tausta - partion nuorisoalan...
TRANSCRIPT
Osaamiskiekon konseptidokumentaatio alustavan teknisen vaatimusmäärittelyn vaiheelle
8. Marraskuuta 2018 | Kaisa Ruotsalainen
Osaamiskiekon konseptointi ja
vaatimusmäärittely
Partion Nuorisoalan Osaamiskeskus
Kaisa Ruotsalainen
Tausta
Intro
4
Partion nuorisoalan osaamiskeskuksen projektin tavoitteena on suunnitella digitaalinen työkalu / palvelu havainnollistamaan järjestöjen tarjoamaa koulutusta ja osaamismerkkejä rinnakkain virallisen koulutusjärjestelmän kanssa.
Tässä dokumentaatiossa kuvaamme konseptin reunaehdot ja suositukset jatkoa ajatellen alustavan teknisen määrittelyn vaiheessa.
5
Palvelun tarkoitus
Digitaalisen palvelun/työkalun tarkoitus on havainnollistaa järjestöjen tarjoamaa koulutusta ja osaamismerkkejä rinnakkain virallisen koulutusjärjestelmän kanssa.
6
Ongelman/Ratkaisun omistajat
Palvelulla ratkaistavalle ongelmalle eli järjestöosaamisen hyödyntämiselle virallisen koulutuksen osana on kuusi pääasiallista “omistajaa”. Ongelman/ratkaisun omistajat sekä palvelun palvelun tarjoama hyöty kullekin on kuvattu seuraavalle sivulle.
JärjestötTarjoavat vapaa- ajalla hankittavaa osaamista.
Nuoret*Pohtivat kouluttautumis-vaihtoehtojaan(suhteessa vapaa-ajan osaamisiinsa).
*ja heidän ohjaajansa
OpiskelijatPohtivat, miten hyödyntää vapaa-ajalla hankittua osaamista tämän hetkisessä tutkinto-opinnossaan.
OpettajatTunnustavat vapaa-ajalla hankitun osaamisen osaksi tutkintoa.
OppilaitoksetTarjoavat tutkintoja.
Koulutus-järjestelmäMahdollistaa & hallinnoi koulutus-resursseja. Vastaa tutkintojen ja koulutustarjoomankokonaisuudesta.
ArvoNostaa järjestöjen tarjoaman koulutuksen arvoa.
Arvohelpottaa osaamisten tunnustamisessa & hyväksymisessä osaksi tutkintoa.
Arvohelpottaa opettajaa opiskelijan osaamisen tunnustamisen työssä.
ArvoResurssien viisas kohdistaminen tutkintokoulutusten tarjoajien ja vapaa-ajan osaamistarjontaa tuottavien kesken.
Arvoauttaa nuorta tunnistamaan osaamisensa kiinnittyviä uravaihtoehtoja.
ArvoMonipuolisempi opintotarjonta ja tehokkaammin suoritetut tutkinnot.
Ratkaisun* omistajat
7
*Palvelu havainnollistamaan järjestöjen tarjoamaa koulutusta ja osaamismerkkejä rinnakkain virallisen koulutusjärjestelmän kanssa.
8
Palvelun primäärihyötyjä
Nuorta joka ei vielä opiskele, palvelu voi auttaa tunnistamaan, minkälaisiin opintoihin hänen kannattaisi vapaa-ajan kiinnostustensa perusteella hakeutua.Opiskelijaa, joka opiskelee tutkintoon palvelun tulee auttaa ymmärtämään, miten hyödyntää vapaa-ajalla hankittavaa osaamistaan tutkinto-opinnoissa ja auttaa
häntä tunnistamisprosessin alkuun.
9
Palvelun primäärihyötyjä
Palvelun suunnittelun näkökulmaksi on valittu ennen kaikkea palvelun primäärihyötyjän, eli nuoren tai opiskelijan, jonka opintopolkuun palvelulla vaikutetaan, tarpeisiin vastaaminen.
10
Opiskelijan palvelemiseen liittyen
Palvelua suunniteltaessa on huomattava, että osaamisen tunnustamiseen voidaan parhaimmillaankin luoda vain vahvoja suosituksia.
Lopullisen päätöksen osaamisen tunnustamisesta osaksi opiskelijan opintoja tekee edelleen vastuussa oleva opettaja.
Vaikutus opiskelijan opintopolkuun tapahtuu siitä, että palvelu luo mahdollisuudet / parantaa todennäköisyyttä opettajan ja oppilaan välisen transaktion tapahtumiselle opiskelijan hyödyksi.
Opiskelijan ja opettajan välinen transaktio on siis oleellisin vaihe ongelmaa, jota palvelun tulisi helpottaa/ratkoa luodakseen opiskelijalle aidosti arvoa siinä, että se vaikuttaisi käytännön tasolla opiskelijan opintopolkuun.
11
Opiskelijan ja opettajan transaktio
11
Muiden sidosryhmien (järjestöt, oppilaitos, koulutusjärjestelmä) rooli on tämän transaktion mahdollistamisessa ja resurssien luomisessa sen mahdollistamiselle (palvelussa tarjottava tieto).
Palvelu tuottaa toki arvoa myös heille, kuten edellä kuvattu.
12
Muiden sidosryhmien rooli
12
Sidosryhmätyöpajaja sen analysointi
Vaatimusmäärittelyä taustoittamaan pidimme työpajan sidosryhmille 24.1o.2018. Työpajaan osallistui edustajia Partion Osaamiskeskuksesta, Opintokeskus Siviksestä ja 4h-liitosta sekä opiskelijoita.
14
Sidosryhmätyöpaja 24.10.2018
14
Työpajassa sidosryhmien kanssa (24.10.2018)* tarkastelimme ongelmaa ottamalla lähtökohdaksi ratkaisun “omistajista” ja samalla palvelun kohderyhmistä nuoren, opiskelijan ja opettajan käyttäjätarinat. Kuten edellä kuvattu, nämä ovat ne palvelun tärkeimmät kohderyhmät, joiden käytännön elämään palvelu käytännön tasolla vaikuttaa. Opiskelijalle opintojensa suuntaamisessa, ja opettajalle vaikutuksena tunnistamisprosessin sisältämään työkuormaan, sekä mahdollistamaan opiskelijan osaamisen tunnistaminen.
15
Työpaja sidosryhmien kanssa
15
Pohdimme ja ylöskirjasimme työpajassa käyttäjätarinoihin kiinnittyviä liittyviä osa-ongelmia tarkastaaksemme, että konseptoinnissa on otettu huomioon tarvittavat asiat näiden käyttäjäryhmien tarpeiden täyttymiseksi.
● Nuori (joka ei vielä ole opiskelija), joka pohtii
opiskeluvaihtoehtojaan
● Opiskelija, joka pohtii voiko hyödyntää vapaa-ajan
osaamistansa tutkinnossaan
● Opettaja, joka päättää opiskelijan osaamisen tunnustamisesta
16
Työpajan tavoite
16 * Työpajan osallistujien tuottamat syötteet liitteenä dokumentaation lopussa.
Mitä palvelussa tulisi kuvata?
Työpajan jälkeen analysoimme osallistujien tuottamia ajatuksia jakamalla niitä karkeasti noin neljään eri luokkaan:
● (1–3) Mitä palvelussa tulee kuvata, koskien○ Osaamisten ja tutkintojen kokonaisuutta ja niiden korrelointia
(koulutusten kokonaistarjonta)○ Yksittäistä (järjestö- / vapaa-ajan) osaamista○ Yksittäistä tutkintoa
● (4) Mitä muuta palvelussa tulisi tuoda esiin
1717
Sen jälkeen kokosimme työpajassa tuotetut ajatukset ja otimme ne huomioon Partion alustavan konseptisuunnitelman läpikäymisessä määrittääksemme ne kysymykset, joihin teknisessä palaverissa (31.10.) tuli pureutua. Teknisen palaverin pohjalta laadimme Osaamiskiekko-palvelun vaatimusmäärittely -dokumentin, jossa kuvataan konseptin määrittely tekniseltä kannalta.
18
Konseptin kirkastustyö
18
Palvelu käyttäjätarinoina
20
Nuori, joka ei vielä opiskele
“Nuorena, joka pohdin mahdollisia
opiskeluvaihtoehtojani, haluaisin voida
helposti hahmottaa, mihin vapaa-ajalla
hankkimani osaaminen on
hyödynnettävissä.”
Opiskelija, joka opiskelee tutkintoon
21
“Opiskelijana, joka pohdin, onko
vapaa-ajalla hankkimani osaaminen
hyödynnettävissä tutkintooni, kaipaan
tietoa useista asioista.”
Opettaja, joka tunnustaa osaamisen
22
“Opettajana, joka pohdin, onko
opiskelijan vapaa-ajalla hankkima
osaaminen hyödynnettävissä tutkintoon,
kaipaan tietoa useista asioista.”
Työpajan löydösten koonti
Työpaja validoi tähän mennessä tehtyä työtä ja syötti ajatuksia opettajien, opiskelijoiden ja nuorten kokemista ongelmista aiheeseen liittyen.Työpajan syötteinä tuli esiin lyhyesti seuraavaa:
● Osaamisen tunnustamiseen liittyen tarvittaisiin palvelu, jossa osaamisetja tutkinnot löytyvät samasta paikasta.
● (Nuoren, opiskelijan ja opettajan) Tulisi saada tietoa minkätasoista järjestöosaaminen on suhteessa tutkintoon/tutkintoihin
● (Nuoren/opiskelijan) tulisi saada tietoa mitä ylipäätään lasketaan osaamiseksi
● (Nuoren) tulisi saada tietoa, mille aloille oma (järjestössä hankittu/hankittava) osaaminen soveltuu
24
Työpaja sidosryhmien kanssa 24.10.
24
Nuoren, opiskelijan ja opettajan
tiedontarpeet
Osaaminen
27
Osaaminen
Yleisesti
“Tietoa osaamisista” (N)
“Onks harrastuksesta hyötyä?” (N)
“Mikä on (vapaa-ajalla hankittua) osaamista” (N, O, Ope)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
28
Osaaminen
Osaamiset ja tutkinnot samassa palvelussa
“Mitä osaan vs. mistä löytyy tietoa tutkinnoista”
(N)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
29
Osaaminen
Järjestöosaamisen taso
“Mikä on osaamisen NQF-taso?”
(Ope)
“Minkätasoista järjestöosaamiseni on (verrattuna
tutkintoon)?”
(O)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
30
Osaaminen
Laajuus
“(Järjestöopintojen) laajuus”
(Ope)
“Paljonko tästä voi antaa opintopisteitä”
(Ope)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
31
Osaaminen
Miten todistetaan
“Riittääkö tieto, että näitä hyväksytään –tuleeko hankittu
osaaminen vielä jotenkin todistaa erikseen – opintopäiväkirja
– essee tms.)” (Ope)
“Millä todistaa?” (O)
“Missä todistukset” (N)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
32
Osaaminen
Muut
“Kuinka työläs järjestöopinto on suorittaa – nopeuttaako
virallisiin opintoihin verrattuna?”
(O)
“Vanhenevatko järjestöopinnot – ja kuinka nopeasti?”
(N)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
Tutkinnot
34
Tutkinnot
“Tietoa tutkinnoista”
(N, O)
“Minkätasoisissa tutkinnoissa – lukio, amis, yliopisto,
AMK – voin hyödyntää osaamistani?”
(N)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
“Kauanko (tutkinnon opiskelu) kestää?”
(N)
“Missä oppilaitoksessa ja paikkakunnalla
osaamistani voisi hyödyntää opintoihin?” (N)
Yleinen tieto: tutkinnon taso, kesto, oppilaitos paikkakunta
35
Tutkinnot
“Millaiset (ovat) tutkinnon osat -- (joihin osaamista voi
hyödyntää.)”
(O)
“Mihin tutkinnon osaan (vapaa-ajalla hankitun
osaamisen) voi sisällyttää”
(O)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
Tutkinnon osat
“Hopsin teko opintojen alussa on tärkeää” (O)
36
Tutkinnot
“Miten (osaamisen) hyväksilukemista (tähän tiettyyn
tutkintoon) haetaan?”
(N, O)
(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
Miten osaamisen tunnustamista tutkintoon haetaan?
Muuta
38
“Miten prosessi yleisellä tasolla menee?”
(N, O)
“Kuka on mitoittanut ja autorisoinut (järjestöopintojen
hyödynnettävyyden)?”
(Ope)
“Mistä saa lisätietoa?”
(O)
“Kenen kanssa oppilaitoksessa näitä selvitetään?”
(O)
Muuta
Muuta(N) = nuori, (O) = opiskelija, (Ope) = opettaja
Työpajan syötteiden huomiointi suunnitteluun
Tieto osaamisten ja tutkintojen suhteesta
Palvelun tarkoitus on olla verkkopalvelu / digitaalinen työkalu havainnollistamaan järjestöjen tarjoamaa koulutusta ja osaamismerkkejä rinnakkain virallisen koulutusjärjestelmän kanssa.
Palvelun tärkeintä sisältöä ovat järjestöosaamiset ja tutkinnot. Palvelulle erityistä ja käyttäjälle keskeisin lupaus on, että palvelu näyttää miten järjestöosaaminen on hyödynnettävissä suhteessa tutkintoihin.
41
Osaamiset & tutkinnot ja niiden suhde
41
42
Koulutusten ja osaamisten kokonaisuus
Käyttäjä haluaa nähdä koulutuksen ja
osaamiset samassa palvelussa, ja että
hänelle näytetään helposti kaikki
tutkintovaihtoehdot, joihin osaaminen käy,
sekä tutkintojen ala ja tason.
“Minkätasoisissa tutkinnoissa – lukio, amis, yliopisto,
AMK – voin hyödyntää osaamistani?” (N)
“Mikä on osaamisen NQF-taso?” (Ope)
“Minkätasoista järjestöosaamiseni on (verrattuna
tutkintoon)?”(O)
Sama käyttäjätarinoina:
“Nuorena/opiskelijana, joka saavun palveluun tarkastelemaan osaamisten suhdetta virallisiin koulutuksiin haluan voida hahmottaa, miten osaaminen sijoittuu eri koulutusaloihin ja koulutustasoihin koulutusten kentällä.”
“Opettajana, joka tarkastelen osaamisten suhdetta virallisiin koulutuksiin haluan voida hahmottaa, miten osaaminen sijoittuu eri koulutustasoihin koulutusten kentällä.”
Käyttäjälle vaikuttaisi olevan arvoa siitä, että koulutukset on mahdollista kuvata niin, että on mahdollista hahmottaa tutkinnot (koulutus)alojen mukaan siten, että toisillensa läheisiä aloja edustavat tutkinnot hahmottuvat toisilleen läheisinä.
Tämä auttaisi mm. opintopolkuaan pohdiskelevaa nuorta/opiskelijaa hahmottamaan opintopolkuaan ja eri aloihin suuntautuneisuuttaan, vaikka tiukasta koulutusalaluokituksesta
0 Yleissivistävä koulutus1 Humanistinen ja kasvatusala2 Kulttuuriala3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala4 Luonnontieteiden ala5 Tekniikan ja liikenteen ala6 Luonnonvara- ja ympäristöala7 sosiaali-, terveys ja liikunta-ala8 matkailu-, ravitsemis- ja talousala9 muu koulutus
oltaisiinkin ajan myötä luopumassa, (ja ainoastaan sijoitettaisiin tutkinnot aloittain läheisinä.) 43
Koulutusten ja osaamisten kokonaisuus
43
Koulutusten ja osaamisten kokonaisuus
Konseptiin luonnosteltu, koulutusalojen ja koulutusten tasojen
määrittyminen suureiksi, joilla koulutusten kenttää voidaan
hahmottaa vaikuttaa relevantilta ja käyttäjälle luontevalta jaolta.
4444
45
Koulutusten ja osaamisten kokonaisuus
osaamisen hyödyntäminen suhteessa
näytettävän tutkinnon ydinsisältöön vai
soveltavampiin opintoihin?
“Onko osaaminen, joka on hyväksyttävissä tutkintoon osa
tutkinnon ydinaiheita, vai soveltavampaa?”
“(järjestöopintojen) sisältö, miten liittyy kyseiseen
tutkintoon”
(Esim. värikoodauksen tai muun vastaavan ratkaisun hyödyntäminen)
Pohdittavaksi voisi tämän lisäksi laittaa
myös, kuinka paljon tietoa osaamisen
suhteesta tutkintoihin halutaan nuorelle ja
opiskelijalle näyttää palvelussa jo
ensikatsomalta.
Esimerkiksi, olisiko käyttäjän mahdollista
nähdä koulutuskentällä tarjotuista
tutkinnoista jo ensisilmäyksellä, onko
Tiedonhaunkäyttäjäpoluista
Palvelun ollessa tietoa tarjoava palvelu, yksi tärkeimpiä prosesseja on ratkoa sitä, miten käyttäjä haluaisi vastaanottaa palvelun tarjoaman tiedon.
47
Tiedon hakeminen palvelusta
47
Tähän asti konseptissa on mietitty tiedonhaun käyttäjäpolkua siitä kulmasta, että käyttäjä tekisi aina haun kurinalaisesti järjestö edellä, sitten järjestön tarjoaman osaamisen valiten ja edeten siitä edelleen tutkintoihin.
Skenaariota tiedonhaulle on todellisuudessa useampia, ja voidaan pohtia halutaanko myös muunlaiset käyttäjäpolut mahdollistaa.
48
Tiedonhakemisen käyttäjäpolut
48
49
“Mietin sitä, mikä minua kiinnostaa?”
“Omat kiinnostuksenkohteet...”
“(Voisiko) intohimoista (kehittyä) tulonlähde
(=ammatti)?”)
= Tiedon hakeminen osaaminen tai vapaasanahaku
edellä*
“Mitä osaamisia voisi hyödyntää juuri tässä tutkinossa
jota opiskelen”
= Tiedon hakeminen oma tutkinto edellä**
Nuori, joka vasta pohtii eri mahdollisuuksia Opiskelijalle, joka pohtii opintopolkuaan
Tiedonhakemisen käyttäjäpolut
*Eli voiko hakutoiminnallisuus mahdollistaa vapaan haun nuoren omista intresseistä käsin (esim. että haku poimisi näkyviin relevantit osaamiset listattujen järjestöosaamisten kuvausteksteistä). ** Tai voiko hakua lähteä tekemään tutkinto edellä?
Palveluun sisällytettäviä muita tietoja/sisältöä
Jossain kohtaa palvelua/sivustoa, tulee myös selittää, mistä on kyse. Tähän tietoon on oltava helppo pääsy palvelupolun alusta saakka.
Tähän osioon tulisi kerätä kaikki se tieto,joka annetaan osaamisten hyödyntämisen mahdollisuuden esittelystä ylipäätään.
51
Palvelun muita sisältöjä
51
52
“Miten (osaamisen) hyväksilukemista tutkintoon
haetaan?”
“Miten prosessi yleisellä tasolla menee?”
(N, O)
“Kuka on mitoittanut ja autorisoinut?”
(Ope)
“Mistä saa lisätietoa?”
(O)
“Kenen kanssa oppilaitoksessa näitä selvitetään?”
(O)
Varmistettaisiin siis, että esim. työpajassa esiin nousseista kysymyksistä vastattaisiin näihin:
Palvelun muita sisältöjä
Kohti käyttö-liittymäsuunnittelua
54
Miten päästäisiin KäLi-suunnitteluun
Käyttöliittymää voidaan hahmotella eteenpäin vasta kun on määritelty tarkemmin, mihin käyttäjän tarpeisiin palvelun käytöllä halutaan tarkalleen ottaen vastata.
Tiedon tarjoaminen opintojen tunnustamisesta on päätavoite. Käyttäjän kannalta sivuston käytön suhteen se jakautuu ikäänkuin pienempiin osatavoitteisiin: esimerkiksi käyttäjän tulee saada tietoa, mikä edes on
hyväksyttävää osaamista, tietoa siitä, mihin osaamista voi hyödyntää, selvitellä lisätietoa prosessista jne.
Sivustolle suunniteltavien käyttäjäpolkujen tulisi olla vastauksia näihin osatavoitteisiin pääsemiseksi. Sen suunnittelua, että käyttäjää johdatetaan pääsemään sivulla näihin pienempiin tavoitteisiin.
55
Palvelu- ja käyttäjäpolut I
Seuraavana vaiheena suosittelisimme tarkempaa tunnistamisprosessin palvelupolun hahmottelua. Sen jälkeen sen hahmottelua, mihin palvelupolun vaiheisiin digitaalinen palvelu liittyy, ja miten se liittyy näihin.
Tämä loisi raamit sen suunnitteluun, miten palvelun tärkeimpien prosessien tulisi kulkea (esim. tarjottavan tiedon hakemisen prosessi ) ja mitä se voisi olla eri käyttäjien näkökulmista –nuori, opiskelija, opettaja.
Palvelupolkujen hahmottelua ennen olisi hyvä toteuttaa tiivis taustatutkimus (asiantuntijoiden ja käyttäjien haastattelut prosessin kulusta), joka voi olla hyvin pienimuotoinenkin, jotta prosessit on mahdollista kuvata nimenomaan kunkin oleellisen käyttäjän näkökulmasta.
56
Palvelu- ja käyttäjäpolut II
Kun kokonaisprosessi on hahmotettu ja digitaalisen palvelun oleelliset kiinnittymispisteet siihen tunnistettu tärkeimpien käyttäjien näkökulmasta – voidaan lähteä pohtimaan sivustolle oleellisia sisältöjä ja käyttäjäpolkuja tarkemmin.
Käyttäjäpolkuajattelua voi lähestyä esim. seuraavasti: Mietitään, että käyttäjä saapuu palveluun hakemaan tietoa mielessään jokin kysymys (huom. mikä
kysymys on oleellisin kullekin käyttäjälle) – ja tarjotaan vastaus siihen. Usein vastaus herättää käyttäjässä kuitenkin taas seuraavan kysymyksen jne.
Tämä käyttäjän “tavoitteisiin päästäminen” tulee miettiä kokonaisuutena ja tehdä sitten valinnat, mihin käyttäjän kysymyksiin/tarpeisiin halutaan vastat ja miten.
57
Palveluprototyyppi
Kun oleelliset sisällöt ja käyttäjäpolut on hahmoteltu on mahdollista hahmotella tarkemmin myös palvelun rakenne, sitten käyttäjäpolkujen tarkempi kulku ja alkaa pohtia ratkaisuja tarkemmin käyttöliittymän tasolla – eli näkyminä, painikkeina jne.
Tässä vaiheessa voidaan toteuttaa ensimmäinen prototyyppi, jolla palvelukonseptia ratkaisuineen voidaan myös validoida käyttäjien kanssa ja
sisäisesti / sidosryhmien kanssa. Proton avulla on myös usein helppo esitellä ratkaisun tärkeimpiä ajatuksia mahdollisille uusille kumppaneille/sidosryhmille.
58
Palvelun ensimmäinen versio
Mikäli myös palvelun mahdollistavat teknologiat ja rajapinnat on tähän mennessä päätetty ja varmistettu, voidaan tästä siirtyä palvelun ketterän suunnittelun ja koodamiseen vaiheeseen – ja protossa validoitujen suunnitelmien pohjalta voidaan suunnitella ja kehittää toimivan palvelun ensimmäinen versio hyvinkin nopeasti.
Tarkennettavia kysymyksiä
● Edelleen tulisi tarkentaa Partion osaamiskiekon tarkoitusta, tehtävää ja kohderyhmiä○ Tämä tulisi tehdä myös suhteessa eri sidosryhmien
(esim. Sivis-verkon) tarkoitukseeen, tehtävään, ja kohderyhmään – miten eroavat, miten hyödyttävät toisiaan?
● Selvittää mistä tarvittavia tietoja on mahdollista saada● Selvittää esim. Opetushallituksella hallussa olevien tietojen
yhdistämisen mahdollisuutta palveluun?60
Tarkennettavia kysymyksiä
60
● Määritellä tarkemmin tärkeimpien käyttäjien (nuori/opiskelija/opettaja) palvelupolut liittyen tiedonhakuun osaamiseen tunnustamiseksi, sekä määritellä ja rajata, mihin käyttäjätarpeisiin (palvelupolun varrella) digipalvelussa halutaan vastata, ja mihin palvelussa ei vastata.
61
Seuraavaksi tulisi myös
61
● Tällä hetkellä palvelun tarkoitukseksi on määritelty tiedon tarjoaminen. Yleensä käyttäjät kokevat hyötyvänsä verkkopalvelusta enemmän, jos palvelun avulla voi myös viedä sitä prosessia, josta se tarjoaa tietoa, eteenpäin. ○ Onko esim. jatkokehityksessä huomioitavissa
/huomioitava mahdollisuudet myöhemmin kehittää palvelua suuntaan, että tunnustamisen prosessin voisi aloittaa jo palvelussa (esim. tunnustamiseeen tarvittavat lomakkeet tms. löytyisivät jo palvelusta)?
62
Tarkennettavia kysymyksiä
62
● Pohdimme mielellämme yhdessä Partion Nuorisoalan Osaamiskeskuksen kanssa määrittelyprosessin myötä OSKEessa heränneitä kysymyksiä.
63
Tarkennettavia kysymyksiä
63
[email protected]+358 10 778 9000
OTA YHTEYTTÄ
Vuolteenkatu 1 33100 Tampere
FRANTIC TAMPERE
Porkkalankatu 20 A, 3. kerros00180 Helsinki
FRANTIC HELSINKI
Kaisa Ruotsalainen
[email protected]+358 40 648 4545
Liitteet
Liitteet 1–9:
Työpajan osallistujien tuotokset
67
Liite 1 / Nuori
67
68
Liite 2 / Nuori
68
69
Liite 3 / Nuori
69
70
Liite 4 / Opiskelija
70
71
Liite 5 / Opiskelija
71
72
Liite 6 / Opiskelija
72
73
Liite 7 / Opettaja
73
74
Liite 8 / Opettaja
74
75
Liite 9 / Opettaja
75
