www.helsinki.fi/yliopisto

Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

29.9.2015

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos 1

Täytyykö aikuisen juoda maitoa? Valion 110-v. seminaari

29.9.2015 2

www.helsinki.fi/yliopisto

D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv)

3

0

5

10

15

20

25

2007 2012 2007 2012

Ruoka Vit.lisät

Miehet Naiset

µg/pv

60 %

saannista:

THL: Finravinto 2007 ja 2012

Suositus

v. 2012

0

20

40

60

80

100

1926

1931

1936

1941

1946

1951

1956

1961

1963

1964

1970

%

Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta

Suomessa vuosina 1926—1970 koko väestöä

koskeneiden tutkimusten mukaan

Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede)

Elintavat ja niiden muutokset

Rasva

Proteiini

Hiilihydraatti

0

100

2012

29.9.2015 5

29.9.2015 6

Riski pienenee (RR<1) Ei näyttöä Riski suurenee (RR>1)

Kertatyydyttymätön

rasva

Välimeren dieetti

Pähkinät

Kala, kalarasvat

Täysjyvävilja

Vihannekset ja hedelmät

Kuitu

Rasvan kokonaissaanti

Tyydyttynyt rasva

Monityydyttymätön

rasva

Länsimainen ruokavalio

Liha

Kananmuna

Maito

Transrasva

Glykemiaindeksi

Glykemiakuorma

Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin

merkitys sydänsairauksien riskille

seurantatutkimuksissa (meta-analyysi ajalta

1950—2007)

Mente ym. Arch Intern Med 2009;169:659-69

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Vaara-

suhde

De Souza ym. BMJ 2015;351:h3978

Kokonais-

kuolleisuus

Kuolleisuus

sydämen ja

verenkierron

sairauteen

Sepelvaltimo-

tauti, yht. Aivo-

infarkti

T2D

Sepelvaltimo-

tautikuolleisuus

Tyydyttyneen rasvan saannin (itsenäinen) yhteys sairauksiin

pitkittäisissä väestötutkimuksissa meta-analyysin mukaan

Tyydyttynyt rasva ja sairastavuus/kuolleisuus

29.9.2015 8

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Vaara-

suhde

Mikä väestöseurantatutkimusten (11 kpl) mukaan on ennuste sydän- ja

verisuonisairauksista, kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva

vaihdetaan monityydyttymättömään (PUFA) tai hiilihydraatteihin (HH)?

Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32

PUFA

HH

PUFA

HH

Sydän-

tapahtumat

Sydän-

kuolemat

Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle?

29.9.2015 10

PUFA ↔ SFA satunnaistetuissa tutkimuksissa

aMozaffarian D, Micha R, Wallace S. PLoS Med 2010;7:e1000252

bSkeaff CM, Miller J. Ann Nutr Metab. 2009;55:173–201

• 8 interventiota, joissa on tutkittu sairastuvuutta ja/tai

kuolleisuutta

• Korkea SFA n. 15 E%, matala hieman alle 10 E%

• Analysoitu kahdessa meta-analyysissä

• SVT kuolleisuus RR = 0,81; 95% CI: 0,70—0,95a

• SVT kuolleisuus RR = 0,84; 95% CI: 0,62—1,12b

• SVT tapahtumat RR = 0,83; 95% CI: 0,69—1,00b

• Vahvempi suojavaikutus, jos analysoidaan vain ne

tutkimukset, joissa PUFA-dieetti alensi veren

kolesterolipitoisuuttab

• Huom! Alkuperäistutkimukset enimmäkseen vanhoja ja

niissä oli useita metodisia ongelmia

29.9.2015 11

Havaintoja rasvasta ja terveydestä (pääasiassa SVT, T2D, kuolleisuus)

tuoreiden katsausten mukaan

Rasva kokonaissaanti ei ole yhteydessä

terveyteen

Schwab ym. 2014; Schwingshack &

Hoffman: Lipids Health Dis 2013;

Tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä

yhteyttä (vaikutusta) terveyteen

DeSouza et al. BMJ 2015; Chowdhury

ym. Ann Intern Med 2014; Schwab

ym. 2014; Siri-Tarino ym. Am J Clin

Nutr 2010

Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen

tyydyttymättömään edistää terveyttä,

mutta vaihto hiilihydraatteihin ei

Sanders: Proc Nutr Soc 2014; Schwab

ym. 2014; Schwingshack & Hoffman:

Lipids Health Dis 2014 ;Hooper ym.:

Cochrane Database Syst Rev 2012

Yksittäisten rasvahappojen yhteys

terveyteen vaihtelee (myös esim.

tyydyttyneiden välillä)

Forouhi ym.: Lancet Diabet

Endocrinol 2014

Liha saattaa olla tyydyttyneen rasvan

lähteenä maitovalmisteita haitallisempi

Chen ym.: 2014; O’Sullivan ym.: Am

J Publ Health 2013; Micha ym.: Curr

Atheroscler Rep 2012

Juusto on voita edullisempi

kolesterolimetabolian kannalta

Huth & Park: Adv Nutr 2012; de

Goede ym. Nutr Rev 2015

29.9.2015 12

Proteiini kokonaissaanti ja aikuisten

terveys: ei näyttöä yhteydestä

Pedersen ym. Food & Nutr Res 2013

• kokonaiskuolleisuus

• syöpäkuolleisuus

• syöpäsairastuvuus

• sydäntautisairastuvuus

• luuston terveys

• painonhallinta

• kehon koostumus

• munuaisten toiminta

29.9.2015 13

Vaste Altiste Näyttö

Sydäntauti-

kuolleisuus

Kasviproteiinit Mahdollinen käänteinen

Verenpaine Kasviproteiinit Mahdollinen käänteinen

LDL-kolesteroli Soijaproteiini Todennäköinen käänteinen

Kokonais-

kuolleisuus

Runsaasti eläin-

proteiinia ja –rasvaa

sisältävä ruokavalio

Mahdollinen suora yhteys

Tyypin 2

diabetes

Runsaasti eläin-

proteiinia ja –rasvaa

sisältävä ruokavalio

Mahdollinen suora yhteys

Proteiini ja aikuisten terveys

Pedersen ym. Food & Nutr Res 2013

Eläinpohjainen ruokavalio

Vähän HH Paljon HH

Kasvispohjainen ruokavalio

Vähän HH Paljon HH

Hiilihydraatteja

, % energiasta 35 60 40 54

Tyydyttynyt

rasva, g/pv 57 24 26 23

Monityydyt-

tymätön rasva,

g/pv

14 12 18 10

Täysjyvävilja,

g/pv 13 36 21 18

Kuolleisuus,

riskisuhde 1,31

(1,14-1,44)

1 0,81

(0,74-0,89)

1

Fung ym. Ann Intern Med. 2010;153:289-298.

Eläin- ja kasvipohjaisen ruokavalion hiilihydraattien (HH) määrän

yhteys kuolleisuuteen 44 548 miehellä 20 vuoden seurannassa.

”Vähän” tarkoittaa alinta 10 %, ”paljon” taas on ylin 10 %.

0 20 40 60 80 100

Kala

Siipikarja

Liha

Maitovalm.

Maito

Täysjyvä

Hedelmät

Vihannekset

vähentää EOS lisää

Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D,

lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn

ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa.

Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741–762

Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet

0 10 20 30

Kuitupitoiset ruoat

Vaalea vilja

Peruna

Liha

Maitovalm.

Sokeripitoiset

Terv. ruokavalio

lihottaa EOS suojaa

Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset,

jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön

ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa.

Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012

Ruoka-aineryhmät ja lihomisen riski

29.9.2015 17

17

-0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1

Painonmuutos (kg) 4 vuoden aikana arvioituna yhtä annosta

kohti. Nurses Health Study 1986-2006, n=50 422

Mozaffarian ym. NEJM 2011;364:2392-404

Perunalastut

(Ransk.) perunat

Lihavalmisteet

Voi

Punainen liha

Makeiset

Virvoitusjuomat

Vaalea vilja

Täysjyvävilja

Pähkinät

Hedelmät

Jogurtti

29.9.2015 18

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1

1,1

0 100 200 300 400 500 600

Maitovalmisteet ja tyypin 2 diabetes

Maitovalmisteiden käytön (g/pv) yhteys tyypin 2 diabeteksen riskiin

pitkittäisten väestötutkimusten mukaan meta-analyysissä.

Gao ym. PLOS ONE 2013; 8: e73965

RR

29.9.2015 19

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1

1,1

0 1 2 3 4 5 6

Maitovalmisteet, kahvi, liikunta ja

tyypin 2 diabetes

Maitovalmisteiden käytön (100 g/pv), kahvin (kuppia/pv) ja liikunnan

(h/vk) yhteys tyypin 2 diabeteksen riskiin pitkittäisten

väestötutkimusten mukaan meta-analyysissä.

Gao ym. PLOS ONE 2013; 8: e73965, Aune et al. Eur J Epidemiol

2015; 30:529–42, Ding ym. Diabetes Care 2014;37:569-86

Maitovalmisteet

Vähärasv. maitovalm.

Liikunta

Kahvi

RR

0,6

0,7

0,8

0,9

1

1,1

1,2

Vaara-

suhde

Vähärasvaisten ja rasvaisten maitotaloustuotteiden käytön yhteys

aivoverenkiertohäiriöiden riskiin ruotsalaisilla miehillä (n=74 961, 10 v.

seuranta) käytön mukaisissa viidenneksissä (alin = referenssi = riski 1).

Vakiointi: mm. ikä, tupakointi, alkoholi, liikunta, sairauksien historia,

ruoka-aineryhmien käyttö, muiden maitovalmisteiden käyttö.

Larson ym. Stroke 2012;43:1775-80

2.

Rasvattomat Rasvaiset

Maitovalmisteet ja aivoverenkiertohäiriöt

3. 4. 5. 2. 3. 4. 5.

29.9.2015 21

Maitovalmisteet vs. sydämen ja veren-

kierron sairaudet väestötutkimuksissa

aSoedamah-Muthu SS ym. Am J Clin Nutr 2011;93:158–71

bGibson RA ym. Br J Nutr 2009; 102: 1267–75

• Meta-analyysi, 4 tutkimusta (2 x UK, Hollanti, Kreikka):

maito vs. SVT: RR (per 2 dl) = 0,94 (95% CI 0,89—0,99)a

• Maitovalmisteet vs. SVT: ei näyttöä yhteydestä

systemaattisissa katsauksissa/meta-analyyseissäa,b

• Maitovalmisteet ovat tyydyttyneen rasvan lähteitä – miksi

ei näyttöä yhteydestä SVT riskiin?

• Vaikutus verenpaineeseen ja valtimoihin (Ca? K? P? Muu?)

• Vaikutus matala-asteiseen tulehdukseen (heraproteiini?)

• Vaikutus suolistomikrobeihin (erit. fermentoidut)?

• Yhteys muuhun ruokavalioon?

• Huom! Lihavalmisteissa mm. natriumia ja

lisäainefosfaattia terveysmerkitys?

29.9.2015 22

Proteiinien tarve urheilussa

29.9.2015 23

Stuart M. Phillips. Dietary protein requirements and

adaptive advantages in athletes.

British Journal of Nutrition 2012; 108: S158–S167

• Emerging dietary guidelines for protein [in athletes] are in the range

of 1·2–1·6 g kg/d.

• In the absence of evidence that suggests higher intakes are

beneficial, it is not yet possible to say that protein intakes higher

than those suggested will be beneficial.

• What appears to be critical is that the timing of ingestion is very

important. Protein should be consumed early during the post-

exercise recovery phase (i.e., immediately to 2 h after exercise).

• The high quality protein dose that appears to maximally stimulate

muscle protein synthesis is close to 20–25 g, above which protein

synthesis is not additionally stimulated but increases in amino acid

oxidation and urea synthesis may result.

29.9.2015 24

29.9.2015 25

Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön

nimi / Esityksen nimi