tampereen kaupunginkirjaston toimintakertomus 2012 · syyskuussa koitti netti-nyssen monivuotisessa...

2012

TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTON

TOIMINTAKERTOMUS

2012

2010

1 Toimintakertomus 2012

Sisällysluettelo Katsaus vuoteen 2012 2Kirjastopalveluiden käyttö 4Kirjastoautopalvelut 6Kirjaston koti- ja laitospalvelut 7Musiikkipalvelut 7Lasten ja nuorten kirjastopalvelut 8Tiedonhankinnan opetus ja muuta kouluyhteistyötä 9Lukioiden tiedonhallintataitojen opetus 10Alueellinen kirjastoverkko 11Tietopalvelu 14Tietoyhteiskuntapalvelut 14Metso lentoon 17Kirjastoaineisto 18Viestintä ja markkinointi 22Tapahtumat 24Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2012 26Näyttelyt ja luentosalien käyttö 27Kirjaston hallinto ja voimavarat 28Koulutus 30 Remonttia ja rakentamista 31 PIKI-yhteisjärjestelmä 33 PIKI-kirjastot 36Kirjastotoiminnan arviointi 36Kirjaston talous 37Liitteet 40

Kirjastopalvelujohtaja Tuula Haavisto koeistui uuden Olotilan pallotuolin

Toimintakertomus 2012 2

KATSAUS VUOTEEN 2012 Ritva Hokka-Ahti

Kirjastojen perustehtävä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Kirjastoammattilaisten osaamisalueita ovat tiedonhallinta ja siihen ohjaaminen sekä aineistonhankinta ja –valinta. Kun ihmisen omat taidot loppuvat tai kun tarvitaan apua informaatiotulvassa suunnistamiseen, tullaan kirjastoon.

Kirjastojen palvelut ja koko toimintakulttuuri perustuvat asukkaiden tarpeisiin. Menestyäkseen kir-jastojen tulee osata kohdata erilaisia asiakkaita. Palvelujen tasovaatimus kasvaa sivistys- ja koulutus-tason noustessa, tiedon ja kulttuurin kentän kasvaessa ja monimutkaistuessa. Kirjastopalveluja pitää olla tarjolla siellä, missä ihmiset liikkuvat, oli kyseessä sitten fyysinen tai virtuaalitila. (Opetusminis-teriön kirjastopolitiikka 2015).

Tampereen kaupunginkirjaston kirjastoverkko täyttää hyvin kaupunkilaisten sivistykselliset tarpeet. Kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto Metso, Hervannan, Messukylän, Sampolan ja Tesoman alue-kirjastot, 11 kirjastoa eri kaupunginosissa, kirjastoauto Roosa ja Kustaa, internetbussi Netti-Nysse sekä koti-ja laitospalveluiden tuottamat kotipalvelut että kuusi laitoskirjastoa. Lisäksi kirjasto toimittaa vaihtuvia kokoelmia mm. erilaisiin palvelukeskuksiin, päiväkoteihin ja laitoksiin.

Kirjaston laadukas ja syvä kokoelma on tärkeä menestystekijä. Koko-elmissa oli vuonna 2012 lähes 950 000 kirjaa, noin 90 000 musiik-kiäänitettä sekä yli 30 000 DVD-tallennetta, joista suuri osa oli elokuvia. Kirjaston aineistovalikoimaan kuuluu laaja lehtikokoelma, merkittävä määrä äänikirjoja, lautapelejä, sarjakuvia, karttoja ja mikrofilmejä. Kirjaston kokoelmaa toimitetaan jatkuvasti tekemällä poistoja ja hankkimalla uutta, samalla säilyttäen eri aikakausia edustavaa tärkeää aineistoa.

Tampereen kaupunginkirjaston palvelee monipuolisesti ja menestyksellisesti verkossa. Kirjaston omia kotisivut ovat laa-jat ja ajantasaiset. PIKI-verkkokirjasto on kaikille avoin, valtava tietovaranto.

Asiakas pystyy verkossa hoitamaan sujuvasti kirjastoasiointejaan. Kirjaston verkkopalvelut tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa e-kirjojen lainaamiseen, sähköisten lehtien lukemiseen ja musiikin kuunteluun.

Uudet tilat avarsivat Metsoa Pääkirjasto Metson uusi Asiakaspalvelu otettiin käyt-töön 10.1.2012. Tilan saaminen pääkirjasto Metsoon vaati suuren remontin ja paljon joustavuutta, mutta tu-los näytti toimivan heti hyvin. Asiakaspalvelussa voi hoi-taa kaikki lainaukseen, palautukseen, varauksiin ja maksui-hin sekä kirjastokortteihin liittyvät asiat. Asiakas voi myös asioida lainaus- ja palautusautomaateilla ja tehdä itsenäisesti tiedonhakuja kirjaston tietokoneilla.

Asiakaspalveluun saatiin kenties remontin kiinnostavin uusi laite, kun kaa-


reva ja lajitteleva palautusautomaatti saatiin paikoilleen. Tuomakseksi ristitty automaatti lajittelee pa-lautukset 14 laatikkoon, josta ne jatkokäsitellään sujuvasti samassa työtilassa.

Pääkirjasto Metson uusi asiakkaiden oleskelu- ja lukutila, Olotila, avautui 16.3. Olotila suunniteltiin kaikkien kaupunkilaisten yhteiseksi tilaksi, jossa voi lueskella, tehdä töitä tai vain oleilla. Olotilaan sijoitettiin mukavia lukupaikkoja, suosituimpien lehtien valikoima, kysytyimpien uusien teosten eli vippien kokoelma ja info-televisio. . Pääkirjasto Metson perusparannustyö jatkui musiikkiosastolla. Musiikkiosaston suunnittelussa läh-dettiin liikkeelle tilojen avartamisesta ja uusista toiminnoista. Kun kirjaston asiakaspalvelu oli palau-tuksien ja varausten noudon osalta siirtynyt pääkerrokseen, pystyttiin musiikkiosaston paljon tilaa vienyt lainaus-palautustiski purkamaan. Sen tilalle sijoitettiin istumaryhmiä ja hyllyjä uudelle aineis-tolle. Suunnitelmat pienimuotoisesta esiintymislavasta olivat jo pitkällä vuoden lopussa.

Sujuvampaan palveluunPääkirjasto Metson tilojen remontoinnin yhteydessä uudistettiin myös asiakaspalvelukulttuuria. Tu-loksena oli Metso lentoon –hanke. Vähitellen hanke on siirtynyt osaksi arjen toimintakulttuuria. Asi-akkaat saavat sujuvampaa palvelua, jossa tärkeintä on asiakkaan tiedontarpeisiin vastaaminen ja kä-vijöiden viihtyminen kirjastossa.

Muutokselle ratkaisevaa oli uuden Asiakaspalvelun perustaminen ja lajittelevan palautusautomaatin hankinta. Vuonna 2012 Metso lentoon –toimintamalli ulotettiin pääkirjaston kaikille asiakaspalvelu-osastoille.

Myös Hervannan kirjasto kävi läpi valmennuksen kirjaston remontoinnin yhteydessä. Palvelukulttuu-ria uudistettiin hyvin tuloksin. Uusi palvelukulttuuri suunnitellaan otettavaksi käyttöön muissakin toimipaikoissa.

Terveysnyssestä Yllätyskassiin Syyskuussa koitti Netti-Nyssen monivuotisessa toiminnassa merkittävä muutos, kun Ter-

veysnysse -palvelu käynnistyi. Kirjasto vuokrasi Netti-Nyssen terveyttä ja toiminta-kykyä edistävien palveluiden käyttöön, ja Netti-Nysse muuttui Terveysnysseksi

torstaisin ja perjantaisin.

Tampereen kaupunginkirjastossa oli vuoden aikana meneil-lään erilaisia projekteja, uusien palvelujen käyttöönottoja

ja toimintakulttuurin muutoksia. Tällaisia olivat muun muassa Naxos Music library jazz –musiikinkuuntelu-palvelun avaaminen, digitointilaitteistojen hankkimi-nen eri kirjastoihin, Yllätyskassi-konseptin toteutta-minen sekä Kirjatin mediamatka –tietokonesovellus,

jota voidaan hyödyntää 5 – 8-vuotiaiden mediakas-vatuksessa.

Erityisesti Yllätyskassit saivat huomiota medi-assa. Kassit hankittiin pääkirjastoon projektira-hoituksella ja niille luotiin oma logo ja sisällöt. Kassit sisälsivät erilaisia kirjastoaineistoja, ku-ten elokuvia, lehtiä, kirjoja, pelejä ja musiikkia.

Kassien nimet houkuttelivat lainaamaan: ”Arjen anarkiaa lapsille”, ”Barack Obaman iPod”, ”Kast-

raattilaulajat” ja ”Jännitystä ja kulinarismia”


KIRJASTOPALVELUIDEN KÄYTTÖ Ritva Hokka-Ahti

Tampereen kaupunginkirjaston lainaus- ja kävijämäärissä ei tapahtunut vuoden 2012 aikana suuria muutoksia. Tampereella suunta näyttää olevan sama kuin koko maassa: lainausluvut ovat pienessä laskussa, kun taas kävijämäärät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Tampereelle kävijöitä oli jopa hieman entistä enemmän, kaiken kaikkiaan noin 20 000 henkeä enemmän verrattuna edelliseen vuo-teen.

Vuonna 2012 Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikoissa asioi 2 391 347 kävijää. Kävijämäärä kas-voi 0,8 % edellisestä vuodesta. Asukasta kohden käyntejä kertyi 11,1. Lainaajia asukkaista oli 40,4 %.

Pääkirjasto Metso on edelleen asiakkaiden suosiossa, sillä siellä asioi lähes puolet kaikista asiakkaista. Positiivista kehitystä oli myös Hervannan, Härmälän ja Koivistonkylän kirjastoissa, joissa kävijämäärät nousivat selvästi.

Lainaus laski hieman, seutulainaus lisääntyiTampereen kaupunginkirjaston lainojen kokonaismäärä oli 4,9 miljoonaa. Kokonaislainaus väheni 3,6 %. Lainoja oli nyt asukasta kohden 23,1, kun vuonna 2011 niitä oli 24,3. Myönteistä kehitystä lainojen määrissä oli kirjastoautoissa (+ 5,0 %), sekä Härmälän että Koivistonkylän kirjastoissa, joissa molem-missa lainaus lisääntyi lähes 6 %.

Pääkirjasto Metsossa lainojen määrä putosi -4,4 %. Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Metson loistavat aineistokokoelmat ovat koko PIKI-yhteisjärjestelmän käytössä ja kirjautuvat lainoiksi asiak-kaan käyttämässä PIKI-kirjastossa. Seutulainojen määrä lisääntyikin yli 10 % (189 000 lainaa).


E-kirjojen lainaus alkoi Tampereella vasta vuoden 2012 loppupuolella, joten niiden suosiosta ei vielä voi esittää lukuja. Sormituntumalta näyttää siltä, että asiakkaat ovat ottaneet innostuneina vastaan suhteellisen rajallisen valikoiman, joka käsitti noin 180 e-kirjaa. E-kirjojen valikoimaa kasvatetaan kai-ken aikaa, joten tulevana vuonna vasta nähdään, miten suosittuja niistä tulee.

Lasten lainaus ilahduttiKirjoja lainataan ylivoimaisesti eniten, yli 3,5 miljoonaa lainausta. Edelliseen vuoteen verrattuna lai-nojen määrä väheni kaikkiaan 3,5 %. Kirjallisuuden lainauksen kohdalla ilahduttaa tieto, että lasten kirjalainojen määrä on tietokirjallisuuden osalta jopa lisääntynyt hieman, 0,1 %, ja kaunokirjallisuuden lainaus on lähes yhtä suosittua kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan aikuisten kirjalainojen määrä on pudonnut tietokirjallisuuden osalta lähes 6 % ja kaunokirjallisuuden kohdalla lähes 3 %.

Musiikkiaineiston lainaus oli edelleen laskusuunnassa. Musiikkiäänitteitä lainattiin 15,4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Nuottien ja partituurien lainaus väheni 10, 1 %. Av-aineistoista menestyneimpiä olivat DVD- ja Blu-ray-levyt, joiden sisältöjä useimmiten ovat elokuvat. Niiden lainaus lisääntyi 4,1%.

Verkon käyttöKirjaston omilla kotisivuilla vierailtiin vuonna 2012 kaikkiaa 1,35 miljoonaa kertaa (v. 2011 1,46 mil-joonaa). Eniten kävijöitä näyttivät kiinnostavan etusivu ja aukiolot, sekä erilaiset palvelusivut, kuten kurssit ja opetus. PIKI-verkkokirjastossa asioitiin 1,50 miljoonaa kertaa (v. 2011 1,54 miljoonaa). Tam-perelaisia asioi PIKI-verkkokirjastossa 656 611 käynnin verran.

Vuoden aikana valmistui kirjaston omille kotisivuille englanninkielinen sivukokonaisuus, jonka asi-akkaat ovat löytäneet kiitettävästi.

Kirjaston verkkosivuilta löytyy myös henkilökunnan omia blogeja. Blogikirjoituksia julkaistiin koti-sivuilla kaikkiaan 47.


KIRJASTOAUTOPALVELUT Ville-Pekka Nummi

Kirjastoautoilla oli pysäkkejä vuoden 2012 aikana 154 kappaletta. Pysäkkimäärä pitää sisällään iltareit-tien pysäkit, koulupysäkit ja päiväkotipysäkit. Iltareittien pysäkkejä lakkautettiin vuosien 2011–2012 aikana 9 kappaletta ja uusia pysäkkejä perustettiin 5 kappaletta. Uusia aluevaltauksia olivat Hirven-kallion (Annala) ja Vuoreksen asuinalueet. Pirkkalan kunnan toiveesta myös Pirkkalan Toivion asuin-alueelle perustettiin iltapysäkki kesäkuussa 2012. Vuoden lopussa kirjastoautopysäkkejä oli kaikkiaan 145 kappaletta.

Lakkautetut pysäkit 2011–2012 Uudet pysäkit 2011–2012Haiharankatu (Kaukajärvi) Ritakatu (Kissanmaa)Parsikatu (Leinola) Marmorikatu (Annala)Simolankatu (Kaarila) Hupakankorvenkatu (Vuores, Mäyränmäki)Solkiniitynkatu (Annala) Frans Emilin katu (Vuores, Virolainen)Sudenkatu (Kissanmaa) Toivio (Pirkkala)Tilkankatu (Leinola) Vehoniemi (Vehokyläntie, Teisko)Vipusenkatu (Uusikylä)Vuoreksenkatu (Multisilta)

Kirjastoautojen kävijämäärät laskivat 3,1 % vuoteen 2011 verrattuna. Kirjastoautopalveluiden koko-naislainamäärä kasvoi kuitenkin 5 % (253 350) ja oli korkein sitten vuoden 2007. Kirjastoautojen ilta-reittien lainamäärät kasvoivat 4,7 % ja niiden osuus ensilainoista oli 39,1 %.

Peruskouluilla sijaitsevia kirjastoautopysäkkejä oli 25 kappaletta. Koulupysäkeillä tehtyjen lainauksi-en osuus ensilainoista oli 44,7 %. Koulupysäkeillä kirjattujen lainojen määrä laski 2,3 %. Laskua selit-tää osittain Takahuhdin koulun Irjalan toimipisteen ja siellä sijainneen koulupysäkin lakkauttaminen vuonna 2011.

Päiväkodeilla sijaitsevia kirjastoautopysäkkejä oli vuoden 2012 aikana kaikkiaan 28 kappaletta. Päivä-koteja ja esiopetusryhmiä palveltiin myös kirjastoautojen koulu- ja iltapysäkeillä. Uusina käyntipäivä-koteina aloittivat Klaavan päiväkoti (Vuores) ja Myllärin päiväkoti (Ikuri). Kirjastoautojen henkilökun-ta lähetti vuoden 2012 aikana valikoimalaatikoita 21 päiväkodille ja esiopetusryhmälle (257 laatikkoa). Tilastoitujen päiväkotilainojen määrä kasvoi 16,9 % ja niiden osuus ensilainoista oli 13,1 %.

Kirjastoautot osallistuivat kesän ja syksyn aikana lukuisiin tapahtumiin: Laikunlavan avajaiset 30.6., tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtuma Finncon 21.7 Tampereen yliopistolla., Hämeenpuiston puisto-fiesta 12.8., Messukylä-päivä 1.9. ja Suomensaari elää-perhetapahtuma 9.9. Lentävänniemessä.

Vuosittain jaettava Lukutoukka-kiertopalkinto aktiivisesta kirjastoauton käytöstä luovutettiin keväällä Johanneksen koululle.


KIRJASTON KOTI- JA LAITOSPALVELUT Riitta-Liisa Kivi

Kuntalaisten ikääntymisen vuoksi kirjastonkin vanhuspalvelut olivat kasvussa. Erilaisia palveluasu-misen paikkoja perustettiin lisää ja suurin osa uusista yksiköistä halusi palveluita kirjastosta. Kotipal-veluasiakkaana olevien yksityishenkilöiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ollen 134 yksityishen-kilöä ja 53 yhteisöasiakasta. Koti- ja laitospalvelut järjesti näiden erityisryhmien palveluista pääosan mutta koordinoi yhteistyötä myös lähikirjastojen kanssa.

Kirjaston kotipalvelu on viime vuosina kehittänyt ohjelmia, jotka ovat helposti vietävissä ulos kirjas-tosta ja muokattavissa monenlaiselle kuulijakunnalle. Sävel kantaa runoa –ohjelma yhdisti runoa ja yhteislaulua, Kirjastotunti vei kuulijat muistelemaan entisajan elämää Tampereella. Matkakirjallisuut-ta vinkattiin ikäihmisille palvelutaloissa ja venäjänkielistä ohjelmaa järjestettiin Naistarilla.

Moniaististen muistelulaukkujen avulla saatiin erilaisia teemoja saunasta pula-aikaan välitetyksi ympärivuorokautisessa hoidossa oleville asiakkaille. Mummon kammarin kanssa tehtiin yhteistyö-tä välittämällä hoitolaitoksiin vapaaehtoisia lukijoita ja ohjelman-järjestäjiä.

Laitoskirjastojen toiminta jatkui yhdessä vanhainkotikirjastossa ja kahdessa sairaala- ja kahdessa palvelukeskuskirjastossa. Kirjas-toissa tarjottiin sekä henkilökohtaista palvelua että erilaisia virike- ja osastopalveluita. Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto on alusta asti ollut kaikille avoin kirjasto ja suuntana on ollut avata muitakin laitoskirjastoja uusille asiakasryhmille. Laitoskirjastoissa on käy-tössä jatkuva työnkierto.

Kirjaston koti- ja laitospalvelut teki tiivistä yhteistyötä kulttuu-ri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa yhteisen palvelukulttuurin ja toimivien käytäntöjen luomiseksi tamperelaisten ikäihmisten kult-tuuripalveluihin. Yksikön toimintaa ohjaava ja koko kulttuuri- ja

vapaa-aikatoimialan kanssa yhteinen palvelusopimus solmittiin ensimmäisen kerran Ikäihmisten lau-takunnan kanssa. Hoitohenkilökunnan ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä parannettiin mm. kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelun yhteistyöryhmän järjestämillä yhteisillä koulutuksilla.

Kirjaston koti- ja laitospalvelut oli edelleen mukana ennaltaehkäisevän vanhustyön saralla toimivassa Elonpolkuja –yhteistyöverkostossa ja osallistui mm. Hyvä ikä –messuille ja ensimmäiseen Amuri elää –tapahtumapäivään.

MUSIIKKIPALVELUT Jarkko Rikkilä

Tampereella otettiin musiikkiosaston toimesta ensimmäisenä Suomessa käyttöön Naxos Music Libra-ry Jazz -verkkomusiikkipalvelu, joka täydentää hyvin jo käytössä olevaa Naxos Music Library -palve-lua. Palvelusta voi kuunnella musiikkia suoratoistona ja ilmaisten älypuhelimiin asennettavien mobii-lisovellusten avulla käyttö on PIKI-kirjastokortin avulla mahdollista missä tahansa.

Pääkirjasto Metson musiikkiosasto verkostoitui Tampere Music Festivals -organisaation kanssa. Tam-


pere Jazz Happening näkyi osastolla vahvasti marraskuussa ja liikkuva musiikkikirjasto oli mukana Pakkahuoneen festivaalialueella. Metson musiikkiosaston Facebook -sivut keräsivät vuoden 2012 ai-kana 600 fania ja saivat uusia käyttäjäryhmiä kiinnostumaan kirjaston musiikkipalveluista. Vuoden 2012 musiikki-cd -lainaustilaston kärjessä juhlivat naisartistit: Adele, Kate Bush ja Chisu.

Musiikkiosastolaisten voimin järjestettiin kolme Akustista iltaa ja seitsemän Musiikin kosketus -kuun-telupiiriä. Akustiset illat esittelivät uudenlaisen tapahtumakonseptin, jossa kirjaston peruspalvelui-den, aineistojen ja sisältöjen, avaaminen lyö kättä elävän musiikin kanssa. Musiikkiosaston vieraina syksyllä olivat Ville Leinonen, Janne Laurila sekä Pauli Hanhiniemi ja Ville Rauhala MAD. Musiikin kosketus -kuuntelupiireissä kirjastonhoitajat ovat valinneet levyn, jonka kuuntelun jälkeen voi jäädä keskustelemaan muiden kuulijoiden kanssa.

Musiikkiosastolla Metson perusparannus tuotti näkyviä muutoksia. Musiikkiosaston uutuusalueella voidaan esitellä tuoretta musiikkiaineistoa, järjestää tilaisuuksia ja tukea käyttäjien työskentelymah-dollisuuksia.

LASTEN JA NUORTEN KIRJASTOPALVELUT Anu Hakari

Kirjastosta osallistuttiin Vanhemmuuden tukeminen ja palve-luohjaus-pilottiin (myöhemmin nimellä Vauvaperheryhmä) yhdessä muiden kaupungin sekä kolmannen sektorin toimi-joiden kanssa. Pilotissa kehitellyn toimintamallin tarkoituk-sena on tukea vauvaperheiden arkea. Neuvolakäynneillä kut-suttiin ensimmäisen lapsen saaneita perheitä tilaisuuksiin, joissa keskusteltiin vauvan syntymän tuomista muutoksista parisuhteeseen ja koko perheen arkeen. Kirjasto oli mukana tapaamisissa kertomassa perheille lukemisen tärkeydestä, mediakasvatuksesta sekä esittelemässä kirjallisuutta.

Kuvien kirjasto –hankkeessa kehitettiin Hervannan ja Met-son lastenosastoille visuaaliset opasteet. Opasteilla haluttiin parantaa kirjaston materiaalin löytyvyyttä. Opasteet auttavat erityisesti lukutaidottomia lapsia ja suomea osaamattomia maahanmuuttajia. Samalla selkeytettiin las-ten tietokirjalukitusta yhdistämällä luokkia ja muutamalla niiden nimiä helpommin ymmärrettäviksi. Materiaalia myös järjestettiin uudella tavalla.

Useat kirjastot hankkivat lastenosastoilleen pienille lapsille sopivia leluja kirjastokäynnin viihdyk-keeksi. Metson Satuhuone nukketeattereineen avattiin asiakkaiden vapaaseen käyttöön toukokuussa. Satuhuoneessa voi leikkiä nukketeatteria, lukea, piirtää ja oleilla.

Matin päivän Kirjakutsut järjestettiin kahdeksannen kerran helmikuussa. Kirjakutsuilla esiteltiin vuonna 2011 ilmestynyttä lasten- ja nuortenkirjallisuutta kirjaston henkilökunnalle ja opettajille. Ai-neistoa esitteli Pirkanmaan kirjastojen henkilökunta. Koulutustilaisuuteen osallistui 102 henkilöä.

Pirkanmaan Plättä-kilpailun voiton jakoivat Anneli Kanto Futistyttö –kirjalla sekä Sinikka ja Tiina No-pola Risto Räppääjä saa isän –teoksella. Plättä-kilpailu on järjestetty vuodesta 1975 lähtien.


Nuorten palvelutNuorten kirjastopalveluiden pääkohtia vuonna 2012 olivat erilaisiin tapahtumiin osallistuminen sekä uuden Nuortentilan remonttisuunnittelun käynnistyminen. Kirjasto oli mukana talvilomaviikolla jär-jestetyssä ChillHouse-tapahtumassa sekä toukokuussa lasten ja nuorten Spark-kulttuurifestareilla. Kirjastossa juhlittiin Kansallisena pelipäivänä pelaamisen monimuotoisuutta ja nuorille järjestettiin useita pelitapahtumia pitkin vuotta. Syksyllä alkoi kirjaston Nuortentilan suunnittelu. Nuoret saivat kertoa omia toiveitaan ja ideoitaan tilasta verkkokyselyn avulla sekä osallistumalla pienimuotoiseen asiakasraatiin.

VinkkausVinkkauksen tarkoituksena on tukea ja edesauttaa lukuharrastuksen syntyä ja ylläpitoa, kielen kehit-tymistä sekä kirjojen tuntemusta. Vinkkaus on erityisen tärkeä osa kouluyhteistyötä, kaikille tampere-laisille 3-luokkalaisille vinkataan.

Kirjavinkkauksella voidaan myös tukea ammatillista osaamista ja oppimista. Lastenosaston henkilö-kunta vinkkasi lastenkirjoja mm. Tampereen kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajille, lähihoitaja-opiskelijoille, Tao:n aikuiskoulutusopiskelijoille sekä NNKY:n lastenhoitajille. Näitä aikuisille suun-nattuja lastenkirjavinkkauksia järjestettiin yhteensä 10 kertaa.

TIEDONHANKINNAN OPETUS JA MUUTA KOULUYHTEISTYÖTÄ

Mervi Hietanen

Kirjaston ja koulun päivitetty yhteistyösuunnitelma 2012–2015 valmistui keväällä 2012. Suunnitelman mukaan pyritään tavoittamaan tietyt perusopetuksen luokka-asteet vuosittain. Kukin kirjasto kutsuu itse omat vastuukoulunsa tiedonhankinnan opetuksiin ja kirjavinkkauksiin. Kutsuttujen ja suunnitel-massa mainittujen luokka-asteiden lisäksi myös muita luokkia kävi kirjastoissa runsaasti. Opettajien ja koululaisten tarpeisiin pyritään vastaamaan resurssien rajoissa.

Opetusryhmiä esikoululaisista yläkoululaisiinEsiopetusryhmät käyvät alueittain Hervannan ja Sampolan tietotoreilla ja Netti-Nyssessä mediakasva-tuksen alkuopetuksessa. Tietotorien sekä Netti-Nyssen opetuksia oli hieman edellisvuotta vähemmän, ryhmiä kävi yhteensä 111, joissa oli 1 160 osallistujaa (125 ryhmää/1614 osallistujaa).

Alakoulun 2. - ja 4. -luokille sekä yläkoulun 7. -luokille opetetaan tiedonhankintataitoja. Samalla oppi-laat tutustuvat kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Tämän lisäksi useat 9. luokat käyvät kirjallisuusai-heisessa opetuksessa joko pääkirjastossa tai Sampolan kirjastossa.

Kirjastojen tiedonhankinnan opetuksissa kävi 264 peruskoulu- ja päiväkotiryhmää, joissa oli yhteensä 4995 osallistujaa. Määrä on lähes sama kuin vuonna 2011 (260 ryhmää/4 913 osallistujaa). Opetuskäyn-tien lisäksi kirjastoissa vieraili 114 päiväkoti- ja kouluryhmää (1 723 henkilöä) erilaisilla tutustumis-käynneillä.


Kirjavinkkaus on tärkeä osa kouluyhteistyötäTamperelaiset 3-luokkalaiset kutsutaan syksyisin kirjavinkkaukseen omaan lähikirjastoon tai kirjas-tonhoitaja tulee koululle. Kirjavinkkaus on osa Tampereen kaupungin Taidekaari-kulttuurikasvatus-ohjelmaa. Kolmannella luokalla teemoina ovat sanataide ja teatteri.

Koululaisille vinkattiin yhteensä 121 kertaa, ja kuulijoita oli 2 396. Muille luokka-asteille ja aikuis-ryhmille pidettyjä kirjallisuusesittelyjä oli 96. Suurin osa vinkkauksista oli kolmasluokkalaisten vinkkauksia, mutta myös muille luokka-asteille vinkattiin mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2012 kirjastoauto-osaston kirjastonhoitaja tuli ensimmäistä kertaa mukaan vinkkaamalla kirjastoautojen kiertämien koulujen 3. -luokille.

Kouluverkon muutokset heijastuvat välittömästi kirjastojen opetuskäynteihin. Esimerkiksi Sampolan kirjaston yläkoulukävijät vähenivät huomattavasti Sampolan yläkoulun lopetettua.

Pellervon kirjaston kouluyhteistyö vilkastui viime vuonna entisestään. Pellervossa kävi tiedonhan-kinnan opetuksissa 11 peruskoululuokkaa, joissa oli yhteensä 165 osallistujaa. Myös kirjavinkkausta järjestettiin 11 koululaisryhmälle, joissa oli 237 osallistujaa.

Super-Kauno avuksi kirjastokäynnille Syksyllä 2012 aloitettiin Käy kirjastossa -hanke alakoululaisten opetuskäyn-tejä tukemaan. Super-Kaunon sivusto saatiin valmiiksi marraskuussa ja se avattiin vuodenvaihteessa. Sisällöt sopivat käytettäviksi kirjastoissa opetus-käyntien yhteydessä. Ne ovat vapaasti kaikkien saatavilla verkkokirjastossa, kun tiedonhakuun ja kirjastonkäyttöön liittyviä asioita halutaan käsitellä ko-tona tai koulussa.

Yläkouluyhteistyötä pohdittiin koulutuspäivässäLokakuussa pääkirjastossa järjestettiin maakunnallinen koulutuspäivä, jonka aiheena oli yläkouluyh-teistyö. Päivään osallistui lähes 70 henkeä. Puheenvuoroissa kuultiin muun muassa eri puolilla maata tehtävästä yläkoulujen ja kirjastojen yhteistyöstä sekä kirjastolaisten että opettajien näkökulmasta. Päi-vän aikana esiin nousi erityisesti kirjavinkkauksen suuri tarve, johon kirjasto ei ole pystynyt riittävästi vastaamaan. Siihen pyritään panostamaan tulevaisuudessa.

Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma 2012-2015 löytyy kirjaston kotisivuilta.

LUKIOIDEN TIEDONHALLINTATAITOJEN OPETUS Ritva Hokka-Ahti

Kirjaston rooli on antaa tukea lukioille tiedonhallintataitojen opetussuunnitelman mukaisesti ja omal-ta osaltaan kouluttaa tiedonhakutaidoissa ja kirjastopalveluiden käytössä. Kirjastonhoitaja Helena Salo on ollut kaupunginkirjaston edustajana 2012 päättyneessä Tieto haltuun -projektin ohjausryhmässä joka oli suunnattu lukioille. Projektin päätyttyä perustettiin Lukioiden tie-donhallinnan kehittämisryhmä, jossa on edelleen kirjaston edustus. Henkilökohtaiset yhteydenotot kouluihin ja opettajiin tutustuminen tuottivat tulosta. Kaiken kaikkiaan koulutuksia lukioryhmille


pidettiin vuoden aikana 33 kertaa. Kouluverkon muutokset heijastuivat kirjastojen opetuskäynteihin. Sampolan kirjaston kanssa samaan rakennukseen perustetun Tammerkosken lukion kanssa aloitettiin yhteistyö syksyllä. Lukiosta käytiin infossa ja vinkkauksessa 9 kertaa syksyn aikana. Lisäksi yhdessä lukion kanssa järjestettiin kirjailija Päivi Alasalmen vierailu. Sammon keskuslukion kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan Pellervon kirjaston kouluyhteistyö vilkastui myös lukion kanssa. Lukiolaisia ja muita opiskelijaryhmiä kävi 11 ja niissä oli yhteensä 238 osallistujaa. Pellervossa vieraili kirjailija Johanna Sinisalo, kuulijoina olivat Sammon keskuslukion opiskelijat. Tampereen teknillisellä lukiolla ja Hervannan kirjastolla on ollut säännöllistä yhteistyötä useamman vuoden ajan. Lukioryhmät ovat käyneet tutustumassa kirjaston palveluihin ja opastusta on annettu aineistovinkkausten ja tiedonhaun opetuksen muodossa.

ALUEELLINEN KIRJASTOVERKKO

Koillisen alueen vuosi 2012 Elina Mustonen

Koilliseen alueeseen kuuluvat Kämmenniemen, Pellervon ja Terälahden kirjastot. Aluekirjastona toi-mii Messukylän kirjasto.

Koko alueen merkittävin uudistus on ollut vireillä Terälahden kir-jastossa – vuonna 2012 on suunniteltu Terälahden kirjaston mie-hittämätöntä aukioloa. Toinen suuri muutos Terälahdessa tapahtui syksyllä, kun kirjaston pitkäaikainen hoitaja Ulpu Ketvel jäi eläk-keelle.

Kirjastot ovat uudistaneet ja laajentaneet palvelujaan. Messuky-län kirjastossa on pystynyt varauksen noutamaan itsepalveluna marraskuusta 2012 lähtien. Lautapelejä on voinut vuodesta 2012 lähtien lainata kotiin ja niihin on voinut tehdä varauksia. Peller-von kirjaston viihtyisyyttä parannettiin luomalla lapsille kunnon leikkipaikka. Lisäksi kirjaston aulaan luotiin lukutila sohvineen, joka sekin löysi heti innokkaat käyttäjänsä. Maaliskuussa 2012 al-koi yhteistyö Messukylän kirjaston ja Pappilanpuiston palveluta-lon kanssa. Pellervon kirjastossa aloitettiin kirjaston kotipalvelu.

Pellervon kirjaston henkilökunta osallistui Kissanmaan koululla järjestettyyn harrastustapahtumaan ja Kalevan kyläjuhlaan järjes-tämällä liikuntapelipajan. Messukylän kirjasto osallistui Messuky-lä-päivään Takahuhdin Pappilassa. Päätalo-päivänä. Kallen kahveja nautti noin 50 henkeä Messukylän kirjastossa. Messukylän kirjastossa aloitettiin elokuvaesitykset lapsille syksyllä 2012.

Myös alueen koulujen kanssa oli paljon yhteistyötä. Messukylän kirjaston henkilökunta piti yhdeksän päivänavausta Takahuhdin yläkoululla. Messukylän kirjastossa vieraili yhteensä 44 peruskoululuok-kaa, yhteensä noin 800 oppilasta. Pellervon kirjastossa kävi 11 ensimmäisen vuosikurssin lukioryh-mää, yhteensä 238 opiskelijaa.

Messukylän kirjaston henkilökunta järjesti yhteensä yli 100 aineistonäyttelyä lapsille ja aikuisille. Mes-sukylän kirjastossa oli 14 ulkopuolisten järjestämää näyttelyä. Terälahden kirjastossa oli puolestaan esillä Terälahden koulun oppilaiden töitä kahdeksan kertaa vuoden 2012 aikana.

Tampereen kaupunginkirjasto ja kulttuuripalvelut, Messukylän perinneseura

Päätalo-päiväKallen kahvit Messukylän kirjastossa Sunnuntaina 11.11.2012

Klo 13

Lehtori Esko Myllymäki ja Pirkkalaiskirjailijat ry:n puheenjohtaja Katariina Romppainen

Kahvitarjoilu

Vapaa pääsy, tervetuloa!


Läntisen alueen vuosi Tarja Ylipää

Läntiseen alueeseen kuuluvat Lamminpään ja Lentävänniemen kirjastot. Aluekirjastona toimii Tesoman kirjasto. Lielahtitaloon muutetaan keväällä 2014, jolloin Lamminpään ja Lentävänniemen kokoelmat ja henkilökunta siirtyvät uusiin tiloihin. Aineistokokoelmien kasvattaminen entisiä paljon suurempaan kirjastoon on ollut haasteellista ja siihen on osallistunut koko lännen väki.

Tesoman uuden kiertoliittymän rakennustyöt Tesomankadun ja Tesoman valtatien risteyksessä alkoi-vat alkukesästä ja jatkuivat syksyyn. Kirjastorakennus oli välillä jopa kolmelta suunnalta piiritetty työkonein ja ojin.

Lamminpään kirjaston lainausluvut ja kävijöiden määrät jatkoivat laskuaan tasaiseen tahtiin. Vielä kuitenkin vakioasiakkaat löysivät tien pikkukirjastoon, jonka sulkeminen lähestyy vääjäämättä.

Vuoden aikana ehdittiin järjestää yhdessä Lännen muiden toimijoiden kanssa monta hauskaa tapah-tumaa. Kirjasto osallistui Lentävänniemen koululla järjestettyyn lastenjuhlaan, Suomensaari elää -per-hetapahtumaan, jossa myös kirjastoauto oli paikalla. Tesomalla osallistuttiin Mun äiti -päivään ja Taa-peroiden pikkujouluun, Länsi Liikkeelle -tapahtumaan ja Tesomapäivään. Perinteisillä satutunneilla kävi vuoden aikana viisisataa alle kouluikäistä lasta.

Päiväkodeista ja kouluista käytiin tutustumassa kirjastoihin ja osallistumassa kirjastokäytön opetuk-seen. Lisäksi alueen omat vinkkarit kävivät vinkkaamassa kolmasluokkalaisille. Kaarilan lukiossa vin-kattiin myös englanniksi.

Vuoden yllättävin tapahtuma Lännessä oli, kun Sveitsin suurlähettiläs vieraili Lentävänniemen kir-jastossa tutustumassa sveitsiläiseen valokuvanäyttelyyn La Suisse pluriel. Syksyllä Tesoman kirjasto toimi myös ennakkoäänestyspaikkana.

Eteläisen alueen vuosi Ritva Järvelin

Eteläiseen alueeseen kuuluvat Härmälän, Koivistonkylän, Ne-kalan ja Peltolammin kirjastot. Aluekirjastona toimii Sampolan kirjasto, jossa sijaitsee myös tietotori.

Härmälän, Koivistonkylä, Nekalan ja Peltolammin kirjastot si-jaitsevat alakoulun yhteydessä, ja siksi yhteistyö koulun kanssa on hioutunut kiinteäksi ja jouhevaksi osaksi kirjastojen arkea. Yhteistyössä olivat 2012 mukana myös vanhempainyhdistyk-set. Yhteistyö alueen päiväkotien kanssa jatkui. Kirjastot edisti-vät yhteisöllisyyttä mm. tarjoamalla tilat asiakkaiden käyttöön ja olemalla ”matalan kynnyksen” kohtaamispaikkoja, Esimer-kiksi 22.11.julkistettiin Nekalan kirjastossa kirja Luusoppaa ja lipstikkaa - Ruokamuistoja Iidesjärven rannalta. Kirjaa varten kirjastossa oli aiemmin kerätty alueen asukkaiden omia ruoka-muistoja ja –reseptejä.

Sampolan kirjaston toimintavuotta leimasi Sampolan kiinteis-tön, koulun ja työväenopiston, remontti. Sampolan koulukes-kuksen muutoksen tuen hankkeella haluttiin tukea henkilöstöä

ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tavoitteena oli tuottaa lisäarvoa kaikille toimijoille. Työ-suojelurahastolta ja Tampereen kaupungilta saatiin hankkeelle rahoitusta ja suunnitelmaa tarkennet-tiin loppuvuonna. Hanke toteutetaan pääosin 2013 ja sitä vetää VTT.


Sampolan kirjastossa tehtiin pieni remontti, jonka yhteydessä kohennettiin kirjastosalin valaistusta sekä toteutettiin palvelualueuudistus. Heinäkuusta alkaen asiakkailla on ollut mahdollisuus noutaa varaamansa aineisto itse varaushyllystä. Syyskuun alusta asiakkaat pääsivät lukemaan lehtiä heti aamusta, kun kirjaston lehtilukusali avattiin asiakkaille klo 9.

Sampolan kirjasto vietti 90-vuotissyntymäpäiviään 10.10.2012, Aleksis Kiven päivänä yhdessä asiak-kaiden kanssa. Kävijöitä juhlapäivänä oli yli 1300.

Syksyllä Sampolan kirjasto ja tietotori osallistuivat Bill & Melissa Gatesin säätiön rahoittamaan eu-rooppalaiseen tutkimukseen, jonka avulla selvitettiin yleisten kirjastojen tietotekniikkapalveluiden merkitystä ihmisten elämässä. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.

Härmälän, Koivistonkylän, Peltolammin ja Sampolan kirjastoissa toimi aikuisten lukupiirejä, lisäksi järjestettiin kirjailijavierailuja. Lapsille järjestettiin satutunteja Härmälässä, Peltolammilla ja Sampolas-sa. Koivistonkylän kirjastossa taaperoiden satutuokioita ja Härmälässä palleroiden lorupaja. Peltolam-min kirjastossa aloitettiin Lukutoukkakerho.

Tiedonhakuun, verkkolähteiden käyttöön perehdytettiin koulu- ja opiskelijaryhmiä alueen kirjastoissa 50 kertaa. Näyttelyitä oli alueen kirjastoissa 168. Ulkopuolisten järjestämiä näyttelyitä oli yhteensä 53. IFLA 2012 konferenssiin osallistujia vieraili tutustumassa suomalaiseen kirjastolaitokseen. Vierailijoita oli myös Tampereella tutustumassa mm. Sampolan ja Nekalan kirjastoihin.

Kaakkoisen alueen vuosi Ulla-Maija Vanha-aho

Kaakkoiseen alueeseen kuuluvat Kaukajärven kirjasto ja Her-vannan aluekirjasto, jossa sijaitsee myös tietotori ja lehtilukusa-li. Hervannan kirjaston remontti ja palvelualueuudistus val-mistui kesällä. Vuoden vaihteessa oli jo uudistettu palvelutiski ja palautusautomaatti sekä saatu lisää lainausautomaatteja. Kaikki palvelut saa nyt yhdestä pisteestä heti sisään tultaessa.

Hervannan kirjaston lastenosasto sai uudet puiset kuvalliset opastenopat, kun Kuvien kirjasto-hankkeen avulla saatiin Her-vannan kirjaston ja pääkirjaston lastenosastoilla visuaalisuu-teen perustuva opasteuudistus. Hervannan asukkaista 11% on ulkomaalaistaustaisia, eikä monikaan heistä osaa suomea. Opasteita suunniteltaessa ajateltiin erityisesti lapsiasiakkaita. Monikulttuurisuus on läsnä Hervannan kirjaston arjessa. Kir-jastossa vietettiin marraskuussa kulttuurien juhlaa, joka kokosi yhteen ihmisiä eri kulttuureista. Pääesiintyjänä oli vuoden pa-kolaisnainen Malalai Rahim.

Hervannan kirjasto on tehnyt aina tiivistä yhteistyötä alueen koulujen kanssa. Vuonna 2012 kirjavinkkauksessa kävi 35 luokkaa, joissa oli 645 oppilasta.

Kohta neljäkymmentävuotisen historiansa aikana Hervannan kirjasto oli ensimmäistä kertaa auki myös kesälauantait. Kävijöitä oli ennakoitua enemmän ja aukiolosta saatiin paljon kiitosta. Kaukajär-ven kirjaston lastentapahtumissa vieraili mm. taikuri ja nukketeattereita,vähän vanhemmille pidettiin konsolipeli-ilta loppuvuodesta. Innokkaiden pelaajien toivomuksesta peli-iltojen pitämistä on jatkettu.

Syksyn kunnallisvaaleissa Kaukajärven kirjasto toimi ensimmäistä kertaa ennakkoäänestyspaikkana. Moni äänestämässä käynyt halusi myös kirjastokortin.


TIETOPALVELU Raili Sihvonen

Tietopalvelun tilastot perustuvat kaikissa kirjastoissa kerran kuukaudessa tehtyyn otantaan. Pääkir-jaston tietopalveluosastolla esitettiin aukiolotuntia kohti keskimäärin 27,47 (vuonna 2011 25,08) kysy-mystä, joista tietopalvelukysymyksiä oli 72 % (82 %). Koko kirjastossa oli aukiolotuntia kohti keski-määrin 9,45 (9,01) kysymystä, joista tietopalvelukysymyksiä 35 % (40 %).

Tampereen kaupunginkirjasto osallistui valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta –etä-tietopalveluun. Vuonna 2012 koko palvelussa vastattiin 3 753 (3 966 vuonna 2011) ky-symykseen. Tampereella vastattiin 421 kysymykseen (486), joista 156 (226) oli lähetetty Tampereelta. Muut kysymykset tulivat Pirkanmaalta, muualta Suomesta ja ulkomailta. Tampere oli edellisten vuosien tapaan palvelun kolmanneksi ahkerin vastaaja Helsingin kaupunginkirjaston ja palvelun toimituksen jälkeen.

Tampereen kaupunginkirjasto osallistui myös valtakunnalliseen chat-tietopalveluun. Palvelun päivys-tysvuorot on jaettu kaikille mukana oleville kirjastoille. Tampereelta oli mukana 5 vastaajaa, ja heillä oli päivystysten aikana 28 asiakaspalvelutilannetta.

Tietopalvelutyöryhmän tehtävänä on kirjaston asiakkaiden tiedonhankintamahdollisuuksien paran-taminen kirjastoissa ja verkossa. Työryhmä kokoontui tietopalvelupäällikön johdolla vuoden aikana viisi kertaa. Tehtävät painottuivat kirjastojärjestelmän asiakasohjelman, Arenan, testaamiseen ja kehit-tämiseen.

Pääkirjasto Metson tietopalveluosastolla ja käsikirjastossa valmisteltiin kevään aikana osastojen pal-velujen ja henkilökunnan sulauttaminen toisiinsa. 1.6.2012 alkaen käsikirjaston tiloissa ei ollut enää henkilökuntaa pysyvästi päivystämässä, vaan asiakkaat saavat kaiken tietopalvelun samasta palvelu-pisteestä tietopalveluosastolla.

TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT Perttu Rasi & Eija Late

TietotoritHervannan ja Sampolan tietotorien vuosi 2012 oli pien-ten uudistusten värittämä. Sampolan kirjasto oli Sampo-lan koulun ja työväenopiston tilojen remontin piirittämä syksyyn saakka. Vuosi oli vilkas erityisesti asiakkaille annettujen henkilökohtaisten opastusten suhteen.

Tietotorien ja Netti-Nyssen jo pitkään tarjoama esikou-lulaisten mediakasvatuspaketti muutti myös muotoaan, kun käyttöön saatiin keväällä valmistunut Kirjatin Me-diamatka –mediakasvatusmateriaali. Kirjatin Media-matka keräsi kiitosta päiväkodeilta ja herätti vuoden aikana paljon kiinnostusta kirjastoissa ympäri Suomen. Mediamatka syntyi kaupunginkirjaston ja paikallisten korkeakouluopiskelijoiden yhteistyön tuloksena.


Hervannan tietotorilla jokaviikkoiset nettivinkkaukset kasvattivat suosiotaan. Nettivinkkauksissa esi-teltiin jokin ajankohtainen tai hyödyllinen aihe, joka liittyi tavalla tai toisella tietotekniikkaan tai inter-netin palveluihin.

Hervannan kirjaston tietotorilla myös koko kaupunginkirjaston käyttöön hankitut konsolipelisalkut olivat kovassa käytössä. Erilaisia pelitapahtumia järjestettiin muun työn ohessa niin oman katon alla kuin muissakin kirjastoissa. Hervannan tietotorin henkilökunta kiersi tapahtumissa apuna peliemän-tinä ja –isäntinä.

Tietotorit laajensivat tarjontaansa myös kirjaston henkilökunnan suuntaan tarjoamalla ensimmäistä kertaa muutamia teemakursseja kirjaston sisäisenä koulutuksena henkilökunnalle.

IT-alan uutisoinnin perusteella vaikutti siltä, että vuosi 2012 oli taulutietokoneiden ja älypuhelimien vuosi. Ruohonjuuritasolta nähtynä uuden teknologian vyöry vaikutti kuitenkin huomattavasti mal-tillisemmalta. Asiakkaat kääntyivät kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden puoleen samanlaisten pc-tietokoneita ja internetiä koskevien ongelmien kanssa kuin aiempinakin vuosina.

Tietoyhteiskuntapalveluiden maksuttomia perus- ja teemakursseja järjestettiin vuoden aikana yhteen-sä 357 kertaa.

Netti-NysseTammikuussa Netti-Nyssessä äänestettiin ennakkoon presidentinvaaleissa. Toukokuussa Netti-Nysse lähti Tanskaan. Roskildessa oli suunnitteilla palvelubussihanke ja kiinnostuneita kävijöitä riitti run-saasti.

Ennen kesää syntyi vielä muun muassa digitarinoita Tampereen Selkäyhdistyksen ja OmaPolku ry:n kanssa. Elokuussa Nysse järjesti yhteistyönä Pirkanmaan Elokuvakeskuksen kanssa perinteiset ulkoil-maelokuvanäytökset Härmälässä ja Pyynikinharjulla.

Syyskuussa kirjasto vuokrasi Netti-Nyssen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden käyt-töön, ja internetbussi muuttui joka torstai ja perjantai Terveysnysseksi. Paikalla on terveydenhoitajan ja mediasihteerin lisäksi myös eri järjestöjen edustajia viikkoteemojen mukaan. Terveysnysse valjas-tettiin myös viikon ajaksi rokotusbussiksi ja influenssarokotuksen ehtikin autossa saada lähes 3 900 ihmistä. Terveysnyssen ensimmäisenä syksynä etenkin yli 60-vuotiaat naiset löysivät uuden palvelun hyvin.

Syksyllä Netti-Nysse toimi kunnallisvaaleissa ennakkoäänestyspaikkana. Myös perustyötä ehdittiin tehdä paljon. Kurssipalautteet kertovat, kuinka paljon kurssilaiset arvostavat kirjaston tarjoamia mak-suttomia tietokonekursseja ja kuinka tarpeellisiksi ne koetaan.


Tietoyhteiskuntapalvelut numeroinaAlla on esitetty muutamia tilastotietoja tietoyhteiskuntapalveluiden toiminnasta. Tietokoneen käy-tön perus- ja teemakursseille osallistuvien asiakkaiden ikäjakauma osoittaa kurssien olevan yli 65 - 74-vuotiaiden tamperelaisten suosiossa.

Hervannan tietotori Sampolan tietotori Netti-Nysse Yhteensä

krt hlöä krt hlöä krt hlöä krt hlöä

Medialukutaitojen opetus (kurssit)

95 793 65 566 197 1440 357 2799

Opetus koululuokille 13 131 13 131

Eritysryhmien palvelut 7 69 7 69

Esiopetusryhmien mediakasvatuspaketti

35 376 35 356 28 297 98 1029

Henkilökohtaiset opastukset

268 292 277 288 545 580

Kävijät 47325 48093 15495 95418

Tapahtumat 25 8320 25 8320

Tilan varaus ulkopuo-lisille

60 554 49 262 41 5040 150 5856


METSO LENTOON Anu Virtanen

Aloite Metso lentoon -hankkeesta tuli kaupungin konserninhallinnolta, joka ehdotti kirjastolle asiakaspalvelun parantamiseen liittyvää hankeideaa. Kaupunki halusi ke-hittää toimintamalliinsa kuuluvaa asiakaslähtöisyyttä käytännössä. Hanke toteu-tettiin konsultin avulla.

Metson lainauspalveluihin hanke laajeni syksyllä 2011. Lainauspalveluiden osalta asiakaspalveluhanketta tuki samanaikaisesti toteutettu palvelualueremontti. Ai-

kaisemmin lainauspalvelut oli hajautettu moneen eri palvelupaikkaan ja asiakas joutui asioimaan monella eri tiskillä. Myös pääkirjaston musiikkiosastolla oli erilli-

nen lainauspalvelu, mutta remontin jälkeen kaikki pääkirjaston lainauspalvelut hoide-taan yhden Asiakaspalvelun kautta. Lisäksi varausten käsittelyssä on otettu käyttöön vara-

usten noudon itsepalvelumahdollisuus. Automaatiota on hyödynnetty rutiinitöissä.

Metson lainauspalveluiden Asiakaspalvelussa työskentelee 16 kirjastovirkailijaa sekä heidän esimie-henään lainauspalvelupäällikkö. Työ on kiireistä, asiakkaita Metsossa käy 3 000 - 4 000 päivän aikana. Kirjastovirkailijoiden työpäivään sisältyy keskimäärin 5 tuntia asiakaspalvelua.

Metso-oppaatHankkeen varsinainen läpimurto asiakkaiden palvelun parantamisen kannalta oli ryhmän itse kehit-tämä Metso-oppaan toimintamalli. Samalla ryhmä muutti koko palvelukulttuurin aiempaa aktiivi-semmaksi asiakaspalveluksi. Metso-oppaan toimintamalli on kolmivaiheinen: 1. Tervehdimme kaikkia 2. Viemme asiakkaan perille 3.”Ei ongelmaa” –asenne

Toimintamallin mukaisesti Metso-opas jalkautuu asiakkaiden pariin. Hän vastaanottaa ja tervehtii kirjastoon saapuvat asi-akkaat, auttaa heitä tarvittaessa lainaus- ja palautusautomaa-teilla, vie asiakkaan oikealle hyllylle tai osastolle. Hän siis hoi-taa asiakkaan asian loppuun asti ja ”Ei ongelmaa” –asenteella. Metso-oppaan toimintamalli otettiin heti sen kehittämisen jälkeen käyttöön ja kaikki pääkirjaston asiakaspalvelua tekevät kirjastovir-kailijat noudattavat sovittua toimintamallia.

Asiakkailta on tullut paljon myönteistä palautetta Metson asiakaspalvelun parantumisesta ja henkilö-kunnan paremmasta saavutettavuudesta. Myöhemmin Metso-opas -toimintamalli laajennettiin koske-maan koko Metson asiakaspalvelua tekevää henkilökuntaa.

Kevään 2012 aikana palvelukulttuuriin ja remontoituihin tiloihin kävi tutustumassa 30 virkailijaa Tampereen lähikirjastoista. Lisäksi pääkirjaston virkailijat kävivät viemässä uutta palvelukulttuuria lähikirjastoihin. Palaute vaihdoista on ollut erittäin positiivista ja jokainen yksikkö voi hyödyntää Met-son uutta palvelukulttuuria omaan yksikköönsä sopivaksi.

Lainauspalveluiden työryhmä viimeisteli kirjastossa aloitettua palvelukulttuurin ohjeistusta ja asia-kaspalveluun sopivien pelisääntöjen kirjaamista. Ne on koottu Näin meillä kirjastossa –esitteeksi, joka on jaettu koko henkilökunnalle ja jota käytetään uuden henkilöstön perehdytyksessä.

Metso-opas


Metso lentoon –hanke ja Metso-opas -toimintamalli on herättänyt laajalti kiinnostusta valtakunnalli-sesti. Lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen on käynyt esittelemässä lainauspalveluiden kehittämis-hanketta lukuisissa kirjastoissa ja useat vierailijaryhmät ovat tutustuneet uuteen palvelukulttuuriin. Lisäksi aihetta on esitelty kirjastoalan kansainvälisessä konferenssissa IFLA:ssa Helsingissä kesällä 2012. ”Näin meillä” –esite käännettiin englanniksi. Aiheesta tehtiin myös posteri IFLA:an.

KIRJASTOAINEISTO Maarit Helén

HankintaKirjastoaineiston hankintaan oli taloussuunnitelmassa vuoden alussa 1 477 000 euroa, mikä oli 29 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Kirjastoaineiston hankintaan tästä oli todellisuudessa 1 412 000 euroa, koska 65 000 euroa siirrettiin kirjojen muovituspalvelun kustannuksiin. Kirjanpidon mukaan määräraha käytettiin jälleen erittäin tarkasti, sillä budjetti ylitettiin 1 692,40 eu-rolla. Rahankäytön tarkkuus on huomattava saavutus, koska vuoden 2010 lopulla käyttöönotettu kir-jastojärjestelmästä ei vielä viime vuonnakaan saanut luotettavaa budjettiseurantaa yksikköjen rahan-käytön tueksi.

Vuonna 2012 hankittiin kirja- ja av-aineistoa yhteensä 71 976 kappaletta. Vähennystä edellisvuoteen oli 13 776 kappaletta, mikä osittain selittyy pienentyneellä hankintamäärärahalla. Uutena aineisto-na kirjastoon hankittiin vuonna 2012 lainattavia lautapelejä, jotka saavuttivat heti asiakkaiden suu-ren suosion. Kirjat alettiin tilata valmiiksi muovitettuina sopimustoimittajaltamme Kirjavälitys Oy:tä. Tämä palvelu nopeuttaa aineiston tuloa kirjastoon, koska täällä käsityönä tehtävä muovitus on henki-löresursseja sitova ja hidas työvaihe. Tilastoista ei pystytä saamaan tietoa siitä, kuinka käytetty mää-räraha jakaantui eri aineistolajeille. Alla kuitenkin tilasto vuosien 2012 ja 2011 aineistorahan jakaantu-misesta lehtien, verkkoaineiston ja muun kirjastoaineiston kesken, sillä niihin käytetystä rahasta tieto on tilastoitu erikseen.


Metso lentoon –hanke ja Metso-opas -toimintamalli on herättänyt laajalti kiinnostusta valtakunnalli-sesti. Lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen on käynyt esittelemässä lainauspalveluiden kehittämis-hanketta lukuisissa kirjastoissa ja useat vierailijaryhmät ovat tutustuneet uuteen palvelukulttuuriin. Lisäksi aihetta on esitelty kirjastoalan kansainvälisessä konferenssissa IFLA:ssa Helsingissä kesällä 2012. ”Näin meillä” –esite käännettiin englanniksi. Aiheesta tehtiin myös posteri IFLA:an.

KIRJASTOAINEISTO Maarit Helén

HankintaKirjastoaineiston hankintaan oli taloussuunnitelmassa vuoden alussa 1 477 000 euroa, mikä oli 29 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Kirjastoaineiston hankintaan tästä oli todellisuudessa 1 412 000 euroa, koska 65 000 euroa siirrettiin kirjojen muovituspalvelun kustannuksiin. Kirjanpidon mukaan määräraha käytettiin jälleen erittäin tarkasti, sillä budjetti ylitettiin 1 692,40 eu-rolla. Rahankäytön tarkkuus on huomattava saavutus, koska vuoden 2010 lopulla käyttöönotettu kir-jastojärjestelmästä ei vielä viime vuonnakaan saanut luotettavaa budjettiseurantaa yksikköjen rahan-käytön tueksi.

Vuonna 2012 hankittiin kirja- ja av-aineistoa yhteensä 71 976 kappaletta. Vähennystä edellisvuoteen oli 13 776 kappaletta, mikä osittain selittyy pienentyneellä hankintamäärärahalla. Uutena aineisto-na kirjastoon hankittiin vuonna 2012 lainattavia lautapelejä, jotka saavuttivat heti asiakkaiden suu-ren suosion. Kirjat alettiin tilata valmiiksi muovitettuina sopimustoimittajaltamme Kirjavälitys Oy:tä. Tämä palvelu nopeuttaa aineiston tuloa kirjastoon, koska täällä käsityönä tehtävä muovitus on henki-löresursseja sitova ja hidas työvaihe. Tilastoista ei pystytä saamaan tietoa siitä, kuinka käytetty mää-räraha jakaantui eri aineistolajeille. Alla kuitenkin tilasto vuosien 2012 ja 2011 aineistorahan jakaantu-misesta lehtien, verkkoaineiston ja muun kirjastoaineiston kesken, sillä niihin käytetystä rahasta tieto on tilastoitu erikseen.

2012 2011 Kirjat, nuotit, kuva- ja äänitallenteet 77,8 % 82,3 % lehdet 14,0 % 13,2 % verkkoaineisto 8,2 % 4,5 % Vuoden 2012 verkkoaineiston osuus näyttäisi lähes kaksinkertaistuneen edellisvuodesta, mutta tämä ei pidä paikkaansa, sillä tämä prosenttiosuuden kasvuun ovat vaikuttaneet aineistojen hintojen nou-sun lisäksi se, että samalta tililtä maksetaan Ylen Tallennemyynnistä ostettujen elokuvien ja kuunnel-mien tekijänoikeuskorvaukset Kopiostolle. Näitä oli hankittu erityisen runsaasti vuonna 2011 ja ne laskutettiin meiltä tammikuussa 2012.

Seuraavaan taulukkoon on koottu aineiston hankinnan kappalemäärän jakaantuminen vuosina 2012 ja 2011 aineistolajeittain: Hankinta aineistolajeittain 2012 2011 kpl % kpl %Kirjat, kartat, käsikirjoitukset 58 241 80,9 66 886 83,2Nuotit ja partituurit 976 1,4 1 414 1,8Musiikkiäänitteet 5 101 7,1 4 486 5,6Muut äänitteet 2 760 3,8 1 747 2,2DVD- ja Blu-ray-levyt 3 701 5,1 4 221 5,2Videot 2 0,0 0 0,0CD-ROM-levyt 90 0,1 799 1,0Verkkoaineistot 24 0,0 26 0,0Muut (mm. mikrokortit) 1 105 1,5 844 1,0 Yhteensä 72 000 99,9 80 423 100,0 Yllä oleva tilasto vuodelta 2011 on virheellinen ainakin kirjahankintojen osalta, mutta niitä ei ole pys-tytty tarkistamaan tilaustietokannasta kuten esim. kuva- ja äänitallenteiden. CD-rom-levyjen määrä vuonna 2011 selittyy sillä, että silloin kirjasto ryhtyi hankkimaan konsolipelejä asiakkaille lainattavak-si.Järjestelmästä saatujen tilastojen mukaan hankittu kirjallisuus jakaantui seuraavasti aikuisten kauno- ja tietokirjallisuuden sekä lasten kauno- ja tietokirjallisuuden kesken. Luvuissa ei ole havaittavissa mitään suurta muutosta, vaan jakaumat vastaavat hyvin edellisvuotisia lukuja. Kauno- ja tietokirjat 2012 2011 kpl % kpl %Kaunokirjallisuus, aikuiset 20 615 35,4 23 818 35,6Kaunokirjallisuus, lapset 14 404 24,7 16 073 24,0Tietokirjallisuus, aikuiset 20 899 35,9 24 115 36,1Tietokirjallisuus, lapset 2 323 4,0 2 880 4,3Yhteensä 58 241 100,0 66 886 100,0

Hankittujen kirjojen kielen mukainen jakauma säilyi lähes ennallaan, eikä hankinnoissa tapahtunut mitään oleellista muutosta vuonna 2011.

Kirja-aineiston hankinta kielittäin 2012 2011 kpl % kpl %Suomenkieliset 51 670 88,7 59 823 89,4Ruotsinkieliset 520 0,9 662 1,0Muut kielet 6 051 10,4 6 401 9,6Yhteensä 58 241 100,0 66 886 100,0


Eniten hankittiin suomenkielisiä kirjoja, muunkielisistä kirjoista hankittiin eniten englanninkielisiä kirjoja. Vuodelta 2012 ei ole käytettävissä tilastoja eri kieltä oleva aineiston hankintamääristä.

PIKI-kirjastojen varatuin kirja 2012 lopussa oli Sofi Oksasen Kun kyyhkyt katosivat, josta tuolloin oli 476 varausta. Tässä on syytä huomata, että varaustilastossa näkyvät nyt kaikkien PIKI-kirjastojen vara-ukset eivätkä yksin Tampereen kaupunginkirjaston, kuten aiemmin. Kymmenen varatuimman kirjan listalla kaikki teokset olivat kaunokirjallisuutta.

Kirjaston tietokoneilla asiakkaat voivat käyttää internetissä olevaa aineistoa, josta kirjasto on mak-sanut käyttöoikeuslisenssit. Vuonna 2012 uusia maksullisia tietokantoja ei otettu käyttöön. Kirjaston asiakkailla oli 2012 käytettävissään 24 erilaista maksullista tietokantaa.

KokoelmatKirjaston kokoelmat pienenivät edelleen vuoden aikana, mikä johtui siitä, että poistoja tehtiin enem-män kuin mitä hankittiin uutta aineistoa. Kokoelmista poistettiin 2012 vanhentuneina tai loppuun kuluneina 74 137 teosta, mikä oli 14 748 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kirjaston kokoelmat 2012 2011 Muutos kpl kpl % Kirjat yhteensä 949 986 952 557 -0,3Nuotit ja partituurit 37 004 38 739 -4,5Musiikkiäänitteet 89 284 87 382 2,2Muut äänitteet 17 049 23 388 -27,1Videot 3 270 4 659 -29,8CD-ROM -levyt 2 714 3 090 -12,2DVD- ja Blu-ray-levyt 31 720 29 065 9,1Muut aineistot 35 072 30 794 13,9Yhteensä 1 166 099 1 169 674 -0,3

Kirjoja oli 4,4 kappaletta kaupungin asukasta kohti. Suomenkielisiä kirjoja kokoelmasta oli 91,2 %, ruotsin-kielisiä 1,5 % ja vieraskielisiä 7,3 %. Kaikkiaan kirja-kokoelmassa oli 132 kielellä julkaistuja kirjoja vuonna 2012. Luku on aiempia vuosia huomattavasti suurempi, mutta muutos johtunee nykyisen kirjastojärjestelmäm-me entistä tarkemmasta kieliluokittelusta. Pääkirjaston tietopalveluosaston lainatuin teos oli Leena Lehtolaisen Oikeuden jalopeura. Seuraavaksi lainatuimmat olivat Seppo Jokisen dekkarit Hervantalai-nen ja Räätälöity ratkaisu. Seppo Jokinen on jo vuosia ollut tamperelaisten lukijoiden suosiossa ja näin ollen hallinnut lainatuimpien teosten listoja.

Lasten kirjallisuuden suosikit olivat Aino Havukaisen Tatu ja Patu –kirjoja, sillä pääkirjaston lasten-osaston kymmenestä lainatuimmasta seitsemän oli Havukaisen kirjoittamia. Lisäksi suosikkeja olivat Sinikka Nopolan Risto Räppääjä –kirjat. Olipa listalla yksi Rowlingin Harry Potterkin.

Musiikkiosaston kolme eniten lainattua cd-levyä olivat Adelen 21, Kate Bushin 50 words of snow ja Chisun Kun valaistun. Pääkirjaston dvd-elokuvien suosituimmat olivat: The social network, Amélie, Black swan ja Kuninkaan puhe.

Sanoma- ja aikakauslehtien valikoima pyritään pitämään suhteellisen vakiintuneena, jotta asiakkail-la olisi käytössään varastoituja vuosikertoja monen vuoden ajalta. Asiakkaiden käytössä olivat myös lehtitietokannat ePress ja Library PressDisplay, joiden välityksellä on luettavissa satoja sanoma- ja ai-kakauslehteä näköispainoksina niin kotimaasta kuin ympäri maailman.


Lehdet 2012 2011 Muutos vuosikerrat %Sanomalehdet 273 278 -1,8Aikakauslehdet 2319 2 314 0,2

MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA Maarit Helén

Pirkanmaa-kokoelmaMaakuntakokoelmaan kerätään Pirkanmaata käsittelevää kirjastoaineistoa sekä pirkanmaalaisten kirjoittamaa, säveltä-mää ja esittämää materiaalia. Valitettavasti järjestelmästämme ei enää pysty saamaan tietoa siitä, kuinka paljon Pirkanmaa-kokoelmassa on kirjoja, nuotteja, kuva- ja äänitallenteita. Kir-jasto sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta maakun-takirjastotehtävien hoitamiseen 199 000 euroa vuonna 2012.

KaukopalveluKaukopalvelutoiminta kirjastojen välillä muuttui huomat-tavasti vuonna 2005, jolloin PIKI-verkkokirjastossa otettiin käyttöön seutulainaus. Muutoksen myötä järjestelmään kuuluvien kirjastojen kaukolainat muuttuivat lähes täysin seutuvarauksiksi ja –lainoiksi ja 2012 viimeisetkin maakunta-alueen kirjastot liittyivät PIKI-kimppaan. Perinteisiä kauko-lainapyyntöjä tulee lähinnä vain muista Suomen kirjastoista. Kirjaston toiminnan kannalta kyse on kuitenkin aivan samas-ta toiminnasta – vain menettelytavat eroavat hieman toisistaan. Kaukolainat: Saadut kaukolainat: 2012 2011 Muutos %seutulainat 29 941 30 233 -1,0kaukolainat 2 482 2 373 4,6yhteensä 32 423 32 606 -0,6 Lähetetyt kaukolainat: seutulainat 55 216 50 581 9,2kaukolainat 6 234 9 609 -35,1yhteensä 61 450 60 190 2,1


VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Ritva Hokka-Ahti

Tampereen kaupunginkirjaston viestintää ohjasivat Meidät tunnetaan! Vies-tintälinjaukset 2011 – 2012 ja Me teemme! Viestintäohjeet 2011 – 2012. Vies-tintä toteutti toiminnassaan kirjaston perustehtävää, visiota ja strategisia pää-määriä.

Viestinnässä pyrittiin asiakaslähtöisyyteen ja ymmärrettävyyteen. Viestinnässä hyödynnettiin monipuolisesti verkkoa ja sen vuorovai-kutusmahdollisuuksia. Uutena viestintävälineenä pääkirjasto Met-sossa otettiin käyttöön infotaulu.

Yhteistyö kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa tiivistyi syksyllä aloitettujen yhteispalavereiden ansiosta. Kaupungin tapah-tumatoimisto käynnisti kaupungin tapahtumatuottajien yhteiset ta-paamiset, joihin kirjaston viestintä osallistui aktiivisesti.

MediaviestintäKirjaston näkyvyys eri medioissa oli hyvä. Kirjaston viestintä lähetti mediatiedotteita 25 tamperelaiselle ja 22 pirkanmaalaiselle viestin-tävälineelle. Kaikkiaan mediatiedotteita lähetettiin 49 kappaletta vuoden aikana. Lisäksi tiedotteita lähetettiin asiasta riippuen Tam-pereen kaupungin etusivulle, kirjasto.fi –sivustolle, Kirjastoleh-delle ja yhteistyökumppaneille. Kaikki kirjaston tapahtumatiedot syötettiin Aamulehden tapahtumakalenteriin. PIKI-viestinnästä vastasivat sekä PIKI-koordinaattori että osaltaan kirjaston viestintä.

Kotisivut ja LooraViestinnän ja verkkotoimituksen yhteisissä kuukausitapaamisissa kehitettiin omia kotisivuja. Kesällä luotiin englanninkielinen osio kotisivuille. Vuoden loppuun mennessä siellä oli käyty 9 055 kertaa. Toinen iso ponnistus oli kotisivujen sisältöjen läpikäynti ja korjaaminen ajan tasalle. Kotisivujen ilmet-tä kirkastettiin kehittämällä ulkoasua, erityisesti lisäämällä bannereita, joilla voitiin markkinoida ja viestiä tehokkaasti.

Kirjaston sivuilla käytiin 1 349 918 kertaa (v. 2011 1,46 miljoonaa) eli noin 112 493 kertaa kuukaudessa.Eniten vierailtuja sivuja olivat Etusivu (703 920 käyntiä), Kirjastot ja aukiolot (114 561), Kurssit ja ope-tus (65 240) ja Palvelut ja asiointi (29 298).

Blogikirjoituksia julkaistiin 47 ja niistä suosituimmat olivat "Metso avartuu, palvelu kehittyy", "Leiki vanhan ajan kirjastoa" ja "Kirjahetkiä Hervannan kirjastossa".

Pääkirjaston panoraamakuvaus toteutettiin keväällä. Tamperelainen JJ-Net Group toteutti kuvaami-sen ja teknisen tuotannon. Virtuaalikierros sijoitettiin katsottavaksi kotisivujen etusivulle sekä suo-meksi että englanniksi tekstitettynä.

Kirjaston oma Loora toimi hyvin sisäisen tiedotuksen välineenä.

I`m a virtual

library cat, living

and working in

Pirkanmaa

Region`s library

since 1997.

Now I`m going on

a new Media

adventure!

piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjatti

Learning by playing!

Media phenomena are

demostrated to children through

a problem-solving path where

Kirjatti is looking for his friend.

The material is used by and with

children of 5-8 years to learn media literacy.

There are two versions, both to be used via

internet: for groups of children and for

individual use, for example at home

together with parents.

I`m teachingmedia educationto schoolchildren

My name

is Kirjatti

kirjasto.tampere.


Sosiaalinen mediaSosiaalisen median välineitä otettiin yhä laajemmin käyttöön. Tämän vuoksi viestinnässä laadittiin ohjeet sosiaalisessa mediassa toimimiselle. Pohjana oli konsernihallinnon ohje sosiaalisen median käy-töstä.

Tampereen kaupunginkirjaston facebook-tilin lisäksi Hervannan kirjastolla ja tietotorilla, Sampolan kirjastolla ja tietotorilla, Messukylän ja Härmälän kirjastoilla, pääkirjaston musiikkiosastolla ja kirjas-toautoilla on omat facebook-tilinsä. Tesoman kirjasto lopetti oman tilinsä ja siirtyi käyttämään Tam-pereen kaupunginkirjaston tiliä. Vuoden lopussa tilien yhteenlaskettu ”tykkääjien” määrä oli 2 615.

Tampereen kaupunginkirjastolle avattiin virallinen Youtube-tili. Pääkirjaston musiikkiosasto on vie-nyt sinne osastolla kuvattuja videoita live-keikoista.

Painotyöt ja printtiviestintä Kirjasto markkinoi tapahtumiaan ja palvelujaan maksullisilla ilmoituksilla Aamulehdessä ja Tampere-laisessa. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin myös Tamperelaisen Nettikarusellia eli lehden etusivulla näky-vää verkkomainosta. Ilmoitusten ja mainosten sisällöt ja ulkoasu tuotettiin kirjastossa. Vuoden aikana ”isoja” mainoksia oli 14 kappaletta sekä kolme nettibanneria Tamperelaisessa. Syksyllä ilmoitusten määrää jouduttiin leikkaamaan taloudellisen tilanteen vuoksi.

Kirjaston viestinnässä valmistettiin itse ja tilattiin ulkopuolisilta toimittajilta runsaasti erilaisia viestin-tä- ja markkinointijulkaisuja. Kesällä järjestettyyn kansainväliseen IFLA-konferenssiin tuotettiin mai-nosmateriaalia ja pääkirjasto Metson uusi esite.

Kirjastossa itse tehtyjä julkaisuja:Jokaisesta kirjaston omasta tapahtumasta juliste ja joistakin jaettavia flaiereitaKirjastossa tapahtuu kevät ja syksy 2012Lasten kevät ja syksy 2012 –tapahtumaesitteetTietotorien ja Netti-Nyssen kurssitarjonta keväällä ja syksylläPirkanmaan kirjoituskilpailun Parhaat 2012Näin meillä kirjastossa, suomeksi ja englanniksiSisäinen puhelinluetteloErilaisia palveluihin ja tapahtumiin liittyviä monisteita.

Kirjapainoista ja muualta tilatut julkaisut, joiden sisältö tuotettiin kirjastossa:Vuosikertomus 2011Kirjastojen jaettavat aukioloesitteet sekä kirjastoautojen aikataulutMetson pyrstö – pääkirjaston yleisesiteLaikun ihmeitä – 150 v. juhlavuoden esittelylehtiPIKI-kirjastojen käyttösäännötKirjattin mediamatka kirjanmerkkiEsikoululaisen kotiväelle –esite, 7 kielelläRollup –kankaat Kirjatti ja Welcome to the LibraryYllätyskassitKirjatarroja

Lisäksi tilattiin pääkirjaston uuteen Asiakaspalveluun muutamia opasteita sekä aloitettiin tietopalve-luosaston ja musiikkiosaston opasteiden kartoitus.


Aloitteet ja palautteet Kirjaston palaute-sivun tai PIKI-verkkokirjaston kautta tuli palautteita kaikkiaan 930. Aloitelaatikoita oli pääkirjasto Metson lisäksi Hervannan, Messukylän, Pellervon, Sampolan ja Tesoman kirjastoissa. Aloitteita ja palautteita tuli niiden kautta yhteensä 261 kappaletta. Aloitteet koskivat laajasti kirjasto-palveluita ja – verkkoa sekä kokoelmia. Uusi Asiakaspalvelu sai paljon kiitosta. Asiakkaille vastattiin palautteisiin henkilökohtaisesti tai kirjastojen ilmoitustauluilla.

TAPAHTUMAT Anna Szalay

Vuonna 2012 kirjastossa järjestettiin 575 tilaisuutta, joihin osal-listui yhteensä 21 533 henkeä. Aikuisten tilaisuuksia järjestettiin 275 (158), ja niihin otti osaa 9 937 (9 840) henkeä. Lapsille jär-jestettyjä tilaisuuksia oli 108 (114), ja niihin osallistui 9 487 (10 537) henkeä. Satutunteja järjestettiin 192 (218), joihin osallistui 2109 (2709) satujen ystävää. Kaikkiin kirjastossa järjestettyihin tilaisuuksiin oli vapaa pääsy.

Monipuolinen kattaus kirjallisuuttaKirjallisuutta tuotiin esille Kirjahetkissä, joiden kevään teema-na oli saksankielisten maiden kirjallisuus, syksyllä Kirjahetkis-sä tarkasteltiin yhteiskuntaa eri näkökulmista. Pää- ja lähikir-jastoissa järjestettiin useita kirjailijavierailuita. Pääkirjastossa vierailivat muun muassa Finlandia-palkinnon voittaneet Rosa Liksom ja Sofi Oksanen.

Yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestet-tiin muun muassa Pirkkalaiskirjailijoiden ilta ja Pirkkalaiskir-jailijoiden päivä –tapahtumat, Filosofian illat sekä Runokau-pungin Studia Generalia kirjallisuusluennot. Runoja kuultiin myös Toiverunoillassa ja eri kirjastojen Runoilijoiden nojatuoli-matkoilla. Unkarilaiseen nykykirjallisuuteen perehdyttiin syk-syllä Helsingin kirjamessujen aikaan, joissa Unkari oli teemana.

Tietokirjallisuutta esiteltiin keväällä Tietokirjailijoiden Tampe-re –seminaarissa sekä pienimuotoisissa käsityö- ja sieni-illoissa pääkirjastossa ja Hervannan kirjastossa. Syksyllä pääkirjastossa järjestettiin Nurin oikein –käsityöpäivä.

Tampereen yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettiin syksyllä Finlandia-palkintoehdokasteosten esit-telytilaisuus ja tieteen Nobel-palkintojen aiheisiin tutustuttiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yli-opiston kanssa järjestetyssä Nobel-iltapäivässä.


Musiikkia moneen makuunMusiikin kosketus – kuuntelupiirit jatkuivat, samaten yhteistyössä Tampereen konservatorion kanssa järjestetyt Kello kuuden konserttihetket. Myös yhteislaulutilaisuudet jatkoivat suosiotaan.

Syksyllä järjestettiin kuubalaista musiikki- tanssiperinnettä esittelevä Música de Cuba! –tapahtuma osana kaupungissa vietettyjä Kuuba-viikkoja ja barokkimusiikkia esittelevä Barokin puhuva ja puhut-televa musiikki –luento.

Lapsille ja nuorille Pääkirjastossa järjestettiin syksyllä Metso pelaa –pelitapahtuma yhteistyössä paikallis-ten peliyhdistysten kanssa. Lauta- ja konsolipelejä pelattiin vuoden aikana myös Hervannan kirjastossa. Kirjaston aineistosta elokuvat nousivat uudella tavalla esille syksyllä pääkirjastossa alkaneiden Leffalauantaiden myötä. Messukylän kirjastossa esitettiin lapsiperheille sopivia elokuvia. Sarjakuvaa tuotiin esille keväällä järjestetyssä Metso kuplii –tapahtumassa, joka oli osa kaupungissa vietetyn Tampere kuplii –festivaalin ohjelmaa.

Pää- ja lähikirjastoissa nähtiin runsaasti laadukkaita nukketeatteri-esityksiä ja lastenkonsertteja. Pääkirjastossa oli syksyllä Näpsä-käsi-työkoulun Näpsä-kädentaitopajat. Vauva- ja taaperoikäisille järjestettiin aiempaa enemmän tapahtumia. Koivistonkylässä aloitettiin taaperoikäisille suunnatut satutuokiot ja pääkirjastossa järjestettiin vauvateatteriesitys.

Kulttuurien vuoropuheluaKirjaston kielikahvila järjestettiin kevät- ja syyskaudella viikoittain pääkir-jastossa. Se keräsi runsaasti eri maista lähtöisin olevia osallistujia, joita kahvilassa rohkaistiin puhumaan suomeksi. Pääkirjastossa järjestettiin keväällä Rasisimin vastaisella viikolla Elävä kirjasto ja Naisten Tam-pere –tapahtuma kaupungin eri yksiköiden ja kolmannen sektorin toi-mijoiden kanssa. Pääkirjastossa olivat ystävyysseurojen kanssa järjestetyt Ystävyysseuramessut. Hervannan kirjastossa järjestettiin keväällä maahanmuuttajille suunnattu luentosarja Tampereen historiasta, syksyllä maahanmuuttajille suunnattu selkokielinen vaalikoulutus sekä Kulttuurien juhla.

Kirjasto liikkuiLiikkuva kirjasto osallistui vuoden aikana yhteensä 9 tapahtumaan, joissa se esitteli kirjaston palveluja ja lainasi tapahtuman teemaan liittyvää aineistoa. Lisäksi liikkuva kirjasto parkkeerasi neljänä kesä-perjantaina Hämeenpuistoon ja keskustorille.

Liikkuvan kirjaston lisäksi myös kirjaston sisällä liikuttiin, kun pääkirjasto Metsossa järjestettiin syk-syllä Yhteisötanssifestivaali yhteistyössä Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen kanssa.


Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2012 Ritva Hokka-Ahti

Pirkanmaan kirjoituskilpailu järjestettiin tänä vuonna 61. kerran. Kilpailuun saapui kaikkiaan 338 kil-pailutyötä, joista proosasarjaan 186 ja lyriikkasarjaan 152. Palkintolautakuntaan kuuluivat emeritus-professori Yrjö Varpio, tutkija Antti Salminen, runoilija, taiteilijaprofessori Risto Ahti ja kirjailija Päivi Alasalmi. Palkintolautakunta luonnehti kilpailua kielellisesti korkeatasoiseksi. Teksteistä löytyi sekä kertomisen iloa että vetovoimaisuutta. Tekstit olivat kieleltään eläviä ja tasokkaita, joskin molemmissa sarjoissa kärki jäi kapeaksi.

Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin maanantaina 14.5. klo 18 pääkirjasto Metson Pietilä-salissa. Palkituista teksteistä koottua antologiaa jaettiin kirjastoissa. Palkitut tekstit ovat luettavissa kirjaston verkkosivuilla.

Kilpailun toteutuksesta ja kustannuksista vastaa Tampereen kaupunginkirjasto. Käytännön järjeste-lyistä on vastannut kirjaston viestintäyksikkö. Osa Pirkanmaan kunnista osallistuu kilpailun kustan-nuksiin.

PalkitutSarja A: Proosa 1. palkinto, 800 euroa Minna-Riikka Tuohiniitty, Tampere 2. palkinto, 700 euroa Ossi Nyman, Tampere 3. palkinto, 500 euroa Marketta Niemelä, Kangasala Kunniamaininnat: Mikko Arjanmaa, Tampere, Ali Heikkilä, Juupajoki, Marjut Manka, Tampere, Riina Paasonen, Tampere Sarja B: Lyriikka 1. palkinto, 900 euroa Leena Saleva, Tampere 2. palkinto, 800 euroa Ilkka Pernu, Sastamala 3. palkinto, 500 euroa Riitta Penttinen, Tampere Kunniamaininnat Saara Metsäranta, Tampere, Sanna-Erika Suorsa, Tampere, Minna-Riikka Tuohiniitty, Tampere, Marja Turu, Nokia


Näyttelyt ja luentosalien käyttö Eva Kallioranta

Kirjaston näyttelytoiminta tarjoaa eri alojen harrastajille, ammattitaiteilijoille, yhdistyksille jamuille toimijoille mahdollisuuden tuoda esiin saavutuksiaan tai jakaa informaatiota. Kirjastotarjoaa näyttelytilaa lukuisille yhteistyökumppaneille erilaisten valtakunnallisten japaikallisten kampanjoiden yhteydessä. Kirjasto esittelee kokoelmiaan järjestämällänäyttelyitä omasta aineistosta.

Pääkirjaston uudet hälytysportit mahdollistivat lainattavan aineiston esillepanon näyttelyiden yhte-yteen. Esimerkiksi rock-valokuvanäyttelyssä oli esillä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja CD-levyjä musiikkiosastolta. Omista kokoelmistaan kirjastot kokosivat 904 (v. 2011 798) teemanäyttelyä, joistapääkirjaston osastoilla järjestettiin 234 näyttelyä ja lähikirjastoissa 670. Kirjastoissa oli esillä 140 (v. 2011 124) ulkopuolisten järjestämää näyttelyä, joista pääkirjastossa 25 ja lähikirjastoissa 115.Luentosalien käyttö

Pääkirjaston luentosaleja, kokoushuonetta ja mikroluokkaa varattiin 2 259 kertaa (v. 2011 2318) ja käyttötunteja kertyi tuntia 5 592,5 (v. 2011 6 253). Kirjaston varauksia oli 625 kertaa jamuita varauksia 1 634 (v. 2011 1 606) kertaa. Varaajien joukossa oli eri yhdistyksiä,julkisyhteisöjä sekä kaupungin toimialoja. Työväenopisto ja Ahjolan kansalaisopistovarasivat kokoustiloja 916 kertaa ja 1 937 tuntia.

Pääkirjasto Metson yläaulan näyttelyt 2012:2.–14.1. Lotta 90: kuvatauluja, nukkeja, pienesineitä, Lotta Svärd –järjestö16.–28.1. Vuosikilpailun parhaat 2011: muotokuvakilpailun palkitut kuvat, Suomen Ammattivalokuvaajat ry30.1.–11.2. Tampereen Taiteilijaseuran Taidelainaamo13.–25.2. Scripta IV: virolaista kirjansidontaa, Tampere—Tartto-seura27.2.–10.3. Sarjakuva-Kalevala: sarjakuvatauluja ja sarjakuvajulkaisuja, Kristian Huitula12.–24.3. Äiti—lapsi-valokuvanäyttely, Tampereen NNKY26.3.–5.4. Tansania-valokuvanäyttely, WWF Suomi10.–21.4. Metso suojelee metsäsi -valokuvanäyttely, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri23.4.–5.5. Mieluisa Tampere: tulostetauluja kaupunkiympäristön kehittämisideoista, Juho Manka 7.–19.5. Kerrostumia: öljy- ja akryylimaalauksia, kiviä vitriineissä, Katja ja Maija Härkki21.5.–2.6. Havainnosta: saviveistoksia ja tussitöitä, Leena Pylkkö4.–16.6. Kulkijat, akryylimaalauksia, Katja Kuulas18.–30.6. Kesän väreissä, akvarelleja, Sari Lindqvist2.–14.7. Kamil Dow – liikkuvia kirjaimia, maalauksia, Fady Dow16.–28.7. Ystävällinen hyeena, värikynätöitä, Virpi Sadeharju30.7.–11.8. Narrin vuodet, maalauksia, Tuija Mäkelä13.–25.8. Muistoksi jäi vain avain – äkkilähtö Viipurista 1939, Kangasalan Karjalaseura ry27.8.–15.9. Tilkkutyökilta Näsin Neulat, tilkkutöitä17.9.–6.10. Vuoden Muotokuvaaja 2012 ja Vuosikilpailun 2012 parhaat, Suomen Ammattivalokuvaajat ry8.–20.10. Trialogi, valokuvia, Pirkkoliisa Tikka, Matti Puurtinen ja Mirja Muurinen22.10.–3.11. Kuin kynttilä pimeässä - Shatillan urheat tyttäret, valokuvia, Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry5.–17.11. Maiseman lumo, valokuvia, Olli Jaakkola19.11.–1.12. Metsäni, valokuvia, Antti Holappa3.–15.12. Kuvitukset 10+1, Sara Shalin17.12.–5.1. Live N’Loud – Rock valokuvina, Mikko Pylkkö


KIRJASTON HALLINTO JA VOIMAVARAT Paula Rautaharkko

HallintoKaupungin toimintamallissa kirjasto on yksi tuotantoyksikkö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuo-tantoalueella. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluihin. Kirjastolla oli voi-massa palvelusopimus tilaajan eli Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen ja Ikäihmisten palvelujen lauta-kunnan kanssa.

Kirjaston myytäviä tuotteita Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnalle olivat: • Harrastamiseen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelukokonaisuuteen Aukioloaika ja opastus ja Medialukutaitojen tukeminen • Kulttuuripääoma –palvelukokonaisuuteen Kirjaston kokoelmapalvelut • Kulttuuri- ja liikuntakasvatus –kokonaisuuteen Medialukutaitojen tukemisen kurssitoiminta • Kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin Tapahtumatuotanto.

Ikäihmisten palvelujen lautakunnalle myytävä tuote olivat kirjaston koti- ja laitospalvelujen tuottamat Kotona asumista tukevat palvelut ja Palvelut ympärivuorokautisessa hoidossa oleville. Kirjaston toimintaa ohjasi Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta. Johtokunta kokoontui 10 ker-taa. Tammikuussa se hyväksyi kirjastotilat sisältävän Lielahtitalon hankesuunnitelman. Maaliskuussa käsiteltiin edustajan lähettämistä Helsingissä 11.-17.8.2012 pidettävään World Library and Informa-tion Congress WLIC -konferenssiin. Elokuun kokouksessa käsiteltiin Linnainmaan kirjaston tarve-selvitys ja joulukuun kokouksessa merkittiin tiedoksi Tuula Haaviston valinta Helsingin kaupungin kirjastotoimenjohtajaksi.

Kirjastotoimenjohtajan päätöksiä kertyi 343 kappaletta. Luku ei sisällä rutiininomaisialomakepäätöksiä.

OrganisaatioKirjaston organisaatio on osoittautunut toimivaksi ja vakiintunut vuonna 2005 tehdyn organisaatio-uudistuksen mukaiseksi. Vuonna 2012 Avoimet kirjastopalvelut siirtyivät kirjastopalvelujohtajan alaisuuteen 1.4. alkaen, jolloin kirjastopalvelujen apulaisjohtaja tehtäviin siirrettiin koko Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstöpäällikön tehtävät.


Henkilökunta Kirjastopalvelujohtajana on toiminut YTM Tuula Haavisto. Kirjaston organisaatio on muodostunut Tukipalveluista, Avoimista kirjastopalveluista, Kokoelmapalveluista ja Kohderyhmäpalveluista. Va-kinaisia vakansseja oli 31.12.2013 200 (v. 2010 209, v. 2011 202). Kolme vakanssia lakkautettiin säästö-syistä vuoden aikana.

Organisaatiokaavio sekä vakanssien määrän ja tehtyjen henkilötyövuosien kehitys ovat taulukkomuo-dossa toimintakertomuksen liitteenä.

Vakanssit ja henkilötyövuodetVakansseista oli kirjastonhoitajan kelpoisuutta edellyttäviä yhteensä 70 , kirjas¬tovirkai¬lijan kelpoi-suutta edellyttäviä 82 ja muuta henkilökun¬taa oli 45. Täytetyistä vakansseista kirjasto¬amma-tillisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilökuntaa oli yhteensä 45 %, muuta kirjastoammatillista hen-kilökuntaa 35 % sekä muuta henkilökuntaa 20 %.

Kirjastossa tehtiin runsaasti projektiluontoista kehittämistyötä. ELY-keskuksen rahoituksella kehitettiin yllätyskasseja asiakkaille, tapahtumien tallennusta sekä kohennettiin PIKI-kirjaston 7-12 vuotiaiden lasten sivuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tutkittiin yhteisluettelon mahdollisuuksia, saatiin valmiiksi lasten pelillinen käyttöliittymä ja kehitettiin Kirjastokombo – lainausta langattomasti. Ikäihmisten lautakunta tilasi kirjastolta Sävel kantaa runoa -projektin sekä Kirjamatkailua, Kulttuuri-kaari –hankkeessa toteutettiin Muistelukassit. Omalla rahoituksella luetteloitiin aineistoa edelleen Au-rora –järjestelmän toimintavaikeuksien vuoksi, järjestettiin kirjavinkkausta 3-luokkalaisille sekä suun-niteltiin Metsoon remontoitavia nuorten tiloja. Yhteensä projektityötä tehtiin 3,12 henkilötyövuotta.

Vuoden 2012 alussa kirjastoon perustettiin tapahtumakoordinaattorin toimi. Kaksi käsikirjaston tieto-palvelusihteerin tointa muutettiin kirjastonhoitajan toimiksi ja siirrettiin tietopalveluosastolle pääkir-jastossa. Eteispalveluista lakkautettiin kirjastoavustajan toimi ja tilalle perustettiin kirjastovirkailijan toimi lainauspalveluihin, Hervannan kirjastossa yhden kirjastovirkailijan nimike muutettiin tieto-palvelusihteeriksi ja yhden kirjastonhoitajan nimike erikoiskirjastonhoitajaksi tietokantapalveluissa. Vapautuneen taloussihteerin vakanssin tilalle perustettiin 1.6. taloussuunnittelijan vakanssi, ja ta-loussuunnittelijan työajasta käytettiin 40 % koko Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäviin. Myös kirjastopalvelujen apulaisjohtajan työaika jaettiin siten, että työajasta käytettiin 1.4. alkaen 50 % Kult-tuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstöpäällikön tehtäviin.

Vuoden aikana jäi eläkkeelle neljä henkilöä: Ulla Virtamo 1.2., Tuula Bange 1.8., sekä Arja Myllykangas ja Ulpu Ketvel 1.9. Kirjastosta irtisanoutui kolme henkilöä: kirjastovirkailija Elina Soininen, vahtimes-tari Petri Paasikallio ja kirjastoavustaja Paula Kosonen.

Keskimääräinen palvelussuhteen kesto oli 16,1 vuotta.

Vuosilomansijaisia palkattiin kirjastoammatillisiin tehtäviin pääkirjasto Metsoon, jotta pääkirjasto voi-tiin pitää avoinna kesälauantaisin. Pienellä sijaisjärjestelyllä myös Hervannan kirjaston kesälauantait voitiin pitää avoimina. Lamminpään kirjasto oli suljettuna 11.6.-5.8. ja kirjastoautoilla oli viiden viikon pituinen kesätauko.

Henkilökunnan työn tuottavuus on edelleen korkea. Esimerkik¬si lainoja kirjaston omilla henkilöstö-määrärahoilla palkattua henkilötyövuotta (216,45) kohden oli 23 026.

Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden lopussa 50,09 (49,6) vuotta. Koko henkilökunnasta naisia oli 83,5 % ja miehiä 16,5 %. Vuoden aikana työtään jakoi vuorotteluvapaalla 6 (7) henkilöä.


Sairauspoissaolot sekä työ- ja työmatkatapurmatKirjaston henkilökunnalla oli poissaoloja sairauden tai tapaturman vuoksi yhteensä 1 878 päivää vuonna 2012. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2008. Vuonna 2012 sairauspois-saolopäiviä henkilötyövuotta kohti oli 9,14, kun luku vuonna 2011 oli 10,61. Toimintakertomuksen liitteenä on taulukko henkilöstön sairauspoissaoloista ja työ- ja työmatkatapaturmista vuosilta 2008 - 2012. Vuoden 2011 osalta tapaturmatilastoa ei ole saatu sähköisen Työturvamonitorin käyttöönoton vuoksi.

Työkyvyn ylläpito Vuoden aikana Tullinkulman työterveyden järjestämille kahdelle avokuntoutuskurssille osallistui yh-teensä 25 henkilöä. Kirjaston henkilökunnalla on ollut mahdollisuus käydä Frenckelissä sijaitsevassa kaupungin omistuksessa olevassa kuntosalissa.

Huomiota kiinnitettiin työpisteiden ergonomiaan ja hankittiin mm. sähköisesti säädettäviä työpöytiä.

KOULUTUS Susanna Lampola-Autio

Tampereen kaupunginkirjaston henkilökunta osallistui 105 koulutustilaisuuteen tai tutustumisret-keen vuoden 2012 aikana. Näihin osallistuttiin yhteensä 570 kertaa eli keskimäärin 5,42 kertaa tilai-suutta kohti. Tuntimääränä tämä vastaa 481 työpäivää eli 2,22 7,25 tunnin pituista koulutuspäivää henkilötyövuotta kohti. Osallistumisaika ja osallistumisien määrä on laskenut viime vuosista. Osit-tain tämä selittyy sillä, että vuonna 2012 ei kirjastossa säästösyistä pidetty kirjaston koko henkilöstön koulutuspäivää. Lisäksi paljon koulutusta järjestänyt Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt –hanke päättyi vuonna 2011.


Suosituimpia koulutuksia vuonna 2012 olivat kirjallisuusaiheiset koulutukset. Kaisa Neimalan Asen-netta! –kirjallisuuspäivään osallistui Tampereen kaupunginkirjastosta 44 henkilöä ja lastenkirjallisuus-aiheisille kirjakutsuille 22 henkilöä. Paljon tamperelaisia osallistujia keräsivät myös Yläkoulu kirjas-tossa -päivä, jossa käsiteltiin koulun ja kirjaston yhteistyötä (20 henkeä) ja PIKI-musiikkitapaaminen.

Sisäinen tiedotusSisäisen tiedotuksen keskeiset välineet ovat olleet sekä kaupungin että kirjaston Loora-sivut ja säh-köposti. Johtoryhmän ja esimiesneuvottelujen, samoin kuin yksiköiden, osastojen aluekokousten jne. muistiot ovat luettavissa kirjaston Loorassa. Myös kaikki ajantasainen informaatio ja käytetyimmät lomakkeet ovat kaikkien saatavilla tätä kautta. Kirjaston koko henkilökunnalla on sähköpostiosoitteet.

REMONTTIA JA RAKENTAMISTA Maarit Helén

Vuonna 2012 saatiin loppuun pääkirjasto Metsossa lainaustoimiston ja Olotilan rakentaminen, joka oli ensimmäinen osa koko rakennuksen kolmivaiheista, vuonna 2017 päättyvää perusparannusta. Metson remonttia koordinoi, valvoi ja toteutti Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitos. Koska rakennus on arkkitehtuurillisesti erittäin merkittävä ja Raili ja Reima Pietilän kokonaistaideteos, myös sen re-montointi halutaan tehdä Pietilöiden työtä arvostaen ja kokonaisuus säilyttäen. Remontin pääsuun-nittelijana toimi arkkitehti SAFA Mauri Niemi Tilakeskuksesta ja käytännön suunnittelusta vastasivat arkkitehti Petri Kontukoski ja sisustuksesta Jukka Mäki.

Suurin syy tähän pääkerroksen remonttiin oli kirjastoon hankittu uusi, lajitteleva palautusautomaatti, jolle ei ollut tilaa entisen lainaustoimiston yhteydessä. Automaatille löytyi paras sijoituspaikka entisen käsikirjaston lehtienlukupaikan kohdalta, portaiden vierestä. Samaan tilaan päätettiin sijoittaa myös lainaustoimiston asiakaspalvelut.

Entisen lainaustoimiston paikalle saatiin avattua yleisötilaa, Olotila, jossa kirjaston asiakkailla on mahdollisuus istuskella ja lueskella sanoma- ja aikakauslehtiä. Olotilan sisutuksessa pitäydyttiin Pie-tilöiden käyttämiin väreihin, mutta kalusteet ovat selvästi erilaisia kuin Pietilöiden suunnittelemat. Näin haluttiin tuoda selvästi esiin, että tila on myöhemmin ja eri suunnittelijoiden tekemä.


Palautusautomaatin lisäksi pääkerroksen ilmettä muutti entisten lainauspisteiden purku ja uusien lainausautomaattien sijoittelu kaaripilarien juurelle. Pääkerroksen palautustoimintojen muuttuminen vaikutti myös yläkerran musiikkiosastoon, koska musiikkiaineiston palautus siirtyi pääkerrokseen. Musiikkiosastolta purettiin oven suusta lainaus- ja palautustiski ja näin saatiin uutta tilaa aineistoesit-telyille ja oleskelulle. Musiikkiosaston remontti jatkui vuoden 2013 puolelle, jolloin osastolta purettiin vanha neuvontatiski ja tilalle asennettiin kaksi säädettävää pöytää.

Lielahden kirjaston rakentaminen aloitettiinSyksyllä 2012 aloitettiin Lielahti-talon rakentaminen. Talo on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2014. Hankkeen rakennuttajana on NCC Property Development Oy ja kiinteistön omistajana on yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö. Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitos vuokraa rakennuksesta kaupun-gin tarvitsemat tila, joita ovat mm. Lielahden terveysasema, alueen neuvolat, suun terveydenhoito, ikäihmisten päivä- ja palvelukeskus, kotihoidon toimitilat ja kirjasto. Lielahden kirjastosta tulee näin ollen ensimmäinen Tampereella ostoskeskuksessa sijaitseva kirjasto. Lielahteen tulevat siirtymään Lamminpään ja Lentävänniemen kirjastojen kokoelmat ja henkilökunta, ja näiden kirjastojen toiminta yhdistetään Lielahteen.

Rakennuksen suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto A3 Oy. Sama arkkitehtitoimisto vastaa myös kirjaston suunnittelusta, pääsuunnittelijana arkkitehti Esa Niva ja si-sustussuunnittelijana Marjo Kreku.

Kirjaston suunniteltu pinta-ala on 1 033 m². Suunnitelmissa on painotettu Lielahden kirjaston tulevia asiakasryhmiä, joita oletetaan olevan lapsiperheet, koululaiset ja ikäihmiset. Näille kaikille on omia sosiaali- ja terveyspalveluja rakennuksen samassa kerroksessa. Lisäksi Lielahden yhtenäiskoulu sijait-see Teivaalantien toisella puolella.

Lielahden kirjastosta tulee läntisen Tampereen aluekirjasto, josta löytyy tiloja myös tietotoritoiminnal-le, musiikin kuuntelulle, työskentelylle ja opiskelulle. Kirjaston kokoelmia hankittaessa panostetaan erityisesti musiikkiin, koska tähän asti kaupungin kirjastoverkossa musiikkia on pääkirjaston lisäksi ollut laajemmin vain Hervannan, Kaukajärven ja Sampolan kirjastojen kokoelmissa. Näin lännessä asuvat kirjastojen käyttäjät ovat saaneet musiikin osalta heikompia kirjastopalveluja.


Muita remontti- ja rakennushankkeitaVuoden 2012 aikana tehtiin Hervannan ja Sampolan aluekirjastoissa palvelualueuudistukset. Hervan-taan tuli myös lajitteleva palautusautomaatti ja sen tulo aiheutti vastaavanlaisia muutospaineita kuin pääkirjastossa. Sekä Hervannassa että Sampolassa uudistettiin lainaus- ja palautustiskit ja niihin yh-distettiin myös tietopalvelu.

Loppusyksystä sai myös Tesomantorin suunnittelu uutta vauhtia, kun hankkeesta tehdyt valitukset oli saatu käsiteltyä. Tesomantorille on suunnitteilla vastaava hanke kuin Lielahteen eli yksityisen ra-hoittama ja rakennuttama ostoskeskus, jonne tulee kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Nykyisen Tesoman kirjaston pitäisi muuttaa tähän uudisrakennukseen, joka avattaneen vuonna 2015.

Vuoden 2012 aikana suunniteltiin alustavasti myös Linnainmaan kirjastoa vastaavalta yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoiminnan pohjalta. Kirjastoverkon kannalta tämä olisi kiireellisimpiä hankkei-tamme, mutta toistaiseksi se ei ole toteutunut alustavia suunnitelmia pidemmälle. Toinen alustavassa suunnitteluvaiheessa oleva kirjastorakennus on tuleva Vuoreksen kirjasto, mutta se toteutunee vasta joskus vuosina 2020-2025. Siihen asti Vuoreksenkin kirjastopalvelut tuotetaan tukeutuen kirjastoauto-osaston palveluihin.

PIKI-YHTEISJÄRJESTELMÄ

Petri Tonteri

Vuoden 2012 alussa PIKI-yhteisjärjestelmä laajeni, kun yhteisjärjes-telmään liittyivät Kihniö, Parkano, Ruovesi ja Virrat. Kaiken kaik-kiaan PIKI-yhteisjärjestelmään kuului 22 kunnan- ja kaupungin-kirjastoa.

Kirjastojärjestelmän kehitystyö jatkui: vuoden 2012 aikana Axiell Nordic Oy toimitti viisi isompaa versiopäivitystä. Ver-siopäivityksillä kehitettiin ja korjattiin muun muassa asiakas-palveluun, aineistonhallintaan ja järjestelmän ylläpitoon liitty-viä toimintoja.

PIKI:n yhteistilastot vuonna 2011/2012:Asukasluku: 487 923Lainaajat: 192 272

Kokonaislainaus/asukasluku: 20,82Fyysiset käynnit kirjastoissa: 4 645 280PIKI-verkkokirjastokäynnit: 1 500 482

Kokoelmat AineistokulutAikuisten kirjat: 2 198 464 Aineistokulut/asukas: 7,27 eLasten kirjat: 797 945 Pääkirjastot: 22Nuotit ja partituurit: 88 189 Sivukirjastot: 43 Musiikkiäänitteet:192 442 Kirjastoautot: 11Videot:18 380 Kirjastoautojen pysäkit: 829 DVD ja Blu-ray-levyt: 62 275Lehtinimekkeet: noin 1200- 1300 nimekettä


Verkkokirjasto

Verkkokirjaston käytössä tapahtui 2 %:n pudotus verrattuna vuoteen 2011. Yksi selittävä tekijä on se, että verkkokirjasto oli pois käytöstä erimittaiset käyttökatkot yhteen laskettuna 28 vuorokautta. Käyt-tökatkojen syinä oli kirjautumisongelmat ja uusien kuntien liittyminen PIKIin.

Vuoden 2012 vilkkaimmat kuukaudet verkkokirjastossa olivat maaliskuu (136 836) ja lokakuu (144 068). Samat kuukaudet olivat vilkkaimmat myös vuonna 2011.

Vuotta 2012 voisi kuvata verkkokirjaston sisällöntuotannon vahvaksi vuodeksi. Sisällöntuotantotyö vahvistui entisestään ja käyntimäärät yleisesti ottaen lisääntyivät. Sisältösivuilla käyntejä oli 257 746. Kasvua edellisvuoteen oli 6,9 %. Eri sisältöosioihin kertyi käyntejä näin (suluissa vertailun vuoksi vuoden 2011 lukemat):

● Lue Katsele Kuuntele: 94 479 (89 031) ● Musiikki: 56 605 (56 999) ● Nuoret: 43 979 (41 341) ● Lapset: 55 810 (45 644).

Matkan varrella verkkokirjaston sisältöosiot ovat osoittautuneet monipuoliseksi palveluksi: paitsi että suosittelujen avulla voidaan avata kokoelmiamme kirjastonkäyttäjille, on suositteluja hyödynnetty kir-jastoissa esimerkiksi teosnäyttelyjen kokoamisessa.

Isoin ongelma verkkokirjaston puolella oli asiakastietoihin sisäänkirjautumisen tietoturvaongelma. Ongelmaa ratkottiin keväällä ja uudemman kerran syksyllä 2012.

Asiakaskoneiden käyttöPääsääntöisesti eri yksiköissä asiakaskoneiden käyttöasteprosentit liikkuvat kolmessakymmenessä prosentissa. Poikkeuksia muodostavat eräät pienet yksiköt pienemmillä käyttöastelukemillaan ja toi-sessa ääripäässä tietotorit yli 50 %:n käyttöasteineen. Tietokoneita on tarjolla yhteensä 178 kappaletta kirjastoyksiköissä. Digitointilaitteita on nyt tarjottu kaksi vuotta asiakkaille. Laitteita on tarjolla 8 yksi-kössä. Käyttö on vaihtelee useimmissa yksiköissä 10 - 20 %:n välillä.


Verkkokirjasto

Verkkokirjaston käytössä tapahtui 2 %:n pudotus verrattuna vuoteen 2011. Yksi selittävä tekijä on se, että verkkokirjasto oli pois käytöstä erimittaiset käyttökatkot yhteen laskettuna 28 vuorokautta. Käyt-tökatkojen syinä oli kirjautumisongelmat ja uusien kuntien liittyminen PIKIin.

Vuoden 2012 vilkkaimmat kuukaudet verkkokirjastossa olivat maaliskuu (136 836) ja lokakuu (144 068). Samat kuukaudet olivat vilkkaimmat myös vuonna 2011.

Vuotta 2012 voisi kuvata verkkokirjaston sisällöntuotannon vahvaksi vuodeksi. Sisällöntuotantotyö vahvistui entisestään ja käyntimäärät yleisesti ottaen lisääntyivät. Sisältösivuilla käyntejä oli 257 746. Kasvua edellisvuoteen oli 6,9 %. Eri sisältöosioihin kertyi käyntejä näin (suluissa vertailun vuoksi vuoden 2011 lukemat):

● Lue Katsele Kuuntele: 94 479 (89 031) ● Musiikki: 56 605 (56 999) ● Nuoret: 43 979 (41 341) ● Lapset: 55 810 (45 644).

Matkan varrella verkkokirjaston sisältöosiot ovat osoittautuneet monipuoliseksi palveluksi: paitsi että suosittelujen avulla voidaan avata kokoelmiamme kirjastonkäyttäjille, on suositteluja hyödynnetty kir-jastoissa esimerkiksi teosnäyttelyjen kokoamisessa.

Isoin ongelma verkkokirjaston puolella oli asiakastietoihin sisäänkirjautumisen tietoturvaongelma. Ongelmaa ratkottiin keväällä ja uudemman kerran syksyllä 2012.

Asiakaskoneiden käyttöPääsääntöisesti eri yksiköissä asiakaskoneiden käyttöasteprosentit liikkuvat kolmessakymmenessä prosentissa. Poikkeuksia muodostavat eräät pienet yksiköt pienemmillä käyttöastelukemillaan ja toi-sessa ääripäässä tietotorit yli 50 %:n käyttöasteineen. Tietokoneita on tarjolla yhteensä 178 kappaletta kirjastoyksiköissä. Digitointilaitteita on nyt tarjottu kaksi vuotta asiakkaille. Laitteita on tarjolla 8 yksi-kössä. Käyttö on vaihtelee useimmissa yksiköissä 10 - 20 %:n välillä.

Automaattien käyttö

Lainausprosenttien mukaan automaattien kautta menee iso osa koko lainauksesta Tampereella.Suluissa muutos viime vuoteen verrattuna.

● Hervanta: 85 % (+17 %) ● Kaukajärvi: 84 % (+6 %) ● Messukylä: 82 % (+1 %) ● Metso: 84 % (tilastointimuutoksen vuoksi ei vertailtavissa edellisvuoteen) ● Pellervo: 58 % (+1 %) ● Sampola: 62 % (+5 %) ● Tesoma: 58 % (+4 %).

Kasvua Hervannan kirjaston osalta voivat selittää ainakin kirjastossa tehty palvelualueuudistus ja uu-sien automaattien käyttöönotot. Eniten automaateilla lainataan Metsossa ja Hervannan kirjastossa: Metsossa automaateilla tehtiin 951 907 lainaa, Hervannassa 283 260 lainaa.

Uudistuksia ja toiminnan kehittämistäKirjastojärjestelmään saatiin vuoden 2012 aikana kolme isoa ja muutaman pienemmän versiopäivityk-sen. Päivitysten myötä uudistuksia tuli kaikkiin järjestelmän osa-alueisiin, kuten hankintaan, asiakas-palveluun ja ylläpitoon.

Tärkeimpiä uudistuksia oli syksyllä 2012 tehty maksupäätepäivitys: päivityksen myötä kirjastoissa mahdollistui sirukortilla maksaminen. Tietohallinnon puolella toiminnan kehittämistä jatkettiin koh-dearkkitehtuurityön muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että

● kirjaston tietojärjestelmätilannetta kartoitettiin● kirjattiin ja sovittiin järjestelmien kehittämisen yleiset periaatteet● jatkettiin järjestelmädokumentaation kokoamista ja päivittämistä ajan tasalle.

Toimintansa aloitti vuonna 2012 PIKI-kirjastojen järjestelmänvalvojaryhmä. Ryhmän tehtäviä ovat muun muassa kirjastojärjestelmää ja verkkokirjastoa koskevien kehitysehdotusten kokoaminen alu-eelta ja välittäminen järjestelmäntoimittajalle.

Tampere oli mukana valtakunnallisissa järjestelmäyhteistyöhankkeissa. Kansalliskirjaston vetämässä Uusi kirjastojärjestelmäprojektissa (UKJ) tehtiin määritystyötä, mitä kaikkia kirjastosektoreita palvele-valta kirjastojärjestelmältä pitää odottaa. Hanke jatkuu vuonna 2013 vaatimusmäärittelyjen tarkenta-misella. Syksyllä järjestettiin Tampereella Arena-verkkokirjastoa käyttävien kirjastojen pääkäyttäjien tapaaminen. Tuossa tapaamisessa kerrattiin ja kirjattiin verkkokirjaston isoimmat puutteet ja kehitys-ehdotukset, jotka toimitettiin myös järjestelmätoimittajalle.


PIKI-kirjastot Pirjo Järvinen

Syksyllä 2012 PIKI-kirjastojen yhteistyö täytti kymme-nen vuotta. Vuonna 2002 alkanut toiminta on laajen-tunut kattamaan kaikki Pirkanmaan kunnankirjastot.

Kirjastojen välinen vanha toimintasopimus uudistet-tiin yhteistyösopimukseksi, joka allekirjoitettiin 31.10. vietetyssä tilaisuudessa. Asiakkaille järjestettiin mo-nenlaisia tapahtumia juhlan kunniaksi.

Nykyisiä tärkeimpiä ja näkyvimpiä PIKI-kirjastojen yhteistyömuotoja ovat mm. PIKIn ohjaus- ja johtoryhmän kokoukset, seutukuljetukset, alueellisten työryhmien toiminta, verkkokirjastoon tehtävä sisältötyö, yhteishankinnat ja -kilpailutukset sekä Tampereen kaupunginkirjaston järjestämät maakuntakirjastokokoukset ja alueellinen koulutus. PIKI-koordinaattori osallistuu mm. kaupunginkirjaston viestinnän, Tampereen tietohallinnon, ohjel-mantoimittajien ja muiden yhteistyökumppanien työryhmiin Tampereen verkkopalveluiden toimijoi-den kanssa. Lähivuosien kehittämisen painopisteet on kirjattu PIKIn toimintaohjelmaan.

KIRJASTOTOIMINNAN ARVIOINTI Susanna Lampola-Autio

Kirjasto-, nuoriso-, liikunta- ja museopalvelujen työntekijöiden työryhmä kehitteli talvella 2012 Palve-luagenttitoimintamallin. Palveluagenttitoiminnalla kerättiin tietoa 11-15-vuotiaiden lasten ja nuorten palvelukokemuksista Tampereen kaupungin tuottamissa palveluissa. Helmi-huhtikuussa noin 30 las-ta ja nuorta testasivat kirjastojen, museoiden, uimahallien ja nuorisokeskuksien palveluita Mystery shopping –menetelmällä. Palveluagentteina toimivia nuoria pyydettiin huomioimaan seuraavat asiat: tervehtiminen, nuoren asiakkaan kohtelu verrattuna aikuisiin ja palvelun ystävällisyys. Palveluagent-tien arviointikäyntejä kirjaston kymmeneen eri toimipisteeseen tehtiin 49. Keskiarvo kaikille kirjasto-käynneille kouluarvosanalla 4-10 oli 8,5. Arviointilomakkeita palautettiin kaikkiaan 82 kpl.

Remonttikysely osallistumisympäristö-alustan testauksenaOsallistumisympäristön testaus järjestettiin ajalla 16.5. – 31.5.2012. Testikyselyn aiheena oli Tampereen pääkirjasto Metson remontti. Kirjastopalvelut saivat palautetta ja kehitysehdotuksia pääkirjasto Met-son uudistuksiin liittyen. Kuntademokratia taas sai käyttökokemuksia uudesta sähköisestä osallistu-mispalvelusta.

Vastausten määrä jäi testikyselyssä pieneksi: noin 20 ihmistä kävi osallistumassa jollakin tavalla ky-selyyn. Kyselyä tarkkailleiden määrä ei ole tiedossa, mutta se on luultavasti paljon suurempi. Tästä kertoo se, että keskusteluketjuja käytiin katsomassa paljon.


PalvelusopimusseurantaTilaajan kanssa tehdyn palvelusopimuksen toteutumista mitattiin vuonna 2012 seuraavasti:

TAVOITE ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TOTEUMA 2012

Palvelut ovat saavutettavia Kaupunginosatoiminnan kat-tavuus on parantunut

Kaupunginosissa (lähi- ja aluekirjastoissa) järjestetyt tilaisuuksien ja osanottajien määrä

740 tilaisuutta, 7077 osal-listujaa

Palvelutarjonta on moni-puolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa

Palvelujen sidosryhmille jär-jestetään säännöllisesti yhtei-sen kehittämisen foorumeita

Järjestettyjen sidosryhmä-tilaisuuksien määrä ja osanot-tajamäärät

1 tilaisuus, 12 osallistujaa

Sivistys- ja elämänlaatupal-velujen käyttö lisääntyy

Palvelujen käyttö Kirjojen kiertoluku (lainaus-määrät/kokoelman koko)

4,26

” ” Kirjaston verkkokäynnit 1 500 482

” ” Kirjaston fyysiset käynnit

2 391 347

” ” Kirjaston lainat kpl 4 984 137

” ” lainaa/asukas 23,0

Tilojen käyttöastetta tehos-tetaan

Harrastustilojen käyttöaste kasvaa

Metson ja Sampolan ulosvaratta-vien tilojen käyttöasteet (%)

Metso 36,9 %, Sampola 12,8 %

Tamperelaisten kulttuuri-perintöä kartutetaan ja tal-lennetaan johdonmukaisesti

Aineisto on ajanmukaista ja elävää sekä kokoelmia hoide-taan aktiivisesti

kokoelmien koko (aineiston lukumäärä)

1 169 674

” ” uusien kirjojen lukumäärä 58 241

” ” uusien tallenteiden lukumäärä 11 654

” ” muu aineisto lukumäärä 2 081

” ” tilattujen vuosikertojen määrä 2 592

Koululaisten aktivointi har-rastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten lukemis- ja kulttuuri-harrastamisen edistäminen

Lasten lukuja oppimisvalmi-uksia tukevien tilaisuuksien lukumäärä osallistujamäärineen

1 389 tilaisuutta,

11 926 osallistujaa

Tamperelaisten medialukutai-dot lisääntyvät

Kirjastojen tarjoaman tie-donhaun ja medialuku-taidon opetustilaisuudet opiskelijoille ja aikuisille

470 tilaisuutta,

4 736 osallistujaa

KIRJASTON TALOUS Maaret Lehtovirta

Kirjastopalvelujen uusi tuoterakenne oli tullut voimaan vuonna 2011. Sitä muutettiin vielä vuodelle 2012. Kulttuuri ja –liikuntakasvatus kokonaisuudesta jäi pois Lasten ja koulujen palvelut niiden han-kalan laskettavuuden vuoksi. Lasten ja koulujen palvelujen hintoja siirrettiin sekä medialukutaito-kursseihin, kirjastojen ja tietotorien aukiolotunteihin että tapahtumatuotantoon. Erityispalvelut ikäih-misille ja sen kaksi tuotetta siirtyivät vuonna 2012 SIVELAn palvelusopimuksesta kokonaan IKILAn palvelusopimukseen. SIVELAn palvelusopimus sisältää myös laskennallisen korvauksen pakolaisten kotouttavasta toiminnasta 13 000 €.


Palvelusopimuksella tilatut kirjastopalvelut löytyvät liitteistä sivulta 52.

Kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon kohdistettiin kesken vuotta säästövelvoitteita. Kir-jastopalveluiden osalta säästövelvoite oli 296 000 €. Kirjastopalveluissa säästöt kohdistuivat ainoastaan SIVELAn palvelusopimukseen, jossa säästöt vietiin tuotehintatasolle. Kirjastopalveluiden toiminta-menojen osuus koko kaupungin talousarviosta on n. 0,7 %.

TULOSLASKELMA VS 2012 TP 2012

1 000 euroa

Liikevaihto 12 826 12 765

Liiketoiminnan muut tuotot 965 1 137

Materiaalit ja palvelut -3 187 -3 192

Aineet, tarvikket ja tavarat -1 555 -1 579

Palvelujen ostot -1 632 -1 614

Henkilöstökulut -7 715 -8 011

Palkat ja palkkiot -5 908 -6 141

Henkilösivukulut -1 807 -1 869

Eläkekulut -1 452 -1 506

Muut henkilösivukulut -355 -363

Poistot ja arvonalentumiset -253 -182

Liiketoiminnan muut kulut -2 475 -2 443

Liikeylijäämä (-alijäämä) 162 73

Rahoitustuotot ja -kulut -180 -138

Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -18 -64

KIRJASTOPALVELUJEN TUNNUSLUVUT

TP 2011 VS 2012 tot. 2012

Suoritteet

Kirjastokäynnit (sis. verkkokäynnit)

3 073 880 6 540 000 3 047 958

Kirjasto, lainat 5 231 601 5 171 000 5 042 079

Tehokkuus / taloudellisuus

Kirjastokäyntiä / asukas (verkkokäynnit mukana)

14 30 14

Lainaa / asukas, kirjasto 24 24 23

Euroa / laina, kirjasto 3 3 3

Tilat m2 14 819 14 819 14 819

Tilakustannukset (1 000 €) 2 702 2 708 2 768

Toiminnan laajuustiedot

Kirjastot 1) 20 20 20

Kirjastoautot 2 2 2

1) Sis. 5 laitoskirjastoa

Kirjaston tuloista suurin osa oli erilaisia asiakasmaksuja. Tuloja lisäsivät useat projektirahoitukset Pohjanmaan ELY-keskukselta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuodelta 2011 siirtyi projekti-avustuksia 108 550 € vuodelle 2012. Vuonna 2012 uusia projektiavustuksia saatiin 138 000 €, joista 32 000 € saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja loput Pohjanmaan ELY-keskukselta. Vuodelle 2013 siirrettiin käyttämättömiä avustuksia 107 635 €. Lisäksi tuloja kasvatti vuonna 2011 päättyneen ESR-hankkeen viimeiset maksatuserät, joista jäi tilinpäätösjaksotusten purun jälkeen 13 400 €.


PROJEKTIAVUSTUKSET

Myöntäjä Saatu avus-tus €

Käytetty v. 2012 Siirretty vuodelle 2013

Alueellinen täydennyskoulutus OKM 8 000 7 480

Metso kuplii POHELY 2 500 980 375

Kuvien kirjasto OKM 14 000 14 900

Kirjastokombo OKM 12 000 9 800 2 200

Kirjatin mediamatka OKM 41 000 30 360

PIKI-tietokanta POHELY 6 000 6 980

Kirjastomaailman esittelymateri-aali yleiset kirjastot

OKM 20 000 16 950

Kirjastomaailman esittelymateri-aali tieteelliset kirjastot

OKM 20 000 15 300

Yllätyskassit lainaajille POHELY 6 000 5 890 110

Käy kirjastossa -sivusto POHELY 15 000 13 850 1 150

Pirkanmaalainen kirjallisuustieto POHELY 20 000 20 000

Korkean profiilin työasut POHELY 10 000 10 000

PIKI-media - tapahtumatallennusta kirjastossa

POHELY 10 000 2 700 7 300

Uusi kirjastokonsepti POHELY 45 000 45 000

Yhteisluettelon pilotointi OKM 32 000 10 500 21 500

Yhteensä 261 500 135 690 107 635

Menoissa suurena eränä ovat lomapalkkajaksotukset 202 800 e, joita ei ole vuosisuunnitelmassa huo-mioitu. Lomapalkkajaksotukset ovat 2,5 % henkilöstömenoista. Kaikista Kirjastopalveluiden kuluista 57,3 % on henkilöstömenoja, 19,8 % tilakustannuksia ja 10,2 % kirjastoaineistomenoja.

Investointimäärärahoilla jatkettiin pääkirjasto Metson ja Hervannan kirjaston palvelualueiden paran-nustöitä. Investointimäärärahojen käytön toteutuma oli 361 000 €.

KustannuslaskentaKirjastopalveluiden tulot ja menot kirjataan pääsääntöisesti suoraan toimintayksiköille. Yksiköiden yhteiset, hallinnon ja tukipalveluiden tulot sekä menot vyörytetään kullekin yksikölle. Täten yksiköille saadaan toimintakate, jonka perusteella lasketaan kirjastokäynnin, lainan ja aukiolotunnin kustannuk-set. Yksiköiden toimintakatteen laskussa ei ole otettu huomioon lomapalkkavelkaa.

Toimintayksiköiden nettomenot vaihtelivat pääkirjaston tietopalveluosaston noin 1 616 000 ja Hervan-nan kirjaston noin 1 197 000 eurosta Terälahden 56 000 euroon. Käyntiä kohden suurimmat kustan-nukset olivat pienemmissä yksiköissä Lamminpään (24,38 €) ja Terälahden (13,20 €) kirjastoissa sekä Netti-Nyssessä (15,63 €). Aukiolotuntia kohden korkein hinta on pääkirjastossa (1311,57 €) sekä alue-kirjastoissa. Myös Netti-Nyssen ja kirjastoautojen aukiolotunnin hinta on toiminnan erilaisuudesta johtuen keskimääräistä korkeampi. Alhaisimmat aukiolotunnit olivat lehtilukusalissa 51,86 € ja Käm-menniemessä 68,77 €.

Lainaa kohden suurimmat kustannukset olivat pienissä yksiköissä Lamminpään (11,38 €) ja Terälah-den kirjastoissa (5,20 €). Pienimmät kustannukset lainaa kohden olivat Härmälän kirjastossa (1,46 €) ja Tesoman kirjastossa (1,48 €). Jos lainojen uusintoja ei lasketa mukaan lainoihin, olivat suurimmat kus-tannukset edelleen Lamminpään (11,38 €) ja Terälahden kirjastoissa (7,88 €) ja pienimmät Härmälän (2,44 €) ja Tesoman kirjastoissa (2,64 €).


LIITTEET

Organisaatiokaavio 2012K

irja

sto

pa

lve

lujo

hta

ja

Tie

top

alv

elu

osasto

Tie

topalv

elu

päälli

kkö

- 11 k

irja

stonhoita

jaa

- 1 e

riko

iski

rj.h

oita

ja-

8 k

irja

stoavu

staja

a

Leh

tilu

ku

sali

- 1 ti e

topalv

elu

siht.

- 1 k

irja

stoavu

staja

- 2 lu

kusa

linhoita

jaa

KA

AK

KO

INE

N A

LU

EH

erv

an

nan

kir

jasto

Alu

eki

rjast

onjo

hta

ja-

2 v

ahtim

est

aria

- 1 k

irja

stoavu

staja

Tie

top

alv

elu

osasto

Osa

stonjo

hta

ja-

3 k

irja

stonhoita

jaa

- 1 tie

topalv

elu

siht.

Lain

au

sto

imis

toT

oim

isto

esi

mie

s-

7 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 1 a

lueen y

hte

inen

kirjast

ovi

rkaili

ja

Kau

kajä

rven

kir

jasto

Kirja

stonjo

hta

ja-

2 k

irja

stonhoita

jaa

- 2 k

irja

stovi

rkaili

jaa

LÄ

NT

INE

N A

LU

ET

eso

man

kir

jasto

Alu

eki

rjast

onjo

hta

ja-

3 k

irja

stonhoita

jaa

- 3 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 1 a

lueen y

hte

inen

kirjast

ovi

rkaili

ja

Lam

min

pään

kir

jasto

Kirja

stonjo

hta

ja-

1 s

ivuto

im. ta

lonm

ies

Len

tävän

nie

men

kir

jasto

Kirja

stonjo

hta

ja-

1 k

irja

stonhoita

ja-

2 k

irja

stovi

rkailj

aa

Kir

jasto

au

top

alv

elu

t (2

au

toa)

Osa

stonjo

hta

ja-

2 k

irja

stonhoita

jaa

- 5 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 2 k

irja

stoauto

nku

ljet-

taja

a

KO

KO

EL

MA

PA

LV

EL

UT

Koko

elm

apäälli

kkö

Tie

tokan

tap

alv

elu

t -1

eriko

iski

rjast

onhoit.

- 3 k

irja

stonhoita

jaa

- 2 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 1 k

irja

stoain

eis

to-

k

äsi

ttelij

ä

Kir

jan

ko

rjau

s ja

mu

ovit

us

- 2 k

irja

stoavu

staja

a

Maaku

nta

kir

jasto

-p

alv

elu

t-

1 tie

topalv

elu

sihte

eri

Han

kin

tap

alv

elu

tT

oim

isto

esi

mie

s-

4 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 1 to

imis

tosi

hte

eriä

- osa

-aik

ain

en

kirjast

oavu

staja

Nett

i-N

ysse

Pro

jekt

ikoord

inaattori

- 3 m

edia

sihte

eriä

Tie

toto

ri / S

am

po

laP

alv

elu

päälli

kkö

- 3 m

edia

sihte

eriä

Kir

jasto

n k

oti

- ja

la

ito

sp

alv

elu

tO

sast

onjo

hta

ja-

1 e

riko

iski

rjast

onhoit.

- 1 k

irja

stonhoita

ja-

5 tie

topalv

elu

siht.

KO

ILL

INE

N A

LU

EM

essu

kylä

n k

irja

sto

Alu

eki

rjast

onjo

hta

ja-

3 k

irja

stonhoita

jaa

- 2 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 1 a

lueen y

hte

inen

kirjast

ovi

rkaili

ja-

osa

styö

aik

. ki

rjast

ovi

rkaiil

ija

Pellerv

on

kir

jasto

Kirja

stonjo

hta

ja-

1 k

irja

stonhoita

jaa

- 1 k

irja

stovi

rkaili

ja

Käm

men

nie

men

kir

jasto

Kirja

stosi

hte

eri

- Terä

lah

den

kir

jasto

- osa

työaik

. ki

rjast

ovi

rkaili

ja

ET

EL

ÄIN

EN

AL

UE

Sam

po

lan

kir

jasto

Alu

eki

rjast

onjo

hta

ja-

3 k

irja

stonhoita

jaa

- 5 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 1 a

lueen y

hte

inen

kirjast

ovi

rkaili

ja-

1 k

irja

stoavu

staja

Härm

älä

n k

irja

sto

Kirja

stonjo

hta

ja-

1 k

irja

stovi

rkaili

ja

Ko

ivis

ton

kylä

n

kir

jasto

Kirja

stonjo

hta

ja-

1 k

irja

stovi

rkaili

ja

Nekala

n k

irja

sto

Kirja

stonjo

hta

ja-

osa

-aik

ain

en

kirjast

ovi

rkailj

a

Pelt

ola

mm

in k

irja

sto

Kirja

stonjo

hta

ja-

osa

-aik

ain

en

kirjast

ovi

rkaili

ja

Lain

au

sp

alv

elu

tLain

ausp

alv

elu

pääl-

likkö

- 22 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- 2 k

irja

stoavu

staja

a

Laste

n ja n

uo

rten

o

sasto

Osa

stonjo

hta

ja-

1 p

edag.in

form

aatik

.-

3 k

irja

stonhoita

jaa

Mu

siikkio

sasto

Osa

stonjo

hta

ja-

3 k

irja

stonhoita

jaa

- 5 k

irja

stovi

rkaili

jaa

- osa

-aik

ain

en

kirjast

oavu

staja

Henki

löst

öhalli

nto

Henki

löst

öpäälli

kkö

50 %

- 1 s

uunnitt

elij

a

Vie

sti

ntä

Vie

stin

täsu

unnit-

telij

a

Hallin

to-

ja

talo

usto

imis

toT

oim

isto

esi

mie

s-

1 talo

uss

uunnitt

. 60 %

- 1 h

alli

nto

sihte

eri

- 1 toim

isto

sihte

eri

Ete

isp

alv

elu

tP

alv

elu

esi

mie

s-

3 v

ahtim

est

aria

- 2 k

irja

stoavu

staja

a

Ikä

ihm

iste

n

pa

lve

lut

Osa

stonjo

hta

ja

T

ieto

yhte

isku

n-

tap

alv

elu

tP

alv

elu

päälli

kkö

KO

HD

ER

YH

MÄ

PA

LV

EL

UT

Kirja

stopalv

elu

johta

ja

KO

KO

EL

MA

PA

LV

EL

UT

Koko

elm

apäälli

kkö

Pä

äki

rja

sto

n

asi

aka

spa

lve

lut

A

lue

ell

ise

t p

alv

elu

t

AV

OI

ME

T

KI

RJ

AS

TO

PA

LV

EL

UT

Kirja

stopalv

elu

johta

ja

T

UK

IPA

LV

EL

UT

31

.12

.20

12

Tie

toto

ri / H

erv

an

taO

sast

onjo

hta

ja-3

media

sihte

eriä

Verk

ko

palv

elu

t ja

ti

eto

hallin

toV

erk

kopäälli

kkö

- 1 ko

ord

inaattori

- 1 teto

tekn

iikka

siht.

- 1 v

erk

kosu

unn.

- 1 w

ebsu

unnitt

elij

a-1

vie

stin

täsi

hte

eri

Tapahtu

matu

ota

nto

Tapahtu

mako

ord

i-naattori.


Henkilöstö 31.12.2012 Kirjastopalvelujohtaja Tuula Haavisto

Henkilökunta: Aatola Laura mediasihteeri Hervannan tietotoriAhlgren Outi kirjastoavustaja kirjankorjaus ja muovitusAhtiainen Katariina kirjastonhoitaja lasten ja nuorten osastoAhvenjärvi Marita kirjastonhoitaja tietokantapalvelutAlanen Timo kirjastonhoitaja musiikkiosastoAllonen Riitta kirjastovirkailija HervantaArela Mirja kirjastonhoitaja SampolaAromäki Riitta mediasihteeri Hervannan tietotoriElla Pirkko kirjastonhoitaja HervantaEteläniemi Marja-Leena kirjastoaineistokäsittelijä tietokantapalvelutFriman Niina kirjastovirkailija HervantaHakala Mirja kirjastovirkailija lainauspalvelutHakari Anu tietopalvelupäällikkö tietopalveluosastoHakkarainen Tuulikki kirjastovirkailija lainauspalvelutHanhinen Jouko kirjastonhoitaja tietokantapalvelutHannu Pirjo tietopalvelusihteeri maakuntakirjastopalvelutHarju Elina projektikoordinaattori Netti-NysseHarjula Seppo palveluesimies eteispalvelutHavanka Harri tietotekniikkasihteeri tietohallinto ja verkkopalvelutHeikkilä Sari kirjastovirkailija lainauspalvelutHeininen Johanna kirjastovirkailija lainauspalvelutHeinisuo Merja kirjastovirkailija lainauspalvelutHelen Maarit kokoelmapäällikkö kokoelmapalvelutHerra Taina kirjastovirkailija TerälahtiHerrainsilta Marita kirjastoavustaja tietopalveluosastoHertell Janne kirjastoavustaja lainauspalvelutHietala Marjaana kirjastovirkailija musiikkiosastoHietala Sinikka toimistoesimies hallinto- ja taloustoimistoHietalahti Anne kirjastovirkailija PellervoHietanen Mervi pedagoginen informaatikko lasten ja nuorten osastoHietikko Anja lukusalinhoitaja lehtilukusaliHintze Jan vahtimestari eteispalvelutHirjola Tuija hallintosihteeri hallinto- ja taloustoimistoHohtari Tuomo lukusalinhoitaja lehtilukusaliHokka-Ahti Ritva viestintäsuunnittelija viestintäHopia Liisa kirjastonhoitaja lasten ja nuorten osastoHuhdanperä Terhi kirjastovirkailija lainauspalvelutHuiku Sanna kirjastovirkailija lainauspalvelutHurme Teppo vahtimestari HervantaHusso Satut kirjastovirkailija lainauspalvelutHyvärinen Anna-Riitta kirjastonhoitaja LentävänniemiInnamaa Riitta kirjastovirkailija SampolaJokinen Timo mediasihteeri Sampolan tietotoriJoutsimäki Saija kirjastovirkailija TesomaJunno Liisa kirjastonhoitaja tietopalveluosastoJuven-Mikkola Maija kirjastosihteeri KämmenniemiJärvelin Ritva aluekirjastonjohtaja SampolaJärvelä Jukka vahtimestari eteispalvelutJärvinen Jari kirjastoautonkuljettaja kirjastoautopalvelutJärvinen Pirjo koordinaattori tietohallinto ja verkkopalvelutKaipiainen Päivi kirjastonjohtaja LamminpääKallela Pirjo kirjastonhoitaja tietopalveluosastoKallioranta Eva viestintäsihteeri tietohallinto ja verkkopalvelutKanerva Minna-Liisa kirjastonhoitaja tietokantapalvelut


Kangas Pirkko kirjastonhoitaja tietopalveluosastoKappas Tuulia kirjastonjohtaja HärmäläKarjalainen Kaarina tietopalvelusihteeri tietopalveluosastoKarjalainen Matti tietopalvelusihteeri HervantaKarjunen Anjariitta kirjastovirkailija HärmäläKarlstedt Päivi kirjastovirkailija lainauspalvelutKauhanen Kerttu kirjastoavustaja musiikkiosastoKaukainen Kaija-Leena kirjastoavustaja kirjankorjaus ja muovitusKaunisto Mika mediasihteeri Sampolan tietotoriKauppinen Ritva-Liisa kirjastonjohtaja PeltolammiKemi Sirkka kirjastovirkailija lainauspalvelutKiikka Sirkku kirjastovirkailija hankintapalvelutKirvesoja Aino-Liisa tietopalvelusihteeri koti- ja laitospalvelutKivi Riitta-Liisa osastonjohtaja koti- ja laitospalvelutKivimäki Taina kirjastovirkailija SampolaKivinen Aino Ilona erikoiskirjastonhoitaja koti- ja laitospalvelutKiviniitty Seija kirjastovirkailija HervantaKoivisto Juhani kirjastonhoitaja musiikkiosastoKorpela Leena kirjastovirkailija kirjastoautopalvelutKortelainen Helena mediasihteeri Netti-NysseKoskinen Jaana kirjastovirkailija SampolaKouttu Tuula kirjastovirkailija lainauspalvelutKrans Hannele tietopalvelusihteeri koti- ja laitospalvelutKumpulainen Tarja kirjastovirkailija lainauspalvelutKunnila-Harju Annette kirjastovirkailija hankintapalvelutKuparinen Pekka kirjastovirkailija kirjastoautopalvelutKuusisto Anja toimistosihteeri hankintapalvelutKönönen Marketta kirjastonjohtaja NekalaLaakkonen Päivi kirjastonjohtaja LentävänniemiLaaksonen Lea kirjastovirkailija kirjastoautopalvelutLaankoski Auli kirjastonhoitaja tietopalveluosastoLaasanen Eila kirjastoavustaja tietopalveluosastoLahtinen Kirsi kirjastovirkailija SampolaLampola-Autio Susanna suunnittelija henkilöstöhallintoLappalainen Malla kirjastonhoitaja HervantaLate Eija-Liisa mediasihteeri Netti-NysseLaurila Kristina kirjastovirkailija lainauspalvelutLaurila Marjut tietopalvelusihteeri koti- ja laitospalvelutLehtonen Sirpa kirjastoavustaja tietopalveluosastoLehtovirta Maaret taloussuunnittelija taloushallintoLeino Katja kirjastonhoitaja KaukajärviLeppä Raili kirjastoavustaja eteispalvelutLeppänen Marja kirjastovirkailija Kaakkoinen alueLintunen Liisa-Mari kirjastovirkailija kirjastoautopalvelutLähteenmäki Marjo kirjastovirkailija Läntinen alueManninen Kati kirjastovirkailija HervantaManninen Päivi kirjastovirkailija tietokantapalvelutMartikainen Mirga kirjastovirkailija HervantaMatikainen Outi kirjastovirkailija musiikkiosastoMeriläinen Marjaana palvelupäällikkö tietoyhteiskuntapalvelutMerontausta Sanna kirjastovirkailija lainauspalvelutMissonen Jari kirjastonhoitaja tietopalveluosastoMustila Ulla kirjastonjohtaja KaukajärviMustonen Elina kirjastonhoitaja MessukyläMäkelä Jukka-Pekka kirjastovirkailija KaukajärviMäkelä Marko kirjastovirkailija HärmäläMäkelä Seppo mediasihteeri Sampolan tietotoriMäkelä Sirpa kirjastovirkailija lainauspalvelutMäki Tuija kirjastonhoitaja lasten ja nuorten osasto


Mäntylä Terttu kirjastonhoitaja HervantaNenonen Mirja toimistosihteeri hallinto- ja taloustoimistoNieminen Anne kirjastoavustaja SampolaNieminen Sirkka kirjastonhoitaja KaukajärviNiininen Taina kirjastovirkailija hankintapalvelutNikkilä Helena kirjastovirkailija lainauspalvelutNummi Ville-Pekka osastonjohtaja kirjastoautopalvelutOhtola Jari vahtimestari eteispalvelutOjala Mervi kirjastovirkailija LentävänniemiOksanen Hannu kirjastoavustaja HervantaOllikainen Heidi kirjastonhoitaja koti- ja laitospalvelutPaasikivi Ari-Pekka vahtimestari HervantaPaavola-Eskola Elina kirjastonhoitaja tietopalveluosastoPakarinen Jaana verkkosuunnittelija tietohallinto ja verkkopalvelutPakkala Saijamari kirjastonhoitaja MessukyläPatomäki Ritva kirjastovirkailija TesomaPelkonen Heini-Maria kirjastonhoitaja tietopalveluosastoPeltomaa Päivi kirjastovirkailija tietokantapalvelutPeltonen Eeva-Riitta erikoiskirjastonhoitaja tietokantapalvelutPentinmäki Pasi kirjastovirkailija LentävänniemiPetrell Taina aluekirjastonjohtaja MessukyläPietilä Merja kirjastonhoitaja SampolaPohjola Sirpa kirjastovirkailija HervantaPohjolainen Maija kirjastoavustaja eteispalvelutPojalainen Marjut aluekirjastonjohtaja HervantaPolso Tuula kirjastovirkailija Eteläinen aluePulliainen Lea kirjastonhoitaja tietopalveluosastoPuurunen Anna kirjastovirkailija KoivistonkyläPöntinen Leena kirjastovirkailija TesomaRanta Tarja kirjastovirkailija hankintapalvelutRantanen Arja kirjastovirkailija HervantaRasi Perttu osastonjohtaja Hervannan tietotoriRaudasoja Hannele kirjastoavustaja tietopalveluosastoRautaharkko Paula kirjastopalvelujen apulaisjohtaja henkilöstöhallintoRautiainen Sari tietopalvelusihteeri koti- ja laitospalvelutRikkilä Jarkko osastonjohtaja musiikkiosastoRitola Marja kirjastonhoitaja TesomaRoth Eeva kirjastoavustaja tietopalveluosastoRuusukallio Lea kirjastoavustaja tietopalveluosastoRynkä-Hokkanen Sinikka toimistoesimies hankintapalvelutSaari Päivi kirjastonhoitaja PellervoSaarimaa Anneli kirjastonhoitaja tietopalveluosastoSalmenkangas Niina osastonjohtaja lasten ja nuorten osastoSalo Helena kirjastonhoitaja tietopalveluosastoSalonen Mikko kirjastonhoitaja MessukyläSiekkinen Terhi kirjastovirkailija MessukyläSihvonen Raili erikoiskirjastonhoitaja tietopalveluosastoSitari Hannele kirjastovirkailija Koillinen alueSnellman Jussi kirjastovirkailija MessukyläSolopuro Ari mediasihteeri Netti-NysseStåhlberg Suvi kirjastovirkailija lainauspalvelutSyrjälä Katri kirjastonhoitaja TesomaSystä Anne kirjastonhoitaja TesomaSyväniemi Outi kirjastovirkailija lainauspalvelutSzalay Anna tapahtumakoordinaattori tapahtumatuotantoTastula Lea kirjastonhoitaja musiikkiosastoTervo-Koskinen Liisa kirjastovirkailija musiikkiosastoTiainen Ulla kirjastovirkailija SampolaTilvis Marko kirjastoautonkuljettaja kirjastoautopalvelut


Toivonen Marja-Leena kirjastovirkailija musiikkiosastoTonteri Petri verkkopäällikkö tietohallinto ja verkkopalvelutTurkia Terhi mediasihteeri Hervannan tietotoriUnkila Petra tietopalvelusihteeri koti- ja laitospalvelutUusimaa Riitta-Marjut kirjastonjohtaja KoivistonkyläVaattovaara Heljä kirjastovirkailija lainauspalvelutVanha-aho Ulla-Maija osastonjohtaja HervantaVarjoranta Riitta kirjastovirkailija lainauspalvelutVesterinen Tiina kirjastonhoitaja SampolaViherkoski Leena kirjastovirkailija KaukajärviViilo Mervi kirjastoavustaja tietopalveluosastoViitanen Terhi kirjastonhoitaja kirjastoautopalvelutVirta Leila websuunnittelija tietohallinto ja verkkopalvelutVirtanen Anu lainauspalvelupäällikkö lainauspalvelutVirtanen Tarja toimistoesimies HervantaVoutilainen Kalevi kirjastovirkailija PeltolammiVuori Tarja-Leena kirjastoavustaja tietopalveluosastoVälimäki Maarit kirjastovirkailija lainauspalvelutVäänänen Riikka kirjastonhoitaja kirjastoautopalvelutYlipää Tarja aluekirjastonjohtaja TesomaYlä-Kauttu Ann-Mari kirjastovirkailija musiikkiosastoYrjänäinen Sari-Anne kirjastoavustaja tietopalveluosasto

KIRJASTON VAKANSSIT JA HENKILÖTYÖVUODET 2007-2012

2007 2008 2009 2010 2011 2012

VAKANSSIT

Pääkirjaston asiakaspalvelut 61 63 66 66(65) 65 65

Kirjastoverkko 89 87 88 88(86) 86 85

josta lähikirjastot 73 69 70 70 68 67

kirjastoautot 9 10 10 10 10 10

koti- ja laitospalvelut 7 8 8 8 8 8

Tukipalvelut 36 39 22 22 21 21

josta hallinto ja tiedotus 10 12 14 14 14 15

eteispalvelut 8 8 8 8 7 6

Kokoelmapalvelut hankinta- jatietokantaos.

18 19 19 19(17) 17 17

Tietoyhteiskuntapalvelut 13 14 14 13 12

Netti-Nysse 5

191 202 209 209 (204)

202 200

HENKILÖTYÖVUODET, vuodesta 2011 alkaen perustuu SAP-raportointtin

Vakinaisia vakansseja 184,54 192,36 201,35 197,59 178,07 175,67

Vuosilomasijaisia, 2011 alkaen Sijaisia

2,7 2,15 1,86 2,17 23,78 26,42

projekteissa ja määräaikaisia 5,72 4,25 5,58 6,67 21,18 13,33

Palkattomat harjoittelijat 12,2 12,13 11,78 12,16 11,19 9,26

Palkkatuetut ja sivarit 25,85 13,56 5,04 3,99 1,43 1,96

231,01 224,45 225,61 222,58 235,65 226,64

231,01 224,45 225,61 222,58 235,65 226,64


SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT 2008-2012

Sairauspoissaolot

Kalenterivuosi 2008 2009 2010 2011 2012

Henkilötyövuodet 213,38 214,62 211,40 212,59 205,47

Sairauspoissaolopäivät 3 143 3 107 2 355 2 256 1 878

Tehty työaika (htv) 180,49 179,52 179,83 179,82 174,43

Sairauspoissaolot (pv) / htv 14,73 14,48 11,14 10,61 9,14

Työtapaturmat 1 3 3 ei saa-tavissa

1

joista sairauspäiviä 9 8 9 13

Työmatkatapaturmat 4 2 6 ei saa-tavissa

3

joista sairauspäivä 26 9 23 40

KIRJASTOAINEISTO JA LAINAUS v. 1880 - 2012

Vuosi Väkiluku Kirjat januotit

Kirjoja/asukas

Äänit-teet

Äänit-teet/asukas

Videotja DVD:t

Videot jaDVD:t/as.

CD-ROMit

CD-ROMit/asukas

Kok.lainaus

Lainat/asukas

Lainaa-jiaasukka-ista %

1880 13 430 1 707 0 16 711 1

1890 17 278 2 321 0 21 733 1

1900 33 823 3 455 0 25 329 1

1910 38 091 6 666 0 32 889 1 4

1920 41 550 14 550 0 48 313 1 5

1930 47 549 57 758 1 238 927 5 23

1940 69 528 115 762 2 327 665 5 24

1950 100 015 164 930 2 413 296 4 18

1960 125 495 287 784 2 408 0,0 968 856 8 28

1970 157 697 496 848 3 4 235 0,0 1 799 609 11 33

1980 165 935 809 508 5 20 906 0,1 2 918 624 18 39

1985 168 216 968 875 6 29 278 0,2 2 844 476 17 40

1990 171 601 1 117 580 7 57 838 0,3 1 587 0,0 3 364 461 20 49

1995 179 251 1 092 611 6 74 263 0,4 9 566 0,1 112 0,0 4 445 568 25 58

2000 193 174 1 071 992 6 87 836 0,5 14 313 0,1 2 223 0,0 4 890 376 25 53

2001 195 468 1 089 237 6 90 237 0,5 14 891 0,1 2 682 0,0 4 962 907 25 52

2002 197 774 1 101 465 6 91 272 0,5 16 180 0,1 3 093 0,0 5 210 568 26 52

2003 199 823 1 109 214 6 95 454 0,5 18 313 0,1 3 527 0,0 5 337 449 27 52

2004 200 966 1 117 202 6 96 691 0,5 20 479 0,1 3 769 0,0 5 418 610 27 48

2005 202 932 1 134 321 6 99 913 0,5 23 224 0,1 3 964 0,0 5 234 702 26 49

2006 204 337 1 129 509 6 104 820 0,5 26 132 0,1 3 963 0,0 5 144 174 25 47

2007 206 368 1 096 757 5 107 666 0,5 28 518 0,1 3 965 0,0 5 135 721 25 45

2008 207 866 1 079 900 5 110 234 0,5 30 288 0,1 3 617 0,0 5 244 032 25 44

2009 209 552 1 066 820 5 110 340 0,5 30 192 0,1 3 218 0,0 5 312 979 25 43

2010 211 507 1 021 635 5 107 893 0,5 31 710 0,1 3 079 0,0 4 921 230 23 43

2011 213 217 991 296 5 110 770 0,5 33 724 0,2 3 090 0,0 5 231 601 24 41

2012 215 168 986 990 5 106 333 0,5 34 990 0,2 2 714 0,0 5 042 079 23 40


KOKO

NA

ISLA

INA

US

LAIN

AU

SPA

IKA

N M

UKA

AN

v.

2009

- 2

012

Muu

tos

Muu

tos

Lain

aus

asuk

asta

koh

ti j

a su

orit

teet

Muu

tos

Muu

tos

2 00

92

010

2 01

120

1211

/12

09/1

22

009

2 01

02

011

2012

11/1

209

/12

Pääk

irja

sto

2 49

4 64

62

304

621

2 47

8 24

92

368

421

-4,4

%-5

,1%

Lain

at o

mis

ta k

okoe

l-m

ista

5 22

6 31

24

834

471

5 13

8 80

54

947

914

-3,7

%-5

,3%

Kirj

asto

auto

t23

5 21

022

3 10

224

1 26

925

3 35

05,

0%7,

7%La

inat

PIK

I-ki

rjas

toje

n22

618

22 0

5930

233

29 9

41-1

,0%

32,4

%

Lähi

kirj

asto

t2

396

949

2 20

4 75

42

310

701

2 22

3 41

8-3

,8%

-7,2

%ko

koel

mis

ta

Kaak

koin

en a

lue

848

595

780

180

824

634

787

419

-4,5

%-7

,2%

Saad

ut k

auko

lain

at2

508

2 38

02

373

2 48

24,

6%-1

,0%

Her

vant

a65

9 32

960

8 31

764

0 97

861

0 84

2-4

,7%

-7,4

%Pa

ikal

lisla

inat

yh-

teen

sä5

251

438

4 85

8 91

05

171

411

4 98

0 33

7-3

,7%

-5,2

%

Kau

kajä

rvi

189

266

171

863

183

656

176

577

-3,9

%-6

,7%

Etel

äine

n al

ue69

4 13

264

0 63

866

4 66

763

7 78

3-4

,0%

-8,1

%La

inau

s/as

ukas

25,1

23,0

24,3

23,1

-4,8

%-7

,8%

Här

mäl

ä95

442

88 2

8594

724

100

206

5,8%

5,0%

Koi

vist

onky

lä74

172

63 5

3970

085

74 0

775,

7%-0

,1%

Lähe

tety

t ka

ukol

aina

t14

192

11 8

379

609

6 23

4-3

5,1%

-56,

1%

Nek

ala

52 6

9853

456

53 1

4151

350

-3,4

%-2

,6%

Pel

tola

mm

i56

509

55 3

8159

851

58 3

55-2

,5%

3,3%

Lain

at P

IKI-

kirj

asto

issa

47 3

4950

483

50 5

8155

216

9,2%

16,6

%

Sam

pola

415

311

379

977

386

866

353

795

-8,5

%-1

4,8%

Tam

pere

en k

okoe

l-m

ista

Länt

inen

alu

e44

3 05

340

4 27

541

9 21

941

1 79

5-1

,8%

-7,1

%Su

orit

teet

yht

eens

ä5

312

979

4 92

1 23

05

231

601

5 04

1 78

7-3

,6%

-5,1

%

Lam

min

pää

23 0

4816

808

17 0

4811

357

-33,

4%-5

0,7%

Len

tävä

nnie

mi

97 8

1389

978

95 6

4798

376

2,9%

0,6%

Tes

oma

322

192

297

489

306

524

302

062

-1,5

%-6

,2%

Koill

inen

alu

e41

1 16

937

9 66

140

2 18

138

6 42

1-3

,9%

-6,0

%

Käm

men

niem

i 28

939

27 6

3928

402

25 0

37-1

1,8%

-13,

5%

Mes

suky

lä26

3 20

924

9 95

126

6 00

626

3 86

8-0

,8%

0,3%

Pel

lerv

o10

8 11

390

981

95 4

5186

736

-9,1

%-1

9,8%

Ter

älah

ti10

908

11 0

9012

322

10 7

80-1

2,5%

-1,2

%

Koti

- ja

lait

ospa

l-ve

lut

122

125

124

053

138

819

132

958

-4,2

%8,

9%

Hat

anpä

ä16

048

18 4

1621

546

17 9

18-1

6,8%

11,7

%

Kau

pin

sair

aala

6 11

06

718

6 67

55

566

-16,

6%-8

,9%

Kou

kkun

iem

en

vanh

aink

oti

15 0

4419

613

19 3

7119

600

1,2%

30,3

%

Pis

pan

palv

elu-

kesk

us3

344

3 39

82

982

2 42

0-1

8,8%

-27,

6%

Tam

mel

akes

kus

13 0

9911

817

11 0

258

842

-19,

8%-3

2,5%

Kot

i- j

a yh

teis

ö-pa

lvel

ut68

480

64 0

9177

220

78 6

121,

8%14

,8%

Yhte

ensä

5 24

8 93

04

856

530

5 16

9 03

84

978

147

-3,7

%-5

,2%


LAINAAJAT, KÄVIJÄT JA AUKIOLOTUNNIT v. 2009 - 2012

Muutos % Muutos %

2009 2010 2011 2012 11/12 2009 2010 2011 2012 11/12

Pääkirjasto 1 000 600

929 900 947 200 973 200 2,7 2 929 2 573 2 738 2 701 -1,4

Lehtilukusali 114 232 93 502 89 227 87 403 -2,0 3 165 2 960 2 946 3 006 2,0

Kirjastoautot 110 924 88 094 95 376 92 414 -3,1 2 064 2 086 2 195 2 081 -5,2

Lähikirjastot 1 134 859

1 045 085

1 067 451

1 065 707

-0,2 22 429 21 055 21 960 21 763 -0,9

Kaakkoinen alue 379 989 354 424 369 847 385 405 4,2 4 202 4 033 4 259 4 256 -0,1

Hervanta 286 752 269 782 284 175 301 575 6,1 2 402 2 315 2 444 2 470 1,1

Kaukajärvi 93 237 84 642 85 672 83 830 -2,2 1 800 1 718 1 815 1 786 -1,6

Eteläinen alue 387 339 359 232 355 733 355 647 0,0 8 190 7 786 8 008 7 941 -0,8

Härmälä 57 475 53 340 56 870 59 612 4,8 1 522 1 453 1 515 1 506 -0,6

Koivistonkylä 37 165 33 849 35 407 36 422 2,9 1 560 1 443 1 526 1 508 -1,2

Nekala 35 482 34 104 35 947 33 528 -6,7 1 383 1 321 1 395 1 372 -1,6

Peltolammi 32 656 33 240 33 591 33 282 -0,9 1 370 1 319 1 380 1 369 -0,8

Sampola 224 561 204 699 193 918 192 803 -0,6 2 355 2 250 2 192 2 186 -0,3

Läntinen alue 196 882 180 216 183 442 173 046 -5,7 4 418 3 931 4 158 4 076 -2,0

Lamminpää 7 172 4 811 4 017 2 902 -27,8 786 462 497 473 -4,8

Lentävänniemi 50 464 46 790 45 463 44 811 -1,4 1 444 1 383 1 452 1 436 -1,1

Tesoma 139 246 128 615 133 962 125 333 -6,4 2 188 2 086 2 209 2 167 -1,9

Koillinen alue 170 649 151 213 158 429 151 609 -4,3 5 619 5 305 5 535 5 490 -0,8

Kämmenniemi 24 756 21 028 22 083 18 151 -17,8 1 189 1 172 1 272 1 255 -1,3

Messukylä 91 564 83 544 86 038 85 487 -0,6 2 115 2 093 2 129 2 109 -0,9

Pellervo 48 453 40 763 44 209 43 725 -1,1 1 709 1 456 1 524 1 516 -0,5

Terälahti 5 876 5 878 6 099 4 246 -30,4 606 584 610 610 0,0

Koti- ja laitospalvelut 61 360 63 834 67 785 61 710 -9,0 1 932 1 741 1 840 1 713 -6,9

Tietoyhteiskuntapalvelut 122 588 113 260 104 727 110 913 5,9 5 494 5 455 5 331 5 450 2,2

Hervannan tietotori 49 935 49 990 47 759 47 325 -0,9 2 411 2 423 2 443 2 484 1,7

Netti-Nysse 6 488 5 216 6 444 15 495 140,5 738 794 703 789 12,3

Sampolan tietotori 66 165 58 054 50 524 48 093 -4,8 2 346 2 238 2 185 2 177 -0,4

Yhteensä 2 544 563

2 333 675

2 371 766

2 391 347

0,8 38 013 35 870 37 009 36 714 -0,8

Käyntiä/asukas 12,1 11,0 11,1 11,1

Lainaajat yhteensä 90 462 90 000 88 100 86 862

Lainaajia asukkaista 43,2 % 42,6 % 41,3 % 40,4 %


TAPAHTUMAT, NÄYTTELYT, TIEDONHAUN OPETUS JA RYHMÄKÄYNNIT

Aikuisten tilaisuudet Lastentilaisuudet Satutunnit Ryhmäkäynnit jakäyttäjäkoulutus

Näyttelyt

2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012

kertaa osanot-tajia

kertaa osanot-tajia

kertaa osanot-tajia

kertaa osanot-tajia

Pääkirjasto 61 6 256 37 2 581 31 486 146 2 514 25

Kirjastoautot 0 0 0 0 0 0 32 577 0

Lähikirjastot 74 1 848 71 6 906 161 1 623 288 5 536 115

Kaakkoinen alue 24 783 16 1 780 7 37 80 1 334 27

Hervanta 24 783 7 903 7 37 62 1 000 24

Kaukajärvi 0 0 9 877 0 0 18 334 3

Eteläinen alue 43 901 28 3 031 83 1 016 98 1 704 53

Härmälä 12 303 6 561 32 530 21 343 9

Koivistonkylä 8 71 2 375 12 145 13 284 7

Nekala 5 274 8 1 578 0 0 7 163 16

Peltolammi 10 100 8 217 30 267 4 56 5

Sampola 8 153 4 300 9 74 53 858 16

Läntinen alue 2 70 11 536 51 491 27 739 9

Lamminpää 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lentävänniemi 1 10 5 206 25 204 14 473 2

Tesoma 1 60 6 330 26 287 13 266 7

Koillinen alue 5 94 16 1 559 20 79 83 1 759 26

Kämmenniemi 4 44 3 386 4 25 4 74 0

Messukylä 1 50 7 406 16 54 47 868 14

Pellervo 0 0 4 517 0 0 32 817 4

Terälahti 0 0 2 250 0 0 0 0 8

Koti- ja laitospal-velut

137 1 481 0 0 0 0 4 33 0

Tietoyhteiskunta-palvelut

3 352 0 0 0 0 484 4 314 0

Hervannan tie-totori

0 0 0 0 0 0 117 1 072 0

Netti-Nysse 3 352 0 0 0 0 241 2 023 0

Sampolan tietotori 0 0 0 0 0 0 126 1 219 0

Yhteensä 2012 275 9 937 108 9 487 192 2 109 954 12 974 140

Yhteensä 2011 158 9 840 114 10 537 218 2 709 1 017 13 397 124

Yhteensä 2010 176 8 127 83 9 119 188 2 541 996 12 846 136

Yhteensä 2009 159 7 498 102 6 695 236 2 612 1 275 18 693 144


NETTOMENOT 2012

Pääkirjaston asiakaspalvelut yhteensä 3 698 426

Lainauspalvelut 872 244

Tietopalveluosasto 1 616 158

Lasten ja nuorten osasto 443 608

Musiikkiosasto 610 521

Lehtilukusali 155 895

Kaakkoinen alue yhteensä 1 642 432

Hervanta 1 197 128

Kaukajärvi 445 304

Eteläinen alue yhteensä 1 232 735

Sampola 720 733

Härmälä 146 743

Koivistonkylä 127 535

Nekala 122 845

Peltolammi 114 879

Läntinen alue yhteensä 726 682

Tesoma 445 608

Lamminpää 70 760

Lentävänniemi 210 314

Koillinen alue yhteensä 904 256

Messukylä 500 325

Kämmenniemi 86 307

Pellervo 261 594

Terälahti 56 030

Kirjastoautot 650 713

Koti- ja laitospalvelutTietoyhteiskuntapalvelut

487 164

752 488

Netti-Nysse 242 209

Sampolan tietotori 261 193

Hervannan tietotori 249 085

Kokoelmapalvelut 2 249 348

Tapahtumatuotanto 131 662


Suoritehintoja yksiköittäin 2012

EUROA / ENSILAINA EUROA / LAINA

Pääkirjaston asiakaspalvelut yhteensä 3,24 1,56

Kaakkoinen alue yhteensä 3,79 2,09

Hervanta 3,57 1,96

Kaukajärvi 4,51 2,52

Eteläinen alue yhteensä 3,75 1,93

Sampola 4,33 2,04

Härmälä 2,44 1,46

Koivistonkylä 3,17 1,72

Nekala 4,40 2,39

Peltolammi 3,36 1,97

Läntinen alue yhteensä 3,16 1,76

Tesoma 2,64 1,48

Lamminpää 11,38 11,38

Lentävänniemi 3,84 2,14

Koillinen alue yhteensä 4,10 2,34

Messukylä 3,36 1,90

Kämmenniemi 5,11 3,45

Pellervo 5,49 3,02

Terälahti 7,88 5,20

Kirjastoautot 3,34 2,57

Koti- ja laitospalvelut 7,35 3,66

EUROA / KÄYNTI

Pääkirjaston asiakaspalvelut yhteensä 3,49

Metson asiakaspalvelut yhteensä 3,64

Musiikkiosasto

Lehtilukusali 1,78

Kaakkoinen alue yhteensä 4,26

Hervanta 3,97

Kaukajärvi 5,31

Eteläinen alue yhteensä 3,47

Sampola 3,74

Härmälä 2,46

Koivistonkylä 3,50

Nekala 3,66

Peltolammi 3,45

Läntinen alue yhteensä 4,20

Tesoma 3,56

Lamminpää 24,38

Lentävänniemi 4,69

Koillinen alue yhteensä 5,96

Messukylä 5,85

Kämmenniemi 4,75

Pellervo 5,98

Terälahti 13,20

Kirjastoautot 7,04

Koti- ja laitospalvelut 7,89

Tietoyhteiskuntapalvelut yhteensä 6,78

Netti-Nysse 31,20

Hervannan tietotori 5,43

Sampolan tietotori 5,26


EUROA / AUKIOLOTUNTI

Pääkirjaston asiakas-palvelut yhteensä

648,05 sis. lehtilukusalin

Metson asiakaspal-velut yhteensä

1311,57

Lainauspalvelut 322,93

Tietopalveluosasto 598,36

Lasten ja nuorten osasto

164,24

Musiikkiosasto 226,04

Lehtilukusali 51,86

Kaakkoinen alue yhteensä

385,91

Hervanta 484,67

Kaukajärvi 249,33

Eteläinen alue yh-teensä

155,24

Sampola 329,70

Härmälä 97,44

Koivistonkylä 84,57

Nekala 89,54

Peltolammi 83,91

Läntinen alue yh-teensä

178,28

Tesoma 205,63

Lamminpää 149,60

Lentävänniemi 146,46

Koillinen alue yh-teensä

164,71

Messukylä 237,23

Kämmenniemi 68,77

Pellervo 172,56

Terälahti 91,85

Kirjastoautot 312,69

Koti- ja laitospalvelut 284,39

Tietoyhteiskuntapal-velut yhteensä

138,07

Netti-Nysse 306,98

Hervannan tietotori 119,98

Sampolan tietotori 100,28


PALVELUSOPIMUKSISSA TILATUT KIRJASTOPALVELUT

SIVELA

Tuoteryhmä / tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Hinta säästöjen jälkeen

Yhteensä säästöjen jälkeen

HARRASTAMINEN JA OMAEHTOINEN HYVINNVOINNIN EDISTÄMINEN

Avoimet kirjastopalvelut

Aukioloaika ja opastus kategoria 1

2650 aukiolo-tunti

1 390,77 3 685 537 1 351,15 3 580 537


8800 aukiolo-tunti

327,15 2 878 901 323,74 2 848 901


14890 aukiolo-tunti

166,39 2 477 562 163,77 2 438 562

Yhteensä 9 042 000 8 868 000

Medialukutaitojen tukeminen

Aukioloaika ja opastus 4580 aukiolo-tunti

70,74 324 000 68,79 315 000

Yhteensä 324 000 315 000

KULTTUURIPÄÄOMA

Kirjaston kokoelmapalvelut

Ajanmukainen aineisto-kokoelma

kokonais-hinta

2 270 000 2 216 000

Yhteensä 2 270 000 2 216 000

KULTTUURI- JA LIIKUNTAKASVATUS

Medialukutaitojen tukeminen

Kurssit kokonais-hinta

539 000 485 000

Yhteensä 539 000 485 000

KULTTUURI- JA LIIKUNTATAPAHTUMAT

Avoimet kirjastopalvelut

Tapahtumatuotanto kokonais-hinta

215 000 210 000

Yhteensä 215 000 210 000

SIVELA YHTEENSÄ 12 390 000 12 094 000

IKILA

KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT

Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut

Kotona asumista tulevat palvelut kokonais-hinta

255 000 255 000

Palvelut ympärivuorokau-tisessa hoidossa oleville

kokonais-hinta

255 000 255 000

Yhteensä 510 000 510 000

PALVELUSOPIMUKSET YHTEENSÄ 12 900 000 12 604 000


Toimipaikat 2012Osoitteet ja aukioloajat Hyötypinta-ala

PÄÄKIRJASTOKäyntiosoite: Pirkankatu 2, p. 03 565 611 6 770 m2Postiosoite: PL 152, 33101 Tampere01.01.-31.05. ma-pe 10-20, la 10-1601.06.-31.08. ma-to 10-19, pe 10-18, la 10-1601.09.-31.12. ma-pe 10-20, la 10-16

LehtilukusaliPuutarhakatu 1, p. 03 5656 404801.01.-31.05. ma-pe 9-20, la 10-16 504 m201.06.-31.08. ma-to 9-19, pe 9-18, la 10-1601.09.-31.12. ma-pe 9-20, la 9-16

LÄHIKIRJASTOTHervanta Insinöörinkatu 38, p. 040 800 7802 737 m201.01.-31.05. ma 10-20, ti-pe 10-19, la 10-101.06.-31.08. ma-to 10-19, pe 10-16, la 10-1501.09.-31.12. ma 10-20, ti-pe 10-19, la 10-15

Härmälä Nuolialantie 47, p. 040 800 7812 252 m201.01.-31.05. ma, ti, to 13-19, ke 9-15, pe, la 11-151.06.-31.08. ma, ti, to 13-19, ke, pe 11-1501.09.-31.12. ma, ti, to 13-19, ke 9-15, pe, la 11-15

Kaukajärvi Käätykatu 6, p. 040 800 7837 752 m201.01.-31.05. ma-to 12-19, pe 10-17, la 11-1501.06.-31.08. ma-to 13-19, pe 11-1501.09.-31.12. ma-to 12-19, pe 10-18, la 11-15

Koivistonkylä Lehvänkatu 9, p. 040 800 7841 237 m201.01.-31.05. ma, to 13-19, ti 11-19, ke, pe, la 11-1501.06.-31.08. ma, ti, to 13-19, ke, pe 11-1501.09.-31.12. ma, to 13-19, ti 11-19, ke, pe, la 11-15

Kämmenniemi Paavolantie 4, p. 040 800 7843 203,5 m201.01.-31.05. ma, to 13-19, ti 12-18, ke, pe 11-1501.06.-31.08. ma, to 14-19, ti 13-18, ke, pe 11-1501.09.-31.12. ma, to 14-19, ti 9-15, ke, pe 11-15

Lamminpää Ylöjärventie 55, p. 040 800 7810 93 m201.01.-28.06. ma, ti 13-191.6.-10.6. ja 6.8.-31.8. ma, ti 13-1911.06.-05.08. suljettuna01.09.-31.12. ma, ti, to 13-19

Lentävänniemi Vähäniemenkatu 42, p. 040 800 7842 320 m201.01.-31.05. ma, ti, to 13-19, ke, pe, la 11-1501.06.-31.08. ma, ti, to 13-19, ke, pe 11-1501.09.-31.12. ma, ti, to 13-19, ke, pe, la 11-15


Messukylä Hintsankatu 1, p. 040 800 7839 653 m201.01.-31.05. ma-ti 11-20, ke-to 11-19, pe 9-17, la 11-1501.06.-31.08. ma-to 12-19, pe 11-1501.09.-31.12. ma-ti 11-20, ke-to 11-19, pe 9-17, la 11-15

Nekala Lounaantie 2, p. 040 800 7811 264 m201.01.-31.05. ma, ti, to 13-19, ke 9-15, pe, 11-1501.06.-31.08. ma, ti, to 13-19, ke, pe 11-1501.09.-31.12. ma, ti, to 13-19, ke 9-15, pe 11-15

Pellervo Uimalankatu 5, p. 040 800 7820 512 m201.01.-31.05. ma-ke 12-19, to-pe 10-1501.06.-12.08. ma-ke 13-19, to-pe 10-1501.09.-31.12. ma-ke 12-19, to-pe 10-15

Peltolammi Säästäjänkatu 16, p. 040 800 7840 211 m201.01.-31.05. ma, ti, to 13-19, ke 11-15, pe 9-1501.06.-31.08. ma, ti, to 13-19, ke, pe 11-1501.09.-31.12. ma, ti, to 13-19, ke 11-15, pe 9-15

Sampola Sammonkatu 2, p. 040 800 7815 1 026,5 m201.01.-31.05. ma-to 11-20, pe, la 11-1601.06.-31.08. ma-to 11-19, pe 11-1601.09.-31.12. ma-to 11-20, la 11-16

Terälahti Niemikyläntie 14, p. 040 800 7813 102 m201.01.-31.05. ma, to 14-19, pe 9-1201.06.-31.08. ma, to 14-1901.09.-31.12. ma, to 14-19, pe 10-13

Tesoma Kohmankaari 9, p. 040 800 7819 599 m201.01.-31.05. ma-ti 11-20, ke-to11-19, pe 9-17, la 11-1501.06.-31.08. ma-to 11-19, pe 9-1501.09.-31.12. ma-ti 11-20, ke-to 11-19, pe 9-17, la 11-15

KIRJASTOAUTOT kaksi autoa, joilla oli 154 pysäkkiä

KIRJASTON TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT

Hervannan tietotori ja lehtilukusaliInsinöörinkatu 38, p. 040 800 7805 270 m201.01.-31.05. ma 10-20, ti-pe 10-18, la 10-1501.06.-31.08. ma-to 10-19, pe 10-16, la 10-1501.09.-31.12. ma 10-20, ti-pe 10-19, la 10-15

Sampolan tietotori Sammonkatu 2, p. 040 800 7816 74 m201.01.-31.05. ma-to 11-20, pe-la 11-1601.06.-31.08. ma-to 11-19, pe 11-1601.09.-31.12. ma-pe 11-20, pe-la 11-16

Netti-Nyssepalvelee sopimuksen mukaan


KIRJASTON KOTI- JA LAITOSPALVELUT 2012

Kirjaston kotipalvelut Pirkankatu 2 E, p. (03) 5656 404001.01.-30.06. ma-pe 8-15.1501.07.-31.07. suljettu01.08.-31.12. ma-pe 8-15.15

Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto Hatanpäänk. 24, p. 03 5657 3442 55 m2 01.01.-31.5. ma 9-15.30, ti, to 12-15.3001.06.-31.8. ti, to 12-15.3001.09.-31.12. ma 9-15.30, ti, to 12-15.30

Kaupin sairaalan potilaskirjasto Parantolank. 6, p. 03 5657 3642 26,5 m2Aina avoinna, päivystys:01.01.-30.6 to 14-1501.07.-31.07. pe 10-1101.08.-31.12. to 14-15 Koukkuniemen vanhainkodin kirjasto Rauhaniement. 19, p. 03 5657 6855 157,5 m2 Aina avoinna, päivystys:01.01.-31.12. ti ja pe 12-15

Pispan palvelukeskuksen kirjasto 47 m2Simolank. 2-4, p. 03 5657 9224 01.01.-31.12. Avoinna kuten palvelukeskus, ma-pe 8-16, la 8-15päivystys:01.01.-31.12. ke 12-15

Tammelan palvelukeskuksen kirjasto Itsenäisyydenk. 21 B, p. 03 5657 8811 53 m201.01.-31.12. Avoinna kuten palvelukeskus, ma-to 7.45-16.30, pe 7.45-16, la 10-14päivystys:01.01.-24.06. ma-pe 12-1525.06.-19.08. ma, to 12-1520.08.-31.12. ma, ti, to 12-15


Kotipalveluasiakkaat 2012134 yksityishenkilöä ja 53 yhteisöasiakasta

YHTEISÖASIAKAS VASTUUKIRJASTO/-OSASTOAitta-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutAnnala-koti Tesoman kirjastoDiabeteskeskus KirjastoautotElementinpolun asumispalvelu Kirjaston koti- ja laitospalvelutFanny-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutHoivakoti Villa Aalto Kirjaston koti- ja laitospalvelutImpivaara-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutKaukaharju II Kirjaston koti- ja laitospalvelutKaukaharjun Seniorikeskus Kirjaston koti- ja laitospalvelutKeinupuiston ryhmäkoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutKerttula-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutKoivupirtti Kirjaston koti- ja laitospalvelutKoskikoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutKotipirtin palvelutalo Tesoman kirjastoKotipirtti / Ryhmäkoti Tyynelä Kirjaston koti- ja laitospalvelutKuuselan ryhmäkoti Kuusenjuuri Kirjaston koti- ja laitospalvelutKuuselan ryhmäkoti Kuusenlatva Kirjaston koti- ja laitospalvelutKuuselan seniorikeskus Kirjaston koti- ja laitospalvelutLahdensivun koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutLinnea-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutLintuviita-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutMattila-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutMummon kammari Kirjaston koti- ja laitospalvelutMännistön tupa Lentävänniemen kirjastoNekalan päiväkeskus Kirjaston koti- ja laitospalvelutNurmikoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutOmenapiha Kirjaston koti- ja laitospalvelutOtto-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutPalhoniemen huoltokoti KirjastoautotPalvelukoti Suvantopiha Kirjaston koti- ja laitospalvelutPappilanpuiston palvelukeskus MessukylänkirjastoPeipontuvan korttelikerho Peltolammin kirjastoPekkala-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutPellavakoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutPetsamokodin päivätoiminta Kirjaston koti- ja laitospalvelutPetsamokoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutPetäjäkoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutPirkanmaan hoitokoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutPirkanmaan muistiyhdistys Kirjaston koti- ja laitospalvelutPirkanmaan palvelukodit Kirjaston koti- ja laitospalvelutRientolanhovi Kirjaston koti- ja laitospalvelutRongankoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutTaatala-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutTammenlehväkeskus, viriketoiminta Kirjaston koti- ja laitospalvelutTammenlehväkodit Kirjaston koti- ja laitospalvelutTampereen Validia-talo Kirjaston koti- ja laitospalvelutTanhua-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutVenlantupa Kirjaston koti- ja laitospalvelutViertola-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutVilla Violan ryhmäkoti Kirjaston koti- ja laitospalvelutViola-kodin päiväkeskus Kirjaston koti- ja laitospalvelutViola-koti Kirjaston koti- ja laitospalvelutVire Koti Elämänpuu Kirjaston koti- ja laitospalvelut

Toimintakertomuksen valokuvat: Jyrki Nisonen, Eva Kallioranta, Emmi Marttinen ja Jarkko Rikkilä

tampereen kaupunginkirjaston toimintakertomus 2012 · syyskuussa koitti netti-nyssen monivuotisessa...

Documents