40 TIEDON SILTA 2015

Hyveet kuin vasara

Arvot ja hyveet

Mediatalo Otavamedian asiakaspalvelu työsti vuoden ajan hyveitä – sekä yhteisöllisiä, työnteon että johtamisen hy-veitä. Mitkä ovat meidän hyveemme, joihin sitoudumme? Mitä tarkoittavat arjessa esimerkiksi oikeudenmukaisuus, joustavuus ja rentous? Entä sitoutuneisuus, auttavaisuus ja kohtuullisuus?

Hyveet ovat suomalaisen työelämän kehittämisessä uusi työkalu. Ne ovat kuin vasara: se lyö naulan sei-nään, mutta ensin se pitää ottaa käteen. Samoin hyveet täytyy ottaa ensin tietoisesti käyttöön ennen kuin ne parantavat työnteon arkea. Otavamedian asiakaspalvelu ja Finlandia-talo näyttävät mallia.

Hyveprosessien toteuttamisesta vastasi eetikko ja uskon-nonfilosofi Antti Kylliäinen. Viitekehys perustuu hänen kirjaansa Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen – hy-veet työssä ja elämässä (Otava 2012).

Kirjassa aristoteelinen hyve-etiikka siirtyy antiikista tä-hän päivään – ja erityisesti työelämän tarpeisiin. Kylliäisen perustama SyFron Oy on toistaiseksi ainoa toimija Suo-messa, joka tuottaa hyveprosesseja työyhteisön ja organi-saation kehittämiseen.

Virkistävää ja hyödyllistäMedian murroksessa Otavamedian 50 työntekijän asiakas-palvelu työskentelee paineiden alla. Kehittämishankkeessa tavoiteltiin yhteisöllisyyttä, työkulttuurin ja työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamista sekä tulostason nostoa.

Susanna Blomfelt (vas.), Anna Närhi, Ida Nevalainen, Linnea Johansson ja Minna Salmi Otavamedian asiakaspalvelusta kokevat, että hyveprosessi vahvisti työhyvinvointia ja yhteishenkeä.

Teksti: Leena HuovilaKuvat: Liisa Takala

41TIEDON SILTA 2015

– Hyvehanke oli hieno panostus tällaisena aikana, kun kar-sitaan ylimääräisestä. Kokemuksemme on, että se vaikutti suoraan työhyvinvointiimme ja yhteishenkeen, palvelu-päällikkö Anna Närhi sanoo.

Asiakaspalvelussa merkittävä osa työstä on peruutus-ten torjuntaa: vastaamista tilauksiaan irtisanovien asiak-kaiden yhteydenottoihin siten, että asiakas tulisi toisiin ajatuksiin.

– Voihan se olla alkuun hankalaa, mutta sen oppii, kun treenaa, asiakasneuvoja Susanna Blomfelt sanoo.

Aiemmat asiakaspalvelun kehittämishankkeet ovat kä-sitelleet työtä juurikin esimerkiksi asiakkaalle puhumisen ja myynnin kannalta.

– Hyvehankkeessa näkökulma oli aivan toinen. Se oli virkistävää, ajatuksia herättävää ja hyödyllistä, Anna Närhi sanoo.

Palvelupäällikkö Linnea Johansson toteaa, että hy-veissä on kyse aivan arkisista asioista, jotka vaikuttavat kaikkiin ja kaikkeen työyhteisössä. Hänen mielestään ne herättelivät erityisesti työtovereiden huomioon ottami-seen. Hyveet ovat pysyneet mielessä, vaikka saattavat kii-reessä joskus tilapäisesti unohtua.

– Tärkeätä on, että nyt hankkeen jälkeenkin asiaa pi-detään vireillä. Myyntipalvelu on esimerkiksi päivittänyt hyveitä ja tehnyt niistä huoneentaulun.

Asiakaspalvelu työskentelee neljässä ryhmässä: lehtien ja kirjojen asiakaspalvelut, reskontra ja myyntipalvelu. Vaikka ryhmät tekevät yhteistyötä päivittäin, toisten työs-tä ja toimintatavoista ei ole niinkään tiedetty – eikä työto-vereita välttämättä tunnettu.

Kun hyveistä keskusteltiin, työryhmien kokoonpanoa vaih-deltiin niin, että kaikki joutuivat tekemisiin toistensa kanssa.

– Keskustelut olivat hyviä ja toivat uusia näkökulmia ja ymmärrystä erilaisista työnteon tavoista. Se helpottaa yhdessä tekemistä, myyntisihteeri Ida Nevalainen ja pal-veluneuvoja Minna Salmi sanovat.

– Yhdessä olemme monipuolisia ja hyviä, Susanna Blomfelt toteaa.

137 mahdollista hyvettä– Hyveet tekevät paitsi yksilöstä, myös yhteisöstä tai työ-organisaatiosta hyvän. Jokaisella toimivalla organisaati-olla on väistämättä jo valmiiksi hallussaan toiminnalleen keskeisimmät hyveet – ainakin ituina, Antti Kylliäinen sa-noo.

Hyveet ovat hänen mukaansa kuin vasara: se lyö nau-lan seinään, mutta ensin se on otettava käteen. Samoin hyveet täytyy ottaa tietoisesti käyttöön ennen kuin ne vuorenvarmasti parantavat työnteon arkea.

Kylliäinen on koonnut 137 työelämässä mahdollisesti tarvittavaa hyvettä. Esimerkiksi yhteisöllisten hyveiden prosessin aluksi hän laatii noin 50 hyveen listan, joka or-ganisaation johdon pitäisi karsia noin 20:een. Lisäksi hän varaa itselleen oikeuden lisätä listaan 4–5 mielestään kes-keistä hyvettä. Näistä työntekijät valitsevat ja määrittele-vät tärkeimmät 5–7 hyvettä.

– Olennaista on, että työyhteisö tekee kaiken alusta loppuun itse, sillä kannettu vesi ei pysy kaivossa. Alku- ja loppumittauksista selviää, miten hyveissä on kehitytty.

Hyveprosessissa keskitytään epäkohtien ja puutteiden sijasta vahvuuksiin, mikä tekee menetelmästä Kylliäisen mukaan rakentavan.

Myyntipalvelun päivitetyt hyveet huoneentaulussa.

Antti Kylliäinen tuottaa vahvuuksiin keskittyviä hyveprosesseja organisaatioiden kehittämiseen.

42 TIEDON SILTA 2015

Finlandia-talon yhteishenki vahvistuiKongressien ja tapahtumien keskus Finlandia-talo listaa verkkosivuillaan hyveensä: avuliaisuus, innostus, positii-visuus, suvaitsevuus, vastuullisuus, yhteenkuuluvuus. Hy-veet on työstetty yhteisöllisten hyveiden kehittämispro-sessista syksyllä 2014.

– Mietimme pitkään, ovatko hyveet meidän juttumme. Lopulta halusimme lähteä kehittämään Finlandia-taloa työyhteisönä Antti Kylliäisen tarjoamin keinoin, toimitus-johtaja Johanna Tolonen kertoo.

Hänen mukaansa kehityshankkeet eivät aiemmin olleet koskeneet kaikkia talon henkilöstöryhmiä. Finlandia-talos-sa saman katon alla Finlandia-talo Oy:n oma, suhteellisen pieni henkilöstö tekee laajaa verkostoyhteistyötä valittu-jen yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi ravintola-, aula- ja vartiointityöntekijöillä on kaikilla eri työnantajat.

– Asiakas kohtaa ensimmäisenä narikkatyöntekijät, jotka edustavat hänelle Finlandia-taloa. Ei asiakkaalle ole mitään merkitystä, kenen palkkalistoilla työntekijä on. Sik-si toimijoiden on työskenneltävä saumattomasti yhteen, Tolonen toteaa.

Ajankohtainen kimmoke koko työyhteisön hankkeeseen oli, kun taloon oli tullut suuri määrä aivan uusia työnteki-jöitä ravintolayrittäjän vaihduttua.

– Kehittämishanke oli prosessina sujuva, hyvin johdet-tu ja kiireetön. Tapaamisia oli kaikkiaan neljä. Alussa kaikki saivat kertoa, millaisessa työyhteisössä he haluavat työ-tään tehdä. Työntekijät valitsivat ne hyveet, joiden toivo-vat parantavan ilmapiiriä jokapäiväisessä työssä ja tuovan iloa arjen kiireen keskelle, Tolonen kertoo.

– Olennaista oli, että mitään ei tullut valmiina eikä an-nettuna vaan työyhteisö itse valitsi hyveet ja konkretisoi, mitä ne käytännössä tarkoittavat.

Kuuden viikon kehittämisjaksolla kullakin viikolla oli teemana yksi hyve. Halutessaan sai pitää verkkopohjais-ta hyvepäiväkirjaa. Alku- ja loppukyselyt selvittivät, miten hyveiden käyttöönotto oli kehittynyt. Vaikka lähtötilanne-kin oli hyvä, parannusta oli tullut selkeästi.

– Tärkeämpää kuin kyselyn tulokset oli kuitenkin se, että työntekijät kehittivät hyveitä työstämällä Finlandia-taloa työyhteisönä itse. Selkeä tulos on, että pystyimme vahvis-tamaan yhteishenkeä, kun tutustuimme toisiimme ja tois-temme töihin vähän paremmin.

Tolosen mukaan myös asiakkaat ovat huomanneet muutoksen. He ovat kysyneet, mitä on tapahtunut, kun työntekijät ovat niin iloisia.

– Usein työhyvinvointiasioita saatetaan pitää hieman henkilöstöhömppänä, mutta minä näen tämän muutoksen menestyksellemme strategisesti tärkeänä.

– En väitä, että nyt olisimme valmiita ja täydellinen työyhteisö. Aina saattaa tulla hankaluuksia ja on paranta-misen varaa. Mutta kokemus on ollut myönteinen, ja hy-veprosessi jatkuu edelleen. Sitä pidetään esimerkiksi valit-semalla kvartaalin työntekijä jonkin hyveen näkökulmasta.

Otavamedia Oy: Hyveet työssä – henkilöstö- ja esimiesprosessi. Kehittämisavustus.www.tsr.fi > Hae numerolla 114180.

Finlandia-talo Oy: Hyveet työssä 2.0 -työyhteisö- prosessi. Kehittämisavustus.www.tsr.fi > Hae numerolla 114305.

Katso myös:Kallion seurakunta: Hyveet työssä – Kallion seurakunnan henkilöstön kehitysprojekti. Kehittämisavustus.www.tsr.fi > Hae numerolla 114186.

Työterveyslaitos selvitti Antti Kylliäisen yhteisöllisiä hy-veitä koskevan prosessin vaikuttavuutta työhyvinvointiin ja työntekoon. Kyselyitä ja haastatteluita tehtiin Otava- mediassa, Finlandia-talossa ja myös helsinkiläisessä Kallion seurakunnassa.

Vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen kertoo, että kai-kissa kolmessa organisaatiossa kokemukset hyvemenetel-mästä olivat myönteisiä ja siitä koettiin olevan hyötyä.

– Esimerkiksi Finlandia-talossa sekä esimiehet että työntekijät kokivat, että olivat päässeet yhdessä keskus-telemaan ja miettimään tavoitteeksi asetettua yhtenäistä toimintaa. Usein keskustelu työyhteisössä junnaa ja lähtee käyntiin ulkopuolisen toimijan avauksesta.

Räsäsen mukaan on vaikeata arvioida, mitkä vaikutukset ovat pitkällä tähtäimellä. Organisaatioissa aiotaan kuiten-kin miettiä ja edistää hyveitä edelleen, mitä Räsänen pitää hyvänä.

– Menetelmässä lähtökohta on positiivinen: vahviste-taan hyvää, hyveitä, ei puutteita. Se on hedelmällistä.

Työterveyslaitos ei Räsäsen tiedon mukaan ole aiemmin arvioinut konsultin toimintaa niin kuin nyt tässä tapauksessa.

– Haluamme viedä eteenpäin yhteistyötä konsulttien kanssa. Suomessa on paljon työyhteisöjen toimintaan liit-tyvää konsultointia, ja me haluaisimme, että se olisi tut-kimukseen perustuvaa ja mahdollisimman hyvätasoista. Tässä ei ollut moittimista.

Myönteinen arvio Työterveyslaitokselta

Kuva

: Jou

ni P

orsa

nger

– Usein työhyvinvointiasioita saatetaan pitää hieman henkilöstöhömppänä, mutta minä näen hyveprosessin tuloksen menestyksellemme strategisesti tärkeänä, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen sanoo.

Ote Finlandia-talon hyvepäiväkirjasta koskien innostusta: ”Mielestäni meillä on hyvä pössis päällä ja innostunutta jengiä töissä. Toisia autetaan sekä ollaan reippaita ja hymyileviä työssä.”

Kuva

: Jou

ni P

orsa

nger

43TIEDON SILTA 2015