takk vuosikertomus 2011

1Vuosikertomus 2011

TAKK Vuosikertomus 2010

Ficte dolupta ssimus dolor aut acia derunt aliquam veria quam sedisi num sinvelignati aut doluptatur, quiatis volorporerci

TAKK Vuosikertomus 2011

Toimitus: Mirkka Kolu ja Johanna Lassy-Mäntyvaara / TAKK, Anna Kulonen ja Tanja Verho / Kolmas Persoona Kuvat: Ville Salminen,

iStockphoto, TAKKin arkistot, Janne Suhonen / valtioneuvoston kanslia Ulkoasu: KarpaloGroup Paino: Hämeen Kirjapaino Oy

3

HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012

441 209Painotuote

Sisällysluettelo4681012141618222426

Rehtorin terveiset

Kumppanuudella parempaa palvelua

Verkkoja kansainvälisille vesille

Sattumalta yrittäjäksi – Triuvaren tarina

Maailman osaavin kansa

Historian havinaa

Kehittäjä katsoo kaukaisuuteen

Terveiset ytimestä

Highlights 2011

Hyvää henkilöstölle

Talousluvut 2011

Vuosikertomus

1962-2012Ammattitaidolla

50 TAK

K

Rehtorin

terveiset

5

VUODEN 2011 AIKANA TAKKissa opiskeli ennätykselliset 15 610 opiskelijaa. Lyhytkestoisten koulutusten lisääntyminen ja opintososi-aalisten etuuksien kohentuminen vaikuttivat opiskelijamäärien kas-vuun. Opiskelijatyöpäivien yhteismäärä sen sijaan väheni edellisestä vuodesta 4,9 %:lla ollen 490 983 työpäivää, mikä osaltaan kertoo koulutusten keston lyhenemisestä.

Koulutusvolyymin supistuminen aiheutti myös tuottojen vähene-misen 2,7 %:lla, jolloin säätiön tulos jäi 105 300 euroa tappiolle. Kokonaisliikevaihto oli 27 342 500 euroa.

Suoritettujen tutkintojen määrä oli 1 401 kokotutkintoa, joiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6,3 %. Osatutkintoja suoritettiin 878, joiden määrä puolestaan nousi 36,1 % edelliseen vuoteen ver-rattuna. Kolme suosituinta tutkintoa olivat logistiikan perustutkinto sekä myynnin ja laitoshuoltajan ammattitutkinnot.

Vuoden 2011 aikana osallistuimme yhdessä Amiedun ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Capful Oy:n vetämään Suomen johtavien aikuiskoulutuskeskusten skenaariotyöskentelyyn. Tässä hankkeessa kartoitimme neljää erilaista tulevaisuudenkuvaa ja haim-me vastauksia siihen, kuinka näissä eri skenaarioissa tulee toimia. Kartoitimme myös toimenpiteitä, joita pitää joka tapauksessa tehdä sekä yhteistyömahdollisuuksia kolmen suuren säätiötaustaisen oppi-laitoksen kesken.

TAKK sai kunnian järjestää 13. kansainvälisen ICCEF-konferenssin (International Conference on Combined Actions and Combined Effects of Environmental Factors) Tampereella 11.–14.9.2011. Tämä kahden vuoden välein järjestettävä tapahtuma kokosi luentotilaamme yli 70 osallistujaa mm. Australiasta, Argentiinasta, Brasiliasta, Kanadasta, Kiinasta, Norjasta ja Japanista. Dosentti Olavi Mannisen kokoaman ohjelman ajankohtaisena pääteemana oli monimuotoinen työ vanhus-ten ja ikääntyneiden keskuudessa.

Säätiön hallitus ja osa TAKKin johtoryhmästä teki 13.–15.6.2011 opintomatkan Pietariin ja Kouvolan aikuiskoulutuskeskukseen, joka TAKKin tavoin on säätiöpohjainen. Pietarin matka oli tuloksekas ja laajensikin välittömästi Venäjän yhteistyötämme aiemman kumialan lisäksi nyt myös rakennusalaan. Vuoden aikana järjestimme myös piirivartijoiden aluekilpailut ja Vianor Oy:n valtakunnalliset autonhuol-tokilpailut.

Tampereen Ammattiopisto ja Pirkanmaan Koulutuskonserni päät-tivät yhdistyä vuonna 2013 yhdessä tekemämme selvityksen mukaan. Selvitystyönkin mukaisesti TAKK jää itsenäiseksi ja joustavaksi elinkei-noelämän aikuisoppilaitokseksi.

Suomen menestyminen työelämässä perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Hiljattain solmitun tupo-ratkaisun mukaiset kolmen päi-vän koulutukset ovat uusin ratkaisu osaamisen kasvattamiseen. Lähes kaikki TAKKin koulutukset koostuvat 1–3 päivän mittaisista kokonai-suuksista, joita voidaan tarjota irrallisina tai yhdistellä tarvittaviksi kokonaisuuksiksi. Kyseeseen voivat tulla myös erilaiset korttikoulu-tukset, esimerkiksi palveluosaaja®- tai hygieniapassit, työturva- tai tulityökortit, hydrauliikan putkistopassikoulutukset, tieturvakoulutuk-set tai korkean paikan työturvallisuuskoulutus.

Vuoden loppupuolella aloimme valmistella 11.5.2012 vietettävää säätiömme 50-vuotisjuhlaa ja juhlakirjaa. Samassa yhteydessä tulee tapahtumaan henkilöstövaihdoksia TAKKin johdossa.

Kiitän TAKKin asiakkaita, opiskelijoita ja henkilöstöä vuoden 2011 saavutuksista!

Tampereella 10.2.2012

Martti Santasalo, opetusneuvosTAKKin rehtori ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtaja

kuva VILLE SALMINEN

5TAKK Vuosikertomus 2011

MONIVUOTINEN YHTEISTYÖ ja innostus kehittää toimintaa molemmin puolin tekee Juveneksesta ja TAKKista kumppanukset, parhaat ja vastuullisimmat toisilleen. TAKKin palvelupäällikkö Lilli Tolvila ja Juvenes-Yhtiöiden talous- ja henkilöstöjohtaja Anu Meu-ronen ovat onnistuneet luomaan avoimen ja luottavaisen ilmapiirin, jossa on helppo kertoa näkemyksiään.

– Kumppanuus tuo turvallisuuden tunteen. Olemme molemmin puolin oppineet tuntemaan toistemme organisaatioiden toimintaa ja ihmisiä. Se helpottaa yhteistyön tekemistä ja tuo siihen niin pitkäjän-teisyyttä kuin näkemyksellisyyttä, Meuronen toteaa.

MAHDOLLISUUS KEHITTYÄ MONIOSAAJAKSI

Juvenes-Yhtiöt Oy on monialainen palveluyritys, jonka toimialat ovat ravintola-, kirjakauppa- ja kioskipalvelut. Juveneksen henkilöstölle toteutettiin osaamistarvekartoitus TAKKin toimesta muutamia vuosia sitten. Silloin nostettiin esiin tavoite moniosaajasta.

TAKK on vuosien varrella järjestänyt Juvenekselle suuren skaalan koulutuksia erikoisammattitutkinnosta viinikoulutukseen. Juveneksen talous- ja henkilöstöjohtaja Anu Meuronen on tyytyväinen, sillä aktii-vinen henkilökunta haluaa kehittää ja laajentaa osaamistaan. Työn-antajana Juvenes haluaa tarjota puitteet ja mahdollisuudet tähän.

– Lupauksemme, että olemme asiakkaallemme paras ja vastuulli-sin kumppani arjessa ja juhlassa, toteutuu esimerkiksi henkilökunnan kouluttautumisen kautta, Meuronen kertoo.

PALVELUOSAAMISTA PASSIN AVULLA

Juveneksen henkilöstö matkaa kohti tavoitteitaan TAKKin suunnitel-lessa eri tarpeisiin koulutusta. Viimeisin yhteistyön voimannäyte on Palveluosaajapassi®-koulutus. Palveluosaajapassi® on rekisteröity tuote, jonka vakioitujen raamien sisällä on mahdollista räätälöidä ja painottaa sisältöjä asiakkaan mukaan. Juvenes on valinnut Palve-luosaajapassin® tiedonvälittäjäksi organisaatiossaan:

– Koulutus on koko yrityksen kehityshanke ja työkalu, jonka avulla lunastamme uudistuvan asiakasviestin myös käytännössä. Meille on tärkeää, että jokainen juveneslainen tietää mihin olemme panosta-massa tulevaisuudessa, talous- ja henkilöstöjohtaja Anu Meuronen kiteyttää.

Tulevaan on helppo taivaltaa koko henkilökunnan osaamisesta kertova passi takataskussa.

KumppanuudellaPAREMPAApalvelua

Palveluosaajapassi® on yrityksen kehityshanke ja työkalu.

Paljon on tapahtunut kuluneina vuosina Juveneksen ja TAKKin yhteisellä taipaleella. Prosessikuvausten, strategioiden ja organisaatiomuutosten hiomisen myötä Juvenes halusi myös konkretisoida suunnitelmat toiminnaksi, joka näkyy asiakkaille asti.


teksti TANJA VERHO | kuva VILLE SALMINEN

”Yhteistä jaettavaa on paljon”TAKKIN KOTOUTUMIS- ja monikulttuurisuus-koulutuksen kouluttaja Pirjo Kapanen matka-si kesäkuussa kaksiviikkoiselle työelämäjaksolle Itävaltaan. Rahoitus järjestyi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan Grundtvigin kautta. Kapa-nen tutustui jaksollaan kahteen aikuiskoulutus-organisaatioon, joiden koulutusohjelmassa on mm. kielikoulutusta maahanmuuttajille. Maa on

Kapaselle tuttu, sillä hän on aiemmin työskennellyt vuosikymmenen Itävallassa.

– Sain päivitettyä tietämystäni maahanmuuttajien koulutuspoli-tiikasta maassa, jolla on pitkä maahanmuuttohistoria, ja jossa luku- ja kirjoitustaidon opetuksesta on kokemusta kauemmin kuin meillä Suomessa, Kapanen perustelee kohteen valintaa.

Mukaan tarttui paljon kotiin vietävää. Mahdollisuus kahden

Euroopan maan koulutuksen vertailemiseen esimerkiksi kirkasti tar-vetta yhteiselle eurooppalaiselle koulutuspolitiikalle.

– Kansainvälistä yhteistyötä kannattaa ilman muuta lisätä niin opettajakoulutuksen kuin opetussysteemienkin osalta. Opetuksen kohderyhmällä eri maissa on pitkälti samansuuntaisia taustoja ja haasteita – yhteistä jaettavaa ja opittavaa on paljon, Pirjo Kapanen pohtii.

Koulutusvaihto innostikin Kapasta tiivistämään kansainvälisiä ver-kostojaan. Viime syksynä hän pääsi osallistumaan Norjassa pidettyyn Grundtvig-ohjelman seminaariin, jonka teemana oli Teaching of Basic Skills/ Adult literacy.

– Saimme seminaarin välityksellä rutkasti ideoita ja pari kump-pania tulevaan oppimiskumppanuusprojektiimme, jossa myös itä-valtalainen vierailukohteeni on mukana. Pienistä langoista voi alkaa kehkeytyä laajempikin yhteistyöverkosto, Kapanen ounastelee.

9

Verkkoja kansainvälisille

vesille


RAKENNUSALALLA TEHTIIN KOULUTUSVIENTIPYRÄHDYS Pietariin, jossa TAKKin kouluttajat kävivät kouluttamassa YIT Lente-kin venäläisiä tasoitemiehiä ja väliseinäntekijöitä. Palaute oli erittäin hyvää ja koulutuksen jatko on jo viritteillä.

Koulutuksen vientiä, joka lukeutuu tulevaisuuden isoihin haastei-siin, TAKK hioi myös Finnpron Future Learning Finland -klusterin jäse-nenä. Klusterissa on jäseninä eriasteisia oppilaitoksia ympäri Suomea ja sen ideana on koota alan toimijat yhteen, kohentaa suomalaista koulutusbrändiä sekä mahdollistaa esimerkiksi yhteisten tarjousten tekeminen maailman koulutusmarkkinoilla.

Vuoden aikana klusterin jäsenet perustivat mm. turvallisuuden se-kä kaupan ja hallinnon saralle alakohtaisia ryhmiä, joissa myös TAKK on mukana.

– Ryhmissä tuotteistetaan yhdessä koulutusta sellaiseen muotoon, että se on mahdollisimman kilpailukykyistä kansainvälisesti, kertoo TAKKin hanketoiminnasta vastaava projektijohtaja Päivi Puutio.

MONIMUOTOISUUS RESURSSIKSI

Hankkeiden saralla saatiin päätökseen monimuotoisuuden johtami-seen keskittynyt ValoDi. Kyseessä oli EU:n rahoittama Leonardo da Vinci -hanke, jonka tärkeimpinä tuotoksina syntyi arviointivälineitä ja koulutusmateriaalia monimuotoisuuden ja sen johtamisen arviointiin sekä osaamisen kehittämiseen.

– Nykyisin henkilöstön monimuotoisuutta ei vielä systemaattisesti hyödynnetä organisaatioissa ja siten jätetään mahdollisuuksia käyttä-mättä, kertoo hankkeesta vastaava kouluttaja Mari Poikolainen.

– ValoDi-tuotteet tarjoavat välineitä ottaa näitä resursseja aktii-visempaan käyttöön.

Hanke sai päätyttyään hyvin ansaittua tunnusta. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio Cimo ehdotti ValoDi-hanketta EU:n komissiolle onnistuneena esimerkkinä hankkeesta, jossa käsitellään erilaisuutta ja erityisryhmiä.

Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteessa www.valodi.eu.

LOGISTIIKKAKOULUTUSTA KANSAINVÄLISTÄMÄSSÄ

Vuoden 2011 merkittäviin kansainvälisiin hankkeisiin lukeutuu myös logistiikan TeamLog-hanke, jota TAKK on koordinoinut. Hankkeen ta-voitteena on tiedonvaihto ja kansainvälisten yhteyksien kehittäminen logistiikassa, joka globaalina alana hyötyy merkittävästi koulutuksen kansainvälistymisestä.

Hankkeessa on ollut TAKKin lisäksi mukana kumppaneita Espan-jasta, Itävallasta ja Saksasta. Kumppanit ovat vierailleet toistensa luona, tutustuneet koulutukseen ja vaihtaneet ajatuksia myös verkon yli. Opittavaa on kertynyt.

– Saksalainen oppilaitos esimerkiksi hyödyntää opetuksessaan opiskelijoiden projektityöskentelyä ja yhteistoiminnallista oppimista. Espanjalaiset puolestaan tuottavat itse opetusvideoita sekä verkko-kirjoja, joita käytetään varsinkin verkkokurssien materiaaleina, logis-tiikan kouluttaja Annaleena Ryömä kertoo.

– Jokaisella projektikumppanilla on tiivistä yhteistyötä alan yritys-ten kanssa ja hankkeen yritysvierailut ovatkin olleet mielenkiintoisia ja antoisia.

– Meillä on paljon opittavaa toisiltamme, Ryömä summaa.

teksti JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA | kuvat TAKKin ARKISTO

Kansainvälisyys sai kuluneen vuoden aikana entistä moninaisempia muotoja TAKKin arjessa. Vilkas

kansainvälinen vuosi piti sisällään niin kouluttajien työelämäjaksoja maailmalla kuin koulutuksen vientiäkin.

Sattumalta yrittäjäksi – Triuvaren tarinaTriuvare Oy:n toimitusjohtaja Toni Rantasen juuret ovat vahvasti Tampereella. Mansessa syntynyt, Tampereen klassillisessa lukiossa ylioppilaaksi kirjoittanut ja Pirkkalassa armeijan käynyt mies ei ole mielinyt muualle. Ei edes silloin, kun vuonna 2005 alkanut yritystoiminta ja alihankintayhteistyö vaati säännöllistä reissaamista IT-tukipalvelutöihin Helsinkiin.

11

teksti ANNA KULONEN | kuva VILLE SALMINEN, ISTOCKPHOTO

PALATAAN AJASSA VIELÄ taaksepäin – Rantasen armeija-ajan jälkeiseen ammatinvalintapohdintaan:

– Ei minulla mitään erityistä poltetta alaan tai yrittäjyyteen ollut, mutta armeijan jälkeen ajattelin, että IT voisi olla juttuni.

Mies tarttui tuumasta toimeen ja ryhtyi suorittamaan datanomin tutkintoa iltaopintoina Tampereen kauppaopistossa. Jo ennen valmis-tumistaan hän oli luonut kontaktin helsinkiläiseen IT-alan yrittäjään, joka kaipasi lisäkäsiä Tampereelle. Hommia ei kuitenkaan ollut riit-tävästi palkkatyöksi asti, joten sovittiin alihankintasuhteen aloitta-misesta. Näin Tonista ja mukaan lähteneestä veljestä, Timistä, tuli yrittäjiä.

Triuvaren liiketoiminnan ydin on IT-tukipalveluiden järjestäminen. Yrityksen puhelin- ja sähköpostituen puoleen käännytään yleensä tietokoneisiin, tulostimiin tai videotykkeihin liittyvien ongelmien ah-distaessa. Firman nelihenkinen tiimi tuottaa monipuolisia IT-infraan liittyviä palveluita ja käy myös jonkin verran kone- ja lisenssikauppaa – asiakkaiden toivomuksesta.

– Meidän kanssa toimiessa ei tarvitse nörtti-suomi-nörtti -sana-kirjaa. Se on nykypäivänä melkoinen erottumistekijä, Rantanen nau-rahtaa.

Pilvipalveluista puhutaan paljon, mutta eiväthän ne uusi asia ole.

”EN OSAA OLLA OPISKELEMATTA”

Alihankintayhteistyön aloittamisen aikoihin käynnistyi myös Rantasen ”koulutuskierre”:

– Vuonna 2005 huomasin Aamulehdessä ilmoituksen järjestelmä-tukeen keskittyvästä tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta TAKKis-sa. Opetussisällöt vastasivat juuri niitä alueita, joita olin tunnistanut omiksi puutteikseni.

Pesti alihankkijana vei miehiä säännöllisen epäsäännöllisesti Hel-sinkiin. Kolmen vuoden reissaamisen jälkeen veljekset päättivät lait-taa stopin matkustamiselle ja ryhtyivät panostamaan tamperelaisen asiakaskunnan kasvattamiseen. Triuvare Oy näki päivänvalon vuonna 2009 – samana vuonna kun Toni Rantanen sai päätökseen TAKKissa järjestetyn Yrittäjän ammattitutkinto -koulutuksen. Yrittäjäksi kou-luttautumisen jälkeen mies on haalinut taskuunsa vielä yhdet paperit – Tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinnon.

– En kai vain osannut olla ilman opiskelua, mies tuumaa virnis-tellen.

Opiskelu-urakan myötä Rantasesta on tullut tuttu kasvo TAKKissa. Niinpä yhteistyötä oli luontevaa jatkaa kouluttajana sekä työnantaja-puolen edustajana näyttötutkintojen arvioinneissa.

– Näen näyttötutkintojen arvioinnit mahdollisuutena nähdä mil-laisten IT-ongelmien parissa seudun yritykset painiskelevat. Onhan se myös tilaisuus bongata mahdollisia potentiaalisia työntekijöitä, yrityksen kasvattamisesta haaveileva yrittäjä tuumaa.

LUVASSA PILVINEN TULEVAISUUS?

Triuvare kaavailee TAKKin kanssa myös laajemman yritysyhteistyön aloittamista pilvipalveluihin liittyvän Microsoftin uuden Offi ce 365 -tuotteen tiimoilta.

– Ajatuksena on, että me autamme asiakkaita valitsemaan oikean palvelupaketin joko avustamalla käyttöönottoprojektissa, tai hoita-malla sen kokonaan. Lisäksi teemme muutokset asiakkaan työasemil-le tai suunnittelemme yhdessä yrityksen oman IT-henkilöstön kanssa mitä pitää tehdä. TAKKin rooli olisi käyttäjien koulutus.

– Pilvipalveluista puhutaan nyt paljon, mutta eiväthän ne mikään uusi asia ole. Gmailit, Skypet ja GoogleDocsit ovat olleet yksityishen-kilöiden käytössä jo pidemmän aikaa – tämä ohjelmisto tuo nämä ominaisuudet turvallisesti yritysten käyttöön.

Triuvare työllistää tällä hetkellä omistajien ohella yhden kokopäi-väisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän. Seuraavien viiden vuoden tavoitteena on maltilla kasvattaa henkilöstön määrää 8-10 henkeen.

– Ensin otamme Pirkanmaan haltuun, sitten voidaan mahdollisesti levitä muihinkin kaupunkeihin. Eikä kansainvälisyyskään ole poissul-jettu, Rantanen visioi.


Hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus sähköisestä sivistys-keskuksesta, josta aikuiskoulutukseen liittyvä tieto löytyisi vaivatta.

13

teksti TANJA VERHO | kuva JANNE SUHONEN/VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Maailman OSAAVIN

kansaOpetusministeri Jukka Gustafsson painii päivittäin

oppimiseen, opetukseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten parissa. Suomi on aikuiskoulutuksen

mallimaa muiden Pohjoismaiden rinnalla.

OSAAMISESTA HUOLIMATTA KEHITTÄMISTÄ riittää. Opetus-ministerin korviin on kantautunut palautetta siitä, että aikuiskoulu-tukseen liittyvä tieto on hajallaan. Hallitusohjelmaan onkin jo kirjattu ajatus sähköisestä sivistyskeskuksesta, jonka avulla kansalainen löy-täisi aikuiskoulutukseen liittyvää tietoa vaivatta.

Sähköisen sivistyskeskuksen lisäksi ministeriössäkin on nostettu aikuiskoulutusta esiin organisaatiomuutoksen kautta. Helmikuun alusta ministeriössä on toiminut uusi Aikuiskoulutuspolitiikan yksik-kö. Uudistuksella mahdollistetaan entistä paremmin aikuiskoulutuk-sen kehittäminen kokonaisuutena. Samalla lisätään aikuiskoulutuksen näkyvyyttä koulutuspolitiikassa.

– Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että suomalaiset ovat maail-man osaavin kansa 2020, opetusministeri Gustafsson hymyilee.

Osaamisen pohja on kunnossa, sillä suomalaiset ovat aktiivisia oppijoita aikuisenakin. Aikuiskoulutukseen osallistumista koskevissa tutkimuksissa olemme kärkipäässä muiden pohjoismaalaisten kanssa.

KOULUTUS EDELLYTYKSENÄ PÄRJÄÄMISELLE

Tiedossa on, ettei osallistuminen aikuiskoulutukseen jakaudu tasai-sesti. Eniten osallistuvat ne, joilla on jo hyvä koulutus ja hyvä asema työelämässä. Opetusministeri toteaakin, että tavoitteet ovat korkeal-la: taustan vaikutusta osallistumiseen vähennetään ja osallistumisas-tetta nostetaan.– Aikuisopiskelun merkitystä ei voi liikaa korostaa myöskään itsensä kehittämisen ja puhtaasti oppimisen ilon kannalta, opetusministeri muistuttaa.

Työelämän entistä parempi hyödyntäminen oppimisympäristönä helpottaisi koulutukseen osallistumista, mutta olisi myös oppimisen

kannalta hedelmällinen ratkaisu. Haasteena on kehittää myös tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Laadukkaalla ohjauksella on suuri mer-kitys onnistuneiden päätösten ja valintojen tekemisessä.

– Koulutuksen tärkeys tulee vahvasti esiin muutostilanteissa. Työ-elämässä tapahtuvat välillä rajutkin vaihtelut edellyttävät ihmisiltä kokonaan uuden oppimista, opetusministeri Gustafsson toteaa.

Gustafsson peräänkuuluttaa myös aiemmin hankitun tutkinnon ja ammatin täydentämistä, osaamisen laajentamista ja syventämistä. It-sensä kehittäminen on edellytys sekä yksilöiden itsensä että Suomen pärjäämiselle.

TÄHYILYÄ TULEVAAN

Tulevaisuudessa on paljon haasteita, niin työelämän kuin opetusmi-nisterinkin näkökulmasta katsottuna. Ikärakenteen muutos ja työuri-en pidentäminen edellyttävät, että yli 50-vuotiaat ja nyt koulutuksen ulkopuolelle jäävät huomioidaan koulutuksen kohderyhmänä entistä paremmin.

– Lisäksi maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa ja aikuiskou-lutuksella voi olla merkittävä rooli suomalaiseen yhteiskuntaan integ-roitumisen edistämisessä. Olemmeko varautuneet tähän riittävästi? Gustafsson kysyy.

Aikuisten opiskelu ja oppiminen muuttavat muotoaan esimerkiksi opetusvälineiden ja -ympäristöjen kehittymisen myötä. Myös koulu-tustason kohoaminen muuttaa vähitellen aikuiskoulutuksen kohde-ryhmää. On varauduttava siihenkin, että työvoiman saatavuus vaikeu-tuu myös aikuiskoulutusorganisaatioissa.

– Meidän on muistettava huolehtia opettajan ammatin houkuttele-vuudesta ja opetushenkilöstön jaksamisesta, opetusministeri päättää.


TAKKin tarina kootaan yksiin kansiin Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlahistoriikin lehdille päätyy Pirkanmaan aikuis-koulutuksen edelläkävijän laajasti tunnettuja saavutuksia – mutta myös yllätyksiä.

havinaaHistorian

15

AJATUS TAKKIN 50-VUOTISHISTORIIKIN tekemisestä virisi jo Aikuiskoulutussäätiön 40-vuotisjuhlahumussa 10 vuotta sitten. Oikea hetki juhlakirjan kokoamiseen tuli reilu vuosi ennen viisikymppisiä, jol-loin markkinointijohtaja Anne-Maj Lahtinen lunasti edeltäjänsä Tapani Kostamovaaran idean ja käynnisti projektin.

Historiikin kokoaminen on ollut iso, antoisa urakka. Projektin paris-sa ovat uurastaneet etenkin historiikin projektipäällikkö Merja Mat-tila ja arkistonhoitaja Tuula Joensuu, jotka ovat väsymättömästi metsästäneet tiedon murusia ja kahlanneet läpi pöytäkirjoja, lehti-leikkeitä, julkaisuja ja muita aarteita TAKKin arkistojen uumenista. He ovat myös käyneet yliopistolla tutkimassa mikrofi lmejä ja kaupungin arkistossa, Vapriikissa ja Tampere-seurassa etsimässä tietoa TAKKin vaiheista.

Merja Mattila on lisäksi pitänyt käsissään kaikki historiikkiprojek-tin monet osaset: tekstien kommentoinnit, valokuvien läpikäymisen, palaverien sopimisen, aikataulujen hallinnan, yhteydenpidon yhteis-työkumppaneihin ja niin edelleen.

Historiikin tekstien kirjoittamisesta ovat vastanneet TAKKin yh-teistyökumppanin KarpaloGroupin Kimmo Leppänen sekä kesällä 2011 TAKKiin rekrytoitu viestinnän suunnittelija Johanna Lassy-Mäntyvaara. Ilme ja taitto ovat KarpaloGroupin AD:n Jaana Vuorisen käsialaa.

MUISTOJA MENNEESTÄ

Tuulalle, Merjalle ja Johannalle, jotka kaikki ovat suhteellisen tuoreita TAKKilaisia, historiikin teko on ollut mielenkiintoinen matka histori-aan.

Arkistojen kätköistä on putkahtanut esiin monia yllättäviäkin asi-oita 50-vuotiaan oppilaitoksen matkan varrelta.

– Minulle esimerkiksi selvisi, että Tampereella on ollut aikanaan eläintarha. Vuonna 1964 TAKKin hitsauskurssilla opiskellut Hannu Hanhinen kertoi, että hän oli ollut hitsaamassa eläintarhan aitaa opiskelijatyönään, Johanna kertoo.

– 60-luvun pöytäkirjoista on löytynyt hyvinkin tarkkoja yksityis-kohtia toiminnasta. Ja 60-luvun kuvat ovat laadullisesti todella hyviä, vaikka niitä ei määrällisesti kovin paljoa olekaan, Tuula toteaa.

Koulutuksen monipuolisuus eri vuosikymmenillä on myös ollut yl-lätys historiikin ydinryhmälle. 70-luvulla järjestettyjen erilliskurssien valikoimassa oli todella laaja skaala kursseja mm. turkisompelijoille, jalkinetikkaajille, maatalouslomittajille ja lentokoneasentajille.

teksti JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA | kuva VILLE SALMINEN

TARINAT TALTEENTAKKin historiikki koostuu laajoista johdantoartikkeleista, joissa TAKKintarinaa käydään läpi vuosikymmen kerrallaan. Lisäksi historian tär-keän osan muodostavat tarinat, joita varten on haastateltu joukkoa entisiä ja nykyisiä TAKKin työntekijöitä, opiskelijoita ja yhteistyö-kumppaneita.

Historiikin lehdillä pääsee väkisinkin esille vain murto-osa TAKKin toimintaan vaikuttaneista henkilöistä ja vuosien varrella annetuista koulutuksista.

Ideoita, valokuvia ja tarinoita historiikkiin on kuitenkin pyydetty kaikilta TAKKilaisilta sekä lisäksi myös koko Pirkanmaan laajuudessa. TAKKin asiakaslehdessä Saumassa, joka jaettiin vuoden 2011 alussa laajalla jakelulla ympäri Pirkanmaata, pyydettiin ihmisiä lähettämään TAKK-muistojaan. Niitä tupsahtelikin vuoden mittaan Merja Mattilan postilaatikkoon, ja parhaita valittiin historiikin lehdille.

Esimerkiksi Heikki Laurila, teollisuussähköasentajakurssin opis-kelija vuodelta 1978, muistelee tehneensä sähkötöitä mm. kyrösjär-veläisellä kesämökillä, jossa hän ryömi mökin matalassa välikatossa lasivillojen seassa. Laurila pääsi korjaamaan myös kurssikeskuksen sorvien sähkövikoja ja lamppujen johtoja.

– Kuorin puukolla paksun sähkökaapelin liitospäitä puolisen tuntia ennen kuin se oli päistään liitettävissä sähkökaappiin, jossa oli koko asennuksen ajan jännitteet päällä. Huolellinen sai siis olla, Laurila muistelee TAKKiin lähettämässään kirjeessä.

YHTEISTÄ HISTORIAA TEKEMÄSSÄ

Mikä sitten on yllättävin asia, joka historiikkia koottaessa on tullut vastaan?

Ehkä se, miten paljon samaa TAKKissa on edelleen, 50 vuotta pe-rustamisen jälkeen.

– Tärkeimmät arvomme eli edelläkävijyys, työssä oppiminen ja tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, sitkeys, päämäärätietoisuus, rohkeus, yrittäjyys – ne kaikki ovat kantaneet läpi koko historian, työryhmä toteaa.

– Kaikkein hienointa historiassamme on se, että TAKKilaiset ovat tehneet aikuiskoulutusta Pirkanmaalla, olleet siinä uranuurtajia, Lah-tinen tiivistää.

– Asiat eivät synny itsestään eikä mikään organisaatio tee niitä. Me kaikki, erityisesti pitkän uran TAKKissa tehneet työntekijät, olemme saaneet tämän aikaiseksi.


Kuvailisin työtäni oman orkesterin johtamiseksi.

17

Kehittäjä katsoo kaukaisuuteen

teksti ANNA KULONEN | kuva VILLE SALMINEN

Sähkö- ja talotekniikan koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen on tuottelias mies. Kahdeksanvuotisen koulutuspäällikköuransa aikana hän on tiimeineen innovoinut lukuisia projekteja, hankkeita ja koulutuksia – monet uraauurtavia laatuaan.

LASSE LEHTONEN OPISKELI aikanaan sähköasentajaksi am-mattikoulussa, jonka jälkeen hän työskenteli sähköasentajana eri yrityksissä. Seuraavaksi Lehtonen suuntasi Tampereen teknilliseen oppilaitokseen, josta käteen jäi sähköteknikon tutkinto. Sieltä tie toi suoraan TAKKiin kouluttajaksi, vuosi oli 1985. Nykyisessä pestissään koulutuspäällikkönä Lehtonen aloitti vuonna 2004.

– Kuvailisin työtäni oman orkesterin johtamiseksi. Valmennan omaa ryhmääni siten, että pystymme vastaamaan tulevaisuuden työelämä- ja koulutustarpeisiin. Konsertti, kuten koulutuskin, on vain tavallaan esitys – ennen sitä tehdään pitkäjänteistä valmistavaa työtä.

INNOVATIIVISUUS ON PIENESTÄ KIINNI

Lehtosella tiimeineen ovat tuntosarvet jatkuvasti pystyssä, sillä ideat syntyvät pienistäkin asioista. Suomalaisittain ainutlaatuinen raken-nusautomaation oppimisympäristö sai alkunsa tielle osuneista ilmas-tointikoneen osista:

– Kone oli silloin vielä aivan osissa varastossamme, kun Jukka Vir-tasen kanssa törmäsimme siihen. Tovin potkiskelimme paloja ja mie-timme mitä niillekin pitäisi tehdä, kunnes päätimme kasata palaset. Otimme alan yrityksiin yhteyttä varaosien toivossa, mutta saimmekin seuraksi viimeisintä huutoa olevat laitteet.

Talotekniikan koulutustiloihin nousi näin – hieman yllättäenkin – moderni, täydellinen rakennusautomaatiojärjestelmä. Järjestelmän yhteyteen rakennettiin myös verkko-oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat ja yritykset pystyvät ohjaamaan oikeaa ilmanvaihtolaitteis-toa netin kautta mistäpäin maailmaa tahansa.

– Usean eri valmistajan laitteita hyödyntävä demoympäristö on esi-merkiksi ollut yrityksillä käytössä heidän “road shownsa” aikana. He pystyvät näin esittelemään omille asiakkailleen laitteidensa toimintaa verkon kautta, Lehtonen selventää.

HAVAINNOINTIA JA ENNAKOINTIA

Ympäröivän maailman aktiivinen seuraaminen on osa innovaattorin arkea. Muun muassa sähköverkkoalan kansainvälinen koulutus ja tut-

kinto Distribution Cert, on aktiivisen havainnoinnin tulos: – Tiesimme, että vähäisen alalle tulevien määrän, 1990-luvulla

toteutettujen henkilöstön vähennysten sekä nykyisten asentajien kor-kean keski-iän seurauksena sähköverkostoalaa uhkaa työvoimapula, Lehtonen taustoittaa.

Viimeaikojen talvimyräkät ovat korostaneet osaavan työvoiman merkitystä sähköverkkoalalla. Distribution Certin tavoitteena on yh-denmukaistaa sähköverkostotekniikkaan ja -asentamiseen liittyvä osaaminen Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Hankkeen avulla pyritään edistämään työvoiman liikkumista ja varmistamaan osaavan työvoiman saanti – myös katastrofi tilanteissa.

Lehtosen seuraava silmäterä, sähköverkkoalan kattava oppimis-ympäristö, on parhaillaan muotoutumassa TAKKin Nirvan toimipis-teen välittömään läheisyyteen. Haastattelua tehdessä ensimmäiset opiskelijat jo kiipeilevät horisontissa sähköpylväisiin. Tulevaisuudessa ympäristöön lisätään myös Evelina-sähköautohankkeeseen liitty-vä testi- ja demoympäristö latausjärjestelmineen. Luvassa on myös oppimisympäristö viime aikoina paljon puhuttaneelle sähköverkon maakaapeloinnille.

KEHITTÄMÄLLÄ HALUTTAVAKSI

Kehittäminen on Lehtosen mukaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa ideasta toteutukseen saattaminen voi ottaa vuosia. Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa, sillä kehittämällä lisätään uskottavuutta ja sitä kautta haluttavuutta.

Lehtonen antaa suurimmat kiitokset kehittämistyön onnistumises-ta tiimilleen, jossa vallitsee innovatiivinen ja avoin ilmapiiri. Tärkeää on ollut myös johdon tuki – lupa kehittää ja investoida. Asiakkaan kuuntelu, yhteistyö ja rohkeus – siinä Lehtosen teesit innovaattoreille.


MATKAILU- JA RAVITSEMISALALLA jatkettiin vuo-den aikana töitä TAKKin ravintolakoulun tunnettuuden lisäämiseksi.

Uudistimme yhden opetuskeittiöistämme perusteellises-ti ja otimme käyttöön alan viimeisimmät koneet ja laitteet. Opiskelijamme saivat näin käyttöönsä modernin, ajan her-molla olevan oppimisympäristön.

Yhteistyötämme asiakkaisiin vahvisti TAKKin uusi ho-telli- ja ravintola-alan neuvottelukunta, jossa ovat mukana alan merkittävimmät toimijat Pirkanmaalta. Samalla käyn-nistyi yhteistyö Pirkanmaan Keittiömestareiden kanssa. Sen tuloksena TAKKin opiskelijat ovat päässeet osallistu-maan mm. yhdistyksen sadonkorjuujuhlan järjestämiseen sekä muihin osaamista kehittäviin tapahtumiin.

Sosiaali- ja terveysalalla tarjontamme monipuolistui kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinnolla. Alan työ-voimatarpeen jatkuvaan kasvuun vastasimme järjestämällä lähihoitajakoulutusta erityisryhmille, mm. maahanmuutta-jille sekä miehiä alalle houkuttelevalle miesryhmälle.

Kotityö-, puhdistus- ja tekniset terveyspalvelut -alalla uusi tuotteemme Palveluosaajapassi® näkyi vahvasti. En-simmäiset Palveluosaajapassit® jaettiin syyskuussa Taysin sairaalahuoltajille ja palveluosaamisen kehittäminen herät-ti yrityksissä paljon kiinnostusta.

Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutukselle poiki lisää töitä syyskuussa voimaan tullut uusi kotouttamislaki. Lain mukaan kaikilla maahanmuuttajilla on oikeus kotou-tumista edistäviin palveluihin – mm. kielitaidon ja osaa-misen alkukartoitukseen, joiden järjestämisen aloitimme vuoden lopussa.

Turvallisuusalalla organisoimme mm. piirivartijoiden aluekilpailut, joissa vartijat pääsivät mittelemään taidois-taan. Korkean paikan osaaja -koulutus sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon suunnittelu turvallisuusalalle käynnistyivät.

Kaiken kaikkiaan palveluala säilytti kuluvana vuonna vetovoimaisuutensa, mikä näkyi hyvin hakija- ja opiskelija-määrissämme.

Merja Talkio-VilanenToimialajohtaja, palveluala

PalvelualaTUNNETUKSI TEKEMÄLLÄ

TERVEISET

YTIM

19

Liiketoiminta- ja tietopalvelutKOULUTUSTA TARJOTTIMELLA

TOIMINTAMME JATKUI VILKKAANA ja opiskelija-määrämme pysyivät hyvällä tasolla. Opiskelijatyöpäivien määrä oli kuitenkin laskusuunnassa, mikä kertoo koulutus-ten nopeatempoisuuden kasvusta: lyhytkurssit kasvattivat suosiotaan pidempien koulutusten kustannuksella.

Johtamiskoulutuksemme vankistivat vuoden aikana ja-lansijaansa ja niihin osallistui laaja skaala pirkanmaalaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä.

Yrittäjäkoulutuksemme jatkoi hyvässä kurssissa ja opiskelijoilta saatu palaute oli positiivista. Kehitimme kou-lutusta edelleen luomalla uudenlaisen non stop -mallin, joka istuu hyvin yrittäjien haasteelliseen ajankäyttöön. Yrittäjälle voidaan koota sopiva kokonaisuus omasta ja yhteistyökumppaneidemme koulutustarjonnasta hänelle sopivana aikana.

Yhteistyömme alueen yrittäjätahojen, Pirkanmaan Yrit-täjien, Tampereen yrittäjänaisten ja Uusyrityskeskus Ensi-metrin, kanssa tiivistyi entisestään.

Myös tietoja viestintätekniikan koulutukset jatkuivat vilkkaina. Esimerkiksi audiovisuaalisen viestinnän ammat-titutkinnosta valmistui useita osaajia niin julkaisugrafi ikan kuin verkkoviestinnänkin aloille.

TAKKin uusi koulutustuote Palveluosaajapassi® sai hy-vän vastaanoton ja sitä suorittivat mm. Veljekset Keskisen ja Crocsin™ työntekijäryhmät.

Kaupan alalla saimme ajatuksen koulutustarjottimesta, joka kokoaa yhteen alan laajan koulutuskirjon muutaman tunnin tiiviistä tehokursseista laajempiin kokonaisuuksiin.

Koulutuksen taustalla ovat alan trendit, joiden myötä osaaminen saa lisää painoarvoa: tietoiset kuluttajat vaa-tivat asiakaspalvelulta entistä enemmän, minkä lisäksi turvallisuuden kehittämiseen, rekrytointiin, johtamiseen, tuotteiden esillepanoon ja moneen muuhun seikkaan on panostettava koko ajan enemmän.

Tämän päivän ja tulevaisuuden koulutustarpeisiin vas-taaminen pitää meidät jatkuvasti liikkeessä.

Jari RaivoToimialajohtaja, liiketoiminta- ja tietopalvelut

MESTÄ

kuvat VILLE SALMINEN


Rakennusala

KOULUTUSTA VIEMÄSSÄ

RAKENNUSALALLA JATKUI POSITIIVINEN vire. Moniin koulutuksiimme oli enemmän hakijoita kuin mitä pystyimme vastaanottamaan.

Ilahduttavan suuren hakijamäärän keräsi esimerkiksi si-sustuspuolen uusi avauksemme, nuorille suunnattu sisus-tuskoulutus. Taitavien opiskelijoiden harjoitustöinä uuden ilmeen sai muun muassa vanha neuvotteluhuoneemme. Ajattomaksi, moderniksi tilaksi tuunattu neukkari nimet-tiin Martiksi – juhlavuonna rehtorin tehtävistä väistyvän Martti Santasalon mukaan.

Kansainvälisyyden saralle teimme koulutusvientipyräh-dyksen Pietariin, jossa kouluttajamme Marry Kataja-mäki, Markku Lauttajärvi ja Sakari Koskinen kouluttivat YIT Lentekin venäläisiä tasoitemiehiä ja välisei-näntekijöitä. Koulutuksessa oli mukana kaksi kymmenen hengen ryhmää, jotka antoivat opeistamme hyvää palau-tetta. Muun muassa työvälineemme saivat osallistujilta kehuja.

Koulutusten tavoitteena oli yrityksen tuottavuuden nos-taminen ja työn laadun kohentaminen. Siinä onnistuttiin hyvin – YIT on uutisoinut nostaneensa rivakasti kannatta-vuuttaan ja voittojaan Venäjän liiketoiminnassaan.

Henkilöstömäärät ja rakennusvolyymit ovat Venäjällä suuria, joten koulutettavaa riittää jatkossakin. Yhteistyön jatko on jo viritteillä.

Ympäristökoulutuksen saralla jatkoimme sinnikästä työtämme Pirkanmaan ympäristöosaamisen tason nos-tamiseksi. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon koulutus lisättiin yhdeksi tutkinnon osaksi ympäristönhuollon am-mattitutkintoon. TAKKin ympäristöohjelman toteutus nyt-kähti eteenpäin ja aloimme toteuttaa isoa jäteuudistusta, jonka tavoitteena on merkittävä jätehuoltokustannusten aleneminen. Opiskelijamme osallistuivat uudistukseen muun muassa keräämällä tietoa uusien jätekylttiemme toimivuudesta.

Olimme mukana myös oppilaitosten yhteisessä Enviro-Help-hankkeessa, jossa kartoitetaan yritysten ympäris-tökoulutus ja -konsultointitarpeita eri aloilla. Hankkeella vastaamme pirkanmaalaisten yritysten kasvavaan ympäris-töosaamisen kysyntään, joka selvisi aiemmin toteuttamas-samme kyselytutkimuksessa. Työsarkaa siis riittää.

Risto BjörnToimialajohtaja, rakennusala

21

Teknologia-alaVAUHTIA VARIKOLLA

TEKNOLOGIA-ALAN VUOSI OLI työntäyteinen. Koulutukset pyörivät, uusia ideoita saatiin ja toteutettiin, yhteistyösuhteita solmittiin. Myös haasteita kohdattiin eri-tyisesti työvoimakoulutuksissa, joissa alkoi näkyä merkkejä opiskelijapulasta.

Uusia avauksiamme olivat muun muassa Suomen ensimmäisen aurinkosuojausalan koulutuksen käynnis-täminen yhteistyössä Aurinkosuojaus ry:n kanssa. Aurin-kosuojauksella tähdätään energian säästöön, hiilidioksi-dipäästöjen vähentämiseen sekä miellyttävimpiin työ- ja asumisympäristöihin.

Sähköpuolella aloimme valmistella sähköverkkoalan kattavaa oppimisympäristöä. Tulevaisuudessa ympäristöön on tarkoitus lisätä mm. Evelina-sähköautohankkeeseen liit-tyvä testi- ja demoympäristö latausjärjestelmineen.

Autoalalla pääsivät vauhtiin kuljettajien ammattipäte-vyyskoulutukset, joita muutama vuosi sitten voimaan tul-lut laki edellyttää. Autohalleissa Nirvassa nähtiin nopeaa toimintaa ja tiukkoja tilanteita syyskuussa, kun rengasliike Vianorin ammattitaitokilpailun osallistujat mittelivät mm. autojen huollossa, renkaiden vaihdossa ja vikojen kar-toituksessa. Ammattitaitokilpailu oli jatkoa Vianorin ja TAKKin pitkälle yhteistyölle osaamisen kehittämisen pa-rissa.

Yhteistyömme Siemensin kanssa sai uusia muotoja kun koulutimme sen työntekijöitä henkilöstöautomaation saralla. Oppimisvälineinä koulutuksessa oli luokallinen Siemensin meille toimittamia laitteita.

Uuden logistiikkahallimme valmistuminen tammikuussa lisäsi valmiuksiamme kokonaisvaltaisten logistiikkakoulu-tusten järjestämiseen. Lattia-alaltaan 540 neliön suurui-sessa hallissa voidaan kouluttaa samassa tilassa koko varastoprosessi tavaran saapumisesta asiakkaalle pääty-miseen saakka. Tavaran seurannan lisäksi uusi halli ja sen laitteet mahdollistavat myös tietovirtojen seurannan.

Uusien tilojen ja koulutusavausten turvin on hyvä edetä kohti tulevaa.

Olli-Pekka TuomiToimialajohtaja, teknologia-ala


Palveluosaajapassista® rekisteröity tavaramerkki TAKKIN KOULUTUSTUOTE PALVELUOSAAJAPASSI® rekis-teröitiin vuoden lopussa viralliseksi tavaramerkiksi. Tämä tarkoittaa, että TAKKilla on yksinoikeus Palveluosaajapassi®-koulutuksen järjes-tämiseen ja passien myöntämiseen.

TAKK aloitti palveluosaajakoulutukset vuoden 2011 alussa, vas-tauksena asiakaspalvelun kasvavaan kehittämistarpeeseen. Asiak-kaan kohtaaminen, kuunteleminen ja palveleminen ovat entistä suu-remmassa roolissa yritysten toiminnassa.

– Passi on asiakkaalle merkki siitä, että yritys panostaa palveluun.

Passin suorittajalle se on kuittaus asiakaspalvelun monien ulottu-vuuksien hallitsemisesta sekä kyvystä kehittää työyhteisönsä pal-veluosaamista. Yritykselle passi on eräänlainen laatumittari, kuvaa TAKKin koulutuspäällikkö Armi Hyvönen.

Ensimmäiset Palveluosaajapassit® jaettiin syyskuussa Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin sairaalahuoltajille. Passia on suoritettu myös mm. Veljekset Keskisellä, Crocsin™ sekä TAKKin henkilökunnan parissa. Passi on herättänyt paljon kiinnostusta yritysten keskuudessa.

23

2011

teksti JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA

kuvat VILLE SALMINEN

Rehtorista opetusneuvos

TAKKIN RAVINTOLA-ALAN OPETUS siirtyi syyskuussa uudelle aikakaudelle, kun yksi talon kolmesta opetuskeittiöstä koki täydelli-sen uudistuksen.

Vanhasta keittiöstä ei jäänyt jäljelle kuin seinät ja katto, ja koko laitekanta päivitettiin viimeisimpään, kertoo TAKKin ravintolapuolen koulutuspäällikkö Markku Immonen.

– Perinteisiä paistinpannuja ja uuneja ei uudessa keittiössä näy. Kaikki on tietokoneohjattua – usb-tikku uunin kylkeen, siitä lähde-tään, Immonen kuvaa.

Uudistetun keittiön keskiössä ovat kypsennyskeskukset, Vario Cooking Centerit, joissa eri raaka-aineiden kypsennys, lämmitys ja lämpösäilytys hoituvat tietokoneohjatusti, laitteisiin valmiiksi ohjel-moitujen prosessien ohjaamana.

Kaiken takana on idea siitä, että kokin aikaa vapautuisi ruuan val-mistuksen valvonnasta muihin tehtäviin kuten tuotteiden esivalmis-tukseen, reseptien kehittämiseen ja ruuan esillepanoon.

– Mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen ja laa-jentamiseen ovat rajattomat. Uusi tekniikka voi tukea tätä ja tarjota uusia ideoita, Immonen kuvaa.

TAKK hankki uudet laitteet käyttöönsä eturintamassa, sillä niitä on toistaiseksi käytössä koko Suomessa vain noin 60 kappaletta. Pirkanmaan alueen oppilaitoksista TAKK on ensimmäinen laitteet hankkinut.

TASAVALLAN PRESIDENTTI MYÖNSI yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Martti Santasalolle opetusneuvoksen arvonimen 2. joulukuuta.

Santasalo on toiminut TAKKin rehtorina ja Tampereen Aikuiskoulu-tussäätiön toiminnanjohtajana vuodesta 1996 alkaen.

Arvonimen myöntöperusteena on Santasalon pitkä ja ansiokas ura aikuiskoulutuksen ja sitä ennen työvoimahallinnon tehtävissä. Hän on ansioitunut myös oppikirjojen tekijänä ja opetussuunnitelmatyössä. Lisäksi Santasalo on hoitanut merkittäviä valtakunnallisia luottamus-tehtäviä Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Rehtorit ry:ssä sekä Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitossa.

– Arvonimi on tunnustus sekä itseäni että koko TAKKia kohtaan, Santasalo kommentoi.

USB-tikku uunin kylkeen


Hyvää”TAKKin joukkueet pelasivat puulaakisarjoissa lentopalloa, jolle innostusta syötti 500 markan avustus säätiöltä”, kerrotaan TAKKin pian valmistuvassa historiikissa. Sitaatti kertoo 1980-luvun tunnelmista. Tuolloin perustetun henkilökuntayhdistyksen toiminta jatkuu elinvoimaisena tänäänkin.

henkilöstölle

Kuutamoristeily Näsijärvellä elokuussa.

252525252525252

teksti MIRKKA KOLU | kuvat TAKKin HENKILÖKUNTAYHDISTYKSEN ARKISTO, ISTOCKPHOTO

Järjestyksessään toinen TAKK Open golf -kisa miteltiin elokuussa.

Syyskuussa tehtiin tuttavuutta hevosiin Kaupissa.

Venetsialaisten tunnelmaa marraskuulta.

HENKILÖKUNTAYHDISTYS PERUSTETTIIN 30.10.1986 edis-tämään liikunta-, virkistys- ja opintotoimintaa henkilökunnan keskuu-dessa. Yhdistys juhlisti siis 25-vuotista taivaltaan syksyllä 2011. Irma Vihtilä, tuolloin vielä tyttönimeltään Takkunen, valittiin perustamis-kokouksessa yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

– Yhdistyksen toiminta oli heti aktiivista ja ihmiset oli innolla mukana. Toiminta painottui alussa pääasiassa liikuntaan ja lento-pallojoukkue osallistui jo samana syksynä aikuiskoulutuskeskusten väliseen lentopalloturnaukseen Hollolassa, Irma kertoo.

– Myös Suomi-juoksuun Utsjoelta Helsinkiin osallistuttiin 20–30 juoksijan joukkueilla vuodesta 1987 alkaen, yhteensä kymmenen kertaa.

Ensimmäisissä lentopallokisoissa nykyisistä TAKKilaisista mukana oli Vihtilän lisäksi Anita Sihvonen. Osallistuminen vuoden 1986 turnaukseen toi mukanaan kolmannen sijan naisjoukkueelle ja intoa osallistua tulevinakin vuosina. 500 markan alkupanos tuottikin tulos-ta, sillä TAKKin joukkueet ovat niittäneet menestystä roppakaupalla – alkuun naisjoukkueella ja viime vuodet sekajoukkueella.

– Viimeisin Suomen mestaruus on vuodelta 2011, jonka TAKK voitti sekajoukkueella, lähes jokaisissa kisoissa 25 vuoden aikana mukana ollut Irma muistelee.

LIIKKUEN JA KULTTUURISTA NAUTTIEN

Henkilökuntayhdistyksen vuotta 2011 värittivät lajikokeilut eri liikun-tamuotojen parissa. Toukokuussa tutustuttiin kalliolaskeutumiseen Hikivuorella, syyskuussa ratsastettiin Kaupissa ja elokuussa miteltiin TAKK Open golf -kisan merkeissä Nokialla. Henkilöstö harrasti aktii-visesti myös joogan ja salibandyn parissa.

Kulttuurinnälkäisille TAKKilaisille iloa toivat teatteri-illat sekä yh-distyksen kausiliput Tampereen Filharmonian konsertteihin. Elokuussa tunnelmoitiin perinteikkäällä kuutamoristeilyllä Näsijärvellä ja pikku-joulujen virkaa toimittivat marraskuussa järjestetyt venetsialaiset.

Kurkistus 25 vuoden taakse kertoo hyvin samanlaista tarinaa. En-simmäisinä toimintavuosinaan yhdistys järjesti mm. ruotsinristeilyn, pilkkikisat, tennisturnauksen, lasketteluretkiä Ellivuoreen sekä kevät-karkelot. TAKKin johtokuntaakin osallistettiin, kun se sai henkilökun-tayhdistykseltä haasteen hiihtoviestiin.

– Virkistystoiminnan rooli on ollut merkittävä työstä palautumi-sessa kaikkien näiden vuosien aikana. Kiitos siitä kuuluu henkilökun-tayhdistyksen aktiiviselle väelle, mutta myös säätiölle, joka kanavoi rahaa henkilökuntayhdistykselle, henkilöstöpäällikkö Maria-Liisa Korolainen kiittelee.

OPPIA IKÄ KAIKKI

Virkistystoiminnan ohella ei sovi unohtaa osaamisen kehittämisen merkitystä työssä viihtymisessä. Tähänkin TAKKissa halutaan luon-nollisesti panostaa.

– Koulutamme henkilöstöä systemaattisesti. Uutena menetelmä-nä olemme ottaneet käyttöön kollegavalmennuksen, jossa osaamista jaetaan ikään kuin vierihoitona. Haasteiden parissa painiva saa apuja asiantuntevalta kollegaltaan saman pöydän äärellä, Korolainen mai-nitsee.

– Kollegavalmennuksella on pyritty parantamaan henkilöstön tie-to- ja viestintätekniikan taitoja. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä, ja jatkossa menetelmää tullaan laajentamaan esimerkiksi pedagogiikan alueelle.


Talousluvut2011

Henkilöstömäärät 2004-2011

Tutkintosuoritukset vuosina 2004-2011

27

2009 2010

Liikevaihto 2011 27,3 milj. €

Liikevaihdon jakauma 2011

Opiskelijamäärät 2004–2011


TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15, 33821 Tampere, 03 2361 111 www.takk.fi

takk vuosikertomus 2011

Documents