terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa
DESCRIPTION
Bo Könberg on laatinut riippumattoman raportin terveysalan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi seuraavien 5–10 vuoden aikana.TRANSCRIPT
TerveysTerveys
Terveys
Terv
eys
TerveysTerveys
TerveysTerveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terveys
Terveys
Terv
eys
Terv
eys
TerveysTerveys
Terveys
Terveys
Terveys
TerveysTerveys
Terveys
Terv
eys
TerveysTerveys
Terveys
Terve
ys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terveys
Terveys
TerveysTerveys
Terveys
Terv
eys
Terveys
TerveysTerveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
TerveysTerveys
Terveys
Terveys
TerveysTerveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
TerveysTerveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terv
eys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terv
eys
Terv
eys Terveys
Terv
eys
Terveys
Terveys
Terveys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terveys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terv
eys
Terveys
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö Yhteistyö
Yhteistyö
YhteistyöYhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
YhteistyöYhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Samarbete Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö Yhte
isty
ö
YhteistyöYhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
YhteistyöYhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö Yhte
isty
ö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
YhteistyöYhteistyö
Yhte
isty
ö
YhteistyöYhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhteistyö
YhteistyöYhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhte
isty
öYh
teis
työ
Yhteistyö
Yhteistyö
Yhte
isty
ö
Yhte
isty
ö
Yhteistyö
TerveysTerveys
HälsaHälsa
Hälsa
Terveys
Terveys
Terveys
Terveys
Terv
eys
Terveys
Terveys Terveys
Terv
eys
Hälsa
Hälsa
Hälsa
YhteistyöTerveys
Terveys
Terveys
HälsaHälsa
Hälsa
Hälsa
Häl
sa
Häls
a
SundhedSundhed
Sundhed
Sund
hed
Sundhed
Sund
hed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
SundhedSund
hed Sundhed
Sundhed
Sundh
ed
Sundh
ed
Sundhed
Sundh
ed
SundhedSundhed
Sundhed
Sund
hed
Sund
hed
Sund
hed
Sund
hed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
Sund
hed
Sund
hed
Sundhed Sundhed
Sund
hed
Sund
hed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
SundhedSundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
Sund
hedSu
ndhe
d
Sund
hedSundhed
Sundhed
Sund
hed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
Sund
hed
SundhedSundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
SundhedSundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hedSundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed SundhedSundhed
Sundhed
Sundhed
Sundhed
Sund
hed
Sundhed
Sund
hed
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jdeSamarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde Samarbejde
SamarbejdeSamarbejdeSamarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
HeilsaHeilsa Heils
a
Hei
lsa
Heilsa
Sam
star
vSa
mst
arv
Samstarv
Samstarv
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
HälsaH
älsa
Häl
sa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Häl
sa
Hälsa
Hälsa
Häl
sa
Hälsa
Häl
sa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Häl
saH
älsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa
Häl
sa
Häl
sa
Häl
sa
Häls
a
Häl
saH
älsa
Häl
sa
HälsaHälsa
Häl
saH
älsa
Häl
saH
älsa
Häl
sa
Häl
sa
Hälsa
Häl
sa
Häl
saHä
lsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHä
lsa
Hälsa
Häls
a
Hälsa Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
HälsaHälsa
HälsaHälsa
Häls
a
Häls
a
Häls
a
Häl
sa
Häls
aH
älsa
Häls
a
Häl
sa
Häls
a
Häls
aHä
lsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Häl
sa
Häl
sa
Häl
sa
Häls
a
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Häl
sa
Hälsa
Häl
sa Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Hälsa
HälsaHälsa
Häl
sa
HälsaHälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Hälsa
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
SamarbeteSamarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
Sam
arbe
teSa
mar
bete
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
SamarbeteSamarb
ete
Sam
arbe
te Sam
arbe
teSa
mar
bete
Sam
arbe
te
Samarbete
Samarbete
Samarbete
SamarbeteSamarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
Samarbete
SamarbeteSam
arbe
te
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Samarbete
SamarbeteSamarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
Sam
arbe
te
Sam
arbe
teSa
mar
bete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
teSa
mar
bete
SamarbeteSamarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Sam
arbe
te
Samarbete
Samarbete
Samarbete
Samarbete
SamarbeteSamarbete
Helse
Hel
se
Helse
Helse
Helse
Hels
e
Helse
Helse
HelseHelse
Hels
e
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Hels
e
Helse
Hel
se
Hel
se
Hel
se
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Hels
e
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Hel
se
Helse
Helse
Hel
se
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Hels
e
Hels
e
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Hels
e
Helse
Helse
Helse
Helse Helse
Helse
Hel
se
Hel
se
Hels
e
Hels
e
Hels
e
Hels
e
HelseHelse
Helse
Helse
Hels
e
Hels
e
Hels
e
Helse
Hels
e
Hels
e
Hels
e
Hels
e
Helse
Helse
Hels
eHels
e
Hels
e
Hels
e
Hel
se
Helse
Hel
seHe
lse
Hel
se
Hels
e
Hels
e
Helse
Helse
HelseHelseHelse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse HelseHelse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
HelseHelse
HelseHelse
Hels
eHe
lse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
HelseHelse
HelseHelse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Hels
e
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Hels
e
Hel
se
Helse
Helse
Helse
Hel
se
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Hel
se
Hels
e
Hels
eHe
lse
Hels
e
Hels
e
Hels
eHe
lse
Hels
e
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
Helse
HelseHelseHelse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Hels
e
HelseHelse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Helse
Hel
se
Helse
HelseHelse
Helse
Helse
Helse
Helse
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samar
bejde
Sam
arbe
jde
SamarbejdeSamarbejde Sa
mar
bejd
e
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jdeSamarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arb
ejd
e
Sam
arb
ejd
e
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
SamarbejdeSamarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Samarbejde
Sam
arbe
jde
Samarbejde
Samarbejde
HeilsaHeilsa
HeilsaHeilsa
Heilsa
Heilsa
HeilsaHei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsaH
eils
a
Heilsa
Heilsa
HeilsaHeilsa
Hei
lsaH
eils
a
Hei
lsa
HeilsaHeilsa
Heilsa
Hei
lsa
HeilsaHeilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Hei
lsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Hei
lsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
Heilsa
HeilsaHeilsa
Samvinna
Sam
vinn
aSa
mvi
nna
Sam
vinn
a
Samvinna
Sam
vinn
a
SamvinnaSamvinna
Samvinna
Samvinna Samvinna
Sam
vinn
a
SamvinnaSamvinna
Samvinna
Samvinna
Samvinna
Sam
vinn
a
Samvinna
Samvinna
peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqq
issus
eq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqiss
useq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuse
q
Peqqissuse
q
Peqqissuse
q
Peqqissuse
q
Peqqissuse
qPeqqiss
useq
Peqqissuse
q
Peqqissuse
q
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiin
neq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiin
neq
Suleqatigiin
neq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiin
neq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq Pe
qqis
suse
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seqPeqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issus
eq
PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuse
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqqiss
useq
Peqqiss
useq
Peqqiss
useq
Peqq
issu
seq
Peqq
issus
eq
Peqqiss
useq
Peqqiss
useq
Peqqiss
useq
Peqqiss
useq
Peqqiss
useq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seqPe
qqis
suse
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiin
neq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Sule
qatig
iinne
qPe
qqis
suse
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
peqqissuseqq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiin
neqSuleqatigiin
neq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seqPe
qqis
suse
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq PeqqissuseqPeqqissuseqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
PeqqissuseqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seqP
eqqi
ssus
eq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issus
eqPe
qqis
suse
q
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqqissuseq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
Peqqissuseq
PeqqissuseqPeqqissuseq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Peqqissuseq Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Suleqatigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSuleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
qSu
leqa
tigiin
neq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
Peqq
issu
seq
peqqissuseqq
Peqqissuseq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
Sule
qatig
iinne
q
SuleqatigiinneqSuleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Suleqatigiinneq
Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessaBo Könberg
Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa
ISBN 978-92-893-2812-8http://dx.doi.org/10.6027/ANP2014-732
ANP2014:732 © Pohjoismaiden ministerineuvosto 2014
Layout: Erling Lynder
Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt tukea raportin julkaisemiseen. Raportin sisältö ei välttämättä edusta Pohjoismaiden ministerineuvoston kantaa, näkemyksiä tai suosituksia.
www.norden.org/fi/julkaisut
Pohjoismainen yhteistyöPohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18DK-1061 København KPuhelin (+45) 3396 0200
www.norden.org
3
Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessaBo Könberg
Johdanto 4
Mikrobilääkeresistenssi Ehdotus 1 Käynnistetään tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi 6
Erityistason sairaanhoito Ehdotus 2 Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa 11
Harvinaiset sairaudet Ehdotus 3 Perustetaan harvinaisten sairauksien pohjoismainen verkosto 13
Rekisteritutkimus Ehdotus 4 Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen rekisteritutkimuksen keskus 14
Kansanterveys ja terveyden epätasainen jakautuminen Ehdotus 5 Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä parantavissa toimissa 16 Ehdotus 6 Pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi terveyden epätasaisen jakautumisen vähentämiseksi 19
Potilasliikkuvuus Ehdotus 7 Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa 20
Terveys ja teknologia Ehdotus 8 Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian alalla 21 Ehdotus 9 Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla 23
Psykiatria Ehdotus 10 Vahvistetaan pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä 24
Terveydenhuollon valmius Ehdotus 11 Laajennetaan terveydenhuollon valmiusyhteistyön toimeksiantoa 26
Lääkkeet Ehdotus 12 Laajennetaan pohjoismaista lääkealan yhteistyötä paremman kustannustehokkuuden ja turvallisuuden saamiseksi 27
Virkamiesvaihto Ehdotus 13 Uusi pohjoismainen virkamiesvaihto – pilottihanke 29
Kansalliset asiantuntijat EU:ssa Ehdotus 14 Pohjoismaista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamisessa Euroopan komissioon 30
4
J o H D A N T o
Johdanto
Elokuun 2013 lopussa Pohjoismaiden mi-nisterineuvoston pääsihteeri ja Pohjois-maiden sosiaali- ja terveysministerit tiedustelivat, voisinko laatia raportin poh-joismaisen terveydenhuoltoalan yhteistyön vahvistamisesta. Tarkoituksena oli, että eh-dotukset voitaisiin toteuttaa 5–10 vuoden kuluessa. Raportin muodon ja laajuuden osalta esikuvaksi asetettiin pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä arvostettu raportti, jonka Torvald Stolten-berg esitteli oslossa helmikuussa 2009.
Ministerit nimesivät prosessin kuluessa kaksi yhteyshenkilöä kustakin maasta. Yhteyshenkilöinä toimivat: Flemming Møl-ler Mortensen ja Sophie Løhde Tanskasta, Ulla-Maija Rajakangas ja Anne Louhelainen Suomesta, Unnur Brá Konráðsdóttir ja Árni Páll Árnason Islannista, Cecilie Brein-Karl-sen ja Torgeir Micaelsen Norjasta, Lena Furmark ja Lena Hallengren Ruotsista. olen saanut yhteyshenkilöiltä arvokkaita näke-myksiä, mutta raportissa esitetyistä 14 ehdotuksesta olen yksin vastuussa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston van-hempi erityisasiantuntija Astrid Utterström on avustanut minua koko ajan yhteydenpi-dossa ja raportin laatimisessa.
olen ollut yhteydessä myös Thorvald Stol-tenbergiin ja Sverre Jervelliin, joka oli yksi häntä avustaneista sihteereistä.
Raporttia työstäessäni olen käynyt kaksi kertaa kunkin Pohjoismaan pääkaupungis-sa sekä kerran Ahvenanmaalla ja Färsaa-rilla. Grönlannin terveysministerin tapasin Färsaarilla. Yhteensä kokouksia pidettiin yli 80 ja niihin osallistui kaikkiaan noin 250 henkilöä.
Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen terveydenhuoltoalalla on herättänyt huo-mattavaa kiinnostusta, ja minulle on ollut suurta apua kokouksissa sekä muissa yhteyksissä saaduista näkemyksistä.
Pohjoismaiden terveystilanne on hyvä. Keskimääräinen elinikä Pohjoismaissa on yli 80 vuotta, ja kaikki viisi maata ovat 25–26 pisimmän elinajanodotteen maan joukossa ja kolme niistä on 10 pisimmän elinajanodotteen maan ryhmässä. No-peasti pitenevä elinikä näyttää lisäksi koostuvan terveistä vuosista. Imeväis-kuolleisuus on maailman alhaisimpia: kaikki viisi Pohjoismaata ovat 20 parhaan joukossa ja neljä kuuluu niiden 5–6 maan joukkoon, jossa imeväiskuolleisuus on kaikkein alhaisinta.
Alla on joitakin kokousten ja muun yhtey-denpidon pohjalta syntyneitä päävaiku-telmia:
• Kaikki Pohjoismaat haluavat laajentaa ja vahvistaa terveysalan yhteistyötä.
• Vallitsevan käsityksen mukaan mikrobilääkeresistenssin leviäminen vaatii tehokkaita toimia maailmalla.
• Maat ovat osoittaneet suurta kiinnos-tusta yhteistyön lisäämiseen erityista-son sairaanhoidossa.
• Vallitsevan käsityksen mukaan maiden tulee lisätä ja parantaa rekisteritutki-muksen alalla tehtävää yhteistyötä.
• Mielenterveysongelmat näyttävät lisääntyneen Pohjoismaissa, varsinkin lasten ja nuorten parissa.
• Maat ovat osoittaneet suurta kiinnos-tusta terveyden epätasaista jakautu-mista koskevan yhteistyön jatkamiseen ja lisäämiseen.
5
J o H D A N T o
Yllä esitettyjen vaikutelmien lisäksi haluan tuoda esiin kaksi tärkeää kysymys-tä: mikrobilääkeresistenssin ja potilas-liikkuvuuden. Jo selvityksen varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, että mikrobilääkere-sistenssi on lisääntynyt huolestuttavasti maailmalla johtuen antibioottien liialli-sesta ja väärästä käytöstä. Työn myötä huoleni on vain lisääntynyt, ja sitä vahvis-ti entisestään Maailman terveysjärjestön WHo:n runsas kuukausi sitten esittelemä ensimmäinen globaali raportti. Lisävahvis-tusta antoi vielä mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän EU:n ja USA:n yhteisen työ-ryhmän (TATFAR) pari viikkoa myöhemmin esittelemä raportti.
Mikrobilääkeresistenssistä on tulossa yhä isompi ongelma maailmalla. Baktee-reista on tullut vastustuskykyisiä erityyp-pisille antibiooteille ja lisäksi lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin ja mala-rian esiintyminen on erittäin huolestutta-vaa. Tuberkuloosi- ja malariakuolleisuutta on pystytty vähentämään viime vuosikym-meninä tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, mutta nyt resistentit ja monilääkeresisten-tit tuberkuloosibakteerit ovat alkaneet lisääntyä hälyttävästi.
Antibioottien sekä tuberkuloosi- ja mala-rialääkkeiden huolestuttava tilanne an-taa mielestäni aihetta käsitellä kysymystä pohjoismaisessa ministerikokouksessa syksyllä.
Potilasliikkuvuudessa on kysymys Poh-joismaiden kansalaisten oikeudesta saada
hoitoa toisessa maassa. EU:n jäsenmaissa sekä Norjassa ja Islannissa asian käsitte-ly etenee EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin puitteissa. Pohjoismaat tekivät äskettäin päätöksen direktiivin täytäntöönpanosta. Kokemuksia direktiivin vaikutuksista Poh-joismaiden kansalaisille ei luonnollisesti vielä ole saatavilla.
odottaessamme tarkempaa tietoa Poh-joismaiden uusien ja osittain keskenään erilaisten sääntöjen vaikutuksesta potilas-liikkuvuuteen en esitä nyt lisäparannuk-sia, vaan ehdotan, että asiaa käsitellään ministerikokouksessa ensi vuonna.
Keskeinen asia on tietenkin se, mitä ter- veydenhuollon kysymyksiä voidaan hoitaa paremmin pohjoismaisen yhteistyön avul-la. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös sitä, mitä asioita pystytään hoitamaan vielä paremmin Euroopan tasolla.
Kokousten ja muun yhteydenpidon poh-jalta olen laatinut 14 konkreettista ehdo-tusta. Ne on muotoiltu siten, että kaikki Pohjoismaat voivat osallistua työhön. Sekin on mahdollista, että 3–4 maata jat-kaa yhteistyötä pidemmälle ja muut maat voivat tulla mukaan myöhemmin tai jättää osallistumatta.
Reykjavikissa 11. kesäkuuta 2014
Bo Könberg
6
E H D o T U S 1 M I K R o B I L ä ä K E R E S I S T E N S S I
CHRISTIAAN DIRKSEN
Ehdotus 1 Käynnistetään tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi
Pohjoismaat edistävät määrätietoisesti tehokkaita toimia lisääntyvän mikrobilääkeresistenssin ja lääkkeille vastus-tuskykyisen tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi. Vaikka Pohjoismaissa käytetään muuhun Eurooppaan verrattuna keskimäärin vähemmän antibiootteja ja vaikka maat itse ovat vain pieneltä osin syyllisiä tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan, niiden on otettava tavoitteekseen vähentää nopeasti, mieluiten tulevien viiden vuoden aikana, anti-bioottien kulutusta Euroopan alimmalle tasolle, joka on tällä hetkellä Alankomaissa.
Pohjoismaat tukevat myös antibioottien liikakäyttöä torjuvan ohjelman nopeaa to-teuttamista EU:n, WHo:n, ja YK:n puitteis-sa. Näin voidaan vahvistaa järjestelmiä ja yhteistyörakenteita uusien antibioottien kehittämiseksi ja palkita uusien antibioot-tien kehittelytyötä. ohjelman tulee sisäl-tää kolme kohtaa:
• Reseptipakon käyttöönotto niissä maissa, joiden terveydenhuoltojär-jestelmä sallii sen, ja bonusten mak-samisen lopettaminen antibiootteja määrääville lääkäreille ja sairaaloil-le. Myöskään eläinlääkärit eivät saisi enää myydä itse määräämiään anti-biootteja.
Mikrobilääkeresistenssi
7
E H D o T U S 1
• Kaikkien maiden tulee ottaa käyttöön sääntöjä ja tavoitteita oman käytön vähentämiseksi.
• Lisätään kannustimia uusien antibioot-tien kehittämiseksi. Rikkaiden maiden tulee antaa reilut puolitoista miljardia euroa vuosittain seuraavien viiden vuo-den aikana vahvistaakseen järjestelmiä ja yhteistyörakenteita, joilla voidaan edistää uusien antibioottien kehittämis-tä, ja palkitakseen uusien lääkkeiden keksijöitä ja kehittäjiä.
Yksi 1900-luvun suurimmista keksinnöistä on penisilliinin ja muiden ihmiskehon bak-teereja tuhoavien antibioottien keksimi-nen ja teollinen valmistaminen. Keksintö tehtiin runsaat 80 vuotta sitten, ja vuonna 1945 keksinnölle myönnettiin lääketieteen Nobelin palkinto. Yksi palkinnonsaajista, Sir Alexander Fleming, varoitti kiitospu-heessaan siitä, että liikakäyttö voisi tulevaisuudessa heikentää antibioottien tehoa.
Liikakäyttöä ja siitä aiheutuvaa vastus-tuskykyä antibiooteille on esiintynyt jo kauan. Euroopassa kuoli viime vuonna ainakin 25 000 ihmistä mikrobilääkere-sistenssin yleistymisen takia. Liikentees-sä kuolleiden määrä Euroopassa samana vuonna oli saman verran. Yhdysvalloissa vastaavaksi luvuksi arvioitiin vähän aikaa sitten yli 23 000 ihmistä. Tämän lisäksi uusien antibioottien keksiminen on käy-tännössä loppunut. Vuoteen 1970 men-nessä kehitettiin parikymmentä uutta antibioottia. Sen jälkeen on tullut kaksi uutta antibioottia, kumpikin ennen vuot-ta 1987!
Uusia keksintöjä ei ilmeisesti ole lähiai-koina odotettavissa. Viimeisimmän tiedon mukaan uusia antibiootteja ei ole kehitteil-lä, ja nykyisellä kehityksellä uusia lääk-keitä ei todennäköisesti ole tulossakaan lähimpien kymmenen vuoden aikana!
Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa iso-ja ongelmia sairaanhoidossa, koska nykyaikainen sairaanhoito on täysin riip-puvainen antibiooteista. Lisääntyvä in-
fektiokuolleisuus on suuntaus, joka näkyy entistä selvempänä tulevaisuudessa. Tämä koskee haavoista tai liikenneonnettomuuk-sista seuranneita infektioita ja aivan taval-lisia infektiotauteja, kuten keuhkokuumetta tai virtsatietulehdusta, joita yleensä pide-tään vaarattomina, koska ne ovat hoidet-tavissa antibiooteilla. Monet elinsiirrot ja leikkaukset ovat tulevaisuudessa mahdot-tomia tai erittäin vaarallisia, koska leikkaus-ten yhteydessä annetaan antibiootteja sekä ennaltaehkäisynä että toimenpiteen jälkeen. Puolustuskykyä heikentävissä sairauksissa kuten syövässä tai HIV:ssä kuolinsyynä on usein parantumaton infektio.
Tämä erittäin huolestuttava kehitys pantiin merkille muun muassa WHo:ssa runsaat 10 vuotta sitten, mutta lähimainkaan riittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Huhtikuun lopussa WHo esitteli ensimmäisen globaalin raporttinsa mikrobilääkeresistenssin sekä lääkeresistentin tuberkuloosin ja malarian yleistymisestä. Raportin sisältö on erittäin hälyttävä. Pari viikkoa myöhemmin EU:n ja USA:n transatlanttinen erityistyöryhmä (TATFAR) esitteli myös raportin huolestutta-vasta kehityksestä.
Mikrobilääkeresistenssin lisäksi kehitys on huolestuttavaa myös lääkeresistentin tuber-kuloosin ja malarian kohdalla. Tuberkuloosin ja malarian aiheuttama kuolleisuus on vä-hentynyt viime vuosikymmeninä tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, mutta nyt vastustusky-ky on lisääntynyt nopeasti myös näille lääk-keille.
Kaikille pitäisi olla selvää, että tarvitaan eri-tyisen nopeita toimia käytön vähentämiseksi, jotta saamme lisäaikaa uusien antibioottien kehittämiseen. Tämän työn vauhdittamisek-si tarvitaan myös vahvoja taloudellisia kan-nustimia.
Liikakäyttö on hyvin todennäköisesti vähäi-sempää Pohjoismaissa ja muualla Euroopas-sa kuin Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa, mutta sitä on tietysti edelleen vähennettävä – jotta resistenssin kasvunopeus hidastuisi ja jotta muuta maailmaa saataisiin vähentä-mään kulutustaan.
M I K R o B I L ä ä K E R E S I S T E N S S I
8
E H D o T U S 1
Lähde: European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC), Consumption of antimicrobials of Antibacterials For Systemic Use (ATC group J01) in the community (primary care sector) in Europe, reporting year 2011
* ECDC-huomautus: Luku ilmoittaa kokonaiskulutuksen mukaan lukien sairaalakulutuksen.
**Lähde: The Lancet Infectious Disease, Vol 14 May 2014, Antibiotic use in eastern Europe: a cross-national database study in coordination with the WHO Regional Office for Europe. Luku ilmoittaa kokonaiskulutuksen mukaan lukien sairaalakulutuksen.
Antibioottien käyttö 2011 sairaaloiden ulkopuolella
(ATC J01, vuorokausiannoksina 1000 asukasta kohti)
Turk
ki**
Krei
kka
Kypr
os*
Rom
ania
*B
elgi
aRa
nska
Ital
iaLu
xem
burg
Slov
akia
*M
alta
Port
ugal
iIr
lant
iIs
lant
i*Pu
ola
Espa
nja
Suom
iB
ulga
ria
Liet
tua*
Iso-
Bri
tann
iaTš
ekki
Tans
kaN
orja
Unk
ari
Itäv
alta
*Sl
oven
iaRu
otsi
Saks
aLa
tvia
Viro
Alan
kom
aat
50
40
30
20
10
0
Tavallinen tapa mitata lääkekulutusta on vuorokausiannoksen määrä tuhatta asu-kasta kohti. Kaaviosta käy ilmi, että Euroo-pan maiden väliset erot ovat hyvin suuret – Turkin 42:sta Alankomaiden 11:een. Suu-rimman kulutuksen maa Euroopassa käyt-tää siis 3,5 kertaa enemmän antibiootteja kuin alhaisimman kulutuksen maa!
Suurimmassa osassa Pohjoismaista kulutus on Euroopan keskiarvon alapuolella; Ruot-si on lähes Alankomaiden tasolla. Kuiten-kin ero Ruotsin ja korkeinta kulutustasoa Pohjoismaissa edustavan Islannin välillä on jopa reilut 50 %.
M I K R o B I L ä ä K E R E S I S T E N S S I
9
E H D o T U S 1
Kohtuullinen tavoite Pohjoismaita ajatellen olisi vähentää kulutusta viiden vuoden ai-kana Alankomaiden nykyiselle tasolle.
Monet maat, Turkki mukaan lukien, ovat laatineet suunnitelmia vähentääkseen an-tibioottien liikakäyttöä. Toinen esimerkki on Intia, joka hyväksyi vuonna 2012 mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevan viisivuotissuunnitelman, niin kutsutun Chennain julistuksen.
Ihmisten lisäksi antibiootteja käytetään paljon myös kotieläimillä. Antibiootte-ja käytetään bakteeri-infektioihin, mutta myös kaupallisista syistä lisäämään eläin-ten lihaskasvua. EU:ssa viimeksi mainittu ei enää ole sallittua, mutta käyttö ennal-ta ehkäisevässä tarkoituksessa on sallit-tua ja rajat ovat jokseenkin epämääräiset. Ruotsi on esimerkki onnistuneesta mik-robilääkkeiden käytön vähentämisestä eläimillä. Ruotsissa antibioottien käyttö eläimillä on kuluneiden kuuden vuoden aikana vähentynyt yli kolmanneksella tasolle, joka on luultavasti EU:n alhaisin. Tähän on päästy parantamalla eläinten hoitoa ja hygieniaa. Kulutus on vieläkin alhaisempaa Islannissa ja Norjassa.
Vaikka EU:ssa on yhteiset säännöt mikrobi-lääkkeiden antamisesta eläimille, maiden välillä on edelleen isoja eroja. Joissakin EU:n jäsenvaltioissa eläinlääkärit voivat itse myydä määräämänsä antibiootit. Tä-män seurauksena lääkemääräyksiä saate-taan kirjoittaa useammin ja liikaa, mille on tehtävä loppu. EU:ssa on otettava käyttöön kielto, joka estää eläinlääkäreitä ansaitse-masta rahaa antibioottien myynnillä.
EU-maiden väliset erot myös kotieläinta-loudessa käytettävien antibioottien mää-rässä ovat erittäin isot. Eräänäkin vuonna jotkut maat käyttivät antibiootteja lihaki-loa kohti 30 kertaa enemmän kuin pienim-män kulutuksen maa Ruotsi.
Myönteinen esimerkki tältä vuodelta on se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt aloitteen one Health -näkökulman sisällyttämisestä pohjoismaiseen yhteis-
työhön perustamalla uuden työryhmän käsittelemään mikrobilääkeresistenssiä.
Välittömiä toimia, joihin Pohjoismaiden tu-lee ryhtyä, ovat muun muassa sairaanhoi-don rutiinien ja hygienian parantaminen sekä edellä mainitun 5-vuotistavoitteen asettaminen sairaanhoidossa käytettävien mikrobilääkkeiden vähentämiseksi Alanko-maiden nykyiselle tasolle.
EU:ssa, WHo:ssa ja YK:ssa on työskennel-tävä aktiivisesti mikrobilääkkeiden liika-käytön vähentämistä ihmisillä ja eläimillä koskevien tavoitteiden asettamiseksi kai-kille maille ja tehokkaiden taloudellisten kannustimien saamiseksi uusien mikrobi-lääkkeiden kehitystyölle. Pohjoismaiden täytyy toimia edelläkävijänä tässä asiassa.
Myös Pohjoismaiden kehitysmaille anta-massa kehitysavussa on otettava esille kysymys mikrobilääkkeiden liikakäytöstä.
EU:ssa on viime vuosina pyritty kannusta-maan mikrobilääkealan innovointiin talou-dellisilla keinoilla ja muulla tavoin. Toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä.
Uusien mikrobilääkkeiden kehittämisessä vaikuttaa olevan huomattavia tieteellisiä ongelmia. Suuri syy siihen, ettei uusia mik-robilääkkeitä kehitetä, on todennäköises-ti nykyisten taloudellisten kannustimien heikkous, koska uusia lääkkeitä on tarkoi-tus käyttää harvoin ja siten niistä saataisiin vähemmän tuloja kuin usein käytettävistä lääkkeistä.
Uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi tar-vitaan mitä todennäköisimmin miljarde-ja euroja. Nämä varat on saatava rikkailta mailta. Ehdotankin sen vuoksi, että EU, USA ja muut rikkaat maat sopivat, että ne tulevien viiden vuoden aikana varaavat vuosittain noin 0,05 promillea bruttokan-santuotteestaan uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen ja kehittäjien palkitsemi-seen. Samalla maat saisivat uusien lääkkei-den omistusoikeuden ja pystyisivät siten
M I K R o B I L ä ä K E R E S I S T E N S S I
10
E H D o T U S 1
määräämään ehdot uusien lääkkeiden käytölle.
Pohjoismaille tämä merkitsee noin 55 mil-joonaa euroa vuosittain ja EU:lle, USA:lle sekä muille rikkaille maille reilut puolitois-ta miljardia euroa, mistä kertyisi viidessä vuodessa runsaat kahdeksan miljardia euroa. Myöhemmin voidaan päättää,
kuinka suuri osa tästä käytetään tutki-mukseen ja kuinka suuri osa uusien lääkkeiden kehittäjien palkitsemiseen.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että asia otetaan käsiteltäväksi ministeri-kokouksessa syksyllä 2014.
M I K R o B I L ä ä K E R E S I S T E N S S I
11
E H D o T U S 2
Ehdotus 2 Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa
Perustetaan pohjoismainen korkean tason valmisteluryh-mä tukemaan ja kehittämään erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa.
Pohjoismailla on monia yhteisiä piirteitä ja sen vuoksi erityistason sairaanhoitoa koskeva yhteistyö on luonnollinen valin-ta. Parhaillaan Pohjoismaiden tervey-denhuollossa on meneillään voimakas keskittäminen. Kielellisten ja kulttuuris-ten yhtäläisyyksien lisäksi Pohjoismaissa on myös suhteellisen pienet väestömäärät ja sairausmallit sekä kliiniset käytännöt muistuttavat toisiaan.
Sen vuoksi Pohjoismaat tekevät jo nyt hyvää yhteistyötä erityistason sairaanhoi-dossa. Työtä on kuitenkin vahvistettava ja kehitettävä siten, että yhteistyön kaut-ta voidaan paremmin hyödyntää nykyisiä mahdollisuuksia lisätä tehokkuutta ja parantaa laatua sekä käyttää maiden taloudellisia resursseja järkevästi.
Yhteistyön vahvistamiseksi ja jotta saa-taisiin tuettua maiden strategisia arvioita pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuk-sista, on perustettava pohjoismainen korkean tason valmisteluryhmä. Valmiste-luryhmän tehtävänä on tukea maita niiden arvioidessa säännöllisesti, milloin poh-joismaisesta yhteistyöstä voi olla hyötyä konkreettisessa erityistason hoidossa, esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kallii-den teknisten laitteiden hankinnassa sekä helpottamalla uusien yhteistyöaloitteiden käynnistämistä.
Valmisteluryhmän pääasiallisena tehtävä-nä on tarjota maille foorumi säännöllisille keskusteluille alan yhteistyöaloitteiden tarpeista ja mahdollisuuksista. Kunkin
maan tulee ilmoittaa valmisteluryhmälle, kun uusi erityistason hoitopanostus on suunnitteilla. Valmisteluryhmä voi siten pohtia, olisiko pohjoismaisesta yhteis-työstä hyötyä kyseisen panostuksen yhteydessä, jos vastaavia tarpeita tai kokemusta aiheesta löytyy yhdestä tai useammasta Pohjoismaasta. Kukin maa vie asian valmisteluryhmään niin varhai-sessa vaiheessa, että pohjoismaista yh-teistyötä voidaan tarvittaessa käynnistää. Lainsäädännölliset esteet pohjoismaisen yhteistyön lisäämiselle poistetaan.
Valmisteluryhmän tulee pohtia relevant-teja yhteistyöaloitteita koskevien kes-kustelujen yhteydessä, onko aloitteiden toteuttamiselle edellytyksiä. Esimerkik-si jatkuvasti on selvitettävä, mitä lainsää-dännöllisiä esteitä on ratkaistava pohjan luomiseksi tehokkaalle pohjoismaiselle yhteistyölle erityistason sairaanhoidos-sa. Valmisteluryhmän tulee keskustel-la säännöllisesti myös siitä, miten maat ymmärtävät erityistason sairaanhoidon. Valmisteluryhmän työ perustuu kokemuk-sille, joita on saatu jo käynnissä olevas-ta pohjoismaisesta yhteistyöstä, muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvos-ton Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelmassa toteutettavasta erityistason sairaanhoidon aloitteesta.
Yhteistyöpäätökset tulee sisällyttää laa-jemmin uusia aloitteita koskevaan strate-giseen suunnitteluun maissa ja kytkeä ne läheisesti poliittiseen päätöksentekoon. Valmisteluryhmän jäsenten tulee sen
Erityistason sairaanhoito
E R I T Y I S TA S o N S A I R A A N H o I T o
12
E H D o T U S 2
vuoksi olla riittävän korkean tason edusta-jia. Valmisteluryhmällä tulee olla kytkentä pohjoismaiseen sosiaali- ja terveyspoli-
tiikan ministerineuvostoon, jolta ryhmä myös saa toimeksiantonsa.
E R I T Y I S TA S o N S A I R A A N H o I T o
13
E H D o T U S 3 H A R V I N A I S E T S A I R A U D E T
JoHANNES JANSSoN/NoRDEN.oRG
Ehdotus 3 Perustetaan harvinaisten sairauksien pohjoismainen verkosto
Perustetaan harvinaisiin sairauksiin keskittyvä pohjoismainen verkosto.
Pohjoismaiden väestömäärät ovat suh-teellisen pienet ja haasteena onkin saa-da riittävän suuri väestöpohja harvinaisia sairauksia koskevissa panostuksissa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Pohjoismaissa on kuiten-kin yhteensä noin 26 miljoonaa asukas-ta ja maiden yhteisistä piirteistä johtuen on luonnollista tehdä yhteistyötä, joka vahvistaa yksittäisten maiden osaamis-ympäristöjä ja panostuksia harvinaisten sairauksien alalla.
Pohjoismaat ovat usean vuoden aikana käynnistäneet erityyppistä yhteistyötä harvinaisten sairauksien alalla, esimer-
kiksi tiedonvaihtoa Rarelink-linkkisivuston avulla. Näitä yhteistyömuotoja tulee kehit-tää, mutta tärkeää on myös vahvistaa käyn-nissä olevia ja uusia Pohjoismaiden yhteisiä panostuksia sekä parantaa niiden koordi-nointia.
Maiden tulee sen vuoksi perustaa pohjois-mainen verkosto edistämään harvinaisia sairauksia koskevaa yhteistyötä ja turvaa-maan työssä tarvittava jatkuvuus. Siten alan pohjoismaisella yhteistyöllä on enemmän vaikutusta asianomaisiin toimintaympäris-töihin ja maiden viranomaisiin sekä lopulta myös asukkaisiin.
Harvinaiset sairaudet
14
E H D o T U S 4
Ehdotus 4 Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen rekisteritutkimuksen keskus
Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä rekisteritietojen, biopankkien ja kliinisten interventiotutkimusten alalla vahvistetaan edistämällä ainutlaatuisten pohjoismaisten kansallisten rekisterien tutkimuskäyttöä. Pohjoismaisissa tutkimushankkeissa otetaan käyttöön eettisten arviointien keskinäisen hyväksymisen malli. Tällainen yhteistyö tukee tutkimuksen, elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämistä Pohjoismaissa.
Pohjoismaat ovat populaatiotutkimuksen kultakaivos johtuen hallinnollisiin rekis-tereihin ja biopankkeihin kerättyjen yksi-lötietojen saatavuudesta. Näitä tietoja on kerätty pitkän ajan kuluessa ja ne kattavat usein koko Pohjolan väestön. Pohjoismai-den terveys- ja hyvinvointijärjestelmien sa-mankaltaisuus sekä henkilötunnuksemme ovat hyvä lähtökohta vertailevien tutkimus-ten ja analyysien tekemiselle Pohjoismais-sa. Asukkaita Pohjoismaissa on yhteensä 26 miljoonaa, mikä on riittävä väestöpohja harvinaisten sairauksien tutkimiseen.
Kansallisten rekisterien laajemmalla tutki-muskäytöllä voidaan edistää sairauksien ennaltaehkäisyä, tehokkaampien lääkkei-den löytämistä ja hoitomenetelmien kehittämistä esimerkiksi yksilöllisessä sai-raanhoidossa. Vahvistamalla alan poh-joismaista yhteistyötä lisätään kliinisiä tutkimuksia ja edistetään siten paremman tietopohjan saamista hyvinvointisekto-rin poliittisille priorisoinneille sekä pa-rannetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Samalla Pohjoismaat voisivat vahvistaa brändiään vetovoimaisena huippututkimus-alueena.
Seuraavat toimet ovat välttämättömiä, jotta saatavilla olevaa tietoa voidaan käyttää:
Maiden on poistettava käytännölliset, juridiset ja eettiset esteet, jotka haittaavat rekisteritietojen yhteiskäyttöä tutkimuk-sessa. Kansallisten rekisterinpitäjien, jot-ka vastaavat muun muassa hallinnollisista henkilörekistereistä ja biologisista rekis-tereistä (sairaanhoidon laaturekisterit, biopankit), tulee tehdä yhteistyötä tiedon hyödyntämisen ja siirron helpottamiseksi maiden välillä.
Pohjoismaisissa tutkimushankkeissa ote-taan käyttöön malli eettisten arviointien keskinäiselle hyväksymiselle.
Maiden tulee lisäksi pyrkiä helpottamaan henkilötietojen käyttöä rajat ylittävässä tutkimuksessa nykyisen lainsäädännön rajoissa esimerkiksi muuttamalla käy-täntöjään. Maiden tulee myös selvittää mahdollisia synergiaetuja, varsinkin alan uuden eurooppalaisen lainsäädännön osalta.
Rekisteritutkimus
R E K I S T E R I T U T K I M U S
15
E H D o T U S 4
Tutkimusinfrastruktuuria tulee vahvistaa näillä aloilla. NordForskin ja tutkimus-neuvostojen (tai vastaavien) tulee tukea teknisten ratkaisujen kehittämistä, jot-ta henkilötietoja ja tutkimustietoja voi-daan turvallisesti siirtää, tallentaa ja käyttää myös rajojen yli. Yksinkertaisem-man tietojen koordinoinnin lisäksi tulee mahdollistaa myös yhteispohjoismaisten tietolähteiden ja rekisterien luominen. Li-säksi NordForskin ja tutkimusneuvostojen tulee rahoittaa tutkimusta ja koulutusta Pohjoismaissa yhteispohjoismaisten tieto-lähteiden hyödyntämiseksi. NordForsk on jo tehnyt valmisteleva toimia.
Kun käytännölliset, juridiset ja eettiset esteet on raivattu, panostuksia tutkimus-
infrastruktuuriin ja tutkimukseen tulee kehittää virtuaalisen pohjoismaisen re-kisteritutkimuksen keskuksen perustami-seksi. Tällainen keskus mahdollistaisi sen, että tutkijat ja yritykset voisivat käyttää ainutlaatuisia tietorekistereitämme yhteis-pohjoismaisena resurssina, ja se toimisi myös yhteistyöfoorumina kansallisille toi-mijoille. Samalla työ jatkuisi rajat ylittävää tutkimusta haittaavien esteiden pois-tamiseksi. Jaetun yhteispohjoismaisen resurssin koordinointi voisi olla NordFors-kin tehtävä, esimerkiksi pohjoismaises-sa e-infrastruktuuriyhteistyössä (NeIC) noudatettavan mallin mukaan, läheisessä yhteistyössä keskeisten kansallisten toi-mijoiden kanssa.
R E K I S T E R I T U T K I M U S
16
E H D o T U S 5 K A N S A N T E R V E Y S J A T E R V E Y D E N E PäTA S A I N E N J A K A U T U M I N E N
2012 Lisäys (vuosina) 1960–2012*
Islanti 82,9 9
Ruotsi 81,7 9
Norja 81,5 8
Suomi 80,6 12
Tanska 80,1 8
Pohjoismaat keskimäärin 81,4 9
Elinajanodote
(vuosina)
Tiedot: Maailmanpankki 2012*pyöristetty lähimpään kokonaislukuun
Ehdotus 5 Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä parantavissa toimissa
Pohjoismaat lisäävät kokemustenvaihtoa kansanterveysky-symyksissä, varsinkin tupakoinnin ja alkoholin väärinkäy-tön osalta.
Tupakka ja alkoholi ovat kaksi sosiaalisesti hyväksyttyä piristettä suurissa osissa maail-maa, vaikka ne heikentävätkin kansanter - veyttä. Pohjoismaissa on yleisesti alhaisem-pi alkoholin ja tupakan kulutus kuin muualla Euroopassa, mutta tupakasta ja alkoholista johtuvien sairauksien vähentämiseksi teh-tävä työ voisi olla vielä aktiivisempaa var-sinkin syövän osalta. Pohjoismaiden tulee tehdä päätös tiiviimmän kokemusten vaih-don käynnistämisestä kansanterveysalalla, etenkin alkoholi- ja tupakkapolitiikan kei-noista.
Pohjoismaiden kansanterveydessä on vie-lä paljon parantamisen varaa, vaikka elini-kä on pidentynyt huomattavasti ja vaikka kyse on terveistä vuosista, kuten raportin alussa mainittiin. Kaksi tärkeintä aluetta, joihin poliittisilla päätöksillä myös voi-daan vaikuttaa, ovat tupakointi ja alkoho-lin väärinkäyttö.
Elinajanodotetta Pohjoismaissa kuvaavan taulukon ja tupakan sekä alkoholin kulu-tusta esittelevän taulukon vertailu osoit-taa asioiden olevan yhteydessä toisiinsa.
Kansanterveys ja terveyden epätasainen jakautuminen
17
E H D o T U S 5
Päivittäin tupakoivat miehet
(prosentteina 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä)
Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 44, taulukko 3.1.2 Päivittäin tupakoivat prosentteina sukupuolen mukaan
Ikäryhmät: Tanska 16+, Suomi 15–64-vuotiaat, Norja 16–74-vuotiaat, Islanti 15+, Ruotsi 16–84
25
20
15
10
5
0 Tanska Suomi Norja Islanti Ruotsi
Alkoholijuomien myynti litroina 100 % puhdasta alkoholia asukasta kohti
(15-vuotiaat ja sitä vanhemmat)
12
10
8
6
4
2
0 Tanska Suomi Ruotsi Islanti Norja
Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 47, taulukko 3.1.4 Alkoholijuomien myynti litroina 100 % puhdasta alkoholia asukasta kohti (15-vuotiaat ja sitä vanhemmat)
Suomen ja Norjan luvut ovat vuodelta 2011, Tanskan ja Ruotsin vuodelta 2010 ja Islannin vuodelta 2005.
K A N S A N T E R V E Y S J A T E R V E Y D E N E PäTA S A I N E N J A K A U T U M I N E N
18
E H D o T U S 5
25
20
15
10
5
0 Islanti Suomi Tanska Ruotsi Norja
Itse ilmoitettu liikalihavuus, miehet
(prosentteina 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista)
Lähde: Pohjoismaiden terveystilasto 2013 (Nomesko), s. 44, taulukko 3.1.1: Kooste itse ilmoite-tusta liikalihavuudesta, 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat asukkaat
Liikalihavuudella tarkoitetaan, että painoindeksi (BMI) on yli 30. Norjasta on huomioitu ikäryh-mä 16+
Esimerkiksi keuhkosyövän määrä miljoo-naa asukasta kohti vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Vuonna 2011 Tanskas-sa oli runsaat 800 tapausta ja Ruotsissa vä-hän alle 400.
Pohjoismaiden tulee tehdä päätös tiiviim-män kokemustenvaihdon käynnistämises-
tä kansanterveysalalla, etenkin alkoholi- ja tupakkapolitiikan keinoista. Tavoitteena tulee olla alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentäminen hyödyntämällä eri maiden kokemuksia. Maiden ja alueiden, joissa on alhaiset alkoholinoston ikärajat ja korkeat promillerajat liikenteessä, tulee saada tie-toa muiden maiden kokemuksista.
K A N S A N T E R V E Y S J A T E R V E Y D E N E PäTA S A I N E N J A K A U T U M I N E N
19
E H D o T U S 6
KAREN BEATE NØSTERUD/NoRDEN.oRG
Ehdotus 6 Pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi terveyden epätasaisen jakautumisen vähentämiseksi
Perustetaan pohjoismainen kansanterveyspolitiikan fooru-mi, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia pohjoismaisiksi hankkeiksi ja toimiksi vähentämään terveyden epätasaista jakautumista.
Pohjoismaissa kansanterveys on kehitty-nyt myönteiseen suuntaan monen vuoden ajan. Pohjoismainen hyvinvointimalli, jol-le on tyypillistä suhteellisen pienet erot taloudellisissa standardeissa, tarjoaa hy-vät edellytykset terveyserojen kaventami-seen. Siitä huolimatta Pohjoismaissa on huomattavia terveyseroja korkeasti kou-lutettujen korkeatuloisten ja vähän koulu-tettujen pienituloisten välillä. Moninaiset elintavoista johtuvat krooniset sairaudet ovat suuri haaste pohjoismaiselle hyvin-
voinnille. Parempi terveys tuottaa paljon hyötyä yhteiskunnalle: se pienentää sai-rastavuutta ja kuolleisuutta, parantaa elä-mänlaatua ja lisää hyvinvointia kaikkialla Pohjoismaissa. Sen vuoksi on korkea aika kääntää kasvavien terveyserojen suuntaus-ta tehokkailla pohjoismaisilla toimilla.
Perustetaan pohjoismainen kansanterveys- politiikan foorumi, joka saa tehtäväk- seen laatia ehdotuksia pohjoismaisiksi hankkeiksi ja toimiksi terveyden epäta-
K A N S A N T E R V E Y S J A T E R V E Y D E N E PäTA S A I N E N J A K A U T U M I N E N
20
E H D o T U S 7
saisen jakautumisen vähentämiseksi. Yh-teistyötä täytyy keskittää ennen kaikkea ennalta ehkäiseviin toimiin ja tarkastella erilaisia elintapatekijöitä kuten alkoholia, tupakkaa, ruokavaliota, ravintoa ja liikun-taa. Uudeksi kansantaudiksi muodostu-neen liikalihavuuden torjumiseksi voitaisiin esimerkiksi käynnistää kampanja. Ryhmäl-lä täytyy myös olla valmiuksia tarttua Poh-joismaiden ministerineuvoston ehdottamiin kysymyksiin.
Foorumin osanottajiksi on hyvä valita poliitikkoja, käytännön työtä tekeviä, tutkijoita sekä virkamiehiä. Foorumin toiminnan tulee perustua monialaiseen näkökulmaan ja sen tulee tehdä yhteistyö-tä nykyisten pohjoismaisten työryhmien, verkostojen ja laitosten kanssa.
Ehdotus 7 Potilasliikkuvuus Pohjoismaissa
Pohjoismaat arvioivat ensi vuoden ministerikokoukseen mennessä, mitä vaikutuksia äskettäin hyväksytyn EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanolla on potilaille Pohjois-maissa ja pyrkivät edelleen laajentamaan potilaan oikeuk-sia saada hoitoa jossain toisessa Pohjoismaassa.
Potilaille on luonnollisesti arvokasta, että he voivat valita hoidon tarjoajan. Tämä ei koske pelkästään omaa kuntaa ja omaa maata, vaan myös muita Pohjoismaita. on myös tärkeää, että hoitoa voi hakea ja tar-vittaessa saada toisessa Euroopan maassa. EU on hyväksynyt potilasliikkuvuusdirektii-vin, joka kattaa EU-maat sekä Norjan, Islan-nin ja Sveitsin.
Kaikki Pohjoismaat ovat hyväksyneet lakeja direktiivin täytäntöön panemiseksi. Lakien välillä on eroja.
Pohjoismailla on mahdollisuus sallia hieman suurempi valinnanvapaus Pohjois-
maiden kansalaisille kunhan se ei johda muiden EU-kansalaisten osalta heikompaan tasoon kuin mitä EU-direktiivi määrää.
Direktiivin täytäntöönpanosta on kulunut vain muutama kuukausi, joten vielä ei voi-da arvioida sen vaikutuksia kansalaisten todelliseen valinnanvapauteen. Sen vuok-si ehdotetaan, että ministerit arvioivat vuo-den kuluttua direktiivin täytäntöönpanosta, kuinka valinnanvapauden lisääminen on to-teutunut.
Potilasliikkuvuus
P o T I L A S L I I K K U V U U S
21
E H D o T U S 8 T E R V E Y S J A T E K N o L o G I A
CHRISTIAAN DIRKSEN
Ehdotus 8 Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian alalla
Pohjoismaat laativat yhteisen hyvinvointiteknologian määritelmän. Yhteispohjoismaisia markkinoita vahvis-tetaan yhtenäistämällä hyvinvointiteknologiatuotteiden standardeja ja laatimalla yhteisiä suuntaviivoja. Edistetään käyttäjien osallistamista hyvinvointiteknologian kehitys-työhön tiedonvälityksen, hyvien esimerkkien ja yhteisten suuntaviivojen avulla.
Hyvinvointiteknologiassa voi olla kysymys esimerkiksi osaamisesta ja tekniikan käy-töstä, jotka parantavat toimintarajoitteis-ten henkilöiden, heidän omaistensa ja myös vanhusten turvallisuutta, toimintakykyä, osallistumista ja itsenäisyyttä. Laajemmin määriteltynä hyvinvointiteknologia tarkoit-taa teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat paljon isompien kansalaisryhmien elämää ja lisäävät heidän osallistumismahdolli-
suuksiaan. Muotoja on monia: hoito, apu-välineet, asumisratkaisut, kuntoutus, erityisopetus, esteettömät työpaikat tai yksilöllisesti sopeutettu viestintä. Estee-tön suunnittelu on käsite, jonka avulla py-ritään rakentamaan esteetöntä ja kestävää yhteiskuntaa kaikille. Työ on usein monia-laista ja on tärkeää nähdä terveys- ja sosi-aalisektori yhtenä kokonaisuutena.
Terveys ja teknologia
22
E H D o T U S 8
Hyvinvointiteknologian pohjoismainen määritelmäHyvinvointiteknologia on keskeisellä si-jalla kaikissa Pohjoismaissa, mutta maat ovat valinneet hieman eri näkökulmia alaa koskevassa työssään. Pohjoismailla on vii-me vuosina ollut hyvinvointiteknologiaa koskevaa tiedon- ja kokemusten vaihtoa, ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi innovaati-oista ja niiden tehokkaammasta hyödyntä-misestä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on myös käynnistänyt kuntatasolla teh-tävää pohjoismaista yhteistyötä kehittä-vän hankkeen. Edelleen puuttuu kuitenkin yhteinen ja yleisesti hyväksytty yhteis-pohjoismainen hyvinvointiteknologian määritelmä, joka helpottaisi työtä ja koh-dentaisi sitä. Sen vuoksi ehdotetaan poh-joismaisen määritelmän laatimista.
Yhteispohjoismaiset markkinat hyvinvointiteknologiatuotteiden standardeilleHyvinvointiteknologiatuotteiden kysyntä on ennätyksellisen korkealla ja alalle on syntynyt jo satoja uusia työpaikkoja. Uusien tuotteiden kehittämisessä tuli-si kuitenkin pyrkiä yhtenäistämään alan pohjoismaisia markkinoita. Jos mailla oli-si samanlaiset standardit uusille tuotteille, erityisesti kansainvälisesti vahvoilla aloil-la, kysyntä ja volyymit olisivat suurempia alusta lähtien. Ruotsi johtaa tällä hetkellä esimerkiksi turvahälyttimien standardoin-tia koskevaa yhteistyötä EU:ssa.
Hyvinvointiteknologian ratkaisut edellyt-tävät myös mitä suurimmassa määrin
julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Sen vuoksi on tärkeää sisäl-lyttää standardit julkisten hankintojen yhteydessä tarjousasiakirjoihin samal-la tavalla kaikissa Pohjoismaissa. Poh-joismainen yhteistyö voi parhaimmillaan edistää näitä aloja Pohjoismaissa, mutta se tuottaa myös kilpailuetua globaaleilla markkinoilla. Sen vuoksi ehdotetaan, että hyvinvointiteknologiatuotteita koskevien standardien yhteispohjoismaisia markki-noita vahvistetaan.
Käyttäjät tulee osallistaa hyvinvointi-teknologian kehittämiseenToinen hyvinvointiteknologiassa huo-mioon otettava seikka on osallistaa työ-hön henkilöt, jotka itse käyttävät uusia teknisiä ratkaisuja. Uusi tekniikka liit-tyy usein läheisesti yksityiselämään uu-sien asumisratkaisujen ja yksilöllisesti sopeutetun tekniikan myötä. Eettisistä kysymyksistä on tärkeää keskustella avoi-mesti ja työstää henkilökohtaisia estei-tä ja asenteita. Tämä koskee sekä uusien tekniikoiden käyttäjiä että niiden kehittä-jiä. Pohjoismaat voivat näyttää esimerkkiä käyttäjien osallistamisessa kehitystyö-hön. on tärkeää työskennellä paikallises-ti, usein kuntatasolla, ja lisäksi tarvitaan kansallisen tason yhteistyötä. Pohjoismai-sessa yhteistyössä voitaisiin keskittyä tie-donvälitykseen, parhaisiin käytäntöihin ja yhteispohjoismaisiin suuntaviivoihin käyt-täjien osallistamisesta.
T E R V E Y S J A T E K N o L o G I A
23
E H D o T U S 9
Ehdotus 9 Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla
Sähköisiä reseptejä koskevaa pohjoismaista yhteistyötä jatketaan. Perustetaan pohjoismainen verkossa toimiva terveyskirjasto. Luodaan pohjoismainen potilastietojen hakutyökalu lääkäreitä varten.
eTerveydellä tarkoitetaan sähköisten prosessien ja sähköisen viestinnän avul-la toteutettavaa hoitoa. Käsite voi kattaa joukon palveluita, kuten sähköiset poti-laskertomukset, telelääketieteen ja poti-laille annettavan terveystiedon. eTerveys tarkoittaa toiminnan kokonaisvaltaista uu-distamista eikä pelkästään uusia teknisiä ratkaisuja.
Sähköisiä reseptejä koskevaa pohjois-maista yhteistyötä jatketaanPohjoismaat ovat osallistuneet aktiivi-sesti eTerveyttä koskevaan yhteistyöhön EU:ssa, esimerkiksi epSoS-hankkeeseen. Tavoitteena on ollut kehittää sähköisten reseptien eurooppalainen järjestelmä hel-pottamaan kansalaisten liikkumista rajo-jen yli lääkehoidosta riippumatta. EU:n hanke on päättynyt, mutta nyt on syytä jatkaa yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaiseen yhteistyöhön sisältyvät myös potilaskertomusten yhteiset raken-teet ja terminologia, eTerveyden kehitys-työtä vertailevat ja mittaavat indikaattorit sekä rajat ylittävän toiminnan juridisten esteiden kartoittaminen.
Yhteispohjoismainen verkossa toimiva terveyskirjastoVerkossa toimiva terveyskirjasto on suh-teellisen uusi idea, jossa on päästy pisimmälle Norjassa. Kirjasto palvelee ter-veydenhuollon ammattilaisia ja sisältää
hyviä esimerkkejä, hoitomenettelyohjei-ta, tietopankkeja ja aikakauslehtiä. Suurin osa sisällöstä on kuitenkin kaikkien kansa-laisten saatavilla. Vastaavaa toimintaa on muissa maissa, mutta tarkoitus ja viiteke-hykset vaihtelevat. Yleinen suuntaus Poh-joismaissa on, että potilaiden tulee saada helpommin tietoa laadusta ja lääketieteelli-sistä tuloksista sekä voida käyttää suoraan kansalaisille suunnattua verkkopalvelua. Terveyskirjastoa koskeva yhteistyö olisi kustannustehokasta, toisi tieteellisen tiedon koko hoitohenkilöstön saataville ja lisäisi vielä kansalaisten tietoa ja vastuuta omasta terveydestään.
Uusi pohjoismainen potilastietojen hakutyökalu lääkäreitä vartenVerkkokirjaston puitteissa voidaan myös kehitellä ajatusta potilastietojen hakutyö-kalusta. Kysymys on älykkäästä hakutoi-minnosta, joka tarjoaa tukea lääkäreille potilaan hoitotarpeen yksilöllisessä arvi-oinnissa. Käytännössä järjestelmä toimisi siten, että lääkäri kirjoittaa potilaan oireet paljastamatta potilaan henkilöllisyyttä ja saa vastauksena tiedot muista samoista oireista kärsineistä potilaista sekä hoitoeh-dotuksia sisältävän ohjeen. Useimmat maat ovat kehittäneet potilaita ja hoitoa koske-van tiedonkeruun siten, että tällainen haku-työkalu olisi mahdollista kehittää. Tällainen hakutyökalu voisi parantaa potilasturvalli-suutta ja siten lisätä luottamusta hoitoon.
T E R V E Y S J A T E K N o L o G I A
24
E H D o T U S 1 0
Ehdotus 10 Vahvistetaan pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä
Pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä vahvistetaan vuosittain järjestettävällä psykiatrian alan huippukokouk-sella ja lisäämällä pohjoismaista tiedonkeruuta ja koke-musten vaihtoa parhaista käytännöistä.
Mielenterveysongelmista aiheutuu usein suuria inhimillisiä seurauksia sekä yksi-lölle että hänen omaisilleen. Yhä useampi pohjoismaalainen saa diagnoosin psyyk-kisestä häiriöstä. Erityisesti tämä kos-kee lapsia ja nuoria, ja kyse on muista kuin psykoottisista häiriöistä. Mielenter-veyshäiriöiden osuus koko sairaustaa-kasta on siis kasvamassa Pohjoismaissa, mikä vie paljon sosiaali- ja terveydenhuol-lon resursseja. Mielenterveysongelmien ja psyykkisten häiriöiden lisääntymisellä on siten suuria yhteiskunnallisia seurauksia Pohjoismaille. Psyykkiset ongelmat ovat esimerkiksi merkittävä syy sairauspoissa-oloihin, pitkäaikaistyöttömyyteen ja en-nenaikaiseen eläköitymiseen.
Psyykkisistä syistä johtuneesta ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä ei ole saatavilla järjestelmällisiä tilastoja Pohjoismaista, joten aihetta on syytä tar-kastella lähemmin. Suomen kansaneläke-laitoksen vuonna 2009 tekemä tutkimus osoittaa kuitenkin, että viisi suomalais-ta nuorta jää päivittäin ennenaikaiselle eläkkeelle psyykkisen sairauden takia ja että lähes puolet kaikista Suomessa var-haiseläkkeelle jäävistä siirtyy eläkkeelle psyykkisen sairauden takia. Kaiken kaik-kiaan kyse oli 117 600 henkilöstä vuonna 2009. Puolet heistä jäi eläkkeen masen-nuksen takia. Vuosina 2004–2009 psyyk-kisen diagnoosin vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle jääneiden miesten osuus kas-voi 60,5 % ja naisten osuus 42,1 %. Suurin kasvu oli alle 30-vuotiaiden ryhmäs-
sä. Samanlainen suuntaus on nähtävissä muissakin Pohjoismaissa, erityisesti alle 30-vuotiailla nuorilla.
Psyykkinen diagnoosi on myös ensisijainen syy siihen, että nuorelle henkilölle myönne-tään jonkin tyyppinen ennenaikainen eläke. Näin on yli puolessa kaikista tapauksista Pohjoismaissa, noin 80 %:ssa tapauksis-ta Tanskassa ja 76 %:ssa tapauksista Ruot-sissa.
Pohjoismaiden hallitukset myöntävät, että on tarpeellista rinnastaa psykiatriset sai-raudet fyysisiin sairauksiin. Kuluneina vuo-sina on tapahtunut huomattavaa kehitystä myös psykiatrian alan hoitotarjonnassa ja hoitomenetelmissä. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa ennalta ehkäisevä työ, yhtenäisempi hoito ja potilaan itsensä osal-listaminen, pakon vähentäminen, leimautu-misen ehkäiseminen ja yksittäisen potilaan mahdollisuudet tervehtyä kokonaan tai osittain sairauden jälkeen. Nyt kiinnitetään myös enemmän huomiota terveyden epäta-saiseen jakautumiseen, jota psyykkisistä häiriöistä kärsivät ihmiset kokevat. Heil-lä on nimittäin muuta väestöä suurempi to-dennäköisyys sairastua myös fyysisesti.
Psykiatria on samalla tieteenala, jolle on tyypillistä vähäinen tai puutteellinen tut-kimustieto. Tutkimusta ja kehitystä on li-sättävä, jotta psykiatrisen hoidon laatua pystytään todella parantamaan. Tutkimuk-seen perustuvia menetelmiä on kehitettävä ja niistä on levitettävä tietoa siten, että hoi-
Psykiatria
P S Y K I AT R I A
25
E H D o T U S 1 0
to perustuu suuremmassa määrin parhaa-seen kulloinkin saatavilla olevaan tietoon.
Näiden haasteiden edessä ja ottaen huo-mioon yhteiskunnan rakennetta ja kehi-tystä leimaavat monet yhteiset piirteet Pohjoismaissa on itsestään selvää, että pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä tulee vahvistaa siten, että maat voivat en-tistä paremmin hyötyä pohjoismaisten naa-pureidensa kokemuksista. Yhteistyössä tulee keskittyä seuraaviin asioihin:
• Lisätään kokemusten vaihtoa parhaiden käytäntöjen malleista siten, että yhden Pohjoismaan kokemuksista hyötyisivät muidenkin Pohjoismaiden asukkaat. Esi-merkiksi uusia hoitomenetelmiä voitai-siin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun niitä on testattu yhdessä Pohjoismaassa, tai uusia hoitomenetelmiä voitaisiin testata yhteistyössä.
• Lisätään tiedonkeruuta Pohjoismais-sa laajentamalla tutkimusyhteistyötä
sekä lisäämällä laadunmittaukseen ja laatumittareiden kehittämiseen liitty-vää yhteistyötä. Psykiatrian alan laatu-mittauksia käsittelevässä yhteistyössä todettiin vuonna 2011, että Pohjoismail-la on ainutlaatuiset mahdollisuudet laa-dun mittaamiseen muun muassa maiden toimivien laaturekisterien ansiosta. Tätä yhteistyötä kannattaa jatkaa ja vahvis-taa.
• Järjestetään vuosittain psykiatrian alan huippukokous. Vuosittain järjestettä-vä psykiatrian alan huippukokous tulee olemaan kiistaton foorumi kokemusten vaihtoa sekä tiedon ja alan tulosten vä-littämistä ajatellen (ks. aiempi ehdotus). Psykiatrian alan huippukokous, johon osallistuu muun muassa päättäjiä, tut-kijoita, käytännön työtä tekeviä ja käyt-täjäjärjestöjä, voi samalla tuoda esiin psykiatrisista häiriöistä kärsivien ihmis-ten leimautumisen ongelmaa ja osaltaan auttaa vähentämään sitä.
P S Y K I AT R I A
26
E H D o T U S 1 1
Ehdotus 11 Laajennetaan terveydenhuollon valmiusyhteistyön toimeksiantoa
Pohjoismaisesta valmiusyhteistyöstä vastaava ryhmä (Svalbard-ryhmä) saa laajemman toimeksiannon, johon sisällytetään kaikki terveydenhuollon valmiusyhteistyön osa-alueet.
Pohjoismaiden terveysministerit allekirjoit-tivat puitesopimuksen terveydenhuollon valmiusyhteistyöstä kesäkuussa 2002. So-pimuksen tarkoituksena on kehittää enna-koivilla toimenpiteillä yhteispohjoismaista valmiutta ennalta ehkäistä ja hoitaa kriise-jä ja katastrofeja. Epävirallinen työryhmä (Svalbard-ryhmä) sai tehtäväkseen yh-teistyön kehittämisen. Sopimuksen piiriin kuuluvat perinteisten onnettomuuksien hoi-tamisen lisäksi erityisesti tapaukset, joissa mukana on biologisia ja kemiallisia ainei-ta, radioaktiiviseen säteilyonnettomuuteen liittyvä erityisosaaminen ja terroristihyök-käykset.
Svalbard-ryhmän työ on osin toiminut erit-täin hyvin, erityisesti verkostoyhteistyössä. Työryhmä on kuitenkin kohdannut tiettyjä vaikeuksia tehtäviensä hoidossa erityisesti siksi, että joka maassa asioita hoitavat mo-net eri viranomaiset ja laitokset, joiden nä-kökulmat ja tavoitteet poikkeavat toisistaan. Viime vuosina toiminnan painopiste on siir-tynyt alkuperäisistä tehtävistä useisiin mui-hin katastrofeihin liittyviin tehtäviin, kuten ensihoitoon, ambulanssikuljetuksiin ja sai-raanhoitopalveluihin.
on tärkeää laajentaa terveydenhuollon valmiutta siten, että se perustuu katta-vaan turvallisuusnäkemykseen. Uusia uhkakuvia ilmestyy nopeaan tahtiin, eri-tyisesti digitaalisen kehityksen vauhdit-tamana. Esimerkiksi erilaisiin kyberuhkiin varautuminen edellyttää tiiviistä eri alojen välistä yhteistyötä kansallisella, pohjois-maisella ja kansainvälisellä tasolla.
Toimeksiannon on lisäksi vastattava to-dellisuudessa tehtävää työtä. Viime aikoi-na kasvanut vakavien tapahtumien määrä vahvistaa tiiviimmän yhteistyön perustei-ta. on hyvin tärkeää, että vastuunjako on uudessa toimeksiannossa selkeästi mää-ritelty Svalbard-ryhmän ja pohjoismaisten viranomaisten sekä laitosten kesken.
Terveydenhuollon valmiudessa yhteis-työhön voi sisältyä mm. yhteinen tutki-mus- ja kehitystyö, koulutus, hankinnat ja varmuusvarastot. Konkreettisia esi-merkkejä ovat yhteinen lentävän lääkintä-henkilöstön koulutus ja yhteiset resurssit ilmateitse hoidettavalle lääkinnälliselle evakuoinnille.
Terveydenhuollon valmius
T E R V E Y D E N H U o L L o N VA L M I U S
27
E H D o T U S 1 2 L ä ä K K E E T
JoHANNES JANSSoN/NoRDEN.oRG
Ehdotus 12 Laajennetaan pohjoismaista lääkealan yhteistyötä paremman kustannustehokkuuden ja turvallisuuden saamiseksi
Pohjoismaista lääkealan yhteistyötä laajennetaan perus- tamalla yhteinen harvinaisten lääkkeiden lääkevarasto ja lisäämällä näihin lääkkeisiin liittyvää yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa hankintasopimuksista ja uusien lääkkeiden käytöstä.
Lääkekulut muodostavat suuren osan maiden terveydenhuollon kustannuk-sista. Kaikki Pohjoismaat ovat oECD:n keskiarvon alapuolella, kun lääkekus-tannuksia tarkastellaan asukaskohtai-sesti tai suhteessa BKT:hen. Vuonna 2011 oECD-maiden lääkekustannuk-set olivat keskimäärin kuudesosa mai-den terveydenhuollon menoista, ja olivat näin ollen kolmanneksi suurin menoerä sairaalahoidon ja perusterveydenhuol-lon jälkeen.
Kuten kaikissa muissakin maissa, myös Pohjoismaissa on haasteena uusien ja usein hyvin kalliiden lääkkeiden tulo mark-kinoille, mistä potilaat usein hyötyvät huo-mattavasti mutta mikä luo paineita maiden terveydenhuollon kustannuksiin. Maantie-teellisen läheisyyden ja kielellisen yhtey-den ansiosta uusien lääkkeiden käytöstä on helppo saada tietoa naapurimaiden viestimistä, mikä saattaa aiheuttaa tervey-denhoitoviranomaisille paineita seurata naapurimaiden päätöksiä.
Lääkkeet
28
E H D o T U S 1 2
Maailman mittakaavassa yhden Pohjois-maan markkinat ovat liian pienet lääke-valmistajille – erityisesti tämä koskee harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoi-tettuja lääkkeitä. Laajennetusta poh-joismaisesta yhteistyöstä onkin moneen otteeseen keskusteltu Pohjoismaiden ministerineuvostossa – muun muassa Islannin aloitteesta vuonna 2008 ja minis-terikokouksessa Tanskan puheenjohtaja-kaudella vuonna 2010. Keskustelut eivät kuitenkaan ole johtaneet konkreettisiin tu-loksiin johtuen siitä, että lääkealan järjes-telmät poikkeavat toisistaan, mikä johtaa mm. erilaiseen hinnoitteluun ja erilaisiin päätöksentekorakenteisiin.
on kuitenkin vielä mahdollista laajentaa pohjoismaista lääkealan yhteistyötä siten, että se hyödyttää Pohjoismaiden asukkai-ta. Tiedonvaihdon lisääminen ehdoista ja hinnoista, joita maat saavat hankintojen yhteydessä, vahvistaisi maiden neuvotte-luasemaa jatkossa.
on myös tarpeen laajentaa tiedonvaihtoa uusien lääkkeiden käytöstä, mikä saat-
taa myöhemmässä vaiheessa kehittyä varsinaiseksi, uusien lääkkeiden arvioin-tia koskevaksi yhteistyöksi. Yhteistyötä ryhdytään tekemään maiden asianomais-ten elinten kesken. Riippumatta yhteisten yleisten hankintojen tiellä olevista esteis-tä olisi myös tarkoituksenmukaista laajen-taa yhteistyötä harvinaisten lääkkeiden tarvittavan valmiusvaraston ylläpitämi-seksi. Kyse on Pohjoismaissa niin harvoin esiintyvistä sairauksista (esim. käärmeen-puremat, kurkkumätä, botulismi), ettei te-hokkuuden nimissä ole järkevää perustaa omia kansallisia varastoja.
Yhteistyö voi aluksi johtaa harvinaisten lääkkeiden yhteispohjoismaisen lääke-varaston perustamiseen ja myöhemmin laajentua kattamaan valmiustuotteet eli rokotteet ja vastamyrkyt, joita harvoin tarvitaan, mutta joille on oltava valmius-varasto kriisitilanteita varten (esim. rokko-tautirokotteet).
L ä ä K K E E T
29
E H D o T U S 1 3
Ehdotus 13 Uusi pohjoismainen virkamiesvaihto – pilottihanke
Käynnistetään vahvistettu pohjoismainen virkamiesvaihto terveysalalla. Entistä useammalle ministeriön virkamiehel-le annetaan mahdollisuus lyhyeen virkamiesvaihtoon, jolla luodaan lisää ja parempia verkostoja edistämään pohjois-maista osaamista ja vahvistamaan kilpailukykyä.
Nykyinen pohjoismainen virkamiesvaih-tosopimus on vuodelta 1979 ja se antaa valtion palveluksessa oleville mahdolli-suuden tutustua hallintoon toisessa Poh-joismaassa, muka lukien Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti, joko lyhyen tai pi-temmän aikaa. Virkamiesvaihto on malli-esimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se on vuosien varrella saanut erittäin hyvää palautetta. Mainittakoon, että vaihdossa ei edellytetä keskinäistä työpai-kanvaihtoa kahden virkamiehen kesken, ja että ohjelmaan osallistujat ovat palkalli-sella virkavapaalla. Vaihdon tarkoituksena on tutustua olosuhteisiin naapurimaissa, mikä syventää pohjoismaista yhteistyö-tä ja kehittää Pohjoismaiden julkisia lai-toksia sekä virkamiesvaihtoon osallistujia myönteisellä tavalla.
Valitettavasti voidaan todeta, että virka-miesvaihtoon osallistutaan liian vähän. osallistujia oli vain 47 vuonna 2013, ja heistä vain muutama oli ministeriöstä. Erityisesti eri viranomaiset lähettivät työntekijöitään naapurimaihin.
Jotta voitaisiin parantaa vastuuministeri-öiden keskinäisen yhteydenpidon edel-
lytyksiä, on ehdotettu lisäsopimusta nykyiseen virkamiesvaihtosopimukseen. Panostus olisi pilottihanke (3 vuotta), ja kohderyhmänä ovat terveysasioiden paris-sa asianomaisessa ministeriössä työsken-televät virkamiehet. Tavoitteena on luoda lisää ja parempia verkostoja asiaa hoita-viin ministeriöihin ja niiden välille Pohjois-maissa, jotta pohjoismainen osaaminen lisääntyisi ja kilpailukyky vahvistuisi. Siksi ehdotetaan lyhyitä, viikon tai kahden mittaisia virkamiesvaihtoja, joissa keski-tytään verkostojen luomiseen ja siten pa-rempaan tiedon ja kokemusten vaihtoon maiden välillä. Nykyisellään virkamies-vaihdon kesto on yhdestä kahteentoista kuukauteen, mikä saattaa muodostaa esteen monille työntekijöille ja heidän työnantajilleen.
Lyhyemmän oleskelun pitäisi tarjota osal-listumismahdollisuus entistä useammalle virkamiehelle. Pilottihankkeen rahoituk-sen olisi tultava Pohjoismaiden ministeri-neuvoston budjetista.
Virkamiesvaihto
V I R K A M I E S VA I H T o
30
E H D o T U S 1 4 K A N S A L L I S E T A S I A N T U N T I J AT E U : S S A
SILJE BERGUM KINSTEN/NoRDEN.oRG
Ehdotus 14 Pohjoismaista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamisessa Euroopan komissioon
Sosiaali- ja terveysalalla käynnistetään uutta epävirallista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamiseksi Euroopan komissioon.
Pohjoismainen yhteistyö perustuu yhtei-siin arvoihin, jotka muodostavat pohjois-maisen hyvinvointimallin perustan. Tätä nykyä hyvinvointivaltioon kohdistuu pai-neita erityisesti väestönkehityksen ja talouskriisin takia. Siksi maiden on toimit-tava yhdessä pystyäkseen vastaamaan näihin haasteisiin. Sen vuoksi ehdotetaan uutta pohjoismaista epävirallista yhteis-työtä kansallisten sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden lähettämiseksi Euroopan komission sosiaali- ja terveysalan pääosas-toihin (DG EMPL ja DG SANCo).
Kaikki maat (myös Eta-maat) lähettävät asiantuntijoita EU:n toimielimiin. Tällä het-kellä esimerkiksi Ruotsilla on noin 30 asian-tuntijaa, jotka työskentelevät kaikilla politiikan sektoreilla, eivät kuitenkaan sosiaali- ja terveysalalla.
Komissiossa olevan kansallisen asiantun-tijan avulla voidaan vaikuttaa komissiossa
käynnissä oleviin prosesseihin. Asiantun-tija voi esimerkiksi vaikuttaa ehdotuksen muotoiluun, jakaa tietoa epävirallisesti ja olla sitä kautta huomattava resurssi kotimaalleen. Epävirallinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken voisi saada aikaan parempaa ja tasaisempaa kansallisten asiantuntijoiden sijoittumista ja siten mai-den resurssien parempaa hyödyntämistä. olisi tehokkaampaa sijoittaa pohjoismai-sia asiantuntijoita tasaisesti eri yksiköihin sen sijaan, että samassa yksikössä toimii useita asiantuntijoita, joilla on samat tai samankaltaiset näkemykset. Komissios-sa työskentelevä kansallinen asiantuntija on suhteellisen suuri kuluerä ministeriöl-le, mikä rajoittaa maiden mahdollisuuksia vaikuttaa prosesseihin niiden alkuvai-heessa. Asiantuntijan palkan maksaa työnantaja (ministeriö tai viranomainen) ja kulukorvauksen EU:n toimielin (päivära-hat ja matkakorvaukset virkapaikalle ja takaisin).
Kansalliset asiantuntijat EU:ssa
31
E H D o T U S 1 4
Ensimmäinen vaihe uudessa yhteistyössä voisi olla Pohjoismaiden ministerineuvos-ton sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamies-komitealle (äK-S) tiedottaminen kunkin maan kansallisista asiantuntijoista, jotka työskentelevät komissiossa. Sen jälkeen
Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysminis-teriöiden kansainvälisten sihteeristöjen tulee kokoontua säännöllisesti keskuste-lemaan epävirallisen yhteistyön suunnit-telusta.
K A N S A L L I S E T A S I A N T U N T I J AT E U : S S A
Ved Stranden 18DK-1061 København K
www.norden.org
ANP2014:732 ISBN 978-92-893-2812-8
Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa
Bo Könberg on laatinut riippumattoman raportin terveysalan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi seuraavien 5–10 vuoden aikana. Raportti esiteltiin Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministereiden kokouksessa Islannissa 11. kesäkuuta 2014.
Bo Könberg on ruotsalainen liberaali poliitikko, joka toimi Ruotsin sairaanhoito- ja sosiaalivakuutusministerinä vuosina 1991–1994. Hän johti tuolloin Ruotsin eläkeuudistustyötä. Hän on osallistunut useisiin hyvinvointialan selvityksiin Ruotsissa, muun muassa äDEL-uudistukseen sekä hoitomaksuselvitykseen.
Raportti sisältyy Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän pohjoismaisen hyvinvoinnin ohjelmaan, joka ministerineuvoston suurimpia panostuksia vuosina 2013–2015. www.norden.org/hyvinvointi