohta on kesän 2015 heinäkuun keskiviikot, yhteensä viitenä

keskiviikkona. Keskiviikon päivät jaetaan ja vastuutetaan järjestötoimijoiden,

seurakunnan ja nuorisopalvelujen kesken. Jokainen taho vastaa yksin tai

useamman tahon kanssa päivän sisällön tuottamisesta.

2. Tavoite on järjestöyhteistyön kehittäminen käytännön toiminnan tasolla. Yhteistyö

todentuu järjestöjen välisenä sekä kuntatoimijan että seurakunnan kesken.

Yhteistyöllä voivat kunta ja kolmas sektori tulevaisuudessa olla entistä enemmän

toteuttamassa yhteiskunnalle hyvinvointipalveluja omilla osaamisalueillaan.

3. Tavoite on tehdä järjestötoimintaa näkyväksi. Yhteiskunnalliset muutosilmiöt,

taloutta koskevat haasteet sekä ihmisten vapaa-‐ajanviettotapojen

monimuotoistuessa joutuvat järjestöt entistä kiivaammin houkuttelemaan jäseniä

ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Vuoden 2015 toteutunut kivakesätoiminta ja asiakaspalautteet

Kivakesätoimintaa tuotettiin viitenä keskiviikkona. Retket suuntautuivat

toiminnallisiin paikkoihin kuten Puuhamaahan, Zoolandiaan ja Idea-‐ /Funparkkiin

mutta lisäksi myös lähialueella tuotettuihin tapahtumapäiviin esim. Harvan saarella ja

Veistämönaukiolla. Retkille osallistui yhteensä 128 henkilöä. Liitteenä on kivakesä –

mainos.

Asiakaspalautetta kerättiin jokaisen kesäretkipäivän päätteeksi toimintaan

osallistuneilta asiakkailta; lapsilta, aikuisilta ja toiminnan järjestäjiltä.

Asiakastyytyväisyyden asteikko oli 1-‐5 (5 = paras). Asiakaspalautteen perusteella

kivakesätoiminta oli erittäin onnistunutta. Avoimen palautteen kautta tuli vahvasti

esille kivakesätoiminnan tarpeellisuus jatkossakin. Lapsiperheet kaipaavat edullista,

monipuolista ja virikkeellistä toimintaa kesäajalle.

Saatujen palautteiden keskiarvot 1-‐5 asteikolla

Lapset: 4,55

Huoltajat: 4,65

Järjestäjät: 4,06

Kivakesätoiminnan suunnittelu ja toteutus vuodelle 2016

Toiminnan suunnittelu kesälle 2016 on aloitettu viime vuotta laajemmalla

toimijajoukolla ja tavoitteena on lisätä kivakesätoimintapäivien määrää seitsemään

keskiviikkopäivään. Tuo on jo melko kattava tarjonta kesäkuun lopusta elokuun

puoliväliin. Kaikkia toimijoita tarvitaan ja eritoten Turun ja Kaarinan

seurakuntayhtymän mukanaolo ja tukipalvelut ovat korvaamattomia.

Kunnan, seurakunnan ja järjestöyhteistyön kehittäminen käytännön tasolla on

luontevinta jos kumppanit löytyvät kohderyhmän parissa toimivista tahoista.

Kohderyhmänä meillä kivakesätoiminnassa on alakouluikäiset lapset perheineen

sosioekonomiset ja alueelliset erot huomioiden.

Pirjo Lehtinen

Toiminnanjohtaja

Turun kaupunki/ Vapaa-‐aikatoimiala

Nuorisopalvelut

Liite 5 VUOSISUUNNITELMA RIPPIKOULUTYÖ Rippikoulutyötä hoitaa kasvatusasiain keskuksessa 2-4 nuorisosihteeriä toimistonhoitaja kasvatuksen teologi TAMMIKUU - Nuorisosihteerit (2) hoitavat kesätyöntekijöiden haastattelut ja valinnat seurakuntien rippikoulu – ja varhaisnuorten leireille (rekrytointi työ alkaa joulukuussa). - Nuorisosihteeri (esimies) laatii kullekin kesätyöntekijälle oman työsuunnitelman, määrittelee palkkaukset sekä laatii kullekin virkamääräyksen - Erityisrippikoulu/rippikoulut alkavat - Käynnissä olevien rippikoulujen alkamis- ja päättymisaikojen keräämien ja merkitseminen Primeen. HELMIKUU - Nuorisosihteeri (kesätyöntekijöiden esimies) laatii kullekin kesätyöntekijälle oman työsuunnitelman, määrittelee palkkaukset sekä laatii kullekin virkamääräyksen - Tarvittaessa rippikoululeirien, ns, toisen työntekijän rekrytointi mikäli seurakunnalla ei ole osoittaa tarvittavia resursseja leireille - Seurakuntien rippikouluvastaavien kokous; rippikoulun sisällöllinen suunnittelu, ajankohtaisuus - Erityisrippikoulu/rippikoulut MAALISKUU - Kesätyöntekijöiden perehdyttäminen työhön - Kesätyöntekijöiden esimiehisyys; töiden suunnittelun valvonta ja ohjaus - Rippikouluesite - Ilmoittautumislomake tulevalle vuodelle - Rippikoululaisten määrän selvittäminen Turun ja Kaarinan alueella - Leirivuorojen jako seuraavalle vuodelle - Rippikouluvastaavien työn tukeminen; Kokouskalenterin päivittäminen - Erityisrippikoulu/rippikoulut HUHTIKUU - Kesätyöntekijöiden esimiehisyys; töiden suunnittelun valvonta ja ohjaus - Kesän rippikoululeirijohtajille kokous; koulutuksellinen tapaaminen; rippikouluun liittyvät ajankohtaiset aiheet. - Tämän lisäksi vuosittain tarjotaan rippikoulun opettajille tarpeesta nousevia tai ajankohtaisia koulutuksia - Erityisrippikoulu/rippikoulut TOUKOKUU - Kesätyöntekijöiden esimiehisyys; töiden suunnittelun valvonta ja ohjaus - Rippikoulu esitteen lopulliset tekstit (seurakuntasivu, rippikoulujenryhmänumerot, aika, paikka, konfirmaatioaika, mahdollinen viikonloppuosuus) - Erityisrippikoulu/rippikoulut KESÄKUU - Kesätyöntekijöiden esimiehisyys; töiden suunnittelun valvonta, ohjaus ja tukeminen, tapaamiset leireillä - Rippikouluesite ja juliste painoon

- Nettisivujen työstö (esite ja bannerit valmiiksi) - Erityisrippikoulu/rippikoulut HEINÄKUU - Kesätyöntekijöiden esimiehisyys; töiden suunnittelun valvonta, ohjaus ja tukeminen, tapaamiset leireillä ELOKUU - Kesätyöntekijöiden esimiehisyys; töiden suunnittelun valvonta, ohjaus ja tukeminen, tapaamiset leireillä - Rippikoulumateriaalinäyttely kasvatusasiain keskuksessa; käytettävissä oleva rippikoulumateriaali, uusien materiaalien esittely - Raamattu, virsikirja ja oppikirja tilaukset seurakuntien rippikouluille (toimitus ja jako syys-lokakuussa) - Sähköisten ilmo-otsikoiden luonti - Rippikoulutietojen syöttö sähköiseen järjestelmään - Rippikouluikäluokan tuonti Kirjurista Primeen - Rippikoululaisten osoitetarrat painoon - Yhteydet kirjapainoon - Kirjapaino postittaa rippikouluesitteen - Rippikoulun nettisivujen työstöt - Rippikoulutiedote tiedotusvälineille - Erityisrippikoulu/rippikoulut SYYSKUU - Kesätyöntekijöiden palautteet kesätyöstä, työtodistuksien tekeminen - Rippikouluilmoittautuminen alkaa (aikaa 3 viikkoa). Ilmoittautumisien sujuvuuden valvonta, seurakuntalaisten opastus tarvittaessa - Aineisto seurakuntiin rippikoulujen markkinointia varten Esim. Ripari-infokiertue – - Ilmoittautumisien mahdollistaminen esim. netissä kouluilla - Infokiertueen aikataulu julisteeseen tai jo esitteeseen - Rippikouluilmoittautumisien päättyessä NMKY:n ja partiorippikoululaisten blokkaus, yhteydet Turun NMKY ja Lounais-Suomen partiopiiri. Listauksen tekeminen leiriläisistä ja hyväksyttyjen leiriläisten siirto ryhmiin - Ensimmäisen/alustavan rippikouluryhmäjaon tekeminen Primellä, jota rippikouluvastaavat alkavat muokata omalta osaltaan. - Rippikouluryhmien jaon koordinointi - Kalenterivaraukset T-asemalla - Rippikoululistojen + tarrojen tulostus LOKAKUU - Rippikouluryhmien muodostamista - Rippikouluvastaavien avustaminen, tuki ja kouluttaminen sähköisessä rippikoulujaossa - Yhteydet Innofactoriin ongelmatilanteissa - Kirkkoon kuulumattomien ja yhtymän ulkopuolisten seurakuntaan kuuluvien poiminta Primestä ja näiden tietojen toimittaminen keskusrekisteriin seurakuntatietojen tarkastamista varten. - Hajapaikka ilmoittautumisista tiedottaminen rippikouluvastaaville sekä huolehtia että näiden seurakuntatieto tulee tarkastettua. MARRASKUU - Rippikoulut alkavat marraskuussa JOULUKUU - Kesätyöntekijöiden rekrytointi seurakuntien rippikoulu –ja varhaisnuorten leireille - Kesän leirien johtajien koordinointi kesätyöntekijöiden työn suunnitteluun liittyen

Liite 6 Kannanotto leirijakson pituudesta Julkaistu Kotimaa-lehdessä huhtikuussa 2014 Rippikoulu tarvitsee viikon leirijakson Suomalainen rippikoulu on onnistunut säilyttämään suosionsa. Viime vuonna rippikoulu tavoitti 15 v. ikäluokasta 82,6 %. Se on yhtä paljon kuin vuonna 2012. Kirkkoon kuuluvien osuus ikäluokasta oli pienempi kuin koskaan, silti rippikoulun käyvien osuus säilyi ennallaan. Rippikoulun vakaa asema ei ole sattumaa. Siihen on panostettu ja siitä on pidetty huolta. Suosion salaisuutena on erityisesti riittävän pitkä leirijakso, tehtäviinsä koulutetut ja motivoituneet isoset sekä nuorta kunnioittava ilmapiiri. Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että nuorten tyytyväisyys rippikoulua kohtaan lisääntyy merkittävästi leirijakson pidentyessä. Myös nuorten kiinnostus uskonnollista osallistumista kohtaan, usko Jumalaan ja kokemus kirkon läheisyydestä lisääntyy sitä enemmän, mitä pidempi leirijakso on. Tutkimusten perusteella leirijakson tulisi olla vähintään 7-8 vuorokautta. Rippikoulun merkitys nuoren elämään on selvästi vähäisempi, mikäli leiri on 6 vuorokautta tai lyhyempi tai jos leiriä ei ole lainkaan. Tällöin nuorten tyytyväisyys rippikouluun ja uskonnolliset muutokset ovat merkittävästi vähäisempiä. Loputtomasti leirijaksoa ei ole syytä kasvattaa: yli 9 vuorokauden leirillä positiivinen muutos ei enää juurikaan kasva. Pitkittäistutkimukset osoittavat, että nuorten kokemus rippikoulusta on suoraan yhteydessä heidän myöhempään kirkosta eroamiseensa. Kirkosta eroavat eniten ne nuoret aikuiset, joille rippikoulu ei henkilökohtaisella tasolla ollut merkityksellinen. Yhteys rippikoulukokemusten ja uskonnollisten näkemysten välillä on selvä vielä 10 vuoden kuluttua rippikoulusta. Leirityöstä on ajan myötä kehittynyt merkittävä työtapa ja osaamisen alue, kasvatuksen ohella myös diakoniatyössä. Tällä saralla kirkko on uranuurtaja. Monet eurooppalaiset kirkot ovat 2000-luvulla kehittäneet omaa rippikouluaan Suomen mallin suuntaan. Leirit tarjoavat lapsille ja nuorille yhteisöllisyyttä, hiljentymistä, itsetunnon vahvistusta, itsenäistymisen ja onnistumisen kokemuksia sekä luontokokemuksia. Leiriä rakennetaan yhdessä. Aikaa jää myös oleiluun, lepäämiseen ja ihmettelyyn. Yhteisö, jossa ”pelkkä” oleminen riittää on nykynuorelle kaivattu kokemus. Kirkossa näkyy nyt merkkejä siitä, että lyhytnäköisiä säästöjä kohdistuu juuri leiritoimintaan. On painavia perusteita sille, että alle viikon mittainen leiri tulee kirkolle pitkällä aikavälillä kalliiksi. Säästöt näkyvät muutaman vuoden päästä jäsenkehityksessä ja tätä kautta myös kasteiden vähenemisessä. Säästöt vaikuttavat suoraan siihen, mitä rippikoulun käyneet myöhemmin ajattelevat kirkosta ja sen uskosta. Pahimmillaan työmuodot asetetaan kilpailuasemaan: ”varkkaleirit jäi pitämättä, kun ripari vei kaikki leiriviikot”. Vastakkainasettelu on tuhoisaa sekä varhaisnuorten että rippikoulun kannalta. Isostutkimukset osoittavat, että lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön osallistuneiden on merkittävästi helpompaa aloittaa isostoiminta kuin niiden, jotka eivät ennen rippikoulua ole osallistuneet kokoavaan toimintaan. Yksikin hyvä leirikokemus lapsuudessa on merkittävä rippikoulun kannalta. Pitkäkestoisella seurakuntayhteydellä ja nuorisotyöaktiivisuudella on pysyviä vaikutuksia kirkkoa ja sen uskoa kohtaan. Tutkimukset osoittavat, että pidemmän aikaa isostoimintaan osallistuneet nuoret ovat kymmenen vuoden kuluttua selvästi useammin kirkon jäseniä ja sen uskoon sitoutuneita kuin ne nuoret, jotka eivät ole isostoimintaan osallistuneet. Juuri nyt seurakunnissa varttuvat ne lapset ja nuoret, jotka vastaavat tulevaisuuden kirkon työstä. Jos he saavat nauttia leirielämästä, voi leirityö säilyä kirkon aarteena myös tulevaisuudessa. Seppo Häkkinen, kasvatuksen tehtäväalueen piispa Kati Niemelä, lehtori, rippikoulututkija (HY) Jouko Porkka, lehtori, rippikoulututkija (DIAK) Jarmo Kokkonen, asiantuntija, Kirkkohallitus

Liite 7

Liite 8

Yhteistyökumppanin lausunto Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminta ja Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri ovat tehneet aktiivista ja monipuolista yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen. Yhteistyötä on tehty erityisesti 12-18 –vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa tehtävässä työssä. Yhteistyö on ollut järjestömme näkökulmasta ainutlaatuista, sillä se on paitsi tuonut seurakuntien työtä näkyvämmäksi, myös mahdollistanut ensimmäistä kertaa konkreettisen yhteistyön seurakuntien kanssa sekä tuonut omalta osaltaan seurakunnan ja kirkon lähemmäs nuorten ja perheiden arkea. Yhteistyön muotoja ovat olleet muun muassa työparityöskentely Murkkufoorumi-vanhempien vertaisryhmissä, yhdessä tuotettu Vauhdilla aikuisuuteen –opas nuorten vanhemmille, Kaikille kaveri –oppitunnit rippileireillä, yhteistyö 10-synttäreiden vanhempainosuuden järjestämisessä, tiedotuksellinen yhteistyö sekä yhteiset ammatilliset koulutukset seurakuntien ja järjestöjen nuorten ja perheiden parissa työtä tekeville työntekijöille. Tänä vuonna yhteistyötä on ollut tarkoitus laajentaa Turun lisäksi myös Kaarinan kaupunkiin. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry kokee erityisen tärkeänä, että seurakunnan puolelta on olemassa nuorisotyössä myös jatkossa yksi henkilö, joka jalkautuu, tuo vahvan panoksen verkostotyöhön ja koordinoi kokonaisuutena yhteistyötä seurakuntien suuntaan. Turussa 8.2.2016 Johanna Syrjänen projektipäällikkö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Linkki-toiminta

Liite 9

[Asiakirjan nimi]

8.2.2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Turussa on vuodesta 2012 alkaen toiminut Nuoret-‐verkosto, joka kokoaa lähes kaikki Turussa nuorten ohjauksen parissa työskentelevät henkilöt. Verkostossa on mukana lähes 120 toimijaa järjestöistä, kaupungin toimialueilta ja seurakunnasta. Verkoston työn mahdollistamiseksi verkostolle valitaan joka toinen vuosi ”työrukkanen”, tiimi, joka valmistelee verkoston kokoukset, kannanotot ja suunnittelee toimintaa. Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri (Tiina Karppinen) on alusta alkaen ollut työrukkasen aktiivinen jäsen ja hänen roolinsa evankelisluterilaisen kirkon edustajana on erittäin keskeinen verkoston toiminnan kannalta. Mukana olemalla verkostossa ja verkoston aktiivisena toimijana seurakuntien nuorisotyön rooli tulee näkyväksi kaikille toimijoille ja se täydentää merkittävällä tavalla nuorten ohjauksen palveluita. Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri tukee ja ohjaa työllään verkoston toimintaa ja vie sitä eteenpäin merkittävällä tavalla. Yhteistoiminnan kannalta kirkon mukanaolo jatkuvasti voimistuvassa verkostotyössä on ehdottoman tärkeää, ja sen mahdollisuus tulee huomioida tulevaisuudessa omista sisäisistä tai työnjaollisista muutoksista huolimatta. Kaikkien osapuolten -‐ julkiset palvelut, kolmas sektori ja seurakunnat -‐ läsnäolo nuorten palvelujen kehittämistä koskevassa keskustelussa sekä toiminnan organisoinnissa on ehdottoman tärkeää ottaen huomioon nuorten vaihtelevat elämäntilanteet ja nuorten mahdollisuuden saada tasa-‐arvoista ohjausta ja tukea. Turun Nuoret-‐verkosto on saanut kiitosta toiminnastaan niin paikallisesti kuin myös valtakunnallisesti, ja se on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Ann-‐Mari Lehti Anu Parantainen Varsinais-‐Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Turun kaupungin Sivistystoimiala Tara Puhakka Milla Ristolainen Turun kaupungin Mielenterveyden keskusliitto Vapaa-‐aikatoimiala, Nuorisopalvelut

LAUSUNTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENNEMUUTOKSESTA LounaisSuomen Partiopiirin hallitus keskusteli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän rakennemuutoksesta kokouksessaan 8.2.2016. Suhtaudumme muutokseen positiivisesti, mutta kannamme huolta yhteistyön jatkumisesta ja yhteisen voimavaran pysyvyydestä uudessa organisaatiossa. Siksi haluamme tuoda huolemme tiedoksi suunnittelun ja toteutuksen tueksi, ei sitä estämään. Yhteistyö on ollut helppoa ja tehokasta tähän asti LounaisSuomen Partiopiirin ja Kasvatusasiainkeskuksen yhteistyö on ollut, helppoa, kehittyvää ja monipuolista. Yhteisinä asioina olemme Kasvatusasiainkeskuksen, LounaisSuomen Partiopiirin ja paikallisten lippukuntien kanssa muun muassa läpi käyneet yhteisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia asioita, kasvatusasiainkeskuksen palveluita, paikallisseurakuntaseppojen ja lippukuntien välistä yhteistyötä, yhtymän retki ja leirialueita, Heinänokan partiovenesatamaa, kynttilätalkoita eri hautausmailla, Heinänokkaa turvapaikanhakijoitten vastaanottokeskuksena ja muita ajankohtaisia asioita. Viime syksynäkin pidimme kaikkien organisaatioiden tapaamisen, joka oli todella hyvä esimerkki vahvasta yhteistyöstä. Yhden illan aikana paikalliset lippukunnat saivat vastaukset heille tärkeisiin ja huolta aiheuttaneisiin asioihin, koskien Heinänokkaa uutena vastaanottokeskuksena lähellä partiovenesatamaa. Moni koki kiitollisuutta, että yhtymä oli tuonut eri hallintokuntiensa asiantuntijat paikalle. Myös rakennemuutosta käsiteltiin ns. esityslistan vierestä, koska sekin oli huolestuttanut lippukuntia. Lippukunnat kokivat itsensä kuulluiksi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nuorisosihteereistä kaksi on tehnyt viime vuonna vahvasti yhteistyötä partion kanssa. Panostus tuntui meillä piirissäkin ja yhteisvastuukeräykseen valmistautuminen sekä seppojen työn tukeminen partiotyönohjaajina paikallisseurakunnissa sai erityisen vahvaa panostusta täällä Turussa ja Kaarinassa. Molemmat aihealueet hyötyivät täällä tehdystä pohjatyöstä koko hiippakunnan alueella eli LounaisSuomen Partiopiirin alueella. Kasvatusasiainkeskus, Turun kaupungin nuorisopalvelut ja Turun alueen partiolaiset tekevät vahvasti yhteistyötä mm. lasten ja nuorten kesän leiri ja retkitoiminnassa. Toivomme, että pystymme jatkossakin turvaamaan uudessa organisaatiossa vahvan keskusteluyhteyden seurakuntayhtymän, paikallisten partiolippukuntien, sekä muiden yhteistyökumppaneiden välillä. Juuri sitä mallia, josta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä olemme päässeet nauttimaan, olemme kaivanneet myös mm. Porin seurakuntayhtymän osalta. Koemme, että tällöin toiminta on helpommin koordinoitavaa ja vähemmän henkilösidonnaista. Miksi sitten olemme huolissamme? LounaisSuomessa partiossa tehdään noin miljoona tuntia vapaaehtoistyötä, josta iso osa on seurakuntien lapsi ja nuorisotyötä. Partiotyön vaikuttavuus on siis erittäin iso toimintaalueellamme. Toivomme jatkossakin saavamme tehdä sitä tiiviissä ja moninaisessa yhteistyössä seurakuntayhtymän/seurakuntien kanssa lasten ja nuorten hyväksi. LounaisSuomen Partiopiirin piirihallituksen puolesta, Mari Kousa Piirinjohtaja [email protected]

Lounais-Suomen Partiopiiri ry p. 050 312 9420 • www.lounaissuomenpartiopiiri.fi Läntinen Pitkäkatu 13, 20100 Turku • [email protected] Antinkatu 6, 28100 Pori • [email protected]

http://www.v-sp.partio.fi/

mailto:[email protected]

Turun NMKY Sirkkalankatu 27 20700 Turku YHTEISTYÖ TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN KASVATUSASIAINKESKUKSEN KANSSA

Turun NMKY tekee hyvää yhteistyötä Kasvatusasiainkeskuksen nuorisotyön kanssa. Suurin osa yhteistyöstä tapahtuu nuorisosihteerien ja Turun NMKY:n henkilöstön välillä. Ohessa listattuna sitä yhteistyötä, mitä viime vuosien aikana on tehty ja tehdään edelleen.

Rippikouluyhteistyö – Turun NMKY:n rippikoulut ovat osa yhtymän rpk-tarjontaa. Ilmoittautumiset, koulutukset, toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään yhteistyössä nuorisotyön tiimin kanssa.

Leirikeskusyhteistyö – Harvan saaren leirikeskus ja Heinänokan leirikeskus tekevät yhteistyötä mm. ruokahuollossa ja venetoiminnassa. Kaikkien yhtymän leirialueiden rannat tarkistetaan vuosittain NMKY:n ja Kasvatusasiainkeskuksen yhteistyön tuloksena.

Heinänokan toimintapisteet on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä. Toimintapisteitä kehitetään ja ylläpidetään yhteistyössä.

Koulutusyhteistyö – NMKY on mukana kouluttamassa mm. Rpk- ja leirihenkilöstöä. Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä.

iMove – Matalan kynnyksen, kotouttamista tukevaa toimintaa maahanmuuttajille. Toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä nuorisotyön tiimin kanssa.

1835, nuoret aikuiset – Yhdessä kehitetty matalan kynnyksen toimintaan perustuva toimintamalli nuorille aikuisille.

Heinänokan rippikoulujen toiminnanohjaus – yhteistyössä suunniteltua ja toteutettua toimintaa seurakuntien rippikouluille, toiminnallisia menetelmiä rippikoulujen opetuksen tueksi.

Harvan leirikeskuksen käyttö nykyisin Srk-yhtymän ja seurakuntien kanssa sovitaan ja toteutetaan yhteistyössä kasvatusasiainkeskuksen kautta.

NMKY tekee aktiivista yhteistyötä erilaisten leirien ja tapahtumien sisältöjen kehittämisessä ja tuottamisessa Kasvatusasiainkeskuksen nuorisotyön tiimin kanssa.

Yhteistyö NMKY:n ja Kasvatusasiankeskuksen kanssa on merkittävää Turun ja Kaarinan alueen lasten ja nuorten palvelujen tuottamisessa. Kasvatusasiainkeskuksen toiminnan mahdollinen muuttuminen merkitsee asioiden uudelleen organisointia ja siten aiheuttaa huolta siitä, kuinka alueen lasten ja nuorten toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti vastaamaan yhteiskunnan ja tämän ajan tarpeita. Turussa 10.2.2015 Ilpo Lahdenkauppi Järjestötoiminnanjohtaja Turun NMKY ry

Kohtaamisia kampuksella LIITE 12

Pieni paperi koskien Turun ja lähialueen vahvaa oppilaitostyötä 2016-‐2020

Hyvin lyhyesti

Oppilaitostyö on kirkon erityinen työmuoto. Työtä tehdään yhteisön, eli oppilaitosten toiveiden ja niiden kanssa solmittujen yhteistyösopimusten mukaisesti. Oppilaitospapit tukevat työssään sekä työntekijöitä että opiskelijoita. Arvostamme kirkon jäsenyyttä ja yhteisöämme. Erityisesti heitä, jotka eivät ole aktiivisia seurakunnissa. Oppilaitostyö toimii ja tukee kaikkia yhteisön jäseniä, ei vain kirkkoon kuuluvia. Toiminta tapahtuu yhteisössä, eikä ole seurakuntien tavoin ns. kokoavaa toimintaa. Oppilaitospapit elävät yhteisön arjessa, ihmisiä kohdaten, tukien ja heidän kanssaan iloiten. He toimivat kirkon käyntikortteina niille, jotka eivät kirkkoon kuulu. Työn tukena on työnäkyä ymmärtävä esimies. Oppilaitostyö toimii tärkeänä työmuotona seurakuntatyön vierellä, ihmisen ja kirkon hyväksi.

Taustaa

Kirkon strategiana vuoteen 2020 on Kohtaamisen kirkko:

”Innostuksen ja suunnan hakeminen seurakuntien perustyöhön on Kohtaamisen kirkon lähtökohta. Läpäisevinä periaatteina toimivat ihmisen ja jäsenen näkökulmaan sekä paikallistasoon keskittyminen. Tällä otteella vastataan muutosten herättämiin tarpeisiin ja haasteisiin sekä otetaan etäisyyttä työntekijäkeskeiseen toimintakulttuuriin. Kirkon toiminnan keskiössä ovat kohtaaminen ja suhteet.” Strategian mukaan jokaisella seurakunnalla on oma, ainutlaatuinen toimintaympäristönsä sekä omat voimavaransa ja erityishaasteensa, jotka ohjaavat toiminnan painopisteitä, valintoja ja toimintatapoja. Varsinaiset strategiat luodaankin paikallistasolla. Kohtaamisen kirkko toimii johdattajana seurakunnan omassa toiminnansuunnittelussa, joka on jatkuva prosessi. Oppilaitostyö Turussa ja sen lähialueilla toimii eri-‐ikäisten nuorten ja nuorten aikuisten kanssa, työntekijöiden tukena ja moninaistuvan maailman keskellä. Opiskelijoiden ikäluokalle tyypillistä on uskonnottomuuden tai agnostisuuden vahva asema, ohentunut sitoutuminen uskonnonharjoitukseen, riippumattomuus auktoriteeteista ja yksilökeskeiset arvot sekä henkilökohtaiset kokemukset. Samalla kuitenkin ympäristötietous, halu huolehtia muista ihmisistä, vapaaehtoistyö ja suvaitsevaisuus näkyvät vahvoina nuorten aikuisten elämässä. Sosiaalinen media ja kuvien merkitys tekstin sijaan vaatii uudistumaan ja kokeilemaan, vaikkei ihmisen tarve tulla kohdatuksi ole kadonnut minnekään. Oppilaitostyössä kohtaamme suurimmaksi osaksi niitä nuoria ja aikuisia, jotka eivät toimi aktiivisesti seurakunnissa. Toimintamme tavoitteet on määritelty yhdessä oppilaitosten kanssa erityisten yhteistyösopimusten pohjalta. Vahvana tavoitteena on tarjota tukea, vahvistaa ymmärrystä, kunnioittaa erilaisuutta ja toimia kristillisen rakkauden ja välittämisen pohjalta. ”Perinteisempää” toimintaa tarjoavat kristilliset opiskelijajärjestöt ja paikallisseurakuntien nuorten aikuisten asioista vastaavat, joiden toiminta on myös tärkeää. Oppilaitostyön keskiössä ovat kohtaamiset. Olemme mukana yhteisön iloissa ja suruissa. Tarjoamme sielunhoitoa ja keskusteluapua, diakonisen työotteen, tukea tapahtumiin, läsnäoloa vaikeissa hetkissä,

koulutusta tutoreille ja kirkollisia toimituksia elämän eri käänteissä. Pidämme kirkkoa ja sen työtä näkyvissä siellä, jossa kirkko jo jäsentensä kautta onkin. Erilaisten rakkaudellisten kohtaamisten kautta sana leviää. Meihin turvaudutaan, työtämme arvostetaan ja kumppanuuttamme kysellään. Miten eteenpäin? Oppilaitostyön tavoitteet pohjautuvat kirkon tehtävään tässä maailmassa (kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen, rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta), kirkon arvoihin (usko, toivo, rakkaus) sekä Kohtaamisen kirkon neljään painopistealueeseen: 1. Nostamme sanoman esiin, 2. Kohtaaminen koskettaa, 3. Rakastamme lähimmäistä ja 4. Arvostamme jäsenyyttä. Toimenpiteet tulee yhteisen strategian pohjalta hahmottaa ja laatia paikallistason erityispiirteistä käsin. Pysyvän ylläpitäminen ja uusien toimintatapojen löytäminen edellyttää rohkeutta ja lupaa kokeilla. Oppilaitostyössä on pieni ja dynaaminen tiimi, joka kykenee arvioimaan ja muuttamaan suuntaa sekä reagoimaan yhteisön tarpeisiin nopeallakin aikataululla.

1. Nostamme sanoman esiin

”Kirkko tukee ihmisen henkistä ja hengellistä kasvua sekä kristillisen identiteetin vahvistumista mielekkäällä ja eri elämänvaiheisiin sopivalla tavalla. Kirkko muodostaa hyvän kasvuyhteisön ihmisen elämän eri vaiheissa. Kirkko on haastettu etsimään uusia, merkityksellisiä kanavia ja foorumeita sanomalleen. Toimintaympäristöä kartoittavat välineet auttavat seurakuntaa löytämään toimivia muotoja ja välineitä sanoman välittämiseen.” Oppilaitostyöpapit ovat läsnä eri-‐ikäisten opiskelijoiden ja tällä hetkellä vahvassa muutoksessa olevan korkeakouluyhteisön työntekijöiden arjessa. Nuorten aikuisten elämä täyttyy iloista, mutta myös erityisen haasteellisista vaiheista. Muutto uudelle paikkakunnalle, ystävien saaminen uudenlaisessa ympäristössä, parisuhteiden vaikeudet, taloudelliset haasteet ja huoli tulevaisuuden työtilanteesta painavat useita opiskelijoita. Työntekijät elävät muutoksen ja rakenneuudistusten keskellä. Sielunhoito ja keskusteluapu ovat suuri osa oppilaitostyön arkea. Kynnys keskusteluavun pyytämiselle on opiskelijoiden puolesta matala, vaikka ikäkaudesta iso osa kokee itsensä agnostikoksi tai ateistiksi. Se kertoo luottamuksesta ja molemminpuolisesta kunnioituksesta. Oppilaitostyö on mukana hyvinvointiin liittyvissä eri yhteistyöverkostoissa ja toimii ennaltaehkäisevän työn hyväksi. Yhteistyössä esimerkiksi YTHS:n kanssa päivitetään, miten opiskelijat voivat ja mitä heidän hyväkseen voisi tehdä. Tiimin työntekijät kiertävät oppilaitoksissa, yhteisön tapahtumissa ja ovat esillä sosiaalisessa mediassa. Tärkeää on näkyä, pitää kirkon sanomaa yllä ja kertoa yhteisön jäsenille, että heille on tarjolla tukea ja apua elämän eri tilanteissa. Oppilaitospapit tunnistetaan ja heidän kanssaan halutaan tehdä monipuolista yhteistyötä. Luottamus rakentuu pitkäjänteiselle yhteistyölle, jota rakennetaan työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa yhdessä.

2. Kohtaaminen koskettaa

”Jumalan Poika muistutti ihmisen tehtävästä rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. Ihmisen elämä on elämistä suhteessa muihin. Monessa kirkon haasteessa on takana kysymys kyvystä kohdata. Kohtaako kirkon sanoma ihmisen ja kulttuurin? Jumala toimii kohtaamisten kautta. Ne synnyttävät ja pitävät yllä ihmisen suhdetta seurakuntaan sekä muokkaavat yksilöiden ja yhteisön elämää monin tavoin. Kohtaaminen edellyttää tilaa ja avoimuutta, jotta ihmisen elämäntilanne, ajatukset ja toiveet tulevat huomioon otetuiksi. Kirkko on luottamuksen yhteisö, joka yhdistää ihmisiä yli rajojen. Kohtaamisen tulee olla avoin jokaiselle.” Oppilaitostyössä täytyy olla motivoitunut työntekijä, jolla on kyky kohdata ihmisiä eri taustoista, kunnioittaa erilaisuutta, kuunnella enemmän kuin neuvoa, mahdollisuus käyttää aikaa vahvaan viestintään ja verkostoitumiseen sekä aktiivista ja luovaa työotetta monipuolisessa yhteisössä. Oppilaitostyö on ennen kaikkea kohtaamisia. Papin täytyy haluta olla tekemisissä ihmisten kanssa, juuri näiden opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa. Olla kiinnostunut yhteisön tilanteesta ja tulevaisuudesta, rakentaa yhteistyötä ja kertoa toiminnastaan, jotta luottamus yhteisön ja kirkon välillä paranee. Luottamus syntyy myös siitä, että kirkon oppilaitostyössä on pysyvyyttä. Oppilaitospappien ja yhteisömme kohtaaminen on koskettanut. Vuonna 2015 allekirjoitettiin yhdessä yhdeksän eri oppilaitoksen kanssa erityiset yhteistyösopimukset: niiden avulla määritellään mitä oppilaitospappien työ on ja mitä se ei ole. Ennen kaikkea sopimukset kertovat siitä, että työtämme arvostetaan ja meihin luotetaan yhteistyökumppaneina. Mieletön juttu ympäristössä, jossa tiede ja uskonto käyvät jatkuvaa vuoropuhelua, joissa kirkkokriittisyys näyttäytyy jokapäiväisenä juttuna ja jonka ikäluokista moni pohtii kirkon jäsenyyden mielekkyyttä. Kirkko ja oppilaitospapit ovat merkityksellisiä, työ laadukasta ja yhteistyö rakentavaa.

3. Rakastamme lähimmäistä

”Kristityt on lähetetty rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään ja tekemään toisille sitä, mitä he haluaisivat itselleen tehtävän. Lähimmäisenrakkauden rinnalle ei ole annettu vaihtoehtoa. Sen edistäminen velvoittaa kirkkoa. Ympäristöön, rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset haastavat kirkon pohtimaan omaa rooliaan tulevien sukupolvien hyväksi tehtävässä työssä. Kulttuurisesti monimuotoistuvassa yhteiskunnassa kirkon tulee olla maailmanlaajan luonteensa vuoksi keskeinen kulttuuristen rajojen ylittäjä ja siltojen rakentaja. Kristitylle jokainen ihminen on lähimmäinen. Kirkko toimii yhteistyössä eri tahojen kanssa yhteisen hyvän puolesta.” Oppilaitostyö rikkoo rajoja. Papit toimivat yhdessä suomalaisten ja ulkomaalaisten kanssa, yhteistyössä eri taustoista tulevien opiskelijoiden kanssa, tukevat ja auttavat tilanteen niin vaatiessa. Työssä ei kysytä kirkon jäsenyyttä tai avun tarpeessa olevalta aktiivisuutta hengellisyydessä. Apua ja tukea määrittelee kunnioitus ja arvostus toisen ihmisarvoa kohtaan, huolimatta hänen taustoistaan. Yhteisyötä tehdään hyvinvoinnin ja hyväksynnän puolesta. Oppilaitostyö on mukana rasisminvastaisessa työssä, vähemmistöjä tukevassa työssä, käy uskontojen ja katsomusten välistä dialogia ja tukee niitä, joiden elämää kohtaa kriisi. Koulutamme tutoreita ja ryhmäytämme uusia opiskelijoita. Tavoitteena on luoda parempaa hyvinvointia yhteisössä, joka elää jatkuvassa muutoksessa niin yhteiskunnan, kuin henkilökohtaistenkin tilanteiden vuoksi. Kerromme ihmisille:

sinä olet arvokas ja rakastettu, saat olla juuri se joka olet. Yhdessä pohditaan, miten mennä eteenpäin. Oppilaitostyö myös viestii vahvasti omasta ja siten kirkon sekä seurakuntayhtymän hyvästä työstä paikallismedian ja sosiaalisen median avulla. Näymme, kuulumme ja kerromme eteenpäin hyvästä. Olemme läsnä ja olemassa kasvotusten, mutta myös virtuaalisesti.

4. Arvostamme jäsenyyttä

”Kirkon tunnustuksen, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen antama kuva jäsenyydestä on ihanteellinen ja nousee uskonyhteisön näkökulmasta. Arjen todellisuus haastaa tämän ihanteen. Uudistuvan seurakunnan tulee tunnistaa sekä ihanne että todellisuus ja toimia niiden pohjalta. Totutut tavat tukea jäseniä eivät riitä, koska maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Muutos edellyttää jäsenyyden uudenlaista ymmärtämistä. Viime aikoina tietoisuus jäsenten erilaisista arvoista, odotuksista, kirkkosuhteista ja tarpeista on voimistunut. Tämän tietoisuuden pitää tulla yhä selkeämmin osaksi seurakuntien elämän perusteita. Erilaisten jäsenyyden muotojen mahdollistaminen ja tukeminen on ratkaisevan tärkeää.”

Oppilaitostyö arvostaa jäsenyyttä, erityisesti niitä kirkon jäseniä, jotka eivät toimi aktiivisesti seurakunnissa. Tämä tarkoittaa noin 90 % kirkon jäsenistä1. Seurakunnissa tehdään mahtavaa työtä ja tuemme alueen seurakuntia viestinnällisesti ja kertomalla yhteisölle toiminta-‐ ja tapahtumamahdollisuuksista. Oppilaitostyön työnäky on kuitenkin erilainen, seurakuntien rinnalla kulkeva ja niiden toimintaa tukeva. Kohtaamme päivittäin kirkon jäseniä, ei-‐jäseniä, epäilijöitä ja haastajia. Kaikki otamme vastaan, kaikkien kanssa teemme yhteistyötä. Oppilaitostyöntekijät ovat kirkon käyntikortteja yhteiskunnassa ja yhteisön arjessa. Kirkon jäsenyyttä arvostetaan myös siten, että opiskelijan tai työntekijän seurakunnalla ei ole merkittävää vaikutusta työhömme. Meillä ei ole seurakuntarajoja kaupungin sisällä eikä valtakunnallisestikaan. Enemmän on enemmän. Rohkaisemme seurakuntayhteyteen, mutta työmme kärki on olla läsnä, ei kutsua koolle. Tämä toive on tullut yhteisöltä ja kirkon jäseniltä itseltään, myös yhteistyösopimusten kautta.

1 http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/C5F0B26B18E49CA6C2257E2E0012D54C/$FILE/verkkojulkaisu35.pdf

OPPILAITOKSET

-‐ Yliopistot -‐ AMK:t -‐ Opistot

-‐ Ammattikoulut

Kirkko -‐ Yhtymän eri

palvelut jäsenille -‐ Moninainen viestintä

-‐ Identiteetti

Seurakunnat -‐ Kokoava toiminta

-‐ Kirkolliset toimitukset -‐ Messut,

jumalanpalvelukset -‐ Nuorten aikuisten

toiminta -‐ Tunnustuksellisuus

-‐ Diakoniatyö

Kristilliset opiskelija-‐järjestöt -‐ Kokoava,

tunnustuksel-‐linen toiminta

Oppilaitospapit: -‐ Yhteisön arjessa eläminen

-‐ Vahva yhteistyö oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa

-‐ K ristillisen identeetin vahvistaminen oppilaitoksissa

-‐ Yhteistyösopimukset määrittelelevät yhteistyötä, luottamus

-‐ Vaatii erityistä osaamista ja koulutuksellista tukea

-‐ Toiminta lähtee yhteisön tarpeista -‐ Keskusteluapu, sielunhoito, työnohjaus,

kriisityöryhmät, -‐ Osallistuminen oppilaitosten tapahtumiin -‐ Yhteistyö muiden hyvinvointitoimijoiden kanssa (YTHS, psykologit, ylioppilaskunnat...) -‐ Kohtaamiset ennen kaikkea heidän kanssaan, jotka eivät ole aktiivisia kirkossa tai sen jäseniä

-‐ Uskontojen välinen yhteistyö

tietoa paatoksentekijoille 10022016

Documents