Talous kasvuun uusin ajatuksinKiertotalouden keino­valikoima käyttöön

VTT – Policy Brief

1/2016

Kiertotalous-Suomeen uusilla toimintamalleillaKiertotalous-Suomessa arvoa luodaan uusilla, kiinnostavilla ja arkipäivän elämää helpottavilla sekä liiketoimimintaa uudistavilla palveluratkaisuilla. Älykkäät energiaratkaisut sekä edistykselliset prosessit ja menetelmät mahdollistavat vähäpäästöisen tuotannon. Jätteet ja teollisuuden prosessien sivuvirrat tarjoavat materiaaliresurssin. Yhdessä uusien ajattelu- ja toimintatapojen sekä verkottuneiden liiketoi-mintamallien kanssa teknologia on mahdollistanut harppauksen kohti kiertotaloutta, josta yritykset, kuluttajat, yhteiskunta ja ympäristö hyötyvät.

Pääsemme kiertotalouteen konkreettisten tekojen kautta. Esittelemme kiertotalous-Suomen viisi rat-kaisua:

1. Siirtymällä kulutustuotteiden myynnistä palvelujen tarjoamiseen voimme pienentää materiaalien kulutusta ja saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia edistäen samalla kotimaisen palveluliiketoi-minnan kehittymistä. Pilotoinnilla päästään nopeasti ja kustannustehokkaasti testaamaan uusia liiketoimintamalleja.

2. Ruokahävikin pienentäminen mahdollistuu alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ku-lutuksen uusilla toimintatavoilla ja teknologioilla, jotka parantavat materiaalitehokkuutta ja avaavat kotimaiselle teollisuudelle liiketoimintamahdollisuuksia.

”Suomi siirtyy kohti kiertotaloutta uusien liiketoiminta- ja teknologiainnovaatioiden kautta. Uudet ratkaisut mahdollistavat yhteiskunnan läpileikkaavan systeemisen muutoksen. Erilaiset kumppanuudet ja yhteistyö ovat avainasemassa innovaatioi-den synnyttämisessä. Kiertotalouden haasteiden ratkaiseminen on arkea VTT:n toiminnassa. Nyt on aika koko yhteiskunnan tasolla siirtyä sanoista tekoihin.

Anne-Christine Ritschkoff Tieteellinen johtaja

VTT

2 — VTT – Policy Brief No. 1/2016

3. Digitalisaation myötä yhä useammat tuotteet sisältävät elektroniikkaa. Perinteiset mekaaniset kier-rätysprosessit soveltuvat huonosti yhä monimutkaisemmiksi muuttuvien tuotteiden kierrätykseen. Yhdistelmätekniikoihin perustuvalla kierrätyskonseptilla voidaan metallien ja muiden raaka-aineiden talteenottoa tehostaa sekä materiaalihukkaa vähentää, mikä avaa myös uusia liiketoimintamah-dollisuuksia.

4. 3D-tulostus luo uutta liiketoimintaa koneiden ja laitteiden osien tuotantoon, mikä vähentää mate-riaalien kulutusta ja voi synnyttää uudenlaisia metallien jalostuksen mahdollisuuksia Suomeen.

5. Useita liikkumismuotoja yhdisteleviä, kuluttajan tarpeisiin mukautuvia liikkumispalveluja ja kulku-neuvojen yhteiskäyttöä edistämällä nostetaan kulkuneuvojen käyttöastetta ja vähennetään liikku-miseen käytettyjen luonnonvarojen kulutusta.

Älykäs kiertotalous koskee jokaista suomalaista yritystäKiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii yhteiskuntaa läpileikkaavan muutoksen, mihin sisältyy uudenlaista liiketoimintaosaamista, uusia teknologiaratkaisuja ja ajattelutapojen ja rakentei-den muuttumista. Ajatusmaailman, arvostusten ja kulutustarpeiden muuttuessa jokainen yritys saa haasteen uudistaa omaa toimintalogiikkaansa hyötyäkseen kiertotalouden mahdollisuuksista. Vaikka digitalisaatio ja palvelullistuminen painottavat virtuaalisten ratkaisujen merkitystä, kiertotaloudessa tarvitaan myös energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ketteriä prosesseja, valmistavaa teollisuutta ja logistiikkaratkaisuja.

Kiertotaloudessa aineiden ja materiaalien lisäksi taloudellinen ja aineeton arvo kiertää ja jopa lisääntyy. Arvoa lisätään sulkemalla materiaalien kiertoa eli minimoimalla jäte. Lisäksi säilytetään sekä materiaa-lien että tuotteiden arvo ja luodaan uutta arvoa teknologian ja palvelujen kautta. Samalla kehitetään kokonaisvaltaisesti resurssitehokkuutta kehän kaikissa osissa. Systeemiä tarkastellaan kokonaisuutena (elinkaariajattelu) ja yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset arvioidaan koko arvoketjun yli.

Kiertotalous luo uutta liiketoimintaa, mutta samalla se haastaa nykyiset liiketoimintamallit, verkostot ja osaamisen. Tähän voidaan valmistautua ymmärtämällä tuleva liiketoimintaympäristön muutos, tunnistamalla mahdollisuudet sekä etsimällä uusia arvonluontitapoja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kiertotalous vaatii muutosta yritysten kaikilla tasoilla, strategioissa, liiketoimintamalleissa sekä pro-sesseissa. Kiertotaloudessa arvo luodaan ekosysteemeissä. Tarvitaan uusia kumppanuuksia, joissa arvoa luodaan ja jaetaan. Ekosysteemeissä tarvitaan myös uusia yhteistyön toimintamalleja esimer-kiksi tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen.

VTT – Policy Brief No. 1/2016 — 3

Kasvua kiertotalouden palvelujen kautta Kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta koostuu jo nyt palveluista. Kiertotalous-Suomessa tämä luku on vielä suurempi. Tuotteiden myynnin sijaan myydään ja jaetaan käyttöoikeutta, pidennetään tuotteiden elinkaarta päivittämällä, korjaamalla sekä valmistamalla uudelleen laitteita. Arvoa luodaan jakamalla ja optimoimalla resursseja entistä tehokkaammin. Viisaasti suunniteltuna ja toteutettuna tämä johtaa merkittäviin ympäristökuorman vähennyksiin. Kiertotalous myös luo kysyntää täysin uusille pal-veluille, esimerkiksi tuotteiden ja materiaalien keräämiseen ja logistiikkaan sekä käyttäjiä ja palvelun tarjoajia yhdistäville alustoille. Palvelujen lisääntymisen kautta Suomeen saadaan kasvua ja työllisyyttä.

Palvelullistuminen ja digitalisaatio tukevat kiertotaloutta läpi koko valmistuksen ja tuotteen elinkaaren. Palvelumallissa käyttäjä siirtyy maksamaan käyttöoikeudesta tai suorituskyvystä, mikä motivoi pal-veluntarjoajaa ja palvelunkäyttäjää optimoimaan resurssien käyttöä yhdessä. Siirtyminen tuotteiden myyjästä palveluiden tarjoajaksi vaatii yrityksessä kulttuurin, prosessien sekä liiketoimintamallin muu-tosta. Myös ostajan puolella tarvitaan ajattelumallin muutos sekä prosessien sopeuttamista. Onnistu-nut palvelumalli tuottaa entistä tiiviimmän yhteistyösuhteen jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Joillakin toimialoilla, kuten autoteollisuudessa leasing- ja vuokraussopimukset ovat arkipäivää, joissakin ne ovat vasta tulossa, kuten kemianteollisuudessa.

Palvelujen kautta voidaan rakentaa myös laajempia ekosysteemejä, joiden kautta tarjotaan sekä yri-tyksille että kuluttajille entistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Kiertotalous on yhtä aikaa sekä glo-baalia että lokaalia. Palvelut tuodaan lähelle kuluttajia ja heidän kulkureiteilleen. Niiden käyttö sujuu joustavasti hyödyntämällä Esineiden Internetin (IoT) ratkaisuja.

Taitavat tiedon hyödyntäjät menestyvät Digitalisaatio tukee ja vauhdittaa kiertotaloutta. IoT-ratkaisuilla jäljitetään raaka-aineita, tuotteita ja ka-lustoa, optimoidaan niiden käyttöastetta sekä tarkkaillaan niiden kuntoa. Tämä lisää yritysten kiinnos-tusta siirtyä palveluliiketoimintaan, joka luo paremmat mahdollisuudet tiedon keräämiselle tuotteen elinkaaren ylitse. Yritykset, joilla on tietoa, hyötyvät oman liiketoiminnan kehittämisestä sekä löytävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Erilaiset palvelualustat kokoavat palvelujen tuottajia ja käyttäjiä yhteen. Esimerkkinä ovat jakamistalouden alustat, joiden kautta kuluttajille on syntynyt kiinnostavia ja lisäarvoa tuottavia palveluja kuten autojen jakamispalveluja sekä asuntojen vaihto- tai vuokrauspalve-luja. Vastaavasti yritysten välisessä toiminnassa digitaaliset alustat luovat uusia liiketoimintamahdolli-suuksia tiedon taitaville yhdistäjille, mutta menestyminen edellyttää myös rajaresurssien avoimuutta.

Nopeasti kehittyvä lohkoketjuteknologia avaa kustannustehokkaita, globaaleja ja turvallisia ratkaisuja maksamiseen, jakamiseen, sopimusten tekemiseen ja resurssien käytön optimointiin sekä yritysten että kuluttajien välille, mikä auttaa luomaan kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja.

Materiaalivirrat kiertävät ja muuttavat muotoaan Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi ja sivuvirroiksi. Sen sijaan ne kiertävät eri toimitus-ketjuissa ja niiden välillä - usein myös muotoaan muuttaen. Avainasemassa ovat uudet teknologiset ratkaisut, joiden avulla jäte- ja sivuvirroista saadaan uusia raaka-aineita tehokkaasti ja ympäristökuor-maa lisäämättä. Kiertotaloudessa korostuu tehokas materiaalivirtojen hallitseminen, johon liittyvät materiaalivirtojen tarkka seuranta, jäljitettävyys ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut, mikä luo uusia liike-toimintamahdollisuuksia alan yrityksille ja uusia palveluja kuluttajille. Myös yhteiskunnan ylläpitämän infrastruktuurin ja julkisten palvelujen toteuttaminen kiertotalouden mukaisilla toimintamalleilla mah-dollistaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näihin lukeutuvat uudet materiaali- ja energiate-hokkaat ratkaisut mm. liikenneinfran, julkisten rakennusten, jätehuollon ja vesihuollon rakentamisessa, tuotannossa, käytössä ja ylläpidossa.

Yhden yrityksen ei tarvitse sulkea kehää, vaan se suljetaan ekosysteemissä.

4 — VTT – Policy Brief No. 1/2016

Logistiikan merkitys kasvaa, kun yritykset ja kuluttajat siirtyvät omistamisesta palvelujen käyttäjiksi. Kuin-ka saan varaamani auton, höyrypesurin tai verhot itselleni vaivattomasti ja edullisesti ja kuinka palautan ne? Toimitusketjujen hallinta taloudellisesti ja ekologisesti on toimivan kiertotalouden perusedellytys.

Kuluttajien tarpeisiin kokonaisvaltaisia ratkaisujaKukaan meistä ei varmasti halua kotiinsa huonosti toimivia kodinkoneita tai heikkolaatuisia tekstiilejä. Monet meistä arvostaisivat sitä, että liikkumisen palvelut saisi helposti ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla. Olisi myös kätevää, jos ruuan syömäkelpoisuuden voisi todeta kätevästi ja näin välttyä tur-halta hävikiltä.

Näihin kaikkiin tarpeisiin on olemassa tai kehitteillä ratkaisuja, jotka tukevat sekä kiertotaloutta että tuovat kuluttajalle lisäarvoa. Jakamistalouden palvelujen kautta kuluttajille on jo syntynyt kiinnostavia ja arkea helpottavia palveluja ja uusia syntyy jatkuvasti.

Meillä on kuluttajina suuri mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme ja viesteillämme siihen, millaisia pal-veluja ja tuotteita syntyy. Kiertotalous on kuluttajille ennennäkemätön mahdollisuus; kyse ei ole siitä, että vaaditaan tyytymään vähempään, vaan siitä, että tarjolla on fiksumpia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin.

Siirtyminen omistamisesta käyttöoikeuden ostajaksi vaatii ajattelun ja toimintamallien muutosta. Siksi on tärkeää, että kuluttajat ja käyttäjät otetaan aktiivisesti mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutuk-seen ja pilotointiin. Kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisessä kokeilukulttuurin edistäminen on avainasemassa. Kokeiluilla ja laajemmilla piloteilla voidaan testata ketterästi uusia liiketoimintamalleja ja teknologioita ja saada konkreettisia tuloksia. Esimerkkinä tästä ovat yritysten ja organisaatioiden järjestämät hackathonit ideoiden kehittämiseen. Yritysten prosessi- ja tuotekehitystoimintaa varten tarvitaan myös konkreettisia kokeilualustoja, jollaisista hyvä esimerkki on VTT:n Bioruukki, jossa kehi-tetään biomassan sekä sivu- ja jätevirtojen prosessointia nopeuttamaan biotalouden innovaatioiden kaupallistamista.

Lisäksi kokeiluissa varmistetaan uusien toimintamallien ja teknologioiden kestävän kehityksen mukai-suus. Uusi resursseja säästävä ratkaisu ei välttämättä vähennä ympäristökuormitusta, sillä samanai-kaisesti saattaa syntyä tarve esimerkiksi lisääntyneelle energian käytölle, pitemmille kuljetusmatkoille tai vaikka uusille kemikaaleille. Ympäristövaikutuksia arvioidaan yhdessä taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kanssa muun muassa tähän tarkoitukseen kehitetyillä elinkaariajatteluun perustuvilla me-netelmillä, kuten elinkaariarvioinnilla tai hiili- ja vesijalanjäljellä. Näiden avulla voidaan laskea kiertota-lousratkaisun kokonaisvaikutuksia.

Jätteet uuteen käyttöön, sivuvirrat uusiksi tuotteiksiKiertotaloudessa hylätyt tavarat ja materiaalit eli jätteet palautetaan käytön jälkeen takaisin kiertoon ja niille annetaan teknologisten innovaatioiden kautta uusi elämä: ehkä ihan uudessa muodossa. Myös tuotantoketjuista ja -kierroista syntyvät sivuvirrat ja hävikit jalostetaan uusiksi korkea-arvoisiksi tuot-teiksi. Resurssitehokkuus ja resurssien riittävyys ovatkin kiertotalouden keskeisiä tekijöitä, kun eri eri osien optimoinnista siirrytään kokonaisvaltaisiin, elinkaaren huomioon ottaviin toimintamalleihin. Uu-siokäytön edelllytyksiä ovat sopivat liiketoimintamallit, jätteiden ja sivuvirtojen tuotteistaminen sekä markkinoiden luominen.

Pilotit ovat oppimisen välineitä ja ajattelumuutoksen ajureita.

VTT – Policy Brief No. 1/2016 — 5

Kiertotalous on suuria liiketoimintamahdollisuuksia sisältävä hiomaton timantti.

Matkalla kiertotalouteen tarvitaan monenlaista ja -tasoista muutosta. Esittämissämme ratkaisuissa korostuvat eri tavoin tarpeet teknologiseen ja liiketoiminnalliseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen ja ajattelutapojen muutokseen sekä yhteistyön lisäämiseen.

Kiertotalous lähtee suunnittelustaKiertotalous edellyttää, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan käyttäjälähtöisesti raaka-aineista palvelu-konseptiin ja käytöstä poistoon asti. Tuotteen tai palvelun käyttöön liittyvää resurssien kulutusta vähen-netään energiatehokkain ratkaisuin ja hyödyntämisastetta nostamalla. Tuotteiden pitää mahdollistaa myös arvon mahdollisimman pitkä säilyminen korjaamisen, päivittämisen, uudelleenkäytön sekä uudel-leenvalmistuksen kautta. Elinkaarensa päätteeksi tuote kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Konsepti kuormittaa kokonaisuudessaan mahdollisimman vähän ympäristöä.

Data-analytiikka, simulointi ja mallinnus luovat uusia mahdollisuuksia muun muassa koko ketjun opti-mointiin, monitorointiin ja ennakoivaan huoltoon sekä käyttäjien tarpeiden ja hyväksynnän arvioin-tiin. Perinteiset toimintamallit voidaan näin haastaa palvelujen käyttäjien paremmalla ja ennakoivalla ymmär tämisellä.

6 — VTT – Policy Brief No. 1/2016

case 1: Työvälineiden vuokraus ja arkea helpottavat palvelut kuluttajille 24/7 Kaapeissamme on työvälineitä, joita käytämme harvoin. Ne vievät kodin arvokasta säilytystilaa, vaativat huoltoa, eivätkä aina vastaa laatutoiveitamme. Näihin sekä muihin arjen haasteisiin vastaa Liiteri.net-pilotti, joka tarjoaa laadukkaampia työ- ja siivousvälineitä ilman huoltotarvetta, riskiä virheostoksesta tai rikkoutumisesta, Laitteet on noudettavissa 24/7 Liiteri-palvelupisteestä Helsingin Teurastamolta tai tilattavissa kotiin.

Liiteri-pilotin kautta saadaan konkreettista tietoa kuluttajien käyttäytymisestä, palvelun hyväksyttävyydes-ta ja kiinnostavuudesta. Pilotissa haetaan ratkaisuja myös siihen, miten ja millaisia laajempia ratkaisuja kuluttajille voisi tarjota remontointiin ja rakentamiseen tai yleisemminkin arjen tarpeisiin liittyen.

Materiaaliresursseja säästyy vuokrausmallissa aina: mahdollisesti kolmasosa tai puolet tai jopa enem-män noutotavasta ja -etäisyydestä riippuen. Mitä tehokkaammaksi logistiikkaketju vuokrauspalvelun ja kuluttajan välille saadaan, sitä merkittävämmät säästöt ovat. Näiden säästöjen lisäksi siirtyminen työ-välineiden vuokraukseen toisi myös positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia palvelualan kasvun kaut-ta. Autoja ostetaan noin 2,5 miljardilla eurolla ja muita kestokulutushyödykkeitä yli miljardilla vuodessa. Näistä suuri osa on tuontia. Jos näistä menoista osakin siirtyy palveluliiketoimintaan, sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa.

Kiertotalous-Liiterin toteuttaa IT-startup CoReorient yhteistyössä VTT:n koordinoiman AARRE-hankkeen kanssa, jossa ovat mukana SYKE ja Helsingin yliopisto. Mukana ovat myös K-rauta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Teknologiateollisuus ry, SER-kierrätys, Espoon kaupunki sekä Purjebägit Oy, Kierrätysverkko Oy, Metrosuutarit.fi, Pyörähuoltoovelle.fi ja Kauppa-halli24.fi.

VTT – Policy Brief No. 1/2016 — 7

case 2. leipäketjun hävikistä proteiinia yli sadalle tuhannelle suomalaiselleKaikki tunnemme kotimaisen viljan ja siitä valmistetun leivän laadun ja terveellisyyden. Tätä arvokasta raaka-ainetta, väli- ja lopputuotteita häviää leipäketjun eri osissa, painottuen kulutukseen, lähes 30 mil-joonaa kiloa vuosittain. Samalla hukataan arvokasta kasviproteiinia niin paljon, että se riittäisi tyydyttä-mään keskikokoisen kaupungin asukkaiden proteiinitarpeen vuoden joka ikisenä päivänä.

Samalla kun viljaa ja viljatuotteita leipä mukaan luettuna hukkuu 150 miljoonaa kiloa tuotannossa, teolli-suudessa, kaupassa ja erityisesti kotitalouksissa, tuodaan Suomeen soijaa 200 miljoonaa kiloa. Se käy-tetään valtaosin rehuksi. Voisimmeko ajatella korvaavamme tuodun rehusoijan talteen otetulla vilja- ja -leipäketjun hävikillä? Se loisi uutta liiketoimintaa ja lisäisi proteiiniomavaraisuutta. Jos hävikki saataisiin kierrätettyä ihmisravinnoksi, sen arvo nousisi kymmeniin miljooniin euroihin.

8 — VTT – Policy Brief No. 1/2016

case 3. Kaikki irti jätteestä uudella kierrätys­konseptilla

Jätteestä on tullut hyödyke ja sillä käydään maailmanlaajuista kauppaa. Jätteiden kierrätys- ja käsittelyketjuissa hävitetään edelleen paljon arvokkaita raaka-aineita ja jopa puolet ketjun materiaalivirroista voi ohjautua kaatopaikoille. Perinteiset mekaaniset kierrätysprosessit soveltuvat huonosti yhä monimutkaisemmiksi muuttuvien tuotteiden kierrätykseen. Jos jätteiden kierrätys- ja käsittelyketjuissa otetaan käyttöön yhdistelmätekniikoihin perustuvia kierrätyskonsepteja, materiaalihukka vähenee ja samalla päästään myös tiukkeneviin kierrätystavoitteisiin.

Esimerkiksi elektroniikan kierrätyksessä keskitytään pitkälti perus- ja jalometallien, kuten kullan talteenottoon, jolloin muut arvoaineet ja käsittelyketjun omatkin sivuvirrat jäävät hyödyntämättä. Uudenlaisella yhdistelmäteknologioita hyödyntävällä sekä metallien että orgaanisen aineen talteenoton mahdollistavalla kierrätyskonseptilla voidaan metallipitoisten jätteidenkin kierrätysketjua sulkea ja materiaalien talteenottoa tehostaa. Näin korvataan, ei pelkästään neitseellisiä mineraaleja, mutta myös fossiilisia raaka-aineita.

VTT – Policy Brief No. 1/2016 — 9

case 4. Personoidut ja materiaalitehokkaat varaosat 3D­tulostuksella

Digitaalinen metallinen 3D-printattu varaosa- ja korjauspalvelu kuvaa murrosta suunnittelussa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa, jossa usein yksittäiskappaleita siirretään logistisesti pitkiä matkoja, pitkin odotusajoin tai vaihtoehtoisesti pidetään resursseja sitovia puskuvarastoja mahdollisesti tarvittavaista osista. Tulostus on ainetta lisäävä valmistusmenetelmä, joka avaa suunnittelussa aivan uudet mahdollisuudet geometrioiden suunnitteluun, materiaalien valinnalle, tuotteen keventämiseen, uusiin tuotefunktioihin sekä uusia mahdollisuuksia myös korjaukseen ja käyttöön. Digitaalisesti lähetetty tuotetiedosto ja printtaaminen lähellä käyttäjää siirtää osan logistiikkaa digitaaliseen muotoon ja mahdollistaa helposti erilaiset sisäiset kanavat sekä tuotteen keventämisen. Esimerkiksi metallikappale, joka sisältää sisäisiä onkaloita tai kanavia, on tähän mennessä saatettu tehdä poraamalla kanavat jälkikäteen.

Suunnittelun uusien mahdollisuuksien lisäksi digitaalinen varaosa myydään tuotteen sijasta osin palveluna tarviten paikallisia valmistusyksiköitä, mikä säilyttää valmistusosaamista hajautetummin käyttäjien lähellä. Murroksessa digitaalisuus, 3D-suunnitteluosaaminen, mahdollisuus uudenlaiseen räätälöintiin ja paikallinen valmistus korostuvat, lisäten samalla kiertotalouden periaatteiden mukaan korjattavien tuotteiden käyttövarmuutta, käyttöikää sekä päivitettävyyttä.

Mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa Suomelle? Voimme panostaa 3D-suunnitteluosaamiseemme, jolloin myös tuotteiden suojaaminen vaikeammin kopioitaviksi ja digitaalisuuden turvallisuus korostuvat. Toisaalta pystymme päivittämään paikallista metallituotevalmistustamme lisäävän valmistuksen suuntaan, kun tarvitsemme tuotteita Suomessa lähellä käyttäjiä.

10 — VTT – Policy Brief No. 1/2016

case 5. Kulkuvälineet sinne, missä niitä kaivataan

Liikkumispalvelujen ja liikenteen automatisaation odotetaan tulevaisuudessa kasvattavan kulkuneuvojen käyttöastetta sekä edistävän useiden liikkumismuotojen yhdistelmien käyttöä, ja siten vähentävän liikkumiseen liittyvää resurssien kulutusta. Näiden uusien ratkaisujen positiiviset vaikutukset saavutetaan kuitenkin vain, jos ne kyetään muotoilemaan sellaisiksi, että niiden käyttäjämäärät kasvavat merkittäviksi.

Asiakaslähtöinen suunnittelu ja teknologiaosaaminen ovat avainasemassa, jotta ratkaisu on kilpailukykyinen sekä hinnaltaan että joustavuudeltaan verrattuna yksityisautolla liikkumiseen. Kun ihmisten liikkumista esimerkiksi kauppakeskuksissa ja vapaa-ajanviettopaikoissa havainnoidaan tunnistimilla ja lasketaan ennusteita kulkuvälineiden tarpeesta yhdistelemällä erilaisia tietoja, kuten sää, tapahtumat, liikennemäärät ja yhteiskäyttöisten kulkuneuvojen saatavuus, kyetään asiakkaille tarjoamaan sujuva siirtyminen paikasta toiseen ilman omaa autoa. Mahdollistavia teknologioita ihmisvirtojen havainnointiin ja robottiautojen hallitsemiseen ovat anturiteknologiat, kuten lidar-laitteet, tutka, konenäkö ja hyperspektrikuvantaminen.

Liikkumispalveluissa kussakin kulkuneuvossa matkustavien ihmisten määrän on arvioitu hieman kasvavan. Arviot autojen lukumäärän vähenemisestä erilaisten liikkumispalvelujen käyttäjien keskuudessa vaihtelevat suuresti: 5:stä 90 prosenttiin. Hyvin toimivat liikkumispalvelut myös siirtäisivät kulutusta tuontiautojen omistamisesta ja yksityisautoilusta kohti kotimaisia palveluja, millä on myönteisiä vaikutuksia Suomen työllisyyteen.

VTT – Policy Brief No. 1/2016 — 11

ryhdy hiomaan omaa timanttiasi, ja lähde VTT:n kanssa matkalle kohti kiertotaloutta!

Yhteenveto• Suomi siirtyy kohti kiertotaloutta uusien liiketoiminta- ja teknologiainnovaatioiden kautta.

• Kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii yhteiskuntaa läpileikkaavan muutoksen sekä uudenlaista liiketoimintaosaamista, uusia teknologiaratkaisuja ja ajattelutapojen ja rakentei-den muuttumista.

• Kiertotaloudessa arvo luodaan ja jaetaan ekosysteemeissä. Ekosysteemeissä tarvitaan myös uu-sia yhteistyön toimintamalleja esimerkiksi tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen.

• Kiertotalouskonseptien ympäristövaikutukset on arvioitava ja optimoitava jo suunnitteluvaiheessa koko arvoketju huomioiden (elinkaariajattelu).

• Kiertotalouden myötä yhä suurempi osa Suomen BKT:sta tulee palveluista. Palveluliiketoiminta tuo työllisyyttä Suomeen. Kiertotalous luo kysyntää täysin uusille palveluille, esimerkiksi tuotteiden ja materiaalien keräämiselle ja logistiikalle, tuotteiden jälkimarkkinoille sekä käyttäjiä ja palvelun tarjoajia yhdistäville alustoille.

• Digitalisaation myötä tiedon määrä kasvaa edelleen: Se, jolla on tietoa, hyötyy oman liiketoimin-nan kehittämisessä sekä voi löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lohkoketjuteknologia avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

• Kiertotalous on kuluttajille ennennäkemätön mahdollisuus: kyse ei ole siitä, että vaaditaan tyyty-mään vähempään vaan siitä, että tarjotaan fiksumpia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin.

• Pilotit ovat keskeisiä oppimisen välineitä ja ajattelumuutoksen ajureita siirryttäessa kiertotalouteen.

• Ruokahävikin pienentäminen mahdollistuu alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ku-lutuksen uusilla toimintatavoilla ja teknologioilla. Ne parantavat materiaalitehokkuutta ja avaavat kotimaiselle teollisuudelle liiketoimintamahdollisuuksia.

• Yhä useampiin tuotteisiin voidaan liittää elektroniikkaa. Se luo aivan uusia mahdollisuuksia materiaali-virtojen seurantaan ja optimointiin. Toisaalta uudenlaiset elektroniikkatuotteet on huomioitava myös kierrätysprosessissa, mikä lisää tarvetta uusille yhdistelmätekniikoille ja avaa uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia.

• 3D-tulostus mahdollistaa uuden, materiaalien kulutusta vähentävän liiketoiminnan syntymisen koneiden ja laitteiden osien tuotantoon. Samalla syntyy myös uudenlaista metallien jalostusta Suomeen.

• Resurssitehokkuutta ihmisten liikkumisessa ja logistiikassa voidaan parantaa suunnittele malla palve luja, jotka perustuvat kuluttajien arjen ymmärtämiseen ja jotka hyödyntävät kehittyvää teknologiaa.

Kiitokset yli 30 VTT:n eri alueiden asiantuntijalle, jotka ovat eri vaiheissa työtä olleet tuottamassa tietoa, kommentoimassa ja kehittämässä samalla myös eteenpäin VTT:n tulevaisuuden monitieteistä ja moniteknologista kiertotalouden muutosvoimaa. Kiitokset vielä erityisesti Anne-Christine Ritschkoffille, Tiina Nakari-Setälälle, Erja Turuselle ja Anu Kaukovirta-Norjalle.

YhteydenototMaria Antikainen, erikoistutkija Puh. 040 5124260, maria.antikainen@vtt.fi

Anne-Christine Ritschkoff, tieteellinen johtaja Puh. 040 5149893, anne-christine.ritschkoff@vtt.fi

VTT lyhyestiTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.

TeKNoloGiAN TUTKiMUSKeSKUS VTT oy Vuorimiehentie 3, Espoo PL 1000, 02044 VTT Puh. 020 722 111 www.vtt.fi

Kirjoittajat

Maria Antikainen, kauppat.toht, fil.toht. dosentti, erikoistutkija, kiertotalouden käyttäjälähtöiset liiketoimintamallit Maija Federley, dipl.ins, erikoistutkija, digitaalinen muutos ja käyttäjien osallistaminen Juha Honkatukia, kauppat.toht., dosentti, johtava erikoistutkija, talouden mallintaminen ja politiikan vaikutus arviointi Päivi Kivikytö-Reponen, tekn.toht., erikoistutkija, Mineraalitalous-ohjelman vetäjä Johanna Kohl, valt.tri, dosentti, tutkimustiimin vetäjä, tulevaisuuden ennakointi ja sosiotekninen muutos Jutta Laine-Ylijoki, dipl.ins., erikoistutkija, jätehuolto ja kierrätys Raija Lantto, fil.toht., johtava tutkija, biomateriaalien ja sivuvirtojen jatkojalostus kiertotaloudessa Anu Seisto, tekn.toht., tutkimustiimin vetäjä, digitaalinen transformaatio Tiina Pajula, dipl.ins, johtava tutkija, kestävän kehityksen arviointi