talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 3-2015 · - turvata palvelujen laatu ja saatavuus kainuussa,...

Talousarvio 2012ja taloussuunnitelma

2013-2015Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma

2013-2015

Kainuun maakunta -kuntayhtymä2011

C:14

Julkaisija Kainuun maakunta -kuntyhtymäPL 40087070 Kainuupuh. (08) 6155 [email protected]

Kannen kuva:Laura Juntunen

ISBN 978-952-5326-77-2

ISSN 1795-5653

Kajaani 2011

1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU ................................................................................................ 6 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA ........................................................................................... 8

2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa................................................................................. 8 2.2 Kunnallistalouden kehitys ....................................................................................................... 8 2.3 Kainuun kuntien talous.......................................................................................................... 11

2.3.1. Kuntayhtymän talouden kehitys 2005 -2010 ................................................................ 11 2.3.2 Kainuun koko kuntatalouden kehitys vuosina 2005–2010 ............................................. 15

2.4 Kainuun väestönkehitys ........................................................................................................ 18 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys ................................................................................................ 19 2.6 Kainuun toimialojen kehitys .................................................................................................. 21

3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2012 - 2015.................................................................... 24 3.1 Talousarvion perusteita......................................................................................................... 24

3.1.1 Rahoituksen muodostuminen......................................................................................... 24 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys ................................................................................... 25 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet ..................................................................................... 27 3.1.4 Talouden tasapainottaminen.......................................................................................... 28

3.2 Maakunnan henkilöstö .......................................................................................................... 30 3.3 Edunvalvonta toimintavuonna 2012...................................................................................... 33 3.4 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain .................................................................................... 35 3.5 Investoinnit ............................................................................................................................ 37 3.6 Tuloslaskelma ....................................................................................................................... 38 3.7 Rahoituslaskelma.................................................................................................................. 41 3.8 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet ................................................................................... 42

4 KÄYTTÖTALOUSOSA 2012 – 2015 TULOSALUEITTAIN ........................................................ 43 4.1 Maakuntavaltuusto................................................................................................................ 44 4.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi...................................................................................... 48 4.3 Maakuntahallitus ................................................................................................................... 51 4.4 Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö .......................................................................................... 52 4.5 Yhteiset palvelut.................................................................................................................... 55 4.6 Koulutustoimiala.................................................................................................................... 58

4.6.1 Koulutustoimiala, lukiokoulutus ...................................................................................... 62 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala.................................................................................................... 65

4.7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki....................................................................... 72 4.7.2 Ympäristöterveydenhuolto ............................................................................................. 77 4.7.3 Sairaanhoidon palvelut................................................................................................... 83 4.7.4 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ................................................................................ 88 4.7.5 Perhepalvelut ................................................................................................................. 94 4.7.6 Vanhuspalvelut............................................................................................................. 102

5 LIIKELAITOKSET ..................................................................................................................... 110 5.1 Kainuun ammattiopisto ....................................................................................................... 110 5.2 Kainuun Työterveys ............................................................................................................ 113

LIITTEET

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 6

1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU

Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003. Varsinainen kokeilu alkoi vuo-den 2005 alusta. Kokeilu päättyy 31.12.2012. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallin-non vahvistamisen vaikutuksista - Kainuun kehittämiseen - peruspalvelujen järjestämiseen - kansalaisten osallistumiseen - kunnallishallintoon - valtion aluehallinnon toimintaan - maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - turvata palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa, vaikka väestökehitys toteutuisi-

kin ennusteiden mukaisena - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalve-lut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuk-sen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja nii-den vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämis-rahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualu-een asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuus-ton toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana halli-tuksen eri kokoonpanoissa. Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Pal-tamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kainuun hallintokokeilun seuranta Kainuun hallintokokeilun seurannassa on syntynyt vuosina 2005 – 2011 yhdeksän raporttia. Helmikuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 8/2005) julkaistiin


seurantaryhmän väliraportti kokeilun valmisteluvaiheiden etenemisestä, joulukuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 37/2005) julkaistiin Tampereen yliopiston ensimmäinen arviointiraportti, maaliskuussa 2006 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 18/2006) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti maakuntahallinnon ensimmäisestä toimintavuodesta ja huhtikuussa 2007 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2007) seurantaryhmän väliraportti maakunnan taloudesta ja eräistä palveluista. Elokuussa 2008 julkaistiin seurantaryhmän väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 32/2008), jossa käsiteltiin elinkeinopolitiikkaa, sosiaali- ja terveydenhuollon kokemuk-sia ja koulutustoimialaa kokonaisuudessaan. Lisäksi joulukuussa 2008 (valtiovarain-ministeriön julkaisusarja 41/2008) julkaistiin Tampereen yliopiston toinen arviointira-portti. Lokakuussa 2009 julkaistiin seurantaryhmän väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja (37/2009) taloudesta ja lukiokoulutuksesta. Kainuun hallintokokeilusta annettiin laajat loppuarvioinnit vuoden 2010 keväällä, jolloin julkaistiin Tampereen yli-opiston loppuraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 20/2010) sekä seuranta-ryhmän esitys hallintokokeilun jatkosta (valtiovarainministeriön julkaisusarja 27/2010). Elokuussa 2011 julkaistiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen muistio Kainuun hallintokokeilun kustannusvaikutuksista (VATT muistio 16 / 2011). Marraskuussa 2011 (arvio) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisu-sarja 39/2011). Kainuun hallintokokeilu vuoden 2012 jälkeen Syksyllä 2010 annettiin hallituksen esitys Kainuun hallintokokeilun jatkamisesta vuo-den 2016 loppuun saakka. Lakimuutos tulee voimaan 31.12.2012. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hii-ronniemi valtiovarainministeriöstä ja jäseninä ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainmi-nisteriöstä, taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, finanssisihteeri Carolina Sierimo sosiaali- ja terveysministeriöstä, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen oikeusministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Tuula Manelius työ- ja elin-keinoministeriöstä, lakiasiainjohtaja Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta, maakuntajoh-taja Alpo Jokelainen, Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiajohtaja Esa Toivo-nen, kansanedustaja Raimo Piirainen, Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Säkkinen, toiminnanjohtaja Raili Myllylä ja Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Val-tanen. Sihteereinä toimivat kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ja neuvotteleva vir-kamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä strategiajohtaja Esa Toivonen Kainuun maakunta -kuntayhtymästä.

Hallitusohjelman kuntarakenneuudistus Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu kuntatalouden vakauden ja kestävyyden edistäminen uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, parantamalla kunnallisen toi-minnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamis-ta. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta perustuu työssäkäyntialueisiin. Vahvojen peruskuntien ulkopuolisil-la syrjäisillä alueilla palvelut kootaan riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Kainuun maakunnan mahdollisuudet muusta poikkeavaan hallintomalliin ratkaistaan erikseen kuntauudistuksen yhteydessä.


2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa

Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävar-muus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuulli-sesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiem-paa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työt-tömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päät-tyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuo-desta alkaen. Ne eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan valtiontaloutta, koska väes-tön ikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhä enemmän lä-hivuosina. Vuonna 2015 valtion rahoitusalijäämä on edelleen 2,8 prosenttia brutto-kansantuotteesta. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee. Työeläkerahastojen yli-jäämä pienenee vähitellen, kun eläkemenot kasvavat. Niiden ylijäämä säilyy kuitenkin lähellä 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon keskipitkällä aikavälillä. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen vel-kaantuminen jatkuu ennustejaksolla. Velan määrä kasvaa niin, että v. 2015 julkisyh-teisöillä on velkaa 53,5 % BKT:hen suhteutettuna. (Lähde: VM Suhdannekatsaus)

2.2 Kunnallistalouden kehitys

Kuntatalouden tila koheni vuonna 2010 selvästi, kun kuntien verotulot kasvoivat en-nakoitua nopeammin ja menojen kasvu (4 %) pysyi varsin maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani, mutta kuntatalous pysyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäi-senä (-0,3 % suhteessa BKT:hen). Tänä vuonna kuntien verotulojen kasvu hidastuu lähinnä ajoitustekijöistä johtuen. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia eli palkkatulojen kasvua hitaammin. Yhteisöverokertymä kasvaa noin 11 prosenttia. Valtionosuudet li-sääntyvät indeksikorotuksen ja veronkevennysten kompensaation seurauksena 3,5 prosenttia. Peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän alle 3 pro-sentin. Kunta-alan ansiotaso nousee noin 2,5 prosenttia ja nimelliset kulutusmenot kasvavat 3,5 prosenttia sekä investoinnit lisääntyvät 2,5 prosenttia. Koska kuntien menot kasvavat hieman tuloja hitaammin, kuntatalous kohenee lähelle tasapainoa tänä vuonna.


Taulukko 1. Kuntaliiton kokonaistaloudelliset ennusteet

P a lk ka s u m m a n m u u t o s

A n s io ta s o in d e k s in m u u to s

( K ansa nta louden t il in p idon m uk aan)

T y ö tt ö m yy s a s te

P ro s en ttia :

B K T , m ää rä n m u u t o s

K u lu t ta ja h in to je n m u u t o s

K u n t ien k u s t a n n u s ta s o n m u u t o s

V a ltio n o s u u s in d ek s in m u u t o s

K u n t ien a n s io t a so in d e ks in m u u to s

K u n t a-a la n t yö l lis et , 1 0 0 0 h en k.

2 0 1 1 * *

5 ,0

2 ,6

4 6 1

7 ,9

3 ,5

3 ,5

2 ,6

1 ,6

2 ,5

2 0 1 2 * *

3 ,8

3 ,2

4 6 1

7 ,6

1 ,8

3 ,3

3 ,1

3 ,7

3 ,0

2 0 1 5 * *

3 ,6

3 ,7

4 6 1

6 ,9

1 ,6

2 ,0

3 ,2

3 ,2

3 ,5

2 0 1 0 *

2 ,2

2 ,5

4 6 1

8 ,4

3 ,6

1 ,2

2 ,6

2 ,6

3 ,4

2 0 1 3 * *

4 , 0

3 , 4

4 6 1

7 ,4

2 ,3

2 ,1

3 , 2

3 , 2

3 , 4

2 0 1 4 * *

3 ,8

3 ,7

4 6 1

7 ,0

2 ,0

2 ,0

3 , 2

3 , 2

3 , 5

5 .10 .2 01 1/ hp

K ok o n aistalou de lliset en n ust eet ja tau stao le tu k setLähd e: P e ru spa lv e lubud je tt i 5 .1 0 .2 011

P a lk ka s u m m a n m u u t o s

A n s io ta s o in d e k s in m u u to s

( K ansa nta louden t il in p idon m uk aan)

T y ö tt ö m yy s a s te

P ro s en ttia :

B K T , m ää rä n m u u t o s

K u lu t ta ja h in to je n m u u t o s

K u n t ien k u s t a n n u s ta s o n m u u t o s

V a ltio n o s u u s in d ek s in m u u t o s

K u n t ien a n s io t a so in d e ks in m u u to s

K u n t a-a la n t yö l lis et , 1 0 0 0 h en k.

1 ,6

1 ,2

2 ,6

Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten seurauksena. Hallitusohjelman mukainen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottaminen vähentää verotuottoa, mutta toisaalta asuntolainakorkovähennyksen ja kotitalousvä-hennyksen supistaminen lisää kuntien verotuloja. Veroperusteisiin tehdään lisäksi hallitusohjelman mukaisesti muutokset. Yhteensä veroperustemuutokset vähentävät verotuottoa nettomääräisesti noin 260 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroperusteiden muutoksista ja yhteisöverokannan alentamisesta aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Hallitusohjelmassa yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 631 miljoonan euron suu-ruinen leikkaus, joka toteutetaan vuonna 2012. Valtionosuudet kasvavat kuitenkin 3,5 prosenttia mm. kustannustenjaon tarkistuksen, veronkevennysten kompensaation ja indeksikorotuksen seurauksena. Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta muuttaa kuitenkin kuntien keskinäistä asemaa merkittävästi. Suurin kuntakohtainen voitto asukasta kohden on 600 € ja menetys yli 100 €. Kainuussa menetys on (ilman Vaa-lan osuutta) 33 € asukasta kohden, yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 valtionosuudet kasvavat 4 prosenttia. Valtionosuuksia vähentävät pe-rustamishankkeisiin, ammattikorkeakouluihin ja ammattikoulutukseen kohdistettavat säästöt. Toisaalta perusopetuksen laadun parantamiseen ja sosiaali- ja terveyspalve-luiden kehittämiseen kohdistetaan lisäyksiä. Hallitusohjelman mukainen 145 miljoo-nan euron lisäys sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutetaan valtaosin vuosina 2014 - 2015.

Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan vuosina 2012 - 2013 runsaat 3 prosenttia. Kunta-alan ansiotason oletetaan kohoavan likipitäen yleisen ansiotason nousua vastaavasti eli hieman yli 3 prosenttia vuodessa. Välillisten työnantajamaksu-jen oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Vuosina 2012 - 2013 kuntien nimelliset kulutusmenot lisääntyvät keskimäärin 4 prosenttia. Kulutuksen volyymin nousu selit-tyy lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän kasvulla, joka johtuu väestötekijöi-den vaikutuksesta peruspalveluiden kysyntään. Kuntien investoinnit eivät juuri kasva vuosina 2012–2013. Ennakoidulla tuloja menokehityksellä kuntatalouden alijäämä edelleen kasvaisi vuosina 2012 ja 2013.


Taulukko 2. Peruspalveluohjelman mukainen väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden ky-syntään

Kuvio 1. Kuntien talouden kehitys Kuntien bruttovelka on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Kuntien tulokehitys näyttää lähivuosina jäävän viime vuosia hitaammaksi, joten kuntien talous pysyy alijäämäise-nä ja velan kasvu jatkuu myös lähivuosina. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän arvioitua voimakkaampaan lisääntymiseen ovat suuret. Ve-rorahoituksen kasvun hidastuminen lisää painetta toimintojen tehostamiseen kunnis-sa. Menokehityksen osalta nousupaineita tulee sekä käyttötaloudesta että investoin-neista. Käyttötalouden puolella hinta- ja kustannuskehitys voi olla arvioitua nopeam-paa. Kuntatalouden menoista henkilöstömenojen osuus on suuri, joten kunta-alan palkkamenojen kasvun hillitseminen on keskeistä.


Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen muun muassa peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä kuntasektorin rakenneuudistuksesta. Kun-tien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu tarpeiden lisäksi kuitenkin myös kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta Kaiken kaikkiaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoo-naa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0.5 prosent-tiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon.

2.3 Kainuun kuntien talous

2.3.1. Kuntayhtymän talouden kehitys 2005 -2010

Kuntayhtymän toimintamenojen kehitys

Kainuun hallintokokeilun taloudellisten vaikutusten arvioiminen täysin luotettavasti on mahdotonta, koska emme voi tietää, mikä Kainuun tulevaisuus olisi ollut, ellei kokei-luun olisi ryhdytty vuonna 2005. Maakunta -kuntayhtymän menojen vertaaminen koko maan kuntasektorin menoihin ei anna täysin yksiselitteisiä tuloksia, koska koko maan kuntasektorilla on huomattavasti enemmän tehtäviä kuin Kainuun maakunta-kuntayhtymällä. Koska Kainuun maakunta -kuntayhtymän kustannuksista yli 80 pro-senttia syntyy sosiaali- ja terveystoimialan toiminnoista tai niihin liittyvistä tukipalve-luista, maakunta -kuntayhtymän menojen vertaaminen Manner-Suomen sosiaali- ja terveysmenojen kehitykseen antaakin luotettavamman lopputuloksen. Kuntayhtymän talouden kehitystä tarkasteltaessa on käytetty Tilastokeskuksen Kun-tien talous- ja toimintatilaston tietoja. Tilastokeskus tekee vuosittain Kainuusta oman tilaston, joka vastaa talous- ja toimintatilaston luokituksen mukaisia lukuja. Kainuun ti-lasto on julkaistu Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannassa, joka löytyy Tilastokes-kuksen internet-sivuilta osoitteesta http://www.stat.fi. Vertailua on tehty kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin maakunta -kuntayhtymän toimintamenoja on verrattu Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kehitykseen, ja toiseksi maa-kunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksia on verrattu Manner-Suomen ja valittujen maakuntien sosiaali- ja terveysmenojen käyttökustan-nuksiin samalta ajalta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen kasvu oli vuosina 2005–2010 yh-teensä 34,5 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 5,1 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveystoimialalla keskimääräinen toimintamenojen kasvu on ollut 5,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu vastaavalla ajalla on alustavien tietojen mukaan ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa. Näin ollen Kainuun keskimääräinen vuotuinen toimintamenojen kasvu on ollut 0,8 prosent-tiyksikköä pienempää kuin Manner-Suomen sosiaali- ja terveystoimen käyttökustan-nusten keskimääräinen vuotuinen kasvu. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina 2002–2004 ennen kokeilua taas oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuo-dessa. Mikäli Kainuun maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu vuosina 2005 – 2010 olisi ollut samaa luokkaa kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten valtakunnalli-nen kasvu, maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuina noin 80 miljoonaa euroa toteutunutta suuremmat.

http://www.stat.fi/�


Tarkasteltuna ajanjaksona saavutettua kokonaisetua pienentää se, että kahtena vii-me vuonna maakunta-kuntayhtymän kasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa.

Taulukko 3. Toimintamenojen kehitys vertailu 2005 – 2010 (1 000 €)

Menojen kehitys vertailua (ilman liikelaitoksia) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kumulatii-vinen ero

Sote toimintamenot 210 731 215 419 226 853 236 886 250 614 266 424 278 796Kasvu-% 2,2 % 5,3 % 4,4 % 5,8 % 6,3 % 4,6 %Koko maan sote käyttökustannusten kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,9 % 8,8 % 5,9 % 4,0 %

JOS KASVU (Koko maa) 210 731 220 635 234 094 247 906 269 721 285 635 297 060

ERO 0 5 216 7 241 11 020 19 107 19 211 18 264 80 060 Kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannusten kehitys

Pelkkä toimintamenojen ja tilastoluokitusten mukaisten käyttökustannusten muutos-ten vertailu ei ota huomioon toimintatuotoissa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi kus-tannuslaskennan kehittyminen ja organisaation sisäisten erien käsittelyssä tapahtu-neet muutokset vähentävät vertailun luotettavuutta vuosittain. Siksi kaikkein luotetta-vin lopputulos syntyy, kun verrataan toteutuneita sosiaali- ja terveystoimen nettokus-tannuksia keskenään, jolloin sisäisten erien vaikutus eliminoituu pois. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannusten kehityksessä on vertailtu Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokustan-nuksia Manner-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksiin, joista lasten päivähoito on vähennetty. Vertailuun on valittu maakuntia, joiden Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen THL:n laskemat (CHESS) terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden tarvekertoimet ovat Kainuun kaltaiset. Nämä maakunnat ovat Pohjois-Karjala, Etelä- Savo ja Etelä-Pohjanmaa. Lisäksi vertailussa on käytetty apuna VATT:n muistios-saan 16/2011 esittämää keinomaakuntaa, joka koostuu neljästä maakunnasta: Päijät-Häme (painokerroin 0,35), Pohjois-Savo (painokerroin 0,21), Keski-Pohjanmaa (pai-nokerroin 0,23) ja Lappi (painokerroin 0,22). Keinomaakunta on muodostettu siten, että se kuvaisi mahdollisimman hyvin Kainuun kustannuskehitystä hallintokokeilua edeltävällä ajanjaksolla. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat kasvaneet tarkasteluajanjaksolla 2005 - 2010 keskimäärin 4,6 prosenttia vuosittain. Manner-Suomen vastaava kasvu on 6,0 prosenttia.


5,8

7,77,3

6,9

1,0

4,5

5,55,8

6,4

4,7 4,6

7,2

6,0 5,96,4 6,3 6,1 6,0

9,0

4,9

4,0

6,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

2002 2003 2004 2002-2004 2005 2006 2007 2008 2009 AR 2010 2005-2010

%

Kainuun kuntien sos.ja terveyden-huollon nettokustannusten (ilman pv.hoitoa) kasvu vuosittain 2002 -2004

Kainuun maakunnan sos.ja terveyden-huollon nettokustannusten kasvu vuosittain 2005 -2010

Manner-Suomensos. ja terv.netto-kustannusten kasvu (ilman pv.hoitoa)

Kuvio 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten vertailu 2002–2010 (nimellishinnoilla) Mikäli ero muutetaan vastaavaksi kasvuksi euroina, saadaan laskennallinen euro-määräinen hyöty, joka on noin 90 miljoonaa euroa. Vastaava hyöty vuosina 2005 - 2009 oli 60 miljoonaa euroa. Mikäli maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysme-nojen kasvua vuosina 2005 – 2010 verrataan kasvuun, joka oli Kainuun kuntien sosi-aali- ja terveystoimen nettokustannuksissa ennen kokeilua eli 6,9 prosenttia vuosit-tain, hyöty on kumulatiivisesti laskettuna 116 miljoonaa euroa. Vertailtaessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksiin vuosina 2005–2009, voidaan todeta, että Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveystoimen netto-käyttökustannusten kasvu on ollut vuosittain keskimäärin 2 prosenttiyksikköä Kainuu-ta suurempaa. Jos maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokustan-nusten kasvu olisi ollut yhtä suuri kuin Pohjois-Karjalassa vastaavana aikana, maa-kunta -kuntayhtymän kustannukset olisivat olleet noin 80 miljoonaa euroa suurem-mat. Verrattaessa kasvua Etelä-Savoon ero on keskimäärin1,1 prosenttia vuosittain ja Etelä-Pohjanmaahan verrattuna ero on 1,7 prosenttia. Tämä tarkoittaisi yhteenlas-kettuna 60 – 70 miljoonaa euroa suurempia menoja vuosina 2005 – 2009. Vertailu VATTin ”keinomaakuntaan” osoittaa, että Kainuun kustannuskehitys on ollut keskimäärin 1,5 prosenttia keinomaakunnan kasvua pienempää vuosina 2005 – 2009. VATTin vertailu perustuu asukaskohtaisiin sosiaali- ja terveystoimen nettokäyt-tökustannuksiin.

Koulutustoimialan menojen kehitys Koulutustoimialalla toimintamenojen keskimääräinen kasvu vuosina 2005 - 2010 on ollut 7,0 prosenttia. Kasvuun on vaikuttanut ammatillisen koulutuksen volyymin li-sääntyminen sekä Kuusamon ammatti-instituutin liittyminen Kainuun ammattiopistoon vuonna 2008. Kasvu ilman Kuusamon ammatti-instituuttia on ollut keskimäärin 5,0 prosenttia vuosittain.


Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset eivät ole kasvaneet tarkasteluajanjaksolla, mutta opiskelijamäärä on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2010 keskimäärin neljä prosenttia vuosittain. Tästä johtuen kustannukset oppilasta kohden laskettuna ovat kasvaneet 6 020 eurosta 7 355 euroon samalla, kun oppilasmäärä on vähentynyt lä-hes 1900 oppilaasta hieman yli 1500 oppilaaseen (kuvio 2). Kustannusten kasvu op-pilasta kohden vuodesta 2005 vuoteen 2010 on ollut yhteensä 22,2 prosenttia eli keskimäärin 4,0 prosenttia vuodessa.

0

2 0 0

4 0 0

6 0 0

8 0 0

1 0 0 0

1 2 0 0

1 4 0 0

1 6 0 0

1 8 0 0

2 0 0 0

0

1 0 0 0

2 0 0 0

3 0 0 0

4 0 0 0

5 0 0 0

6 0 0 0

7 0 0 0

8 0 0 0

2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0

O p is ke li jaE u ro

R a h o itu s ja m u u t tu o to t

T o im in ta k u lu t ja p o is to t

O p is k e lija m ä ä rä

Kuvio 3. Lukiokoulutuksen kustannusten ja oppilasmäärän kehitys 2005–2010 Lukiokoulutuksen suurin kuluerä on henkilöstökulut, joihin on pystytty vaikuttamaan tehokkaalla opetuksen järjestämisellä. Tehokkuutta on haettu muun muassa luopu-malla pienistä ryhmistä ja tarjoamalla opetusta vuorovuosina aineissa, joita opiskelijat valitsevat vähän. Järjestely on kuitenkin turvannut opiskelijoille monipuolisen kurssi-tarjonnan, jota on lisäksi tuettu lukioiden välisellä video-opetuksella. Ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu valtionosuuksien, oppisopimusrahoi-tuksen ja ammatillisen koulutuksen lisärahoituksen lisäksi muista tuotoista. Tarkaste-luajanjaksolla vuodesta 2005 vuoteen 2010 ammatillisen koulutuksen kustannukset Kainuussa ovat kasvaneet noin 56 prosenttia, ja kokonaisrahoitus ammatilliseen kou-lutukseen on kasvanut samassa suhteessa eli 56 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen liikevaihto muodostuu pääasiassa koulutuksen järjestämi-sestä saatavista tuotoista eli valtion rahoituksesta (taulukko 4). Liikevaihdosta suurin osa muodostuu ammatillisen perustutkinnon yksikköhintarahoituksesta, työvoimakou-lutuksesta sekä oppisopimus-koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituk-sesta. Muiden liikevaihtoon kuuluvien tuottojen osuus on alle 10 prosenttia. Liikevaih-to on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 noin 54 prosenttia. Suuri kasvu selittyy Kuusamon ammatti-instituutin liittymisellä Kainuun ammattiopistoon vuonna 2008. Kuusamon osuus vuoden 2008 liikevaihdosta on 4,8 miljoonaa euroa, joten ilman Kuusamoa liikevaihdon kasvu tältä ajalta on 35 prosenttia. Liikevaihdon osuus kaikis-ta tuotoista on yli 90 prosenttia.


Taulukko 4. Ammatillisen koulutuksen liikevaihto rahoitusmuodoittain vuosina 2005–2010 Euroa 2005 2006 2007 2008 2009 2010Yksikköhintarahoitus 16 784 490 16 728 572 16 866 467 23 896 500 25 488 255 26 237 103Oppisopimuskoultuksen rahoitus 2 000 965 1 899 640 2 100 613 2 506 261 2 615 267 2 460 431Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 1 332 033 1 709 687 1 626 245 2 053 819 1 880 984 2 132 198Työvoimakoulutus 3 421 161 3 984 930 4 183 820 3 763 193 5 245 048 5 772 637Muut tulot 1 851 599 1 946 718 2 633 311 3 128 888 3 046 900 2 508 509YHTEENSÄ 25 390 248 26 269 547 27 410 456 35 348 661 38 276 454 39 110 878 Muutos edellisvuoteen (%) 3,5 4,3 29,0 8,3 2,2

Osuus liikevaihdosta (%)Yksikköhintarahoitus 66,1 63,7 61,5 67,6 66,6 67,1Oppisopimuskoultuksen rahoitus 7,9 7,2 7,7 7,1 6,8 6,3Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 5,2 6,5 5,9 5,8 4,9 5,5Työvoimakoulutus 13,5 15,2 15,3 10,6 13,7 14,8Muut tulot 7,3 7,4 9,6 8,9 8,0 6,4 Koulutuksesta syntyneet kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2005 vuoteen 2010 39 prosenttia, mikä selittyy osittain ammattiopiston laajentumisesta Kuusamoon. Kuusamon yksikön kaikki kulut vuonna 2008 olivat 4,9 miljoonaa euroa. Jos kustan-nusten lisääntymistä tarkastellaan kyseessä olevana ajanjaksona ilman Kuusamoa, kasvuprosentti on 25 prosenttia. Henkilöstökulut ovat myös ammatillisessa koulutuk-sessa suurin kuluerä, vaikkakin niiden osuus liikevaihdosta ja kaikista tuotoista on pysynyt kuitenkin varsin vakaana.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintameno-jen ja nettokäyttökustannusten kasvu vuosina 2005 - 2010 eli hallintokokeilun aikana on kokonaisuudessaan ollut valtakunnan tasoon ja valittuihin vertailumaakuntiin ver-rattuna pienempää. Ero tulee selkeästi esille vertailtaessa sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksia. Maakunta -kuntayhtymän nettokäyttökustannusten kasvu on ollut keskimäärin 4,6 prosenttia vuosittain, kun se Manner-Suomessa on vastaa-vana aikana ollut keskimäärin 6,0 prosenttia. Ero vertailumaakuntiin on samansuurui-nen. Tilanne ei muutu, vaikka tarkasteluun otetaan mukaan koulutuksen menot, sillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialan keskimääräistä suurempi toimin-takulujen kasvu on aiheutunut toiminnan laajenemisesta ammatillisen koulutuksen puolella Kuusamoon vuonna 2008.

2.3.2 Kainuun koko kuntatalouden kehitys vuosina 2005–2010

Koko Kainuun kuntatalouden tilaa tarkasteltaessa on otettava huomioon kuntien ja maakunnan muodostama kokonaisuus. Maakunta ja kunnat ovat läheisessä yhtey-dessä toisiinsa, sillä maakunnan tulot perustuvat kuntien verotuloihin ja valtionosuuk-siin. Hallintokokeilulla on ollut vaikutusta Kainuun kuntien talouteen. Kuten kuviosta 4 nähdään, Kainuun kuntien vuosikatteiden yhteismäärä parantui vuosina 2005–2010. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä yli viisinkertaistui vuodesta 2004 vuoteen 2010. Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 euroa/asukas ja 479 euroa/asukas vuonna 2010.


Kuntayhtymän ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate on ollut kolmen viimeisimmän tilin-päätöksen mukaan selkeästi poistoja suurempi. Yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2008 oli 396 euroa asukasta kohden kun vastaava poistojen määrä oli 300 euroa asukasta kohden. Vuonna 2010 vuosikate oli 580 euroa/asukas ja poistot olivat 330 euroa/asukas. Kainuun vuosikate on ollut koko hallintokokeiluajan vertailukuntien (6 000 – 10 000 asukasta) vuosikatetta suurempi. Ennen hallintokokeilua tilanne oli pääsääntöisesti päinvastoin eli Kainuun vuosikate oli vuosittain hieman vertailukuntien vuosikatetta pienempi.

Kainuun kunnallistalous / vuosikate €/as

0

100

200

300

400

500

600

700

04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Poistot €/as Vuosikate, kunnat (6000-10000)

€/as

Kuvio 4. Vuosikatteet ja poistot Kainuussa 2004 - 2010 sekä ennuste 2011 - 2014 Tästä huolimatta, osaksi kuntien erilaisuudesta johtuen, erityisesti kumulatiivisesti laskettuina vuosikatteet vaihtelivat kuntien välillä suuresti tarkastelun aikana. Vuosi-katteiden parantuminen olikin toki pitkälti hyvän yleisen taloudellisen tilanteen ansio-ta, mutta toisaalta myös maakunnan ja kuntien omilla toimenpiteillä aikaan saatua. Vuosina 2011 - 2014 Kainuun yhteenlaskettu vuosikate tulee väistämättä alentumaan valtionosuuksiin tehtävien leikkausten vuoksi.

Taulukko 5. Kainuun kuntien ja maakunta -kuntayhtymän vuosikatteet, verorahoitus ja ali/ylijäämät vuonna 2010

Asukasluku 2010

Vuosikate, 1 000 € €/as

Verorahoitus, 1 000 € €/as

Ali- /ylijäämä 2010, 1 000 € €/as

Kertyneet ali- /ylijäämät

31.12.2010, 1 000 € €/as

Hyrynsalmi 2 732 1 285 470 17 201 6 296 856 313 -1 002 -367Kajaani 38 139 17 121 449 178 731 4 686 6 562 172 -13 288 -348Kuhmo 9 492 3 505 369 53 438 5 630 1 087 115 328 35Paltamo 3 884 2 023 521 20 677 5 324 982 253 1 130 291Puolanka 3 062 3 355 1 096 20 972 6 849 2 393 782 1 446 472Ristijärvi 1 512 1 010 668 9 773 6 464 710 470 1 569 1 038Sotkamo 10 698 2 404 225 51 297 4 795 433 40 -1 240 -116Suomussalmi 9 153 6 944 759 55 638 6 079 3 502 383 11 362 1 241Kuntayhtymä 8 079 103 2 481 32 -2 667 -34Yhteensä 78 672 45 726 581 407 727 5 183 19 006 242 -2 362 -30


Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan lii-kelaitoksia) olivat suurimmillaan eli 41,6 miljoonassa eurossa (530 euroa/asukas) vuoden 2007 lopussa (kuvio 5). Vuoden 2010 lopussa kattamattomia alijäämiä on yh-teensä 18,2 miljoonaa euroa (230 euroa/asukas), eli kattamattomat alijäämät ovat pienentyneet yhteensä 23,4 miljoonalla eurolla. Maakunnan kattamaton alijäämä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 2,7 miljoonaa euroa ja kuntien yhteensä 15,5 miljoo-naa euroa. Maakunnan tasolla nettoalijäämä oli vain 2,4 miljoonaa euroa (30 eu-roa/asukas), koska viidellä kunnalla on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä yli-jäämiä yhteensä 15,8 miljoonaa euroa.

Kuvio 5. Kainuun kuntien alijäämät 2004–2010 (ennuste 2011 - 2012) Maakuntakokeilun alussa taloudenpidon yleiseksi tavoitteeksi määriteltiin menojen kasvun rajaaminen niin, että menojen kasvu ei ole tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle (vuosille 2005–2008) asetettiin vielä tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun ver-rattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva kuntien verorahoitus on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2010 noin 39,8 %, mikä on keskimäärin 5,8 % vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina 2005–2010 noin 35,9 %, mi-kä on keskimäärin 5,3 % vuosittain. Koska maakunnan rahoitusosuuden kasvu oli vuosina 2005–2006 menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää. Se oli vuoden 2007 lo-pussa 17,4 miljoonaa euroa eli 217 euroa asukasta kohden. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin suunnitelmia paremmin, ja ylijäämää syntyi vuo-delta 2008 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Näin vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 11,1 miljoonaa euroa. Myös vuodet 2009 ja 2010 ovat olleet yli-jäämäisiä, ja vuoden 2010 lopussa maakunnan kumulatiivinen alijäämä oli 2,7 miljoo-naa euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana vuosina 2005 - 2010 on pystytty hillitsemään maakunnan tehtäväksi siirrettyjen toimintojen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin mitä samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut.


Näin alun perin asetettu taloustavoite on saavutettu. Sen sijaan tavoitteeksi asetetus-sa menojen kasvun puolittamisessa ei onnistuttu. Sosiaali- ja terveystoimen nettokus-tannusten kasvu kokeiluaikana on ollut keskimäärin 77 % valtakunnan kasvusta. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotan-toon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta läh-tien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Tulevina vuosina 2012 – 2014 Kainuun rahoituspohja kasvaa näillä näkymin noin prosenttiyksikön vähemmän kuin menojen kasvupaineet ovat. Tästä johtuen ilman muutoksia vuosina 2008 – 2010 hyvin toteutunut alijäämien kattaminen päättyy ja alijäämiä alkaa jälleen kertyä ripeään tahtiin. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan pidettyä tulevaisuu-dessakin tasapainossa, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutok-seen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu pääasiassa elinkeinoelämän kehittämisen kautta sekä valtionosuuksien kasvun avulla tai viimekädessä verojen korotusten kautta.

2.4 Kainuun väestönkehitys

Kainuun väestömäärä vähenee edelleen (Kuvio 6). Erityisesti tähän vaikutti kotimaan muuttotase, joka oli v. 2010 -603. Muuttoliikkeen pääosa muodostuu koulutuspaikan perässä muuttavista nuorista. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 585 henkilöllä. Yh-teensä kainuulaisia oli v. 2010 lopussa 82073 (Taulukko 6). V. 2011 aikana muutto-tappio on ollut edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurempi.

Väestö

89777

88473

87371

89777

88473

87371

847188509884338 83958

83578

86573

82073

84350

8316082634

83779

8530385965

78000

80000

82000

84000

86000

88000

90000

92000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kuvio 6. Kainuun väestönkehitys v. 2000 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen.


Taulukko 6. Väestönkehitys Kainuussa vuonna 2010. Kuntien välinen muutto Kokonais- Väestön Väkiluku

Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- Tulo- Lähtö- Netto- nettomuutto lisäys 31.12.synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto muutto muutto = Muuttotase 2010

Tammikuu 72 72 0 207 226 -19 25 6 19 0 0Helmikuu 55 75 -20 178 188 -10 14 0 14 4 -16Maaliskuu 65 83 -18 165 237 -72 4 2 2 -70 -88Huhtikuu 54 75 -21 222 199 23 23 3 20 43 22Toukokuu 56 74 -18 332 360 -28 34 4 30 2 -16Kesäkuu 58 90 -32 309 353 -44 22 3 19 -25 -57Heinäkuu 64 82 -18 276 359 -83 38 14 24 -59 -77Elokuu 88 93 -5 545 700 -155 20 11 9 -146 -151Syyskuu 69 89 -20 282 421 -139 20 9 11 -128 -148Lokakuu 70 59 11 229 237 -8 39 2 37 29 40Marraskuu 63 90 -27 218 263 -45 17 6 11 -34 -61Joulukuu 50 76 -26 296 319 -23 20 4 16 -7 -33Koko vuosi 764 958 -194 3 259 3 862 -603 276 64 212 -391 -585 82 073

Maahanmuutto

Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille edelleen harvaan asutun maa-seudun kehitys. Kajaanin seutukunta on pystynyt pitämään väestön vuoden 2005 ta-solla.

86

88

90

92

94

96

98

100

102

31.12

.2005

31.3.

2006

30.6.

2006

30.9.

2006

31.12

.2006

31.3.

2007

30.6.

2007

30.9.

2007

31.12

.2007

31.3.

2008

30.6.

2008

30.9.

2008

31.12

.2008

31.3.

2009

30.6.

2009

30.9.

2009

31.12

.2009

31.3.

2010

30.6.

2010

30.9.

2010

31.12

.2010

Kajaanin seutukuntaKehys-Kainuu

Kuvio 7. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi 31.12.2005 = 100). Tilastokeskuksen väestö ennusteen (30.9.2009) mukaan Kainuu väestömäärä tulee edelleen laskemaan. Vähentyminen on ennusteen mukaan n. 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

2.5. Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2011, Kainuun ELY-keskus, strategiapäällikkö Juha Puranen, www.mol.fi, tiivistelmä) Työttömyys väheni Kainuussa syyskuussa edelleen hyvää vauhtia, ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Kainuun työttömyys lähestyykin jo historiallisen hyviä lukuja, sil-lä nykyistä pienemmät työttömyysluvut löytyvät yli kahdenkymmenen vuoden takaa vuosilta 1988−1990.

http://www.mol.fi/�


Työ- ja elinkeinotoimistoihin oli kirjoittautunut syyskuun lopussa 3 890 työtöntä työn-hakijaa, mikä on 364 vähemmän kuin elokuussa ja 427 vähemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työttömyys on vähentynyt 10 % vuoden takaisesta, kun vähennys maassa keskimäärin on 7 %. Työttömyys on vähentynyt lähes kaikissa työttömien ryhmissä. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt lähes 20 %, lomautettuja on vain niukasti ja myös miesten, naisten, va-jaakuntoisten, ulkomaalaisten sekä yli 50-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt. Työt-tömyys on vähentynyt myös lähes kaikissa työttömien ammattiryhmissä. Ainoastaan työttömyyden kova ydin, pitkäaikaistyöttömyys, ei ole vähentynyt hyvässäkään työlli-syystilanteessa. Vaikka työttömyys tavanomaisesti syksyn aikana kohoaakin, uskotaan kasvun jäävän tänä syksynä aikaisempaa vähäisemmäksi. Sen sijaan vuoden vaihteessa työttömyys yleensä kasvaa melko selvästi lähinnä kausivaihtelusta johtuen. Koko maassa työ- ja elinkeinotoimistoihin (TE-toimistoihin) oli rekisteröitynyt syys-kuun lopussa kaikkiaan 223 966 työtöntä työnhakijaa, mikä on 11 032 vähemmän kuin elokuussa ja 16 624 vähemmän kuin vuosi sitten. Työnvälitystilaston työttö-myysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli koko maassa 8,3 %. Kainuussa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 10,5 %. Samalla tasol-la työttömyys oli Kaakkois-Suomessa 10,8 % ja Keski-Suomessa 10,9 %, mutta Poh-jois-Karjalassa 11,2 % ja Lapissa 11,9 % tilanne oli vaikeampi. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Vaalaa lukuun ottamatta kai-kissa muissa Kainuun kunnissa, suhteellisesti eniten Paltamossa (-39 %), Ristijärvel-lä (-36 %) ja Suomussalmella (-23 %). Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on Paltamossa, jossa työttömyysaste painui 3,9 %:iin. Myös Ristijärvellä (6,1 %) ja Sotkamossa (8,2 %) ti-lanne on parempi kuin maassa keskimäärin (8,3 %) ja myös Suomussalmella (10,6 %) työttömyys on hyvällä tasolla. Selvästi vaikein tilanne on Kuhmossa (13,7 %) ja Vaalassa (13,5 %).

Kuvio 8. Työttömien työnhakijoiden määrä Kainuussa 2000 -luvulla.


Kuvio 9. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta elokuussa 2011 ja 2010 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa.

2.6 Kainuun toimialojen kehitys Yleistä 2000-luvun talouskehitys oli Kainuulle suotuisaa vuoden 2007 lopulle saakka. Silloin hiljalleen alkanut teollisuuden liikevaihdon laskeminen päättyi vuoden 2009 lopulla lii-kevaihdon romahtamiseen. Myös vienti, joka Kainuussa pääasiassa koostui paperite-ollisuuden tuotteiden viennistä, laski samalla jaksolla dramaattisesti. Kovalla kouralla Kainuulaista teollisuutta puraisseesta lamasta nousu on ollut kuiten-kin nopeaa. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on jo ylittänyt lamaa edel-täneen liikevaihdon n. 10 prosentilla. Liikevaihdon kasvu on ollut viimeisen kahden vuoden aikana (03/2009 – 03/2011) huomattavasti koko maan kasvua nopeampaa. Kainuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 35 prosenttia, kun kasvu koko maassa oli n. 20 prosenttia.

Kuvio 10. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon kehitys Kainuussa ja koko maassa 1/2005 - 03/2011 (Indeksi v. 2005 = 100)


Suhdannetiedot päätoimialoilla Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihtotiedoista saadaan sisäasiainministeriön Tilas-tokeskukselta tilaamista maakuntakohtaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Nii-den tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämi-sen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus. Päätoimialojen liikevaihdot ovat suhdannetietojen perusteella kasvaneet tuoreimman tiedon mukaan maaliskuussa 2011 edeltävien 12 kuukauden aikana erityisesti raken-tamisessa (+26,3 %).

Kuvio 11. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2005 - 3/2011 Suhdannetiedot kärkialoilla, vuosi 2010 Liikevaihto kasvoi Kainuun maakunnassa vuonna 2010 kaikilla tarkasteltavilla kär-kialoilla paitsi ICT- ja elektroniikkatoimialoilla, jossa liikevaihto laski 3,1 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Suurinta kasvu oli kaivannaistoiminnan toimialalla, jossa liike-vaihto nousi peräti 187,5 prosenttia vuoden takaisesta. Metalliteollisuuden toimialan kehitys oli niin ikään hyvin voimakasta liikevaihdon kasvettua 92,2 prosenttia edellis-vuoteen verrattuna. Vuosittaiset kasvulukemat olivat korkeita myös energia-alan (30,3 %), elintarvikealan (19,8 %) sekä metsä- ja puualan (16,3 %) toimialoilla. Hyvät kasvuluvut johtuvat osin myös vastinvuoden hyvin alavireisestä kehityksestä (talou-dellinen taantuma). Matkailutoimialalla liikevaihdon kehitys oli hieman maltillisempaa vuosimuutoksen oltua 2,0 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2010 oli tasaisempaa kuin liikevaihdon kehitys, eivätkä vuosimuutokset olleet yhtä suuria. Henkilöstömäärä vä-heni edellisvuodesta ICT- ja elektroniikkatoimialojen (10,4 %), matkailualan (2,1 %) sekä metsä- ja puualojen toimialoilla. Elintarvikealan henkilöstömäärä jäi suunnilleen samalle tasolle kuin vuonna 2009, vuosimuutoksen oltua ainoastaan -0,6 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys oli positiivista ainoastaan kolmella liikevaihtoaan eniten kasvattaneella toimialalla eli kaivannaisalalla (13,0 %), metallialalla (13,9 %) ja ener-gia-alalla (2,7 %).


Kuvio 12. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009 Kuntakohtaisten kaikkien toimialojen liikevaihto- ja henkilöstömäärätietojen mukaan liikevaihto oli v. 2010 5-44 % kasvussa v. 2009 verrattuna. Nopeinta kasvu oli Sotka-mossa (Talvivaara) ja hitainta Puolangalla. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Palta-mossa. Vaala henkilöstö väheni lähes 10 % verrattuna vuoteen 2009.

Kuvio 13. Kainuun kuntien kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon ja henkilöstön suh-dannekehitys vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009


3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2012 - 2015 3.1 Talousarvion perusteita

3.1.1 Rahoituksen muodostuminen

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden ra-hoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edis-tää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeu-dellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen rahoituspykälän mukaan: Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden ja valtionosuuden harvan asutuksen lisäosan, sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen sekä verovähennys-ten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset, järjestelmän muutoksista johtuvat jär-jestelmä- ja siirtymätasaukset. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yh-den putken mallista vähentämällä kunkin kunnan STM:n laskennallisista kustannuk-sista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannus-ten suhteessa. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kunti-en saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen val-tionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja inves-tointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot lasketaan 19,25 veroprosentin mukaan, eikä se muutu kuntien mahdollisesti muuttaessa omia veroprosenttejaan. Kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan vuoden 2009 keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten mak-suunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotie-tojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.


Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suur-ten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kunti-en maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhteiset neu-vottelut maakunnan ja kuntien välillä. Maakuntavaltuuston päätöksellä maakunnalle tulevat tulot jaetaan talousarviossa teh-täväalueille palvelun tuottamista varten. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää maakuntavaltuusto talousarvio -käsittelyn yhteydessä. Vuoden 2013 alusta lukien on alustavasti suunniteltu kuntien rahoitukseen muutos. Rahoitus määräytyy edelleen osuutena kuntien laskennallisesta verorahoituksesta kuitenkin siten, että päivähoidon osuus vähennetään rahoituspohjasta ja maakunnalle osoitetaan suoraan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta vastaava määrä. Loppu-osa rahoituksesta määräytyy 50 prosenttia asukasluvun perusteella ja 50 prosenttia osuutena verorahoituksesta.

3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys

Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosent-tiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien ra-hoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohja-na olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on ar-vioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluoh-jelman 2012 - 2015 tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taus-tatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa ja kuluvan vuoden verotilitysten kehitystä kuukausittain. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikään-tymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Verotuloihin perustuva valtionosuuk-sien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä het-kellä 91,89 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Vuoden alusta lukien 2012 verotuloihin perustuvasta valtionosuudesta on poistettu kiinteistöveron osuus. Verojen maksuunpanon kehitys Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat vuosina 2007 -2008 Kainuussa kasva-neet muuta maata hitaammin. Vuonna 2009 kunnallisverot vähenivät Kainuussa 1,1 prosenttia. Alustavien vuoden 2010 maksuunpanotietojen mukaan kunnallisveropohja kasvoi vuonna 4,1 prosenttia. Kasvu johtui pelkästään kunnallisveroprosenttien koro-tuksista. Maakunnan maksuosuutta laskettaessa verotuotto lasketaan 19,25 prosen-tin mukaan. Näin maakunta -kuntayhtymän laskennallinen kunnallisveropohja ei kas-vanut lainkaan. Kokonaisuutena maakunnalle laskettava veropohja kasvoi vain 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvuun vaikutti ratkaisevasti yhteisöverojen kasvu, joka oli noin 20 prosenttia. Vuodelle 2010 veroprosenttiaan nostivat Hyryn-salmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 19,2 prosentista 20,0 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin 4 prosenttia.


Kuluvan vuoden 2011 verojen maksuunpanon ennustetaan kasvavan noin 4 prosent-tia. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta ai-na verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulo-jen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Uudistukseen liittyvät valtion-osuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelu-jen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan li-

sätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Lisäksi järjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla val-tionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestel-mämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä tois-taiseksi vuosittain. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat halli-tusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtion-osuuteen kohdistuva 631 miljoonan euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloi-hin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Ko-konaisuutena Kainuu menettää näiden leikkausten vuoksi noin 11,9 miljoonaa euroa. Sen sijaan hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkauk-set (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosääs-töt) toteutetaan pääosin vuosina 2013 - 2015. Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2012 alustavien tietojen mukaan yhteensä 5,4 prosenttia eli 9,0 miljoonaa euroa. Tästä so-siaali- ja terveystoimen valtionosuuden osuus on 4,3 miljoonaa euroa. Valtionosuu-teen tehtävät lisäykset, lähinnä veromuutosten kompensaatioiden kautta, kasvavat 4,7 miljoonaa euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sitä vastoin pie-nenee 2,2 miljoonaa euroa kiinteistöveron poistamisen takia. Lisäksi peruspalvelui-den harvan asutuksen lisäosan piiriin tulee Kuhmon kaupunki, jonka lisäosa on 2,2 miljoonaa euroa.


Verorahoituserien kehitys 2011 – 2015

Uusi rahoitusmalli 2013 lukien

1 000 € 2011 Muutos € % 2012 Muutos € % 2013 Muutos € % 2014 Muutos € % 2015 Muutos € %Yleinen 6 792 -379 -5,29 6 812 20 0,29 6 812 0 0,00 6 812 0 0,00 6 812 0 0,00Harva-asutus 3 921 611 18,46 6 125 2 204 6 125 0 6 125 0 6 125 0 Vo-lisäykset 10 692 929 9,52 15 356 4 664 15 399 43 15 399 0 15 399 0 STM 115 548 1 756 1,54 119 881 4 333 3,75 112 722 -7 159 -5,97 116 104 3 382 3,00 119 587 3 483 3,00Tasaus 29 179 -1 989 -6,38 26 957 -2 222 -7,62 27 496 539 2,00 28 046 550 2,00 28 607 561 2,00Valtionosuudet 166 132 928 0,56 175 131 8 999 5,42 168 554 -6 577 -3,76 172 486 3 932 2,33 176 530 4 044 2,34Tulovero 189 823 23 0,01 197 416 7 593 4,00 200 851 3 435 1,74 204 868 4 017 2,00 212 039 7 170 3,50Kiinteistövero 12 983 91 0,71 13 243 260 2,00 16 752 3 509 26,50 17 088 335 2,00 17 429 342 2,00Yhteisövero 19 324 2 689 16,16 20 290 966 5,00 20 288 -2 -0,01 17 752 -2 536 -12,50 18 640 888 5,00Verot 222 130 2 803 1,28 230 949 8 819 3,97 237 892 6 943 3,01 239 708 1 816 0,76 248 108 8 400 3,50Rahoituspohjan kasvu 388 262 3 731 0,97 406 080 17 818 4,59 406 446 366 0,09 412 194 5 748 1,41 424 638 12 444 3,02

Maksusosuuden kasvu 237 228 6 509 2,82 249 739 12 511 5,27 261 000 11 261 4,51 272 500 11 500 4,41 284 500 12 000 4,40Rahoitus-% 61,1 61,5

Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Neuvottelut pi-dettiin 31.5.2011 ja jatkoneuvottelut 27.9.2011. Neuvotteluissa sovittiin kuntien mak-suosuusprosentiksi 61,5 prosenttia ja että jo sovittua vanhojen alijäämien kattamista jatketaan suunnitelmien mukaan vuosina 2011 ja 2012. Kuntien rahoitusosuudet 2011 – 2015

Kunta, 1 000 € 2011 €/as 2012 €/as 2013 €/as 2014 €/as 2015 €/asHyrynsalmi 9 970 3 649 10 419 3 814 11 275 4 127 11 735 4 296 12 216 4 471Kajaani 103 592 2 716 109 451 2 870 112 231 2 943 117 489 3 081 122 900 3 222Kuhmo 30 836 3 249 33 321 3 510 34 812 3 668 36 268 3 821 37 811 3 983Paltamo 11 831 3 046 12 465 3 209 13 420 3 455 14 012 3 608 14 615 3 763Puolanka 12 183 3 979 12 566 4 104 13 924 4 547 14 462 4 723 15 042 4 912Ristijärvi 5 624 3 720 6 048 4 000 6 752 4 466 7 020 4 643 7 301 4 829Sotkamo 30 756 2 875 31 842 2 976 32 871 3 073 34 333 3 209 35 885 3 354Suomussalmi 32 436 3 544 33 628 3 674 35 716 3 902 37 180 4 062 38 730 4 231

237 228 3 015 249 740 3 174 261 000 3 318 272 500 3 464 284 500 3 616

3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet

Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvion 2012 laadinnan lähtökohtatietoina on käytetty vuosien 2005 - 2010 tilinpäätöstietoja ja vuoden 2011 arvioitua toteutumaa. Taustatietojen laskenta perustuu Kuntaliiton ennusteisiin ja valtion peruspalveluoh-jelmaan 2012 - 2015. Lisäksi STM on laskenut Kainuulle vuonna 2010 oman väestö-rakenteen muutoksen vaikutuksista Kainuun palvelurakenteeseen.


Väestörakenteen muutoksen vaikutus palvelutarpeeseen Kainuun maakunnassa.Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatilasto, Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin (Stakes)Laskelma: STMKainuun maakunta + kunnat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Koulutuspalvelut 100 97,7 95,7 94,1 92,7 91,4 90,5 89,8 89,2 88,8 88,5esiopetus 100 100,4 103,0 102,8 102,9 102,0 102,2 102,1 102,6 102,9 102,7perusopetus 100 96,6 93,8 92,5 91,9 91,4 91,1 91,2 91,3 91,4 91,7lukiokoulutus 100 98,5 96,3 92,5 87,6 83,3 80,7 79,0 77,4 76,6 76,0ammatillinen koulutus 100 98,6 97,1 95,0 92,6 90,4 88,6 87,2 85,9 84,9 84,0ammattikorkeakoulut 100 98,9 98,3 97,8 97,3 96,5 95,3 93,7 92,0 90,3 88,7

Terveyspalvelut 100 101,0 102,0 103,1 104,1 105,3 106,4 107,5 108,6 109,6 110,7erikoissairaanhoito 100 100,5 101,0 101,6 102,0 102,6 103,1 103,5 104,0 104,5 105,0perusterveydenhuolto 100 101,6 103,3 105,2 107,0 108,9 110,8 112,8 114,7 116,6 118,5

Sosiaalipalvelut (alla olevat) 100 102,9 105,8 108,7 111,5 114,5 117,4 120,2 123,1 125,8 128,4lasten päivähoito 100 100,4 100,6 100,3 100,1 100,1 100,2 100,1 100,1 100,0 99,7vanhainkodit 100 104,9 110,3 115,7 120,9 126,7 132,5 138,1 143,7 149,4 155,3kotipalvelut 100 103,7 107,5 111,5 115,5 119,4 123,1 127,0 130,9 134,7 138,0palveluasuminen 100 104,4 109,0 113,8 118,4 123,2 127,8 132,2 136,7 141,1 145,4 Väestön ikärakenteen takia koulutusmenot Kainuussa yhteenlaskettuna supistuvat reaalisesti keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2014 mennessä. Kuntien kesken on kuitenkin vaihteluita Kainuun sisällä. Esimerkiksi Kajaanin seudulla vähe-neminen ei ole yhtä suurta kuin muualla Kainuussa. Terveyspalvelut kasvavat pro-sentin vuodessa sosiaalipalveluissa kasvu on 2,8 prosenttia vuosittain. Kokonaisuu-tena sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvu väestön ikärakenteen muu-toksen takia on noin 2 prosenttia vuosittain. Talousarviossa on varauduttu kustannusvaikutukseltaan yhteensä noin 3 prosentin henkilöstömenojen kokonaiskasvuun. Palkankorotuksiin on varattu 2,5 prosenttia tä-män vuoden arvioidusta toteutumistasosta. Uutta henkilöstöä ei kuitenkaan voida palkata ensi vuoden aikana. Korotukset sisältävät 0,2 miljoonaan euron varauksen tehtäväkohtaisten palkkojen yhdenmukaistamista varten. Sosiaalivakuutusmaksut ovat seuraavat: sairausvakuutusmaksu 2,12 %, työttömyys-vakuutusmaksu 3,45 %, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu ovat yhteensä 0,3 %. Kunnallinen eläkevakuutusmaksun (KuEL) työantajan palkka-perusteinen maksuosuus on 16,1 %. Varhaiseläkemaksu (varhe-maksu) kirjataan Kuntieneläkevakuutuksen yksikkökohtaisen tiedon perusteella kullekin yksikölle suo-raan europerusteisena. Kunnat laskuttavat maakunnalta varhe-maksun, joka on syn-tynyt ennen vuotta 2005. Arvio vuoden 2012 varhe-maksuksi on 1,3 milj. euroa. Elä-kemenoperusteinen eläkemaksu kirjataan taloustilaston tehtäväjaon mukaisesti hen-kilöstökulujen suhteessa tulosyksiköille kuluksi. Arvio vuoden 2012 eläkemenoperus-teiseksi maksuksi on 4,5 milj. euroa. Kunnat vastaavat eläkemenoperusteisesta mak-susta, joka on syntynyt ennen vuotta 2005. Muilta osin talousarviossa toimintaa on mahdollisuuksien mukaan sopeutettu käytet-tävissä oleviin määrärahoihin.

3.1.4 Talouden tasapainottaminen

Kuntalain mukaan kunnat velvoitetaan laatimaan tasapainottava taloussuunnitelma alijäämäisessä kunnassa ja toimenpideohjelma jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta yleensä kuntayhtymässä, paitsi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muutoksen mukaan Kainuun maakuntaan so-velletaan kuntalaissa säädettyä velvoitetta päättää toimenpiteistä, joilla taseen osoit-tama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitua alijäämää katetaan.


Kainuun maakunta -kuntayhtymällä oli vuoden 2007 lopussa kattamatonta alijäämää yhteensä 17 413 895,01 euroa. Vuonna 2008 laadittiin tasapainottamisohjelma, jonka mukaan tasapainottaminen jaettiin kahteen eri osioon: 1. Toimenpiteet suunnitteluvuosille alijäämäkierteen katkaisemiseksi 2. Toimenpideohjelma taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi Toimenpiteet alijäämäkierteen katkaisemiseksi Alijäämäkierre on saatu katkaistua vuosina 2008 – 2010 ja alijäämä oli pienentynyt vuoden 2010 lopussa 2 677 936,90 euroon. Alijäämäkierteen katkaisemiseksi mm. kuntien maksuosuus nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin ja maakunnan toi-minnoille laadittiin toimenpideohjelma 2008 – 2011 menojen kasvun hillitsemiseksi. Toimenpideohjelma ei ole toteutunut kaikilta osin suunnitellulla tavalla ja ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 2011 maakunta-kuntayhtymälle syntyy jälleen alijäämää noin 5 miljoonaa euroa. Toimenpiteet taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi Perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seu-raavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan. Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, talo-ussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideoh-jelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamis-kautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa 3.6.2009 on sovittu vanhojen alijää-mien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle vuoden 2008 lopussa olleen alijäämän 11 143 431,93 eu-roa vuosina 2009 - 2012 vuosien 2005 - 2007 rahoitusosuuksien keskiarvon suhtees-sa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Vuoden 2007 jälkeen maakunta on pystynyt edellä mainittujen toimenpiteiden avulla kattamaan alijäämää vuosina 2008 – 2010 yhteensä 13 074 443,32 euroa ja kunnat ovat maksaneet maakunnalle alijäämiä yhteensä 2 902 870,28 euroa. Kattamaton vanha alijäämä on näin yhteensä 1 436 581,41 euroa. Sopimuksen mukaan kunnat maksavat tämän kuntayhtymälle vuonna 2012. Vuoden 2011 tilinpäätöksen ennustetaan olevan noin 5 miljoonaa euroa alijäämäi-nen. Alijäämää ei ole huomioitu vuoden 2012 talousarviossa. Alijäämien kattamisesta ei voida sopia ennen kuin kunnat ovat päässeet yksimielisyyteen siitä, miten Kainuun hallintokokeilun jälkeinen toiminta järjestetään. Laki Kainuun hallintokokeilun jatkami-sesta (L 508/2011) vuoden 2016 loppuun on hyväksytty presidentin esittelyssä 13.5.2011. Lisäksi kunnanjohtajat ovat tehneet oman ehdotuksensa perussopimuk-sesta ja yhteistoimintasopimuksesta vuosille 2013 - 2016. Kaikki muut kunnat Puo-lankaa lukuun ottamatta ovat päättäneet hallintokokeilun jatkamisesta vuoteen 2016 saakka. Päätösten on oltava yksimielisiä. Mikäli Kainuun hallintokokeilua ei jatketa, on kuntien päätettävä erikseen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluekehittämistehtävät ja toisen asteen koulutus


hoidetaan Kainuussa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän varat ja vastuut jaetaan perussopimuksen mukaan jäsenkunnille niiden peruspää-omaosuuksien suhteessa tai siirretään jäsenkuntien perustamille uusille, toimintaa jatkaville kuntayhtymille. Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien 2005-2007 keskiarvon suhteessa

Maakunta KAO Työterveys YHTEENSÄAlijäämä 31.12.2008 11 143 431,93 -3 498 854,43 -653 754,11 6 990 823,39 Laskutettu 30.9.2009 -1 671 514,79 3 498 854,43 600 000,00 2 427 339,64 Rahastosiirrot Ylijäämä 2009 -4 322 971,77 -622 095,63 -383 673,31 -5 328 740,71Ylijäämä 2010 -2 481 008,47 -753 628,74 -127 935,04 -3 362 572,25Katettava alijäämä 31.12.2010 2 667 936,90 -1 375 724,37 -565 362,46 726 850,07

Vaala ei mukana

Kunta

Alijäämäosuus rah.osuuden suhteessa €/as

Laskutus 2011 30 %

Laskutus 2012 35 %

Yhteensä 2009 - 2012

Alijäämä 31.12.2010

Hyrynsalmi 116 097,73 40 53 583,57 62 514,16 116 097,73 116 097,73Kajaani + V.joki 1 163 318,08 31 536 916,04 626 402,04 1 163 318,08 1 163 318,08Kuhmo 356 119,07 36 164 362,65 191 756,42 356 119,07 356 119,07Paltamo 147 314,09 37 67 991,12 79 322,97 147 314,09 147 314,09Puolanka 144 182,65 45 66 545,84 77 636,81 144 182,65 144 182,65Ristijärvi 69 440,24 45 32 049,34 37 390,90 69 440,24 69 440,24Sotkamo 326 673,82 30 150 772,53 175 901,29 326 673,82 326 673,82Suomussalmi 344 791,23 37 159 134,41 185 656,82 344 791,23 344 791,23Vaala 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

2 667 936,90 33 1 231 355,49 1 436 581,41 2 667 936,90 2 667 936,90 3.2 Maakunnan henkilöstö

Vuoden 2010 lopussa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelussuhteiden määrä oli 4 286, joka oli 188 palvelussuhdetta enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisten pal-velussuhteiden määrä oli 76,8 % ja määräaikaisten 23,2 % kaikista palvelussuhteista. Palvelussuhteiden määrää kuvaavampi mittari henkilöstön työpanoksen määrittämi-seksi on henkilötyövuosi. Henkilötyövuosi HTV 2 -mittarilla seurataan henkilötyö-vuosia, joista syntyy henkilöstökustannuksia. Henkilötyövuosi HTV2 on palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä 365 päivää kohti huomioiden työntekijän osa-aikaisuus. Henkilötyövuosien määrän kehitys 2006 – 2011

Tulosalue

Tam m i-joulukuu

2006 HTV 2

Tam m i-joulukuu

2007 HTV 2

Tam m i-joulukuu

2008 HTV 2

Tam m i-joulukuu

2009 HTV 2

Tam m i-joulukuu

2010 HTV 2

ENN. Tam m i-

joulukuu 2011

HTV 2

Maakuntahallitus 4 4 4 3 2 2Suunnitte lu ja kehittäm inen 23 24 21 21 24 27Yhteiset palve lut 253 239 239 227 234 241M AAKUNTAHALL.AL.TO IM INTA 280 268 264 251 260 270KO ULUTUSTO IM IALA 170 173 165 158 156 154Soten yhte iset pa lve lut 59 137 144 161 181 196Ym päris töterveydenhuolto 40 44 38 44 43 43Sairaanhoidon palve lut 244 234 234 273 285 293Terveyden- ja sh-palve lut 927 896 886 899 923 954Perhepalve lut 549 552 560 582 602 630Vanhuspalve lut 814 807 816 851 880 913SO SIAALI- JA TERVEYSTO IM I 2 634 2 670 2 677 2 810 2 914 3 029M AAKU NTA YHTEENSÄ 3 084 3 110 3 106 3 219 3 330 3 453Kainuun Am m attiop isto 391 411 463 481 505 491Kainuun Työterveys 34 42 45 46 50 53Liikelaitokset 425 453 509 527 555 544KO KO O RG ANISAATIO YHTEENSÄ 3 509 3 563 3 615 3 746 3 885 3 997


Henkilötyövuosien kasvuun ovat vaikuttaneet mm. seuraavat toimenpiteet:

2007: Hopea Hyry ym., omaksi + 13 htv2008: Salmijärven yksikkö, omaksi + 9 htv2008: KAO, Kuusamon toimipiste + 51 htv2008: Konesalipalvelut, omaksi + 5 htv2009: KAO, aikuiskoulutus + 47 htv2009: Ensihoito, omaksi + 48 htv2009: Ympäristölaboratorio, siirto valtiolta + 2 htv2009: Yleinen edunvalvonta, siirto valtiolle - 12 htv2009 Kuhmon terveysasema, ulkoistus -9 htv2010 Tulkkipalvelut, ulkoistus - 3 htv2010

Ensihoito, omaksi + 9 htv

YHTEENSÄ + 160 htv Koko konsernin osalta henkilötyövuosien määrä on kasvanut vuosina 2006 – 2011 yhteensä 488 henkilötyövuotta. Tästä toimintojen muutosten vaikutus on yhteensä 160 henkilötyövuotta. Palvelutarpeen lisäyksestä johtuva henkilötyövuosien lisäänty-minen on näin 328 henkilötyövuotta. Tämä on keskimäärin 65 henkilötyövuotta jo-kaista vuotta kohden laskentavuosina 2006 - 2011. Henkilöstötarve 2010 - 2030 Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt valtakunnallisessa työllisyyskehitys- ja koulu-tustarve 2016 -hankkeessaan arvioita mm. Kainuun työvoimatarpeesta ja tarjonnasta. Koko maan tasolla poistuman osuus 2007 työllisestä työvoimasta on vuosina 2008 - 2025 noin 50 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimialalla tämä tarkoittaa noin 150 000 työllistä. Poistuma työllisestä työvoimasta 2008–2025 ja poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä (alustava KT / 2016 -hanke), koko maa

Kainuussa sosiaali- ja terveystoimialalla (sisältää myös yksityiset työpaikat) vuosien 2008 - 2025 aikana uuden työvoimatarve lisääntyy vuosittain noin 250 henkilöllä. Tästä palvelutarpeen lisäyksen aiheuttama työllisten määrän kasvu on n. 100 työllistä vuosittain ja poistuman kautta korvaavia työntekijöitä tarvitaan noin 150 joka vuosi.


Uusien työntekijöiden tarve Sote-alalla Kainuussa 2008 – 2025vuosittain (KT 2016 -hanke, Kainuun tulokset / sote, perusura, valtakunnalliset Kainuun arvot):

Kainuun maakunta -kuntayhtymässä eläkkeelle jäävien määrät KEVAn tekemän arvi-on mukaan ovat noin 150 henkilöä vuosittain vuosina 2011 – 2017. Kuluvana vuonna tammi-elokuun aikana eläkkeelle on siirtynyt yhteensä 74 henkilöä Tulevien vuosien eläköityminen

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä

Lähitulevaisuudessa erityiseksi ongelmaksi tulee muodostumaan henkilöstönsaata-vuus sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Kainuun oma koulutustuotanto ei pysty tätä tarvetta täysin tyydyttämään, koska samanaikaisesti työllisten tarpeen kasvamisen kanssa Kainuun peruskoulunsa päättävien ikäluokat pienenevät noin 800 oppilaa-seen. Vuoden 2012 talousarviossa ei ole pystytty huomioimaan palvelutarpeen kasvusta johtuvaa työllisten määrän lisääntymistä. Sen sijaan avaintoimialoille pyritään tarpeen mukaan työllistämään uutta henkilöstöä eläköityvien tilalle. Talousarvion laadinnassa on perusperiaatteena ollut se, että henkilötyövuodet jäädytetään vuoden 2011 tasolle


HTV2 tavoite vuodelle 2012 (kumulatiivinen)

Tulosalue

Tammi-joulukuu

2009 HTV 2

Tammi-joulukuu

2010 HTV 2

ENN. Tammi-

joulukuu 2011

HTV 2

TAVOITE Tammi-

joulukuu 2012

HTV 2

HTV/ MÄÄRÄ

ERO 11 - 12

Muu- tos % HTV 2

Maakuntahallitus 3 2 2 2 0 0,0Suunnittelu ja kehittäminen 21 24 27 24 -3 -11,1Yhteiset palvelut 227 234 241 237 -4 -1,7MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA 251 260 270 263 -7 -2,6KOULUTUSTOIMIALA 158 156 154 154 0 0,0Soten yhteiset palvelut 161 181 196 196 0 0,0Ympäristöterveydenhuolto 44 43 43 43 0 0,0Sairaanhoidon palvelut 273 285 293 293 0 0,0Terveyden- ja sh-palvelut 899 923 954 954 0 0,0Perhepalvelut 582 602 630 630 0 0,0Vanhuspalvelut 851 880 913 913 0 0,0SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2 810 2 914 3 029 3 029 0 0,0MAAKUNTA YHTEENSÄ 3 219 3 330 3 453 3 446 -7 -0,2Kainuun Ammattiopisto 481 505 491 491 0 0,0Kainuun Työterveys 46 50 53 53 0 0,0Liikelaitokset 527 555 544 544 0 0,0KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ 3 746 3 885 3 997 3 990 -7 -0,2 Täyttölupatoimikunta Pääsääntö on, että uutta henkilöstöä ei palkata. Silloin kun palvelutarve ehdottomasti edellyttää uuteen palvelusuhteeseen ottamista, täyttölupa anotaan täyttölupatoimi-kunnalta, jonka jäseniä ovat maakuntajohtaja, henkilöstöjohtaja, sosiaali- ja terveys-johtaja, hallintojohtaja sekä koulutustoimialajohtaja. Ennen avoimeksi tulleen viran tai toimen täyttölupamenettelyn aloittamista on ensin selvitettävä, voidaanko toimintaprosesseja muuttamalla löytää muita vaihtoehtoja tai siirtää henkilöstöä jostain muusta yksiköstä tai voiko joku muu yksikkö suorittaa työn omana palvelunaan. Jos viran tai toimen täyttäminen on välttämätöntä, on selvitettä-vä mahdollisuudet ottaa tehtävään maakunnan vakinaisessa palvelussuhteessa ole-va henkilö.

3.3 Edunvalvonta toimintavuonna 2012

Kainuun edunvalvonnan teemat Toimintavuoden 2012 edunvalvonnan pääteemat ja painotukset ovat: 1) Korkea-asteen koulutus

− korkea-asteen koulutuksen ja päätösvallan säilyminen Kainuussa − Kajaanin ammattikorkeakoulun säilyttäminen ja kirjaaminen ammattikorkea-

kouluja koskevaan lakiin − pysyvän ja riittävän rahoituspohjan varmistaminen Kainuun korkea-asteen

koulutukselle ja tutkimukselle. Kajaanin yliopistokeskuksen pysyvän aseman ja rahoituspohjan varmistaminen

− aloituspaikkojen turvaaminen, lähtökohtana alueen ennakoitu työvoimatarve 2) Saavutettavuus

− tie-, rautatie- ja lentoliikenneliikenneyhteydet − vt5, vt22, kt 89 liikennöitävyys ja asema Euroopan laajuisessa liikennever-

kossa (Trans-European Transport Network, TEN-T)


− Savon radan nopeuden nosto, kaivostoiminnan haasteet, Suomen ja Ve-näjän välinen rautatieliikenne

− Kajaanin lentoaseman yhteyksien kehittäminen ja kansainvälisten yhteyk-sien kehittäminen Oulun ja Kuopion lentoasemilta

− tietoliikenne / laajakaista, rahoituksen varmistaminen 3) Työpaikkojen varmistaminen ja luonti Julkinen sektori

− valtion tuottavuusohjelman vuoksi menetettyjen työpaikkojen kompensointi − valtion toimintojen turvaaminen Kainuussa (mm. Kainuun Prikaati) − alueellistamisen jatkoon vaikuttaminen

Yritykset (avoin sektori)

− äkillisen rakennemuutoksen hallinta, esimerkiksi UPM:n ja Incapin jälkihoito. − huolenpito Kainuun peruselinkeinoista − kaivostoiminnan tarjoamat mahdollisuudet − uusiutuva energia

4) Kainuun malli 2017

− hallitusohjelman kuntauudistukseen ja uudistettavaan kuntalainsäädäntöön vaikuttaminen Kainuun hallintokokeilun tulosten avulla

− valmistautuminen Kainuun hallintokokeilun jatkoon ja päättymiseen − pysyvän mallin valmistelu vuodelle 2017

5) Muut edunvalvontateemat

Vuoden 2011 talousarviossa esillä olleiden edunvalvontateemojen toteutusta jat-ketaan.

5.1 Kainuun asema Euroopan unionin tulevassa aluepolitiikassa − pohjoisten harvaan asuttujen alueiden olosuhteet, kehityspotentiaali ja erityis-

asema − Euroopan alueelliset yhteistyöohjelmat ja Itämeri -strategian toteutus − Venäjä-yhteistyö − EU:n budjettikehys ja rahoitus

5.2 Kelan rahoitusmallikokeilu

− KELA -korvausten yksikanavainen kohdentaminen maakunnalle − uuden rahoitustavan avulla noin 8 miljoonaa euron irrottaminen vuodessa

muuhun käyttöön. 5.3 Kuntatalouden vahvistaminen

− rahoitusmallin turvaaminen − harvaan asutun alueen lisät

− verotusratkaisut − maakunnan ja kuntien yhteistyö

6) Varautuminen äkillisiin edunvalvontatehtäviin Toimintaympäristön muutokset ovat nopeatempoisia ja yhteiskunnan haasteet kyt-keytyvät toisiinsa. Suomalainen hallinto on siilomainen eikä monialaisia nopeita maa-ilmanlaajuisia muutoksia tämän vuoksi hallita täydellisesti. Kainuussa on varaudutta-va äkillisten rakennemuutosten hallintaan, jotka ovat tässä vaiheessa heikkoina sig-naaleina ja eivät tätä kirjoitettaessa vielä tunnu realistisilta.


Kainuun edunvalvonnan toteutus ja seuranta

Kainuun edunvalvonnan toteutus ja seuranta kuvataan teemoittain erillisessä Kai-nuun edunvalvonta ja hankkeet 2012 -asiakirjassa. Edunvalvontatyötä varten kuva-taan lyhyesti teeman nykytila, määritetään uhkat, tavoite ja tehtävä, heijastusvaiku-tukset, edunvalvonnan seuranta- ja valmisteluvastuu sekä pääyhteistyökumppanit.

3.4 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain

Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain

TOIMIALOITTAIN 1 000 € TP 2010TP 2011

(enn.) ESITYS 2012 2013 2014 2015

KUNTIEN RAHOITUSOSUUS 230 720 4,0 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 4,4 272 500 4,4 284 500 4,4MAAKUNTAVALTUUSTOToimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot 123 -36,9 172 39,8 164 -4,7 171 4,3 177 3,5 184 4,0Toimintakate -123 -172 -164 -171 -177 -184Poistot 0 0 0 0 0 0Tilikauden tulos -123 -36,9 -172 39,8 -164 -4,7 -171 4,3 -177 3,5 -184 4,0TARKASTUSLAUTAKUNTAToimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot 55 -29,5 96 74,5 90 -6,3 94 4,4 97 3,2 101 4,1Toimintakate -55 -96 -90 -94 -97 -101Poistot 0 0 0 0 0 0Tilikauden tulos -55 -29,5 -96 74,5 -90 -6,3 -94 4,4 -97 3,2 -101 4,1MAAKUNTAHALLITUSToimintatuotot 5 704 -9,1 6 056 6,2 7 336 21,1 6 628 -9,7 6 881 3,8 7 144 3,8Toimintamenot 21 663 5,2 23 012 6,2 24 716 7,4 25 704 4,0 26 733 4,0 27 802 4,0Toimintakate -15 959 -16 956 -17 380 -19 076 -19 852 -20 658Rahoitus- tuotot ja kulut -216 -237 -428 -603 -995 -1 356Poistot -1 859 -1 685 -1 841 -1 915 -2 800 -3 739Satunnaiset erät 0 0Rahastojen muutosTilikauden tulos -18 034 8,6 -18 878 4,7 -19 649 4,1 -21 594 9,9 -23 647 9,5 -25 753 8,9KOULUTUSTOIMIALAToimintatuotot 11 130 -0,2 10 708 -3,8 11 106 3,7 10 771 -3,0 10 418 -3,3 9 787 -6,1Toimintamenot 11 679 -1,7 11 811 1,1 12 243 3,7 11 933 -2,5 11 611 -2,7 11 003 -5,2Toimintakate -549 -1 103 -1 137 -1 162 -1 193 -1 216Rahoitus- tuotot ja kulut 0Poistot -211 -197 -163 -114 -58 -25Tilikauden tulos -760 -19,3 -1 300 71,1 -1 300 0,0 -1 276 -1,8 -1 251 -2,0 -1 241 -0,8SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALAToimintatuotot 37 967 6,5 41 708 9,9 42 940 3,0 44 658 4,0 46 444 4,0 48 302 4,0Toimintamenot 245 277 5,0 261 470 6,6 269 595 3,1 280 379 4,0 291 594 4,0 303 258 4,0Toimintakate -207 310 -219 762 -226 655 -235 721 -245 150 -254 956Rahoitus- tuotot ja kulut -1 0Poistot -1 957 -2 315 -2 444 -2 512 -2 613 -2 717Tilikauden tulos -209 268 4,8 -222 077 6,1 -229 099 3,2 -238 233 4,0 -247 763 4,0 -257 673 4,0LIIKELAITOS: KAINUUN TYÖTERVEYSToimintatuotot 4 147 -0,6 4 260 2,7 4 631 8,7 4 816 4,0 5 009 4,0 5 209 4,0Toimintamenot 4 023 6,0 4 132 2,7 4 231 2,4 4 400 4,0 4 576 4,0 4 759 4,0Toimintakate 124 128 400 416 433 450Rahoitus- tuotot ja kulut 4 10 2 2 2 2Poistot 0 0 0 0 0 0Tilikauden tulos 128 138 402 418 435 452 LIIKELAITOS: KAINUUN AMMATTIOPISTOToimintatuotot 40 875 2,5 42 034 2,8 42 337 0,7 39 372 -7,0 38 358 -2,6 37 417 -2,5Toimintamenot 39 445 2,1 39 809 0,9 39 854 0,1 38 543 -3,3 37 539 -2,6 36 684 -2,3Toimintakate 1 430 2 225 2 483 829 819 733Rahoitus- tuotot ja kulut 13 -18 -5 -6 -6 -6Poistot -769 -836 -869 -894 -848 -733Satunnaiset erätRahastojen muutos 80 80 80 75 35 6Tilikauden tulos 754 1 451 1 689 4 0 0 YHTEENSÄToimintatuotot 330 543 3,6 342 066 3,5 358 250 4,7 367 245 2,5 379 610 3,4 392 359 3,4Toimintamenot 322 265 4,3 340 502 5,7 350 893 3,1 361 274 3,0 372 327 3,1 383 791 3,1Toimintakate 8 278 1 564 7 357 5 971 7 283 8 568Rahoitus- tuotot ja kulut -200 -245 -431 -607 -999 -1 360Poistot -4 796 -5 033 -5 317 -5 435 -6 319 -7 214Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0Rahastojen muutos 80 80 80 75 35 6Tilikauden tulos 3 362 -3 634 1 689 4 0 0


Toimintatuotot toimialoittain 2012

YHTEISET PALVELUT, SUUNNITTELU,

KEHITTÄMINEN; 7 336; 2 %

KUNTIEN RAHOITUSOSUUS; 249 900; 70 %

KOULUTUSTOIMIALA (KAO); 53 443; 15 %

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; 47 571;

13 %

358 milj. euroa,josta kuntien rah.osuus

250 milj. euroa

(sis.liikelaitos KAO)

Toimintamenot toimialoittain 2012

HALLINTO, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; 24 970; 7 %

KOULUTUSTOIMIALA (KAO); 52 097; 15 %

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; 273

826; 78 %

(sis.liikelaitokset)

351 milj.euroa

Kuntarahan käyttö (menot- oman toiminnan tulot)

YHTEISET PALVELUT, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN;

-19 903; 8 %

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; -228 697;

92 %

KOULUTUSTOIMIALA (KAO); 389; 0 %

250 milj. euroa

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 37 3.5 Investoinnit

INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset)

1 000 € TP-2009 TP-2010 TA-2011 TS-2012 TS-2013 TS-2014 TS-2015MAAKUNTAHALLITUS 614 1 083 1 200 1 300 500 500 500Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit -104 Yhteisten tietojärjestelmien hankinta 614 1 187 1 200 1 100 500 500 500 Muut koneet ja kalusto 200

KOULUTUSTOIMILA 1 050 1 026 1 200 1 000 550 550 550Koneet ja kalusto Lukion kalusteet 196 49 200 200 200 200 200 Kainuun ammattiopisto 854 977 1 000 800 350 350 350

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 8 218 5 168 7 300 11 500 9 700 9 600 9 600Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen 5 345 1 485 4 000 6 000 2 500 KAKS; uusi sairaala 200 1 500 6 000 6 000 K-mäki; korjaus ja lisärakentaminen 1 600 2 600 500 500 Muut korjaukset (omat kiinteistöt) 664 1 177 500 600 1 000 1 000 1 000

Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät 525 786 1 000 1 000 500 500 500 Muut koneet ja kalusto 1 684 1 720 1 500 2 000 1 500 1 500 1 500 Työterveyshuolto 300 100 100 100 100

YHTEENSÄ 9 882 7 277 9 700 13 800 10 750 10 650 10 650

INVESTOINTIOSA (pl. liikelaitokset)

1 000 € TP 2009 TP-2010 TA-2011 TS-2012 TS-2013 TS-2014 TS-2015MAAKUNTAHALLITUS 614 1 083 1 200 1 300 500 500 500Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit -104 Yhteisten tietojärjestelmien hankinta 614 1 187 1 200 1 100 500 500 500 Muut koneet ja kalusto 200

KOULUTUSTOIMILA 196 49 200 200 200 200 200Koneet ja kalusto Lukion kalusteet 196 49 200 200 200 200 200

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 8 218 5 168 7 000 11 400 9 600 9 500 9 500Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen 5 345 1 485 4 000 6 000 2 500 KAKS; uusi siraala 200 1 500 6 000 6 000 K-MÄKI;korjaus ja lisärakentaminen 1 600 2 600 500 500 Muut korjaukset 664 1 177 500 600 1 000 1 000 1 000

Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät 525 786 1 000 1 000 500 500 500 Muut koneet ja kalusto 1 684 1 720 1 500 2 000 1 500 1 500 1 500

YHTEENSÄ 9 028 6 300 8 400 12 900 10 300 10 200 10 200


Rakennushankkeet: Kainuun ammattiopistolla toteutetaan vuosina 2010 - 2014 Opintien kiinteistöjen kor-jaus.

Keskussairaalassa toteutetaan vuosina 2010 – 2013 MAPO-hanke, joka pitää sisäl-lään seuraavat osa-alueet:

M= Materiaalipalveluiden tilat A= Apteekin tilat P= Patologian tilat O= Obduktion tilat.

Hankkeen laajuus on noin 5 200 m2 ja kustannusarvio noin 10,0 milj. euroa. Laajuu-teen sisältyy KAKS:n talouskeskukseen laajennusta noin 3 500 m2 ja peruskorjausta noin 1 700 m2.

Vuosina 2011 - 2013 toteutetaan Kuusanmäellä uudisrakennushanke, johon tulee 24-paikkainen ryhmäkoti kehitysvammaisille ja toiminnalliset tilat. Hankkeen laajuus on noin 1800 m2 ja kustannusarvio noin 4,2 milj. euroa. Mahdollista ARA-avustusta ei ole huomioitu kustannusarviossa. Kukin toimiala tekee käyttösuunnitelman investoinneista, jonka hallitus ja lautakunta hyväksyvät oman toimintansa osalta.

3.6 Tuloslaskelma

Kainuun maakunta -kuntyhtymä

TULOSLASKELMA (sis. liikelaitokset)

1 000 € 2009 m-% 2010 m-% enn. 2011 m-% TA 2012 m-% 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-%

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 63 766 7,1 65 576 2,8 64 988 -0,9 68 498 5,4 64 975 -5,1 64 346 -1,0 63 538 -1,3Jäsenkunnilta 221 761 5,4 230 720 4,0 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 4,4 272 500 4,4 284 500 4,4Maksutuotot 20 186 5,2 21 206 5,1 24 508 15,6 25 469 3,9 26 469 3,9 27 510 3,9 28 592 3,9Tuet ja avustukset 9 235 10,2 9 225 -0,1 12 025 30,4 10 879 -9,5 11 183 2,8 11 516 3,0 11 865 3,0Muut tuotot 3 957 -10,6 3 816 -3,6 3 245 -15,0 3 504 8,0 3 618 3,3 3 739 3,3 3 865 3,4

TUOTOT YHTEENSÄ 318 905 5,6 330 543 3,6 342 066 3,5 358 250 4,7 367 245 2,5 379 611 3,4 392 360 3,4

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut 166 762 8,5 175 801 5,4 185 685 5,6 191 116 2,9 196 664 2,9 202 480 3,0 208 501 3,0 Asiakaspalvelujen ostot 40 120 8,6 44 141 10,0 47 629 7,9 47 897 0,6 49 813 4,0 51 805 4,0 53 878 4,0 Muiden palvelujen ostot 42 376 3,4 42 490 0,3 45 349 6,7 47 548 4,8 48 612 2,2 49 717 2,3 50 861 2,3Palvelujen ostot 82 496 5,9 86 631 5,0 92 978 7,3 95 445 2,7 98 425 3,1 101 522 3,1 104 739 3,2Aineet ja tavarat 26 001 7,7 26 111 0,4 25 951 -0,6 27 172 4,7 27 988 3,0 28 891 3,2 29 830 3,3Avustukset 16 189 3,3 16 210 0,1 17 043 5,1 17 120 0,5 17 803 4,0 18 515 4,0 19 254 4,0Vuokrat 16 141 13,0 15 957 -1,1 17 412 9,1 18 662 7,2 19 049 2,1 19 542 2,6 20 054 2,6Muut kulut 1 255 -32,2 1 554 23,8 1 433 -7,8 1 378 -3,8 1 345 -2,4 1 378 2,5 1 414 2,6

KULUT YHTEENSÄ 308 844 7,4 322 264 4,3 340 502 5,7 350 893 3,1 361 274 3,0 372 328 3,1 383 792 3,1

TOIMINTAKATE 10 061 -29,5 8 279 -17,7 1 564 -81,1 7 357 370,4 5 971 -18,8 7 283 22,0 8 568 17,6Rahoituskulut ja-tuotot -633 -20,7 -200 -68,4 -245 22,5 -431 75,9 -607 40,8 -999 64,6 -1 360 36,1

VUOSIKATE 9 428 -30,0 8 079 -14,3 1 319 -83,7 6 926 425,1 5 364 -22,6 6 284 17,2 7 208 14,7

POISTOT -4 179 -3,5 -4 796 14,8 -5 033 4,9 -5 317 5,6 -5 435 2,2 -6 319 16,3 -7 214 14,2Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0Rahastojen muutos 80 80 80 80 75 35 6 TILIKAUDEN TULOS 5 329 3 363 -3 634 1 689 4 0 0


Kainuun maakunta -kuntyhtymä

TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset)

1 000 € 2009 m-% 2010 m-% enn. 2011 m-% TA 2012 m-% 2013 m-% 2014 m-% 2015 m-%

TOIMINTATUOTOTMyyntituotot 21 319 5,2 22 339 4,8 21 275 -4,8 23 168 8,9 22 352 -3,5 22 487 0,6 22 365 -0,5Jäsenkunnilta 221 761 5,4 230 720 4,0 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 4,4 272 500 4,4 284 500 4,4Maksutuotot 20 186 5,2 21 206 5,1 24 508 15,6 25 469 3,9 26 469 3,9 27 510 3,9 28 592 3,9Tuet ja avustukset 8 428 7,6 8 114 -3,7 9 784 20,6 9 536 -2,5 9 900 3,8 10 279 3,8 10 673 3,8Muut tuotot 3 162 -13,8 3 142 -0,6 2 905 -7,5 3 209 10,5 3 336 4,0 3 467 3,9 3 604 4,0

TUOTOT YHTEENSÄ 274 856 5,2 285 521 3,9 295 772 3,6 311 282 5,2 323 057 3,8 336 243 4,1 349 734 4,0

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulut 142 310 8,0 149 959 5,4 159 378 6,3 164 401 3,2 170 456 3,7 176 726 3,7 183 054 3,6 Asiakaspalvelujen ostot 40 113 8,6 44 138 10,0 47 629 7,9 47 895 0,6 49 811 4,0 51 803 4,0 53 875 4,0 Muiden palvelujen ostot 33 577 -0,5 33 814 0,7 36 217 7,1 38 704 6,9 40 105 3,6 41 461 3,4 42 851 3,4Palvelujen ostot 73 690 4,3 77 952 5,8 83 846 7,6 86 599 3,3 89 916 3,8 93 264 3,7 96 726 3,7Aineet ja tavarat 21 828 4,5 22 834 4,6 23 315 2,1 24 403 4,7 25 339 3,8 26 332 3,9 27 361 3,9Avustukset 16 181 3,3 16 196 0,1 17 016 5,1 17 106 0,5 17 790 4,0 18 502 4,0 19 242 4,0Vuokrat 11 354 14,7 10 878 -4,2 11 988 10,2 13 184 10,0 13 737 4,2 14 251 3,7 14 784 3,7Muut kulut 1 061 -37,4 977 -7,9 1 018 4,2 1 115 9,5 1 094 -1,9 1 136 3,8 1 181 4,0

KULUT YHTEENSÄ 266 424 6,3 278 796 4,6 296 561 6,4 306 808 3,5 318 332 3,8 330 211 3,7 342 348 3,7

TOIMINTAKATE 8 432 -21,4 6 725 -20,2 -789 -111,7 4 474 -667,0 4 725 5,6 6 032 27,7 7 386 22,4Rahoituskulut ja-tuotot -624 -23,3 -217 -65,2 -237 9,2 -428 80,6 -603 40,9 -995 65,0 -1 356 36,3

VUOSIKATE 7 808 -21,2 6 508 -16,6 -1 026 -115,8 4 046 -494,3 4 122 1,9 5 037 22,2 6 030 19,7

POISTOT -3 485 -4,2 -4 027 15,6 -4 197 4,2 -4 448 6,0 -4 541 2,1 -5 471 20,5 -6 481 18,5

Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0Rahastojen muutos TILIKAUDEN TULOS 4 323 2 481 -5 223 -402 -419 -434 -451 Toimintatuotot: Kuntien maksuosuus kasvaa 5,3 prosenttia vuonna 2012 eli 12,4 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2011 lopulliseen maksuosuuteen. Edellisvuonna vastaava kasvu oli 2,9 prosenttia. Laskennallinen rahoituspohja eli valtionosuudet ja verotulot kasva-vat 4,6 prosenttia. Kuntien rahoitusprosentti kasvaa ensi vuonna 61,1 prosentista 61,5 prosenttiin. Muilta osin toimintatuottojen kasvu on yhteensä 3,4 prosenttia eli 3,6 miljoonaa euroa.

Toimintatuotot lajeittain 2012

Maksutuotot; 25 469; 7 %

Tuet ja avustukset; 10 879; 3 %

Muut tuotot; 3 504; 1 %

Myyntituotot; 68 498; 19 %

Jäsenkuntien rahoitusosuus; 249 900; 70 %

Tuotot yhteensä 358 milj. uroa


Toimintakulut:

Toimintakulut kasvavat talousarviossa 3,1 prosenttia kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Toimintakulujen keskimääräinen kasvu on ollut vuosina 2005 – 2011 yh-teensä 5,2 prosenttia, kun mukana on maakunnan koko toiminta myös liikelaitokset. Henkilöstökulut kasvavat 2,9 % eli 5,4 miljoonaa euroa. Tästä liikelaitosten osuus on 0,4 miljoonaa euroa. Palkan korotuksiin on varattu 2,5 prosenttia kuluvan vuoden ar-vioidusta toteutumistasosta. Lisäksi palkkauksen yhdenmukaistamista varten on va-rattu 0,2 miljoonaa euroa. Uusia virkojen ja toimien perustamiseen ei ole määräraho-ja. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintamenoista on 54 prosenttia. Palvelujen ostot kasvavat 2,5 miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia kuluvan vuoden ole-tetusta toteumasta laskien. Aineiden ja tarvikkeiden osalta on varauduttu 4,7 prosen-tin kasvuun, mikä vastaa 1,2 miljoonan euron kasvua. Avustuksissa on varauduttu vain 0,5 prosentin kasvuun. Vuokrat kasvavat n. 1,3 miljoonaa euroa (7,2 prosenttia). Tästä rakennusten vuokrien osuus on 0,9 miljoonaa euroa ja leasingvuokrien osuus 0,4 milj. euroa.

Toimintakulut lajeittain2012

Henkilöstökulut; 191 116; 54 %

Asiakaspalvelujen ostot; 47 897; 14 %

Muut palvelujen ostot; 47 548; 14 %

Aineet ja tavarat; 27 172; 8 %

Avustukset; 17 120; 5 %

Vuokrat; 18 662; 5 %

Muut kulut; 1 378; 0 % Kulut yhteensä 351 milj. euroa


3.7 Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA (kuntayhtymä ja liikelaitokset)

1000 € 2009 2010 E2011 TA 2012 2013 2014 2015Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 428 7 259 1 319 6 926 5 364 6 284 7 208 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 4

9 432 7 259 1 319 6 926 5 364 6 284 7 208Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 9 977 7 200 7 700 13 800 10 750 10 650 10 650 Rahoitusosuudet Luovutustulot

9 977 7 200 7 700 13 800 10 750 10 650 10 650Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta -545 59 -6 381 -6 874 -5 386 -4 366 -3 442

Rahoituksen kassavirtaLainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos -1 333 -1 350 -1 100 9 000 7 000 7 000 7 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -50

-1 383 -1 350 -1 100 9 000 7 000 7 000 7 000

Oman pääoman muutokset 1 672 0 1 231 1 437 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 276

Rahavarojen muutos 4 020 -1 291 -6 250 3 563 1 614 2 634 3 558

Kassavara 31.12. 17 561 16 270 10 020 13 583 15 197 17 831 18 755 Kassavarat 1.1. 13 541 17 561 16 270 10 020 13 583 15 197 15 197

4 020 -1 291 -6 250 3 563 1 614 2 634 3 558 Oman pääoman muutos vuosina 2009 - 2012 sisältää kuntien osuuden alijäämän kattamiseen RAHOITUSLASKELMA (pl. liikelaitokset)

1000 € 2009 2010 E 2011 TA 2012 2013 2014 2015Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 808 6 508 -1 026 4 046 4 122 5 037 6 030 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 4 265

7 812 6 773 -1 026 4 046 4 122 5 037 6 030Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 9 123 6 368 6 400 12 900 10 300 10 200 10 200 Rahoitusosuudet Luovutustulot -104

9 123 6 264 6 400 12 900 10 300 10 200 10 200Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta -1 311 509 -7 426 -8 854 -6 178 -5 163 -4 170

Rahoituksen kassavirtaAntolainauksen muutokset -36Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos -1 333 -1 108 -1 100 9 000 7 000 7 000 7 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -50

-1 383 -1 144 -1 100 9 000 7 000 7 000 7 000

Oman pääoman muutokset 1 672 0 1 231 1 437 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 701 476

Rahavarojen muutos 2 679 -159 -7 295 1 583 822 1 837 2 830

Kassavara 31.12. 13 898 13 739 6 444 8 027 8 849 10 686 13 516 Kassavarat 1.1. 11 219 13 898 13 739 6 444 8 027 8 849 10 686

2 679 -159 -7 295 1 583 822 1 837 2 830

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 42 3.8 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet

Taloussäännön mukaan talousarvion laadinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategiset päämäärät ja taloussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Maakuntaval-tuusto asettaa toimialoille tulosaluekohtaiset ja toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa nii-den toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. Taloussuunnitelma laaditaan vähintään kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investoinneista ja käyttöomaisuushankinnoista laaditaan vähin-tään kolmen vuoden suunnitelma. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti ja rakenteena käytetään maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja lautakuntien hy-väksymiä organisaatiorakenteita. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon brut-tomääräisinä. Talousarvion muusta sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman tulosalueille määräraho-jen ja tuloarvioiden osalta bruttona. Maakuntavaltuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat hyväksyy alaisensa toiminnan osalta maakuntahallitus ja ko. lautakunta. Talousarvio 2012 on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimialoittain toimintakat-teen osalta. Investointien osalta sitovuustaso on kunkin toimialan nettomääräraha. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää maakuntavaltuusto, jos määrärahat ylit-tyvät tai toiminnalliset tavoitteet alittuvat toimielimen toimintakatteen osalta. Muista käyttösuunnitelmien muutoksista päättää kukin toimielin toimintansa osalta.


4 KÄYTTÖTALOUSOSA 2012 – 2015 TULOSALUEITTAIN TALOUSARVIOKÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (sis. liikelaitokset ilman eliminointeja)

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ

Ennuste 2011

1 000 € TP 20101-9 kk tot mukaan TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015

TOIMINTATUOTOT 330 543 341 342 342 066 3,5 358 250 4,7 367 245 379 610 392 360 Myyntituotot 296 296 301 641 302 288 2,0 318 398 5,3 325 974 336 846 348 038 ./. Jäsenkunnilta 230 720 236 700 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 272 500 284 500 Maksutuotot 21 206 24 636 24 508 15,6 25 469 3,9 26 469 27 510 28 592 Tuet ja avustukset 9 225 11 963 12 025 30,4 10 879 -9,5 11 183 11 516 11 865 Muut tuotot 3 816 3 102 3 245 -15,0 3 504 8,0 3 618 3 739 3 865TOIMINTAKULUT 322 264 335 052 340 502 5,7 350 893 3,1 361 275 372 328 383 791 Palkat ja palkkiot 140 973 144 251 147 960 5,0 152 712 3,2 157 521 162 110 166 891 Henkilösivukulut 34 828 37 157 37 725 8,3 38 404 1,8 39 144 40 369 41 610 Henkilöstökulut 175 801 181 408 185 685 5,6 191 116 2,9 196 664 202 481 208 501 Asiakaspalvelujen ostot 44 141 44 005 47 629 7,9 47 897 0,0 49 813 51 805 53 878 Muut palvelujen ostot 42 490 47 376 45 349 6,7 47 548 4,8 48 612 49 717 50 861 Palvelujen ostot 86 631 91 381 92 978 7,3 95 445 2,7 98 425 101 522 104 739 Aineet ja tavarat 26 111 26 162 25 951 -0,6 27 172 4,7 27 988 28 891 29 830 Avustukset 16 210 17 252 17 043 5,1 17 120 0,4 17 803 18 515 19 254 Vuokrat 15 957 17 305 17 412 9,1 18 662 7,2 19 049 19 542 20 054 Muut kulut 1 554 1 544 1 433 -7,8 1 378 -3,8 1 345 1 378 1 414TOIMINTAKATE 8 279 6 290 1 564 -81,1 7 357 370,5 5 970 7 283 8 568 Rahoituskulut ja -tuotot -200 -255 -245 22,5 -431 75,9 -607 -999 -1 360VUOSIKATE 8 079 6 035 1 319 -83,7 6 926 425,3 5 363 6 285 7 208POISTOT -4 796 -4 451 -5 033 4,9 -5 317 5,6 -5 435 -6 319 -7 214SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS 3 283 1 584 -3 714 -213,1 1 609 -143,3 -71 -35 -6VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 80 80 80 0,0 80 0,0 75 35 6TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 3 363 1 664 -3 634 -208,1 1 689 -146,5 4 0 0

Muutos ENN -11/

TA-12%KS 2011

Muutos TP -10/ENN -11

%

TALOUSARVIOKÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (ilman KA0 ja TTH)

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 285 521 295 048 295 772 3,6 311 282 5,2 323 057 336 243 349 734 Myyntituotot 253 059 257 928 258 575 2,2 273 068 5,6 283 351 294 987 306 864 ./. Jäsenkunnilta 230 720 236 700 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 272 500 284 500 Maksutuotot 21 206 24 636 24 508 15,6 25 469 3,9 26 469 27 510 28 592 Tuet ja avustukset 8 114 9 722 9 784 20,6 9 536 -2,5 9 900 10 279 10 673 Muut tuotot 3 142 2 762 2 905 -7,5 3 209 10,5 3 336 3 468 3 604TOIMINTAKULUT 278 796 291 396 296 561 6,4 306 808 3,5 318 332 330 212 342 348 Palkat ja palkkiot 119 770 123 855 127 108 6,1 131 173 3,2 135 986 140 984 146 024 Henkilösivukulut 30 189 31 630 32 270 6,9 33 228 3,0 34 470 35 743 37 030 Henkilöstökulut 149 959 155 485 159 378 6,3 164 401 3,2 170 456 176 727 183 054 Asiakaspalvelujen ostot 44 138 44 005 47 629 7,9 47 895 0,0 49 811 51 803 53 875 Muut palvelujen ostot 33 814 38 202 36 217 7,1 38 704 6,9 40 106 41 461 42 851 Palvelujen ostot 77 952 82 207 83 846 7,6 86 599 3,3 89 916 93 264 96 726 Aineet ja tavarat 22 834 23 504 23 315 2,1 24 403 4,7 25 339 26 332 27 361 Avustukset 16 196 17 225 17 016 5,1 17 106 0,5 17 790 18 502 19 242 Vuokrat 10 878 11 846 11 988 10,2 13 184 10,0 13 737 14 251 14 784 Muut kulut 977 1 129 1 018 4,2 1 115 9,5 1 094 1 136 1 181TOIMINTAKATE 6 725 3 652 -789 -111,7 4 474 -666,8 4 725 6 032 7 385 Rahoituskulut ja -tuotot -217 -237 -237 9,2 -428 80,6 -603 -995 -1 356VUOSIKATE 6 508 3 415 -1 026 -115,8 4 046 -494,2 4 122 5 037 6 029POISTOT -4 027 -3 615 -4 197 4,2 -4 448 6,0 -4 541 -5 471 -6 481SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS 2 481 -200 -5 223 -310,5 -402 -92,3 -418 -434 -452VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2 481 -200 -5 223 -310,5 -402 -92,3 -418 -434 -452

Muutos ENN -11/

TA-12%KS 2011

Muutos TP -10/

ENN -11 %

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 44 4.1 Maakuntavaltuusto

Strategiakartta 2011 – 2014 Inhimilliset Organisaation

päämäärät päämäärät Näkökulma Kainuun

elinvoima Asiakas ja

asukas Talous

Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat

Henkilöstö ja uudistuminen

Kaavio 1. Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiakartta 2011 – 2014. Strategiset päämäärät näkökulmittain.

Perustehtävä

Edistämme alueemme elinvoimaa, kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vastaamme alueemme suunnittelusta ja kehittämisestä sekä elinkeinoelämän edellytysten vahvistamisesta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys-, koulutus- ja muut pal-velut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Arvot Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vas-tuullisuus, Tuloksellisuus

Visio 2015 Kainuun maakunta on arvostettu edelläkävijä alueensa kehittäjänä ja palveluiden järjestäjänä.

Vankka tulevaisuu-den usko

Aluetalouden vahvistaminen

Tyytyväinen asiakas Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kainuulainen

Kustannustehok-kuus

Tasapainoinen talous

Lisäarvoa asiakkail-le

Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja joh-taminen

Henkilöstön hyvin-vointi

Osaava ja motivoi-tunut henkilöstö

Johtamis-järjestel-män toimi-vuus


Asiakas ja asukas

Strategiset pää-määrät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa)

Kriittiset menestys-tekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään)

Toimenpiteet 2011 (mitä on tehtävä sitovi-en tavoitteiden toteu-tumiseksi ja kuka to-teuttaa)

Mittarit/ arviointikri-teerit (millä sitovien tavoittei-den onnistumista ja toteutumista mitataan)

Hyvinvoiva ja toi-mintakykyinen kai-nuulainen

Terveydentilan ja toimintakyvyn para-neminen Osaamistason pa-rantaminen

Tutkimusnäyttöön perustuvat menetel-mät sairauksien en-naltaehkäisyssä ja hoidossa on valittu ja otettu käyttöön. (Sosi-aali- ja terveystoimiala) Korkea-asteen kou-lutuksen edunvalvon-ta (suunnittelu ja kehittä-minen tulosalue sekä koulutustoimiala) Aloituspaikkojen mitoitus suhteessa kysyntään (koulutus-toimiala)

Kansantautien 1) vakioitu summain-deksi laskee yhden yksikön vuosittain nykyisestä arvosta 130,3 / 100 (v. 2010) Sairastavuus 2) vaki-oitu indeksi laskee yhden yksikön vuo-dessa nykyisestä arvosta 120,1 (v. 2010). Seurataan pitkällä aikavälillä. Koulutusindeksi 3) kasvaa (vuonna 2009 Kainuun arvo oli 285 ja koko maan 330 Peruskoulun päättä-neet jatkavat toisella asteella 100%

Tyytyväinen asia-kas

Palvelujen saata-vuus, laatu ja vaikut-tavuus - sujuva arki Osallisuuden kehit-täminen

Laatu (toimin-ta)järjestelmän toteu-tus (toimialat ja yhteiset palvelut) Asiakaspalautetta ja seurantatutkimuksia hyödynnetään järjes-telmällisesti (toimialat ja maakuntahallituksen alainen toiminta)

Hoito- ja palveluta-kuu toteutuu Asiakaspalaute-kyselyjen tulosten taso pysyy vähintään ennallaan

1) Kansantautien summaindeksi muodostuu suomalaisten kansantaudeista, joita ovat diabetes, psykoo-sit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine ja sepelvaltimotauti. Koko maan arvo on 100. 2) Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan väestön keskiarvoa kuvaa indeksi arvo 100. 3) Koulutusindeksi määritetään Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan.


Strategiset pää-määrät

Kriittiset menestys-tekijät

Toimenpiteet 2011

Mittarit/ arviointikri-teerit

Osaava ja motivoitu-nut henkilöstö

Työuran kestävä jatkuva oppiminen

Uusi henkilöstöstra-tegia 2013 - 2016 laaditaan (henkilöstö-hallinto ja työyksiköt)

Henkilöstöstrategia 2013 - 2016 on laa-dittu.


Ammattitaitoisen henkilöstön saata-vuus

Kainuun maakunnan vetovoimaa työpaik-kana tehostetaan uudella otteella (toimi-alat, henkilöstöhallinto, viestintä ja markkinointi)

Avoimien avainteh-tävien täyttöaste on parempi kuin vuonna 2011

Henkilöstön työhy-vinvointi

Henkilöstön hyvä toimintakyky ja työ-tyytyväisyys Henkilöstön vahva osallistuminen ja hyvä sitoutuneisuus

Ennaltaehkäisevä toiminta ja työsuoje-lutyö (työyksiköt) Sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen (työyk-siköt)

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vä-henevät, (v. 2010: sairauspoissaolot olivat 12,2 päi-vää/henkilötyövuosi ja tapaturmia oli 278 kpl) Keskimääräinen eläkkeelle siirty-misikä nousee 0,5 vuotta/vuosi (vuonna 2010 arvo oli 60,0 v)




Toimenpiteet Mittarit/ arviointikri-teerit

Lisäarvoa asiakkaille Asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut

Palvelutuotannon vaikuttavuuden pa-rantaminen (toimialat)

koulutus, ammatilli-nen; KAO sijoittuu suurten oppilaitosten joukos-sa kymmenen par-haan joukkoon OKM:n tulokselli-suusmittauksessa. Koulutus, lukiot; Yli-oppilaista sijoittuu välittömästi tutkinto-tavoitteisiin korkea-asteen opintoihin vähintään 39,0 % (38.3% vuonna 2009) Sote: Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot ovat alle 91/100 (ko-ko maan keskiarvo on 100, Kainuun arvo vuonna 2009 oli 91/100)

Johtamisjärjestelmän toimivuus

Selkeät pelisäännöt ja niiden noudatta-minen Vuorovaikutteinen johtamiskulttuuri

Esimies- ja johtamis-koulutushanke toteu-tetaan (henkilöstöpalve-lut) Ryhmän johtajien kokoukset

Hanketta on toteutet-tu.


Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja johta-minen

Hyvä esimiestoiminta Kehittämiskeskuste-lut (toimialat ja maakun-tahallituksen alaiset tulos-alueet)

Kehittämiskeskuste-luiden käyntiaste 100%

Talous



Toimenpiteet


Tasapainoinen talo-us

Peruskuntien talou-den tila Maakunnan tulojen ja menojen tasapai-no

Ennakointi ja kun-tayhteistyö (talouspal-velut vastuualue)

Talousarvio toteutuu Menojen kasvu <= tulojen kasvu

Kustannustehokkuus

Palvelujen tarpeen ja toimenpiteiden yh-teensovittaminen

Palvelujen tuotteis-taminen ja kustan-nuslaskentajärjes-telmän luominen (talouspalvelut vastuu-alue)

Sosiaali- ja tervey-denhuollon tarveva-kioidut menot < 91/100 Nuorisoasteen VOS (valtion maksuosuus) kattaa lukioiden ku-luista 90 %. Kainuun ammat-tiopisto -liikelaitoksen ylijäämätavoite on 1,000 M€ ja Kainuun Työterveys -liikelai-toksen ylijäämätavoi-te on 0,400 M€.

Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Aluetalouden vahvis-taminen

Vireä elinkeinoelä-mä. Kainuun menes-tyy maakuntien jou-kossa Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Maakuntaohjelman ja erillisstrategioitten toteuttaminen, elin-keino- ja työvoima-politiikan toteutus (suunnittelu ja kehittämi-nen tulosalue ja yhteistyö-kumppanit) Edunvalvonta (suunnittelu ja kehittämi-nen tulosalue) Ajantasainen maa-kuntakaavoitus sekä liikenne- ja tietolii-

Työllisyysaste para-nee ja työttömyys vähenee. Vuoden 2010 arvot olivat: Työllisyysaste: 61,8 % (koko maa 67,8 %) ja Työttömyysas-te: 9,1 % (koko maa 8,5 %) Perustettujen uusien yritysten määrä χ2012 ≥ χ2011 Vuonna 2010 perustettiin 173 uutta yritystä. Edunvalvontateemo-jen toteutumisen arviointi Maankäytön suunnit-telu toteutuu työ-


kennejärjestelmän kehittäminen (suunnit-telu ja kehittäminen tulos-alue)

suunnitelman mu-kaan


Kansalaisten luotta-mus tulevaisuuteen-sa Kainuussa Terve yhteiskuntara-kenne, väestökehitys

Elinkeino- ja työlli-syyspolitiikan toteut-taminen (suunnittelu ja kehittäminen tulosalue) Arjen palvelujen turvaaminen ja kehit-täminen (toimialat)

Syntyneet lapset >= edellisenä vuonna syntyneet lapset (vuonna 2010 syntyi 768 lasta) Väkiluku >= tilasto-keskuksen ennuste (väkiluku 31.12.2010 oli 82041)

MAAKUNTAVALTUUSTOEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKULUT 123 172 172 39,8 164 -4,7 171 177 184 Palkat ja palkkiot 75 100 100 33,3 100 0,0 104 108 112 Henkilösivukulut 4 4 4 0,0 0 -100,0 0 0 0 Henkilöstökulut 79 104 104 31,6 100 -3,8 104 108 112 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 43 63 63 46,5 58 -7,9 60 63 65 Palvelujen ostot 43 63 63 46,5 58 -7,9 60 63 65 Aineet ja tavarat 0 1 1 0,0 1 0,0 1 1 1 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 1 2 2 100,0 2 0,0 2 2 2 Muut kulut 0 2 2 0,0 3 50,0 3 3 3TOIMINTAKATE -123 -172 -172 39,8 -164 -4,7 -171 -177 -184 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -123 -172 -172 39,8 -164 -4,7 -171 -177 -184POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -123 -172 -172 39,8 -164 -4,7 -171 -177 -184VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -123 -172 -172 39,8 -164 -4,7 -171 -177 -184

Muutos TP -10/

ENN -11 %KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%

4.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi

Vastuuhenkilö: Sisäinen tarkastaja Harri Turkulainen Perustehtävä

Kuntalain 71 §:n mukaisesti tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastuksen hoitaa julkishallinnon ja -talouden tilintar-kastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö), jonka valtuusto on valinnut tarkastuslau-takunnan esityksestä. Tilintarkastus hoidetaan kuntalain, hyvän tilintarkastustavan ja yhteisössä käytettyjen standardien mukaan.

Arvot Tarkastuslautakunta toimii oikeudenmukaisesti ja tapapuolisesti arvioitavien kohteidensa suh-teen. Tarkastuslautakunnan toiminta on avointa ottaen kuitenkin huomioon ne reunaehdot, joita tehtävän hoidossa käytävien keskustelujen luottamuksellisuus ja mahdollisesti salassa pidettä-vyys edellyttävät.


Visio 2015 Tarkastustoimi tukee, ohjaa ja valvoo, että toimialat ja tulosalueet täyttävät palvelujen järjestä-miselle asetetut vaatimukset maakuntavaltuuston tahtoa toteuttaessaan sekä varmistaa kirjan-pidon oikeellisuuden ja turvaa toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden.

Asiakas ja asukas

Strategiset päämää-rät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa)


Toimenpiteet (mitä on tehtävä sitovi-en tavoitteiden toteutu-miseksi ja kuka toteut-taa)


Tyytyväiset asiakkaat Maakuntaan tehtävät tutustumis- ja arvioin-tikierrokset

Lautakunnan työoh-jelma

Kokouksista vähin-tään 25 % pidetään Kajaanin ulkopuolella


Strategiset päämää-rät


Toimenpiteet


Osaava ja motivoitu-nut henkilökunta (~ tarkastuslautakunta)

Koulutustarjonnan hyödyntäminen

Koulutustarjonnan seuraaminen ja tuo-minen lautakunnan käsittelyyn

Koulutuksiin osallis-tuminen, vähintään 2 pv/jäsen




Toimenpiteet


Lisäarvo asiakkaille Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja johta-minen

Mittariston kehittymi-nen Lautakunnan ja val-tuuston sekä hallituk-sen puheenjohtajis-ton vuoropuhelu Yhteistyö muiden tarkastusltk:n kanssa

Arviointikertomuksen riittävän laaja käsitte-ly Palautetilaisuuksien järjestäminen Lautakunnan työoh-jelma

Arviointikertomuksen sisällön kehittyminen Palaute puheenjohta-jistolta 1 maakunnallinen yhteiskoulutus tai kokous

Talous



Toimenpiteet


Kustannustehokkuus Voimavarojen oikea kohdentaminen

Talousarvion toteu-tuman seuranta ja analysointi

Voimavarojen seu-ranta säännöllisesti (väh. 3 krt/v)


TARKASTUSLAUTAKUNTAEnnuste

2011

1 000 €1-9 kk tot mukaan

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKULUT 55 96 96 74,5 90 -6,3 94 97 101 Palkat ja palkkiot 11 12 12 9,1 13 8,3 14 14 15 Henkilösivukulut 0 1 1 0,0 0 -100,0 0 0 0 Henkilöstökulut 11 13 13 18,2 13 0,0 14 14 15 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 41 79 79 92,7 72 -8,9 75 78 81 Palvelujen ostot 41 79 79 92,7 72 -8,9 75 78 81 Aineet ja tavarat 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 3 4 4 33,3 5 25,0 5 5 6 Muut kulut 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKATE -55 -96 -96 74,5 -90 -6,3 -94 -97 -101 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -55 -96 -96 74,5 -90 -6,3 -94 -97 -101POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -55 -96 -96 74,5 -90 -6,3 -94 -97 -101VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -55 -96 -96 74,5 -90 -6,3 -94 -97 -101

TP 2010


% TA 2012 TS 2013KS 2011 TS 2015TS 2014

Muutos ENN -11/

TA-12%

Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 TA 2012

tavoite Asukas, asiakas

Kokouksia Kajaanin ulko-puolella (%)

18,1 % 36,3 % 25 % 25 %

Henkilöstö ja uudistu-minen

Koulutuspäiviä/jäsen 2,4 (17 pv yhteensä)

2,6 (18 pv yhteensä)

3 2

Johtaminen, palvelui-den järjestäminen ja tuotantotavat

Maakunnallinen yhteiskoko-us tai -koulutus

1 0 1 1

Talous

Raportointikerrat lautakun-nalle

3 4 3 3

Kainuun elinvoima

Ei käytössä - - - -

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 51 4.3 Maakuntahallitus Vastuuhenkilö: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen

MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 236 425 242 656 243 356 2,9 257 236 5,7 267 628 279 382 291 645 Myyntituotot 234 587 240 408 241 008 2,7 254 724 5,7 265 016 276 665 288 819 ./. Jäsenkunnilta 230 720 236 700 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 272 500 284 500 Maksutuotot 21 5 5 -76,2 49 880,0 51 53 55 Tuet ja avustukset 1 141 1 711 1 711 50,0 1 787 4,4 1 858 1 933 2 010 Muut tuotot 676 532 632 -6,5 676 7,0 703 731 760TOIMINTAKULUT 21 663 23 612 23 012 6,2 24 716 7,4 25 705 26 733 27 802 Palkat ja palkkiot 8 580 8 872 8 872 3,4 9 221 3,9 9 590 9 973 10 372 Henkilösivukulut 2 203 2 400 2 400 8,9 2 455 2,3 2 553 2 655 2 762 Henkilöstökulut 10 783 11 272 11 272 4,5 11 676 3,6 12 143 12 629 13 133 Asiakaspalvelujen ostot 2 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 5 532 6 629 6 129 10,8 6 509 6,2 6 769 7 040 7 322 Palvelujen ostot 5 534 6 629 6 129 10,8 6 509 6,2 6 769 7 040 7 322 Aineet ja tavarat 3 405 3 345 3 345 -1,8 3 735 11,7 3 884 4 040 4 201 Avustukset 177 206 206 16,6 255 23,5 265 276 287 Vuokrat 1 275 1 482 1 482 16,2 1 950 31,6 2 028 2 109 2 193 Muut kulut 489 678 578 18,2 591 2,2 615 639 665TOIMINTAKATE 214 762 219 044 220 344 2,6 232 520 5,5 241 924 252 649 263 843 Rahoituskulut ja -tuotot -216 -237 -237 9,7 -428 80,6 -603 -995 -1 356VUOSIKATE 214 546 218 807 220 107 2,6 232 092 5,4 241 321 251 654 262 487POISTOT -1 859 -1 485 -1 685 -9,4 -1 841 9,3 -1 915 -2 800 -3 739SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS 212 686 217 322 218 422 2,7 230 251 5,4 239 406 248 854 258 748VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 212 686 217 322 218 422 2,7 230 251 5,4 239 406 248 854 258 748LisättyAsiamiespalvelut; nettokustannus Potilaskertomusarkisto; nettokustannus


%TP 2010 TA 2012KS 2011 TS 2013 TS 2015TS 2014

Muutos ENN -11/

TA-12%

MAAKUNTAHALLITUSEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 231 106 237 000 237 600 2,8 251 151 5,7 261 300 272 800 284 800 Myyntituotot 231 060 237 000 237 600 2,8 251 151 5,7 261 300 272 800 284 800 ./. Jäsenkunnilta 230 720 236 700 237 300 2,9 249 900 5,3 261 000 272 500 284 500 Maksutuotot 14 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 32 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKULUT 1 096 1 461 1 261 15,1 1 350 7,1 1 404 1 460 1 519 Palkat ja palkkiot 278 271 271 -2,5 247 -8,9 257 267 278 Henkilösivukulut 49 60 60 22,4 43 -28,3 45 47 48 Henkilöstökulut 327 331 331 1,2 290 -12,4 302 314 326 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 533 839 639 19,9 752 17,7 782 813 846 Palvelujen ostot 533 839 639 19,9 752 17,7 782 813 846 Aineet ja tavarat 20 6 6 -70,0 5 -16,7 5 5 6 Avustukset 169 200 200 18,3 255 27,5 265 276 287 Vuokrat 5 3 3 -40,0 0 -100,0 0 0 0 Muut kulut 42 82 82 95,2 48 -41,5 50 52 54TOIMINTAKATE 230 010 235 539 236 339 2,8 249 801 5,7 259 896 271 340 283 281 Rahoituskulut ja -tuotot -201 -235 -235 16,9 -428 82,1 -603 -995 -1 356VUOSIKATE 229 809 235 304 236 104 2,7 249 373 5,6 259 293 270 345 281 925POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0SATUNNAISET TUOTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS 229 809 235 304 236 104 2,7 249 373 5,6 259 293 270 345 281 925VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 229 809 235 304 236 104 2,7 249 373 5,6 259 293 270 345 281 925


%KS 2011TP 2010 TA 2012 TS 2013 TS 2015TS 2014

Muutos ENN -11/

TA-12%

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 52 4.4 Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Vastuuhenkilö: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen

Perustehtävä Tulosalue vastaa alueiden kehittämislaissa, maakäyttö- ja rakennuslaissa, Kainuun hallintoko-keilulaissa ja aluehallinnon uudistamista koskevassa lainsäädännössä maakunnan liitolle määri-tetyistä tehtävistä, maakunnan viestinnästä ja markkinoinnista sekä kuntayhtymän strategiasta.

Arvot Vastuullinen asiantuntemus, avoin vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus

Visio 2015 Tulosalue on arvostettu Kainuun kehittäjä ja haluttu yhteistyökumppani

Asiakas ja asukas





Vaikuttava toiminta (hyvinvoiva ja toimintaky-kyinen kainuulainen) Asiantunteva, ripeä ja tasa-arvoinen palve-lu. (tyytyväinen asiakas)

Toimiva vuorovaiku-tus asukkaiden ja yhteistyöryhmien kesken. Toimivat yhteistyö-verkostot

Sidosryhmäkysely otetaan käyttöön. Viestintäkanavia käy-tetään tehokkaasti. Kansalaisvaikutta-misasioiden näky-vyyden parantaminen Päätösten vaikutus-ten ennakkoarvioin-nin toteutus Maakuntasuunnitel-man ja -ohjelman laatimisprosessi Hankeasioiden käsit-tely hanketiimin ja rahoitusryhmän kaut-ta.

Sidosryhmäkysely on otettu käyttöön stra-tegiaryhmässä. Omat julkaisut ilmes-tyvät vuosisuunnitel-man mukaisesti. Kansalaisvaikuttami-sen ohjelman mu-kaisten toimenpitei-den toteutuminen. Ennakkoarviointiohje on laadittu ja otettu käyttöön Laatimisprosessi toteutuu työsuunni-telman mukaisesti Käsittelyajat, hanke-hakemukset 3 kk kuluessa ja maksa-tukset 30 päivän ku-luessa siitä, kun asiapaperit on kun-nossa.




Toimenpiteet


Osaavaa ja motivoi-tunut henkilöstö (osaava ja motivoitunut henkilöstö)

Kehittämishaluinen ja motivoitunut henkilös-tö

Kehityskeskustelut käydään kattavasti.

Kehityskeskustelut on käyty vuoden 2012 huhtikuun loppuun mennessä ja sovitut kehittämistoimenpi-teet on tehty


Henkilöstön hyvä työhyvinvointi (henkilöstön työhyvinvointi)

Toimiva vuorovaiku-tus.

Henkilöstöä kannus-tetaan osaamisen kehittämiseen. Tulosalueen palaverit ja tilaisuudet pidetään kuukausittain Työhyvinvointikartoi-tus määräajoin (2 vuoden välein, kartoi-tusvuodet ovat 2010 ja 2012).

Henkilöstötilinpäätök-sen koulutuspäivät χ2012 ≥ χ2011 . Tulosalueen palave-reja pidetään kuu-kausittain. Kokonaistulos on χ2012 ≥ χ2010




Toimenpiteet


Kuntayhtymän stra-tegia ohjaa toimintaa ja kustannustehok-kuutta. (hyvä esimiestoiminta ja johtaminen; johtamisjärjes-telmän toimivuus) Yhteistyöprosessit ovat sujuvia ja niihin on sitouduttu. (lisäarvoa asiakkaille)

Toimiva vuorovaikut-teinen johtamis- ja tiimijärjestelmä. Sidosryhmäyhteis-työn toimivuus sekä osallistavat, kiinnos-tavat ja avoimet yh-teistoiminta-foorumit

Esimieskoulutukseen osallistuminen Sisäisen organisaati-on selkeyttäminen. Tulosyksiköiden ul-koisen ja sisäisen yhteistyön organi-sointi ja kehittäminen

Vähintään 1 osallistu-ja/tulosyksikkö Tulosalueen organi-saatio ja tehtävänku-vaukset on tarkistettu Strategiaryhmän sekä ennakointi- ja seurantaryhmän ko-koukset pidetään vähintään 2 kertaa vuodessa.

Talous



Toimenpiteet


Käytettävissä on sopivat resurssit toi-minnan menestyk-sekkääseen hoitami-seen. (tasapainoinen talous ja kustannustehokkuus)

Onnistunut toiminnan ja talouden suunnitte-lu, joka mahdollistaa laadukkaan toimin-nan ja kehittämisen.

Ennakointi sekä toi-minnan ja talouden seuranta. Resurssien kustan-nustehokas käyttö

Talousarviossa py-syminen.

Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Kainuun aluetalou-den, kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvis-taminen. (aluetalouden vahvistami-nen)

Vireä elinkeinoelämä. Kainuu menestyy maakuntien joukossa. Onnistunut edunval-vonta

Maakuntaohjelman ja erillisstrategioitten toteuttaminen, elin-keino- ja työvoimapo-litiikan toteutus Edunvalvontateemo-jen ajaminen.

Maakuntaohjelman seurantaraportti ja -indikaattorit Edunvalvontateemo-jen toteutumisen arviointi


Vahvistaa kainuulais-ten tulevaisuudenus-koa (vankka tulevaisuuden usko)

Elinkeinojen kasvu ja uusiutuminen

Elinkeino- ja työlli-syyspolitiikan toteut-taminen

Maakuntaohjelman seurantaraportti ja -indikaattorit

SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 424 960 960 126,4 1 044 8,8 1 086 1 129 1 174 Myyntituotot 1 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 410 960 960 134,1 1 044 8,8 1 086 1 129 1 174 Muut tuotot 13 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKULUT 1 868 2 801 2 501 33,9 2 725 8,9 2 834 2 947 3 065 Palkat ja palkkiot 1 095 1 224 1 224 11,8 1 205 -1,6 1 253 1 303 1 355 Henkilösivukulut 227 308 308 35,7 293 -4,9 305 317 330 Henkilöstökulut 1 322 1 532 1 532 15,9 1 498 -2,2 1 558 1 620 1 685 Asiakaspalvelujen ostot 2 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 435 1 029 729 67,6 1 016 39,4 1 057 1 099 1 143 Palvelujen ostot 437 1 029 729 66,8 1 016 39,4 1 057 1 099 1 143 Aineet ja tavarat 44 79 79 79,5 66 -16,5 69 71 74 Avustukset 0 6 6 0,0 0 -100,0 0 0 0 Vuokrat 50 100 100 100,0 94 -6,0 98 102 106 Muut kulut 15 55 55 266,7 51 -7,3 53 55 57TOIMINTAKATE -1 444 -1 841 -1 541 6,7 -1 681 9,1 -1 748 -1 818 -1 891 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -1 444 -1 841 -1 541 6,7 -1 681 9,1 -1 748 -1 818 -1 891POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -1 445 -1 841 -1 541 6,7 -1 681 9,1 -1 748 -1 818 -1 891VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 445 -1 841 -1 541 6,7 -1 681 9,1 -1 748 -1 818 -1 891

TP 2010 KS 2011 TS 2013

Muutos TP -10/

ENN -11 % TA 2012 TS 2014 TS 2015

Muutos ENN -11/

TA-12%

Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 TA 2012 Asiakas ja asukas Omat julkaisut ilmestyvät säännöllisesti vuosittaisen viestintäsuunnitelman mu-kaisesti. Yksi uusi vuorovaiku-tuselementti on otettu käyt-töön.

5 lehteä 6 uutiskirjettä Facebook Blogien kokei-lu

4 lehteä 8 uutiskirjettä 2 henkilöstö-lehteä

Hankeasioiden käsittelyajat hankehakemukset /maksatukset

3 kk/30 pv n. 3 kk/30 pv (kaksi hanket-ta meni pit-käksi)

3 kk/30 pv 3 kk/30 pv


Tulosalueen palaverit 16 10 9 9

Työhyvinvointimittaus (joka 2 vuosi)

ka 3,36 (Tulos pa-rempi kuin edellinen)

Tulos parem-pi kuin edelli-nen

Kehityskeskustelut 1 x /vuosi/huhtikuun loppuun mennessä.

käyty osittain 100 % 100 % 100 %

HTV2 21 24 27 (ennuste) 24

Talous


Vuosisuunnitelman toteu-tumisaste ja talousarviossa pysyminen.

73,3 % 82,3 % Talousarvios-sa pysyminen

Talousarvios-sa pysyminen

4.5 Yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi

Perustehtävä Tuotamme ja järjestämme maakunnalle ja kunnille kilpailukykyiset tukipalvelut: hallintopalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tekniset palvelut, materiaalipalvelut, kuljetuspalvelut, ravintopalvelut ja asiamiespalvelut.

Arvot Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuulli-suus, Tuloksellisuus

Visio 2015 Yhteiset palvelut on keskitetysti johdettu ja hajautetusti toimiva palveluyksikkö, joka kykenee kilpailukykyisesti tarjoamaan palveluja julkishallinnolle

Asiakas ja asukas





Tyytyväiset asiak-kaat, jotka saavat lisäarvoa palveluis-tamme

Toimivat, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut.

Pyydetään kehittäjä-asiakkaita mukaan suunnitteluun (vastuu-aluepäälliköt)

Asiakastyytyväisyys-kyselyn tulos on > 3,5 (2010).




Toimenpiteet


Henkilöstön työhyvin-vointi

Henkilöstön hyvä toimintakyky ja työ-tyytyväisyys Henkilöstön vahva osallistuminen ja hyvä sitoutuneisuus

Ennaltaehkäisevä toiminta ja työsuojelu-työ (työyksiköt) Sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen (työyksi-köt)

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vä-henevät < 200 htv. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee 0,5 vuot-ta/vuosi > 60 vuotta




Toimenpiteet


Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja johta-minen

Hyvä esimiestoiminta

Kehityskeskustelut Kehittämiskeskuste-luiden käyntiaste 100 %

Talous



Toimenpiteet


Kustannustehokkuus

Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti

Hyödynnetään luon-nollista poistumaa

- Palkkalaskelman hinta ≤ 14,00 €


toimintaprosesseja muuttamalla.

- Tositteen hinta ≤ 1,40 € - Asiakaskuljetuksien hinta < 1,72 €/km ja kyydissä > 1,5 hen- kilöä/matka - Potilasaterian päivän hinta ≤ 13,80 € (2011)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012: Hallintopalvelut: Selvitetään kuntien halukkuus yhdistää tukipalvelut samaan organisaatioon ennakoi-den mahdollinen kuntalain muutos, jonka voimaantultua nykyinen yhteistoiminta ei ole laillista. Kajaanin kaupungin alueen ruokahuollon selvityksen mukaan olisi talou-dellisesti perusteltua järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon tarvitsemat palvelut yh-destä valmistuskeittiöstä. Tämä olisi helpointa ja taloudellisinta yhdessä organisaati-ossa, jolloin henkilöstön uudelleen sijoittaminen olisi helpompaa. Henkilöstöpalvelut: Jatketaan suunnitelman mukaisesti palvelussuhteen ehtojen harmonisointityötä. Laa-ditaan kuntayhtymälle uusi henkilöstöstrategia ja henkilöstösuunnitelma vuosille 2013 - 2016. Organisoidaan kuntayhtymän esimiehille täydennyskoulutusta suunnitellun ohjelman mukaisesti.. Kuljetuspalvelut: Uuden maksukortin käyttöönotto VPL- ja SHL-kuljetuksissa. Yhteistyötä kehitetään koulukuljetusten suunnittelussa Kajaanin kaupungin ja mahdollisesti muidenkin kunti-en kanssa. Materiaalipalvelut: Uusien tilojen valmistuminen loppuvuodesta muuttaa varastotoimintaa automaation myötä ja vapautuvaa aikaa käytetään osastojen palveluasteen lisäämiseen. Tavara-logistiikkaa kehitetään koko Kainuun alueella yhteistyössä kuntien kanssa. Tehok-kuus paranee, kun saadaan ohjelmiston kaikki osat käyttöön täydellisesti. Ravintopalvelut: Kuusanmäen ateriakuljetusten vähentäminen 1 kerta/pv. Työprosessien kehittämistä jatketaan. . Talouspalvelut: Maakunnan ja kuntien taloushallinnon tukipalveluiden järjestämistä koskevan yhteis-toimintasopimuksen jatkamisesta sopiminen 2013 jälkeen. Tietojärjestelmien, kus-tannuslaskennan ja raportoinnin kehittämistä jatketaan. Tietohallintopalvelut: Pääpaino vuoden 2012 toiminnassa on useiden eri tietojärjestelmien käyttöönottopro-jekteissa: potilastietojärjestelmä-, IDM-käyttäjävaltuushallinta- ja Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Yhteistoiminta Tiera Oy:n kanssa sekä kokonaisarkkitehtuuri-suunnittelutyön käynnistäminen.


Tekniset palvelut: Pääpaino vuoden 2012 toiminnassa on MAPO-hankkeen toteuttaminen. Hanke käynnistyi keväällä 2010, maarakennustyöt alkoivat kesällä 2011 ja varsinaiset ra-kennustyöt marraskuussa 2011.

YHTEISET PALVELUTEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 4 895 4 696 4 796 -2,0 5 041 5,1 5 243 5 452 5 670 Myyntituotot 3 526 3 408 3 408 -3,3 3 573 4,8 3 716 3 865 4 019 Maksutuotot 7 5 5 -28,6 49 880,0 51 53 55 Tuet ja avustukset 731 751 751 2,7 743 -1,1 773 804 836 Muut tuotot 631 532 632 0,2 676 7,0 703 731 760TOIMINTAKULUT 18 699 19 350 19 250 2,9 20 641 7,2 21 467 22 325 23 218 Palkat ja palkkiot 7 207 7 377 7 377 2,4 7 769 5,3 8 080 8 403 8 739 Henkilösivukulut 1 927 2 032 2 032 5,4 2 119 4,3 2 204 2 292 2 384 Henkilöstökulut 9 134 9 409 9 409 3,0 9 888 5,1 10 284 10 695 11 122 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 4 564 4 761 4 761 4,3 4 741 -0,4 4 931 5 128 5 333 Palvelujen ostot 4 564 4 761 4 761 4,3 4 741 -0,4 4 931 5 128 5 333 Aineet ja tavarat 3 341 3 260 3 260 -2,4 3 664 12,4 3 811 3 963 4 122 Avustukset 8 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 1 220 1 379 1 379 13,0 1 856 34,6 1 930 2 007 2 088 Muut kulut 432 541 441 2,1 492 11,6 512 532 553TOIMINTAKATE -13 804 -14 654 -14 454 4,7 -15 600 7,9 -16 224 -16 873 -17 547 Rahoituskulut ja -tuotot -15 -2 -2 -86,7 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -13 819 -14 656 -14 456 4,6 -15 600 7,9 -16 224 -16 873 -17 547POISTOT -1 859 -1 485 -1 685 -9,4 -1 841 9,3 -1 915 -2 800 -3 739SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -15 678 -16 141 -16 141 3,0 -17 441 8,1 -18 139 -19 673 -21 286VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -15 678 -16 141 -16 141 3,0 -17 441 8,1 -18 139 -19 673 -21 286LisättyAsiamiespalvelut; nettokustannus Potilaskertomusarkisto; nettokustannus

TP 2010


%KS 2011 TS 2015TS 2014TA 2012 TS 2013

Muutos ENN -11/

TA-12%

Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 TA 2012 Asukas, asiakas Asiakaspalautekysely (1 -5) 3,8 3,5 > 3,8 > 3,8


Työhyvinvointimittaus (joka 2 vuosi) ( 1 – 5)

3,3 ei mitata > 3,3

Sairauspoissaolot, pv /htv 9,9 11,4 < 11,0 < 11,0

HTV 2 227 234 241 (ennuste) 237


Kehityskeskustelut 1 x /vuosi

100 % 100 % 100 % 100 %

Talous

Kuntien kanssa jaettavien tukipalveluiden kustannus-ten kehitys, menojen kasvu

4,2 % 2,8 % 0,5 % 3 %

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 58 4.6 Koulutustoimiala Vastuuhenkilö: Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen

Missio / perustehtävä Kainuun koulutustoimiala tuottaa laaja-alaisia ja korkeatasoisia toisen asteen koulutuspalveluja.

Visio 2016 Koulutustoimiala on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä.

Toimintaperiaatteet (arvot) Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuulli-suus, Tuloksellisuus

Asiakas ja asukas



Toimenpiteet 2012 (mitä on tehtävä sitovi-en tavoitteiden toteutu-miseksi ja kuka toteut-taa)


Koulutustarjonta vas-taa väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän kysyntää

Tulevaisuuden enna-kointi, strateginen johtaminen ja aktiivi-nen verkostoyhteistyö

Toisen asteen koulu-tuksen aluekehitys-vaikutusten seuranta ja kehityskohteiden määritteleminen Aktiivinen verkosto-yhteistyö

Peruskoulun päättä-vän ikäluokan sijoit-tuminen. Toiminta-alueen ul-kopuolelta olevien opiskelijoiden määrä. Opiskelijapalautteet X2012>X2011

Jokainen peruskou-lun päättävä nuori koulutetaan

Koulutuksen saavu-tettavuus

Valmistautuminen koulutustakuujärjes-telmään

Läpäisyaste






Muutoskykyinen, sitoutunut ja hyvin-voiva henkilöstö

Henkilöstön osaami-sen tunnistaminen, hyödyntäminen ja osaamisen johtami-nen

Henkilöstön osaa-miskartoitus ja koulu-tustietojen syste-maattinen koonti. Henkilöstökyselyn johtopäätösten toi-meenpano

Maakunnan työhyvin-vointikyselyn perus-teella henkilöstöpa-laute X2012>X2010 ja johtopäätökset ote-taan huomioon






Osallistuva hyvä joh-taminen

Yhteisten pelisääntö-jen noudattaminen

Kehittämiskeskustelut

Kehittämiskeskuste-lujen käyntiaste 100


Vastuun jakaminen % Maakunnan työhyvin-vointikyselyn perus-teella koko koulutus-toimialan henkilöstö-palaute osioista Työ-yhteisön toimivuus ja Esimiestyön toteutu-minen yhteenlaskettu arvo X2012>X2010

Toimivat ja yksinker-taiset prosessit

Asiakaslähtöinen toimintatapa on ku-vattu ja käytössä.

Toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään nopeasti tarvittavat muutokset.

Negatiivisten kes-keyttämisten osuus lukuvuosittain KAO < 3 % Lukiot < 0,5 %

Yhdessä tekeminen Yhteistyö kuntien perusopetuksen, työelämän ja ympä-röivän yhteiskunnan kanssa

Tunnistetaan ja pois-tetaan yhdessä te-kemisen esteet Maakunnalliset koulu-tuspoliittisen semi-naarit yhdessä kunti-en sivistystoimen kanssa

Jatko-opintoihin ja työelämään sijoittu-minen X2012>X2010

Vähintään 1 semi-naari / vuosi

Talous





Terve talous Pitkän ajan talous-suunnittelu

Toiminnot ja inves-toinnit kohdennetaan tehokkaasti alueelli-set seikat huomioiden

Pysytään hyväksy-tyssä talousarviossa.

Kainuun elinvoima






Onnistunut koulutus-politiikka

Pedagoginen kehit-täminen Koulutustuotteiden uudistaminen Laaja-alainen tulevai-suuden visiointi ja vetovoimatekijöiden kartoitus yhdessä henkilöstön ja opiske-lijoiden kanssa

Alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoi-den määrä X2012>X2011


KOULUTUSLAUTAKUNNAN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ (sis. liikelaitoksen)

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 52 004 52 742 52 742 1,4 53 443 1,3 50 143 48 776 47 204 Myyntituotot 49 745 49 194 49 194 -1,1 50 886 3,4 47 659 46 350 44 834 Maksutuotot 89 546 546 513,5 460 -15,8 460 460 460 Tuet ja avustukset 1 442 2 645 2 645 83,4 1 750 -33,8 1 689 1 642 1 596 Muut tuotot 728 357 357 -51,0 347 -2,8 335 324 314TOIMINTAKULUT 51 123 51 620 51 620 1,0 52 097 0,9 50 477 49 149 47 687 Palkat ja palkkiot 25 271 24 483 24 483 -3,1 25 024 2,2 24 725 24 003 23 260 Henkilösivukulut 5 599 6 488 6 488 15,9 6 035 -7,0 5 480 5 359 5 199 Henkilöstökulut 30 870 30 971 30 971 0,3 31 059 0,3 30 205 29 362 28 459 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 9 855 10 714 10 714 8,7 10 728 0,1 10 269 9 892 9 444 Palvelujen ostot 9 855 10 714 10 714 8,7 10 728 0,1 10 269 9 892 9 444 Aineet ja tavarat 3 333 2 676 2 676 -19,7 2 961 10,7 2 809 2 704 2 596 Avustukset 14 27 27 92,9 14 -48,1 13 13 12 Vuokrat 6 404 6 742 6 742 5,3 6 925 2,7 6 843 6 847 6 851 Muut kulut 647 490 490 -24,3 410 -16,3 338 331 325TOIMINTAKATE 881 1 122 1 122 27,4 1 346 20,0 -334 -373 -483 Rahoituskulut ja -tuotot 13 -18 -18 -238,5 -5 0,0 -6 -6 -6VUOSIKATE 895 1 104 1 104 23,4 1 341 21,5 -340 -379 -489POISTOT -980 -1 033 -1 033 5,4 -1 032 -0,1 -1 008 -906 -758SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -85 71 71 -183,5 309 335,2 -1 348 -1 285 -1 247VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 80 80 80 0,0 80 0,0 75 35 6TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -5 151 151 -3 120,0 389 157,6 -1 273 -1 250 -1 241

KS 2011


%

Muutos ENN -11/

TA-12%

KOULUTUSLAUTAKUNNAN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ (Ilman KAO)

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 11 129 10 708 10 708 -3,8 11 106 3,7 10 771 10 418 9 787 Myyntituotot 10 634 9 736 9 736 -8,4 10 167 4,4 9 831 9 478 8 847 Maksutuotot 89 546 546 513,5 460 -15,8 460 460 460 Tuet ja avustukset 352 409 409 16,2 427 4,4 427 427 427 Muut tuotot 54 17 17 -68,5 52 205,9 53 53 53TOIMINTAKULUT 11 678 11 811 11 811 1,1 12 243 3,7 11 934 11 610 11 003 Palkat ja palkkiot 6 134 6 000 6 000 -2,2 6 018 0,3 5 825 5 616 5 242 Henkilösivukulut 1 448 1 507 1 507 4,1 1 414 -6,2 1 383 1 333 1 244 Henkilöstökulut 7 582 7 507 7 507 -1,0 7 432 -1,0 7 208 6 949 6 486 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 2 339 2 546 2 546 8,8 2 691 5,7 2 602 2 509 2 341 Palvelujen ostot 2 339 2 546 2 546 8,8 2 691 5,7 2 602 2 509 2 341 Aineet ja tavarat 185 180 180 -2,7 282 56,7 253 243 228 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 1 498 1 503 1 503 0,3 1 691 12,5 1 784 1 820 1 856 Muut kulut 74 75 75 1,4 147 96,0 87 89 92TOIMINTAKATE -549 -1 103 -1 103 100,9 -1 137 3,1 -1 163 -1 192 -1 216 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -549 -1 103 -1 103 100,9 -1 137 3,1 -1 163 -1 192 -1 216POISTOT -211 -197 -197 -6,6 -163 -17,3 -114 -58 -25SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -759 -1 300 -1 300 71,3 -1 300 0,0 -1 277 -1 250 -1 241VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -759 -1 300 -1 300 71,3 -1 300 0,0 -1 277 -1 250 -1 241

KS 2011


%

Muutos ENN -11/

TA-12%


KOULUTUSTOIMIALA YHTEISET PALVELUT

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 301 200 200 -33,6 320 60,0 310 298 279 Myyntituotot 300 200 200 -33,3 320 60,0 309 297 278 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 1 0 0 -100,0 0 0,0 1 1 1TOIMINTAKULUT 308 566 566 83,8 714 26,1 639 617 579 Palkat ja palkkiot 174 263 263 51,1 289 9,9 279 269 251 Henkilösivukulut 39 63 63 61,5 68 7,9 66 63 59 Henkilöstökulut 213 326 326 53,1 357 9,5 345 332 310 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 71 176 176 147,9 214 21,6 207 200 186 Palvelujen ostot 71 176 176 147,9 214 21,6 207 200 186 Aineet ja tavarat 2 10 10 400,0 64 540,0 62 59 56 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 2 8 8 300,0 6 -25,0 2 2 2 Muut kulut 20 46 46 130,0 73 58,7 23 24 25TOIMINTAKATE -7 -366 -366 5 128,6 -394 7,7 -329 -319 -300 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -7 -366 -366 5 128,6 -394 7,7 -329 -319 -300POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -7 -366 -366 5 128,6 -394 7,7 -329 -319 -300VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -7 -366 -366 5 128,6 -394 7,7 -329 -319 -300


%KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%

Koko toimiala Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 ta-

voite TA2012

Asukas, asiakas

Peruskoulun päättävän ikäluokan sijoittuminen

99,8% 99,8% 100 % 100 %

Toiminta-alueen ulko-puolelta olevien opiskeli-joiden määrä Opiskelijapalautteet Läpäisyaste

Kao:9% lukiot:6,1%

Kao:9,2% lukiot:8,1%

Netto=0 Netto=0 v. 2012 > v.2011 100 %

Henkilöstö ja uudis-tuminen

Maakunnan työhyvin-vointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute

Kao: 3,59 lukiot: 3,56

Kao:3,52 lukiot: 3,43

v.2011> v.2009

v.2012> 2010

Johtaminen, palve-luiden järjestäminen ja tuotantotavat

Negatiiviset keskeyttä-misten osuus lukuvuosit-tain Kehittämiskeskustelujen käyntiaste Maakunnan työhyvin-vointikyselyn perusteella Työyhteisön toimivuus ja

Kao.2,99% lukiot:0,6%

Kao:0,63% lukiot: 0,9%

Kao:<3% lukiot <0,5%

Kao 3,1% Lukiot <0,2% 100 % v. 2012> v.2010


esimiestyön toteutumi-nen Jatko-opintoihin ja työ-elämään sijoittuminen Maakunnallinen koulu-tuspoliittinen seminaari kuntien kanssa

v. 2012> v.2010 Väh. 1 semi-naari/vuosi

Talous

Pysytään hyväksytyssä talousarvio

ta 1400600 tot 1140442

ta 1400000 tot 1063426

Saavutetaan tulostavoite

Saavutetaan tulostavoite

Kainuun elinvoima

Alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä

v. 2012 > v. 2011

4.6.1 Koulutustoimiala, lukiokoulutus Vastuuhenkilö: Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen

Missio / perustehtävä Kainuun lukiokoulutus tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen yleissivistyksen ja antaa valmiudet jat-ko-opintoihin.

Visio 2016 Edelleen valtakunnallisesti kilpailukykyinen lukiokoulutuksen järjestäjä ja kehittäjä

Toimintaperiaatteet (arvot)

Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuulli-suus, Tuloksellisuus

Asiakas ja asukas





Vastaa realistisesti yksilöllisiin opiskelu-tarpeisiin.

Lukioiden välinen yhteistyö

Kurssitarjottimen yhteissuunnittelu

Ensisijaisia hakijoita 50 % ikäluokasta.

Vahva pohja jatko-opinnoille.

Sitoutuminen laatuun ja työntekoon

Toimivat opiskelijapo-lut jatko-opintoihin

Jatko-opintoihin sijoit-tuminen: tavoitetaso vähintään valtakun-nan keskiarvo






Osaava, hyvinvoiva ja uudistushaluinen henkilöstö

Opettajuuden käsit-teen monipuolisuus Luopumisosaaminen

Osallisuuden lisää-minen ja vastuiden jakaminen Vastuun antaminen opiskelijalla

Maakunnan työhyvin-vointikeskustelun perusteella henkilös-töpalaute X2012>X2010 ja johtopäätökset otetaan huomioon







Johtamisjärjestelmän toimivuus ja hyvä yhteistoiminta

Selkeät pelisäännöt ja niiden noudattami-nen

Kehittämiskeskuste-lut, vastuiden anta-minen

Kehittämiskeskuste-lujen käyntiaste 100 %

Toimivat opiskelijapo-lut

Toimivat opetusjär-jestelmät

Suunnittelu ja ohjaus Negatiivisten kes-keyttämisten osuus < 0,5 % lukuvuodessa

Talous





Terve talous Opetuslähtöisesti kohdennetut resurssit

Talouden ja toimenpi-teiden seuranta sekä kustannusten vertailu

Pysytään annetussa talousarvioraamissa. Riittävä opetusryhmi-en keskikoko verrat-tuna Kainuun ja Poh-jois-Pohjanmaan lukioiden keskiarvoon (Pohjois-Suomen AVI)

Kainuun elinvoima






Opiskelijat luottavat kotiseutunsa lukio-koulutukseen

Yhteistyö alueen perusopetuksen ja ympäröivät yhteis-kunnan kanssa

Yhteistyökumppanei-den määrä


LUKIOTEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 10 829 10 508 10 508 -3,0 10 786 2,6 10 461 10 120 9 508 Myyntituotot 10 334 9 536 9 536 -7,7 9 847 3,3 9 522 9 181 8 569 Maksutuotot 89 546 546 513,5 460 -15,8 460 460 460 Tuet ja avustukset 352 409 409 16,2 427 4,4 427 427 427 Muut tuotot 53 17 17 -67,9 52 205,9 52 52 52TOIMINTAKULUT 11 370 11 245 11 245 -1,1 11 529 2,5 11 295 10 993 10 424 Palkat ja palkkiot 5 960 5 737 5 737 -3,7 5 729 -0,1 5 546 5 347 4 991 Henkilösivukulut 1 409 1 444 1 444 2,5 1 346 -6,8 1 317 1 270 1 185 Henkilöstökulut 7 369 7 181 7 181 -2,6 7 075 -1,5 6 863 6 617 6 176 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 2 268 2 370 2 370 4,5 2 477 4,5 2 395 2 309 2 155 Palvelujen ostot 2 268 2 370 2 370 4,5 2 477 4,5 2 395 2 309 2 155 Aineet ja tavarat 183 170 170 -7,1 218 28,2 191 184 172 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 1 496 1 495 1 495 -0,1 1 685 12,7 1 782 1 818 1 854 Muut kulut 54 29 29 -46,3 74 155,2 64 65 67TOIMINTAKATE -541 -737 -737 36,2 -743 0,8 -834 -873 -916 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -541 -737 -737 36,2 -743 0,8 -834 -873 -916POISTOT -211 -197 -197 -6,6 -163 -17,3 -114 -58 -25SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -752 -934 -934 24,2 -906 -3,0 -948 -931 -941VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -752 -934 -934 24,2 -906 -3,0 -948 -931 -941


%KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%

Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 ta-

voite TA 2012 tavoite

Asukas, asiakas Ensisijaisia hakijoita ikäluokasta

47% 43,3% >50% 50%

Jatko-opintoihin sijoittu-minen

lukua ei ole vielä saatu

lukua ei ole vielä saatu

mitataan vähintään valta-kunnan ka.


Maakunnan työhyvin-vointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute

3,53 3,43 v. 2011 >2009 v. 2012>v. 2010

Johtaminen, palve-luiden järjestäminen ja tuotantotavat

Kehittämiskeskustelujen käyntiaste Negatiivisten keskeyttä-misten osuus lukuvuo-dessa

100 % < 0,5 %

Talous Pysytään annetussa talousarvioraamissa

Ta:1322000 tp: 978887

Ta: 1347100 tp: 754055

Tavoite < - 943 000

Tavoite < -906 000

Riittävä opetusryhmien keskikoko

20,67 20 opisk. Opetusryhmän keskikoko = Kai-nuun ja Pohjois-Pohjanmaan lukioiden ka.

Kainuun elinvoima Yhteistyökumppaneiden määrä

Yhteistyön kehit-täminen aloite-taan

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 65 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala

Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto Perustehtävä

Kainuun väestön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä itsenäisen selviy-tymisen tukeminen

Arvot Ihmisarvon kunnioittaminen, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus, Avoimuus ja Luottamus

Visio 2015 Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävi-jämaakunta

Asiakas ja asukas





Väestön terveys, toimintakyky ja hyvin-vointi paranevat ja terveyserot kaventu-vat

Väestön palvelutar-peet on tiedossa. Sairauksien ennalta-ehkäisyssä ja hoi-dossa olevat näyt-töön perustuvat me-netelmät Vastuunotto omasta ja yhteisön hyvin-voinnista ja tervey-destä

Tuotetaan ja arvioi-daan tutkit-tua/näyttöön perustu-vaa tietoa hyvinvoin-nin tilasta ja käyte-tään sitä ennakointiin Näyttöön perustuvat menetelmät sairauk-sien ennaltaeh-käisyssä ja hoidossa on valittu ja otettu käyttöön. Kehitetään ennalta-ehkäiseviä toimintoja

1. Kansantautien vakioitu summain-deksi laskee yhden yksikön vuosittain nykyisestä 130,3/100 (v 2010). 2. Sairastavuus – vakioituindeksi laskee yhden yksikön vuo-dessa nykyisestä 120,1 (v 2010). Seu-rataan pitkällä aika-välillä. 3. TEA- terveyden-edistämisen aktii-visuusmittari: pysty-ään 10 parhaimman joukossa. Seurataan vuosittain. 4. Hyvinvointikerto-mustieto on käytössä maakunnassa ja Kai-nuun kunnissa

Tarpeenmukaiset palvelut toteutuvat

Palvelut suunnataan väestön palvelutar-peen mukaan

Hoito- ja palveluta-kuun toteutumista seurataan, arvioidaan ja käynnistetään tar-peenmukaiset kor-jaavat toimenpiteet (Tulosalueet). Asiakaspalautetta ja terveys- ja hyvinvoin-titutkimusten seuran-takyselyitä/tutkimuk-

5. Hoito- ja palveluta-kuun toteutumista seurataan 6. Asiakaspalaute-kyselyn taso parempi kuin vuonna 2009. Terveys- ja hyvin-


Asiakaslähtöinen moniammatillinen toiminta

sia hyödynnetään (tulosalueittain) Määritellään eniten palveluja tarvitsevat (Tulosalueet, Tuke-su). Palveluketjujen toimi-vuus ja palautteen hyödyntäminen

vointikyselyi-tä/tutkimuksia toteu-tetaan määrävuosin 7. Palvelutarve on määritelty vuoden 2012 loppuun men-nessä.




Toimenpiteet


Osaava ja motivoitu-nut henkilöstö Henkilöstön saata-vuus

Kehittyvä ja uusiutu-miskykyinen organi-saatio ja henkilöstö Vastuu- ja vaikutus-mahdollisuudet tasa-painossa Työstään vastuun ottava henkilöstö, sisäisen yrittäjyyden vahvistuminen Suunnitelmalliset rekrytointiohjelmat ja niiden toteutuminen

Työyksikkökohtaiset kehittämissuunnitel-mat Omaan työhön vai-kuttamista parannet-tava aktiivisesti Tuetaan henkilöstön koulutusta huomioi-den organisaation tarpeet (tulosalueet) Työhyvinvointisuunni-telmat, joissa painot-tuu ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä ja työkykyä tukeva toiminta. (heha, tu-los/vastuualueet) Ammattiryhmittäiset rekrytointisuunnitel-mat otetaan käyttöön Lähiesimiesten osal-listuminen rekrytoin-tiin suunnitellaan

1. Työyksiköiden ja henkilöstön kehittä-missuunnitelmien toteutumista seura-taan 2. Omaa tai maakun-nan tekemää työtä koskevat paran-nusehdotukset 3. Työyksikkökohtai-set osaamiskartoituk-set tehty ja osaami-sen kehittämisen suunnitelman mukai-nen täydennyskoulu-tus henkilötasolla toteutetaan tarpeen mukaisesti (3-10 vrk/v). 4. Työhyvinvointimit-taus (joka toinen vuosi): tavoitetaso; parempi kuin edelli-sessä mittauksessa (v.2010 3,36, as-teikolla 1-5). 5. Ammattiryhmittäi-set rekrytointisuunni-telmat on tehty 6. Rekrytointiproses-siin osallistuminen





Toimenpiteet


Oikeudenmukainen, osaava ja vastuulli-nen johtaminen

Johdon ja työntekijöi-den vastuut, työnjako ja tehtävät määritelty ja sisäistetty Lähiesimiestyön ke-hittäminen

Tehtäväkuvat Kehityskeskustelut 1x/v (vastuualu-eet/tulosyksiköt) Osaamisen ja vas-tuun vahvistaminen Esimies- ja johtamis-koulutus käynniste-tään v 2012. Asiakaspalvelukoulu-tus

1. Tehtäväkuvat ajan-tasalla 2. Tulos- ja kehitys-keskustelut toteutuvat 100 %:sti 3. Koulutuspäivien lkm/hlö 4. Esimies- ja johta-miskoulutus on käyn-nistetty

Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia, sairaan-hoitoa ja kuntoutusta tukevat hoito- ja pal-veluketjut vastaavat väestön tarpeisiin -> Uusi sairaala

Hoito- ja palvelupro-sessien uudelleenku-vaus henkilöstöä osallistaen Riittävä varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen toiminta

Prosessien ulkoinen ja sisäinen auditointi strategian mukaista ja toteutuu tehdyn suunnitelman mu-kaan (sisäiset arvioi-jat/tulosalueen johta-jat) Johdon katselmusten toteuttaminen laatu-järjestelmän mukai-sesti (vastuu/tulos-alueet) Vahvistetaan varhai-sen tuen palveluja (tulosalueet)

5. Sisäisten arvioin-tien toteuma parempi kuin edellisenä vuo-tena. 6. Johdon katselmuk-set toteutuvat kaikilla tulos/vastuualueilla. 7. Korjaavan tason palvelutarpeen kasvu hidastuu

Työn tuottavuuden lisääminen

Kustannus-vaikuttavuus ohjaa resurssien suunnitte-lua sekä uusien tuo-tantotapojen käyttöä Yhteistyö konsernin eri toimialojen ja yh-teistyöverkostojen kanssa Poikkihallinnollinen tuloksellisuuden ke-hittäminen

Uusien kustannus-vaikuttavien tuotanto-tapojen etsiminen, käyttöönotto ja arvi-ointi (tulosalueet) Asiakas- ja potilas-työssä yhteisen tieto-järjestelmän käyt-töönotto ja yhteiset toimintatavat. Yhteistyön lisäämi-nen pth-esh-sos ja tulosalueiden välillä

8. Kansalliset benchmarking vertai-lutietojen aktiivinen seuranta ja arviointi (tuottavuuden mit-taaminen: esim. suo-ritteet/työpanos) 9. Asiakas- ja potilas-tietojen kirjaaminen toteutuu 100 %:sti 10. Hoito- ja palvelu-prosessit nopeutuvat, tehostuvat ja toteutu-vat suunnitelmien mukaisesti


Talous



Toimenpiteet


Toiminnat järjeste-tään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti

Pitkäjänteinen ja ennakoiva talouden ja toiminnan suunnit-telu, toteuttaminen ja seuranta Kustannus-vaikuttavuus terveys-hyödyn näkökulmasta

Yhteissuunnittelua palvelujen kehittämi-sestä peruskuntien ja operatiivisen toimin-nan kanssa Toiminnan oikeanlai-nen ja oikea-aikainen kohdentaminen, laa-dun parantaminen

1. Sosiaali- ja tervey-denhuollon tarveva-kioidut menot < 90 2. Valtakunnallisesti kolmen kustannuste-hokkaimman joukos-sa keskisuurten kun-tien vertailussa

Elinvoima



Toimenpiteet


Hyvinvoiva ja toimin-takykyinen kainuulai-nen

Ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä vahvis-tava toiminta koros-tuu. Terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo lisääntyy.

Toimenpiteiden koh-dentaminen tar-peenmukaisesti hy-vinvointi- ja terveys-eronäkökulma huo-mioiden.

1. Hyvinvointikerto-mus maakuntalaisten hyvinvoinnista val-tuustokausittain

Kainuulaisten osalli-suuden vahvistami-nen

Kansalaisilla mahdol-lisuus vaikuttaa

Kehitetään osallisuu-den eri muotoja ja otetaan niitä käyttöön Teemakohtaiset aluekierrokset

3. Kehittämisasiak-kuuksien määrä. 4. Neuvottelukunnille annetut tehtävät 5. Aluekierrosten toteutuminen vuosit-tain

Toimivat kehittämis-kumppanuudet

Vahva sitoutuminen ja yhdessä tekeminen

Yhteistyöfoorumit ovat osa maakunnal-lista toimintaa (tuke-su, suke yksiköt, koulut)

6. Hyvinvointifooru-min toiminta käynnis-tetty vuoden 2010 aikana ja toimintaa jatketaan

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Maailmanlaajuinen taantuma heijastusvaikutuksineen näkyy Kainuussa. Kuntatalou-den näkökulmasta ensi vuosi tulee Kainuussa olemaan vaikea. Muutokset taloudessa ja työllisyydessä vaikuttavat nopeasti väestön sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Toimeentulotuen kasvu on viime kuukausina hidastunut. Toivottavasti tämä kehitys on pysyvä. Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5.2011 ja tämä aiheuttaa jonkin verran muutoksia toiminnassa. Lain sisältönä on mm perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä eri-tyisvastuualueen tehtävät. Kuntakentän odottama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki siirtyy. Tällä on heijastusvaikutuksensa myöskin Kainuuseen. Lain viipyminen vaikeuttaa poliittista


päätöksentekoa siitä miten Kainuussa on toimittava vuoden 2012 jälkeen. Hallintoko-keilulakia on jatkettu neljällä vuodelle eli vuoden 2016 loppuun. Hallintokokeilun jat-kon edellytyksenä on kuitenkin, että kaikki Kainuun kunnat haluavat jatkaa sitä edel-leen. Tämä epävarmuus heijastuu sote-toimialalle ja vaikuttaa erikoissairaanhoidon kehittämistyöhön. Vanhuspalvelulakiluonnos on ollut lausuntokierroksella ja sen voimaantuloaika ei ole vielä selvillä. Kustannusvaikutukset tulevat olemaan huomattavat, jos laki tulee voi-maan nyt esitetyssä muodossa. Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on tarkoitus valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuonna 2012 ja laki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta on astunut voimaan 15.6.2009. Laissa tarkoitetun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2013 alusta. Yhteistoiminta-alueella tulee olla käytettävissä henkilöstöresursseja vähintään 10 htv. Taloudellinen tiukkuus velvoittaa sote-toimialaa pitämään kiinni keskeisistä stra-tegisista tavoitteista, joita ovat:

- väestön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantuminen - terveyserojen kaventuminen - väestö saa tarpeenmukaiset palvelut.

Asukas ja asiakas Väestön terveyserot Kainuun maakunnassa ovat edelleenkin merkittäviä, näiden ka-ventamiseen kiinnitetään erityistä huomioita samalla kun koko väestön terveydentilaa ja hyvinvointia parannetaan. Palveluitten saatavuudessa ja saavutettavuudessa kuunnellaan väestön mielipiteitä. Yhteistyötä väestön kanssa kehitetään. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstölisäykset vuodelle 2012 kohdennetaan ensisijaisesti niihin kohteisiin, joihin on tullut uusia lakisääteisiä velvoitteita. Omaa henkilöstöä voidaan lisätä myös silloin, kun se korvaa ostopalvelua ja on vaikuttavuudeltaan samanaikaisesti parempaa. Tavoitteena on, että Kainuussa sote-toimialalla työskentelee osaava ja motivoitunut henkilöstö. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön mahdollisuuksiin kehittää ja uudistaa omaa työtänsä, johon tarjoutuu suuri mahdollisuus uuden sairaalan suunnit-telun yhteydessä uudistettavissa hoito- ja palveluprosesseissa. Tämän toivotaan pa-rantavan Kainuun maakunnan asemaa haluttuna työnantajana. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Työn tuottavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on edelleen tuotta-vuuden kasvu 1 % /vuosi. Sote-toimialalla on runsaasti toimitiloja, jotka ovat elinkaa-rensa lopussa eivätkä enää sovellu kaikilta osin tämän päivän tarpeisiin. Toimitilojen saneerauksia ja uuden rakentamista tehdään eri puolilla Kainuuta. Toimitilaratkaisut tehdään toiminnan tarpeiden pohjalta.

Vuonna 2011 on käynnistynyt erikoissairaanhoidon tulevan toiminnan suunnittelu ja siihen liittyvä tilasuunnittelu. Kajaanin alueella on lähdettävä hakemaan toimitiloissa kokonaisratkaisua, jossa perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoi-


don tilat saatetaan tiiviiseen yhteyteen keskenään. Logistiikkaa parannetaan ja tällä tavalla voidaan lisätä tuottavuutta. Uusi potilastietojärjestelmän käyttöönottoprojekti jatkuu vuoden 2012 aikana. Toiminnassa pyritään maakunnalliseen tai tätä laajempaan logistiikkaan ja vältetään palvelujen osaoptimointia.

Kainuun elinvoima Työ kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventa-miseksi jatkuu. Tähän työhön on saatu nyt mukaan Kainuun kunnat, järjestöt ja työn-antajat. Työ perustuu tutkittuun tietoon, tiedon kerääminen ja jalostaminen tapahtuu edelleen pääosin yhteistyössä THL:n kanssa. Oman toiminnan tietojen kerääminen ja hyödyntäminen toiminnanohjauksessa paranee uuden tietojärjestelmän myötä. Pon-nistelut työttömyyden ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi jatkuvat. Vuonna 2009 käynnistynyt kuntouttava työtoiminta jatkuu edelleen projektin muodossa, mikäli toiminnalle saadaan kuntien rahoitus. Projektin loputtua tämä on vakiinnutettava maakunnan normaaliksi toiminnaksi. Myös nyt käynnissä olevaa KaiTo-hanke jatkuu ensi vuonna.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ (sis. liikelaitoksen)

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 42 114 45 944 45 968 9,2 47 571 3,5 49 474 51 453 53 511 Myyntituotot 11 964 12 039 12 086 1,0 12 788 5,8 13 300 13 832 14 385 Maksutuotot 21 096 24 085 23 957 13,6 24 960 4,2 25 958 26 997 28 077 Tuet ja avustukset 6 642 7 607 7 669 15,5 7 342 -4,3 7 636 7 941 8 259 Muut tuotot 2 412 2 213 2 256 -6,5 2 481 10,0 2 580 2 683 2 791TOIMINTAKULUT 249 300 259 552 265 602 6,5 273 826 3,1 284 779 296 170 308 017 Palkat ja palkkiot 107 036 110 784 114 493 7,0 118 354 3,4 123 088 128 012 133 132 Henkilösivukulut 27 022 28 264 28 832 6,7 29 914 3,8 31 111 32 355 33 649 Henkilöstökulut 134 058 139 048 143 325 6,9 148 268 3,4 154 199 160 367 166 781 Asiakaspalvelujen ostot 44 139 44 005 47 629 7,9 47 897 0,6 49 813 51 805 53 878 Muut palvelujen ostot 27 019 29 891 28 364 5,0 30 181 6,4 31 388 32 644 33 950 Palvelujen ostot yhteensä 71 158 73 896 75 993 6,8 78 078 2,7 81 201 84 449 87 827 Aineet ja tavarat 19 373 20 140 19 929 2,9 20 475 2,7 21 294 22 146 23 032 Avustukset 16 019 17 019 16 810 4,9 16 851 0,2 17 525 18 226 18 955 Vuokrat 8 274 9 075 9 182 11,0 9 780 6,5 10 171 10 578 11 001 Muut kulut 418 374 363 -13,2 374 3,0 389 405 421TOIMINTAKATE -207 186 -213 608 -219 634 6,0 -226 255 3,0 -235 305 -244 717 -254 506 Rahoituskulut ja -tuotot 3 0 10 233,3 2 0,0 2 2 2VUOSIKATE -207 183 -213 608 -219 624 6,0 -226 253 3,0 -235 303 -244 715 -254 504POISTOT -1 957 -1 933 -2 315 18,3 -2 444 5,6 -2 512 -2 613 -2 717SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -209 140 -215 541 -221 939 6,1 -228 697 3,0 -237 815 -247 328 -257 221VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -209 140 -215 541 -221 939 6,1 -228 697 3,0 -237 815 -247 328 -257 221

Muutos TP -10/

ENN -11 %KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%


SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ (ilman liikelaitosta)

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 37 967 41 684 41 708 9,9 42 940 3,0 44 658 46 444 48 302 Myyntituotot 7 838 7 784 7 831 -0,1 8 177 4,4 8 504 8 844 9 198 Maksutuotot 21 096 24 085 23 957 13,6 24 960 4,2 25 958 26 997 28 077 Tuet ja avustukset 6 621 7 602 7 664 15,8 7 322 -4,5 7 615 7 919 8 236 Muut tuotot 2 412 2 213 2 256 -6,5 2 481 10,0 2 580 2 683 2 791TOIMINTAKULUT 245 277 255 705 261 470 6,6 269 595 3,1 280 379 291 594 303 258 Palkat ja palkkiot 104 970 108 871 112 124 6,8 115 821 3,3 120 454 125 272 130 283 Henkilösivukulut 26 534 27 718 28 358 6,9 29 359 3,5 30 533 31 755 33 025 Henkilöstökulut 131 504 136 589 140 482 6,8 145 180 3,3 150 987 157 027 163 308 Asiakaspalvelujen ostot 44 136 44 005 47 629 7,9 47 895 0,6 49 811 51 803 53 875 Muut palvelujen ostot 25 859 28 885 27 400 6,0 29 374 7,2 30 549 31 771 33 042 Palvelujen ostot yhteensä 69 995 72 890 75 029 7,2 77 269 3,0 80 360 83 574 86 917 Aineet ja tavarat 19 244 19 978 19 789 2,8 20 385 3,0 21 200 22 048 22 930 Avustukset 16 019 17 019 16 810 4,9 16 851 0,2 17 525 18 226 18 955 Vuokrat 8 101 8 855 8 997 11,1 9 536 6,0 9 917 10 314 10 727 Muut kulut 414 374 363 -12,3 374 3,0 389 405 421TOIMINTAKATE -207 310 -214 021 -219 762 6,0 -226 655 3,1 -235 721 -245 150 -254 956 Rahoituskulut ja -tuotot -1 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -207 311 -214 021 -219 762 6,0 -226 655 3,1 -235 721 -245 150 -254 956POISTOT -1 957 -1 933 -2 315 18,3 -2 444 5,6 -2 512 -2 613 -2 717SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -209 268 -215 954 -222 077 6,1 -229 099 3,2 -238 233 -247 763 -257 673VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -209 268 -215 954 -222 077 6,1 -229 099 3,2 -238 233 -247 763 -257 673

KS 2011


%

Muutos ENN -11/

TA-12%

Mittarit/ Tunnusluvut

TP 2009 TP 2010 TA2011 TA 2012 tavoite

Asukas, asiakas Kansantauti-indeksi 130,0 130,3 129,5 129,3

Sairastavuusindeksi 121,3 120,1 120,0 119,1

PYLL-indeksi (4 vuoden välein) (maan ka: 4000)

2003–2007: miehet: 7 359 naiset: 2 935 (maan ka: 4 000)

TEA-viisari (10 parhaimman joukos-sa)

TEA-aktiivisuus paras koko maassa

TEA-aktiivi-suus paras koko maassa; Kainuu 71 koko maa ka 53

Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen

ESH/31.12. 31 päiväkirurg potilasta jonos-sa yli 6 kk PTH: toteutuu lain mukaan

ESH/31.12 23 potilasta, joilla odotusaika toimenpitee-seen yli 6 kk PTH: hoitotakuu toteutuu suun terv.huoltoa lukuunottamatta

Hoitotakuu toteutuu 100 %:sti

Asiakaspalautekysely (joka 2 vuosi)

ka 4,12/5,0



ka 3,36

Sairauspoissaolot 39 463 pv 42 044pv

Keskimääräinen eläkeikä 63 vuotta

59,0 v (vk ka 59,4)

60,0 v (vk ka 60,0 v)

60,5 v




käyty osittain 100 % 100 % 100 %

Talous

Valtakunnallinen vertailu (kolmen kustannustehok-kaimman joukossa)

Tehokkain keskisuurten tarvevakioi-duissa kus-tannuksissa; ikävakioidut kustannukset 5 pienimmät koko maassa

Kainuun elinvoima

Hyvinvointikertomus 2010 tekeillä valmistunut kevät/2011

Käyttöönotto

Kehittämisasiakkuus-casien määrä

2 ei määritelty

Neuvottelukuntien lau-sunnot

Aluekierrokset (1x/v) toteutunut 1 x vuosi 1 x vuosi

Hyvinvointifoorumitoimin-nan käynnistyminen (ta-voite: 2010)

käynnistetty

4.7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki

Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto Perustehtävä

Tukea ja ohjata organisaation toimintaa siten, että Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Luoda edellytyksiä tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä sekä järjestää kainuu-laisten arkea tukevat asiantuntijapalvelut

Arvot Ihmisarvon kunnioittaminen, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Tasa-arvo

Visio 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki tulosalue on toimissaan ennakkoluuloton, tulevaisuu-teen suuntautuva, vastuuntuntoinen ja päämäärätietoinen asiantuntijatulosalue, joka kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Asiakas ja asukas





Verkottunut ja aktiivi-sesti toimiva organi-saatio

Riittävä ja ajantasai-nen tietotuotanto

Tuotetaan ja arvioi-daan tutkit-tua/näyttöön perustu-vaa tietoa hyvinvoin-

Hyvinvointikertomus-tieto on käytössä maakunnassa ja Kai-nuun kunnissa.


Avoin näkemys, osaaminen ja rohke-us

nin tilasta ja käyte-tään sitä ennakointiin.

Osallisuuden vahvis-taminen Terveyserot kaventu-vat

Asiakkaat antavat palautetta ja osallis-tuvat palveluiden kehittämiseen Palveluja suunnataan heikoimmassa ase-massa oleville

Kerätään ja noste-taan esiin yhteiskun-nallisia epäkohtia kansalaisten/ asiak-kaiden näkökulmasta, työstetään yhdessä parannusehdotuksia Asiakaspalautejärjes-telmän uudistaminen Tietotuotanto, osaa-misen vahvistaminen ja terveyseronäkö-kulman esillä pitämi-nen

Ennakkoarviointien käyttö, 10 kpl/v Kehittäjäasiakas- ja kokemusasiakaspro-sessit, 5-10 kpl/v Asiakaspalaute, posi-tiivinen/negatiivinen Palvelun kohdentu-misesta analyysi / valtuustokausittain




Toimenpiteet


Salliva, hyväksyvä ja kannustava työyhtei-sö Osaamisen vahvis-taminen Henkilöstön saata-vuus

Kehittyvä ja uusiutu-miskykyinen organi-saatio ja henkilöstö Erilaisuuden hyväk-syminen Toimiva työnohjaus Turvataan riittävä kouluttautuminen ja osaamisen ylläpito Työstään vastuun ottava henkilöstö, sisäisen yrittäjyyden vahvistuminen Suunnitelmalliset rekrytointiohjelmat ja niiden toteutuminen

Työyksikkökohtaiset kehittämissuunnitel-mat Kehityskeskustelut ja perehdytysohjelma ovat käytössä. Mahdollisuus työnoh-jaukseen, tehdään työyhteisön hyvin-vointisuunnitelma. Työhyvinvoinnin ke-hittäminen Toimintaohjeet ja asenteet tukevat tasa-arvoa Tuetaan henkilöstön koulutusta huomioi-den organisaation tavoitteet

Tulosalueen kehittä-missuunnitelmat joka toinen vuosi. Kehityskeskustelut käyty 100 %/v, uusi-en perehdyttäminen 100 %:sta/v. Osaa-misen kehittämisen suunnitelmat toteutu-vat osana kehitys-keskusteluja. Työhyvinvointikysely toteutuu joka 2 vuosi, kyselyyn vastaan 100 %:sti, työhyvinvointi-suunnitelman toi-menpiteet on toteu-tettu 80 %:sti Työhyvinvointisuunni-telma Lakisääteinen täy-dennyskoulutus to-teutuu


Ammattiryhmittäiset rekrytointisuunnitel-mat otetaan käyttöön

Ammattiryhmittäiset rekrytointisuunnitel-mat on tehty vuoden 2012 loppuun men-nessä

Henkilöstö voi hyvin

Avoin, luottamukselli-nen ja kehittämis-myönteinen työilma-piiri

Henkilöstön osallis-tumista tukeva toi-minta

Työyksikkökokoukset säännöllisiä




Toimenpiteet


Oikeudenmukainen, osaava ja vastuulli-nen johtaminen Riskien ottaminen mahdollista

Johdon ja työntekijöi-den vastuut, työnjako ja tehtävät on määri-telty ja sisäistetty Epäonnistuminen sallitaan

Kehityskeskustelut johtamisen välineenä, sisältäen toimenkuvi-en päivitykset. Kehitetään yhteis-työssä operatiivisen toiminnan kanssa systemaattinen toi-mintatapa, jonka avulla kootaan kehit-tämistarpeet. Edistetään tulevai-suusnäkökulmaa ja ennakointimenetel-mien käyttöä soten kehittämistoiminnas-sa, päätöksenteossa ja operatiivisessa toiminnassa esim. pitämällä yhteisiä tulevaisuustyöpajoja sekä laajentamalla osallisuutta edistävi-en, verkostodialogis-ten menetelmien käyttöä Tuotetaan lisäarvoa asiakkaille nykyiseen järjestelmään näh-den. Osaamisen ja vas-tuun vahvistaminen Kehitetään johtamis-ohjelma tukemaan johtajuutta Kirjataan ja analysoi-daan epäonnistumi-set ja opitaan niistä

Kehityskeskustelut käyty 100 %:sti vä-hintään 1x/v Esille nostetut kehit-tämisaihiot 10 kpl/v, jatko-työstetyt 5 kpl/v, hankkeistetut 2 kpl/v, käynnistetyt kehittä-mishankkeet 1-2 kpl/v (uusia hankkeita) Tulevaisuustyöpajoja 2 kpl/v Verkostodialogisia neuvonpitoja toteutet-tu 30–40 kpl /v Asiakaskeskeisiä käytäntö-jä/toimintamalleja/menetelmiä kuvattu 5 kpl/v. Tulos- ja kehityskes-kustelut toteutuvat 100 %: sti Koulutettu johtaja-reservi on olemassa Kaikki toteutuneet riskit analysoidaan


Työn tuottavuuden lisääminen

Kustannus-vaikuttavuus ohjaa resurssien suunnitte-lua sekä uusien tuo-tantotapojen käyttöä Yhteistyö konsernin eri toimialojen ja yh-teistyöverkostojen kanssa

Uusien kustannus-vaikuttavien tuotanto-tapojen etsiminen, käyttöönotto ja arvi-ointi (tulosalueet) Asiakas- ja potilas-työssä yhteisen tieto-järjestelmän käyt-töönotto ja yhteiset toimintatavat

Kansalliset bench-marking vertailutieto-jen aktiivinen seuran-ta ja arviointi Asiakas- ja potilastie-tojen kirjaaminen toteutuu 100 %:sti

Talous



Toimenpiteet


Toiminnat järjeste-tään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti Resurssien suuntaa-minen

Pitkäjänteinen ja ennakoiva talouden ja toiminnan suunnit-telu, toteuttaminen ja seuranta Kustannus-vaikuttavuus terveys-hyödyn näkökulmasta Tieto palvelutarpeista ja uusista velvoitteis-ta

Yhteissuunnittelua palvelujen kehittämi-sestä peruskuntien ja operatiivisen toimin-nan kanssa. Toiminnan oikeanlai-nen ja oikea-aikainen kohdentaminen, laa-dun parantaminen

Sosiaali- ja tervey-denhuollon tarveva-kioidut menot ovat < 90 Toiminta budjetin mukaista. Valtakunnallisesti kolmen kustannuste-hokkaimman joukos-sa keskisuurten kun-tien vertailussa

Elinvoima



Toimenpiteet


Hyvinvoiva ja toimin-takykyinen kainuulai-nen

Ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä vahvis-tava toiminta koros-tuu. Terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo lisääntyy

Toimenpiteiden koh-dentaminen tar-peenmukaisesti hy-vinvointi- ja terveys-eronäkökulma huo-mioiden Vahvistetaan valta-kunnallisen edelläkä-vijän roolia toiminnan kehittämisessä.

Hyvinvointikertomus maakuntalaisten hy-vinvoinnista valtuustokausittain Näkyvyys mediassa ja erilaisissa fooru-meissa (kirjoitusten ja artikkeleiden kautta julkaisujen määrä)

Kainuulaisten osalli-suuden vahvistami-nen

Kansalaisilla mahdol-lisuus vaikuttaa

Teemakohtaiset aluekierrokset

Aluekierrosten toteu-tuminen 1 x/vuosi

Toimivat kehittämis-kumppanuudet

Vahva sitoutuminen Yhdessä tehden toi-mivassa ympäristös-sä

Yhteistyöfoorumit ovat osa maakunnal-lista toimintaa

Hyvinvointifoorumin toiminta on käynnis-tetty vuoden 2010 aikana ja toimintaa jatketaan


Erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa

Erva-yhteistyö ja OYKS:n sitoutuminen suunniteltuun toimin-taan

Kainuun aluekokei-lumalli Aluetaloudellisten vaikutusten selvitys

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki sisältää vastuualueina Luottamushenkilöhal-linnon, Soten hallinnon, Sijaispalvelut, Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuen toiminta nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee tehokasta tutkimusta ja suunnittelua. Johdon tuki on organisoitu uudelleen vuoden 2010 alusta lukien ilman lisäresursointia. Loppuvuodesta 2011 on suunnitelman mukaisesti vahvistettu juridista asiantuntemus-ta palkkaamalla lakimies yhdessä maakunnan yhteisten palvelujen kanssa. Syyskuussa 2011 on perustettu Keskitetyt sihteeripalvelut tulosyksikkö. Tulosyksikkö koostuu keskitetyistä sihteeripalveluista, jonka henkilöstö tulee osastonsihteereistä, tekstinkäsittelijöistä ja muusta toimistohenkilökunnasta. Tulosyksikön toiminnan ta-voitteena on terveydenhuollon sihteeripalvelujen tukeminen.

SOTE JOHDON TUKIEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 1 935 2 072 2 311 19,4 2 061 -10,8 2 143 2 229 2 318 Myyntituotot 485 76 300 -38,1 200 -33,3 208 216 225 Maksutuotot 29 25 40 37,9 30 -25,0 31 32 34 Tuet ja avustukset 1 335 1 964 1 964 47,1 1 803 -8,2 1 875 1 950 2 028 Muut tuotot 86 7 7 -91,9 28 300,0 29 30 31TOIMINTAKULUT 10 051 11 016 10 928 8,7 11 551 5,7 12 013 12 494 12 993 Palkat ja palkkiot 5 821 5 754 6 301 8,2 6 517 3,4 6 778 7 049 7 331 Henkilösivukulut 1 298 1 473 1 492 14,9 1 532 2,7 1 593 1 657 1 723 Henkilöstökulut 7 119 7 227 7 793 9,5 8 049 3,3 8 371 8 706 9 054 Asiakapalvelujen ostot 39 0 30 -23,1 0 -100,0 0 0 0 Muut palvleujen ostot 2 144 2 940 2 310 7,7 2 635 14,1 2 740 2 850 2 964 Palvelujen ostot 2 183 2 940 2 340 7,2 2 635 12,6 2 740 2 850 2 964 Aineet ja tavarat 340 407 350 2,9 391 11,7 407 423 440 Avustukset 23 10 10 -56,5 19 90,0 20 21 21 Vuokrat 177 242 248 40,1 283 14,1 294 306 318 Muut kulut 209 190 187 -10,5 174 -7,0 181 188 196TOIMINTAKATE -8 116 -8 944 -8 617 6,2 -9 490 10,1 -9 870 -10 264 -10 675 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -8 116 -8 944 -8 617 6,2 -9 490 10,1 -9 870 -10 264 -10 675POISTOT -338 -321 -392 16,0 -642 63,8 -668 -694 -722SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -8 454 -9 265 -9 009 6,6 -10 132 12,5 -10 537 -10 959 -11 397VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -8 454 -9 265 -9 009 6,6 -10 132 12,5 -10 537 -10 959 -11 397Vähenn asiamiespalvelujen ja potilaskertomusarkiston kustannukset vertailutiedoista v 2009Lisätty tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustann v 2009

KS 2011

Muutos TP -10/

ENN -11 %

Muutos ENN -11/

TA-12%

Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 TA2012

tavoite Asukas, asiakas Kehittäjäasiakkaita/vuosi 11 20 15

Henkilöstö ja uudistu-


minen


ka 3,47 Joka toinen vuosi

Sairauspoissaolot 1 581 pv 2 014 pv

HTV2 161 181 196 (ennuste) 196


Kehityskeskustelut 1 x /v käyty osittain 100 % 100 % 100 %

Talous

Kainuun elinvoima

Sähköinen hyvinvointiker-tomus

valmistelu käynnissä

valmistuu 2011; käyt-töönotto v. 2012

käyttöönotto

Kehittäjäasiakas-casit - 2 ei määritelty 5-10/v

Aluekierrokset toteutunut 1 x vuosi 1 x vuosi

4.7.2 Ympäristöterveydenhuolto

Vastuuhenkilö: Ympäristöterveydenhuollon johtaja Päivi Nykänen Perustehtävä

Kainuun väestön ja eläinten terveyden sekä hyvinvoinnin edistäminen ja terveyshaittojen ennal-taehkäiseminen tavoitteena turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Arvot Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus

Visio 2015 Kainuun maakunta on seudullisesti hoidetun ympäristöterveydenhuollon toteuttamisen edellä-kävijä.

Asiakas ja asukas





Toimivat, tarpeenmu-kaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut

Toiminnan kohden-taminen tärkeimpiin osa-alueisiin riskinar-vioinnin ja suunnitel-mallisuuden avulla

Toimintakaudelle 2011–2014 laaditta-van suunnitelman mukaisten tarkastus-käyntien toteuttami-nen sekä riskinarvi-oinnin kehittäminen ja toteuttaminen. (terveysvalvonta, eläinlää-kintähuollon valvontaa tekevät viranhaltijat)

Valvontasuunnitel-man toteutuminen (valvontakäyntien määrä, %)


Tyytyväinen asiakas

Onnistunut asiakkai-den tarpeita vastaava palvelu

Asiakaspalaute-kyselyn (v. 2011) ja henkilökunnan muu-toin toiminnassa ke-räämän asiakaspa-lautteen perusteella palvelun laadun pa-rantaminen.

Asiakaspalauteseu-ranta: määrä ja laatu.




Toimenpiteet Mittarit/ arviointikri-teerit

Henkilöstön hyvin-vointi Riittävä, ammattitai-toinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteis-työkykyinen ja sitou-tunut henkilöstö

Innovatiivinen, avoin, salliva työilmapiiri Onnistunut rekrytointi Palvelujen tarpeesta lähtevä koulutus Osallistumisjärjestel-mien ylläpito

Koko henkilökunta osallistuu kuntayhty-mässä toteutettaviin kyselyihin ja hyvin-vointia parantavien toimenpiteiden toteut-tamiseen. Sijaisten rekrytoinnin kehittäminen. (ensisi-jaisesti eläinlääkintä-huolto) Koulutussuunnitel-man laatiminen ja työnjaon mukaiseen koulutukseen osallis-tuminen. Kehityskeskustelut esimiehen ja työnteki-jöiden kesken.

Työhyvinvointikysely Virkojen täyttöaste 100 % Koulutuspäivien lkm (kpl/v/hklö) Kehityskeskustelut (100 %)




Toimenpiteet


Tulosten laadukkuus Toimivat prosessit Voimavarojen ja eri-tyisosaamisen tarkoi-tuksenmukainen käyttö

Toimiva laatujärjes-telmä Prosessien tehok-kuus Työnjaon ja erikois-tumisen kehittäminen

Henkilöstö noudattaa ja kehittää laatujär-jestelmää. Laatupääl-likkö ja -vastaavat valvovat, että toiminta on laatujärjestelmän mukaista. Huolehditaan toimi-vista työoloista ja – järjestelyistä.

Vertailututkimuksissa hyväksyttävä tulos (95 %). Ulkoinen arviointi: akkreditoidut mene-telmät (%). Auditoinnit ja katsel-mukset tehty. Vastuualuekohtaiset näyte-, analyysi-, tarkastus- ja käynti-määrät (kpl/v) Toteutuneet suunni-telmat (100 %)


Toimitaan mahdolli-simman tehokkaasti ja toteutetaan sovit-tua työnjakoa

Talous



Toimenpiteet


Palvelut järjestetään taloudellisesti ja kus-tannustehokkaasti Taloudellisten voima-varojen kohdentami-nen palvelujen prio-risoinnin mukaisesti Henkilöstön sitoutu-minen talousarvion toteutumiseen

Talousarvion ja toi-mintasuunnitelman seuraaminen Painopistealueiden ja toimintojen tärkeys-järjestyksen määritte-ly Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnit-teluun ja seurantaan

Talousarvion seuran-ta säännöllisin vä-liajoin ja poikkeamiin reagointi. Taksojen tarkistami-nen. Talousarvion laadinta ja toteuttaminen huomioiden riittävien toimintaresurssien turvaaminen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallis-tua talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaan ja seuran-taan

Talousarvion toteu-tuminen (100 %) Talousarvion ja toi-mintasuunnitelman suunnittelu ja seuran-ta työpaikkakokouk-sissa

Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Elinympäristön ter-veellisyys ja turvalli-suus Maaseudun elinkel-poisuuden ja hyvin-voinnin tukeminen Kainuun elinkei-

Elinympäristön ter-veellisyyttä ja turvalli-suutta tutkitaan ja valvotaan Ennalta ehkäisevä eläinten terveyden-hoito, yrittäjyyden tukeminen Kattavat eläinlääkin-täpalvelut

Elinympäristön ter-veellisyyteen ja tur-vallisuuteen sekä ympäristön tilan seu-rantaan liittyviä labo-ratoriotutkimuksia tehdään yhteistyössä valvontaviranomais-ten kanssa. Valvontahenkilökunta kohdentaa valvontaa mm. suunnitelmien avulla riskinarvioinnin kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Lausunnoissa huo-mioidaan terveysnä-kökohdat. Ennaltaehkäisevän terveydenhuoltotyön jakaminen useam-malle praktikolle

Kainuun elintarvik-keiden ja veden laatu sekä kuluttajapalve-luiden turvallisuus (vrt. valtakunnallinen taso) Eläinterveydenhuolto-ohjelmiin liittyneiden tilojen osuus (%), terveydenhuoltokäyn-tien lkm terveyden-huolto-ohjelmien


noelämää tukevien palvelujen tuottami-nen

Kysyntää vastaavan tutkimuspalvelun sekä riittävän neu-vonnan, ohjauksen ja valvonnan tarjoami-nen

Henkilökunta antaa neuvontaa ja ohjaus-ta mm. lainsäädän-nön muutoksiin liitty-en. Laboratorio tarjoaa analyysi- ja neuvon-tapalveluja elinkei-noelämän tarpeisiin, esimerkiksi tuoteke-hittelyyn, prosessien seurantaan ja maa-seutuelinkeinoihin liittyviä.

edellyttämästä mää-rästä (%) Yrittäjäasiakkaiden osuus

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Suunnitelmallista valvontaa toteutetaan toiselle suunnitelmakaudelle 2011 - 2014 laaditun suunnitelman mukaisesti. Riskinarviointia kehitetään valvonnan eri osa-alueilla edelleen jotta valvonnan laatua saadaan parannettua ja kohdennettua tär-keimpiin kohteisiin. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö on uudistunut vuonna 2011 ja vuonna 2012 lainsäädäntömuutokset jatkuvat (mm elintarvike-, tuoteturva- tupakka- ja kemikaalila-ki). Niillä on merkittävä vaikutus valvontakäytäntöihin mm. elintarvikevalvonnassa. Vuonna 2009 käyttöönotettua uuden tietojärjestelmän käyttöä kehitetään edelleen ja osallistutaan valtakunnallisen keskitetyn tiedonkeruun vaatimiin toimenpiteisiin (Yhti- ja Kuti-liittymät).

Eläinlääkintähuollossa työn kuormittavuutta vähennetään käyttämällä sijaisia ja ulko-puolisia päivystäjiä. Kehitetään sijaisten rekrytointia ja päivystysjärjestyksiä. Jatketaan työnjaon ja erikoistumisen kehittämistä. Työt pyritään järjestämään siten, että kaikilla olisi sopiva määrä mielekästä työtä. Syksyllä eläinlääkintähuollolle val-mistuvat uudet tilat Kajaaniin. Tilojen valmistuttua ryhdytään valmistelemaan työnjaon (pieneläimet vs. suureläimet) kehittämistä edelleen Kajaanin lähiympäristössä.

Laboratorion tulot tulevat vähenemään taloudellisesti merkittävän asiakassopimuksen muutoksen vuoksi. Henkilöstömäärää on jo sopeutettu tulovähennyksiin ja tullaan mahdollisesti sopeuttamaan lisää luonnollisen poistuman kautta.


YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 552 492 532 -3,6 488 -8,3 508 528 549 Myyntituotot 456 392 430 -5,7 381 -11,4 396 412 429 Maksutuotot 94 100 100 6,4 107 7,0 111 116 120 Tuet ja avustukset 1 0 2 100,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 1 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKULUT 2 548 2 592 2 692 5,7 2 696 0,1 2 804 2 916 3 033 Palkat ja palkkiot 1 480 1 492 1 536 3,8 1 507 -1,9 1 567 1 630 1 695 Henkilösivukulut 446 392 461 3,4 452 -2,0 470 489 508 Henkilöstökulut 1 926 1 884 1 997 3,7 1 959 -1,9 2 037 2 119 2 204 Asiakapalvelujen ostot 0 3 1 0,0 3 200,0 3 3 3 Muut palvleujen ostot 194 230 230 18,6 232 0,9 241 251 261 Palvelujen ostot 194 233 231 19,1 235 1,7 244 254 264 Aineet ja tavarat 89 109 115 29,2 100 -13,0 104 108 112 Avustukset 113 120 120 6,2 120 0,0 125 130 135 Vuokrat 190 212 195 2,6 247 26,7 257 267 278 Muut kulut 36 34 34 -5,6 35 2,9 36 38 39TOIMINTAKATE -1 996 -2 100 -2 160 8,2 -2 208 2,2 -2 296 -2 388 -2 484 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -1 996 -2 100 -2 160 8,2 -2 208 2,2 -2 296 -2 388 -2 484POISTOT -38 -38 -46 21,1 -40 -13,0 -42 -43 -45SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -2 034 -2 138 -2 206 8,5 -2 248 1,9 -2 338 -2 431 -2 529VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -2 034 -2 138 -2 206 8,5 -2 248 1,9 -2 338 -2 431 -2 529


%KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%


tavoite Asukas, asiakas Valvontasuunnitelman toteutuminen (valvonta-käyntien määrä, %)

72 % suunnitel-lusta

72 % suunnitel-lusta

100 % 100%

Asiakaspalautekysely (joka 2 vuosi)

- Terveysval-vonta ka 4,25 - Eläinlääkintä-huolto ka 4,27 - Laboratorio ka 4,08

Asiakaspalauteseuranta: määrä ja laatu

Asiakaskyselyn tulokset käsitel-ty

Asiakaspalaut-teet käsitelty

Henkilöstö ja uudistumi-nen

Työyhteisön tilan arviointi Työhyvinvointi-suunnitelma tehty

Työhyvinvointi-suunnitelma tehty ja sen toteutuminen arvioitu


ka 3,45

Virkojen täyttöaste (100 %)

99 % 99 % 100 % 100%

Työyksikkökohtaiset osaamiskartoitukset tehty ja osaamisen kehittämisen-suunnitelman mukainen-henkilötasolla toteutetaan

Täydennyskoulutus tar-peen mukaisesti (3 - 10 vrk/v)

2.2 vrk/hlö/v 4 vrk/hlö/v 3 – 10 vrk/hlö/v 3- 10 pv/hklö


Kehityskeskustelut (100 %)

92 % 95 % 100 %

HTV2 44 43 43 (ennuste) 43

Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotan-totavat

Vertailututkimuksissa hyväksyttävä tulos (95 %)

95 % 95 %

Ulkoinen arviointi: akkreditoidut menetelmät (%). Auditoinnit ja katsel-mukset tehty.

56 % 63 %

Ulkoinen arviointi: viran-omaistutkimusten mene-telmät akkreditoitu (%).

100 %

Vastuualuekohtaiset näy-te-, analyysi-, tarkastus- ja käyntimäärät (kpl/v)

Laboratorion näytemäärä 135 % ja ana-lyysimäärä 109 % tavoitteesta

Laboratorion näytemäärä 103 % ja ana-lyysimäärä 93 % tavoitteesta

Terv.valv. lainsäädännön mukaiset 100 % Elh 100% Lab: analyysit 40 000 kpl, näytteet 8 500 kpl

Toteutuneet suunnitelmat (100 %)

Maitohygieeni-set tarkastuk-set ja terv.huol-tokäynnit toteu-tuivat suunni-tellusti. Laitos-tarkastusten toteuma 88%

Tarkastukset ja näytteenotto toteutui suunni-telman mukai-sesti

100 % 100 %

Talous

Talousarvion toteutuminen (100 %)

Ta:n raamissa pysyttiin

Ta:n raamissa pysyttiin

100 % 100 %

Talousarvion ja toiminta-suunnitelman seuranta työpaikkakokouksissa

Toteutui Toteutui

Kainuun elinvoima

Kainuun elintarvikkeiden ja veden laatu sekä kulutta-japalveluiden turvallisuus (vrt. valtakunnallinen taso)

Elintarvikenäyt-teistä 88 % sekä uima- ja talousvesinäyt-teiden laatu kokonaisuu-dessaan täytti asetetut vaati-mukset.

Talous- ja ui-mavesinäyttei-den laatu täytti asetetut vaati-mukset Elintarvikenäyt-teistä 92 % täytti asetetut vaatimukset

Eläinterveydenhuolto-ohjelmiin liittyneiden tilojen osuus (%)

Nautatiloista 186 kpl (49 %) (Naseva)

Terveydenhuoltokäyntien lkm terveydenhuolto-ohjelmien edellyttämästä määrästä ( %)

90 % toteutu-nut sovitussa aikataulussa

Toteuma 100 %

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 83 4.7.3 Sairaanhoidon palvelut

Vastuuhenkilö: Sairaanhoidon palvelujen johtaja Esa Ahonen Perustehtävä

Sairaanhoidon palvelujen tulosalue järjestää ja tuottaa kliinisen laboratorion, patologian, radio-logian, ensihoito-sairaankuljetuksen, leikkaus-anestesian, tehohoidon, lääkehuollon ja vä-linehuollon palvelut maakunnallisina kokonaisuuksina siten, että palvelujen saatavuus on riittä-vä ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Palvelut tuotetaan yhdenmukaisin kustannus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerein koko maakunnan alueella.

Arvot Asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja korkea laatu.

Visio 2015 Sairaanhoidon palvelujen tulosalue on palveluhenkinen ja vastuuntuntoinen, moniammatilliseen osaamiseen suuntautunut tulosalue, jonka palvelut suunnitellaan keskistetysti ja järjestetään yhteistyön, tietoverkkojen ja logistiikan avulla maakunnassa hajautetusti. Palvelut edistävät Kainuun maakunnan toimintoja paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettuna sosiaali- ja tervey-denhuollon edelläkävijänä. Mahdollisuuksien mukaan palveluja järjestetään ERVA-alueen yh-teistyönä ja/tai yhteisessä organisaatiossa

Asiakas ja asukas





Palvelujen ja hoidon hyväksyttävä laatu Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus

Potilaiden hyvä ja ammatillinen kohtelu Hoidon turvallisuus Näyttöön perustuvat menetelmät käytössä Toimiva yhteistyö toiminnan eri tasoilla Tietojärjestelmien integraatio

Asiakaspalautteen jatkuva seuranta ja toiminnan kehittämi-nen Vaara- ja läheltäpititi-lanteiden rekisteröinti / HaiPro -raportit Laatumittarit säännöl-liseen käyttöön Sähköisen asioinnin monipuolistaminen

Soten yhteinen asia-kas-palaute; tulosten tavoite-taso 90 %:lla on tasolla hyvä tai erinomainen HaiPro-raportit tulleet rutiinikäyttöön Johdon katselmukset toteutuvat 100 % Sisäiset arvioinnit Sähköisen ajanvara-uksen ja vastauspal-velun osuus (%)




Toimenpiteet


Riittävä henkilöstö ja tulevaisuuden osaa-misen varmistaminen

Virat ja toimet on täytetty pätevillä hen-kilöillä Suunnitelmallinen täydennyskoulutus

Uusien työntekijöiden suunnitelmallinen rekrytointi, perehdyt-täminen ja työkierto Osaamisvaatimusten

Vakanssien täyttöas-te arvioitu säännölli-sesti Työyksikkökohtaiset


Henkilöstön hyvin-vointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Ammattitaitoinen, kehittyvä ja motivoi-tunut henkilöstö

kuvausten, osaamis-kartoitusten ja osaa-misen kehittämis-suunnitelmien teke-minen Työyksikön koulutus-suunnitelman teke-minen ja henkilökoh-taiset koulutuskortit käytössä Kehityskeskustelut x 1/v Työyhteisöjen työtyy-tyväisyysmittaukset

osaamiskartoitukset tehty ja osaamisen kehittämisen suunni-telman mukainen täydennyskoulutus henkilötasolla toteu-tetaan tarpeen mu-kaisesti (3-10 vrk/v). Kehityskeskustelut toteutuvat 100% Toimenpidesuunni-telmien toteutus (%)




Toimenpiteet


Toimiva johtamisjär-jestelmä Toimiva tietojen hal-linta ja käytettävyys

Johtaminen on oi-keudenmukaista, osaavaa ja vastuullis-ta Työyksiköiden toimi-vat hoitoprosessit ja hoitoketjut Sairaanhoidon palve-lujen kehittäminen osana hoitoketjujen ja -prosessien kehittä-mistä Lisäarvoa tuottamat-tomien toimintojen karsiminen Toimivat ja yhteen-sopivat tietoverkot

Johdon katselmukset Työyhteisöjen työtyy-tyväisyys-mittauksen esimiesosio Toimintaprosessien uudistaminen Hoidon saatavuuden mittarit Sisäiset arvioinnit jatkuvat Tehdyt muutokset palvelurakenteessa Kehittämis-, tutkimus- ja laatuprojekteihin osallistuminen Uusien tietojärjestel-mien käyttöönotto

Johdon katselmukset toteutuvat 100 % Prosessien uudista-misen onnistuminen Hoidon saatavuuden mittaus muuttunut 1.5.11 (polikliininen hoitotakuu) Sisäiset auditoinnit toteutuvat 100 % MAPO-hankkeen suunnittelun ja toi-mintaprosessin on-nistuminen Kehittämisprojektien määrä/vuosi

Talous



Toimenpiteet


Kustannustehokkaat toimintamallit ja -

Toimiva palvelujärjes-telmän seuranta

Talousarvio ja sen toteutumisen seuran-

Talousarvion toteu-tuminen (%)


menetelmät

Jatkuva toimivien, tuottavien ja turvallis-ten työkäytäntöjen kehittäminen ja käyt-töönottaminen Maakunnallisen sy-nergiaedun hyödyn-täminen

ta, poikkeamiin rea-gointi Henkilöstötilinpäätös. Ennakoidaan ja eh-käistään hoitovirheet, vahingot ja erehdyk-set niin pitkälle kuin se on mahdollista Palvelujen hintaver-tailut (ostoskorit) muiden palveluntuot-tajien kesken

Henkilötyövuosien (HTV2) toteutuminen

Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Uusien työmuotojen ja -menetelmien hal-littu käyttöönotto Resurssien tarkoituk-senmukainen käyttö ja yhteistyön koor-dinointi ERVA – yhteistyön ja työnjaon lisääminen

Maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehitystoimintaan osallistuminen Osaavan henkilöstön saatavuus Työvoiman saata-vuuden ja kilpailuky-vyn varmistaminen

Toimintajärjestelmien ja menetelmien audi-tointi Yhteishankkeiden toimivuuden ja uusien toimintamallien arvi-ointi Aktiivinen osallistu-minen kehittämistoi-mintaan

Tuottavuuden seu-ranta Rekrytoinnin onnis-tuminen ERVA-yhteistyön onnistuminen

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Sairaanhoidon palvelujen tulosalueen palvelujen saatavuutta varmistetaan ja samalla työn tuottavuutta lisätään parantamalla kustannusvaikuttavuutta. Palvelujen luontees-ta riippuen toiminta järjestetään lähipalveluina, seudullisina tai maakunnallisina koko-naisuuksina. Toiminnassa pyritään maakunnalliseen tai tätä laajempaan logistiikkaan ja vältetään palvelujen osaoptimointia. Palveluja kehitetään yhdessä muiden tulosalueiden kanssa toiminnallisina kokonai-suuksina. Tietotekniikan hyödyntäminen ja potilaiden vapaa valintamahdollisuus huomioidaan palvelujen järjestelyissä. Tavoitteena ei ole järjestää palveluja mahdolli-simman paljon kaikkialla, vaan kokonaisuus huomioiden mahdollisimman kustannus-tehokkaasti käytettävissä olevien resurssien rajoissa.

Ensihoito toimii 2012 maakunnan omana toimintana Kajaanissa, Kuhmossa, Sotka-mossa, Suomussalmella, Paltamossa ja Vuolijoen taajamassa, muissa kunnissa os-topalveluna. Tavoitteena on ensihoitopalvelun yhteistyön lisääminen päivystyspalve-lujen kanssa.

Leikkaus- ja anestesiatoiminta toteutetaan keskitetysti keskussairaalassa. Tavoit-teena on päiväkirurgian lisääminen ja tulevina vuosina toiminnan uudelleen organi-sointi osana hoitotakuun toteutumista. Heräämökapasiteettia sovitetaan yhteen te-hohoidon kanssa.


Tehohoidon paikkatarve arvioidaan suhteessa seuranta- ja heräämöpaikkojen käyt-töön.

Kliinisen laboratorion palvelut ovat mukana 2012 aloittavassa ERVA-alueen labo-ratorioliikelaitoskuntayhtymässä, jonka toiminta on tarkoitus aloittaa 2013 alussa. Toiminnan harmonisointiin, tietojärjestelmiin ja palvelukokonaisuuksiin liittyviä valmis-teluja jatketaan vuoden 2012 aikana toiminnan pysyessä muutoin pääosin ennallaan. Patologian toiminnan siirtyvät vuodenvaihteessa 2011 - 2012 tilapäisiin toimitiloihin vuoden 2013 kevääseen saakka. Uudet toimitilat ovat rakenteilla olevan MAPO -hankkeen yhteydessä. Lääkehuollon toimitilojen uudistaminen ja yhdistäminen on suunnitteilla 2013 kevääl-lä MAPO -hankkeen valmistumisen yhteydessä. Lääkehuollon logistiikan uudistamis-ta ja varastoautomaation käyttöönottoa valmistellaan uusien tilojen käyttöönoton yh-teyteen. Samalla valmistaudutaan osastofarmasiapalvelujen käyttöönottoon ja laajen-tamiseen 2013 vuodesta alkaen. Lääkeneuvottelukunta jatkaa lääkehoitokäytäntöjen yhtenäistämistä ja turvallisen lääkehoito-ohjeiston käyttöönottoa STM:n suosituksen mukaisesti. Radiologian palveluja tuotetaan 2012 osittain omana toimintana ja osin kiinteällä os-topalvelusopimuksella. CT- laitteen hankinta ja siihen liittyvien tilojen uusiminen aloi-tetaan 2012 aikana. Vanha CT-laite pidetään toiminnassa nykyisessä toimitilassa kunnes uusi laite on otettu käyttöön. Puolangan uudistettu natiivikuvauslaite otetaan käyttöön tilasaneerauksen valmistumisen jälkeen. Välinehuolto jatkaa neljässä toimipisteessä (Kajaani, Suomussalmi, Kuhmo ja Sot-kamo), joista käsin jakelu maakunnan toimipisteisiin. Välinehuollon toiminnanohjaus-järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 lopulla ja toimintaprosesseja uudistetaan vuoden 2012 aikana uuden tietojärjestelmän pohjalta. Infektioidentorjuntayksikkö jatkaa maakunnassa infektioiden rekisteröinti- ja seu-ranta-ohjelman (SAI) käyttöönottoa ja laajentamista akuuttihoitoyksiköihin. Infektiosai-rauksiin erikoistuva lääkäri osallistuu toiminnan kehittämiseen. Henkilöstöä koulute-taan sairaalainfektioiden ehkäisyyn. Pandemiasuunnitelma pidetään ajan tasalla.


SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 3 096 3 097 3 266 5,5 3 421 4,7 3 558 3 700 3 848 Myyntituotot 878 936 900 2,5 972 8,0 1 011 1 051 1 093 Maksutuotot 135 161 161 19,3 148 -8,1 154 160 166 Tuet ja avustukset 1 897 2 000 2 200 16,0 2 261 2,8 2 351 2 445 2 543 Muut tuotot 186 0 5 -97,3 40 700,0 42 43 45TOIMINTAKULUT 23 471 23 518 24 964 6,4 25 253 1,2 26 263 27 314 28 406 Palkat ja palkkiot 11 356 11 638 11 986 5,5 12 486 4,2 12 985 13 505 14 045 Henkilösivukulut 2 616 2 891 2 958 13,1 2 992 1,1 3 112 3 236 3 366 Henkilöstökulut 13 972 14 529 14 944 7,0 15 478 3,6 16 097 16 741 17 411 Asiakapalvelujen ostot 13 34 20 53,8 17 -15,0 18 18 19 Muut palvelujen ostot 3 868 3 413 4 000 3,4 4 020 0,5 4 181 4 348 4 522 Palvelujen ostot 3 881 3 447 4 020 3,6 4 037 0,4 4 198 4 366 4 541 Aineet ja tavarat 4 626 4 438 4 800 3,8 4 587 -4,4 4 770 4 961 5 160 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 983 1 097 1 193 21,4 1 144 -4,1 1 190 1 237 1 287 Muut kulut 9 7 7 -22,2 7 0,0 7 8 8TOIMINTAKATE -20 375 -20 421 -21 698 6,5 -21 832 0,6 -22 705 -23 613 -24 558 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -20 375 -20 421 -21 698 6,5 -21 832 0,6 -22 705 -23 613 -24 558POISTOT -842 -803 -813 -3,4 -740 -9,0 -740 -770 -800SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -21 217 -21 224 -22 511 6,1 -22 572 0,3 -23 445 -24 383 -25 358VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -21 217 -21 224 -22 511 6,1 -22 572 0,3 -23 445 -24 383 -25 358

KS 2011


%

Muutos ENN -11/

TA-12%


voite TA2012 tavoite

Asukas, asiakas Lääkehuollon toimitusrivit 84 103 82 300 84 500 84 500

Ensihoidon hälytykset 19 852 20 566 21 500 21 500

Laboratoriosuoritteet 1 099 843 1 155 280 1 160 000 1 160 000

Leikkausten määrät 6 855 6 526 6 700 6 900

Radiologian tutkimukset 61 953 57 187 62 000 62 000


Sairauspoissaolot 3 083 pv 3 804 pv 3 000 pv 3 000 pv

HTV2 273 285 293 (ennuste) 293


Infektioiden torjuntaoh-jelma

50 % 70 % 80 %

Lab.nettiajanvaraus osuus

30 % 40 % 45 %

Talous

Kainuun elinvoima


4.7.4 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut

Vastuuhenkilö: Terveysjohtaja Mauno Saari Perustehtävä

Tulosalue vastaa Kainuun väestön tarvitsemasta terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla erikseen sovitun työnjaon mukaisesti. Ennaltaehkäisevä ja ter-veyttä edistävä näkökulma heijastuu kaikessa toiminnassa

Arvot Elämää ja ihmisarvoa kunnioitetaan tulosalueen palveluita tarvitsevien henkilöiden rodusta, sukupuolesta, kansalaisuudesta, maailmankatsomuksesta tai elämänkaaren vaiheesta riippu-matta. Kaikkea toimintaa ohjaavat vastuuntunto, luotettavuus ja rehellisyys

Visio 2015 Tulosalue tuottaa oikea-aikaisesti korkeatasoisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita saa-miinsa palveluihin tyytyväiselle väestölle viihtyisässä maakunnassa. Kansalaisten terveyden edistämiseksi tehty työ on ollut tuloksellista ja alueen sairastavuus lähenee maan keskitasoa. Väestö luottaa tulevaisuuteensa; potilaat heitä palveleviin ammattilaisiin ja työntekijät palvelujär-jestelmän eri tasoilla toinen toisiinsa

Asiakas ja asukas





Terveyden- ja sai-raanhoidon palvelui-den tulosalue toimii aktiivisesti Kainuun väestön terveyden edistämisessä, saira-uksien ennalta ehkäi-semisessä ja väestö-ryhmien välisten ter-veyserojen kaventa-misessa Jokainen kansalainen saa sairastuttuaan asianmukaisen hoi-don ja kohtelun oi-kea-aikaisesti.

Olemassa olevat näyttöön perustuvat menetelmät sekä sairauksien ehkäi-syssä että hoidossa otetaan laajalti käyt-töön ja terveyden edistämisen ja ennal-taehkäisevän työn ulottuvuudet sisällyte-tään aina korjaavaan toimintaan niissä tutkimus-, hoito- ja kuntoutustilanteissa, joissa se on asiaan kuuluvaa ja luonte-vaa. Hoitoon pääsy toteu-tuu kaikilla osa-alueilla asetuksen mukaisesti

Olemassa olevat näyttöön perustuvat menetelmät sekä sairauksien ehkäi-syssä että hoidossa otetaan laajalti käyt-töön ja voimavaroja suunnataan väestön kehityksestä ja sai-rastavuudesta käy-tössä olevan tiedon perusteella Hoitoon pääsyn tilan-netta seurataan kai-killa vastuualueilla säännöllisesti. Haa-voittuvat osa-alueet tunnistetaan ennak-koon ja ratkaisuja haetaan ensisijaisesti toimintatapoja ja re-sursoinnin painopis-teitä muuttamalla ja vasta toissijaisesti ostopalveluita lisää-mällä.

Valtakunnallinen ja alueellinen epidemio-loginen seuranta suurimpien kansan-sairauksien osalta; sairastavuus on 5-vuotisjaksoissa ale-neva. Valtakunnallista kes-kiarvoa korkeammat pyll- indeksit laskevat 4 vuoden seuranta-jaksoissa Välitön yhteyden saanti terveyskes-kukseen arkipäivisin virka-aikana ja välitön hoitoon pääsy päivys-tystapauksissa toteu-tuvat. Kiireetön hoito: – hoidontarpeen arvio ja hoitoon pääsy to-teutuvat asetuksessa säädetyissä määrä-ajoissa määräajoissa sekä perustervey-


Potilaat ovat tyytyväi-siä saamaansa hoi-toon ja kohteluun. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista

Riittävä, osaava, hyvinvoiva ja palve-lualtis henkilökunta Asiakaslähtöinen hoitotyö Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimin-tatapoihin

Merkittävien poik-keamien syyt selvite-tään ja ryhdytään korjaaviin toimenpi-teisiin Haittatapahtumien systemaattinen seu-ranta, raportointi ja käsittely

denhuollosta että erikoissairaanhoidos-sa. Asiakaspalaute-kyselyt x 1 / 2 vuo-dessa; 90 % palaut-teista tasolla hyvä tai erinomainen. Välittömän palautteen seuranta; Kohteluun liittyviä valituksia ei ole. Poikkeamien määrä alenee edellisvuoteen verrattuna




Toimenpiteet


Tulosalueella työs-kentelee toiminnan tarpeita vastaava, osaava, arvomaail-maltaan tasokas, työhönsä ja työympä-ristöönsä tyytyväinen, henkisesti ja fyysises-ti hyvinvoiva henki-löstö. Henkilöstön saata-vuus ja houkuttelevat työyhteisöt

Henkilöstöä arvosta-va ja hyvä kohtelu kaikissa työyhteisön ja työntekijän kehi-tysvaiheissa. Työyhteisöjen luot-tamuksellinen ilmapii-ri. Terveyden ja sai-raanhoidon palvelui-den tulosalue on arvostettu ja uudis-tamiseen kannustava työpaikka Onnistunut rekrytoin-ti. Oikeudenmukainen, työn vaativuuden huomioiva palkkaus-järjestelmä

Työyhteisön tilan kartoitukset kahden vuoden välein ja tar-vittavat kohdennetut toimenpiteet niistä saadun tiedon pohjal-ta. Kehityskeskustelut Henkilöstön rekry-toinnissa yhtenäiset suunnitelmiin perus-tuvat käytännöt Työnvaativuuden arviointi

Työyhteisön tilan kartoitukset joka toi-nen vuosi Työhyvinvointikyselyn tulokset tasolla hyvä-kiitettävä Työyksikkökohtaiset osaamiskartoitukset tehty ja osaamisen kehittämisen suunni-telman mukainen täydennyskoulutus henkilötasolla toteu-tetaan tarpeen mu-kaisesti (3-10 vrk/v). Kehityskeskustelut toteutuvat 100 %. Avoimien vakanssien osuus laskee edellis-vuodesta





Toimenpiteet


Osallistava, vastuulli-nen, oikeudenmukai-nen ja yöntekoa pal-veleva johtaminen. Toimivat hoitoketjut kaikilla potilasryhmil-lä. Erikoissairaanhoidon käytön suhteellinen osuus koko maakun-nan tasolla vähenee ja alueelliset käyttö-erot tasaantuvat Laadultaan hyvä terveyden- ja sai-raanhoito. Joustava, eri organi-saatiotasojen välistä tiedonkulkua helpot-tava ja yksilön tie-tosuojan huomioiva potilastietojärjestel-mä.

Selkeät vastuut ja tavoitteet. Hyviin suorituksiin tähtäävät toimintata-vat. Kullekin potilasryh-mälle on olemassa moniammatillisesti ja yhteistoiminnallisesti työstetyt hoitoketjut. Perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaan-hoidon välinen työn-jako on sujuvaa. Korkea lääkinnällinen ja hoidollinen ammat-titaito. Hyvä palvelujen laa-tu. Yhteisen potilastieto-järjestelmän

Johtamisen auditointi, itsearviointi ja johdon katselmukset Olemassa olevien hoitoketjujen päivitys ja uusien tarvekartoi-tus vuosittain Eri erikoisalojen ja terveysasemien yh-teistyötä kehitetään erikoisala- ja terveys-asemakohtaisin neu-vonpidoin

Johtamisen auditointi, itsearviointi ja johdon katselmukset toteutu-vat kaikilla vastuu-alueilla, tulosyksi-köissä ja erikoisaloilla Vuosittain työstettä-viksi sovitut hoitoket-jut työstetään Kantelut, muistutuk-set ja hoitovahingot vähenevät

Talous



Toimenpiteet


Hoito ja palvelut jär-jestetään käytettävis-sä olevin resurssein korkealaatuisina, joustavasti saatavina, taloudellisesti ja kus-tannustehokkaasti

Toimintojen oikea kohdentaminen. Ennakointi ja suunni-telmallisuus. Samassa organisaa-tiossa toimimisen tuoman synergiaedun mahdollisuuksien hyödyntäminen kaikil-la toiminnan eri ta-soilla.

Talouden ja toimin-nan tasapainoa ja kehitystä seurataan jatkuvasti ja poik-keamiin reagoidaan korjaavin toimenpi-tein.

Tulosalue pysyy ase-tetussa talousar-viokehyksessä. Tuottavuus on vähin-tään kansallisella keksitasolla


Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Kainuulaisen väestön terveyttä edistävä toiminta sekä tervey-den ja sairaanhoidon asianmukainen ja oikea-aikainen hoi-don arviointi, hoito ja kuntoutus tukevat maakunnan väestön elinvoimaisuutta, yrittäjyyttä ja tuotan-torakenteen kehittä-mistä

Suurten kansansai-rauksien riskiryhmiin kuuluvat, työ- ja toi-mintakykynsä menet-tämisvaarassa olevat henkilöt tavoitetaan. Henkilöstön pysy-vyys. Riittävä ja ammattitai-toinen henkilöstö. Toimivat hoito- ja palveluketjut

Kainuulaisten sairas-tavuus on 5 -vuotis-jaksoissa vähenevä. Tulosalueelle rekry-toitu ja tulosalueelta poislähtevä henkilö-kunta; määrä ja suh-deluku. Henkilöstön sairaus-poissaolojen määrä laskee edellisvuodes-ta

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Tulosalueen tavoitteena on edelleen vuoden 2012 aikana turvata laadukkaiden ter-veyden ja sairaanhoidon palveluiden tasapuolinen saatavuus kainuulaisille. 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki on tuonut koko sosiaali- ja terveystoimi-alalle uusia velvoitteita, joihin vastaaminen realisoituu täysimääräisesti toimintavuon-na 2012. Hoitotakuussa pysyminen tulee muodostumaan erityiseksi haasteeksi erikoissairaan-hoidossa erityisesti operatiivisen vastuualueen polikliinisessa toiminnassa. Tervey-denhuoltolain mukaan on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuu-kauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muu-hun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan yksikköön, jos hoidontarpeen arviointi edellyt-tää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia. Olemassa olevaa lääkäreiden rekrytointia koskevaa toimintasuunnitelmaa toteutetaan käytännössä. Tulosalue osallistuu maakunnallisen rekrytoinnin toimintasuunnitelman valmisteluun.. Potilaiden tutkimuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa pitäydytään sellaisissa mene-telmissä, joiden vaikuttavuus ja turvallisuus on tutkimuksin osoitettu. Terveyden edis-tämisen ja ennaltaehkäisevän työn ulottuvuudet sisällytetään korjaavaan toimintaan niissä tutkimus-, hoito- ja kuntoutustilanteissa, joissa se on asiaan kuuluvaa ja luon-tevaa. Terveyden ja sairaanhoitopalveluiden tulosalue vastaa suurimmasta osasta kainuu-laisten erikoissairaanhoidon palveluista. Tulosalue osallistuu aktiivisesti toimialalla käynnistettyyn erikoissairaanhoidon tulevan toiminnan ja toimitilojen suunnitteluun. Tavoitteena on, että tulevan toiminnan keskeisten sisältöjen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavan organisaatiorakenteen suunnittelu käynnistetään vuoden 2012 alussa.


Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalveluiden vastuualue. Vastuualueelle asetettiin toimintavuodelle 2011 selvittää riippuvuuksien hoitopalvelui-den tuleva henkilöstöresurssitarve ja mahdollisuudet tuottaa osa nykyisin ostopalve-luina toteutuvasta päihdekuntoutuksesta maakunnan omana toimintana. Tavoite ei henkilöstöresursseihin kytkeytyvistä syistä toteutunut. Edellä kuvattu selvitystyö siirtyy valmisteltavaksi vuoden 2012 kuluessa. Suun terveydenhuollon vastuualueen tärkeimpänä tavoitteena on edelleen hoidon saatavuuden saattaminen asetuksessa säädetylle tasolle. Tämä edellyttää onnistu-mista ja uusien työntekijöiden, erityisesti hammaslääkäreiden rekrytoinnissa ja eri ammattiryhmien välisessä työnjaossa aloitetun kehityksen jatkamista. Ehkäisevän hoidon roolia tehdään näkyvämmäksi ja suun terveyden edistämistä korostetaan. Teppanan uuden hammashoitolan toiminnan käynnistäminen ajoittuu suunnitteluvuo-den viimeiselle neljännekselle. Terveyskeskussairaala- ja vastaanottotoimintojen vastuualueen toimintaa kehi-tetään vuoden 2010 aikana käynnistyneen perusterveydenhuollon toimintaohjelman suuntaisesti. Painopisteinä ovat pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin mukainen, joustavaan työnjakoon perustuva hoito, hoitotulosten seuranta ja omahoitomahdolli-suuksien kehittäminen sekä kotiuttamisprosessin kehittämistyö ja laajamittainen käyt-töönotto. Perusterveydenhuollon kehittämisohjelma jatkuu suunnitteluvuoden lop-puun saakka. Operatiivisen vastuualueen keskeinen tavoite on hoidon saatavuuden saattaminen terveydenhuoltolain säädöksiä vastaavaksi ja toimintojen vakiinnuttaminen siten että hoitotakuu toteutuu ilman erillisiä toimenpiteitä.. Päiväkirurgian osuuden lisääminen paremmin valtakunnallista tasoa vastaavaksi on yksi vastuualueen keskeisistä tavoit-teista. Kohentunut ortopeditilanne antaa mahdollisuuden päiväkirurgian kehittämis-vastuiden uudelleen arviointiin. Konservatiivisella vastuualueella korostuvat ulkoisen auditoinnin yhteydessä kehit-tämisen alueeksi nousseet toiminnan systemaattinen kehittäminen ja kehittämisen seuranta. Tavoitteena on muuttaa henkilöstömitoitusta yleisestä kysynnän noususta ja hoidonporrastuksen muutoksesta aiheutuneita tarpeita vastaavaksi. Terveyden-huoltolain velvoitteiden toteutuminen polikliinisen toiminnan osalta on edellisten lisäk-si keskeinen tavoite. Päivystyspalveluiden vastuualueella Päivystyspoliklinikan ja terveysasemien yhteistyötä hoidonporrastuksen toteutumi-seksi jatketaan. Triage- ja hoitajavastaanottotoimintojen osalta vuodelle 2011 asetet-tuja tavoitteita ei lähinnä riittämättömistä henkilöstöresursseista johtuen saavutettu. Tältä osin kehittämistyötä jatketaan toimintavuonna 2012


TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHOITOPALVELUT

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 10 793 11 991 11 704 8,4 12 521 7,0 13 022 13 543 14 084 Myyntituotot 3 301 3 642 3 420 3,6 3 629 6,1 3 774 3 925 4 082 Maksutuotot 7 415 8 303 8 200 10,6 8 843 7,8 9 197 9 565 9 947 Tuet ja avustukset 23 14 14 -39,1 11 -21,4 11 12 12 Muut tuotot 54 32 70 29,6 38 -45,7 40 41 43TOIMINTAKULUT 84 327 86 353 89 218 5,8 91 885 3,0 95 560 99 383 103 358 Palkat ja palkkiot 37 322 38 713 39 997 7,2 41 378 3,5 43 033 44 754 46 545 Henkilösivukulut 9 369 9 677 10 045 7,2 10 344 3,0 10 758 11 188 11 636 Henkilöstökulut 46 691 48 390 50 042 7,2 51 722 3,4 53 791 55 943 58 180 Asiakaspalvelujen ostot 17 277 15 976 17 778 2,9 17 488 -1,6 18 188 18 915 19 672 Muut palvelujen ostot 7 329 8 137 7 850 7,1 8 414 7,2 8 751 9 101 9 465 Palvelujen ostot 24 606 24 113 25 628 4,2 25 902 1,1 26 938 28 016 29 136 Aineet ja tavarat 10 652 11 359 11 000 3,3 11 702 6,4 12 170 12 657 13 163 Avustukset 7 2 10 42,9 14 40,0 15 15 16 Vuokrat 2 330 2 442 2 499 7,3 2 498 0,0 2 598 2 702 2 810 Muut kulut 41 47 39 -4,9 47 20,5 49 51 53TOIMINTAKATE -73 534 -74 362 -77 514 5,4 -79 364 2,4 -82 539 -85 840 -89 274 Rahoituskulut ja -tuotot -1 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -73 535 -74 362 -77 514 5,4 -79 364 2,4 -82 539 -85 840 -89 274POISTOT -563 -596 -858 52,4 -818 -4,7 -851 -885 -920SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -74 098 -74 958 -78 372 5,8 -80 182 2,3 -83 389 -86 725 -90 194VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -74 098 -74 958 -78 372 5,8 -80 182 2,3 -83 389 -86 725 -90 194

Muutos TP -10/

ENN -11 %KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%


tavoite Asukas, asiakas Kansantauti-indeksi 130,0 130,3 129,5 129,3

Sairastavuusindeksi 121,3 120,1 120,0 119,1

PYLL-indeksi (4 vuoden välein) (maan ka: 4000)

2003–07: miehet: 7359 naiset: 2935 (maan ka: 4000)

TEA-viisari (10 parhaimman joukossa)

Aktiivisuus paras koko maassa

Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen

esh/31.12: 31 päiväkirug. potilasta jonos-sa yli 6 kk. pth: toteutuu lain mukaan

Hoitotakuu toteutuu 100%

Henkilöstö ja uudistumi-nen

Sairauspoissaolot 11 438 pv 11 159pv 10 500 pv

HTV2 899 923 954 (ennuste) 954

Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotan-totavat


käyty osittain 100 % 100%

Talous


Kainuun elinvoima

4.7.5 Perhepalvelut

Vastuuhenkilö: Perhepalvelujohtaja Marja-Liisa Ruokolainen Perustehtävä

Kainuun perhepalveluiden tehtävä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä vammaisten ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön itsenäisen selviytymisen tukeminen

Arvot Perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisevä, kuntouttava ja varhai-sen tuen työote, moniammatillinen yhteistyö

Visio 2015 Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana

Asiakas ja asukas





Perheiden terveys- ja hyvinvointierot vä-henevät ja terveys-käyttäytyminen kehit-tyy myönteisesti. Vanhemmuus vahvis-tuu ja perheiden hy-vinvointi ja itsenäinen selviytyminen lisään-tyvät. Syrjäytyneisyys vä-henee eikä uutta syrjäytyneisyyttä synny. Syrjäytyneiden ja vammaisten elämän-laatu kohenee

Väestön palvelutar-peet ovat tiedossa. Asiakkaiden ja per-heiden ongelmat havaitaan varhain ja niihin puututaan oi-kea-aikaisesti (ennal-taehkäisy ja varhai-nen tuki) ja vaikutta-vasti. Erityisesti var-haisen tuen palvelut toimivat hyvin. Kaikkien lapsiperhei-den kanssa toimivien tavoitteena on van-hemmuuden tukemi-nen. Asiakkaan/potilaan itsenäistä selviytymis-tä tuetaan niin, että asiakas sisäistää oman ja perheen hyvinvointiin, tervey-teen, hoitoon ja kun-toutumiseen liittyvän oman vastuun ja

Perhekeskukset käynnistetään Kajaa-niin ja Suomussal-melle. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toi-mintamallit juurrute-taan perhekeskuksiin ja osaksi lastensuoje-lutyötä. Vertaistukitoimintaa kehitetään eri ikä-ryhmien vanhemmil-le. Koulutetaan henkilö-kuntaa mini-interventioon, pu-heeksi ottoon, van-hemmuuden arvos-tamiseen ja tuke-maan väestön oma-toimista selviytymistä. Lastenlääkäreiden akuutti rekrytointi käynnistetään. Va-kinaistetaan vauva-perhetyöntekijä las-ten psykiatriselle

Valtakunnalliset vä-estövertailut osoitta-vat myönteistä kehi-tystä (sairastavuus, kuolleisuus, terveys-käyttäytyminen, esim. kouluterveyskyselyt, hoitotakuun toteutu-minen) Asiakkaiden arvio perhepalveluista on noin 4 (max 5). Raskaudenkeskey-tykset ja sukupuoli-tautitartuntojen mää-rä vähenee Toimeentulotuen tarve vähenee laman taituttua, mittari tuen saajien osuus väes-töstä (tavoite < 8 %) Lastensuojelun huos-taanottojen ja avo-huollon piirissä olevi-en lasten (0-17-vuotiaat) määrän kasvu saadaan suunnitelmakaudella


Vammaiset voivat elää mahd. itsenäi-sesti ja turvallisesti kodeissaan tarvitse-miensa palveluiden ja tukitoimien turvin ja toimia osana yhteisöä ja yhteiskuntaa.

osallistumisen merki-tyksen. Lastenlääkäreitä on oltava riittävästi Vammaisille on tarjol-la itsenäisen asumi-sen mahdollistavia asumisvaihtoehtoja. Vammaiset voivat kouluttautua ja työllis-tyä omien voimavaro-jensa mukaisesti Perhepalvelujen asi-akkaiden/potilaiden saatavissa ovat ajan tasalla olevat kirjalli-set opasteet ja netti-sivut

osastolle. Käynnistetään ras-kauden aikaisen päihderiippuvuuden hoidon sekä syrjäyty-neiden päivätoimin-nan/työpajan suunnit-telu Asumispalvelustrate-gia valmistuu ja lai-toksen purun suunnit-telu etenee. Asiakkaita koskevia ohjeita ja neuvoja päivitetään säännölli-sesti nettiin ja kirjalli-sina sekä järjestetään säännöllisiä tapaami-sia yhteistyötahojen kanssa

kääntymään laskuun Henkilökohtaisten avustajien ja tukihen-kilöidenmäärä vastaa tarvetta Potilas- ja sosiaa-liasiamiehelle tehdyt yhteydenotot ja muis-tutukset vähenevät edelleen. Yksilöhuoltojaoston ja hallinto-oikeuden muutosvaatimusten määrä vähenee. Määräaikojen toteu-tumista seurataan säännöllisesti




Toimenpiteet


Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja per-hepalvelut on haluttu ja arvostettu työpaik-ka. Riittävä, ammattitai-toinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteis-työkykyinen ja työ-hönsä sitoutunut henkilöstö = hyvin-voiva ja tyytyväinen henkilöstö Onnistunut rekrytointi

Hyvä henkilöstöjoh-taminen, joka mah-dollistaa urakehityk-sen ja huomioi ikään-tymisen Henkilöstöpolitiikalla tuetaan henkilöstön osaamista ja hyvin-vointia. Henkilöstöresurssit on kohdennettu pal-velutarpeen mukaan. Oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus, joka perustuu työn vaativuuden arvioin-tiin Palvelujen kehittämi-sen tarpeista lähtevä täydennyskoulutus ja työnohjaus. Yhteinen vastuu pal-velujen laadusta ja palveluista tiedotta-misesta

Kuntayhtymä järjes-tää henkilöstöjohta-misen koulutusta esimiehille. Satsataan erityisesti niiden ammattiryhmi-en rekrytointiin, joi-den puuttuminen uhkaa palvelujen tuottamista . Henkilökuntaa koulu-tetaan moniammatilli-sissa ryhmissä yh-teistyöhön, palvelu-prosessien hallitse-miseen, uusiin toimin-tamalleihin ja uusiin tehtäviin mm. vauva-perhetyö, varhainen tuki ja isätyö. Työpaikkakartoitukset tehdään määräajoin yhdessä työterveys-huollon kanssa, riski-analyysit ja työhyvin-vointisuunnitelmat ja henkilöstön osaamis-kartoitukset ja kehit-

Vaikeimmin rekrytoi-tavien ammattiryhmi-en kuten lääkärien, psykologien ja sosi-aalityöntekijöiden rekrytointi onnistunut 80-%:sti Työyhteisöjen toimi-vuustutkimuksien tulokset kehittyvät myönteiseen suun-taan Sairauspäivien määrä vähenevä (henkilös-tötilinpäätös). Kehityskeskustelut toteutuvat 99-prosenttisesti. Lakisääteinen täy-dennyskoulutus to-teutuu 90-%:sti Työpaikkakokoukset toteutuvat Henkilökohtaiset TVA:t tehty kaikille


tämissuunnitelmat päivitetään ja kehi-tyskeskustelut käy-dään vuosittain. Tyky-toimintaan osal-listutaan.




Toimenpiteet


Kainuun perhepalve-lut on edellä kävijä Suomessa lapsiper-heiden palvelujen kehittäjänä. Lasten, nuorten, nais-ten ja perheiden so-siaali-, terveys- ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat saata-vissa tarpeenmukai-sesti, oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti Kai-nuussa. Toimiva organisaatio- ja palvelurakenne sekä potilas/asiakas- ja voimavarakeskei-set hoito- ja palvelu-ketjut maakunnalli-sen, seudullisen ja paikallisen tason kesken Vammaispalvelut ja aikuissosiaalityö to-teutuvat koko maa-kunnan alueella sa-mantasoisesti: laa-dukkaasti ja tehok-kaasti ja samoilla toimintaperiaatteilla.

Julkisen, yksityisen, järjestöjen ja eri am-mattiryhmien välinen työnjako on kaikilta osin tarkoituksenmu-kainen ja toimiva = verkostoitunut palve-lutuotanto. Perhepalvelujen eri sektoreiden johtami-nen on asiantunte-vaa, tehokasta, toimi-vaa ja palveluja kehit-tävää ja sen perusta-na on yhdessä mietit-ty strategia. Perhekeskuksissa toteutuu seudullinen sektorirajat ylittävä yhteistyö. Organisaation sisäi-nen työnjako ja yh-teistyö on toimivaa (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto sekä erityishuolto).

Perhekeskuksissa työskennellään mo-niammatillisina työ-ryhminä/pareina. Tukeva-hankkeessa luodut yhteistyömallit riskitilanteissa olevien äitien ja pikkulasten hyvinvoinnin ja ter-veyden tukemiseksi otetaan osaksi joka-päiväistä arkityötä. Erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteen toimimista kehitetään edelleen. Erva-yhteistyötä teh-dään hoidon porras-tuksen ja käypä hoito -mallien kehittämi-seksi, sekä synnytys-toiminnan säilyttämi-seksi Kainuussa. Perusterveydenhuol-lossa, erikoissairaan-hoidossa ja sosiaali-huollossa lapsen kasvuympäristöjä tuetaan lisäämällä kotiinsuuntautuvia palveluja sekä yhteis-työtä päivähoidon ja koulujen kanssa. Tiivistetään yhdessä tekemistä järjestöjen ja 3-sektorin kanssa. Laaja-alaiset terveys-

Hoitotakuu toteutuu perhepalveluissa Perhekeskuk-set/asemat ovat to-teutuneet koko Kai-nuun alueella. Lastensuojelu toimii lain säätämissä aika-rajoissa (7pv/3kk) Toimeentulotuen käsittelyaika enintään 7 arkipäivää. Vammaispalvelujen palvelutarpeen selvi-tykset 7 arkipäivän kuluessa ja hakemus-tenkäsittelyaika enin-tään 3 kk. Erikoissairaanhoidon potilasmäärien ja hoitojaksojen kehitys sekä ostojen kehitys Auditoinnit toteutuvat vastuualueilla Neuvoloissa ja koulu-terveydenhuollossa ovat suositusten mu-


Toimivat tiedonhallin-taja laadunhallinta-järjestelmät Perhepalvelujen tilas-totietojen keruu on ajantasaista ja luotet-tavaa ja palvelee toiminnan suunnitte-

tarkastukset toteute-taan neuvoloissa ja kouluja opiskeluter-veydenhuollossa. Perheiden ravitse-mus- ja liikuntaohja-ukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilashuollon maa-kunnallinen koulutus käynnistetään ja va-kiinnutetaan oppi-lashuollon toiminta-mallit. Tukeva-hankkeen 2-vaihe on tukena mallien raken-tamisessa. Jatketaan sijaisper-heiden rekrytointia ja koulutusta. Aikuissosiaalipalvelu-jen sisäiset palvelu-prosessit päivitetään ja palvelulinjojen palveluprosessit luo-daan. Hankemuotoisena toteutuva kuntoutta-van työtoiminnan ohjaus vakinaistetaan 1.1.2013 lukien ja liitetään osaksi ai-kuissosiaalipalvelui-den vastuualueen toimintaa. Palveluohjaus ja pal-veluketjut toimivat vammaispalveluissa ja vammaisten tuki-, palvelu ja kuntoutus-suunnitelmat ja eri-tyishuolto-ohjelmat pidetään ajan tasalla. Kehitysvammaisten erityishuollon polikli-nikan ja laitoksen toiminnan kehittämis-tä syvennetään. Tarkistetaan ja lisä-tään tarpeenmukai-nen määrä välitason esimiehiä (tulosyksi-kön päälliköitä) las-

kaiset lääkäri- ja ter-veydenhoitajaresurs-sit Perhepalveluissa yhteisiä kehittämis-hankkeita on vähin-tään 5. Perhehoitajien mää-rän kehitys ja perhe-hoidossa olevien lasten määrän kasvu Luodaan aikuissosi-aalityön ja työvoiman palvelukeskustoimin-nan välisen palvelu-linjan prosessi suun-nitelmakaudella Vastuu ja tulosalueen esimiehet käyttävät PC:n raportointia


lua ja resurssien oh-jaamista Sähköinen rakentei-nen kirjaaminen on käytössä erikoissai-raanhoidossa, ja eri palveluyksiköiden atk-järjestelmät kommunikoivat kes-kenään( Pegasos, uusi ja vanha Effica, ProConsona).

tensuojelun ja vam-maispalvelujen vas-tuualueille. Uusien Effica- ja drg- järjestelmien suunni-telu ja käyttöönotto vaiheittain. ProConsonan rapor-toinnin osa otetaan käyttöön.

työssään

Talous



Toimenpiteet


Toiminnat järjeste-tään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti

Pitkäjänteinen talo-ussuunnittelu Kokonaistaloudelli-nen näkökulma toteu-tuu toiminnan ja ta-louden suunnittelus-sa. Tehokas taloudenhoi-to on kaikkien esi-miestasojen hallin-nassa. Taloushallinto toimii lakisääteisten palve-lujen järjestämisen tukena ja mahdollis-tajana Toimiva kustannus-seuranta. Palvelujen kilpailut-tamisosaaminen Vammaisten kulje-tuspalvelut toimivat tehokkaasti

Henkilökunnan osaamista ja osalli-suutta tehokkaaseen taloudenhoitoon lisä-tään seuraamalla kustannuksia ja pal-velujen käyttöä työ-paikkakokouksissa säännönmukaisesti. Erikoissairaanhoi-dossa erikoislääkäri-en rekrytointiin pa-nostamalla varmiste-taan synnytystoimin-nan jatkuminen Kai-nuussa. Lastensuojelussa varhaisen tu-en/ennaltaehkäisevän lastensuojelun pal-veluita lisätään ky-syntää paremmin vastaavaksi, jotta lastensuojelun sijoi-tuspaineet ja kustan-nukset vähenisivät. Pitkäaikaiseen toi-meentulotukiriippu-vuuteen puututaan sosiaalityön keinoin. Vammaisten ryhmä-kuljetuksia ja matko-jen yhdistämisiä lisä-tään huonontamatta asiakkaiden kulke-mismahdollisuutta.

Perhepalvelujen kus-tannukset ovat alle valtakunnan keskiar-vojen Kustannusten kasvu on enintään kuntayh-tymän ohjeiden mu-kaista siltä osin kuin kyseessä ei ole sub-jektiivisen oikeuden piiriin kuuluvista me-noista. Ryhmäkuljetusten määrä ja kuljetuskus-tannusten kehitys


Varaudutaan raken-tamaan kehitysvam-maisille uusi asu-misyksikkö osana laitoksen hajauttamis-ta 2012-2015 aikana.

Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Kainuu säilyy elin-voimaisena Perustason perhe-palvelujen tuottami-nen toteutuu Kai-nuussa sekä kun-tayhtymän omana toimintana että osto-palveluina Perhepalvelujen tu-losalue on osa Kai-nuun aktiivista elin-keinotoimintaa. Kuntien, työvoimahal-linnon ja maakunta -kuntayhtymän toimiva aktiivinen yhteistyö vaikeasti työllistettä-vien työllistämiseksi auttaa maakunnan elinkeinoelämää työ-voiman saannissa

Mm. synnytystoiminta on turvattu Kainuussa Kainuussa toimii ak-tiivisesti väestön työl-listymistä/työhön kuntoutumista edistä-vä monialainen yh-teistoimintamalli, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet. Työttömien työharjoit-telun ja kuntouttavan työtoiminnan sijoitus-paikkoja löytyy valti-on, yritysten, järjestö-jen, kuntien ja kun-tayhtymän omista työyksiköistä Hyvinvoinnin tasa-arvo lisääntyy. Lapsiperheiden hy-vinvointi nojaa laaja-alaiseen kumppanuu-teen, johon tarvitaan asiakkaita, moniam-matillisia asiantuntija-työryhmiä, yrityksiä ja järjestöjä. Lapsiin ja lapsiper-heisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi otetaan mukaan kaikkeen päätöksen-tekoon maakunnassa Kainuun imagoa lap-siystävällisenä maa-kuntana nostetaan nimeämällä maakun-nallinen lap-

Erikoislääkäri- ja kätilörekrytointi Maakuntaan luodaan yhteinen monialainen ja -toimijatahoinen työryhmä, jonka teh-tävä on ratkoa yh-dessä työllistämiseen liittyviä ongelmia ja rakentaa yhteinen toimintamalli vajaa-kuntoisten ja vaikeas-ti työllistettävien työl-listämiseen Kunnat, maakunta, elinkeinoelämä ja järjestöt sopivat ja sitoutuvat ottamaan päätöksenteossaan huomioon hyvinvointi- ja terveyserojen ka-ventamisen ja lapsi-vaikutusten arvioin-nin. Perustetaan maa-kunnallinen työryh-mä, joka määrittelee, miten lapsinäkökulma otetaan huomioon organisaatioiden ja yritysten johtamises-sa. Lapsiasiamiesasia-miehen tehtävät mää-ritellään ja selvite-tään, voidaanko ne yhdistää johonkin olemassa olevista tehtävistä. Nuorten osallisuuden tämänhetkinen tilan-ne selvitetään kuntien

Terveys- ja hyvin-vointierojen kehitty-misen seuranta Perhepalvelujen ja kuntien sekä työvoi-mahallinnon toimijoi-den yhteisten maa-kunnallisten ja paikal-listen kehittämisko-kousten määrä kas-vava


siasiamies Kunnat ja maakunta -kuntayhtymä tekevät tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottamisessa erityi-sesti paikallistasolla. Nuorille luodaan py-syvät osallistumisen rakenteet

nuorisotointen kans-sa ja valmistellaan sen pohjalta jatkotoi-mia.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Perhepalvelut muodostuvat neljästä vastuualueesta: lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyspalvelut, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuissosiaalipal-velut ja vammaispalvelut. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden seudulliset ja paikalliset palvelut toteutetaan perhekeskuksissa tai perheasemilla, jotka toimivat osana seudul-lista perhekeskusta. Perhekeskukset toimivat verkostoissa kuntien, seurakuntien, yri-tysten ja järjestöjen kanssa. Perhepalvelujen keskeiset haasteet vuodelle 2012 ovat seuraavat: 1. Palvelujen tuottaminen lakien ja asetusten säätelemissä aikarajoissa ja niiden

vaatimalla tavalla käytettävissä olevilla resursseilla 2. Lasten kasvuympäristöjen tukeminen ja ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen

palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen korjaavan työn paineiden yhä kasvaessa 3. Perhepalvelujen erikoissairaanhoidon palvelujen ja eritoten synnytysten jatkuvuu-

den turvaaminen 4. Nuorten ja aikuisväestön syrjäytymisen estäminen ja katkaiseminen => Kainuun

työllistämisen yhteistyömallin luominen yhteistyössä kuntien, työvoimahallinnon, yritysten ja järjestöjen kanssa

5. Kehitysvammaisten laitoshoidon hallittu purkaminen ja asukkaiden itsenäisyyden mahdollistavien asumispalvelujen järjestäminen

6. Perhekeskusten perustaminen Kajaaniin ja Suomussalmelle 7. Talouden pitäminen annetussa raamissa Henkilöstö: Viime vuosien sosiaalihuollon lakimuutokset ovat palvelujen laatuvaatimusten lisäksi asettaneet selkeät ja tiukat päätöksenteon ja palvelun saamisen aikarajat kaikille keskeisille sosiaalihuollon palveluille: lastensuojelu, toimeentulotuki, vammaispalve-lut. Heinäkuussa 2009 voimaan astunut kansanterveyslain neuvoloita ja kouluja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus määrittelee tarkasti terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastusten määrän ja laadun eri-ikäisille lapsille. Hoitotakuu taas säätää erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta ja resurssointia. Perhepalveluissa eri-koissairaanhoidon lääkärien rekrytointiin on panostettava erityisesti, jotta palvelut saadaan turvattua Kainuussa. Olemassa olevat lastenlääkärien vakanssit tulee saada täytettyä, jotta synnytystoiminta ja lastentautien erikoissairaanhoito mukaan lukien vastasyntyneiden tehohoito Kainuussa voi jatkua. Lasten psykiatriselle osastolle taataan vauvaperhetyön resurssit. Sorakehankkeesta on vielä toteuttamatta seuraavat, jo vuodelle 2011 sosiaalityön suunnitellut virat ja toimet: - 0,5 sosiaaliohjaajan virka vammaispalveluihin seutu 2


Lisäksi perustetaan 0,5 sosiaaliohjaajan virka seutu 1:lle vammaispalveluihin, jotta vammaispalvelulain asettamat aikarajat pystytään toteuttamaan. Sote-lautakunta on esittänyt maakuntahallitukselle 18.5.2011 tekemällään päätöksel-lä, että seudulle 3 perustetaan osa-aikainen 50 % sosiaalityöntekijän virka 1.1.2012 alkaen sekä kokoaikainen sosiaalityöntekijä seudulle 1 aikuissosiaalityöhön 1.1.2013 alkaen. Koulupsykologisiin palveluihin rekrytoidaan edelleen työntekijöitä, jotta toiminta saa-daan käynnistettyä v. 2010 suunnitelman mukaiseksi.

PERHEPALVELUTEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 7 302 8 015 7 865 7,7 8 007 1,8 8 327 8 660 9 007 Myyntituotot 916 821 821 -10,4 1 087 32,4 1 130 1 176 1 223 Maksutuotot 1 894 2 397 2 397 26,6 2 268 -5,4 2 359 2 453 2 551 Tuet ja avustukset 3 309 3 604 3 454 4,4 3 247 -6,0 3 377 3 512 3 652 Muut tuotot 1 183 1 193 1 193 0,8 1 405 17,8 1 461 1 520 1 580TOIMINTAKULUT 64 139 67 958 69 163 7,8 70 751 2,3 73 581 76 524 79 585 Palkat ja palkkiot 20 957 22 352 22 783 8,7 23 902 4,9 24 858 25 852 26 886 Henkilösivukulut 5 616 6 026 5 982 6,5 6 424 7,4 6 681 6 948 7 226 Henkilöstökulut 26 573 28 378 28 765 8,2 30 326 5,4 31 539 32 801 34 113 Asiakaspalvelujen ostot 16 520 16 619 18 100 9,6 18 101 0,0 18 825 19 578 20 361 Muut palvelujen ostot 5 463 5 913 5 710 4,5 5 885 3,1 6 120 6 365 6 620 Palvelujen ostot 21 983 22 532 23 810 8,3 23 986 0,7 24 945 25 943 26 981 Aineet ja tavarat 1 868 1 941 1 800 -3,6 1 851 2,8 1 925 2 002 2 082 Avustukset 12 069 13 229 12 910 7,0 12 381 -4,1 12 876 13 391 13 927 Vuokrat 1 600 1 841 1 841 15,1 2 162 17,4 2 248 2 338 2 432 Muut kulut 46 37 37 -19,6 45 21,6 47 49 51TOIMINTAKATE -56 837 -59 943 -61 298 7,8 -62 744 2,4 -65 254 -67 864 -70 578 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -56 837 -59 943 -61 298 7,8 -62 744 2,4 -65 254 -67 864 -70 578POISTOT -102 -102 -120 17,6 -125 4,2 -130 -135 -141SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -56 939 -60 045 -61 418 7,9 -62 869 2,4 -65 384 -67 999 -70 719VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -56 939 -60 045 -61 418 7,9 -62 869 2,4 -65 384 -67 999 -70 719

Muutos TP -10/

ENN -11 %KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%


tavoite Asukas, asiakas Synnytykset 780 753 700 750

Omat hoitopäivät esh pepa

12 768 (84,8 %)

12 148 (87 %)

12 200

Ostetut hoitopäivät esh pepa

2 283 (15,2 %)

1 820 (13 %)

1 900

Omat pkl-käynnit pepa esh

17 849 (85,6 %)

18 264 (84,8 %)

19 000

Ostetut pkl-käynnit pepa esh

3 003 (14,4 %)

3 273 (15,2 %)

3 000

Ennaltaehk. käynnit ( nlat, kouluja opisk. terv.huolto)

69 872 79 515 43 500

Uusia lastensuojelun huostaanottoja ja sijoituk-sia

16+69

9 + 34

9 + 34

Kodin ulkopuolelle sijoi-tettujen lasten hpvt vuo-den aikana

50 478

53 851

54 000


Toimeentulotuen piirissä olevat kotitaloudet

4 731

4 749

2 662 3 000

Vammaispalvelun asiak-kaita

2 112 2 248

2 250

Omissa kehitysvammais-ten asumispalveluissa asukkaita

139

166

Ostetuissa kehitysvam-maisten asumispalveluis-sa asiakkaita

92 102


Työhyvinvointimittaus pepa (joka 2 vuosi)

ka 3,45 ka 3,55

Sairauspoissaolot pepa 6 907 pv 7 508 pv 7 400 pv

HTV2 582 602 630 (ennuste) 630


Kehityskeskustelut 1 x /vuosi pepa

käyty osittain yli 90-%:sti 100 % 100%

Talous

Lastensuojelun laitosostot 4 880 218 5 581 433 5 684 000 5 775000

Toimeentulotuki yht. 8 142 332 7 621 961 8 395 500 8 100 000

Pepan esh-ostot 2 227 616 2 242 381 2 240 000

Kainuun elinvoima

4.7.6 Vanhuspalvelut

Vastuuhenkilö: Vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Perustehtävä

Vanhuspalvelut tuottaa, järjestää ja koordinoi palveluohjauksen keinoin maakunnallisesti, seu-dullisesti ja paikallisesti kainuulaisille vanhuksille ja heidän omaisilleen sosiaali- ja kansanterve-yslain mukaisia kotona asumista tukevia palveluja, omais- ja perhehoitoa, vanhusten sosiaali-työtä, ympärivuorokautista hoivaa ja asumispalveluja maakunnan omissa sekä yksityisissä hoi-to- ja palvelukodeissa

Arvot Voimavaralähtöisyys, turvallisuus, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, osalli-suus

Visio 2015 Kainuulainen vanhus selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti omassa kodissaan lähiverkostonsa, sekä oikea-aikaisten palvelujen turvin. Tarvittaessa hänelle järjestetään hyvä ja turvallinen ym-pärivuorokautinen hoiva- ja hoito vanhuksen omia valintoja kunnioittaen

Asiakas ja asukas






Kainuulaisten van-husten tarpeita vas-taavat helposti saa-vutettavat palvelut, joilla tuetaan ensisi-jaisesti vanhusten kotona selviytymistä

Palvelut suunnitel-laan ja toteutetaan asiakkaiden yksilölli-siin tarpeisiin ja tar-veharkintaan perus-tuen yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa. Palveluilla tuetaan vanhusten omia voi-mavaroja sekä osal-listumismahdollisuuk-sia. Vapaan valinnan periaatteen toteutu-minen olemassa ole-vien vaihtoehtojen puitteissa. Optimaalinen palvelu-rakenne

Yksilöllinen palvelu-neuvonta ja -ohjaus Hyvinvointia edistä-vän työn ja varhaisen puuttumisen vahvis-taminen. Palvelurakenteen säännöllinen arviointi sekä tarvittavat muu-tokset.

Säännöllisen kotihoi-don palveluja on tar-jolla 13 -14 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Ympärivuorokautisia hoiva- ja asumispal-veluja on tarjolla 8-9 %:lle 75 vuotta täyt-täneistä. Omaishoidon piirissä on n. 7 % 75 vuotta täyttäneistä. Asiakaspalaute - yhteydenotot sosiaali- ja potilasasia- miehiin ovat alle 80 - kantelujen määrä alle 10




Toimenpiteet


Vanhuspalveluissa työskentelee riittävä, pääsääntöisesti vaki-tuinen, ammatillisesti osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, joka voi hyvin.

Henkilöstöresurssit on kohdennettu pal-velutarpeen mukai-sesti. Henkilöstön osaami-sen järjestelmällinen kehittäminen Koulutetun ja ammat-titaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaa-minen

Henkilöstörakennetta muutetaan ja suunna-taan asiakkaiden palvelutarvetta vas-taavaksi. Henkilöstön ammatti-taidon laaja-alainen käyttö, työn hallitse-minen sekä täyden-nys- ja lisäkoulutuk-sesta huolehtiminen. sekä turvataan koulu-tuksiin osallistuminen ja kannustetaan aktii-viseen työkiertoon. Pyritään saamaan varahenkilö- ja sissi-en vakansseilla toi-mivien työpanosta enemmän vanhus-palvelujen käyttöön. Aktiivinen osallistu-minen työvoimatar-peen ennakointiin ja rekrytoinnin kehittä-miseen.

Ikäihmisten palvelu-jen laatusuosituksen mukainen keskiverto mitoitus eri palvelu-kokonaisuuksissa. Työyksikkökohtaiset osaamiskartoitukset toteutuvat 100 %:sesti. Täydennyskoulutus-päivät henkilötasolla 3-10 vrk/v. Työyhteisöjen toimi-vuustutkimustulokset ovat maakunnan keskitasoa. Työhyvinvointisuunni-telmat toteutuvat kaikissa työyksiköis-sä. Sairauspoissaolojen määrä on vähemmän kuin 15 pv/tt/v.


Toteutetaan laadittuja työhyvinvointisuunni-telmia sekä pyritään alentamaan sairaus-poissaoloja




Toimenpiteet


Vanhuspalvelujen johtaminen on vas-tuullista, oikeuden-mukaista, avoimen keskustelun mahdol-listavaa sekä henki-löstöä osallistavaa. Paikallisesti, seudulli-sesti ja maakunnalli-sesti toimivat, asia-kas- ja voimavaraläh-töiset palveluketjut ja rakenteet

Viranhaltijajohto kai-killa tasoilla toimii päämäärätietoisesti ja tukee henkilöstöä tavoitteiden saavut-tamisessa. Tehdyt päätökset ovat joh-donmukaisia, perus-teltuja ja läpinäkyviä. Palvelutarjonta sisäl-tää hyvinvointia edis-tävän toiminnan. Saumaton yhteistyö eri toimijoiden ja pal-veluntuottajien kans-sa. Käytetään kaikissa palvelukokonaisuuk-sissa RAI -hoidon ja laadun arviointi- ja seurantajärjestelmää.

Johtamisosaamisen kehittäminen ja ylläpi-täminen täydennys-koulutusten avulla. Vahvistetaan moni-puolisesti ennakoivaa työotetta ja varhaista puuttumista sekä yhteistyötä mm. ge-riatrien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. RAI –tulosten hyö-dyntäminen johtami-sessa ja toiminnan kehittämisessä

Tulos- ja kehityskes-kustelut toteutuvat 100 %:sesti. Säännölliset kokous-käytännöt. Palvelutarpeen arvi-ointi toteutetaan lain mukaisissa määrä-ajoissa.. IVA -ennakko-arvioinnin käyttö tavoitetaso toiminnan muutoksia valmistel-taessa. Johdonkatselmukset toteutuvat 100 %:sesti. RAI -järjestelmän tulokset osoittavat, että palvelut ja re-surssit on kohdennet-tu tarkoituksenmukai-sesti.

Talous



Toimenpiteet


Kokonaistaloudelli-nen kannattavuus palveluja tuotettaessa ja järjestettäessä.

Toimintaan on varattu riittävät taloudelliset edellytykset huomioi-den palvelurakenne ja palvelutarpeen lisääntyminen. Kustannusseuranta on ennakoivaa ja toimivaa kaikilla ta-soilla.

Tehostetaan kustan-nustietoisuutta ja sen hyödyntämistä arki-päivän tilanteissa Palvelu järjestetään kustannustehokkaas-ti. Talouden poik-keamiin puututaan välittömästi ja teh-dään tarvittavat toi-menpiteet.

Pysytään talousarvi-ossa Talouden säännölli-nen seuranta, arvioin-ti ja raportointi kuu-kausittain.


Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Elinvoimaiset van-huspalvelut muodos-tuvat monitoimijamai-sessa yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän, yksi-tyisten palveluntuot-tajien, kolmannen sektorin, peruskunti-en sekä muiden yh-teistyötahojen välillä. Uudet teknologiset ja innovatiiviset ratkai-sut ovat osa vanhus-palveluiden kehittä-mistä.

Ikärakenteen muutos nähdään mahdolli-suutena, joka lisää Kainuuseen työpaik-koja ja hyvinvointia. Vanhuspalvelujen toiminta tukee kai-nuulaisten ikäänty-neiden osallisuutta palvelujen laadun kehittämisessä.

Yhteistyön toimivuus eri toimijoiden kes-ken. Osallistutaan tarvitta-essa asiantuntijana maakunnalliseen ikäihmisten neuvotte-lukuntaan sekä pyy-detään tarvittaessa lausuntoja asioiden valmisteluvaiheessa ikäihmisten neuvotte-lukunnalta. Hyödynnetään kehit-täjäasiakastoimintaa palveluja suunnitelta-essa.

Yhteistyötapaamisten määrä ja sisältö.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluja on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Vanhuspalvelut ovat saatavuudeltaan suurelta osin lähipalveluja. Sen vuoksi vanhus-palvelujen tulosalueen toimintoja tarkasteltaessa ja kehitettäessä huomioidaan kol-men vanhuspalveluseudun erilaisuus niin asiakasmäärien kuin seutujen fyysisten olosuhteiden mukaan. Vanhuspalvelujen tehtävänä on kaikissa palvelutilanteissa edistää asiakkaan omaa toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Keskeisin edellytys tälle on se, että henkilökunta arvostaa vanhusasiakkaan itsemääräämisoikeutta ja voima-varoja sekä osaa kaikissa tilanteissa vahvistaa niitä.

Kokonaisuutena vanhuspalvelujen toiminnan tulee perustua ennakoivaan ja kuntout-tavaan työotteeseen. Asiakkaat ovat pääasiassa 80+ vuotiaita ja heillä on suuri hoi-don ja palvelujen tarve viimeisten elinvuosiensa aikana. Asiakkaille ja heidän omaisil-leen esitellään palveluneuvonnan- ja ohjauksen keinoin mahdollisimman monipuoli-sesti käytettävissä oleva palvelutarjonta niin julkisten kuin yksityisten palvelujen sekä kolmannen sektorin osalta. Vanhuspalvelujen toimintakäytännöt, palvelujen kehittä-minen sekä palvelurakenteen uudistaminen tulee perustua tutkittuun tietoon, unoh-tamatta kuitenkaan aktiivista kokeilevaa toimintaa. Palveluiden suunnittelussa ja re-surssien kohdentamisessa hyödynnetään RAI -toimintajärjestelmän tuloksia sekä IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) ennakkoarviointi menetelmää.


Kainuun väestö ikääntyy nopeasti ja siitä johtuen myös sosiaali- ja terveystoimen kaikkien tulosalueiden asiakkaat ovat yhä useammin iäkkäitä henkilöitä. Niinpä van-huspalvelujen tulosalue ei ole ainoa vanhusten palvelujen tuottaja ja järjestäjä. Vaan paine monipuolisen vanhustyön osaamisen vahvistamiselle eri tulosalueilla on ilmei-nen ja sen tarve kasvaa koko ajan. Samoin peruskuntien toiminnoilla on ikääntynei-den näkökulmasta oleellinen merkitys esimerkiksi ympäristön esteettömyyden sekä ikääntyneiden osallistumista tukevissa toiminnoissa. Lisäksi omaishoitajat, yksityiset palveluntuottajat, kolmannen sektorin toimijat, erilaiset järjestöt, muut yhteistyötahot kuten ystävät ja erityisesti vanhusten omaiset ovat monelle vanhukselle korvaamaton apu. Sosiaali- ja terveystoimialalla käynnistynyt maakunnallinen laaja-alaisessa yh-teistyössä valmisteltu ikääntymispoliittinen strategia valmistuu vuoden 2012 aikana.

Kotona asumista tukevat palvelut Kotihoito on harkinnanvaraista, asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa kotona tapahtuvaa henkilökohtaista hoivaa ja huolenpitoa sekä terveyden- ja sairaanhoitoa. Kotona asumista tukevat palvelut muodostuvat kotihoidosta, omaishoidosta sekä so-siaalihuoltoasetuksen mukaisista tukipalveluista. Kotona asumista tukevien palvelu-jen tavoitteena on turvata mahdollisimman normaali elämä omassa kodissa tukemalla ja avustamalla asiakasta. Näiden palveluiden kehittämistä jatketaan edelleen. Kotona asumista tukevat palvelut on vanhuspalveluiden kulmakivi ja ensisijainen vanhusten palvelumuoto, joka perustuu yhteistyöhön vanhusten lähiverkostojen kanssa. Kotihoi-don rooli korostuu asiakkaan voimavaroja tukevana hoito- ja palvelumuotona entises-tään kodin ja ympärivuorokautisten hoivapalvelujen välimaastossa.

Kotona asumisen kannalta on keskeistä, että asiakkaiden siirtyminen kotihoidosta ja asumispalveluista sairaalaan ja takaisin toimii oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja yksilölli-sesti. Turvallinen kotiutuminen edellyttää toimivaa vastuualuerajat ylittävää toiminta-mallia, jonka käytäntöön juurruttamisessa ja toteuttamisessa on edelleen eri toimijoi-den välisen yhteistyön kehittämishaaste.

Ympärivuorokautiset hoito- ja hoivapalvelut Ympärivuorokautiset hoito- ja hoivapalvelut muodostuvat tehostetusta palveluasumi-sesta sekä laitoshoidosta. Ympärivuorokautiset hoito- ja hoivapalvelut mitoitetaan vuoteen 2013 mennessä 8-9 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Paikka määrien oikea koh-dentuminen ja tasaaminen ovat edelleen tulosalueen haasteena. Pidemmän aikavälin tavoite (v.2030) tarkentuu ikääntymispoliittisen strategia työn valmistumisen myötä.

Asiakkaan ympärivuorokautisen paikan tarvearvio ja sijoitus tapahtuvat aina seudulli-sen SAS-ryhmän kautta. Lähtökohtana ympärivuorokautisiin hoito- ja hoivapalveluihin siirtymiseen on se, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on käytetty ja arvioitu. Yhteistyötä jatketaan kilpailutuksessa valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Asumispalvelujen palveluseteli kokeilu käynnistyy vuoden 2012 aikana AKI -hankkeen myötä.

Lainsäädäntö ei ohjaa yksityiskohtaisesti ympärivuorokautisten asumispalvelujen jär-jestämisen tapaa tai laatua. Vuoden 2012 aikana vanhuspalveluissa tullaan tarken-tamaan ja määrittelemään ne menettelytavat, joilla valvotaan niin omia kuin yksityisiä vanhusten ympärivuorokautisia palvelukokonaisuuksia.

Henkilöstö ja johtaminen Ensisijaisena tavoitteena on, että vanhuspalveluissa työskentelee pääsääntöisesti vakituinen ammattihenkilöstö. Tulosalueella jatketaan edelleen tarkoituksenmukaista henkilöstörakenteen muutosta siten, että vakanssin vapautuessa tarkastellaan va-kanssin muutostarve vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Vakanssien muutok-


sissa ja perustamisissa pyritään ennakoimaan myös vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain henkilöstöä koskevat linjaukset.

Henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen panostetaan tavoitteellisil-la täydennyskoulutuksilla. Osaamisen kehittämissuunnitelmista nousevat henkilöstön koulutustarpeet, joihin työnantaja vastaa keskitetysti täydennyskoulutus velvoitteen täyttämisellä. Näin varmistetaan se, että vanhustyön valtakunnalliset suositukset to-teutuvat myös Kainuussa.

Koko vanhuspalvelujen henkilöstöllä on organisaation kaikilla tasoilla lain edellyttämä velvollisuus asiakkaiden ja kuntalaisten aktiiviseen ohjaamiseen sekä neuvontaan. Palveluohjaajien rooli korostuu vanhusten ja heidän läheistensä neuvonnassa ja oh-jauksessa. Palveluneuvontaa - ja ohjausta tullaan linjaamaan ja kehittämään vuoden 2012 aikana AKI -hankkeen myötä.

Henkilöstön saatavuuden ongelmia pyritään vähentämään kiinnittämällä erityistä huomiota henkilöstön kuormituksen vaikuttaviin seikkoihin, kuten työn kuormittavuu-teen sekä sairauspoissaoloihin. Tavoitteena on ehkäistä ennen aikaista työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtymistä. Henkilöstön saatavuus vanhuspalveluihin sekä työssä jaksaminen ovat tulevaisuuden kannalta keskeisiä onnistumisen kysymyksiä.

Johtamisen tavoitteena on, että tulosalue saavuttaa sille asetetut määrälliset ja laa-dulliset tavoitteet. Onnistunut ja oikeudenmukainen henkilöstöpolitiikka sekä tasapuo-linen johtamiskulttuuri edesauttaa työssä jaksamista ja kokemusta omista vaikutta-mismahdollisuuksista. Vanhuspalvelujen johtaminen tapahtuu kaikilla tasoilla monen intressiryhmän ristipaineessa. Sen vuoksi johtamistehtävät edellyttävät valmiuksia strategiseen ja osaamisen johtamiseen sekä taloushallintoon, mutta myös ikäänty-mistä arvostavaan työotteeseen. Aktiivinen ja monipuolinen verkostoituminen lähi- ja etäyhteistyökumppaneiden kanssa on toiminnan johtamisen kannalta välttämätöntä.

VANHUSPALVELUTEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 14 289 16 017 16 030 12,2 16 442 2,6 17 100 17 784 18 495 Myyntituotot 1 802 1 917 1 960 8,8 1 908 -2,7 1 984 2 064 2 146 Maksutuotot 11 529 13 099 13 059 13,3 13 564 3,9 14 107 14 671 15 258 Tuet ja avustukset 56 20 30 -46,4 0 -100,0 0 0 0 Muut tuotot 902 981 981 8,8 970 -1,1 1 009 1 049 1 091TOIMINTAKULUT 60 741 64 268 64 505 6,2 67 459 4,6 70 157 72 964 75 882 Palkat ja palkkiot 28 034 28 922 29 521 5,3 30 031 1,7 31 232 32 482 33 781 Henkilösivukulut 7 189 7 259 7 420 3,2 7 615 2,6 7 920 8 236 8 566 Henkilöstökulut 35 223 36 181 36 941 4,9 37 646 1,9 39 152 40 718 42 347 Asiakaspalvelujen ostot 10 287 11 373 11 700 13,7 12 286 5,0 12 777 13 289 13 820 Muut palvelujen ostot 6 861 8 252 7 300 6,4 8 188 12,2 8 516 8 856 9 210 Palvelujen ostot 17 148 19 625 19 000 10,8 20 474 7,8 21 293 22 145 23 030 Aineet ja tavarat 1 669 1 724 1 724 3,3 1 754 1,7 1 824 1 897 1 973 Avustukset 3 807 3 658 3 760 -1,2 4 317 14,8 4 490 4 669 4 856 Vuokrat 2 821 3 021 3 021 7,1 3 202 6,0 3 330 3 463 3 602 Muut kulut 73 59 59 -19,2 66 11,9 69 71 74TOIMINTAKATE -46 452 -48 251 -48 475 4,4 -51 017 5,2 -53 058 -55 180 -57 387 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0VUOSIKATE -46 452 -48 251 -48 475 4,4 -51 017 5,2 -53 058 -55 180 -57 387POISTOT -74 -73 -86 16,2 -79 -8,1 -82 -85 -89SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS -46 526 -48 324 -48 561 4,4 -51 096 5,2 -53 140 -55 265 -57 476VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -46 526 -48 324 -48 561 4,4 -51 096 5,2 -53 140 -55 265 -57 476

KS 2011


%

Muutos ENN -11/

TA-12%


Mittarit/Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA2011 TA2012 tavoite

Asukas, asiakas Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

11.5 % 13,2 % 13 – 14 % 13 - 14 %

Ympärivuorokautisten paikkojen % -jakauma suhteessa 75 vuotta täyt-täneisiin

10.1 % 9.5 % 9 % 8 - 9 %

Omaishoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttä-neet asiakkaat

7.5 % 8.1 % n. 7 % n. 7 %

Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin.

Tulosten vaih-teluväli 3.5 – 4.5

Asiakastyyt. kyselyä ei toteutettu v. 2010

90 %

Asiakaspalaute - yhteydenotot:

sosiaaliasiamieheen potilasasiamieheen

kantelujen määrä

46 kpl 33 kpl. Alle 20 kpl.

55 kpl 20 kpl. Alle 20 kpl

Yhteensä: alle 80 6-7

Yhteensä: alle 80 Alle 10


Henkilöstömitoitus Henkilöstömi-toitus oli laa-tusuosituksen keskivertota-soa.

Henkilöstömi-toitus oli kes-kivertotasoa vaihdellen 0.51 – 0.64 välillä

Ikäihmisten laatusuosituk-sen mukainen keskiverto mitoitus eri palvelukoko-naisuuksissa.

Laatusuosi-tuksen mukai-nen keskiverto mitoitus eri palvelukoko-naisuuksissa

Täydennyskoulutus hen-kilötasolla

1.5 – 2.0 vrk/tt/v

1.3 – 2.3 vrk/tt/v

3-10 vrk/tt/v 3 – 10 vrk/tt/v

Työyhteisöjen toimivuus-tutkimukset Sairauspoissaolot HTV2

V.2008 loppu-vuodesta teh-tyjä työhyvin-vointikysely tuloksia käsi-teltiin vuoden aikana työyk-siköissä ja tehtiin työhy-vinvointisuun-nitelmat. 17.7 pv/tt 851

Työyksikkö-kohtaiset suunnitelmat työyhteisöjen kehittämiseksi ja työhyvin-voinnin lisää-miseksi on tehty ja niiden totetumisen arviointi on toteutettu, 18.6 pv/tt 880

Maakunnan tulosalueiden keskitasoa. Vähemmän kuin 15 pv/ tt/vuosi 913 (ennuste)

Työyhteisöjen toimivuustut-kimukset ovat maakunnan keskitasoa. Vähemmän kuin 15 pv/tt/v 913


Tulos- ja kehityskeskuste-lut 1 x / v

100 % vakitui-sen henkilös-tön osalta.

100 % vakitui-sen henkilös-tön osalta.

100 % Tulos- ja kehi-tyskeskustelut toteutuvat 100 %:sesti.

Johdonkatselmukset 100 % 0 % 100 % 100 %.


RAI -tulokset Johdonkatselmukset

Tulokset osoit-tavat, että asiakasprofiili vastaa ikäja-kaumaltaan ja palvelutarpeel-taan vertailu-kuntien asia-kasprofiilia.

Tulokset osoit-tavat, että yksiköiden kustannuspai-not ovat lähel-lä valtakunnal-lisia vertai-luarvoja.

Resurssit kohdentuvat oikein.

RAI -järjestelmän tulokset osoit-tavat, että pal-velut ja resurs-sit on kohden-nettu tarkoituk-senmukaisesti.

Vanhusten palvelutar-peen arviointi

Toteutui lain mukaisessa määräajassa.

Toteutui lain mukaisessa määräajassa.

Toteutuu lain mukaisessa määräajassa

Toteutetaan lain mukaises-sa määräajas-sa.

Talous

Talousarvion toteutumi-nen

TA ylittyi 200.000 €

Alkuperäiseen TA:n verrattu-na ylitystä oli vain 13.000 €. Muutetun ta:n jälkeen ylitystä oli 228.000 €

Pysytään talo-usarviossa

Pysytään talo-usarviossa.

Talouden säännöllinen seuranta ja raportointi

Toteutui kuu-kausittain.

Toteutui kuu-kausittain.

Kuukausittain Talouden säännöllinen seuranta, arviointi ja raportointi.

Kainuun elinvoima

Yhteistyötapaamiset eri toimijoiden kesken

Yhteistyöta-paamisia oli kaikilla seu-duilla useita. Lisäksi osallis-tuttiin STM:n asettamaan Ikähoiva -työryhmään.

Paikallisia yhteistyöfoo-rumeita eri toimijoiden kanssa oli useita. Osallis-tuttiin myös kansallisen tason kehittä-mistyöryhmiin.

Yhteistyöta-paamisten määrä ja sisäl-tö

Yhteistyöta-paamisten määrä ja sisäl-tö.

Kehittäjäasiakkaat -

-

Kehittäjäasia-kas tapausten määrä

-

Teknologiahankkeet Vuoden aika-na ei ollut teknolo-giahankkeita. Loppuvuodes-ta suunniteltiin kokeilua, jossa hyödynnetään virtuaalipääte-laitetta osana päivätoiminto-jen sisältöjen kehittämistä.

Kotihoidon toiminnanoh-jausjärjestel-mä ja mobiili-laitteen pilo-tointi/testaus toteutettiin Sotkamon kotihoidossa yhteistyössä Darra-hank-keen kanssa. Kokeiltiin vir-tuaalipäätelait-teita päivätoi-minnoissa/ hoitokodeissa.

Vähintään yksi teknologia hanke/vuosi

-


5 LIIKELAITOKSET 5.1 Kainuun ammattiopisto

Vastuuhenkilö: Johtava rehtori Artti Antila Missio

Asiakaslähtöisesti osaamisen kehittämistä sekä elämän eväitä

Visio 2017 Osaamisen ykköstoimija

Asiakas ja asukas

Strategiset päämäärät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa)

Menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään)

Sitovat tavoitteet ja mittarit

Työelämän kehittämistehtävä kaikkia ja kaikkea koskeva Tyytyväinen työelämä

Opiskelijoilla on työelämä-valmiudet Luotettava, ammattitaitoinen, osaa ja dynaaminen mieliku-va

Opiskelijapalaute vähintään 3,9


Strategiset päämäärät

Menestystekijät


Huippuhenkilöstö Kehityshaluinen henkilöstö

Globaali ennakointitaito ja sisäinen yrittäjyys Hyvinvoiva henkilöstö

Henkilöstöpalaute vähintään 3,6 ”Onnellisuusmittari”

Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat


Menestystekijät


Tarpeiden aktiivisesta enna-koinnista lähtevä opetuksen oppimisen ohjaus ja järjestä-minen

Tuotteet vetovoimatekijänä Sitoutuminen sisäiseen yh-teistyöhön Joustavuus

Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,1 %

Talous


Menestystekijät


Terve talous Menot pienemmät kuin tulot Liiketoiminnan tulos on johto-kunnan asettaman tavoitteen mukainen


Toimenpiteitä otsikkotasolla, joilla sitovat tavoitteet ja mittareille asetetut arvot saavu-tetaan SITOVAT OPERATIIVISET TAVOITTEET JA MITTARIT 2012 ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS Hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja, kerroin > 1,30 (nuorisoaste) Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan opiskelupaikka Työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin >70 % Työllistyminen vähintään alueen ELY-keskus -taso (aikuiskoulutus) Tutkintojen suorittaminen (aikuiskoulutus) χ2012 > χ2011 KAOsta valmistuneista ylioppilaita 10 % HENKILÖSTÖ Henkilöstön kehittämiseen käytetään 3,0 % liikevaihdosta Henkilöstökulut <50 % liikevaihdosta Tulospalkkaus PROSESSIT JA SISÄINEN TEHOKKUUS Läpäisyaste >80 % Täyttöaste on 100 % (järjestämislupa) Tehokkuuden kehittäminen KAO on tulosindeksimittarilla mitattuna 10 parhaan joukossa TALOUS Tulosyksikköjen kokonaiskeskeyttäminen <6,0 % Kansainväliseen toimintaan käytetään 1,0 % liikevaihdosta Kehittämiseen käytetään yhteensä 5,0 % liikevaihdosta

KAINUUN AMMATTIOPISTOEnnuste

2011


TOIMINTATUOTOT 40 875 42 034 42 034 2,8 42 337 0,7 39 372 38 358 37 417 Myyntituotot 39 111 39 458 39 458 0,9 40 719 3,2 37 828 36 872 35 987 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 1 090 2 236 2 236 105,1 1 323 -40,8 1 262 1 215 1 169 Muut tuotot 674 340 340 -49,6 295 -13,2 282 271 261TOIMINTAKULUT 39 445 39 809 39 809 0,9 39 854 0,1 38 543 37 539 36 684 Palkat ja palkkiot 19 137 18 483 18 483 -3,4 19 006 2,8 18 900 18 387 18 018 Henkilösivukulut 4 151 4 981 4 981 20,0 4 621 -7,2 4 097 4 026 3 955 Henkilöstökulut 23 288 23 464 23 464 0,8 23 627 0,7 22 997 22 413 21 973 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 7 516 8 168 8 168 8,7 8 037 -1,6 7 667 7 383 7 103 Palvelujen ostot 7 516 8 168 8 168 8,7 8 037 -1,6 7 667 7 383 7 103 Aineet ja tavarat 3 148 2 496 2 496 -20,7 2 679 7,3 2 556 2 461 2 368 Avustukset 14 27 27 92,9 14 -48,1 13 13 12 Vuokrat 4 906 5 239 5 239 6,8 5 234 -0,1 5 059 5 027 4 995 Muut kulut 573 415 415 -27,6 263 -36,6 251 242 233TOIMINTAKATE 1 430 2 225 2 225 55,6 2 483 11,6 829 819 733 Rahoituskulut ja-tuotot 13 -18 -18 -238,5 -5 0,0 -6 -6 -6VUOSIKATE 1 443 2 207 2 207 52,9 2 478 12,3 823 813 727POISTOT -769 -836 -836 8,7 -869 3,9 -894 -848 -733SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS 674 1 371 1 371 103,4 1 609 17,4 -71 -35 -6VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 80 80 80 0,0 80 0,0 75 35 6TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 754 1 451 1 451 92,4 1 689 16,4 4 0 0

KS 2011

Muutos TP -10/

ENN -11 %

Muutos ENN -11/

TA-12%



voite TA2012 tavoite

Asukas, asiakas

Opiskelijapalaute 3,74

3,76 3,9 3,9


Henkilöstöpalaute 3,59 3,52

3,6 3,6

Palveluiden järjes-täminen ja tuotanto-tavat

Negatiiviset keskeyttä-neet

2,99 %

2,1%

<3%

<3,1 %

Talous

Liiketoiminnan tulos johtokunnan tavoitteen mukainen

Toteuma 622095

Toteuma 753628

Tavoite 1450730

Tulostavoite 1,6 milj. €


5.2 Kainuun Työterveys

Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Veli Kolehmainen Perustehtävä

Kainuun Työterveys tuottaa kainuulaisille yrityksille, yhteisöille ja julkisille laitoksille asiakasläh-töisen työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon lakisääteisiä palveluja ja yritys-ten kanssa sovittaessa työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluja

Arvot Ammatillisuus, avoimuus, joustavuus, kilpailukykyisyys ja ihmisen huomioiva laadukas palvelu

Visio 2015 Kainuun Työterveys on Kainuun keskeisin työterveyshuolto ja tuottaa laadukkaita työterveys-huoltopalveluja. Työntekijät ovat työssään hyvinvoivia, osaavia ja motivoituneita

Asiakas ja asukas





Asiakkaat saavat työterveyshuoltopal-velut joustavasti ja laadukkaasti hyvän työterveyshuoltokäy-tännön mukaisesti

Lääkärityövoiman riittävyys Toimivat ja riittävät tilat Toimivat palvelumallit Tukipalveluiden toi-mivuus

Rekrytointi Asiakaspalvelutaito-jen kehittäminen

Asiakastyytyväisyys-kyselyt -yritykset -henkilöasiakkaat Asiakaskontaktien lukumäärä - Kelan korvausluok-ka 1 - Kelan korvausluok-ka 2




Toimenpiteet


Henkilöstön vastuu-alueiden ja tehtävien määrittely on selkeää Aikaansaava, osaa-va, innovatiivinen, työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilös-tö Optimimäärä henki-löstöä

Ammattitaito Palvelujen saata-vuus, erityisesti lää-kärityövoiman riittä-vyys koko Kainuun alueelle. Koko henkilöstö osal-listuu ja sitoutuu oman ja työyksikön toiminnan kehittämi-seen Moniammatillinen yhteistyö

Täydennyskoulutuk-set Joustavien työskente-lyolosuhteiden kehit-täminen Toimivat palaverikäy-tännöt Tiimityöskentelyn kehittäminen

Kehityskeskustelujen lukumäärä. Tavoite 100% Työpaikkakokoukset yksiköittäin ja koko henkilöstön yhteiset kokoukset, lukumää-rä Henkilökunnan koulu-tuskustannukset (La-kisääteinen koulutus toteutuu 7 vrk/hlö/vuosi) Lääkäreiden luku-määrä/htv





Toimenpiteet


Oikeudenmukainen osaava ja vastuulli-nen johtaminen Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tukevat mallit työstetty ja ovat käytössä Kirjaus, laskutus ja talouden seuranta toimivat hyvin Sujuvat toimintaketjut ovat käytössä

Koko henkilöstö osal-listuu ja sitoutuu oman ja työyksikön toiminnan kehittämi-seen Hyvät toimintakäy-tännöt käytössä Puhelinliikenteen toimivuus Sisällöllisesti hyvän atk-järjestelmän toi-mivuus on häiriötöntä Tilat ovat koko Kai-nuussa asianmukai-set Yhteensopivat tieto-järjestelmät ovat käy-tössä

Henkilöstön määrälli-nen osallistuminen toimintajärjestelmän rakentamiseen Koko henkilöstö osal-listuu toimintakäsikir-jan työstämiseen. Tuleviin puheluihin vastataan välittömästi tai jälkikäteen otta-malla yhteys soitta-jaan Tilastotietojen hyö-dyntäminen ennalta-ehkäisevän työn ja sairauspoissaolojen seurannassa Luodaan laatujärjes-telmä 2013 mennes-sä

Henkilöstön vaihtu-vuus Tulevien puheluiden vastaus %; tavoite 90 % Tehtyjen terveystar-kastusten määrä Työpaikkakäyntien määrä

Talous



Toimenpiteet


Työterveyshuoltokus-tannukset ovat kilpai-lukykyisiä muiden vastaavien palvelui-den tuottajien kanssa Työterveyshuollon toiminta on hyvän työterveyshuoltokäy-tännön mukaista Palvelut tuotetaan kannattavasti

Palvelu tuotetaan taloudellisesti suh-teessa muihin vas-taavien palveluiden tuottajien yksikkökus-tannuksiin Talousarvion toteu-tuminen Tarvittavien talousra-porttien saaminen

Tilinpäätös- ja talous-seuranta Kolme kertaa vuo-dessa työajan seu-ranta ja kustannus-laskenta

Talousarvion seuran-taraportit. Tavoite toteutuu Kelan korvausluokka 1/e Kelan korvausluokka 2/e

Kainuun elinvoima



Toimenpiteet


Tuotetaan Kainuulai-sia työterveyshuollon palveluja yrityksille, yksityisille ja julkisille laitoksille hyvän työ-terveyshuoltokäytän-nön mukaisesti

Hyvin toimiva työter-veyshuolto ja yhteis-työ yrityksiin, yhtei-söihin ja julkisiin lai-toksiin ja niiden työn-tekijöihin

Työterveyshuoltopal-veluiden markkinointi

Asiakkuuksien luku-määrä - Kelan korvausluok-ka 1 - Kelan korvausluok-ka 2


KAINUUN TYÖTERVEYS LIIKELAITOS

Ennuste 2011


TOIMINTATUOTOT 4 147 4 260 4 260 2,7 4 631 8,7 4 816 5 009 5 209 Myyntituotot 4 126 4 255 4 255 3,1 4 611 8,4 4 795 4 987 5 187 Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 21 5 5 -76,2 20 300,0 21 22 22 Muut tuotot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKULUT 4 023 3 847 4 132 2,7 4 231 2,4 4 400 4 576 4 759 Palkat ja palkkiot 2 066 1 913 2 369 14,7 2 533 6,9 2 634 2 740 2 849 Henkilösivukulut 488 546 474 -2,9 555 17,1 577 600 624 Henkilöstökulut 2 554 2 459 2 843 11,3 3 088 8,6 3 212 3 340 3 474 Asiakaspalvelujen ostot 3 0 0 -100,0 2 0,0 2 2 2 Muut palvelujen ostot 1 160 1 006 964 -16,9 807 -16,3 839 873 908 Palvelujen ostot 1 163 1 006 964 -17,1 809 -16,1 841 875 910 Aineet ja tavarat 129 162 140 8,5 90 -35,7 94 97 101 Avustukset 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 173 220 185 6,9 244 31,9 254 264 274 Muut kulut 4 0 0 -100,0 0 0,0 0 0 0TOIMINTAKATE 124 413 128 3,2 400 212,5 416 433 450 Rahoituskulut ja -tuotot 4 0 10 150,0 2 0,0 2 2 2VUOSIKATE 128 413 138 7,8 402 191,3 418 435 452POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN TULOS 128 413 138 7,8 402 191,3 418 435 452VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTO 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 128 413 138 7,8 402 191,3 418 435 452


%KS 2011

Muutos ENN -11/

TA-12%


tavoite Asukas, asiakas Asiakaskontaktien lkm 55 182 55 144 57 000


Työpaikkakokoukset yk-siköittäin

20 14 20

Työpaikkakokoukset koko henkilökunta

9 10 15

Lääkäreiden lkm/htv 11 15 / 10,5 htv

15/11

HTV2 46 50 53 (ennuste) 53


Tehtyjen terveystarkas-tusten määrä

2 000

Työpaikkakäyntien määrä 800

Talous

Kelan korvausluokka I 1 602 062 € 1 519 894€ 1 300 000 €

Kelan korvausluokka 2 1 853 287 € 2 044 648€ 1 200 000 €

Kainuun elinvoima

Asiakkuuksien lukumäärä

Yritysasiak-kaita 1 642 Henkilöasiak-kaita 15 080

Yritys-asiak-kaita n. 1 600 Henkilöasiak-kaita 14 943

1 650 15 200

Työterveyshuollon työn-tekijöiden määrä

49

63

63


LIITE 1

Kuntien laskennallinen verorahoitus 2012 4.11.2011

KuntaAsukasluku 2010

Verotulot 2011 arvio

Valtionosuudet 2012

Laskennallinen yhteensä KUNNAN OSUUS

€ /asukas

Hyrynsalmi 2 736 7 019 887 9 921 024 16 940 910 10 418 660 3 808Kajaani 38 157 118 544 206 59 424 878 177 969 084 109 450 990 2 868Kuhmo 9 492 26 179 210 28 002 386 54 181 597 33 321 683 3 511Paltamo 3 884 9 646 701 10 621 668 20 268 369 12 465 047 3 209Puolanka 3 063 8 175 592 12 257 216 20 432 808 12 566 177 4 103Ristijärvi 1 513 3 909 965 5 923 663 9 833 629 6 047 682 3 997Sotkamo 10 702 31 851 104 19 924 461 51 775 565 31 841 973 2 975Suomussalmi 9 156 25 622 814 29 055 624 54 678 437 33 627 240 3 673

78 703 230 949 478 175 130 920 406 080 399 249 739 451 3 173

Kuntien maksuosuus 61,5 % 249 739 451


LIITE 2

Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2015 118 LIITE 3


LIITE 4


KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ==================================================================== Sarja A A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2006 – 2007 (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma 2006 – 2010 (2006) A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma 2006 – 2008 (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma 2006 – 2012 (2007) A:7 Kainuun maakuntaohjelman toteutta-

missuunnitelma eli TOTSU 2008 - 2009 (2007)

A:8 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2009 - 2010 (2008) A:9 Kainuun maakuntaohjelman toteutta-

missuunnitelma eli TOTSU 2010 – 2011 (2009)

A:10 Kainuun maakuntakaava 2020 (2009) A:11 Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014

(2010) A:12 Kainuun maakuntaohjelman toteutta-

missuunnitelma eli TOTSU 2011 - 2012 (2010)

Sarja B

B:1 Kainuun Venäjä-liiketoiminnan

Strategia 2005-2012 (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittämi-

nen Kainuussa -hanke 1.4.2005 – 31.3.2007 Sähköisten asiointipalveluiden kehit-täminen sosiaali- ja terveydenhuollos-sa Selvitysraportti 2007 (2007)

B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittämi-

nen Kainuussa -hanke 1.4.2005 – 31.3.2007 Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007)

B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa

-hanke 1.8.2004 – 31.12.2006 Palveluohjaus - Tienviitta kainuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006)

B:5 Kainuun tietoyhteiskuntastrategia

2007 – 2012 (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät

muinaisjäännökset (2007) B:7 Luontomatkailun kehittäminen maa-

kuntakaavoituksessa (2007) B:8 Barents Link Corridor (2007) B:9 Pohjoinen liikennekäytävä - северный

транспортный коридор (2007) B:10 Kainuun luontomatkailun teemaohjel-

ma (2007) B:11 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveys-

toimen henkilökuljetuksista (2006)


B:12 Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea-Partanen & Nikolai Veresov:

Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa – Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet (2007)

B:13 Vartiuksen kansainvälisen raja-

aseman kehittämissuunnitelma (2008) B:14 Kainuun väestöennuste v. 2025

(2008) B:15 Barents Link Kansainvälisen raideliikenteen mark-

kinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius-Kotshkoma 2009 (2009) B:15 Баренц-Линк

Концепция маркетинга и развития международного железнодорожного сообщения ВАРТИУС – КОЧКОМА 2009 (2009)

B:16 Kainuun runkoliikennesuunnitelma

2009 – 2012 (2009) B:17 Kainuun 1.vaihemaakuntakaava Valmisteluvaiheen eri vaihtoehtojen

vaikutusten arviointi (2009) B:18 Kansalaispalautetta sosiaali- ja terve-

yspalveluiden toimivuudesta Kainuus-sa vuonna 2009

B:19 Kainuun 1.vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet (2009) B:20 Vienan reitti Esiselvityshanke 2007-2008 (2009) B:20 Беломорский маршрут

Предварительный исследовательский проект 2007–2008 гг. Федерация муниципалитетов региона Кайнуу

(2009) B:21 Osaamista ja innovaatiota yritysten ja

julkisen sektorin yhteistyöllä

Tutkimus kainuun innovaatiotoiminnan alueellisesta vaikuttavuudesta seuran-tajaksolla 1995-2007 (2010)

B:22 Sisäinen arviointi rahoitetuista hank-

keista EAKR:llä, ESR:llä, Kainuun ke-hittämisrahalla tai kuntayhtymän bud-jettivaroilla rahoitetut vuonna 2009 käynnissä olleet hankkeet

B:23 Kainuun viestintästrategia B:24 Mielellään Kainuussa kaiken ikää

Kainuun mielenterveys- ja päihdestra-tegia 2011-2016

B:25 Kainuun 1. vaihemaakuntakaava Vuosangan harjoitusalueen arkeologi-nen inventointi (Kainuun museo 2010)

B:26 Kainuun ilmastostrategia 2020 Sarja C C:1 Talousarvio 2006 ja taloussuunnitel-

ma 2006 – 2009 (2005) C:2 Vuosikertomus 2005 (2006) C:3 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2007-2008 (2006) C:4 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma 2007 – 2010 (2006) C:5 Vuosikertomus 2006 (2007) C:6 Vuosikertomus 2007 (2008) C:7 Talousarvio 2008 ja taloussuunnitel-

ma 2008-2011 (2008) C:8 Talousarvio 2009 ja taloussuunnitel-

ma 2009-2012 (2008) C:9 Vuosikertomus 2008 (2009) C:10 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitel-

ma 2010-2013 (2009) C:11 Vuosikertomus 2009


C:12 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitel-ma 2011 - 2014 (2010)

C:13 Vuosikertomus 2010 Sarja D D:1 ”Uusiutuva Kainuu”

Kainuun tulevaisuudenkuvat v. 2025 (2006)

D:2 Tietotekniikan osaamiskartoitus-

kyselyn tulosraportti 1. Kainuun van-hus- ja perhepalveluhenkilöstö (2007)

D:3 Prosessien mallinnus Kainuun sosiaa-

lihuollossa 2005 – 2006 (2007) D:4 Sosiaalihuollon teknologian kehittämi-

nen Kainuussa –hanke. Loppuraportti 2007. (2007)

D:5 Lähiruokaa Kainuusta 2007. Kainuu-

laisten elintarvikeyrittäjien tuoteluette-lo, 3 painos. (2007)

D:6 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien

koulutus ja työllistyminen (2007) D:7 Hoitotyö Kainuussa (2007) D:8 Hoitotyön arvokirja (2007) D:9 Esiselvityshanke Kainuun rakenteel- lisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti (2007) D:10 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti 1.1.2006 – 31.12.2007. (2007) D:11 TeKo-hanke Toimintaympäristön ja tiedonkulun

kuvaus 1.12.2005 – 10.5.2006 Sot-kamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa (2007).

D:12 Kainuulainen työkunto -projekti Loppuraportti (2008) D:13 Hoitotyön ydintiedot sähköisessä poti-

laskertomusjärjestelmässä – kehittä-

misprojekti Kainuussa vuosina 2006-2007

Loppuraportti (2008) D:14 Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa –projekti Loppuraportti (2008) D:15 VARTU – varhain tukemalla turvalli-

nen lapsuus, toimintamalli perhetyö-hön hankkeen loppuraportti

D:16 Mielenterveyspalveluiden ja riippu-

vuuksien hoitopalveluiden maakunnal-linen malli -hanke

Loppuraportti 2008 D:17 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja ter-

veyden itäsuomalainen polku -hanke Loppuraportti (2008) D:18 Mielenterveystyöntekijöiden osaami-

sen kehittyminen ja työrasituksen lie-ventyminen -hanke Loppuraportti (2008)

D:19 Luonto on Kainuun vahvuus

Kainuun maakuntakuvatutkimus 2008 (2008)

D:20 eAsiointi Kainuussa - hanke Loppuraportti (2008) D:21 Yhteenvetoraportti Kysely vammaispalvelulain mukaisten

kuljetuspalvelujen asiakkaille vuonna 2007 (2008)

D:22 Vammaispalvelujen saatavuuden ja

erityisosaamisen parantaminen Kai-nuussa 2006-2008 (2008)

Loppuraportti D:23 Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti (2008) D:24 Sosiaalityön henkilöstön tehtävära-

kenteen ja työolojen kehittäminen Kainuussa 2006-2008 –hanke

Loppuraportti (2008) D:25 Perhekeskukset Kainuuseen –hanke Loppuraportti (2008)


D:26 Kainuun päihdetyön koordinointi –

hanke Loppuraportti (2009) D:27 Sosioekonomiset terveyserot ja niiden

kaventaminen Kainuussa –hanke vuosina 2006 – 2008

Loppuraportti (2009) D:28 Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kai-

nuuseen hanke Loppuraportti (2009) D:29 Tartuntatautien torjuntatyön ja pan-

demiaan varautumisen tehostaminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Jatkohanke 11/2008 - 12/2009

Loppuraportti D:30 Laadukas perhehoito Kainuussa -

hanke Loppuraportti (2010) D:31 Perhehoidon toimintaohje (2010) D:32 Hyvien työyhteisöjen Kainuu -

hankkeen arviointiraportti (2010) D:33 Hyvien työyhteisöjen Kainuu - työyh-

teisöjen kehittämis- ja muutostuki Kainuun hallintokokeilussa ja Kainuun

kunnissa 2005-2009 TYKES -hankkeen loppuraportti

(2010) D:34 PÄRE -päihdehoitopalvelua nuorille -

hankkeen loppuraportti D:35 Turvallisuussuunnitelma 2010-2012 Kainuun ja kainuulaisten turvallisuu-

den edistämiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja

Kainuun kunnat (2010) D:36 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointi-

suunnitelma 2009-2013 (2010) D:37 Kainuulainen asunnottomuus keväällä

2010

D:38 Lasten painonhallinta, liikunta ja ravit-semus -hanke 1.1.-31.12.2010. Hank-keen loppuraportti

Kainuun maakunta -kuntayhtymäPL 400, 87070 Kainuu

puh. (08) 615 541/vaihdefaksi (08) 6155 4260

e-mail: [email protected]@kainuu.fi

www.kainuu.fi

talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 3-2015 · - turvata palvelujen laatu ja saatavuus kainuussa,...

Documents