TTAALLKKOOOOTTUUUUTTTTII11//22000099

2

Talkootuutti 1/2009

SSIISSÄÄLLLLYYSS::

Tietotaitotalkoilla kanava tiedonvälitykselle..................................................................................................................3Tiedot ja taidot kaikille -Tietotaitotalkoidentaustaa..............................................................................................................................................................................3

Tietoa talkootapahtumasta...........................................................................................................................................4-5-Mitä se maksaa?-Mitä pitää osata?-Missä sen voi järjestää?-Kuka auttaa?-Mitä hyötyä on esimerkiksi julkaisutalkoista?-Miksi juuri talkoilla?-Yhdessä tehden kaikki käy helpommin

Talkoomalli 1..................................................................................................................................................................6

-Kello 12 - kello 12, yön yli -malli

Talkoomalli 2..................................................................................................................................................................7

-Kello 9-12 kahden työpäivän malli

Talkoomalli 3..................................................................................................................................................................8

-Kello 9:00-22:00, pitkän päivän malli

Yhdessä lehteä tekemään..........................................................................................................................................9-12-käsikirjoitus Suvilahden kylän talkoista

Ennentalkoita...........................................................................................................................................................................13Talkoopaketin sisältö....................................................................................................................................................13Näin talkoot etenevät....................................................................................................................................................14Ilmaisohjelmatkäyttöön.........................................................................................................................................................................14

Ruoka kulttuurisena tekijänä talkoitasyventämässä.................................................................................................................................................................15Tietotekniikkaa käytetään myös ruoan valmistuksessa...............................................................................................15Ruoka-aineet tilataan ja ostetaan mahdollisuuksien mukaan lähituottajilta...............................................................15

Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjenviestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnällisetkäytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen.Projektin rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

! !

3

Talkootuutti 1/2009

Tietotekniset taidot voidaan jakaa seuraaviin tasoihin:-perusosaaminen (esim. pankkiasiat, sähköposti)-luonteva osaaminen (esim. power point, keskustelu verkossa, blogit, nettipuhelut)-luova osaaminen (esim. oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla)-ymmärrys verkon merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista(esim. verkkoidentiteetti, tietosuoja, yhteiskunnan rakenteet, kauppapaikat).

Kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyäverkkoihin, tekniikan käytön osaamista, ymmärrystä ja motivaatiota. Tietotaitotalkoiden tavoitteena onparantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt.

Tietotaitotalkoissa tehdään yhdessä yhteisön tarvitsema tuote. Esimerkiksi julkaisu, jäsenkirje,kuvakooste, nettisivusto, näytelmän videointi, historiikki, kuunnelma tai haastattelu, ja tallennetaantuote yhteisille nettisivuille.

Tietotaitotalkoot-hanke antaa resurssit, kuten ohjelmat, ohjaajat, serverin, materiaalit, tuotteistaatoimintamallin ja kouluttaa ohjaajat. Hankkeen aikana nettiin luodaan sivut, joissa tuotteet säilytetään,ja jotka sisältävät ohjaavaa materiaalia.

!

TTIIEETTOOTTAAIITTOOTTAALLKKOOIILLLLAA KKAANNAAVVAATTIIEEDDOONNVVÄÄLLIITTYYKKSSEELLLLEE

Ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätök-sentekoon ja toimintaan kansalaisjärjestöjen kaut-ta. Voidakseen osallistua täysipainoisesti tar-vitsevat sekä yhteisöt että niiden yksittäiset jäse-net viestinnällisiä tietoja ja taitoja. Tietotai-totalkoot on tapa parantaa kansalaisjärjestöjen jayhdistysten viestinnällisiä taitoja.

Tietotaitotalkoista on tehty vuoteen 2011 kestävähanke, jolle on haettu ja saatu rahoitusta Euroo-pan sosiaalirahastolta. Tämä tarkoittaa, että hank-keen rahoituksesta noin puolet tulee EuroopanUnionilta ja puolet opetusministeriöltä. Talkoota-pahtumat ovat niitä tilaaville organisaatioille pää-sääntöisesti maksuttomia (talkoolaiset maksavatmahdollisen majoituksen itse). Talkoot kuuluvat

TTIIEEDDOOTT JJAA TTAAIIDDOOTT KKAAIIKKIILLLLEE-Tietotaitotalkoiden taustaa

Manner-Suomen ESR-ohjelmaan ja niitä hallin-noi Lapin lääninhallitus.

Talkoiden hakijaorganisaationa on Tietotek-niikan liitto ry, joka hoitaa yhteydet Lapinlääninhallitukseen ja EU:hun. Talkoiden kump-paneina, osatoteuttajina ja taustaorganisaatioinaovat seuraavat järjestöt ja yritykset: OtavanOpisto, Maaseudun Sivistysliitto, Vapaan Sivis-tystyön yhteisjärjestö, Suomen eOppimiskeskus,Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Lions-Liiton N-piiri, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Viestintä-kasvatuksen seura, Helsingin TyöväenopistonOpistolaisyhdistys, EKES-Yrityspalvelut, eCredoOy, TeliaSonera Oyj.

4

Talkootuutti 1/2009

MMIITTÄÄ SSEE MMAAKKSSAAAA??

Yhteisö saa talkootapahtuman parhaassa tapauk-sessa lähes ilmaiseksi. Hanke vastaa kouluttajienkustannuksista, laite- ja tilavuokrista ja ruoka-kustannuksista. Talkoisiin osallistuvat ihmiseteivät maksa osallistumisestaan mitään, mutta jou-tuvat antamaan tiedon osallistumispäivänsä pal-kasta hankkeelle. Nämä palkkatiedot kootaan janiistä kertyy laskennallista ”summaa” hankkeelle,mutta rahaa ei liikutella.

MMIISSSSÄÄ SSEENN VVOOIIJJÄÄRRJJEESSTTÄÄÄÄ??

Tietotaitotalkoot onnistuvat lähes missä tahansa.Muutama perusasia pitää kuitenkin olla kun-nossa: Tarvitaan riittävästi pöytiä ja tuoleja, ettäpystytään työskentelemään. Sähköä pitää olla, jamielellään tietokoneita sekä verkkoyhteys. Elleikoneita ja yhteyttä ole, talkoojärjestäjät tuovatniitä mukanaan, tai ne vuokrataan. Julkaisu-talkoissa myös kopiokone on tarpeen.

Tärkeä asia talkoiden onnistumisen kannalta onyhdessä tehtävä ruoka. Tarvitaan siis mah-dollisuus valmistaa ruokaa koko porukalle eli lie-si ja uuni, ruoanvalmistusastiat ja mielelläänmyös ruokailuastiat. Tosin talkoolaiset voivattuoda tullessaan omat astiansa hätätilassa, muttaparempi olisi, jos astiat olisivat valmiina.

Jos talkoot kestävät puolesta päivästä seu-raavaan päivään, tarvitaan majoitustilaa. Se voiolla joko talkoopaikalla tai lähettyvillä, esimer-kiksi leirikeskus, koulu tai muu vastaava.

KKUUKKAA AAUUTTTTAAAA??

Tietotaitotalkoissa on aina mukana kaksi luotsia, jotka tuovat tapahtumaan mukanaan ohjelmistoja jaosaamista aina sen mukaan, mitä talkoissa aiotaan tehdä. He katsovat talkoolaisten kanssa, mitentalkoissa käytössä olevia laitteita voidaan parhaiten hyödyntää ja soveltaa talkootehtävään. Heidät onkoulutettu pitämään langat käsissään, he pystyvät luovalla tavalla ja yhdessä talkoolaisten kanssakäyttämään ohjelmistoja ja laitteita, he neuvovat ja opastavat talkoolaisia ja huolehtivat, ettätapahtuma pysyy aikataulussa.

Luotsien tehtävänä ei ole vastata tuotteen eli julkaisun, videon, äänitteen tai nettisivujen sisällöistä tainiiden ideoinnista, eikä myöskään tehdä tuotetta valmiiksi, vaan he toimivat tukena ja apuna, kuntalkoot tilanneen yhteisön jäsenet itse tekevät tuotteen alusta loppuun.

TTIIEETTOOAA TTAALLKKOOOOTTAAPPAAHHTTUUMMAASSTTAA

MMIITTÄÄ PPIITTÄÄÄÄ OOSSAATTAA??

Talkoihin tulijalle on tärkeintä avoin ja iloinenmieli ja halu tehdä yhdessä jotain uutta oman yh-teisön hyväksi. Tietotekniikan taitoja ei edelly-tetä, niitä opitaan yhdessä tekemisen kautta. Moti-vaatio oman yhteisön kehittämiseen on hyvä aputalkootapahtuman onnistumiseksi. Talkoissa löy-tyy jokaiselle innostavaa tekemistä, ja jokaisenosaamiselle on kysyntää.

Ideointia aamukahvin ääressä.

5

Talkootuutti 1/2009

Kaatuvatko yhdistyksen tiedotusasiat yhden ihmi-sen niskaan? Innostuisivatko jäsenet tekemään yh-dessä lehteä, historiikkia tai muuta julkaisua, joskerran tehtäisiin porukalla malliksi sellainen? Pi-dettäisiin talkoot, joissa tuloksena olisi yhdis-tyksen tarvitsema julkaisu?

Talkoilla tekeminen on yhteisöllinen tapahtuma,jossa jokaiselle riittää tekemistä. Julkaisun teke-minen on prosessi, jossa ideoidaan, kootaanaineistoa, kirjoitetaan tekstiä ja otetaan kuvia,muokataan eli editoidaan aineisto johonkinmuotoon, julkaistaan ja jaetaan se. Sen sijaan ettäkoko jutun tekisi yksi tai pari ihmistä yksinään,se voidaan tehdä yhdessä ja jakaa tällä tavallasekä vastuuta että osaamista.

Talkoot ovat vanha yhteistoiminnan muoto, muttaedelleen hyvin käyttökelpoinen. Lopputulokseksisaadaan konkreettinen tuote, yhdistyksen tarvit-sema lehti, jäsenkirje, historiikki tai muis-telmakooste. Samalla jäsenet oppivat tuntemaantoisensa paremmin ja he oppivat uusia taitoja.Talkoissa on myös hauskaa ja tunnelmallista, sil-lä yhdessä tehdään myös talkooruoka ja -kahvit.Näin lisääntyy yhteisöllisyys.

MMIITTÄÄ HHYYÖÖTTYYÄÄ OONNEESSIIMMEERRKKIIKKSSIIJJUULLKKAAIISSUUTTAALLKKOOIISSTTAA??

MMIIKKSSII JJUUUURRII TTAALLKKOOIILLLLAA??

Talkoilla tekeminen on perinteinen suomalainenyhteistyön muoto, jossa yhdessä tehden, pal-kattomasti, saadaan aikaan jotakin. Talkoissa onoleellista yhteisöllisyys. Myös yhdessä syö-minen kuuluu talkoisiin.

Talkoisiin voivat osallistua kaikki. Osaavammatauttavat ja neuvovat niitä, jotka eivät osaa, jatehtävät jaetaan niin, että jokaiselle riittää moti-voivaa tekemistä. Jokaisen työ on lopputuloksenkannalta tärkeää. Talkoissa tärkeää on myön-teinen ja innostunut ilmapiiri, ja kaikki tun-temus vastuusta työn valmiiksi saamisesta. Tal-koissa viivytään loppuun asti ja nautitaan yh-dessä työn tuloksista, joskus myös kehutaanmuita ja itseä.

Tietotaitotalkoissa noudatetaan talkootyön par-haita perinteitä. Valmiiksi saaminen on kaikkientavoitteena, kaikki auttavat toisiaan, osaavam-mat neuvovat ja jokaisen työ on tärkeä. Tal-koiden päätteeksi on valmiina tuote, josta kokojoukko nauttii yhdessä päätöskahvien tai muunherkutteluhetken lomassa.

Kuinka monta kertaa on tullut mieleesi, että olisipa kiva, jos kaikki tietäisivät tästä? Tai että olisinpakuullut asiasta aiemmin? Tästä aiheesta olisi mukava kuulla muidenkin mielipiteitä. Kukahan se uusijäsen on? Yksin ei vaan ehdi eikä muista kirjoittaa muille. Aloittaminenkin on vaikeaa.

Tähän ongelmaan on oiva ratkaisu: tehdään lehti yhdessä talkoilla! Tehdään talkoista hauskatapahtuma. Istutaan alas, kirjoitetaan, kuvataan, äänitetään, keskustellaan tuotteesta ja kommentoidaantoisten ajatuksia. Tuodaan mukana omia kuvia, ideoita ja ajatuksia. Kootaan kaikki yhdessä tuotteeksi:lehdeksi, sivustoksi, videoksi tai audioksi.

Siinähän se on koko idea: miten saadaan tuote aikaiseksi: tekemällä se yhdessä!

Tuotetaan yhdessä tehden haluttu tuote, joka on sitten talkootapahtuman päätteeksi kaikkien saatavilla.

Tarvitaan vain hyvät ohjelmat ja oppaat, kuinka ohjelmia käytetään. Tarvitaan joku, joka kokoaalangat yhteen ja organisoi tapahtumaa. Taustalle tarvitaan malli, minkä mukaan edetään. Ensimmäistentalkoiden jälkeen onkin malli jo mielessä ja tekeminen on entistä helpompaa ja hauskempaa.

YYHHDDEESSSSÄÄ TTEEHHDDEENN KKAAIIKKKKII KKÄÄYY HHEELLPPOOMMMMIINN

6

Talkootuutti 1/2009

Video

Klo 12.30ruvetaan ideoimaan käsi-kirjoitusta.

Klo 13.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: kuvaa-mista, äänitarkkailua,näyttelemistä, ohjaamis-ta, puvustusta, lavastus-ta. Tehtäviä vaihdetaanja kierrätetään.

Huom! Samalla suunni-tellaan ruokailu: lounas,päivällinen sekä aamu-että iltapala.

Etsitään rekvisiitat, luo-daan tarpeellinen ku-vausympäristö, ja aloite-taan kuvaaminen.

Audio/äänituotanto

Klo 12.30ruvetaan ideoimaan käsi-kirjoitusta, (historiallisiahaastatteluja, paneelikes-kusteluja ajankohtaisistaaiheista, kuunnelma).

Klo 13.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: äänitys-tä, äänitarkkailua, näyt-telemistä, ohjaamista, mu-siikkia, ääniefektejä ym.Tehtäviä vaihdetaan jakierrätetään.

Huom! Samalla suunni-tellaan päivällinen, ilta-ja aamupala.

Luodaan tarpeellinenäänitysympäristö (mikro-fonipaikat, kaiku, häi-riöttömyys), ja aloitetaannauhoitus.

Editointi ja taltiointi.

Yhteisen tuotoksen kat-selu ja kevyt lounas klo11.30.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Editointi ja taltiointi, net-tisivun taustoitus (kuvatja teksti).

Yhteisen tuotoksen kuun-telu ja kevyt lounas klo11.30.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Nettisivujen teko jatkuu.

Nettisivujen julkaisemi-nen ja katselu, ja kevytlounas klo 11.30.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Julkaisun teko jatkuu.

Monistus ja lukeminenja kevyt lounas klo11.30.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Klo 12 kokoonnutaan kahville, jonka aikana kerrotaan perusasioita tekemisenmeiningistä: valmiiksi saaminen, yhdessä tekeminen, talkoot, hauskaa...

MMAALLLLII 11::

Ilta: Ruokailu sovitetaan aikatauluun. Jatketaan työtä noin klo 20:een tai sen mukaan,mitä jaksetaan. (Sauna), iltapala. Aamu: Aamupala sovitun aikataulun mukaan.

Kello 12 - kello 12, yön yli -malli

Nettisivut

Klo 12.30ruvetaan ideoimaan ”kä-sikirjoitusta” fläppitau-lulla, taustaa (yhteisöntavoite, toiminta-ajatus,arvot), ajankohtaista, yh-teystiedot, kuvia, äänit-teitä, esitelmiä, pasi-anssilinkkejä, mietelau-seita, blogeja, kalente-ria, äänestyksiä.

Keskustellaanjulkisuusnäkökulmasta.

Klo 14.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: tutus-tutaan mallisivuihin.

Tuotetaan tekstiä,kuvia, kirjoitetaan blo-gia. Tehtäviä vaih-detaan ja kierrätetään.

Huom! Samalla suunni-tellaan lounaat, ilta- jaaamupalat.

17.00Tehdään sivujen linkit,ja siirretään aineistoa,Videotykki päällä.

Julkaisu

Klo 12.30ruvetaan ideoimaan si-sältöä fläppitaululla (his-toriikki, lehti, toiminta-kertomus, -suunnitelma,artikkelikokoelma).

Klo 13.30ryhdytään kirjoittamaantekstejä, tuottamaan ku-via (kuvaamalla, skan-naamalla, piirtämällä).Etsitään taustatiedot: yh-teystiedot. Haastatel-laan, esim puhelimella.

Huom! Samalla suunni-tellaan päivällinen, ilta-ja aamupala.

17.00Luodaan taittopohjatscribuksella, ja ryhdy-tään siirtämään aineis-toa, joko niin, ettäkukin taittaa omallakoneellaan omat sivun-sa ja/tai käytetään vi-deotykkiä ja yhtä tait-toa. Videotykki kiinnitaittokoneessa, jottakaikki pystyvät seuraa-maan taittoa.

7

Talkootuutti 1/2009

MMAALLLLII 22::

Video

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan kä-sikirjoitusta

Klo 10.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: kuvaa-mista, äänitarkkailua,näyttelemistä, ohjaamis-ta, puvustusta, lavastus-ta ym. Tehtäviä vaihde-taan ja kierrätetään, teh-dään yhdessä koko ajan.

Huom! Samalla suunni-tellaa lounaat ja kahvit.

Etsitään rekvisiitat, luo-daan tarpeellinen ku-vausympäristö ja aloite-taan kuvaaminen.

Ruokailut sovitetaan ai-katauluun.

Jatketaan kuvaamistanoin klo 16:een. Mah-dollista jatkaa seuraava-na päivänä.

Editointi aloitetaan aa-mulla tai heti kuvaa-misen valmistuttua, vii-meistään lounaalta.

Taltiointi.

Yhteisen tuotoksen kat-selu ja kahvi klo 15.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kukahoitaa?)

2.päivä: Klo 9 kokoonnutaan kahville, jonka aikana katsotaan mitä edellisenä päivänätai kerralla saatiin aikaiseksi ja sovitaan jatkosta.

Audio/äänituotos

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan käsi-kirjoitusta (historiallisiahaastatteluja, paneelikes-kusteluja ajankohtaisistaaiheista, kuunnelmia).

Klo 10.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: äänitys-tä, äänitarkkailua, näytte-lemistä, ohjaamista, mu-siikkia, ääniefektejä.Tehtäviä vaihdetaan jakierrätetään, tehdään yh-dessä koko ajan.

Huom! Samalla suunni-tellaan lounaat ja kahvit.

Luodaan äänitysympäris-tö (mikrofonipaikat, kai-ku, häiriöttömyys) jaaloitetaan nauhoitus.

Ruokailu sovitetaan ai-katauluun.

Jatketaan nauhoitustanoin klo 16:een.

Editointi ja taltiointi net-tiin

Sivuille juttuun taustoi-tus, mistä äänitiedostokertoo, ja kuvat.

Lounas sopivaan aikaan.

Jälkihoito (ekortti, teksti-viesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Nettisivut

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan ”kä-sikirjoitusta”, fläppitau-lulla, taustaa (yhteisöntavoite, toiminta-ajatus,arvot), ajankohtaista,keskustelua, yhteystie-dot, kuvia, äänitteitä,esitelmiä, tapahtumienkuvausta, tietokilpailuja,pasianssilinkkejä, miete-lauseita, blogeja, kalen-teri, nettiäänestykset, jne.Keskustellaan julkisuus-näkökulmasta.

Huom! Samalla suunni-tellaan lounaat ja kahvit.

Klo 13.00tutustutaan mallisivuihinja aloitetaan tuotta-minen. Tehtäviä vaihde-taan ja kierrätetään,

Luodaan valikkopohjat,ja ryhdytään siirtämäänaineistoa. Jatketaan työ-tä noin klo 16:een.

Julkaisu

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan si-sältöä fläppitaululla(historiikki, lehti, toi-mintakertomus, toimin-tasuunnitelma, artikkeli-kokoelma, jäsentiedote,matkakertomus, semi-naarikooste).

Huom! Samalla suunni-tellaan lounaat ja kahvit.

Klo 10.30ryhdytään kirjoittamaantekstejä, tuottamaan ku-via (kuvaamalla, skan-naamalla, netistä, piir-tämällä jne).

Etsitään taustatiedot:yhteystiedot jne.

Tehdään haastattelut,esim. puhelimella.

Jatketaan työtä noin klo16:een.

Nettisivujen teko jat-kuu.

Nettisivujen julkaise-minen, katselu ja ilta-päiväkahvi kello 15.30.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kukahoitaa?)

Luodaan taittopohjatscribuksella. 1.kukintaittaa omalla koneel-laan omat sivunsa, 2.käytetään videotykkiäja yhtä taittokonetta.

Kopiointi, lukeminen jakahvit kello 15.30.

Jälkihoito (ekortti, teks-tiviesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Kello 9-16, kahden työpäivän malli1. päivä: Klo 9 kokoonnutaan kahville ja sämpylä/pulla, jonka aikana kerrotaan perus-asioita tekemisen meiningistä: valmiiksi saaminen, yhdessä tekeminen, talkoot, hauskaa...

8

Talkootuutti 1/2009

MMAALLLLII 33::Klo 9 kokoonnutaan kahville, jonka aikana kerrotaan perusasioita tekemisen meiningistä: valmiiksisaaminen, yhdessä tekeminen, talkoot, hauskaa...

Yhteisen tuotoksen tarkastelu ja iltapala klo 21.30. Aplodit teille kaikille!

Video

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan käsi-kirjoitusta

Klo 10.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: kuvaa-mista, äänitarkkailua,näyttelemistä, ohjaamis-ta, puvustusta ja lavas-tusta. Tehtäviä vaihde-taan ja kierrätetään.

Huom! Samalla suunni-tellaan ruoat.

Etsitään rekvisiitat, luo-daan tarpeellinen kuva-usympäristö ja aloite-taan kuvaaminen.

Ruokailu sovitetaan aika-tauluun.

Jatketaan kuvaamistanoin klo 17:ään.

Editointi ja taltiointi.

Jälkihoito (ekortti, teksti-viesti, blogi? Kuka hoi-taa?)

Audio/äänituote

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan kä-sikirjoitusta (historial-lisia haastatteluja, pa-neelikeskusteluja ajan-kohtaisista aiheista.

Klo 10.30ryhdytään suunnittele-maan toteutusta: ääni-tystä, äänitarkkailua,näyttelemistä, ohjaamis-ta, musiikkia, ääniefek-tejä. Tehtäviä vaihdel-laan.

Huom! Samalla suunni-tellaan ruokailu.

Luodaan tarpeellinenäänitysympäristö (mik-rofonipaikat, kaiku, häi-riöttömyys) ja aloite-taan nauhoitus.

Ruokailu sovitetaan ai-katauluun.

Jatketaan nauhoitustanoin klo 16:een.

Editointi ja taltiointinettiin.

Nettisivun taustoitus(kuvat ja teksti tehdys-tä äänitteestä).

Sovitaan jälkihoidosta(ekortti, tekstiviesti, blo-gi? Kuka hoitaa?)

Nettisivut

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan”käsikirjoitusta” fläp-pitaululla (esim. taus-taa, yhteisön tavoite,toiminta-ajatus, arvot),ajankohtaista, keskuste-lua, yhteystiedot, ku-via, äänitteitä, esitel-miä, tapahtumien kuva-usta, tietokilpailuja, pa-sianssilinkkejä, päivänmietelauseita, blogeja,kalenteri, nettiäänestyk-siä jne.)

Keskustellaanjulkisuusnäkökulmastajne.

Klo 10.30tutustutaan mallisivui-hin. Huom! Samallasuunnitellaan ruokailut.

Ruvetaan tuottamaantekstiä, kuvia, kirjoite-taan ensimmäiset blo-git. Tehtäviä vaihde-taan ja kierrätetään,tehdään yhdessä kokoajan. Ruokailu sovite-taan aikatauluun.

Luodaan nettisivujenpohjat. Ryhdytään siir-tämään aineistoja. Jat-ketaan työtä noin klo21.30:een.

Sovitaan jälkihoidosta(ekortti, tekstiviesti,blogi? Kuka hoitaa?)

Julkaisu

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan si-sältöä fläppitaululla (his-toriikki, lehti, toiminta-kertomus, jäsentiedote,seminaarikooste).

Huom! Samalla suunni-tellaan myös ruokailu,kevyt lounas, ip-kahvi,päivällinen, iltapala (ai-kataulu, valmistaminen)

Klo 10.30ryhdytään kirjoittamaantekstejä, tuottamaan ku-via (kuvaamalla, skan-naamalla, piirtämällä).

Etsitään taustatiedot: yh-teystiedot. Tehdään haas-tattelut, esim. puhelimel-la.

Luodaan taittopohjatScribuksella. Ryhdytäänsiirtämään aineistoja.Taitto tehdään niin, ettäkukin taittaa omalla ko-neellaan omat sivunsaja/tai käytetään video-tykkiä ja yhtä taittoa.Kohdejoukosta riippuenvoi olla myös parin -kolmen hengen taittaja-ryhmiä, jotka tekevättyötä yhdessä omillakoneilla.

Sovitaan jälkihoidosta(ekortti, tekstiviesti, blo-gi? Kuka hoitaa?)

Julkaisun monistaminenja nitominen.

Kello 9:00-22:00, pitkän päivän malli

9

Talkootuutti 1/2009

Henkilöt:

Talkooporukka: Senni 67v, Tuula 60 v, Onni 40 v, Irja 60v, Leena 45v, Simo 60 v, Pertti 50v,Terttu 50v, Sisko 24v, Topi 30v, Markus 63v

Resurssit: Jonna 21, Heidi 301. Näytös: Suunnittelu

YYHHDDEESSSSÄÄ LLEEHHTTEEÄÄ TTEEKKEEMMÄÄÄÄNN

Talkooporukka on kasassa. Kello on 9 aamulla. Istutaan, rupatellaan ja juodaan kahvia. Jonna nouseeja ottaa ohjat käsiinsä. Hän kertoo talkootapahtumasta, miten jokainen tekee jotain. Hän ottaa tussin jakirjoittaa taululle ideoita, mitä lehdessä voisi olla: pääkirjoitus, haastattelu, kertomus kesäretkestäkuvineen, tulevat tapahtumat, syntymäpäivät. Ideat kirvoittavat mielikuvituksen liikkeelle ja niinpäjo-kainen huutelee mieleisiään aiheita, paikkakunnalle tuleva kauppapuutarha kiinnostaa monia: kuka,kenelle, mitä, missä? Jonna kyselee, että laitetaanko horoskooppi, niksipalsta, pääkirjoitus, juorut?Juorut herättävät kiivaan keskustelun puolesta ja vastaan. Jonna yrittää väliin sanoa, että vain hyvän-tahtoisia, kehuvia juoruja malliin: Lauri sai 10 kilon hauen viime viikolla..... Senni, porukan vanhin,67 vuotta, sanoi, että hän on aina halunnut olla juorutoimittaja! Kaikki hyväksyivät oitis Sennin juoru-toimittajaksi, sillä jokainen tiesi, että Senni ei pahaa sanaa toisista sanoisi ja että hän on terävä-katseinen tarkkailija. Muutkin tehtävät jaettiin, joukon ”filosofi”, Tuula sai pääkirjoituksen tehtä-väkseen, ja ikuinen leikinlaskija, Onni lupasi tehdä hyvän horoskoopin jokaiselle. Senni pyysi muitakertomaan itselleen hyviä juoruja!

-käsikirjoitus Suvilahden kylän talkoista

Yhdessä ideoiden syntyy sitoutumista, ja työ pääsee hyvin alkuun.

10

Talkootuutti 1/2009

Kun lehden sisältö oli suunniteltu ja tekemiset jaettu, Heidi pyysi kaikkia vielä uuteen ideointihetkeen:Mitä syötäisiin ja juotaisiin, ja milloin? Taas otettiin fläppitaulu ja ruvettiin ideoimaan: kohtahernerokan jälkeen ehdotettiin luomulohta ja seuraavaksi lasagnea. Kun mielet oli tyhjennetty eikäuusia ideoita enää syntynyt, annettiin ehdotetuille ruoille pisteitä. Kukin sai antaa 5 pistettä, jokokaikki yhdelle ruoalle tai jakaen ne monelle. Eniten pisteitä saaneet ruoat valitaan tehtäviksi. HetiIrja, Leena ja Simo ja Pertti ilmoittivat halukkuutensa aloittaa talkoot ruokaryhmässä ja lähtivätsuunnittelemaan omaa työnjakoaan.

2. Näytös: Työn touhussa

Alkoi työn tohina, Senni läh-ti kameran kanssa tutkai-lemaan ympäristöä, Tuula is-tui kirjoittamaan, samoin On-ni. Terttu rupesi etsimäänhoroskooppimerkkejä netistäja Sisko ja Topi lähtivätkameran kanssa kauppapuu-tarhaan haastattelemana ih-misiä. Jonna oli kirjoittanutvalmiiksi ylös, että tekstit tal-lennetaan tietokoneelle lehti-kansioon txt-muodossa, niitäei saa muotoilla, ja kuvattallennetaan jpg:nä. Kunjutut on kirjoitettu ja tal-lennettu, ne tulostetaan ja lai-tettaan taittokoneen vieressäolevaan piikkiin selkeästi ni-mettyinä. Näin vältytään sil-tä, ettei mikään juttu häviä ja toisaalta taitossa nähdään heti, miten pitkästä asiasta on kyse.

Noin kahden tunnin kuluttua Jonna kyseli kaikilta, mitä oli valmiina ja ruvettiin suunnittelemaansivujakoa ja sivumäärää. Aika paljon oli kasassa jo valmista tekstiä ja kuvaa ja paljon oli vielä idea-ja tekovaiheessa. Päätettiin tehdä 24-sivuinen lehti (24 on neljällä jaollinen ja näin saadaan lehtimonistettua A3:lle). Markus sanoi mielellään opettelevansa lehden taittoa. Jonna kertoi, että taitto-ohjelma on sciribus, ja yhdessä Markuksen kanssa he loivat lehden mallisivut ja tyylit. Markus käviottamassa kansikuvaksi ruoanteosta kuvan: talkoot ovat herkulliset!

3. Näytös: Lounaalla

Kaikkien tekstiviestit piippasivat: ”Lounas on katettu saliin A. Tervetuloa”. Lehdentekijät muistivattallentaa lehtikansioon siihenastisen työnsä tulokset ja lähtivät kohti salia A. Hämmästys oli mel-koinen, kun he avasit oven: Mozart soi vienosti, pöydät olivat kauniisti katetut, kynttilät paloivat ja oli-pa kaikille laitettu jo istumapaikkakin. Hovimestari Simo toivotti vieraat tervetulleeksi pyyheliina taitet-tuna käsivarrelle. Alkupalaksi oli kermaista suppilovahverokeittoa ja pääruoaksi pastaa eri kastikkein.Jokainen voi tilata tarjoilijalta haluamansa kastikkeen. Ruokailun kuluessa keskusteltiin vilkkaasti leh-destä, kehuttiin ruokaa ja Senni otti kuvia pöydästä ja tarjoilijoista Irjasta ja Pertistä ja hovimestari Si-mosta ja kokki Leenasta juorupalstalleen. Jälkiruoaksi oli kahvia ja pipareita.

Huomaavainen ”ravintolahenkilökunta” oli vienyt naapurihuoneeseen sohvia ja kantoi nytmusiikkilaitteet sinne ja sanoi, että ”tupluurin” tarvitsijat voivat ottaa nyt nokkaunet! IlmeisestiMarkku Partisen opit olivat kantautuneet heidän korviinsa. Senni ja Tuula tarttuivat oitis tilaisuuteen.

Vaikka kuvaaminen on taitolaji, se sujuu aloittelijaltakin.

Julkaisu

Klo 9.30ruvetaan ideoimaan si-sältöä fläppitaululla (his-toriikki, lehti, toiminta-kertomus, jäsentiedote,seminaarikooste).

Huom! Samalla suunni-tellaan myös ruokailu,kevyt lounas, ip-kahvi,päivällinen, iltapala (ai-kataulu, valmistaminen)

Klo 10.30ryhdytään kirjoittamaantekstejä, tuottamaan ku-via (kuvaamalla, skan-naamalla, piirtämällä).

Etsitään taustatiedot: yh-teystiedot. Tehdään haas-tattelut, esim. puhelimel-la.

Luodaan taittopohjatScribuksella. Ryhdytäänsiirtämään aineistoja.Taitto tehdään niin, ettäkukin taittaa omalla ko-neellaan omat sivunsaja/tai käytetään video-tykkiä ja yhtä taittoa.Kohdejoukosta riippuenvoi olla myös parin -kolmen hengen taittaja-ryhmiä, jotka tekevättyötä yhdessä omillakoneilla.

Sovitaan jälkihoidosta(ekortti, tekstiviesti, blo-gi? Kuka hoitaa?)

Julkaisun monistaminenja nitominen.

11

Talkootuutti 1/20094. Näytös: Taitto alkaa

Lyhyen lepotauon jälkeen työ alkoi uudestaan.Nyt oli ”ruokaryhmäläisilläkin” aikaa tutustualehden tekoon ja ottaa kuvia ja ideoidapikkujuttuja, mm juuri valmistettujen ruokienreseptit.

Markus alkoi taittaa lehteä. Hänen koneensayhdistettiin videotykkiin ja taittosivut heijas-tettiin kaikkien nähtäväksi. Oli helppo seuratataiton etenemistä. Markus ja Jonna olivat tehneetpaperitaittopohjat ja suunnitelleet, mitä millekinsivulle tulee, tai kenen juttu on vaikka kokoaukeama. Nämä suunnitelmat olivat seinällä. Mar-kus aloitti taiton kannesta, koska hänellä olikansikuva valmiina. Lehden nimeä ideoitiinyhdessä ja päädyttiin nimeen:Suvilahden Tuutti, nro 1Jonna antaa Markukselle minioppitunninscribuksen käytöstä ja niinpä Kansilehti syntyinopsaan. Hiukan fontinkoko keskustelutti sekäfonttilaji. Päädyttiin käyttää lihavoitua NorasiBoldiItalicia: Suvilahden Tuutti.

Kansilehden jälkeen avattiin aukeama 4-5. Leenaoli kirjoittanut kolumnin ruoan merkityksestäihmisen terveydelle, mielenterveydelle, sosiaalisuudelle jne. Hän painotti kirjoituksessaan myöseurooppalaisten pöytätapojen merkitystä kansainvälisessä toiminnassa. Koska aihe oli Leenan sydäntälähellä, on hän naputellut kirjoituksen ruoan kypsymistä odotellessa. Markus oli salaa tyytyväinen, kunhänen kansikuvansa sopi kolumnin teemaan niin hyvin.

Kolmas sivu jätettiin vielä auki odottamaan lehden sisällysluetteloa yms. Koska Senja oli jo siirtänytHeidin avustuksella kuvia koneen muistiin ja taltioinut ne lehtikansioon, niin Senja ja Markus rupe-sivat yhdessä taittamaan keskiaukeamaa.

Moni katseli valkokankaalta taiton edistymistä. Senjan juorut huvittivat monia. Näin lehti taitettiinsivu sivulta Markuksen toimiessa ”päätaittajana”. Samalla kun lehteä taitettiin keskusteltiin siitä, ettävoisiko jokainen tai jokainen halukas taittaa omat sivunsa rauhassa omalla koneellaan. Toki näin voitehdä ja seuraavissa talkoissa näin tehdäänkin, sovittiin.

Tietototaitotalkoiden sivuilla on Scribuksen käyttöopas ja siellä on ohjeet, miten yhdistää eri koneillaolevat sivut toisiinsa. Lehti alkoi jo hieman näyttää lehdeltä ja Markus printtasi kaikki sivut. Ne levi-tettiin sivupöydälle. Tarkastelu osoitti, että vielä oli liikaa valohoitoa ja piikissä oli vielä juttujataittamatta. Tekstiviesti piippasi: syömään!

Ruoan jälkeen, kellon lähestyessä puolta seitsemään käytiin lehti sivu sivulta läpi ja jokainen”bongasi” itselleen tehtävän: Pertti otti tehtäväkseen ”apinalaatikon”, eli kuvat toimittajista nimineen,Irja kokosi sisällysluettelon, Senja kirjoitti vielä muutaman lisäjuorun, Sisko lisäsi kuvia kaup-papuutarhasta.

Talkooluotsi neuvoo ja ohjaa mielellään.

12

Talkootuutti 1/2009

5. Näytös Lehden kopiointi

Kello yhdeksän tulostettiin koko lehti uudelleen ja huomattiin, että melkein kaikki sivut olivat jovalmiita. Heidi näytti kuinka tehdään kopiointisuunnitelma, eli taitteli 24-sivuisen vihon ja merkitsisivunumerot. Näin oli helppo nähdä, mitkä sivut kuuluivat samalle A3-arkille ja missä järjestyksessä.

Yhdessä päiviteltiin monis-tamisen vaikeutta! Monis-tus aloitettiin välittömästiniistä sivuista, jotka yhdes-sä muodostivat aukeaman.

6. Näytös: Lehdenlukeminen

Kello 22 kokoonnuttiiniltateelle ja Sisko ja Topijakoivat kaikille uuni-tuoreen lehden!

Voi sitä riemua ja onnentunnetta, kun lehti olivalmiina:

Me teimme sen yhdessä!Piirroskuvat: Kari Delcos.

Lehden kopiointi on vaikeampaa kuin etukäteen luulisi - todellinen taitolaji!

13

Talkootuutti 1/2009

EENNNNEENN TTAALLKKOOIITTAAKun yhteisö suunnittelee talkoiden tilaamista, onvarmistettava ennakkoon, että yhteisö tietää, mitätarvitaan ja halutaan. Johtokunta tai hallitus voikäsitellä asiaa ja pohtia, halutaanko tehdäyhdessä joku julkaisu vai tarvitaanko yhteistäponnistusta esimerkiksi omien nettisivujentekemiseen. Kun tavoite on kirkastunut, onmietittävä, löytyykö yhteisöstä riittävästitalkoisiin sitoutunutta väkeä, joka on paikallakoko talkootapahtuman ajan ja osallistuu työhön.Vain riittävällä sitoutuneisuudella saadaan ”tuote”valmiiksi ja oppi jakautumaan niin, että yhteisökehittyy ja kasvattaa sosiaalista pääomaa.

Kun talkoiden aihe ja riittävä määrä sitoutunuttaväkeä on selvillä, on hyvä miettiä talkoidenkäytännön toteutusta: onko yhteisöllä käytössääntalkoisiin sopiva tila, jossa onruoanvalmistusmahdollisuus, vai etsitäänkö sejostakin? On myös mietittävä, pidetäänkö talkootyhtenä vai kahtena päivänä, pitkä päivä vai yönyli –tapahtuma, onko majoitusmahdollisuuksia?Millaista varustusta talkoopaikalla on? Entäsaadaanko talkoiden ruokien raaka-aineethankituksi lähialueen tuottajilta tai kaupoista?

Tietotaitotalkoot tuo tarvittaessa mukanaanlaitteita, mutta mielellään käytetään myöspaikalla olevia laitteita. On tarpeen kirjata, mitäon ja mitä tarvitaan lisäksi. Kun tavoite jasitoutuneet talkoolaiset on kirjattu ja selvitettyolevat ja puuttuvat resurssit, on syytä ottaayhteyttä Tietotaitotalkoisiin nettisivujen kautta(www.tietotaitotalkoot.fi), puhelimella taisähköpostilla (yhteystiedot takasivulla). Yhdessätarkistetaan, että ajateltu talkoopäivä/päivät ovatvapaina ja talkoopaikka tiedossa.

Tietotaitotalkoolaiset tai talkoiden tilaaja eivätmaksa talkoista mitään, mutta mahdollisestayöpymisestä talkoolaiset vastaavat itse, kutenmyös matkakuluistaan. Jos talkoot järjestetääntyöpäivänä ja talkoisiin osallistuu ihmisiä, jotkaovat palkkatyössä, heidän on etukäteenpyydettävä työnantajaltaan palkkatodistus. Näistä”päiväpalkoista” muodostuu hankkeenlaskennallista rahoitusosuutta, jonka EUrahoittajana vaatii ja josta on tehtävä selvitykset.Siksi talkoisiin tulevilla on syytä olla mukanatyönantajan antama todistus talkoopäivän palkansuuruudesta.

TTAALLKKOOOOPPAAKKEETTIINN SSIISSÄÄLLTTÖÖ

Tietotaitotalkoot tuo talkoisiin aina kaksikoulutettua ohjaajaa, talkooluotsit. He pitävättapahtuman lankoja käsissään, kannustavat,neuvovat ja ohjaavat talkoolaisia saamaanvalmiiksi sen tuotoksen, mikä suunniteltiin.Talkooluotsit eivät tee tuotosta, mutta antavatkaiken mahdollisen avun sen tekemiseksi.Varsinainen sisältö tulee yhteisön jäseniltä,talkoolaisilta.Talkoopakettiin kuuluu lisäksi kussakin talkoo-teemassa tarvittavat ilmaisohjelmistot, netissäoleva alusta tuotosten julkaisemiseen ja tarvit-taessa myös laitteita (tietokoneita, kamerat,skanneri, äänityslaitteet, tulostin, videotykki.Yhdessä tehden ja miettien syntyvät jutut

lehteen parhaiten.

14

Talkootuutti 1/2009

NNÄÄIINN TTAALLKKOOOOTT EETTEENNEEVVÄÄTT

Talkoot alkavat aina yhteisellä kokoontumisellaaamu- tai aloituskahvin merkeissä. Tutustutaanhiukan toisiimme, keskustellaan tavoitteista japeriaatteista, miksi on tärkeätä ja merkityksellistätehdä juuri tätä asiaa yhdessä? Yhteiselläaloitushetkellä viritetään talkoot valmiiksisaamiseen, motivoituneeseen tekemiseen jailoiseen ilmapiiriin.

Sitten ryhdytään yhdessä suunnittelemaan, mitätalkoissa aiotaan saada valmiiksi, mikä ontekemisen tarkoitus ja millaisesta sisällöstäyhteinen tuote syntyy. Samalla suunnitellaan, mitätalkoiden aikana syödään ja juodaan. Kun tavoiteon saatu päätetyksi, tehdään työnjakoa elisovitaan, kuka ryhtyy tekemään mitäkin. Tehtäviävoidaan päivän aikana vaihtaa tarpeen mukaanniin, että kaikki halukkaat pääsevät tekemäänhaluamiaan tehtäviä ja uusi oppi omaksutaanmahdollisimman tehokkaasti. Tärkeä osasuunnittelua on katsoa, millaisia kameroita,puhelimia ja muita työkaluja talkoolaisilla jatalkoopaikalla on, ja miten niitä voidaan käyttäätalkoissa hyväksi. Samalla talkoolaiset oppivatkäyttämään omia välineitään täysipainoisesti.

Seuraava vaihe on materiaalin valmistaminen jakokoaminen. Kirjoitetaan, kuvataan, skannataan,haastatellaan, kootaan arkistoista aineistoa,

hankitaan ruoan ainekset ja ryhdytäänkokkaamaan. Yhteinen ruokailu sovitetaanjoustavasti aikatauluun niin, ettei kenenkääntarvitse keskeyttää intensiivistä tekemistään.

Kun aineistot on koottu, ryhdytään niitämuokkaamaan eli editoimaan. Vähitellen alkaahahmottua se tuote, mitä tavoitellaan: julkaisu,videotuotanto, nettisivut tai äänite. Talkoidenkestosta riippuen nautitaan välillä kahvit, pitkissätalkoissa myös toinen ateria.

Kun tuote saadaan valmiiksi, se tallennetaanTietotaitotalkoiden nettisivuille. On myös aikayhdessä nauttia työn tuloksista eli lukea julkaisu,katsoa tai kuunnella ääni- tai videotuote taitutustua yhteisiin nettisivuihin. Valmiiksisaadusta tuotteesta nautitaan päätöskahvien jaaplodien kera.

Kun talkoot ovat ohi, on syytä ottaa aktiiviinkäyttöön taidot, joita yhdistyksen jäsenet ovattalkoissa saaneet eli toimintaa on syytä jatkaaTietotaitotalkoiden nettisivujen antaman vertais-tuen avulla. Jos tunnelma on ollut korkealla jainnostusta riittää, yhteisö voi järjestää toisetkintalkoot ja saada toisenlaista oppia omaatoimintaansa tehostamaan.

IILLMMAAIISSOOHHJJEELLMMAATT KKÄÄYYTTTTÖÖÖÖNN

Tietotaitotalkoissa käytetään, jos suinkin on mahdollista, Linux-käyttöjärjestelmää ja ilmaisohjelmia.Tähän ratkaisuun on syynä:1)Linux- käyttöjärjestelmällä hankitut koneet ovat halvempia kuin muut2)Ubuntu 8.10 on jo niin hyvä ja helppo käyttöjärjestelmä, että sen käyttö ei tuota vaikeuksia jaerilaiset nettiyhteydet toimivat3) Ubuntu 8.10 asentaminen koneeseen on helppoa ja asennettaessa on mahdollista samallaformatoida vanha kone, niin että siellä olevat tiedot häviävät. Näin on mahdollista saada yhteisöjenkäyttöön kierrätyskoneita4)Kaupalliset taitto- editointi yms. muut ohjelmat ovat aika kalliita. Ilmaisohjelmat (mm scribuslehden taitossa) mahdollistavat melko mukavan näköisten tuotosten teon ja ovat helppoja käyttää.Näin talkoiden jälkeen on helpompi jatkaa toimintaa omin voimin5)Linuxissa viruksia ei ole juuri lainkaan ja sen käyttö on turvallista6)Mikäli Linux ja ilmaisohjelmat tuottavat vaikeuksia, paikalliset tietotekniikan ammattilaiset voivatauttaa7)Linux ja ilmaisohjelmat sopivat talkoohenkeen oivallisestiNettisivut tehdään eCredon verkkoviestinohjelmalla, joka on suunniteltu yhteisöjen käyttöön.Tietotaitotalkoille sen käyttö ei maksa ja yhteistyö ohjelman kehittämiseksi vielä paremmaksi tapahtuuhankkeen kumppanin kanssa.

15

Talkootuutti 1/2009

RRUUOOKKAA KKUULLTTTTUUUURRIISSEENNAA TTEEKKIIJJÄÄNNÄÄ TTAALLKKOOIITTAASSYYVVEENNTTÄÄMMÄÄSSSSÄÄ

Talkootapahtumissa tehdään ruoka itse talkoolaisten voimin. Ruoan tekemisellä ja yhdessänauttimisella on merkittävä osuus talkootapahtuman onnistumisen kannalta. Ruoan yhdessätekemisessä ja nauttimisessa luodaan vuorovaikutukselle foorumeita, missä luovat ajatuksetpulppuavat ja kehittyvät yhteisiksi tavoitteiksi. Syntyy tunnelmaa ja yhdessä tekemisen henkeä.

Ruoan tekemisen prosessi on samankaltainen kuin muunkin luovan tekemisen prosessit: ideointi,suunnittelu, materiaalien hankinta, valmistus, viimeistely ja yhdessä nauttiminen. Yhteinen arkisempitekeminen luo myös ymmärrystä tekniikan mahdollisuuksista ja lähentää tekniikan ja arjen kieltä.

Kun ruoan tekeminen on tasa-arvoinen osa talkooprosessia, niin kaikkien työ tulee arvokkaaksi jatärkeäksi. Samalla kaikki voivat osallistua myös talkoiden rinnakkaistoimintaan.

TTIIEETTOOTTEEKKNNIIIIKKKKAAAAKKÄÄYYTTEETTÄÄÄÄNN MMYYÖÖSSRRUUOOAANN VVAALLMMIISSTTUUKKSSEESSSSAA

Tietotekniikkaa käytetään ruoan valmistuksessaapuna:Hankittaessa ruoan raaka-aineita, tilataanseuraavan päivän tuoreet sämpylät vaikkapasähköpostilla tai tekstiviestillä (yön yli talkoissa),kaupassa olijoille lähetetään tekstiviestillä tiedotunohtuneista ostoksista.

Reseptejä etsitään netistä ja Tietotaitotalkoidenomasta keittokirjasta omilta sivuilta. Ruoan val-mistuksen näkyväksi tekemisessä (tv-kokit, jututja kuvat lehdessä jne.) tekniikalla on iso rooli.

RRUUOOKKAA--AAIINNEEEETTTTIILLAATTAAAANN JJAA OOSSTTEETTAAAANNMMAAHHDDOOLLLLIISSUUUUKKSSIIEENNMMUUKKAAAANNLLÄÄHHIITTUUOOTTTTAAJJIILLTTAA

Talkoilla on tavoitteena edistää kestävääkehitystä ja yhteisöllisyyttä. Paikallisenyhteisöllisyyden merkittävän osan muodostaalähiruoan tuotanto. Lähiruoka on myösterveydellisesti hyvää lisäaineettomuudesta yms.johtuen. Talkoissa käytetäänkin lähituotannontuotteita niin paljon kuin suinkin. Slow food(hidas ruoka, leppoisa ruoka) on noussutkansainvälisestikin arvostetuksi elämäntavaksi.Slow food -idea on lähtöisin Italiasta, missälähituotantoa ja perinteistä tapaa tehdä ruokaaon ruvettu arvostamaan entistä enemmän. Slowfood ei ole sama kuin perinneruoka vaan se onenemmän, se on sydämellä tehdyn ruoan ja sennauttimisen arvostusta.Karjalanpiirakoita tehdessä lasagnekone on oiva apu.

YYHHTTEEYYSSTTIIEEDDOOTT::

WWWWWW..TTIIEETTOOTTAAIITTOOTTAALLKKOOOOTT..FFII

TTIIEETTOOTTAAIITTOOTTAALLKKOOOOTTEEEERRIIKKIINNKKAATTUU 22880000118800 HHEELLSSIINNKKII

Robert SerénToiminnanjohtaja0400446300Lars Sonckin kaari 1202600 Espoorobert.seren@ttlry.fi

Anne HakalaTalouspäällikkö0405607901Lars Sonckin kaari 1202600 Espooanne.hakala@ttlry.fi

Liisa KirvesProjektipäällikkö0400400082Eerikinkatu 2800180 Helsinkiliisa.kirves@gmail.com

Marja-Liisa ViheräAsiantuntija0400501581Eerikinkatu 2800180 Helsinkimarja-

Johanna ViheräProjektityöntekijä0400454826Eerikinkatu 2800180 Helsinkijohanna.vihera@gmail.com

Virve RissanenProjektityöntekijä0503827132Eerikinkatu 2800180 Helsinkivirve.rissanen@viekas.fi