TEKIJÄ: Nitin Sood, 05I

K K E I N O T E K O I S U U SPARANNETAAN MAAILMAA

ELVYTTÄMÄLLÄ SESE HENKIIN (= KUVAN

EHEYTYS)

Digikuvauksessa eheyttävät

toimenpiteet korvaavat pimiössä olevat

toiminnot yksinkertaisesti, eikä siten

tarvitse olla ammattilainen

voidaakseen saada valokuvastaan

teknisesti paremman sekä

laadukkaamman.

Tätä valokuvaa (sekä muita portfolion

valokuvia) eheyttäessä on käytetty

Adobe PhotoShop 7.0-ohjelmaa.

Ensiksi täytyy miettiä, mitä

kuvassa omasta mielestään

on vikaa. Minä haluaisin

ainakin rajata ensimmäiseksi

kuvan paremmin, sillä tällä

hetkellä ystäväni Laura on

liian keskellä kuvaa.

Valokuvan rajaamisen jälkeen

kannattaa miettiä, onko

kuvan kontrastit kunnossa.

Adobe PhotoShop voi

muuttaa automaattisesti

kontrasteja tai niitä voi myös

manuaalisesti käyttää.

Adoben “auto”-toiminto on

kuitenkin laadukas ja sen

käyttö voi olla suositeltavaa,

jos ei tiedä mitä itse tekee.

Valokuva voi olla jo valmiiksi

sen arvoinen, että sen

kontrasteja ei tarvitse säätää.

“Lauraksi” kutsumaani

valokuvan kontrasteja en

muuttanut paljoa.

MITÄS JOS LEIKIN LEIKEILLÄ, JOITA EN SAISI

LEIKKIÄ?

Alhaalla esimerkkejä voimakkaamasta

muutoksesta, jos haluaa nähdä, mitä voi saada

aikaiseksi.

K K E I N O T E K O I S U U S PART 2

Koneella on aina

mahdollisuus terävöittää

kuva, jota kannattaa käyttää

ehdottomasti hyväkseen.

(Muutos ei näy , koska kuvaa

on jouduttu pienentämään.)

Kuvan valoisuutta voi

muuttaa Brigtnessista, jos

haluaa kuvasta kirkkaaman

(tai vaihtoehtoisesti

tummemman). Usein

valokuvia otettaessa ei ehdi

miettiä valoa (erityisesti

journalistiikan kuvassa).

Muokata toki voi enemmän,

mutta kuvani minusta

näyttää tarpeeksi hyvältä.

Lisään reunukset, koristelen

valokuvan ja lopettelen.

(Valmis kuva seuraavalla

dialla.)

ALKUPERÄINEN KUVA, VERTAILUN VUOKSI

TOISELLA SIVULLA NÄKYVILLÄ

MIKSI? MITEN? KUINKA PITKÄLLE?

Valokuvia muokatessa täytyy ottaa huomioon,

ettei tee kuvasta manipulaatiota. Digitaalisessa

kuvauksessa muokkaaminen rajallisen määrin

on sallitua, sillä se tekee samat toimenpiteet,

mitä pimiössä tehdään.

OBS! Valokuvissa voi säätää myös värejä

Hue/Saturation kohdasta, muokkaamalla hueta.

Esimerkki vieressä.

L L A U R A (Keinotekoisuus, värivalokuva)

LAURA on “DIGITAALISEN EHEYTTÄVÄT TOIMENPITEET”-tehtävän valokuva, jonka tarkoituksena on osoittaa,

mitä kaikkea muokkaamalla voi saada aikaiseksi.

K K E I N O T E K O I S U U S PART 3

Tietokoneella on mahdollisuus tehdä värikuvasta mustavalkoinen kuva, jota käytetään varsinkin

valokuvataiteessa. Mustavalkoistaminen on yksinkertaisten nappuloiden takana, jokaisella ohjelmassa tietenkin

omanlaisten teitten takana. Etsi ohjelmastaan Hue / Saturation -toiminnon ja panee Saturationin nollaksi, niin

valokuva on mustavalkoinen. Tämän jälkeen valokuvaa voidaan muokata samoilla menetelmillä kuin värikuvaa.

Seuraavassa pieni reitti oivaan mustavalkokuvaan. (Kuvan ei toki tarvitse olla aina täysin mustavalkoinen, vaan

voi olla väreiltään myös “harmaa” ja “vanhtava”.

Valitaan valokuva. Rajaus. Mustavalkoinen. Terävöitetään. Kontrastit.

Koska tietokoneella on

todellakin mahdollisuus

tehdä mustavalkoisesta

vanhahtava, mutta ei täysin

mustavalkoinen, kannattaa

ominaisuus ottaa käyttöön.

Erityisesti jos pitää

sellaisesta.

Mustavalkokuvaan hieman

väriä.

Lopputyö, reunukset

sekä teksti, jos

haluaa. Tekstin

jättäminen

tulostuskuvissa

kannattaa jättää

väliin, mutta jos

haluaa ainoastaan

koneen kautta

näyttää, niin teksti on

mukava lisä.

B B E S T F R I E N D S (Keinotekoisuus, mustavalkokuva)

(The) BEST FRIENDS on “DIGITAALISEN EHEYTTÄVÄT TOIMENPITEET”-tehtävän valokuva, jonka tarkoituksena

on osoittaa, mitä kaikkea muokkaamalla voi saada aikaiseksi. Mustavalkokuva.

K K H L = S Y D Ä M I Ä (Kuvia maailmastani)

SYDÄN KOULUSSA on otettu Koillis-Helsinign lukion

aulasta. Se ei ehkä suoranaisesti kuvaa koulua, mutta

tarkoituksena on kuvata, kuinka monen sydän oikeasti

on koulussa - monilla on ystäviä, kenties jopa omia

rakkaita. Siksi itse koulurakennusta on vältetty ja

rajattu pois.

HEARTS on vaatimaton tapa kuvata koulua jollakin

muulla tavalla kuin itse rakennuksella. Lumeen

kirjoitetaan KHL ja lisätään sydämiä, niin saadaan jo

aika hyvä vaikutelma koulustamme.

P P U V I K E J A I L O A (Kuvia maailmastani)

PUVIKE taas on arkinen näky monelle Koillis-Helsingin

lukion opiskelijoille. Tämä väriyhdistelmä on tuttu,

joka on käynyt tässä lukiossa. Kenties meidän

monumenttimme?

ILOA, NAURUA kuvastaa sitä, kuinka koulussamme

suhtaudutaan iloisesti tappioihin, eikä jäädä menneitä

katsomaan. Lassista tuli Koillis-Helsingin lukion

ensimmäinen oppilaskunnan puheenjohtaja. Ja

painotan, Koillis-Helsingin lukion.

V V A L O A T A R P E E K S I K O ?

Valotusaika merkitsee seuraavaa valokuviassa.

LYHYT SULJINAIKA

Suljinajan ollessa lyhyt täytyy varmistaa, että valoa

on tarpeeksi, sillä kuva valottuu ainoastaan lyhyen

aikaa.

Liikettä ei näy kuvassa suljinajan ollessa lyhyt.

PITKÄ SULJINAIKA

Suljinajan ollessa pitkä täytyy olla varovainen, ettei

kamera liiku / tärähdä, sillä silloin kuva näyttää

erittäin suttuiselta.

Valottuu pitkän aikaa, jonka myötä pimeässä

kuvaaminen on mahdollista.

MILLOIN?

Jos ei halua kuvata liikettä / valoa on tarpeeksi, niin

lyhyt suljinaika on suotavaa. Kun taas haluaa kuvita

liikettä / valoa ei ole, niin pitkäsuljin on suotavaa

JALUSTAN kera.

LYHYT SULJINAIKA (YLHÄÄLLÄ) - Lapsen / junan liikettä

ei näy

PITKÄ SULJINAIKA (ALHAALLA) - Junan sekä matkustajan

liike

__________________________________________

__________________________________________

sekä tytön pään heilahdus näkyy kuvassa

L L I I K E J A P Y S Ä H D Y S (Suljinaika)

A MOVING.. kuvastaa, mitä tapahtuu, kun kuvataan

pitkällä suljinajalla. Junan liike näkyy selvästi, ja myös

valot ovat jääneet taakse. A moving.. -nimi antaa

katsojalle vallan päättää, onko se juna, joka liikkee vai

jotain aivan muuta.

LADY FLOWER on kuvattu lyhyellä suljinajalla, mutta

siitä näkyy kuitenkin jollain tavalla veden liike. Kun

kuvaan syventyy tarkkaan, huomaa teoksen

pysähtyneen ja juuri se on lyhyen suljinajan tarkoitus.

V V A L O N M E R K I T Y S ?Valo on elementti, joka on otettava huomioon

kuvatessa valokuvaa mihin tahansa tarkoitukseen.

Journalismissa (erityisesti, kun otetaan tilannekuvia)

valoa ei jäädä pitkäksi ajaksi miettimään, mutta

silloinkin on otettava huomioon millaisissa

olosuhteissa kuva otetaan.

ISO-herkkyys on digitaalisissa kameroissa tärkeä

ominaisuus, jonka avulla pimeässä kuvaaminen

onnistuu.

Salaman käyttöä täytyy välttää kaikessa

mahdollisessa tilanteessa, sillä kuvan on

mahdollisuus ylivalottua silloin. Silloin myös kuvan

“luonnollinen valo” vääristyy ja kuvasta tulee jollain

tavalla luonnoton (= vääränlaiset valot).

Mustavalkoisissa kuvissa varjon osuus korostuu,

kun

värillisissä kuvissa korostuu itse väri.

Studiossa valon käyttö on erinomaisesti, mutta

luonnossa täytyy tyytyä päivänvaloon sekä kameran

ominaisuuksiin.

H A V A I N T O E S I M E R K K I__________________________________________

Kaksi valokuvaa otettu melkein samaan aikaan,

samasta paikasta, samasta tilanteesta.

Kumpaakaan kuvaa ei ole tietokoneella muokattu (=

lisätty vain reunukset), mutta silti valo on erilailla

kummassakin kuvassa.

M I K S I ?

Valo tulee ikkunan kautta, jonka vuoksi toinen kuva

on pimeämpi - ensimmäisessä kuvassa käytettiin

heijastinpahvia, jonka avulla valoa voitiin heijastaa

kohteeseen. Tämän takia ensimmäinen kuva on

valoisampi kuin toinen.

O O I K Y N T T I L Ä N V A L O (Valo)

KYNTTILÄNVAO-kuvassa näkee, kuinka värit

korostuvat, sillä ainoa valonlähde kuvassa on

kummankin sydän. Valoa voi käyttää eri tavoilla

kuvissa ja tässä kaikki on kynttilöiden varassa.

Lämpimät värit yksinkertaisesti huokuvat kuumuutta

ja mustat kohdat luovat kontrastia kuvaan.

YKSISARVINEN on mustavalkoinen tarkoituksella,

sillä vastakohdaksi viereiselle kuvalle, halusin osoittaa

varjon vaikutuksen kuvassa. Valo vaikuttaa erityisen

paljon objekteitihin ja tässä kuvassa ainoa valonlähde

on oikeassa yläreunassa oleva kynttilä. “Yksisarvisen”

varjo on pitkä ja, mitä reunnemmaksi valosta

mennään, sitä tummempaa.

K K U R K I S T E T A A N K O ? (Himmentimen aukko)

PIENI HIMMENTIMEN AUKKO (SUURI SYVÄTERÄVYYS)

Pientä himmentimen aukkoa kannattaa käyttää, kun

haluaa kuvan olevan tarkan etualalta taakse, eikä

halua katsojan kiinittävän huomiota pieneen

yksityiskohtaan.

Pientä himmentimen aukkoa käytetään usein

luonto- sekä maisemakuvissa, jolloin halutaan antaa

kokonaiskuva.

Hämärässä valossa syväterävyys ei ole mahdollista

(= ei tule tarpeeksi valoa.)

SUURI HIMMENTIMEN AUKKO (PIENI SYVÄTERÄVYYS)

Kun halutaan kohteen olevan tarkka ainoastaan

pienenltä alueelta, on suuri himmentimen aukko

suotava apuväline. Tälläin korostetaan ainoastaan

yhtä tiettyä kohdetta, kun tausta jää epäselväksi

(vrt. Laura-työ).

MIKSI?

Aukon säätäminen tekee kuvista paljon

tehokkaampia sekä vaikuttavampia tapauksesta

riippuen. Sen käyttäminen parantaa teknistä

ilmaisua, sillä jos haluaa korostaa yhtä ihmistä

kokonaisesta massta, ei suurta syväterävyyttä

kannata harrastaa.

H A V A I N T O E S I M E R K K E J Ä__________________________________________

Kuvassa on käytetty suurta terävyyttä, jolloin koko

kuva on terävä, eikä siinä korosteta yhtä tiettyä

kohtaa.

Pieni syväterävyys aiheuttaa sen, että katsoja kiinostuu

suklaapaloista, eikä taustalla olevasta naisesta. Tausta on

sumea, kun suklaat ovat tarkkoja.

T T A R K K A K O L O P P U U N S A A K K A ? (Syväterävyys)

MAAILMA on tyypillinen maisekuva, jossa koko kuva

alusta loppuun saakka on tarkka. Kuvassa on pehmeät

värit, liikettä sekä loputon taivas - omasta mielestäni

jollain tavalla raikas kuva, vaikkakin hyvin tyypillinen

suomalainen maisemakuva.

VESIPISARA RUUSUSSA oli hankala kohde kuvata,

sillä järjestelmäkameran käyttö ensinnäkin tuotti

ongelmia. Onnistuin kuitenkin luomaan sen, mitä

tahdoin. Ruusun, pehmeän taustan sekä vesipisaroita,

jotka asuvat ruusun varrella. Tämä on portfolion

viimeisin työ.