terveellinen työ – stressi hallinnassa. eurooppalainen työterveys-ja työturvallisuuskampanja...

Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle.

Terveellinen työ – stressi hallinnassa!Eurooppalainen työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2014-2015

SAK:n 22. Työympäristöseminaari, 17.10.2015, Kiljavan opisto, Kotorannantie 49, 105250 Kiljava

Ylitarkastaja Hannu Stålhammar, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen koordinaatiokeskus (Focal Point)

2

www.healthy-workplaces.eu

Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanjat

2000: Kiitos ei - TUki- ja LiikuntaElinSairaudet

2001: Menestys ei ole vahinko

2002: Työstä stressiä!

2003: Vaaralliset aineet hallintaan

2004: Rakennamme turvallisesti

2005: Stop - meteli ei vetele!

2006: Hyvä startti työhön

2007: Keveyttä työhön

2008-2009: Terveellinen työ - Yhteinen etu!

(riskienarviointi)

2010-2011: Kunnossapidon turvallisuuskampanja

2012-2013: Yhteistyöllä riskit hallintaan

2014-2015: Terveellinen työ - stressi hallinnassa!

2016-2017: ”Healthy Workplaces for All Ages /

Terveellinen työ - Elämän eri vaiheissa”

3


Johdanto kampanjaan

Kampanjaa koordinoi Euroopan työterveys- ja

työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)

Kampanja järjestetään yli 30 maassa

Kampanjaa tukee yhteistyökumppanien verkosto:

• kansalliset koordinaatiokeskukset

• työmarkkinaosapuolet

• viralliset kampanjakumppanit

• mediakumppanit

• Yritys-Eurooppa-verkosto

• EU:n toimielimet.

EU-OSHA

4


Keskeiset tavoitteet

Lisätään tietämystä työperäisestä stressistä ja psykososiaalisista

riskeistä

Edistetään näiden riskien hallintaa

Ehkäistään niiden merkittäviä kielteisiä vaikutuksia

Tuetaan työyhteisöjä hallitsemaan stressitekijöitä ja

psykososiaalisia riskejä, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä

Kannustetaan yhteistyöhön sekä käytännöllisten ja

helppokäyttöisten stressin arviointivälineiden käyttöön.

5


Työympäriston ja työhyvinvoinnin linjausten tavoitteet

vuoteen 2020

Elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen

2020 mennessä

Ammattitautien määrä vähenee 10%

Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25%

Työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee:

Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20%

Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 %

6


Ongelman laajuus

Yli puolet eurooppalaisista työntekijöistä ilmoittaa stressin

olevan työpaikallaan yleistä.

Stressin arvellaan muiden psykososiaalisten riskien ohella

aiheuttavan noin puolet kaikista menetetyistä työpäivistä.

Noin neljä työntekijää kymmenestä on sitä mieltä, ettei stressiä

hallita hyvin heidän työpaikallaan.

7


Työn psykososiaaliset kuormitustekijät

Työn järjestelyihin liittyvät

kuormitustekijät

Työn sisältöön

liittyvät kuormitus-

tekijät

Työyhteisön sosiaaliseen

toimivuuteen liittyvät

kuormitus-tekijät

8


Yleisimmät työperäisen stressin syyt Euroopassa

2013 (EU-OSHA)

0% 20% 40% 60% 80%

Huonosti hoidettu organisaatiomuutos tai työnepävarmuus

Työaika tai työmäärä

Härintä tai epäasiallinen kohtelu

Esimiesten ja työtovereiden tuen puute

Ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvät roolittyöpaikalla

Heikot mahdollisuudet osallistua työtäänkoskeviin päätöksiin ja vaikuttaa oman työnsä

suunnitteluun

72%

66%

59%

57%

52%

46%

9


Kuva 2. Kiirettä ja työtapaturmia selittäviä tekijöitä (Salminen ym., 2013)Mukailtu: Salminen Simo & Perttula Pia, Tietoa työstä - sarja, TTL, 2015

Kiire lisää työtapaturmariskiä, mutta myös …

10


Kielteiset vaikutukset

Yksilölle

• keskittymisvaikeudet ja virheet

• työuupumus ja masennus

• yksityiselämän ongelmat

• huumeiden ja alkoholin käyttö

• huono fyysinen kunto

Organisaatiolle

• heikko kokonaistuottavuus

• poissaolojen ja presenteismin (vajaakuntoisena töihin

tulemisen) lisääntyminen

• tapaturmien ja vammojen lisääntyminen.

11


Miksi psykososiaalisten riskien hallinta on

vaikeaa?

Koska stressi voi liittyä erilaisiin työn kuormitustekijöihin!

Koska stressi voi ilmetä erilaisina vaivoina/oireina!

Koska stressin vaikutukset voivat näkyä vasta pitkällä

aikavälillä!

Koska yksilölliset erot stressin kokemisessa ovat hyvin

suuria!

12


Psykososiaalisten riskien hallinnan edut

Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden

parantuminen

Terveet, motivoituneet ja tuottavat työntekijät

Yleisen suorituskyvyn ja kokonaistuottavuuden

parantuminen

Poissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden väheneminen

Koko yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten ja

hallinnollisen taakan väheneminen

Lainsäädännön vaatimusten noudattaminen

13


Johdon rooli

Työnantaja vastaa psykososiaalisten riskien ehkäisemiseen tai

vähentämiseen tähtäävän suunnitelman toteutuksesta.

Johdon tulisi edistää kannustavaa työilmapiiriä ja kannustaa

työntekijöitä ottamaan huolenaiheita esille ja tekemään

ehdotuksia.

Keskitason johdolla on keskeinen asema, sillä se on tekemisissä

työntekijöiden kanssa päivittäin.

Hyvä johtamistapa ja henkilöstöjohtamistaidot auttavat luomaan

hyvän psykososiaalisen työympäristön. Näitä taitoja voi oppia ja

kehittää.

Vapaaehtoisten toimenpiteiden toteuttaminen henkisen

hyvinvoinnin edistämiseksi voi myös edistää merkittävästi

työpaikan terveellisyyttä.

14


Työantajan velvollisuudet

Työnantajan on toimittava ennalta ehkäisevästi

kuormitustekijöiden selvittäminen ja riskin arviointi

toimenpiteet kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi

työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen jatkuva tarkkailu

Epäily kuormittumisesta - esimiehen on puututtava saatuaan tiedon

selvitettävä kuormittumisen syyt

käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin

Työnantajan on toimittava yhteistyössä

työterveyshuolto – lakisääteinen asiantuntijataho

työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojelun yhteistoiminta

15


Työntekijöiden osallistumisen tärkeys

Vaikka hyvällä johtamistavalla voidaankin vähentää työperäistä

stressiä ja psykososiaalisia riskejä, myös työntekijöiden

osallistuminen on tärkeää.

Työnantajan ja työntekijöiden välillä on käytävä kaksisuuntaista

vuoropuhelua.

Työntekijät ja heidän edustajansa ymmärtävät parhaiten

työpaikan ongelmat, ja he voivat auttaa suunnittelussa ja

ratkaisujen toteutuksessa.

Työntekijöiden kuuleminen auttaa parantamaan yleistä ilmapiiriä

ja varmistamaan, että toteutetut toimenpiteet ovat sekä

asianmukaisia että tehokkaita.

16


17


Suunnittelukriteerit: Hyvin suunniteltujen työtehtävien

piirteet (1)

"Hyvin suunniteltujen työtehtävien piirteet" on esitetty

Eurooppalaisessa ergonomiastandardissa EN-614:2

a) Käytä työntekijöiden kykyjä ja taitoja

b) Luo merkityksellisiä ja "kokonaisia" tehtäviä - ei erillisiä tehtävien pieniä osia

c) Tee työntekijän panos kokonaistuloksesta tunnistettavaksityöntekijälle itselleen

d) Käytä työntekijän taitojen vaihtelua, luo tarkoituksenmukainen yhdistelmä seuraavista:

yksinkertaiset rutiinitoimet

sääntöjen mukainen toiminta

järkeily: prosessin analysointi ja tarvittavien toimien kehittäminen

e) Suo työntekijälle tarkoituksenmukaisesti vapautta ja itsemääräämistä, esimerkiksi työn suoritustapojen valitsemisessa tai työtehtävien ensisijaisuuksien, työtahdin tai suoritusjärjestyksen määrittämisessä

18


Suunnittelukriteerit: Hyvin suunniteltujen työtehtävien

piirteet (2)

f) Anna työntekijälle riittävästi palautetta työsuorituksesta

g) Suo työntekijälle mahdollisuuksia kehittää nykyisiä taitoja ja hankkia uusia

h) Vältä niin ylikuormitusta kuin alikuormitustakin, jotka voivat johtaa tarpeettomaan tai liialliseen rasitukseen, väsymykseen tai virheisiin

i) Vältä toistoa, joka voi johtaa fyysisiin vaivoihin, kuten myös yksitoikkoisuuden tuntemuksiin, motivaation menettämiseen, ikävystymiseen tai tyytymättömyyteen

j) Vältä yksin työskentelyä ilman mahdollisuutta sosiaalisiin tai toiminnallisiin kontakteihin.

(yksityiskohtaisemmat kuvaukset Eurooppalaisessa standardissa EN 614:2)

19


PIRA menetelmä

"Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta" on:

A4-kokoinen kansio jossa opas sekälomakkeina:

o riskien tunnistuslista, o riskien hallinta suunnitelma, o työsuojelun toimintaohjelma, o työterveyshuollon työpaikkakäynti raporttio kemikaaliluetteloo vuosikello jao välilehtiä = mahdollisuus laittaa kansioon muutakin

aiheeseen kuuluvaa (esim.käyttöturvallisuustiedotteet))

mukana muistitikkuo sisältää oppaan ja lomakkeet myös sähköisesti

täytettävässä muodossa

20


Keskeiset työkuormitukseen liittyvät tekijät (Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA, TTL)

Psyykkiset tekijät

– tavoitteiden selkeys

– työmäärä ja työtahti*

– vaikuttamismahdollisuudet*

– työn kehittävyys

– keskeytykset ja esteet

– vastuun määrä

– työstä saatu palaute ja arvostus

Sosiaaliset tekijät

– yksintyöskentely

– yhteistyön toimivuus*

– tiedonkulku ja tiedon saanti

– asioiden ja toiminnan johtaminen*

– tasa-arvoinen kohtelu

– epäasiallinen kohtelu ja häirintä*

– kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet asiakas- ja

potilastyössä

*Nämä ovat tutkimusten valossa osoittautuneet erityisen keskeisiksi masennuksen kannalta

21


Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on entistä

tärkeämpää tulevaisuuden työelämässä

• HR-johtajat EU:ssa pitävät työn ja perheen

yhteensovittamista tulevaisuuden tärkeänä kysymyksenä

(Eurofound 2010)

• Monimuotoisuusbarometrissa HR-johto näki iän ja siihen

liittyvien kysymysten ratkaisemisen tärkeimpänä

monimuotoisuuden ulottuvuutena työelämässä

(Työterveyslaitos 2011)

• Omia läheisiä työssä käynnin ohella hoitavien määrä kasvaa

tulevaisuudessa väestön ikääntyessä

• Työntekijöiden arvostukset muuttuvat ja hyvistä

työntekijöistä kilpailu kiristyy

www.tyojaperhe.fi

22


Miten stressiä ehkäistään?

Aktiivinen yhteistyö työpaikan toimijoiden ja eri tahojen kanssa.

Kehitetään hyviä käytäntöjä omista lähtökohdista.

Lisätään tietoisuutta ja osaamista.

Seurataan ja arvioidaan työolosuhteita ja kuormitusta

säännöllisesti.

Työn ja työolosuhteiden kehittäminen jatkuva prosessi.

Annetaan aikaa ja edellytyksiä palautumiseen.

23


Miten stressiä vähennetään?

Työkyvyn tuen toimintamallit käyttöön:

o varhainen puuttuminen, työhön paluun tuki.

Tunnistetaan ja arvioidaan haitallinen kuormitus.

Epäkohtiin puuttuminen ”tässä ja nyt” ja ideoidaan vaihtoehtoja

toimia.

Hyödynnetään työpaikan asiantuntijoita ─ työsuojelu- ja

työterveysyhteistyötä.

24


Euroopan hyvän käytännön palkinnot

Tunnustus merkittävästä ja innovatiivisesta hyvästä käytännöstä

Ratkaisut stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan työssä

Jaetaan seuraavilla alueilla toimiville organisaatioille ja yrityksille:

• EU:n jäsenvaltiot

• Euroopan talousalue

• Länsi-Balkanin maat ja Turkki

Ehdokkaiden valinnasta huolehtivat koordinaatiokeskukset ja EU-

OSHA kahdessa vaiheessa:

• Kansallisen tason valintamenettely

• Arviointi Euroopan unionin tasolla

Hyvien käytäntöjen palkitsemistilaisuus Riika 27.4.2015

• Award: Fastems Oy, Tampere ”Caring=Sharing, Helping Engineer’s

work”

• Kunniamaininta: Satakunnan sairaanhoitopiiri ”Hyvää työtä! –

työhyvinvointitoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirissä”

25


Backbone Sharing = Caring Water is water. Rock is rock.

Fastems Oy, Tampere

Backbone: Pyrimme selkeisiin toimintatapoihin, määriteltyihin

vastuisiin, rohkeuteen ja uskaltamiseen

Sharing=Caring: Kommunikoimme aktiivisesti, jaamme osaamista

ja tietoa sekä kehitämme yhdessä toimintatapojamme ja yhteistyötä

Water is water. Rock is Rock.: Pyrimme jatkuvaan parantamiseen ja

erinomaisuuden tavoitteluun sekä turhan monimutkaisuuden

poistamiseen

26


”Terveellinen työ - Elämän eri vaiheissa”

seuraava kampanja 2016-2017

Kampanjan tavoitteet:

edistää ehkäisyn periaatteita korostaen työssä jaksamista ja

terveellistä ikääntymistä läpi koko työelämän,

tuottaa ja jakaa sekä työnantajille että työntekijöille tietoa ja

käytännöllisiä työkaluja työhyvinvoinnin, erityisesti työterveyden

ja -turvallisuuden hallintaa varten koko työvoiman osalta,

edistää teemaan liittyvien hyvien käytäntöjen ja tiedon

leviämistä.

27


”Terveellinen työ - Elämän eri vaiheissa”

kampanjan aikataulutusta 2016-2017

Kampanja-avaus (launch): Huhtikuu 2016

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikot (viikko 43):

Lokakuu 2016 ja 2017

Hyvien käytäntöjen palkintojen jakotilaisuus (Good Practice

Awards Ceremony): Huhtikuu 2017

Kampanjan päätösseminaari (Healthy Workplaces Summit):

Marraskuu 2017

28


Työkalulinkkejä (1)

Sähköinen stressin hallintaopas ...

https://www.healthy-workplaces.eu/fi/tools-and-resources/a-

guide-to-psychosocial-risks

… suomenkielinen e-opas

http://eguides.osha.europa.eu/stress/FI-FI/

Työturvallisuuskeskus:

http://sykettatyohon.fi/fi

https://www.healthy-workplaces.eu/fi/tools-and-resources/a-guide-to-psychosocial-risks

http://eguides.osha.europa.eu/stress/FI-FI/

http://sykettatyohon.fi/fi

29


Työkalulinkkejä (2)

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet:

http://www.kuntoutussaatio.fi/files/49/varhaisen_reagoinnin_tyok

irja.pdf

Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto:

http://www.uta.fi/jkk/tyovirta/materiaalipankki.html

http://www.kuntoutussaatio.fi/files/49/varhaisen_reagoinnin_tyokirja.pdf//www.healthy-workplaces.eu/fi/tools-and-resources/a-guide-to-psychosocial-risks

http://www.uta.fi/jkk/tyovirta/materiaalipankki.html

30


Lisätietoa 1

Lisätietoa on kampanjan verkkosivustolla


Kampanja-aineisto:

https://osha.europa.eu/en/campaign-toolkit

Lisätietoa kansallisista tapahtumista antavat kansalliset

koordinaatiokeskukset:

www.healthy-workplaces.eu/fops

www.riskithaltuun.fi

http://www.ttl.fi/partner/riskithaltuun/Sivut/default.aspx

http://www.healthy-workplaces.eu/

https://osha.europa.eu/en/campaign-toolkit

http://www.healthy-workplaces.eu/fops

http://www.riskithaltuun.fi/

http://www.ttl.fi/partner/riskithaltuun/Sivut/default.aspx

31


Lue vielä lisää . . .

Toppinen-Tanner S & Ahola K (toim.):

Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos, 2012.

Viesti päättäjille: Liiallinen työstressi lisää työkyvyttömyyttä.

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/viesti_paattajille/sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/viesti_paattajille/sivut/default.aspx

32


Kiitos!

Yhteistyöllä tuloksiin!

terveellinen työ – stressi hallinnassa. eurooppalainen työterveys-ja työturvallisuuskampanja...

News & Politics