tampereen kaupunkitampereen kaupungin talousarvio 2016 3 tampere käännekohdassa - suurten...

2016Talousarvioja taloussuunnitelma 2016–2019

TAMPEREEN KAUPUNKIJULKAISUTTOIMINTA JA TALOUS 2015

talousarvio 2016taloussuunnitelma 2016-2019

JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO, HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ

KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 16.11.2015

Kansien suunnittelu: DesignKomitea

Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

Kannen kuva: Tuula Kaakinen

Esipuhe

Tampereen kaupungin talousarvio 2016 3

Tampere käännekohdassa - suurten muutosten vuosi

Vuonna 2016 tehdään Tampereella kauaskantoisia ratkaisuja. Sote-uudistus, toimintamallin uudistus, kuntatalouden tehostaminen, isot investoinnit, palveluverkon uudistaminen ja pää-tös katuraitiotiestä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Tampereen väkiluku ylittänee vuoden 2015 loppuun mennessä 225 000 asukkaan rajapyy-kin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestön kasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle ja en-nusteen mukaan tämä kehitys tulee jatkumaan. On merkille pantavaa, että maamme talouden vaikeina vuosina keskuskaupunkien vetovoima vain kasvaa. Tampereelle tullaan opiskelemaan, etsimään töitä, yrittämään ja luomaan parempaa elämää. Näihin tarpeisiin kaupungin on vastattava.

Suomen kunnat ovat suurten uudistusten edessä. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä radikaalisti. Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden vahvistamisen 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Kuntatalouden osuus on tästä kolmannes ja se koostuu muun muassa sote-uudistuksen tuomista säästöistä ja kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisesta ja velvoitteiden vähentämisestä.

Tampereen kaupunki vastaa julkisen talouden haasteisiin muun muassa uudistamalla toimintamal-liaan. Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeytämme vastuita. Samalla tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria, jonka ytimessä on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä uudenlainen kumppanuusajat-telu. Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Uudistuksella val-mistaudumme myös uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen.

Konsernihallinnon uudistus tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Valtuuston linjauksen mukaisesti kau-pungin sisäisessä toiminnassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta ja siirrytään uu-teen, johtamisen selkeyttä korostavaan malliin. Hyväksi koettua pormestarimallia jatkamme, mutta muil-ta osin poliittisen johtamisen kehittäminen linjataan vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 aikana. Uusi toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 1.6.2017 uuden valtuustokauden alkaessa.

Toimintamallin uudistuksen ohella talousarviovalmisteluun ovat vaikuttaneet maan hallituksen kun-tien taloutta ja tehtäviä koskevat linjaukset. Kuntatalous jatkuu vuosikymmenen loppuun saakka erit-täin kireänä ja kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin tuloihin. Kuntien talousongelmiin on luvassa helpotuksia vain, mikäli hallituksen alustavat kaavailut kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta realisoituvat.

Tampere on vuodesta 2013 lähtien onnistunut menojen hallinnassa kiitettävästi. Viime vuonna kau-pungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia ja kuluvan vuoden vertailukelpoinen menojen kasvu on jäämässä alle kahden prosentin. Kun palvelujen tarve on samaan aikaan jatkanut kasvuaan, on mal-tillinen menojen kasvu osoitus toimintojen huomattavasta tehostumisesta. Menojen kasvua on hillitty ilman, että palvelujen laatua tai määrää on erityisesti heikennetty. Tämä on hyvä saavutus, mistä haluan kiittää kaupungin koko henkilöstöä.

Vuoden 2016 talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 toteumaennusteeseen ver-rattuna vain 0,8 prosenttia, mikä asettaa ensi vuoden toiminnalle haasteita. Vuosikate on 76,2 miljoonaa euroa. Se on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Huolimatta ennätyksellisen matalasta menojen kasvusta talousarvio on noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska verotulojen ja valtion-osuuksien kasvu on menojen kasvua hitaampaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kaupungin nettomenot ovat 1 133 miljoonaa euroa, joten alijäämä ei ole kovin dramaattinen. Silti meillä riittää tuleville vuosille kirittävää, jotta talous saadaan käännettyä ylijäämäiseksi.

Vastaamme nykyisiin ja tuleviin haasteisiin investoimalla lähivuosina voimakkaasti työtä, kasvua ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin. Investointien avulla luomme edellytyksiä kasvavien palvelutarpeiden rahoittamiseksi ja edistämme kaupungin kestävää kehitystä. Ensi vuonna korjaamme ja rakennamme

Esipuhe

Esipuhe

4 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

toimitiloja lähes 100 miljoonalla eurolla. Pelkästään päiväkotien ja koulujen investointeihin osoitetaan lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön perusinvestointeihin kohdenne-taan yli 50 miljoonaa euroa ja merkittäviin kaupunkikehitysinvestointeihin osoitetaan (Ran-taväylän tunneli, raitiotie, Hiedanranta, Vuores, Keskusta) noin 35 miljoonaa euroa.

Keskustan ja Vuoreksen aluekehitysohjelmat etenevät ja Hiedanrannan uuden kaupungin-osan kehittäminen saa vauhtia. Rantaväylän tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan asuinalu-een rakennustyöt ja katuraitiotien rakentamisesta tehdään lopullinen päätös valtuustossa. Innovatiivisilla hankinnoilla haemme parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Tästä esimerkkinä ovat alueelliset hyvinvointikeskukset, joista ensimmäisiä toteutetaan Lielahdes-sa, Tesomalla ja Linnainmaalla kaupungin, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisellä.

Kehittyvän kaupungin on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Isot kehityshankkeemme ovat myös alustoja asumisen, liikkumisen, palvelujen ja liiketoiminnan innovaatioille. Näin voimme synnyttää yrityksille referenssejä, tehdä kaupungistamme entistäkin kiehtovamman ja nousta älykkäiden kaupunkien edelläkävijäksi. Vahvistamme Tampereen näkyvyyttä myös kansainvälisissä verkostoissa, jotta saamme tänne lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia ja sijoituksia.

Tampereen erityispiirre suurten kaupunkien joukossa on korkea työttömyysaste, joka nä-kyy sekä verotulojen hitaana kasvuna että toimeentulotukimenojen kasvuna. Vuoden 2015 aikana työttömien työnhakijoiden määrä ylitti 20 000, mitä ei ole tapahtunut sitten 1990-lu-vun alun laman. Talouden rakennemuutos on koetellut kaupunkiamme. Siihen on vastattava aktiivisella koulutus- ja elinkeinopolitiikalla. Tässä tärkeä rooli on korkeakoulujemme yhdis-tymiseen tähtäävällä Tampere3-hankkeella.

Uutena haasteena joudumme vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. Mei-dän on varauduttava siihen, että oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat hakeutuvat suu-riin kaupunkeihin. Maahanmuuton kasvu on käännettävä voimavaraksi. Se edellyttää hyviä kotouttamisen palveluja ja maahanmuuttajien työllistämistä mm. niille aloille, joilla vallitsee työvoimapula. Maahanmuuttajat tukevat Tampereen kansainvälistymistä, mikä on aina ollut yksi avain kaupunkimme menestykseen.

Tiukan talouden ajoista huolimatta vuoden 2016 talousarvio on laadittu hyvässä yhteistyös-sä niin virka- kuin luottamushenkilöiden kesken. Sen avulla voidaan huolehtia tamperelaisten palveluista ja myös uudistaa kaupunkiamme kohtaamaan huomisen haasteet.

Anna-Kaisa IkonenPormestari

Sisällysluettelo


SisällysluetteloESIPUHE .................................................................................................................................................................3

YLEISET LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................................................7Talous- ja strategiaprosessi ........................................................................................................................... 9

Organisaation keskeiset muutokset ..................................................................................................... 9Toimintaympäristö..........................................................................................................................................11

Väestö .......................................................................................................................................................11Työ ............................................................................................................................................................ 13Asuminen ................................................................................................................................................14

Taloudelliset lähtökohdat ............................................................................................................................. 15Talouden kehitysnäkymät ..................................................................................................................... 15Kuntatalous ............................................................................................................................................. 15Kaupungin talous ..................................................................................................................................16

Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta ............................................................................................... 21Talousarvion osat.................................................................................................................................... 21Talousarvion sitovuus ............................................................................................................................22Tilivelvollisen seurantavastuu ..............................................................................................................23

Henkilöstö ...................................................................................................................................................... 24STRATEGIAOSA ...................................................................................................................................................27

Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat .............................................................. 29Strateginen johtamisjärjestelmä ......................................................................................................... 29Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia ...................................................... 29Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä .................. 29Kehittämisprojektien painopisteet ......................................................................................................37Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet ......................................................................37

KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT ..............................................................................................41Konsernihallinto ............................................................................................................................................ 43Konsernipalvelut ...........................................................................................................................................46

Konsernipalvelut Koppari .....................................................................................................................46Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ....................................................................................................48Viranomaispalvelut ...............................................................................................................................49

TILAAJAOSA......................................................................................................................................................... 51Lasten ja nuorten kasvun tukeminen .........................................................................................................53

Varhaiskasvatus ja esiopetus ................................................................................................................55Perusopetus ........................................................................................................................................... 56Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut ..................................................................................................57Psykososiaalisen tuen palvelut ............................................................................................................ 58Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut......................................................................................................... 59

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ..................................................................................................60Ammatillinen koulutus .........................................................................................................................61Lukiokoulutus ........................................................................................................................................ 62Elinkeino- ja työllisyyspalvelut ........................................................................................................... 63

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen ................................................................................................64Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut .............................................. 66Kulttuuripääomapalvelut ..................................................................................................................... 67Kulttuuri- ja liikuntakasvatus .............................................................................................................. 68Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut ............................................................................................ 69

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo


Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ................................................................................................. 70Ennaltaehkäisevät palvelut ...................................................................................................................72Perusterveydenhuollon avopalvelut ....................................................................................................73Sairaalapalvelut ..................................................................................................................................... 74Päihde- ja mielenterveyspalvelut .......................................................................................................75Sosiaalisen tuen palvelut .................................................................................................................... 76Vammaispalvelut ...................................................................................................................................77

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ................................................................................................... 79Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut ........................................................81Kotona asumista tukevat palvelut ...................................................................................................... 82Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut ...............................................................................84

Kaupunkiympäristön kehittäminen ........................................................................................................... 85Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen ......................................................................................... 88Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito .................................................................................90Joukkoliikenne ....................................................................................................................................... 92Pelastustoimi .........................................................................................................................................94

TUOTTAJAOSA .................................................................................................................................................... 95Hyvinvointipalvelut ...................................................................................................................................... 97

Avopalvelut ............................................................................................................................................ 98Kotihoito ja asumispalvelut ................................................................................................................ 101Sairaala- ja kuntoutuspalvelut ............................................................................................................103Varhaiskasvatus ja perusopetus ........................................................................................................ 106Toisen asteen koulutus ....................................................................................................................... 109Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ..........................................................................................................113

Pirkanmaan pelastuslaitos ......................................................................................................................... 116Liikelaitokset ................................................................................................................................................ 118

Tampereen Vesi Liikelaitos ................................................................................................................. 119Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos ..........................................................................................124Tampereen Infra Liikelaitos ................................................................................................................126Tampereen Ateria Liikelaitos .............................................................................................................. 128Tampereen Tilakeskus Liikelaitos .......................................................................................................130

Rahastot ........................................................................................................................................................143Vahinkorahasto .....................................................................................................................................143

TUOTTAJAOSA - RAHASTOT ............................................................................................................................143

LASKELMAT .......................................................................................................................................................145Tuloslaskelma ...............................................................................................................................................147

Verotulot ................................................................................................................................................150Valtionosuudet ...................................................................................................................................... 153Korkotulot ja -menot ...........................................................................................................................154Muut rahoitustuotot ja -menot ......................................................................................................... 155

Investoinnit...................................................................................................................................................156Rahoituslaskelma ........................................................................................................................................ 160

Antolainauksen muutokset .................................................................................................................162Korollisten velkojen muutokset ......................................................................................................... 163

LIITTEET ..............................................................................................................................................................165Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt ............................................................................................ 167Merkittävät aluerakennushankkeet .......................................................................................................... 178

Hiedanranta .......................................................................................................................................... 178Keskustahanke ...................................................................................................................................... 179Vuores-hanke ....................................................................................................................................... 180

Täydentäviä tietoja ......................................................................................................................................184Kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 tehdyt muutokset talousarvioon ............................................186

Yleiset lähtökohdat




Talous- ja strategiaprosessi

Organisaation keskeiset muutoksetTampereen kaupungin organisaatio 1.1.2016

Toimintaympäristö

VäestöTyöAsuminen

Taloudelliset lähtökohdat

Talouden kehitysnäkymätKuntatalousKaupungin talous

Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta

Talousarvion osatTalousarvion sitovuusTilivelvollisen valvontavastuu

Henkilöstö



Talous- ja strategiaprosessi

Vuoden 2016 talousarviota on valmisteltu keväästä 2015 alkaen. Kaupunginhallituk-sen suunnittelukokous käsitteli 7.4.2015 talousarvion laadinnan pohja-aineistoa. Suunnittelukokous hyväksyi taloussuun-nitelmakauden liikkumavaran sekä kulu-van vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet jatkovalmistelun pohjaksi. Kau-

punginvaltuusto käsitteli talousarviota ta-lous- ja strategiaseminaarissa 4.5.2015.

Konsernin johtoryhmä valmisteli ta-lousarviokehystä kehysseminaarissaan 19.5.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 1.6.2015 talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset toiminnan tavoitteista, liikku-mavaran kohdentamisesta ydinprosesseit-

Organisaation keskeiset muutokset

tain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta.

Kaupungin johtoryhmän talousarvio-seminaarissa 6.10.2015 tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toimin-nan tavoitteet taloudelliseen liikkuma-varaan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille 26.10.2015.

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi 12.1.2015 toimintamallin uudis-tusprojektin eli Tampere 2017 -projektin alustavan vaiheistuksen, ja kaupungin-valtuusto päätti 15.6.2015 toimintamallin uudistamisen keskeisistä tavoitteista. Ta-voitteet ovat asiakaslähtöisyyden, kunta-laisten osallisuuden ja vaikuttamismah-dollisuuksien sekä kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttämi-nen ja kehittäminen, toiminnan taloudel-lisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kaupungin uuden toiminta-mallin lähtökohtana ovat kaupungin pe-rustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Lisäksi tavoit-teena on vahvistaa poliittista johtamista kehittämällä pormestarimallia. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyises-tä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilal-le kehitetään uusi, nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä, johtamisjärjestelmä.

Kaupungin toimintamallin uudistami-nen käynnistyi vuonna 2015 Tampere 2017 -projektina. Toimintamallin uudistaminen alkoi tavoitteiden määrittelyllä ja pää-periaatteiden linjaamisella. Varsinaiset muutokset alkavat konsernihallinnosta ja ne on suunniteltu toteutettavaksi 1.1.2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on vä-hentää hallintoportaita ja yksinkertaistaa hallintoa.

Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoito-piirin kanssa yhteinen yhtiö vuoden 2016

alusta. Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että ensivaiheessa Tampereen kaupun-ki perustaa Tullinkulman Työterveys Oy nimisen osakeyhtiön. Perustettava yhtiö hankkii toimialalla vaadittavat luvat ja val-mistautuu ottamaan vastaan Tullinkulman Työterveys Liikelaitokselta ja myöhemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettavan työterveysliiketoiminnan.

Yhtiön päätarkoituksena on tuottaa omistajilleen monipuolisia työterveys-huoltoon liittyviä palveluja. Yhtiö myös järjestää/tuottaa Tampereen kaupungille lainsäädännössä (työterveyshuoltolaki) määritellyt työterveyshuoltoon liittyvät, kaupungissa toimiville työnantajille/am-matinharjoittajille, tarjottavat palvelut.

Tampereen Logistiikka Liikelaitos tar-joaa asiakkailleen laadukkaita ja kustan-nustehokkaita hankinta-, varastointi-, kuljetus-, kalustovuokraus- ja henkilölii-kennepalveluja. Tampereen Logistiikka Lii-kelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö, Tuomi Logistiikka Oy, vuoden 2016 alusta. Yhtiön tarkoitus on tuottaa kaupungille ja sairaanhoitopiirille nykyisen kaltaiset pal-velut. Tuomi Logistiikka Oy:stä Tampereen kaupunki omistaa 51 prosenttia ja Pirkan-maan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia. Yh-tiöstä tulee kaupungin tytäryhtiö ja yhtiö käyttää kaupungin tukipalveluja.

Tampereen kaupungin sairaala- ja kun-toutuspalvelujen tuotantoalueen kuvan-tamistoiminnot yhdistyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymään kuulu-

vaan Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliike-laitokseen liikkeenluovutuksella vuoden 2016 alusta. Kuvantamisyksiköiden yh-distämisellä voidaan varautua paremmin myös tulevaan radiologipulaan. Kuvan-tamisyksiköiden yhdistämiseen liittyy merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Kuvantamistoiminnan yhteistyön hyödyt ovat suurimmaksi osaksi aitoja kas-savirtaperusteisia kustannushyötyjä (mm. tutkimustuotannon tehostaminen, työn järjestelyt, erikoistuminen toimipisteittäin ja investointien keventäminen). Säästöpo-tentiaali kasvaa asiantuntijoiden mukaan vuosittain uudelleenjärjestelyn myötä.

Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kesken valmistellaan rakenteellisia yhteistyöselvityksiä edellä mainittujen lisäksi urologian, rintasyöpä-leikkausten, sukupuolitautien poliklinik-katoimintojen ja tietohallintoyhteistyön osalta.

Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian toiminnot yhdistetään ja keskitetään Tay-siin, jonne perustetaan urologian taseyk-sikkö vuoden 2016 aikana. Rintasyöpäleik-kaukset keskitetään Hatanpään sairaalaan vuoden 2016 aikana. Erikseen selvitetään Taysin yleiskirurgian muun leikkaustoi-minnan kuin rintasyöpäkirurgian osuus. Tampereen yliopistollisen sairaalan suku-puolitautien poliklinikkatoiminnat yhdis-tetään vuoden 2016 keväällä Tampereen kaupungin sukupuolitautien poliklinikka-toiminnan kanssa.



TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 1.1.2016

KAUPUNGINVALTUUSTO

Liiketoimintajaosto

KAUPUNGINHALLITUS

Henkilöstöjaosto

PORMESTARI

Keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

Sisäinen tarkastus

Tarkastustoimikunta

KONSERNIHALLINTOKonsernijohtaja

Kaupunki-kehitysryhmä

Hallinto- ja talousryhmä

TilaajaryhmäKonserni-palvelut

TILAAJALAUTAKUNNAT

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

Osaamis- ja elinkeinolautakunta

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

Ikäihmisten palvelujen lautakunta

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT

LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT

Tampereen Ateria

Tampereen Infra

TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT

Pirkanmaan Pelastuslaitos

Sara Hildénin taidemuseo

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Tampereen VesiToisen asteen koulutus

Tampereen TilakeskusVarhaiskasvatus ja perusopetus

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Tampereen Kaupunkiliikenne

Kotihoito ja asumispalvelut

Avopalvelut

Konserniohjausyksikkö

Sopimus



Toimintaympäristö

0

2500

5000

7500

10000

12500

15000

17500

20000

22500

25000

2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

0-6vuot.7-15vuot.65-74vuot.75-84vuot.85+vuot.

henkilöä

Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät 2000–2030

Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma väestösuunnite

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

2018

NettomuuttoSyntyneiden enemmyys

henkilöä

Väestön muutokset

Lähde: Tilastokeskus, 2016-2018 kaupungin oma väestösuunnite

Väestö

Tampereen väkiluku oli vuoden 2014 lo-pussa 223 004 asukasta. Viime vuoden lä-hes 2 600 asukaan kasvu jäi vuodesta 2013, jolloin väkimäärä kasvoi poikkeuksellisen paljon eli yli 3 000 asukkaalla. Tilastokes-kuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli elokuun 2015 lopussa 224 506 henkilöä. Väestön kasvun ennakoidun lievän tasaan-tumisen vuoksi vuoden 2015 lopun asukas-määräksi arvioidaan noin 225 400.

Tampereen kaupunkiseudun väkiluku joulukuun 2014 lopussa oli 373 575 asu-kasta, mikä oli 4 050 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Elokuun lopussa kaupunkiseudun asukasmäärä oli kasvanut vuoden alusta noin 2 600 asukkaalla. Vii-me vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu on keskittynyt entistä vahvemmin Tampe-reelle.

Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuosikasvu lähivuosina on 2 200-2 500 asukasta, jolloin vuonna 2020 tam-perelaisia olisi 237 500. Ensi vuosikym-menellä kasvun arvioidaan vähenevän

kuolleisuuden nousun myötä. 250 000 asukaan rajan odotetaan ylittyvän loppu-vuonna 2026 ja vuonna 2030 tamperelai-sia arvioidaan olevan noin 257 000.

Uusia tamperelaisia syntyy keskimäärin 200 kuukaudessa. Ennätysvuoden 2012 jälkeen syntyneiden määrä on pysynyt noin 2 500 lapsessa vuodessa, mihin yl-letään kuluvanakin vuonna. Vuosikymme-nen loppua kohti syntyvyyden odotetaan lisääntyvän.

Päivähoitoikäisiä on ollut 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2014 päivähoitoikäisten määrä kasvoi 250 lap-sella. Viiden vuoden kasvu oli yhteensä 1 200 lasta. Kouluikäisiä oli vähiten vuon-na 2011, jonka jälkeen kouluikäisten määrä on noussut lähes 400:lla. Alle 16-vuotiai-ta asui Tampereella vuoden 2014 lopussa 32 337 eli 15 prosenttia väestöstä. Viime vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli 40 250 eli 1 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän osuutensa väestöstä oli noussut 18 prosenttiin. Tampereella oli sa-

taa työikäistä kohti 47 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde säilyi Helsingin (43) jälkeen maan toiseksi par-haana. Koko maan väestöllinen huoltosuh-de oli 57.

Vuonna 2020 arvioidaan päivähoito- ja kouluikäisiä olevan 36 100, joten päivä-hoito- ja koulupaikkoja tarvitaan lisää yli 3 500 lapselle. Samanaikaisesti vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee 45 900 asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen 65–74-vuotiaiden määrä alkaa laskea. Vuo-teen 2030 mennessä on 75 vuotta täyttä-neitä yli kaksi kertaa ja 85 vuotta täyttä-neitä lähes kolme kertaa enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa.

Vuonna 2013 nettomuuttovoitto oli en-nätykselliset 2 366 henkilöä, josta maas-samuuton osuus oli 1 690 henkilöä. Näin suuri muuttoaalto on koettu edellisen kerran 1990-luvulla kotikuntalain muutok-sen jälkimainingeissa. Vielä viime vuonna lähtömuuton vähäisyys varsinkin vuoden lopussa nosti muuttovoiton 2 000 asuk-



kaaseen. Kuluvana vuonna on lähtömuut-to selvästi lisääntynyt ja muuttovoitto elokuun loppuun mennessä pienentynyt samaan suuruusluokkaan kuin vuonna 2012, jolloin koko vuoden muuttovoitoksi kirjattiin 1 500 asukasta.

Suurin osa vuoden muuttovoitosta muo-dostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saa-puessa opinahjoihinsa. Suomen kaikista seutukunnista Tampereen seutukunta saa eniten muuttovoittoa Helsingin seutukun-nan jälkeen.

Tampereelle muutetaan pääasiassa mui-den maakuntien keskuksista. Tampereelta muuttokuorma suuntautuu edelleen ke-hyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Viime vuosina tosin naapurikuntiin muutot ovat lähes puolittuneet. Muuttotappio oli vain vajaa 1 000 henkilöä, kun ennätysvuosina se on ollut yli 2 000 asukasta. Tampereel-le muuttajat ovat nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. Poismuuttajat puolestaan ovat opintonsa suorittaneita, työn perässä läh-teviä nuoria tai päivähoitoikäisten lasten perheitä, joista jälkimmäisten muutot ovat selvästi vähentyneet. Vastaavasti koulu-ikäisten lasten perheitä on jo useana vuon-na muuttanut Tampereelle enemmän kuin pois täältä.

15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista kolme neljästä on suorittanut jonkin astei-sen tutkinnon, mikä on enemmän kuin ko-

ko maassa keskimäärin (69 %) ja hieman enemmän kuin Suomen kuudessa suurim-massa kaupungissa keskimäärin. Keskias-teen koulutuksen saaneita on Tampereella 41 prosenttia ja ylemmän korkeakouluas-teen tai tutkijan koulutusasteen saanei-ta 13 prosenttia. Tampereella opiskelee 58 000 opiskelijaa peruskoulun jälkeises-sä koulutuksessa, mikä on toiseksi eniten koko maassa Helsingin jälkeen.

Vuoden 2014 lopussa Tampereella asui 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maas-ta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi lähes 320 henkilöllä, mikä oli vä-hemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ulkomaalaisista eniten oli Viron, Venäjän, Afganistanin, Kiinan ja Irakin kansalaisia. Aikaisempina vuosina on Venäjän kan-salaisia ollut eniten, mutta viime vuonna heidän määränsä (samoin kuin Somalian kansalaisten) määrä väheni Suomen kan-salaisuuden myötä. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvia oli 14 622. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana noin 800 henkilöllä. Yhteensä 107 eri kielestä puhu-tuimmat olivat venäjä, arabia, persia, eesti ja englanti, joita puhuvien määrä on myös viiden vuoden aikana kasvanut eniten.

Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaaji-en veronalaiset keskitulot olivat 27 587 eu-roa, mikä oli vähemmän kuin koko maassa

keskimäärin. Tulonsaajista kolmannes an-saitsi alle 15 000 euroa vuodessa. Asunto-kuntien käytettävissä oli 21 124 euroa ku-lutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin Tampereen seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maas-sa. Veronalaisia keskituloja pienentää opiskelijoiden suuri määrä.

Vuonna 2013 Tampereella oli lähes 39 000 pienituloista henkilöä eli 18 pro-senttia tamperelaisista. Seutukunnassa heidän osuutensa oli 15 prosenttia ja koko maassa 14 prosenttia. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden lisääntyminen taittui vuonna 2012. Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden käy-tettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien me-diaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan, esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous oli pienituloi-nen, jos käytettävissä oleva rahatulo oli 14 229 euroa vuodessa eli alle 1 186 euroa kuukaudessa.

Lasten pienituloisuusriski on Tampereel-la edelleen hieman korkeampi kuin koko väestössä. Vuonna 2013 pienituloisissa asuntokunnissa asui 6 600 alle 18-vuoti-asta lasta, eli 19 prosenttia ikäluokasta. Pitkittyneesti pienituloisia eli henkilöitä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin koti-talouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli yhteensä 23 700 henkilöä. 2000-luvulla heidän määränsä on yli kaksinkertaistu-nut. Tampereella pitkäkestoinen pienitu-loisuus koskettaa erityisesti eläkeikäisiä. Riski kasvaa iän myötä niin, että joka nel-jäs 80 vuotta täyttänyt tamperelainen on pitkittyneesti pienituloinen; naisista jopa joka kolmas.

Tampereella oli vuoden 2014 lopussa yh-teensä 118 078 asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntien määrä oli lähes puolet. Asuntokuntien keskikoko Tampe-reella oli 1,8 henkilöä, kun se koko maassa oli keskimäärin 2,0. Perheistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton ja lapsiperheissä oli keskimäärin 1,7 lasta.

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Pienituloiset

Pienituloiset alle 18-vuotiaat

Pitkittyneesti pienituloiset

Pienituloiset 2000-2013

Lähde: Tilastokeskus



0,02,04,06,08,0

10,012,014,016,018,020,022,024,026,0

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

TampereKoko maa

%

Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2015, neljännesvuosittain

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella 2008-2015, elokuu

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Työ

Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan eri-tyisen lujasti eikä pikaista elpymistä ole vieläkään luvassa. 2000-luvun alin työttö-myys, 9,5 prosenttia, kirjattiin huhtikuussa 2008. Vuoden 2011 lopulla ja alkuvuodesta 2012 työttömyystilanne näytti jo parem-malta, mutta loppuvuotta kohti tapahtui käänne huonompaan ja työttömyys on sii-tä asti vain pahentunut vuosittain. Heinä-kuussa 2015 työttömyysaste nousi jo 19,2 prosenttiin. Kouluvuoden alun myötä työt-tömyysaste laski elokuussa 17,7 prosent-tiin, mikä oli 4,2 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoi-ta oli Tampereella 20 050. Vaikka määrä pienentyikin heinäkuusta 1 700 henkilöllä, näin suuri työttömien määrä on viimeksi ollut 1990-luvulla. Tampereen työttömyys-prosentti oli elokuussa kuuden suurimman kaupungin vertailussa korkein ja 20 suu-rimman kaupungin vertailussa heikompi työllisyystilanne oli vain Kotkassa, Lahdes-sa ja Jyväskylässä.

Työmarkkinoiden kaksijakoisuus näkyy myös Tampereella ja työntekijöiden am-mattitaito ja avoimet työpaikat eivät koh-taa. Työttömien määrä on kasvanut, vaikka avoinna on entistä enemmän työpaikko-ja. Elokuussa 2015 oli avoimena yli 2 000

työpaikkaa, kun esimerkiksi 1990-luvulla määrä oli vain muutama sata.

Elokuussa 2015 oli yli vuoden työttömä-nä olleita tamperelaisia 6 600, mikä oli 500 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työn-hakijoista oli 30 prosenttia. Nuorisotyöt-tömyys vähentyi alkuvuonna hienoisesti, mutta nousi kesä-heinäkuussa ennätyslu-kemiin, lähes 3 600 nuoreen. Elokuussa koulujen alkamisen myötä nuorisotyöttö-mien määrä on pienentynyt 500 henkilöl-lä. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhaki-joiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja heitä on jo lähes yhtä paljon kuin pitkäaikaistyöttömiä. Yli 50-vuotiai-den osuus työttömien kokonaismäärästä on miltei kolmasosa ja yhä useamman työttömyys on myös pitkittynyt.

Työvoimaan kuului vuoden 2013 lopus-sa 113 259 henkilöä, joista työllisiä oli 84 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi 2 800 henkilöllä eli yli kaksi kertaa enemmän kuin työvoiman määrä. Työllisten määrä puolestaan väheni vuoden aikana lähes 1 500 henkilöllä. Näin ollen myös talou-dellinen huoltosuhde heikkeni edelleen, vuoden 2013 lopussa sataa työllistä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Lähes puolet (48 %) tamperelai-

sista oli työvoiman ulkopuolella ja heistä lähes puolet oli eläkeläisiä.

Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa 118 797, mikä oli 69 työpaikkaa vä-hemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta saa-tiin seuraavina vuosina korvattua 4 800. Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kak-soistaantumaan. Vuoden 2008 työpaikka-määrää (lähes 120 000) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 2013–2015 uusia työpaikkoja ei ole syntynyt riittävästi menetettyjen tilalle. Työpaikkojen määrän vähentyminen laske-taan jopa tuhansissa. Tampereen työpaik-kaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikki-en Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin edelleen sija 8.

Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä 164 009 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 700:lla, eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orive-dellä. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti li-sääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä 41 500 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Työssä-käynnin netto pysyy 23 000 henkilössä.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yli vuoden työttömänä olleet

Alle 25-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

henkilöä



Asuminen

Vuonna 2013 valmistui 1 826 asuntoa. Vuonna 2014 tuotanto romahti 1 421 asun-toon, koska omistusasuntojen kysyntä oli heikkoa taloudellisen epävarmuuden jat-kuessa. Erityisesti rivitalotuotanto oli har-vinaista, 78 valmistunutta rivitaloasuntoa on vähiten vuoden 1990 alkaen. Kerrosta-loasuntoja valmistui 1 112. Ylivoimaisesti eniten asuntoja valmistui viime vuonna Hervantaan, Vuorekseen, Raholaan, Här-mälään ja Niemenrantaan.

Valmistuneista vuokra-asunnoista (712) oli uusia vapaarahoitteisia 495, joten vuo-den 2013 ennätysmäärään 633 ei aivan ylletty. Vapaarahoitteisen vuokra-asunto-tuotannon kasvua edesauttavat rahastot, joiden ostokohteet keskittyvät suuren kysynnän omaaviin kasvukeskuksiin. Tam-pereellakin vapaarahoitteinen tuotanto kompensoi aravalainoitetun tuotannon vähenemistä ja auttaa pitämään vuokra-asuntotilanteen kohtuullisena. Asuntora-hastot edistävät myös osaltaan omistus-asuntojen rakentamista, koska ne ostavat myös uusista asunto-osakeyhtiöistä asun-toja vuokrakäyttöön.

Vaikka vuosien 2011–2013 keskimääräi-nen asuntotuotanto ylsi aiemman raken-nesuunnitelman tavoitelukuun 1 865, on tuotantovajetta ehtinyt kuitenkin kertyä jo yli 2 000 asuntoa. Laskennallinen vaje on peräisin erityisen heikoilta asuntora-kentamisvuosilta 2009–2010 ja 2014 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 2012–2014. Tampereen kaupunki-seudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa pitkän ajan asuntotuotantotavoitteeksi

1 900 asuntoa vuodessa. Asuntotoimen arvion mukaan kuluvana

vuonna asuntoja valmistuu 1 500, joista 80 prosenttia kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja on valmistumassa 510. Asumisoikeusasun-toja valmistuu 173, mikä on enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2002. Eniten asuntoja sijoittuu Vuorekseen, Härmälään, Lentävänniemeen ja Linnainmaalle.

Vuonna 2016 asuntotuotannon arvioi-daan nousevan 2 000 asuntoon, joista 84 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja valmistuu 1 020 ja omistusasun-toja 940. Näin vuonna 2016 päästäisiin jo hieman pitkän ajan asuntotuotantotavoit-teen yli.

Vuoden 2014 lopussa oli Tampereella 129 355 asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Yhdeksän asuntoa kymme-nestä oli vakituisesti asuttu. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitalo-asuntoja on eniten Koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on raken-nettu 1960–1970-luvuilla. Näistä peruskor-jausikään tulleista 44 000 asunnosta neljä viidestä sijaitsee keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa, Peltolammilla, Multisillassa tai Lentä-vänniemessä. 2000-luvulla rakennettuja asuntoja on viidennes asuntokannasta.

Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli noin 60 400 omistusasuntoa, joiden osuus kaikista asunnoista oli 49 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli 52 850, osuus 42 pro-senttia. Asumisoikeusasuntoja oli 3 200. Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä ja

kaksioita. Taloudellisen epävarmuuden pitkittyes-

sä on asuntojen kysyntä edelleen heikkoa, kauppojen määrä on vähentynyt ja hinnat pysyneet ennallaan vuoden aikana. Asun-tokauppoja tehtiin vuonna 2014 yhtä vä-hän kuin vuonna 1991. Viime vuonna van-hojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta nousi ensimmäisen kerran 2000-luvulla rivitaloasuntojen neliöhin-taa suuremmaksi. Kesällä 2015 kerrostalo-asunto maksoi keskimäärin 2 348 €/m2 ja rivitaloasunto puolestaan 2 298 €/m2. Re-aalisesti ollaan vuoden 2007 hintatasossa.

Asuntomarkkinat ovat talo- ja huoneistotyypeittäin hyvin erilaiset eri kaupunginosissa. Ydinkeskustan, Amurin, Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat jatkavat nousuaan. Keskustayksiön neliöhinta nousi jopa 4 200 euroon. Kalleimmat asunnot sijaitsivat kesällä 2015 ydinkeskustan (3 300€/m2) ja halvimmat Multisillan (1 500 €/m2) postinumeroalueella.

Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2014 keskimäärin 13,01 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 2,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 16,02 euroa/m2, kun kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskivuokra oli 11,24 euroa/m2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat lähestyivät 14 euroa.

0200400600800

10001200140016001800200022002400

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

aso-as.vuokra-as.omistusas.

asuntoa

Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan

Lähde: Asuntotoimi

asuminen

0200400600800

100012001400160018002000220024002600280030003200

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Väestön kasvu

Asuntotuotanto

Rakennusluvat 1)

Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla

Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta

1) Asuntotuotantoon myönnetyt, v. 2015 vain tammi-syyskuu



Taloudelliset lähtökohdat

Talouden kehitysnäkymät

Valtiovarainministeriön talouskatsaukses-sa syksy 2015 on arvioitu talouden kehi-tysnäkymiä seuraavasti: ”Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen nel-jänneksen kehityksestä oli heikko, sillä ta-lous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrat-tuna. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys.

Suomen talous on erittäin vaikeassa ti-lanteessa. Ennusteen mukaan teollisuus-tuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kym-menen vuotta sitten. Viennin kehitys on ol-lut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuo-lella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jäänee-kin seuraavina parina vuotena kilpailija-

maitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuo-tannon kasvu jää alle yhden prosentin.

Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huo-lestuttavia uutisia. Kiinan talouden kas-vunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Toi-saalta monien Suomelle tärkeiden kaup-pakumppaneiden taloudet ovat kehitty-neet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauh-tia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Eu-roalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa

ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi eu-roaluetta nopeampana.

Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suh-dannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuo-sikymmenen loppuun saakka, joskin mit-tavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoi-tu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentis-sa suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten rahoitusasema on noin prosentin ylijää-mäinen. Muiden sosiaaliturvarahastojen jäämä kohenee vähitellen lähelle tasapai-noa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole tait-tumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu.”

Kuntatalous

Kun ta ta lou teen on vii me vuo si na syn ty nyt tu lo jen ja me no jen vä li nen epä suh ta. Tilas-tokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta kasvoi vuon-na 2014 yhteensä 0,9 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 14,7 mrd. euroa. Kuntien toimintakate nousi maltillisesti vain 1,0 prosenttia ja kuntien verorahoitus kasvoi 1,5 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa eli noin puolet nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 10 ja 119 kunnan vuosikate ei kattanut poistoja, vaikka kun tien yh teen las ket tu vuo si kate kattoi poistot.

Valtiovarainministeriön kehitysarvion mukaan kuntatalous pysyy vuosina 2015–2019 kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien

yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijää-mäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Valtiova-rainministeriön arvion mukaan tarkastelu-kauden lopulla yli kolmasosalla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suu-ruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon

saavuttamiseksi. Investointeja pitää edel-leen korkealla tasolla muun muassa kor-jausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kas-vukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä.

Olennaisin kuntataloutta koskeva kysy-mys on, miten käyttötaloudesta saadaan

Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus

Kansantalouden kehitys (ennuste, syyskuu 2015)

2012 2013 2014 2015 2016 2017

BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 200 203 205 206 212 218

BKT, määrän muutos, % -1,4 -1,1 -0,4 0,2 1,3 1,4

Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1

Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,2 68,4

Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1,0 -0,1 1,1 1,5

Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), %

1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5



liikkumavaraa investointeihin niin, ettei verotus kiristyisi tai velka kasvaisi. Toi-nen olennainen kuntataloutta koskeva kysymys on, miten kuntien velvoitteiden ja tehtävien purussa onnistutaan. Kunnil-le on annettu uusia tehtäviä vuoden 2012 jälkeen 22. Uusia velvoitteita kunnille on annettu 22 ja vanhoja velvoitteita on pois-tettu 2. Kunnilla on kartoituksen mukaan

yli 600 lakisääteistä tehtävää sekä lähes 980 niihin liittyvää velvoitetta. Jos kun-tien tehtävien ja velvoitteiden purussa ei onnistuta, kuntatalous ajautuu lähivuosina vakaviin talousongelmiin.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy vuosittain alijäämäi-senä vuoteen 2019 ulottuvalla tarkastelu-ajanjaksolla. Kun kuntien vuotuiset net-

toinvestoinnit pysyvät noin 3,6 mrd. euron tasolla, niin kunnat velkaantuvat vuosit-tain lähivuosina keskimäärin noin 1,7 mrd. euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan nousevan vuoden 2019 loppuun mennes-sä noin 20 mrd. euroon. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnal-lisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun.

Kaupungin talous

Vuonna 2014 kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia, mutta tilikauden tulos jäi 19,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Lainamäärä väheni 18,8 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä laski 106 eurolla 1 679 euroon.

Vuonna 2015 toimintamenojen nettome-nojen kasvuksi arvioidaan välitilinpäätök-sessä 3,0 prosenttia ja edelliseen vuoteen vertailukelpoiseksi kasvuksi 1,8 prosenttia. Muiden suurten kaupunkien nettomenot ovat kaupunkien talousraporttien mukaan pääsääntöisesti kasvamassa kuluvana vuonna Tamperetta selvästi enemmän.

Kaupungin verorahoitus on kuluvana vuonna kasvamassa 1,2 prosenttia ja ti-likauden tuloksesta arvioidaan muodos-tuvan noin 26,8 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennuste pitää sisällään kuluvalle

vuodelle tulevia kertaluonteisia eriä, jotka heikentävät tulosta 11,9 milj. eurolla. Ilman kertaeriä tulosennuste on 14,9 milj. eu-roa alijäämäinen. Kertaluoteisia eriä ovat poistot mm. purettavista rakennuksista ja kulujen siirrot investointimenoista käyttö-talouteen, maankäyttösopimusten kirja-uskäytännön muutos sekä Tamseed Ky:n osakkeiden arvonalentuminen ja Tullinkul-man Työterveyden yhtiöittämisestä aiheu-tuva satunnainen myyntivoitto. Lainamää-rä on vuoden lopussa noin 382 milj. euroa, mikä on asukasta kohti 1 697 euroa. Asu-kaskohtainen lainamäärä nousee 18 euroa.

Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on 76,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 16,1 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousar-viossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen ver-

rattuna 9,2 milj. euroa (0,8 %). Matalaan menojen kasvuun pääsy edellyttää nykyis-ten resurssien tehokkaampaa kohdenta-mista ja uusista toimintamenojen lisäys-esityksistä pidättäytymistä.

Talousarviossa pysyminen edellyttää tuloarvioiden pitämisen lisäksi palveluver-kon ja palvelujen määrän ja laadun uudel-leenarviointia sekä erilaisten toimintojen tehostamista. Menojen sopeuttaminen verorahoituksen kehityksen mahdollista-malle tasolle asettaa suuria vaateita suun-nitelluille rakenteellisille muutoksille ja toiminnan tehostamiselle. Alijäämäinen talousarvio edellyttää kaupungin toimin-tayksiköiltä talouden tasapainottamistoi-menpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista. Tasapainottamistoimen-

2010 2011 2012 2013 2014 ENN2015

TA2016

TS2017

TS2018

TS2019

Verorahoitus 3,7 2,1 3,4 10,9 3,3 1,2 1,5 1,0 2,8 3,1 Toimintakate -0,3 5,6 6,6 7,8 0,5 3,0 0,8 -0,9 2,4 2,8

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

%

Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos



NETTOMENOT

+2,4 %

TA 2016/Alkup. TA 2015

NETTOINVESTOINNIT

232,4 milj. €

TA 2016

TILIKAUDEN TULOS

-16,1 milj. €

TA 2016

NETTOMENOT

+0,8 %

TA 2016/TPEnn 2015

piteiden tehostamiseksi voidaan joutua käynnistämään kaupunkitasoinen yhteis-toimintamenettely lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennys-ten valmistelemiseksi ja henkilöstömeno-jen vähentämiseksi sekä uusien toiminta-tapojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa.

Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlas-ketut investointimenot ovat 239,2 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavir-ta on 149,8 milj. euroa negatiivinen. Suu-rimmat investointimenot ovat Tampereen Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonra-kennusinvestoinnit, Kaupunkiympäristön kehittämisen 88,4 milj. euron investoinnit sekä Tampereen Veden 24,3 milj. euron investoinnit. Kaupunkiympäristön kehit-tämisen investoinneissa Rantaväylän tun-nelin osuus on 16 milj. euroa, Raitiotien 6,5 milj. euroa ja aluerakennushankkeiden 14,8 milj. euroa.

Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi

VEROTULOT

+2,0 milj. €

TA 2016/TPEnn 2015

VALTIONOSUUDET

+15,9 milj. € TA 2016/TPEnn 2015

vuonna paljon rahoitusta ja lainamäärää varaudutaan nostamaan 113 milj. eurolla. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä edelleen nousee merkittävästi investointien toteuttamisen seurauksena. Investointitason mitoittamiseksi parem-min kaupungin taloudellisiin resursseihin on laadittu erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seu-raaville kymmenelle vuodelle. Investointi-katon ohella lainamäärän kasvua hillitään myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palve-lutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu hyvin matalana.

Strategian toteutusta tukevat keskeiset toimenpiteet Toimintamenojen tarkastelussa on tähdät-tävä sekä pitkän aikavälin rakenteellisiin muutoksiin että nopeisiin muutoksiin. Ra-kenteellisten muutosten kärjet on kuvattu talousarviokirjan strategiaosassa. Ne ovat vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoittei-den keskiössä.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessissa strategian toteutusta tu-etaan vastaamalla varhaiskasvatuksen lisääntyvään palvelutarpeeseen. Uusia päiväkoteja otetaan käyttöön ja palveluse-telimallilla tuotettua päivähoitoa laajenne-taan. Palvelutarvetta arvioitaessa on otettu huomioon mahdolliset varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset 1.8.2016 alkaen. Psykososiaalisen tuen palvelujen tavoit-teena on edelleen siirtää painopistettä si-jaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollos-sa laitoshoidosta perhehoitoon.

Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa erikoissairaanhoidon kustan-nuskehitystä pyritään hillitsemään pal-velujen hoidonporrastusta ja työnjakoa

kehittämällä. Merkittävin yksittäinen hoi-donporrastukseen liittyvä toimenpide on Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminnan loppuminen sekä korvaavien palvelujen järjestäminen avopalveluina ja tehostettuna palveluasumisena. Peruster-veydenhuollon avopalveluissa tavoittee-na on turvata palvelujen oikea-aikainen saatavuus kehittämällä toimintamalleja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Vammais-palveluissa painopisteenä on kehitysvam-maisten laitospalvelujen vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Sosiaali-sen luototuksen pilotti käynnistyy.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa strategian toteuttamista tuetaan palvelurakenteen muutoksella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vä-hentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siir-tämistä kotona asumista tukeviin palvelui-hin. Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoi-don lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä.

Sivistyksen ja elämänlaadun edistämi-sen ydinprosessissa strategian toteutusta tuetaan parantamalla liikuntamahdolli-suuksia. Maauimalan rakentaminen käyn-nistyy keväällä 2016, ja se avautuu käyt-töön kesäksi 2017. Tesoman palloiluhalli ja Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus valmistuvat. Kaupin urheilupuistoon tu-lee lämmitettävä tekonurmikenttä. Kale-van liikuntapuiston tekojää valmistuu ja Tesoman jäähallin rakentaminen käynnis-tyy. Lisäksi Kalevan liikuntapuiston suun-nittelua jatketaan.

Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin talousarvio sisältää pitkäai-kaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen. Tavoitteena on



hillitä työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvua sekä tukea vaikeasti työl-listyviä työmarkkinoille ja koulutukseen. Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilli-seen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikköhintarahoitus kokonai-suudessaan.

Kaupungin elinvoimaa rakennetaan vuonna 2016 useaa eri kautta. Yritysten toi-mintaympäristöä ja -edellytyksiä vahviste-taan edelleen mm. innovaatioympäristöjä kehittämällä, yritystonttitarjontaa kasvat-tamalla ja panostuksilla vientitoiminnan edistämiseen. Yritysvaikutusten arviointi laajennetaan koskemaan koko kaupungin päätöksentekoa. Lentoyhteyksien määrää Tampereelta ulkomaille pyritään kasvatta-maan uusien toimenpiteiden avulla. Ensi vuoden keskeisiä tavoitteita on edistää tamperelaisten yliopistojen ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteenliittymistä, Tampere3:a. Sen painopistealueet ovat myös elinkeinorakenteemme kulmakiviä. Yhdessä koti- ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa kau-punki hyödyntää digitalisaatiota ja kasvaa kohti älykästä kaupunkia dataa avaamalla

Tuloslaskelma (milj. e) TP 2014 TA 2015TP 2015

ENNUSTE*TA 2016

TP 2015 ENN

/ TA 2016TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 402,0 405,3 410,0 403,8 -6,2 441,2 445,0 445,0

Toimintamenot -1 492,3 -1 511,1 -1 533,2 -1 536,4 -3,2 -1 564,0 -1 595,3 -1 627,2

Toimintakate -1 090,4 -1 105,8 -1 123,3 -1 132,5 -9,2 -1 122,8 -1 150,3 -1 182,2

Verotulot 870,1 886,5 890,6 892,6 2,0 901,4 932,9 968,6

Valtionosuudet 300,5 294,1 294,1 310,0 15,9 313,0 316,0 319,0

Rahoitustulot ja -menot 3,0 4,0 7,8 6,1 -1,7 6,2 7,5 7,4

Vuosikate 83,3 78,7 69,2 76,2 7,0 97,8 106,1 112,8

Poistot ja arvonalentumiset -88,2 -88,6 -97,4 -92,3 5,1 -97,0 -100,0 -105,0

Satunnaiset erät -14,4 0,0 1,4 0,0 -1,4 0,0 0,0 0,0

Tilikauden tulos -19,3 -9,9 -26,8 -16,1 10,7 0,8 6,1 7,8

* Välitilinpäätös 2015, 31.8.2015

Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä

ja älykkään liikenteen ratkaisuin. Keskus-tan kehittämisohjelma tekee Tampereen keskustasta maan dynaamisinta ja älyk-käintä keskustaa. Asumisen laatua kasva-tetaan, asuntotuotantoa monipuolistetaan sekä asumisen hintatasoa pyritään hillitse-mään. Rakentamisessa panostetaan ilmas-totavoitteiden saavuttamiseen ja energia-tehokkuuteen.

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessin osalta painopisteenä on kaupun-gin kestävän kasvun mahdollistaminen. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden ta-voitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskus-tan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laa-tukäytävien ympäristöjen vahvistamista.

Toimintavuoden merkittävin päätös tulee olemaan kaupunginvaltuuston kan-nanotto raitiotien toteuttamiseen. Pää-tös määrittää, millä tavalla liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen tapahtuu Tampereella tulevaisuudessa. Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus on koko kaupunkiseudun kattavan uuden yh-tenäisen maksuvyöhykkeisiin perustuvan lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto.

Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen käynnistää Ranta-Tampellan alueen talon- ja infrastruktuurin rakenta-misen. Myös Vuoreksen alueella kaupun-gilla on vastaava mahdollisuus hyödyntää rakennettua infraa. Tampereen keskustan tulevaisuuden kannalta on hyvin keskeis-tä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tär-keissä hankkeissa Kansi- ja Areena, ase-makeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki edistytään. Samaa voi sanoa keskustan ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan suunnittelusta.

Kaupunginvaltuuston linjauksilla tu-levien vuosien investointimahdollisuuk-sista tulee olemaan merkittävä vaikutus kaupunkiympäristön rakentamiseen ja mahdollisesti myös sille, missä tahdissa uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön. Vuodelle 2015 ohjelmoidulla maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistamisella pyritään merkittäviin ajal-lisiin säästöihin, kun uudistuksen myötä katusuunnitelmia tullaan laatimaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käymään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvai-heen kanssa.



1 000 euroaTA-pohja

2015TA 2016 kasvu kasvu-%

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 360 857 369 668 8 811 2,4

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 170 137 167 704 -2 433 -1,4

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 80 368 81 056 688 0,9

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 496 178 507 975 11 797 2,4

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 185 928 190 207 4 279 2,3

Kaupunkiympäristön kehittäminen 106 384 106 884 500 0,5

Konsernihallinto 69 889 72 339 2 450 3,5

Yhteensä 1 469 741 1 495 833 26 092 1,8

Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu

Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2016 talousarvion välillä, koska vuoden 2015 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm. organisaatiomuutosten (mm. konsernipalveluyksikkö Kopparin perustaminen) sekä muiden muutosten ja teknisten korjausten johdosta.

RiskienhallintaKaupunginvaltuusto on päättänyt kau-pungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asi-anmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta kohdistuu kaupungin kaikkeen toimintaan eli kaupungin ja kaupunkikonsernin toi-minnan lisäksi kuntien yhteistoimintaan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoit-tamiseen perustuvaan toimintaan. Ris-kienhallinnan asianmukainen järjestämi-nen koskee kaikkia Tampereen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimieli-miä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä.

Johtosäännöt, konserniohje, Hyvä joh-tamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohje, sekä konsernijohdon antamat mää-räykset ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konserni-valvonnan tehtävät, vastuut ja menettely-tavat. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää ja toteuttaa asianmukai-sesti ottaen huomioon kaupunkikonsernin toiminnan luonteen ja laajuuden sekä nii-hin liittyvät riskit.

Kaupunginhallitus määrittää riskienhal-lintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen joh-to huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentami-sesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti.

Tampereen kaupungin riskienhallinnan taustalla on kaupunkistrategia ja siitä johdetut valtuusto-kauden sekä vuosita-son toiminnan ja talouden tavoitteet. Ris-kienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Tampereen kaupunkikon-sernin riskienhallinta on koordinoitua ja suunnitelmallista toimintaa uhkien ennal-taehkäisemiseksi ja mahdollisuuksien hyö-dyntämiseksi, jotta tavoitteet saavutetaan ja toiminnan jatkuvuudesta sekä häiriöttö-myydestä saadaan kohtuullinen varmuus.

Kaupungin merkittävimmät riskit liitty-vät yleisen taloustilanteen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuu-den varmistamiseen sekä yleiseen turval-lisuuteen.

Kaupungin talousnäkymät ovat vaikeat. Talouden taantuma on lisännyt työttö-myyttä, lisännyt kustannuksia sekä hidas-tanut verotulojen kasvua. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteet ovat vaikut-taneet ja vaikuttavat jatkossakin kaupun-gin taloutta kiristävästi. Vaikka palvelu-tuotannon menokasvua on viime vuosina onnistuttu olennaisesti hidastamaan, val-tionosuusleikkaukset, hidas verotuloke-hitys ja kasvava palvelutarve edellyttävät talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista.

Tiukka taloustilanne yhdessä toimin-taympäristön muutosten kanssa pakottaa koko kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosessien tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tulee te-

hostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituk-senmukaisesti ja varmistaa konserniedun toteutuminen.

Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilantei-siin. Palvelutuotannon häiriöiden vaiku-tukset eivät kohdistu ainoastaan palve-lunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talou-teen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikai-siksi.

Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelu-tuotannolle. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahim-millaan voi keskeyttää tuotannon tai vaa-rantaa tietojen salassapidon. Myös pande-miat muodostavat merkittävän uhan.

Riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuut-ta seurataan ja arvioidaan säännönmu-kaisesti talousarviovuoden aikana ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan osana välitilinpäätöksiä ja tilinpäätöstä. Kaupun-kikonsernin riskienhallintaa kehitetään jatkuvasti siten, että pystytään aktiivisesti vastaamaan muuttuvan toimintaympäris-tön haasteisiin, hallitsemaan olennaisiksi arvioituja riskejä ja suunnitelmallisesti hyödyntämään mahdollisuuksia.



Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta

Talousarvion osat

Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnas-ta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäk-si talousarviosta ja -suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjan-pitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolau-takunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet.

Talousarviossa on strategiaosa, kon-sernihallinto ja konsernipalvelut, tilaaja-osa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Konser-nihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttöta-lous- ja investointiosat sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskel-maosa käsittää aiemman tuloslaskelma-osan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän.

Strategiaosassaesitetään Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian pääkohdat, projektisalkkumalli sekä kaupunkistrate-giasta vuodelle 2016 johdetut sitovat toi-minnan tavoitteet. Lisäksi strategiaosassa esitetään palvelujen hankinnan ja kilpai-luttamisen periaatteet.

Konsernihallinto ja konsernipalvelutesitetään talousarviossa omana osionaan. Konsernihallintoon kuuluvat kaupungin-valtuusto ja -hallitus, konserniohjausyksik-kö, sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta sekä keskusvaalilautakunta. Kaupungin toimintamallin uudistuksen toteuttaminen alkaa konsernihallinnon uudistamisella ja uusi organisaatiorakenne käsitellään kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015. Konsernipalveluita tuottavat Konsernipal-veluyksikkö Koppari, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Viranomaispalvelut.

Tilaajaosanavulla ohjataan kunnan varsinaista toimin-taa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan keskeiset kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnalliset painotukset ydinprosessikohtaisesti. Ydinprosesseja koskevat toiminnan tavoitteet esitetään yhtenä kokonaisuutena talousarvion stra-tegiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoin-nit.

Tilaajaosassa esitetään ydinprosessien talousarviot. Ydinprosessit koostuvat val-tuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvo-la- ja terveydenhuoltopalveluiden, psyko-sosiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelukokonaisuuk-sista.

Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu ammatillisesta koulu-tuksesta, lukiokoulutuksesta ja elinkeino- ja työllisyyspalveluista.

Sivistyksen ja elämänlaadun edistämi-sen ydinprosessi koostuu harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen, kulttuuripääomapalveluiden, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen sekä kult-tuuri- ja liikuntatapahtumapalveluiden pal-velukokonaisuuksista.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon avo-palvelujen, sairaalapalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen sekä vammaispalvelujen palvelukokonai-suuksista.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu omaehtoisen toi-minnan ja ennaltaehkäisevän työn, kotona asumista tukevien palvelujen sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukoko-naisuuksista.

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessi koostuu maaomaisuuden hallin-nan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliiken-teen sekä pelastustoimen palvelukokonai-suuksista.

Tuottajaosassaesitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointi-palvelujen tuotantoalueiden, liikelaitosten, pelastuslaitoksen sekä vahinkorahaston) toiminnan tavoitteet, talousarviot, tu-loslaskelmat, rahoituslaskelmat ja inves-toinnit.

Hyvinvointipalvelut koostuvat avopal-velujen, kotihoidon ja asumispalvelujen, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen, varhais-kasvatuksen ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueista, jotka ovat taseyksiköitä. Liikelaitoksia ovat Tampereen Ateria, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi sekä Tampereen Infra. Muut taseyksi-köt ovat Pirkanmaan pelastuslaitos ja Va-hinkorahasto.

Laskelmaosaankootaan koko kaupungin yhdistetty tu-loslaskelma, investoinnit sekä rahoitus-laskelma. Laskelmaosassa esitetään myös verotulot, valtionosuudet ja rahoituserät. Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kun-nan tilikauden tulorahoitus riittää pal-velutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulu-mista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- sekä suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään tilaajaosan, tuottajaosan sekä konsernihallinnon ja konsernipalvelujen tuloslaskelmien ja investointien tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoi-tuslaskelmaan merkitään antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden



muutokset (rahoituksen rahavirta). Ra-hoituslaskelman lopussa esitetään näiden rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, jo-ka kuvaa talousarvion vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana.

Talousarvion liitetiedoissaasetetaan kaupunkikonsernin tytäryhtiöille ja -yhteisöille toiminnan tavoitteet, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon. Lisäksi liitetiedoissa esitetään talonrakennushank-

keiden käyttötalousvaikutukset, merkittä-vimmät aluerakennushankkeet (Keskusta, Vuores ja Hiedanranta) ja talousarvion tun-nuslukuja taulukossa Täydentäviä tietoja.

Talousarvion sitovuus

Kaupunginvaltuusto määrää, miten ta-lousarvio ja sen perustelut sitovat kau-punginhallitusta ja muita kaupungin vi-ranomaisia. Konsernijohtaja voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siir-rosta yksiköiden välillä.

Talousarvion yleiset lähtökohdatovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi.

Strategiaosassaasetetaan kaupunkistrategiasta johdetut sitovat toiminnan tavoitteet. Sitovia toi-minnan tavoitteita asetetaan strategiaosan lisäksi myös talousarvion tuottajaosassa.

Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toiminta-menot, investointien bruttomenot sekä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-selle myönnettävä toiminta-avustus. Kon-sernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointi-en yhteissumma. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto- ja talous-ryhmän johtajan (20044) sekä velvoite-työllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköil-le.

Konsernipalvelujen yksiköillä sitovaa on tulos sekä investointien bruttomenot. Viranomaispalveluilla valtuustoon nähden sitovaa ovat kuitenkin toimintatulot, toi-

mintamenot sekä investointien bruttome-not.

Tilaajaosassaydinprosesseilla sitovia eriä ovat toiminta-tulot ja toimintamenot sekä lisäksi inves-tointien bruttomenot.

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessin talousarviossa erikseen esitet-tyjen Keskustan, Vuoreksen ja Hiedanran-nan, Raitiotien sekä Rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin koko raken-tamisvaiheen osalta vuosittainen käyttö määräytyy hankkeen toteutumisen mu-kaisesti. Rantaväylän tunnelin vuotuista talousarviota muutetaan vuosittain hyväk-sytyn kokonaiskustannusarvion rajoissa, jos työn vuotuinen eteneminen ja siten vuotuinen rahoitustarve poikkeaa suun-nitellusta. Muutos tuodaan kaupunginval-tuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana.

Pelastustoimen palvelukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä.

Tuottajaosassaasetetaan hyvinvointipalvelujen tuotanto-alueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille kaupunkistrategiaan perus-tuvat sitovat toiminnan tavoitteet.

Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa tilikauden ylijäämä/alijäämä sekä inves-tointien bruttomenot. Poikkeuksena Toi-sen asteen koulutuksessa Lukiokoulutus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat erikseen sitovia. Hanketasolla sito-vat investoinnit on eritelty tuotantoalueen laskelmien yhteydessä.

Liikelaitoksille on toiminnan tavoit-teiden lisäksi sitovaa korvaus peruspää-omasta ja investointien bruttomenot. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-sen osalta sitovaa on lisäksi kaupungin toiminta-avustus ja talousarviossa esitetty 0,5 milj. euron liikeylijäämätavoite.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen osalta valtuuston nähden sitovaa on ta-lonrakennusinvestointien yhteissumma. Hankekohtaiset kustannusarviot ovat si-tovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisra-kennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa 15 prosentin hankekohtaisen ylityksen ta-lonrakennusinvestointien kokonaissum-man rajoissa.

Taseyksikkönä toimivalla Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnan tavoitteet, liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuk-silla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (investointien rahavirta).

Laskelmaosassaesitetään talousarviovuoden ja talous-suunnitelmavuosien koko kaupungin tu-loslaskelmat, investoinnit ja rahoituslas-kelmat.

Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja -menojen netto. Rahalai-toksista nostettavien pitkäaikaisten laino-jen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi.

Muilta osin laskelmaosa on informaatio-ta koko kaupungin yhteenlasketusta talo-udesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle.



Tilivelvollisen seurantavastuu

Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mu-kaisesti kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee kuntalain mukaan päät-tää sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan perusteista. Valtuuston hyväksymän Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet päätöksen mukaan sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskee kaikkia Tampereen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuulu-via toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä. Kuntalain mukaan kaupungin-hallitus on velvollinen huolehtimaan kun-nan toiminnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Konser-nijohto vastaa kuntalain mukaisesti kon-sernivalvonnan järjestämisestä.

Tilivelvollisella on vastuu johtamansa toiminnan sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan asianmukaisesta järjestämises-tä sekä niiden jatkuvasta ylläpidosta ja tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan säännönmukai-sesti talousarviovuoden aikana. Kuntalain mukaan kaupungin tilinpäätökseen kuu-luvan toimintakertomuksen tulee sisältää tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan järjestämisestä ja keskeisistä johto-päätöksistä.

Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojär-jestelmä edellyttää, että siihen on integ-roitu sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan menettelyt. Nämä yhdessä tuottavat kohtuullisen varmuuden tuloksellisesta ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Si-säinen valvonta ja siihen olennaisena osa-na kuuluva riskienhallinta kattavat kunnan hallinnon ja talouden järjestämisen sekä kunnan toiminnan.

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin toimintakertomukseen tulevan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan selonte-on sekä arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja niiden hallin-nasta. Lauta- ja johtokunnat sekä kaupun-gin tytäryhteisöjen hallitukset hyväksyvät omilta vastuualueiltaan vastaavan selonte-on sekä tiedot riskien hallinnasta.

Tilintarkastajan on kuntalain mukaan tarkastettava, onko kunnan ja kuntakon-sernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asian-mukaisesti. Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kerto-mus, jossa esitetään tarkastuksen tulok-set. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaan-ko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen

toimielimen tehtäväalueen johtavalle vi-ranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vas-tuuvapaus.

Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokunti-en jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, pormestari, apulaispormestarit, konsernijohtaja, toi-mitusjohtajat, tuotantojohtajat, tilaaja-päälliköt sekä johtosäännöissä määrätyt toimielinten esittelijät.

Kuntalain mukaan tilivelvollisuus mer-kitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, häneen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuk-sessa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.

Ylimmällä johdolla, etenkin tilivelvolli-sella johdolla, on erityinen vastuu ja vel-voite toimia hyvän johtamis- ja hallintota-van ja eettisten lähtökohtien mukaisesti sekä puuttua toiminnassa ilmeneviin poik-keamiin. Johdolla on aktiivinen selonotto-velvollisuus vastuullaan olevasta toimin-nasta. Tilivelvollisuusaseman puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta.



Henkilöstö

Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstöme-not ovat 669,5 milj. euroa. Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa henkilöstö-menot olivat 678,3 milj. euroa. Henkilöstö-menot vähenevät vuoden 2015 talousarvi-oon nähden 8,8 milj. euroa (-1,3 %).

Vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen nähden (välitilinpäätös 2015) henkilöstö-menot vähenevät 12,6 milj. euroa (-1,8 %) pääosin organisatoristen muutosten sekä talousarvioon sisältyvien talouden tasapai-nottamistoimenpiteiden vuoksi. Yksiköt ovat sisällyttäneet vuoden 2016 talousarvi-oihinsa kaupunginhallituksen edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä muun muassa vähentämällä henkilöstö-menoja ja henkilötyövuosia.

Tullinkulman Työterveys liikelaitos yhti-öitetään 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka liikelaitos 1.1.2016. Ilman yhtiöittämisen vaikutusta henkilöstömenot vähenevät 3,8 milj. euroa (-0,6 %). Kuvantamispalvelu-jen osalta on valmisteltu Hatanpään sai-raalan kuvantamispalvelujen yhdistämistä liikkeenluovutuksella osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toimintaa. Talous-hallinnon palvelukeskus ja hallintopalve-lukeskus yhdistetään vuoden 2016 alusta lähtien konsernipalveluyksikkö Koppariksi, johon siirtyy konsernihallinnosta 65 hen-kilöä.

Henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 on yksiköiden ennusteiden mukaan 14 015 henkilötyövuotta. Vuonna 2016 suunni-teltu henkilöstön määrä laskee 13 905 henkilötyövuoteen. Suunnitelma sisältää vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön. Palkkatukityöllistettyjen osuus on 245 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien ke-hityksen lisäksi vuonna 2016 seurataan työvoimakustannuksia, jotka muodostuvat henkilöstömenoista sekä vuokratyövoi-man käytön kustannuksista.

Henkilösivukulujen arvioidaan vuonna 2016 olevan 23,1 prosenttia (2015: 22,75 %). Henkilösivukulujen määrät vahvistuvat pääosin loppuvuonna. Eläkemenoperus-teiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on budjetoitu aiheuttamisperus-teisesti eivätkä ne sisälly henkilösivu-menoprosentteihin.

Henkilösivukulut talousarviossa:KuEL-maksu palkkaperusteinen 17,25 % Sairausvakuutusmaksu 2,15 %Työttömyysvakuutusmaksu 3,15 %Tapaturmavakuutusmaksu 0,35 %Vakuutuskassan kannatusmaksu 0,15 %Ryhmähenkivakuutus 0,05 %Yhteensä 23,10 %

Kaupungin toimintayksiköiden on jat-kettava talouden tasapainottamistoimen-piteitä. Rakenteelliset toimintatapamuu-tokset ovat välttämättömiä kaupungin kehittämisessä. Kaupungin projektikoko-naisuutta johdetaan projektisalkkumallilla, jonka tavoitteena on varmistaa projektien strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Pro-jektin onnistumista arvioidaan toimin-nassa aikaansaatujen tulosten pohjalta. Toimintayksikön johdon vastuulla on var-mistaa, että projektin tuloksena aikaan-saadut muutokset vakiintuvat. On keski-tyttävä toimenpiteisiin, jotka tehostavat toimintaa ja vähentävät henkilötyövuosia ja sairauspoissaoloja sekä työvoimakus-tannuksia. Eläkeikänsä saavuttaa vuosit-tain noin 350–400 henkilöä, mikä muun vaihtuvuuden lisäksi antaa mahdollisuuk-sia toiminnan uudelleenarviointiin ja teh-täväjärjestelyihin.

Kaupunkiorganisaatiossa tapahtuvat uudistukset, toimintamallin muutoksen valmistelu sekä seudulliset yhteenliitty-miset edellyttävät edelleen henkilöstöhal-

linnollista valmistelutyötä ja kaupunkita-soista ohjausta. Ohjauksella varmistetaan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu muun muassa tehtävien vaativuuden arvioinnin ja palkkaharmonisoinnin osalta.

Vuonna 2014 on vahvistettu palkitse-misen periaatteet. Painopisteinä ovat ta-louden tasapainottaminen, tavoitteellinen toiminnan johtaminen sekä toiminnan kehittäminen. Palkitsemisella ohjataan henkilöstön toimintaa organisaation ta-voitteiden mukaisesti. Palkitsemisen ko-konaisuuteen sisältyvät paitsi rahallisen palkitsemisen eri muodot myös henkilös-töetuudet ja muut työnantajan käytännöt ja toimintatavat. Tuottavuutta tukevia toi-mintamalleja kehitetään.

Henkilöstön osaamista parannetaan vastaamaan tulevaisuuden muuttuvia osaamistarpeita koulutusten, työssä oppi-misen, tehtäväkierron ja osaamisen jaka-misen avulla. Toiminnan kehittämisessä painotetaan yhdessä tekemistä. Uuden-laista johtamista ja toiminnan kulttuuria kehitetään osana Tampere 2017 -toiminta-mallin uudistusta. Painopisteinä ovat muu-toksen johtaminen ja hallinta, henkilöstön osallistuminen sekä innovointi ja palkitse-minen. Tulos- ja tavoitekeskustelujen mer-kitys esimiestyössä korostuu.

Työhyvinvoinnin johtamiselle määritel-lään tavoitteet työturvallisuuden, työkyvyn hallinnan ja psykososiaalisten kuormitus-tekijöiden näkökulmista. Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää hyvää työnjakoa eri toimijoiden välillä, avointa vuorovaikutus-ta sekä hyviä työyhteisö- ja esimiestaitoja. Työhyvinvoinnin merkitys työkykyä ylläpi-tävänä tekijänä on tunnistettava ja työky-vyttömyyden kustannusten seurantaa on tehostettava. Työterveyshuollon kanssa kehitetään ratkaisuja pitkittyneisiin saira-uspoissaoloihin ja työkykyongelmiin.



Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (1 000 euroa ja htv)

Muutettu TA 2015 TA 2016

1 000 EUR HTV 1 000 EUR HTV

Konsernihallinto ja ydinprosessit 37 436 527 32 954 460

Avopalvelut 91 730 1 865 93 719 1 888

Kotihoito ja asumispalvelut 63 736 1 524 68 066 1 608

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 70 024 1 505 67 209 1 365

Varhaiskasvatus ja perusopetus 150 470 3 330 150 954 3 475

Toisen asteen koulutus 75 949 1 294 73 406 1 241

Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut 36 921 928 37 198 908

Viranomaispalvelut 7 842 140 9 068 155

Taloushallinnon palvelukeskus 6 013 133 0 0

Hallintopalvelukeskus 4 187 89 0 0

Konsernipalveluyksikkö Koppari 0 0 14 177 294

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö* 7 638 169 6 343 159

Tampereen Infra Liikelaitos 22 506 451 22 520 452

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 18 499 402 13 310 249

Tampereen Ateria Liikelaitos 16 015 455 21 041 609

Tampereen Logistiikka Liikelaitos 3 280 75 0 0

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 18 284 332 18 271 326

Tampereen Vesi Liikelaitos 8 300 142 7 960 137

Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 7 257 109 0 0

Pirkanmaan Pelastuslaitos 33 114 580 33 276 579

Yhteensä 679 201 14 050 669 471 13 905

HENKILÖSTÖMENOT JA HENKILÖTYÖVUODET 2015 - 2016

HENKILÖTYÖVUOSIEN (HTV) KEHITYS JA SUUNNITELMA 2016

TP 2014 Enn 2015 TA 2016

Henkilötyövuodet 14 080 14 015 13 905

HENKILÖTYÖVUODET VUONNA 2016 HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2016, MILJ. EUROA

* Sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä (v. 2015 110 htv ja v. 2016 100 htv)

* Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 100 htv

Konsernihallinto ja ydinprosessit

460 htv3 %

Konsernipalvelut*607 htv

4 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos2 352 htv

17 %

Hyvinvointipalvelut10 485 htv

75 %

Konsernihallinto ja ydinprosessit

33,05 %

Konsernipalvelut29,64 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos116,417 %

Hyvinvointipalvelut490,673 %

Strategiaosa


Strategiaosa

Strategiaosa

Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat

Strateginen johtamisjärjestelmäYhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaRakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössäKehittämisprojektien painopisteetPalvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet

Strategiaosa


Strategiaosa



Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toi-mintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrate-giassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin toimintatavat. Päämäärille on asetettu koko valtuustokauden kattavia tavoitteita mittareineen.

Talousarvion strategiaosassa esitetään kaupunkistrategian pääkohdat, kaupun-kistrategiasta johdetut sitovat toiminnan tavoitteet vuodelle 2016 ja Tampereen kaupungin keskeiset rakenteelliset muu-tokset.

Lisäksi strategiaosassa kuvataan Tampe-reen kehittämisen projektisalkkumalli sekä kehittämiskokonaisuuksien painopisteet ja

kehittämisteemat vuodelle 2016.Talousarvion tuottajaosassa asetetaan

kaupunkistrategiaan perustuvat vuoden 2016 sitovat toiminnan tavoitteet hyvin-vointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkan-maan pelastuslaitokselle sekä liikelai-toksille. Liiteosassa asetetaan toiminnan tavoitteet kaupunkikonsernin tytäryhtiöil-le ja -yhteisöille.

Strateginen johtamisjärjestelmä

Kaupunkistrategiaa toteutetaan strategi-sen johtamisjärjestelmän avulla. Strategi-sen johtamisjärjestelmän asiakirjoja ovat kaupunkistrategia, sitä tarkentavat toimin-tasuunnitelmat (hyvinvointisuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma ja organisaation toimintakykysuunnitelma), talousarvio ja -suunnitelma, tilaajan vuosisuunnitelmat,

tuotantoalueiden toimintasuunnitelmat ja tuottajien vuosisuunnitelmat sekä tilaajan ja tuottajan väliset palvelusopimukset.

Strategiseen johtamisjärjestelmään lue-taan myös projektisalkkumalli, strategiset yleiskaavat sekä erilaiset strategian toteut-tamisen tukiprosessit, kuten tulos- ja ke-hityskeskustelut, johtoryhmätyöskentely sekä palkitsemisjärjestelmät.

Tampereen kaupungissa laaditaan myös erillisohjelmia, jotka eivät ole osa strate-gista johtamisjärjestelmää eikä niillä ole johtamisjärjestelmään perustuvaa oh-jausvaikutusta. Erillisohjelmien laadinta edellyttää tarkoituksenmukaisuuden arvi-ointia. Niiden sisältämät linjaukset ja ta-voitteet sisällytetään strategisen johtamis-järjestelmän asiakirjoihin.

Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia

Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Se luo pohjan kaupungin strategiselle joh-tamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginval-tuusto hyväksyi Yhteinen Tampere -kau-punkistrategian elokuussa 2013.

Strategian rakenneTampereen kaupunkistrategian nimi on ”Yhteinen Tampere — näköalojen kaupun-ki”. Strategian nimeen ja siihen yhdistettyi-hin visiolauseisiin kiteytyy strategian tär-keimmät viestit. Strategian toteutumista tuetaan yhteisillä toimintatavoilla.

Strategiassa on määritelty strategiset painotukset, jotka täsmentävät visiota ja

ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2025, kun strategia on toteutunut. Vuosil-le 2014–2017 on asetettu tavoitteet, jotka kertovat, miten strategian toteuttamises-sa edetään ja millä mittareilla etenemis-tä seurataan. Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökul-maan.

Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä

Kuntalain tarkoittamat, valtuustoon näh-den, sitovat toiminnan tavoitteet on joh-dettu kaupunkistrategian tavoitteista. Sitovat toiminnan tavoitteet voidaan tar-vittaessa asettaa eri vuosina kohdistu-maan kaupunkistrategian eri tavoitteille. Vuodelle 2016 asetetaan 27 sitovaa toimin-nan tavoitetta, joissa keskitytään kaupun-

gin kannalta merkittävimpiin strategisiin teemoihin. Sitovien tavoitteiden strategi-suutta on vahvistettu ja määrää pienen-netty. Toimenpiteet sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään vuosisuunnitel-missa.

Sitovien tavoitteiden toteutumisesta ra-portoidaan kaupunginvaltuustolle kolme

kertaa vuodessa ilmestyvässä toiminnan ja talouden katsauksessa sekä tilinpäätök-sessä. Raportointi pohjautuu päätökseen toiminnan tavoitteiden vastuuttamisesta, jonka pormestari tekee talousarvion hy-väksymisen jälkeen. Vuoden 2016 tilin-päätösennusteen yhteydessä raportoidaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteu-

Strategiaosa


tumisesta kokonaisuutena ja arvioidaan strategian vaikuttavuutta. Seurantaa hyö-dynnetään arvioitaessa kaupunkistrategi-an päivittämistarvetta.

Sitovien toiminnan tavoitteiden aset-tamisessa on korostunut rakenteellisten muutosten aikaansaaminen. Vuoden 2015 aikana on hieman uudistettu aiempaa ns. TOP10-rakennemuutosten listaa, koska lis-ta sisälsi laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan keskenään hyvin eritasoisia rakennemuu-toksia. TOP10-rakennemuutokset on kui-tenkin kokonaisuudessaan kytketty osaksi vuoden 2016 sitovia toiminnan tavoitteita. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 7.9.2015, että keskeisiin rakenne-muutoksiin sisällytetään jatkossa vain vai-kutuksiltaan merkittävimmät uudistukset. Uusi kokonaisuus käsittää kuusi rakenne-muutosta, joihin yhdistyy kaksi kaikkia muutoksia läpileikkaavaa teemaa. Läpilei-kaavat teemat ovat digitalisaatio ja sote-palveluiden ja toimintamallin uudistus.

Digitalisaatio on yksi suurimmista kun-tien toimintaan vaikuttavista muutost-rendeistä, joka mahdollistaa merkittäviä uudistuksia palveluissa ja tuottavuuden vahvistamisessa. Toimintamallin uudistus muuttaa laajasti kaupungin organisaatiota ja toimintatapoja. Toimintamallin uudistus yhdistyy olennaisesti sote-uudistukseen, joka muuttaa ratkaisevasti kunnan identi-teettiä ja roolia tulevaisuudessa.

Aiemman TOP10-listauksen rakenne-muutokset koskien tiedolla johtamista, hallinnon sujuvoittamista ja hankintojen tehostamista yhdistyvät toimintamallin uudistuksen sisältöihin. TOP10-kokonai-suuteen kuulunut hyvinvoinnin edistämi-nen liikkumista lisäämällä on tulkittavissa enemminkin Tampereen kaupungille mer-kittäväksi strategiseksi painotukseksi kuin rakennemuutokseksi. Painotuksen toteut-taminen varmistetaan vuosittain toimin-nan tavoitteiden kautta. Läpileikkaavat teemat yhdistävät kuutta rakennemuutos-ta, jotka ovat: palvelumallin kehittäminen, lasten ja nuorten palvelujen rakennemuu-tos, ikäihmisten palvelujen rakennemuu-tos, hoitoketjujen sujuvoittaminen, maan-käytön kokonaisprosessin uudistus ja työllisyydenhoidon rakennemuutos.

Uudella palvelumallilla vahvistetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä, tuotta-vuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluja kehitetään asiakastarpeista lähtien ja pal-veluverkkorakenteessa siirrytään hyvin-vointikeskus - lähitori-malliin sekä lisätään sähköisiä palveluja. Hyvinvointipalvelujen neuvontaa tehostetaan keskittämällä asia-kasneuvonta ja lisäämällä sähköistä asi-ointia.

Lasten ja nuorten palvelujen rakenne-muutoksessa lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeisiin vastataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ter-

veydenhuollon, nuorisotyön ja perheiden sosiaalipalvelujen eri toimijoiden uusilla yhteisillä toimintamalleilla. Tukea anne-taan nykyistä oikea-aikaisemmin ja tarve-lähtöisemmin kohdentaen resursseja vai-kuttavasti ja läpinäkyvästi.

Ikäihmisten palvelurakenne uudistetaan siten, että asiakkaat ovat sekä hyvinvoin-nin että kustannustehokkuuden näkö-kulmasta oikeassa hoitopaikassa. Laitos-asumista puretaan lisäämällä tehostettua palveluasumista ja keskittämällä sairaala-hoitoa. Palveluja kehitetään tukemaan ko-tona asumista ja ennaltaehkäisyä.

Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sairaan-hoitopiirin tilauksen hallintaa vahvistetaan kehittämällä Pirkanmaan sairaanhoito-piirin ja kaupungin oman erikoissairaan-hoidon työnjakoa. Perustason erikoissai-raanhoidon ja perusterveydenhuoltoon soveltuvia palveluja siirretään kaupungin omaan tuotantoon. Erikoissairaanhoidon tarvetta vähennetään kehittämällä poti-lasohjausta ja vahvistamalla perustason palveluja.

Maankäytön kokonaisprosessin uu-distuksessa kaavoitusta tehostetaan ja suunnittelun kohdentamista vahvistetaan kaupungin kaava- ja tonttivarantojen kas-vattamiseksi vastaamaan kaupungin kas-vua. Uudistuksessa kiinteytetään maan-käytön suunnittelun, rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja elinkeinotoimen yh-teistyötä ennakoinnin parantamiseksi ja prosessien tehostamiseksi.

Työllisyydenhoidon rakennemuutok-sessa työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua hidastetaan lisäämällä työttömien aktivointia työllisyydenhoidon vaikutta-vuus huomioiden. Työllistämistä edistävät palvelut järjestetään koordinoidusti siten, että prosessi on sujuva ja perustuu asiak-kaan todettuun palvelutarpeeseen.

Uudistettua rakennemuutoskokonai-suutta seurataan jatkossa osana toiminnan ja talouden katsauksia sekä tilinpäätösen-nusteen yhteydessä laadittavaa strategian vaikuttavuusarviointia.

Sote-palveluiden ja toimintamallin uudistusDigitalisaatio

Palvelumallin kehittäminen

Lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutos

Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos

Hoitoketjujen sujuvoittaminen

Maankäytön kokonaisprosessin uudistus

Työllisyydenhoidon rakennemuutos

Tampereen kaupungin keskeiset rakennemuutokset

Strategiaosa


TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA

• Yhdessä tekeminen

• Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen

• Elinvoima ja kilpailukyky

• Kestävä yhdyskunta

• Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio

Strategian nimi ja visio 2025

Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunkiTeemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja

tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin.

Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan.

Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja.

Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kas-vuun ja kansainvälistymiseen.

Toimintatavat

Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti

Otamme kaikki mukaan kaupun-gin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luom-me yhdessä tekemiselle luottamuk-sellista ja kannustavaa ilmapiiriä.

Kannamme vastuuta kaupungin ta-sapainoisesta taloudesta ja toimim-me kustannus- ja resurssitehok-kaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ym-päristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta.

Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintu-neita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kunta-laisten etu. Mahdollistamme muutos-ten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johta-misella. Hyödynnämme tietoja vies-tintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitäm-me vuorovaikutuksellista viestintää.

Kaupunkistrategian näkökulmat

Strategiaosa


Yhdessä tekeminenSTRATEGISET PAINOTUKSET 2025

• Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta.

• Kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. Kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista.

• Kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa.

• Elämä kaupunkiseudulla on sujuvaa. Kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla.

Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Sitova toiminnan tavoite 2016

Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mah-dollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu.

1 Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa

Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu.

Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu.

Kaupungin tuottama tieto on avointa.

Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa

Strategiaosa


Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen STRATEGISET PAINOTUKSET 2025

• Ennaltaehkäisyllä on vahvistettu kuntalaisten mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä. Kasvava osa kuntalaisista pystytään hoitamaan peruspalveluissa, erityispalvelujen tarve on pienentynyt ja kustannusten kasvu on hidasta.

• Harrastamista ja terveitä elintapoja edistäviä valintoja mahdollistetaan. Lapsilla ja nuorilla on tasapuoliset mahdollisuudet harrastustoimintaan. Ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä.

• Palvelutarpeiden varhainen tunnistaminen ja palvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat kaventaneet hyvinvointieroja. Palveluketjut ovat selkeitä ja asiakkaan tilannetta käsitellään moniammatillisesti kokonaisuutena.

• Toimivat peruspalvelut ja kotien ja perheiden tukeminen mahdollistavat itsenäistä selviytymistä.

• Kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettava apu ja hoito ovat vähentäneet laitoshoidon tarvetta.

• Varhaiskasvatuspalveluita on monipuolistettu ja perusopetuksen laatu on turvattu.


Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokoke-muksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu.

3 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvin-vointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta

Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustan-nusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %).

4 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 %-yks

Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %).

5 Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,5 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumisessa (2015: 6 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,5 %)

Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhe-hoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %).

6 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 12 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 5 %)

7 Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62 %)

Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet.

8 Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla

Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu.

* Suluissa olevat luvut ovat vuoden 2015 tavoitteiden lukuja

Strategiaosa


Elinvoima ja kilpailukykySTRATEGISET PAINOTUKSET 2025

• Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä työpaikkojen synnylle.

• Elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan panostetaan vahvasti. Elinkeinoelämän uudistuminen pohjautuu älykkääseen kasvuun eli korkeaan osaamiseen, vahvaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen.

• Tampereella on tulevaisuuden kärkitoimialojen innovaatioympäristöjä. Näitä ovat muun muassa Uusi Tehdas (luovat alat ja ICT), Kaupin kampus (terveysteknologia), Mediapolis ja yliopistokampukset.

• Pk-sektorin yritykset, alueen suurimpana työllistäjänä, otetaan sujuvien palvelujen järjestämisessä huomioon.

• Tampere kytkeytyy tiiviisti globaaliin talouteen ja osaamiseen. Kansainvälinen vetovoima on Suomen kärkeä yritysten, osaajien, opiskelijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta.

• Tampereen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on sujuvaa. Tampere-Pirkkalan lentokentän asema Suomen kakkoskenttänä on selkeä.

• Tampere kehittää koulutusta aktiivisesti ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Tampere on edelleen houkuttelevin opiskelijakaupunki.

• Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti.

• Kulttuurilaitokset, -palvelut ja -kohteet ovat vetovoimaisia ja tapahtumatarjonta on monipuolista. Kulttuuri on kuntalaisten peruspalvelua, jonka tulee olla kaikkien ihmisryhmien saatavilla.


Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa.

9 Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioym-päristöjä, edistänyt älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntä-viä palveluratkaisuja

10 Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvai-heen yritysten rahoitusmahdollisuuksia, yritysten viennin edelly-tyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle

Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 11 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015

Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksi-en määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia.

12 Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuo-desta 2015

Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty.

13 Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tam-pere 3 -hankkeen toteutumista.

Keskustan elinvoima on vahvistunut. 14 Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisohjelman toimen-piteillä

Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunki-na on vahvistunut.

Strategiaosa


Kestävä yhdyskuntaSTRATEGISET PAINOTUKSET 2025

• Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kaavoitus on laadukasta ja sujuvaa.

• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä.

• Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle.

• Maankäytön yksi tavoite on hillitä asemakaava-alueen lieverakentamista. Haja-asutusalueiden kylien rakentamista tuetaan ja niiden elinvoimasta huolehditaan.

• Fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä.

• Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke.

• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille.

• Tampere on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

• Tampere on johtava luonnonsuojelukaupunki.


Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavu-tettavuutta ja palveluverkkoa.

15 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käyn-nistynyt

Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%)

16 Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015

Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapa-osuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %).

17 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasva-nut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna

Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.

18 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville

Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

19 Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt

Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut.

Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Luonnonsuojelualueita on lisätty.

Strategiaosa


Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatioSTRATEGISET PAINOTUKSET 2025

• Kaupungin menojen kasvu on tulojen mahdollistamalla tasolla ja tulopohja on vahvistunut. Kaupungin toimintoja ja palveluita arvioidaan kriittisesti. Lähtökohtana on kunnan perustehtävien hoitaminen.

• Kaupungin kehitykseen investoidaan. Investoinneissa pidetään etusijalla hankkeita, jotka mahdollistavat kaupungin kestävän kehityksen.

• Tuottavuus on parantunut laatu ja vaikuttavuus huomioiden.

• Kaupungin pormestarimallin ja tilaaja–tuottaja-mallin uudistaminen perustuvat yhteisöllisyyteen, asiakaslähtöisyyteen, vaikuttavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen.

• Kaikkien vastuualueiden toiminnallisia rakenteita on uudistettu tarvittaessa rohkeasti.

• Monituottajamallin ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

• Päätöksenteko ja johtaminen on selkeää ja perustuu vastuiden ja johtamismahdollisuuksien tasapainoon, hyvään johtamis- ja hallintotapaan sekä oikea-aikaiseen tietoon. Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta.

• Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin.


Tilikausien 2015–2017 tulos on positiivinen. 20 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen

Tulorahoitus on riittävä. 21 Investointien tulorahoitusprosentti on 33

Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tietoja viestintä-teknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille.

22 Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaa-vaa tietoa

23 Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin uudistamista

24 Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalve-lut lisääntyvät

Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt.

25 Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoit-tamalla hallintoa

26 Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvion mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta

Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja–tuottaja-malli on arvioitu ja uudistet-tu.

27 Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 1.6.2017

Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet.

Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainotta-mista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä.

Strategiaosa


Kehittämisprojektien painopisteet

Kaupungin projektikokonaisuutta johde-taan projektisalkkumallilla. Malli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia ohjelmia. Projek-tisalkkumallin tavoitteena on varmistaa projektien ja ohjelmien strategianmukai-suus ja vaikuttavuus. Projektitoiminnan johtaminen jakautuu neljään konserni-salkkuun sekä kuuteen tuotantoalueen ja viiteen liikelaitoksen projektisalkkuun. Kaupungin projektit luokitellaan stra-tegiatavoitteensa perusteella neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kau-punkirakenne ja -ympäristö sekä organi-saation toimintakyky.

Kaupunginhallitus päättää kehittämisen strategisista tavoitteista ja resursoinnista. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous arvioi projektikokonaisuuden vaikuttavuutta vuosittain. Kaupungin johtoryhmän tehtä-vänä on eri projektisalkkujen yhteensovitta-minen sekä salkkujen strategisuuden ja vai-kuttavuuden arviointi. Kaupunginvaltuusto ohjaa projektikokonaisuutta osana talousar-vioprosessia ja syksyllä talousarvion hyväk-symisen yhteydessä.

Projektisalkkujen painopisteet on joh-dettu kaupunkistrategiasta ja sen toiminta-suunnitelmista. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua.

Elinvoimakokonaisuus yhdistää kau-punkistrategian ja elinvoimasuunnitelman elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamista koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehit-tämisprojektit ja tutkimukset. Elinvoimako-konaisuuden painopisteinä ovat kaupungin vetovoimaisuuden ja innovatiivisuuden ke-hittäminen sekä yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä edistävän toimintaym-

päristön rakentaminen. Vuoden 2016 kehit-tämisteemoina ovat älykkään kaupungin eri osa-alueet, kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen, yritystoimintaympäristöjen kehittäminen sekä digitalisaation ja avoi-men datan hyödyntäminen.

Hyvinvointikokonaisuus yhdistää kau-punkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman hyvinvointipalveluja koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttavat kehittämisprojek-tit ja tutkimukset. Hyvinvointikokonaisuu-den painopisteinä ovat peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvis-taminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen, palvelujen kohdentaminen ja priorisointi sekä palveluverkon sopeuttami-nen ja sitä tukevan uuden teknologian kehit-täminen. Vuoden 2016 kehittämisteemoina ovat palvelumallin ja sähköisten palveluiden kehittäminen, yhteiskehittäminen, palve-lujen rakennemuutokset, joilla vastataan väestörakenteen muutokseen, hoitoketju-jen kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä liikkumisen edistäminen. Ohjelmajohtamisen toiminta-mallia otetaan käyttöön vuonna 2016 erityi-sesti palvelumallin ja sähköisten palveluiden kehittämisteeman osalta.

Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonai-suus yhdistää kaupunkistrategian sekä kau-punkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämis-projektit ja tutkimukset. Kaupunkiraken-ne- ja ympäristökokonaisuuteen kuuluu projektien lisäksi kolme aluekehitysohjel-maa, Keskusta, Vuores sekä Hiedanranta (Lielahti). Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskus-

ta sekä elinkeinoelämän toimintamahdol-lisuudet. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä vuonna 2016 ovat kestävät maankäyttö- ja kaupunki-suunnitteluratkaisut, täydennysrakenta-misen ja monimuotoisen asumisen lisää-minen, innovatiiviset rakennuttamis- ja rahoitusmuodot, liikkuminen palveluna sekä sujuvat liikkumisketjut. Vuoden 2016 aikana kaikissa aluekehitysohjelmissa ote-taan käyttöön ohjelmajohtamisen malli, laaditaan ohjelmasuunnitelmat ja vuosit-tain tarkentuvat etenemissuunnitelmat se-kä perustetaan yhteinen ohjelmatoimisto. Vuonna 2016 tehdään maaseutuohjelman välitarkastelu.

Organisaation toimintakykykokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja organisaa-tion toimintakykysuunnitelman sisäistä toimintaa koskevat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Painopisteinä ovat johtami-nen, henkilöstön työhyvinvointi ja osallis-tuminen, yhdessä tekeminen ja toiminnan avoimuus sekä organisaation osaaminen ja uudistumiskyky. Vuodelle 2016 asetetut kehittämisteemat ovat organisaation uudis-taminen, hallinnon sujuvoittaminen sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.

Tampereen kehittämistyö kytkeytyy val-takunnallisiin tavoitteisiin. Tampereen kau-punkiseudun kasvua vauhditetaan valtion ja kaupunkiseudun välisellä maankäytön, asu-misen ja liikenteen aiesopimuksella, missä päätavoite on raitiotien rahoituksen varmis-taminen. Kasvuun liittyy myös kaupungin kannalta keskeinen Suomen kasvukäytävän kehityshanke, joka monipuolisesti kehittää Tampereen kaupunkiseutua ja pääkaupunki-seutua sekä niiden välistä kasvuvyöhykettä. Erilaiset älyliikenteen ratkaisut ovat kasvu-käytävän ytimessä.

Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet

Yhteinen Tampere — näköalojen kaupun-ki -kaupunkistrategia antaa suuntaviivat palvelujen hankinnalle. Palvelujen han-kinnan ja kilpailuttamisen periaatteita uudistettiin syksyllä 2013 kaupunkistrate-gian pohjalta. Periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin

on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kil-pailutusta. Kaupungin hankintaohjeeseen on koottu hankintoja koskevasta lainsää-dännöstä tulevat ja kaupunginhallituksen hankinnoille asettamat reunaehdot ja me-nettelytavat. Ohjeessa kuvataan hankinto-

jen ja kilpailutuksen käytännön toteutusta. Hankintalain kokonaisuudistus on vireillä. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Kau-pungin hankintaohje päivitetään hankinta-lain uudistuksia vastaavasti kevään aikana.

Strategiaosa


Kaupungin hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Tampere haluaa toi-mia harmaan talouden torjumiseksi. Pal-veluja hankittaessa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Lainmu-kaisten hankintamenettelyjen joukosta valitaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivin menettely.

Julkisiin hankintoihin sovellettavia pe-riaatteita ovat avoimuus, suhteellisuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankinnat tulee toteuttaa talou-dellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mah-dollisimman tarkoituksenmukaisina koko-naisuuksina. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet sekä pyrittävä julkisen talouden ja hallin-non kannalta kokonaistaloudellisesti edul-lisimpaan lopputulokseen.

Kaupungin hankintatoimen johtamis-mallia selkeytetään ja vahvistetaan ja hankintatoimen strategiseen ohjaukseen panostetaan. Alkuvaiheessa kehitetään erityisesti hankintojen suunnitelmallisuut-ta ja sopimustenhallintaa. Hankintatoimen tuottavuutta ja tehokkuutta ryhdytään seuraamaan konsernitasolla määrittämällä vuositasolla seurattavat mittarit.

Kaupungin hankinnoilla edistetään in-novaatioiden ja uuden liiketoiminnan syn-tymistä. Kaupunki laatii innovatiivisten hankintojen tiekartan, jossa asetetaan ta-voitteita ja keinoja innovatiivisten hankin-tojen toteuttamiselle.

Monituottajamallia ja omaa tuotantoa kehitetäänKaupunkistrategian mukaan sekä moni-tuottajamalli että oman tuotannon kehit-täminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi pai-notetaan tuottavuuden parantumista laatu ja vaikuttavuus huomioiden. Konsernia ohjataan selkeiden omistajalinjausten ja konsernin kokonaisedun mukaisesti.

Kaupungin oman tuotannon ohjausta kehitetään ja sen kilpailukykyä suhtees-sa vertailukaupunkeihin tai markkinoilla toimiviin tuottajiin arvioidaan aktiivisesti. Kaupungin oman tuotannon rinnalla on yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa.

Kaupunki vastaa järjestämisvastuullaan olevien palvelujen saatavuudesta ja laa-dusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä tuotetaan.

Monipuoliset palvelujen tuotantotavat ohjaavat omaa tuotantoa toimimaan asia-kaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Lisäksi ne antavat tilaa muille palvelujen-tuottajille ja vahvistavat asiakkaan valin-nanvapautta.

Tuottajaverkoston tulee olla riittävän monipuolinen, jotta se mahdollistaa talo-udellisesti ja laadullisesti parhaiden tuo-tantotapojen hyödyntämisen ja vertailun, ylläpitää tervettä markkinatilannetta ja mahdollistaa erilaisten ja erikokoisten ja myös paikallisten toimijoiden tasapuoli-set menestymismahdollisuudet. Palveluja hankittaessa tavoitteena on pitkäjäntei-seen kumppanuuteen ja molemminpuoli-seen luottamukseen perustuvat sopimuk-set.

Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen on käynnissä. Kaupungin si-säisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja konser-nihallinnon uudistettu rakenne otetaan käyttöön 1.1.2016. Tilaajaryhmän toiminta lakkaa ja palvelujen tilaamis- ja hankinta-toiminnot toteutetaan siirtymävaiheessa konsernihallinnossa. Sisäiset, oman tuo-tannon palvelusopimukset ovat voimassa 31.12.2016 saakka.

Konsernihallinnossa Tilaaja arvioi palve-lutarpeita ja tuotantotapoja sekä valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukai-simman tuotantotavan. Tilaajan tehtävänä on myös edistää ja kehittää palvelumark-kinoita kartoittamalla markkinoiden mah-dollisuudet ja kiinnostus tuottaa palveluja, tiedottamalla hankintasuunnitelmista, kil-pailuttamalla palveluja säännöllisesti sekä avaamalla uusia palveluja kilpailulle. Kon-sernihallinnossa kehitetään myös uusia, innovatiivisia palvelujen hankintatapoja ja -menetelmiä.

Kaupungilla on lakisääteinen palvelujen järjestämisvelvoite, minkä vuoksi kaupun-gin on tuotettava ne julkiset palvelut, joille ei ole muita palvelujen tuottajia. Kaupun-gin tuottajan ei ole tästä syystä mahdollis-ta erikoistua vain haluamiinsa palveluihin

tai asiakasryhmiin. Oma tuotanto on kau-pungille strategisesti tärkeää ja sen kehit-tämiseen ja kilpailukykyyn panostetaan, myös asiakkaan valinnan vapauden tuo-mat tarpeet huomioiden.

Omaa tuotantoa on alueilla, joilla palve-lumarkkinoita ei ole tai joilla oma tuotanto on laadullisesti kilpailukykyistä ja kustan-nustehokasta. Oman tuotannon säilyttämi-sen perusteita ovat muun muassa hinta- ja tuotekehityksen hallinta, kriisitilanteisiin varautuminen tai osaamisen turvaaminen. Kaupunginhallitus vastaa oman tuotannon säilyttämisen arvioinnista.

Kuntalaisen valinnan vapausLainsäädäntö ohjaa lisääntyvässä määrin palvelutuottajan valintaa asiakkaan vapaa-seen valintaan perustuvaksi. Esimerkiksi terveydenhuoltolaki mahdollistaa jo nyt oman terveysaseman, hoitavan lääkärin ja hoitoa antavan sairaalan valinnan. Asi-akkaan vapaan valinnan myötä kaupungin oma toiminta ja yksityinen palvelutuotan-to asetetaan kilpailutilanteeseen, jossa valintakriteerinä ovat palvelun laatuteki-jät. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa asiakkaille riittävät valinnan vaihtoehdot sekä varmistaa palvelun laatu. Asiakkaan vapaan valinnan lisääminen edellyttää myös avointa tietoa eri palvelutuottajien palveluista.

Palvelusetelijärjestelmä lisää myös kuntalaisen vapautta valita palvelutuot-taja. Palveluseteliä hyödynnetään entistä enemmän yhtenä tapana järjestää palve-luja kuntalaisille. Palvelun käyttäjä valitsee palvelun tuottajan niiden joukosta, jotka täyttävät kaupungin asettamat kriteerit.

Palvelut hankitaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi Hankinnoilla on paitsi suuria suoria ja vä-lillisiä ympäristövaikutuksia, myös merkit-täviä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaiku-tuksia. Tampereen kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen allekirjoittaessaan Aalborgin sitoumukset vuonna 2007. Osa-na kestävää kehitystä kaupunki on sitoutu-nut edistämään myös vastuullista kulutus-ta kestävillä hankinnoilla.

Strategiaosa


Kaupungilla on merkittävänä julkisena hankkijana mahdollisuus ohjata markki-noita ympäristöä säästävämpien tuottei-den ja palveluiden tuotantoon. Huomioi-malla ympäristönäkökohdat hankinnoissa voidaan merkittävästi vähentää kaupun-gin toimintojen ympäristövaikutuksia. Sa-moin kaupunki voi hankinnoillaan kantaa yhteiskuntavastuutaan valitsemalla sosi-aalisin tai eettisin perustein kestävämpiä vaihtoehtoja.

Hankintalaki on selkeyttänyt mahdol-lisuuksia sosiaalisten ja ympäristöllisten näkökohtien huomioimiseen. Sekä sosiaa-lisia näkökohtia, kuten työllistäminen että ympäristönäkökohtia voidaan ottaa huo-mioon hankinnan kohteen määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, vertailuperusteissa ja sopimusehdoissa erityisesti silloin, kun hankinnalla on suuri merkitys ympäristön tai sosiaalisten näkö-kulmien kannalta.

Kaupungin hankinnoissa huomioidaan kuntouttavan työtoiminnan yksiköiden sekä sosiaalisten että yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet palveluiden ja tavaroiden tuottajina.

Kilpailuttaminen perustuu toimielinten päätöksiinPalveluja kilpailutetaan, kun kilpailutetta-valla kohteella on kehittyvät tai toimivat palvelumarkkinat, halutaan vertailtavuut-ta tai oma tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään. Uusien ja laajenevien palvelu-jen osalta selvitetään aina vaihtoehtoiset tuotantotavat. Kilpailutusta harkittaessa on huomioitava vaikutukset koko kaupun-kikonsernin ja aluetalouden kannalta.

Toimielinten tehtäväjako kilpailuttami-sessa:

Kaupunginvaltuusto päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Kaupunginval-tuusto päättää myös toimintakokonaisuu-den lakkauttamisesta.

Kaupunginhallitus vastaa konserniedun toteutumisesta ja tuotannon omistajaoh-jauksesta.

Konsernihallinto hankkii palveluja joko omalta tai ulkopuoliselta tuotannolta ar-vioituaan eri tuotantovaihtoehdot. Tilaaja-lautakunnat määrittävät ja aikatauluttavat

kilpailutettavat ydinpalvelut ja palvelujen alihankintaoikeudet sekä päättävät han-kinnoista. Pääsääntö on, että hankittaessa palveluja ulkopuoliselta tuottajalta kon-sernihallinto vastaa ydinpalvelun hankin-nan kilpailuttamisesta. Omalle tuotannolle voidaan antaa valtuutus alihankkia ulko-puolisilta toimittajilta myös ydinpalvelua. Tästä sovitaan palvelusopimuksissa.

Johtokunnat vastaavat tuotannon tehok-kuudesta ja kehittämisestä sekä päättävät merkittävistä alihankinnoista palvelusopi-musten mukaisesti.

Kunkin yksikön johto vastaa siitä, et-tä toiminta organisoidaan tarkoituksen-mukaisella tavalla ja hankinnat toteute-taan taloudellisesti ja tehokkaasti sekä lainsäädännön määräykset huomioiden. Tampereen kaupungin eri yksiköiden kil-pailutusten käytännön toteuttaminen on keskitetty Tampereen Logistiikka Liikelai-tokselle (tuleva Tuomi Logistiikka Oy). Yh-teishankittavat tuotteet on hankittava niil-le keskitetysti kilpailutetuilta toimittajilta, ellei erityistä syytä poikkeamiselle ole.

Konsernihallinto vastaa hankintojen oh-jauksesta ja palvelujen hankinnan strategi-sesta kehittämisestä.

Kilpailuttaminen ja henkilöstömäärä sovitetaan yhteenSuurissa kilpailutuksissa tulee selvittää hankinnan vaikutukset koko organisaati-oon ja erityisesti vaikutukset henkilöstöön. Kilpailuttamisessa tulee ottaa huomioon eläköitymiskehitys, työvoiman vaihtuvuus ja suuren organisaation mahdollistama liikkumavara. Henkilöstömäärä sopeute-taan kilpailutuksen jälkeiseen tilantee-seen.

Konserniohjauksella sovitetaan yh-teen kaupunkistrategiaa tarkentavat toimintasuunnitelmat ja tuotannon toiminta- ja henkilöstösuunnitelmat. Kaupunginhallituksen hyväksymiä toi-mintaohjeita menettelytavoista ja yhteis-toiminnasta noudatetaan henkilöstöä kos-kevissa muutostilanteissa.

Liikkeenluovutusten henkilöstövaiku-tuksista sovitaan yhteistoimintamenette-lyllä tapauskohtaisesti.

Tukipalveluiden organisointia kehitetäänTilaajan ja tuottajan välisen työnjaon mu-kaan tuottaja hankkii ja myös vastaa tar-vitsemistaan tukipalveluista konsernihal-linnon linjausten ja ohjeiden mukaisesti.

Kaupunginhallitus valvoo kaupungin kokonaisetua ja päättää siitä, voidaanko keskeiset ja volyymiltään suuret tukipalve-lut kilpailuttaa. Kaupunginvaltuusto tekee sitä ennen tukipalveluiden hoitotavasta (oma organisaatio vai ulkopuolinen) peri-aatepäätöksen. Tuottajat tekevät toimin-tasuunnitelmissaan pitkän aikavälin suun-nitelman tukipalvelujen kilpailuttamisen käynnistämisestä. Vähäisten tukipalvelu-jen osalta päätökset tehdään tuotannossa.

Tuottajan tukipalvelujen hankintaa oh-jaa tilaajan kanssa neuvoteltu palvelusopi-mus, joka määrittelee hankittavan ydinpal-velun sisällön, määrän, laadun ja hinnan.

Oma tuotanto voi osallistua kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin, mikäli kustan-nukset on saatu läpinäkyviksi.

Kaupunginhallitus ohjaa ja päättää oman tuotannon osallistumisesta kilpailu-tuksiin. Omaan organisaatioon kuuluvan yksikön tarjouksen tulee olla vertailukel-poinen muiden tarjousten kanssa. Kau-pungin omistamat yhtiöt voivat osallistua kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin.

Oma tuotanto voi myydä palveluja ja tuotteita kaupungin ulkopuolelle vain vä-häisessä määrin.

Kaupungin yksiköt eivät lähtökohtaisesti harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla. Oman tuotannon palvelujen ja tuotteiden myynti kaupungin ulkopuo-lisille markkinoille on mahdollista vain lainsäädännön määrittelemissä tilanteissa. Jos kyseessä on niin sanottu vähäinen toi-minta, linjaukset tekee kaupungin liiketoi-minnan ohjaus. Mikäli myynti kaupungin ulkopuolelle on lain mukaan mahdollista, on hinnoittelu tehtävä markkinaperustei-sesti. Lisäksi toiminnan ja taloushallinnon läpinäkyvyys on varmistettava. Kuntien välinen palveluyhteistyö voidaan järjestää yhteistoimintajärjestelyin, jolloin siihen ei sovelleta hankintalainsäädäntöä.

Konsernihallinto ja konsernipalvelut



Konsernihallinto

Konsernipalvelut

Konsernipalvelut KoppariTyöllisyydenhoidon palveluyksikköViranomaispalvelut


Konsernihallinto


Konsernihallinto

Kaupungin toimintamallin uudistuksen to-teuttaminen käynnistetään konsernihallin-non uudistamisella. Kaupunginvaltuusto päättää konsernihallinnon uudistamisen periaatteista osana muuta toimintamallin uudistamista koskevaa päätöstä joulu-kuussa 2015.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKonsernihallinnon uudessa rakenteessa on keskiössä kolme palvelualuetta: hyvin-voinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpai-lukyvyn palvelualue ja yhdyskuntaraken-teen/kaupunkiympäristön palvelualue. Palvelualue muodostuu palvelualueen johdosta ja palvelutoiminnasta. Palvelu-alueen johto sijoittuu konsernihallintoon. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konser-niohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla. Uudistuksen tavoitteena on kuntalaisen näkökulmasta sujuvoittaa palveluita, pa-rantaa palveluiden laatua ja kustannuste-hokkuutta ja selkeyttää vastuita. Tavoit-teena on myös kehittää innovatiivisuutta ja mahdollistavuutta tukevaa toimintakult-tuuria, jossa ytimessä on henkilöstön osaa-misen aiempaa monipuolisempi hyödyntä-minen ja johtamisen kehittäminen.

Vuonna 2016 konsernihallinnossa edis-tetään talouden pitkän aikavälin tasapai-noisuuteen tähtäävien rakenteellisten uudistusten toteuttamista ja muiden kau-punkistrategiasta johdettujen sitovien toi-minnan tavoitteiden toteutumista. Isoja, koko kaupungin toimintaan vaikuttavina, muutoksia ovat digitalisoituminen ja sote-palvelujen ja kaupungin toimintamallin uudistus. Vuoden 2016 aikana panoste-taan digitalisoitumiseen muun muassa lisäämällä sähköistä asiointia, itsepalve-luja ja innovatiivisia digitaalisia kokeilu-ja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan ratkaisevasti kuntien tehtäviä ja asemaa. Tampereen kaupungin tavoitteena on vaikuttaa sosiaali- ja terve-ydenhuollon uudistukseen ja itsehallinto-alueiden perustamiseen siten, että Tampe-reen kaupunkiseudun rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on varmistettu myös tulevaisuudessa.

Merkittävä kaupungin toimintaan vai-kuttava rakennemuutos on palvelumal-lityö, jossa kuvataan, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toiminta-tapoja ja -malleja, jotta palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallityössä keskeisessä asemassa on yhteistyö ja yhteissuunnittelu asukkai-den ja eri toimijoiden kanssa. Lähtökohta-na on hyvinvointikeskus- ja lähitorimalli. Aluekeskuksiin sijoittuviin hyvinvointikes-kuksiin sijoittuu julkisia, yksityisiä ja kau-pallisia palveluita. Osana palvelumallityö-tä Kaupin kampusalueelle suunnitellaan perustason hyvinvointipalveluita tuotta-vaa opetushyvinvointikeskusta. Keskus mahdollistaisi alan opetukselle nykyistä laajemmat työelämäyhteydet sekä toimisi kehitystoiminnan innovaatio- ja kokeilu-ympäristönä.

Kaupungin kansainvälistä toimintaa joh-detaan uusien suuntaviivojen mukaisesti. Kaupungin kansainvälinen yhteistyö laaje-nee kaikilla toimintasektoreilla. Kaupungin edunvalvonnan johtamista tehostetaan. Kaupunkimarkkinointia vahvistetaan. Mat-kailun kehittämiseen etsitään nykyistä vaikuttavimpia toimintatapoja. Tapahtu-matoiminnan merkitys kaupungin vetovoi-matekijänä kasvaa entisestään. Kestävän kehityksen ratkaisuja edistetään koko kon-sernissa. Tulevana vuonna panostetaan lii-kenneturvallisuuden parantamiseen

Tampereen kaupunki järjestää hätäma-joituksen ja siihen liittyvät palvelut noin 550 turvapaikanhakijalle (tilanne marras-kuu 2015). Hätämajoitusta järjestetään Koukkuniemen Lehtelä-talossa, Kaupin sairaassa (osastot 2 A ja 5 A), Multisillan koulussa sekä Orivedellä tyhjillään olevas-sa kerrostalossa. Lisäksi palveluja oste-taan Naisten suojakoti ry:ltä. Toiminnasta aiheutuu noin 0,8 milj. euron kuukausit-taiset kustannukset (noin 50 euroa/tur-vapaikanhakija/päivä), jotka laskutetaan maahanmuuttovirastolta. Hätämajoitus-toiminnan tuloja ja menoja ei ole huomi-oitu vuoden 2016 talousarviossa, koska toiminnan laajuutta ja kestoa on vaikea arvioida. Toiminnan menoja kohdistetaan

erityisesti konsernihallinnon tilaajaryh-mään ja Avopalvelujen tuotantoalueelle.

Konsernihallinnon uudistaminen on lähtenyt käyntiin vuonna 2014. Vuoden 2015 aikana tehtiin erikseen selvitykset konsernipalvelujen (sisäisten palvelujen) kehittämisestä sekä konsernihallinnon hallintotehtävien keskittämisestä. Uu-teen konsernipalveluyksikkö Koppariin siirretään vuoden 2016 alusta tieto- sekä ICT-palveluja ja henkilöstöhallinnon, pää-tösvalmistelun sekä asianhallinnan toimin-toja. Konsernihallinnon omat henkilöstö-, hallinto- ja taloustehtävät keskitetään hal-lintoyksikköön 1.1.2016 lähtien.

Konsernihallinnon henkilötyövuodet vä-henevät 67:llä vuoden 2015 suunnitelmas-ta. Suurin muutos on konsernipalveluyk-sikkö Koppariin siirtyvät henkilöt. Tämän lisäksi konsernihallinnosta siirtyy Frenck-ellin palvelupiste Viranomaispalveluihin ja päivähoidon palveluohjaus Varhaiskasva-tukseen ja perusopetukseen.

Konsernihallinnon talousarvion tuloi-hin ja menoihin vaikuttaa 22,9 milj. euroa pienentävästi ICT-palvelujen siirtyminen konsernipalveluyksikkö Koppariin. Talous-arviovuodelle menoja lisäävät kaupungin koko henkilöstölle tarkoitettu liikuntakort-ti 1,4 milj. euroa sekä elinkeinorahaston suunniteltu käyttö 2,0 milj. euroa. Eläke-vastuiden osalta on tehty 0,7 milj. euron siirto Viranomaispalveluihin.

Konsernihallinnolla on erikseen sitovaa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-selle myönnettävä toiminta-avustus, joka on suuruudeltaan 3,2 milj. euroa.

Konsernihallinnon investointeihin on varattu yhteensä 4,1 milj. euroa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen on käy-tettävissä 5,1 milj. euroa, josta 2,5 milj. euroa arvioidaan toteutettavan investoin-teina. Kaupungin osakkeiden ja osuuksien investointeihin on varattu 0,5 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2016 tehdään 1,0 milj. eu-roa sijoitus Tuomi Logistiikka Oy:n sijoite-tun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön (KV).

Konsernihallinto

Konsernihallinto


Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 23 087 24 374 24 368 899

Maksutulot 3 517 1 1 0

Tuet ja avustukset 4 136 2 239 2 582 1 978

Vuokratulot 10 23 23 10

Muut toimintatulot 2 300 1 382 1 382 1 126

Toimintatulot yhteensä 33 050 28 018 28 355 4 013

Valmistus omaan käyttöön 4 0 0 0

Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -31 173 -26 238 -25 467 -22 071

Henkilösivumenot

Eläkemenot -7 647 -7 369 -7 231 -6 101

Muut henkilösivumenot -1 700 -1 456 -1 413 -1 352

Palvelujen ostot -48 395 -46 913 -48 919 -28 975

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -734 -556 -524 -422

Avustukset -5 153 -5 291 -5 146 -7 021

Vuokramenot -5 617 -4 752 -4 687 -4 426

Muut toimintamenot -1 174 -1 327 -1 824 -1 972

Toimintamenot yhteensä -101 587 -93 903 -95 211 -72 339

Toimintakate -68 538 -65 885 -66 856 -68 326

Rahoitustulot ja -menot 7 0 0 0

Poistot ja arvonalentumiset -1 636 -1 730 -1 730 -1 700

Tilikauden tulos -70 167 -67 615 -68 586 -70 026

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -504 200 200 200

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 587 0 0 2 000

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -70 085 -67 415 -68 386 -67 826

KONSERNIHALLINTO

Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuo-det (htv)

TP 2014Muutettu TA 2015/

Hesu 2015TA 2016/

Hesu 2016

1 000 euroa htv 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv

Konsernihallinto 40 519 677 34 111 527 29 524 460

Konsernihallinto


KONSERNIHALLINTO

Investoinnit (1 000 euroa) TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet -1 507 -2 911 -2 147 -960

Muut pitkävaikutteiset menot -587 0 0 -1 372

Aineelliset hyödykkeet

Kiinteät rakenteet ja laitteet -156 -100 -100 -200

Koneet ja kalusto -66 0 0 0

Osakkeet ja osuudet -100 -500 -500 -1 540

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 416 -3 511 -2 747 -4 072

Rahoitusosuudet 57 0 120 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 359 -3 511 -2 627 -4 072

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 9 632 0 0 0

Tietohallinto Alkuper. TA 2015

TA 2016

Toimintatuotot 23 289 464

Toimintakulut -25 356 -3 042

Toimintakate -2 067 -2 578

Bruttoinvestoinnit yhteensä -3 011 -2 532

Toimintakate ja bruttoinvestoinnit yhteensä -5 078 -5 110

Muu konsernihallintoAlkuper. TA 2015

TA 2016

Toimintatuotot 4 729 3 549

Toimintakulut -68 547 -69 297

Toimintakate -63 818 -65 748

Bruttoinvestoinnit yhteensä -500 -1 540

(nettobudjetoitu)

(bruttobudjetoitu)

Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot poislukien konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla, jolla vuoden 2016 talousarviossa sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. ICT-palvelut (111232) näkyy vertailuvuoden 2015 luvuissa ja siirtyy 1.1.2016 Konsernipalvelut Koppariin.

Konsernipalvelut


Konsernipalvelut

Konsernipalvelut Koppari

Konsernipalvelut

Konsernipalveluyksikkö Koppari on uusi konsernipalveluja tuottava yksikkö, joka aloittaa toimintansa 1.1.2016. Koppari tuot-taa asiakkailleen talous-, henkilöstö-, tie-toja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palvelut.

Talouspalvelut tarjoaa Tampereen kau-pungille ja konserniyhteisöille palveluja koskien kirjanpitoa, ostolaskuja, laskutus-ta, maksuliikennettä ja asiakasmaksuja.

Henkilöstöpalvelut tuottaa kokonaisval-taisia henkilöstöpalveluja, joihin sisältyy HR-tuki, rekrytointi ja palkanlaskennan palvelut.

Tieto- ja kehittämispalvelut edistää tiedolla johtamista sekä strategista kehit-tämistä. Tietojohtamispalvelut tuottaa, kokoaa ja kehittää strategisen tason joh-tamisessa ja päätöksenteossa tarvittavaa tietoa sekä tukee tiedolla johtamista. Pro-jektitoimisto tukee, ylläpitää ja kehittää projektisalkun johtamista ja projektijohta-misen käytäntöjä sekä organisaation pro-jektiosaamista.

Hallintopalvelut tuottaa päätösvalmis-telun tukipalveluja, kirjaamopalveluja, hyvinvointipalvelujen ja kaupunkiympä-ristön kehittämisen tietopalveluja ja ar-kistonhoitoa, matkahallinnan palveluja, tilaisuuksien järjestämisen palveluja, pu-helunvälityspalveluja ja virastopalveluja.

ICT-palvelut järjestää Tampereen kau-pungin ja nimettyjen asiakkaiden palvelut, niiden tuen ja kehittämisen asiakkaiden käyttöön. ICT-palvelut huolehtii markki-noilta hankitut tuotteet, palvelut ja ratkai-sut asiakkaille sopiviksi kokonaisuuksiksi, antaa tietojärjestelmille niiden vaatiman tuen sekä kehittää niitä asiantuntijana yh-teistyössä asiakkaiden kanssa.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiKonsernipalveluyksikkö Kopparin osal-ta talousarviovuonna luodaan yhtenäisiä toimintamalleja asiakkuudenhallintaan ja oman toiminnan kehittämiseen sekä käy-dään asiakkaiden kanssa läpi uusia palve-luja.

Talouspalveluissa osallistutaan kaupun-gin laskutus- ja perintäprosessin yhtenäis-tämiseen, laskutusoperaattoripalvelujen kilpailutukseen sekä toimittajavaihdoksen toteutusprojektiin. Kaupungin kassatoi-mintoja kehitetään syksyllä 2015 toteute-tun esiselvityksen pohjalta. Ostotilausten tekemistä ja tilauksellisten ostolaskujen käsittelyä edistetään. Asiakasmaksujen kaupunkitasoista prosessia ja asiointikana-via yhtenäistetään sekä otetaan käyttöön sähköisiä toimintatapoja. Kirjanpidossa otetaan käyttöön uusi konsernitilinpää-tösohjelmisto ja kehitetään konsernilas-kentaa palvelemaan paremmin tiedolla johtamista.

Henkilöstöpalveluissa palvelutuotannon kehittämisen painopiste on vuonna 2015 valmisteltujen palveluprosessien muu-tosten toteuttamisessa. Toiminnan orga-nisointia kehitetään tiimien toiminta- ja työskentelytapoja yhdenmukaistamalla sekä käydään läpi asiakkaiden kanssa uu-det palvelusisällöt.

Tietojohtamispalvelut ja projektitoimis-to aloittaa uusina palveluina. Niiden toi-mintaa kehitetään vuoden 2016 aikana.

Hallintopalveluissa keskeisessä roolis-sa tulee olemaan ohjauksen ja palvelun

tuottamisen välisen yhteistyön kehittä-minen. Keskeisiä tavoitteita ovat uuden matkahallintaan liittyvän keskitetyn pal-velun edelleen kehittäminen ja sen käyt-töönoton mahdollistaminen kaupungin eri yksiköissä, uuden päätöksentekojärjestel-män käyttöönottoon osallistuminen ja sen käytön vakiinnuttaminen sekä arkistopal-veluun liittyvän osaamisen laajentaminen. Puhelunvälityspalveluissa kehitetään yh-teistyötä puhepalvelujen toimittajan kans-sa. Vuoden 2016 aikana selvitetään Viras-topalvelujen sijainti ja toiminnan laajuus kaupunkiorganisaatiossa.

ICT-palvelujen osalta kilpailutettiin 2015 kommunikaatio-, tietoliikenne-, asiantuntija- sekä perustietotekniikka ja integraatiopalvelut. Vuoden 2016 aika-na suoritetaan kilpailutettujen palvelu-jen käyttöönotto. Vuoden 2016 aikana toteutetaan uusien ICT-palvelujen käyn-nistämisen, jonka yhteydessä perus-ICT-palvelujen läpimenoaikoja lyhennetään palvelupyyntöjen osalta standardoimalla palveluja sekä lisäämällä itsepalvelua. Oman sovellustuen osalta palveluun tu-lee uutena neljän järjestelmän pääkäyt-täjyys, joista aiheutuvat tehtävälisäykset hoidetaan pääsääntöisesti nykyisellä hen-kilöstöllä. Palvelutuotantoa tehostetaan lisäämällä mm. kertakirjautumista sekä kehittämällä vuonna 2016 käynnistettävän integraatiopalvelun valvonta- ja hallinta-menetelmiä.

Henkilöstösuunnitelman mukaisesti Kopparin resurssit vuonna 2016 ovat 293,9 henkilötyövuotta.

Konsernipalvelut



TA 2016/ Hesu 2016

1 000 euroa htv

Konsernipalveluyksikkö Koppari 14 177 294

Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 38 788

Tuet ja avustukset 45

Toimintatulot yhteensä 38 833

Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -11 005

Henkilösivumenot

Eläkemenot -2 526

Muut henkilösivumenot -646

Palvelujen ostot -22 542

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -189

Vuokramenot -1 900

Muut toimintamenot -25

Toimintamenot yhteensä -38 833

Tilikauden tulos 0

Konsernipalvelut



Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 8 684 8 495 9 691 9 602



Muut toimintatulot 26 0 0 0


Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot -790 -900 -1 082 -875

Muut henkilösivumenot -253 -293 -353 -323



Vuokramenot -532 -534 -462 -392

Muut toimintamenot -13 -7 -11 -14


Tilikauden tulos 1 752 0 0 0



Hesu 2015TA 2016/

Hesu 2016


Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 5 535 150 7 638 169 6 343 159

Omassa yksikössä työskentelevät 2 969 58 3 009 59 2 986 59

Muissa yksiköissä työskentelevät 2 566 92 4 629 110 3 357 100

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

Konsernihallinnon kaupunkikehitysryh-mään kuuluva Työllisyydenhoidon palve-luyksikön (Typa) tehtävänä on osaltaan edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa, vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuo-tannosta niille työnhakija-asiakkaille, jot-ka tarvitsevat yksilöllisiä erityispalveluita sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typa (58,5 htv) tuottaa seuraavia palveluita; keskitetyt arvi-ointipalvelut, kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskuksen palvelut, valmennus- ja yrityspalvelut, palkkatu-kityöllistäminen, työkokeilu, projektit, Tampereen vammaisten työllistämistuet, työllistämispalvelut maahanmuuttajille ja nuorille, asiakasyhteistyön kehittäminen yhdessä mm. 3.sektorin ja elinkeinotoimi-joiden kanssa. Työvalmennussäätiö Syke, sosiaalinen yritys Sarka ja laitoshoidon

työllistämistoiminta ovat yhteistyökump-paneita. Typalle kuuluvat koordinaatio-tehtävät työllisyydenhoidon paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittämisessä.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTyöllisyydenhoidon palveluyksikön tavoit-teena on kaupunkistrategian mukaisesti vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttö-myyttä. Yksikössä tavoitteena on toimia siten, että asiakaspalvelut, tukipalvelut ja projektit hyödyntävät ja täydentävät toi-siaan.

Toiminnan haaste on korkean työttö-myyden lisäksi kuntien vastuun lisäänty-minen työllisyydenhoidossa. Yhteistyön kehittäminen TE-toimiston kanssa on keskiössä hyvien tulosten saavuttamisek-si. Yhteistyötä aikuissosiaalityön sosiaali-

sen kuntoutuksen sekä terveydenhuollon ja elinkeinoelämän kanssa tiivistetään. Asiakasohjausta, välityömarkkinoita ja palvelutarjontaa kehitetään. Hallinto- ja tukipalvelut keskitetään tehokkaamman toiminnan mahdollistamiseksi. Kuntako-keilun parhaat käytänteet eli arviointi-, valmennus- ja yrityspalvelut on vakinais-tettu. Seudullisen yhteistyön syventämis-mahdollisuuksia selvitetään ja varaudu-taan tämän toteutukseen.

Keskeisiä painopistealueita ja kehittä-miskohteitamme vuonna 2016 ovat yhteis-työn kehittäminen kumppanuusperiaat-teen mukaisesti, henkilöstön kehittäminen ml. hyvä esimiestyö/ johtamiseen panos-taminen, työllistämispalveluiden edelleen kehittäminen ml. tehostaminen ja toimin-taedellytysten pitäminen mahdollinen hy-vinä muuttuvassa ympäristössä.

Konsernipalvelut


Viranomaispalvelut

Viranomaispalvelut on vuoden 2015 alus-ta perustettu konsernipalveluluiden yk-sikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kun-nan lakisääteisistä velvoitteista koskien ympäristöterveyttä (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto), kiinteistönmuodostusta, rakennusvalvon-taa, ympäristönsuojelua, jätehuoltoa sekä pysäköinnin- ja katutilavalvontaa. Toimin-ta on seudullista ympäristöterveydessä ja jätehuollossa.

Osana yksikön palvelukeskusajatuk-sen kehittämistä vuoden 2016 alusta Vi-ranomaispalveluihin liitetään Frenckel-lin palvelupiste ja hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteen käsittely. Lisäksi jouk-koliikenteen uusimuotoisen lipputarkas-tustoiminnan sijoittamista yksikköön on suunniteltu.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTavoitteena on luoda yhtenevä, tarkoi-tuksenmukainen ja tehokas toimintamalli laadukkaiden ja sujuvien viranomaispal-velujen tuottamiseksi. Lisäksi tavoitellaan toimintojen sujuvuutta vastuualueiden ra-japinnoilla, synergiaetuja ja lakisääteisten tehtävien toiminta-alueiden selkiyttämis-tä. Palveluista laskutetaan lainsäädännön mukaan. Resurssit arvioidaan lakisääteis-ten velvoitteiden mukaisesti sekä mahdol-lisia päällekkäisiä toimintoja karsitaan.

Asiakaslähtöisyyden parantamista tavoi-tellaan toiminnallisten muutosten ja asia-kaspalvelun yhteensovittamisen (yhden luukun periaate) sekä sähköisen asioinnin kehittämisen kautta. Asiakaspalvelun yh-den luukun periaatetta kehitetään aske-

leittain. Vuoden 2016 alusta asiakkaiden kulkua ja neuvontaa keskitetään Frenckel-lin palvelupisteeseen.

Asiakaspalvelun kehittämiseen liittyy keskeisesti digitalisaatio, jonka osalta konkreettinen toimenpide on sähköinen asiointi Lupapiste.fi-portaalin kautta. Lu-papiste.fi otetaan käyttöön rakennusval-vonnassa ja katutilavalvonnassa vuoden 2016 alusta. Lisäksi digitalisaation osalta kartoitetaan ja suunnitellaan muita käyt-töönottomahdollisuuksia. Yksikkö on mu-kana kaupungin Palvelupaja-projektissa, joka liittyy 6 Aika-hankkeeseen. Tavoiteti-lana nähdään, että asiakaspalvelun yhden luukun periaatetta lähdetään toteutta-maan sähköiseen maailmaan fyysistä pal-velun kehittämistä unohtamatta.

Yksikön yhtenäisten toimintatapojen rakentamista jatketaan vuonna 2015 aloi-tetun työn pohjalta. Tämä tarkoittaa käy-tännössä yhtenäisiä menettelyjä ja tuki-luontoisten tehtävien organisointia, johon liittyy tukitehtävien (talous-, henkilöstö- ja toimistotehtävät) keskittäminen. Lisäksi arkistointi, ICT-asiat ja muut mahdolliset päällekkäiset toiminnot käydään läpi. Toi-minnan kehittämisen yhdeksi työkaluksi otetaan käyttöön työajan seuranta vuoden 2016 alusta lähtien.

Maankäytön hallinnan prosessin kehit-tämistä jatketaan. Rakennuslupa- ja kiin-teistömuodostusprosesseja sujuvoitetaan sekä hiotaan ympäristönsuojelun yhteis-työmenettelyä.

Viranomaispalvelujen nykyistä laajem-paa ulkoisten asiakkaiden palvelun toimin-tamallia kehitetään osana koko kaupungin toimintamallin uudistusta. Tavoitteena on, että vuoden 2016 aikana suunnitellaan ja päätetään yksikön nykyistä laajemmasta palveluvalikoimasta.

Tuloslaskelma (1 000 euroa)Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 2 091 2 303 2 361

Maksutulot 3 163 3 302 3 101

Tuet ja avustukset 119 17 13

Toimintatulot yhteensä 8 643 8 793 8 875

Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -6 221 -6 301 -6 697

Henkilösivumenot

Eläkemenot -1 063 -1 175 -1 945

Muut henkilösivumenot -360 -366 -426

Palvelujen ostot -3 612 -3 578 -3 352

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -96 -122 -155

Avustukset -18 -18 -17

Vuokramenot -898 -938 -967

Muut toimintamenot -222 -230 -268

Toimintamenot yhteensä -12 490 -12 728 -13 828

Toimintakate -3 847 -3 935 -4 953

Poistot ja arvonalentumiset -10 -10 0

Tilikauden tulos -3 857 -3 945 -4 953


Muutettu TA 2015/ Hesu 2015

TA 2016/ Hesu 2016

1 000 euroa htv 1 000 euroa htv

Viranomaispalvelut 7 842 140 9 068 155

Viranomaispalvelut ovat konsernipalvelujen yksikkö vuodesta 2015 lähtien. Vertailutiedot TP 2014 esitetään konsernihallinnon taulukoissa.

Tilaajaosa


Tilaajaosa

Tilaajaosa

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Varhaiskasvatus ja esiopetusPerusopetusNeuvola- ja terveydenhuoltopalvelutPsykososiaalisen tuen palvelutKulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut

Ammatillinen koulutusLukiokoulutusElinkeino- ja työllisyyspalvelut

Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelutKulttuuripääomapalvelutKulttuuri- ja liikuntakasvatusKulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut

Ennaltaehkäisevät palvelutPerusterveydenhuollon avopalvelutSairaalapalvelutPäihde- ja mielenterveyspalvelutSosiaalisen tuen palvelutVammaispalvelut

Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevät palvelutKotona asumista tukevat palvelutSairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito

Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminenKaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpitoJoukkoliikennePelastustoimi

Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen



Lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessi koostuu seuraavista palvelukokonaisuuk-sista: varhaiskasvatus ja esiopetus, perus-opetus, neuvola- ja terveydenhuoltopal-velut, psykososiaalisen tuen palvelut ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Lasten ja nuorten ydinprosessin tavoitteena on luo-da tamperelaisille lapsille ja nuorille hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edis-tävät ja turvaavat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria aktiiviseen ja monipuoli-seen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan.

Lasten ja nuorten palvelut ovat pääosin lakisääteistä viranomaistoimintaa sekä peruspalveluja, joita kunta on velvoitettu järjestämään. Palvelut voidaan hankkia kunnan omalta tuotannolta, yksityisiltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta tai ne voidaan järjestää seudullisesti.

Toimintaympäristön muutoksetAlle kouluikäisten ja kouluikäisten määrän kasvu jatkuu väestösuunnitteen mukaan vuoteen 2030 asti.

Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Hallitusohjelmaan 27.5.2015 on kirjattu varhaiskasvatusoikeuden sekä yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa olevien lasten ja kasvattajien suhdeluvun muutok-sista. Toteutuessaan lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2016. Tampereen kaupun-ginvaltuusto päätti 16.11.2015 § 252, että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön rajoi-tuksia subjektiiviseen varhaiskasvatusoi-keuteen eikä muuta lasten ja kasvattajien suhdelukua. Talousarviossa on varauduttu mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoi-mintana. Mikäli toimenpiteet mahdollisuu-

desta toteuttaa esiopetuksessa olevan lap-sen hoito maksullisena kerhotoimintana ei toteudu, jatketaan esiopetuksen jälkeisen kerhotoiminnan kehittämistä saatujen ko-kemusten pohjalta. Lisäksi palveluseteli-päivähoitoa laajennetaan vuoden 2016 ai-kana tontinluovutusmenetelmää käyttäen.

Uusi sosiaalihuoltolaki ja päivitetty las-tensuojelulaki tulivat pääosin voimaan 1.4.2015. Lakien tavoitteena on vahvistaa ehkäiseviä palveluja sekä tarvelähtöisyyttä tavalla, joka uudistaa merkittävästi lasten-suojelutyötä ja sosiaalipalvelujen kokonai-suuden järjestämistä kunnissa. Perhepal-velujen vahvistaminen otetaan huomioon myös vuoden 2016 talousarviossa.

Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki as-tui voimaan 1.8.2014. Lain mukaan oppi-laitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuk-sen järjestäjä on yksityinen tai valtio, joll-ei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea kou-lutuksen järjestäjää. Tampereella ollaan kehittämässä uudenlaista verkostomais-ta tuotannon toimintamallia palvelujen järjestämiseksi. Uusi toimintamalli pilo-toidaan projektimuotoisena vuoden 2016 syyslukukauden alkuun mennessä.

Tampere osallistuu isäntäkuntana val-tiovarainministeriön käynnistämään kun-takokeiluun. Lasten ja nuorten palvelut osallistuu Integroitujen hyvinvointipalve-lujen kokeiluun, joka kestää vuoden 2016 loppuun. Kokeilu toteutetaan Tiimipal-velu Keinun mallia (hyvinvointineuvola) kehittämällä. Kuntakokeiluun osallistuu

varhaiskasvatuksen, perusopetuksen alku-opetuksen, oppilashuollon, neuvolapalve-lujen, kouluterveydenhuollon, perhetyön sekä tarvittaessa muiden sosiaali- ja terve-ydenhuollon palvelujen toimijat.

Tampereen ja Oriveden kaupungit muo-dostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yh-teistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampere. Orivedelle järjestettävät lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalve-lut sisältyvät neuvola- ja terveydenhuol-topalvelujen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen palvelutilauksiin.

Tampereella on toteutettu lapsinäkökul-man huomioon ottamista useiden vuosien ajan eri tavoin. Lapsivaikutusten arvioin-tiin kehitettyä menetelmää kokeillaan ja otetaan käyttöön osana päätöksentekoa.

Lasten ja nuorten palveluverkkoa tar-kastellaan osana kaupungin palvelumallin kehittämistyötä, jossa hyvinvointikeskus-ten kehittämisen lisäksi käydään läpi kou-luja päiväkotiverkoston riittävyys tulevai-suuden haasteet huomioon ottaen.

Ydinprosessin toiminnan tavoitteetYdinprosessin toiminnan tavoitteet koh-distuvat lasten ja nuorten palveluja kos-kevien rakennemuutosten toteuttamiseen. Tavoitteena on vastata perheiden psyko-sosiaalisen tuen tarpeeseen ja kasvattaa perhehoidon osuutta sijaishuollosta, kas-vattaa avoimen varhaiskasvatuspalvelujen osuutta ja lisätä palvelusetelipäivähoitoa. Lisäksi neuvola- ja terveydenhuoltopal-veluissa edistetään osaltaan perustervey-denhuollon osuuden kasvattamiseen ter-veydenhuollon kustannuksista tähtäävää tavoitetta.





Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 5 544 6 886 6 889 6 521

Maksutulot 14 043 14 867 14 767 15 886




Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -45

Henkilösivumenot

Eläkemenot -1 381 -631 -631 -781



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3

Avustukset -22 841 -22 137 -23 659 -24 664

Vuokramenot -561 -446 -495 -491



Toimintakate -338 167 -329 976 -330 891 -343 862






Varhaiskasvatus ja esiopetus

Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jat-kuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhem-mille mahdollisuuden valita, järjestetään-kö lapselle päivähoito osa-aikaisesti vai kokopäivähoitona. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus käsittää kunnan järjestämän päivähoidon ja yksi-tyisen päivähoidon, perusopetuslain edel-lyttämän esiopetuksen sekä kotihoidon tuen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muo-dostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan kunnallisena ja yksityisenä palveluna. Osa yksityisestä palvelusta tuotetaan pal-velusetelillä. Lasten kotihoidon tuki on päivähoitopaikalle vaihtoehtoinen lapsen

hoidon järjestämisen muoto. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä laski Tampereella 3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuoden 2014 lopussa päivähoitoikäisten lasten (10kk-6v) määrä oli 13 899 (muutos vuoteen 2013, + 236 lasta; 1,7 %). Päivä-hoitoikäisistä lapsista (10 kk-6v) yhteensä 64,6 prosenttia (2013: 67) on kunnan jär-jestämässä ja tukemassa päiväkotihoidos-sa. Esiopetukseen osallistui 96 prosenttia 6-vuotiaiden ikäluokasta (2013: 95,3).

Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdol-listamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskas-vatukseen turvataan riippumatta vanhem-pien työmarkkina-asemasta. Päätöksen ai-heuttamat lisäkustannukset 1,6 miljoonaa

euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää. (KV) Talousarvios-sa on varauduttu mahdollisuuteen toteut-taa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana.

Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta mahdollisen varhaiskasvatuslain mahdol-listamalla tavalla. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1 miljoona euroa kate-taan kasvattamalla vuoden 2016 talousar-vion alijäämää. (KV)

Vuonna 2016 uusia kustannuslaskennal-lisia päivähoitopaikkoja saadaan yhteensä 369. Uusia päivähoitopaikkoja saadaan, kun vuoden vaihteessa valmistuvat Ta-kahuhdin päiväkoti, Veisun päiväkoti ja Metsäniityn päiväkodin laajennus. Lisäksi elokuussa 2016 valmistuu uusi Vehmais-ten päiväkoti koulun yhteyteen. Talouden sopeuttamistoimenpiteenä luovutaan varhaiskasvatukseen soveltumattomista tiloista lakkauttamalla pieniä yksiköitä. Kustannuslaskennallisten paikkojen palve-lutilauksen nettolisäys omalta tuotannolta on 294.

Vuoden 2015 syksyllä esiopetuksen jäl-keinen toiminta muuttui niin, että jois-sakin yksiköissä esiopetuksen jälkeinen hoito toteutettiin koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamallin mukaisesti. Mikäli lainsäädäntö ei mahdollista kunnille esi-opetuksessa olevan hoidon järjestämistä maksullisena kerhotoimintana, jatketaan kehittämistyötä vuonna 2015 saatujen ko-kemusten pohjalta.

Palvelusetelipäivähoito laajeni vuoden 2015 syksyllä kahdella uudella palvelusete-lipäivähoitoyksiköllä. Palvelusetelimallilla tuotettu päivähoito laajenee myös vuon-na 2016. Uusi 90-paikkainen palvelusete-lipäiväkoti aloittaa vuoden 2016 syksyllä. Lisäksi suunnitellaan uusia palveluseteli-päiväkoteja myös vuodelle 2017.

Yksityisen hoidon kunnallinen lisä pide-tään vuoden 2015 tasolla.

Varhaiskasvatus ja esiopetus Yhteensä

Päiväkotihoito 82 285

Perhepäivähoito 2 367

Avoin varhaiskasvatus 1 558

Esiopetus 9 099

Esiopetusta täydentävä toiminta 4 837

Erho-perhekeskus 457

Erho-yksikön kesäajan toiminta 220

Oma tuotanto yhteensä 100 823

Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) 3 719

Kotihoidon tuki (avustukset) 13 451

Yksityisen hoidon tuki (avustukset) 3 500

Muut päivähoitopalvelut (avustukset) 14

Palvelusetelipäivähoito 1 818

Kotikuntakorvaukset 264

Muu tuotanto yhteensä 22 766

Yhteensä 123 589

SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)

Varhaiskasvatus ja esiopetus TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 12 893 13 345 13 345 14 311

Toimintamenot -116 277 -114 847 -116 334 -123 589

Toimintakate -103 384 -101 502 -102 989 -109 278

PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)



Perusopetus TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 8 765 6 800 9 379 5 941

Toimintamenot -152 168 -150 205 -152 183 -153 208

Toimintakate -143 403 -143 405 -142 804 -147 267


Perusopetus Yhteensä

Perusopetus 133 378

Sairaalaopetus 551

Lisäopetus 621

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 3 289

Maahanmuuttajien valmistava opetus 1 368

Toisen asteen opiskelijahuolto 907


Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset) 894

Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) 166

Kotikuntakorvaukset 11 839

Opiskelijahuolto (ostopalvelut ja avustukset) 195


Yhteensä 153 208


Perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävä on järjestää sen alueella asuville oppivel-vollisuusikäisille maksutonta perusopetus-ta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole si-joittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista aamu- ja ilta-päivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä eri-tyisopetukseen otetuille tai siirretyille op-pilaille.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessiin on keskitetty myös toisen asteen opiskelijahuoltoon kohdistettavat määrärahat. Opiskelijahuolto on sijoitettu siirtymävaiheessa perusopetuksen pal-velukokonaisuuteen. Opiskelijahuollon osalta laaditaan erillinen sopimus toisen asteen koulutuspalvelujen kanssa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKaupungin peruskouluissa on oppilaita lu-kuvuoden 2015–2016 alussa 15 441, kasvua edelliseen lukuvuoteen on 359 oppilasta.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 2460 oppilasta. Kau-punki tuottaa palveluista 58 %.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisälly enää erityisavustusta peruskoulun opetusryh-mien pienentämiseen, jonka vaikutuksesta perusopetuksen keskimääräinen ryhmäko-ko kasvaa Tampereella 0,5 oppilaalla syys-lukukaudella 2016. Talouden sopeuttamis-toimenpiteiden johdosta koulukuljetuksia tehostetaan, mikä edellyttää kuljetuspe-rusteiden tarkistamista.

Palvelutilauksesta on vähennetty ope-tus- ja kulttuuriministeriön laadun kehit-tämiseen saadut avustukset, jotka koh-dennetaan vuodesta 2016 alkaen suoraan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle.

Lukuvuoden 2016–2017 alkaessa otetaan käyttöön Vehmaisten uusi koulurakennus.

Uusi opetussuunnitelma otetaan käyt-töön asteittain vuonna 2016. Uusi suunni-telma sisältää muutoksia mm. kielten ope-tukseen. Kustannusvaikutuksia ei ole voitu vielä arvioida.



Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut



Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 929 1 281 1 280 1 049

Toimintamenot -25 324 -25 425 -25 436 -25 828

Toimintakate -24 395 -24 144 -24 156 -24 779

Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Yhteensä

Hyvinvointineuvolapalvelut 7 042

Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut 5 153

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 6 241

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto 5 901

Oriveden palvelut 856


Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) 635

Muu tuotanto yhteensä 635

Yhteensä 25 828

Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluis-ta säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain määrittelemiin terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien vä-listen terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuu-teen kuuluvat hyvinvointineuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto sekä kes-kitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuonna 2016 kehittämisen painopisteitä ovat edelleen hyvinvointineuvolatoimin-tamallin laajentaminen ja siihen kuuluvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käy-tön tehostaminen, työnjaon ja yhteisen toiminnan kehittäminen perhepalvelujen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa, uusien sähköisten palvelujen käy-tön laajentaminen sekä nuorten palvelujen kehittäminen.

Hyvinvointineuvolatoiminnan laajenta-mista jatketaan edelleen siten, että vuoden 2016 lopussa se kattaa vähintään 96 pro-senttia äitiys- ja lastenneuvoloista. Talous-arviossa on huomioitu isyyslain mukaisen

isyyden tunnustamisen vastaanottamisen tuleminen osaksi perusneuvolatyötä.

Opiskelijoiden perusterveydenhuollon palveluja vahvistetaan lisäämällä opiske-luterveydenhuollon palveluihin lääkäri ja psykologi. Lisäyksellä nostetaan hoidon saatavuus myös opiskelijoiden osalta hoi-totakuun edellyttämälle tasolle sekä mah-dollistetaan nykyistä paremmin myös en-naltaehkäisevän toiminnan toteuttaminen opiskeluterveydenhuollossa.

Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut tilataan yliopisto-opiskelijoiden palveluja lukuun ottamatta kaupungin omalta pal-velutuotannolta. Ylioppilaiden terveyden-huoltosäätiö (YTHS) saa Tampereen kau-pungilta pysyväisavustusta toimintaansa.



Psykososiaalisen tuen palvelut


Psykososiaalisen tuen palvelut Yhteensä

Perhepalvelut 11 966

Lastensuojelun avohuollon palvelut 11 960

Lastensuojelun sijaishuollon palvelut 6 261

Muut palvelut 30



Omaishoidontuki 4 052

Lastensuojelun avohoito (avustus) 1 023

Lastensuojelun kuntoutus ja hoito 22 419

Nuorten päihdehuolto 287

Tuetun asumisen palvelut 366

Toiminta-avustukset 44

Muut palvelut 235

Oriveden palvelut 1 644


Yhteensä 61 271


Psykososiaalisen tuen palvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 3 612 4 761 4 762 4 505

Toimintamenot -64 493 -59 923 -59 912 -61 271

Toimintakate -60 880 -55 162 -55 150 -56 766

Psykososiaalisen tuen palveluissa toimin-taa säätelevät erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perhei-tään mahdollisimman varhaisessa vaihees-sa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa tur-vata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon anta-mista sekä viranomaistoimintaa. Palvelu-kokonaisuuteen kuuluvat omasta palvelu-tuotannosta perhepalvelut, lastensuojelun avohuollon palvelut sekä lastensuojelun sijaishuollon palvelut. Lastensuojelun si-jaishuollon, omaishoidon tuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöi-sesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja jär-jestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetLastensuojelun avohuollon tukitoimenpi-teitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä on pysynyt viime vuodet samansuuruise-na. Sijaishuollossa olleiden lasten määrä suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten lasten määrään laski vuosien 2009–2013 välisen ajan. Vuonna 2014 tamperelaisista 0–17-vuotiaista lapsista 1,65 % oli sijoitet-tu kodin ulkopuolelle (2013 1,64 %). Kau-punkistrategian mukaisesti tavoitteena on edelleen siirtää painopistettä sijaishuollos-ta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoi-dosta perhehoitoon. Vuoden 2016 sijais-huollon vuorokausista 63 % tavoitellaan toteutuvan perhehoidossa. Omaishoidon-tuen asiakasmäärä on lisääntynyt merkit-tävästi vuosien 2014–2015 aikana.

Perhepalveluissa vahvistetaan tukihen-kilötoimintaa sekä vertaisryhmätoiminnan järjestämistä erityisesti murrosikäisten lasten perheiden tarpeisiin. Perheneuvo-lassa jatketaan ohjauksen sekä tutkimus-

ja hoitotyön käytänteiden kehittämistä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseksi lasten-psykiatrisessa työssä. Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun li-säämiseksi valmistellaan puolestaan pal-velusetelin käyttöön ottoa vuoden 2016 alusta. Perhepalveluihin lisätään myös sosiaalityöntekijä toteuttamaan ja kehit-tämään terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistä palvelutarpeen arviointia sekä perheiden palveluohjausta. Uuden toimin-nan tavoite on vastata sosiaalihuoltolain mukaisesti niiden erityistä tukea tarvit-sevien lasten ja nuorten tarpeisiin, jotka eivät saa palveluita kehitysvammalain tai muun erityislain perusteella merkittävistä tarpeista huolimatta.

Vuonna 2014 aloitettua, ja kuluvana vuonna kolme joukkuetta kattavaa Ice-hearts-toimintaa laajennetaan yhdellä joukkueella. Talousarviossa on varaudut-tu mahdollisuuteen osallistua vuodesta 2016 alkaen Voimaperheet- toimintamallin implementointihankkeeseen.

Tampereen kaupungissa tehtävän lä-hisuhdeväkivaltatyön koordinoimiseksi käynnistetään vuoden kestävä pilotti, jota toteuttamaan lisätään sosiaalipäivystyk-seen kaksi työntekijää ikilan, tetolan ja lanulan yhteisellä tilauksella. Tehostetun perhetyön palveluihin haetaan puolestaan lisää joustavuutta siirtämällä intensiivisen perhetyön ostopalvelurahat tuotannon budjettiin alihankintaoikeuksin.

Psykososiaalisen tuen palveluista hie-man yli puolet tilataan kaupungin omal-ta tuotannolta. Omaa palvelutuotantoa täydennetään ulkopuolisilla ostoilla ja avustuksilla. Lastensuojelun sijaishuollon, omaishoidontuen asiakkaiden lyhytaikais-hoidon sekä nuorten tuetun asumisen pal-velut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut ostetaan kokonai-suudessaan kolmannelta sektorilta.



Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut



Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 0 0 0 0

Toimintamenot -6 104 -5 763 -5 792 -5 772

Toimintakate -6 104 -5 763 -5 792 -5 772

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Yhteensä

Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen 1 920

Kasvatuksellinen ohjaustoiminta 2 163

Sosiaalinen vahvistaminen 419

Lastenkulttuuripalvelut perheille 272

Moniammatillinen kulttuurikasvatus 554

Muut palvelut 5


Vapaa-ajan palvelut (avustukset) 268

Nuorisopalvelut 171


Yhteensä 5 772

Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus jakautuu nuoriso-palveluihin ja lasten kulttuuripalveluihin. Asiakasryhmiä ovat tamperelaiset ja Tam-pereella vierailevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä, päiväkoti-, koulu- ja vapaa-ajan ryhmät sekä paikalliset ja alu-eelliset yhteisöt ja järjestöt.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa ko-rostuu yhteistyö kaupungin ulkopuolis-ten palvelun tuottajien kanssa. Palveluja tuottavat kaupungin ohella kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset yritykset ja yhteisöt. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja tuotetaan myös kuntien välisenä yhteis-työnä. Lastenkulttuurin tapahtumista, esi-tyksistä ja työpajoista noin 95 % ostetaan kaupungin ulkopuolisilta palveluntuottajil-ta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKaupunkistrategian ennaltaehkäisevänä tavoitteena on muun muassa, että mahdol-lisuuksia liikkumiseen, kulttuuri- ja luon-tokokemuksiin vahvistetaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla turvataan lapsille ja nuorille tasapuoliset mahdollisuudet har-rastustoimintaan ja osallistumiseen.

Nuorisopalveluihin sisältyy harrastustoi-minnan ja nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen, kasvatuksellinen ohjaustoi-minta (sisältäen mm. nuorisotalotoimin-nan) sekä sosiaalinen vahvistaminen (mm. erityisnuorisotyön ja kohdennettu koulu-työ). Yhteistyötä yläkoulujen kanssa tiivis-tetään. Lisäksi myönnetään toiminta-avus-tuksia kolmannen sektorin nuorisotyöhön, nuorten harrastus- ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Lastenkulttuurikeskus Rulla

toimii Finlaysonin alueella yksityisissä ti-loissa, joista on tarkoituksenmukaista luo-pua muiden kaupungin toimintojen siellä päätyttyä. Suunnittelua Vanhan kirjasto-talon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi jatketaan ja Rullan muuttoa sinne valmis-tellaan syksylle 2016.

Lastenkulttuuripalveluihin sisältyy eri-laisia tapahtumia kaupungin omissa toi-mipisteissä sekä Lastenkulttuurikeskus Rullan näyttely- ja tapahtumatoiminta. Moniammatilliseen kulttuurikasvatukseen sisältyy Taidekaari-toiminta kouluissa sekä ohjatut päiväkoti- ja kouluryhmäkierrokset Rullassa. Pirkanmaan Taikalamppu (Tam-pere ja Lempäälä yhdessä) koordinoi valta-kunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoa. Lastenkulttuuritoiminnan tavoitteena on lisätä lastenkulttuurin näkyvyyttä ja vai-kuttavuutta sekä kehittää sisältöjä.

Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen



Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminenOsaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut.

Osaamis- ja elinkeinopalveluilla edis-tetään kaupungin vetovoimaa ja elinvoi-maisuutta. Tehtävänä on turvata osaavan työvoiman saatavuus, tarjota laadukasta koulutusta sekä tukea alueen elinkeinoelä-män menestystä ja uudistumista.

Tampereen kaupunki toimii ammatilli-sen koulutuksen ja lukiokoulutuksen jär-jestäjänä. Ammatillinen koulutus tilataan Tampereen kaupungin toisen asteen kou-lutukseen kuuluvalta Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). Lukiokoulutus tilataan kaupungin toisen asteen koulu-tuksen lukiokoulutukselta.

Tampereen kaupungin elinkeinopoli-tiikan ohjauksesta vastaa konsernihallin-non kaupunkikehitysryhmä. Operatiivisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta ja pal-veluiden tilaamisesta päättää osaamis- ja elinkeinolautakunta. Elinkeino- ja matkai-lupalvelut tilataan Tampereen kaupunki-seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Työllisyydenhoidon palvelut tila-taan pääosin kaupungin Työllisyydenhoi-don palveluyksiköltä (TYPA).

Toimintaympäristön muutokset Suomen talouden kehityksen ennustetaan jatkuvan heikkona vuonna 2016. Talou-

den pitkittyneet vaikeudet näkyvät Tam-pereella ja Pirkanmaalla muun muassa ICT- ja muiden alojen voimakkaan raken-nemuutoksen jatkumisena. Alueen kor-kea osaaminen on kyettävä muuntamaan innovaatioiksi ja kasvuksi. Kaupunki edis-tää osaltaan yritysten toimintaympäristön kehittymistä ja uusien työpaikkojen synty-mistä sekä tukee rakennemuutostilantei-den hoitoa.

Työmarkkinoiden tilanne on vaikea. Irtisanomiset ja työttömyysjaksojen pit-kittyminen uhkaavat nostaa työttömyyttä edelleen. Lakisääteisen työllistymistä edis-tävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toiminta alkaa. TE-toimiston arvion mu-kaan lähes 5000 tamperelaista työtöntä on yhteispalvelun tarpeessa, ja paine kau-pungin järjestämiin palveluihin kasvaa. Samaan aikaan valtiontalouden säästöt supistavat TE-hallinnon resursseja.

Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustaa työn vastaanot-tamiseen. Toimintatapoja halutaan uudis-taa digitalisaatiolla ja kokeilukulttuurilla. Työvoimapalveluiden siirtoa vaikeimmin työllistyvien osalta resursseineen kuntien vastuulle selvitetään.

Osaavan työvoiman saatavuuden tur-vaaminen tulevaisuuden työmarkkinoille ja uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutustarpeen ennakointia


ja toimenpiteitä kaikilla koulutustasoilla. Hallitusohjelman mukaan sitoudutaan 190 milj. euron säästötasoon ammatillisessa koulutuksessa vuodesta 2017 alkaen. Ra-hoitusta leikataan jo toteutettavien leik-kausten lisäksi lähivuosina arviolta 8-10 prosentilla. Lisäksi tavoitellaan merkittä-vimpiä pidemmän aikavälin rakenteellisia säästöjä reformistisilla uudistuksilla.

Lukiokoulutukseen kohdistuu tulevina vuosina paljon muutospaineita, kuten tun-tijakouudistus sekä sähköisten ylioppilas-kirjoitusten käyttöön otto. Toisen asteen koulutukseen tulevien 16-18 -vuotiaiden nuorten määrän ennustetaan kasvavan seudulla tasaisesti. Heitä voi olla kaupun-kiseudulla vuonna 2025 jopa 3000 enem-män kuin nyt (+20 %). Lukiokoulutuksen suosio ja talouden tasapainottamisen haasteet edellyttävät myös Tampereen ja Tampereen seudun lukioiden konkreettis-ten yhteistyömahdollisuuksien kehittämis-tä.

Toisen asteen koulutuksen hallintomal-lista on tekeillä selvitys, jonka johtopää-tösten täytäntöönpanosta päätetään vuo-den 2016 aikana.

Korkeakoulujen Tampere3 -hanke on tamperelaisen osaamisjärjestelmän ja aluetalouden tulevaisuuden kannalta keskeisin hanke, jota kaupunki edistää edunvalvonnassaan ja muilla tarpeellisilla tavoilla.

Ydinprosessin toiminnan tavoitteetYdinprosessin toiminnan tavoitteet koh-distuvat kaupunkistrategian ennaltaehkäi-sy ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä elinvoima ja kilpailukyky -näkökulmien toteuttamiseen. Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta parannetaan toimintamallia uudistamalla. Yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa vahvistetaan yri-tysten toimintaympäristöä kehittämällä innovaatioympäristöjä sekä edistämällä älykkään liikenteen kehittymistä ja avoi-men datan hyödyntämistä. Kaupungin osaamisjärjestelmää vahvistetaan edistä-mällä Tampere3 -hankkeen toteutumista.


Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Tuet ja avustukset 998 460 460 460

Toimintatulot yhteensä 998 460 460 460

Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -31

Henkilösivumenot

Eläkemenot

Muut henkilösivumenot -1


Avustukset -744 -28 920 -28 935 -32 465

Vuokramenot -15 -72 -73

Muut toimintamenot -145 -1 655 -835 -890


Toimintakate -140 801 -169 824 -167 269 -167 244




Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jon-ka tavoitteena on kohottaa väestön am-matillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä.

Ammatillista koulutusta tilataan Tam-pereen seudun ammattiopistolta (Tredu), jota ylläpitää Tampereen kaupunki. Tredu tarjoaa koulutusta seitsemällä koulutus-alalla. Lisäksi tilataan ammatilliseen pe-ruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Tredu tarjoaa myös oppisopimuskoulu-tusta, jonka toteuttamisesta on voimassa yhteistyösopimus. Aikuiskoulutuksena tarjotaan ammatillista peruskoulutusta, li-säkoulutusta sekä maksullisena palvelutoi-mintana järjestettävää koulutusta, kuten työvoimakoulutusta. Maksullinen palvelu-toiminta ei sisälly tilaajan talousarvioon, vaan se toteutetaan nettobudjetoidun ta-seyksikön puitteissa.

Tredu toimii 19 toimipisteessä yhdeksäl-lä paikkakunnalla: Ikaalisissa, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkka-lassa, Tampereella, Virroilla ja Ylöjärvellä. Oppilaitoksen palvelutarjonnasta ja pal-

veluverkosta päättää viiden muun kunnan edustajilla täydennetty osaamis- ja elinkei-nolautakunta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetOpetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti Tampereen kaupungin amma-tillisen peruskoulutuksen kokonaisopiske-lijamäärä voi olla vuonna 2016 enintään 8 110 (+70 vuoteen 2015 verrattuna) opiske-lijaa. Tavoitteena on edellytysten mukai-sen opiskelupaikan tarjoaminen kaikille peruskoulunsa päättäville, keskeyttämisen vähentäminen, opintojen läpäisyn paran-taminen ja työllistymisen edesauttaminen.

Ammatillisen peruskoulutuksen uu-det tutkinnon perusteet tulivat voimaan 1.8.2015. Uusissa tutkinnon perusteissa korostetaan osaamista ja työelämälähtöi-syyttä sekä opiskelijoiden yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Tutkinnon laa-juus määritellään opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä. Ammatillisen koulutuk-sen tutkinnot uudistuvat niin, että niiden tavoitteet ja sisältö vastaavat aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia. Amma-

tillisessa koulutuksessa on kehitetty myös yhdistelmätutkintoja. Kahden perustutkin-non samanaikainen suorittaminen on rää-tälöity joustavasti vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. Tärkeä koulutusväylä on ammatti- ja ylioppilastutkintoon joh-tava yhdistelmätutkintokoulutus (ns. am-mattilukiokoulutustoiminta), johon osal-listuu vuosittain noin 650 opiskelijaa.

Koulutustarpeen määrällinen ja laadulli-nen ennakointi on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Tilaaja ja tuotanto tekevät yhteis-työtä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisessa kou-lutuksessa osaamistarpeiden muutoksiin vastaaminen edellyttää voimakkaampaa panostamista kehittämishankkeisiin. Tredu osallistuu aktiivisesti koulutusviennin ke-hittämiseen erityisesti idän suuntaan.

Koulutuksen uudelleen suuntaamiseksi kiristyvässä taloustilanteessa ammatillisen koulutuksen palveluverkon tarkoituksen-mukaisuus ja oikea mitoitus ovat tärkeitä. Suunnittelua sekä toteutusta jatketaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan koulutus siirtyy pe-ruskorjattavaan Santalahdentien toimipis-teeseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Lempäälän toimipisteessä käynnistyy uu-disrakentaminen yhteistyössä Lempäälän kunnan lukion kanssa. Peruskorjaus- ja laajennustyö alkaa vuoden 2015 syksyllä ja tilat valmistuvat asteittain kesällä 2017. Pirkkalan toimipisteessä käynnistyy uu-disrakentaminen vuoden 2015 lopulla ja lentokoneasentajakoulutus siirtyy koko-naisuudessaan Tampere-Pirkkalan lento-kentän välittömään läheisyyteen kesällä 2017. Rakennuksen toiseksi käyttäjäksi tulee yksityinen lentäjäkoulutusta antavaa yritys.


Ammatillinen koulutus Yhteensä

Ammatillinen peruskoulutus * 80 127

Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus * 3 200

Oppisopimuskoulutus * 9 687

Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus * 211

Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) 376

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen 457


Yhteensä 94 058

*Yksikköhinta- ja valtionosuusrahoituksella rahoitettava koulutus


Ammatillinen koulutus TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -100 392 -100 158 -97 603 -94 058

Toimintakate -99 394 -99 728 -97 173 -93 682



Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi se-kä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen.

Tampereen kaupungin järjestämää lukiokoulutusta tarjotaan vuonna 2016 kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuis-lukiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön antamia erityistehtäviä kaupungin lukioilla on kuvataiteessa, liikunnassa, viestinnässä ja IB-koulutuksessa. Omina opetussuunni-telmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka ja tekniik-ka, luonnontieteet sekä Eurooppa-linja.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPerusopetuksen päättäneiden nuorten sijoittumisen turvaamiseksi kaupungin lukioihin on lisätty 30 aloituspaikkaa syk-systä 2015 alkaen. Lukiokoulutuksen suo-sio ammatilliseen koulutukseen verrattuna on kasvanut, ja vuoden 2015 yhteishaussa noin 58 prosenttia perusopetuksen päättä-neistä hakeutui lukiokoulutukseen. Ikäluo-kan kasvu ja lukiokoulutuksen suosio lisää painetta nostaa kaupungin lukiokoulutuk-sen aloituspaikkamäärää maltillisesti myös jatkossa.

Lukiokoulutuksen toimintaa on viime vuosina jouduttu sopeuttamaan niukkoi-hin resursseihin. Kurssitarjonnan karsimi-nen ja opetusryhmien kasvattaminen on vaikuttanut palvelutasoon heikentävästi. Lukioverkkoa kehittämällä on toisaalta luotu profiloituneet lukiot ja modernit op-pimisympäristöt.

Syksyllä 2016 toteutetaan ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset (saksan, maantieteen ja filosofian kokeet). Tampe-reen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen järjestäjät valmistelevat yhteistyössä uusi-en valtakunnallisten perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa, joka otetaan käyt-töön 1.8.2016.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toi-meenpanoa ja toteuttamista jatketaan yhteistyössä lasten ja nuorten palveluiden ydinprosessin sekä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Lukiokoulutuksen psy-kologi-kuraattoripalveluiden tilaaminen siirretään lasten ja nuorten palveluiden lautakunnalle.


Lukiokoulutus Yhteensä

Nuorten lukiokoulutus 23 369

Aikuislukiokoulutus 2 044

Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus 285

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus 197

Lukiostartti 30

Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) 84


Yhteensä 26 009


Lukiokoulutus TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -26 490 -26 175 -26 195 -26 009

Toimintakate -26 490 -26 145 -26 165 -25 925



Elinkeino- ja työllisyyspalvelut


Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Yhteensä

Työllisyydenhoidon palvelut 11 134


Elinkeino- ja matkailupalvelut 3 004

Maaseutupalvelut 36

Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen 263

Oppimisympäristöjen kehittäminen 35

Kesäyliopistotoiminta 125

Avustukset 802

Työllisyydenhoidon palvelut 668

Työmarkkinatuen kuntaosuus 31 348

Muut palvelut 222


Yhteensä 47 637


Elinkeino- ja työllisyyspalvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -14 917 -43 951 -43 931 -47 637

Toimintakate -14 917 -43 951 -43 931 -47 637

Palvelukokonaisuus sisältää elinkeino- ja matkailupalvelut, kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut, työmark-kinatuen kuntaosuuden, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, kesäyliopistotoiminnan tuen sekä muita osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetElinkeino- ja matkailupalveluiden paino-pisteitä ovat matkailijoiden ja investoin-tien houkuttelu, toimivat innovaatio- ja yrityspalvelut sekä teollisuuden uudistu-misen ja kilpailukyvyn tukeminen. Älyk-kään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä edistetään, ja lento-yhteyksiä kehitetään AiRRport-konseptia hyödyntäen. Uusia toimintamalleja kokeil-laan alueen osaajapotentiaalin kanavoi-miseksi uuden työn ja kasvun luomiseen.

Matkailumarkkinoinnin tehostamista sel-vitetään.

Kuntien vastuu pitkään työttömänä olleiden palveluista kasvaa. Työllistymis-tä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tarkoituksena on sovittaa yhteen kuntien, TE-toimiston ja Kelan palvelut pitkään työttömänä olleille. Kuntien osal-ta lainsäädännössä painottuu sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinointi asiak-kaille, mutta Tampereella tarjotaan asiak-kaille myös muita työhön ja koulutukseen pääsyä edistäviä palveluita. TYP-verkosto toimii Tampereen kaupunkiseudulla kah-deksan kunnan alueella. Kaupungin työl-listymistä edistävien palvelujen toimin-tamallia uudistetaan vaiheittain vuosina 2016 ja 2017. Talousarvio sisältää pitkäai-kaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen sekä varautumi-sen työmarkkinatuen kuntaosuuden mal-tilliseen kasvuun.

Talousarviossa on määräraha nuorisota-kuun toteuttamista varten. Nuorten pal-veluja koordinoidaan moniammatillisen ja yhteisvastuullisen työotteen varmistami-seksi.

Osallistutaan yhdessä seudun kuntien kanssa Tredean toteuttaman kolmivuoti-sen lentoliikenteen kehittämishankkeen rahoittamiseen.

Korkeakoulujen Tampere3-hanke on tamperelaisen osaamisjärjestelmän ja aluetalouden tulevaisuuden kannalta keskeisin hanke, jota kaupunki edistää edunvalvonnassaan ja muilla tarpeellisilla tavoilla. Tampere edistää korkeakouluope-tuksen ja tutkimuksen kehittämistä myös rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen sovittuja professuureja ja hankkeita, jotka vahvistavat alueellista osaamista ja kehit-tävät oppilaitosten kilpailukykyä.

Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen



Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palveluko-konaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kult-tuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on tarjota si-vistystä ja elämänlaatua edistävät hy-vinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampe-reen kaupunki vetovoimaisena asuinpaik-kakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Kunnan tehtäväksi on lailla säädetty kir-jasto- ja kulttuuripalvelujen sekä taiteen perusopetuksen järjestäminen. Lisäksi kunnan tehtävä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle. Kunta voi järjestää museo- ja vapaan sivistystyön palveluja. Opetusministeriön nimeämillä maakun-takirjastoilla ja -museoilla sekä aluetaide-museoilla on lakisääteisiä tehtäviä, joita Tampereella toteuttavat kaupunginkirjasto sekä Tampereen museot.

Palvelut hankitaan tulevaisuudessakin pääosin kaupungin omalta tuotannolta. Hankintoja yksityisiltä palveluntuottajilta tullaan kuitenkin lisäämään. Erityisesti uu-sien palvelujen osalta selvitetään aina yk-sityinen palvelutarjonta ennen lopullisten hankintalinjausten tekemistä.

Vuodesta 2013 alkaen Tampereen kau-punki on järjestänyt kansalaisopistopalve-lut myös Ylöjärvelle. Kaupunkien välisen sopimuksen nojalla on perustettu Tam-pereen seudun työväenopisto. Ylöjärvi maksaa Tampereelle osuutensa palvelujen järjestämisestä aiheutuneista kustannuk-

sista. Ylöjärvi on nimennyt oman edus-tajansa Tampereen sivistys- ja elämän-laatupalvelujen lautakuntaan, joka toimii kansalaisopistoasioita käsitellessään yh-teislautakuntana.

Taidelaitosten, festivaalien ja suurten yleisötapahtumien sekä kulttuuriyhteisö-jen avustaminen tulee säilymään palvelu-jen hankintatapana, koska siten voidaan parhaiten varmistaa tarjonnan monipuoli-suus. Toimijoiden kanssa, joiden kaupun-gilta saama vuosittainen toiminta-avustus on merkittävä, käydään vuosittaiset neu-vottelut toiminnasta ja sovitaan avustus-ten käytön periaatteista.

Toimintaympäristön muutoksetKirjastopalvelujen käytössä on tapahtu-nut viime vuosina huomattavia muutok-sia, jotka edellyttävät reagointia myös kirjastojen toiminnassa. Kirjastojen rooli aineiston lainaamisen paikkana on laajen-tunut ihmisten kohtaamisen, tapahtumien ja omaehtoisen toiminnan paikaksi. Myös teknologian mahdollistama kirjastojen itsepalvelutoiminta lisääntyy, mikä voi laajentaa esimerkiksi kirjastojen aukioloa huomattavasti.

Erityisesti nuorten liikkumattomuus on yhteiskunnallinen haaste, johon myös kunnallisten liikuntapalvelujen on vas-tattava. Liikuntakulttuurin asteittainen muutos urheiluseurassa liikkumisesta omaehtoiseen, mm. nuorisokulttuurista nousevaan liikuntaan on huomioitava kau-pungin palveluja olosuhdetarjonnassa. Tämä koskee laajemminkin harrastamisen tapoja, joiden muutokseen tulisi vastata sekä olosuhteita että muita harrastamisen tuen muotoja kehittämällä. Tulevaisuudes-

sa harrastusolosuhteiden luomisessa ja ylläpidossa korostuu kumppanuus, jossa kaupunki ja erilaiset yhteisöt toimivat yh-dessä. Myös kaupungin sisäistä, poikki-hallinnollista kumppanuutta on lisättävä. Liikunnan edistäminen poikkihallinnolli-sena yhteistyönä on vuoden 2016 strategi-nen tavoite, jota toteutetaan muun muas-sa erillishankkeella.

Tapahtumien merkitys kaupungin elin-voiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edis-täjänä korostuu entisestään. Tapahtuma-toiminnalla on huomattavia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia elinkeinoelämään se-kä kaupunkikuvaan.

Yhdistysten ja yhteisöjen tukimuotoja on arvioitava aiempaa enemmän vaikut-tavuuden näkökulmasta. Rahallisen avus-tamisen lisäksi tulee pohtia, millä muilla keinoilla harrastus- ja kansalaistoimintaa tuetaan. Osana Tampere 2017 -toimin-tamallin uudistusprosessia selvitetään, miten kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä kumppanuutta voidaan edistää.

Ydinprosessin toiminnan tavoitteetSivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessille kohdistuu toiminnan ta-voitteita, jotka toteuttavat kaupunkistrate-gian yhdessä tekemisen, ennaltaehkäisyn ja hyvinvointierojen kaventamisen sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmia. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämi-sen ydinprosessin erityisenä tavoitteena vuodelle 2016 on liikuntamahdollisuuksi-en monipuolistaminen. Tavoitetta toteu-tetaan liikuntapaikkoja parantamalla ja aikuisten terveyttä edistävän liikunnan hankkeella.






Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 256 250 250 250

Maksutulot 525 450 450 450




Toimintatulot yhteensä 918 802 802 791

Toimintamenot



Avustukset -14 045 -14 055 -13 887 -14 093

Vuokramenot -2 768 -2 607 -2 622 -2 705



Toimintakate -79 457 -79 267 -79 914 -80 265

Rahoitustulot ja -menot -0 0 0 0




Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut


Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen Yhteensä

Avoimet kirjastopalvelut 10 102

Medialukutaitojen tukeminen 388

Harrastamisen tukeminen 128

Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen 227

Jäähallipalvelut 4 893

Uimahallipalvelut 4 580

Uimahallipalvelut Pyynikki 432

Sisäliikuntapalvelut 7 536

Ulkoliikuntapalvelut 5 194

Liikunnan ohjauspalvelut 425

Liikunnan tukipalvelut 350

Vapaan sivistystyön palvelut 3 027

Kuvataiteen opetuspalvelut 472

Oma tuotanto/Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 37 754

Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito/Tampereen Infra Liikelaitos 857


Avustukset 2 724

Uimahallipalvelut/Pyynikki (vuokrat) 554

Kulttuuritilat (Viikinsaari) 170

Muut palvelut 257


Yhteensä 42 316


Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen

TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -41 110 -41 471 -42 058 -42 316

Toimintakate -40 240 -40 719 -41 306 -41 545

Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. Palveluko-konaisuuden tavoitteena on tarjota tam-perelaisille mahdollisuus itsensä toteutta-miseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikki tamperelaiset. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hankitaan sekä kaupungin omal-ta tuotannolta että avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä. Kaupunkilaisten har-rastamista ja omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan lisäksi erilaisin avus-tuksin.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKirjastopalvelujen palvelutilaukseen koh-distetaan säästötoimenpiteitä, joiden johdosta kirjastoaineiston saatavuus ja mahdollisesti lähikirjastojen aukioloajat heikkenevät hieman. Lähikirjastojen auki-oloaikoja voidaan toisaalta myös laajentaa lisäämällä itsepalvelutoimintoja, muun muassa Koivistonkylässä. Kirjastopalvelu-jen kokonaisuutta tarkastellaan osana laa-jempaa palvelumallityötä.

Talouden tasapainottamiseksi liikunta-paikkamaksuja korotetaan uimahallimak-suja lukuun ottamatta noin 10 %. Koulujen liikuntatilojen käytössä lisätään käyttäjien omavalvontaa, mikä vähentää iltavalvon-nan tarvetta. Sorsapuiston kentän tekojään hankinta on viivästynyt markkinaoikeu-

teen tehdyn valituksen vuoksi, ja tekojää saadaan asennettua kentälle vasta syksyllä 2016. Tesoman jäähalli on terveysviran-omaisten toimesta asetettu käyttökieltoon keväällä 2015, ja uuden jäähallin rakenta-minen Tesomalle käynnistyy vuonna 2016. Maauimalan rakentaminen käynnistyy sa-moin keväällä 2016, ja se avautuu käyttöön kesäksi 2017. Tesoman palloiluhalli otetaan käyttöön kesän 2016 lopussa. Kalevan lii-kuntapuiston suunnittelua jatketaan.

Vapaan sivistystyön palveluihin Tampe-reella kohdistuu säästötoimenpiteitä, mut-ta tavoitteena on, että opetuksen koko-naismäärä säilyy suunnilleen nykyisellään.

Uimarantojen ja -paikkojen sekä eräiden urheilukenttien kunnossapidon tuotanto-muutoksiin varaudutaan.

Vuonna 2015 käynnistyi liikunnan edis-tämisen laaja hanke Tampereella poikki-hallinnollisena yhteistyönä. Tavoitteena on, että tamperelaisten liikunnallinen ak-tiivisuus lisääntyy.

Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoi-minnassa tehostetaan. Lisäksi jatketaan suunnittelua vanhan kirjastotalon muut-tamiseksi kulttuurikeskukseksi nykyisiä toimintoja keskittämällä.

Harrastamista ja omaehtoista hyvin-voinnin edistämistä koskevaa toiminta-avustusjärjestelmää uudistettiin vuoden 2014 aikana siten, että uudet avustusko-konaisuudet ja -kriteerit otettiin käyttöön vuonna 2015. Toiminta-avustuskriteereitä täsmennetään vuoden 2015 kokemusten perusteella sivistys- ja elämänlaatupal-velujen lautakunnan johdolla. Talousar-vio ei sisällä leikkauksia harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen toiminta-avustusmäärärahoihin.

Vehmaisissa sijaitsevan skeittaushallin vuokra-avustaminen siirretään lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalta sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnalle, mutta itse toimintaan ei ole suunnitteilla muutoksia.



Kulttuuripääomapalvelut

Palvelukokonaisuus muodostuu niistä si-vistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartut-taminen, tallentaminen ja esille saattami-nen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, histo-riastaan ja ympäristöstään. Palvelukoko-naisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtä-viä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työ-tä, jolla on suuri merkitys kaupungin his-torian, kulttuurin ja identiteetin rakentu-misessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avus-tamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omal-


Kulttuuripääoma Yhteensä

Kirjaston kokoelmapalvelut 2 425

Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta

4 652

Kulttuuriperinnön saavutettavuus 3 608

Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut 618

Taideperinnön saavutettavuus 216

Kaupunkikulttuurin tallentaminen 29

Orkesterin tallennetoiminta 446


Avustukset 1 135


Yhteensä 13 129


Kulttuuripääoma TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -12 669 -12 937 -13 077 -13 129

Toimintakate -12 669 -12 937 -13 077 -13 125

la toiminnallaan palvelukokonaisuuden tavoitteita. Avustuksilla tuetaan mm. Tampereella toimivia yksityisiä museoita ja Tampere-seuraa. Ammattitaiteilijoiden toimintaedellytyksiä tuetaan stipendein ja palkinnoin.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKaupungin julkisten veistosten ja muun taidekokoelman karttuminen asettaa kas-vavia haasteita teosten kunnossapitoon. Myös Sara Hildénin säätiön taidekokoel-masta huolehtiminen kuuluu säätiön ja kaupungin välisen sopimuksen nojalla kaupungille.

Vuoden 2015 alussa Tampereen taide-museon galleriatilana toimivasta TR1:stä luovuttiin talouden tasapainottamiseksi. Vastaavaa galleriatoimintaa ei ole voitu

jatkaa, vaikka sellaiselle olisi selkeä tarve. Vuosisuunnitelmaesitys ei sisällä varautu-mista museoiden tilojen laajentamiseen vuonna 2016, mutta monipuolista näytte-lytoimintaa pyritään toteuttamaan Tam-pereen taidemuseon lisäksi mm. museo Milavidassa ja muissa kaupungin tiloissa.

Tampere Filharmonia jatkaa levytystoi-mintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen.

Kulttuuripääomapalveluja koskevaa toiminta-avustusjärjestelmää uudistetaan siten, että uudet avustuskriteerit otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2016.

Palvelukokonaisuuden toiminta-avus-tusmäärärahoihin ei kohdistu leikkauksia talousarviossa.



Kulttuuri- ja liikuntakasvatus

Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palve-lukokonaisuuden tavoitteena on kau-punkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjik-si ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merki-tyksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisäl-tyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tu-

kemisen ydinprosessin palvelutilaukseen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elä-mänlaatupalveluilla.

Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden päätavoite on kuntalaisten innostaminen ja kannustaminen palvelujen käyttöön.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuoden 2016 aikana jatketaan nuorille (n. 13–19-vuotiaat) tarjottavia maksuttomia liikunnan lajiharrastusvuoroja. Tavoittee-na on lisätä liikuntamahdollisuuksia niille

nuorille, jotka eivät aktiivisesti harrasta liikuntaa tai jotka ovat lopettaneet harras-tamisen esimerkiksi urheiluseurassa. Liik-kumisen edistämisen hankkeen toimen-piteillä lisätään myös matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia eri kohderyhmille.

Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampe-re Filharmoniassa toteutetaan erikoispro-jekteja, vahvistetaan yleisötyötä ja aktivoi-daan Nuori kuuntelija -klubin toiminta.

Poikkisektorinen toimintamalli kulttuu-ri- ja liikuntaluotsitoiminnalle turvataan mallintamalla ja laajentamalla uusia va-paaehtoistoiminnan muotoja.


Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Yhteensä

Medialukutaitojen tukeminen 281

Kulttuurikasvatuspalvelut 18

Musiikkiin perehdyttäminen 18

Jäähallipalvelut 175

Uimahallipalvelut 254

Sisäliikuntapalvelut 82

Ulkoliikuntapalvelut 266


Yhteensä 1 094


Kulttuuri- ja liikuntakasvatus TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -1 463 -1 440 -1 091 -1 094

Toimintakate -1 452 -1 430 -1 081 -1 081



Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut


Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Yhteensä

Museoiden näyttelypalvelut 3 332

Museoiden tapahtumatuotanto 120

Kulttuuritapahtumapalvelut 1 032

Konserttitoiminta 5 789

Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset 451

Musiikkijuhlat 436

Ammattitaiteilijuuden tukeminen 102

Jäähallipalvelut 85

Uimahallipalvelut 14

Sisäliikuntapalvelut 21

Ulkoliikuntapalvelut 713

Liikunnan tapahtumat 193


Taidelaitosten avustukset 12 230


Yhteensä 24 517


Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -25 133 -24 221 -24 490 -24 517

Toimintakate -25 096 -24 181 -24 450 -24 514

Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vie-raileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtu-mat vahvistavat merkittävästi Tampereen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuin- ja vierailupaikkakuntana. Sivistys- ja elä-mänlaatupalvelujen lautakunta toteuttaa osaltaan kaupunginhallituksen 22.6.2015 (304 §) hyväksymiä tapahtumatoiminnan periaatteita.

Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yh-teisöjä. Palvelukokonaisuuden avustusten piiriin kuuluvat mm. Tampere-talo sekä kaupungin kaikki kuusi valtionosuutta saa-vaa ammattiteatteria. Muita kulttuuri- ja liikuntatapahtumien palvelukokonaisuu-desta avustettavia yhteisöjä on yli 30.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKirjastojen tapahtumatoiminta toteute-taan pääasiassa kulttuuripalvelujen toi-mesta. Kirjastoissa toteutuvan tapahtu-matuotannon volyymit ovat suuria, mutta tilaisuudet enimmäkseen pienimuotoisia ja paikallisia. Lähi- ja aluekirjastojen katta-va verkosto tarjoaa mahdollisuuden kult-tuuritapahtumatoiminnan ulottamiseen kaupunginosiin ja paikallistasolle.

Tampereen taidemuseon näyttelytoi-minta (sis. Muumilaakso) keskittyy taide-museon päärakennukseen, jossa järjes-tetään kolme näyttelyä vuodessa. Muita vaihtuvia näyttelyitä järjestetään kaupun-kitaidetapahtumatoiminnan (ent. Nykytai-teen museo) merkeissä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Mediamuseo Rupriikin näyttelytoiminta Vapriikissa on sopeutettu pienempiin tiloi-hin. Rupriikin uusissa tiloissa valmistellaan vuonna 2017 avattavaa pelimuseota, joka toteutetaan yhdessä kumppanien kanssa.

Vapriikin kenkägallerian näyttelytoiminta lakkaa.

Sara Hildénin taidemuseossa järjeste-tään kolme näyttelyä.

Tampere Filharmonian vuoden 2016 työ-suunnitelman muodostavat 30 orkesteri-konserttia, kahdeksan kamarimusiikkikon-serttia sekä ooppera- ja balettisäestykset. Uuden yleisön tavoittamiseksi toimintaa laajennetaan ja kohdennetaan erityisesti yleisökasvatukseen. Selvitetään mahdolli-suudet tehdä vuosittainen kesätapahtuma erinomaisesti onnistuneesta Sorsapuiston konserttitapahtumasta (KV).

Talouden tasapainottamiseksi Tampere Filharmonian konserttipääsylippujen ja kausikorttien hintoja varaudutaan nosta-maan maltillisesti syksyllä 2016.

Tampereen Musiikkijuhlien ohjelmisto muodostuu vuonna 2016 Tampere Bien-nalesta sekä Tampere Jazz Happeningin tarjonnasta. Kulttuuripalvelujen ohjelma-toiminnan palvelutilausta pienennetään talouden tasapainottamiseksi.

Vuosittain järjestettävien festivaalien ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2016 toteutuvia suurtapahtumia ovat muun muassa Speedway Grand Prix -osakilpailu, Taekwon-don EM-kilpailut, Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelu, jal-kapallon A-maajoukkueen MM-karsinta-ottelut, usean eri urheilulajin SM-viikko, suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi sekä opiskelijaurheilun Sell-Games -tapah-tuma. Helsingin olympiastadionin vuonna 2016 alkava remontti mahdollistaa merkit-tävien kansainvälisten tapahtumien järjes-tämisen Tampereella.

Kulttuuri- ja liikuntatapahtumia koskeva toiminta-avustusjärjestelmä on uudistettu siten, että mahdolliset uudet avustusko-konaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2016. Vuonna 2016 taidelaitosten toiminta-avustukset säilyvät suunnilleen nykytasolla.

Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen



Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelu-kokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä: ennaltaehkäisevät palve-lut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveys-palvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vam-maispalvelut. Palvelujen tavoitteena on asukkaiden mahdollisimman hyvä terveys ja toimintakyky. Ydinprosessi luo edelly-tyksiä sekä tukee ja aktivoi kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavut-tamiseksi.

Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Toiminnan tasot ulottuvat yksilöstä yhteisöön ja ym-päristöön. Palveluissa painottuvat ennalta ehkäisy, varhainen havaitseminen ja puut-tuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja so-siaalinen tuki.

Suurin yksittäinen palveluntuottaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), jon-ka osuus on noin kaksi kolmasosaa ydin-prosessin kaikista oman tuotannon ulko-puolelle suunnatuista toimintamenoista. PSHP tuottaa Tampereen kaupungille en-sihoito- ja päivystyspalvelut, vaativan eri-koissairaanhoidon ja kehitysvammaisten laitoshoidon palveluja.

Kaupungin oma tuotanto vastaa suurim-malta osin ennaltaehkäisevien palvelujen, perusterveydenhuollon avopalvelujen ja sosiaalisen tuen palvelujen tuottamises-ta. Perusterveydenhuollossa, mielenter-

veys- ja päihde- sekä vammaispalveluissa on mukana runsaasti yksityisiä palvelujen tuottajia. Kolmannella sektorilla on erityi-sesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vammaispalveluissa merkittävä ase-ma.

Toimintaympäristön muutoksetTerveyden ja toimintakyvyn edistämi-sen keskeisimpiä haasteita suunnitelma-kaudella ovat kaupungin väestön kasvu, väestön ikääntyminen, väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kasvaminen. Tä-män hetken keskeisimpiä muutostekijöitä suomalaisten hyvinvoinnissa ovat heikon taloustilanteen aiheuttamat pitkittyneet työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät on-gelmat, jotka näkyvät viiveellä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntyvänä käyttönä. Työttömyysaste on Tampereella erityisen korkea, elokuun 2015 työttömyysaste oli 17,7 prosenttia.

Kuntaliiton tekemän 11 suurimman kau-pungin terveydenhuollon kustannusten vertailussa Tampereen ikävakioidut kus-tannukset (2 355 euroa asukasta kohden) olivat vuonna 2014 maan toiseksi suurim-mat Oulun (2 452 euroa) jälkeen. Tampe-reen asukaskohtaiset kustannukset kui-tenkin pienenivät vertailun kaupungeista kolmanneksi eniten vuodesta 2013 (-1,7 %).

Vuonna 2014 voimaan tullutta Tervey-denhuoltolain (1326/2010) mukaista laa-jennettua valinnanvapautta hyödynnettiin

Tampereella varsin vähän. Yhteensä 385 henkilöä käytti vapauttaan valita tervey-denhuollon palvelunsa joko Tampereelta tai vaihtaa Tampereen palvelunsa johonkin toiseen kuntaan. Tampereelle terveyden-huollon palvelunsa vaihtoi jostain toisesta kunnasta 145 henkilöä vuoden 2014 aika-na. Tampereen sisäinen terveysaseman vaihto oli huomattavasti yleisempää. Ter-veysasemansa toiseen kaupungin sisällä vaihtoi 1 537 henkilöä, joka oli noin 10 % enemmän kuin vuonna 2013.

Tampere vastaa Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä yhteis-toiminta-alueella.

Valmistelussa oleva sosiaali- ja tervey-denhuollon uudistus tulee muuttamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, tuottamisen, hallinnon, suunnittelun, rahoituksen ja valvonnan.

Selvitetään mahdollisuus ryhtyä pe-rustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia (KV).

Toiminnan tavoitteetTerveyttä ja toimintakykyä edistävien pal-velujen lautakuntaa koskevat toiminnan tavoitteet liittyvät ennaltaehkäisyn ja hy-vinvointierojen kaventamisen strategiseen näkökulmaan. Ydinprosessin osalta vuo-den 2016 erityisenä tavoitteena on perus-terveydenhuollon suhteellisen osuuden lisääminen.






Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 15 147 10 597 10 597 11 836

Maksutulot 15 168 16 745 16 745 17 555




Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -363 -403 -380 -380

Henkilösivumenot

Eläkemenot -981 -513 -536 -536



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 026 -972 -972 -972

Avustukset -79 008 -59 019 -59 901 -61 488

Vuokramenot -51 0 0 -47

Muut toimintamenot -707 -1 684 -496 -473


Toimintakate -461 444 -448 108 -448 151 -456 660


Poistot ja arvonalentumiset -28 -22 -22 -22



Muutettu TA 2015

TA 2016

Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 -65 -65 -65

Investoinnit yhteensä 0 -65 -65 -65



Ennaltaehkäisevät palvelut

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveys-tarkastukset ja seulonnat, työttömien eläkeselvittelyt sekä diabeteksen ehkäisy-palvelut. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toiminta-avustukset.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetEnnaltaehkäisevien palvelujen tärkeimpiä näkökulmia ovat terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien en-naltaehkäisy, asukkaiden toimintakyvyn ylläpito sekä kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. Palvelut kohdentuvat kai-kenikäisille koko väestöön.

Terveyden edistämisen erityistehtävinä terveydenhuoltolaissa on mainittu väes-tön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta ja arviointi väestö-ryhmittäin, terveydenhoitopalvelut (esim. terveysneuvonta ja terveystarkastukset), terveyskasvatus, terveyden edistämisen asiantuntijuus ja terveyden puolesta pu-huminen sekä terveysvaikutusten ennak-koarviointi. Kunnan on lain mukaan myös nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edis-tämisen vastuutahot. Vuonna 2016 hyö-dynnetään sähköisiä palveluja ennalta eh-käisevissä palveluissa.

Toiminnan painopisteenä on vapaaeh-toistoiminnan koordinoinnin kehittäminen

sekä poikkisektorisen kulttuuri- ja liikunta-luotsitoiminnan vakiinnuttaminen. Vuon-na 2016 osallistutaan aktiivisesti Liikkuva Tampere sekä Tesoman miähet -hankkei-den toimeenpanoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Pitkäaikaistyöttömille ja työttömille järjestetään terveystarkastuksia ikäluo-kittaisten terveystarkastusten yksikössä. Vuonna 2016 jatketaan eläkeselvittelyjä joiden tavoitteena on kartoittaa pitkä-aikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajik-si. Eläkeselvittelyjen vaikuttavuutta arvioi-daan vuoden 2016 aikana.

Osana ennalta ehkäiseviä palveluja toteutetut Terveysneuvontapäivät lope-tetaan vuoden 2016 alusta lähtien. Palve-lumallityöhön liittyen jatketaan ennalta ehkäisevien palvelujen ja hyvinvointi- ja terveysneuvonnan kehittämistä osana alu-eellisia matalan kynnyksen palveluja.


Ennaltaehkäisevät palvelut Yhteensä

Terveystarkastukset ja seulonnat 1 159

Diabeteksen ehkäisy 199

Muut palvelut 5


Toiminta-avustukset 387


Yhteensä 1 749


Ennaltaehkäisevät palvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -1 325 -1 790 -1 787 -1 749

Toimintakate -1 325 -1 790 -1 787 -1 749




Perusterveydenhuollon avopalvelut

Perusterveydenhuollon avopalvelut Yhteensä

Alueellinen vastaanottotoiminta 26 293

Terveyspalvelujen neuvonta 1 308

Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta 3 125

Tartuntatautien valvonta ja infektioyksikkö 769

Erityistyöntekijöiden palvelut 1 582

Aikuisväestön suun terveydenhuolto 7 890

Avokuntoutus 5 347

Maahanmuuttajien erillispalvelut 215

Jalkojenhoitopalvelut 36



Päivystys (Acuta) 7 817

Omalääkäripalvelut 3 438

Ensihoitopalvelut (PSHP) 8 288

Suun terveydenhuollon ostopalvelut 7 472

Lääkinnällinen kuntoutus 2 157

Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) 823

Muut palvelut 561



Yhteensä 80 835


Perusterveydenhuollon avopalvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 11 559 11 852 11 852 12 357

Toimintamenot -78 078 -79 044 -79 393 -80 835

Toimintakate -66 519 -67 192 -67 541 -68 478

Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää alueellisen vastaanottotoiminnan, terveyspalvelujen neuvonnan, toimenpide- ja konsultaatio-toiminnan, tartuntatautien valvonnan, erityistyöntekijöiden, aikuisväestön suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen, lää-kinnällisen kuntoutuksen sekä päivys-tyksen ja ensihoitopalvelut. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennal-taehkäistä sairauksien syntymistä, tun-nistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osal-taan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPerusterveydenhuollon avopalveluissa tavoitteena on turvata palvelujen oikea-aikainen saatavuus kehittämällä toimin-tamalleja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Terveysasemilla laajennetaan hoitaja–lää-käri-työparimallia ja siirrytään asteittain asuinpaikkaan perustuvasta omalääkärin väestövastuujärjestelmästä listautumis-malliin, jonka tavoitteena on vastanot-totoiminnan palveluiden parempi saata-vuus. Toiminnassa otetaan käyttöön uusia sähköisiä omahoito- ja asiointipalveluja. Sähköisen ajanvarauksen mahdollisuuksia laajennetaan terveydenhuollon palveluis-sa. Sähköisten palvelujen käyttöönotossa otetaan huomioon ikäihmisten ja toimin-takyvyltään heikkojen ihmisten palvelutar-peen turvaaminen.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kans-sa tehdään yhteistyötä avokuntoutuksen palvelujen ja erityisesti apuvälineyksikön toiminnan kehittämisessä. Avokuntoutus aloittaa tuki-ja liikuntaelinoireisten suora-vastaanottotoiminnan vuoden alusta.

Väli-Suomen Parempi arki -Kaste-hankkeessa kehitetään sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissai-raanhoidossa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja. Tavoitteena on johtaa tiedolla asiakaspro-sesseja välttäen päällekkäisiä toimintoja palveluissa ja hillitä kustannusten kas-vua. Toimintamalleissa korostuvat säh-köiset palvelut ja olemassa olevan tiedon hyödyntäminen. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon verkoston aloittaa toimintansa vuoden 2015 syksyllä. Diabeteksen hoi-don koordinointi keskitetään 1.1.2016 al-kaen Diabetesvastaanotolle, joka vastaa jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskuksena verkoston tukemana mm. diabeteshoidon ja -koulutuksen koor-dinoinnista.

Palveluverkon tarkastelua jatketaan osana kaupunginhallituksen ohjaama pal-velumallityötä. Kanta-Sarviksen laajennus valmistuu keväällä 2016, ja mahdollistaa myös vuoden alusta toiminnallisesti aloit-tavan infektioyksikön muuttamisen samoi-hin tiloihin.



Sairaalapalvelut Yhteensä

Sisätautien palvelulinja 16 878

Neurologinen palvelulinja 8 744

Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 18 777

Leikkaustoiminnan palvelulinja 25 822

Muut palvelut 320



Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut 934

Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) 202 189

Tammenlehväkeskuskuntoutus 3 544

Saattohoito 886

Avustukset 18



Yhteensä 279 907

Sairaalapalvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 9 481 6 471 6 471 8 471

Toimintamenot -270 059 -272 434 -272 279 -279 907

Toimintakate -260 579 -265 963 -265 808 -271 436

Sairaalapalvelut

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat Pirkan-maan sairaanhoitopiiriltä (PSHP) ja kau-pungin omalta erikoissairaanhoidolta (HASA) hankittavat erikoissairaanhoidon palvelut sekä erikoissairaanhoidon palve-luseteleillä järjestettävät palvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluja hankitaan Tammenlehväkeskuksesta ja saattohoitopalveluja Pirkanmaan Hoito-kodilta. Kaupungin omalta tuotannolta hankittaviin palveluihin sisältyy Hatan-pään kantasairaalan erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja leikkaustoiminta sekä si-sätautien, yleislääketieteen ja geriatrian, neurologian sekä leikkaustoiminnan pal-velulinjojen vuodeosastotoiminta. Palve-lukokonaisuuden tavoitteena on järjestää hoitotakuun mukaiset erikoissairaanhoi-don palvelut ja tarjota erityisosaamista vaativille asiakkaille laadukkaat tutkimuk-set, kuntoutus ja hoidot.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetErikoissairaanhoidon palvelujen hoidon-porrastuksen ja työnjaon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on ollut, että PSHP:n tuottamaan erikoissairaanhoitoon ohjautuisivat vaativaa erikoissairaanhoi-toa tarvitsevat potilaat. Perustason pal-velut puolestaan pyritään järjestämään kaupungin omana toimintana ja palvelu-seteleillä. Vuoden 2015 toteumaennusteen perusteella erikoissairaanhoidon koko-naiskustannukset laskevat vuoteen 2014 verrattuna, mikä on aikaisempien vuosien tilinpäätöksiin verrattuna poikkeuksellista. Hoidonporrastuksen ja työnjaon kehit-tämisen lisäksi kustannusten hallintaan vaikuttavat useat muut tekijät kuten toi-minnan tehostumisen mahdollistama yk-sikköhintojen lasku.

Merkittävin yksittäinen hoidonporras-tukseen liittyvä toimenpide on Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminnan

loppuminen lokakuussa 2015 sekä korvaa-vien palvelujen järjestäminen avopalve-luina ja tehostettuna palveluasumisena. Korvaava psykiatrinen vuodeosastohoito järjestetään jatkossa Pitkäniemen sairaa-lassa (PSHP).

PSHP:n ja HASA:n välisessä työnjaossa valmistellaan urologisten toimenpitei-den keskittämistä Tays:n alaisuuteen ja vastaavasti rintasyöpäleikkausten kes-kittämistä HASA:an. Samalla selvitetään mahdollisuuksia soveltuvan yleiskirurgian siirtämistä HASA:an. Kuvantamispalvelu-jen osalta on päätetty HASA:n kuvanta-mispalvelujen yhdistämistä liikkeenluovu-tuksella osaksi Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen (PSHP) toimintaa. Lisäksi sukupuolitautien poliklinikkatoi-minnat keskitettäisiin Tampereen kaupun-gin sukupuolitautien poliklinikkatoimin-nan yhteyteen. Suunniteltujen työnjakojen vaikutukset palvelutilauksiin selviävät pää-töksenteon ja suunnittelun edetessä.

HASA:n psykogeritriselta osastoryh-mältä tilattavien pitkäaikaishoitovuo-rokausien määrää vähennetään 4 000 hoitovuorokaudella vuoden tilaukseen 2015 verrattuna. Muutoksella tavoitellaan strategian mukaista sairaalassa asumisen vähentämistä. Vähennys tapahtuu jär-jestämällä pitkäaikaispotilaille korvaava hoitopaikka psykogeriatristen potilaiden hoitoon erikoistuneesta tehostetun pal-veluasumisen yksiköstä. Osastojen paik-kamäärä mahdollistaa toiminnan painot-tumisen lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon ja toiminnan sopeuttamisen käy-tettävissä oleviin määrärahoihin.

Palvelusetelitoiminta jatkuu iho-tautien, kardiologian ja gynekologian erikoislääkäri konsultaatioissa.





Päihde- ja mielenterveyspalvelut


Päihde- ja mielenterveyspalvelut Yhteensä

Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta 2 445

Mielenterveyden avohoito 7 812

Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut 2 730

Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta 1 658

Katkaisu- ja selviämisasema 1 556

Muut palvelut 30



Mielenterveyspalvelut 6 955

Päihdehuollon asumispalvelut 1 824

Päihdehuollon kuntoutus 3 755

Tuetun asumisen palvelut 4 297

Avustukset 1 038

Muut palvelut 20



Yhteensä 35 139


Päihde- ja mielenterveyspalvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 2 781 3 235 3 235 2 788

Toimintamenot -32 732 -33 501 -33 864 -35 139

Toimintakate -29 951 -30 266 -30 629 -32 351

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat mielen-terveyden päiväsairaalatoiminta, mie-lenterveyden avohoito, päihdehuollon avohoito, päiväkeskustoiminta ja asumis-palvelut, päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta, katkaisu- ja selviä-mishoitoasemapalvelut, mielenterveyspal-velut, päihdehuollon asumispalvelut, päih-dehuollon kuntoutus ja tuetun asumisen palvelut. Tavoitteena on ehkäistä ja vähen-tää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäji-en ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPäihde- ja mielenterveyspalveluissa pai-nopistettä siirretään avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin kansallisen Mieli 2009 -mielenterveys- ja päihdesuun-nitelman ehdotusten mukaisesti.

Korvaus- ja huumehoito kilpailutetaan. Korvaushoidossa on tällä hetkellä yli 200 asiakasta. A-klinikkatoiminta on integroi-tu kaupungin oman tuotannon päihde- ja mielenterveyspoliklinikaksi 1.6.2015 alka-en. Toimenpiteellä voidaan lisätä mata-lankynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tehostaa toimintaa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jatkuu sopimusohjauksen kehittäminen. Tavoitteena on luoda hoitoketjuja ja yh-teneväiset mittarit sairaala- ja avohoidon välille, vähentää sairaalahoitoa sekä lisätä avohoitoa.

Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminta loppui lokakuussa 2015. Korvaa-vat palvelut järjestetään avopalveluina ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelui-na. Omaan tuotantoon lisätään lääkäri- ja psykologipalveluja sekä nettiterapiapalve-lujen ostoja. Lisäksi liikkuvan psykiatrian työryhmän toiminta laajentuu ilta- ja vii-konloppuaikaan.

Mielenterveyskuntoutujien asumispal-veluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevy-empään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asu-miseen. Muutoksella saadaan asiakkaita huomattavasti enemmän palvelujen piiriin ja hillitään kustannusten nousua. Työ- ja päivätoiminta sekä sosiaalisen kuntoutuk-sen hankinta kilpailutetaan sen jälkeen, kun uusi sosiaalihuoltolaki on valmistunut ja voidaan varautua sen vaatimiin palvelu-jen muutoksiin.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentä-misohjelman viimeinen kohde valmistuu Pispalan paloasemalle lokakuussa 2016.

Tampereen kaupungissa tehtävän lä-hisuhdeväkivaltatyön koordinoimiseksi käynnistetään vuoden kestävä pilotti, jota toteuttamaan lisätään sosiaalipäivystyk-seen kaksi työntekijää ikilan, tetolan ja lanulan yhteisellä tilauksella. Pilotista saa-tavien kokemusten perusteella tehdään johtopäätökset kokonaisuuden järjestämi-sestä jatkossa.

Seutukunnallisen selviämishoitoaseman piirissä on Tampereen lisäksi Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ikaali-nen, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Sastamala ja Punkalaidun.



Sosiaalisen tuen palvelut

Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulo-turvan palvelut, maahanmuuttajapalve-lut, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluiden tavoit-teena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hy-vinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymis-vaarassa olevien asukkaiden toimintaky-vyn ja elämänhallinnan edistäminen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVuonna 2014 tamperelaisista 10,8 pro-senttia sai toimeentulotukea vähintään kerran vuodessa. Osuus on kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Lapsiväestöä toimeentulotukea saaneissa kotitaloudessa oli 17,8 prosenttia. Hiukan yli kolmasosa Tampereen toimeentulo-tukea saavista kotitalouksista oli uusia tuensaajia. Tampereen toimeentulotuen saajista 62 prosenttia oli työttömiä. Työt-tömyysaste on Tampereella korkea, elo-kuun 2015 työttömyysaste oli 17,7 prosent-tia. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-syyskuussa noin 6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajan-kohtaan verrattuna.

Tampere järjestää talous- ja velkaneu-vonnan palvelut vuonna 2016 myös Kan-gasalan kunnalle. Sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta tehtiin selvitys vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Sosiaali-sen luotouksen käyttöönottoa on käsitelty

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien pal-velujen lautakunnassa 10.6.2015. Sosiaali-nen luototus käynnistetään Tampereella vuoden 2016 alusta varautumalla 500 000 euron antolainoihin, mikä vastaisi 77 kap-paletta 6 500 euron suuruista luottoa. So-siaalinen luototus käynnistetään vuoteen 2017 jatkuvana pilottina, johon kytketään arviointi. Toiminta hoidetaan talous- ja velkaneuvonnan nykyisillä resursseilla. Ak-tiivipassin käyttöä jatketaan vuonna 2016.

Valmistaudutaan perustoimeentulotuen siirtämiseen Kelalle vuoden 2017 alkupuo-liskolla. Työllistämistä edistävien palvelu-jen uudelleen organisointi ja tehostaminen -projektiin sisältyy sosiaalityön ja -ohjauk-sen palveluiden uudistaminen. Uudistusta valmistellaan 2015–2016 ja moniammatil-lista tiimiä pilotoidaan vuonna 2016.



Sosiaalisen tuen palvelut Yhteensä

Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut 2 745

Toimeentuloturvan palvelut 5 111

Maahanmuuttajapalvelut 182

Talous- ja velkaneuvonnan palvelut 279



Toimeentulotuki 43 201

Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki 1 700

Opiskelijoiden työllistäminen 466

Hankkeet 500

Sosiaalinen kuntoutus 451

Köyhyysohjelma 100

Muut menot 44



Yhteensä 56 197

Sosiaalisen tuen palvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 23 808 23 373 23 373 24 397

Toimintamenot -76 165 -54 820 -54 604 -56 197

Toimintakate -52 356 -31 447 -31 231 -31 800



Vammaispalvelut

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vam-maisten palvelut ja tukitoimet, vammais-ten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut sekä kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä sel-viytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Palve-lujen järjestämistä säätelee laki kehitys-vammaisten erityishuollosta sekä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetVammaispalveluissa painopiste on avohoi-don kehittämisessä ja vammaisten hen-kilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henki-lön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhden-vertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa.

Kehitysvammaisten laitosasumisen vä-hentäminen ja lapsuudenkodeissa asuvien aikuisikäisten kehitysvammaisten asumi-sen järjestäminen ovat vammaispalvelujen keskeinen haaste suunnitelmakaudella.

Vammaispalvelut hankitaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehi-tysvammaisten avopalveluissa omassa tuotannossa toimii viisi asumisyksikköä sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä. Lisäksi Orivedellä on yksi kehitysvammais-ten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Kehitys-vammapoliklinikan palvelut ja kehitysvam-maisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Avustuksilla tuetaan muun muassa kehitysvammaisten vapaa-ajan palveluja tuottavia yhteisöjä.

Kehitysvammaisten asumis-, työ- ja päi-vätoimintapalvelut kilpailutetaan vuoden 2015 aikana puitejärjestelyllä ja uudet sopimukset tulevat voimaan 2016 vuoden alusta.

Kehitysvammaisten perhehoitoa kehite-tään asumispalvelun vaihtoehtona yhteis-toiminnassa maakunnallisen perhehoidon yksikön ja seutukunnan kuntien kans-sa. Laitoshoitoa vähennetään siten, että hoiva- ja kuntoutuspalvelujen toiminta Ylisellä päättyy vuoden 2016 aikana. Lai-toshoidosta muuttaville kehitysvammai-sille henkilöille valmistuu 10-paikkainen autetun asumisen yksikkö vuoden 2015 lopussa Tammenlehväsäätiöltä vuokratta-viin tiloihin. Lisäksi toinen yksikkö perus-

tetaan mahdollisesti loppuvuodesta 2016. Palvelut tuotetaan kaupungin omana toi-mintana.

Kehitysvammaisten asumispalveluja koskeva toimintasuunnitelma on päivi-tetty vuosille 2016–2020. Vuoden 2017 loppuun mennessä valmistuu Raholan kaupunginosaan kehitysvammaisten ym-pärivuorokautista hoitoa tarjoava 12–15 -paikkainen ryhmäkoti ja sen yhteyteen 10 tuetun asumisen paikkaa. Toimintasuun-nitelman mukaisesti kehitysvammaisten asumispalveluja lisätään vuosittain 20 pai-kalla suunnitelmakauden aikana.

Orivedellä lisätään kehitysvammaisten asumispalveluja omana tuotantona vuo-den 2016 aikana.

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa on ollut käynnissä kokeilu, jossa vammais-palvelulain mukaisia matkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteen busseihin. Kokei-lun perusteella on laadittu suunnitelma vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten henkilöliikennekuljetusten järjestämises-tä Tampereella. Suunnitelman mukaan tavoitteena on, että ikäihmisten ja vam-maisten henkilöiden kuljetuspalvelu jär-jestetään ensisijaisesti palvelubusseilla palvelulinjaliikennettä kehittämällä ja laa-jentamalla.




Vammaispalvelut Yhteensä

Asumispalvelut 3 129

Työ- ja päivätoiminta 2 550



Vammaisten palvelut ja tukitoimet 16 280

Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta 9 319

Kehitysvammahuollon avopalvelut 12 393

Kehitysvammahuollon laitospalvelut 7 331

Avustukset 644



Yhteensä 54 148


Vammaispalvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 3 703 3 302 3 302 3 302

Toimintamenot -54 418 -54 752 -54 457 -54 148

Toimintakate -50 716 -51 450 -51 155 -50 846


Muutettu TA 2015

TA 2016

Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 -65 -65 -65

Investoinnit yhteensä 0 -65 -65 -65

INVESTOINNIT (1 000 EUROA)

Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen



Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi koos-tuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: omaehtoisen toiminnan ja ennalta eh-käisevän työn palvelut, kotona asumista tukevat palvelut ja sairaala- ja pitkäaikai-sen laitoshoidon palvelut. Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaeh-käisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäih-misten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja eri-tyislainsäädännön nojalla.

Pysyvä toimintakyvyn asteittainen tai äkillinen lasku ei kaikissa tapauksissa mahdollista ikäihmisten asumista omassa kodissaan kuntoutuksesta ja kotiin järjes-tetyistä palveluista ja hoidosta huolimatta. Tällöin asiakkaan kanssa suunnitellaan ja hänelle järjestetään riittävä hoito ja pal-velut oman kodin ulkopuolelle. Asiakkaan siirtymisen edellytyksenä asumispalvelui-hin ja vanhainkotihoitoon on, että kaikki mahdolliset käytettävissä olevat keinot kotona asumisen mahdollistamiseksi on käytetty.

Toimintaympäristön muutoksetVuoden 2016 painopisteenä on kaupun-kistrategian ja hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti laitoshoidon tar-peen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Ikäihmisten määrä kasvaa ja sitä myötä kotiin annettavien palvelujen tarve, johon vastataan jatkamalla palve-lurakennemuutosta (sairaalasta kotiin). Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä ko-tiin annettavia palveluja mm. kotihoidon lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palve-lutalon kotihoitoa kehittämällä. Raskaam-piin palveluihin siirtymistä ehkäistään li-säämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaeh-käisevän työn palveluita. Vuonna 2016 rat-kaisevan tärkeää on geripolin, kotihoidon ja kotikuntoutuksen palveluissa sekä sai-raalakuntoutuksessa onnistuminen. Vuon-

na 2016 on avautumassa Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Tam-pereella ja Särkänkodin yksikkö Orivedel-lä. Myös 2015 syksyn puitekilpailutuksen myötä saataneen uusia paikkoja.

Ikäihmisten palvelujen uudistaminen jatkuu Tampereella. Kun edelliset vuodet uudistuksessa on erityisesti muutettu pit-käaikaista laitoshoitoa tehostetuksi pal-veluasumiseksi sekä organisaatiota pa-remmin ikäihmisiä palvelevaksi, aiotaan tulevina vuosina keskittyä voimakkaam-min kotona asumisen tukemiseen sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäise-vien palvelujen kehittämiseen.

Uudistuksessa on valittu seitsemän pai-nopistealuetta loppuvaltuustokaudelle:

1. Vahvistetaan vanhusten hoitoon eri-koistunutta geripolia.

2. Kehitetään keinoja, joilla voidaan vä-hentää kotihoidon asiakkaiden sairaala-hoidon tarvetta.

3. Luodaan uudenlainen palvelumuoto kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän kotihoidon turvin, mutta eivät kui-tenkaan tarvitse tehostettua palveluasu-mista. Mallia lähdetään kehittämään pal-velutalon kotihoidon pohjalta.

4. Panostetaan omaehtoisen toiminnan ja vapaaehtoistyön kehittämiseen. Lähito-reilta palvelua ja ohjausta saa kasvokkain, sähköisistä palveluista taas verkon kautta. Myös omaisten näkökulma otetaan huomi-oon entistä paremmin.

5. Otetaan hyvinvointiteknologia vah-vemmin avuksi kotona asumista tukevissa palveluissa.

6. Kehitetään kotihoidon ja asiakasohja-uksen sisältöä asiakaslähtöisesti.

7. Kehitetään erilaisia asumismuotoja, kuten elinkaariasumisen kortteli Tesomal-le.

Haasteita vuodelle 2016 tuo edelleen kireä taloudellinen tilanne. Talousarvio pi-tää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, pal-velukeskuskorttiaterioiden ja kauppapal-velun asiakasmaksujen korotukset. Lisäksi ikäihmisten palvelujen lautakunnan alaisia

muita sosiaali- ja terveyspalvelujen asia-kasmaksuja korotetaan valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Muutosten vaiku-tukset on arvioitu talousarvion toiminta-tuloihin.

Palvelurakennemuutoksen myötä Tam-pereella on edetty ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteiden suuntaan. Tehostettua palveluasumista on lisätty merkittävästi ja vastaavasti pitkäaikaista laitoshoitoa purettu. Erityisenä haasteena on kotona asuvien ja omaishoidon tuen asiakkaiden määrän lisääminen sekä ko-tihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tar-peen vähentäminen mm. tarjoamalla lää-käripalveluita kotiin.

Keväällä 2013 toteutetun kotihoidon palvelujen myöntämiskriteerien ja asia-kasmaksukorotusten myötä asiakasmää-rien kasvua on saatu toivotusti hillittyä. Toisaalta kahden autettavien asiakkaiden määrä on kuitenkin kasvussa. Tämä on koskenut erityisesti sairaalasta kotiutuvien asiakkaiden palvelutarpeita. Kotiuttamiset ovat olleet siten haastavia ja ovat osaltaan lisänneet kotihoidon palveluiden ostotar-vetta eri puolilla kaupunkia. Asiakasmää-rän ja asiakkaiden hoitoisuuden ennakoi-daan jatkavan kasvuaan väestön edelleen ikääntyessä. Kasvuun vastaaminen edel-lyttää erityisesti kotihoidon sisällöllistä ke-hittämistä, mm. sairaanhoidollisen osaa-misen lisäämistä kotihoidossa.

Ydinprosessin toiminnan tavoitteetYdinprosessin toiminnan tavoitteet kohdis-tuvat erityisesti ikäihmisten palveluraken-nemuutoksen toteuttamiseen. Tavoitteena on edelleen tukea ikäihmisten kotona asu-mista, lisätä tehostettua palveluasumista ja pienentää pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta. Lisäksi tavoitteena on osaltaan edistää perusterveydenhuollon osuuden kasvattamiseen terveydenhuollon kustan-nuksista tähtäävää tavoitetta. Tavoitteena on myös palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa sekä säh-köisten palvelujen määrän ja käytön lisää-minen.





Tampereen ja Oriveden palvelurakenne laatusuosituksen tavoitteisiin verrattuna

Säännöllinen kotihoito

Omaishoidon tukiTehostettu palveluas.

Pitkäaikainen laitoshoito

Laatusuosituksen tavoite 2017 13–14 % 6–7 %* 6–7 % 2–3 %

Tampereen tilanne 2014 12,6 %* 3,2 % 6,3 % 2,8 %

Tampereen tilanne 2013 12,0 % 2,9 % 5,3 % 4,1 %





Mikäli palveluasuminen lasketaan mukaan Tampereen kotihoidon palveluihin, on kattavuus 14,1 % vuoden 2014 lopussa.


Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 10 136 11 420 11 420 11 664

Maksutulot 31 721 32 103 32 103 33 970


Muut toimintatulot -82 0 0 0


Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -1 0 0 0

Henkilösivumenot

Eläkemenot -416 -400 -400 -400

Muut henkilösivumenot -0 0 0 0


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 0 0 0

Avustukset -5 858 -6 302 -9 655 -9 655

Vuokramenot -203 -129 -129 -110



Toimintakate -154 071 -142 032 -141 903 -144 571



Säännöllinen kotihoito

Omaishoidon tukiTehostettu palveluas.

Pitkäaikainen laitoshoito

Laatusuosituksen tavoite 2017 13–14 % 6–7 %* 6–7 % 2–3 %

Oriveden tilanne 2014 14,50% 2,5 % 4,8 % 3,3 %

Oriveden tilanne 2013 14,0 % 2,8 % 4,0 % 4,9 %



Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut

Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ Yhteensä

Ehkäisevä vanhustyö 2 040

Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut 864


Ehkäisevä vanhustyö 1 236

Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut 1 250

Ehkäisevä vanhustyö / ateriapalvelut 119

Ehkäisevä vanhustyö / avustukset 547


Yhteensä 6 056

Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -6 190 -6 027 -6 057 -6 056

Toimintakate -6 169 -6 017 -6 047 -6 044

SUUNNITELTU PALVELUTILAUS ( 1 000 EUROA)


Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäi-sevissä palveluissa erityistä huomiota kiin-nitetään toimintakykyä edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin.

Palvelukeskukset, lähitorit ja kortteli-kerho toimivat matalan kynnyksen koh-taamispaikkoina, jotka tarjoavat neuvon-taa ja ohjausta kuntalaisen omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä tarjoavat mahdollisuuden kulttuuri-, liikunta- ja virkistystoimintaan. Lisäksi palvelukeskuksissa, lähitoreilla ja kortteli-kerhossa asiakkailla on mahdollisuus ate-riapalveluihin.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetPalvelukeskustoiminta toimii tulevaisuu-dessa tiiviimmin osana alueellista koti-hoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonai-suutta. Tavoitteena on, että vuoden 2016 aikana lähitoritoimintaa laajennetaan ja niiden sekä palvelukeskusten palveluja kehitetään sisällöllisesti samaan suuntaan. Lähitorit palvelevat ikäihmisten lisäksi myös muita asiakasryhmiä. Koko kau-punkitason ikäihmisten palvelujen ohja-uksesta ja neuvonnasta vastaava Kotitori koordinoi lähitorien kehittämistä. Lisäksi Kotitorilla avautui syksyllä 2015 hyvinvoin-titeknologiaratkaisuja vuokraava Laitetori.

Pohjolankadulle avautuu uusi palvelu-keskus toukokuussa 2016, jolloin Tamme-lan palvelukeskustoiminta siirtyy osittain sinne. Tammelakeskuksesta tulee lähitori, jonka pohjana ovat erityisesti ikäihmisten ja lapsiperheiden palvelut. Uudessa lähito-rissa yhdistyvät palvelukeskusten parhaat

puolet sekä alueellinen ohjaus ja neuvon-ta. Tampereen Aterian palvelut siirtyvät Pohjolankadulle muutoksen myötä. Pispan palvelukeskus aukeaa remontin valmistut-tua joulukuussa 2015. Palvelukeskuksissa ja korttelikerhossa toteutetaan kuukauden sulku tai vastaavan supistuksen toteutta-minen muulla tavoin vuonna 2016.

Vuonna 2016 omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita ke-hitetään kiinnittämällä yhä enemmän huomiota vapaaehtoistoimintaan ja sen koordinointiin mm. vuonna 2015 Sitra-rahoitteisesta Kotona asumisen tukemisen hankkeesta saatujen kokemusten poh-jalta. Lisäksi Elonpolkuja-verkosto siirtyy ikäihmisten palvelujen järjestämisvastuun piiriin ja sen toimintaa kehitetään yhdessä verkoston toimijoiden kanssa.

Palvelubussien markkinointia kehite-tään jatkuvasti, jotta matkustajamääriä saadaan lisättyä. Vuonna 2013 aloitettua VPL/SHL-kuljetusten yhdistämispilottia laajennetaan vuonna 2016 koko kaupunkia koskevaksi linja kerrallaan. Nykykäytännön mukaisesti vammaispalvelulain mukaisen ja harkinnanvaraisen kuljetuspalvelun asi-akkaille tarjotaan myös vuonna 2016 ensi-sijaisesti matkan yhdistämistä palvelulii-kenteeseen silloin, kun se aikataulullisesti sekä kalusto ja asiakasprofiili huomioon ottaen asiakkaalle sopii. Kokeilun tuloksia arvioidaan vuoden 2016 aikana ja syksyl-lä 2016 päätetään vapaaehtoisuudesta ja matkojen vähentämisestä vuodelle 2017.



Kotona asumista tukevat palvelut

Kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, poliklinikkatoiminta, ve-teraanikuntoutus, suun terveydenhuolto sekä asumispalvelut. Kotona asuvat saavat myös kuntoutuspalvelut kotiin tai tarvit-taessa läheisessä tehostetun palveluasu-misen yksikössä. Tavoitteena on säilyttää ikäihmisille tuttu asuinympäristö palvelu-tarpeen kasvaessa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan mahdolli-simman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimin-takyvyn laskua ja palauttamalla mahdolli-sesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi kotona asumista tuetaan järjes-tämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan kotiin, joka voi sijaita myös asu-mispalveluyksikössä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetKotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun on pyritty vastaamaan kehittä-mällä kotihoidon palvelua sisällöllisesti sekä toiminnallisesti. Kehittämisessä yhte-nä keskeisenä painopisteenä on ollut pal-velutalon kotihoito, jonka erityispiirteenä on se, että asiakkaan koti sijaitsee muiden palvelujen kuten ympärivuorokautisen yk-sikön läheisyydessä, mikä lisää asiakkaalle

turvallisuudentunnetta, mutta myös mah-dollistaa kotihoidon käyntien toteuttami-sen joustavammin asiakkaan tarpeiden mukaisesti välimatkojen ollessa lyhyet.

Tehostettua palveluasumista lisätään. Vuonna 2016 on avautumassa Pohjolanka-dun tehostetun palveluasumisen yksikkö Tampereella ja Särkänkodin yksikkö Ori-vedellä. Lisäksi vuoden 2015 syksyn aikana kilpailutetaan Violaan, Taatalaan, Keinu-puistoon sekä Petsamokotiin tehostetun palveluasumisen, päivä- ja palvelukes-kustoiminnan sekä palvelutalon kotihoi-don palveluita. Uusi sopimuskausi alkaa tavoitteellisesti 1.3.2016. Omassa tuotan-nossa pilotoidaan vuoden 2016 alusta al-kaen palvelutalon kotihoitoa Pispan sekä Takahuhdin lähipalvelualueilla siten, että palvelutalon kotihoidon asunnot sijoittu-vat Pispan sekä Pappilanpuiston palvelu-keskusten läheisyyteen. Palvelutalon koti-hoidon palvelut tulevat siten vuoden 2016 aikana lisääntymään vastaten kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen kasvuun.

Pispan päiväkeskus avautuu asiakkaille vuoden 2016 alusta remontin jälkeisissä uusituissa tiloissa. Tammelakeskuksen päi-väkeskus Annikki siirtyy Pohjolankadulle sen valmistuttua keväällä 2016. Kaikissa päiväkeskuksissa toteutetaan kuukauden sulku tai vastaavan supistuksen toteutta-minen muulla tavoin vuonna 2016.

Hyvinvointisuunnitelman linjausten mukaan omaishoitoa kehitetään kotona asumisen tukemiseksi valtakunnallisten

linjausten mukaan. Suurimpana haastee-na omaishoidon tuessa on lakisääteisten vapaapäivien käytön lisääminen. Omais-hoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen tarkoitettuja hoitopaikkoja on pyritty vah-vistamaan vuonna 2015 perhehoitoa kehit-tämällä sekä mahdollistamalla sijaishoidon käyttäminen lakisääteisen vapaan aikana.

Vuonna 2016 kotihoidon ja palvelu-asumisen lääkäripalvelut laajenevat kes-kustan ja lännen alueelle kattaen koko kaupungin. Kotiutustiimin ja kotikuntou-tuksen toimintaa kehitetään yhteistyössä kotisairaalatoiminnan kanssa.

Kotitorin toiminta laajenee uuden 1.9.2015 alkaneen sopimuskauden myötä. Ohjausta ja neuvontaa saa Kotitorilta koko yhteistoiminta-alueella, ja sähköisen asi-oinnin mahdollisuuksia Kotitorilla lisätään. Kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen lisäksi Kotitorilta hankitaan jatkossa lyhyt-aikaista kuntoutusta, hyvinvointiteknolo-gialainaamon palveluja, Tammelan lähi-torin palveluja sekä kehittämistyöpanosta mm. lähitorien koordinointiin.

Kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen kasvuun vastaamista on pyritty vahvis-tamaan monin tavoin myös toimintaa tehostamalla. Kotihoidon toiminnanohja-usjärjestelmän hyödyntäminen mahdollis-taa asiakkaan luona tehtävän välittömän asiakastyön kasvattamisen. Vuoden 2016 aikana on tavoitteena aloittaa myös säh-köisen ovenavauksen käyttöön ottamisen laajentaminen.





Kotona asumista tukevat palvelut Yhteensä

Kotihoito 31 996

Suun terveydenhuolto 954

Päiväkeskustoiminta 1 220

Veteraanikuntoutus 240

Terveystarkastukset ja seulonnat 62

Erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemusterapia 52

Poliklinikkatoiminta 4 478

Kotikuntoutus 2 354

Tehostettu palveluasuminen 13 064

Muut palvelut 30



Kotihoito 9 396

Asumispalvelut 46 067

Sotainvalidien kotihoito 1 200

Lyhytaikaishoito 2 127

Omaishoidon tuki 6 372

Päiväkeskustoiminta 2 275

Veteraanikuntoutus 250

Muut palvelut 688



Yhteensä 129 668

Kotona asumista tukevat palvelut TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 27 536 22 334 28 195 29 957

Toimintamenot -115 214 -121 230 -122 442 -129 668

Toimintakate -87 679 -98 896 -94 247 -99 711





Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito Yhteensä

Vanhainkotihoito 30 934

Kuntoutus ja sairaalahoito 18 223



Vanhainkotihoito 345


Yhteensä 54 483

Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 14 249 21 179 15 318 15 667

Toimintamenot -74 473 -58 298 -56 927 -54 483

Toimintakate -60 224 -37 119 -41 609 -38 816

Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut

Palvelukokonaisuuden muodostaa akuut-ti- ja lyhytaikainen sairaalahoito, van-hainkotihoito sekä sairaalakuntoutus. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotet-tavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkoti-hoidon vaihtoehtona tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyri-tään asteittain luopumaan. Sairaalahoidon painopisteen muutosta on vauhditettu aloittamalla tehostettu palveluasuminen omassa tuotannossa sekä panostamalla vahvasti kotikuntoutukseen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetIkäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti palvelukokonaisuuden kes-keisimmät tavoitteet liittyvät palvelu-rakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja te-hostetun palveluasumisen osuuden lisää-mistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin.

Kotona asumista tukevien palvelujen toimivuus ja riittävyys sekä tehostetun palveluasumisen lisääminen ovat edelly-tyksiä pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämiselle. Ikäihmiset on pystyttävä kuntouttamaan ja hoitamaan nykyistä pi-dempään omissa kodeissaan, jotta paine pitkäaikaiseen laitoshoitoon vähenisi. Olennaista kotona asumisen tukemisen onnistumisen kannalta on oikea-aikainen akuutti- ja lyhytaikainen kuntoutus sekä

oikea-aikainen kotiuttaminen. Mitä suu-rempi osuus sairaalakapasiteetista on lyhytaikaisen sairaalahoidon ja akuutti-kuntoutuksen käytössä, sitä useamman asiakkaan osalta toimintakyky on mahdol-lista palauttaa/ylläpitää ja mahdollistaa asiakkaan selviytyminen omassa kodis-saan.

Sairaalahoitoa vähennetään Kaupin sairaalasta 50 potilaspaikkaa ja vanhain-kotihoitoa vähennetään Koukkuniemestä 30 asiakaspaikkaa Pohjolankadun valmis-tumisen yhteydessä. Pohjolankadun asu-mispalveluyksikön on arvioitu avautuvan toukokuussa 2016. Pohjolankadun valmis-tuessa Kaupin kiinteistöstä sairaalakäytös-sä luovutaan ja ikilan tilaamat sairaalahoi-don palvelut keskitetään Koukkuniemen alueelle, erityisesti Koivulaan. Lisäksi Hatanpään psykogeriatrisesta osastoryh-mästä muuttaa noin 30 asiakasta Pohjo-lankadulle avattaviin kahteen tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiin, joissa var-mistetaan psykogeriatrinen osaaminen.

Vanhainkotihoidon lääkäripalvelut on tarkoitus kilpailuttaa viimeistään vuoden 2016 aikana.

Oriveden vanhainkotihoidosta vähenee paikkoja ja tilauksen painopiste siirtyy entistä enemmän kotona asumista tuke-viin palveluihin, kun Orivedellä avautuu Särkänkodin tehostetun palveluasumisen yksikkö.

Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen



Kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessin palvelukokonaisuudet ovat maa-omaisuuden hallinta ja kehittäminen, kau-punkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi.

Kaupunkiympäristön kehittämisen teh-tävänä on huolehtia kaupungin rakenne-tun ja luonnonympäristön kehittämises-tä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjon-nasta, liikennejärjestelmästä, satamista sekä viheralueista.

Toimintaympäristön muutoksetKaupunkiympäristön kehittämisen kan-nalta toimintavuoden merkittävin päätös tulee olemaan kaupunginvaltuuston kan-nanotto raitiotien toteuttamiseen syk-syllä 2016. Se tulee määrittämään, millä tavalla liikenteen ja erityisesti joukkolii-kenteen kehittäminen tapahtuu Tampe-reella tulevaisuudessa. Tämän päätöksen valmisteluun osallistuu hankkeen kehitys-vaiheeseen valitun allianssikonsortion ja kaupunkiympäristön kehittämisen yksiköi-den lisäksi monet muutkin kaupungin yk-siköt ja liikelaitokset. Valmistelun alla on niin raitioverkon fyysinen suunnittelu kuin myös kaluston ja ylläpidon hankinta.

Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus on myös koko kaupunkiseudun kattavan uuden yhtenäisen maksuvyöhykkeisiin perustuvan lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto. Mielenkiintoista on uuden järjestelmän, johon sisältyy myös muun muassa lipputuotevalikoiman yhtenäistä-minen, vaikutus joukkoliikenteen matkus-tajamääriin.

Talouden epävarmuus ja erityisesti heikko työllisyystilanne tuo epävarmuut-ta ydinprosessien kaikille palvelukokonai-suuksille. Karkeasti voidaan arvioida, että tuloarvion toteutumiseen liittyy riski, ettei asetettua tulotavoitetta saavuteta. Raken-nusurakkahintojen kustannusnousun arvi-oidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen

laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on erittäin vaikeaa suhteessa tarvittavaan ra-hoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle.

Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaa-mista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkolii-kenteen laatukäytävien ympäristöjen vah-vistamista. Näitä tavoitetta voidaan pitää yhtenä lähtökohtana muun muassa tar-kasteltaessa kaupungin yleiskaavoitusta. Tähän liittyy myös raitiotieprojektin 1-vai-heen maankäyttötarkastelu. Raitiotien jat-kuminen keskustasta länteen mahdollistaa muun muassa Lielahden alueella näitä ta-voitteita.

Maankäytön hallinnan kokonaisproses-sin uudistaminen on ohjelmoitu vuonna 2015. Uudistetun mallin mukaisesti pyri-tään merkittäviin ajallisiin säästöihin. Ai-emmin kaavan valmistumisen jälkeiseen aikaan sijoittuneita katusuunnitelmia laa-ditaan ja maankäyttösopimusneuvottelu-ja käydään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa. Kaupungin tuleva organisaatiomuutos on myös selvä mah-dollisuus parantaa eri yksiköiden yhteistoi-mintaa ja tätä kautta kehittää monia kau-punkiympäristön kokonaisuuteen liittyviä prosesseja.

Kaupungin taloudellinen tilanne edel-lyttää kriittistä suhtautumista sekä käyttötalous- että investointimenoihin. Kaupunginvaltuustolle tehty investointi-kattoselvitys linjaa tulevien vuosien inves-tointimahdollisuuksia. Tällä on merkittävä vaikutus kaupunkiympäristön rakentami-seen ja mahdollisesti myös siihen, missä tahdissa uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön. Investointikehystä tarkas-tellaan yhdessä Pitkän aikavälin investoin-tisuunnitelman kanssa (KV). Valtion kans-sa tehtävää yhteistyötä tulee linjaamaan MAL-aiesopimus.

Rantaväylän tunnelin rakennustyö käyn-nistää Ranta-Tampellan alueen talon- ja

infrastruktuurin rakentamisen. Tällä on merkittävä positiivinen vaikutus kaupun-gin maanmyyntituloihin. Myös Vuoreksen alueella kaupungilla on vastaava mahdolli-suus hyödyntää rakennettua infraa.

Tampereen keskustan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, miten tekeillä ole-vissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa, Kan-sija Areena, asemakeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki, edistytään. Samaa voi sanoa keskustan ulkopuolella käynnisty-västä Hiedanrannan suunnittelusta. Nämä projektit edellyttävät voimakasta panos-tusta suunnitteluun.

Ydinprosessin toiminnan tavoitteetYdinprosessin toiminnan tavoitteet koh-distuvat erityisesti kaupunkistrategian kestävä yhdyskunta - näkökulman toteut-tamiseen. Tavoitteena on joukkoliikenteen ja pyöräilyn lisääminen sekä kaavoitetun asuinkerrosalan sijoittumisen lisääminen keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkolii-kenteen laatukäytäville. Lisäksi ydinpro-sessille kohdistuu tavoite maankäyttöpro-sessiin kuluvan ajan lyhentymisestä.

Hanketasolla sitovat kohteetYdinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen aluekehitysohjelmien, Keskus-ta, Vuores ja Hiedanranta, sekä raitiotien suunnittelun ja Rantaväylän tunnelin ra-kentamisen käyttötalous- ja investoinnit ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Hankkeiden ydinprosessin käyt-tötalous- että investointimenot ovat 17,1 milj. euroa. Vuoreksen käyttötalous- ja in-vestoinnit ovat 5,0 milj. euroa, Keskustan yhteensä 10,6 milj. euroa mukaan lukien maa- ja vesialueet 1,0 milj. euroa, Hiedan-rannan käyttötalous- ja investointimenot ovat 1,5 milj. euroa mukaan lukien maa- ja vesialueinvestoinnit 1,0 milj. euroa ja maa- ja vesialueisiin liittyvät käyttötalousmenot 0,2 milj. euroa. Raitiotien suunnitteluun on varauduttu 6,5 milj. eurolla ja Ranta-väylän tunnelin rakentamiseen 16,0 milj. eurolla. Raitiotien rahoitusosuus on 1,5






Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot

Myyntitulot 35 991 38 715 38 715 39 738

Maksutulot 7 608 6 835 6 835 11 265


Vuokratulot 36 711 38 004 38 004 40 624



Valmistus omaan käyttöön 15 854 51 185 11 550 13 680

Toimintamenot

Henkilöstömenot -1 061 -1 200 -1 200 -1 155


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 595 -2 345 -2 345 -2 375

Avustukset -476 -245 -245 -245

Vuokramenot -338 -242 -242 -287



Toimintakate -76 2 369 2 369 2 430




milj. euroa, Rantaväylän tunnelin 2,1 milj. euroa ja Vuoreksen 0,2 milj. euroa. Lisäksi hankkeiden suunnittelumenoja kohdistuu konsernihallintoon yhteensä 1,2 milj. eu-roa.

Keskustahankkeen kehittämisen paino-piste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston, Kunkun parkin hankkeissa sekä Ranta-Tampellan teknisessä suunnittelussa. Kes-kustan länsipuolen ja erityisesti Keskus-torin ympäristön kehittämispotentiaalista järjestetään osallistava visiotyö. Aseman-seudun kehittämisen ensimmäisen vai-heen Kansi ja monitoimiareenahankkeen toteutusta valmistellaan yhdessä valitun kumppanin kanssa. Rakentamisen pai-nopiste on Ranta-Tampellan esirakenta-misessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Tammelan energiate-hokkuuden parantamisprojekti, EU-Gugle, käynnistyi vuoden 2013 lopulla ja jatkuu vuoden 2019 loppuun. Höyrypuisto toteu-tetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja

kesän jälkeen aloitetaan Vuolteentorin ra-kentaminen. Rahoitus näihin hankkeisiin osoitetaan keskustahankkeen vuosisuun-nitelmassa (KV).

Vuoreksen suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeis-telytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Tampereen kaupunginhallitus päätti 22.6.2015 perustaa Hiedanrannan alueke-hitysohjelman. Ohjelmassa uudistetaan Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja laa-dullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään alu-een työpaikka- ja asukasmäärää tukeutuen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laa-tukäytäviin. Hiedanrannan toiminnan pai-nopiste vuonna 2016 on esiselvityksissä, tutkimuksissa, maankäytön suunnittelussa ja esirakentamisessa.

Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaupunginvaltuuston syk-syn 2016 päätöksentekoa varten laaditaan hankesuunnitelma. Allianssihankkeen rin-nalla kilpailutetaan kaluston ja ylläpidon hankinta, jolla on myös merkitystä val-tuuston päätöksenteossa. Raitiotiehanke edellyttää laajaa osallistumista suunnitte-luun useilta kaupunkikonsernin toimijoil-ta, lisäksi myös ulkopuolisilta johtoyhtiöil-tä. Allianssihankkeen rinnalla pitää tehdä vaikutusarviointeja, jotka palvelevat myös valtion viranomaisten päätöksentekoa hei-dän harkitessaan osallistumistaan hank-keen toteutusvaiheeseen.

Rantaväylän tunnelin rakentamisen ja kaupungin kannalta vuosi 2016 on hyvin merkittävä, koska liikenne siirtynee tun-neliin. Tämä mahdollistaa Ranta-Tampel-lan alueen infrastruktuurin rakentamisen käynnistymisen. Kaupungin kannalta tämä merkitsee myös mahdollisuutta käynnis-tää alueen tonttien luovutus. Tällöin myös alueen talonrakentaminen voi käynnistyä.



Käyttötalous (1 000 euroa) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

Keskusta-hanke 0 -1 394 -1 394

Vuores-hanke 0 -400 -400

Hiedanranta 0 -500 -500

Pelastustoimi 0 -17 157 -17 157

Muu kaupunkiympäristön kehittäminen 109 314 -87 433 21 881

Yhteensä 109 314 -106 884 2 430

Investoinnit (1 000 euroa) Investointimenot Rahoitusosuudet Yhteensä

Rantaväylän tunneli -16 000 2 100 -13 900

Keskusta-hanke -9 200 0 -9 200

Vuores-hanke -4 600 200 -4 400

Hiedanranta -1 000 0 -1 000

Raitiotie -6 500 1 500 -5 000

Muu kaupunkiympäristön kehittäminen -51 115 0 -51 115

Yhteensä -88 415 3 800 -84 615

Hanketasolla sitovat kohteet


Muutettu TA 2015

TA 2016

Aineettomat hyödykkeet -34 051 -45 900 -45 900 -9 700


Maa- ja vesialueet -32 316 -4 200 -4 200 -13 800

Rakennukset ja rakennelmat -220

Kiinteät rakenteet ja laitteet -16 184 -51 885 -51 885 -64 915

Koneet ja kalusto 0 0 0 0

Keskeneräiset hankinnat -28 509 0 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -111 280 -101 985 -101 985 -88 415

Rahoitusosuudet 2 921 6 085 6 085 3 800

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -108 359 -95 900 -95 900 -84 615

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 14 972 17 280 17 280 15 280



Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maan-hankinta ja -luovutus sekä maaomaisuu-den edunvalvonta, maankäytön suunnit-telu sekä yleisten alueiden suunnittelu. Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen toiminnoilla luodaan edellytykset pal-veluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yh-dyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapai-noisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetMaankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen on ohjelmoitu vuonna 2015. Uudistetun mallin mukaisesti pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin. Aiemmin kaavan valmistumisen jälkeiseen aikaan sijoittuneita katusuunnitelmia laaditaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käydään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvai-heen kanssa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 val-mistuu 2016. Ajantasainen yleiskaava an-taa selkeän pohjan asemakaavoitukselle ja vähentää asemakaavoituksen selvitystar-peita sujuvoittaen näin asemakaavoitus-ta. Erittäin merkittävän mahdollisuuden kaupunkirakenteen kehittämiseen anta-van, kaupungin omistukseen siirtyneen Lielahden entisen teollisuusalueen tulevaa kehitystä linjataan yleiskaavassa. Pohjak-si suunnittelulle järjestetään koko alueen avoin ideakilpailu vuoden alkupuoliskolla. Pohjoisella suuralueella jatketaan kyläalu-eiden suunnittelua, vesihuollon ratkaisut vaikuttavat merkittävästi suunnitelmien linjauksiin.

EHYT–hankkeessa yleissuunnitelmien laatiminen jatkuu. Suunniteltavan katu-raitiotien linjauksen vaikutuspiirissä Ha-kametsän suunnitelma valmistuu. Myös Multisillan alueen täydentymistä tutkiva yleissuunnitelma valmistuu. Täydennysra-kentamisen edellytysten kehittämistä sekä neuvontaa ja markkinointia jatketaan yh-dessä kiinteistötoimen kanssa. Vuorovai-kutusta kehitetään kaikilla kaavatasoilla. Vuonna 2016 vuorovaikutuksen erityisinä painopistealueina ovat kantakaupungin

yleiskaava ja täydennysrakentamisen hankkeet yleissuunnitelma- ja asema-kaavatasoilla. Arkkitehtuuripoliittinen oh-jelma päivitetään työnimellä ”Näin laatua Tampereelle”.

Asemakaavoituksen prosessia on kehi-tetty ohjelmointi- ja seurantajärjestelmäl-lä, jonka avulla ohjelmoidaan ja aikataulu-tetaan koko kaavoituksen työsalkku sekä varmistetaan käynnistyvien hankkeiden resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus. Hankkeiden etenemistä seurataan kuu-kausittain. Vuoden 2016 aikana vakiinnu-tettavia toimenpiteitä ovat muun maussa sisäisistä lausunnoista luopuminen siirty-mällä neuvottelumenettelyyn kaupungin eri tahojen kanssa sekä nopeutetun kaa-vaprosessin kehittäminen 2015 saatujen kokemusten pohjalta. Kaavojen laadintaan käytettävää työaikaa lisätään kokouskäy-täntöjen tehostamisella ja jatkamalla 2015 aloitettua kaavaharkinnan keskittämistä ja uusien töiden aloitusta yhtenäisiin jak-soihin vuoden aikana. Asemakaavoituksen sitovaa määrällistä tavoitetta nostettiin 2015 10 prosentilla kaavavarannon kas-vattamiseksi. Kaavoitusohjelmaan prio-risoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkiraken-ne- ja ympäristösuunnitelmassa asetet-tuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Muita sitovia tavoitteita ovat 300 pientaloasunnon, jois-ta vähintään 110 erillispientaloja (neljän vuoden liukuva keskiarvo), mahdollistami-nen kaavoituksella, kaupungin luovutta-mien omakotitonttien määrän kasvattami-nen keskimäärin 10 prosentilla vuosittain, yritystonttitarjonnan kasvattaminen sekä kaavoitetun kerrosalan sijoittumisen pai-nottuminen keskuksiin ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Myös keskustan elinvoi-man vahvistaminen keskustan kehittämis-ohjelmaa toteuttamalla on sitova tavoite.

Asemakaavoitukselle asetettujen tavoit-teiden kannalta keskeisiä ovat suunnitelta-van katuraitiotien varrelle sijoittuvat koh-teet. Reitin eteläosaan liittyvistä kohteista laajin on Hervannan pohjois-eteläsuuntai-sen akselin alue. Suunnitellun raitiotien

varren asuinaluekohteita ovat myös Peller-von koulun alue Kalevassa sekä Hipposkylä Kissanmaalla. Muita merkittäviä kohteita ovat muun muassa Vuoreksen Isokuusen viimeinen osa, Abloyn alue Epilässä, Kouk-kuniemen alue sekä Pispalan laaja 2. vaihe.

Pientaloja koskevien tavoitteiden saa-vuttaminen vuonna 2016 on erittäin haas-tavaa. Ojalan osayleiskaavasta tehtyjen valitusten käsittely saattaa kestää vuoden 2016 yli. Laaditun kaavarungon pohjalta pientalovaltaisten alueiden asemakaa-voitus käynnistetään, mutta niitä ei ole mahdollista hyväksyä ennen yleiskaa-van vahvistumista. Myös Nurmi-Sorilan osayleiskaavan vahvistumisaika on epä-varma. Vuoreksen Västinginmäki on vuo-den 2016 merkittävin pientaloja käsittävä asemakaavakohde.

Keskustassa Kunkun parkin ja Eteläpuis-ton kaavat valmistuvat. Korttelisuunnitel-mien pohjalta valmistuu asemakaavoja keskustaan. Jäteveden keskuspuhdistamon kaava laaditaan 2016. Työpaikkojen mää-rän kasvulle luodaan edellytykset kaa-voittamalla yritystontteja Myllypuron Kolmenkulman (II vaihe) ja Aitovuoren alueelle sekä asumisen yhteyteen Teso-malle ja Hervannan pohjoisosaan. Palve-lurakentamiseen liittyviä kaavahankkeita sijoittuu Peltolammille ja Pellervon koulun tontille ja Koukkuniemeen.

Uusien ja kehitettävien alueiden katu-suunnittelua jatketaan muun muassa Här-mälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Lahdesjärven, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Katujen saneerauksia jatketaan alueellisten suunnitelmien mu-kaan. Saneeraussuunnittelun painopiste tulee vähitellen siirtymään poikkileik-kaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä rat-kaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja pääkokoojakatuihin. Joukkoliikenne-etui-suuksien lisäämiseen tähtäävää suunnitte-lua jatketaan painottaen joukkoliikenteen pääreittejä.

Keskustan liikennesuunnittelua jatke-taan keskustan kehittämishankkeeseen sekä käynnissä olevaan keskustan strate-giseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan



katujen saneeraussuunnittelua tehdään keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan perustuen. Keskustan katusuunnittelussa keskitytään Kyttälän alueeseen alueelle laaditun yleissuunnitelman pohjalta.

Tampereen Kansi -hankkeeseen varau-dutaan jatkosuunnittelun osalta. Viinikan liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää katu- ja raken-nussuunnittelua jatketaan.

Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pää-reittien laatutason parantamiseen liittyen katusuunnitelmien laadintaa jatketaan. Näsijärven rantareitin katusuunnittelua jatketaan. Raitiotiehen liittyen jalankul-ku- ja pyöräteiden katusuunnittelu käyn-nistetään. Kantakaupungin yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreittien tavoite-verkko.

Liikkumisen hallinnan alueella jatke-taan Tampereen seudun liikkumisen oh-jauksen toimintaa. Jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi suunnitellaan parempaan turvallisuuteen ja sujuvuuteen tähtääviä ratkaisuja liikennevaloissa ja selvitetään liikkumista helpottavien palveluiden tarve Tampereella. Lisäksi suunnitellaan liikku-misen nettiportaalin rakennetta ja valmis-tellaan siihen liittyvää hankintaa.

Viheralueohjelman päivittäminen vuo-sille 2016–2024 sekä Iidesjärven perhe-puiston hankesuunnitelma aloitetaan. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuvat vuonna 2016. Leikkipaikkojen kehittämisessä kes-kitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittu-jen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunnitellaan muun muassa Nie-menrantaan sekä Härmälänrantaan. Kes-kustan puistojen osalta jatketaan muun muassa Näsinpuiston hoito- ja käyttösuun-nitelman toteuttamisen suunnittelua sekä aloitetaan Pyynikintorin leikkipaikan sekä liikennepuiston suunnittelu.

Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman jalkautusta jatketaan. Rakentamisen ai-kaista hulevesien hallintaa kehitetään ja hulevesien hallintajärjestelmiä rakenne-taan tulvaherkille tai vedenlaadun kannal-ta keskeisille kohteille. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen vaikutukset selvitetään ja lakimuutosten toimeenpanoa valmistellaan. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan suunnitellusti.

Konsernihallinnon kaupunkikehitysryh-män kiinteistötoimi vastaa maanhankin-nasta ja -luovutuksesta sekä maa-omai-suuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimen osuus palvelukokonaisuuden toiminta-tuloista on 56,7 milj. euroa ja toiminta-menoista 4,9 milj. euroa. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja vesialueiden inves-toinneista. Maa- ja vesialueiden tasearvon ylittäviksi myyntituloiksi tavoitellaan noin 14,4 milj. euroa ja maankäyttösopimuskor-vauksiksi noin 4 milj. euroa. Maa-alueiden myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippu-vaisia ja siten epävarmoja. Paremmin en-nakoitavien vuokratulojen osalta tavoite on 40 milj. euroa.


Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 51 582 57 126 57 126 57 756

Toimintamenot -10 570 -9 269 -9 269 -9 808

Toimintakate 41 012 47 857 47 857 47 948


Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminenKäyttö- talous

Investointi Yhteensä

Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta

1 151 1 600 2 751

Yleisten alueiden suunnittelu 1 390 800 2 190

Hankekehitys (Keskusta ja Vuores) 124 280 404

Oma tuotanto yhteensä 2 665 2 680 5 345

Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta

2 027 10 200 12 227

Maankäytön suunnittelu 2 377 0 2 377

Yleisten alueiden suunnittelu 2 240 1 200 3 440

Raitiotie 0 6 500 6 500

Hankekehitys (Keskusta, Vuores ja Hiedanranta) 500 2 570 3 070

Muu tuotanto yhteensä 7 143 20 470 27 613

Yhteensä 9 808 23 150 32 958


Investoinnit (1 000 euroa) TA 2016

Maa- ja vesialueet -13 800

Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -11 800

Hiedanranta -1 000

Keskusta-hanke -1 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet -9 350

Keskusta-hanke -600

Vuores-hanke -250

Raitiotie -6 500

Muut alueet -2 000

Investointimenot yhteensä -23 150

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 500

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 15 280



Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat yleis-ten alueiden rakennuttaminen, ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamapal-velut, liikenteen hallinta. Kadut, aukiot, viheralueet ja satamat rakennetaan vuosi-suunnitelman investointiohjelman mukai-sesti. Ylläpitotehtäviä ovat puhtaanapito, liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden hoito. Kunnossapidon toimenpiteillä pa-lautetaan rakenteet alkuperäisen mukai-seen kuntoon. Kunnossapitoa ovat katujen päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen, ajoratamerkintöjen uusiminen ja kalustei-den kunnostaminen. Liikenteenhallintaan kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja rakennuttaminen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTehtävänä on rakennuttaa kaava- ja vi-heralueohjelmia sekä peruskorjauksia toteuttavan investointiohjelman kohteet mahdollisimman edullisesti ja laadukkaas-ti hyödyntämällä tehokkaasti sekä kaupun-gin omia että yksityisiä palveluntuottajia.

Jatkuvan talouden epävarmuuden vuok-si rakennusurakkahintojen kustannusnou-sun arvioidaan olevan edelleen maltillis-ta erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Yleisten alueiden ylläpidon laadun säilyttä-minen nykyisellä tasolla on erittäin vaike-aa, koska tuottavuus ei parane suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspai-neita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Ruskon maanvastaanotto-paikka joudutaan sulkemaan vuoden 2016 keväällä, mikä merkitsee kuljetuskustan-nuksien nousua kaupungin itäisillä raken-nuskohteilla. Ylläpidon laatutavoitteena on käyttäjätarpeisiin perustuva tyydyttävä laatu ajankohta, olosuhteet ja kustannuk-set huomioiden.

Vireillä olevat lainsäädännön muutokset koskevat edelleen hulevesien hallintaa. Näissä tapahtuviin mahdollisiin muutok-siin ei talousarviossa vielä varauduta.

Rakennetun ympäristön laatua kohen-netaan erityisesti huonokuntoisten lii-kenneväylien, puistojen ja rakenteiden täsmäkorjauksilla, vaikka yleisesti yllä-pidon laadussa joudutaankin jatkuvasti säästämään. Uusien alueiden lisäksi in-vestoinnit kohdistetaan erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Talouden sopeuttamisen edellyttämiä säästöjä kohdistetaan yllä-pidossa kuluviin päällysteisiin, katujen ja puistojen kalusteisiin sekä siirtämällä yksi-tyisten teiden ulkovalaistus tienhoitokun-nille. Yleisten alueiden siisteyttä pyritään ylläpitämään kohdistamalla puhtaanapito keskeisiin alueisiin sekä lisäresurssien jär-jestämiseen tiettyihin tapahtuma-aikoihin. Erityisesti Hämeenkadun ympäristön siis-teyttä parannetaan yhteistyössä kiinteistö-jen ja toimijoiden kanssa.

Kadunpidon ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään suosimalla kun-nossapidossa vähäpäästöistä kalustoa ja edistämällä kaikessa toiminnassa ra-kennusmateriaalien kierrättämistä ja ja-lostamista. Keskeisin taloudellinen riski ylläpidon osalta kohdistuu talven sääolo-suhteisiin, jota pystytään osittain kompen-soimaan kesäaikaisten päällysteiden kun-nossapidon määriä muuttamalla.

Tilaajan tuotekokonaisuudet, joista tehdään palvelusopimuksia kaupungin tai yksityisten tuottajien kanssa, ovat liiken-neväylien rakentaminen ja ylläpito, viher-alueiden rakentaminen ja ylläpito sekä lii-kenteen hallinta. Palvelusopimuksien arvo koostuu sekä käyttötalous- että investoin-timenoista.

Yleisten alueiden rakentamisinvestoin-nit rakennutetaan hankekohtaisilla urak-kasopimuksilla. Kilpailutetuissa raken-

nusurakoissa painopiste turvallisuuden ja sujuvuuden lisäksi on harmaan talouden torjunta. Liikenteen hallinnan tuotekoko-naisuuden palvelusopimuksilla rakennu-tetaan telematiikkahankkeita ja hankitaan telematiikan ylläpitopalveluita.

Erityisesti keskusta-alueella kiinnitetään huomiota rakentamisen korkeaan laatuun ja sujuvuuteen. Kadunrakennushankkeita ei käynnistetä ennen kuin hankkeeseen liittyvät suunnitelmat ovat valmiina. Li-säksi on varmistettu, että katualueelle laitteita tai johtoja sijoittavat toimijat ovat rakentamisen käynnistämisvaiheessa il-moittaneet osallistumisen samanaikaiseen toteutukseen. Työmaiden kesto pitää säi-lyä sovitun aikataulun mukaisena. Pitkään kestävillä työmailla jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyden turvaamiseksi tehdään tarvittaessa kohteeseen väliaikainen pääl-lyste.

Tilaaja vastaa palvelukokonaisuuden toimintatuloista kuten pysäköintimaksuis-ta. Merkittäviä tuloja lisääviä maksukoro-tuksia suunnitellaan laajentamalla mak-sullisia pysäköintialueita, korottamalla veneseurojen ja ravintolalaivojen vuokria. Palvelukokonaisuuden toimintamenot si-sältävät palvelutilaukseen kuulumatonta yksityisteiden avustusmäärärahaa 0,2 milj. euroa.

Investointien osalta merkittävimpiä hankkeita ovat Ranta-Tampellan, Lentä-vänniemen keskustan ja Härmälänrannan 2. kaava-alueet sekä ratapihankadun ra-kentamien sekä Viinikan liikenneympyrän uudistumisen käynnistyminen. Kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat esimer-kiksi Hatanpään valtatie sekä Näsijärven rantaväylän toteuttaminen.

Tärkeimpiä siltakohteita ovat Kanjonin sillan korjaus sekä uusina siltoina Mylly-saaren alikulkukäytävä ja Erkkilänkadun risteysilta. Näsinpuiston peruskorjausta jatketaan. Huonokuntoisen ulkovalaistus-verkon peruskorjaamista jatketaan.





Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpitoKäyttö- talous

Investointi Yhteensä

Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 8 195 13 825 22 020

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 6 275 2 190 8 465

Liikenteen hallinta 326 0 326

Oma tuotanto yhteensä 14 796 16 015 30 811

Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 5 797 47 040 52 837

Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 205 910 2 115

Liikenteen hallinta 1 634 1 300 2 934

Muu tuotanto yhteensä 8 636 49 250 57 886

Yhteensä *) 23 432 65 265 88 697

*) Suunniteltu palvelutilaus ei sisällä yksityistieavustuksia 225 t€


Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 10 666 6 873 6 873 7 293

Toimintamenot -24 780 -23 507 -23 507 -23 657

Toimintakate -14 114 -16 634 -16 634 -16 364

Investoinnit (1 000 euroa) TA 2016

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot -25 595

Sillat, laiturit ja uimalat -8 620

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet -1 800

Liikenteen ohjauslaitteet -1 300

Hankkeet

Keskusta-hanke -7 600

Vuores-hanke -4 350

Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet -6 300

Muut pitkävaikutteiset menot

Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus -9 700

Investointimenot yhteensä -65 265

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 300



Joukkoliikenne

Palvelukokonaisuuden tehtävänä on jär-jestää joukkoliikenne Tampereen kaupun-kiseudulla yhteistoimintana kaupunki-seudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasa-lan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirk-kalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella.

Tampereen kaupunkiseudulla jouk-koliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen. Muutos perustui EU:n palvelusopimusasetukseen ja sen mukai-sesti laadittuun vuonna 2009 voimaantul-leeseen joukkoliikennelakiin. Lain tultua voimaan seutuliikenteen linjaluvat muut-tuivat siirtymäajan liikennesopimuksiksi, jotka päättyivät 30.6. alkaen Pirkkalassa ja Vesilahdella kokonaan sekä Lempäälässä, Kangasalla ja Nokialla pääosin. Orivedel-lä ja Ylöjärvellä siirtymäajan sopimukset jatkuvat pääosin vuoteen 2016 asti. Siir-tymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippu-järjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet ka-navoidaan palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla.

Joukkoliikenteen palvelutilausta suun-niteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja pysäkkien paikat. Tilaaja suunnittelee liikenteen au-tokierrot ja hankkii ne tuottajilta. Tilaaja vastaa myös joukkoliikenteen tukipalvelu-jen kehittämisestä (rahastus- ja informaa-tiojärjestelmät) ja on mukana koordinoi-massa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja (palveluliikenne, matkapalvelu-keskus). Joukkoliikenteen tilaaja vastaa tariffisuunnittelusta, yhteistariffiliikenteen taloudellisesta selvityksestä (clearing) se-kä lippujen myyntiverkostosta.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutoksetTampereen kaupunkiseudulla toteutettiin joukkoliikenteen järjestämistavan muutos 30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukko-liikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimuk-set korvaavat palvelut toteutettiin yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja aikataulujen osalta merkittävästi Pirkka-lassa, Nokialla ja Tampereella.

Vuoden 2015 aikana palvelutarjontaan on tehty pienehköjä tarkistuksia ja vuoro-tarjontaa on lisätty kapasiteetin loppumi-sen johdosta erityisesti Pirkkalan suunnal-la sekä Hervannan liikennepalveluissa.

Kesäliikennekauden 2016 alussa toteu-tuu seudullisen liikenteen seuraava kehi-tysvaihe, kun Ylöjärven ja Oriveden suun-nan liikenteiden järjestämistapa muuttuu. Samassa yhteydessä toteutetaan koko kaupunkiseudun kattava yhtenäinen lip-pu- ja maksujärjestelmä, joka perustuu yhdyskuntarakenteeseen ja etäisyyteen perustuviin maksuvyöhykkeisiin. Samassa yhteydessä lipputuotevalikoima sekä asi-akas- ja ikäryhmähinnoittelu yhtenäistyy koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen seutulippujärjestelmäuudistuksessa selvi-tetään kv-opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää joukkoliikenteen palveluita (KV). Lopullista päätöstä maksuvyöhykkeistä tehtäessä pyritään vyöhykkeiden välisiä hintaeroja kohtuullistamaan (KV).

Vuonna 2013 alkanut matkustajamäärän lasku kääntyi pieneksi, noin 1 prosentin kasvuksi Tampereella kesän 2014 jälkeen ja kasvu on jatkunut sen suuruisena alku-vuoden 2015 osalta. Seutuliikenteessä kas-vu on ollut suurempaa ja erityisesti Pirk-kalassa parantunut tarjonta ja alentuneet lipun hinnat ovat johtaneet noin 20-30 prosentin kasvuun.

Joukkoliikenteen hoidon kustannusta-son nousun ennustetaan jatkuvan maltilli-sena ensi vuonna. Talousarvio on laadittu kustannustason 1,5 prosentin kasvulle.

Tampereen osalta kustannuskehitys kom-pensoituu oman tuotannon (TKL) yksik-köhintojen 1,8 prosentin alentamisella ke-vään kehyspäätöksen mukaisesti. Alennus on vuositasolla noin 0,5 milj. euroa.

Palvelutarjonta kyetään pitämään vuo-den 2015 tasolla. Tampereella on kaupun-kirakenteen laajenemisen ja kapasiteetti-ongelmien korjaamiseksi mahdollista tehdä pieniä parannustoimia. Seutuliiken-teessä kyetään toteuttamaan pienehköjä liikennetarjonnan lisäyksiä Lempäälän ja Pirkkalan suunnilla.

Joukkoliikenteen valtiontuki laskee Tam-pereella noin 0,3 milj. euroa. Valtiontuen lasku ja pienehköt kaupungin kasvusta aiheutuvat palvelutarjonnan lisäykset ra-hoitetaan nostamalla joukkoliikenteen lipunhintoja noin 2 prosenttia. Matkusta-jamäärän kasvun ennustetaan olevan noin 1 prosentin suuruista.

Seudulliseen yhteistoimintaan kuulu-vat joukkoliikennepalvelut lisääntyvät 6.6.2016 alkaen, kun Ylöjärven ja Orive-den suunnan liikenteet siirtyvät joukkolii-kennelautakunnan järjestettäväksi. Tämä selittää palvelukokonaisuuden tulojen ja menojen kasvun verrattuna vuoteen 2015. Muiden kuntien maksuosuudet sisältyvät palvelukokonaisuuden tuloihin.

Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliiken-teen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliiken-teen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi valtuustokauden aikana keskimäärin 4-5 prosentin kasvua vuosittain. Talousarvio-vuonna 2016 tähän kasvuvauhtiin on hei-kon työllisyystilanteen ja asiakashintojen nostamisen johdosta erittäin haasteellista päästä erityisesti Tampereella. Seudulli-sessa liikenteessä on hyvät matkustaja-määrän kasvuolosuhteet johtuen tehdyis-tä palvelutarjonnan parannuksista sekä kesällä 2016 käyttöönotettavasta uudesta vyöhyketariffijärjestelmästä. Sitovaksi ta-voitteeksi vuodelle 2016 onkin asetettu 1 prosentin kasvu matkustajamäärissä koko kaupunkiseudulla.





Joukkoliikenne Yhteensä

Sopimusliikenne * 27 088


Sopimusliikenne * 28 116

Tukipalvelut 1 058


Yhteensä 56 262

Joukkoliikenne TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016

Toimintatulot 40 355 43 169 43 169 44 265

Toimintamenot -51 456 -55 166 -55 166 -56 262

Toimintakate -11 100 -11 997 -11 997 -11 997

Kunta Maksuosuus € / asukas

Kangasala 375 + 12,31

Lempäälä 312 + 14,03

Nokia 405 + 12,33

Orivesi 77 + 8,04

Pirkkala 514 + 27,50

Vesilahti 123 + 27,38

Ylöjärvi 655 + 20,30

Yhteensä 2 461 + 16,34

Tampere 11 997 + 53,80

SOPIMUSKUNTIEN MAKSUOSUUDET (1 000 EUROA)

* Sopimusliikenne sisältää joukkoliiken-nelautakunnan hankkiman liikenteen kau-punkiseudulla sekä maksu- ja infojärjestel-män, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kustannukset. Tampereen alueen liikenteestä pääosa to-teutetaan kaupungin omana tuotantona (TKL). Päättyvät siirtymäajan liikennöinti-sopimukset korvaavat palvelut on hankittu avoimilla tarjouskilpailuilla.

Palvelukokonaisuuteen sisältyvät mui-den kuntien maksuosuudet muodostuvat yhteistoimintaan kuuluvien liikenteiden nettokustannuksista, seutulipun hintavel-voitteen korvaamisesta, yhteisistä tutki-mus- ja kehityshankkeista sekä yhteisestä tiedotuksesta ja markkinoinnista.



Pelastustoimi TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -15 873 -16 857 -16 857 -17 157

Toimintakate -15 873 -16 857 -16 857 -17 157


Pelastustoimi

Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelas-tuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilo-jen ylläpito.

Pirkanmaan pelastuslaitos on hallinnol-lisesti Tampereen kaupunginhallituksen alainen Tampereen kaupungin taseyksik-kö. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pe-lastuslaitoksen toimintaa asukaslukujen

suhteessa. Talousarviovuonna kuntien lu-kumäärä on 22 ja Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on 44,3 prosenttia. Tampereen maksuosuus on vuonna 2015 15,8 milj. euroa. Kaupunkiympäristön ke-hittämisen ydinprosessi vastaa myös mak-suosuuteen kuulumattomista pelastus-laitoksen Tampereen vastuulle kuuluvista eläkemenoperusteisista maksuista sekä

poikkeusolojen johtotilojen ylläpitovuok-rista. Pirkanmaan pelastuslaitoksen oma talousarvio esitetään tuottajaosassa.

Pirkanmaan kuntien maksuosuusmäärä pelastustoiminnan rahoittamiseksi nousee vuoden 2015 tasosta 1,2 prosenttia. Tampe-reen asukasluvun osuus koko Pirkanmaan asukasluvusta on kasvanut. Tämän vuoksi Tampereen maksuosuus kasvaa 1,7 pro-senttia vuodesta 2015.

Tuottajaosa


Tuottajaosa

Tuottajaosa

Hyvinvointipalvelut

AvopalvelutKotihoito ja asumispalvelutSairaala- ja kuntoutuspalvelutVarhaiskasvatus ja perusopetusToisen asteen koulutusKultturi- ja vapaa-aikapalvelut

Liikelaitokset

Pirkanmaan pelastuslaitos

Tampereen Vesi LiikelaitosTampereen Kaupunkiliikenne LiikelaitosTampereen Infra LiikelaitosTampereen Ateria LiikelaitosTampereen Tilakeskus Liikelaitos

Rahastot

Vahinkorahasto

Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut


Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointipalveluja tuotetaan vuonna 2016 kuudella tuotantoalueella. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat avopalvelut, kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaa-la- ja kuntoutuspalvelut. Sivistyspalveluja tuottavat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Hyvinvointipalvelujen tuottamista pal-veluista sovitaan vuoden 2016 palvelus-opimuksissa, joilla pyritään turvaamaan asianmukainen palvelutuotanto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kolmelle tuotantoalu-eelle on asetettu talousarviossa toiminnan tehostamiseen liittyvä tilikauden tulosta-voite ja kaikille tuotantoalueille tuottavuu-den kasvuun liittyvä tavoite.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiVuonna 2016 valmistaudutaan Tampereen kaupungin toimintamallin uudistukseen. Toimintamallin uudistus käynnistetään vuoden 2016 alussa toteutettavalla konser-nihallinnon uudistamisella. Osana toimin-tamallin uudistusta otetaan käyttöön lean-menetelmä, jonka käyttöönotto aloitetaan piloteilla avopalveluissa ja konsernihallin-nossa. Syksyn valmistelutyön perusteella hyvinvointipalvelujen ohjaus siirtynee osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta. Asias-ta päätetään osana kaupunginvaltuuston niin sanottua toimintamallin uudistuksen periaatepäätöstä.

Tampereen kaupungin palvelumallityö etenee vaiheittaisen suunnitelman mu-kaan vuonna 2016. Tulevaisuuden palve-lumallissa väestömäärän ja palvelutar-peiden kasvuun vastaaminen edellyttää hyvinvointi-palvelujen ja palveluverkon sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkas-telua ja kehittämistä. Sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) eteneminen ja vaikutukset huomioidaan palvelutuotannon kehittämi-sessä.

Avopalveluissa tuottavuutta pyritään parantamaan sähköisiä palveluja lisää-mällä ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Avopalvelujen toiminnan ja organisaa-tion selvitystyön pohjalta käynnistetään kehittämistyö, jonka on määrä valmistua vuoden 2016 aikana. Kotihoito ja asumis-palveluissa palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpei-siin pyritään vastaamaan muun muassa toimintatapoja uudistamalla sekä resurs-sien tehokkaammalla ja järkevämmällä käytöllä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa pyritään muun muassa tehostamaan toi-mintaa tuotantoprosesseja kehittämällä, sujuvoittamaan hoitoketjuja ja lisäämään sähköisten palvelujen käyttöä. Varhais-kasvatuksessa ja perusopetuksessa kehite-tään muun muassa esi- ja alkuopetuksen jälkeistä kerhotoimintaa sekä varhaiskas-vatuspalvelua ja valmistellaan yhtenäis-kouluverkko koko kaupunkia koskevaksi.


Tampereen seudun ammattiopiston Tredun toiminnot organisoidaan uudelleen. Nykyi-sistä koulutusaloista ja muista perustehtä-vää tukevista toiminoista muodostetaan kolme toimialaa. Pormestarin asettaman ohjausryhmän selvitystyö Toisen asteen koulutuksesta päättyy huhtikuussa ja sen perusteella käynnistetään tarvittavat ke-hittämistoimenpiteet. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa palvelujen tuottamista ar-vioidaan ja järjestetään uudelleen muun muassa tiivistämällä yhteistyötä eri yksi-köiden kesken. Palveluita tuotetaan niuk-kenevilla henkilöstöresursseilla ja automa-tisointia sekä itsepalvelua lisätään.

Hyvinvointipalvelujen toiminnan tavoitteetHyvinvointipalvelujen tuotantoalueet toimivat taseyksiköinä ja niille asete-taan talousarviossa kaupunkistrategiaan perustuvat sitovat toiminnan tavoitteet. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetetaan 3–5 sitovaa tuotantoaluekoh-taista tavoitetta. Kaikille tuotantoalueille asetetaan sitovia tavoitteita koskien tuot-tavuuden ja työhyvinvoinnin parantumista sekä henkilöstön parempia mahdollisuuk-sia oman työn, sisäisen toiminnan ja pal-velujen kehittämisessä. Tämän lisäksi suu-rimmalle osalle tuotantoalueista asetetaan 1–2 sitovaa toiminnan tavoitetta oman sisältöalueen näkökulmasta. Tavoitteet esitetään hyvinvointipalvelujen tuotanto-aluekohtaisissa tarkasteluissa.



Avopalvelut

Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hy-vinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asu-miseen.

Palvelut tuotetaan kokonaistaloudel-lisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja

turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edis-tetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mah-dollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiVuonna 2016 valmistaudutaan Tampereen kaupungin toimintamallin uudistukseen. Myös sote-uudistuksen etenemistä seura-taan. Toimintaa uudistetaan ja kehitetään Tampereen kaupungin palvelumallityön linjausten mukaisesti. Yhtenä palvelumalli-työn keskeisenä tavoitteena on digitalisaa-tion edistäminen. Digitalisaation synnyt-tämä teknologinen murros luo palveluille uudenlaisia palvelujen tuotantotapoja. Jat-kossa ammattilaiselta vaaditaan uuden-laista osaamista ja asenteellista valmiutta toimia. Käynnissä olevaan muutokseen osallistutaan aktiivisesti. Palvelumallityös-sä suunnitellaan palveluja vuoteen 2025 asti ja toteutus etenee vaiheittain.

Tuottavuutta pyritään parantamaan erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä. Avopalveluissa tähdätään tähän lisäämäl-lä varsinkin terveyspalvelujen sähköistä ajanvarausta. Uusia sähköisiä omahoito- ja asiointipalveluja otetaan käyttöön. Tavoit-teena on myös vahvistaa työhyvinvointia

Avopalvelujen tuotantoyksiköitä ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten terveys-palvelut, vastaanottotoiminta, mielenter-veys- ja päihdepalvelut sekä suun tervey-denhuolto.

AVOPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Toiminnan tavoite 2016 Mittari

Tuottavuus on parantunut Tuottavuusmuutos-%

Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulokset

Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä

Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet

Sähköisesti tehtyjen ajanvarausten määrä

Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittämi-nen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti

Toteutustilanne

ja sitä tukevaa johtamiskulttuuria. Mittari-na toimii työhyvinvointimatriisi, jossa mi-tataan muun muassa sairauspoissaoloja, työtapaturmia, päätöksenteon oikeuden-mukaisuutta ja työnhallintaa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä, toiminnan ja palvelujen kehittämiseen vahvistetaan. Tässä apuna käytetään Kun-ta10-tutkimuksen tuloksia.

Vuonna 2015 alkoi selvitystyö avopalve-lujen toiminnan ja organisaation kehittä-miseksi. Työ on osa kaupunkitasolla toteu-tettavaa tuotantoalueiden rakenteellista uudistamista ja selvityksessä huomioidaan myös valtakunnallinen sote-uudistus. Selvitystyön pohjalta valittu kehitystyö tehdään vuoden 2016 aikana. Hyvinvoin-tipalvelujen tuotantoalueiden toiminnan tavoitteet hyväksytään lopullisesti talous-arvion hyväksymisen yhteydessä.

Tuotantoalueen henkilöstötarve vuonna 2016 on yhteensä 1 888 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyvät vuoden 2015 vuosisuunnitelmaan verrattuna 23:lla. Ai-kuisten sosiaalipalvelujen henkilötyövuo-

siin arvioidaan 19 henkilötyövuoden lisäys. Muutosta selittää muun muassa joulukuus-sa 2015 aloittava uusi kehitysvammaisten asumispalvelun yksikkö Metsätähti. Lap-siperheiden sosiaalipalveluissa tilaajan tarjouspyyntöjen ja lisärahoituksen myötä henkilötyövuosiin arvioidaan vain kahden henkilötyövuoden lisäys toiminnan tehos-tamisen myötä. Mielenterveys- ja päihde-palveluissa arvioidaan henkilötyövuosiin lisäystä 13 henkilötyövuotta. Psykiatrisia laitospaikkoja lakkautetaan, jolloin avo-hoitoa vahvistetaan. Opiaattikorvaushoi-to siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kaupungille. Lisäksi Oriveden nuorisopsy-kiatriaa vahvistetaan lisähenkilöstöllä. Hallinnon henkilötyövuosiin arvioidaan puolestaan 11 henkilötyövuoden vähennys, joka johtuu hyvinvointipalvelujen arkis-ton siirtymisestä 1.1.2016 alkaen konserni-hallintoon. Laskennallisen eläkeiän tulee saavuttamaan avopalveluissa vuoden 2015 aikana yhteensä 64 henkilöä.




TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016


Avopalvelut 118 465 2 523 91 730 1 865 93 719 1 888


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 179 322 143 871 145 396 150 043 147 243 147 243 147 243

Liiketoiminnan muut tuotot 1 474 548 619 905 905 905 905

Materiaalit ja palvelut

Aineet tarvikkeet ja tavarat -10 497 -8 102 -8 164 -8 329 -8 329 -8 329 -8 329

Palvelujen ostot -28 577 -24 347 -24 943 -26 251 -26 251 -26 251 -26 251

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -91 104 -69 307 -70 038 -71 304 -71 304 -71 304 -71 304

Henkilösivukulut

Eläkekulut -22 174 -17 518 -17 650 -17 833 -17 833 -17 833 -17 833

Muut henkilösivukulut -5 188 -3 998 -4 042 -4 582 -4 582 -4 582 -4 582

Poistot ja arvonalentumiset -1 230 -1 376 -1 376 -1 315 -1 315 -1 315 -1 315

Liiketoiminnan muut kulut -18 572 -16 810 -16 842 -18 484 -18 484 -18 484 -18 484

Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 455 2 960 2 960 2 850 50 50 50

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 5 137 0 0 0 0 0 0

Muut rahoitustuotot 1 0 0 0 0 0 0

Kunnalle maksetut korkokulut -5 074 -160 -160 -50 -50 -50 -50

Muut rahoituskulut -1 0 0 0 0 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 518 2 800 2 800 2 800 0 0 0

AVOPALVELUT

Rahoituslaskelma (1 000 euroa) TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 455 2 960 2 960 2 850 50 50 50

Poistot ja arvonalentumiset 1 230 1 376 1 376 1 315 1 315 1 315 1 315

Rahoitustuotot ja -kulut 62 -160 -160 -50 -50 -50 -50

Investointien rahavirta

Investointimenot -1 164 -1 309 -1 309 -1 827 -2 090 -570 -245

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 583 2 867 2 867 2 288 -775 745 1 070

Rahoituksen rahavirta

Muilta saatujen pitkäaik. lainojen lisäys 1 0 0 0 0 0 0

Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos 147 -2 867 -2 867 -2 288 775 -745 -1 070

Muut maksuvalmiuden muutokset -3 720 0 0 0 0 0 0

Rahoituksen rahavirta -3 572 -2 867 -2 867 -2 288 775 -745 -1 070

Vaikutus maksuvalmiuteen 12 0 0 0 0 0 0



AVOPALVELUT


Muutettu TA 20145

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Koneet ja kalusto -1 164 -1 309 -1 309 -1 827 -2 090 -570 -245

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 164 -1 309 -1 309 -1 827 -2 090 -570 -245

Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) TA 2016

Perhetukikeskusten ensikertainen kalustaminen (LAPA) -200

Avohuollon osastojen ensikertainen kalustaminen (LAPA) -50

Lasten ja perheiden talon ensikertainen kalustaminen (LAPA) -50

Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Metsätähden ensikertainen kalustaminen (APA) -55

Koillisen alueen hyvinvointikeskuksen neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) -100

Lielahden ja Härmälän kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -60

Tammelan, Pellervon, Hatanpään neuvoloiden ensikertainen kalustaminen (LNTP) -70

Santalahdenkadun opiskeluterveydenhuollon ensikertainen kalustaminen (LNTP) -70

Klassillisen lukion terveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -30

Hervannan neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) -150

Hervannan neuvolan puheterapian tilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -16

FISTA:n kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -30

Vehmaisten koulun kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) -30

Kanta-Sarvis 1:n tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) -150

Hervannan terveysaseman uusittujen tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) -100

Psykiatria- ja päihdekeskuksen ensikertainen kalustaminen (MTPP) -100

Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä -1 261



Kotihoito ja asumispalvelut

Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotanto-alueen muodostavat Koukkuniemen van-hainkoti, tehostettu palveluasuminen sekä kotihoito. Kotihoidon palveluihin sisältyvät kotihoidon lisäksi palvelukeskus-, päivä-keskus- ja korttelikerhotoiminta. Asumis-palveluihin sisältyvät siis vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä ovat Jukola- ja Impivaaratalot Koukkuniemessä, Pispan tehostettu palveluasuminen sekä kesä-kuussa 2016 toimintansa aloittava Pohjo-lankadun tehostettu palveluasuminen.

Orivedellä Tähtiniemessä sijaitsevat vanhainkotiosastot, tehostetun palvelu-asumisen yksikkö. Asumispalvelut tuottaa kotihoitoa kahdessa ryhmäkodissa. Lisäksi Oriveden keskustassa toimii yksi 14-paik-kainen tehostetun palveluasumisen ryh-mäkoti. Oriveden kotihoito on kytketty kiinteästi yhteen asumispalveluiden tuo-tannon kanssa, jolloin koko Orivesi toimii yhtenäisenä palvelualueena.

Kotihoidon palveluilla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa niin, että hän voi asua turvallisesti kotonaan. Koti-hoidon palvelut on tarkoitettu täysi-ikäi-

sille tamperelaisille, jotka tarvitsevat alen-tuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn takia apua kotona selviytymiseen.

Vanhainkotihoidon palvelut on pääasi-assa tarkoitettu tamperelaisille ikäihmi-sille, joiden ei alentuneen toimintakykyn-sä puolesta ole mahdollista asua omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoi-don ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen turvin. Tehostetussa palvelu-asumisessa asukkaan perustarpeista huo-lehditaan ympäri vuorokauden. Ryhmäko-deissa asukkailla on oma asuinhuoneensa ja lisäksi asukkaan käytössä ovat yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiKotihoidon haasteena on palveluiden pii-rissä olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoi-don tarpeisiin vastaaminen sekä ulkoisten ostojen määrän vähentäminen. Haastee-seen vastataan uudistamalla toimintatapo-ja, tehostamalla resurssien kohdentamista ja resurssien yhteiskäytöllä eri palvelutoi-mintojen välillä. Toiminnanohjausratkaisu mobiililaitteineen ja sähköinen ovenavaus-palvelu vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Lisäksi kotihoidossa laajenne-taan koneellista lääkkeiden annosjakelua sen asiakasryhmän kohdalla, jotka tästä palvelusta hyötyvät. Vuoden 2015 alusta käyttöönotettua RAI-arviointijärjestel-mään perustuvaa kotihoidon RUG -tuot-teistusta kehitetään. RUG-tuotteistuksen rinnalla säilytetään aikaisemmat seuranta-tavat. Ennaltaehkäisevässä vanhustyössä palvelukeskukset toimivat tulevaisuudessa

tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päivätoiminnan kokonaisuutta. Päiväkes-kuspalveluilla voidaan korvata tai täyden-tää kotiin annettavia palveluja, samoin osa kotihoidon käynneistä voidaan toteuttaa ryhmäkäynteinä.

Koko tuotantoalueen palvelutoimin-taa kehitetään edelleen kohti Lähitori-toimintamallia, jossa pyritään tukemaan vanhuksen arkea hänen yksilöllisyytensä huomioiden. Monipuolinen palvelutarjon-ta rakennetaan vanhusten palvelukeskuk-sen ja / tai asumisyksikön ympärille, mikä mahdollistaa yhteisöllisyyden tunteen vah-vistamisen ja yksinäisyyden vähentämisen.

Koukkuniemen alueelle valmistuvan uu-den tehostetun palveluasumisen yksikön valmistelut etenevät vuoden 2016 aikana. Tuotantoalue osallistuu aktiivisesti sekä ti-lojen että toiminnan suunnitteluun. Tilojen arvioitu valmistuminen ajoittuu vuoden 2017 loppuun.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ja hal-linta ovat keskeinen osa tuotantoalueen yleistä toimintapolitiikkaa ja tuotanto-strategiaa. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, terveyden ja työkyvyn yllä-pitäminen ja jaksamisen tukeminen. Sai-rauspoissaoloja pyritään vähentämään hyödyntämällä varhaisen puuttumisen toi-mintamallia yhteistyössä työterveyshuol-lon kanssa. Kaikki toiminta pyrkii olemaan avointa ja osana normaalia toimintaa hen-kilöstölle järjestetään erilaisia foorumeja tuoda esille omia näkemyksiä ja kehittä-misideoita.

Aiempien vuosien tavoin tuotantoalue pyrkii jatkossakin kehittämään toimin-taansa yhteistyössä oman henkilöstön ja eri sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Kehittämistoiminnassa suositaan kokeile-vaa kulttuuria.

KOTIHOIDON JA ASUMISPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET


Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä, kotihoidossa välittömän asiakasajan kasvu

Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulos , johtamisjärjestelmän itsearvioinnin tulok-set (johtokunnan, johtoryhmän ja henkilöstön tekemänä)


Kunta-10 -tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdolli-suuksia ja työyhteisöjen kehittämistä

Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelu-jen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaa-laympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -proses-sia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa.

Sairaalajaksojen ja Acuta käyntien määrä, kotihoidon asiakkaiden ryh-mäkäyntien määrä, HealthHub verkostomaisessa kehitysympäristössä saavutetut tulokset sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi ja kotona pysymiseksi




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kiinteät rakenteet ja laitteet -19 -125 0 0 0 0 0Koneet ja kalusto -532 -387 -432 -510 -353 -280 -340INVESTOINNIT YHTEENSÄ -551 -512 -432 -510 -353 -280 -340

Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) TA 2016Pohjolankadun palvelukeskuksen ensikertainen kalustaminen -60Pohjolankadun päiväkeskuksen ensikertainen kalustaminen -30Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen -250Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä -340

KOTIHOITO JA ASUMISPALVELUT


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 92 947 89 172 86 479 91 519 93 291 95 157 97 060

Liiketoiminnan muut tuotot 2 338 1 593 1 358 1 413 1 441 1 470 1 499




Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -14 135 -12 914 -12 529 -13 061 -13 448 -13 717 -13 992


Poistot ja arvonalentumiset -911 -841 -570 -677 -677 -677 -677


Liikeylijäämä (-alijäämä) 61 1 980 1 980 1 870 170 170 170


Korkotuotot 7 361 0 0 0 0 0 0



Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -107 1 700 1 700 1 700 0 0 0

Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 20161 000 euroa htv 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv

Kotihoito ja asumispalvelut 68 579 1 521 63 736 1 524 68 066 1 608


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 61 1 980 1 980 1 870 170 170 170

Poistot ja arvonalentumiset 911 841 570 677 677 677 677

Rahoitustuotot ja -kulut -168 -280 -280 -170 -170 -170 -170


Investointimenot -551 -512 -432 -510 -353 -280 -340

Toiminnan ja investointien rahavirta 253 2 029 1 838 1 867 324 397 337


Pitkäaisten lainojen lisäys muilta 2 0 0 0 0 0 0

Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos 18 -2 029 -1 838 -1 867 -324 -397 -337

Muut maksuvalmiuden muutokset -273 0 0 0 0 0 0

Rahoituksen rahavirta -253 -2 029 -1 838 -1 867 -324 -397 -337


Vuonna 2016 tuotantoalueen henkilös-töresurssitarve on 1608 palkallista henkilö-työvuotta. Lisäystä vuoden 2014 tilinpää-töksen toteumaan on 87 henkilötyövuotta,

johtuen pääosin Pohjolankadun tehoste-tun palveluasumisen käynnistymisestä, Pispan päiväkeskuksen ja palvelukeskuk-sen uudelleenkäynnistymisestä ja koti-

hoidon asiakasmäärän kasvusta Raholan, Kissanmaan, Pispan ja Pappilanpuiston alueilla.



Sairaala- ja kuntoutuspalvelut

Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotan-toalueen tehtävänä on tuottaa tampere-laisille perustason erikoissairaanhoidon palvelut sekä ikäihmisten sairaala- ja kun-toutustoimintaa.

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut organi-soituu neljään ydinpalvelulinjaan: leik-kaustoiminta, sisätaudit, yleislääketiede ja geriatria sekä neurologia. Sairaala- ja kuntoutuspalveluihin kuuluvat kliinisinä tukipalveluina fysiatria ja sosiaalityö sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, tekstinkäsittelykeskus, siivoustoiminta, vaatehuolto, aulapalvelut, laitehuolto, kiinteistöhuolto ja kuljetuspalvelut. Aiem-min osana kliinisiä tukipalveluita toiminut kuvantaminen siirtyy 1.1.2016 lukien osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) Aku-teekki -kuvantamis- ja apteekkiliikelaitos-ta.

Vuoden alusta aloittaneen tuotantoalu-een palvelutuotannon kehittäminen on käynnissä ja painottuu varsinkin yleislää-ketieteen ja geriatrian osalta sairaalassa asumispalveluihin jonottavien määrän purkamiseen sekä geriatrian poliklinikan toiminnan kehittämiseen, jotta kotiin an-nettavia sairaanhoidollisia palveluja kehit-tämällä voidaan vähentää Ensiapu Acutan käyttöä. Kokonaisuudessaan sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toimintasuunnitelma päivitetään syksyllä 2015.

Suunnittelussa huomioidaan tilaajalau-takuntien palvelustrategiat, terveyden-huoltolain mahdollistama asiakkaan va-linnanvapaus sekä seudullisen toiminnan mahdollisuudet ja tuleva sote-uudistus. Suunnittelunäkökulmana korostuu asia-kaslähtöisyys toiminnan perustana. Suun-nittelun keskeisiä päämääriä ovat hyvän hoidon mahdollistama nopea kotiinpaluu,

aktiivinen ja oikea-aikainen kuntoutus, kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen ja hoitoketjujen toimivuus, palveluiden laadun jatkuva parantaminen, palveluiden kustannustehokas seudullinen tuottami-nen sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluiden kilpailukyky työnantajana.

Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tilaa-minen jakautuu terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnalle (teto-la) ja ikäihmisten palvelujen lautakunnalle (ikila). Tetola tilaa erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi Hatanpään puistosai-raalan psykogeriatrisen hoidon. Ikila tilaa kuntoutusosastoilla tapahtuvan sairaala-hoidon ja kuntoutuksen sekä geriatrisen avokuntoutuksen palvelut.

Palvelusopimusten toteutumista seu-rataan yhdessä sovituin laadun ja vaikut-tavuuden mittarein yhteisissä tilaajien ja tuottajan välisissä sopimusseurantaneu-votteluissa vuoden aikana.

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET


Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä



Kunta10-tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-sia ja työyhteisön kehittämistä

Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelu-jen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelu-jen välillä

Tehdyt toimenpiteet, HealtHUB-toiminnan tulokset




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 76 078 109 271 110 321 108 641 109 912 112 110 113 792

Liiketoiminnan muut tuotot 631 844 788 586 586 586 586




Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -8 157 -13 121 -13 720 -13 143 -13 274 -13 407 -13 541


Poistot ja arvonalentumiset -1 380 -1 540 -1 764 -1 289 -1 007 -957 -909


Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 838 2 620 2 620 2 550 2 620 2 620 2 620


Korkotuotot 2 052 0 0 0 0 0 0



Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 106 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiToimenpiteet palvelutuotannon kehittämi-seksi tarkentuvat toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Tällä hetkellä palvelutuotannon kehittämismahdolli-suuksina nähdään muun muassa seuraavat asiat.

Tuotantoalueella tulee kiinnittää erityis-tä huomiota henkilöstömenojen vähentä-miseen vapautuvia vakansseja, eläköity-mistä ja VIP- sijaishenkilöstön käyttämistä hyödyntäen. Varsinkin yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan osalta näyttäisi olevan saatavissa henkilötyövuosisäästöjä toiminnan tehostamisen ja tuotantopro-sessien kehittämisen kautta.

Erityisesti ikäihmisten ohjautuminen Acutaan pyritään välttämään kustannus-säästöjen saamiseksi tarjoamalla sujuva väylä hoitoa tarvitseville geriatrian poli-klinikalle. Tätä kautta pyritään saamaan potilaat suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan ja kotiin heti kun he ovat kotiuttamiskuntoisia. Palvelujen oikea-ai-kaiseen ja potilaslähtöiseen saatavuuteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Näin pyritään takaamaan hoitotakuun to-teutuminen ja minimoimaan sairaalassa tapahtuva jatkohoitopaikan jonottaminen. Sujuvien hoitoketjujen avulla asumisen sairaalasta pois saamisen nähdään olevan yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteis-ta. Mikäli näissä koko tuotantoketjuun liit-tyvissä tavoitteissa onnistutaan, voidaan saada aikaan mittavia säästöjä.

Sähköisten palvelujen lisääminen mah-dollistaa poliklinikkatoiminnan suorite-määrien kasvun ja yksikköhintojen laskun. Vuodeosastotoiminnassa yhteistyön lisää-minen tasaa eri osastojen kuormitusta ja mahdollistaa potilaiden siirrot jatkohoi-toon viiveettä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays). Potilaat voivat jatkossa varata, siirtää ja peruuttaa vastaanottoai-koja sähköisesti. Kanta-arkisto mahdollis-taa omien tietojen katselun kotikoneelta ja vähentää tarvetta lähettää postitse po-tilasasiakirjoja. Lähettävät lääkärit voivat Kanta-arkiston kautta seurata omien po-tilaidensa hoitoa ja samalla he saavat pa-lautteen lähettämistään potilaista.

Syksyllä 2016 valmistuvat endoskopia-yksikkö sekä poliklinikan ja leikkausosas-

tojen remontit nopeuttavat potilaiden hoitoon pääsyä ja lyhentävät edelleen hoi-toaikoja. Endoskopiayksikön käyttöönoton myötä aikaisemmin kolmessa eri paikassa tehdyt tähystykset voidaan suorittaa yh-dessä paikassa samoilla välineillä ja hen-kilöstöllä. Syksyllä 2016 toteutuva yhden leikkaussalin lisäys mahdollistaa leikkauk-sien määrän kasvun.

Hengityshalvauspotilaiden hoitamisen tulevista vastuista käydään keskustelua Pshp:n kanssa.

Tays:sta siirretään edelleen potilasryh-miä kaupungin oman toiminnan piiriin, mihin on sovittu vuodelle 2016 Tetolalta lisärahoitusta. Ulkokuntamyyntiä pyritään edelleen lisäämään mahdollisuuksien mu-kaan nykyisillä resursseilla.

Vuonna 2016 tuotantoalueen henki-löstöresurssitarve on 1365 palkallista henkilötyövuotta. Lisäystä vuoden 2014 tilinpäätöksen toteumaan on 474 henki-lötyövuotta, johtuen pääosin vuoden 2015 alusta toteutuneen Ikäihmisten palvelura-kenneuudistuksen aiheuttamista toimin-tojen siirroista sekä tehtävistä muista toi-minnan uudelleenjärjestelyistä.

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUT




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta


Poistot ja arvonalentumiset 1 380 1 540 1 764 1 289 1 007 957 909



Investointimenot -1 376 -1 958 -2 038 -1 891 -1 000 -1 000 -1 000

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 110 2 082 2 226 1 898 2 507 2 457 2 409


Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos 0 -2 082 -2 226 -1 898 -2 507 -2 457 -2 409


Rahoituksen rahavirta -4 110 -2 082 -2 226 -1 898 -2 507 -2 457 -2 409

Vaikutus maksuvalmiuteen -0 0 0 0 0 0 0


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Aineettomat oikeudet 0 0 0 -11 0 0 0

Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 -20 0 0 0 0


Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 0 -15 0 0 0 0

Koneet ja kalusto -1 376 -1 958 -2 003 -1 880 -1 000 -1 000 -1 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 376 -1 958 -2 038 -1 891 -1 000 -1 000 -1 000


Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajentamisen ensikertainen kalustaminen -880



Hesu 2015TA 2016/

Hesu 2016


Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 45 677 891 70 024 1 505 67 209 1 365

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUT



Varhaiskasvatus ja perusopetus

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTuotantoalueella kehitetään esi- ja alku-opetuksen jälkeistä kerhotoimintaa ja luodaan yhtenäinen toimintamalli. Var-haiskasvatuspalveluissa kehitetään la-kisääteistä osa-aikaista hoitoa ja muuta varhaiskasvatuspalvelua kokopäivähoidon lisäksi. Laaditaan suunnitelma aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluohjauksen toteuttamisesta osana tuotantoalueen toimintaa. Perusopetuksen ja varhaiskas-vatuksen asiantuntijat osallistuvat opetuk-sen ja kasvatuksen kehittämishankkeisiin ja verkostoihin. Kehittämistoiminnassa painotetaan hallituksen kärkihankkeiden tavoitteita: liikunnan lisääminen, kielten-opetuksen kehittäminen, monipuolisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja to-teuttaminen sekä digitaalisten oppimate-riaalin käytön lisääminen.

Varhaiskasvatuksen tuotantoyksikön palvelutuotannon palvelutilaus vuodelle 2016 on 100,8 milj. euroa. Palvelutilaus

sisältää noin 300 kustannuslakennallisen päivähoitopaikan nettolisäyksen vuodelle 2016. Vuoteen 2015 verrattuna palveluti-laus kasvaa 7,3 milj. euroa, sisältäen pää-omavuokrien kustannusten nousun 1,4 milj. euroa.

Perusopetuksen tuotantoyksikön palve-lutuotannon palvelutilaus vuodelle 2016 on 136,8 milj. euroa. Palvelutilaus sisältää 350 oppilaan lisäykseen liittyvät kustan-nukset syksyn 2016 osalta. Vuoteen 2015 verrattuna palvelutilaus vähenee 2,7 milj. euroa. Vähennyksestä 0,8 milj. euroa on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntä-mää ryhmäkokoraha-avustusta, jonka vai-kutuksesta kaupunkikohtainen keskimää-räinen ryhmäkoko kasvaa 0,5 oppilaalla syyslukukaudella 2016. Palvelutilauksesta on vähennetty opetus- ja kulttuuriminis-teriön laadun kehittämiseen saadut avus-tukset (0,7 milj. euroa). Avustukset koh-dennetaan vuodesta 2016 alkaen suoraan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle. Lisäksi toimintaa tehos-

tetaan seuraavasti: henkilöstömenojen toiminnallinen tehostaminen muun muas-sa vapaaehtoiset palkattomat (0,4 milj. eu-roa), oppimateriaalin, koulutuksen ja mat-kustamisen kustannusten vähentäminen (noin 0,2 milj. euroa). Tarvittavia muita tehostamisvaihtoehtoa etsitään tuotanto-alueen sisältä tilaajan kanssa neuvotellen.

Tuotantoalueen vuosisuunnitelman riskitekijöinä ovat kaupungin taloudelli-sen tilanteen vuoksi tuotteiden hintojen sopeuttaminen talousarvioon, opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusten vä-heneminen sekä ryhmäkokoavustuksen että tasa-arvo avustuksen osalta. Perus-opetuksessa riskitekijöinä ovat OPS 2016 muutokset 1.8.2016 ja muutosten huomi-oiminen opetuksen kustannuksia lisäävä-nä tekijänä. Epävarmuutta ja osittain en-nakoimattomuutta aiheuttavat koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmat sekä niistä johtuvat kasvavat korjausinves-toinnit, palveluverkkomuutokset ja väistö-tilojen tarve.

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET


Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä Tuottavuusmuutos-% , toimenpiteet digitalisaation edistämisessä

Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan Työhyvinvointimatriisin tulokset


Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-sia ja työyhteisöjen kehittämistä

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä varhais-kasvatusta ja perusopetusta. Varhaiskas-vatuksen tehtävänä on tukea lapsen kas-vua, kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusope-tuksen tehtävä on toteuttaa perusopetus-lainmukaista kasvatus- ja opetustehtävää.

Kunnan järjestämiä päivähoitopalvelu-ja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatustoiminta. Tukea tarvitsevat lapset saavat varhaiskasvatus-palvelun ensisijaisesti lapsen omalla asuin-

alueella. Varhaiskasvatuksen kokonaisuu-teen kuuluu erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikön (Er-ho) toiminta. Varhaiskasvatuspalveluissa järjestetään perusopetuslain mukaista esiopetusta. Esiopetus järjestetään esi- ja alkuopetuksen toimintamallin mukaisesti.

Kunnan järjestämiä perusopetuslain mukaisia palveluja ovat perusopetus, li-säopetus, maahanmuuttajille tarkoitettu perusopetukseen valmistava opetus, sai-raalaopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Perusopetus vastaa

ranskankielisestä esiopetuksesta sekä kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen esiopetuksesta ja sairaalakoulun esiope-tuksesta.

Muualla kuin Tampereella asuville tarjo-taan varhaiskasvatus- ja perusopetuspal-veluja sopimusten mukaisesti. Tampereen seutukuntaa koskee oma seutusopimus. Puistokoulun oppilasalueeseen kuuluu Tampereen lisäksi useita lähikuntia. Tam-pereen yliopistollisen sairaalan sijainti-kuntana kaupungilla on sairaalaopetuksen järjestämisvelvollisuus.



VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 233 562 230 488 234 314 241 360 237 801 240 181 242 584





Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -26 852 -26 525 -26 945 -26 251 -26 320 -26 583 -26 883




Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 598 270 270 340 270 270 270


Korkotuotot 2 386 0 0 0 0 0 0




Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 254 -0 -0 0 -0 0 0



Hesu 2015TA 2016/

Hesu 2016


Varhaiskasvatus ja perusopetus 149 728 3 343 150 470 3 330 150 954 3 475




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Kiinteät rakenteet ja laitteet -100 -430 -430 -530 -400 -400 -400




Päiväkotien ja esiopetustilojen ensikertainen kalustaminen -720

Koulujen ensikertainen kalustaminen -1 420

Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä -2 140

VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta






Toiminnan ja investointien rahavirta 56 -513 -641 -681 -1 240 -234 202


Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos -4 513 641 681 1 240 234 -202


Rahoituksen rahavirta -56 513 641 681 1 240 234 -202

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -0 -0 0 0 0 0



Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutuksen tuotantoalue muodostuu ammatillisen koulutuksen (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköistä se-kä näille palveluja tuottavista yksiköistä. Toisen asteen koulutus antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haas-teisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiToisen asteen koulutuksen yhteisiä kehit-tämiskohteita ovat tiedonkulun paranta-minen, työyhteisön ilmapiirin, yhteisölli-syyden ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen sekä esimiestyön ja johta-misen vahvistaminen.

Tuotantoalueen henkilöstöstä 69,5 pro-senttia on opetushenkilöstöä ja opetuksen tukipalveluhenkilöstöä 7 prosenttia. Hen-kilöstön keski-ikä on 47,3 vuotta ja naisten osuus henkilöstöstä 63 prosenttia.

Toisen asteen koulutuksen henkilös-tömäärä oli elokuun 2015 lopussa 1 413 (31.8.2014 henkilömäärä oli 1 403). Ope-tushenkilöstöstä (yhteensä 982 henkilöä) lukiokoulutuksessa toimi 223 ja Tredussa 759 opettajaa. Erilaisissa opetuksen tuki-palvelutehtävissä (muun muassa opinto-ohjaajat, psykologit, kuraattorit, amma-tilliset ohjaajat) ja hallinto-, talous- ja tukipalveluissa työskenteli molemmissa runsaat sata henkilöä. Esimiehiä oli 75. Koulutusalojen ja lukioiden erilaisissa toi-mistotehtävissä toimivia oli 75.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET


Tuottavuus on parantunut Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet toimintasuunnitelman tuottavuusta-voitteiden ja digitalisaation edistämisessä

Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulos


Kunta10-tutkimuksen tulokset henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä koskien

Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organi-saatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla

Toisen asteen selvitystyön kehittämisehdotusten toimeenpano

Tampereen seudun ammattiopiston teh-tävänä on lisätä erityisesti Tampereen seudun, Pirkanmaan sekä valtakunnallista ammatillista osaamista ja osallistua ak-tiivisesti aluekehittämiseen. Tampereen seudun ammattiopisto tuottaa ammatilli-sia perus-, ammatti- ja erikoisammattitut-kintoja sekä erityisesti Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin kohdennettuja täydennyskoulutuspalveluja. Lisäksi Tam-pereen seudun ammattiopisto tuottaa alueen oppisopimus- ja maahanmuutta-jakoulutuksen palveluja. Tredu osallistuu aktiivisesti koulutusviennin kehittämiseen erityisesti idän suuntaan.

Tredussa opiskelee noin 8 000 pe-rustutkinto-opiskelijaa sekä yli 10 000 aikuisopiskelijaa ja se toimii maakun-nallisesti kaikkiaan 20 toimipisteessä. Lu-kiokoulutuksen kuudessa päivälukiossa opiskelee yli 3 000 opiskelijaa ja aikuis-lukiossa noin 500 tutkintotavoitteista ja yli 1 000 aikuisopiskelijaa. Tampereen seudun ammattiopisto vastaa toisen as-teen ammatillisista koulutuspalveluista ja lukiokoulutus vastaa opetuslainsäädännön mukaisten lukiopalvelujen järjestämisestä. Yhteistyössä lukiokoulutus ja Tredu järjes-tävät samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavaa yhdistel-mätutkintokoulutusta (niin kutsuttu am-mattilukio).

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTredun toiminnot organisoidaan uudel-leen. Nykyisistä koulutusaloista ja muista perustehtävää tukevista toiminoista muo-dostetaan kolme toimialaa. Samalla tar-kastellaan toisen asteen koulutuksen hal-lintoa ja tukitoimia sekä niiden asemointia suhteessa perustehtävään. Toimialaraken-teella pystytään nopeammin ja joustavam-min vastaamaan työ- ja elinkeinoelämän osaajatarpeeseen sekä kokoamaan eri tutkinnonosista erilaisia tutkintokokonai-suuksia. Toimialarakenteessa yhdistetään nuoriso- ja aikuiskoulutuksen toiminnot yhden johdon alle siten, että resurssien käyttö ja asiakaspalvelu tehostuu.




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 133 493 493 51 -3 449 -3 449 -3 449

Poistot ja arvonalentumiset 947 1 578 1 449 1 449 2 449 2 449 2 449


Muut tulorahoituksen korjauserät -105 -60 -60 0 0 0 0



Rahoitusosuudet investointimenoihin 51 0 0 0 0 0 0

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 114 0 0 0 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 648 -110 -239 -2 451 -5 101 -5 101 -5 101


Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos -12 0 0 0 0 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 1 219 110 239 2 451 5 101 5 101 5 101

Rahoituksen rahavirta 1 207 110 239 2 451 5 101 5 101 5 101

Vaikutus maksuvalmiuteen 4 855 0 0 0 0 0 0


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Aineettomat hyödykkeet 0 -15 -15 0 0 0 0


Kiinteät rakenteet ja laitteet -11 0 0 0 0 0 0



Rahoitusosuudet 51 0 0 0 0 0 0

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 900 -1 900 -1 900 -3 900 -3 600 -3 600 -3 600


Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) TA 2016Santalahdentien perusparannus, ensikertainen kalustaminen -3 000


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 109 262 106 892 103 778 102 169 99 669 99 669 99 669





Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -11 339 -11 246 -10 299 -9 923 -9 923 -9 923 -9 923


Poistot ja arvonalentumiset -947 -1 578 -1 449 -1 449 -2 449 -2 449 -2 449


Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 133 493 493 51 -3 449 -3 449 -3 449


Korkotuotot 957 0 0 0 0 0 0


Kunnalle maksetut korkokulut -499 -220 -220 -50 -500 -500 -500


Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 592 272 272 0 -3 950 -3 950 -3 950

TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO TREDU

Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 20161 000 euroa htv 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv

Ammatillinen koulutus (Tredu) 61 166 1 054 59 354 1 036 56 995 996




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 27 658 27 435 27 127 26 607 26 607 26 607 26 607



Aineet tarvikkeet ja tavarat -186 -151 -179 -221 -221 -221 -221


Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -2 675 -2 852 -2 787 -2 831 -2 831 -2 831 -2 831

Muut henkilösivukulut -764 -768 -751 -749 -749 -749 -749

Poistot ja arvonalentumiset -1 210 -1 061 -1 061 -664 -664 -664 -664


Liikeylijäämä (-alijäämä) 734 70 70 25 25 25 25


Korkotuotot 239 0 0 0 0 0 0




Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 815 0 0 0 0 0 0

Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016


Lukiokoulutus 16 823 251 16 595 254 16 411 245

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja edellytykset jatko-opintoihin. Tampereen kaupunki tarjoaa lukiokoulutusta kuudessa päivälu-kiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Valtakun-nallisia erityistehtäviä kaupungin lukioilla on kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina ope-tussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiik-ka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luon-nontieteet ja kädentaidot.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiLukiokoulutuksessa ei ole menossa toi-mintojen uudelleen organisointia samal-la tavalla kuin Tredussa, mutta samassa yhteydessä tarkastellaan toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukitoimien koh-dentamista vastaamaan lukiokoulutuksen tarpeita ja palvelemaan perustehtävän hoitamista. Tätä kautta saadaan myös rehtoreille aikaa heidän perustehtävänsä hoitamiseen, johtamiseen ja lähiesimies-työhön. Opetushenkilöstön oman työn suunnittelua ja osallistamista sekä yhtei-

söllisyyden lisäämistä palvelee muun mu-assa ainetiimitoiminta. Sitä kautta saadaan myös taloudellista tehokkuutta, kun hen-kilöstössä olevaa monipuolista osaamista jaetaan tiimeissä ja tarjotaan eri aineryh-mien opettajille täsmäkoulutusta muun muassa sähköistyvään opetusympäristöön ja sähköistyviin ylioppilaskirjoituksiin liit-tyen. Lukiokoulutuksen suosio ja talouden tasapainottamisen haasteet edellyttävät myös Tampereen ja Tampereen seudun lu-kioiden konkreettisten yhteistyömahdolli-suuksien kehittämistä.




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta


Poistot ja arvonalentumiset 1 210 1 061 1 061 664 664 664 664


Muut tulorahoituksen korjauserät


Investointimenot -1 222 -840 -840 -130 -130 -130 -130


Toiminnan ja investointien rahavirta 804 221 221 534 534 534 534


Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos 0 -221 -221 -534 -534 -534 -534


Rahoituksen rahavirta -5 656 -221 -221 -534 -534 -534 -534

Vaikutus maksuvalmiuteen -4 852 0 0 0 0 0 0

LUKIOKOULUTUS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Koneet ja kalusto -1 222 -840 -840 -130 -130 -130 -130

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 222 -840 -840 -130 -130 -130 -130


Monimuoto-oppimisympäristö, Keidas, ensikertainen kalustaminen -30

Pellervon kirjaston tilojen ensikertainen kalustaminen -100

Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä -130



opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveyspal-velujen sekä kulttuuripalvelujen kanssa tuo synergiaa resurssien vähentyessä. Museopalveluissa valmistellaan itsenäi-syyden juhlavuonna 2017 avautuvia mu-seoita ja näyttelyitä. Kokoelmakeskuksen käyttöönotto jatkuu. Vapriikin päänäyttely on Jääkauden jättiläiset: elämää ja luontoa Euraasiassa 20 000 - 30 000 vuoden ta-kaa. Milavidassa esitellään Suur-Merijoen kartanoa ja silmälasimuotia. Tampereen taidemuseossa on esillä muun muassa Vä-limeren valoa - Maalauksia Musée de Re-gards de Provence -taidemuseosta ja Essi Renvallin taidetta. Muumilaakso jatkaa taidemuseon tiloissa ja muuttoa Tampere-taloon valmistellaan. Ikäihmisten hyvin-vointia edistävä kulttuuri- ja liikuntaluot-sitoiminta vakiinnutetaan. Sara Hildénin taidemuseossa toteutetaan keväällä tai-demaalari Carolus Enckellin retrospektiivi-nen näyttely ja kesällä kuvanveistäjä Ron Mueckin hyperrealistinen näyttely. Syksyn näyttely perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Kokoelmapalvelun painopis-te on suomalaisen kokoelmaluettelon val-mistelussa ja kokoelmakeskuksen varasto-tilojen järjestämisessä.

Kulttuuripalvelut jatkaa vuoden 2014 aikana toteutetun Kulttuuriunelma-asia-kaskyselyn tuloksena toiminnan sisältöjen uudistamista ja tapahtumakokonaisuuk-

sien toteuttamista. Tapahtumatoiminnan tarkoituksena on luoda aktiivista ja osal-listavaa kaupunkikulttuuria, jolla edis-tetään muun muassa asukkaiden arjen hyvinvointia. Nuorisopalvelut järjestää toimintaa keskustan monitoimitalo 13:ssa, asuinalueilla kaikkiaan kahdessatoista nuorisotalossa sekä Antaverkan leirikes-kuksessa pääpainopisteenään matalan kynnyksen toiminta. Toimintamuotoja ovat leiri- ja pienryhmätoiminta, kulttuu-rinen nuorisotyö ja tapahtumatoiminta, lasten ja nuorten osallisuus sekä omaeh-toisen toiminnan tukeminen, erityisnuo-risotyö, kouluyhteistyö sekä kohdennettu koulutyö. Tampere Filharmonian palvelu-tarjontaa suunnataan eri kohderyhmille vahvistamalla yleisötyötä etenkin lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten parissa. Lasten Tampere-talo -konseptia kehite-tään. Myös muuta toiminnallista synergiaa ja markkinointiyhteistyötä Tampere-talon kanssa lisätään.

Liikuntapalvelut tuottaa yhteistyössä paikallisten seurojen ja eri lajiliittojen kanssa vuosittaisten kansallisten ja kan-sainvälisten tapahtumien lisäksi taek-wondon EM-kilpailut, opiskelijoiden SELL-games -monilajikilpailut, Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelun, jalkapallon MM-karsintaottelun Suomi - Kroatia sekä kon-sertteja.


Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa on kuvattu eri henkilöstö- ja ammattiryhmi-en osaamisen kehittämisen toimenpiteet. Henkilöstön monipuolisen osaamisen li-säämistä tuetaan sekä kehitetään palkitse-mismuotoja hyvistä työsuorituksista.

Palvelujen tuottamista arvioidaan ja jär-jestetään uudelleen muun muassa tiivis-tämällä yhteistyötä eri yksiköiden kesken. Palveluita tuotetaan niukkenevilla henki-löstöresursseilla ja automatisointia ja it-sepalvelua lisätään. Henkilötyövuosimäärä tulee vähenemään edelleen. Vuonna 2015 lakkautettujen ja täyttämättä jätettyjen vakanssien vaikutus alentaa vuoden 2016 henkilötyövuosimäärää. Eläköitymisen myötä tehtäviä ja palveluja tarkastellaan kriittisesti ja toimintatapoja uudistetaan sisäisin järjestelyin.

Kirjastossa pääkirjasto Metson perus-korjauksen toinen vaihe on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen 2017 saakka. Pääkirjasto pyritään pitämään auki ilman suuria kes-keytyksiä. Tesoman kirjaston suunnittelu jatkuu. Linnainmaan hyvinvointikeskus avautuu ja Koukkuniemen uuden raken-nuksen kirjastotilan suunnittelu jatkuu. Elektronisten aineistojen tarjontaa, käytön opastusta sekä markkinointia asiakkaille laajennetaan. Moniammatillinen yhteistyö

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET


Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämiseksi



Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-sia ja työyhteisöjen kehittämistä

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuo-tantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita

Toteutustilanne

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvin-vointipalveluja. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa ihmisten ymmärrystä kulttuu-ristaan, historiastaan ja ympäristöstään, tukea tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja, luoda edellytykset yleiseen liikunnan har-

rastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä tuottaa elämyksiä ja elämäniloa kir-jallisuuden, musiikin, taiteen ja kulttuuri-toiminnan keinoin. Monipuolisilla ja laa-dukkailla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla lisätään Tampereen vetovoimaisuutta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja tuotta-vat kirjastot, museot, Sara Hildénin taide-museo, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, kaupunginorkesteri, liikuntapalvelut ja Tampereen seudun työväenopisto.



KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 71 881 70 863 71 699 71 722 71 722 71 722 71 722






Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -6 755 -6 959 -6 948 -6 873 -6 873 -6 873 -6 873









Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 930 0 -0 0 0 0 0


TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016


Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 36 424 936 36 921 928 37 198 908


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta




Muut tulorahoituksen korjauserät 51 0 0 0 0 0 0





Toiminnan ja investointien rahavirta 3 187 -2 283 -2 762 -3 914 -2 214 -2 214 -2 214


Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos -2 359 2 283 2 762 3 914 2 214 2 214 2 214


Rahoituksen rahavirta -3 186 2 283 2 762 3 914 2 214 2 214 2 214


Liikuntapaikkojen osalta Tesoman pal-loiluhalli ja Vehmaisten urheilukentän pe-ruskorjaus valmistuvat, Ratinan stadionin Mondo-pinnoite uusitaan ja kentälle han-kitaan suojalevyt. Tesoman uuden jäähallin

ja Tampereen maauimalan rakentaminen käynnistyvät. Kaupin urheilupuistoon han-kitaan lämmitettävä tekonurmikenttä ja lisäksi kaupunkiin hankitaan yksi tekonur-mikenttä. Kalevan liikuntapuiston tekojää

valmistuu kaudelle 2016 - 2017. Koulujen iltakäytön omavalvontaa pyritään lisää-mään. Tampereen seudun työväenopisto vahvistaa itseohjautuvuutta kehittämällä johtamisjärjestelmää ja tiimien toimintaa.




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 -100 0 0 0 0


Rakennukset ja rakennelmat 0 0 0 -100 -100 -100 -100

Kiinteät rakenteet ja laitteet -495 -3 035 -3 801 -3 040 -2 140 -2 140 -2 140


Muut aineelliset hyödykkeet -160 -190 -190 -190 -190 -190 -190






Metson ensikertainen kalustaminen -400

Linnainmaan kirjaston ensikertainen kalustaminen -300

Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen -45

Jääkiekko- ja Nukkemuseon ensikertainen kalustaminen -125

Muumilaakson/Tre-talon ensikertainen kalustaminen -250

Kokoelmakeskuksen ensikertaisen kalustamisen loppuun saattaminen -150

Suomen Pelimuseon ensikertainen kalustaminen -200

Koilliskeskuksen nuorisotilan ensikertainen kalustaminen -65

Hanketasolla sidotut investoinnit yhteensä -1 535

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT

Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos



Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiPelastuslaitos jatkaa yhteistoimintaa kun-tien sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa erityisesti iäkkäiden tai toimintakyvyltään muutoin alentuneiden asumisen palotur-vallisuuden parantamiseksi. Palotarkas-tukset ja muu onnettomuuksien ehkäi-syyn liittyvä valvontatoiminta toteutetaan vuosittain tarkistettavan valvontasuun-nitelman mukaisesti. Kuntalaisille sekä yrityksille ja yhteisöille suunnattua tur-vallisuuskoulutusta toteutetaan koulutus-suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Pelastuslaitos tukee kuntien ja niiden toimialojen valmiustoiminnan suunnitte-lua ja toiminnan käynnistämistä erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Valmius-suunnitelmien sähköinen tallennus- ja yl-läpitojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Järjestelmä helpottaa ja sel-keyttää valmiussuunnitelmien pitämistä ajan tasalla. Vuoden 2016 aikana päivite-tään valmiussuunnitelmien poikkeusolo-jen osuudet.

Taloussuunnitelmakaudella keskeistä on paloasemaverkoston kehittäminen siten,

että mahdollistetaan toimintavalmiuden toteutuminen sekä harjoitusolosuhteet palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palo-asemasuunnittelulla pyritään myös tehos-tamaan henkilöstöresurssien käyttöä.

Paloasemaverkostoa päivitetään tulevi-en vuosien aikana seuraavasti: Tampereen Tarastenjärvellä pelastuslaitos on mukana kaavoitustyössä mahdollisen koulutuspa-loaseman saamiseksi alueelle. Kangasal-la kunta on esittänyt pelastuslaitokselle uutta tonttia Vatialasta korvaamaan ny-kyisen Kangasalan keskustassa olevan pa-loaseman. Tässä yhteydessä pelastuslaitos tarkastelee myös mahdollisuutta Koulu-tuspaloasema-konseptin siirtämisestä Ta-rastenjärveltä Kangasalle. Valkeakoskella on uusi paloasematontti Holmin teolli-suusalueella ja rakentaminen pyritään aloittamaan vuoden 2016 aikana. Länsi-Vesilahden VPK rakentaa omaa toimitilaa, joka valmistuttuaan korvaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuokraaman Narvan pa-loaseman.

Tilanne- ja johtokeskuksen toiminta vakiinnutetaan ja yhteistyötä rakenne-taan eri viranomaisten tilannekeskusten kesken. Talousarviokaudella keskitytään Rantatunnelin käyttöönottoon liittyvään

operaatiosuunnitteluun sekä yhteistyöhön toiminnanharjoittaja-allianssin, tieliiken-nekeskuksen ja poliisin kanssa. Vuonna 2016 on tarkoitus parantaa myös vesialu-eiden pelastustoiminnan valmiutta Pyhä-järvellä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksella on tois-taiseksi voimassa oleva yhteistoiminta-sopimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoitopalvelun toteuttamisesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 29.9.2014 ensihoidon palveluta-sopäätöksen vuosille 2015–2016. Yhteistoi-minnan kehittäminen nykyisen palveluta-sopäätöksen jatkoksi käynnistetään syksyn aikana.

Pirkanmaan pelastuslaitokselle laadi-taan työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2016–2017. Suunnitelmassa on esitetty keskeiset kehittämiskohteet ja toimen-piteet työhyvinvoinnin parantamiseksi. Eläköitymisten vuoksi korostetaan erikois-osaamisen tiedon keruuta ja mentorointi-toimintaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen senioriohjelman mukaisesti. Pirkanmaan pelastuslaitos on mukana myös kansalli-sesti toteutettavissa kahdessa työn tuotta-vuutta parantavassa kehittämishankkees-sa.



Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti Suoritetut määräaikaiset palotarkastukset

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palveluta-sopäätöksen mukaisesti

1. yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan saavuttaminen riskiluokittain

Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä Työhyvinvoinnin matriisin tulokset

PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pir-kanmaan alueen 22 kunnan pelastustoi-mesta. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat

onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmis-ten ja omaisuuden pelastaminen, ympä-ristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varau-

tuminen. Pelastuslaitos toteuttaa myös en-sihoitopalveluita osassa Pirkanmaata sekä järjestää osaltaan ensivastetoiminnan lä-hes koko Pirkanmaalla.




Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja kalusto -675 -1 600 -1 600 -1 800 -1 800 -1 800 -1 900

Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä -858 0 0 0 0 0 0






Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 43 630 45 352 45 352 45 821 42 546 42 823 43 281





Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -4 647 -4 915 -4 915 -4 946 -4 995 -5 045 -5 095



Liiketoiminnan muut kulut -3 367 -3 719 -3 719 -3 719 0 0 0

Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 -1 -1 -1 -1 -1 -1




Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)

TP 2014Muutettu TA 2015

TA 2016


Pirkanmaan pelastuslaitos 31 220 584 33 114 580 33 276 579

PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä)


Rahoitustuotot ja -kulut 1 1 1 1 1 1 1

Muut tulorahoituksen korjauserät 0 -50 -50 -50 -100 -50 -100




Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-tulot

0 150 150 150 250 150 230

Toiminnan ja investointien rahavirta 337 160 160 110 170 40 20



Muut maksuvalmiuden muutokset -337 -160 -160 -110 -170 -40 -20

Vaikutus rahavaroihin 0 0 0 0 0 0 0

Tuottajaosa - Liikelaitokset


Liikelaitokset

Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitoksil-le konsernitason omistajan näkökulmasta kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteet esitetään liikelaitoskohtaisissa tarkasteluissa. Liike-laitoksen johtokunta päättää toiminnan kehittämisestä asetettujen tavoitteiden ra-joissa sekä seuraa ja raportoi tavoitteiden saavuttamista. Liikelaitoksille asetettujen

toiminnan tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan Tampereen toiminnan ja ta-louden katsauksissa, tilinpäätöksessä ja konsernin toimintakertomuksessa. Liike-laitosten tulee strategiassaan ja käytännön toiminnassaan huomioida kaupungin ko-konaisetu ja toimia osaltaan kaupunkistra-tegiassa esitettyjen strategisten päämääri-en toteuttamisen edellyttämin tavoin.

Tampereen kaupungin liikelaitoksia ovat Tampereen Vesi, Tampereen Kaupunkilii-kenne, Tampereen Infra, Tampereen Ateria ja Tampereen Tilakeskus. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen yhtiöittämisestä päätettiin 19.10.2015. Toi-mintaa jatkaa Tuomi Logistiikka Oy 1.1.2016 alkaen. Tullinkulman Työterveys Liikelaitos yhtiöitettiin elokuussa 2015 ja yhtiömuo-toinen toiminta alkoi 1.11.2015.


1000 euroa Liikevaihto LiikeylijäämäKorvaus perus-

pääomastaBrutto-

investoinnitHenkilö-

työvuodet

Tampereen Vesi 56 700 21 000 -10 500 -24 300 137

Tampereen Kaupunkiliikenne 26 800 500 - -3 200 326

Tampereen Infra 56 029 3 200 -890 -1 100 452

Tampereen Ateria 51 765 700 -222 -460 609

Tampereen Tilakeskus 159 779 39 449 -24 162 -98 180 249

Yhteensä 351 073 64 849 -35 774 -127 240 1 773

LIIKELAITOSTEN TUNNUSLUKUJA



Tampereen Vesi Liikelaitos

Tampereen Vesi Liikelaitos tuottaa toi-minta-alueensa vesihuoltopalvelut lii-ketaloudellisin periaattein johtokunnan vuosille 2015–2025 hyväksymän strategian

TAMPEREEN VESI LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyön seudul-lista järjestämistä koskevat ratkaisut ja vireillä olevien strategisten hankkeiden

toteutuminen vaikuttavat merkittävästi Tampereen Veden toimintaan vuodesta 2016 alkaen.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiVesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesi-huoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehos-tamalla vedenkäsittelylaitosten puhdis-tusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa.

Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointi-menettelyjä sekä rakentamiskustannus-ten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentami-nen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä

saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin.

Tampereen Veden toimintaympäristössä tapahtuu merkittävä muutos, kun Tam-pereen keskusjätevedenpuhdistamoyhtiö aloittaa toimintansa ja ryhtyy valmistele-maan seudullista jätevedenpuhdistamoa yhteistyössä Tamperen Veden kanssa.

Henkilöstön ammattitaitoa ja työky-kyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, aktiivisella työkykyä ylläpitävällä eli tyky-toiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään avoimena ja yhteistyöhakuisena.

Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoi-tus, jätevedenpuhdistuksen tiukentunei-

den lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saak-ka ja meneillään olevien seudullisten yh-teishankkeiden toteuttaminen.

Kasvavat investointitarpeet ja saman-aikainen käyttökustannusten nousu sekä varautuminen suurhankkeiden toteutuk-seen aiheuttavat lähes ennallaan pysy-vän vedenmyynnin myötä inflaatiotasoa korkeamman taksankorotuspaineen, jota vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti tehostamalla.

Vesihuoltolain muutokseen perustuen vuoden 2016 talousarvion laskelmissa esi-tetään huleveden viemäröinti ja vesihuolto laskennallisesti eriytettyinä kokonaisuuk-sina.


Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV

Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Työhyvinvoinnin matriisin tulokset

Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella Hintataso

Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla Asiakastyytyväisyys

Vesijohtoverkoston toimintavarmuudesta huolehditaan Verkoston keskimääräinen uusiutumisaika < 100 v.

Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesi-huollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

Tehdyt toimenpiteet, toteutustilanne



TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 52 910 52 900 52 900 56 700 57 900 58 200 58 700

Valmistus omaan käyttöön 7 282 26 300 600 740 740 740 740





Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 676 -1 950 -1 950 -1 790 -1 790 -1 790 -1 790







Korvaus peruspääomasta -10 500 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500


Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 9 103 7 500 7 500 10 500 10 500 10 500 10 500

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 144 0 0 0 0 0 0

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -2 000 -2 000 -2 000 0 0 0 0




TA 2016


Tampereen Vesi Liikelaitos 7 625 136 8 300 142 7 960 137



TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta



Rahoitustuotot ja -kulut -10 496 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500

Muut tulorahoituksen korjauserät -604 0 0 0 0 0 0



Rahoitusosuudet -40 0 0 0 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -10 480 -7 500 -7 500 -2 300 6 500 6 500 6 900


Vaikutus maksuvalmiuteen -10 480 -7 500 -7 500 -2 300 6 500 6 500 6 900

Muut maksuvalmiuden muutokset 10 480 7 500 7 500 2 300 -6 500 -6 500 -6 900



Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Rakennukset ja rakennelmat 0 -1 000 -1 000 0 0 0 0

Kiinteät rakenteet ja laitteet -5 788 -25 200 -25 300 -24 200 -16 600 -16 900 -17 000

Koneet ja kalusto -28 -100 0 -100 -100 -100 -100

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -23 193 0 0 0 0 0 0






TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 32 0 0 35 35 35 35


Aineet tarvikkeet ja tavarat -6 0 0 -10 -10 -10 -10

Palvelujen ostot -184 0 0 -190 -190 -190 -190

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -182 0 0 -185 -185 -185 -185

Henkilösivukulut

Eläkekulut -31 0 0 -32 -32 -32 -32

Muut henkilösivukulut -12 0 0 -13 -13 -13 -13

Poistot ja arvonalentumiset -615 0 0 -700 -700 -700 -700

Liiketoiminnan muut kulut -0 0 0 0 0 0 0

Liikeylijäämä (-alijäämä) -999 0 0 -1 095 -1 095 -1 095 -1 095

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -999 0 0 -1 095 -1 095 -1 095 -1 095


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) -999 0 0 -1 095 -1 095 -1 095 -1 095



Investointimenot -1 932 0 0 -1 900 -1 900 -1 900 -1 900

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 316 0 0 -2 295 -2 295 -2 295 -2 295

Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin -2 316 0 0 -2 295 -2 295 -2 295 -2 295


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Kiinteät rakenteet ja laitteet -1 932 0 0 -1 900 -1 900 -1 900 -1 900

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 932 0 0 -1 900 -1 900 -1 900 -1 900

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 932 0 0 -1 900 -1 900 -1 900 -1 900



TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, VESIHUOLTO


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 52 878 0 0 56 665 57 865 58 165 58 665




Aineet tarvikkeet ja tavarat -7 287 0 0 -6 140 -6 140 -6 140 -6 140

Palvelujen ostot -14 051 0 0 -9 140 -9 140 -9 140 -9 140

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -5 445 0 0 -5 615 -5 615 -5 615 -5 615

Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 645 0 0 -1 758 -1 758 -1 758 -1 758

Muut henkilösivukulut -309 0 0 -357 -357 -357 -357

Poistot ja arvonalentumiset -9 495 0 0 -10 800 -12 000 -12 300 -12 800

Liiketoiminnan muut kulut -1 412 0 0 -1 500 -1 500 -1 500 -1 500

Liikeylijäämä (-alijäämä) 20 598 0 0 22 095 22 095 22 095 22 095



Korvaus peruspääomasta -10 500 0 0 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500


Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 10 102 0 0 11 595 11 595 11 595 11 595


Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -2 000 0 0 0 0 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 8 245 0 0 11 595 11 595 11 595 11 595


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 20 598 0 0 22 095 22 095 22 095 22 095

Poistot ja arvonalentumiset 9 495 0 0 10 800 12 000 12 300 12 800

Rahoitustuotot ja -kulut -10 496 0 0 -10 500 -10 500 -10 500 -10 500

Muut tulorahoituksen korjauserät -604 0 0


Investointimenot -29 049 0 0 -22 400 -14 800 -15 100 -15 200

Toiminnan ja investointien rahavirta -10 056 0 0 -5 8 795 8 795 9 195

Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin -10 056 0 0 -5 8 795 8 795 9 195


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Kiinteät rakenteet ja laitteet -3 856 0 0 -22 300 -14 700 -15 000 -15 100

Koneet ja kalusto -28 0 0 -100 -100 -100 -100

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -23 193 0 0 0 0 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -27 077 0 0 -22 400 -14 800 -15 100 -15 200


NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -27 117 0 0 -22 400 -14 800 -15 100 -15 200



Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-sen toiminnan organisointitavan selvittä-miseksi perustetun työryhmän esitys hy-väksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2011. TKL:n osalta keskeisinä tavoitteina ovat pyrkimys kustannustehokkuuden li-säämiseksi, matkustajapalvelun laadun sekä palvelutarjonnan luotettavuuden jatkuva kehittäminen, sairauspoissaolojen hallinta sekä työssä jaksamisen edistämi-nen.

Toiminnan tehostamisella ja säännön-mukaisella henkilöstön koulutuksella on oman palvelun tason ja kustannusraken-teen osalta saavutettu myönteisiä tu-loksia. Kilpailukyky yksityiseen sektoriin verrattuna on parantunut selkeästi. Tuo-tannon kehittämistyön painopistealueina tulevat lähivuosina olemaan palveluhan-kintoihin ja toimitiloihin liittyvät kysymyk-set. Yhteistyössä tilaajan kanssa tullaan vastaisuudessakin etsimään Tampereen

joukkoliikenteeseen parhaiten soveltuvia kalusto- ja muita teknisiä ratkaisuja, pai-nottaen ympäristöystävällisyyttä, esteet-tömyyttä ja käyttömukavuutta.

Vuoden 2016 talousarviossa on varau-duttu kehysneuvotteluiden mukaiseen noin 12 linja-auton hankintaan yhteensä 3,2 milj. eurolla. Uusinvestointien lisäksi suoritetaan entiseen tapaan myös linja-autokalustoon kohdistuvia perusparan-nustoimenpiteitä.

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitok-sen toiminta-ajatuksena on tuottaa kor-kealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, taloudel-lisesti ja turvallisesti.

TKL toteuttaa toiminta-ajatustaan Tam-pereen kaupungin joukkoliikenneyksikön kanssa solmitun tuotantosopimuksen (2012–2020) mukaisesti. Joukkoliikenteen tilaajana toimiva joukkoliikenneyksikkö määrittelee ajettavat linjat, niiden aika-taulut ja autokierrot. Tuottajana toimiva TKL suunnittelee kuljettajien työvuorot ja vastaa tilatun liikenteen hoidosta. Tilaaja järjestää lipunmyynti- ja neuvontapal-velut sekä joukkoliikenteen tiedotuksen ja markkinoinnin. Joukkoliikenneyksikkö maksaa TKL:lle korvauksen ajettujen linja-kilometrien, linjatuntien ja autopäivien pe-

rusteella. Tuotantosopimus sisältää myös kriteerit palvelun ja kaluston laadulle sekä mahdollisille bonuksille ja sanktioille.

Vuonna 2016 on suunniteltu operoita-vaksi runsaat 9,1 milj. linjakilometriä, mi-kä on hieman vuodelle 2015 suunniteltua määrää enemmän. Henkilöstösuunnitel-man mukainen henkilötyövuosien suun-niteltu määrä laskee edellisvuodesta kuu-della.

Tuotantohinnat on vuoden 2012 alusta lukien sidottu yksityiseltä sektorilta han-kittavan liikennesuoritteen tapaan jouk-koliikenteen yleiseen kustannusindeksiin. Tehostamistoimien ansiosta TKL:n talous on ollut vahva ja toiminnallinen tulos ylit-tänyt budjetoidun. TKL onkin voinut laskea tilaajalta perittäviä tuotantosopimuksen

mukaisia hintojaan. Vuoden 2015 3,5%:n suuruisen alennuksen lisäksi vuodeksi 2016 on myönnetty 3,6 %:n alennus. Yh-teensä hinnanalennus nousee yli 7 %:iin.

Investointien osalta TKL on seurannut tarkasti suoritetilausten määrää ja sopeut-tanut kalustonsa sen mukaisesti. Nykyinen suoritemäärä vaatisi noin 12 auton uusin-vestointeja. Aiempien vuosien leikkaukset investoinneissa lisäävät jonkin verran tätä tarvetta. Joukkoliikenteen tilaajan ope-raattoreille asettamat laatutavoitteet ja liikennöinnin luotettavuuden ylläpito edel-lyttävät myös kaluston suunnitelmallista ja riittävää uusimista. Oman tuotannon roolin mukaisesti TKL on kalustopuolella edelläkävijänä kokeiltaessa esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä joukkoliikenteen so-velluksia tai uusia käyttövoimamuotoja.




Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan Tehdyt toimenpiteet

Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna Hintataso taloudellinen tulos huomioiden (konserniohjausyksikön arvio)

Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna

Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset



TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 28 146 26 800 26 800 26 800 26 300 25 000 24 000


Tuet ja avustukset kunnalta 3 475 3 475 3 475 3 200 3 200 3 200 3 200




Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 257 -5 995 -5 995 -5 550 -5 500 -5 300 -5 150



Liiketoiminnan muut kulut -444 -471 -471 -459 -650 -600 -550




Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 042 500 500 500 0 0 0



TA 2016


Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 17 244 326 18 284 332 18 271 326


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta



Muut tulorahoituksen korjauserät -26 0 0 0 0 0 0



Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovu-tustulot

13 0 0 0 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 397 -500 -500 -680 -1 300 -1 000 -900


Vaikutus maksuvalmiuteen 3 397 -500 -500 -680 -1 300 -1 000 -900

Muut maksuvalmiuden muutokset -3 396 500 500 680 1 300 1 000 900



Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 0 0 -300 0 0


Koneet ja kalusto 2 122 -3 000 -3 000 -3 200 -3 000 -3 000 -3 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 2 122 -3 000 -3 000 -3 200 -3 300 -3 000 -3 000




Tampereen Infra Liikelaitos

Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa yhdys-kuntatekniikan suunnittelua, paikkatieto-

TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

palveluja, rakentamis- ja kunnossapitopal-veluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja

Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille.

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTampereen Infra on tehostanut toimin-tojaan kaupunginvaltuuston joulukuussa 2010 tekemän päätöksen mukaisesti niin, että tehokkuus- ja kannattavuustaso on lä-hes sama kuin alalla toimivilla yrityksillä. Valtuuston päätöksen perusteella Infralle laadittiin strategia ja kehittämisohjelma. Ohjelman mukaisesti Infran kannatta-vuustavoite on noussut vuosittain, ohjel-man alkuvuosina kahden ja loppuvuosina yhden miljoonan euron vuosiaskeleilla. Vuoden 2016 talousarviossa liikeylijäämä-tavoitteeksi on suunniteltu 3,2 milj. euroa ja toiminnan laajuudeksi 56,0 milj. euroa. Investointien tasoksi on suunniteltu 1,1 milj. euroa ja poistojen taso on 1,0 milj. eu-roa. Tampereen Infran kalustoinvestoinnit käsittävät Tampereen Infran omassa toi-minnassa ja muiden kaupungin yksiköiden

toiminnassa tarpeelliset kuljetus- ja kone-kalustoinvestoinnit. Investoinnit keskitty-vät ikääntyvän kaluston korvausinvestoin-teihin.

Toimintaa on tehostettu kehittämis-ohjelman aikana henkilöstön, tilojen ja kaluston määrän osalta. Samalla on kehi-tetty yrityskulttuuriin liittyviä tekijöitä, kuten esimiestyötä, asiakaslähtöisyyttä, kustannustietoisuutta ja avointa vuoro-vaikutusta. Keskeinen painopiste on ollut talousohjauksen kehittäminen. Vuonna 2016 toiminnan tehostaminen muodostuu edelleen näistä toimenpiteistä.

Henkilöstön sopeuttamisohjelman jäl-keen tehdään maltillisia rekrytointeja. Vuoden 2016 henkilöstösuunnitelmassa henkilötyövuosien määräksi on arvioitu 452, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 2015.

Valtuuston päättämä Tampereen Infran kehittämisjakso päättyy vuoden 2015 lo-pussa. Uuden strategian suunnittelu vuo-sille 2016–2020 on käynnistetty Infran johtokunnassa. Uuteen strategiaan liittyy samanaikaisesti myös Tampereen Infran kehittämisjakson 2011–2015 arviointi ja jatko-toimenpiteiden hyväksyminen kau-punginvaltuustossa.

Aktiivinen osallistuminen valtuuston hy-väksymän Tampereen toimintamallin uu-distamiseen on tärkeää. Tampereen Infran näkökulmasta uudistamisen yksi keskei-sistä periaatteista on säilyttää ja edelleen kehittää tilaaja–tuottaja-mallissa saavu-tettuja kustannushyötyjä, mutta poistaa malliin liittyviä heikkouksia. Käytännön toimenpiteitä tavoitteen saavuttamisek-si on jo käynnistetty kokeiluluonteisesti esimerkiksi Paikkatietopalveluissa. Myös muita avauksia valmistellaan yhdessä hen-kilöstön kanssa.




Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

Toteutustilanne

Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoi-den tasoa v. 2016-

Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (konserniohjausyksikön arvio,huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut)

Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla

Tehdyt toimenpiteet



TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 67 911 53 505 53 248 56 029 56 050 56 550 56 750

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -142 0 0 0 0 0 0





Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 985 -6 434 -6 434 -5 529 -5 550 -5 550 -5 550

Muut henkilösivukulut -878 -883 -883 -1 029 -1 030 -1 030 -1 030

Poistot ja arvonalentumiset -1 087 -1 037 -1 087 -1 023 -900 -900 -900





Korvaus peruspääomasta -890 -890 -890 -890 -890 -890 -890




TA 2016


Tampereen Infra Liikelaitos 22 409 460 22 506 451 22 520 452


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta


Poistot ja arvonalentumiset 1 087 1 037 1 087 1 023 900 900 900


Muut tulorahoituksen korjauserät -107 -100 -100 -100 -100 -100 -100


Investointimenot -923 -1 100 -1 100 -1 100 -900 -900 -900


159 100 100 100 100 100 100

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 948 1 047 1 097 2 233 2 310 2 310 2 310


Vaikutus maksuvalmiuteen 2 948 1 047 1 097 2 233 2 310 2 310 2 310

Muut maksuvalmiuden muutokset -2 948 -1 047 -1 097 -2 233 -2 310 -2 310 -2 310



Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Koneet ja kalusto -923 -1 100 -1 100 -1 100 -900 -900 -900

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -923 -1 100 -1 100 -1 100 -900 -900 -900




Tampereen Ateria Liikelaitos

Tampereen Ateria on Tampereen kaupun-gin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ate-ria- ja siivouspalveluiden järjestämisestä.

Tampereen Ateria huolehtii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoi-sia aterioita ja asiakasta tukevia ratkai-

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTampereen Aterian strategiavuosien 2014–2018 keskeisinä painopisteinä on liiketoi-mintamallin uudistaminen, tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen laajempina kokonaisuuksina sekä hyvinvoinnin roolin näkyvyyden lisääminen. Keinot tavoittei-den saavuttamiseksi löytyvät mm. tuotan-non tehostamisesta, tiedolla johtamisen kehittämisestä, asiakasohjautuvuuden ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun lisää-misestä.

Liiketoimintamallin uudistamista jat-ketaan palvelutuotannon tehostamiseksi myös tulevana vuonna. Keskitetyn ate-riatuotannon toiminnallista suunnittelua jatketaan syksyllä tehtävien investointi-linjausten mukaisesti. Sisäistä tehokuutta parannetaan edelleen tuotannon ohjausta vahvistamalla elintarvikekäytön ja toimi-tusketjun hallinnan sekä tuotesuunnitte-lun keinoin.

Tukipalvelujen järjestämisen ja tuotta-misen roolia kaupungin toimintamallissa vahvistetaan. Henkilöstöravintolapalvelu-jen järjestämisratkaisuja uudistetaan kus-tannustehokkaammiksi tulevana vuonna. Uusia palvelukonsepteja suunnitellaan ja otetaan käyttöön yhdessä asiakkaan kans-sa mm. sairaalapalveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa. Myös puhtauspalvelu-jen hinnoittelumalli uudistetaan. Kaupun-gin tukipalvelujen yhdistämisratkaisujen suunnitteluun osallistutaan ja edetään tehtyjen linjausten mukaisesti.

Strategiset kehittämisen painopisteet edellyttävät myös vahvempaa tietoteknii-kan hyödyntämistä. Tulevana vuonna jat-ketaan tuotannonohjausjärjestelmän ke-hittämistä tukemaan paremmin tuotannon suunnittelua ja palvelutuotantoa. Tiedolla johtamisen kehittämistä tukee sähköisen tuloskortin käytön laajentaminen. Myös laatutyökaluja yhtenäistetään vastaamaan laajentunutta liiketoimintaa. Hyvinvoin-

nin roolin näkyvyyttä lisätään hyvinvoin-nin edistämisen mittareiden seurannalla ja arvioinnilla yhdessä tuotantoalueiden kanssa.

Tampereen Aterian henkilöstöstä 95 prosenttia on välittömässä asiakas- ja palvelutuotantotyössä. Työvoiman tarve kokonaisuutena, ottaen huomioon oman ja ulkopuolisen työvoiman, kasvaa 154 palkallisella henkilötyövuodella kuluvan vuoden vuosisuunnitelmaan verrattuna. Työvoiman tarpeen muutos on seurausta siivoustoiminnan yhdistymisestä ja kau-pungin palveluverkon laajenemisesta.

Palvelutuotannon kehittämistä jatke-taan yhdessä henkilöstön kanssa. Osana liiketoimintamallin uudistamista tehdään osaamiskartoitus ja varmennetaan myös moniosaamisen lisääntyminen. Tukipal-veluja järjestetään monituottajamallilla, jossa kilpailutus-ja henkilöstösuunnitelma sovitetaan yhteen.

TAMPEREEN ATERIA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

suja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen. Tampereen Ateria tarjoaa 9,8 milj. ateriaa ja huolehtii tilojen puh-taudesta liki 800 kiinteistössä.




Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna

Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset

Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelu on integroitu Ateriaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta

Liikevaihto/htv

Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätök-siä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa

Toteutustilanne



TAMPEREEN ATERIA LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 40 398 42 806 41 164 51 765 51 765 51 765 51 765





Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -2 389 -2 670 -2 663 -3 775 -3 775 -3 775 -3 775

Muut henkilösivukulut -677 -725 -723 -1 028 -1 028 -1 028 -1 028

Poistot ja arvonalentumiset -243 -223 -212 -207 -207 -207 -207




Korvaus peruspääomasta -222 -222 -222 -222 -222 -222 -222

Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 598 -122 -122 478 478 478 478



TA 2016


Tampereen Ateria Liikelaitos 14 929 441 16 015 455 21 041 609


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta





Investointimenot -179 -280 -250 -460 -377 -264 -140

Toiminnan ja investointien rahavirta 662 -179 -160 225 308 421 545


Vaikutus maksuvalmiuteen 662 -179 -160 225 308 421 545

Muut maksuvalmiuden muutokset -661 179 160 -225 -308 -421 -545



Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Aineettomat oikeudet 0 -50 -52 -20 0 -10 0

Muut pitkävaikutteiset menot -7 -80 -36 -102 -43 -54 -25


Koneet ja kalusto -175 -150 -162 -338 -334 -200 -115

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 0 0 0 0 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -179 -280 -250 -460 -377 -264 -140



Tampereen Tilakeskus Liikelaitos

Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksiTilakeskus Liikelaitoksen strategian kes-keisenä tavoitteena on toimia kokonais-vastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudel-lisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tar-jolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Tilakeskuksen organisaation kehittämisen lähtökohtana on kohdistaa toiminta ja resurssit niihin ydintehtäviin, joilla on suurin merkitys ja hyöty koko kaupunkikonsernille ja joilla varmistetaan jatkuva ja häiriötön toiminta. Toinen tär-keä tavoite on tilaomaisuuden arvon säi-lyttäminen sekä sen käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannossa.

Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen joh-tokunta hyväksyi 29.1.2015 Tilakeskuksen strategian vuosiksi 2015–2018. Strategian lähtökohtana on Tampereen kaupunkistra-tegia, Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki. Strategian pohjalta on määri-telty neljä kehittymisen painopistealuetta: vaikuttava asiakastyö, läpinäkyvä, tehokas ja uudistuva Tilakeskus, asiantuntijuudes-ta kilpailuetu sekä keskusteleva- ja aktiivi-nen työyhteisö.

Kaupungin siivoustoiminta keskitettiin Tampereen Ateria Liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Muuta palvelutuotantoa sopeute-taan ja kehitetään talouden, asiakaspal-velun parantamisen ja käynnissä olevan palvelumallityön tuloksena määriteltyihin tarpeisiin. Tilakeskus toteuttaa vuoden 2016 aikana organisaatiomuutoksen, jol-la puretaan liikelaitoksen sisäinen tilaa-ja–tuottaja-malli siten, että vuoden 2017 alusta Tilakeskuksen liiketoiminta jakaan-tuu kiinteistökehitykseen ja rakennutta-miseen sekä kiinteistönpitoon. Molemmat liiketoiminta-alueet toimivat yhteistyössä Tilakeskuksen laajan kumppaniverkoston kanssa. Oma palvelutuotanto varmistaa strategisesti tärkeät toiminnat, ja tuotan-tohenkilöstöä rekrytoidaan tulevaisuudes-sakin huolehtimaan Tilakeskuksen ydin-tehtävistä.

Tilakeskuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua. Asiakastyy-tyväisyyttä mitataan sekä Tilakeskuksen omalla vuosittaisella mittauksella että osallistumalla valtakunnallisiin asiakas-tyytyväisyysselvityksiin niiden järjestämis-vuosina.

Työhyvinvointia seurataan kaupun-gissa toteutettavalla Kunta10-kyselyllä, sairauspoissaolotilastoilla sekä uudistet-tavalla Tilakeskuksen henkilöstökyselyllä.

Henkilöstökyselyllä saadaan kartoitettua reaaliaikaisesti henkilöstön mielipiteitä esimerkiksi työtyytyväisyydestä, osaami-sen kehittämisestä, johtamisesta ja esi-miestyöskentelystä sekä muutostilanteis-ta. Tilakeskuksen esimiehille järjestetään esimiesvalmennusta ja -koulutusta, jossa huomioidaan kaupungin varhaisen tuen toimintamalli. Työhyvinvoinnin ja työky-kyä tukevien toimenpiteiden edistämisek-si Tilakeskukseen on perustettu työhyvin-voinnin ohjausryhmä.

Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökoh-tana on kaupungin palvelumallityön poh-jalta syntyvä hyvinvointipalveluiden ver-kostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tilakeskuksen rakennus- ja kiinteistöomai-suus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidet-tävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasi-assa Tampereen kaupungin palvelukäytös-sä olevia tiloja. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja.

Tilakeskuksen henkilöstöresurssit vuonna 2016 ovat 249 henkilötyövuotta. Lähiaikoina suurin henkilöstömäärään vaikuttava tekijä oli siivouspalveluiden ja -tuotannon siirtyminen Ateria Liike-laitokselle elokuussa 2015. Voimakkaana

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET

Toiminta-ajatuksensa mukaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on palveluorgani-saatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luo edellytykset hyville kunnallisille pal-veluille. Tilakeskus toimii kestävän kehi-tyksen periaatteiden mukaisesti vastaten

kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituk-senmukaisesta rakentamisesta ja kiinteis-tönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä ta-

valla. Tilakeskus järjestää joko itse inves-toiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huo-lehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omana työ-nä tai ulkopuolisten kumppanien avulla.




Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä konserniohjausyksikön kanssa

Toteutustilanne

Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee Korjausvelan määrä

Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %

Toteutunut energiankulutus ja uusiutuvan energian kulutus sähköstä



jatkuvaa eläköitymistä korvataan osittain rekrytoinneilla, ulkoistamisella ja tehtä-vänkuvien muokkaamisella sekä asian-tuntijatehtävissä että kiinteistöteknisessä tuotannossa. Myös uutta henkilöstöä rek-rytoidaan maltillisesti toiminnan tarpeiden perusteella.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuoden 2016 talousarvio noudattaa raken-teeltaan edellisten vuosien talousarvioita lukuun ottamatta siivoustoimintaa, joka Ateria Liikelaitoksen ja Tilakeskus Liike-laitoksen toiminnallisten järjestelyiden

takia siirtyi 1.8.2015 Ateria Liikelaitokselle. Järjestelyn vaikutus näkyy vuoden 2016 talousarviossa sekä pienempänä liikevaih-tona että vastaavasti myös henkilöstöku-lujen, palveluiden ja aineiden tiliryhmissä. Kuluissa varaudutaan edelleen sisäilmao-losuhteiden hoidosta aiheutuviin kiireelli-siin selvitystarpeisiin ja kartoituksiin sikäli, kun ne ovat ennakoitavissa.

Tilikauden ylijäämä pienenee vuoden 2015 tasosta noin 2,1 milj. euroa. Muutos johtuu muun muassa poistoista inves-tointien poistopohjan kasvaessa huomat-

tavasti. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu usean palvelukäyttöön sovel-tumattoman kohteen purkamiseen. Pu-rettavien rakennusten vielä poistamaton osuus on otettu huomioon jo vuoden 2015 tilinpäätösennusteessa. Realisointikoh-teita ovat Haapasen huvila, Ylioppilastalo ja Lamminpään kirjasto. Tilakeskus pyrkii liikeylijäämätavoitteeseen parantamalla kustannustehokkuutta, rekrytoimalla mal-tillisesti ja priorisoimalla kunnossapito-määrärahat.

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 166 722 166 893 166 879 159 779 170 204 186 399 203 224

Valmistus omaan käyttöön 3 478 68 170 8 526 6 726 5 619 4 233 4 480

Liiketoiminnan muut tuotot 5 630 1 579 1 579 1 646 746 746 746




Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -4 339 -5 365 -5 190 -3 488 -3 496 -3 504 -3 512







Kunnalle maksetut korkokulut -1 494 -1 670 -1 670 -1 687 -1 613 -1 565 -1 512



Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 22 516 16 717 16 717 13 600 11 614 14 570 18 936





TA 2016


Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 17 703 390 18 499 402 13 310 249



TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta



Rahoitustuotot ja -kulut -25 655 -25 832 -25 832 -25 849 -25 775 -25 727 -25 674

Muut tulorahoituksen korjauserät -5 445 -1 500 -1 500 -1 600 -700 -700 -700



Rahoitusosuudet investointimenoihin 553 2 100 2 100 2 980 4 620 2 540 200


7 983 5 100 11 500 5 000 4 000 3 000 3 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 319 -16 253 -17 894 -46 300 -25 791 -2 290 -1 864


Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -73 0 0 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 392 -16 253 -17 894 -46 300 -25 791 -2 290 -1 864

Muut maksuvalmiuden muutokset 2 392 16 253 17 894 46 300 25 791 2 290 1 864



Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Aineettomat oikeudet -516 0 0 0 0 0 0

Muut pitkävaikutteiset menot -4 169 0 0 -100 -125 -50 0


Maa- ja vesialueet -399 0 0 0 0 0 0

Rakennukset ja rakennelmat -52 667 -68 170 -76 211 -97 780 -78 725 -57 400 -61 200

Koneet ja kalusto -664 0 0 -300 -375 -150 0


Rahoitusosuudet 553 2 100 2 100 2 980 4 620 2 540 200


Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 7 983 5 100 11 500 5 000 4 000 3 000 3 000



TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TALONRAKENNUSHANKKEET VUOSINA 2016-2019 (1 000 EUROA)

Hankkeen nimi Kust.arvio Aik. kust.arvio

Aik. käyt-tö, tilanne 31.8.2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS 164 000 38 500 39 600 35 000 33 100

Perusopetus

Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perus-parannus ja laajennus

20 000 20 000 9 873 4 500 4 700 0 0

Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus

29 500 29 500 910 11 000 9 000 4 800 0

Pispalan koulun perusparannus 4 700 4 700 0 200 0 4 500 0

Vehmaisten koulu ja päiväkoti 14 000 14 000 2 665 7 500 0 0 0

Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat 11 200 6 000 391 5 000 4 200 0 0

Lielahden koulun vanhan osan perusparannus 4 000 0 0 200 2 900 900 0

Pohjois-Hervannan koulun perusparannus 11 000 11 000 0 0 0 0 5 500

Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin peruspa-rannus

5 000 0 0 0 0 100 4 900

Olkahisen koulun perusparannus 6 500 0 0 0 0 0 1 500

Koulurakennusten pienet hankkeet 3 000 3 000 3 000 3 000

Varhaiskasvatus

Multisillan päiväkoti 4 900 4 900 0 0 0 0 1 400

Kalevanharjun päiväkodin perusparannus 1 500 1 000 61 500 0 0 0

Mustametsän päiväkoti ja neuvola 8 000 4 600 0 0 200 7 800 0

Härmälän päiväkoti ja koulu 6 200 6 200 0 3 100 3 100 0 0

Haukiluoman päiväkoti 6 000 0 0 0 3 800 2 200 0

Messukylän (uusi) päiväkoti 6 000 4 000 0 0 0 3 000 3 000

Saukonpuiston päiväkoti ja koulu 7 900 4 600 0 0 0 0 5 000

Kanjonin päiväkoti ja koulu 4 600 4 600 0 0 0 0 1 000

Irjalan päiväkoti ja koulu 7 400 0 0 0 3 700 3 700 0

Lielahden uusi päiväkoti 5 600 0 0 0 0 0 2 800

Päiväkotien perusparannus 2 000 3 500 3 500 3 500

Päiväkotien pienet hankkeet 1 500 1 500 1 500 1 500

LUKIOKOULUTUS 0 300 300 300 300

Lukioiden pienet hankkeet 300 300 300 300

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT 44 100 32 380 11 100 4 000 4 000

Kulttuuripalvelut

Metson tilamuutokset ja perusparannus 11 500 11 500 1 123 4 980 4 600 0 0

Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus 16 700 14 000 2 473 11 700 1 500 0 0

Kulttuurirakennusten pienet hankkeet 2 000 1 300 1 300 1 300

Vapaa-aikapalvelut

Tesoman jäähalli 8 100 5 000 0 7 100 1 000 0 0

Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) 7 800 7 800 784 3 900 0 0 0

Liikuntapaikkojen perusparannus 2 000 2 000 2 000 2 000

Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet 700 700 700 700

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 80 100 18 900 19 800 10 800 16 500

Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus

10 000 10 000 4 029 4 700 0 0 0

Hatanpään kantasair. perusparannus 4-5 ja laajen-nus

12 000 13 000 4 326 7 000 0 0 0

Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perus-parannus

4 600 4 600 1 495 0 900 0 0

Koukkuniemen kehittäminen

Toukola (huoltorak. päälle) 17 000 10 000 0 5 000 10 000 2 000 0

Rauhaniemen sairaalan perusparannus 5 500 5 500 0 0 0 0 1 500

RAUSAN laajennus 13 000 13 000 0 200 6 400 6 400 0

Uusi Havula 18 000 26 000 0 0 0 400 13 000

Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet 2 000 2 500 2 000 2 000



Hankkeen nimi Kust.arvio Aik. kust.arvio


TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

KONSERNIHALLINTO 6 200 5 300 5 300 5 300

Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistö-tekn. laitteet

2 500 1 600 1 600 1 600

Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit 3 000 3 000 3 000 3 000

Valmistuneiden kohteiden jälkityöt 350 350 350 350

Suunnittelukustannukset 350 350 350 350

MUUT KIINTEISTÖT 1 500 2 625 2 000 2 000

Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit

1 500 2 625 2 000 2 000

TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ 288 200 97 780 78 725 57 400 61 200

HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN VUOK-RAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVISSA HANKKEISSA

400 500 200 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 288 200 98 180 79 225 57 600 61 200

Rahoitusosuudet -2 980 -4 620 -2 540 -200

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -5 000 -4 000 -3 000 -3 000

INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ 90 200 70 605 52 060 58 000

Hankkeen nimi Kust.arvioAik. kust.

arvio


TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMAL-LILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET

Vuorestalo 43 500 43 500 26 460 xxx xxx 17 000

Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema) 11 000 xxx xxx

Pispan palvelukeskuksen perusparannus 19 200 xxx xxx

Ateriakeskus 15 000 15 000 56 15 000

Pirkanmaan musiikkiopisto 8 000 xxx xxx

Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö 12 000 xxx xxx

Tampereen maauimala 7 000 0 12 7 000

Kanta-Sarvis I 16 800 xxx

Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat 7 000 xxx

Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö 9 900 xxx

Koillisen hyvinvointikeskus 2 300 xxx

Tammelan stadion 17 000 0 0 xxx xxx

Yhteensä 168 700

Tredu Santalahdentie 10 23 000 xxx xxx xxx

Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen perusparannus ja muutostyöt

7 200 xxx xxx

Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat 18 400 xxx xxx xxx

Tredu Kangasala 18 000 xxx xxx xxx

Tredu Pirkkala 12 400 xxx xxx xxx

TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä 79 000

YHTEENSÄ 247 700 xxx xxx xxx xxx



Vuoden 2016 hankkeiden perustelut


Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennusAmurin koulu valmistui 1954. Rakennuk-sen koulutilat tarvitsevat täyden peruspa-rannuksen sekä nykyisen että tulevan ope-tussuunnitelman vaatimat tilamuutokset. Koulua laajennetaan käyttötarkoituksen muututtua Tampereen kansainväliseksi kouluksi. Laajennusosa valmistui elokuus-sa 2015. Rakennustyöt jatkuvat peruspa-rannusosassa, jossa uusitaan rakennuksen talotekniikka täydellisesti ja parannetaan energiataloutta. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 25.3.2010 ja hankesuunni-telma 9.2.2012 sekä toteutussuunnitelma Tilakeskuksen johtokunnassa 24.4.2014. Suunnitteluraha oli vuodelle 2012 ja raken-tamisraha on vuosille 2014–2017.

Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennusTesomajärven koulu (luokat 1–6) ja Tesoman koulu (luokat 7–9) ovat mo-lemmat perusparannuksen tarpeessa. Tavoitteena on muodostaa näistä yksi yhtenäiskoulu 890–990 oppilaalle nykyi-sen Tesoman koulun yhteyteen. Yhtenäis-koulussa oppimisympäristöjen kehittämi-nen ja uuden perusopetuslain mukaiset oppilaan tuen tarpeen järjestelyt voidaan ottaa paremmin huomioon. Koulun tiloi-hin tulisi myös esiopetusta. Tesomajärven koulu poistuu opetuskäytöstä yhtenäis-koulun valmistuttua. Tesoman päiväkoti si-jaitsee huonolla sijainnilla liikekeskuksen ja asuintalojen puristuksessa ilman omaa pihaa, ja se on teknisesti erittäin huono-kuntoinen. Nykyinen päiväkoti korvataan uudella 140-paikkaisella päiväkodilla kou-lun yhteydessä.

Tesoman koulun tontilla on nykyisin kaksi koulurakennusta, jotka ovat val-mistuneet; rakennus 1 vuonna 1972 (pe-rusparannus vuonna 1987) ja rakennus 2 vuonna 1983. Koulut eivät toiminnallisilta eikä teknisiltä ratkaisuiltaan vastaa enää tiloille asetettuja vaatimuksia ja uuden tekniikan sovittaminen niihin on erittäin

hankalaa. Perusparannuksen ja uudisra-kentamisen yhteydessä toteutetaan toi-minnallisia muutoksia vain uudempaan niistä, jossa nykyaikaistetaan talotekniikka ja parannetaan energiataloutta. Tesoman alueen koulupalvelujen (Tesomajärven ja Tesoman koulujen) ja nuorisotilojen tarveselvitys hyväksyttiin 11.10.2011 ja tarkistettiin 24.10.2013 lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa. Tarkistettuun tarveselvitykseen lisättiin myös päivä-kodin tarveselvitys. Perusparannus- ja laajennushankkeelle oli suunnitteluraha vuosille 2013–2014 ja rakentamisraha on vuosille 2015–2018. Hankkeelle on budje-toitu ARA:n investointiavustusta vuodelle 2016.

Pispalan koulun perusparannusPispalan koulurakennus on rakennettu vuonna 1942. Koulurakennus tarvitsee perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen edellyttämät muutostyöt. Perusparannus-hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2016 ja rakentamisrahaa vuodelle 2018.

Vehmaisten koulu ja päiväkotiVehmaisten koulu on purettu sisäilmaon-gelmien vuoksi ja Vehmaisten päiväkoti on perusparannuksen tarpeessa. Uusi koulu ja päiväkoti rakennetaan nykyisen Veh-maisten koulun tontille. Uudet opetustilat mahdollistavat paremman tilojen käytet-tävyyden ja muuntojouston. Tilasuunnit-telussa on otettu huomioon rakennuksen laajennusmahdollisuus, mikäli alueen op-pilasmäärä mahdollisesti kasvaa tulevai-suudessa.

Tontilla sijaitseva siirtokelpoinen kou-lurakennus on toiminnassa rakentamisen ajan ja se puretaan uuden koulurakennuk-sen valmistuttua ennen pihatöiden aloitta-mista.

Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.10.2013, hankesuunnitelma 28.8.2014 ja toteutussuunnitelma Tilakeskuksen joh-tokunnassa 28.5.2015. Suunnitteluraha on vuosille 2014–2015 ja rakentamisraha vuo-sille 2015–2016.

Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilatKoulurakennuksen yhteydessä sijaitseva terveysasema siirtyi kesällä 2014 Lielah-tikeskukseen. Esi- ja alkuopetuksen tilat siirtyvät tontilla sijaitsevaan rakennukseen 2. Vapautuvat tilat muutetaan opetuskäyt-töön soveltuviksi. Nykyisiin opetustiloihin tehdään muutoksia, joilla tehostetaan tilojen käytettävyyttä ja muuntojoustoa. Rakennuksen talotekniikka uusitaan lä-hes täydellisesti sekä parannetaan ener-giataloutta. Nykyinen Lentävänniemen nuorisokeskus siirtyy Lielahden koulun päärakennuksen yhteyteen toteutettavaan laajennusosaan. Lielahden koulu on yksi Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman kohteista, tästä syystä Lielahdenkadun ja Teivaalantien vastaiselle rajalle rakennetaan meluaita. Piha-alueelle tehdään uudistuvan toimin-nan edellyttämät muutokset. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuor-ten palvelujen lautakunnassa 20.3.2014 ja hankesuunnitelma 11.12.2014. Suunnittelu-raha on vuodelle 2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2017.

Lielahden koulun vanhan osan perusparannusVanha osa koostuu kahdesta rakennukses-ta (1 ja 2). Lielahden koulun rakennukseen 2 keskitetään koulun esi- ja alkuopetus. Rakennuksesta tehdään esteetön ja sinne lisätään wc-tilat. Perusparannuksen yhte-ydessä rakennuksen välipohjat puhdiste-taan ja kellarin tilat poistetaan käytöstä. Tilapinnat uudistetaan. Puhtaaksimuurat-tujen julkisivujen saumat uusitaan. Raken-nuksen talotekniikkaa uudistetaan. Raken-nus 1 on entinen opettajien asuinrakennus, joka on otettu koulukäyttöön 1960-luvulla. Jatkossa rakennukseen sijoitetaan aine-opetustiloja. Kuntotutkimusten perusteel-la on todettu että rakennus vaatii perus-parannuksen. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 20.3.2014. Suunnitteluraha on vuodelle 2016 ja rakentamisraha vuosil-le 2017–2018.



Koulurakennusten pienet hankkeetMääräraha käytetään perusopetuksen tilo-jen tilamuutoksiin ja pieniin perusparan-nuksiin, piha-alueiden perusparannuksiin, turvallisuutta parantaviin hankkeisiin ja koulujen atk-kaapeloinnin laajentamiseen erillisen vuosisuunnitelman mukaan sekä erillishankkeina toteutettavien julkisivujen ja ikkunoiden perusparannustöihin.

Kalevanharjun päiväkodin perusparannusKalevanharjun päiväkoti toimii vuonna 1925 valmistuneessa puurakennuksessa. Päiväkodin tilat vaativat perusparannuk-sen. Kiinteistön bruttoala on noin 600 m². Perusparannushankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 9.2.2012 ja hankesuunnitel-ma 11.12.2012. Suunnittelu- ja rakentamis-raha on vuosille 2015–2016.

Härmälän päiväkoti ja kouluHärmälän päiväkoti ja terveysasema on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi. Terve-ysaseman toiminnat siirtyivät Kanta-Sar-viksen kiinteistöön. Vanha rakennus pure-taan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus. Päiväkodin lapsimäärää kasvatetaan 140 lapseen, lisäksi tiloihin sijoitetaan pien-ten lasten koulun, esi- ja alkuopetuksen (luokat 1–2) tilat yksisarjaisena. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuor-ten palvelujen lautakunnassa 20.11.2014 ja hankesuunnitelma 17.6.2015. Hankkeella korvataan Lepolan päiväkoti. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2016–2017.

Päiväkotien perusparannusMäärärahaa käytetään kaupungin omis-tuksessa olevien päiväkotitilojen perus-parannukseen, jossa uudistetaan vanhaa tekniikkaa ja parannetaan olosuhteita. Lisäksi tehdään toiminnallisia muutok-sia. Päiväkotien perusparannustarpeista on laadittu suunnitelma, josta esitetään toteutettavaksi 2–3 päiväkotia vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä. Perusparannet-tavat hankkeet täsmentyvät päivähoidon tilakartoituksen ja kohteiden korjausvelan perusteella. Vuodelle 2016 toteutettavaksi

suunniteltuja perusparannuksia ovat Lam-minpään, Hyhkyn ja Kämmenniemen päi-väkotien perusparannukset.

Päiväkotien pienet hankkeetMääräraha käytetään päiväkotien pieniin perusparannus- ja muutostöihin sekä piha-alueiden perusparannuksiin, jotka yksilöi-dään vuosisuunnitelmavaiheessa päivä-hoidon kanssa yhteisesti sopien.

Lukiokoulutus

Lukioiden pienet hankkeetMääräraha käytetään lukioiden tilojen pie-niin perusparannus- ja muutostöihin erilli-sen vuosisuunnitelman mukaan.


Metson tilamuutokset ja perusparannusHanke sisältää pääkirjasto Metson tilojen ja tekniikan perusparannuksen. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettiin lainaus- ja palau-tustilojen uudelleenjärjestelyt, jotka mah-dollistivat asiakkaiden laajan itsepalvelun. Kirjaston uusien toimintatapojen edellyt-tämää teknistä varustamista jatketaan, pohjakerroksen laajennusvara otetaan käyttöön kirjavarastoksi.

Muumilaakson ja kivimuseon siirryttyä muualle tulevat rakennuksen kaikki tilat kirjaston omaan käyttöön, muun muassa lehtilukusali siirtyy Metsoon. Tarveselvi-tys hyväksyttiin sivistys- ja elämänlaatu-palveluiden lautakunnassa 10.9.2008 ja hankesuunnitelma 4.11.2010. Hankkeelle on suunnittelu- ja rakentamisraha vuosille 2015–2017.

Tampere-talon tilamuutokset ja laajennusMäärärahalla parannetaan Tampere-talon toimintaedellytyksiä ja tilankäytön tehok-kuutta. Tiloja laajennetaan uudella moni-toimisalilla ja studiolla. Sorsapuistosalin akustisia ominaisuuksia parannetaan orkesterin harjoittelun mahdollistavak-si ja näin vapauttaa pääsalia enemmän muuhun käyttöön. Olemassa oleviin ko-kous- ja studiotiloihin suunnitellaan tilat Muumimuseolle. Aulatiloja uudistetaan ja

sinne rakennetaan uusi lipputoimisto ja myymälä nykyisen lipunmyynnin tiloihin. Nykyinen Cafe Soolo muutetaan kaksiker-roksiseksi ravintolaksi. Ensimmäisessä vai-heessa vuonna 2014 uudistettiin teknisiä järjestelmiä nykymääräysten mukaisiksi. Tampere-talossa otettiin käyttöön kauko-kylmään perustuva jäähdytysjärjestelmä. Tampere-talo Oy:n taloudelliset toimin-taedellytykset paranevat laajennuksen johdosta. Hanke perustuu Tampere-talo Oy:n esittämään tarveselvitykseen. Tar-veselvitys hyväksyttiin sivistys- ja elä-mänlaatupalveluiden lautakunnassa tek-nisten uudistusten osalta 24.4.2014 ja tilamuutoksien 18.6.2014. Hankesuunni-telma hyväksyttiin 20.11.2014. Hankkeelle on suunnitteluraha vuosille 2014–2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2017.

Kulttuurirakennusten pienet hankkeetMääräraha käytetään kulttuuri- ja nuo-risotilojen sekä Tampere-talon pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Lisäksi mää-rärahasta kohdistetaan 0,7 milj. euroa Van-haan kirjastotaloon tuleviin muutoksiin.

Tesoman jäähalli Tesoman jäähalli on kiinteistön ylläpidon näkökulmasta elinkaarensa päässä. Lai-toksen kylmätekniikka on uusittava, koska järjestelmässä olevan kylmäaineen R22 käyttö ei ole enää sallittua. Uusiminen koskee kentän rataputkistoa ja pohjalaat-taa sekä koko kylmätekniikkaa automaa-tioineen. Samalla olisi uusittava myös jäähallin ilmastointi ja sähköjärjestelmät. Keväällä 2015 todetun sisäilmaongelman vuoksi ympäristövalvonta määräsi hallin käyttökieltoon.

Kohteen rakennustekninen kunto (muun muassa kantavat rakenteet, seinät, vesikatto) on tehtyjen selvitysten mukaan kaikilta osiltaan niin heikko, että kaikki vanhat rakenteet on purettava ja tilalle on tehtävä uusi halli. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2016–2017.



Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen)Tesoman alueen uusi palloiluhalli raken-netaan Tesoman koulun välittömään lähei-syyteen, urheilukentän toiselle puolelle. Päivisin halli on koulun käytössä, iltaisin ja viikonloppuisin halli on kuntalaisten tapahtuma- ja liikuntakäytössä. Liikunta-palvelut toimii pääkäyttäjänä. Tesoman koulu on liikuntapainotteinen ja palloilu-tilojen sijoittuminen koulun läheisyyteen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet tämän painotuksen monipuolistamiseen. Tesoman palloiluhallin rakennushanke yhdessä koulun kanssa vaati oman kaa-vamuutoksen, joka sisältää myös pallo-kentän ja liikuntapuiston alueen. Hank-keelle oli suunnitteluraha vuodelle 2014 ja rakentamisraha on vuosille 2015–2016. Hankkeelle on budjetoitu rahoitusosuutta vuosille 2015–2016.

Liikuntapaikkojen perusparannusMäärärahaa käytetään kaupungin omis-tuksessa olevien liikuntatilojen peruspa-rannukseen, jossa uudistetaan vanhaa tekniikkaa ja parannetaan olosuhteita. Lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia. Liikuntatilojen perusparannustarpeista on laadittu suunnitelma, josta esitetään toteutettavaksi 1–2 kohdetta vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunta on 20.11.2014 asettanut perusparannukset kiireellisyysjärjestykseen ja vuosien 2016–2020 aikana toteutetaan Kaukajärven vapaa-aikatalon, Pyynikin palloiluhallin ja Hervannan vapaa-aikakeskuksen peruspa-rannukset. Lautakunnan esittämistä pe-rusparannushankkeista Kaukajärven sou-tuja melontastadionin perusparannus on vuorossa edellä mainittujen jälkeen mää-rärahojen asettamissa rajoissa.

Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeetMääräraha käytetään vapaa-aikatoimen käytössä olevien rakennusten pieniin pe-rusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Määrärahas-ta kohdistetaan 0,2 milj. euroa erityisesti uimarantojen rakennusten uusimiseen ja perusparannukseen erillisen suunnitel-man mukaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennusKissanmaan perhetukikeskus toimii vuon-na 1962 rakennetussa Kissanmaan las-tentalossa. Toiminta rakennuksessa on muuttumassa. Tilantarve on muuttunut siten, että Kissanmaalle voidaan keskit-tää nykyisten perhetukikeskusten kaikki 4–12-vuotiaat lapset sekä Leinolan las-tenpsykiatrinen osasto. Raholan perhetu-kikeskuksesta voidaan luopua ja Leinola jää nuorten hoitopaikaksi. Tilaa varataan myös lastensuojelun perhehoidon tuelle ja erityispalvelujen tukitoiminnoille.

Tämän hankkeen yhteydessä on tarkoi-tus rakentaa perhetukikeskukselle uusi laajennusosa ja tehdä olemassa olevaan rakennukseen perusparannuksen yhtey-dessä muuttuvan toiminnan tarvitsevat tilamuutokset.

Kissanmaan perhetukikeskuksen perus-parannus- ja laajennushankkeen tarve-selvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 28.10.2010 ja hankesuunnitelma 17.1.2012. Toteutus-suunnitelma hyväksyttiin Tilakeskuksen johtokunnassa 28.8.2014. Hankkeelle oli suunnitteluraha vuodelle 2012 ja rakenta-misraha on vuosille 2014–2016.

Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4–5 ja laajennusSairaalan leikkaussalit ovat toiminnallises-ti ja teknisesti vanhanaikaiset ja vaativat perusparannusta. Lisäksi päiväkirurgian yksikön kasvava leikkaustoiminta ja yh-teistyön kehittäminen poliklinikkatoi-mintojen kanssa edellyttää molemmille yksiköille lisätiloja. Samassa hankkeessa esitetään toteutettavaksi myös Hatanpääl-le keskittyvän välinehuollon tarvitsemat parannukset ja lisätilat. Arkiston ja kassa-toimintojen muutto Sarvikseen vapauttaa sairaalan sisääntuloaulasta tilaa muuhun käyttöön. Aulan perusparannus ja toimin-nallinen muutos on ajankohtainen viereis-ten ja yläpuolisten perusparannustöiden yhteydessä vuosina 2015–2016. Aulan muutosalueen laajuus on noin 600 br-m², mikä sisältyy yllä mainittuihin aloihin.

Koukkuniemen kehittäminenVanhusten hoitopaikkojen tarve lisääntyy merkittävästi tulevien vuosien aikana. Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty toteutusmalli hoitopaikkatarpeen ratkai-suksi. Sen yhtenä osana on Koukkuniemen alueen kehittäminen. Koukkuniemen van-hempi rakennuskanta on toiminnallisesti ja teknisesti perusparannusvaiheessa alle 10 vuoden kuluessa. Alueen kehittämisek-si on tutkittu useita ratkaisuvaihtoehtoja. Samalla toteutetaan rakennemuutosta laitoshoidosta avohoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Uudisrakennuksia on toteutettava ensin, jotta mahdollistetaan perusparannusten käynnistäminen. Ensim-mäisessä vaiheessa rakennettiin Jukolan perusparannus ja Impivaara-uudisraken-nus vuosina 2012–2014.

Kehittämistä viedään eteenpäin yhdessä Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämis-keskuksen (ARA) kanssa, jolta kaupunki on saanut ja voi hakea investointiavustusta hankkeille. ARA on edellyttänyt yleissuun-nitelman laatimista Koukkuniemen alueen kehittämisestä ennen uusien investoin-tiavustusten myöntämistä. Yleissuunni-telmassa (2014) on esitetty, kuinka Kouk-kuniemen aluetta kehitetään siten, että alueelle syntyy ikäihmisten asumisen li-säksi myös muuta asumista. ARA:n tavoit-teiden mukaisesti suuria erityisryhmien asumisen keskittymiä kehitetään monen-laista asumista mahdollistaviksi alueiksi. ARA avustukset lasketaan suoraan asuk-kaiden hyväksi vuokranmaksua keventä-mään. Koukkuniemen 10,7 ha tontin kaa-vamuutos on käynnissä ja tavoitteena on kaavan vahvistuminen 2017 aikana. Siinä tontin itäpää kehitetään asuinalueeksi ja länsipäähän mahdollistetaan tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen.

Toukola huoltorakennuksen päälleKoukkuniemen kehittämisen toisessa vai-heessa toteutetaan huoltorakennuksen (2008) ja nykyisen pysäköintialueen päälle ryhmäkotiasuntoja sisältävä rakennus, jos-sa tarjotaan tehostettua palveluasumista ryhmäkodissa 112–120 asukkaalle. Lisäksi Toukolan 1. kerrokseen suunnitellaan kaik-kia Koukkuniemen asukkaita palvelevia tiloja kuten hammashoito, kuntosali, kam-paaja, hieroja, jalkahoitaja, kirjasto.



Esitys sisältyy jo vuonna 2012 valmis-tuneeseen ikäihmisten sairaalatyöryhmän loppuraporttiin, jossa on selvitetty ikäih-misten asumista sairaaloissa ja tarvittavia toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi. Hank-keelle esitetään suunnittelu- ja rakenta-misrahaa vuosille 2016–2018. Hankkeelle on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n investointiavustukseen ja korkotukeen. Investointiavustus on budjetoitu vuosille 2016–2018.

RAUSAN laajennusRauhaniemen sairaalan (RAUSA) viereen rakennetaan laajennus, johon tulisi 6 ryh-mäkotia, yksi kuhunkin kerrokseen, yh-teensä 84–90 asukaspaikkaa. Tarkoitus on, että näistä osa toimisi kerroksittain parina Rausan perusparannettavan osan, vain 13-paikkaisille ryhmäkodeille. Haasteena on vanhan osan ja uudisrakennuksen lat-tiatasojen yhteensovittaminen. Rausan perusparannus tapahtuu vasta laajennuk-sen valmistuttua.

Hanke liittyy Koukkuniemen kehittä-miseen ja uusien ikäihmisten asuntojen rakentamiseen ennen vanhojen peruspa-rannusta. Hankkeelle esitetään suunnitte-lurahaa vuodelle 2016 ja rakentamisrahaa vuosille 2017–2018. Hankkeelle on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n investoin-tiavustukseen ja korkotukeen. Investointi-avustus on budjetoitu vuosille 2016–2018.

Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeetMääräraha käytetään sosiaali- ja terveys-toimen toimitilojen pieniin perusparan-nus- ja muutostöihin sekä toiminnan edellyttämiin toiminnallisiin muutoksiin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Vuo-den 2017 määrärahasta kohdistetaan 0,5

milj. euroa Linnainmaan terveysaseman muutostöihin.

Konsernihallinto

Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteetMäärärahaa käytetään vuokrattuihin ti-loihin tehtäviin muutostöihin vuokralais-ten tarpeiden mukaan ja lukuisiin pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan sekä mah-dollisiin ennalta arvaamattomiin pieniin töihin. Määrärahasta käytetään myös energiansäästötoimiin noin 0,8 milj. euroa sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Määrärahaa käyte-tään lisäksi rakennuksissa olevien teknis-ten laitteiden ajanmukaistamiseen sekä rakennuksien liittämiseen rakennusauto-maatiojärjestelmien ja kulunvalvonnan piiriin. Lisäksi määrärahasta kohdistetaan 0,4 milj. euroa Keskusvirastotalon matalan osan julkisivujen perusparannukseen ja 0,9 milj. euroa Hatanpään kartanon julki-sivun perusparannukseen sekä salaojien rakentamiseen.

SisäilmaolosuhdeinvestoinnitMääräraha käytetään rakennusten si-säilma- ja kosteusongelmia aiheuttavien teknisten ja rakenteellisten investointien toteuttamiseen kohteissa, joissa ei teh-dä muita perusparannustöitä. Määräraha mahdollistaa toiminnan edellyttämien si-säilmaolosuhteiden parantamisen ja kiin-teistöjen teknisten ja rakenteellisten on-gelmien hoitamisen.

Valmistuneiden kohteiden jälkityötMäärärahalla hoidetaan edellisinä vuosina valmistuneiden kohteiden jälkitöitä, kuten

pihatyöt ja valmistuneissa kohteissa todet-tuja käyttöä haittaavia puutteita.

SuunnittelukustannuksetMääräraha käytetään sellaisten hank-keiden esi- ja hankesuunnitteluun, joilla ei ole yksilöityä talousarviomäärärahaa. Hankkeiden toteutuessa kustannukset siir-retään kyseisille projekteille.

Muut kiinteistöt

Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnitMäärärahalla toteutetaan liikelaitosten rationalisointi-investointeja sekä liikelai-tosten pieniä perusparannus- ja korjau-sinvestointeja ja toiminnan edellyttämiä toiminnallisia muutoksia sekä vuokrattu-jen kohteiden kalustamista. Vuodelle 2017 esitetystä määrärahasta 0,625 milj. euroa kohdentuu Ateriakeskuksen edellyttämiin muutoksiin muissa olemassa olevissa pal-velurakennuksissa.

Lisäksi määrärahaa käytetään kehitet-tävien ja realisoitavien kiinteistöjen ke-hityskustannuksiin sekä kaupungin ulko-puolisille suoritettavan tilavuokrauksen edellyttämiin ja vuokratuottojen lisäyk-seen tähtääviin toimenpiteisiin.

Tulot

Talonrakennushankkeiden tulot muodos-tuvat Tesoman palloiluhallille budjetoi-dusta rahoitusosuudesta, Tesoman yhte-näiskoululle, Koukkuniemen Toukolalle ja RAUSAN laajennukselle budjetoidusta ARA:n investointiavustuksista sekä kiin-teistöomaisuuden myynneistä.

Hyvinvointiteknologia ja ensikertainen kalustaminen vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavissa hankkeissa

Määrärahaa käytetään ulkopuoliselta kiin-teistönomistajalta vuokrattujen tai muulla kuin investointimäärärahalla toteutettujen hankkeiden käyttäjälähtöisiin investointei-hin, joita ei sisällytetä vuokra- tai rahoitus-

sopimukseen. Tällaisia hankintoja voivat olla esimerkiksi joidenkin useamman käyt-täjän tilojen kalustaminen ja hyvinvointi-teknologiaan liittyvät hankinnat. Vuosina

2016–2018 tällaisia hankkeita ovat muun muassa Pispan Palvelukeskuksen laajen-nus, Pohjolankatu, Tesomantori, Koillisen hyvinvointikeskus ja Vuorestalo.



Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 hankkeiden perustelut


Pohjois-Hervannan koulun perusparannusPohjois-Hervannan koulurakennus on ra-kennettu vuonna 1975. Koulurakennus tarvitsee perusparannuksen. Samassa yh-teydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen ja kouluverkkopäätösten edel-lyttämät muutostyöt. Perusparannushank-keelle esitetään suunnittelu- ja rakenta-misrahaa vuosille 2019–2020.

Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin perusparannusHyhkyn koulu on rakennettu vuonna 1903 ja lisärakennus 1998. Huovarin päiväko-ti toimii Hyhkyn koulun yhteydessä. Ra-kennukset tarvitsevat perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisym-päristöjen kehityksen edellyttämät muu-tostyöt. Perusparannushankkeelle esite-tään suunnittelurahaa vuodelle 2018 ja rakentamisrahaa vuodelle 2019.

Olkahisten koulun perusparannusOlkahisten koulurakennukset on raken-nettu vuonna 1960, laajennus ja muutos-työt valmistuivat vuosina 1985 ja 1991. Rakennukset tarvitsevat perusparannuk-sen. Samassa yhteydessä tehdään oppi-misympäristöjen kehityksen edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.

Multisillan päiväkotiNykyinen Multisillan päiväkoti kärsi vaka-vista sisäilmaongelmista ja se on purettu vuonna 2015. Vanha päiväkodin tontti kaavoitetaan yhdessä viereisen kouluton-tin kanssa asuinkäyttöön. Uusi päiväkoti-rakennus on tarkoitus rakentaa Lempää-läntien toiselle puolelle. Suunnitelmissa varaudutaan esi- ja alkuopetuksen tilojen laajennusosalle myöhemmässä vaiheessa. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty las-ten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 23.4.2015. Hankkeelle esitetään suunnitte-luja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.

Mustametsän päiväkoti ja neuvolaKoivistonkylä-Veisu alueen päivähoito-paikkatarpeen tyydyttämiseksi on tar-koitus rakentaa uusi päiväkoti ja neuvola Nekalan kaupunginosaan Normaalikoulun läheisyyteen. Päivähoitotilojen lisäksi ra-kennukseen tulee esiopetuksen tilat 3-sar-jaisena. Rakennukseen keskitetään myös eteläisen palvelualueen neuvolapalveluja. Rakennettava päiväkoti korvaa huonokun-toisen ja tämän vuoksi käytöstä poistuvan Nekalan päiväkodin. Hankkeen edellyttä-mä kaavamuutos on valmisteltavana.

Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 26.3.2015. Hankkeelle esitetään suunnitte-lurahaa vuodelle 2017 ja rakentamisrahaa vuodelle 2018.

Haukiluoman päiväkotiHaukiluoman päiväkodin uudisrakennus rakennetaan Haukiluoman alueen palve-lusuunnitelman mukaisesti 160 lapselle. Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on valmisteltavana. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2017–2018.

Messukylän (uusi) päiväkotiMessukylän päiväkodin uudisrakennus rakennetaan Messukylän koulun välittö-mään läheisyyteen. Päiväkoti mitoitetaan 160 lapselle. Rakennuksen valmistuttua Messukylän vanhasta päiväkodista luovu-taan. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2018–2019.

Saukonpuiston päiväkoti ja kouluNykyisen erityiskoulun yhteyteen raken-netaan palveluverkkopäätösten toteutues-sa 160-paikkainen päiväkoti ja luokkien 0–6 tilat kaksisarjaisena. Koulu koostuu kahdesta rakennuksesta. Toinen raken-nus perusparannetaan ja toinen puretaan laajennusosan tieltä. Vaihtoehtoisesti ra-kennetaan uudisrakennus vanhojen raken-nuksien tilalle. Hankkeen edellyttämä kaa-vamuutos on valmisteltavana. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.

Kanjonin päiväkoti ja kouluKoulu muuttuu kouluverkkopäätösten to-teutuessa päiväkodiksi ja luokkien 0–4 kouluksi. Tällä hetkellä tilat ovat koulun käytössä (luokat 1–6). Muutostyö- ja laa-jennushankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.

Irjalan päiväkoti ja kouluIrjalan päiväkoti on perusparannuksen tarpeessa. Päiväkodin lapsimäärää kas-vatetaan, lisäksi tiloihin sijoitetaan pien-ten lasten koulun, esi- ja alkuopetuksen (luokat 0–2) tilat kaksisarjaisena alueen palvelusuunnitelman mukaisesti. Raken-nus perusparannetaan ja rakennetaan sille laajennusosa tai vaihtoehtoisesti rakenne-taan uudisrakennus vanhan rakennuksen tilalle. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2017–2018.

Lielahden uusi päiväkotiLielahden päiväkoti on suljettu sisäilmaon-gelmien vuoksi ja vaatii perusparannuk-sen. Päiväkoti puretaan ja rakennetaan uudisrakennus vanhan tilalle. Samalla paikkamäärää kasvatetaan 160-lapseen. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja ra-kentamisrahaa vuosille 2019–2020.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannusHervannan toimintakeskuksessa sijaitse-van terveysaseman tilat kärsivät sisäil-maongelmista. Ongelmien ratkaisu vaatii rakennuksen laajaa ja perusteellista sa-neerausta. Samalla terveysaseman sisäistä tilajakoa parannetaan ja toteutetaan tila-jakomuutosten ja nykytekniikan edellyttä-mät talotekniikan muutostyöt. Kohteen ra-kennesuunnittelija ja sisäilmatutkija ovat antaneet lausunnon, jossa todetaan myös rakennuksen julkisivun tarvitsevan erittäin laajan ja suuritöisen korjauksen. Terve-ysasemarakennuksen sisäilmaongelmien sekä kosteus- ja mikrobivaurioiden korja-ustöiden alaisten tilojen bruttoala on 3 582 brm2. Rakennus on suojeltu asemakaava-



merkinnällä sr-8. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on työsuojelutarkas-tuksen jälkeen antamassaan kehotuksessa korostanut suunnittelun ja toteutuksen kiireellisyyttä. Hankkeelle oli suunnittelu-raha vuodelle 2014 ja rakentamisraha on vuosille 2015 ja 2017.

Koukkuniemen kehittäminen - tulevat hankkeet

Rauhaniemen sairaalan perusparannusHanke toteuttaa sairaalatyöryhmän ta-voitetta luopua sairaalassa asumisesta ja muuttaa rakennus tehostetun palvelu-asumisen käyttöön. RAUSA:n perusparan-nukselle tehostettuun palveluasumiseen (36–39 asukasta) oli suunnitteluraha jo

vuodelle 2014, mutta hanketta päätettiin siirtää hoivapaikkojen puutteen ja Raus-an hyvän teknisen kunnon vuoksi. Rausan laajennus toteutetaan ensin, jotta saadaan väistötilaa asukkaille. Suunnittelu- ja ra-kentamisraha on vuosille 2015 ja 2019. Hankkeelle on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n investointiavustukseen ja korkotukeen. Investointiavustus on budje-toitu vuosille 2015 ja 2019.

Uusi HavulaHanke liittyy Koukkuniemen kehittämi-seen ja uusien ikäihmisten ryhmäkoti-asuntojen rakentamiseen ennen vanhojen Iltala- ja Varpula-rakennusten peruspa-rannusta. Yleissuunnitelmassa hankkeen laajuudeksi on määritelty 8 ryhmäkodin

ja 120 asukkaan kokonaisuus. Hankkeen toteutuminen edellyttää uutta asemakaa-vaa, jotta nykyinen Havula voidaan pur-kaa. Uusi Havula-rakennus sijoittuu van-han paikalle. Hankkeelle haetaan ARA:n investointiavustusta ja korkotukilainaa. Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2018 ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.

TulotTalonrakennushankkeiden tulot muodos-tuvat Koukkuniemen Toukolalle, Rauha-niemen sairaalan perusparannukselle ja RAUSAN laajennukselle budjetoiduista ARA:n investointiavustuksista sekä kiin-teistöomaisuuden myynneistä.

Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavat hankkeet

Seuraavat tilajärjestelyt toteutetaan vuok-raamalla tai muulla rahoitusmallilla.

VuorestaloVuoreksen koulukeskus, Vuorestalo, on ensimmäinen Vuorekseen rakennettavista julkisista rakennuksista. Se käsittää yhte-näisen peruskoulun tilojen lisäksi päivä-kodin, hammashoidon ja hyvinvointineu-volan tilat. Koulukeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 15.2.2007 ja hankesuun-nitelma 7.2.2008. Hanke suunniteltiin rakennettavaksi kolmessa vaiheessa. Suunnittelumääräraha oli vuodelle 2011 ja rakentaminen käynnistyi vuoden 2012 alusta siten, että ensimmäinen vaihe, päi-väkodin, alakoulun ja terveydenhoidon ti-lat, otettiin käyttöön koulujen alkaessa ke-sällä 2013. Liikuntatilat, koulun keittiö sekä aula/ruokailu- ja monitoimitilat valmistui-vat vuoden 2013 lopussa. Viimeinen vaihe, peruskoulun 5–9-vuosiluokkien tilat, val-mistuu vuonna 2018. Hanke toteutetaan kiinteistöleasingrahoitusmallilla.

Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema)Tesoman terveysaseman toiminta laa-jenee Sosiaali- ja terveystoimen pitkän tähtäimen tilasuunnitelman mukaisesti.

Riittävien tilojen toteuttaminen nykyiselle paikalle johtaa toiminnallisesti hankalaan ratkaisuun. Tesoman liikekeskuksen kaa-vamuutos on antanut mahdollisuuden to-teuttaa sekä terveys- että kirjastopalvelut liikekeskuksen, Tesomantorin yhteyteen vuokratiloihin. Näin saadaan toimiva ko-konaisuus ja synergiaetua toimintojen keskittämisestä. Nykyinen terveysaseman ja kirjaston tontti muutetaan asuinkäyt-töön. Tesomantorin tarveselvitys on hy-väksytty ikäihmisten palvelujen, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnissa huhtikuussa 2012 ja hanke-suunnitelma huhtikuussa 2015. Hankkeen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2017.

Pispan palvelukeskuksen perusparannusTampereen Tilakeskus on myynyt Pispan palvelukeskuksen rakennukset sekä vah-vistetun asemakaavan mukaisen raken-nusoikeuden Kotilinnasäätiölle. Kotilinna-säätiö on alueen kehittämissopimuksen mukaisesti rakentanut uuden asemakaa-van mukaiselle laajennetulle tontille en-simmäisessä vaiheessa kaksi laajennus-osaa, jotka sisältävät yhteensä seitsemän ryhmäkotia (7x15 asukkaalle).

Kotilinnasäätiö perusparantaa palve-lukeskuksen nykyiset tilat alakerroksissa

alueen ikäihmisiä palvelevaan yhteiseen palveluja päiväkeskuskäyttöön ja muilta osin omissa nimissään vuokrattaviksi pal-veluasunnoiksi. Tilakeskus on välivuokran-nut Kotilinnasäätiöltä ryhmäkotien tilat ja edelleen vuokraa ne ryhmäkotien asuk-kaille sekä palvelukeskuksen tilat edelleen avopalveluille.

Laajennushanke (ryhmäkodit) valmistui kesällä 2014. Hankkeelle oli myönnetty ARA:n investointiavustusta ja korkotuki-lainaa. Palvelukeskuksen perusparannus-työt aloitettiin alkuvuodesta 2015 ja tilojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 lo-pussa. Hanke toteutetaan Kotilinnasäätiön investointina.

AteriakeskusPäätös rakentaa uusi ateriakeskus perus-tuu taloudellisiin laskelmiin, joiden mu-kaan kolmeen suureen tuotantokeittiöön keskittyvä ateriatuotanto tehostaa merkit-tävästi Tampereen Aterian tuotantotoimin-taa ja kaupungin tasolla merkittävimmät taloudelliset hyödyt saadaan keskitetyn tuotannon kautta.

Kolmen suuren tuotantokeittiön mal-lissa tarvitaan investointi uuteen ateria-keskukseen nykyisten Koukun Helmen ja Hatanpään ravintokeskuksen jatkaessa tuotantokeittiöinä. Keskitetyn tuotanto-



mallin todettiin linkittyvän vahvasti myös valmiussuunnitteluun.

Uuteen ateriakeskukseen keskitetään lasten ja nuorten tarvitsemien ateriapalve-lujen tuotanto, reilut 25 000 ateriaa päi-vittäin. Ateriakeskukseen sijoitetaan tuo-tantotilat (varastot, esikäsittely, kuuma- ja kylmätuotanto, jäähdytys ja pakkaustilat) ja terminaalitila. Ateriakeskuksen yhte-yteen sijoitetaan korvaavat tilat Tampe-reen Aterian hallinnon ja tukitoimintojen tarpeisiin ja pieni henkilöstöravintola. Uutta ateriakeskusta tarvitaan prosessien uudistamiseksi siten, että uusi toiminta-malli voitaisiin ottaa vaiheittain käyttöön syksyllä 2017 ja alkuvuonna 2018. Inves-toinnin avulla saadaan toimintaan jousta-vuutta ja tehokkuutta, kun ateriatuotanto irrottautuu kaupungin ydinpalveluiden palveluverkossa olevista kiinteistöistä. Investoinnit asiakaskohteissa sijaitseviin noin 160 keittiöön kevenevät. Hanke to-teutetaan kiinteistöleasingrahoitusmal-lilla. Ateriakeskuksen hankesuunnitelma on hyväksytty Tampereen Ateria Liikelai-toksen ja Tampereen Tilakeskus Liikelai-toksen johtokunnissa maaliskuussa 2015. Toteutussuunnittelun käynnistäminen edellyttää liiketoimintajaosto myönteistä päätöstä.

Pirkanmaan musiikkiopistoPirkanmaan musiikkiopisto toimii nykyi-sin puutteellisissa ja epätarkoituksenmu-kaisissa tiloissa muun muassa De Gamlas Hemissä Kaakinmaalla. Alueen laajempi kehittäminen edellyttää De Gamlas He-min vapauttamista uuteen käyttöön osa-na isompaa aluekokonaisuutta. Kalevas-sa sijaitsevan Pellervon koulun tulevaa käyttöä musiikkiopistona on mietitty sen poistuttua opetuskäytöstä vuonna 2008. Selvitysten perusteella on todettu, että jo huonoon kuntoon päässeen koulun perus-parannuksesta tulee liian kallis rakentaa ja käyttää. Musiikkiopiston tilaratkaisua esi-tetään pohdittavaksi uudelleen esimerkik-si Eteläpuiston kaavoituksen yhteydessä.

Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikköPohjolankadulla sijaitseva Haarlan enti-nen teollisuusrakennus, joka on aiemmin

toiminut muun muassa vastaanottokes-kuksena, on myyty rakennusoikeuksineen tontinluovutuskilpailun perusteella Tam-pereen Kotilinnasäätiölle. Rakennus perus-parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi ja palvelukeskukseksi. Kotilin-nasäätiö toteuttaa perusparannustyöt. Rakennukseen saadaan tilat 90 asukkaalle tehostetun palveluasumisen 6 ryhmäko-dissa sekä palvelukeskus.

Tilakeskus vuokraa Kotilinnalta ryhmä-koti- ja palvelutilat ja vuokraa ne edelleen avopalveluille sekä ryhmäkotien asukkail-le. Hankkeeseen on suunniteltu Tammela-keskuksen jäljellä olevan päiväkeskuksen siirto Pohjolankadulle.

Tampereen maauimalaTampereen maauimala on suunniteltu rakennettavan uintikeskuksen tontille kaupunginvaltuuston päätöksellä. Maa-uimalaan suunnitellaan 50 m uima-allas, hyppyallas, lasten allas ja pienten kahluu-allas. Maauimala toimii itsenäisesti, mut-ta tukeutuu teknisesti uintikeskukseen ja mahdollistaa asiakkaille myös sisä- ja ulko-uimalan käytön samalla käynnillä. Raken-taminen on tarkoitus alkaa 2016 keväällä ja käyttöönotto 2017 keväällä. Hanke to-teutetaan laiteleasingrahoitusmallilla.

Kanta-Sarvis ITampereen kaupunki on ollut vuokralaise-na Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis II:n tiloissa vuodesta 2009 lähtien ja vuodesta 2012 lähtien on koko rakennus ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Tähän kiin-teistöön suorassa yhteydessä olevassa Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis I:ssä on ollut kaupungin vuokratiloja 2000-luvun alku-puolelta lähtien. Kanta-Sarvis I:n tilojen vapauduttua lähes kokonaan muilta vuok-ralaisilta hyväksyi terveyttä ja toiminta-kykyä edistävien palveluiden lautakunta 29.10.2014 tarveselvityksen ja 18.3.2015 hankesuunnitelman Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis I:n tilojen muuttamisesta mielen-terveys- ja päihdeyksikön, työttömien terveystarkastuksien ja eläkeselvittelyjen, terveyspalveluiden puhelinneuvonnan sekä tartunta- ja sukupuolitautien polikli-nikan tiloiksi. Tilojen on määrä valmistua vuonna 2016.

Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilatTullinkulman Työterveyden tilojen Tullin alueella käytyä ahtaiksi käynnistyi uusi-en toimitilojen hakemisen prosessi. Nä-mä uudet toimitilat on määrä toteuttaa Kiinteistö Oy Ratinan kauppakeskukseen. Tilat valmistuvat lokakuussa 2017. Tilojen vuokraamista Sponda Oyj:ltä Kiinteistö Oy Ratinan Kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:n Liikelaitoksen käyttöön on päätetty Tullinkulman Työterveys Lii-kelaitoksen johtokunnassa 22.12.2014 ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen joh-tokunnassa 18.12.2014.

Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikköSatamakadulla sijaitseva entinen Suk-katehdas on teollisuusrakennus, joka on aiemmin toiminut teollisen toiminnan jälkeen oppilaitoksena ja sosiaali- ja ter-veysasemana, on myyty rakennusoikeuk-sineen tontinluovutuskilpailun perusteella Tampereen Vuokratalosäätiölle ja Raken-nusliike Lujatalo Oy:lle asumiskäyttöön. Ennen tontinluovutusta tehtiin asema-kaavan muutos julkisesta käytöstä asumi-seen ja palveluasumiseen sekä vähäiseen liiketoimintaan. Osa rakennuksesta perus-parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi ja VTS:n vuokra-asunnoiksi, osa Lujatalo Oy:n osakehuoneistoiksi. Raken-nuksen huonokuntoinen itäsivu puretaan uudisosan tieltä. Lujatalo Oy toteuttaa pe-rusparannustyöt ja laajennusosat itäsivulle ja tehdasrakennuksen katolle, josta pure-taan pari huonokuntoista kattokerrosta. Rakennukseen saadaan tilat 75 asukkaalle tehostetun palveluasumisen 5 ryhmäko-dissa. Tilakeskus vuokraa VTS:ltä ryhmäko-titilat ja vuokraa ne edelleen ryhmäkotien asukkaille.

Koillisen hyvinvointikeskusTampereen koillisen alueen monet hajal-laan sijaitsevat hyvinvointipalvelut halu-taan keskittää yhteen palvelupisteeseen. Tavoitteena on luopua monista eri toimi-pisteistä Linnainmaalla, Atalassa ja Olkahi-sissa sekä saada synergiahyötyä yhteisistä toimitiloista ja yhdessä tekemisestä. Hy-vinvointikeskukseen on suunniteltu sijoi-tettavan kirjasto, neuvola ja nuorisotilat



siten, että tilat ovat monitoimiset ja jous-tavat eri toimialojen käyttöön. Tavoitteena on saada kaikille tiloille korkea käyttöaste. Tilantarve on noin 1 800 m2.

Pirkanmaan osuuskauppa on halukas vuokraamaan Linnainmaan Prisman tilois-ta osan kaupungin palvelutoiminnan käyt-töön. Tästä arvioidaan olevan hyötyä sekä kuntalaisille että POK:n liiketoiminnalle.

Viereisellä tontilla sijaitsee Linnainmaan sosiaali- ja terveysasema, jonka läheisyys on kokonaisuudelle eduksi ja jonka toimin-taa kehitetään hyvinvointikeskuksen rin-nalla. Hankesuunnitelma valmistuu syksyn 2015 aikana ja rakennustyöt on tarkoitus tehdä alkuvuonna 2016. Käyttöönotto voisi tapahtua 2016 kesällä.

Tammelan stadionKaupungin maankäytön kehittämishank-keen tuloksena toteutettava Tammelan stadion vuokrataan tai hankintaan muulla rahoitusmallilla sivistys- ja elämänlaatu-palveluiden tilaajaryhmän osoittamaan käyttöön. Stadion suunnitellaan siten, että se täyttää kansainvälisten jalkapallo-otteluiden vaatimukset olosuhteiltaan ja varustukseltaan. Hankkeen mahdollistama kaavoitustyö on käynnissä. Tammelan Sta-dion korvaa nykyisen Tammelan Palloken-tän. Rakentaminen on tarkoitus alkaa ke-väällä 2018 ja käyttöönotto vuonna 2020. Hankkeen rahoitus on ajateltu toteutetta-van kiinteistöleasingrahoituksella, vuokra-uksella tai palveluiden ostona.

TREDU-Kiinteistöt Oy

Tredu Santalahdentie 10Vuoden 2014 loppuun mennessä siirtyy sähköalan opetus Sähkötalon valmistuttua Hervantaan Hepolammin kampusalueelle ja vaatetusalan opetus Koivistonkylään. Santalahdentiellä vapautuvat tilat muo-kataan Sairaalankadulta ja Pyynikintieltä siirtyvän sosiaali- ja terveysalan opetuksen käyttöön. Santalahdentielle siirtyy myös maahanmuuttajakoulutusta. Santalahden-tielle jäävät edelleen osa matkailu- ja ra-

vitsemusalan koulutuksesta sekä hius- ja kauneudenhoitoala. Santalahdentie 10:n kiinteistö kehittyy ammattiopiston hyvin-vointialojen kampukseksi. Aiemmin on to-teutettu kiinteistön, aiemmalta nimeltään Pyynikin ammattioppilaitoksen, peruspa-rannus-, muutos- ja laajennustöitä vuosina 2005–2008. Pääosa A-siivestä, osa B- ja C-siivistä sekä D-osa kokonaisuudessaan jäi tuolloin perusparannuksen ulkopuolelle. Nyt tehtävien perusparannus- ja muutos-töiden yhteydessä saatetaan perusparan-nustyöt loppuun, korjataan koko raken-nuksen ulkovaippa ja toteutetaan samalla opetuksen sisällön muuttumisesta johtu-vat muutostyöt. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolau-takunnassa 2.5.2013 ja hankesuunnitelma 5.12.2013. Perusparannustyöt valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n inves-tointina.

Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen perusparannus ja muutostyötTredu Hepolamminkadun kampusalueen B-rakennuksen muutos- ja perusparan-nustöiden yhteydessä toteutetaan tilat ra-kennuksessa nykyisin toimivien koulutus-alojen, graafisen alan, kone- ja metallialan sekä liiketalouden aikuiskoulutuksen tiloja tiivistämällä myös Koivistontien toimi-pisteestä siirtyvälle prosessi- ja laborato-rioalan koulutukselle. Rakennuksen brut-toala on noin 6 000 brm2. Rakennustyöt ajoitetaan erillisen Tredun palveluverk-kosuunnitelman mukaisesti, alustavasti vuosille 2016–2017. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.

Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilatTREDU-Kiinteistöt Oy:n omistamaa Tredu Lempäälän kiinteistöä laajennetaan siten, että ammattiopiston yhteyteen saadaan toteutettua tilat myös Lempäälän lukiolle. Nykyinen päärakennus perusparannetaan ja laajennuksen alta puretaan metalli-alan tiloja käsittävä vanha tiilirakennus.

Uusien tilojen tulee olla valmiina kesällä 2017. Hankkeen tarveselvitys on hyväk-sytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 11.3.2014, hankkeen aiesopimus Lempää-län sivistyslautakunnassa 19.3.2014. Han-kesuunnitelma on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 5.6.2014 sekä Lempäälän kunnan sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kaupunginvaltuus-tossa toukokuussa 2014. Hanke toteute-taan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.

Tredu KangasalaTREDU-Kiinteistöt Oy:n omistaman Tredu Kangasalan Huutijärven kiinteistön tiloista aiotaan luopua ja rakentaa uudet tilat Pik-kolan alueelle Kangasalan lukion ja Pikko-lan koulun tilojen läheisyyteen.

Rakennustyöt ajoitetaan erillisen Tredun palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, valmistuminen alustavasti vuosien 2018–2020 aikana. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.

Tredu PirkkalaTredun lentokoneasentajakoulutukselle ra-kennetaan uudet tilat Pirkkalan lentoase-man läheisyyteen. Nykyiset Rollikkahallin tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Nyt rakennettavaan uudisrakennukseen siirtyy toiseksi käyttäjäosapuoleksi tällä hetkellä Helsinki-Malmin lentokentällä operoiva Patrian lentäjäkoulutus. Hankkeen tarve-selvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkei-nolautakunnassa 17.1.2014 ja hankesuun-nitelma 4.6.2015. Hankkeen rakennustyöt on määrä aloittaa vuoden 2016 alussa ja ne valmistuvat huhtikuun lopussa 2017. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.

Tuottajaosa - Rahastot


Rahastot

Vahinkorahasto

Vahinkorahasto on Tampereen kaupungin perustama riskirahasto. Rahastoa käsitel-lään erillisenä taseyksikkönä ja siitä teh-dään vuosittain tilinpäätös.

Rahaston tarkoituksena on korvata kaupungin vakuuttamattomalle kiinteäl-le ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Rahastosta korvataan myös leasing-sopimuksin hankitulle omaisuu-delle aiheutuneet vahingot ja eräitä muita vahinkoja.

Rahastosta voidaan erityisistä syistä korvata myös kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden omaisuudelle aiheutuneita ilkivaltaan tai varkauteen liittyviä vahinkoja silloin, kun vahinko on tapahtunut kaupungin työ- tai luottamus-tehtävien hoidon yhteydessä eikä muu vakuutus korvaa vahinkoa. Tällöin korva-uksenhakijan tulee kyetä osoittamaan va-hingon ja työtehtävien välinen yhteys.


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019



Aineet tarvikkeet ja tavarat -45 0 0 0 0 0 0

Palvelujen ostot -230 0 0 0 0 0 0

Liiketoiminnan muut kulut -113 -475 -475 -475 -475 -475 -475


Satunnaiset tuotot ja kulut -1 711 0 0 0 0 0 0

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -2 084 -475 -475 -475 -475 -475 -475

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 2 084 475 475 475 475 475 475



Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta


Satunnaiset erät -1 711 0 0 0 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 084 -475 -475 -475 -475 -475 -475


Vaikutus maksuvalmiuteen -2 084 -475 -475 -475 -475 -475 -475

Muut maksuvalmiuden muutokset 2 084 475 475 475 475 475 475


Tuottajaosa - Rahastot

Tuloslaskelmassa on menoina esitetty arvio korvausten määrästä vuonna 2016. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kau-punginvaltuuston päätöksellä 20.10.2014. Rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla. Vahinkorahaston pääoma karttuu jatkossa vain erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen niin salli-essa.

Vahinkorahaston pääoma 31.12.2014 oli noin 21,9 milj. euroa.

Laskelmat


Laskelmat

Laskelmat

Tuloslaskelma

Investoinnit

Rahoituslaskelma

VerotulotValtionosuudetKorkotulot ja -menotMuut rahoitustulot ja -menot

Antolainauksen muutoksetKorollisten velkojen muutokset

Laskelmat


Laskelmat


Tuloslaskelma

Talousarvion laskelmaosan tuloslaskelmas-sa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, kor-koihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunni-telman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskel-massa lasketaan yhteen talousarvion käyt-tötalousosan toimintatulot ja -menot.

Tuloslaskelmaosan välituloksina esite-tään seuraavat tiedot:

Toimintakate kertoo, paljonko toiminta-menoista jää katettavaksi verotuloilla, val-tionosuuksilla ja rahoitustuloilla.

Vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoi-tuksesta jää investointien, lainanlyhennys-ten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.

Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulo-jen ja menojen erotuksen.

Tämän jälkeen esitetään tuloslaskel-massa poistoeron, varausten ja rahasto-jen muutos. Näiden jälkeen tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa.

Talousarvion 2016 tuloslaskelmaVuoden 2016 talousarvion toimintatulo-jen ja -menojen erotuksena muodostuva

toimintakate on 1,1 miljardia euroa nega-tiivinen. Toimintakate heikkenee talousar-viossa 9,2 milj. euroa (0,8 %) vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna ja 2,4 % alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen jälkeen tuloslaskelmassa esitetään verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Näiden jälkeen muodostuva vuosikate on 76,2 milj. euroa.

Vuoden 2016 poistojen määräksi arvi-oidaan 92,3 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 82,5 prosenttia.

Tilikauden tulos on 16,1 milj. euroa ali-jäämäinen.

Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksenkäsittelyerät sekä tilikauden yli- ja alijäämä.

Taloussuunnitelmakauden tuloslaskelmaPalvelutarpeen kasvu, kovat valtionosuus-leikkaukset sekä hallituksen julkisen ta-louden suunnitelmassa asettamat nimel-liset rahoitusasematavoitteet julkisen talouden alasektoreille aiheuttavat painei-ta kaupungin tuloksen vakaana pitämisel-le. Myös suurten investointitarpeiden ra-hoittaminen ilman liiallista velkaantumista

edellyttää tilikauden tuloksen pitämistä ylijäämäisenä.

Tilikauden tuloksen tasapainossa pitä-minen nykyisillä veroperusteilla mahdollis-taa keskimäärin 1,7 prosentin toimintakat-teen heikkenemisen vuosina 2016 - 2019. Vaikka menojen kasvua on viime vuosina pystytty huomattavasti hidastamaan, on tavoite hyvin kireä, sillä palvelutarpeet ovat jatkuvassa kasvussa. Menojen kasvun pysyttäminen keskimäärin 1,7 prosentissa edellyttää, että rakenteellisilla muutoksil-la ja palveluverkon tiivistämisellä saadaan menojen kasvua olennaisesti hidastetuksi eikä uusia menoja lisääviä palveluja käyn-nistetä. Tampereen ja muiden kuntien ta-lousongelmiin on luvassa helpotuksia vain, mikäli hallituksen alustavat kaavailut kun-tien tehtävien ja velvoitteiden purkamises-ta realisoituvat lähivuosina.

Koska talouskasvun ennustetaan elpy-vän hitaasti, kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Tämän vuoksi talou-den hallinnassa keskeisintä on tuottavuu-den parantaminen.

VUOSIKATE/POISTOT

82,5 %

TA 2016

TOIMINTAKATE

+ 0,8 %

TA 2016/TPEnn 2015

VUOSIKATE

76,2 MILJ. €

TA 2016

TULOS

-16,1 MILJ. €TA 2016

Laskelmat


TULOSLASKELMA 2016 (1 000 EUROA)

1 000 euroaKaupunki ilman liikelaitoksia ja

rahastoja

Liikelaitokset ja rahastot

Yhteensä, sisäiset erät mukana

Yhteensä, sisäiset erät vähennetty

Toimintatulot

Myyntitulot 960 183 195 086 1 155 269 202 007

Maksutulot 89 818 50 89 868 89 018


Vuokratulot 41 579 155 992 197 571 52 143


Toimintatulot yhteensä 1 151 328 356 655 1 507 982 403 840


Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot -109 178 -20 132 -129 310 -129 310

Muut henkilösivumenot -28 471 -3 738 -32 209 -32 209

Palvelujen ostot -1 477 472 -63 917 -1 541 389 -588 049

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -45 461 -52 914 -98 375 -97 051

Avustukset -150 422 0 -150 422 -147 222

Vuokramenot -142 709 -52 033 -194 742 -49 677

Muut toimintamenot -6 797 -1 131 -7 928 -6 714

Toimintamenot yhteensä -2 394 879 -245 631 -2 640 511 -1 536 368

Toimintakate -1 243 552 111 024 -1 132 528 -1 132 528

Verotulot 892 600 0 892 600 892 600

Valtionosuudet 310 000 0 310 000 310 000

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 8 588 0 8 588 5 916

Muut rahoitustulot 43 720 0 43 720 7 946

Korkomenot -8 697 -1 687 -10 384 -7 712

Korvaus peruspääomasta 0 -35 774 -35 774 0

Muut rahoitusmenot -61 0 -61 -61

Vuosikate 2 598 73 563 76 161 76 161


Tilikauden tulos -43 039 26 913 -16 126 -16 126

Vuokratulot3,2 %

Tuet ja avustukset2,3 %

Muut toimintatulot1,4 %

Rahoitustulot0,9 %

Verotulot55,1 %

Valtionosuudet19,1 %

Myyntitulot12,5 %

Maksutulot5,5 %

TULOT MENOT

Poistot5,6 %

Henkilöstömenot40,4 %

Palvelujen ostot35,5 %

Avustukset8,9 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat5,9 %

Vuokramenot3,0 %

Muut toimintamenot0,4 %

Rahoitusmenot0,5 %

Laskelmat


TULOSLASKELMA 2014–2019 (1 000 EUROA)

1 000 euroa TP 2014 TA 2015 TP 2015 Enn TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatulot

Myyntitulot 195 754 204 818 204 535 202 007 210 087 216 390 216 390

Maksutulot 78 421 80 265 86 543 89 018 108 979 107 148 107 148

Tuet ja avustukset 45 285 39 326 44 921 37 329 38 822 39 987 39 987

Vuokratulot 51 263 49 579 50 831 52 143 54 228 55 855 55 855

Muut toimintatulot 31 250 31 291 23 139 23 344 29 078 25 650 25 650

401 974 405 280 409 968 403 840 441 194 445 030 445 030

Valmistus omaan käyttöön 27 015 146 890 21 291 21 816 22 689 23 142 23 605

Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot -131 852 -133 988 -132 051 -129 310 -131 559 -134 190 -136 874

Muut henkilösivumenot -29 741 -30 197 -30 312 -32 209 -32 726 -33 381 -34 049


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -94 796 -102 320 -96 339 -97 051 -98 992 -100 972 -102 991

Avustukset -124 842 -133 319 -144 816 -147 222 -150 166 -153 170 -156 233

Vuokramenot -42 648 -42 863 -44 447 -49 677 -50 671 -51 684 -52 718

Muut toimintamenot -4 825 -8 005 -5 439 -6 714 -6 848 -6 985 -7 125

-1 492 339 -1 511 066 -1 533 228 -1 536 368 -1 564 007 -1 595 287 -1 627 193

Toimintakate -1 090 365 -1 105 787 -1 123 260 -1 132 528 -1 122 813 -1 150 258 -1 182 164

Verotulot 870 103 886 500 890 600 892 600 901 400 932 900 968 600

Valtionosuudet 300 495 294 060 294 060 310 000 313 000 316 000 319 000

Rahoitustulot ja -menot 0 0 0 0 0 0 0

Korkotulot 8 140 6 972 6 972 5 916 5 862 5 849 5 846

Muut rahoitustulot 4 034 4 922 8 724 7 946 9 395 11 195 13 995

Korkomenot -8 580 -7 866 -7 866 -7 712 -9 001 -9 491 -12 392

Muut rahoitusmenot -566 -57 -57 -61 -60 -60 -60

Vuosikate 83 261 78 744 69 173 76 161 97 783 106 135 112 825


Satunnaiset erät -14 376 0 1 404 0 0 0 0

Tilikauden tulos -19 281 -9 905 -9 905 -16 126 783 6 135 7 825

Poistoeron muutos 527 1 100 1 158 1 095

Varausten muutos -2 000 -2 000 -2 000 0

Rahastojen muutos 2 670 475 475 2 475

Tilikauden yli- tai alijäämä -18 083 -10 330 -10 272 -12 556

Laskelmat


Verotulot

Kuntalain 66.§:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tulove-roprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle suoritettavat verot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuot-toon, kiinteistöverosta ja koiraverosta.

Verotulot 2014Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat noin 21,18 mrd. euroa vuonna 2014. Kuntien verotulot kasvoivat yhteensä 0,54 mrd. euroa eli 2,6 prosenttia. Kunnallis-verotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuo-delle 2014. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tili-tysuudistuksesta sekä heikosta talouskas-vusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Se-kä kiinteistö- että yhteisöverot kasvoivat yli 10 %

Kunnallisveroja kertyi 18,19 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,46 mrd. euroa ja kiinteistö-veroja 1,51 mrd. euroa.

Verotulot 2015Kuntien arvioidaan saavan verotuloja ku-luvana vuonna yhteensä noin 21,76 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitysten kasvu on jäämässä 2,2 prosenttiin, vaikka 98 kuntaa nosti kuluvalle vuodelle tuloveroprosent-tejaan. Korkein kunnallisveroprosentti on Kiteen 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauni-aisten 16,50 prosenttia. Kuntien saamien yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 6,8 prosenttia. Kasvusta yli puolet tulee siitä, että kunnille kompensoidaan osit-tain kuntien osuuden kasvusta työmark-kinatuen rahoituksesta vuoden 2015 alus-ta. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 6,5 prosenttia. Kaikkiaan kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,8 pro-senttia.

Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän vuonna 2015 18,59 mrd. euroa, yhteisöve-roja 1,56 mrd. euroa ja kiinteistöveroja 1,61 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-syys-kuussa 1,6 prosenttia, yhteisöverotilitykset ovat kasvaneet 13,3 prosenttia ja kiinteis-töverotilitykset 8,0 prosenttia viime vuo-den vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Verotulot 2016Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2015 0,6 prosenttia. Kuntien vero-tulojen kokonaismääräksi arvioidaan 21,64 mrd. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 18,69 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,32 miljardia euroa ja kiinteistöveroa noin 1,63 mrd. euroa.

Kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2016 vain 0,5 prosenttia. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien vero-tuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien ve-rotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Mui-ta esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat bud-jettiesityksen perusteella muun muassa ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille teke-mien lahjoitusten vähennyskelpoisuus.

Ensi vuonna sovellettava kuntien yh-teisöveron jako-osuus laskee kuluvasta vuodesta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta leikataan 36,87 prosentista 30,92 prosenttiin. Tämä vähentää kuntien yhtei-söverotuloja 260 milj. euroa. Yhteisövero-tilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuon-na 15,4 prosenttia.

Kiinteistöverotilitysten arvioidaan kas-vavan 1,2 prosenttia. Hallitus on linjannut, että kiinteistöveroa korotetaan hallitus-kauden aikana yhteensä 100 milj. eurolla. Vuosina 2016 ja 2017 kiinteistöveroa koro-tetaan yhteensä noin 50 milj. euroa korot-tamalla maltillisesti kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Vuosien 2018 ja 2019 korotuksis-ta tehdään ratkaisut myöhemmin vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamispe-rusteiden uudistamistyön vuoksi.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennus-ten veroprosentin enimmäismäärää koro-

tettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosen-tin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitos-rakennuksen ja -rakennelman kiinteistöve-roprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakenta-mattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 pro-sentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamatto-man rakennuspaikan määritelmää tarkis-tettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.

Yleisen kiinteistöveroprosentin ja va-kituisten asuinrakennusten kiinteistöve-roprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin. Yleisen kiinteistöveropro-sentin vaihteluväli nousisi 0,80–1,55 pro-sentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vaki-tuisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosent-tiin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimi-tettavassa kiinteistöverotuksessa, kuiten-kin siten, että yleisen kiinteistöveropro-sentin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluvälin muutosta so-vellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.

Kunnan tuloveroVuoden 2016 talousarvio on laadittu nykyi-sen 19,75 tuloveroprosentin mukaan. Vuo-den 2016 verotuloarvioita tehtäessä käy-tettävissä on ollut ennakkotieto vuoden 2014 veroista, jonka mukaan verotettavat tulot asukasta kohti kasvoivat Tampereel-la 2,0 prosenttia ja koko maassa 1,7 pro-

Vaihteluvälit 2016 (KiinteistöveroL)*

TAMPERE 2016

Yleinen 0,80-1,55 1,05

Vakituiset asuinrakennukset 0,37-0,80 0,50

Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,80-1,80 0,90

Yleishyödylliset yhteisöt alaraja 0,00 0,25

Voimalaitokset 0,80-3,10 ei määrätty

Rakentamattomat rakennuspaikat 1,00-4,00 3,00

*HE 26/2015

KIINTEISTÖVEROPROSENTIT 2016

Laskelmat


Verotulot (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kunnallisvero 743 503 761 000 762 000 772 000 779 300 807 700 840 000

- veroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75

Osuus yhteisöveron tuotosta 62 843 61 400 64 000 54 000 55 000 57 300 60 000

Kiinteistövero 63 632 64 000 64 500 66 500 67 000 67 800 68 500

Koiravero 124 100 100 100 100 100 100

Yhteensä 870 103 886 500 890 600 892 600 901 400 932 900 968 600

KUNNALLISVERON KEHITYS 2011–2019

senttia. Asukaskohtaisten verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2015 ja vähenevän 0,2 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2015 kunnallisveroti-litysten kumulatiivinen kasvu Tampereella on syyskuun tilityksen jälkeen 0,8 prosent-tia. Kunnallisveroja arvioidaan tilitettävän vuonna 2015 noin 762 milj. euroa. Vuonna 2016 kunnallisveroja arvioidaan tilitettä-vän 772 milj. euroa eli kasvuksi arvioidaan 1,3 prosenttia.

YhteisöveroYhteisöveroa on kertymässä vuonna 2015 noin 65 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa (2,6 %) enemmän kuin vuonna 2014. Yh-teisöveron positiivinen kehitys perustuu koko maan kasvaneisiin tilityksiin. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta leikataan ensi vuonna 16 prosentilla, jonka vaikutus Tam-pereelle on noin 10 milj. euroa. Kaupun-gin yhteisöveron ensi vuoden jako-osuus tiedetään joulukuun lopussa ja jos jako-

osuus laskee kuluvasta vuodesta, yhteisö-verokertymä vähenee vielä lisää. Tampe-reen nykyisellä jako-osuudella laskettuna vuonna 2016 yhteisöverotuloja arvioidaan tilitettävän 54 milj. euroa.

KiinteistöveroKiinteistövero on kiinteistöveroprosen-tin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnan-valtuusto määrää kunnan kiinteistöve-

YHTEISÖVERON KEHITYS 2011–2019

651 686727 744 762 772 779 808 840

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2011

2012

2013

2014

ENN

2015

TA20

16

TS20

17

TS20

18

TS20

19

Milj

.e

72

4451

63 64

54 55 57 60

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011

2012

2013

2014

ENN

2015

TA20

16

TS20

17

TS20

18

TS20

19

Milj

.e

43

52 53

64 65 67 67 68 69

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011

2012

2013

2014

ENN

2015

TA20

16

TS20

17

TS20

18

TS20

19

Milj

.e

KIINTEISTÖVERON KEHITYS 2011–2019

Laskelmat


roprosenttien suuruuden laissa säädet-tyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa va-rainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiin-teistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella.

Kiinteistöveron tuotto on vuonna 2015 noin 64 milj. euroa. Vuodelle 2016 kiinteis-töveroprosentit säilyvät ennallaan ja kiin-teistöveron tuotoksi arvioidaan 66,5 milj. euroa.

Koiravero Talousarvio sisältää edelleen koiraveron perimisen. Tampere on Helsingin ohella ainoa kaupunki, joka perii koirista veroa.

Koiraveron tuotoksi vuonna 2016 arvioi-daan 0,1 milj. euroa. Koiraveron tuotto on laskenut tasaisesti viime vuodet, vaikka kaupungin asukasluku on kasvanut.

Taloussuunnitelma 2016–2019Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin 2,1 prosenttia, mutta kasvu vaihtelee huomattavasti vuo-sittain. Vuonna 2016 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 0,6 prosenttia, vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasva-van 2,0 % ja vuonna 2019 kasvuksi arvioi-daan 3,9 prosenttia.

Tampereen verotulojen arvioidaan kas-vavan vuosittain keskimäärin 2,2 prosent-

tia. Vuonna 2016 verotulojen kokonais-määrä pysyy lähellä vuoden 2015 tasoa, sillä kasvuksi arvioidaan vain 0,2 prosent-tia. Vuonna 2017 verotulojen kasvuksi arvioidaan 1,0 prosenttia, vuonna 2018 kasvuksi arvioidaan 3,4 prosenttia ja 3,8 prosenttia vuonna 2018. Kunnallisverotu-lojen arvioidaan kasvavan taloussuunni-telmakaudella keskimäärin 2,0 prosenttia. Vuonna 2016 kunnallisveron kasvuksi ar-vioidaan 1,3 prosenttia. Yhteisöverotuo-tot vähenevät selvästi vuonna 2016, kun kuntien osuutta yhteisöverotuotosta lei-kataan. Kiinteistöveron arvioidaan suunni-telmakaudella kasvavan tasaisesti vajaan prosentin vuosivauhtia.

VERORAHOITUKSEN KEHITYS 2010–2019

643 651 686 727 744 762 772 779 808 840

73 72 4451 63 64 54 55

5760

42 43 5253

64 65 67 6768

69

211 223 240

302301 294 310 313

316319

0

250

500

750

1 000

1 250

1 500

2010 2011 2012 2013 2014 ENN 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Milj

.e

Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet

Laskelmat


Valtionosuudet

Vuoden 2015 alusta valtionosuusjärjestel-mää uudistettiin. Valtionosuudet määräy-tyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella.

Valtionosuudet ovat vuoden 2016 ta-lousarviossa 310 milj. euroa. Valtionosuuk-sien kasvu perustuu veromenetysten kom-pensointiin, valtion ja kuntien väliseen kustannusten jaon tarkistukseen sekä asukasmäärän kasvuun. On syytä muis-taa, että valtionosuusleikkausten ja valti-onosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi Tampereelta jää ensi vuonna saamatta hy-vinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoi-tettua rahoitusta noin 70 miljoonaa euroa. Näin suuret leikkaukset huomioiden kau-punki on onnistunut toimintojen tehosta-misessa varsin hyvin.

Taloussuunnitelma 2016–2019Valtionosuuksien arvioidaan taloussuun-nitelmakaudella kasvavan vuosittain noin prosentin kaupungin väkimäärän kasvun sekä vanhusväkimäärän kasvun myötä. Valtionosuuksien tulevien vuosien arvioin-ti on syksyn 2015 tietojen perusteella hyvin ongelmallista. Vuonna 2017 perustoimeen-tulotuen maksatus siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi. Tämän vuoksi valtio ei enää maksa kunnille valtionosuutta perustoi-meentulotuen kustannuksiin. Sote-alueen perustaminen vähentää merkittävästi

Valtionosuudet (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 237 535 227 000 227 000 245 634 250 000 254 000 258 000

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 62 960 67 060 67 100 64 366 63 000 62 000 61 000

Yhteensä 300 495 294 060 294 100 310 000 313 000 316 000 319 000

kaupungin valtionosuuksia vuodesta 2019 alkaen samalla, kun kaupungin menotkin vähentyvät. Kuntien rahoitusosuus pe-rustoimeentulotuesta otetaan huomioon vähennyksenä peruspalvelujen valtion-osuudessa. Valtionosuudet on arvioitu nykyjärjestelmän mukaan, sillä tehtävien siirtojen ja valtionosuuksien vähenemi-sen pitäisi toteutua kustannusneutraalisti. Näillä perusteilla valtionosuuksia arvioi-daan kertyvän 313 milj. euroa vuonna 2017, 316 milj. euroa vuonna 2018 ja 319 milj. eu-roa vuonna 2019.

Laskelmat


Korkotulot ja -menot

Korkotulojen erittely (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Sisäiset korkotulot 19 749 3 550 8 919 2 672 2 485 2 385 2 185

Sisäiset erät yhteensä 19 749 3 550 8 919 2 672 2 485 2 385 2 185

Antolainat 5 745 5 620 5 620 5 666 5 622 5 609 5 596

Sijoitukset 906 550 550 130 120 100 100

Muut korkotulot 1 488 802 803 120 120 140 150

Ulkoiset erät yhteensä 8 140 6 972 6 973 5 916 5 862 5 849 5 846

Yhteensä 27 889 10 522 15 892 8 588 8 347 8 234 8 031

Korkomenojen erittely (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Sisäiset korkomenot -18 160 -3 550 -8 919 -2 672 -2 485 -2 385 -2 185

Sisäiset erät yhteensä -18 160 -3 550 -8 919 -2 672 -2 485 -2 385 -2 185

Rahalaitokset -8 002 -7 326 -7 700 -7 247 -8 336 -8 726 -10 927

Henkilöstökassa 0 0 0 -25 -25 -25 -25

Lahjoitusrahastot -221 0 -140 -140 -140 -140 -140

Muut korkomenot -357 -540 -279 -300 -500 -600 -1 300

Ulkoiset erät yhteensä -8 580 -7 866 -8 119 -7 712 -9 001 -9 491 -12 392

Yhteensä -26 740 -11 416 -17 038 -10 384 -11 486 -11 876 -14 577

Maailmantalouden kasvun arvioidaan ke-hittyvän ensi vuonna positiivisesti ja yl-tävän vuoden 2015 pienten pettymysten jälkeen hieman yli 3 prosenttiin. Maailman BKT:n kasvu jää hieman aikaisempia en-nusteita hitaammaksi, koska muun muas-sa öljyä nettomääräisesti vievien maiden, Latinalaisen Amerikan ja muun nousevan maailman kasvunäkymät ovat aiempaa vaisumpia. Kasvu ei jakaudu tasaisesti ja näkymät Euroopassa ja erityisesti Suomes-sa ovat huomattavan vaisut.

Suomen talouskasvu on ollut sekä histo-riallisesti että kansainvälisesti vertailtuna pitkään hidasta. Talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainväli-sen suhdanteen lisäksi toimialakohtaiset ja rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Rahapolitiikan säilyminen keveä-nä tukee osaltaan kasvua lähivuosina. En-nusteiden mukaan Suomen talous kasvaa vain runsaan prosentin vuonna 2016.

Euroopan keskuspankki on hitaan kas-vun ja alhaisten inflaatio-odotusten joh-dosta voinut ylläpitää kevyttä ja kasvua tu-kevaa rahapolitiikkaa, jonka on ilmoitettu myös jatkuvan pidemmän aikaa. Ohjaus-korko on painettu historiallisen alhaiselle tasolle ja pankkien talletuskorko keskus-pankkiin on negatiivinen.

Korkomarkkinoilla lyhyiden euribor-kor-kojen arvioidaan pysyvän matalalla pitkäl-

le tulevaisuuteen. Esimerkiksi 3 kuukau-den koron odotetaan olevan negatiivinen koko ensi vuoden ajan. Pitkät korot ovat kuluvana vuonna tehneet euroajan ma-talimmat noteeraukset, mutta reagoivat talouden toipumista heijastaviin uutisiin lyhyitä korkoja nopeammin.

Talousarvio on laadittu markkinoiden ennakoimalle korkotasolle. Lyhyiden markkinakorkojen on arvioitu pysyvän nollan tuntumassa koko ensi vuoden ja nousevan seuraavina vuosina loivasti. Euribor-koroilla on vaikutusta erityisesti kaupungin korkomenojen puolella, sillä suuri osa kaupungin korkotuloista perus-tuu kiinteisiin korkoihin.

KorkotulotKaupungin ulkoisten korkotulojen arvi-oidaan olevan ensi vuonna noin 5,9 milj. euroa ja siitä valtaosa koostuu edelleen antolainojen koroista. Näistä merkittä-vimmät ovat Tampereen Sähkölaitos Oy:n vaihtovelkakirjalainastaan maksama noin 4,3 milj. euron korko sekä konsernin vuok-ra-asuntoyhteisöjen lainoistaan maksama noin 1,2 milj. euron korko. Antolainojen korkotulot laskevat tulevaisuudessa laino-jen lyhennysten johdosta.

Sisäiset korkotulot koostuvat taseyksi-köiltä perittävistä koroista sekä Tilakeskus Liikelaitokselta perittävistä kiinteistöra-hoituksen korkosuojauskuluista.

Sijoitusten ja muiden korkotulojen sum-mat laskevat selvästi, sillä Tampereen Säh-kölaitos Oy:n vuonna 2013 maksamasta suuresta lainanlyhennyksestä saadut varat on käytetty vuosien 2014–15 investointien rahoittamiseen. Korkosijoitusten määrä on siten radikaalisti alhaisempi ja tulot jäävät pieneksi myös olemattoman korkotason johdosta.

Vuosina 2017–19 korkotulojen arvioi-daan pysyvän edelleen alhaisina.

KorkomenotKaupungin ulkoiset korkomenot tulevat ensi vuonna hieman laskemaan kuluvan vuoden talousarvioon ja tilinpäätösennus-teeseen nähden. Tämän taustalla on sekä erittäin matala korkotaso että kuluvan vuoden aikana tehdyt korkosuojausten muokkaukset.

Ensi vuonnakin kaupungin korollisen vieraan pääoman hinta on edullinen; ar-vion mukaan noin 1,6 % keskimääräisel-le laina- ja leasingpääomalle laskettuna. Lainojen korkoriskien hallintaan kaupunki käyttää korkojohdannaisia. Näillä tavoitel-laan korkomenojen pienempää vaihtelua ja parempaa ennustettavuutta. Kaupungil-la on erityisesti kiinteän koron sopimuksia runsaasti ja niin kauan kuin lyhyet mark-kinakorot ovat nykyisillä poikkeukselli-sen alhaisilla tasoilla, maksaa kaupunki sopimuskoron ja euribor-koron välistä

Laskelmat


Muiden rahoitustulojen erittely (1 000 euroa)

TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Liikelaitosten peruspääomakorvaukset

Tampereen Vesi Liikelaitos 10 500 10 500 10 500 10 500 10 500 10 500 10 500

Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 48 48 48 0 0 0 0

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 890 890 890 890 890 890 890

Tampereen Ateria Liikelaitos 222 222 222 222 222 222 222

Tampereen Logistiikka Liikelaitos 93 93 93 0 0 0 0

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 24 162 24 162 24 162 24 162 24 162 24 162 24 162

Sisäiset erät yhteensä 35 915 35 915 35 915 35 774 35 774 35 774 35 774

Kuntayhtymien peruspääomakorot 1 445 1 445 1 445 1 445 1 445 1 445 1 445

Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot 522 300 3 750 300 300 300 300

Verotilityskorot 5 10 180 0 0 0 0

Osinkotulot 1 714 2 950 2 310 3 900 5 550 7 550 10 550

Muut rahoitustulot 181 217 352 2 300 2 100 1 900 1 700

Ulkoiset erät yhteensä 3 867 4 922 8 037 7 945 9 395 11 195 13 995

Yhteensä 39 782 40 837 43 952 43 719 45 169 46 969 49 769

Muiden rahoitusmenojen erittely (1 000 euroa)

TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Sisäiset erät yhteensä -35 915 -35 915 -35 915 -35 774 -35 774 -35 774 -35 774

Verotilitysten korkomenot -34 0 -50 0 0 0 0

Viivästyskorkomenot -0 -2 -21 -5 -5 -5 -5

Muut rahoitusmenot -500 -55 -150 -55 -55 -55 -55

Ulkoiset erät yhteensä -534 -57 -221 -60 -60 -60 -60

Yhteensä -36 449 -35 972 -36 136 -35 834 -35 834 -35 834 -35 834

erotusta. Koronvaihtosopimusten kiin-teiden korkojen vaihteluväli on 0,9–3,9 %. Sopimukset ovat pitkäaikaisia ja kau-punki hyötyy niistä, mikäli markkinakorot tulevaisuudessa nousevat sopimuskoron yläpuolelle. Lainojen suojausaste on tällä hetkellä noin 52 %, minkä johdosta tule-vien vuosien mahdolliset koronnousut vai-

kuttavat kaupungin korkomenoihin vain osittain.

Muihin korkomenoihin kirjataan kon-sernitiliin liittyneille tytäryhteisöille mak-settava talletuskorko.

Sisäiset korkomenot koostuvat taseyksi-köiden maksamista koroista sekä Tilakes-kus liikelaitoksen maksamista kiinteistöra-hoituksen korkosuojauskuluista.

Suunnitelmajakson lopulla erityisesti vuosina 2017–18 korkomenojen arvioidaan kasvavan jälleen selvästi, sillä uutta lainaa joudutaan mittavan investointiohjelman vuoksi nostamaan paljon. Samoin kor-kotason ennustettu pienikin nousu lisää menoja. Suunnitelmajaksolla kaupungin lainamäärän kasvaessa korkomenojen ar-vioidaan kasvavan yli 60 % nykytasosta.

Muut rahoitustuotot ja -menot

RahoitustulotMuiden ulkoisten rahoitustulojen arvioi-daan kasvavan kuluvan vuoden talousarvi-oon nähden. Liikelaitosten peruspääoma-korvaukset, jotka ovat kaupungin sisäisiä eriä, eivät tule muuttumaan.

Ulkoisiin rahoitustuloihin arvioidaan ensi vuodelle kasvua, erityisesti kaupun-gin tytäryhteisöiltä saataviin osinkotuloi-hin ja konserniyhteisöille myönnettyjen lainatakausten muuttuessa maksullisiksi. Tampereen Sähkölaitos Oy:n maksamien osinkojen odotetaan kohenevan positiivi-sen tuloskehityksen myötä.

Tampereen kaupunki on myöntänyt kon-serniyhteisöjen puolesta lainatakauksia huomattavan määrän. Lainatakauksista ei ole aikaisemmin peritty takausprovisioi-ta lainkaan, mutta talousarvioesityksessä esitetään lainatakausten takausprovision käyttöön ottamista vuoden 2016 alusta lu-kien. Esitetyillä maltillisilla provisioilla tu-loa arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin 2,3 milj. euroa. Summa on esitetty muissa rahoitustuloissa.

Rahoitusarvopapereiden myyntivoittoja on budjetoitu varovaisesti 0,3 milj. euron

verran, mutta sijoitusmarkkinoiden ke-hittyessä suotuisasti on kaupungilla rea-listiset mahdollisuudet suurempaankin tuloon. Vuonna 2015 myyntivoittoja kertyi poikkeuksellisen runsaasti.

RahoitusmenotKohtaan Muut rahoitusmenot kirjataan muun muassa sijoitusomaisuuden myynti-tappiot ja arvonalennukset sekä lainojen ja omaisuuden hoidosta aiheutuneet menot. Merkittäviä myyntitappioita tai arvonalen-nuksia ei odoteta tuleville vuosille.

Laskelmat


Investointilaskelmat sisältävät investoin-tisuunnitelmat talousarvio- sekä talous-suunnitelmavuosille. Investoinnit-luku on kooste edellä tilaaja- ja tuottajaosassa sekä konsernihallinto ja konsernipalvelut -osassa esitetyistä investoinneista.

Investointien sitovuustasoista on kerrot-tu talousarvion alkuosan luvussa Talousar-vion sitovuus. Mahdolliset hanketasolla sitovat investoinnit on esitetty toimintayk-siköiden investointitaulukoiden yhteydes-sä.

Kaupungin investointimenot vuoden 2016 talousarviossa ovat 239,2 milj. euroa. Investointimenot kasvavat 18,5 milj. euroa vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Nettoinvestoinnit (investoin-timenot vähennettynä rahoitusosuuksilla) ovat 232,4 milj. euroa. Investointien yh-teenlaskettu rahavirta (nettoinvestoinnit vähennettynä pysyvien vastaavien myynti-tuloilla) on 211,8 milj. euroa. Investointien ja vuosikatteen välistä suhdetta kuvaava investointien tulorahoitusprosentti on 33.

Investoinneista yli 60 prosenttia, 142,4 milj. euroa, kohdistuu laajennusinvestoin-teihin. Korvausinvestointien taso, 90 milj. euroa, jää 2,3 milj. euroa poistotasoa pie-nemmäksi.

Investoinnit

Aineettomat hyödykkeetTalousarviovuonna aineettomien hyödyk-keiden ryhmässä on tietokoneohjelmisto-jen käyttöoikeuksien ja valmistusarvojen sekä muiden pitkävaikutteisten menojen investointeja ja ennakkomaksuja.

Konsernihallinnon Tietohallintoyk-sikön tietoja viestintätekniikka (ICT) -kehittämismäärärahalla kehitetään ko-ko kaupungin ICT-toimintaympäristöä. ICT-kehittämismäärärahalla parannetaan ICT-palveluja joko uudistamalla olemassa olevia sovelluksia ja niiden palvelevuutta tai lisäämällä palveluun uusia sovelluksia. Vuonna 2016 on tietohallintoyksikön ICT-kehittämiseen käytettävissä noin 5,1 milj. euroa kuten vuonna 2015. Summasta noin 2,5 milj. euroa arvioidaan toteutettavan in-vestointeina.

Ennakkomaksuissa ovat Rantaväylän tunnelin valtiolle luovutettava osuus.

Maa- ja vesialueetMaa- ja vesialueiden hankintaan ja aluei-den rakentamiskelpoiseksi saattamiseen varataan 13,8 milj. euroa. Määrärahasta on varattu 1 milj. euroa Keskusta-hankkeelle ja 1 milj. euroa Hiedanrannan alueraken-nushankkeelle. Maa- ja vesialueiden koko-

Investoinnit (1 000 euroa)Peruskaupunki

TA 2016Liikelaitokset

TA 2016Yhteensä TA 2016


Aineettomat oikeudet -960 -20 -980

Muut pitkävaikutteiset menot -1 372 -202 -1 574

Ennakkomaksut -9 700 0 -9 700


Maa- ja vesialueet -13 800 0 -13 800

Rakennukset ja rakennelmat -100 -97 780 -97 880

Kiinteät rakenteet ja laitteet -68 750 -24 200 -92 950

Koneet ja kalusto -15 503 -5 038 -20 541

Muut aineelliset hyödykkeet -190 0 -190

SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet -1 540 0 -1 540

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -111 915 -127 240 -239 155

Rahoitusosuudet 3 800 2 980 6 780

NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -108 115 -124 260 -232 375

Pysyvien vastaavien luovutustulot 15 430 5 100 20 530

KOKONAISMENOJEN JAKAUMA

naismyyntitulojen arvioidaan olevan noin 15,28 milj. euroa, josta käyttötalouden tuloiksi budjetoitavan tasearvon ylittävän myyntivoiton osuuden arvioidaan olevan 12,4 milj. euroa.

Rakennukset ja rakennelmatRakennuksien investoinneista vastaa pää-asiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonraken-tamisen kokonaismäärärahasta reilu 39 prosenttia eli 38,5 milj. euroa varataan var-haiskasvatuksen ja perusopetuksen hank-keisiin. Tesoman yhtenäiskoulun ja päi-väkodin (2016: 11 milj. e) sekä Tampereen kansainvälisen koulun (4,5) perusparannus sekä laajennus jatkuvat. Vehmaisten koulu ja päiväkoti toteutetaan kahden vuoden

KORVAUS- JA LAAJENNUSINVESTOINNIT

Investoinnit13,2 %

Rahoitus1,9 %

Varsinainen toiminta84,9 %

Korvaus90,0 m€

39 %Laajennus142,4 m€

61 %

Laskelmat


KOKONAISMENOJEN JAKAUMA

NETTOINVESTOINNIT TOIMIJOITTAIN (milj. euroa)

aikana ja sen on tarkoitus valmistua 2016. Kalevanharjun päiväkodin perusparannus on käynnistynyt. Härmälän päiväkodin ja koulun suunnittelu- ja rakentamisraha on vuosille 2016-2017. Pispan koulun ja Lielah-den koulun vanhan osan perusparannuk-sen suunnitteluun on varauduttu vuodelle 2016.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden hankkeisiin varataan 32,4 milj. euroa. Kohteita ovat muun muassa Tesoman jäähalli ja palloiluhalli, pääkirjasto Met-son tilamuutokset ja perusparannus sekä euromääräisesti suurimpana yksittäisenä hankkeena Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkei-siin käytetään 18,9 milj. euroa. Koukkunie-men kehittämisen toisessa vaiheessa to-teutetaan huoltorakennuksen ja nykyisen pysäköintialueen päälle ryhmäkotiasun-toja sisältävä rakennus (Toukola). Rauha-niemen sairaalan (RAUSA) viereen raken-nettavan laajennuksen suunnittelu alkaa. Vuonna 2016 jatkuvat perusparannus- ja/tai laajennushankkeet Kissanmaan perhe-tukikeskuksessa, Rauhaniemen sairaalassa ja Hatanpään kantasairaalassa.

Lisäksi varaudutaan muun muassa mui-den rakennusten perusparannuksiin ja kiinteistöteknisten laitteiden uusimiseen. Sisäilmaolosuhteita pyritään parantamaan koko suunnitelmakaudella ja niihin on va-rattu erillinen 3 milj. euron määräraha.

Kaupungin taseen tehtävien investointi-en lisäksi investointeja toteutetaan myös muilla rahoitusmuodoilla.

Kiinteät rakenteet ja laitteetKaupunkiympäristön kehittämisen liiken-neväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytetään noin 63 milj. euroa. Määräraha sisältää myös aluehank-keiden Vuoreksen ja Keskustan liikenne-väylien ja viheralueiden rahoituksen sekä Rantaväylän tunnelin toteutusvaiheen kustannukset (tunnelin valtiolle luovutet-tava osuus on esitetty aineettomissa hyö-dykkeissä).

Kaupunkiympäristön kehittämisen suu-rin yksittäinen investointi on Rantaväylän tunnelin rakentaminen allianssitoteutus-muodolla Liikenneviraston ja palvelutuot-tajien kanssa. Merkittävimpiä aluera-kennushankkeita ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen keskustan ja Härmälän-rannan 2. kaava-alueet sekä ratapihan-kadun rakentamien sekä Viinikan liiken-neympyrän uudistumisen käynnistyminen. Kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat esimerkiksi Hatanpään valtatie sekä Nä-sijärven rantaväylän toteuttaminen. Tär-keimpiä siltakohteita ovat Kanjonin sillan korjaus sekä uusina siltoina Myllysaaren alikulkukäytävä ja Erkkilänkadun risteysil-ta. Näsinpuiston peruskorjausta jatketaan. Huonokuntoisen ulkovalaistusverkon pe-ruskorjaamista jatketaan.

Tampereen Veden 24,3 milj. euron inves-toinneista käytetään vesijohto- ja viemäri-verkostojen uudisrakennukseen ja sanee-rauksiin 13,1 milj. euroa sekä pääverkoston uusiin runkoyhteyksiin 1,2 milj. euroa. Kau-pinojan vedenottamon saneeraus jatkuu 5 milj. eurolla. Pirkanmaan keskuspuhdista-mon toteutussuunnitteluun on suunnitel-massa varauduttu 5 milj. eurolla.

Tietohallinto investoi 0,2 milj. euroa tie-toliikenneverkon kehittämiseen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lii-kuntapalvelut investoi 3 milj. euroa muun muassa liikuntapaikkojen perusparannuk-siin. Suurimpia kohteita ovat Ratinan sta-dionin pinnoitteen uusiminen (1,2 milj. e), Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus ja Kaupin urheilupuiston lämmitettävä.

Koneet ja kalustoPysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10 000 euron arvoinen kalusto. Tässä luokas-sa esitetään myös tilajärjestelyiden ensi-kertaisen kalustamisen määrärahat.

Hyvinvointipalvelujen tuottajien kone- ja kalustoinvestoinneista suurimpia ovat Tampereen seudun ammattiopiston Santa-lahdentien ensikertainen kalustaminen (3 milj. e), Vehmaisten koulun ja päiväkodin ensikertainen kalustaminen (0,8 milj. e) sekä Ratinan stadionin pinnoitteen suoja-levyt (0,8 milj. e). Yhteensä hyvinvointipal-veluihin hankitaan koneita ja kalustoa 13,7 milj. eurolla.

95,2

51,4

14,6

13,9

5,0

24,3

17,6

3,2

2,3

1,8

1,1

0,5

1,5

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Tampereen Tilakeskus


Aluerakennushankkeet

Rantaväylän tunneli

Raitiotie

Tampereen Vesi

Hyvinvointipalvelut

Tampereen Kaupunkiliikenne

Tietohallinto


Tampereen Infra

Tampereen Ateria

Osakkeet ja osuudet

Milj. euroa

Laskelmat


ERI INVESTOINTILAJIT (milj. euroa)

Liikelaitosten koneiden ja kaluston in-vestoinneista merkittävimmät ovat Tam-pereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen 3,2 milj. euron linja-autohankinnat (12 linja-autoa) sekä Tampereen Infran ka-lustohankinnat 1,1 milj. euroa. Lisäksi Pir-kanmaan pelastuslaitos uusia kalustoa 1,6 milj. eurolla.

Muut aineelliset hyödykkeetMuiden aineellisten hyödykkeiden vajaa 0,2 milj. euron investointimääräraha on tarkoitettu taidekokoelmien hankintaan museopalveluille.

Osakkeet ja osuudetOsakkeiden ja osuuksien 1,54 milj. euron määrärahasta 0,5 milj. euroa varataan kaupunginhallituksen erillisten päätösten mukaan käytettäväksi. 1,04 milj. euroa on varattu sijoitukseen Tuomi Logistiikka Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman ra-hastoon.

Taloussuunnitelmakauden investointitasoTaloussuunnitelmakaudella investointi-taso nousee uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisen, merkittävien

infrahankkeiden ja uusien alueiden palve-luverkon edellyttämien tilahankkeiden to-teuttamisen sekä nykyisten toimitilojen ja kaupunki-infran saneeraustarpeen vuoksi. Kaupungin asukaskohtainen lainamäärä kasvaa vuoden 2019 loppuun mennessä lähes 3 500 euroon. Taloussuunnitelma-kaudella tavoitteena on nostaa toiminnan tulorahoitusta, jotta lainamäärän kasvua saadaan hillityksi. Nettoinvestointien taso laskee taloussuunnitelmakaudella 232 mil-joonasta 208 miljoonaan euroon.

Kaupungin strategian mukainen kasvu-tavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruk-tuuriin. Investointien yhteensovittaminen lainamäärän tasapainoisen kasvun kanssa on kuitenkin haasteellista. Investointita-son mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin on valmisteltu investointikehys seuraaville kymmenelle vuodelle, joka käsitellään kaupunginval-tuuston talousarviokokouksessa 16.11.2015. Investointikehyksessä esitetyt periaatteet ja investointitasot on laadittu ohjeellisesti noudatettavaksi tulevien vuosien talous-suunnittelussa. Investointikehystä tarkas-tellaan kahden vuoden välein.

Investointikehyksessä investointien ta-so määritetään sellaiseksi, että kaupungin velka ei ylitä 1 020 miljoonaa euroa. Vuosi-kate kattaa tällöin investointikattoon kuu-luvista investoinneista keskimäärin noin 75 % tarkastelujaksolla 2016-2025. Investoin-tien taso määritetään sekä ns. omarahoi-tusosuuden (vuosikate) että velkaosuuden yhdistelmänä. Näin saatu investointikehys mahdollistaa kaupungin kasvun tavalla, jonka kaupungin talous kestää. Investoin-tien toteuttamisen rahoitusmalli ei vaiku-ta investointikehyksen piiriin kuuluvien hankkeiden arviointiin (eli eri rahoitusmal-leilla toteutettavat hankkeet pienentävät vastaavasti investointitasoa).

Merkittävimpiä infrainvestointikoko-naisuuksia, jotka näkyvät talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella investointien tason nousuna, ovat Rantaväylän tunneli, Raitiotie sekä Tampereen Kansi ja areena. Rantaväylän tunnelin rakentamisen ta-voitekustannusarvio on 180,3 milj. euroa ja valtio osallistuu tunnelin rahoitukseen 33 prosentin osuudella. Tunnelin raken-taminen aloitettiin vuonna 2013 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2017. Raitiotie-hankkeen kustannusarvio on 250 milj. euroa ja suunniteltu toteutettavaksi siten, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2017.

Investointien omarahoitusosuuden vah-vistamiseksi jatketaan käynnistettyä tase-omaisuuden tarkastelua. Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuotta-miseen liittymättömiä kiinteistöjä ja omis-tuksia, joiden kehittämisellä, omistuksi-en uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa lisärahoitustar-vetta. Myytävää omaisuutta ei taloussuun-nitelmassa ole yksilöity.

Investointitason hallitseminen edellyt-tää suunniteltujen investointien priori-sointia, aikataulutusta ja joidenkin strate-gisten tavoitteiden tarkentamista. Yleisten alueiden rakentamisen osalta uusien aluei-den toteuttaminen edellyttää saneerauksi-en määrän vähentämistä ja toteutettavien hankkeiden laatutason laskemista ja uu-

Tietojärjestelmät2,5

Rakennukset ja rakennelmat

94,9

Kiinteät rakenteet ja laitteet

89,2

Koneet ja kalusto

20,5

Maa- ja vesialueet13,8 Muut

pitkävaikutteiset menot

9,8

Muut aineelliset hyödykkeet

0,2

Osakkeet ja osuudet

1,5

Laskelmat


NETTOINVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT

232225 220

208

0

50

100

150

200

250

TP2009

TP2010

TP2011

TP2012

TP2013

TP2014

VS2015

TA2016

TS2017

TS2018

TS2019

Milj. euroa

Nettoinvestoinnit, milj. euroa Vuosikate, milj. euroa Poistot, milj. euroa

Investoinnit (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Aineettomat oikeudet -746 -1 299 -680 -980 -1 000 -1 000 -1 000

Muut pitkävaikutteiset menot -1 338 -1 937 -1 750 -1 574 -1 500 -2 000 -2 000

Ennakkomaksut -38 807 -45 900 -46 000 -9 700 -5 000 0 0


Maa- ja vesialueet -32 715 -4 200 -4 200 -13 800 -4 200 -4 200 -4 200

Rakennukset ja rakennelmat -28 505 -69 170 -77 211 -97 880 -78 725 -57 400 -61 200

Kiinteät rakenteet ja laitteet -22 753 -80 840 -81 596 -92 950 -113 905 -137 040 -117 010


Muut aineelliset hyödykkeet -160 -190 -190 -190 -190 -190 -190

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -76 939 0 0 0 0 0

SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet -100 -500 -500 -1 540 -500 -500 -500


Rahoitusosuudet 3 609 8 185 8 805 6 780 4 620 2 540 200


Pysyvien vastaavien luovutustulot 32 911 22 630 29 030 20 530 4 000 3 000 3 000

sien alueiden toteuttamisen aloittamisen siirtämistä.

Talonrakennushankkeiden osalta useita palvelutilahankkeiden toteuttamista on mahdollisesti lykättävä ja palvelumallityöl-lä on kyettävä tehostamaan ja tiivistämään palveluverkkoa. Nykyisen palveluverkon kunnossapito vaatii perusparannuksiin käytettävien määrärahojen kasvattamista. Palvelumallityössä otetaan huomioon, että pienistä yksiköistä luovutaan tai korvataan uusilla, kustannustehokkaimmilla tilarat-kaisuilla.

Kaupungin tulee pitäytyä tietyissä ai-emmin tehdyissä linjauksissa, kuten esi-merkiksi suunnataan kaupungin asuntoja työpaikkarakentamisen kasvua pääosin nykyisen rakenteen sisään, jolloin kaikki-en kunnallisteknisten verkostojen inves-tointien tarve on pienempi kuin se, että avattaisiin laajamittaisesti kokonaan uusia alueita rakentamiselle. Lisäksi hyödynne-tään olemassa olevaa palveluverkkoa sitä edelleen kehittämällä ja keskittämällä ver-kon laajentamisen sijaan. Kaupungin tulee myös arvioida uudelleen joitain jo tehtyjä linjauksia, kuten esimerkiksi tulee harkita uusien, vapaaehtoisten tilojen rakentami-sesta luopumista.

Laskelmat


Rahoituslaskelma

Talousarvion laskelmaosan rahoituslaskel-maan kootaan käyttötalous-, tuloslaskel-ma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja inves-tointien rahavirta). Lisäksi rahoitusosaan merkitään kaupungin antolainauksen, lai-nakannan ja mahdolliset oman pääoman muutokset sekä arvio merkittävistä muu-toksista muissa maksuvalmiuden erissä (rahoituksen rahavirta).

Rahoituslaskelma on rahavirtalaskel-man luonteinen, sen lopussa esitetään toi-minnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen vaikutus kaupungin rahava-roihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Välituloksena esitetään Vaikutus maksuvalmiuteen.

Talousarvion 2016 rahoituslaskelmaRahoituslaskelmassa varsinaisen toimin-nan tuloista ja menoista kertyvä tulorahoi-tus on talousarviovuonna 62 milj. euroa. Investointien aiheuttama rahoitustarve eli investoinnit vähennettynä niihin saa-duilla rahoitusosuuksilla ja myyntituloilla on 211,8 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, ja toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu yh-teensä 149,8 milj. euroa negatiiviseksi.

Antolainojen määrän arvioidaan laske-van ohjelman mukaisten lyhennysten joh-dosta 1,4 milj. euroa. Antolainojen lisäyk-set ovat 1,6 milj. euroa.

Uutta lainaa on arvioitu tarvittavan 135 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä vähe-nee maksuohjelmien mukaisesti 25,5 milj. eurolla vuonna 2016.

Muut maksuvalmiuden muutokset -erässä on huomioitu Rantaväylän tunne-lin jälkikäteen maksettavat rahoitusosuu-det; investointien rahavirrassa on huomi-oitu rahoitusosuudet suoriteperusteisesti ja muut maksuvalmiuden osuudet erässä näkyy suoriteperusteisten ja maksuperus-teisten tilitysten ero talousarviovuosina.

Kaikkiaan talousarvion vaikutus kau-pungin rahavaroihin on 21,4 milj. euroa negatiivinen. Talousarvion toteutuessa kaikilta osiltaan kaupungin rahavarat ja eräät muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät vähenevät kyseisellä summalla.

Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmaKaupungin lainamäärä kasvaa talous-suunnitelmakaudella reiluun 800 milj. euroon. Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infra-struktuuriin. Kaupunkikehityksen kannal-ta välttämättömiä ja suuria investointeja onkin strategian mukaisesti käynnissä ja suunnitteilla poikkeuksellisen paljon. Suu-ret kehitysinvestoinnit, kuten esimerkiksi Rantaväylän tunneli, raitiotie ja Tampe-

reen Kansi, maksavat itsensä takaisin kas-vavan elinvoiman ja vetovoimaisuuden kasvun myötä. Suurten investointien vuok-si kaupungin lainamäärä kuitenkin nousee nopeasti, jos kaikki investoinnit tehdään kaupungin taseeseen. Jos investointeja toteutetaan muilla rahoitusmalleilla, kau-pungin lainamäärä kasvaa hitaammin. Vuoden 2019 lopussa arvioidaan asukas-kohtaisen lainamäärän olevan noin 3 400 euroa.

Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena on nostaa toiminnan tulorahoitusta, jotta lainamäärän kasvua saadaan hidastetuk-si. Investointikehyksen avulla tavoitellaan pitkäjänteisempää ja taloudellisesti hallit-tua investointien suunnittelua.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvis-taa tulorahoituksen tasoa ja nostaa inves-tointien omarahoitusosuutta. Investointi-en omarahoitusosuuden vahvistamiseksi jatketaan kaupungin taseomaisuuden tar-kastelua. Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymät-tömiä kiinteistöjä, yhtiöitä ja osuuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudel-leenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien inves-tointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta. Myytävää omaisuutta ei taloussuunnitel-massa ole yksilöity.

LAINAMÄÄRÄ/ASUKAS

2 159 €

(enn. 31.12.2016)

NETTOINVESTOINNIT

232,4 milj. €

TA 2016

INVESTOINTIEN TULORAHOITUS

33 %

TA 2016

LAINAKANTA

491,9 milj. €

(enn. 31.12.2016)

Laskelmat


1 000 euroaKaupunki ilman liikelaitoksia ja

rahastoja

Liikelaitokset ja rahastot

Yhteensä, sisäi-set erät mukana

Yhteensä, sisäiset erät vähennetty

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 598 73 563 76 161 76 161

Tulorahoituksen korjauserät -12 450 -1 700 -14 150 -14 150


Investointimenot -111 915 -127 240 -239 155 -239 155

Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 800 2 980 6 780 6 780

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 15 430 5 100 20 530 20 530

Toiminnan ja investointien rahavirta -102 537 -47 297 -149 834 -149 834



Antolainasaamisten lisäykset -1 600 0 -1 600 -1 600

Antolainasaamisten vähennykset 1 440 0 1 440 1 440

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 135 000 0 135 000 135 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 500 0 -25 500 -25 500

Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -14 459 0 -14 459 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -7 655 -47 297 -54 953 -40 494


Vaikutus rahavaroihin -21 444 0 -21 444 -21 444

RAHOITUSLASKELMA 2016 (1 000 EUROA)

1 000 euroa TP 2014 TA 2015 TP Enn 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 83 261 78 744 69 226 76 161 97 783 106 135 112 825

Satunnaiset erät -14 376 0 1 404 0 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -13 749 -16 050 -11 544 -14 150 -17 900 -13 600 -13 600

55 137 62 694 59 086 62 011 79 883 92 535 99 225



Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 609 8 185 8 805 6 780 4 620 2 540 200

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 32 843 22 630 27 759 20 530 44 400 34 000 34 000

-181 045 -189 836 -189 986 -211 845 -180 600 -186 000 -174 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -125 909 -127 142 -130 900 -149 834 -100 717 -93 465 -74 775



Antolainasaamisten lisäykset -73 -100 -1 000 -1 600 -100 -100 -100

Antolainasaamisten vähennykset 4 306 547 547 1 440 314 270 234

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 598 0 0 135 000 178 400 93 400 123 400

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 817 -10 700 -12 950 -25 500 -43 400 -3 400 -33 400

Lyhytaikaisten lainojen muutos -14 551 0 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -140 446 -137 395 -144 304 -40 494 34 497 -3 295 15 359

Muut maksuvalmiuden muutokset -4 491 -18 400 -18 400 19 050 30 000 0 0

Vaikutus rahavaroihin -144 937 -155 795 -162 704 -21 444 64 497 -3 295 15 359

Rahavarat 31.12. 240 411 68 301 98 018 76 574 141 070 137 775 153 135

Rahavarat 1.1. 385 348 224 096 240 411 98 018 76 574 141 070 137 775

RAHOITUSLASKELMA 2014–2019 (1 000 EUROA)

Laskelmat



Antolainojen nettomäärän arvioidaan lie-västi kasvavan ensi vuonna. Ohjelman mukaisten 1,44 milj. euron lyhennysten lisäksi varaudutaan myös uusien lainojen myöntämiseen. Antolainojen lisäyksiä ovat Tuomi Logistiikka Oy:lle myönnettävä 1,0 milj. euron suuruinen laina sekä sosiaali-sen luototuksen käynnistymiseen varattu

0,5 milj. euroa. Lisäksi 0,1 milj. euron lisä-ys kohdistuu Sivistys- ja elämänlaatupal-velujen lautakunnan myöntämiin lainoi-hin Tampere Filharmonian muusikoiden soitinhankintoihin sekä kuvataiteilijoille myönnettäviin lainoihin.

Merkittävimmät antolainasaamiset kau-pungilla on Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä

70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalo-säätiöltä 21,8 milj. euroa.

Tytäryhteisöjen pitkäaikainen lainara-hoitus otetaan pääsääntöisesti suoraan rahalaitoksilta ja kaupunki takaa lainoja tarvittaessa. Näin lainaprosessi toimii yk-sinkertaisimmin ja tehokkaimmin.

Antolainat (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Konserniyhteisöt ja muut 103 704 103 568 104 475 104 865 106 351 106 831 107 197

Vähennykset -3 933 -247 -239 -1 210 -114 -120 -25

Lisäykset 0 100 1 010 1 600 1 600 600 600

Asuntolainat 1 682 1 451 1 100 870 670 520 390

Vähennykset -368 -300 -582 -230 -200 -150 130

Antolainat yhteensä 105 387 105 018 105 576 105 736 107 022 107 352 107 588

Laskelmat


Korollisten velkojen muutokset

Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015TP Enn 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Pitkäaikaiset korolliset velat

Rahalaitoksille 229 052 218 471 216 401 325 901 460 901 550 901 640 901

Lyhennykset -14 817 -10 700 -12 651 -25 500 -43 400 -3 400 -33 400

Nostot 10 598 0 0 135 000 178 400 93 400 123 400

Lyhytaikaiset korolliset velat

Henkilöstökassalle 17 518 20 000 16 000 16 000 16 000 16 000 16 000

Tytäryhteisöille 128 172 139 000 150 000 150 000 150 000 150 000 150 000

Korolliset velat yhteensä 374 743 377 471 382 401 491 901 626 901 716 901 806 901

Lainat euroa/asukas 1 679 1 678 1 697 2 159 2 723 3 081 3 432

Asukasmäärä 223 134 224 900 225 400 227 790 230 200 232 700 235 100

LAINAMÄÄRÄN KEHITYS

TP2010

TP2011

TP2012

TP2013

TP2014

ENN2015

TA2016

TS2017

TS2018

TS2019

Lainakanta, milj. € 312 323 364 394 375 382 492 627 717 807€/asukas 1464 1502 1675 1785 1679 1699 2159 2723 3081 3432

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900euroa/as.milj. euroa

Ensi vuonna kaupungin korollisen velan määrä lähtee jälleen voimakkaaseen kas-vuun kahden poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Vuosina 2014 - 2015 lainamäärän kasvu kyettiin hillitsemään rahoittamalla kaupungin investoinnit kassavaroin. Tä-män mahdollisti Tampereen Sähkölaitos Oy:n vuonna 2013 suorittama iso lainanly-hennys.

Rahalaitoksilta olevat lainat lyhenevät ensi vuonna maksuohjelmien mukaisesti 25,5 milj. eurolla. Uutta pitkäaikaista vel-

kaa arvioidaan tarvittavan 135,0 milj. eu-roa. Henkilöstökassan asiakkaille olevan velan sekä konsernitilin kautta tytäryh-teisöille olevan lyhytaikaisen velan arvi-oidaan säilyvän ennallaan. Pitkäaikaista velkaa edustavat rahalaitoslainat ovat ta-lousarviossa sitovia.

Edelleen jatkuvien ja kasvavien inves-tointitarpeiden rahoittamiseksi kaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti vuosina 2017–2019. Jakson lopulla korollista vel-kaa arvioidaan olevan yli 800 milj. euroa

ja asukaskohtainen lainamäärä kipuaa runsaaseen 3 400 euroon. Jos investoin-teja toteutetaan muilla rahoitusmalleilla, kaupungin lainamäärä jää arviota pienem-mäksi. Lainamäärän kasvua saattaa hillitä raitiotiehankkeen mahdollinen toteutus yhtiömuotoisena, jolloin osa nyt talous-suunnitelmassa ennakoiduista inves-toinneista siirtyy yhtiön toteutettavaksi. Raitiotiehankkeen rahoituksesta ei talous-arvion laadintahetkellä ole tehty päätöstä.

Liitteet


Liitteet

Liitteet

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt

Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset

Täydentäviä tietoja

Merkittävät aluerakennushankkeet

Keskusta-hanke

Vuores-hanke

Hiedanranta

Liitteet


Liitteet


Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt

Valtuusto päättää kuntalain 14 §:n mukaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Valtuusto antaa tytär-yhteisöjen ohjausta ja valvontaa koske-via periaatteita kunnan konsernijohdolle. Valtuuston asettamat tavoitteet ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimieli-missä. Kyseiset tavoitteet eivät kuitenkaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoi-teasettelu on luonteeltaan välillistä, pää-omistajan tahdon esiintuomista.

Tässä talousarvion osassa asetetaan tytäryhteisökohtaiset vuoden 2016 toi-minnan tavoitteet merkittäville tytäryhtei-söille. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoit-teiden mukaisesti sekä noudattaa kon-serniohjeita. Tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen toiminnasta raportoidaan Tampereen toi-minnan ja talouden katsauksissa, tilinpää-töksessä sekä yhtiöitä käsittelevässä vuo-siraportissa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.9.2010 § 159 Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikan ja omis-tajapoliittiset linjaukset. Kaupunginval-tuuston hyväksymän omistajapolitiikan päämääränä on, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja,

joka varmistaa omien omistustensa te-hokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Kaupunkikonsernia kehitetään muun muassa siten, että kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt käydään systemaattisesti tarkastellen läpi valtuus-tokausittain omistajan näkökulmasta. Omistajan tekemä kokonaistarkastelu on luonteeltaan jatkuvaa. Tarkastelun tulok-sia ja yhteisökohtaisia linjauksia esitellään kaupunginhallituksen liiketoimintajaostol-le päätöksentekotarve huomioiden.

Tampereen kaupunkikonserniin kuului vuoden 2015 elokuussa yhteensä 72 yh-teisöä. Omistusosuuksissa tapahtuneita muutoksia osoittaa taulukon muutospro-senttisarake, mikä vertaa omistusosuuden muutoksia edellisen vuoden tilinpäätös-hetkeen, jolloin edellinen yhdistely kon-sernin osalta on tehty.

Konsernin rakenteessa on tapahtunut kolme merkittävää muutosta. Kiinteistö Oy Finn-Medi Deltan loput osakkeet on myyty vuoden 2015 puolella Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiölle 6 400 000 euron kauppahinnalla. Kiinteis-tö Oy Finn-Medi Delta hallitsee vuokraoi-keuden nojalla erotettua tonttia Kaupin sairaala-alueella osoitteessa Biokatu 4 ja omistaa tontille rakennetun rakennuksen.

Rakennuksessa ovat vuokralla mm. Tampe-reen Ammattikorkeakoulu Oy sekä Fimlab Oy ja se on valmistunut vuonna 2003.

Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 2015, että kaupunki perustaa Tullinkulman Työterveys Oy:n ja merkitsee 100 kappa-letta 800 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 80 000 euroa. Perustetulle yhtiölle myydään Tullinkul-man Työterveys Liikelaitoksen liiketoimin-ta velattomalla 1 480 000 euron kauppa-hinnalla.

Kaupunginhallituksen liiketoimintajaos-to päätti kesäkuussa 2015 käynnistää Tam-pereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toiminnan. Tampereen kaupunki omisti kokonaan Tampere Technology Oy nimisen osakeyhtiön, joka ei harjoittanut enää ak-tiivista liiketoimintaa. Keskuspuhdistamo-hankkeen suunnittelu- ja valmisteluvastuu päätettiin siirtää tälle yhtiölle, jonka yh-tiöjärjestys, nimi, hallitus, toimiva johto ja muut resurssit muutettiin hankkeeseen sopiviksi. Myöhemmin kuluvan vuoden aikana, kun naapurikunnat ovat omat päätöksensä keskuspuhdistamohankkee-seen ja yhtiöön osallistumisesta tehneet, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy toteuttaa suunnatun osakeannin muille osakkaille.

Liitteet


Tampereen kaupungin konsernirakenne 31.8.2015

Tampereen kaupunki

31.8.2015Muu-tos-%

31.8.2015Muu-tos-%

Tytäryhteisöt KuntayhtymätEkokumppanit Oy (osuus äänim. 93,50 %) 90,57% Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 34,13%Finnpark Oy ** 100,00% Pirkanmaan liitto 45,58%

Finnpark Tekniikka Oy 100,00% Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntay.** 38,37%Pysäköintiveturi Kiint Oy (osuus äänim. 88,70 %) 90,85% Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 62,45%Tullin Parkki Oy (osuus äänimäärästä 59,46 %) 69,60%Pellavan Parkki Kiint Oy 60,60%

Haukiluoman Liikerakennus Oy 73,01% Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt *Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy 72,11% Atalan Liikekeskus Kiint Oy* 40,00%Insinöörioppilastalo Oy 63,18% Ateljeetalo Oy 47,66%Keinupuistokeskus Oy 57,02% Coxa Oy (konserni) * 20,56%Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy 59,31% Finn-Medi Delta Kiint Oy * 0,00% -30,85%Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy 52,97% FinnMedi Oy 27,78%Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy 86,08% Hervannan Juhani As Oy * 28,04%Opintanner Kiint Oy 100,00% Hervannan Kanjoni As Oy * 43,47%Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy 54,34% Kosken Parkki Kiint Oy * 21,08%Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 100,00% Mummunkujan pysäköinti Oy * 31,33%

Tieteenkadun Parkki Kiint Oy 68,75% Suomen Hopealinja Oy 28,46%Tupakkikiven Parkki Kiint Oy 61,03% Tampereen Sokeain Kiint Oy * 29,88%

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy 87,00% Tumpin Parkki Kiint Oy * 20,96%Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö 87,00% Tuotekehitys Oy TamLink * 24,00%

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ** (osuus äänim. 65,33 %) 49,69% Tyrkkölä As Oy 47,72%Pirkan Putkikeräys Oy (osuus äänim. 63,34 %) 47,49% -0,21% Virontörmän Lämpö Oy 40,42%

Runoilijan tie Oy 72,58% YH Kodit Oy (konserni) * 35,71%Tammenlehväsäätiö (konserni) 100,00%

Tammenlehväkeskus Oy 100,00%Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy 100,00% YhteisyhteisötTampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

60,47% Jotospirtti Oy 50,00%

Visit Tampere Oy 60,47% Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ** 33,33%Tampereen Kotilinnasäätiö 100,00% Pikassos Oy 25,00%

Pispan Tupahaka As Oy 75,71%Tampereen Tammelankodit As Oy 100,00%Vellamonkodit Oy 100,00% Yhdistelemättömät tytäryhteisöt

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy 66,00% Maisansalo Oy 100,00%Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 100,00%Tampereen Sarka Oy 100,00% 50,00%Tampereen Sähkölaitos Oy ** 100,00% * merkityt osakkuusyhteisöt on yhdistelty 33,33%

Tampereen Energiantuotanto Oy 100,00% konsernitilinpäätökseen 25,00%Tammervoima Oy (osuus äänim. 83,01 %) 75,35% ** Yhtiöillä alakonserni

Tampereen Kaukolämpö Oy 100,00%Tampereen Sähkönmyynti Oy 100,00%Tampereen Sähköverkko Oy 100,00%Tampereen Vera Oy 100,00%

Tampereen Särkänniemi Oy 100,00%Tampereen työvalmennussäätiö Syke 100,00%Tampereen Vuokra-asunnot Oy 100,00%Tampereen Vuokratalosäätiö 100,00%

VTS Kiinteistöpalvelu Oy 100,00%Tampere-talo Osakeyhtiö 100,00%Tavase Oy 69,54%TREDU-Kiinteistöt Oy 66,46%Tullinkulman Työterveys Oy 100,00% 100,00%Vilusen Rinne Oy 100,00%

Vuores Palvelu Oy 63,49% -0,60%

Liitteet


Ekokumppanit Oy

• Omistus 90,57 %

• Perustettu 2002

• Toimiala: ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvat tiedotus-, neuvonta- ja asiantuntija-palvelut sekä ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvien tuotteiden myyminen ja välittäminen

TOIMINNAN TAVOITTEET



Finnpark Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 1970

• Toimiala: maksullisen pysäköinnin järjestäminen sekä pysäköinti- ja liikekiinteistöjen rakennuttaminen, kehittäminen, hallinta ja vuokraus

Insinöörioppilastalo Oy

• Omistus 63,18 %

• Perustettu 1955

• Toimiala: asuntojen hankinta, vuokraus ja hallinta ensisijaisesti Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille


Tulos on positiivinen Toteutunut tulos

Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyttä Toteutustilanne


Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä

Sijoitetun pääoman tuotto > 5 % Sijoitetun pääoman tuotto-%

Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä Ekokompassi-sertifikaatti


Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % Toteutunut käyttöaste

Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015

Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste

Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu Toteutustilanne

Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017

Toteutustilanne

Liitteet


Kiinteistö Oy Opintanner

• Omistus 100 %

• Perustettu 1982

• Toimiala: omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuttaa rakennuksia ja vuokrata huoneistoja

Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 1966

• Toimiala: asuntojen rakennuttaminen, hallinta ja vuokraus opiskelijoille









Toteutustilanne







Toteutustilanne

Liitteet




Oy Runoilijan tie

• Omistus 72,58 %

• Perustettu 1967

• Toimiala: matkustajalaivaliikenne ja siihen liittyvä muu liiketoiminta



Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta Toteutunut tulos, matkustajamäärä

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

• Omistus 87 %

• Perustettu 1995

• Toimiala: korkea-asteen koulutus ammattikorkeakoulussa


Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt

Sijoittuminen oppilaitosten suosituimmuustilastoissa (ensisijaiset hakijat/aloituspaikka), kansainvälisen henkilöstö- ja opiskelijavaih-don määrä verrattuna edellisiin vuosiin, koulutusviennin edistymi-nen, tehdyt toimenpiteet

Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampe-reen yliopiston yhteinen Tampere3–prosessi etenee aikataulussa

Toteutustilanne

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

• Omistus 49,69 % (osuus äänimäärästä 65,33 %)

• Perustettu 1994

• Toimiala: jätteenkäsittely, muu jäte- ja ympäristönhuoltotoiminta sekä tähän liittyvien tuotteiden kauppa


Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmannek-sessa suurista kaupungeista

Hintataso, omakustannusperiaatteen toteutumisen kokonaisarvio

Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 %:iin Jätteen hyödyntämisaste

Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi Hiilidioksidiekvivalenttitonni / käsitelty jätetonni ja /asukas

Liitteet





Tammenlehväsäätiö

• Perustettu 1991

• Toiminnan tarkoitus: sosiaalihuollon avopalvelujen tuottaminen


Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatiminen yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa

Toteutustilanne

Tampereen Sähkölaitos Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2005

• Toimiala: energialiiketoiminta


Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä

Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti Osakekannan arvo lisättynä maksetuilla osingoilla

Energiatuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990 tasolta

Energiatuotannon CO2-päästöt

Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 30 % Uusiutuvien energialähteiden osuus

Tampere-talo Osakeyhtiö

• Omistus 100 %

• Perustettu 1988

• Toimiala: Tampere-talon hallinta ja vuokraus musiikki-, kongressi-, juhla- ja näyttelytapahtumille ja niihin liittyvän palvelun ja laitteiden vuokraus, sekä ohjelma- ja ravintolatoiminta


Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2013-2015 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 650

Kävijämäärä, tapahtumien lukumäärä

Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikataulussa ja kustannusarvio pitää Toteutustilanne

Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmistaen Toteutunut tulos

Liitteet





Tampereen Kotilinnasäätiö

• Perustettu 1963

• Toimiala: järjestää asuntopalveluita ikääntyville ja eläkkeellä oleville ihmisille, rakentaa tuettua asumista ja palveluasumista varten tiloja sekä neuvoo asukkaita asumiseen liittyvissä kysymyksissä





Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy

• Omistus 66 %

• Perustettu 2005

• Toimiala: tilojen vuokraus urheilu-, messu- ja kongressitapahtumiin sekä niihin liittyvien oheispalvelujen tarjoaminen



Tampereen Palvelukiinteistöt Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2005

• Toimiala: kiinteistöjen vuokraus, kehittäminen ja hallinta


Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavaraisuusaste on yli 35 % Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste

Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä

Liitteet





Tampereen Särkänniemi Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 1965

• Toimiala: matkailun edistäminen Tampereella ja siihen liittyvä liiketoiminta sisältäen huvipuisto- ja ravitsemustoiminnan; lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo


Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijä-määrien keskiarvo

Toteutunut kävijämäärä

Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä

Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatko-jalostukseen tai energiana)

Jätteen hyötykäyttö-%

Tampereen Vuokra-asunnot Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2000

• Toimiala: asuntojen vuokraus ja hallinta sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntojen omistajahallintotehtävät.



Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % Sijoitetun pääoman tuotto-%

Tampereen Vuokratalosäätiö

• Perustettu 1970

• Toimiala: hankkia asuntoja mahdollisimman halpaa vuokraa vastaan sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille, hallita ja omistaa tontteja ja asuinrakennuksia sekä vuokrata asuntoja



Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015


Liitteet





Tavase Oy

• Omistus 69,54 %

• Perustettu 2002

• Toimiala: tekopohjaveden valmistus sekä laitosten suunnittelu, omistaminen, rakentaminen, hoito ja ylläpito


Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liittyvän valitusprosessin aikana Toteutuneet kustannukset

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

• Omistus 60,47 %

• Perustettu 2009

• Toimiala: seudullisen elinkeinopolitiikan ja siihen liittyvän toiminnan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudulla



Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja investointeja

Yrityspalveluseteli on otettu käyttöön, avointen innovaatioympä-ristöjen kautta syntyneet yritykset, kehitystoimenpiteisiin osallis-tuneiden yritysten määrä, potentiaalisten sijoittajien tapaamisten määrä

Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu

Toteutustilanne

Vilusen Rinne Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 1967

• Toimiala: asuntojen rakennuttaminen, hallinta ja vuokraus



Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015


Liitteet





Tampereen Sarka Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2011

• Toimiala: avustavien hyvinvointi- sekä hallinto- ja tukipalveluiden tuottaminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen


Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen Asiakkaiden määrän kasvu, työllistyneiden määrä


Tampereen työvalmennussäätiö Syke

• Perustettu 2011

• Toiminnan tarkoitus: säätiön tarkoituksena on edistää työllistymistä sellaisille henkilöille, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa tai jotka tarvitsevat erityisiä palveluita sijoittuakseen työmarkkinoille


Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteutettu

Toteutustilanne

Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen Toteutunut kehitys

Taseen alijäämä katetaan loppuun Toteutunut tulos

Tredu-Kiinteistöt Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2013

• Toimiala: kiinteistöjen vuokraus ja hallinta



Liitteet




Tullinkulman Työterveys Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2015

• Toimiala: työterveyshuoltopalvelut


Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatio-kulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.

Yleisarvio yhtiön toiminnasta, tehdyt toimenpiteet

Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähin-tään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla

Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset

Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa vähintään 50 % tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017)

Tilikauden tulos, maksetun osingon määrä

Tuomi Logistiikka Oy

• Omistus 51 %

• Perustettu 2015

• Toimiala: logististen toimintojen (esim. hankintapalvelut, materiaalihuolto ja kuljetustenohjaus) hoitaminen ja siihen liittyvän toiminnan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen.


Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatio-kulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.

Yleisarvio yhtiön toiminnasta, tehdyt toimenpiteet

Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla

Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset

Yhtiön tulos on positiivinen Tilikauden tulos

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy

• Omistus 100 %

• Perustettu 2015

• Toimiala: toimia seudullisena vesihuoltolaitoksena osakaskuntiensa alueella



Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee aikataulussa ja suunnitteluvai-heen rahoitus on järjestetty

Toteutustilanne

Liitteet


Merkittävät aluerakennushankkeet

Hiedanranta

Hiedanrannan aluekehitysohjelma mah-dollistui, kun Tampereen kaupunki osti vuonna 2014 Lielahden vanhan teollisuus-alueen 26 milj. eurolla Metsä Board Oyj:ltä. Kaupan maa-alueet ovat noin 90 hehtaaria ja vesialueet 1000 hehtaaria.

Tampereen kaupunginhallitus päätti 22.6.2015 perustaa Hiedanrannan alueke-hitysohjelman. Ohjelmassa uudistetaan Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja laadullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään alueen työpaikka- ja asukasmäärää huo-mattavasti joukkoliikenteen ja kevyen lii-kenteen laatukäytäviin tukeutuen.

Hiedanranta on kaupungin strategian toteutumisen kannalta merkittävä alueke-hitysohjelma ja toteuttaa kaupunkistrate-gian painotuksia:

1. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoi-tetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukko-liikenteen laatukäytäville.

• Asuntokanta on monipuolinen ja kau-pungissa on riittävästi opiskelija-asunto-ja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

• Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kas-vanut vuosittain 5 prosenttia.

• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elä-mäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kau-pungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskun-tarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä.

Hiedanranta on uusi Näsijärven ranta-kaupunginosa, joka yhdistää mielenkiin-toisella tavalla työtä, toimintaa, asumista ja tapahtumia. Se on uudenajan Länsi-Tam-pereen kaupunginosakeskus muutaman minuutin päässä Keskustorilta.

Toiminnan painopisteet vuonna 2016Hiedanrannan toiminnan painopiste vuon-na 2016 on esiselvityksissä, tutkimuksissa, maankäytön suunnittelussa ja esirakenta-misessa.

Tavoitteet vuodelle 20161. Hiedanrannan suunnittelukilpailu on

antanut suuntaviivat maankäytön suun-nittelulle ja tulevan raitiotien paikka on varmistunut.

2. Hiedanranta on avattu väliaikaiseen käyttöön, kun vaaralliset tehdasrakenteet on purettu.

3. 0-kuidun käyttö on suunniteltu ja ve-sialueen kunnostus aloitettu.

Investoinnit (1 000 euroa) TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi

Yleisten alueiden suunnittelu 0 0 0 -100

Liikenneväylät ja viheralueet 0 0 0 -900

Maa- ja vesialueet -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019


Toimintamenot -500 -500 -500 -500

Toimintakate -500 -500 -500 -500

Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2016

Toimintamenot

Kaupunkiympäristön kehittäminen -300

Maa- ja vesialueet -200

Toimintamenot -500

HANKKEEN TALOUS

Liitteet


Keskustahanke

Keskustahanke on kaupungin strategian toteutumisen kannalta merkittävä alue-kehitysohjelma, joka koordinoi keskustan muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin osalta. Keskustan kehittämisohjelman (Viiden tähden keskusta) tarkoituksena on luoda maankäytön ja liikenteen koko-naiskonsepti. Sillä kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luo-daan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. Voimas-sa oleva Keskustan kehittämisohjelma on hyväksytty 6.5.2013 kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Kehittämisohjelman päivityksen luonnos vuosille 2015–2030 on valmistunut vuonna 2015.

Voimassa olevan kehittämisohjelman mukaan keskustan elinvoimaa ja viihtyi-syyttä vahvistetaan Keskustan kehittä-misohjelman toimenpiteillä kaupunkistra-

tegian painotusten mukaisesti. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalai-nen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uu-dis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Maankäyttöä, asumista, lii-kennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tiivis, vihreä ja vähähiili-nen yhdyskuntarakenne tukee koko kau-punkiseudun kehitystä. Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntaraken-teen sisään. Keskustaa kehitetään moni-puolisena palvelukeskittymänä. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan.

Toiminnan painopisteet vuonna 2016Keskustahankkeen kehittämisen paino-piste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston ja Kunkun parkin hankkeissa sekä Ranta-

Tampellan teknisessä suunnittelussa. Kes-kustan länsipuolen ja erityisesti Keskus-torin ympäristön kehittämispotentiaalista järjestetään osallistava visiotyö. Aseman-seudun kehittämisen ensimmäisen vai-heen Kansi ja monitoimiareena -hankkeen toteutusta valmistellaan yhdessä valitun kumppanin kanssa. Rakentamisen paino-piste on Ranta-Tampellan esirakentami-sessa sekä Ratinan kauppakeskuksen to-teutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä.

Tavoitteet vuodelle 20161. Keskustan kasvutavoitteita mahdol-

listavien Ranta-Tampellan ja Eteläpuiston uusien asuinalueiden kehittäminen on edennyt kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti.

2. Asemanseudun kehittäminen etenee MAL-sopimuksen mukaisesti yhteistyössä valtion kanssa ja Kansi ja areenahankkeen toteuttamisesta on päätökset.

3. Keskustan länsipuolen vetovoimaa vahvistavat keskeiset hankkeet ovat eden-neet.


Toimintatulot

Konsernihallinto - hanketoimisto 40

Toimintamenot

Konsernihallinto - hanketoimisto -1 012

Kaupunkiympäristön kehittäminen -1 394

Toimintakate -2 366

Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016


Toimintamenot -2 607 -2 362 -2 362 -2 406

Toimintakate -2 593 -2 345 -2 345 -2 366


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessi

Yleisten alueiden suunnittelu -262 -500 -500 -600 -600 -600 -600

Liikenneväylät ja viheralueet -272 -2 000 -2 000 -7 600 -28 000 -20 000 -15 200

Maa- ja vesialueet -1 614 -2 600 -2 600 -1 000 0 0 0

HANKKEEN TALOUS

Liitteet


Vuores-hanke

Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 strategisena projektina uuden kaupun-ginosan suunnittelemiseksi ja toteuttami-seksi. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2016 aluekehitysohjelmana. Kaupunginhallitus on 17.3.2014 hyväksynyt Vuoreksen pro-jektisuunnitelman päivityksen. Vuorek-sen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkuvuosille. Hankkeen toi-mialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue. Vuores toteuttaa kaupunkistrategian pai-notuksia:

• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elä-mäntapoihin ja yhteisöllisyyteen.

• Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintai-sia asuntoja.

• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskun-tarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä.

Toiminnan painopisteet vuonna 2016Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakenta-misen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Talonrakennus-työmaiden valmistuttua pyritään käyn-nistämään niitä ympäröivän alueen vii-meistelytöitä nopealla aikataululla. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Tavoitteet vuodelle 20161. Isokuusen puukaupunkihankkeen ta-

lonrakennustyöt ovat käynnissä ja Havu-laaksonpuiston puurakenteet on toteutet-tu.

2. Isokuusen omakotialueelta luovute-taan vuonna 2016 43 tonttia, joista 23 kpl myydään ja 20 kpl vuokrataan sekä varau-dutaan luovuttamaan vuonna 2017 23 tont-tia, vuonna 2018 66 tonttia ja vuonna 2019 50 tonttia.

3. Vuoreskeskuksen ja Koukkurannan asuinalueen katujen viimeistelytyöt on tehty.


Toimintamenot

Konsernihallinto - hanketoimisto -292

Kaupunkiympäristön kehittäminen -400

Toimintamenot -692

Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2014Alkuper. TA 2015

Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatulot 14 0 0 0 0 0 0

Toimintamenot -813 -913 -913 -692 -692 -692 -692

Toimintakate -799 -913 -913 -692 -692 -692 -692


Muutettu TA 2015

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi

Yleisten alueiden suunnittelu -274 -350 -350 -250 -250 -250 -250

Liikenneväylät ja viheralueet -6 738 -4 050 -4 050 -4 350 -5 000 -4 000 -3 000


Nettoinvestoinnit -7 012 -3 550 -3 550 -4 400 -5 250 -4 250 -3 250

HANKKEEN TALOUS

Liitteet


Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen Talonrakennushankkeet

Hankkeen nimi/kustannukset 1 000 euroa Kustannus-arvio

Ylläpito-vuokran

kasvu

Pääoma-vuokran

kasvu

Vuokran kasvu

yhteensä

Arvioitu valmistuminen

VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS 164 000

Perusopetus

Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun pp ja laajennus 20 000 140 1 400 1 540 08-2017

Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, pp ja laajennus 29 500 310 2 065 2 375 08-2017/08-2018

Pispalan koulun pp 4 700 0 329 329 2018

Vehmaisten koulu ja päiväkoti 14 000 294 980 1 274 08-2016

Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat 11 200 0 784 784 08-2017

Lielahden koulun vanhan osan pp 4 000 0 280 280 08-2018

Pohjois-Hervannan koulun pp 11 000 0 0 0 2020

Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin pp 5 000 0 0 0 2020

Olkahisen koulun pp 6 500 0 0 0 2021

Koulurakennusten pienet hankkeet 630 630

Varhaiskasvatus

Multisillan päiväkoti 4 900 0 0 0 2019

Kalevanharjun päiväkodin pp 1 500 0 105 105 08-2016

Mustametsän päiväkoti ja neuvola 8 000 168 560 728 2020

Härmälän päiväkoti ja koulu 6 200 130 434 564 08-2017

Haukiluoman päiväkoti 6 000 126 420 546 2018

Messukylän (uusi) päiväkoti 6 000 0 0 0 2018

Saukonpuiston päiväkoti ja koulu 7 900 0 0 0 2018

Kanjonin päiväkoti ja koulu 4 600 0 0 0 2019

Irjalan päiväkoti ja koulu 7 400 155 518 673 2018

Lielahden uusi päiväkoti 5 600 0 0 0 2021

Päiväkotien pp 630 630

Päiväkotien pienet hankkeet 315 315

LUKIOKOULUTUS 0

Lukioiden pienet hankkeet 63 63

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT 44 100

Kulttuuripalvelut

Metson tilamuutokset ja pp 11 500 0 805 805 05-2017

Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus 16 700 117 1 169 1 286 05-2016/05-2017

Kulttuurirakennusten pienet hankkeet 322 322

Vapaa-aikapalvelut

Tesoman jäähalli 8 100 170 567 737 01-2017

Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) 7 800 82 273 355 07-2016

Liikuntapaikkojen pp 420 420

Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet 147 147

VUOSINA 2015-2019 TOTEUTETTAVIEN TALONRAKENNUSHANKKEIDEN VUOKRAVAIKUTUKSET

Liitteet


Hankkeen nimi/kustannukset 1 000 euroa Kustannus-arvio

Ylläpito-vuokran

kasvu

Pääoma-vuokran

kasvu

Vuokran kasvu

yhteensä

Arvioitu valmistuminen

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 80 100

Kissanmaan perhetukikeskuksen pp ja laajennus 10 000 105 700 805 11-2015/01-2017

Hatanpään kantasair. pp 4-5 ja laajennus 12 000 126 840 966 08-2016

Hervannan toimintakeskus, terveysaseman pp 4 600 0 322 322 11-2015/06-2016

Koukkuniemen kehittäminen

Toukola (huoltorak. päälle) 17 000 357 1 190 1 547 03-2017

Rauhaniemen sairaalan pp 5 500 0 0 0 2020

RAUSAN laajennus 13 000 273 910 1 183 2019

Uusi Havula 18 000 0 0 0 2021

Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet 455 455

KONSERNIHALLINTO 0

Muiden rakennusten pp ja kiinteistötekn. laitteet 399 399

Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit 630 630

Valmistuneiden kohteiden jälkityöt 0 0

Suunnittelukustannukset 0 0

MUUT KIINTEISTÖT 0

Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiint. investoinnit 0 0 0

TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ 288 200

VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TO-TEUTETTAVAT HANKKEET

Vuorestalo 43 500 0 1 190 1 190 2019

Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema) 11 000 231 770 1 001 10-2017

Pispan palvelukeskuksen pp 19 200 0 1 344 1 344 2017

Ateriakeskus 15 000 315 1 050 1 365 2018

Pirkanmaan musiikkiopisto 8 000 168 560 728 2019

Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö 12 000 252 840 1 092 2016

Tampereen maauimala 7 000 147 490 637 05-2017

Kanta-Sarvis I 16 800 0 1 176 1 176 06-2016

Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat 7 000 147 490 637 10-2017

Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö 9 900 208 693 901 2017

Koillisen hyvinvointikeskus 2 300 48 161 209 06-2016

Tammelan stadion 17 000 0 0 0 2020

Yhteensä 168 700

Tredu Santalahdentie 10 23 000 0 1 380 1 380 2016

Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen pp ja muutostyöt 7 200 0 432 432 2017

Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat 18 400 331 1 104 1 435 2017

Tredu Kangasala 18 000 0 1 080 1 080 2018

Tredu Pirkkala 12 400 223 744 967 2017

TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä 79 000

YHTEENSÄ 247 700

Liitteet


Taulukossa on esitetty määriteltyinä vuo-sina toteutettavien ja toteutettavaksi suunniteltujen tilahankkeiden arvioidut vuokravaikutukset. Kaupungin palveluiden edellyttämiä tilajärjestelyjä toteutetaan kaupungin omina talonrakennusinvestoin-teina, vuokraamalla tai vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla. Taulukko osoittaa, mitkä ovat tilajärjestelyistä kaupungille syntyvät käyttötalouden kustannusvaikutukset riip-pumatta hankkeen rahoitusmallista. Taulu-kossa on tarkasteltu vain tilajärjestelyistä seuraavia välittömiä kustannusvaikutuksia eli tilojen loppukäyttäjille kohdistuvia ko-konaisvuokrien kasvua. Tarkastelu ei kata palveluiden sisällön tuottamisesta synty-viä käyttötalouden menoja, kuten tiloihin sijoittuvan toiminnan henkilöstömenoja.

Taulukko on informatiivinen ja esitetyt luvut muuttuvat hankkeiden suunnitel-mien ja kustannusarvioiden tarkentuessa sekä sisältöjen muuttuessa. Taulukossa käytetyt hankkeiden kustannusarviot pe-rustuvat monien kohteiden osalta tunnis-tettujen tarpeiden perusteella laadittuihin tarveselvityksiin. Osasta ei ole vielä lau-takunnissa hyväksyttyjä tarveselvityksiä. Parhaiten on voitu arvioida lähimpänä to-teutusta olevien kohteiden kustannuksia, koska niistä on olemassa pisimmälle viedyt suunnitelmat. Arviot esitetyistä vuokran kasvuista ovat siis informatiivisia ja suun-taa antavia. Myös valmistumisajankohdat ovat arvioituja.

Omina investointeina toteutettavien kohteiden pääomavuokrat on laskettu 7 prosentin mukaan ja ylläpitovuokrissa on

käytetty keskimääräisiä ylläpidon yksik-kökustannuksia. Vuokrattavien kohteiden osalta kokonaisvuokran on arvioitu olevan noin 9 prosenttia hankkeen kustannusar-viosta. Se sisältää sekä pääoma- että yllä-pitovuokran.

Osa hankkeista aiheutuu kasvavasta pal-velutarpeesta ja siitä seuraavasta palvelu-verkon laajentumisesta. Näissä kohteissa kysymys on suoraan menojen kasvusta. Moni hanke on kuitenkin osa palveluver-kon uudelleenjärjestelyn ja rationalisoin-nin aiheuttamaa ketjutusta, jonka seu-rauksena tiloja saattaa jäädä pois käytöstä ja täten saavutetaan myös säästöjä. Näi-den ketjutusten osalta kaupungille synty-vä yhteenlaskettu nettomenojen kasvu voi olla esitettyä kokonaisvuokravaikutusta pienempi.

Liitteet


Täydentäviä tietoja

Kaupunki ja liikelaitokset TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Asukasmäärä 31.12. 220 446 223 004 224 900 227 790 230 200 232 700 235 100

Tuloveroprosentti 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75

Kiinteistöveroprosentit

- yleinen 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05

- vakituinen asuinrakennus 0,45 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50

- muut kuin vakituinen asuinrakennus 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90

- yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25

- rakentamaton rakennuspaikka ei määrätty 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

Koiravero, euroa/koira 34 34 34 34 34 34 34

Toimintamenot, milj. euroa -1 452 -1 492 -1 511 -1 536 -1 564 -1 595 -1 627

Toimintakate, milj. euroa -1 085 -1 090 -1 106 -1 133 -1 123 -1 150 -1 182

Verotulot, milj. euroa 831 870 887 893 901 933 969

Valtionosuudet, milj. euroa 302 300 294 310 313 316 319

Vuosikate, milj. euroa 67 83 79 76 98 106 113

Poistot, milj. euroa -84 -88 -89 -92 -97 -100 -105

Vuosikate, % poistoista 80 94 89 83 101 106 107

Tulos, milj. euroa 0 -19 -10 -16 1 6 8

Nettoinvestoinnit, milj. euroa -142 -214 -212 -232 -225 -220 -208

Investointien tulorahoitus, % -47 -39 -37 -33 -43 -48 -54

Lainakanta 31.12., milj. euroa 394 375 377 492 627 717 807

Lainat, euroa/asukas 1 785 1 680 1 678 2 159 2 723 3 081 3 432

Toimintamenot, euroa/asukas 6 585 6 692 6 719 6 745 6 794 6 856 6 921

Verotulot, euroa/asukas 3 772 3 902 3 942 3 919 3 916 4 009 4 120

Valtionosuudet, euroa/asukas 1 371 1 347 1 308 1 361 1 360 1 358 1 357

Vuosikate, euroa/asukas 305 373 350 334 425 456 480

Liitteet


Kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 tehdyt muutokset talousarvioon

Strategiaosa


s. 39 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteetTekstimuutos: Otsikko ”Tukipalveluja voidaan avata kilpailulle kaupunginhallituksen ohjauksessa”. Muute-taan muotoon: ”Tukipalveluiden organisointia kehitetään”.


s. 44 KonsernihallintoTekstimuutos, lisätty sivun loppuun ja muutos määrärahoihin: Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön.

Tilaajaosa


s. 55 Varhaiskasvatus ja esiopetusPoistettu viittaukset päivähoidon ryhmäkokojen suhdeluvun kasvattamiseen. Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta mahdollisen varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Päätök-sen aiheuttamat lisäkustannukset (1 miljoonaa euroa) katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää.

s. 55 Varhaiskasvatus ja esiopetusPoistettu viittaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuden rajaamisen ja sen sijaan todetaan, että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia ra-joituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertai-nen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1,6 miljoonaa euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää.

s. 56 PerusopetusMuutos määrärahoihin: Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön.


s. 60Valtuuston päättämä tekstilisäys ”Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilu-alueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia” siirretty teknise-nä muutoksena Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -ydinprosessille.

s. 60 Muutos määrärahoihin: Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön.

Liitteet



s. 69, Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelutTekstilisäys: Sivun neljänneksi viimeinen kappale, virkkeen ”Uuden yleisön tavoittamiseksi toimintaa laajennetaan ja kohdennetaan erityisesti yleisökasvatukseen.” jälkeen lisätään uusi virke:Selvitetään mahdollisuudet tehdä vuosittainen kesätapahtuma erinomaisesti onnistuneesta Sorsapuiston konserttitapahtumasta.


s. 70 (siirretty teknisenä muutoksena kohdasta Osaaminen ja elinkeinojen kehittäminen s. 60)Tekstilisäys kohtaan ”Toimintaympäristön muutokset” kolmannen kappaleen loppuun: Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampe-reelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia.


s. 85 Tekstilisäys ”...uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön.” lauseen jälkeen:Investointikehystä tarkastellaan yhdessä Pitkän aikavälin investointisuunnitelman kanssa.

s. 86 Tekstilisäys, toinen kappale:Höyrypuisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja kesän jälkeen aloitetaan Vuol-teentorin rakentaminen. Rahoitus näihin hankkeisiin osoitetaan keskustahankkeen vuosi-suunnitelmassa.

s. 92 JoukkoliikenneTekstilisäys, ” …yhtenäistyy koko kaupunkiseudulla.” kappaleen jälkeen:Joukkoliikenteen seutulippujärjestelmäuudistuksessa selvitetään kv-opiskelijoiden mahdolli-suudet käyttää joukkoliikenteen palveluita.

s. 92 JoukkoliikenneTekstilisäys, Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset -luvun kolmas kappale. Lisätään kappaleen viimeiseksi virkkeeksi: Lopullista päätöstä maksuvyöhykkeistä tehtäessä pyritään vyöhykkeiden välisiä hintaeroja kohtuullistamaan.

Liitteet


Tuottajaosa

Hyvinvointipalvelut

s. 106 Varhaiskasvatus ja perusopetusTekstimuutos ja muutos määrärahoihin:Poistetaan viittaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuden muutokseen. Poistetaan viit-taukset päivähoidon ryhmäkokojen suhdeluvun kasvattamiseen. Päätösten aiheuttamat lisäkustannukset 2,6 miljoona euroa katetaan kasvattamalla tilaajan palvelutilausta, joten päätöksellä ei ole vaikutusta Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilikauden ylijäämään (alijäämään).

Laskelmat

Investoinnit

s. 158 Taloussuunnitelmakauden investointitasoTekstimuutos: Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistö-jä, yhtiöitä ja osuuksia ja omistuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjes-telyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta.

HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄPL 487, 33101 TAMPEREwww.tampere.fi/talousjastrategia

2016

tampereen kaupunkitampereen kaupungin talousarvio 2016 3 tampere käännekohdassa - suurten...

Documents