Talous- ja henkilöstöraporttien rajaustekijät ja lukuarvot

Ohjeita rapOrtOintiin 2

Valtiokonttori Hallinnon ohjausValtion raportointiVersio 1.1 / 28.8.2007

SiSällyS

SISÄLLYS

JOHDANTO ..................................................................................................................................... 4

1 TALOuSrApOrTOINTI ..............................................................................................................5

rajaustekijät .............................................................................................................................51.1 Organisaatio ................................................................................................................................51.2 Aika ................................................................................................................................................ 61.3 Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet .....................................................................................71.4 Liikekirjanpito ..............................................................................................................................71.5 Lkp:n eliminoitavat tilit ............................................................................................................ 81.6 Lkp:n tilityyppi ............................................................................................................................ 81.7 Talousarviokirjanpito ................................................................................................................ 81.8 Takp:n menolaji ........................................................................................................................ 101.9 Takp:n nettobudjetoitu .......................................................................................................... 101.10 Takp:n tiliryhmä .........................................................................................................................111.11 Takp:n määrärahalaji ................................................................................................................111.12 Takp:n siirretyn mr:n ja rästin vuosi ..................................................................................... 121.13 Euroa ............................................................................................................................................ 12

Lukuarvot ................................................................................................................................. 121.14 Alkup. talousarvio ..................................................................................................................... 121.15 Lisätalousarvio .......................................................................................................................... 121.16 Voimassaoleva talousarvio .................................................................................................... 131.17 Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet ........................................................................................ 131.18 Käytettävissä ............................................................................................................................. 131.19 Alkusaldo .................................................................................................................................... 131.20 Nettokertymä ko. vuodelta .................................................................................................... 131.21 Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä ........................................................... 131.22 Nettokertymä ............................................................................................................................141.23 Loppusaldo .................................................................................................................................141.24 Jäljellä ..........................................................................................................................................141.25 Siirrettävissä ..............................................................................................................................14

2 VALTuuSSEurANTA .............................................................................................................. 15

rajaustekijät ........................................................................................................................... 152.1 pääluokka .................................................................................................................................... 152.2 Valtuutta käytettävissä/ei-käytettävissä ...........................................................................162.3 Organisaatio ..............................................................................................................................162.4 Valtuuslaji ...................................................................................................................................162.5 Valtuudet .................................................................................................................................... 172.6 Määrärahalaji ............................................................................................................................ 172.7 Euroa ............................................................................................................................................ 17

Lukuarvot ................................................................................................................................. 172.8 uuden valtuuden määrä talousarviossa ............................................................................ 172.9 uusitun valtuuden määrä talousarviossa .......................................................................... 172.10 Valtuuden määrä yhteensä .................................................................................................... 172.11 Valtuutta käytetty ....................................................................................................................182.12 Valtuutta käyttämättä ............................................................................................................182.13 Menot aikaisempina vuosina ................................................................................................18

SiSällyS

2.14 Talousarviomenot .....................................................................................................................182.15 Määrärahatarve (Talousarviovuosi + 1, 2 tai 3 vuotta) .....................................................182.16 Määrärahatarve myöh. vuosina ............................................................................................182.17 Valtuutta uusittu seur. TA:ssa ................................................................................................182.18 Valtuuksien lukumäärä ...........................................................................................................18

3 HENKILöSTörApOrTOINTI ..................................................................................................19

rajaustekijät ...........................................................................................................................193.1 Organisaatio ..............................................................................................................................193.2 Vuodet ........................................................................................................................................203.3 Koulutusaste .............................................................................................................................203.4 Ikä .................................................................................................................................................213.5 Ammattiluokitus ......................................................................................................................213.6 palvelussuhteen laji ................................................................................................................ 223.7 Koko-/osa-aikaisuus ................................................................................................................ 223.8 Määräaikaisuus ........................................................................................................................ 23

Lukuarvot .................................................................................................................................233.9 Henkilöstön määrä 30. marraskuuta .................................................................................. 233.10 Keski-ikä 30. marraskuuta ..................................................................................................... 233.11 Koulutustaso 30. marraskuuta ............................................................................................. 243.12 Henkilötyövuodet .................................................................................................................... 24

HAKEMISTO ...................................................................................................................................25

jOhdantO

4

JOHDANTO

Tämä ohje sisältää Netra-palvelun henkilöstö-, talous- ja valtuusseurannan raportoinnissa käytettävät rajaustekijät ja lukuarvot sekä ohjeita niiden käyttöön. Käytettävissä olevien rajaustekijöiden ja lukuarvojen määrä saattaa vaihdella raporttikohtaisesti.

Rajaustekijät

rajaustekijöillä tarkoitetaan niitä ulottuvuuksia joiden suhteen raportilla esitettyjä tietoja voidaan rajata. raporttien tiedot esitetään aina vähintään kahden ulottuvuuden yhdistel-mänä. Toinen ulottuvuuksista esitetään raportilla riveinä ja toinen sarakkeina.

Kun tietoja syvennetään jonkin rajaustekijän suhteen, tuodaan raportille lisää rivejä tai sarak-keita. Näin alkuperäisen raportin tietoja voidaan tarkastella tarkemmin eriteltyinä uuden (tai jo raportilla näkyvissä olevan) rajaustekijän jaotteluilla. Netran käyttäjän oppaassa on ker-rottu, miten syventäminen käytännössä tapahtuu.

Tietoja rajattaessa osa alkuperäisen raportin tiedoista jätetään pois. Tällöin raportin tiedot rajataan siten, että niihin sisältyvät vain rajausehdon mukaiset tiedot. Jos rajaaminen teh-dään riveillä tai sarakkeilla näytettävien ulottuvuuksien suhteen, tiedot jaotellaan ulottu-vuuden hierarkiassa alemman tason mukaisesti. Mikäli rajaus tapahtuu jonkin muun ulot-tuvuuden suhteen, rivi- ja sarakemäärä pysyy ennallaan mutta lukuarvot muuttuvat. Jos nolla-arvojen piilotus on käytössä, rivi- ja sarakemäärät saattavat muuttua joillakin rapor-teilla rajauksesta riippuen.

Tietotarpeesta ja toisinaan myös ulottuvuuden luonteesta riippuu, kumpi käyttötapa on tar-koituksenmukaisempi. Tässä ohjeessa on esitelty Netran raporteilla käytössä olevat rajauste-kijät sekä vihjeitä niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Lukuarvot

lukuarvovalinnalla voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja raportilla näytetään. Talousraportoin-nissa lukuarvot näytetään sen kuukauden tapahtumina, jolloin ne on viety kirjanpitoon. Tästä syystä talousarviolukuja, alkusaldoja ja loppusaldoja lukuarvoina käytettäessä on syytä käyt-tää kumulatiivisia kausia Aika -rajaustekijän sijasta tarkasteltaessa tietoja kuukausitasolla. Sama pätee em. lukuarvoja lähtötietoina käyttäviin lukuarvoihin, joita ovat aikaisemmilta vuosilta siirtyneet, Käytettävissä, jäljellä ja Siirrettävissä.

Vuosien 1998-2001 talousraportoinnin tiedot ovat olleet alun perin markkamääräisiä, ja ne on muunnettu euromääräisiksi. Muunnos on tehty kuuden desimaalin tarkkuudella pyö-ristyserojen minimoimiseksi. Nolla-arvojen piilotusta käytettäessä saattaa raportilla tästä syystä olla nollina näkyviä arvoja, jos nämä ovat erisuuria kuin nolla kuuden desimaalin tark-kuudella. Netrassa tiedot esitetään kahden desimaalin tarkkuudella.

5

talOuSrapOrtOinti

1 TALOuSrApOrTOINTI

Rajaustekijät

1.1 Organisaatio

Ylimmällä organisaatiotasolla tehdään jako budjetti- ja rahastotalouteen. Budjettitalous sisältää valtion tilivirasto-organisaation hallinnonaloittain jaoteltuna. rahastotalous puo-lestaan käsittää talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot. Osassa raporteista on mukana vain joko budjettitalous tai rahastotalous.

Budjettitalous21 eduskunta22 tasavallan presidentti23 Valtioneuvosto24 ulkoasianministeriön hallinnonala25 Oikeusministeriön hallinnonala26 Sisäasiainministeriön hallinnonala27 puolustusministeriön hallinnonala28 Valtiovarainministeriön hallinnonala29 Opetusministeriön hallinnonala30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala31 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala34 työministeriön hallinnonala35 ympäristöministeriön hallinnonala

Rahastotalous910 Maatilatalouden kehittämisrahasto924 Öljysuojarahasto926 Valtion ydinjätehuoltorahasto927 Valtion asuntorahasto928 Valtion eläkerahasto929 Valtiontakuurahasto930 huoltovarmuusrahasto931 Maatalouden interventiorahasto932 Valtion vakuusrahasto933 palosuojelurahasto934 Valtion televisio- ja radiorahasto

Tilivirastolla tarkoitetaan yksikköä, joka vastaa tietyn hallinnollisen kokonaisuuden maksu-liikkeestä ja kirjanpidosta. usein tilivirasto on sama käsite kuin virasto, mutta yksi tilivirasto saattaa käsittää myös useita virastoja ja laitoksia. Hallinnonala käsittää puolestaan yksittäi-sen ministeriön ja sen alaisuuteen kuuluvat tilivirastot. Omina hallinnonaloinaan käsitellään myös Tasavallan presidentin kanslia, Eduskunta ja Valtioneuvoston kanslia.

Talousarviossa osa määrärahoista on tilivirastoittain jakamattomia. Nämä on ilmaistu tek-nisillä tilivirastotunnuksilla, jotka muodostavat teknisen hallinnonalan jakamattomat mää-

6

talOuSrapOrtOinti

rärahat. Käytettäessä lukuarvona budjetoituja varoja (alkuperäinen talousarvio, lisätalousar-viot tai Voimassaoleva talousarvio) tällä hallinnonalalla näkyy numerotietoja. Kirjanpidossa jakamattomien määrärahojen käyttö näkyy rahaa käyttäneen tiliviraston toteutumana.

Organisaatiossa on teknisenä hallinnonalana ja tilivirastona myös Keskuskirjanpito/Valtio-konttori. Tätä tilivirastoa käytetään keskuskirjanpidossa tehtäviin tilivirastojen aloittamisiin ja lopettamisiin liittyviin kirjauksiin. Näitä kirjauksia on harvoin.

talousarviokirjanpito-rajaustekijä ylimmällä tasollaan on samankaltainen kuin tilivirasto-organisaation hallinnonaloittainen jaottelu. On syytä olla tarkkana, kumpaa näistä rajaus-tekijöistä käyttää.

Organisaatio Talousarviokirjanpito

Kuva 1. Organisaatio- ja talousarviokirjanpito -rajaustekijöiden vertailua

Organisaatio -rajaustekijänä on käytettävissä myös yhdistelmärajaukset hallinnonalat ja rahastot sekä tilivirastot ja rahastot, joiden avulla saat samalle raportille helposti sekä bud-jettitalouden että rahastotalouden tietoja. Samoin tilivirastotaso on käytettävissä myös omana rajaustekijänään.

huom! tilivirastot -rajaustekijässä tilivirastot ovat numerokoodin mukaisessa järjestyksessä. hallinnonalan mukaisen järjestyksen saat syventämällä tietoja hallinnonalalla (ks. netra - käyttäjän opas, Syventäminen).

1.2 Aika

aika -rajaustekijä käsittää vuodet kuukausittain jaoteltuna sekä erilaisia vaihtoehtoisia ryh-mittelyitä. Aika -rajaustekijän Viimeisin kuukausi tarkoittaa sitä kuukautta, jolta raportin vii-meisimmät tiedot ovat. edv. kuukausi tarkoittaa viimeisintä kuukautta vastaavaa kuukautta edellisenä vuonna, esimerkiksi jos Viimeisin kuukausi on vuoden 2002 marraskuu, Edv. kuu-kausi on vuoden 2001 marraskuu.

7

talOuSrapOrtOinti

Tiedot päivittyvät yleensä seuraavan kuukauden puolivälissä, mutta tilinpäätösvalmistelui-den vuoksi joulu-, tammi- ja helmikuun tiedot tulevat vasta huhtikuussa.

jos olet epävarma siitä, mihin asti raportilla on tapahtumia, voit tarkastaa sen helposti klikkaamalla Viimeisin kuukausi -vaihtoehtoa.

Mikäli et käytä tätä rajaustekijää rivi- tai saraketietona, muista rajata tiedot haluamaasi ajanjaksoon

1.3 Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet

Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet –rajaustekijä sisältää lisäulottuvuuksia Aika -rajausteki-jän jaotteluille. rajaustekijöiden ulottuvuudet toimivat keskenään eri tavalla ja niiden tarkoi-tuksenmukainen käyttökin poikkeaa toisistaan.

Kuukaudet –osio soveltuu lähinnä rajaustarkoitukseen, esimerkiksi tietyn kuukauden tiedot eri vuosina saadaan kätevästi tätä dimensiota käyttäen. Vuosien kuukausittainen syventämi-nen kannattaa tehdä suoraan Aika –rajaustekijää käyttämällä

Kumulatiiviset kaudet –osion avulla tiedot esitetään summana vuoden alusta kunkin jakson loppukuukauteen asti. On syytä huomata, että esimerkiksi Tammi-joulukuu näyttää tapahtu-mat siihen hetkeen saakka, johon kuutiossa on tietoja. Jos kuutiossa on tiedot toukokuuhun asti, Tammi-joulukuu tuo Tammi-toukokuun tiedot.

raporteilla lukuarvot näytetään sen kuukauden tapahtumina, jolloin ne on viety kirjanpi-toon. Tästä syystä talousarviolukuja, alkusaldoja ja loppusaldoja lukuarvoina käytettäessä on syytä käyttää kumulatiivisia kausia Aika -rajaustekijän sijasta tarkasteltaessa tietoja kuu-kausitasolla. Sama pätee edellä mainittuja lukuarvoja lähtötietoina käyttäviin lukuarvoihin: aikaisemmilta vuosilta siirtyneet, Käytettävissä, jäljellä ja Siirrettävissä.

aika ja Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet –rajaustekijöiden yhtäaikaisessa käytössä kannat-taa olla tarkkana, varsinkin jos jompikumpi esiintyy rivi- tai saraketietona raportilla.

1.4 Liikekirjanpito

liikekirjanpito-rajaustekijä sisältää valtion liikekirjanpidon tilikartan mukaisen tilijaottelun. Tilihierarkian tasoja ovat tililuokka, ylätiliryhmä, tiliryhmä ja tililaji. useimmissa raporteissa tilihierarkiassa voidaan siirtyä suoraan näille tasoille tason nimeä klikkaamalla.

tapahtumia vain talousarviokirjanpidossa -osio käsittää tapahtumat, joilla ei ole kirjausta lii-kekirjanpidon tilillä. Näillä tapahtumilla on kirjaus vain talousarviokirjanpidossa joko alkusal-dona, tuloarviona, lisätuloarviona, määrärahana tai lisämäärärahana.

8

talOuSrapOrtOinti

Liikekirjanpidon rajaustekijöiden ylin taso:

1 VaStaaVaa

2 VaStattaVaa3 tOiMinnan tuOtOt4 tOiMinnan Kulut5 rahOituStuOtOt ja -Kulut6 SatunnaiSet tuOtOt ja -Kulut8 SiirtOtalOuden tuOtOt ja -Kulut9 tuOtOt ja -Kulut VerOiSta ja paKOlliSiSta MaKSuiStatapahtumia vain talousarviokirjanpidossalkp-ylätiliryhmätlkp-tiliryhmätlkp-tililajitlkp-tilit

1.5 Lkp:n eliminoitavat tilit

Eliminoitavat tilit ovat tilivirastojen välisissä kirjanpitotapahtumissa käytettäviä tilejä. Tällä rajaustekijällä voi rajata tilivirastojen välisiä kirjanpitotapahtumia raportille tai raportin ulkopuolelle. Liikekirjanpidon tilikartassa eliminoitavat tilit (ns. tähtitilit) on merkitty täh-dellä (*). Tilivirastojen välisiä tapahtumia on myös muilla kuin edellä mainituilla tileillä, joten näillä rajauksilla ei saada täydellisesti erotettua tilivirastojen välisiä tapahtumia.

1.6 Lkp:n tilityyppi

Tällä rajaustekijällä voit rajata raportille joko tasetilit tai tuotto- ja kulutilit. tapahtumia vain talousarviokirjanpidossa -osio käsittää tapahtumat, joilla ei ole kirjausta liikekirjanpidon tilillä. Näillä tapahtumilla on kirjaus vain talousarviokirjanpidossa joko alkusaldona, tuloar-viona, lisätuloarviona, määrärahana tai lisämäärärahana.

1.7 Talousarviokirjanpito

talousarviokirjanpito-rajaustekijä sisältää valtion talousarviokirjanpidon tilikartan mukaisen tilijaottelun. Tämä on myös talousarviossa käytetty tulojen ja menojen ryhmittely. Täsmäl-lisesti määriteltynä talousarviokirjanpidon tilit muodostuvat talousarviotileistä, siirrettyjen määrärahojen tileistä, tulo- ja menorästien erittelytileistä, talousarviotilille tai siirretyn mää-rärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tileistä, talousarvion ulkopuolisen rahoi-tuksen tilistä ja talousarviokirjanpidon virhetileistä.

Talousarviossa tuloarviot on jaoteltu osastoihin ja menojen määrärahat on jaoteltu pääluok-kiin. Nämä ovat tilihierarkian ylimpänä tasona. Osastot ja pääluokat jakautuvat lukuihin, jotka jakautuvat edelleen momentteihin. Toisinaan momentit on jaoteltu vielä tarkemmalla tasolla. Mahdollisia tarkempia jaotteluita ovat käyttötarkoitukset/-suunnitelmat ja/tai lisä-jaottelut sekä lisäjaottelun tarkennukset. talousarviokirjanpidon tiliksi (takp-tili) kutsutaan

9

talOuSrapOrtOinti

aina tilihierarkian alinta tasoa. Joissakin raporteissa tilihierarkiassa voidaan siirtyä suoraan luku-, momentti- tai tilitasolle tason nimeä klikkaamalla.

talousarviokirjanpito -rajaustekijä ylimmällä tasollaan on samankaltainen kuin tilivirasto-organisaation hallinnonaloittainen jaottelu. On syytä olla tarkkana siinä, kumpaa näistä rajaustekijöistä käyttää.

6-alkuiset talousarviokirjanpidon tilit koostuvat talousarviotilille tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tileistä (muut talousarviokirjanpidon tilit), talous-arvion ulkopuolisen rahoituksen tilistä ja talousarviokirjanpidon virhetileistä.

tapahtumia vain liikekirjanpidossa -osio käsittää tapahtumat, joilla ei ole kirjausta talousar-viokirjanpidon tilillä. Näillä tapahtumilla on kirjaus vain liikekirjanpidossa joko alkusaldona tai toteutumana kirjauskombinaatiossa, jossa ei ole talousarviokirjanpidon tiliä, esimerkiksi poistot.

Talousarviokirjanpidon ylin taso:

11 Verot ja veronluonteiset tulot

12 Sekalaiset tulot13 Korkotulot ja voiton tuloutukset15 lainat21 tasavallan presidentti21 eduskunta22 eduskunta22 tasavallan presidentti23 Valtioneuvosto24 ulkoasiainministeriön hallinnonala25 Oikeusministeriön hallinnonala26 Sisäasiainministeriön hallinnonala27 puolustusministeriön hallinnonala28 Valtiovarainministeriön hallinnonala29 Opetusministeriön hallinnonala30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala31 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala34 työministeriön hallinnonala35 ympäristöministeriön hallinnonala36 Valtionvelan korot37 Valtionvelan vähentäminen6-alkuiset talousarviokirjanpidon tilittapahtumia vain liikekirjanpidossaluvutMomentittakp-tilit

10

talOuSrapOrtOinti

1.8 Takp:n menolaji

Tässä rajaustekijässä esitetään talousarvion määrärahojen taloudellisen laadun mukainen jaottelu. ryhmittelyä käytettäessä kannattaa huomioida se, ettei budjetointi kaikilta osiltaan noudata menolajijaottelua. Esimerkiksi palkkausmäärärahat budjetoidaan pääsääntöisesti toimintamenoihin, joten menolajin ”01-03 palkkaukset” mukaisilla momenteilla on vain osa palkkausmäärärahoista.

Menolajit:

01-29 Kulutusmenot01-03 palkkaukset04-07 eläkkeet08-15, 19-29 Muut kulutusmenot16-18 puolustusmateriaalin hankkiminen21-27 toimintamenot

30-69 Siirtomenot30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle40-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle61-62 eu:n rakennerahasto-osuudet ja vastaavat valtion rahoitusosuudet63-65 Muut siirrot kotimaahan66-68 Siirrot ulkomaille69 Siirrot eu:lle

70-89 Sijoitusmenot70-79 reaalisijoitukset

70-73 Kaluston hankinta74-75 talonrakennukset76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt77-79 Maa- ja vesirakennukset

80-89 lainat ja muut finanssisijoitukset80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat87-79 Muut finanssisijoitukset

90-99 Muut menot90-92 Valtionvelan korot93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta95-99 Muut ja erittelemättömät menot

1.9 Takp:n nettobudjetoitu

Toisinaan samalle momentille on budjetoitu sekä tuloarviota että määrärahaa, mistä joh-tuu että nettobudjetoiduilla momenteilla on tulo- ja menotapahtumia. Tässä rajaustekijässä nettobudjetoituna käsitellään talousarviossa nettobudjetoiduksi määriteltyjä momentteja. Myös osiossa ei nettobudjetoitu on joitakin vähäisiä nettobudjetoituja eriä.

11

talOuSrapOrtOinti

1.10 Takp:n tiliryhmä

Tämän rajaustekijän avulla voit erotella erityyppiset talousarviokirjanpidon tilit toisistaan. Tuloarviotilit ovat kyseisen vuoden talousarviotulojen tilejä. Vastaavasti määrärahatilit ovat kyseisen vuoden talousarviomenojen tilejä. Tuloarvio- ja määrärahatilit on esitetty yhdessä osiona Kuluvan vuoden tuloarvio- ja määrärahatilit.

Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt määrärahat on esitetty Siirretyt määrärahat –osiona. Siirretyt määrärahat on merkitty 4-alkuisilla numerotunnuksilla ja vuositunnuksella, joka kertoo minkä vuoden talousarviossa ko. määräraha on alun perin ollut. Esimerkiksi vuodelta 2000 siirretty määräraha merkitään 4.00.xx.xx.xx.

Käytettävissä olevien määrärahojen tilit -osioon on koottu Tuloarvio- ja Määrärahatilit sekä Siirretyt määrärahat –luokkiin kuuluvat tilit.

Osioon Muut kuuluvista tulorästit ovat aiemmille varainhoitovuosille budjetoitua tuloa, josta ei kuitenkaan ole vielä saatu maksua. Menorästit puolestaan ovat aiemmille varain-hoitovuosille budjetoitua menoa, jota ei kuitenkaan vielä ole maksettu. rästit on merkitty 5-alkuisilla numerotunnuksilla ja vuositunnuksella, joka kertoo minkä vuoden talousarviossa ko. tuloarvio tai määräraha on alun perin ollut. Esimerkiksi vuodelta 2000 muodostettu rästi merkitään 5.00.xx.xx.xx.

huom! 4- ja 5-alkuiset numerotunnukset näkyvät talousarviokirjanpidon tilita-solla, hierarkian alimmalla tasolla.

Osioon Muut kuuluvat lisäksi Muut talousarviokirjanpidon tilit, talousarvion ulkopuolisen rahoituksen tilit ja talousarviokirjanpidon virhetilit.

talousarviokirjanpidon tiliryhmän valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota tarkasteltaessa valitun vuoden määrärahoja tai siirrettyjä määrärahoja. jos valintaa ei ole tehty, esimerkiksi kertymäraportteihin tulee mukaan kaikkien tiliryhmien kertymät (ko. vuoden rahoista, siirretyistä määrärahoista ja räs-teistä).

1.11 Takp:n määrärahalaji

Tämän rajaustekijän avulla voit erotella talousarviokirjanpidon määrärahatilit määrärahan tyypin mukaan. Määrärahalajeja ovat arviomääräraha, kiinteä määräraha sekä 2- ja 3-vuoti-set siirtomäärärahat. Tuloarviotileillä ei ole määrärahalajia.

Arviomääräraha on yhtä vuotta varten myönnetty määräraha, joka voidaan ylittää ministe-riön luvalla, mutta jota ei voi siirtää seuraaville vuosille. Kiinteä määräraha on yhtä vuotta var-ten myönnetty määräraha, jota ei saa ylittää tai siirtää seuraaville vuosille. Siirtomääräraha on kiinteä määräraha, jota voidaan käyttää kahden tai kolmen varainhoitovuoden aikana.

huom! Myös siirrettyjen määrärahojen ja menorästien tileillä on määräraha-laji, jota voit hyödyntää myös rajaustekijänä.

12

talOuSrapOrtOinti

1.12 Takp:n siirretyn mr:n ja rästin vuosi

Tämän rajaustekijän avulla voit erotella talousarviokirjanpidon siirrettyjen määrärahojen tai rästien osalta vuoden, jonka talousarviossa ko. tuloarvio tai määräraha on alun perin ollut.

1.13 Euroa

Euroa -rajaustekijää käytetään tietojen esitystarkkuuden valitsemiseen. Valittavana on euro-jen, tuhansien eurojen tai miljoonien eurojen tarkkuudet.

Lukuarvot

Lukuarvovalinnalla voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja raportilla näytetään. Tässä luvussa esitellään kaikki talousraportoinnissa käytössä olevat lukuarvot. Kaikki lukuarvot eivät ole käytettävissä kaikilla raporteilla, esimerkiksi rahastotalouden raporteilla ei ole talousarvioon liittyviä lukuarvoja.

raporteilla lukuarvot näytetään sen kuukauden tapahtumina, jolloin ne on viety kirjanpi-toon. Tästä syystä talousarviolukuja, alkusaldoja ja loppusaldoja lukuarvoina käytettäessä on syytä käyttää kumulatiivisia kausia Aika -rajaustekijän sijasta tarkasteltaessa tietoja kuukau-sitasolla. Sama pätee em. lukuarvoja lähtötietoina käyttäviin lukuarvoihin, joita ovat aikai-semmilta vuosilta siirtyneet, Käytettävissä, jäljellä ja Siirrettävissä.

Vuosien 1998-2001 tiedot ovat olleet alun perin markkamääräisiä, ja ne on muunnettu euro-määräisiksi. Muunnos on tehty kuuden desimaalin tarkkuudella pyöristyserojen minimoimi-seksi. Nolla-arvojen piilotusta käytettäessä saattaa raportilla tästä syystä olla nollina näkyviä arvoja, jos nämä ovat erisuuria kuin nolla kuuden desimaalin tarkkuudella. Netrassa tiedot esitetään kahden desimaalin tarkkuudella.

nolla-arvojen piilotus on hyödyllinen toiminto, jota kannattaa käyttää rapor-teilla välttääkseen pelkkiä nolla-arvoja sisältäviä rivejä tai sarakkeita.

1.14 Alkup. talousarvio

Alkuperäinen talousarvio on kyseisen vuoden varsinaisessa talousarviossa budjetoitu tulo-arvio tai määräraha. raporteilla tuloarviot ovat miinus-merkkisiä ja määrärahat plus-merk-kisiä.

1.15 Lisätalousarvio

Lisätalousarvio on kyseisen vuoden lisätalousarvioissa budjetoitua lisätuloarviota tai lisä-määrärahaa. raporteilla lisätuloarviot ovat miinus-merkkisiä ja lisämäärärahat plus-merk-kisiä.

13

talOuSrapOrtOinti

1.16 Voimassaoleva talousarvio

Voimassaoleva talousarvio on kahden edellisen kohdan (alkup. talousarvio ja lisätalousarvio) summa.

1.17 Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet

aikaisemmilta vuosilta siirtyneet kertoo aikaisemmilta varainhoitovuosilta siirrettyjen mää-rärahojen alkusaldon.

1.18 Käytettävissä

Käytettävissä on voimassaolevan talousarvion ja aikaisemmilta vuosilta siirtyneiden määrä-rahojen summa. Tämä lukuarvo kertoo paljonko rahaa varainhoitovuonna kaiken kaikkiaan on käytettävissä.

1.19 Alkusaldo

Alkusaldo on kirjanpidon mukainen liikekirjanpidon tilin tai talousarviokirjanpidon tilin alkusaldo. raporteilla kredit-alkusaldot ovat miinus-merkkisiä ja debet-alkusaldot plus-merkkisiä. Tästä syystä esimerkiksi liikekirjanpidon velkatilien alkusaldo on normaalisti mii-nusmerkkinen.

1.20 Nettokertymä ko. vuodelta

nettokertymä ko. vuodelta kertoo kuinka paljon kuluvan vuoden voimassaolevasta talous-arviosta on käytetty tai tuloja on saatu. Lukuarvon muodostuksessa on käytetty takp:n tili-ryhmä -rajausta Kuluvan vuoden tuloarvio- ja määrärahatilit.

1.21 Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä

nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä kertoo kuinka paljon aikaisemmilta vuosilta siirretyistä määrärahoista on käytetty. Lukuarvon muodostuksessa on käytetty takp:n tili-ryhmä -rajausta Siirretyt määrärahat.

14

talOuSrapOrtOinti

1.22 Nettokertymä

nettokertymä on kauden toteutumadebet- ja toteutumakredit-kirjausten erotus. raporteilla kredit-toteutumat ovat miinus-merkkisiä ja debet-toteutumat plus-merkkisiä. Tämän vuoksi esimerkiksi tulot näytetään raporteilla miinus-merkkisinä.

1.23 Loppusaldo

loppusaldo on alkusaldon ja nettokertymän summa. Tämä lukuarvo kertoo, paljonko varoja tilillä on kauden lopussa.

1.24 Jäljellä

jäljellä on lukuarvojen käytettävissä ja nettokertymä erotus. Tämä lukuarvo kertoo, paljonko käytettävissä olevista varoista on jäljellä.

1.25 Siirrettävissä

Siirrettävissä kertoo kuinka paljon käytettävissä olevista määrärahoista voitaisiin teoriassa siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle sillä hetkellä, jona raportti on otettu.

15

ValtuuSSeuranta

2 VALTuuSSEurANTA

Valtuusseuranta on osa valtion talousarvion toteutumisen seurantaa. Talousarviossa voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtuuksia.

Valtuudella tarkoitetaan oikeutta sitoutua menoon, jonka määräraha otetaan joko kokonaan tai osittain tulevista talousarvioista.

Valtuuskirjanpito sisältää talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetyt ja uusitut valtuu-det sekä niiden käytön. Valtuuskirjanpidon yhteydessä seurataan lisäksi valtuuden käytöstä aiheutuneita talousarviomenoja sekä valtuuden käytöstä tulevina varainhoitovuosina aiheu-tuvia määrärahatarpeita.

talousarviolain 10 §:ssä tarkoitetun valtuusmenettelyn lisäksi tilivirasto voi myös muun lainsäädännön nojalla saada valtuuksia tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuviin menoihin tarvittavat määrärahat otetaan myö-hempien vuosien talousarvioihin. näitä laissa säädettyjä valtuuksia seurataan kuten talousarviossa myönnettyjä valtuuksia.

Valtuuden käytöllä tarkoitetaan sellaisten valtuudessa tarkoitettujen sopimusten tekemistä ja sitoumusten antamista sekä valtion antamien sitovien kohdentamispäätösten tekemistä, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttu-vilta osiltaan myöhempiin talousarvioihin.

Netrassa voi tarkastella valtuustietoja vuodesta 2002 alkaen aina viimeisimpää käytettä-vissä olevaan tilinpäätöksen mukaiseen tilanteeseen. Tarkasteltavana ovat kunakin vuonna Valtiokonttorin keskitettyyn valtuusseurantaan ilmoitetut tiedot.

Voit tarkastella tietoja joko yksittäisen valtuuden tarkkuudella tai erilaisilla summatasoilla oheisten rajaustekijöiden suhteen.

Rajaustekijät

2.1 Pääluokka

Tämän rajaustekijän avulla voit tarkastella valtuustietoja pääluokka-, luku- ja momenttita-soilla. (Katso myös: talousraportointi, kohta 2.7.)

16

ValtuuSSeuranta

Valtuusseurannassa valtuus liitetään siihen talousarvion lukuun tai momenttiin, jonka perusteluissa valtuus on myönnetty tai jossa siitä on maininta. Jos valtuus on myönnetty luvun päätösosassa, seurannassa käytettävän momentin numerotunnuksena on ”00”, esim. 280500.

Valtuutta seurataan vuodesta 2005 lähtien sillä alkuperäisellä talousarvioti-lillä, jonka perusteluissa se on alun perin myönnetty, ei sillä, josta maksetaan käytöstä aiheutuvia menoja.

2.2 Valtuutta käytettävissä/ei-käytettävissä

Tämän rajaustekijän avulla voit erotella käytettävissä ja ei-käytettävissä olevat valtuudet toi-sistaan.

Kunkin vuoden valtuusseurannassa ovat mukana ne valtuudet, joita voidaan käyttää kysei-senä varainhoitovuonna (käytettävissä olevat valtuudet) ja ne valtuudet, jotka eivät enää ole käytettävissä, mutta joista vielä aiheutuu talousarviomenoja tai määrärahatarpeita kysei-senä tai myöhempinä varainhoitovuosina (ei-käytettävissä olevat valtuudet).

Valtuus on käytettävissä sinä vuonna kuin se talousarviossa myönnetään tai uusitaan, poikkeuksena siirtomäärärahan yhteydessä myönnettävät talonra-kennusvaltuudet, joita voidaan käyttää yhtä kauan kuin siirtomäärärahaakin.

2.3 Organisaatio

Tämän rajaustekijän avulla voit tarkastella valtuuksia tilivirastoittain. Valtion tilivirasto-organisaatio on esitetty hallinnonaloittain jaoteltuna. Valtuusseurannassa ovat mukana ne tilivirastot, joilla on keskitettyyn valtuusseurantaan ilmoitettavia valtuuksia. (Katso myös: talousraportointi kohta 2.1.)

2.4 Valtuuslaji

Tämän rajaustekijän avulla voit erotella valtuuksia toisistaan valtuuslajin perusteella.

Valtuuslajit:

avustusten myöntämisvaltuuseu-hankkeiden myöntämisvaltuusKehitys- ja lähialueyhteistyövaltuusKorkotukilainavaltuusKuntien valtionapuihin liittyvä valtuuslainojen myöntämisvaltuusMaa- ja vesirakentamisvaltuus

17

ValtuuSSeuranta

Osakkeiden ja osuuksien merkintävaltuustalonrakennushankevaltuustilausvaltuusMuu valtuus

2.5 Valtuudet

Tämän tekijän avulla voit tarkastella yksittäisen valtuuden tietoja. Valtuudella on yksilöivä numero ja nimi. Valtuusnumeron kaksi ensimmäistä merkkiä ilmaisevat valtuuden myön-tämisvuoden, esim. valtuusnumerolla 0050801 oleva valtuus on myönnetty vuoden 2000 talousarviossa.

2.6 Määrärahalaji

Tämän rajaustekijän avulla voit erotella valtuudet seurantamomentin määrärahan tyypin mukaan. (Katso myös: talousraportointi kohta 2.11.)

2.7 Euroa

Euroa -rajaustekijää voit käyttää tietojen esitystarkkuuden valitsemiseen. Valittavana on eurojen, tuhansien eurojen tai miljoonien eurojen tarkkuudet.

Lukuarvot

2.8 Uuden valtuuden määrä talousarviossa

Talousarviossa ja lisätalousarvioissa myönnetyn tai lakiin perustuvan uuden valtuuden määrä.

2.9 Uusitun valtuuden määrä talousarviossa

Talousarviossa tai lisätalousarvioissa uusitun valtuuden määrä.

2.10 Valtuuden määrä yhteensä

uuden ja uusitun valtuuden määrä yhteensä.

18

ValtuuSSeuranta

2.11 Valtuutta käytetty

Valtuuden käytön määrä.

2.12 Valtuutta käyttämättä

Käyttämättä jäänyt valtuuden määrä (määrän ja käytön erotus).

2.13 Menot aikaisempina vuosina

Talousarviovuotta aikaisempina vuosina valtuuden käytöstä aiheutuneet talousarviomenot.

2.14 Talousarviomenot

Valtuuden käytöstä varainhoitovuonna aiheutuneet talousarviomenot.

2.15 Määrärahatarve (Talousarviovuosi + 1, 2 tai 3 vuotta)

Arvio valtuuden käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista talousarviovuotta seuraavilta vuosilta.

2.16 Määrärahatarve myöh. vuosina

Arvio valtuuden käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista talousarviovuotta seuraavia kol-mea vuotta myöhempinä vuosina yhtenä summana.

2.17 Valtuutta uusittu seur. TA:ssa

Seuraavan varainhoitovuoden talousarviossa uusitun valtuuden määrä.

2.18 Valtuuksien lukumäärä

Valtuuksien lukumäärä -lukuarvoa voidaan käyttää summatasoisilla raporteilla kertomaan kuinka monen valtuuden tiedoista summat muodostuvat (esim. montako valtuutta on tie-tyssä pääluokassa tai valtuuslajissa).

19

henKilÖStÖrapOrtOinti

3 HENKILöSTörApOrTOINTI

Netran henkilöstöraportoinnin tiedot on poimittu vuosittain kerättävistä valtion henkilöre-kistereistä (VHr- ja VHr-V –rekisterit). Valtion henkilörekisterin (VHr) tiedot ovat poikkileik-kaus valtion henkilöstöstä marraskuun viimeisenä päivänä. Ajankohta on valittu siksi, että tuolloin tilapäisen työvoiman – kesäapulaisten, harjoittelijoiden ym. – osuuden on katsottu olevan kaikkein pienin. Näin saadaan mahdollisimman oikea kuva pitempiaikaisessa palve-lussuhteessa olevasta henkilöstöstä. VHr-rekisteristä saadaan tiedot Netrassa käytössä ole-viin lukuarvoihin ”henkilöstön lukumäärä marraskuun lopussa”, ”koulutustaso marraskuun lopussa” ja ”keski-ikä marraskuun lopussa”.

Vuositasoisen valtion henkilörekisterin (VHr-V) tiedot puolestaan ovat koko vuoden kertymä-tietoja ja ne kerätään vuoden lopun tilanteesta. Netrassa käytössä olevista lukuarvoista ”hen-kilötyövuodet” ovat VHr-V-rekisteristä saatua tietoa. VHr-V-rekisterissä tietojen luokittelut eivät ole yhtä monipuolisia kuin VHr-rekisterissä. Tästä syystä henkilötyövuosia tarkastelta-essa jaotteluja ei voida tehdä kaikkien rajustekijöiden suhteen. Jotta henkilötyövuosien tar-kastelu rinnan muiden lukuarvojen, esimerkiksi henkilöstön lukumäärän, kanssa olisi mah-dollista, kaikki lukuarvot on sisällytetty samoihin raportteihin.

Rajaustekijät

3.1 Organisaatio

Organisaatio-rajaustekijä ei tietosuojasyistä ole käytössä kaikilla raporteilla. Tämä rajaus-tekijä sisältää valtion tilivirasto-organisaation hallinnonaloittain jaoteltuna. Hallinnonala käsittää yksittäisen ministeriön ja sen alaisuuteen kuuluvat tilivirastot. Omina hallinnonaloi-naan käsitellään myös Tasavallan presidentin kanslia, Eduskunta ja Valtioneuvoston kanslia.

Tilivirastolla tarkoitetaan yksikköä, joka vastaa tietyn hallinnollisen kokonaisuuden maksu-liikkeestä ja kirjanpidosta. usein tilivirasto on sama käsite kuin virasto, mutta yksi tilivirasto saattaa käsittää myös useita virastoja ja laitoksia.

HuOM! Netran raporteilla henkilöstö on liitetty hallinnonaloihin ja tilivirastoihin taloushal-linnon organisaatiorakenteen mukaisesti. Näin säilytetään vertailtavuus talous- ja henkilös-töraportoinnin kesken. Tästä on kuitenkin seurauksena eroja monien muiden tilastontuot-tajien, kuten Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen, ilmoittamiin henkilöstömääriin ja rakennetietoihin, kun tietoja tarkastellaan esimerkiksi hallinnonaloittain. Suurimmat erot ovat Työministeriön sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön kohdalla, joissa ryhmittelyt ero-avat toisistaan erityisesti Työvoima- ja elinkeinokeskusten osalta. Henkilöstöhallinnossa osa näiden henkilöstöstä katsotaan kuuluvaksi Työministeriön alaisuuteen, kun taas taloushal-

20

henKilÖStÖrapOrtOinti

linnossa ne kuuluvat kokonaisuudessaan Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Myös Maa- ja metsätalousministeriön kohdalla on vastaava, joskin pienempi ero.

Tilivirasto-organisaatio Netrassa (hallinnonalataso):

21 eduskunta

22 tasavallan presidentti23 Valtioneuvosto24 ulkoasianministeriön hallinnonala25 Oikeusministeriön hallinnonala26 Sisäasiainministeriön hallinnonala27 puolustusministeriön hallinnonala28 Valtiovarainministeriön hallinnonala29 Opetusministeriön hallinnonala30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala31 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala34 työministeriön hallinnonala35 ympäristöministeriön hallinnonala

3.2 Vuodet

Vuodet-rajaustekijä käsittää vuodet vuodesta 2000 alkaen. Tietoja ei ole jaoteltu kuukausit-taista, koska lähteenä oleva henkilörekisteri sisältää tiedot vain vuositasolla. Summatietona näytetään vuosien keskiarvo.

Mikäli et käytä tätä rajaustekijää rivi- tai saraketietona, muista rajata tiedot haluamaasi vuoteen

3.3 Koulutusaste

Koulutusaste-rajaustekijä on Tilastokeskuksen koulutusluokitusten koulutusasteiden mukai-nen luokittelu. Tilastokeskuksen luokittelu puolestaan noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälistä ISCED 1997 – luokitusta. Netrassa koulutusasteet ”1 Alempi perusaste” ja ”2 Ylempi perusaste” on yhdistetty luokaksi ”1-2 perusaste”.

Netran koulutusasteluokitus:

1-2 perusaste3 Keskiaste5 alin korkea-aste6 alempi korkeakouluaste7 ylempi korkeakouluaste8 tutkijakoulutusaste9 Koulutusaste tuntematon

21

henKilÖStÖrapOrtOinti

3.4 Ikä

Ikäluokitus on Netrassa viiden vuoden tarkkuudella lukuun ottamatta ylimpiä ja alimpia ikä-ryhmiä, esim. -19, 20–24 jne. henkilötyövuodet-lukuarvon kohdalla luokitus perustuu henki-löiden ikään 31.12, muiden lukuarvojen kohdalla ikään 30.11. Henkilön ikä on aina ilmoitettu kokonaislukuna.

Netran ikäluokitus:

-19 45-4920-24 50-5425-29 55-5930-34 60-6435-39 65-40-44

3.5 Ammattiluokitus

Netran ammattiluokitus on Suomen kansallisen, Eurostatin ISCO-88(COM)-luokitukseen perustuvan, ammattiluokituksen mukainen. Ammattiluokitus on pääosin neliportainen, jois-sakin tapauksissa viisiportainen. Netran raporteilla luokitus näytetään kahdella ylimmällä tasolla. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa.

Netran ammattiluokitus:

0 Sotilaat01 Sotilaat

1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet11 ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat12 yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat

2 Erityisasiantuntijat21 Matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat22 Maa- ja metsätaloustieteiden ja terveydenhuollon erityisasiantuntijat23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat24 Muiden alojen erityisasiantuntijat

3 Asiantuntijat31 luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat32 Maa- ja metsätaloustieteiden ja terveydenhuollon asiantuntijat33 liikenneopettajat ym.34 liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat

4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät41 toimistotyöntekijät42 asiakaspalvelutyöntekijät

5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät51 palvelu- ja suojelutyöntekijät ym.52 Mallit, myyjät ja tuote-esittelijät

6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.61 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

22

henKilÖStÖrapOrtOinti

7 Rakennus, korjaus ja valmistustyöntekijät71 Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat73 hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät74 Muut valmistustyöntekijät

8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät81 prosessityöntekijät82 teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym.

9 Muut työntekijät91 Muut palvelutyöntekijät92 Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät93 teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät

10 Luokittelematon

huOM! luokitusta on uudistettu vuonna 2001, joten vuoden 2000 tietojen vertailtavuudessa tiettyjen ammattiryhmien osalta muihin vuosiin saattaa olla hankaluuksia. lisätietoa saat tilastokeskuksen internetsivuilta: http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index_henkilo_keh.html

3.6 Palvelussuhteen laji

palvelussuhteen laji-rajaustekijä erottelee henkilöstön virka- ja työsopimussuhteisiin. Luokit-telu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa.

palvelussuhteen lajit Netrassa:

Virkasuhteinentyösopimussuhteinenei palvelussuhteen lajitietoa

3.7 Koko-/osa-aikaisuus

Koko-/osa-aikaisuus-rajaustekijä erottelee henkilöstön koko- ja osa-aikaisessa palvelussuh-teessa oleviin. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa.

Koko-/osa-aikaisuus -lajit Netrassa:

Kokoaikainen

Osa-aikainen (vähintään 20 h)

Osa-aikainen (alle 20 h)

ei koko-/osa-aikaisuustietoa

23

henKilÖStÖrapOrtOinti

3.8 Määräaikaisuus

Määräaikaisuus-rajaustekijä erottelee henkilöstön vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelus-suhteessa oleviin. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa.

Määräaikaisuusluokittelu Netrassa:

0 Vakinainen palvelussuhde5 Määräaikainen palvelussuhde7 Osa-aikatyöhön siirtyneen sijaan palkattu8 Vuorotteluvapaan ajaksi palkattu9 Valtioneuvoston käyttöön asetettuei määräaikaisuusluokittelua

Lukuarvot

3.9 Henkilöstön määrä 30. marraskuuta

Henkilöstön määrä marraskuun lopussa näyttää nimensä mukaan valtion budjettitalouden henkilöstön määrän marraskuun 30. päivänä.

huom! tietosuojasyistä henkilöstömäärän lukuarvoja, jotka ovat pienempiä kuin 6, ei näytetä.

3.10 Keski-ikä 30. marraskuuta

Henkilöstön keski-ikä marraskuun lopussa näyttää nimensä mukaan valtion budjettitalou-den henkilöstön keski-iän marraskuun 30. päivänä.

24

henKilÖStÖrapOrtOinti

3.11 Koulutustaso 30. marraskuuta

Koulutustaso-lukuarvo kuvaa valtion budjettitalouden henkilöstön koulutustasoa marras-kuun 30. päivänä. Koulutustaso-lukuarvo on laskettu ilmoitetun koulutustason pohjalta seu-raavasti:

Koulutusaste Pistettä1-2 perusaste 1,503 Keskiaste 3,505 alin korkea-aste 5,006 alempi korkeakouluaste 6,007 ylempi korkeakouluaste 7,008 tutkijakoulutusaste 8,009 Koulutusaste tuntematon 1,50

3.12 Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet -lukuarvo mittaa vuoden aikana tehdyn henkilötyön määrää. Henkilötyö-vuosiin luetaan vain palkalliset palvelussuhdeajat. Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöl-listä normaalia vuosityötyöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylit-tävää työaikaa. palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta.Jos henkilö on ollut kokoaikaisessa palvelussuhteessa koko vuoden ajan, hänen työmääränsä ko. vuonna on tasan yksi henkilötyövuosi.

25

haKeMiStO

HAKEMISTO

AAika 6Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet 13Alkup. talousarvio 12Alkusaldo 13Ammattiluokitus 21

EEuroa 12, 17

HHenkilöstön määrä 30. marraskuuta 23Henkilötyövuodet 24

IIkä 21

JJäljellä 14

KKeski-ikä 30. marraskuuta 23Koko-/osa-aikaisuus 22Koulutusaste 20Koulutustaso 30. marraskuuta 24Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet 7Käytettävissä 13

LLiikekirjanpito 7Lisätalousarvio 12Lkp:n eliminoitavat tilit 8Lkp:n tilityyppi 8Loppusaldo 14Lukuarvot 4, 12, 17, 23

MMenot aikaisempina vuosina 18Määräaikaisuus 23Määrärahalaji 17Määrärahatarve (Talousarviovuosi + 1, 2 tai 3

vuotta) 18Määrärahatarve myöh. vuosina 18

NNettokertymä 14Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirty-

neiltä 13Nettokertymä ko. vuodelta 13

OOrganisaatio 5, 16, 19

Ppalvelussuhteen laji 22pääluokka 15

Rrajaustekijät 4, 5, 15, 19

SSiirrettävissä 14

TTakp:n menolaji 10Takp:n määrärahalaji 11Takp:n nettobudjetoitu 10Takp:n siirretyn mr:n ja rästin vuosi 12Takp:n tiliryhmä 11Talousarviokirjanpito 8Talousarviomenot 18

Uuuden valtuuden määrä talousarviossa 17uusitun valtuuden määrä talousarviossa 17

VValtuuden määrä yhteensä 17Valtuudet 17Valtuuksien lukumäärä 18Valtuuslaji 16Valtuutta käytetty 18Valtuutta käytettävissä/ei-käytettävissä 16Valtuutta käyttämättä 18Valtuutta uusittu seur. TA:ssa 18Voimassaoleva talousarvio 13Vuodet 20