1

Tam

pereen

ev.luT. seu

ra

ku

nn

aT | V

uo

si 20

12

2

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä • Vuosi 2012 • Kannen kuva: Motoristimessu toi torille myös moottoripyörät. Tampere-talolta startannut paraatiajo oli komea näky Hämeenkadulla. Tekstit: Seurakuntien viestintä • Valokuvat: Hannu Jukola, Tuomas Koskialho, Marjaana Malkamäki, Kimmo Torkkeli, Jorma Pitkänen. Kansien taustakuvat Tiina Lammisen Tampereen kirkot -sarjasta • Taitto: Valpuri Tauriainen • Painopaikka: Multiprint 2013

Tampereen ev.luT. seurakunTayhTymä • PL 226 / Näsilinnankatu 26, 33101 Tampere • www.tampereenseurakunnat.fi

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Kukkia ja glögiä

Tampereella kastettiin 1 744 lasta vuonna 2012. Kasteperheillä on ollut mahdollisuus kertoa ajatuksistaan seurakunnille marraskuusta 2012 alkaen. Kiitokseksi palautteesta kastettu saa Nimeltä kutsuttu -bodyn.

Kirkon paikka on elämän keskellä ja ihmisten

sydämissä. Viime kesän Kukkaisviikoilla seurakuntien

järjestämä Motoristimessu kokosi tien kansaa

Keskustorin täyteen. Laulu ja rukous kohosivat korkeuksiin.

Kirkko tuli kukka-asetelmien keskelle, keskelle elämää.

Evankeliumi tuli ihmisten sydämiin. ”Katsokaa taivaan lintuja,

katsokaa kedon kukkia”, kehotti Jeesus.

Joulutori puolestaan soi kunniaa Jumalalle. Se valmisti

joulua koteihin ja sydämiin. Torillakin kaikuivat Kauneimmat

joululaulut. Tiernapojat lauloivat lapsen syntymästä. Glögerian

ja Naisten Pankin vapaaehtoiset myivät reiluja tuotteita

lähetyksen ja Kirkon Ulkomaan avun hyväksi. Joulun sanoma

ihmiseksi syntyneestä Jumalasta tuli lähelle ja lämmitti

glögiäkin enemmän.

Vuoden mittaan lukuisissa muissakin tapahtumissa ja

tilaisuuksissa kirkko tuli lähelle tamperelaisia. Seurakunnat

tarjosivat joka puolella kotikaupunkiamme apua, tukea

ja turvaa. Jumalan hyvyys ja rakkaus koskettivat arkea ja

juhlaa. Muutostenkin keskellä elämme ja toimimme reilusti

kristittynä kaikkien tamperelaisten hyväksi.

3

Jäsenmäärä väheni Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenmäärä

31.12.2012 oli 148 541. (31.12.2011 148 741). Jäsenmäärä väheni

vuoden 2012 kuluessa 200 henkilöllä. Seurakuntien jäsenmäärä on

ollut suurimmillaan vuoden 2002 lopussa, jolloin jäseniä oli 158 064.

Jäsenmäärä on sen jälkeen vähentynyt 9 523 henkilöllä.

Tampereen seurakuntien keskusrekisterissä otettiin käyttöön uusi

jäsentietojärjestelmä vuonna 2012. Koko maassa käyttöön tuleva

Kirjuri helpottaa asiointia, sillä esimerkiksi perunkirjoitusta varten

tarvittavat sukuselvitykset saa yhdestä pisteestä yhtenä todistuksena.

Kirjavaa keskustelua auditorion täydeltäHuhtikuussa Aamulehden kanssa järjestetyssä Millainen sinun kirk-

kosi pitäisi olla -paneelikeskustelussa aiheet polveilivat lähikirkoista

hallintomalleihin. Rakenneratkaisustakin vaihdettiin mielipiteitä.

AitolahtiHarju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Teisko TuomiokirkkoViinikkaTammerfors svYhteensä

7 10232 34614 0889 058

19 41332 7057 7062 601

12 40910 406

907148 741

4,821,79,56,1

13,122,05,21,78,37,00,6

100,0

7 01731 90814 1598 969

19 30433 1087 6132 615

12 49910 431

918148 541

4,721,59,56,0

13,022,35,11,88,47,00,6

100,0

– 85– 438+71– 89

– 109+403– 93+14+ 90+25+ 11

–200

Seurakunta 31. 12.201131.12.2012

Henkilöä HenkilöäOsuus % Osuus % Vähennys – / Lisäys +

Seurakuntien jäsenmäärä

Kaupungin ja ev.lut. seurakuntien läsnäolevan väestön kehitys 2002–2012

Kirkosta eronneet ja kirkkoon liittyneet 2002–2012

Kirkosta eronneet Kirkkoon liittyneet

Tampereen kaupungin väkiluku on valtion väestötietojärjestelmän tieto 1.1.2013

Panelisteina olivat kirkkovaltuutettu, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Anni Pälä Harjun seurakunnasta, kirkkovaltuutettu Ville Vuolanto Viinikan seurakunnasta, kirkkoneuvos Pekka Huokuna kirkkohallituksesta, Tampereen seurakuntien muutoskoordinaattori Antti Sipola, tuomiorovasti Olli Hallikainen ja Eeva Ekqvist, joka tekee vapaaehtoistyötä Ruoka-Nyssessä.

44*Prosenttiluku laskettu vanhan laskentatavan (kaikki rippikoulun käyneet) mukaan.Uudella tavalla laskettu (15-vuotiaiden ikäluokka ) prosenttiluku suluissa.

Hääyö 8.5.12 ja 12.12.12. Hääyössä on aivan erityinen tunnelma ja jokainen kohtaaminen on

ainutlaatuinen. Hääyöhön tulevat parit haluavat juhlavat kirkkohäät

ilman suuria järjestelyjä. Myönteinen palaute vahvistaa suosiota;

moni on tullut tuttavansa suosittelun perusteella. Helatorstain aattona

Finlaysonin kirkko täyttyi rakastuneista pariskunnista. Tampereen

neljännessä Hääyö-tapahtumassa vihittiin 25 pariskuntaa. Viides Hää-

yö kokosi Aleksanterin kirkkoon peräti 43 pariskuntaa läheisineen.

Helposti muistettava päivämäärä selitti osaltaan Aleksanterin kirkon

Hääyön suosiota. Yhteensä Tampereen hääöissä on vihitty 206 paria.

Uusi yhteisöllinen kastejuhlaLasten yhteinen kastejuhla – Aamukaste – on kerännyt kiitosta

koskettavasta tunnelmasta ja vaivattomista järjestelyistä. Tampereen

ensimmäinen Aamukaste kokosi Aleksanterin kirkkoon helluntaina

liki kaksisataa ihmistä. Lämminhenkisessä kastejuhlassa kastettiin 18

lasta, joista pienimmät olivat muutaman kuukauden ja vanhimmat

yli kymmenen vuoden ikäisiä. Viinikan kirkossa 18. marraskuuta

kastettiin 10 ja siunattiin yksi lapsi. Siunausta pienokaisten ja heidän

läheistensä elämään oli rukoilemassa 130 henkeä.

”Ihana, koskettava juhla! Juuri niin kaunis, kuin olin kuvista etukäteen nähnytkin”, kehuu Hääyössä vihitty Sanna Vihriälä. Tuore puoliso Juha Mänty on samaa mieltä.

Iloa ja hyvää tunnelmaa riparillaIsosaaren leirikeskuksessa pestiin kädet ulkona ennen ruokalaan

astumista. Pesujonossa Mikael Suojanen (vas.), Emilia Sandberg, Rosa

Ortiz ja Joonas Köngäs. Vuonna 2012 rippikoulun kävi yhteensä 1 570

henkilöä ja rippikouluprosentti* oli 81,4 (78,2 %). Vuonna 2011 rippi-

koulun kävi 1 604 henkilöä ja rippikouluprosentti oli 83,8 (79,7%)

5

Aamukasteen ja Hääyön tunnelmia Kuvagalleriassammewww.tampereenseurakunnat.fi/kuvagalleria

Kastettujen osuus syntyneistä 2002–2012 Kirkollisten vihkimisten määrän kehitys 2002–2012

Avioliitot tilastoidaan vaimon seurakunnan mukaan. Mikäli vaimo ei ole Suomen ev.lut. kirkon jäsen, tilastointi tapahtuu miehen seurakunnassa.

2600

2400

2200

2000

1800

1600

1400

1200

10002002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122005

83,5%

79,9%

79,7%

80,1%

75,9%

77,1%

74,6%

72,5%

73,8%

68,0%

67,1%

Syntyneet Kastetut

1744

2099

22742358 2325 2381 2385

2471 2453

18631752

1817 1880 18381779

18751807 1843

259925142542

1709

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

64,7%

67,6%

58,9%

57,0%

56,2%

57,6%

55,1%

53,7%

52,3%

49,2%

43,4%

Tamperelaiset vihityt Kirkollinen

2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122005

1429 1427 14991398

1485 1520 15871527 1529 1468

924 909841 855 785

855 837 852 798 752

637

1344

6

Pispalan kirkko täyttyi ihmisistä Maailmojen Messussa Ensimmäinen monikulttuurinen ja ekumeeninen Maailmojen Messu

– Worlds Within Worship onnistui yli odotusten kynttilänpäivänä

5. helmikuuta Pispalan kirkossa. Messuun kutsuttiin eri kulttuurien

edustajia kohtaamaan ja viettämään yhteistä juhlaa jumalanpalveluk-

sen, musiikin ja ruokailun merkeissä.

– Kirkko oli täynnä kaikenikäisiä ja erimaalaisia ihmisiä. Messun

jälkeen tarjottiin maukkaita afrikkalaisia ruokia ja ihmiset viihtyivät

yhdessä. Todella lupaava kokemus, kertoo lähetystyöntekijä Sakari

Löytty, yksi Maailmojen Messun järjestelytiimin jäsenistä sekä

musiikki pajan ohjaajista.

Pääsiäisen ilosanomaa välitettiin teatterin keinoin Pääsiäisen kertomukseen eläydyttiin Aitolahden seurakunnan pääsiäis-

näytelmässä Aitolahden kirkossa 8. huhtikuuta. Kuvaelman toteu-

tuksesta vastasi reilun parinkymmenen hengen innokas joukko, joka

koostuu seurakunnan työntekijöistä ja aktiivisista seurakuntalaisista.

Sergei Korelov (vas. takana), Arto Pietiläinen, Sakari Löytty, Seija Pietiläinen, Sanna Lindholm, Liisa Puronen, Pia Ojalahti, Viktor Ibe, Riitta Laiho, Olise Simon Onyemechi (edessä vas.), Mikko Ohra-aho ja Tarja Laitinen harjoittelivat musiikkia Maailmojen Messuun, joka

järjestettiin 5. helmikuuta Pispalan kirkossa. Maailmojen messu järjestettiin myös palmusunnuntaina 1. huhtikuuta ja 11. marraskuuta.

Roosa Ylipietilän esittämä enkeli toi ilosanoman kahdelle Marialle, joiden rooleissa nähtiin Johanna Porkola (vas.) ja Päivi Honkanen.

7

”Asuntomessujen paras koti” Tampereen seurakunnat ja Hervanta olivat

mukana Tampereen asuntomessuilla, joka

järjestettiin Vuoreksen uudella asuin-

alueella. Kolmen huoneen ja keittiön

rivitalohuoneisto – Onnelankoti – oli

päivästä toiseen tungokseen asti täynnä.

Siellä vieraili lähes 90 000 kävijää kuukau-

den aikana. Messuvieraiden, seurakuntien

työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken

syntyi mukavia keskusteluja, sillä huo-

neisto oli sisustettu kierrätystavaroilla.

Arvottomasta arvokas -teemaan sisältyi

sekä arkinen että hengellinen merkitys. Se

viittasi kierrätyshuonekaluihin mutta myös

Jumalan ihmiselle antamaan arvoon. Ar-

vottomat esineet oli kunnostettu kauniiksi

ja käyttökelpoisiksi. Esimerkiksi Marian

tuoli oli löytynyt Hervannasta bussilinjan

päätepysäkiltä.

Tuomaskirjan julkaisu oli yhteisöllisyyden riemujuhlaPirkko Tuomisen kirjoittamaa Elämän ma-

kuinen messu -teosta juhlittiin näyttävästi

Tampereella 26. marraskuuta. Seurakuntien

talolle kokoontui peräti kaksisataa vierasta

iloitsemaan uudesta teoksesta.

Sisustussuunnittelija Liisa Peri toteutti Onnelankodin Arvottomasta arvokas -teeman mukaiset sisustusratkaisut.Huonekalujen kierrätysideoita kerättiin myös Facebook-kilpailussa.

Viinikan kirkolla juhlavuosiViinikan kirkon valmistumisesta tuli

toukokuussa kuluneeksi 80 vuotta. Kirkon

vihkinyt piispa Jaakko Gummerus nimitti

kirkkoa arkikirkoksi. Yrjö Waskisen suunnit-

telema kirkko oli ensimmäinen suomalainen

kirkkorakennus, jossa saman katon alle

yhdistettiin kirkkosali, nuorten kerhotilat ja

työntekijöiden asuntoja. Viinikan kirkko on

edelleen perheiden talo ja läsnäolon kirkko

Viinikan seudun asukkaille.

Tampereen normaalikoulun oppilaiden kuvataidenäyttely Viinikan kirkon alakerrassa juhlisti 80-vuotisjuhlavuotta. Aura Laurila pohjusti maalauksensa massaseoksella, jolloin pinnasta sai elävännäköisen.

8

241 kymppiä riemuitsi leirilläKymmenvuotiaitten kesäleiri veti jälleen Pättinniemen täyteen. Vuo-

rossa oli 27. kerta, sillä leiri on järjestetty vuodesta 1986.

Avoin päiväkerho aloitti Vuoreksessa Lapset ja heidän vanhempansa pääsivät ensimmäisenä aloittamaan

toimintakauden Vuoreksen seurakuntakodissa 20. elokuuta. Kauppa-

keskus Klaavassa sijaitseva Vuoreksen seurakuntakoti on vuokrattu

seurakunnille viideksi vuodeksi. Seurakuntakodin saliin mahtuu 70

ihmistä, ja eteistä voi hyödyntää salin jatkeena. Isoihin tilaisuuksiin

voidaan lainata myös viereen nousevan koulukeskuksen tiloja, yhteis-

työssä Tampereen kaupungin kanssa.

Ingrid Kautto leikki Vuoreksen uusissa tiloissa avoimen

päiväkerhon ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

– Kyllä täällä menoa ja meininkiä ainakin riittää, leirin johtaja Mirva

Mäkelä vakuuttaa.

Mäkelä kehui 10-leiriläisiä reippaiksi. Ilmatkin suosivat.

9

Kirkon Nuorisopäivät keräsi lähes 4 000 nuorta TampereelleTampereella 4.–6. toukokuuta järjestetyt Kir-

kon Nuorisopäivät päättyivät Särkänniemessä,

jonne noin tuhat ihmistä kerääntyi yhteiseen

päätösmessuun. Koko viikonlopun aikana

nuorisopäivien tapahtumiin osallistui reilut

3 700 ihmistä.

Messun teemana oli Elämyksiä ja elämän

leipää elämän vuoristoradalle. Saarnan piti

Tampereen piispa Matti Repo. Tämän vuoden

nuorisopäivät olivat järjestyksessään jo 76.

Tampereella tapahtuma järjestettiin nyt viiden-

nen kerran.

Pimee Hölkkä veti nuoret metsäänLeikkimielinen suunnistuskilpailu 15.–16.

syyskuuta osoitti jälleen vetovoimansa. Rajalan

leirikeskuksen ympäristössä, Kurun ja Ikaa-

listen maastoissa, kisaili yhteensä 107 nuorta

eri puolilta Tamperetta. Erityisen vaikuttava

elämys oli yökirkko, jossa iso joukko nuoria

hiljentyi pimeässä tähtitaivaan alla.

Paimiolaiset Heidi Lax (vas) ja Ulla Christensen matkatavaroineen

Kirkon Nuorisopäivillä.

10

Hautauskulttuuri on muuttunut nopeastiTuhkausten määrä on Tampereella noussut kahdessakymmenessä vuodessa 33 prosentti-

yksikköä. Vielä vuonna 1990 Tampereella tuhkattiin selvästi alle puolet vainajista. Vuosi-

tuhannen vaiheessa tuhkahautauksia oli 64 prosenttia ja viime vuonna tuhkahautausten

osuus kaikista hautauksista oli jo 77 prosenttia.

Asenteet tuhkausta kohtaan ovat selvästi muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa, sanoo

hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen.

– Osittain syynä on pakon sanelema tilanne; arkkupaikkoja

ei kerta kaikkiaan ole. Tuhkauurnaa käyttämällä esimerkiksi

suku hautoihin voidaan haudata useampi vainaja ja näin voi-

daan käyttää vanhoja hautoja.

Nykyisten määräysten mukaan tuhkauurnan on oltava puuta

tai muuta maatuvaa ainetta. Jotkut valmistavat itse uurnan,

joka voidaan koristella valokuvilla tai koristemaalauksin.

Uurnan täytön ja sinetöinnin hoitaa kuitenkin aina alan

ammattilainen

– Toisaalta yhä useammat eivät enää halua omaa hautapaikkaa

vaan muistolehtojen suosio yleistyy koko ajan. Viime vuonna

25 prosenttia vainajista haudattiin muistolehtoon.

Seurakuntien metsistä löytyi arvokkaita elinympäristöjäLuontokartoittaja Juho Kytömäki kävi touko–

kesäkuussa läpi 325 hehtaaria seurakuntien

metsiä eri puolilla Tamperetta ja kartoitti

niiden luontoarvoja. Tarkoituksena oli pai-

kantaa METSO-ohjelman luonnon tieteelliset

valintaperusteet täyttävät kohteet.

– Esimerkiksi Niihamasta ja Pättinniemestä

löytyi alueita, joissa ihmisen jälki ei juuri näy,

Kytömäki kertoo.

Toisaalta osa metsistä oli voimakkaasti

hakattuja. Erot alueiden välillä olivat suuria

ja luontoarvot vaihtelivat erittäin paljon.

– Tämä raidankeuhkojäkälä on itse asiassa

hyvä luonnontilaisemman metsän indikaat-

tori. Se on alueellisesti uhanalainen laji ja

tarvitsee melko puhdasta ilmaa menestyäk-

seen, Kytömäki kertoo.

Krematorion rakennustyöt Vatialassa olivat edenneet pitkälle tammikuussa 2013. Krematorio on ympäristöystävällisyydessään ensimmäinen laatuaan Suomessa. Uudessa krematoriossa tuhkataan tamperelaisvainajien lisäksi myös muita pirkanmaalaisia vainajia.

Juha Kytömäki löysi uhanalaista raidankeuhkojäkälää alle kymmenen kilometrin päästä Tampereen keskustasta.

11

Messi kohtaa nuoria kiireettömästi Ohjaus- ja toimintakeskus Messi on vakiin-

nuttanut paikkansa nuorten syrjäytymisen

ehkäisyssä Tampereella viiden toiminta-

vuotensa aikana.

– Meillä on vuoden aikana noin 4 000

kohtaamista nuorten kanssa. Jonossa on

jatkuvasti nuoria, jotka odottavat pääsyä

työpajoihin. Lisäksi perhediakoni tekee

työtä lapsiperheiden kanssa, laskee Messin

johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi.

Messi on nuorten ja perheiden ohjaus- ja

toimintakeskus, jonka toiminnasta vastaavat

Tampereen seurakunnat ja Tampereen

Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys.

Seurakuntien ja NMKY:n ohella rahoitusta

saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä,

Tampereen kaupungilta sekä Elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Messin työtiimiin kuuluu yhteensä 12 työn-

tekijää. Nuorten neuvonnan ja työpajojen li-

säksi toimintamuotoja ovat perhediakonian

palvelut, nuorisokahvila Point ja Rikoksista

irti suuntaamalla uudestaan -työ.

Ohjaus- ja toimintakeskus Messin 5-vuotisjuhlia vietettiin 6. marraskuuta. Ohjelmassa oli muun muassa norsupallo-ottelu, sumopainia ja seinäkiipeilyä.

Mikko Järvinen ja Mikko Leino Messin Autopajassa, joka sai tilat Vehmaisista.

12

Myötätuulen syksy oli täynnä intoaTampereen seurakuntien yhteinen vammaistyö uudistui ja sai uusia

tiloja. Koko toiminnasta käytetään nyt nimeä Myötätuuli.

Syksyn toiminta alkoi uusissa tiloissa Iidesrannan seurakuntakodissa,

osoitteessa Iidesranta 5. Kohtaamispaikka Myötätuuli toimii edelleen

näkövammaistyön keskuksena Tammelantorin laidalla, osoitteessa

Ilmarinkatu 10

– Syksy on alkanut innostavissa merkeissä, sillä uudet tilat ovat

iso harppaus ja hieno mahdollisuus vammaistyölle. Iidesranta on

fyysisesti saavutettava eli rakenteellisesti esteetön. Meillä on vihdoin

sopiva kokoontumispaikka eri tavoin liikuntarajoitteisille ihmisille,

hymyilee Myötätuulen johtaja, johtava erityisdiakonian viranhaltija

Liisa Hoikkanen.

Janne Lehtinen (vas.), Aino Tammisto, Elina Heinämäki, Iida Korkeila, Barbara Cˇerina (vas. takana), Sanna Peltoniemi,

Kirsi Viitapohja, Kim Välimäki ja Mari Tuominen nauttivat liikunnasta ja

musiikista gospel-lattareissa. Jumpan musiikkina käytetään liikuntaan ja tanssiin

sopivaa hengellistä nykymusiikkia,kuten esimerkiksi salsaa, sambaa ja reggaetonia.

13

RuokaNysse RuokaNysse on Teiskon entinen kauppa-

auto, joka kiertää Tampereella jakamassa

ruoka-apua pienituloisille ja kriisiavun

tarpeessa oleville henkilöille ja perheille.

RuokaNyssen ansiosta Tampereella ei ole

leipäjonoja. Vuonna 2012 RuokaNysse

jakoi yli kolmeen tuhanteen tamperelaiseen

talouteen yhteensä 70 000 kiloa elintar-

vikkeita. Yhden jaetun ruokakassin arvo on

noin 20 euroa.

Mustan Lampaan Roska-gaala Musta Lammas juhli 30-vuotista historiaan-

sa Gaala-illan merkeissä asunnottomuus-

päivänä 17. lokakuuta. Punaisen maton

komeimmat miehet ja häikäisevimmät

daamit kilpailevat Keskustorin pahimman

häirikön Rosca-palkinnosta. Se annettiin

koko porukalle, sillä palkintoraadin mukaan

”Kaupunki kuuluu kaikille”.

Välitämme yhdessä!Näyttelijät Veera Degerholm, Ahti Jokinen ja Seela Sella kampanjoivat arvokkaan vanhuuden

puolesta. ”Se on kunnia-asia!” totesi Seela Sella, kun Maarit Tammisto pyysi häntä Mummon

Kammarin paitakampanjan keulakuvaksi. Ahti Jokinen makasi sairaalassa jalka operoituna ja oli

myös heti innolla mukana. Iloista Veera Degerholmia ei myöskään tarvinnut suostutella. Mum-

mon Kammarin T-paidat on suunnitellut sarjakuvataiteilija Anni Nykänen. Tuotto käytetään

nuorten työllistämiseen vanhusten ulkoiluavuksi.

Tampereen Diakoniakeskuksen ylläpitämän RuokaNyssen toiminnan mahdollistavat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoitukset.

14

Henkilöstökulut 56 %Palvelujen ostot 14 %Vuokrat 6 %Aineet,tarvikkeet ja tavarat 8 % Annetut avustukset 3 %Muut toimintakulut 2 %Verotuskulut 2 % Keskusrahastomaksut 4 %Poistot 5 %

Yhtymän kulut

48,6 milj. €

Verotulot 74 %Rahoitustuotot 1 %Poistoeron vähennys 1 %Korvaukset 6 %Myyntituotot 2 %Maksutuotot 2 %Vuokratuotot 7 %Kolehdit ja keräys 2 %Tuet ja avustukset 1 %Muut toimintatuotot 2 %

Yhtymän tulot

46,7 milj. €

Yhtymän tulot ja menotSeurakuntayhtymän tulot olivat yhteensä 46,7 miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymän tuloista 74 prosenttia tulee verotuloista ja 24

prosenttia toimintatuotoista, kuten vuokratuloista, palveluiden

tuottamisesta muille seurakuntatalouksille saaduista korvauksista

ja maksutuloista. Verotuloista vuonna 2012 muodostui 89 pro-

senttia kirkollisveroista ja 11 prosenttia yhteisövero-osuudesta.

Kirkollisvero prosentti on ollut vuosia Tampereella 1,25 prosenttia .

Vuonna 2012 kirkollisverokertymä nousi vain hieman (1,1 prosenttia

) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin kunnallisverokertymä

nousi 5,2 prosenttia . Ero kirkollisverokertymän ja kunnallisvero-

kertymän kasvuprosenttien välillä johtuu seurakuntien jäsenmäärän

laskusta. Tampereen seurakuntien saama yhteisövero-osuus laski

peräti 32,5 prosenttia . Verotuloja kokonaisuutena tarkastellen vuosi

2012 oli kahta edellisvuotta huonompi. Verotuloja kertyi vuonna

2012 yhteensä 34,3 miljoonaa euroa ja ulkoisia toimintatuottoja 11,4

miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymän käyttötalouden kulut olivat yhteensä 48,6

miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon verotuskulut, keskus-

rahastomaksut ja poistot. Kuluista 56 prosenttia aiheutui henkilöstö-

kuluista, 14 prosenttia palvelujen ostosta ja 8 prosenttia tarvike-

ostoista. Erilaisia avustuksia annettiin yhteensä 3 prosenttia eli 1,7

miljoonaa euroa.

Investointeja toteutettiin yhteensä noin 3,0 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2012 suurin investointikohde oli uusi, nykyaikainen krema-

torio Vatialan hautausmaalle.

Jokaisen jäsenen maksamasta keskimäärin 206 euron kirkol-

lisverosta 37 euroa käytettiin työhön nuorison hyväksi, 28 euroa

kirkollisiin toimituksiin, 27 euroa diakoniatyöhön ja 13 euroa var-

haiskasvatukseen. 37 euroa meni kiinteistöjen ylläpitoon ja 24 euroa

hallintokuluihin.

Seurakuntayhtymän rahavarojen riittävyys tilinpäätöshetkellä

oli noin 2 kuukautta ollen 8,3 miljoonaa euroa. Rahavarat vähenivät

vuonna 2012 vajaat 1,8 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 tilikauden alijäämäksi muodostui runsaat 1,9 miljoo-

naa euroa, jota voi luonnehtia pettymykseksi suhteessa talousarvioon.

Kiinteistötoimi 37

Yleishallinto 30

Kirkolliset toimitukset 28

Aikuistyö 3

Tiedotus ja viestintä 8

Varhaiskasvatus 13

Musiikki 8

Nuorisotyö 37

Perhetyö 5

Diakonia 27

Lähetys/kansainvälinen diakonia 9

Hautaustoimi 11

n.206 € /jäsen

Yhtymän toimintakate tehtäväalueittain

15

1,25% Kirkollisvero prosentti

Tampereella

Vuodesta 1976

16

Leppoisa sunnuntai tarjosi ohjelmaa kaikenikäisilleTampereen seurakunnat isännöi teemapäivää Kukkaisviikoilla heinäkuun lopussa. Keskustorin ja Vanhan

kirkon ohjelmistossa oli muun muassa konsertteja, lastenohjelmaa, piknik-pikadeitit, Mummon Kammarin

vapaaehtoisten esitys ja Motoristi messu. Papit vastasivat kysymyksiin Totuus & tehtävä -kioskilla.

Aurinkoisesta päivästä iloitsivat 29. Kukkaistyttö Ulla Valanto ja Fenix Pirkamaan Presidentti Jorma Vuopio.