Sivu 1/22

Tehostettu perhetyö/perhetyö omavalvontasuunnitelma

Perhe- ja sosiaalipalvelut –osasto Lastensuojelu/Lastensuojelun palvelut Tehostettu perhetyö/perhetyö omavalvontasuunnitelma 4.1.2017

Sivu 2/22

ESIPUHE ................................................................................................................................................. 4 1 Tehostettu perhetyö / perhetyö 1,2,3,4, Kotiin vietävä kriisityö ............................................................. 5 2 ASIAKASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN ................................ 5

2.1 Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Anita Lindfors Lastensuojelun palvelujen päällikkö ...................................................................................................... 5 2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi .......................................................................................... 5

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ............................................................. 6 3.1 Toiminta-ajatus .......................................................................................................................... 6

3.1.1 Tehostetun perhetyön / perhetyön toiminta-ajatus .............................................................. 6 4 RISKINHALLINTA ............................................................................................................................. 8

4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat ............................................................................ 8 4.2 Riskinhallinnan työnjako ............................................................................................................ 8 4.3 . Riskien tunnistaminen .............................................................................................................. 9 4.4. Riskien käsitteleminen ................................................................................................................... 9

4.4.1Riskien käsitteleminen tehostetussa perhetyössä / perhetyössä ............................................... 9 4.5 Korjaavat toimenpiteet .................................................................................................................... 9 4.6 Muutoksista tiedottaminen .............................................................................................................. 9

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET .............................................................................................. 10 5.1 Päätös palvelusta .................................................................................................................... 10 5.2 Perhetyön suunnitelma ............................................................................................................ 10 5.3 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ................................................................................... 10 5.4 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet .................................................................... 10 5.5 Asiakkaan kohtelu .................................................................................................................... 10

5.5.1 Asiakkaan kohtelu tehostetussa perhetyössä / perhetyössä ............................................. 10 5.6 Asiakkaan osallisuus................................................................................................................ 11

5.6.1 Tehostetun perhetyön / perhetyön asiakkaan osallisuus ........................................................ 11 5.8 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä ................................................................ 11

5.8.1 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä .................................................... 11 6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA ......................................................................................................... 11

6.1 Sosiaaliasiamies ...................................................................................................................... 12 6.2 Neuvontanumerot .................................................................................................................... 12 6.3 Helsingin neuvontapalvelu Virka-info ....................................................................................... 13 6.4 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely ............................................... 13

7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA ....................................................................................... 14 7.1 Tehostetun perhetyön / perhetyön keskeinen sisältö................................................................ 14 7.2 Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa - alihankintana tuotetut palvelut ........................... 14

8 HENKILÖSTÖ ................................................................................................................................. 15 8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta ................... 15

8.1.1 Toimintayksikön henkilöstön määrä ja rakenne ................................................................. 15 8.2 Yksikön sijaisten käytön periaatteet ......................................................................................... 15 8.3 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen ................................................................ 15 8.4 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ......................................................................................... 16 8.5 Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen ......................................................... 16 8.6 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella ................................................. 16

9 TOIMITILAT .................................................................................................................................... 17 9.1 Toimintayksikön tilojen kuvaus ................................................................................................. 17 9.2 Tilojen käytön periaatteet ......................................................................................................... 17 9.3 Toimintayksikön siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt ................................................................... 17 9.4 Asiakastietojen sähköisen käytön omavalvonta ....................................................................... 17

10 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY ................................................................................................ 19 10.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö ........................................ 19 10.2 Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja perehdytys ...................................... 19 10.3 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste ........................................................................... 19

Sivu 3/22

10.4 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot ................................................................................. 20 11 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN ........................................................................................... 20

Sivu 4/22

ESIPUHE Sosiaalihuoltolain 1.4.2015 (1301/2014) perusteella sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintako-konaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvalli-suuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi

• suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä

• sen toteutumista on seurattava säännöllisesti

• toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti ke-rättävän palautteen perusteella

Useat eri aikoina voimaan tulleet säädökset edellyttävät toiminnan ohjausta ja seurantaa. Osittain pääl-lekkäisten suunnitelmien välttämiseksi viraston käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 määritellään, että asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma integroidaan lainsäädännön edellyttämän omavalvonnan kanssa. Tämä on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistetty omavalvonta- ja asiakas-/potilasturvallisuussuunnitelma. Tämä suunnitelma on virastotason puitesuunnitelma. Toimintayksiköt laativat omat suunnitelmansa tämän suunnitelman rungon mukaan soveltaen sitä omaan toimintaansa. Viraston yhteinen suunnitelma ja toimintayksikkökohtaiset ovat saatavissa Helsingin kaupungin verkko-sivuilla (www.hel.fi) ja yksiköiden toimitiloissa esim. ilmoitustaululla. Suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuo-sittain. Lastensuojelussa omavalvontasuunnitelmat on laadittu toiminnoittain: Lastensuojelun sosiaalityö Tehostettu perhetyö/perhetyö Perhekuntoutus Muut perheiden tukipalvelut Lasten kriisityö ja vastaanotto Nuorten kriisityö ja vastaanotto Perhehoito Lastenkotitoiminta (yksikkökohtaiset) Saila Nummikoski Lastensuojelun johtaja Sosiaali- ja terveysvirasto

Sivu 5/22

1 Tehostettu Perhetyö/ Perhetyö Perhetyö 1, Kaupintie 11 A, 00440 Helsinki, Johtava ohjaaja Sari Nieminen 050 4110045 , sari.nieminen@hel.fi Perhetyö 2, Alakiventie 5, 00920 Helsinki, Johtava ohjaaja 040 3360367, Perhetyö 3, Kahvikuja 3, 00980 Helsinki, Johtava ohjaaja Riitta Korhonen 050 3269674, riitta.korhonen@hel.fi Perhetyö 4, Ala-Malmin tori 2, 00700 Helsinki, Johtava ohjaaja Marjo Pohjola 050 3630658, marjo.pohjola@hel.fi Kotiin vietävä Kriisityö, Sturenkatu 8, 00510 Helsinki, Johtava ohjaaja Arto Hovi 050 4020902, arto.hovi@hel.fi

2 ASIAKASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

2.1 Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Anita Lindfors Lastensuojelun palvelujen päällikkö

p. 050 3771037, anita.lindfors@hel.fi

2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi

Suunnitelmat päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä oleellisia muutoksia.

Suunnitelma on nähtävillä asiakastiloissa olevalla ilmoitustaululla siten, että asiakkaat, omaiset ja oma-valvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Suunnitelma on nähtävänä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/sote sekä toimintayksik-köjen omilla verkkosivuilla.

Sivu 6/22

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

3.1 Toiminta-ajatus

Lastensuojelun palveluiden tehostetun perhetyön / perhetyön perustehtävä on edistää helsinkiläisten lapsiperheiden hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannus-tehokkaasti. Palvelut ovat vaikuttavia ja turvallista. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa.

3.1.1 Tehostetun perhetyön/perhetyön toiminta-ajatus

Tähän omavalvontasuunnitelmaan kuuluvat Perhetyö 1,2,3,4 ja Kotiin vietävä kriisityö yksiköt. Tehostetun perhetyön/perhetyön toiminta-ajatuksena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, vanhemman ja perheen arjen hallinnan lisääminen, vanhemman tukeminen vanhemmuuden eri osa-alueilla sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Vanhemmuuden tukemisella pyritään riittävän vahvaan vanhemmuuteen, jossa lapsen tarpeisiin vastataan riittävällä tavalla. Työ kohdistuu sekä perheenjäseniin yksilöinä että perhekokonaisuuteen. Työ on asiakkaiden tarpeiden mukaista. Työ sisältää ohjausta, neuvontaa, tukea, yhdessä tekemistä ja arjen kasvatustyön mallintamista. Työskentely tapahtuu perheen toimintaympäristössä verkostoja hyödyntäen. Työskentelyä voidaan toteuttaa asiakasperheen tarpeiden mukaisesti moniammatillisena työparityönä.

3.2. Arvot ja toimintaperiaatteet

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö noudattaa Helsingin kaupungin palveluksessa ollessaan Helsin-gin kaupungin arvoja sekä kaupungin eettisiä periaatteita. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organi-saatiokulttuuria, joka tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa ja käyttäytymisessä. Helsingin kaupungin arvot ovat

Asukaslähtöisyys

Ekologisuus

Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus

Taloudellisuus

Turvallisuus

Osallisuus ja osallistuminen

Yrittäjämielisyys Sosiaali- ja terveysvirastossa arvot tarkoittavat Asiakaslähtöisyys • Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen • Tuemme asiakkaitamme ottamaan vastuuta omasta ja perheensä hyvinvoinnistaan • Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee • Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asias-saan • Kunnioitamme asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta • Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen • Toimintaamme ohjaa periaate ”Tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin auttaa?” Ekologisuus • Edistämme toiminnassamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön terveellisyyttä pitkä-jänteisesti haittoja ennalta ehkäisten • Tuemme yhteiskunnan ja työympäristön kestävää kehitystä

Sivu 7/22

• Säästämme luontoa ja luonnonvaroja • Toimintaamme kuvaa periaate ”Huolehdimme työpaikastamme kuin kodistamme” Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus • Jaamme käytettävissä olevat voimavarat väestön tarpeet huomioon ottaen. • Kohdennamme voimavarat parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen • Heitteille ei jätetä ketään • Kohtelemme toisiamme reilusti ja tasapuolisesti • Toimintaamme ohjaa periaate ”Kaikki toimemme rakentavat luottamusta” Taloudellisuus • Toimimme tuloksellisesti, tuotamme tai järjestämme palvelumme laadukkaasti, tehokkaasti ja koko-naistaloudellisesti • Arvioimme palvelujamme niiden tuottaman hyvinvoinnin, terveyshyödyn, vaikuttavuuden ja asiakkai-den kokemusten perusteella • Tunnistamme riskejä ja varaudumme niihin Turvallisuus • Tarjoamiimme sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan luottaa kaikissa olosuhteissa, myös kriisitilan-teissa • Teemme hyvin, mitä lupaamme emmekä jätä avuntarvitsijaa yksin • Asiakasturvallisuus on keskeinen toimintaamme ohjaava tekijä • Käyttämämme tilat, laitteet ja tarvikkeet ovat asianmukaisia ja niiden toimivuutta arvioidaan säännölli-sesti • Huolehdimme henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. • Edesautamme osaltamme Helsingin kehittymistä turvalliseksi ja sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupun-giksi • Toimintaamme ohjaa periaate: ”Ennakoimme ja huolehdimme” Osallisuus ja osallistuminen • Kuulemme sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä erityisesti palveluja tarvitsevia kaupunkilaisia • Helsinkiläisten aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan sähköisillä ja vuo-rovaikutuksellisilla menetelmillä • Helsinkiläinen on oman terveystietonsa omistaja • Toimintaamme ohjaa periaate: ”Osallisuus ja osallistuminen ovat terveyttä ja hyvinvointia” Yrittäjämielisyys • Johtamistapa tukee henkilöstön mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata asiakkais-taan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa ammattitaidollaan työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaami-seen • Jokaisella on vastuu toiminnan jatkuvasta parantamisesta • Toimimme hyvässä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa kehittäessämme ja tuottaessamme pal-veluja • Toimintamme kehittämistä ohjaa ”Intohimo parempaan”

Sivu 8/22

4 RISKINHALLINTA

4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Viraston linjajohdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johdon on huoleh-dittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon. Asiakasturvallisuus sekä omavalvonta perustuvat riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia otetaan huomioon monipuolisesti. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuut-ta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimus-ten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henki-löstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liitty-viä epäkohtia. Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakasturvallisuuden kehit-tämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. SosPro-ilmoitukset käsitellään työpaikoilla erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilökunnalle järjestetään viraston sisäisiä turvallisuuskoulutuksia. Työyhteisön koulutus ja työyhteisölle laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisi-jaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipis-teen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä. Turvallisuus-ongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan turvallisuuskulttuurille.

4.2 Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työnte-kijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmis-tamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilös-töltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, asiakas-/potilasturvallisuus- ja oma-valvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaadi-taan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Sosiaali- ja terveysviraston kaikissa toimipisteissä laaditaan kokonaisvaltaiset, vuosittain tarkistettavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, joissa käsitellään henkilökunnan, asiakkaiden ja kiinteistön turval-lisuuteen riskienarvioinnin perusteella vaikuttavat uhkatekijät ja varautumistoimenpiteet näiden varalle. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat sisältävät pelastuslain ja työturvallisuuslain edellyttämät vaatimat asiat. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita ennaltaehkäistään, miten niihin va-raudutaan ja millä tavalla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa toimitaan. Työpaikan vaarojen arviointi tehdään yhteistoiminnallisesti ja kirjataan Työsuojelupakki-ohjelmaan. Myös työterveyshuollon lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikan olosuhteet ja arvi-oida niiden terveydellinen merkitys.

Sivu 9/22

4.3 . Riskien tunnistaminen

Asiakasturvallisuutta edistetään ja toteutetaan yksikkökohtaisella turvallisuusohjeistuksella, asiakkaan eristämisen ja liikkumisen rajoittamisen, hoidon dokumentoinnin, alueellisen yhteistyön ja fyysisen ym-päristön osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Asiak-kaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta. Sosiaalihuoltolain edellyttämän työntekijöiden on viipymättä ilmoitettava työnantajalle havaitessaan epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Työsuojelupakkiin tehdään ilmoitus työntekijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista.

4.4. Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja rapor-tointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Helsingin kaupunki on laatinut työhyvinvoinnin edistämisestä kaupunkitasoisen suunnitelman. Haipro ja Työsuojelupakki ovat välineitä suunnitelman seurannan toteuttamisessa. HaiPro-ilmoitusten käsittely ja seuranta on kuvattu liitteessä 3 ”HaiPro-ilmoitusten käsittely sosiaali- ja terveysvirastossa”.

4.4.1Riskien käsitteleminen tehostetussa perhetyössä / perhetyössä

Tehostetussa perhetyössä/perhetyössä ei ole toistaiseksi käytössä Haipro ohjelmaa. Perhetyössä on ohjeistukset kotikäynteihin ja turva-ja vaaratilanteisiin liittyen. Ne käydään perehdytyksessä läpi ja ker-rataan vuosittain. Jokaisen perheen kohdalla tarkistetaan turvallisuus kotona tapahtuvaan työskentelyyn liittyen sosiaalityöntekijältä sekä tutustutaan dokumentteihin. Lähtökohtana on aina työntekijän turvalli-suus. Tiimeissä käsitellään ja jaetaan tietoa vaaratilanteisiin liittyen, jaetaan kokemuksia sekä käytäntö-jä. Uhka-ja vaaratilanteet käsitellään aina yhteisissä kokouksissa.

4.5 Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpi-teet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. SosPro-järjestelmässä toimenpiteet kirjataan kohtaan ”Kuvaus toimenpiteiden toteuttamisesta”. Sosiaa-lihuoltolain edellyttämä työntekijän ilmoitusvelvollisuus on kuvattu tämän suunnitelman kohdassa 7.9.

4.6 Muutoksista tiedottaminen

Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuk-sesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeis-tä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille.

Sivu 10/22

5 ASIAKKAAN/POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET

5.1 Päätös palvelusta

Alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen sosiaalityöntekijä tilaa te-hostettua perhetyötä/perhetyötä asiakassuunnitelmaan pohjautuen. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen palvelun aloittamisesta.

5.2 Perhetyön suunnitelma

Perhetyön aloitusneuvottelussa johon osallistuvat perhe, sosiaalityöntekijä ja ohjaaja(t) luodaan pereh-työn suunnitelma. Perhetyön suunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja keinot työskentelylle ja seuraava ar-viointitapaaminen. Suunnitelman tavoitteena on auttaa perhettä saavuttamaan elämänlaadulleen ja toi-mintakyvylleen asetetut tavoitteet. Suunnitelman avulla seurataan asiakkaan palvelutarpeessa tapahtu-via muutoksia. Perhetyön suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakassuunni-telmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Suunnitelma päivitetään noudattaen sovittuja määräaikoja tai lapsen, nuoren tai vanhemman toiminta-kyvyn tai avuntarpeen olennaisesti muuttuessa.

5.3 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hä-nen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvis-taa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tehostetussa perhetyössä/perhetyössä yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan työs-kentelyä säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein. Asiakkaan osallisuus ja toimijuuden vah-vistaminen ovat työskentelyn keskiössä.

5.4 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet

Tehostettu perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jossa ei käytetä rajoitustoimenpiteitä. Per-hetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, jossa ei käytetä rajoitustoimenpiteitä.

5.5 Asiakkaan kohtelu

Asiakkaiden kohtelu pohjautuu kaupungin arvoihin1 ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin2 3. Nämä käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytysvaiheessa. Jos asiakas on tyytymätön saa-maansa palveluun tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä toimintayksikön johtajaan tai kääntyä sosiaali-asiamiehen puoleen. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Yksikössä kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

5.5.1 Asiakkaan kohtelu tehostetussa perhetyössä / perhetyössä

1 Arvot on käsitelty kohdassa 2.2 2 Vanhuspalvelulaki 980/2012, 14§: Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin,

että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuoro-vaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. 3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4§: Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta

laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.

Sivu 11/22

Tehostetussa perhetyössä / perhetyössä asiakkaan arvostava kohtaaminen on työskentelyn lähtökohta. Työskentelyssä pyritään avoimuuteen ja puhumaan vaikeistakin asioista asiakasta kunnioittavalla taval-la. Asiakkailta pyydetään ja toivotaan palautetta tapaamisista ja työskentelystä.

5.6 Asiakkaan osallisuus

Asiakkailla on mahdollisuus osallistua palvelun laadun arviointiin mm. antamalla palautetta työntekijöille ja esimiehille sekä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, joissa toimintaa käsitellään. Yksiköissä voi antaa suullisesti palautetta työntekijöille tai kirjallisesti toimipisteen palautelaatikkoon. Internetin kautta saa antaa myös jatkuvaa palautetta. Saadusta palautetiedosta julkaistaan säännölli-sesti yhteenveto viraston internet-sivulla http://www.hel.fi/www/sote/fi/palaute/osallistu-ja-vaikuta/ Palautetta voi antaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Asiakkaat voivat osallistua myös erilaisiin kyse-lyihin, joita tehdään sekä toimipisteissä että virastotasoisesti.

5.6.1 Tehostetun perhetyön / perhetyön asiakkaan osallisuus

Asiakasperhe osallistuu häntä koskeviin neuvotteluihin ja tapaamisiin ja hän osallistuu työskentelyn suunnitteluun ja arviointiin. Asiakkailta pyydetään palautetta joka tapaamisen jälkeen, jotta työskentelyä voidaan kehittää ja räätälöidä asiakkatarpeisiin. Asiakkaan osallisuus on keskiössä koko työskentelyn ajan, jotta työskentely mahdollistuu. 5.7 Palautteen kerääminen Asiakaspalautetta saadaan mm. asiakastapaamisten yhteydessä. Lisäksi spontaania asiakaspalautetta tulee työntekijöille ja esimiehille puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse. Palautetta saadaan asiakkailta ja heidän omaisiltaan myös yksikköjen asiakaspalautelaatikoihin jätettyjen viestien sekä kaupungin säh-köisen palautejärjestelmän kautta.

5.8 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Asiakkaiden palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön ja tarvittavien pal-veluntuottajien kanssa. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Kyselyjen tuloksia ja asia-kaspalautteista saatua tietoa käsitellään työyksiköissä ja niitä käytetään toiminnan kehittämisessä. Pa-lautetietoa käytetään myös koulutustarpeita arvioitaessa.

5.8.1 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittä-misessä tehostetussa perhetyössä / perhetyössä

Palaute käydään läpi sosiaaliohjaajien / ohjaajien ja perheen kanssa. Tarvittaessa tapaamiseen voi osallistua johtava / vastaava ohjaaja sekä palvelun tilaaja eli sosiaalityöntekijä. Palautetta hyödynne-tään toiminnan kehittämisessä, jotta työskentely olisi mahdollisimman asiakaslähtöistä, laadukasta ja läpinäkyvää.

6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Sosiaali- ja terveysvirastossa toimii asiakkaiden neuvonnassa apuna sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita ja heidän omaisiaan heitä askarruttavissa asioissa. Ensisijaisesti ongelmallista asiaa kannattaa selvittää ensin omassa palvelua tarjoavassa yksikössä työntekijän ja esimiehen kanssa. Jos asia ei näin selviä, voi ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Tarvittavat yhteystiedot on saatavilla myös

Sivu 12/22

kyseisestä yksiköstä.

6.1 Sosiaaliasiamies

Sosiaaliasiamies neuvoo asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen teossa1 tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja to-

teuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain

kunnanhallitukselle. Kun asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi julkisessa tai yksityisessä sosiaalihuollossa tai tarvitsee neuvoja oikeuksistaan, hän voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamieheen voivat olla yhteydessä myös asiakkaiden omaiset ja läheiset, muut kuntalaiset ja sosiaalihuollon asiakkaiden asioissa toimivat yhteistyötahot.

Sosiaaliasiamiesten yhteystiedot ma klo 13–15, ti ja to klo 10–12 puh. 09 310 43365 Postiosoite, PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite, Toinen linja 4 A Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies(at)hel.fi Sähköpostitse lähetetyt viestit eivät kulje tietoverkossa suojatussa muodossa, joten salassa pidettävien tietojen tietoturva voi vaarantua. Yhteydenottaja lähettää sähköpostin omalla vastuullaan. Sosiaali-asiamies ei voi lähettää salassa pidettäviä tietoja sähköpostitse. Sosiaaliasiamies ottaa asiakkaaseen pääsääntöisesti yhteyttä puhelimitse tai postitse. Mikäli yhteydenottaja päättää lähestyä sähköpostitse, tulee sähköpostiviestissä olla lähettäjän yhteystiedot. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen. Sosiaalihuoltolain mukaan tehdystä päätöksestä valittaminen Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyjen päätösten, sekä myönteisten että kielteisten päätösten, mukana tulee ohjeet muutoksenhakuun. Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätöksen mukana tulleiden ohjeiden mukaan. Ohjeissa kerrotaan muutoksenhaun muoto ja määräajat, joita on ehdottomasti noudatettava tai muutoin muutoksenhaun mahdollisuus raukeaa. Lisä-tietoja muutoksenhausta voi kysyä päätöksen tehneestä yksiköstä tai sosiaaliasiamieheltä. neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä, potilasvahinkoasioiden käsittelemisessä

ja vahingonkorvausasioissa toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi tiedottaa potilaan oikeuksista.

6.2 Neuvontanumerot

Sosiaalipalvelujen neuvontaa annetaan kaikissa sosiaalipalvelujen yksiköissä kuten palvelukes-kuksissa, sosiaali- ja lähityön ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, joissa toimii sosiaalityöntekijöi-tä ja sosiaaliohjaajia. Helsingin sosiaalipäivystys puh. 020 696 006. Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys on päivystävä sosiaaliviranomainen.

1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23§

Sivu 13/22

Helsingin kriisipäivystys puh. 09 310 44222 antaa keskusteluapua ja tukea äkillisissä kriisitilanteissa ympäri vuorokauden. Terveyspalvelujen neuvonta on keskitetty kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina toimi-vaan puhelinpalveluun numerossa 09-310 10023. Terveyspalvelujen neuvontaa saa myös jokaisesta terveydenhuollon toimipaikasta aukioloaikoina. Kaupungin verkkosivut http://www.hel.fi/www/helsinki/fi tarjoavat tietoa Helsingin sosiaali- ja terveyspal-veluista.

6.3 Helsingin neuvontapalvelu Virka-info

Virka-info on Helsingin kaupungin yleisneuvontapiste kaupungintalolla. Se palvelee kaikkia helsinkiläi-siä. Lisäksi Virka-info tarjoaa erityisneuvontaa maahanmuuttoasioissa. Virka-info palvelee monipuolisesti Palveluneuvojat opastavat ja neuvovat Helsingin kaupunkia ja sen palveluja koskevissa kysymyksissä. Virka-infosta myös saat tietoa elämästä Suomessa kun muuttaa ulkomailta Helsinkiin: esimerkiksi oles-keluluvista, Suomen kansalaisuudesta, EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä ja perusasiat suomalaisesta sosiaaliturvasta. Suomen ja ruotsin kielen lisäksi Virka-info palvelee mm. englanniksi, venäjäksi, arabiaksi, ranskaksi, kiinaksi, berberiksi, kurdiksi, somaliksi, turkiksi, dariksi ja persiaksi (far-si) sekä bulgariaksi. Virka-info on maahanmuuttoviraston, Helsingin maistraatin ja poliisin yhteispalve-lupiste. Virka-infon hyllyillä on laaja valikoima Helsinki-aiheisia esitteitä ja tietoa opiskelusta ja suomen kielen kursseista. Asiakkaiden käytössä on kuusi tietokonetta sekä wlan-yhteys. Lehtinurkkauksessa on mahdollisuus lukea sanomalehtiä ja aikakauslehtiä suuresta valikoimasta tieteen ja taiteen sekä viihteen saralta. Ota yhteyttä!

tule käymään Virka-infossa kaupungintalolla, Sofiankatu 1/Pohjoisesplanadi 11–13, (ma–pe 9–19, la–su 10–16)

soita Virka-infoon, puhelin (09) 310 11 111 (ma-pe 9–15) lähetä sähköpostia osoitteeseen virkainfo@hel.fi lähetä verkkosivuilla kysymys tai palautetta http://www.hel.fi/palaute.

Tarvitsemansa tiedot voi myös hakea kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.hel.fi (suomeksi, ruot-siksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi) tai muilla kielillä Infopankista.

6.4 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltoa muutoin järjestettäessä. Muistutus kohdistuu asiakkaan sosiaalihuollon tosiasialli-seen järjestämiseen eli viranomaisen menettelyyn; erityisesti siihen, miten asiakas on kokenut kohte-lunsa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Muistutus tehdään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen, eikä sen tekeminen rajoita asiakkaan oikeutta hakea muu-tosta siten kuin siitä on erikseen säädetty. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oi-keuteen kannella asiasta sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille tai esimerkiksi muille kunnan viran-omaisille.

Sivu 14/22

Potilaslain 10§:n mukaan ”jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä”. Neuvontaa potilasvahin-koasioissa annetaan muulloinkin kuin muistutuksen yhteydessä. Pysyväisohjeessa1 määritellään menettelytavat vahinkoa ja vahingonkorvausta koskevissa asioissa, jotka sisältyvät vahingonkorvauslakiin. Tämän lain mukaisesti korvataan myös sosiaali- ja terveysviras-tossa asiakkaille/potilaille, heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveysviraston tai toisen kaupungin viraston henkilökunnalle, toiselle virastolle ym. sosiaali- ja terveysviraston toiminnassa aiheutuneet vahingot. Hallintolain mukaan muistutukseen on annettava vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalle on pyynnöstä kerrottava vastauksen arvioitu antamisajankohta ja vastattava käsittelyn etenemistä koske-viin tiedusteluihin. Muistutukseen ja kanteluun vastaamiselle on asetettu kohtuullinen vastaamisaika, joka on yksi kuukaut-ta muistutuksen ja kantelun saapumisesta yksikön tietoon. Pysyväisohjeissa2 on määritelty toimintata-vat, miten asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään yksiköissä läpi ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

7.1 Tehostetun perhetyön / perhetyön keskeinen sisältö

Työskentely toteutetaan pääsääntöisesti sosiaaliohjaajien / ohjaajien tekemänä parityönä perheen ko-tona tai toimintaympäristössä. Perhettä tavataan erilaisin kokoonpanoin tarpeiden mukaan. Tapaamisia voi olla kotona, toimipisteessä, koululla tai muualla asiakkaan verkostoissa. Tavoitteena on perheen keskinäisen vuorovaikutuksen ja arjen hallinnan lisääntymien. Jokaisen näkemykset ja kokemukset asi-oista on tärkeää saada työskentelyssä kuuluville. Työskentelyssä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, mallintamista, ohjausta, neuvontaa ja keskusteluja. Työparina voi toimia mm. psykiatrinen sairaanhoita-ja.

7.2 Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa - alihankintana tuote-tut palvelut

Tehostettua perhetyötä / perhetyötä voidaan ostaa kilpailutuksessa hyväksytyiltä palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveysviraston talous- ja tukipalvelut –osasto vastaa keskitetysti palvelujen kilpailutuksesta, hankinnasta ja valvonnasta. Alihankintana tuotettujen palvelujen tuottajien kanssa tehdään sopimukset ja heiltä edellytetään oma-valvontasuunnitelma. Säännölliset yhteistyöneuvottelut käydään palveluntuottajien kanssa. Palvelun-tuottajat sitoutuvat kaupungin edellyttämiin vaatimuksiin hyväksyttäessä palveluntuottaja palveluseteli-tuottajaksi. Palvelujen laatua seurataan yksikössä sekä erikseen kerättävillä seurantatiedoilla, joita käsi-tellään keskitetyn asiakasohjaustiimin ja palvelujen esimiesten kokouksissa.

1 Pysyväisohje Vahinkoa ja vahingon korvaamista koskevat ohjeet PYSY032 29.10.2013 2 Pysyväisohje Lausuntojen ja vastausten valmistelu kanteluihin ja muistutuksiin PYSY038 1.5.2014

Sivu 15/22

8 HENKILÖSTÖ

8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edelly-tykset ja valvonta

Toimintayksikössä on monipuolinen ja yksikön asiakastarpeita vastaava henkilöstö. Tehostetun perhetyön yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatilli-nen osaaminen. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistuksen mukaan1 työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamista, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon-taviraston Valviran rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että sekä laillistetut että nimike-suojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sosiaali- ja terveysvirasto vaatii ostopalvelujen hankkimista koskevissa tarjouspyynnöissä myös yksityistä palvelun tuottajaa tarkistamaan ko. asiat palkattavalta työntekijältä. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuo oi-keuksia ja velvollisuuksia sosiaalihuollon henkilöstölle ja Valviralle uusia velvoitteita ja tehtäviä. Ammat-tihenkilölaki varmistaa ja turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia ja asiakasturvallisuutta aiempaa paremmin.

8.1.1 Lastensuojelun palvelujen tehostetun perhetyön / perhetyön henkilöstön määrä ja raken-ne

Nimike Määrä

Perhetyö 1

Johtava ohjaaja 1

sosiaaliohjaaja 14

Perhetyö 2

Johtava ohjaaja 1

sosiaaliohjaaja 15

Perhetyö 3

Johtava ohjaaja 1

Sosiaaliohjaaja 15

Perhetyö 4

Johtava ohjaaja 1

Sosiaaliohjaaja 15

Kotiin vietävä kriisityö

Johtava ohjaaja 1

Vastaava ohjaaja 4

Ohjaaja 37

Yhteensä 105

8.2 Yksikön sijaisten käytön periaatteet

Tehostetussa perhetyössä / perhetyössä käytetään sijaisia vain pitkissä työlomissa ja äitiys-ja hoitova-paissa.

8.3 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen

1 Pysyväisohje Terveydenhuollon ammattioikeudet ja niiden rajoittaminen 18.2.2013

Sivu 16/22

Henkilöstösuunnittelua tehdään ennakoivasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin riittävän ja osaavan hen-kilöstön turvaamiseksi. Valtuustokauden virastotasoisessa strategiasuunnitelmassa on suunniteltu hen-kilöstötarvetta ja tämän toteutumista seurataan strategisilla seurantamittareilla. Suunnitelmat toimeen-pannaan vuositasona talousarviossa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa.

8.4 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, sosiaali- ja terveysviraston tulosbudjet-tiohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin1. Työvoiman muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Helsingin sosiaali- ja terveysviras-tossa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituk-sessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa2.

8.5 Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen

Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakas-/potilasturvalli-suuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. HaiPro-ilmoitukset käsitellään työpaikoil-la erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hen-kilökunnalle järjestetään viraston sisäisiä asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutuksia. Yleisten koulutusten lisäksi on erillisiä infektioiden, lääkehoidon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia. Intranetissä on koko henkilökunnan käytettävissä asiakas-/potilasturvallisuussivusto. Sinne on koottu yleistietoa asiakas-/potilasturvallisuudesta ja kerrotaan viraston omasta toiminnasta sen edistämiseksi. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (559/1994) 15 § velvoittaa terveydenhuollon henkilöstön huomioimaan mitä potilaan oikeuksista on säädetty. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö vastaa toimintansa asiakas-/potilasturvallisuudesta. Potilailla ja heidän läheisillään on myös keskeinen rooli asiakas-/potilasturvallisuuden edistämisessä.

8.6 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella

Sosiaalihuoltolain 48§:n mukaan sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toi-meksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.Edellä tarkoitetun henkilön on ilmoitet-tava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epä-kohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanot-taneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytet-tävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa koh-distaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Sosiaalihuoltolain 49§:n mukaan edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnis-tää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta sa-lassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei

1 Pysyväisohje Kelpoisuusehdot sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY057 31.3.2014. 2 Pysyväisohje Hoitoalan opiskelijoiden toimiminen sijaisina ja palkkaus PYSY008 1.9.2014

Sivu 17/22

korjata viivytyksettä.

Sosiaali- ja terveysvirastossa työntekijä tekee ilmoituksen HaiPro-järjestelmään. Järjestelmä ohjaa il-moituksen yksikön lähiesimiehelle. Lähiesimiehen tehtävänä on käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan uhan poistamiseksi ja sen lisäksi ilmoitettava asiasta erikseen nimetylle sosiaalihuollon johtavalle viran-haltijalle. Tämä ilmoitus tehdään myös HaiPro-järjestelmässä

Ostopalveluyksiköissä pitää olla sisäinen ilmoituskäytäntö. Ostopalveluyksiköt toimittavat tiedot sosiaa-lihuollon johtavalle asiantuntijalle vapaamuotoisella raportoinnilla.

9 TOIMITILAT Kolmikielisestä palvelukartasta löytyy tiedot toimipisteistä ja kuinka niihin pääsee. Palvelukartasta voi tarkistaa myös mitä kunnallisia palveluja valitun kadun lähellä on ja mihin palvelupiiriin katu kuuluu. Kiinteistönhuoltoon liittyvistä kysymyksistä vastaa viraston tilahallinto. Kotihoidossa on ohje asiakkaan kodin riskikartoituksesta1, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan kotia myös työntekijän työskentely-ympäristönä.

9.1 Toimintayksikön tilojen kuvaus

Tehostetun perhetyön / perhetyön yksiköt sijaitsevat alueellisissa toimipisteissä eri puolilla kaupunkia. Tehostettu perhetyö / perhetyö toteutuu asiakkaan kotona tai toimintaympäristössä.

9.2 Tilojen käytön periaatteet

Tilojen käytön periaatteista on virastolla pysyväisohje2.

9.3 Toimintayksikön siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt

Palmia vastaa toimitilojen siisteydestä.

9.4 Asiakastietojen sähköisen käytön omavalvonta

THL:n määräyksessä 2/2015 ”Määräys omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja lait-teista” edellyttää asiakastietojen sähköisen käytön omavalvontaa. Tästä omavalvonnasta on sosiaali- ja terveysvirastossa oma erillinen suunnitelmansa. (Tievi on tehnyt tämän) Terveydenhuollon laitteista ja tarvik-

keista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

1 Pysyväisohje Tilojen tilapäinen luovuttaminen ja vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille sekä tilojen tilapäisestä käytöstä perit-

tävät maksut PYSY110 8.1.2015.

Sivu 18/22

Sivu 19/22

10 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

10.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö

Terveydenhuoltolaissa, osin kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetyn kunnan järjes-tämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön liittyvän potilastietorekisterin ja potilastietojen käsittelyn vaatimukset on ilmoitettu henkilötietolaissa, potilaslaissa1 ja Sosiaali- ja ter-veysministeriön potilasasiakirjoista annetussa asetuksessa. Sosiaali- ja terveysvirasto vastaa omassa toiminnassaan syntyneiden potilasasiakirjojen rekisterinpidosta henkilötietolain2 mukaisesti. Potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laa-juudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevien käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin sisältyviin tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti. Sähköisessä potilastietojärjestelmässä tulee olla käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä, jonka avulla kul-lekin käyttäjälle voidaan määritellä tämän tehtävien mukaiset käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin ja poti-lastietojärjestelmän eri toimintoihin. Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttäjä tulee yksilöidä ja tun-nistaa siten, että käyttäjä todennetaan yksiselitteisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilas-asiakirjoista 298/2009) Potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhen-teitä. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee ilmetä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin tai jos potilasasiakirjoihin merkitään muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009) Perehdytyksessä käsitellään tietosuoja-asioiden merkitys, kirjaamiskäytännöt ja salassapitovaatimuk-set. Esimies myöntää oikeuden potilas- ja asiakasasiakirjojen käyttöön. Henkilöstöhallinto on laatinut ohjeet salassapidon velvollisuuksista työsopimusta solmittaessa. Helsingin kaupungin julkisen terveydenhuollon rekisteriin tehdyt merkinnät siirtyivät kansallisten määri-tysten mukaisesti 26.11.2014 Potilastiedon arkistoon eli Kantaan. Täydennyksiä eli näiden lakien sisällöistä poimitaan tarvittavat osiot:

- hallintolaki (434/2003) - laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ((812/2000) - laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoitsa (254/2015) - henkilötietolaki (523/1999) - laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999)

10.2 Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja pereh-dytys

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma määrittelee käytännöt, muut yleiset ohjeet. Käyttöoikeudet-käytännöistä P45 pysy (päivittämättä sote-käytäntöön).

10.3 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste

Rekisteriselosteet ovat nähtävissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla. Toi-mintayksikön ilmoitustaululla on tieto mistä rekisteriselosteen voi pyydettäessä saada kirjallisena. http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/Sotev-Ikaantyneiden-ja-monisairaiden-sosiaalihuoltolain-mukaisten-palvelujen-asiakasrekisteri.pdf

1 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 2 Henkilötietolaki 523/1999

Sivu 20/22

http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/Sotev-Kotihoidon-rekisteri.pdf

10.4 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Sosiaali- ja terveysviraston tietosuojavastaava on Mikko Kilpiä, mikko.kilpia@hel.fi Toimintayksikön tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön johtaja.

11 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Paikka ja päiväys Helsingissä 27.3.2017

Allekirjoitus Tove Lönnqvist, vs. lastensuojelun palvelujen päällikkö Toimintayksikön johtajan allekirjoitus

Sivu 21/22

Liite 1

HaiPro-ilmoitusten käsittely Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa

HaiPro-vaaratapahtumailmoituksen tekijä laatii ilmoituksen kiinnittäen huomiota tapahtu-mahetken olosuhteisiin, tapahtuman syntyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää. Jokainen työntekijä voi tehdä HaiPro-ilmoituksen havaitsemas-taan potilasturvallisuutta vaarantavasta tapahtumasta (haittatapahtuma tai läheltä-piti-tilanne) intranetissä olevan linkin kautta. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamuksel-liseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn.

Ilmoitusten käsittelijät (lähiesimies ja ensisijainen sijainen tai toiminnan luonteen vuoksi joku muu esim. osastonlääkäri) saavat viestin sähköpostiinsa uusista ilmoituksista. Viestit katsotaan päivittäin ja arvioidaan käsittelyn kiireellisyys. Välittömiä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään heti. Lähiesimies tekee lisämerkinnät ja aloittaa saapuneiden ilmoitusten käsittelyn kahden viikon kuluessa. Ylemmälle tasolle siirretään kaikki tapahtumat, jossa asiakkaalle/potilaalle on tapahtunut vakava haitta. Ylemmälle tasolle voidaan siirtää käsitel-täväksi asioita, joihin halutaan tulosyksikköä laajempi käsittely tai joilla on merkittävää infor-maatioarvoa esim. yksikkö-/jaostasolla.

1) Tulosyksikön kokouksissa (esim. osasto/tiimikokouksissa) käsitellään oman tulosyk-

sikön HaiPro-raportteja vähintään kerran kuukaudessa ja yksittäisten ilmoitusten ai-heuttamia toimenpiteitä aina kun tapahtumat ovat ajankohtaisia.

2) Esimiesten kokouksissa esim. osastonhoitaja- ja lääkärikokouksissa käsitellään yk-

sikkötason raportit huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet vähintään 2 kertaa vuodessa ja toimintakäytäntöjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajan-kohtaista.

3) Jaos- ja/tai yksikkötason potilasturvallisuusvastaavia HaiPro-järjestelmässä ovat esim. ylihoitajat, jaoksen tai yksikön johtajat, joille tulee ilmoitus sähköpostiin ylemmälle tasolle siirretyistä ilmoituksista. Hän arvioi ilmoituksen saatuaan, mikä on ylemmälle ta-solle siirretyn ilmoituksen oikea käsittelyfoorumi, vaatiiko käsittely esim. johtoryhmän käsittelyn.

4) Jaoksen ja/tai yksikön johtoryhmä käsittelee sille lähetetyt vaaratapahtumailmoituk-

set ja arvioi tarpeen toimintakäytäntöjen muutokseen. Asian käsittelyn lopputulos kirja-taan johtoryhmän muistioon soveltuvalla tavalla. Asian esittelijä kirjaa käsittelyn tulok-sen Haipro -lomakkeelle, informoi Haipro -ilmoituksen tehneen osaston käsittelijää jat-kotoimista ja lähettää tiedon eteenpäin asianomaisille vastuuhenkilöille jatkokäsittelyä tai toimenpiteitä varten. Tällaisia vastuuhenkilöitä voivat olla linjajohdon lisäksi esim. potilastietojärjestelmien pääkäyttäjät, hygieniahoitajat ja infektiolääkärit, opetushoitajat

Sivu 22/22

tms., jotka omalla toiminta-alueellaan voivat käsitellä esiin tulevia potilasturvallisuusris-kejä ja tarvittaessa esittää täsmennyksiä ohjeistuksiin. Johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä käsittelee asiakas/potilasturvallisuuden tilaa sekä HaiPro-raportteja vähintään kaksi kertaa vuodessa huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet.

5) Toimistojen johtoryhmä ja /tai laajennettu johtoryhmä käsittelee HaiPro-raportteja

(sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) vähintään kerran vuodessa ja toimintakäytän-töjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajankohtaista.

6) Osaston johtoryhmä käsittelee HaiPro-raportteja (sis. myös toteutuneet kehittämis-

toimet) vähintään kerran vuodessa.

7) Potilasturvallisuuden seurantaryhmä käsittelee viraston HaiPro-raportit (sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) kerran vuodessa ja vie asian viraston johtoryhmään.

Liite 2 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella HaiPro-

järjestelmässä

Sosiaalihuollon tehtävissä henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle hen-kilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

1) Työntekijä tekee ilmoituksen HaiProo esimiehelle/toiminnasta vastaavalle henkilöl-le.

2) Ilmoituksen vastaanottanut henkilö jatkolähettää saamansa ilmotuksen sosiaali-

huollon johtavalle viranhaltijalle.

3) Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai il-meisen epäkohdan uhan poistamiseksi.

4) Asiasta on ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

5) Osastojen johtoryhmät käsittelevät HaiPro-raportteja vähintään kerran vuodessa.

6) Viraston johtoryhmälle raportoidaan HaiPro-raportit kerran vuodessa muun vuosi-

raportoinnin yhteydessä (asiakas-/potilasturvallisuus-/omavalvontaraportti).