teemat - suomen pankki › globalassets › fi › media-ja...1996 2000 2004 2008 2012 yrityskannan...

Julkinen

Suomen Pankki

Ajankohtaista taloudesta

Teemat:

Kansainvälisen talouden ja euroalueen näkymät

Rahapolitiikka

Suomen talouden tilanne

1Tampere

28.9.2015

Erkki Liikanen

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Kansainvälisen talouden

suhdannetilanne ja -näkymät

Lähivuosien suhdannekehitykseen vaikuttavat– Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnan lasku

– Rahapoliittinen elvytys

– Valuuttakurssien muutokset

– Velkaantuneisuuden purkaminen

Pidemmän aikavälin muutoksia– Kiinan kasvu hidastuu myös jatkossa

– Maailmankaupan kasvun kiivain vaihe jäämässä taakse

28.9.2015 Erkki Liikanen 2


Maailmantalouden seitsemän laihaa

vuotta


80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

2008 2010 2012 2014

Euroalue Yhdysvallat Japani

Venäjä Suomi Kiina (oikea asteikko)

Indeksi, 2008 = 100 Indeksi, 2008 = 100

Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.

Taantuman vaikutukset tuotantoon


Kolme tarinaa kasvun hidastumisesta

Suuri taantuma– Vuoden 2008 finanssikriisi johti reaalitalouden taantumaan

– Elvytyksestä huolimatta tuotanto alle potentiaalin

Kasvun pitkäaikainen hidastuminen– Odotettu potentiaalisen tuotannon kasvun hidastuminen pienentää

investointeja jo tänään (Secular stagnation, Hansen 1938)

– Painotuseroja:

Larry Summers: alhaiset korot, ns. polkuriippuvuuden torjuminen

Robert Gordon: tarjontapuolen tekijät pääroolissa

Päinvastaisiakin näkemyksiä on: Joel Mokyr: Teknologinen myötätuuli vahva kuin tornado

Matti Pohjola: ICT:n hyödyntäminen on nyt samassa vaiheessa

kuin sähkön käytössä 1930-luvulla



Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (alla edellinen ennuste)

BKT 2014 2015e 2016e 2017e

Yhdysvallat 2,4 2,6 3,0 2,8

2,4 3,1 3,0 2,8

EU22 1,3 1,7 1,8 1,9

1,2 1,6 1,9 1,8

Japani -0,1 0,6 1,1 1,0

-0,1 0,6 1,4 1,0

Kiina 7,4 7 6 6

7,4 7 6 6

Venäjä 0,6 -4 -2 1

0,6 -4,4 -1,8 0,5

Maailma 3,1 3,0 3,2 3,5

3,1 3,3 3,5 3,7

Maailmankauppa 3,4 1,8 3,7 4,5

3,5 4,2 5,0 5,4

e = ennuste.

EU22 = euroalue, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia.

Lähde: Suomen Pankki.

Suomen Pankin kansainvälisen

talouden ennusteen päätulemat



Kansainvälisen talouden riskeistä

Ulkoiset riskit– Kiinan äkkipysähdys keskeisin ulkoinen riski

– Yhdysvaltojen koronnostot voivat johtaa turbulenssiin

– Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanne

Sisäiset riskit– Euroalueen maiden pysyvä, jopa paheneva eriytyminen

– Maakohtaiset seuraukset voivat olla äkillisiä ja pitkäkestoisia

Pidemmän aikavälin riskit– Finanssikriisin pitkä jälki ja ikääntyvä väestö

– Julkisen talouden heikko kriisinsietokyky



EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta

ja on valmis toimimaan



Inflaatio hintavakaustavoitetta

hitaampaa


-2

-1

0

1

2

3

4

5

2008 2010 2012 2014 2016

Palvelut Teollisuustuotteet pl. energiaJalostetut elintarvikkeet Jalostamattomat elintarvikkeetEnergia YKHI-inflaatioEnnuste: eurojärjestelmä

Vaikutus inflaatioon, prosenttiyksikköä

Lähde: Eurostat.

Euroalueen YKHI ja sen alaerät


Kasvu- ja inflaatioennusteita tarkistettu:

EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2015 ennuste

(erotus suhteessa eurojärjestelmän kesäkuun ennusteeseen)

BKT:

2015: 1,4 % (–0,1 %)

2016: 1,7 % (–0,2 %)

2017: 1,8 % (–0,2 %)

Inflaatio:

2015: 0,1 % (–0,2 %)

2016: 1,1 % (–0,4 %)

2017: 1,7 % (–0,1 %)



Inflaatio-odotukset ovat vaimentuneet

uudelleen, kun öljy on halventunut


-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

2007 2009 2011 2013 2015

10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap

5 vuoden inflaatioswap%

Lähde: Bloomberg.


EKP:n neuvosto seuraa tilannetta…

Epävarmuuden lisääntymisen johdosta euroalueen talous- ja inflaationäkymiin liittyvät riskit painottuvat arvioitua hitaamman kasvun ja inflaation suuntaan.

EKP:n neuvosto arvioi kokouksessaan syyskuun 3. päivä, että

”olisi ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kehitys ohimenevää vai voisiko sillä olla pysyväisluonteinen vaikutus hintakehitysnäkymiin ja inflaatiovauhdin mahdollisuuksiin palautua kestävästi tavoitteen mukaiseksi”.



… ja on valmis toimimaan

”EKP:n neuvosto seuraa erittäin tarkasti uusia

tietoja kehityksestä ja korostaa olevansa

mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan

kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin.”

”Etenkin omaisuuserien osto-ohjelma on laadittu

niin, että ostojen suuruutta, kohdentamista ja

kestoa voidaan joustavasti muuttaa tarpeen

mukaan.”



Rahapolitiikka poikkeuksellisen keveää vielä

pitkään



Euroalueen rahapolitiikka tukee

talouskasvua vahvasti

Keskuspankkikorot on laskettu alarajalle

Ennakoiva viestintä– Miten saavutetaan hintavakauden tavoite?

– Laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa jatketaan tarvittaessa

syyskuun 2016 jälkeenkin

Luotto-operaatiot pankkien kanssa– Täyden jaon menettely, pitkäkestoiset operaatiot

Arvopaperien osto-ohjelmat– Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (aloitettiin maaliskuussa

2015, ostetaan 60 mrd. euroa kuukaudessa vähintään syyskuuhun

2016 asti)

14Erkki Liikanen28.9.2015


Luotto-operaatiot ja arvopaperiostot


0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperitYlimääräiset vähintään 12 kk:n pituiset sekä kohdennetut rahapoliittiset luototRahapoliittisiin operaatioihin liittyvät lyhytaikaiset luotot euroalueella

Mrd. euroa

Lähde: EKP.


Rahoitusolot keventyneet euroalueella


-6

-3

0

3

6

2006 2009 2012 2015

OECD* Euroopan komissio**

Indeksi

Lähteet: OECD ja Euroopan komissio.* Financial Conditions Index: indeksissä mukana lyhyet ja pitkät korot, yrityslainojen korkoero, luoton saatavuus, kotitalouksien varallisuustilanne. Indeksin käänteisluku.

** Monetary Conditions Index: indeksissä mukana lyhyet korot ja valuuttakurssi.

Olot kiristyvät

Olot kevenevät


Valtionlainojen tuotot heilahdelleet

viime aikoina


-0,4

0

0,4

0,8

1,2

1,6

2

2 vuoden juoksuaika 10 vuoden juoksuaika

AAA-luokiteltujen euroalueen valtionvelkakirjojen tuotot, %

Lähde: EKP.


Yritysten ja kotitalouksien lainakorot

laskeneet


0

1

2

3

4

5

6

7

2005 2007 2009 2011 2013 2015

10 v:n valtionvelkakirjan tuotto (AAA)

Uusien yrityslainojen keskikorko

Uusien kotitalouslainojen keskikorko%

Lähteet: EKP ja Macrobond.


Hintavakauden tavoite

Hintavakauden tavoite on asetettu hieman alle 2

prosenttiin keskipitkällä aikavälillä

– Tämä on näkynyt inflaation vaihteluna rahaliiton aikana

siten, että hintojen kuukausittainen muutosvauhti

vuoden takaa on vaihdellut lyhytaikaisesti yli 4

prosentista –0.6 prosenttiin.

Kaikkien nykyisten rahapoliittisten toimien

täysimääräinen toteuttaminen tukee euroalueen

talouden elpymistä sekä edistää inflaatiovauhdin

palautumista hintavakaustavoitteen mukaiselle

polulle, mikä on keskipitkällä aikavälillä

kestävästi hieman alle kaksi prosenttia



Suomen talouden kehitys pysynyt

vaimeana



Vuoden alkupuoliskolla BKT kasvoi niukastiLinjassa SP:n kesäkuun ennusteen kanssa


-15

-10

-5

0

5

10

2007 2009 2011 2013 2015 2017

Tuotannon suhdannekuvaaja

Bruttokansantuotteen volyymi

SP:n ennuste, kesäkuu 2015

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennuste).24515@Kokonaistuotanto

BKT, ennuste ja suhdannekuvaaja

24515@Kokonaistuotanto %-m ed vuosi


Kansainvälinen talous auttoi Suomen talouden

vaimeaan kasvuun vuoden alkupuoliskolla


Kulutusta tukivat: Kasvua jarruina edelleen:

• Öljyn hinnan lasku • Venäjän tilanne

• Matalat korot • Kustannuskilpailukyvyn heikkous

• Lyhennysvapaat • Työikäisen väestön supistuminen

Vientiä tukivat: • Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat

• Euroalueen elpyminen, investoinnit • Toteutettujen rakenneuudistusten vähäisyys

Tuotantoa supisti keväällä:

• Öljyteollisuuden huoltoseisokki


Suomen talouden kasvu ennakoitu

euroaluetta heikommaksi


90

95

100

105

2008 2010 2012 2014 2016

Suomi EuroalueMäärä, indeksi, 2008I = 100

Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja EKP (euroalue).Lähteet: Eurostat, Suomen Pankki ja EKP.

Bruttokansantuote


Yrityslainojen korot Suomessa matalat


0

1

2

3

4

5

6

7

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Euroalue Suomi

Uusien yrityslainasopimusten keskikorko, %

Lähde: EKP.


… siitä huolimatta tuotannolliset

investoinnit supistuneet Suomessa


0,09

0,1

0,11

0,12

0,13

0,14

0,15

0,16

2008 2010 2012 2014

Euroalue Suomi

Tuotannollisten investointien arvo / BKT:n arvo

Lähteet: EKP ja Suomen Pankki.


70

80

90

100

110

120

130

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Koko teollisuus

Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet)

Elektroniikka- ja sähköteollisuus, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus

Työllisten määrä, indeksi, 2005 I = 100

Ei kausipuhdistettu.Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. 32145

… teollisuudesta häviää edelleen

työpaikkoja


24515


Uusia yrityksiä syntyy historiallisen

vähän


0

1

2

3

4

5

6

1996 2000 2004 2008 2012

Yrityskannan muutos, prosenttia

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset.

10.6.2015eurojatalous.fi


Tuottavuuskasvu pudonnut Suomessa

historiallisen alas


–6

–4

–2

0

2

4

6

8

1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000

Historiasarja 1860-1960 Historiasarja 1960-1975 ESA2010

%, vuosimuutos

Yhdistetty kansantalouden tilinpidon historiasarjoista ja HP-suodatettu

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat

30219@TuottavuusHistoria


Vientikehitys ollut poikkeuksellisen heikkoa myös

elektroniikka- ja metsäteollisuuden ulkopuolella

2928.9.2015 Erkki Liikanen

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

70Su

om

i

Luxe

mb

urg

Irla

nti

Itäv

alta

Ran

ska

Ital

ia

Slo

ven

ia

Bel

gia

Kre

ikka

Saks

a

Ala

nko

maa

t

Mal

ta

Po

rtu

gali

Kyp

ros

Esp

anja

Slo

vaki

a

Vir

o

Latv

ia

Liet

tua

Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus

Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli.

Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, %

31607


Viennin ja teollisuuden trendit jatkuneet

vaimeina


70

80

90

100

110

120

130

140

2006 2008 2010 2012 2014

Tehdasteollisuuden tuotanto Tavaranvienti

Volyymi-indeksi, 2005 = 100

Tiedot puhdistettu kausivaihtelusta.Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (tavaranviennin määrän puhdistus kausivaihtelusta).


Viennin maajakauma muuttunut


Lähde: Tulli, Suomen Pankki

-40%

-30%

-20%

-10%

0%

10%

20%

30%

40%

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Viennin arvon vuosimuutos maitain, HP-suodatettuSaksa Ruotsi Venäjä

USA Iso-Britannia Alankomaat

Kiina Muut Kaikki maat yhteensä

Alkuperäinen


Suomen viennin rakenne poikkeaa euroalueesta



Ongelmien ratkaisemisesta



Kustannuskilpailukyky

Parantamisen tarve 10% tai enemmän

Palkkamaltti tarpeen mutta ei yksin riitä

Kun kustannuskilpailukyky kohenee,

– Vientiyritykset voivat tehdä kannattavia tarjouksia hinnalla,

jolla kaupat syntyvät

– Tuotantoon Suomessa kannattaa investoida

– Vientialoilla tuotanto ja työllisyys kasvavat

– Koko talouden tulonmuodostus lisääntyy, mikä tukee

kysyntää ja työllisyyttä kestävällä tavalla myös

kotimarkkinatuotannossa



Rakenneuudistukset

Eteneminen rakenneuudistuksissa on edellytys

talouskasvun pitkän aikavälin näkymien

parantumiselle ja julkisen talouden kestävyydelle

Eläke- ja SOTE-uudistuksilla oleellinen merkitys

Talouden dynamiikkaa voidaan parantaa– Lisäämällä asuntojen tarjontaa

– Lisäämällä kilpailua erityisesti kotimarkkinatoimialoilla

– Poistamalla työntarjonnan kannustinloukkuja

– Tehostamalla innovaatiopolitiikkaa



Julkisen velan kasvun taittaminen (1)

Julkinen velka on kasvanut historiaansa nähden hyvin korkeaksi

Jos odotettavissa olisi vahvaa talouskasvua tulevaisuudessa, velan kasvu olisi pienempi ongelma– Väestön ikääntyminen heikentää kasvumahdollisuuksia ja julkisen

talouden näkymiä

– SP: talouskasvu keskimäärin 1 % / v seuraavat 15 vuotta

Suomen finanssipolitiikka ollut yksi EU-maiden kaikkein keveimmistä vuoden 2008 jälkeen– Viimeaikaisista sopeutustoimista huolimatta

Finanssipolitiikan lyhyen aikavälin kasvuvaikutukset eivät ole nyt Suomessa poikkeuksellisen suuret



Julkisyhteisöjen menot ylittäneet tulot

vuodesta 2009 alkaen


50

60

70

80

90

100

110

120

130

2000 2005 2010 2015

Menot Tulot

Mrd. euroa

Lähde: Tilastokeskus.Neljän neljänneksen liukuva summa.

Julkisyhteisöt


Julkisen velan kasvun taittaminen (2)

Taloutta painanut eniten viennin supistuminen ja tuottavuuskasvun heikentyminen, jota finanssipoliittinen elvytys ei voi korjata

Sääntöjen noudattaminen tukee julkisen talouden hoidon uskottavuutta

Hallitusohjelman mukaisesta julkisen talouden sopeuttamisen mittaluokasta kiinni pitäminen välttämätöntä



Velkasuhde uhkaa kasvaa erittäin

korkealle


Lähde: Tilastokeskus, valtionkonttori, Suomen Pankin laskelmat.

2015-2025 luvut perustuvat Suomen Pankin ennusteeseen

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

18

60

18

66

18

72

18

78

18

84

18

90

18

96

19

02

19

08

19

14

19

20

19

26

19

32

19

38

19

44

19

50

19

56

19

62

19

68

19

74

19

80

19

86

19

92

19

98

20

04

20

10

20

16

20

22

%/GDP

Valtionvelka ja julkisen talouden velka 1860-2025, %/BKT

Valtio Julkisen sektorin EMU velka

e


Digitalisaatio tulee muuttamaan taloutta ja

yhteiskuntaa monin tavoin parempaan

suuntaan

Mutta:1. Muutosten ajoitus on epävarma

2. Digitalisaatio edellyttää aktiivisia toimia, hyödyt eivät synny

itsestään

Talouspolitiikassa on syytä 1. varautua myös pitkän hitaan kasvun mahdollisuuteen

2. parantaa talouden muutoskykyä rakennepolitiikalla

3. toteuttaa aktiivisia uudistuksia ja kokeiluja julkisella ja

yksityisellä sektorilla



Kiitos!



Elintason kasvu syntyy

tuottavuuden kasvusta


100

120

140

160

180

200

220

240

260

1900 1900 1900 1900

Series1 Series2

Indeksi, 1975 = 100

Lähde: Tilastokeskus.


95

100

105

110

115

120

125

130

2007 2009 2011 2013 2015

Suomi Euroalue

Indeksi, 2007 = 100

Kausivaihtelusta puhdistettu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi: palvelut.Lähde: Euroopan keskuspankki. 31751

Palvelujen hintojen nousu ollut

nopeampaa kuin euroalueella

10 %



95

100

105

110

115

120

125

130

135

2007 2009 2011 2013 2015

Suomi Euroalue

Indeksi, 2007 = 100

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi: vuokrat.Lähde: Euroopan keskuspankki. 31751

Vuokrat ovat nousseet euroaluetta nopeamminVuokrien nousu näkyy palvelujen

hinnoissa

15 %



Kiinan kasvun rakenne muuttumassa


0

10

20

30

40

50

60

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit

Osuus BKT:stä, %

Lähteet: CEIC ja Macrobond.


Maailmankaupan kasvu hidastunut


0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Toteutunut Keskiarvo 1980-2014 (pl.2009)

Keskiarvo 1994-2007 Keskiarvo 2011-2014

Ennuste

Kaupan kasvu / BKT:n kasvu, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo

Lähteet: IMF, Maailmanpankki, OECD ja Suomen Pankki. 32174


Inflaatio-odotukset kun inflaatiotavoite

on asetettu keskipitkälle aikavälille



Työllisyystilanne huononi nopeasti

syksyllä ja talvella


6

7

8

9

10

11

2300

2350

2400

2450

2500

2550

2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Työlliset, trendi (vasen asteikko)

Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko)

1 000 henkeä %

Lähteet: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend


Teollisuuden tuotanto-odotukset

edelleen heikot


-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

2005 2007 2009 2011 2013 2015

Saldoluku

Lähteet: Euroopan komissio, Suomen Pankin laskelmat.30384@Teollisuuden odotukset

Teollisuuden tuotanto-odotuksetKasvukynnys ja 90 % luottamusväli


Digitalisaation merkitys:

optimistit ja pessimistit

Pessimistit– Matalalla roikkuvat

hedelmät on jo kerätty

– Tuottavuuskasvun

kiihtymistä on jo odotettu

pitkän

– Secular stagnation

– Talouskasvun

”vastatuulet”

Optimistit– Paras on vielä näkemättä

– Tietokoneiden toinen

tuleminen

– Pessimistejä oli myös

teollisen vallankumouksen

kynnyksellä

– Muutos voi yllättää



Digitalisaatio tulee muuttamaan taloutta ja

yhteiskuntaa monin tavoin parempaan

suuntaan

Mutta:1. Muutosten ajoitus on epävarma

2. Digitalisaatio edellyttää aktiivisia toimia, hyödyt eivät synny

itsestään

Talouspolitiikassa on syytä 1. varautua myös pitkän hitaan kasvun mahdollisuuteen

2. parantaa talouden muutoskykyä rakennepolitiikalla

3. toteuttaa aktiivisia uudistuksia ja kokeiluja julkisella ja yksityisellä

sektorilla



Hallituksen työelämän uudistuspaketin

vaikutuksista

Hallituksen ehdotus nostaisi SP:n laskelmien mukaan BKT:n kasvua keskimäärin 0,3 % yksikköä vuosina 2017-2022

Tuotannon piristyminen lisäisi työllisyyttä, investointeja ja vientiä keskipitkällä aikavälillä

Myös julkisen talouden tasapaino paranisi

Laskelmaan vaikuttaa keskeisesti se millaiseen palkkaratkaisuun päädytään ja miten joustavasti hinnat reagoivat palkansaajakustannusten alentamiseen



Viennin tavarajakauma muuttunut


Lähde: Tulli, Suomen Pankki

-40%

-30%

-20%

-10%

0%

10%

20%

30%

40%

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Viennin trendin vuosimuutos, tavaraluokkien kontribuutiotRaaka-aineet, pl. polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta

Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet

Muut Yhteensä

Alkuperäinen

teemat - suomen pankki › globalassets › fi › media-ja...1996 2000 2004 2008 2012 yrityskannan...

Documents