Vapaa liikkuvuus

Schengen-alueen kehitys ja näkökulmia EU:n sisäiseen turvallisuuteen

05.09.2014 Lappeenranta

Teemu Sinkkonen, YTT

Ulkopoliittinen instituutti

Tavoite

• Tavaroiden, palvelujen pääomien ja ihmisten liikkuvuus esteittä kansallisten rajojen yli

• Luoda Euroopan yhteiset sisämarkkinat

– Odotukset paremmasta talouskasvusta

– Yhteiset säännöt ja rajoitukset

• Myös turvallisuus- ja oikeusulottuvuudet: Area of Freedom, Security and Justice

Mutta…

Schengenin sopimus • Maantieteellinen alue vapaalle liikkuvuudelle, perusta

Euroopan Unionille

– EU maat, jotka eivät kuulu alueeseen: • Iso-Britannia ja Irlanti

• Kypros, Kroatia, Bulgaria ja Romania

– EU:n ulkopuoliset maat • Norja, Islanti ja Sveitsi

– De facto –maat • San Marino, Andorra, Monaco…

– Lukuisia poikkeuksia ja erityisalueita • Kanariansaaret, Gibraltar, merentakaiset alueet, kuten

Martinique, etc.

Poliittisia haasteita

• Tosiasiassa sekava vyyhti kumuloituneita sopimuksia, sääntöjä ja poikkeuksia, sillä integraatiokehitys on ollut eritahtista:

1. ”Opt-outs”

2. ”Opt-in/pick and choose”

3. ”syvennetty yhteistyö” • Prüm-konventio

4. Schengen assosiaatio -status (ei-EU maat)

5. Jäsenmaat, joiden on määrä liittyä • Bulgaria, Romania, Kypros, Kroatia

Eurooppa ei ole rajaton, eikä liikkuvuus ole yhtä vapaata kaikkialla

1. Italia vs. Ranska, 2011

• Arabivallankumouksen myötä ennätysmäärä pakolaisia rantautuu Eurooppaan

– Frontexin mukaan laiton maahanmuutto kasvoi 35 % edelliseen vuoteen verrattuna

• Pääkanavat:

1. Turkin kautta Kreikkaan tai Balkanille

2. Tunisian tai Libyan kautta Italiaan

• Italiaan saapui lyhyessä ajassa yli 20 000 pakolaista

– Schengen-sääntöjen mukaan Italian piti käsitellä kaikki itse

• Italia myönsi ”pikaviisumeita” pakolaisille ja päästi heitä muualle Schengen alueelle

• Ranska suuttui ja perusti tilapäiset rajatarkastusasemat Italian puoleiselle rajalle

• EU komission sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström totesi, että tarkastukset laittomia

– Perustettiin tutkimuskomissio

• Italia ja Ranska pääsivät kuitenkin kahdenväliseen sopimukseen, ennen kuin tutkimuskomissio teki johtopäätöksiä:

– Ranskan ja Italian yhteispartiot Messinansalmella.

– Sittemmin Operaatio Hermes

– Mare Nostrum -operaatio 2014 (yli 65 000 rantautunutta heinäkuuhun mennessä, yhteensä laiton maahanmuutto Italiassa seitsenkertaistunut 2013 Q4 2014 Q1)

2. Tanska 2011 • Oikeistopopulistinen kansanpuolue vaa’ankieliasemassa ja

halusi lisätä kansallista suvereniteettia rajavalvonnassa kontrolloidakseen järjestäytynyttä rikollisuutta ja salakuljetusta

• Päätös tilapäisestä rajavalvonnasta

• EU maat protestoivat, erityisesti Saksa

• Komissio tuomitsee ja perustaa tutkimuskomission

• Tanskan hallitus vaihtuu vaaleissa ja päätös peruutetaan ennen sen toimeenpanoa

• Tutkimuskomissio ei ehdi saada työtään päätökseen

2011 lisäykset Schengeniin

• Tilapäiset rajatarkastukset ovat mahdollisia ”viimeisenä keinona”, jos jonkin jäsenvaltion katsotaan olevan kykenemätön kontrolloimaan ulkorajaansa

– maahanmuutto ei kuitenkaan riittävä syy, pitää olla ”poikkeuksellinen uhka”

– EU-komissio myöntää luvan

• EU-komissiolle lisää valtaa valvoa ja tarkastaa rajavalvontakäytäntöjä

• Frontexille analysointikapasiteettia ja lisää painoa päätettäessä tilapäiskontrollista

• 2013 ”tilapäisyys” voi jatkua kaksi vuotta

Käytetty toistaiseksi poliittisten kokousten ja urheilutapahtumien yhteydessä

3. Sveitsi 2014

• Helmikuisessa kansanäänestyksessä päätös rajoittaa maahanmuuttoa, joka on Schengenin sopimuksen vastainen

– Vaihtoehdot: 1. Säätää raja niin ylös, ettei se voi ylittyä

2. Neuvotella uusi poikkeussopimus Schengeniin

3. Irrota Schengen-alueesta

Poliittinen tilanne 2014

• Schengenin sopimukseen tehdyt lisäykset helpottavat konservatiivien luomaa painetta rajoittaa maahanmuuttoa, koska konkreettisiin ongelmiin voidaan puuttua

• Toisaalta poikkeukset ja lisäykset vievät kauemmas alkuperäisestä päämäärästä

• EU-komissio hidas reagoimaan, joten houkutus ensin rikkoa sääntöjä ja sitten odotella päätöstä on edelleen suuri

• Maahanmuutto hiertää, vaikkei poliittisesti korrekti, tai komission silmissä kelpo syy kontrolliin

– Bulgaria ja Romania – rajavalvonta ei riittävällä tasolla ja liittymistä lykätty kahteen otteeseen.

– Iso-Britanniassa väläytelty maahanmuuton rajoittamista eteläisestä Euroopasta, kuten Espanjasta ja Kreikasta

EU:n sisäiset haasteet

• Riittääkö Euroopassa halu/kyky kehittää Schengen aluetta?

– Iso-Britannian pyrkimys neuvotella perussopimus EU:n kanssa uudestaan

– Kasvava separatismi: Katalonia ja Skotlanti

– EU-kriittisten kasvu EU-parlamentissa

– Talouskriisi haittaa institutionaalista kehitystä

– Päällekkäiset instituutiorakenteet (Schengen-alue ei identtinen EU:n sisäalueen kanssa, joka myös monimutkainen kokonaisuus.)

• EU:n keskeiset instituutiot kaipaavat vahvistamista, jotta sisäalue on oikeasti nimensä mukainen:

– Frontex

– Eurojust

– Europol

– EU:n vero- ja tulliliitto

Ulkoiset haasteet

• Syyrian sisällissota, joka on levinnyt alueelliseksi konfliktiksi

– Tuhansia eurooppalaisia taistelijoita mukana sodassa

– Mitä palaavat taistelijat tekevät ja mitä heille tulisi tehdä?

• Afrikka

– köyhyys, nälänhätä, sodat, kulkutaudit (Ebola), yms.

– Erit. Pohjois-Afrikan epäonnistuneet vallankumoukset

– migraatio Schengen-alueelle

• Venäjä

– Ukrainan kriisi ja uusi ”kylmä sota”?

– Energiariippuvuus, viisumikysymykset

• Järjestäytynyt rikollisuus

– huumekauppa, ihmiskauppa, prostituutio, aseet, väärennökset…

• ”Kyber-ulottuvuus”

– Tietoliikenteen kontrollointi, tiedon kerääminen, tiedustelu ja markkinointi ei enää valtiorajoista riippuvainen

Kysymyksiä?