talousarvio vuodelle 2015 ja toimintasuunnitelma …€¦ · maailmantaloudessa kasvua vauhdittaa...

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA

TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017

Maakuntajohtaja 11.11.2014

Maakuntahallituksen esitys 17.11.2014

Maakuntavaltuusto 26.11.2014

Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 1

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN .................................... 2

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS ........................................................... 4 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat .................................................................................................... 4

2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät ......................................................................... 4

2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu ............................................................................. 8

2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö .................................................................................. 9

3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET .......................................................... 10 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä .................................................... 10 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat........................................................................................................ 11

3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ............................................................................... 11 3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo ..................................................... 12

3.2.3 Kestävä kehitys ............................................................................................................. 12

3.3 Suunnitelmakauden 2015-2017 yhteiset tavoitteet .................................................................. 13 3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet ............................................................................... 13

3.3.2 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen .......................................................................... 13

3.4 Talousarviovuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet ................................................................. 14

4. TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 PERUSTELUT ........ 16 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus ...................................................................................... 16 4.2 Tuloslaskelma .......................................................................................................................... 16 4.3 Tulosalueiden määrärahat ........................................................................................................ 17 4.4 Rahoituslaskelma ..................................................................................................................... 17 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 ............................................................................. 18

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2015 .................. 19 5.1 Luottamushenkilöhallinto ........................................................................................................ 19 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet .......................................................................................... 20

5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys ................................................................................... 20

5.2.2 Aluesuunnittelu ............................................................................................................. 23

5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta ........................................................................................... 26

5.3 Edunvalvonnan tavoitteet ........................................................................................................ 29 5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet ................................................................................................... 33


1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN

Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuote

ei kasva, mutta kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin

ja yksityisten investointien tukemana. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heik-

kona ja kohtaanto-ongelmat ovat merkittäviä. Työttömyysaste säilyy edelleen noin 8,5

% tasolla. Euroalueen taantuman arvioidaan olevan jo päättymässä ja talous kääntyy

hitaaseen nousuun. Suomen talouden nousu käynnistynee vasta vuoden 2015 lopulla.

Maailmantaloudessa kasvua vauhdittaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouden el-

pyminen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjän ja Arabimaiden osalta kuitenkin vai-

keuttavat ennustettavuutta ja varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä.

Suomen julkisessa hallinnossa jatkuvat hallitusohjelman nojalla vuosina 2011-2012

käynnistetyt lukuisat rakenneuudistukset eri hallinnon tasoilla. Kunta- ja soterakenne-

uudistusten täytäntöönpano konkretisoituu vasta vuoden 2015 aikana. Vireillä olevia

muita kuntiin kohdistuvia keskeisiä normiuudistuksia ovat kuntalain, valtionosuus-

säännösten uudistaminen ja kuntien tehtävien arviointi. Vuonna 2014 laki- ja rakenne-

uudistuksia on leimannut aikataulujen venyminen, joka on ollut turhauttavaa. Sen si-

jaan aluekehityslakien uudistamisesta ja EU-rakennerahasto-ohjelmista on saatu aikai-

seksi tyydyttävät ratkaisut.

Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyys- ja toimialaennusteiden arvioidaan jatkuvan

maan keskitasoa parempina. Koko maan työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8,5

% tasolla. Keski-Pohjanmaan työttömyysasteen arvioidaan olevan hieman alle maan

keskitason. Lomautusten ja irtisanomisten arvioidaan maakunnassa olevan selvästi

maan keskiarvoa vähäisempää, mutta huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu.

Tulevaisuuden epävarmuuksista huolimatta Keski-Pohjanmaalla ja maakuntaliitossa

on määrätietoisesti jatkettava toiminnan uudistamista niin kuntalähtöisen palvelujär-

jestelmän kuin elinkeinolähtöisen aluekehittämisen osalta. Kilpailukyvyn ja vetovoi-

man vahvistamisessa avainasia on maakunnan sisäinen yhteistyö ja ulkoiset yhteistyö-

verkostot muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on edunvalvonta valtionhallin-

non suuntaan ja kansainväliset suhteet yhteistyössä yritysten kanssa.

Keski-Pohjanmaan liiton vuoden 2015 talousarvio noudattaa vuosien 2014-2016 toi-

mintasuunnitelman tavoitelinjauksia. Olennaisia uusia asioita ovat lähinnä uuden EU-

ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden käynnistäminen, maakuntakaavoitus sekä alu-

een näkyvyyden ja edunvalvonnan vahvistaminen. Kevään 2015 aikana maakuntahal-

lituksen johdolla käynnistetään maakuntaliiton oman toiminnan sekä aluetavoitteiden

systemaattinen uudistaminen suunnitelmavuosille 2016-2018.

Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorgani-

saatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli

asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyöl-

le antavat hyvät lähtökohdat vuoden 2014 aikana laaditut:

- Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältää maakuntasuunnitelman 2030 ja

maakuntaohjelman 2014-2017),

- Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016

- Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020

- Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020

- Lisäksi vireillä ovat kansainvälisyysstrategian 2020 sekä kansalaislähtöisen veto-

voimastrategian 2020 laadinta.


Vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot ovat 1.527.950 euroa, jossa on laskua vuo-

den 2013 tilinpäätökseen nähden – 14,4 % %. Toimintakulut ovat 1.557.770 euroa,

jossa on vähennystä vuoden 2012 tilinpäätökseen -12,6 %. Jäsenkunnilta peritään

maksuosuutta vuonna 2015 yhteensä 1.283.200 euroa, jossa on kasvua keskimäärin

vain +1,2 % edellisvuodesta. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia ku-

lueriä, mutta strategiatyön, maakuntakaavoituksen ja kehittämishankkeiden omarahoi-

tusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Kehittämisvaraustarpeiden vuoksi vuoden 2015

talousarvio on laadittu alijäämäiseksi – 30.720 euroa.

Lähivuodet ovat kunta- ja aluehallinnossa haasteellisia taloudellisen liikkumavaran

heikkenemisen ja lukuisten rakenteellisten muutosten vuoksi. Vuosien 2015-2017 ta-

lousarvio- ja toimintasuunnitelma-asiakirja noudattaa edellisen suunnitelman raken-

netta. Vuoden 2015 osalta maakuntaliiton taloudellinen liikkumavara on tasapainossa,

mutta vuosina 2016-2017 talous kiristyy lähinnä rakennerahasto-ohjelmien hallin-

noinnin ns. teknisen tuen vähetessä merkittävästi.

Edessämme on hyvin mielenkiintoinen vuosi 2015. Eduskuntavaalit ja uusi hallitusoh-

jelma, sote-uudistuksen toteutuminen ja muiden julkishallinnon rakenneuudistusten

täytäntöönpano, Keski-Pohjanmaan omien tuoreiden aluestrategioiden toteuttaminen,

oman alueen ja naapurimaakuntien edunvalvontayhteistyö sekä maakuntaliiton oman

toiminnan strateginen kehittäminen tulevat aikaansaamaan positiivista kasvukierrettä.

Meripohjolan, Botnia-alueen ja Perämeren pohjoiset yhteistyöverkostot sekä Meren-

kurkun yli Ruotsiin ulottuvat verkostot antavat Keski-Pohjanmaalle uusia kehitys-

mahdollisuuksia. Yhteistyötä on myös edelleen kehitettävä Kajaanin, Jyväskylän ja

Seinäjoen suuntiin. Erityisen tärkeää on kuitenkin keskittyä toiminnallisen Keski-

Pohjanmaan yhteistyöhön yli maakuntarajojen. Kansalaisia kiinnostavat erityisesti

palvelut ja alueen viihtyisyys. Sote-palvelujen toimivuuden lisäksi tulee muistaa jo

vakiintuneiden kärkitapahtuminen merkitys kansalaisten viihtyisyydessä. Kalajoen,

Kaustisen ja Kokkolan matkailupalvelut tuovat aluettamme tunnetuksi laajemminkin.

Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä yleisestä Keski-Pohjanmaan

maakuntajuhlasta. Tällä hetkellä jo noin 50 keskipohjalaista yhdistystä ja muuta orga-

nisaatiota on käynnistänyt juhlavuoden tapahtumien suunnittelun. Maakuntaliitto tulee

osaltaan vastaamaan juhlavuoden tapahtumista.

Haastamme luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja muut yhteistyökumppanit aktiivisesti ja

yhteistyössä paneutumaan aluekehittämisen haasteisiin. Keski-Pohjanmaalla on hyvät

menestymisen mahdollisuudet.

Kokkolassa 17.11.2014

Jukka Ylikarjula

maakuntajohtaja


2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS

2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat

Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat

politiikkaohjelmat:

1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaa-

tepäätös 5.10.2012.

2. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015. Valtioneuvoston päätös

15.12.2011.

3. Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Valtio-

neuvoston päätös 15.12.2012.

Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväk-

synyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideoh-

jelmat vuosille 2012-2015. Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitii-

kan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat

valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden

kehittämistavoitteisiin vuosille 2011-2015.

2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät

Maakunnan väestömäärä on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosien vä-

estömäärän kasvu on merkittävä käänne ja osoittaa Keski-Pohjanmaan kuuluvan ke-

hittyvien maakuntien joukkoon, vaikkakin kasvu on kohdistunut maakuntakeskus

Kokkolaan. Vuosien 2000 - 2020 ennustettu väestökasvu on 2000 ihmistä, mikä tar-

koittaa 2 %:n kasvua väkilukuun.

Tapahtunut väestökehityksen käänne on merkittävä seikka aluekehityksen kannalta,

mutta vielä suurempi muutos tapahtuu väestön ikärakenteissa. 1990 -luvulla väestö-

ryhmistä pienin eli yli 65 -vuotiaiden joukko nousee 2020 -luvun alussa suurimmaksi.

Tämä valtakunnallinen trendi koskettaa kaikkia maakuntia. Keskipohjalainen vahvuus

on nuorten määrän kasvu. 2010-luvun suurin muutos on työikäisen väestön vähenemi-

nen, joka kohdistuu erityisesti maaseudulle. Vuonna 2012 laaditun väestöennusteen

mukaan 2020 -luvun puoleen väliin mennessä 18-64 -vuotiaita on noin 2800 vähem-

män kuin vuonna 2011, mikä tarkoittaa 7 % supistumista työikäisten määrässä.

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Väestömuutokset Keski-Pohjanmaalla vuosina 2006-2013

Kokonaismuutos Luonnollinen väestönlisäys

Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus


Elinkeinorakenne / Työpaikat

Keski-Pohjanmaan työpaikkarakenteessa korostuu vertailussa koko maahan vahva al-

kutuotannon ja teollisen toiminnan osuus. Alueella on vahvat toimialakeskittymät ja

vakaat tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2011 koko maassa alkutuotannossa oli 3,5 %

työpaikoista ja teollisuudessa 14,2 %. Keski-Pohjanmaan vastaavat lukemat olivat 9 %

ja 15,1 %. Maakunnan palvelualojen osuus on siten suhteellisesti pienempi kuin koko

maassa.

Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin palvelualoille. On syytä muistaa, että teollisen

toiminnan ja palvelualojen välinen raja ei ole selkeä enää nykypäivänä. Teollisuuden

toimintojen ulkoistaminen on vähentänyt teollisia työpaikkoja kun ne ovat siirtyneet

palvelusektorille. Myös julkinen ja yksityinen sektori muodostavat aiempaa tiiviim-

män kokonaisuuden, kun esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa enää noin 80 %

alan työpaikoissa on työnantajana julkinen sektori.

Keski-Pohjanmaan vahvat kasvuvuodet päättyivät 2008 alkaneeseen epävarmuuden

aikakauteen. Koko maasta hävisi vuosina 2007 – 2011 noin 14600 työpaikkaa. Keski-

Pohjanmaan osuus tästä taantumasta oli 1 %. Vaikka kokonaistyöpaikkamäärän muu-

tostrendi jäi laskevaksi, on palvelualojen työpaikkamäärä jatkanut kasvua. Sekä työ-

paikkakehityksessä että yrityskannan muutoksessa on havaittavissa sama trendi. Jälki-

teollisessa palveluyhteiskunnassa uudet yritykset syntyvät laajasti palvelusektorille.

35000

36000

37000

38000

39000

40000

41000

2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040

18-64 -vuotiaat eli työikäiset

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

Ikäluokatyhteensä

-14 15 - 64 65 -

Muutos 2011-2030 ikäryhmittäin

kokkola muu maakunta

Alkutuotanto 9 %

Teollinen toiminta ja

huolto 16 %

Rakentaminen 6 %

Kauppa 12 % Yksityiset

palvelut 22 %

Julkinen hallinto 4 %

Koulutus 8 %

Terveys- ja sosiaalipalvelut

18 %

Muut palvelut 5 %

Keski-Pohjanmaalla työssäkäyvät vuonna 2011 yhteensä 28691 työpaikkaa


Aluetalous, bkt ja vienti

Jos teollisuuden liikevaihto jatkaa kehittymistään viime vuosien tapaan (kuva alla),

heijastuu se ennemmin tai myöhemmin myös henkilöstömäärän nykyistä vahvemmin.

Alueen bkt muodostuu 23 % teollisuudesta. Teollisuuden arvonlisäyksestä yli 60 %

syntyy metallien jalostuksesta. Vientitoimintaa vuonna 2010 maakunnassa oli tullilai-

toksen mukaan 1468 M€. Vuonna 2011 vastaava luku oli 1551 M€. Koko maan vien-

nin volyymi oli 57 mrd €, joten Keski-Pohjanmaan osuus oli noin 2,8 %.

Maakunnan yrityskentän suuri potentiaali on pienyrityksissä sekä työllistäjänä että lii-

kevaihdolla mitattuna. Liikevaihto työntekijää kohden on sitä korkeampi mitä suu-

remmasta yrityksestä on kyse henkilöstön määrällä mitattuna. Yli 250 henkeä työllis-

tävien yritysten merkitys on suuri; ⅙ yritysten liikevaihdosta syntyy tällä sektorilla.

0 100 200 300

Metallien jalostus

SoTe -ala

Muu teollisuus

Asuntojen vuokraus

Kuljetus ja varastointi

Kauppa

Rakentaminen

Alkutuotanto

Koulutus

Julkinen hallinto

Liike-elämän palvelut

Kustannustoiminta

Muut palvelut

Huoltotoiminta

Muu kiinteistötoiminta

Rahoitus- ja vakuutusala

Majoitus- ja…

mijoonaa euroa

Arvonlisäys vuonna 2010 toimialoittain

-100

-50

0

50

100

150

200

2008 2009 2010 2011 2012 2013

20

10

= 1

00

Teollisuuden vientiliikevaihto 2008-2013Q1

KP Vuosimuutos %KP Trendisarja

4794

284 38 2

700 000 € per työntekijä

0

2000

4000

6000

8000

alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä yli 250 henkilöä

Yritystoimipaikat kokoluokittain 2011 Keski-Pohjanmaalla toimipaikkoja 5106, henkilöstöä 17016, liikevaihtoa 3891 milj. €

Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. € )


Koulutustaso

Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla oli 55.656 15 vuotta täyttänyttä, joista 64,3 % oli

suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 41,8 %:lla tutkinto oli keski-asteelta ja 22,

4 %:lla korkea-asteelta. Koko maassa tutkinnon oli suorittanut 67,7 % väestöstä, kes-

ki-asteen tutkinnon 39,5 % ja korkea-asteen 28,2 %. Keski-Pohjanmaalla naisista tut-

kinnon suorittaneita on 65,5 % ja miehistä 63 %.

Koulutustason nousu näkyy myös työpaikoilla. Sekä keskiasteen että korkea-asteen

työpaikat ovat lisääntyneet kasvujaksolla ennen taantumaa. Perusasteen työpaikat ovat

vähentyneet ja kehityksen suunta jatkuu samanlaisena eläköitymisen myötä, koska

nuorten sukupolvien koulutustaso on korkeampi. Noin 90 % 30 vuotiaista on suoritta-

nut vähintään keskiasteen tutkinnon, 60-vuotiaissa noin 66 %.

Toimialojen ikärakenne

Toimialojen ikärakenteissa on edelleen selvät erot, kun maatalouden ja julkisten pal-

velujen ikärakenne poikkeaa edelleen selvästi yksityisten palveluiden ja teollisuuden

ikärakenteesta. Yli 55 -vuotiaita työllisiä on sekä maatalouden että julkisten palvelui-

den aloilla 23 %. Teollisuudessa ja rakentamisessa yli 55 -vuotiaita on 18 % ja yksi-

tyisissä palveluissa 19 %. Julkisen sektorin ikärakenneproblematiikan ohella myös

kaupan alan tilanne on huomionarvoinen, koska se on avainasemassa suurempana

nuorten työllistäjänä.

Työttömyys

Luonnollisesti samaan aikaan talouden nousukauden päätyttyä vuonna 2008 päättyi

myös pitkään jatkunut työttömyyden aleneva trendi Keski-Pohjanmaalla. Kun vuonna

2006 päästiin alle 3000 rajan, oli työttömyys ollut edellisen kerran niin alhaalla vuon-

na 1991. Työttömien työnhakijoiden määrä oli syksyllä 2013 samalla tasolla kuin

vuonna 2006. Vuonna 2008 työttömyys kävi jopa alle 2000:ssa, mutta ylitti 3000:n

rajan uudelleen alkuvuonna 2009. Viime vuosina pitkäaikaistyöttömyys on ollut lie-

vässä nousussa ja oli vuoden 2013 syksyllä ⅕ kokonaistyöttömyydestä. Nuorten työt-

tömyys on ollut pidempään noin 17 %:n tasolla.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2009 2010 2011 2012 2013

Työttömyys 2009-2013 2Q

työttömätnaiset

kaikkityöttömät

yli vuoden


2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu

Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2015 alussa 8 ja edunval-

vontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 5 kpl. Kuntien määrässä on viime vuosina ta-

pahtunut vähennystä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liityttyä Kokkolaan sekä Himangan

liityttyä Kalajokeen. Vuoden 2012 lopussa kaikkien jäsenkuntien asukasmäärä oli yh-

teensä 92.270 asukasta (kasvu +4 henkilöä), joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli

68.610 asukasta (kasvu +126 henkilöä).

Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden

edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä,

kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja raken-

nuslain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jä-

senkunnat.


2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö

Maakuntahallituksen päätöksellä liiton organisaatiota uudistettiin valtuuston päättämi-

en tulosalueiden mukaiseksi toukokuun 2012 alusta ja sisäisen organisaation tarkistus

tehtiin marraskuussa 2014. Maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan välillä kuin

myös maakuntajohtajan johtaman viraston vastuuhenkilöiden välillä kehitetään ns. ja-

ettua johtajuutta.

Vuosityöohjelmien lisäksi tulostavoitteet asetetaan jokaiselle toimielimelle sekä viras-

tolle. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tulok-

sia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Maakuntajohtaja käy

vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut päälliköiden kanssa, jotka puolestaan käyvät

kehityskeskustelut alaistensa työntekijöiden kanssa. Luottamuselimet arvioivat tavoit-

teiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely

suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa paranta-

misessa sekä työnkuvien ja -vastuiden uudistamisessa.

Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2015 kokoaikaisena 13 henkilöä. Lii-

ton hallinnointivastuulla olevista projekteista riippuu määräaikaisen projektihenkilös-

tön määrä. Projekti- tai osa-aikaisen henkilöstön arvioitu kokonaismäärä on enintään

1,0 henkilötyövuotta.


3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä

Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat seuraavat keskei-

set lainsäädännölliset perusteet:

- Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus,

- Laki alueiden kehittämisestä sekä Rakennerahastolaki,

- Maankäyttö- ja rakennuslaki.

Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laa-

dittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaoh-

jelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maa-

kunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla

on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitel-

ma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahasto-

ohjelmakausien suunnitelmat.

Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen

kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa esitetään maa-

kunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet

maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen,

vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä

ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön

edellytyksistä ja tavoitteista.

Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on koottu yh-

deksi asiakirjaksi, joka sisältää myös maakunnan pidemmän ajan tavoitteita kuvaavan

strategisen osan. Kuntalain nojalla on lähinnä laadittu vuosittainen talousarvio, mutta

3-vuotiskaudeksi laadittava talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu suppeana.

Keski-Pohjanmaan voimassaoleva maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

2014–2017 sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus hyväksyttiin Keski-

Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 24.4.2014.


Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat maakunnan kehittämistahdon ilmaus

ja ne linjaavat niin maakunnan pitkän aikavälin kuin lähivuosienkin aluekehitystyötä.

Maakuntasuunnitelmassa yhteisiksi pitkän aikavälin kehittämisteemoiksi on määritel-

ty:

- Keski-Pohjanmaa elinvoimaisena kestävän kasvun maakuntana ja yhteistyö-

maakuntana osana kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä ja – ver-

kostoja,

- Keski-Pohjanmaan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen kansallisesti

ja kansainvälisesti,

- Elinkeinoelämää tukevan osaamisen sekä maakunnan vahvuuksiin perustuvien

tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen vahvistaminen,

- Maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energian-

tuotannon lisääminen ja kehittäminen.

Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat:

Missio 2030 Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti

ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja

turvallinen maakunta.

Visio 2030

Keski-Pohjanmaa

on elinvoimainen

kestävän kasvun

maakunta

Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja

osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät

Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa

hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista

sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huo-

lehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen

identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten

tavoitteiden taakse.

Arvot ja periaat-

teet

Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat:

tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrit-

täjyys ja turvallisuus.

3.2 Yhteiset toimintapolitiikat

3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla ta-

soilla on riittävä sisäinen valvonta.

Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan

valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämises-

tä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla.

Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen pu-

heenjohtajalla. Päälliköillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamises-

ta alaisensa toiminnan osalta.

Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on

varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä

varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa

johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon,

toimeenpanon ja seurannan työketjua.


Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden

ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn

organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen ja työnkier-

ron suosiminen.

Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä

tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahalli-

tuksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja lu-

ettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan halli-

tukselle neljän kuukauden välein. Vuonna 2013 on otettu käyttöön sähköinen doku-

mentinhallinta, jonka käyttöoikeuksia määritellään 2015 myös maakuntahallitukselle.

Laskujen tarkastamisessa ja hyväksymisessä sekä projektihallinnossa noudatetaan

eriyttämis- ja jääviysperusteita. Vuonna 2015 talous- ja projektiprosesseille laaditaan

menetelmäkuvaukset ns. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi sekä käsittelyjen

ajantasaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi vuonna 2015 uudistetaan riskien kartoituk-

sen arviointimenetelmä siten, että jatkuvan arvioinnin lisäksi toteutetaan vuosittainen

kokonaisarviointi ja raportointi tilinpäätöksen yhteydessä.

3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo

Vuonna 2012 uudistetussa organisaatiomallissa, jota tarkistettiin marraskuussa 2014,

henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita selkiytettiin. Organisaa-

tio- ja henkilötason tavoitteita on asetettu myös tiimitasoille. Maakuntaliitossa ns. yh-

teistoimintaelimenä toimii työsuojelu- työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat

valinneet työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantaja-

edustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies)

sekä suunnittelupäällikkö työsuojelupäällikkönä.

Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoin-

nin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liit-

to on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien.

Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausit-

tain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin, jotka kokoon-

tuvat säännöllisesti. Maakuntajohtaja käy jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa

tavoitekeskustelun, jonka lisäksi kehittämisjohtaja, suunnittelupäällikkö ja hallinto-

päällikkö käyvät alaistensa kanssa laajemman kehityskeskustelun. Työyhteisön tilaa ja

kehittämistavoitteita arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyllä.

Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön

yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uu-

distamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten

virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tyky-

päivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla.

3.2.3 Kestävä kehitys

Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankin-

noissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityk-

sen periaatteita. Vuoden 2013 aikana on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallin-

ta, joka vähentää paperinkulutusta.


Vuoden 2015 aikana laaditaan liitolle kestävän kehityksen toimintaohjelma sekä kehi-

tetään Green Office -toimintakäytäntöjä siten, että suunnitelmakauden aikana on saa-

vutettavissa mahdollisuus sertifiointiin.

3.3 Suunnitelmakauden 2015-2017 yhteiset tavoitteet

Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaoh-

jelman toimeenpano, EU:n ohjelmakauden 2014 - 2020 hanketoiminta sekä maakun-

nan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeisiä tehtäviä lähivuosina. Kuntarakenteen

mahdolliseen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen kattavuu-

desta koko maakunnassa. Maakuntaliiton toimintastrategioita uudistetaan vuosina

2015-2016 yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Stra-

tegia tulee ulottaa vuoteen 2020 saakka, joka noudattaa EU:n 2020-strategiaa sekä mi-

nisteriöiden ym. kansallisia strategioita.

3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet

Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunval-

vontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli

yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat:

1) Edunvalvonnan vahvistaminen ja alueen päätösvalta omista asioista.

2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky

3) Sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen.

4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus

(infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä

kansainvälisyys.

5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten

osallistuvuuden vahvistaminen.

6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä han-

keosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mu-

kaan kansallisiin kasvuverkostoihin.

7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tut-

kimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen.

8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät.

Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa.

3.3.2 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen

Hallitusohjelmassa ja valtion vuoteen 2015 ulottuvassa kehysbudjetissa taloudellisen

liikkumavaran vahvistamiseksi, toimintojen tuottavuuden lisäämiseksi ja osaamis-

resurssien turvaamiseksi on tavoitteeksi asetettu yhteistyön lisääminen yli organisaa-

tiorajojen. Valtionosuuksien leikkaukset ja jäädyttämiset edellyttävät säästötoimenpi-

teitä niin peruskunnilta kuin kuntayhtymiltä. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi

myös Keski-Pohjanmaalla ja useat kunnat ovat vuodelle 2015 jo päättäneet veroäyrin

korotuksia ja merkittäviä menoleikkauksia. Lisäksi ammattikorkeakoulun ja koulu-

tusyhtymän koulutustarjonnan leikkaukset ovat johtamassa merkittäviin koulutus- ja

kehittämistoiminnan supistuksiin lähivuosina.

Keski-Pohjanmaan kuntalähtöisen palvelujärjestelmän ja kehitystoiminnan turvaami-

seksi alueella olisi tarkoituksenmukaista lisätä resurssien yhteiskäyttöä niin tilojen

kuin henkilöstön osalta.


Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat yhteistyössä Kunta-

liiton kanssa ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntaliittojen

tehtäviä ja tulevaisuutta. Työryhmän valmistelun pohjalta Kuntaliitto ja maakuntaliitot

puoltavat aluekehityshallinnon uudistamista siten, että aluekehityslain uudistamisen

jälkeen maakuntaliittojen tehtävät ja laajempien uudistuksen yhteydessä vuosina

2015-2016 selvitetään Suomen aluehallinnon uutta rakennetta mukaan lukien maakun-

taliitot. Käytännössä aluehallinnon uudelleenarviointi siirtyy kevään 2015 eduskunta-

vaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle.

Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yh-

teistyöasioita:

Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yh-

teistyöasioita:

1) Edunvalvonnan tehostaminen

2) Kehittämisyhteistyön tehostaminen sekä mahdollisten yhteisten erityisosaamista

edellyttävien henkilöstöresurssien määrittely

3) Alueellisen ennakointi-, aluevaikutus- ja tilastoyhteistyön vahvistaminen

4) Maankäytön ja kaavoituksen kuntayhteistyön vahvistaminen, uudelleenarvioiden

konsulttipalvelujen käyttöä

5) Alueellisen hankinta- ja ICT-yhteistyön vahvistaminen

6) Kulttuurin koordinaation toimintamallin määrittely

7) Viestinnän yhteistyö, tavoitteena aluemarkkinoinnin tehostamisen alueen veto-

voiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi

8) Maakuntaliiton toimitalon kumppanuuksien kehittäminen kehitys- ja kansalaisläh-

töiseksi ”Keski-Pohjanmaa –taloksi”

3.4 Talousarviovuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet

Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2017 talous- ja toimintasuunnitelman si-

sältöä on tiivistetty. Lisäksi talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessia on aloitettu yh-

distämään aikaisempaa paremmin maakuntastrategian ja erillisstrategioiden tavoittei-

siin ja prosesseihin. Tämä työ korostuu vuoden 2015 aikana toteutettavassa arviointi-

työssä.

Vuodelle 2015 Keski-Pohjanmaan liiton toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoittei-

ta, jotka on johdettu suunnitelmakauden kärkitavoitteista.

Hallintopalvelut:

1. Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekin

vuodelle. Hallintosäännön uudistaminen aluekehitys- ja kuntalain uudistues-

sa. Valtuuston työjärjestys eriytetään omaksi säännöksi.

2. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden vahvistaminen jäsenkuntien, muiden

maakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, aluehallin-

tovirasto AVI:n, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa.

3. Maakuntaliiton oman suunnittelu-, toiminta- ja arviointijärjestelmän uudista-

minen.

4. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyön

vahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Maakuntajuhlavuoden 2015 suunnittelu.

5. Henkilöstön koulutus ja osaamisen uudistaminen sekä työnjakojen ja työn tu-

loksellisuuden vahvistaminen.


Aluesuunnittelupalvelut:

6. Maakuntaohjelman uudistaminen ja osastrategioiden laadinta.

7. Maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoima) valmistuminen sekä muiden maan-

käytön suunnitelmien laatiminen yhteistyössä alueellisen kaavatyöryhmän

kanssa. Kaupan vaihekaavan päivittäminen ja kaavamerkintöjen tarkistuksen

käynnistäminen.

8. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja www-portaalien uudistaminen.

9. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ennakointi).

10. Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja

valtionhallinnon kesken.

11. Kuntalaisten ja järjestöjen osallistuvuus. Vahvistetaan kulttuurin, matkailun

ja liikunnan kehittämistoimenpiteitä keskipohjalaisina osaamisbrändeinä.

Aluekehityspalvelut:

12. Ohjelmakauden 2014-2020 hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä

hanketoiminnan vaikuttavuus. Älykkään erikoistuminen strategiat ja kärki-

hankkeet.

13. Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta val-

tion talousarviossa ja EU-ohjelmissa.

14. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten

vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion pal-

velujen osalta.

15. Alue- ja elinkeinolähtöinen yhteistyö erityisesti kasvukäytävällä Oulu-

Kokkola-Vaasa sekä Pohjois-Suomen ja Vaasan vaalipiirin maakuntien kes-

ken. Meripohjola- ja Botnia-alueet ovat keskipohjalaisen kehittämisen ytime-

nä.

Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset voivat jäsenkuntien sekä maa-

kuntavaltuuston ja maakuntahallituksen erillisillä päätöksillä täsmentää maakunta-

liiton vuoden 2015 tavoitteita.


4. TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 PERUSTELUT

4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus

Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tu-

losalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edun-

valvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova mää-

rärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia

ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja.

Vuoden 2015 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on ollut jäsenkuntaosuuksien

kasvun minimoiminen ja ei-olennaisten kulujen karsinta. Maakuntaliiton määrärahoja

ei juurikaan voida ns. ”juustohöylämallilla” enempää karsia. Jäsenkuntaneuvotteluissa

on edellytetty, että maakuntaliiton talousarviossa on määrärahat välttämättömien laki-

sääteisten ja edunvalvonnan tehtävien hoitamiseen.

4.2 Tuloslaskelma

TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017

Euro Euro Euro Euro Euro

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 256 700 1 267 700 1 283 200 1 283 000 1 283 000

Tuet ja avustukset 311 744 416 050 178 950 80 000 80 000

Muut toimintatuotot 179 627 100 300 65 800 45 000 45 000

Yhteensä 1 748 071 1 784 050 1 527 950 1 408 000 1 408 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 776 578 845 700 748 670 655 000 655 000

Henkilöstösivukulut 161 109 184 420 161 400 155 000 155 000

Palvelujen ostot 723 914 601 380 512 500 475 000 475 000

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 66 505 51 300 41 400 38 000 38 000

Muut toimintakulut 69 690 100 350 93 800 85 000 85 000

Yhteensä 1 797 796 1 783 150 1 557 770 1 408 000 1 408 000

TOIMINTAKATE/KÄYTTÖKATE -49 725 900 -29 820 0 0

RAHOITUSTUTOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 673 1 000 1 000 1 000 1 000

Korkokulut -359 -1 900 -1 900 -1 000 -1 000

Muut rahoituskulut

Yhteensä 313 -900 -900 0 0

VUOSIKATE/TILIKAUDEN TULOS -49 412 0 -30 720 0 0

SATUNNAISET ERÄT

Satunnaiset tuotot 0

TILIKAUDEN TULOS -49 412 0 -30 720 0 0

VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET

Rahastojenn lisäys 0

Varausten muutos

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -49 412 0 -30 720 0 0


4.3 Tulosalueiden määrärahat

4.4 Rahoituslaskelma

TALOUSARVIO KOHDITTAIN

Kohta Tp TA TA TA TA

2013 2014 2015 2015 2016

Liiton lakisääteinen toiminta

Tulot 88 109 51 500 19 200 0 0

Kulut 1 031 869 986 300 996 320 950 000 950 000

Yhteensä netto -943 760 -934 800 -977 120 -950 000 -950 000

Liiton muu toiminta

Tulot 59 971 52 700 49 000 45 000 45 000

Kulut 422 323 385 600 385 800 378 000 378 000

Yhteensä netto -362 352 -332 900 -336 800 -333 000 -333 000

Liiton hanketoiminta

Tulot 349 017 419 850 180 550 80 000 80 000

Kulut 349 017 419 850 180 550 80 000 80 000

Yhteensä netto 0 0 0 0 0

Rahoitus

Kuntien osuudet 1 256 700 1 267 700 1 283 200 1 283 000 1 283 000

Rahoitus yhteensä 1 256 700 1 267 700 1 283 200 1 283 000 1 283 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -49 412 0 -30 720 0 0

KESKI-POHJANMAAN LIITTO TA 2014 TA 2015

RAHOITUSLASKELMA

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta

Tulorahoitus

Vuosikate 0 -30 720

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 0 -30 720

Kassavarojen muutos 0 -30 720


4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015

Taulukko: Jäsenkuntien asukasluku, osuus peruspääomasta ja maksuosuudet vuonna 2015:

Kunta

As.luku

31.12.2013

Osuus

peruspo

Liiton muu

toiminta

Liiton laki-

sääteinen

toiminta

Kuntaos

TA-2015

yht euro

Kuntaos

TA-2014

yht euro

Muutos

%

Halsua 1 229 7 837 4 475 16 936 21 411 21 478 -0,3

Kannus 5 675 37 176 20 662 78 204 98 866 98 718 0,1

Kaustinen 4 288 25 461 15 612 59 091 74 703 73 781 1,2

Kokkola 47 031 300 000 171 233 648 108 819 341 804 977 1,8

Lestijärvi 818 4 928 2 978 11 272 14 251 14 371 -0,8

Perho 2 923 14 694 10 642 40 280 50 922 50 306 1,2

Toholampi 3 381 21 427 12 310 46 592 58 901 58 962 -0,1

Veteli 3 332 21 288 12 131 45 916 58 048 58 205 -0,3

Kalajoki 12 644 33 970 46 035 46 035 46 371 -0,7

Reisjärvi 2 928 5 358 10 660 10 660 10 876 -2,0

Sievi 5 198 7 550 18 925 18 925 19 250 -1,7

Kinnula* 1 769 6 441 6 441 6 479 -0,6

Kruunupyy(sk 19,3%) 1 290 1 651 4 697 4 697 3 926 19,6

**(19,3*6682%) 336 800 946 400 1 283 200 1 267 700

Yht kaikki kunnat 92 506 481 340 336 800 946 400 1 283 200 1 267 700 1,2

Yht "peruskunnat" 68 677


5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2015

5.1 Luottamushenkilöhallinto

Keski-Pohjanmaan liitolle valittiin vuonna 2013 seuraavat lakisääteiset toimielimet:

maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyö-

ryhmä. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntaval-

tuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkas-

tuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yh-

teistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat.

Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi.

Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja talou-

desta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista.

Vuonna 2015 maakuntavaltuusto:

- kokoontuu 2 varsinaiseen kokoukseen ja 1 työseminaarikokoukseen,

- hyväksyy maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoimakaava),

- hyväksyy hallintosäännön tarkistamisen,

- hyväksyy maaseutu- ja kansainvälisyysstrategiat,

- arvioi maakuntaohjelman ja liiton strategian uudistamisen painotukset.

Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa

valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle

asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakunta-

kaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa.

Vuonna 2015 maakuntahallitus:

- kokoontuu noin 10 kertaa,

- hyväksyy liiton suunnittelujärjestelmän ja raportoinnin uudistamisen, sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan sekä muut ohjeistusten uudistamiset,

- tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kotimaiseen koh-

teeseen vuosittain ja joka toinen vuosi ulkomaiseen kohteeseen,

- ottaa käyttöön sähköisen kokoushallinnan menetelmiä.

Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hy-

väksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2015 tarkastuslauta-

kunta:

- kokoontuu 4-5 kertaa,

- osallistuu jäsentensä osalta vuosittaiseen ajankohtaiseen koulutustilaisuu-

teen käyttösuunnitelmassa vahvistettujen määrärahojen puitteissa,

- käsittelee viraston laatimat neljännesvuosiraportit sekä uudistetut sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit,

- kuulee luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa kokouksissaan.

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toi-

meenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen.

Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella tasapuolisesti edustettuina a) maakunnan

liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtion-

hallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina-

ja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2015 MYR kokoontuu 4-5 kertaa uudistetun työjärjes-

tyksen mukaisesti.


5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet

5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma

2014-2017

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskei-

sesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014 ja

ovat voimassa vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toiminta-

linjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hy-

vinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa).

Tavoitteet/Toteutus

”Koko maakunta kasvuun” -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toiminta-

linjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeet

ja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY:n tulossopi-

muksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotka

kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisesti

sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman että ELY:n tulossopimuksen val-

misteluvaiheessa että toteutuksen aikana.

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016

Toimeenpanosuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille 2015-2016 on laa-

dittu vuoden 2014 aikana. Keski-Pohjanmaata koskeva Pohjanmaan ja Etelä-

Pohjanmaan ELY:n ja Länsi-Suomen AVI:n strategia on laadittu vuosille 2012-2015.

Toiminnalliset tulossopimukset tehdään vuosittain totsun aikataulun mukaisesti, joten

niiden yhteensovitus on tärkeää, jotta Keski-Pohjanmaan keskeiset hankkeet ja asia-

kokonaisuudet saadaan myös toteuttamissuunnitelmissa näkyviin.

Ohjelmakauden 2007-2013 EU-ohjelmat ja kansalliset erityisohjelmat

Edellisen EU-ohjelmakauden hankkeita toteutetaan vielä vuoden 2015 aikana. Ohjel-

mat ovat olleet: Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma, Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi Keski-Pohjanmaa on ollut

mukana Interregin IVA Pohjoisessa ja Botnia-Atlantica –ohjelmissa.

Maakunnan kehittämisrahoituksella on viime vuosina ollut merkittävä vipuvaikutus

kehitystoiminnan ja uusien hankkeiden synnylle. Valtion vuoden 2015 talousarvioesi-

tyksessä maakunnan kehittämisrahan esitetään loppuvan. Maakunnan kehittämisrahan

säilyminen valtion vuoden 2015 talousarviossa pyritään kuitenkin varmistamaan yh-

teistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 toimeenpanosuunnitelmassa vuosil-

le 2015-2016 on linjattu EU-rakennerahastojen käytön painotukset. Maakunnan yh-

teistyöryhmä MYR ja sen sihteeristö päättää ja koordinoi rahoituksen kohdentamisen

hankkeille.


TL 1 Yritystoiminnan edistäminen

Keski-Pohjanmaan liitto (TEM)

Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti erityistavoitteisiin uuden

liiketoiminnan luominen (ET 1.1) sekä Pk- yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

edistäminen (ET 1.2).

Tavoitteena on uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja hautomotoiminnan käynnis-

täminen Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan liiton rahoituksella luodaan edelly-

tyksiä uusien yritysten käynnistymiselle sekä jo käynnistyneen yritystoiminnan va-

kiinnuttamiselle sekä kasvulle. Aloittavat yritykset tarvitsevat alkutaipaleellaan asian-

tuntevaa yrityspalvelua (= vierihoitoa) ja apua liiketoimintaideansa jalostamisessa.

Alkuvaiheessa luodaan lisäksi edellytyksiä ja mahdollisuuksia liiketoiminnan vahvis-

tamiseen verkostoitumisen avulla.

Kasvuhakuisten yritysten asemaa vahvistetaan strategisen liiketoimintaosaamisen li-

säämisellä. Pohjoisen alueen suurhankkeiden investoinnit jatkuvat lähivuosina vilk-

kaina. Pk- yritystemme mahdollisuuksia osallistua Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -

Norjan suurhankkeisiin vahvistetaan. Puurakentamisen ja veneklusterin teknolo-

giaosaamista vahvistetaan yritysverkostojen rakentamisen yhteydessä. Yritysten kan-

sainvälistymisvalmiuksia lisätään sekä maakuntaverkkoa hyödynnetään verkkokaupan

kasvattamiseksi. Tuottavuutta lisätään yksityisten ja julkisten sähköisten palvelujen li-

säämisellä.

Pohjois-Euroopan suurimman epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymän mah-

dollisuuksia hyödynnetään uuden yritystoiminnan sijoittumisessa ja synnyttämisessä.

Myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan jatkamalla T & K &

I -toimintaa yhdessä myös näiden yritysten kanssa.

TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Keski-Pohjanmaan liitto (TEM ja OKM)

Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdentuu pääasiallisesti kahteen erityistavoittee-

seen eli tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vah-

vuuksien pohjalta (ET 4.1) ja uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen

kehittäminen (ET 3.2). Myös erityistavoitetta yritysten innovaatiotoiminnan vahvis-

taminen (ET 5.1) toteutetaan.

Keski-Pohjanmaalla jatketaan alueellisen älykkään erikoistumisen toteuttamista vah-

vistamalla T & K & I -rakenteitamme ja lisäämällä yhteistyötä alueemme yritysten

kanssa omien luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Yhteistyötä tehdään laajasti luon-

nonvaratutkimuksen osalta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yli-

opistokeskus Chydeniuksen kanssa mm. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa.

Kemiallisten prosessien oppimis- ja tutkimusympäristöjä hyödynnetään yhteistyössä

alueen teollisuuden kanssa osaavan työvoiman varmistamiseksi sekä uuden yritystoi-

minnan synnyttämiseksi. Kemiallisten prosessien osaamistamme ”myydään” laajasti

kaivosteollisuuteen sekä biotaloutta edistäviin hankkeisiin. Alueemme kansainvälistä

yhteistyötä osaamisen vahvistamiseksi ja markkinoimiseksi lisätään.

Yritysten innovaatiotoimintaa edistetään tuotannon ja tuottavuuden lisäämiseksi, myös

yritysten mahdollisuuksia hyödyntää uusinta teknologiaa vahvistetaan.


Keski-Suomen ELY -keskus /Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus (ympäristö)

Varoilla edistetään kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, jolla saadaan ratkaisuja elin-

keinotoiminnan ympäristökysymyksiin, luonnonvarojen hallintaan, luontoarvojen

hyödyntämiseen ja kestävään ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristökuormituksen

vähentämiseen. Toteutetaan toimenpiteitä joilla:

- kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita

- edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää tutkimus

ja kehitystoimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Keski-Suomen ELY -keskus (TEM)

Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa. Teemaa tuetaan lisäksi valtakunnallisen Koh-

taamo (Ohjaamo) -hankkeen kautta.

- kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville koh-

dennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin

- kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotoutta-

mistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön

tukirakenteen luomista. Otetaan samalla huomioon valtakunnallisen Kotona

Suomessa -hankkeen toiminta.

- tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EU-

RES-palveluja kehittämällä.

Valtakunnallista teemaa johdetaan Työvoiman liikkuvuus -hankkeen kautta. Tuotta-

vuus ja työhyvinvointi (työssäolevat) –hankkeet. Tasa-arvoa tukevia hankkeita

TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Keski-Suomen ELY -keskus (OKM)

Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tu-

kevia menetelmiä ja palveluita. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat laadukkaampaa

koulutustarjontaa kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin. Voidaan rahoittaa miesten

ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista tukevia hankkeita.

TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Keski-Suomen ELY -keskus (OKM)

Rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia

palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista

ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Tuetaan

hankkeita, jotka tarjoavat nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä eh-

käiseviä toimenpiteitä ja kehittävät siihen liittyviä palveluita.

Alueelliset yhteistyöohjelmat Botnia Atlantica ja NSPA-yhteistyö

Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö- ohjelma Bot-

nia Atlanticaa. Ohjelmasta tähän asti merkittävimmät Keski-Pohjanmaalle kohdistuvat

hankkeet ovat metsäbioenergian hyödyntämistä edistävät yhteishankkeet. Liitto jatkaa

aktiivista rooliaan uuden ohjelman hyödyntämisessä. Vuonna 2015 yhteistyötä Poh-

joismaisissa hankkeissa toteutetaan sekä Vaasan vaalipiirin maakuntien (BA-ohjelma

ja Merenkurkku) että Pohjois-Suomen maakuntien (Intrreg Nord) kanssa.


Botnia-Atlantica -yhteistyöaluetta tukevan Merenkurkun neuvoston jäsenyyttä jatke-

taan vuonna 2015 ja lisäksi Keski-Pohjanmaa on vuonna liittynyt jäseneksi Keskipoh-

jola (MittSkandinavia) yhteistyöhön. Alueen Botnia-Atlantica -hankkeiden kansallisen

vastinrahan järjestymisen varmistaminen sekä hallinto- ja seurantakomiteatyöskente-

lyyn osallistuminen on tärkeää. Alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien arviointi ja

mahdollinen tarkempi kartoitus toimivat pohjana esimerkiksi elinkeinoelämän kan-

sainvälisen yhteistyön lisäämiseksi sekä liikenneyhteyksien ja matkailun yhteistyön li-

säämiseksi laajemmalla pohjoismaisella alueella.

Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteis-

työssä ns. NSPA (Northern Sparesly Populated Areas) -strategiaohjelman toteutuk-

seen.

Alueellinen yhteistyö -ohjelma Interreg IVA Pohjoinen sekä EU:n puiteohjelmat

Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö-ohjelmaa In-

terreg IVA Pohjoinen sekä osallistuu Pohjoisen Periferian ohjelmatyöhön. Keski-

Pohjanmaalla on panostettu ohjelma-alueen yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimus-

yksiköiden yhteistyöhön mm. kaasutuksen kehittämiseen uusiutuvan energian osalta

sekä konepajateollisuuden kehittämiseen, laserpinnoitukseen sekä luonnonkuitujen ja

nanomateriaalien soveltamiseen tähtääviin hankekokonaisuuksiin.

Liitto jatkaa ohjelmien tiedottamista ja mahdollisuuksien esittämisestä alueen toimi-

joille. Painopiste on, että ohjelman rahoituksen puitteissa voidaan osallistaa alueen

toimijoiden hanke-ehdotukset osaksi ohjelman toteuttamista.

Mikäli EU:n erillisohjelmissa avataan sellainen erillisohjelma hakuun, joka Keski-

Pohjanmaan maakunnan toimijoita kiinnostaa, liitto tukee halukkaiden pyrkimyksiä

hakeutua erillisohjelmaa toteuttamaan.

5.2.2 Aluesuunnittelu

Maakuntakaavoitus ja vahvistetut vaihekaavat

Maakunnan liitolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tehtävä laatia maakun-

takaavaa ja huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Keski-

Pohjanmaalla maakuntakaava laaditaan vaiheittain siten, että vaihekaavat muodostavat

kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen asiakirja, joka ohjaa

kuntien kaavoituksen laatimista sekä alueidenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Viran-

omaisilla on velvoite edistää maakuntakaavan toteutumista, mikä koskee myös maa-

kunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Maakunnan liiton valtuusto hyväksyy maa-

kuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvistaa sen lainvoimaisuuden.

Tavoitteet/Toteutus

Keski-Pohjanmaan liitto huolehtii maakuntakaavan ajantasaisuudesta sekä seuraa,

edistää ja kehittää vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista. Tämä toteutetaan:

- seuraamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja lainsäädäntöä

- osallistumalla viranomaisneuvotteluihin,

- antamalla lausuntoja alempiasteisista kaavoista ja muista alueiden käytön suunnit-

teluun liittyvistä suunnitelmista sekä

- osallistumalla aluesuunnittelun vastuualueen ohjaus-, työ- ja seurantaryhmiin sekä

muihin tilaisuuksiin.


Tuulivoimakaavan laadinta, maakuntakaavan 4. vaihe

Hallitusohjelman mukaan tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen hyvälle laadulle

ja kaavoitukselle varataan riittävät resurssit. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-

teiden (13.11.2008) mukaan maakuntakaavoituksessa osoitetaan tuulivoiman hyödyn-

tämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti useam-

man voimalan yksikköihin. Keski-Pohjanmaan liitto on laatinut Pohjois-Pohjanmaan

liiton kanssa ylimaakunnallisen manneralueiden tuulivoiman selvityksen, jota käyte-

tään lähtömateriaalina maakuntakaavaa laadittaessa.

Tavoitteet/Toteutus

Manneralueiden tuulivoiman rakentamista ohjaavaa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaa-

kuntakaavaa valmistellaan yhteistyössä kaavakonsulttina toimivan Ramboll Finland

Oy;n kanssa. Keski-Pohjanmaan liitto on saanut ympäristöministeriöltä noin 150 000

euron avustuksen tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavan laatimista varten omara-

hoitusosuuden ollessa tuolloin noin 65 000 euroa. Kuntien kaavoitusvastaavista ja lii-

ton edustajista koostuva alueellinen kaavatyöryhmä seuraa yhteistyössä maakuntakaa-

voituksen toteutusta ja alueiden käytön kehittämisen arviointia. Tuulivoimaa käsitte-

levä vaihekaava valmistuu vuoden 2015 keväällä.

Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (KA-

KEPOLI)

Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimi-

nen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan toteuttaa ylimaakunnallisena, maakun-

nallisena tai seudullisina. Oleellista on jatkuva pitkän aikavälin strateginen suunnitte-

lu, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön

vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liikennealan yh-

teistyömuotoja.

Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategian (KAKEPOLI)

ja sen aiesopimuksen toteutumisen seuranta muodostaa puitteet kolmen maakunnan

liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja sen edellyttämälle jatkuvalle

yhteistyölle. Maakunnan liittojen ohella alueen elinkeino- liikenne ja ympäristökes-

kukset osallistuvat liikennestrategian valmistelutyöhön. Seurantatyössä tarkennetaan

vuosittain kärkitehtäviin liittyvät seuraavan vuoden keskeiset toimenpiteet ja painotus-

ten toteutumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan Pohjois-Pohjanmaan lii-

ton johdolla työskentelevässä seurantaryhmässä. Seuranta on järjestetty siten, että

maakunnan liitot laativat vuosittain yhteenvedon toimenpiteiden toteutumisesta, vai-

kuttavuudesta sekä liikennejärjestelmän tilan kehityksestä. Kansallisessa liikennejär-

jestelmäsuunnittelussa osallistutaan vuonna 2015 valmistuvan aluerakenteen ja liiken-

teen kehityskuvan (ALLI) valmistelutyöhön.

Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen

ja yhteensovittaminen

Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja

ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja niiden yhteensovittaminen. Teh-

tävien toteuttamisessa liiton rooli on toimia koordinaattorina sovittaen yhteen alueelli-

sia intressejä. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin aihepiiriin liittyviä tehtäväkokonai-

suuksia.


Vesien hoidon keskeiset toimenpiteet Keski-Pohjanmaalla keskittyvät ns. happamien

sulfaattimaiden hoitoon ja kunnostukseen sekä tulvavaara-alueiden, pohjavesien ja

maankäytön yhteensovittamiseen.

Luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteet

keskittyvät maakunnan luonnonvarojen suunnitelmalliseen käyttöön. Keskeisiä ovat

Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma 2007–2013 ja vuonna 2012 valmistunut Keski-

Pohjanmaan ilmastostrategia.

Keski-Pohjanmaalla on laadittu maakunnallista Keski-Pohjanmaan ilmastostrategiaa.

Tämä vastaa valtioneuvoston selonteossa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan ”valtio-

neuvosto edellyttää, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmasto- ja ener-

giastrategiansa sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastra-

tegian pohjalta.”

Kulttuuriympäristöjen inventoinnilla edistetään valtioneuvoston periaatepäätöksen

mukaisten arvokkaiden maisema-alueiden säilymistä. Keski-Pohjanmaalla on vuoden

1995 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti yksi valtakunnallisesti arvokas

maisema-alue Toholammilla. Parhaillaan on menossa uudelleeninventointi, jonka pe-

rusteella valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus uusia vuoden 2015 aikana. Val-

takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti arvokkaat maisema-alueet on

osoitettava maakuntakaavoissa.

Keski-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetut kulttuuriympäris-

tön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti tärkeät alueet on osoitettu valtioneuvos-

ton periaatepäätöstä laajempina. Keski-Pohjanmaan liitto on uudelleen inventoinnin

osalta osallistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimaan inventointi-

hankkeeseen. Inventointihankkeessa on valmistunut Maaseudun kulttuurimaisemat ja

maisemanähtävyydet raportti ehdotuksena Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja

Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä sitä täydentävä

maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita käsittelevä vastaava raportti. Jatkossa

ympäristöministeriön työryhmä valmistelee valtioneuvostolle esityksen valtakunnalli-

sesti arvokkaista maisema-alueista kaikkien valtakunnallisten inventointien valmistut-

tua vuoden 2014 loppuun mennessä. Maakunnallisesti arvokkaiden maisemien osalta

maakunnan liitto huomioi inventoinnin lähtötietoaineistona seuraavan kerran aihepii-

riä koskevan maakuntakaavan päivityksen yhteydessä.

Lisäksi Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin

ja yleisötilaisuuksiin. Erityisesti keskitytään uusiutuvia energiamuotoja ja luonnonva-

rojen kestävää käyttöä kehittäviin toimenpiteisiin, vesistöjen hoitoon ja tulvasuoje-

luun.

Liikenneväylien ja logistiikan kehittäminen ja hankkeet

Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon, valtakunnan liikennepolitiikan kärkihankkeet

ja -tehtävät sekä maakunnalliset painopisteet on määritelty KAKEPOLI liikennejärjes-

telmäsuunnitelmassa. Suomen toteuttamaa liikennepolitiikkaa ja -investointeja linja-

taan LVM:n johdolla laaditussa ja eduskunnan hyväksymässä Liikennepoliittisessa se-

lonteossa.

Pääteiden, sataman ja rautatieverkon ohella lisätään edunvalvontaa myös huonokun-

toisten alemman tieverkon yhteyksien peruskorjaukseen ja kunnossapitoon.


Kruunupyyn lentokentän liikennöinnin ja palvelutason säilyminen on keskeinen edun-

valvonta- ja kehittämiskohde. Toinen kärkikohde on Kokkolan satamaväylän syven-

täminen 14 metriin siten, että investointi käynnistyy vuonna 2016. Kokkolan sataman

ohella edunvalvontakohteena on myös Kalajoen satama. Mahdollinen Fennovoiman

Pyhäjoen hankkeen toteutuminen tulee lisäämään merkittävästi satama- ja tielogistista

suunnittelua Kokkola-Kalajoki-Pyhäjoki-Oulu –väleillä.

Raideliikenteellä on kasvava rooli henkilö- ja tavaraliikenteessä. Suomen pääradalla

on kapasiteettiongelmia eikä radan liikennöinti ja asemaseutujen palvelutaso vastaa

nykyisiä vaatimuksia. Keskeinen tavoite on Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen toteuttami-

nen kokonaisuutena ilman katkoja ja kaksoisraiteen toteuttaminen Kokkola–

Ylivieska-välille. Tärkeää on tarkastella ja turvata raideliikennepohjaisen henkilö- ja

tavaraliikenteen, myös transitoliikenteen, kehitys- ja toimintaedellytykset. Erityisiä

toimenpiteitä tarvitaan satamien ja suunniteltujen logistiikan solmupisteiden toiminta-

edellytysten kehittämiseen.

Maakunnan tärkeitä päätieverkon yhteyksiä ovat valtatie 8, 13 ja 28 sekä kantatiet 63–

86 ja 58. Toimenpiteissä painottuvat aktiivinen toiminta mm. Kasitie ry:n hallitukses-

sa ja työvaliokunnassa.

Alempiasteisen tieverkon keskeinen toimenpide on turvata kansallisen puuhuollon

teemaohjelman hankkeiden toteutus ja varautua alemman tieverkon merkitsevyystar-

kastelun käynnistämiseen yhteistyössä mm. ELY-keskuksen kanssa.

5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta

Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi

Aluehallinnon ja aluekehittämislain uudistuksessa maakunnan liittojen tehtäviin lisät-

tiin vastuu alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin

yhteensovitus ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tut-

kimuksen kehittämissuunnittelua.

Tavoitteet/Toteutus

Jo lakiuudistusta ennen liitto hoiti kyseisiä tehtäviä. Lakiuudistus luo aiempaa vah-

vemman aseman liitoille toimia ennakointitehtävissä. Valtioneuvosto päätti

15.12.2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman eli KESU:n vuosille

2011-2016. Suunnitelma sisältää muun muassa koulutuksen määrälliset kehittämista-

voitteet eri koulutusmuodoille ja -aloille. Mitoitustavoitteet kohdennetaan suuralueille

ja mahdollisesti maakuntakohtaisesti.

Keski-Pohjanmaan ammatilliseen peruskoulutukseen on kohdistettu noin 10 % vähen-

nykset aloituspaikkoihin vuosille 2014-2016, pääosin ikäluokkien alenemisesta johtu-

en. Ammattikorkeakoulun aloituspaikkoihin on lisäksi kohdistettu vuosille 2013-2016

peräti 20 % leikkaus.

Tämä kokonaisuus – koulutustarpeiden ennakointi - on tyypillinen monialaisen maa-

kuntaliiton työsarka, jossa aluekehittäminen ja edunvalvontatyö kietoutuvat yhteen

erottamattomasti. Tavoitteena on pitää kiinni yhdessä oppilaitosten kanssa asetetuista

tavoitteista aloituspaikkamäärien osalta. Keski-Pohjanmaan osalta myönteistä on ikä-

luokan maan keskitasoa parempi kehitys ja koulutuksen vetovoima.


Sivistys ja koulutus

Liiton tehtävänä on tukea maakunnan koulutuksen strategista kehittämistä kaikilla eri

tasoilla ja kaikkiin suuntiin. Keskipohjalaisen sivistysyhteisön kehityksessä liitto on

mukana maakunnallisten julkisten yhteisöjen ja kansalaisyhteisöjen kanssa. Opetus- ja

kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalan EAKR- ohjelmista toteutettavien hankkei-

den valmistelu ja rahoitus on maakunnan liittojen vastuulla. Maakunnan liitto laatii

kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen.

Liitto edistää alueen oppilaitosten toimintamahdollisuuksia, riittävän laajan osaamisen

ja työvoiman alueellista tarjontaa ja edistää kehittämisyhteistyötä oppilaitosten ja yri-

tysten välillä. Keskipohjalaisille pyritään tarjoamaan tasavertaisesti monialaiset koulu-

tusmahdollisuudet eri koulutusasteilla, siten että koulutuksen jälkeinen työnsaantisuh-

de on hyvä.

Yhteispalvelun edistäminen

Liiton tulee edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitettua

yhteispalvelua alueellaan.

Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta yhteispalvelupisteiden toiminnan aktivointi ja

palvelutarjonnan laajentaminen siirtyy valtakunnallisen pilottivaiheen jälkeen alka-

vaksi vuonna 2015. Tavoitteena on nykyisten yhteispalvelupisteiden säilyminen kun-

nissa sekä palvelutason laajentaminen monikanavaisilla ratkaisuilla.

Järjestetään yhteispalvelupisteiden yhteistapaamisia sekä yhteiskokouksia palveluntar-

joajien ja toimeksisaajien kesken. Palvelutarjontaa pyritään laajentamaan myös työ-

hallinnon ja erilaisen kansalaistoiminnan (esim. yhdistykset) osalta AVI:n ja liiton yh-

teistyöllä.

Hyvinvointi

Liiton tavoitteita hyvinvoinnin kehittämisessä määrittävät Keski-Pohjanmaan hyvin-

vointistrategia, alueellinen hyvinvointisopimus sekä strategian toteuttamissuunnitel-

ma. Tehtäväänsä liitto toteuttaa yhteistyössä maakunnallisten ja kansallisten hyvin-

vointialan kehittäjien kanssa. Kumppaneita ovat hyvinvointialan osaamisorganisaatiot

yhdistyksistä suuriin kuntayhtymiin saakka. Keskipohjalainen hyvinvointikäsitys on

laaja ulottuen perusturvasta henkisiin yhteisöihin saakka. Vapaa-aika, kulttuuri, tai-

teet, liikunta ja harrastukset sekä niissä tapahtuva kehitys on osa hyvinvoinnin toimin-

takenttää.

Hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat maakunnallisen hyvinvointi-

työn päätavoite. Hallitusohjelmalinjausten sekä kunta- ja aluerakenteen uudistuksien

pitkän aikavälin hyvinvointivaikutuksia pyritään ennakoimaan. Mahdollisuuksia kan-

sainväliseen hyvinvoinnin kehittämisyhteistyöhön selvitetään. Hyvinvointityön tavoit-

teet ovat strategian mukaisesti: keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat;

saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut; terveyttä edistävät elämäntavat

vahvistuvat; kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat sekä elinympäris-

tön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat.

Hyvinvoinnin pyöreä pöytä liiton koordinoimana jatkaa alueen hyvinvointitoimijoiden

yhteistyötä. Vuoden 2013 loppuun mennessä toteutuu pohjalaismaakuntien kanssa ti-


lattu hyvinvointibarometri, joka tuottaa asiantuntijatietoa maakuntien hyvinvoinnin

kehittymisestä. Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maakuntien yhteishankkeena on

valmistelussa Hyvinvoinnin ja kulttuurin ylimaakunnallinen kehittämishanke, johon

haetaan kansallista OKM:n rahoitusta.

Kulttuuri ja liikunta

Kulttuuri on osa viestintä ja markkinointistrategiaa, hyvinvointistrategiaa ja matkailu-

strategiaa ja niiden maakunnallista toteuttamista. Keski-Pohjanmaalla on vuoteen

2015 voimassa oleva kulttuuri- ja liikuntastrategia. Alueelle on ominaista vahva ja

monipuolinen kulttuuriperintö. Liittojen tehtävästä asettaa alueelliset taidetoimikunnat

ja liikuntaneuvostot on valmisteilla lainsäädännön muutoksia.

Maakunnan kulttuuritoimijoiden välinen koordinaatio ja yhteinen markkinointi ovat

keskeinen toiminnallinen tavoite. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön mahdolli-

suudet selvitetään ja yhteistyötä edistetään. Kulttuurista toimeliaisuutta alueen yhtei-

söissä ja yhdistyksissä pyritään lisäämään. Hankkeiden ja järjestöyhteistyön kautta ak-

tivoidaan erilaisia kohderyhmiä liikunnalliseen elämäntapaan.

Kulttuurin aluehallintomallia ja tapahtumien koordinointia selkiytetään yhdessä alu-

een keskeisten toimijoiden kanssa. Kulttuurin ja luovan talouden yhteistyöryhmä ko-

koontuu 4-6 kertaa vuodessa. Pohjalaismaakuntien yhteisen kulttuurineuvottelukun-

nan tai vastaavan yhteistyöfoorumin mahdollisuutta tarkastellaan.

Aluekehityslaki uudistui 1.1.2014 lukien. Maakuntaliiton uutena tehtävänä on kulttuu-

riasioiden suunnitelmallisuuden edistäminen. Kulttuuriasioiden alueellista koordinaa-

tiota toteutetaan maakuntaliiton ja kuntien, alueellisen kulttuurin ja luovan talouden

yhteistyöryhmän sekä kulttuurirahaston ja kulttuuriliiton yhteistyönä. Maakuntaliiton

ja kulttuuriliiton yhteistyönä lisäksi on laadittu kulttuuriliiton toimintasuunnitelma

vuoteen 2015 ja strategiset tavoitteet vuoteen 2020 saakka. Keski-Pohjanmaan maa-

kuntaliiton vuoden 2015 talousarviossa osa-aikaisen kulttuurikoordinaattorin palkka-

ukseen on määrärahavaraus 2 pv/vko, joka sisältää työosuutena myös kulttuuriliitto

ry:n aikaisempien vuosien avustuksen.

Vetovoimaista maakuntaviestiä liitto organisoi yhdessä kuntien ja hiihtoväen kanssa.

Maakuntaviesti vuonna 2015 järjestetään Kannuksessa.

Vetovoima ja viestintä

Liitto rakentaa maakunnallista identiteettiä maakunnan muiden toimijoiden kanssa.

Liitto jatkaa ja tehostaa sisäistä ja ulkoista viestintäänsä. Luovuutta ja osaamista tue-

taan maakuntaohjelmassa tarkoitetulla tavalla. Matkailu on osa kokonaisvaltaista

alueviestintää. Alueellisen kilpailukyvyn lisääminen on liiton strateginen päämäärä.

Maakunnan viestintä- ja markkinointistrategian mukaisesti korostuvat kulttuuri, tapah-

tumat ja matkailu. Lisäksi vahvistetaan elinkeinolähtöistä alueviestintää ja yleensäkin

markkinointikyvyn osaamista.

Maakunnan tunnettuuden rakentamisen kautta vahvistetaan alueen tuottajien ja toimi-

joiden markkinointiviestintää. Maakunnan imagoa rakennetaan pitkäjänteisesti. Kan-

sainvälisyysstrategiatyöskentelyn kautta linjataan kansainvälisen viestinnän tavoitteet.


Kansainvälistyminen

Kansainvälistyvä Keski-Pohjanmaa voi kehittyä kolmea tietä: 1) kansainvälisen liike-

toiminnan edistäminen, 2) maakunnan yhteisöjen pyrkimysten tukeminen kansainväli-

sen yhteistyön luomisessa ja 3) kansainvälisten organisaatioiden toiminnan lisääminen

alueella.

Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämän, kuntien, hyvinvointitoimijoiden ja kulttuurituot-

tajien kilpailukyvyn edistäminen suunnitellaan myös kansainvälisen yhteistyön tai

kansainvälistymisen kautta. Uusi kansainvälisyysstrategia valmistuu keväällä 2013.

Liitto koordinoi maakunnallista kansainvälisyystyötä yhdessä muiden maakuntien ja

ministeriöiden tai muiden julkisten organisaatioiden kanssa.

Ylikansalliset Interreg-ohjelmat ja ylikansalliset jäsenyydet, kuten Merenkurkun, Pe-

rämerenkaaren yhdistyksen, sekä Euroopan laajuisen AER-verkoston yhteistyö vah-

vistavat alueen mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Liitto jatkaa Itä- ja

Pohjois-Suomen Brysselin toimiston ja NSPA-verkoston yhteistyötä.

Matkailu

Matkailuelinkeinon kehittämiseksi on toteutettu Keski-Pohjanmaan matkailustrategia

ja toimenpideohjelma 2007–2013. Matkailustrategiassa esitetään matkailuelinkeinon

kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmassa on ohjeellisesti esitetty

strategiaa toteuttavat hanke-ehdotukset (yhteensä n. 2,2 miljoonan euron arvosta).

Keskeiset linjaukset ovat matkailukeskittymien määrittäminen sekä maakunnallisen

myynti- ja varausjärjestelmän toteuttaminen yhdessä toimijoiden kanssa.

Keski-Pohjanmaan liitto tehostaa yhteistyötä Kokkolan matkailuosakeyhtiön ja Kala-

joen matkailupalvelujen sekä Kaustisen toimijoiden kanssa ja jatkaa maakunnallisen

matkailustrategian ja toimenpideohjelman toteuttamista ja sen koordinaatiota. Paino-

piste on matkailukeskittymittäin laadituissa toteuttamissuunnitelmissa ensisijaisesti

osahankkeiden ja erillisrahoituksen avulla. Tavoitteena on vahvistaa kehittämisen

koordinaatiota ja yhteisiä portaaliratkaisuja. Maakunnassa on käytössä maakunnalli-

nen matkailun myynti- ja varausjärjestelmä (on-line).

5.3 Edunvalvonnan tavoitteet

Tavoitteet ja keinot edunvalvonnan osalta

Keski-Pohjanmaan liitto jatkaa työskentelyä koko maakunnan edun ja kehittämisen

puolesta. Työtä tehdään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa sitoutuneesti maakunnan

aseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, sen kehityksen vauhdittamiseksi ja maakun-

taidentiteetin lujittamiseksi. Tärkeänä painopisteenä pidetään maakunnan sisäisen yh-

teistyön kehittämistä. Maakunnan yhtenäisyyttä ja kiinnostavuutta lisätään ennen

muuta tuloksellisella kehittämistyöllä ja alueen tunnetuksi tekemisellä sekä kansalli-

sesti että kansainvälisesti.

Elinkeinoelämän monipuolisuus, aktiivisuus ja tulevaisuushakuisuus nähdään keskei-

senä edunvalvonnallisena tehtävänä. Maakunnan todellisuus liike-elämän kilpailuky-

vyn, positiivisen väestön kehityksen, asukkaiden hyvinvoinnin ja luonnonvarojen run-

sauden osalta on olennaisesti yleistä tunnettuutta tai mielikuvia parempaa.


Keski-Pohjanmaan liitto tukee Kokkolan asemaa kehittyvänä, kiinnostavana ja veto-

voimaisena maakuntakeskuksena. Kansalliset uuden kaupunkipolitiikkatavoitteet ko-

rostavat suurten kaupunkien roolin vahvistamista, jolloin keskisuurten maakuntakes-

kuskaupunkien ylimaakunnallinen yhteistyö nousee uuteen merkitykseen. Tässä työs-

sä maakuntien liitot voivat olla yhteistyössä keskuskaupunkien kanssa.

Alueen kuntatalouden vahvistamiseen liitto vaikuttaa jatkossakin kaikin käytettävissä

olevin keinoin. Valtionosuusuudistuksen toteutumista ja vaikutusta seurataan. Kuntien

yhteistyötä, työnjakoa ja uusia yhteistyömalleja halutaan lisätä. Koulutusyhtymän, lii-

ton sekä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelun kuntayhtymän yhteistyö tarjoaa tässä-

kin mielessä mahdollisuuksia. Ylialueellinen yhteistyö sekä kansallisesti että kansain-

välisesti mahdollistaa synergiaetuja ja uusien tuottavien palvelumallien sekä toiminta-

tapojen käyttöönottoa.

Myönteisen maakuntakuvan rakentaminen sekä Keski-Pohjanmaata kohtaan tunnetun kiin-

nostuksen ja vetovoiman lisääminen

Keski-Pohjanmaan liitto edistää maakunnan vetovoimaisuutta sekä kansallisesti että

kansainvälisesti. Toimenpiteitä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja ylikansallisissa

projekteissa monipuolistetaan. Euroopan Unionin rakennerahastokausi tarjoaa työlle

sekä mahdollisuuksia että resursseja.

Erityistä huomiota kiinnitetään maakunnan imagon vahvistamiseen sekä sitä tukevan

viestinnän ja markkinoinnin tehostamiseen. Yhteishankkeella toteuttaa markkinointi-

ja viestintästrategiaa yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Maakunnan profii-

lin nostamiselle on tilausta. Keski-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategia osaltaan

vahvistaa maakunnan kansainvälistä ilmettä, tunnettuutta ja kilpailukykyä. Liikunta,

matkailu ja kulttuuri ovat keskeinen osa alueen vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin

pitkäjänteistä rakentamista.

Palvelukokonaisuuksien varmistaminen

Maakunnan palveluja kehittämiskyvyn varmistamiseksi liitto pyrkii lisäämään toimia

keskipohjalaisen, kuntalähtöisen ja verkostoperusteisen maakuntahallinnon ja palvelu-

järjestelmien kokoamiseksi. Tähän tähtäävää valmistelua tehdään yhteistyössä muiden

maakunnallisten kuntayhtymien ja alueen kuntien kanssa.

Maakunnallisten kuntayhtymien yhteistyön syventämisen ohella yhteistyötä lisätään

muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaalla kansalaismaakunta

nähdään vahvana ja vahvistuvana alueellisena voimavarana.

Kunta- ja palvelurakenteen maakunnallisessa suunnittelussa liitto on aktiivisesti mu-

kana. Yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa luodaan jatkossakin malleja, joil-

la maakunnan ja yhteistyöalueen asukkaiden palvelut turvataan ja kustannuskehitys

pidetään hallinnassa. Yhteistyön tiivistämisessä ja palveluiden saatavuuden varmista-

misessa painoa pannaan myös maakuntaverkon kattavaan ja nopeaan toteuttamiseen

sekä sen hyödyntämiseen. Keski-Pohjanmaa tarvitsee omannäköisen maakuntahallin-

to- ja palvelumallin.


Maakunnan edunvalvonnan vahvistaminen

Ulkoisessa edunvalvonnassa Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä maakuntien välis-

tä yhteistyötä kehittämis- ja edunvalvontatyön osalta erityisesti EU-

tavoitealuemaakuntien ja naapurimaakuntien kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat

Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan maakunnat. Yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssa

vahvistetaan Ruotsin ja Pohjoismaiden verkostoissa.

Brysselin Eurooppa-toimiston palvelut järjestetään yhteistyössä muiden Pohjois-

Suomen ohjelma-alueen sekä vuoden 2013 alusta myös Itä-Suomen maakuntien kans-

sa. Niin ikään liitto korostaa monipuolista kanssakäymistä poliittisten toimijoiden,

valtion aluehallintoviranomaisten ja valtion keskushallinnon kanssa.

Valtion alueellistamistoimien maakunnallinen hyödyntäminen

Hallitusohjelman mukaisesti valtion toimintojen alueellistamista yhdessä keskittämi-

sen kanssa jatketaan. Alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä on nimetty elokuussa

2011. Toiminta pohjautuu asiasta annettuun lakiin. Alueellistamista koskeva laaja-

alainen kansallinen selvitystyö osoittaa, että merkittäviä alueellistamisratkaisuja on

tehty.

Keski-Pohjanmaan liitto näkee viranomaistoimintojen sijoittumisen Keski-

Pohjanmaalle mahdollisuutena vahvistaa maakunnan hallinnollista asemaa, osaamis-

perustaa ja korkeakoulutetun väestön sijoittumista alueelle. Erityisesti Kokkolalla on

luontevat edellytykset vastaanottaa valtion viranomaistoimintoja erinomaisten julkis-

ten palvelujen, ammattitaitoisen henkilöstön saannin, liikenteellisen sijainnin sekä

Kokkolassa sijaitsevien valtion omistamien, osin vajaakäyttöisten tilojen takia.

Keski-Pohjanmaalla alueellistamisen ensimmäiset tavoitteet ovat täyttyneet. Kesä-

kuussa 2004 sisäasiainministeriö teki päätöksen Väestörekisterikeskuksen tietohallin-

toyksikön ja lokakuussa 2004 kauppa- ja teollisuusministeriö Geologisen tutkimus-

keskuksen Länsi-Suomen yksikön sijoittumisesta Kokkolaan. Molemman täällä toimi-

van yksikön vahvistaminen nähdään luontevimpana alueellistamisen jatkona.

Alueellistamismahdollisuuksia kannattaa selvittää myös yksityisen sektorin kanssa.

Tällaisia Kokkolaan kohdistuneita myönteisiä ratkaisuja ovat tehneet ainakin Elisa

Oyj ja Tapiola Yhtiöt. Vuosina 2014-2015 selvityskohteena on valtion tutkimuslai-

tosuudistukseen liittyen tavoite saada luonnonvaratutkimuksen resursseja vahvistettua

ja alueellistettua Keski-Pohjanmaalle. Luonnonvara-alan edunvalvontaa tehdään Bio-

laakso –verkostona.

Keskeisten investointien varmistaminen

Merkittävä ja lisääntyvä osa edunvalvontaa ja aluekehittämistä on yhteistyö sekä lä-

heinen kumppanuus maakunnan yrityselämän kanssa. Liiton tavoitteena on tukea yri-

tysten investointihalukkuutta, pysymistä ja kasvua maakunnassa. Myös uusien yritys-

ten sijoittumista ja investointeja tavoitellaan liiketoiminnaltaan vireään maakuntaan.

Kokkolan hyvät liikennöintiyhteydet kaikkialle Suomeen ja muihin pohjoismaihin,

lento-, rautatie- ja meriyhteydet tarjoavat keskeisen sijainnin yrityksen toimintapis-

teelle. Uusi kansainvälistymisstrategia kokoaa yhteen alueen toimijoiden intressit kan-

sainvälistymistarpeiden osalta sekä kartoittaa keinoja tavoitella kansainvälistymisestä


syntyviä hyötyjä yritysten kasvulle, työllisyydelle, matkailulle, palveluille ja muulle

hyvinvointia ja kilpailukykyä rakentavalle yhteistyölle.

Lähivuosien konkreettisia toimia ovat kaivoshankkeiden liikkeelle saanti. Ullavaan

tavoitteellisesti tulevan litiumkaivoksen ja sitä palvelevan Kaustisen rikastamon ra-

kentaminen on tärkeä maakunnallinen investointikohde. Se edistää samalla Koko

maakunta kasvuun –tavoitetta. Litiumkaivostoiminnan käynnistämisen ohella pyritään

ennakoimaan ja varautumaan litiumin jatkojalostamiseen. Keskeisessä asemassa on

tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoiminen sekä jalostavan teollisuuden yksiköi-

den etabloitumisen edistäminen maakuntaan.

Suurten liikenneinfrastruktuurihankkeiden, muun muassa Seinäjoki-Oulu –

ratahankkeen (ml. Kokkola-Ylivieska –kaksoisraide) ja VT 8:n, toteuttamisesta huo-

lehditaan sekä omalla että maakuntien yhteisellä edunvalvonnalla. Euroopan laajuises-

sa TEN-liikenneverkon uudistamisessa keskeinen tavoite on Bothnian Corridorin

saaminen TEN-T-ydinverkkoon. Toimintaa edistetään edunvalvonnalla yhdessä suo-

malaisten ja ruotsalaisten alueiden ja kaupunkien kanssa. Kehittämistyön resursoimi-

seksi on saatu rahoitusta Interreg-Itämeri –ohjelmasta (4,8 M€).

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman roolin vahvistamista ja sen liikennemäärän lisää-

mistä jatketaan alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Kokkola-

Tukholma–lentoyhteys tulisi saada avattua uudelleen edistämään Suomen ja Ruotsin

välistä liikennöintiä ja yhteistyötä.

Kannuksen Metla-yksikkö jatkaa ylikansallisesti verkostoitunutta tutkimusyhteistyötä,

jossa tutkitaan puun ainesosien hyödyntämistä teollisuuden raaka-aineina sekä energi-

an lähteenä. Yliopistokeskus Chydenius koordinoi tutkimus- ja kehitysyhteistyötä

puun kaasutusta energian tuotannossa. Kokkolassa on perinteisesti vahvaa kemianteol-

lisuutta sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Pyhäsalmen Laguna-hankkeen mahdolli-

nen toteutuminen heijastuisi myös Keski-Pohjanmaalle.

Maakunnan kehittämisrahaa on käytetty maakunnan strategisen osaamisen ja kilpailu-

kyvyn kehittämisen osana. Kehittämisrahan turvaaminen on huomioitava keskeisenä

edunvalvonnallisena tavoitteena.


5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet

Keski-Pohjanmaan liiton 100 % omistuksessa on kaksi osakeyhtiötä.

Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin toimialana on omistaa ja hallinnoida Kokkolassa

Rantakatu 14 kiinteistöä, jossa sijaitsevat myös maakuntaliiton tilat. Maakuntaliiton

käytössä ovat II-kerroksen toimistotilojen lisäksi kattokerroksen kokoustilat ja kellari-

kerroksen varastotiloja. SKV-kiinteistövälitys, Realia-isännöinti, Loomis Suomi Oy ja

TDC Oy Finland ovat vuokralla liiton tiloissa.

Säästötornin kiinteistö on Museoviraston suojelema ja sen osalta on vuonna 2011

kunnostettu ikkunoiden ulkopuolisia osia ja sokkeleita sekä vuonna 2012 vähäisiä

vuosikorjauksia. Vuoden 2015 aikana jatketaan kiinteistön kunnostussuunnitelman to-

teuttamista erityisesti LVIS-järjestelmien osalta. Maakuntaliiton näkökulmasta myös

arvioidaan kiinteistön pidempiaikaista käyttötarkoitusta yhteistyössä Kokkolan kau-

pungin kanssa.

KP-Cobra Invest Oy:n toimialana on yritystoiminnan tukeminen ja työllisyyden edis-

täminen Keski-Pohjanmaan alueella, mitä varten yhtiö antaa taloudellista tukea ja ra-

hoittaa alueen yrityksiä ja yhteisöjä.

KP-Cobra Invest Oy sai Keski-Pohjanmaan liitolta korottoman lainan välitettäväksi

edelleen Kalvinit Oy:lle pääomalainana. Liiton jäsenkunnat antoivat vuonna 2000 lii-

tolle avustuksen käytettäväksi perustettavan sijoitusyhtiön kautta pääomalainana Kal-

vinit Oy:n ilmeniittikaivoshankkeeseen.

Jäsenkuntien avustus on 252.281 euroa ja se erääntyy maksettavaksi lisättynä korolla

kokonaisuudessaan 31.12.2015. KP-Cobra Invest Oy:llä ei ole muuta toimintaa.

talousarvio vuodelle 2015 ja toimintasuunnitelma …€¦ · maailmantaloudessa kasvua vauhdittaa...

Documents