1

Opetuksen ja oppimisen laatutekijät

3.10.2013

Juhani Anttila

xxxx/2.9.2013/jan

These pages are licensed

under the Creative Commons 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0

(Mention the origin)

2

Pohdinnan aiheita

Mitä tarkoittaa, että jokin on laadukasta?

Miten laatu saadaan toteutetuksi ammattimaisesti?

Yleisesti- Organisaatioiden toiminnassaOpetusalalla- Oppilaan, koulun, maan näkökulmasta

4053/3.9.2013/jan

3

Laatuaihe on esillä yhteiskunnassa ja sen organisaa-tioissa - vastaansanomattomasti, kiistattomasti

Kaikki arvostavat aitoa laatua.Laaduttomuus vähintäänkin ärsyttää.

Kaikenlaiset organisaatiot panostavat laatuun.Laatua ei voi saada aikaan eikä laaduttomuutta poistetuksi sattumanvaraisesti,määräyksillä tai rahalla.

Määrätietoinen laatutyö on osoittautunut kannattavaksi. Laaduttomuus ja virheet merkitsevät asioiden toimimattomuutta, tyytymättömyyttä jakustannuksia.

Laatutoiminnasta on kehittynyt vuosikymmenien aikana kansainvälisestiammattimainen asiantuntemus- ja osaamisalue, johon sisältyy organisaatioissahyviksi koettuja periaatteita, menettelyjä ja viitekehyksiä.

Suomalainen opetusala on saanut paljon arvostusta kansainvälisissävertailututkimuksissa.

Viimeaikoina on julkisuudessa ollut paljon keskustelua monenlaisestalaaduttomuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laadun suhteen tehdään myös paljon jotain pinnallista tai suorastaan kyseenalaista.

4054/3.9.2013/jan

4

Laatukäsitteestä

Laatu on käsite, jonka jokainen voi ymmärtää ilman selityksiä. Laatu on yleiskielen paljonkäytetty sana. Kun jokin asia yhdistetään laatuun, halutaan tuoda esille tuon asian myönteisiäpiirteitä ja hyvyyttä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Kuitenkin monimielisyys onlaatukäsitteeseen itseensä sisältyvä luonteenomainen piirre, josta johtuen laatukäsite voidaanmääritellä monella eri tavalla:

• Tuoteominaisuusperusteiset määritelmät: Laatu on tuotteen objektiivisestimitattavissa olevia ominaisuuksia.

• Tuotantoperusteiset määritelmät: Laatu on vaatimusten objektiivista täyttymistätai virheettömyys-/virheellisyysaste.

• Monetaariset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen käyttöarvo (utiliteetti)tai käyttöarvon ja hinnan suhde.

• Reaalitaloudelliset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen subjektiivinenhyötyarvo riippumatta sen hinnasta.

• Filosofiset ja myyttiset määritelmät: Laatu on subjektiivisesti koettavaaerinomaista hyvyyttä (esim. hyvinvointia ja rakkautta) tai luksusta.

Liiketoiminnallis-ammatillisia yhteyksiä varten laatukäsite on määritelty kansainvälisessästandardissa ISO 9000. Tämä määritelmä on ammatillisessa käytössä lähes sadassa maassa jamiljoonissa erilaisissa organisaatioissa.

3413/15.8.2013/jan

5

Laatu (quality)

Missä määrin eri sidosryhmien tarpeet jaodotukset täyttyvät?(Degree of fulfillment)Eri osapuolten subjektiivisten syvienkokemusten kokonaisuus ja tyytyväisyys

-Ratio-Non-ratio (emotio, tunne)-Irratio

Pääasiallisesti hiljaista (tacit) tietoa

Vaatimusluokka (grade)

Täyttyvätkö tietyt vaatimukset? (Conformity)Objektiivinen rationaalinen näyttöSelväsanaisesti ilmaistua (explicit) tietoa

U

Mistä on kysymys?

4055/3.9.2013/jan

6

Laatu ja sen toteuttaminen

4058/17.8.2013/jan

Laatu:Laatu:““Missä määrin Missä määrin jokinjokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotuksettarpeet ja odotukset””

Organisaatio

Sidosryhmä

Tuotos

Laatua ja laadunhallintaa on ainajossain määrin olemassa kaikissaorganisaatioissa. Oleellinenkysymys on, miten sitä voidaanjatkuvasti lisätä. Ns. ylilaatu onkäsitteenäkin mahdoton.

LaadunhallintaLaadunhallinta::““koordinoidut toimenpiteet organisaationsuuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuunliittyvissä asioissa””

7

“Oppivan yhteiskunnan” tukipilarit:• Oppia tietämään• Oppia tekemään• Oppia elämään toisten kanssa

yhdessä• Oppia olemaanOppimisen jännitteiset dilemmat:• Globaali ja paikallisuus• Universaalisuus ja yksilöllisyys• Traditio ja modernisuus• Pitkä ja lyhyt aikajänne• Tiedon valtava lisääntyminen ja

ihmisen omaksumiskyky• Henkisyys ja materiaalisuus

Oppimisen laadun tarpeet ja odotukset

4059/3.9.2013/jan (Ref.: UNESCO)

Oppimisen perustarpeet:• Oppimiskeinot (learning tools): luku- ja kirjoitustaito,

suullinen ilmaisutaito, laskutaito ja ongelmienratkaisutaito

• Oppimisen sisältö: tiedot, taidot, arvot ja asenteetOppimisen ulottuvuudet:• Etiikka ja kulttuuri• Tiede ja teknologia• Talous ja yhteiskunta

Oppivan yhteiskunta eroaa oppivastaorganisaatiosta. Organisaatio voidaanymmärtää järjestelmänä, systeeminä.Sen sijaan yhteiskunta on verkosto.

8

Oppiminen on opetus- ja oppimisprosessien tulos.

4060/15.2.2013/jan

OrganisaatioSidosryhmä

Organisaation prosessitja rakenteet Sidosryhmän

prosessit ja rakenteet

Liitäntäpinta

Tuotos(prosessien tulos)

Organisaation sidosryhmäkytkentä:

Partneri Hallinnassa olevat prosessit on laadun toteuttamisen perusedellytys.Prosessi on tuloksellista toimintaa. Organisaation rakenteiden pitäisitukea prosesseja.Laadukkaan tuotoksen hyödyntäminen ja kokeminen tuottaa arvoa jatyytyväisyyttä.

9

Tyytyväisyyden laki (*) – laadun tuottamisen perusajatus

Jos toimitaan kaikkien suhteen samalla tavalla, laatu vaihtelee.

Jos halutaan kaikille saman tasoista ja hyvää laatua, tulee toimiaeri kohteiden suhteen erilailla.

4056/22.8.2013/jan (*) Ref.: Kenneth Johnston

10

4057/14.8.2013/jan

Laadun kokeminen

Välinpitämättömyys

Tyytymättömyys

Suuri

Suuri

TyytyväisyysPieni

Pieni

11

• UNESCOn EFA (Education for all). GEQAF (General Education Quality/Diagnostic Framework):Koulutusjärjestelmä ja oppimisympäristö, tavoitteet, rakenne ja toimivuus. LLECE (LatinAmerican Laboratory for Assessment of the Quality of Education). SACMEQ (The Southern andEastern Africa Consortium for Monitoring Educational Quality)

• OECDn PISA (The Programme for International Student Assessment): Peruskoulunsapäättävien 15-vuotisten oppilaiden osaamisen arviointi matematiikassa, lukemisessa,tiedeaiheissa, ongelmanratkaisussa ja talouslukutaidossa

• TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) neljännen ja kahdeksannenasteen koulutuksen tason kehittyminen matematiikassa ja tiedeaiheissa

• PIRLS (Progress in International Reading Literacy Study): Luetun ymmärtämisen kehittyminenneljännen asteen koulutuksessa

• EIU (The Economist Intelligence Unit) Learning Curve: Kouluresurssien ja käytäntöjen vertailu• Bolognan prosessi: Euroopan korkeakoulujen opetuksen yhtenäisyys ja laadunvarmistus• Kansainväliset ja kansalliset arvioinnit ja luokittelut, esim. yliopistot, korkeakoulut,

ammattikorkeakoulut, lukiot ja ohjelmat

Arviointimallit, vertailututkimukset ja luokittelutkoskevat sekä toimintaa että tuloksia

4061/3.9.2013/jan

12

Opetuksen toteutustavat eivät ole vaikuttavia tai tehokkaita: Perinteiset opetusohjelmat ja kurssit sekä opetuksen laadunhallinta E-oppimisratkaisut, esim.:

• SCORM (the Sharable Content Object Reference Model)• AIC (The Aviation Industry Computer-Based Training)• SingCore (Singapore-defined standard for metadata to tag learning objects andassets)

Formaalit oppimisjärjestelmät ovat liian kalliita, oppiminen tylsää ja oppimismateriaalitliian raskaita eivätkä uudelleen käytettäviä.

Opetuksen laadunhallinta on kehittymätöntä tai näennäistä (esim. Bolognan prosessinlaadunvarmistus).

Vanhat oppimisteoriat ja traditiot (mm. behaviorismi, objektivismi, kognitivismi, pragmatismi,konstruktivismi, interpretivismi) pitäisi korvata uusilla erityisesti perustuen konnektivismiin.

4062/21.8.2013/jan

Kehityksen kritiikkiä

(Ref.: Stephen Downes ja George Siemens)

13

4063/17.8.2013/jan (Ref.: Jay Cross ja Sugata Mitra)

Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen

Muodollinen oppiminen•Koulutusohjelmat•Kurssit •Oppikirjat

Panostaminen Oppiminen

Epämuodollinen oppiminen•Päivittäistoiminta•Muut opiskelijat•Itse organisoituvaoppiminen•Mentorit

Panostamisen ja oppimisen paradoksi

Uudet oppimisympäristöt, yhteisöllinen oppiminen,koulu pilvessä ja avoimet oppimisresurssit, esim.SOLE (Self-Organized Learning Environment) jaMOOC (Massive open online course)?

14

Yhteisöllinen oppiminen,yhteisen tiedon syntyminen,“Ba”

Tieto

4064/14.8.2013/jan (Ref.: Nonaka)

Yksilöllinenasiayhteys

Yksilöllinenasiayhteys

Yhteinen asiayhteys

Ba:(SECI = sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen, ja sisäistäminen)

15

Vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen

4065/20.8.2013/jan (Ref.: Gloor)

(1)Henkilöyhteydet

(2)Interaktiivisuus (3)

Tiedon jakaminen

0 0

m m PieniHenkilökohtainen

Suuri

Yhteisöllinen

Tavoite: Tehokas oppiminen verkossa

16

• Miten kansainvälisiä malleja ja vertailututkimuksia voisi käyttää hyödyksi?• Miten poliittiset päätökset ja viranomaistoiminta edistävät tai haittaavat oppimisen

laatua?• Miten päätökset ja toiminnan johtaminen oppilaitoksissa vaikuttavat oppimisen laatuun?• Miten oppiminen voitaisiin nähdä monialaisena aiheena?• Miten pitäisi suhtautua uusien oppimiskonseptien, -periaatteiden, -ympäristöjen ja -

prosessien mahdollisuuksiin ja uhkiin?• Miten ammattimaisella laatutoiminnalla voidaan saada antaa ryhtiä ja koettuja keinoja

oppimisen laadun toteuttamiselle harrastelijamaisen laatutoiminnan välttämiseksi?• Miten parhaiten voidaan arvioida laatua opetuksessa ja oppimisessa?• Miten oppimisen laadun toteuttamisessa voidaan paneutua yksilöllisiin

oppimistapahtumiin sekä niiden hallintaan (prosessit ja tuotokset) ja aitoihin tarpeisiinja odotuksiin?

Pitäisikö vielä lisää pohtia, että …

4066/20.8.2013/jan

17

Henkilö kokonaisvaltaisesti opetus/oppimisprosesseissa

Sisäinen henkinen prosessi:• Arvot ja arvostukset• Tunteet

4067/17.8.2013/jan

Tietoisuus

Alitajuisuus

Ulkoiset koulutus/oppimis-prosessit

Hiljainen tieto

Fyysinen olemus (Soma)Eksplisiitti tieto

SitoutuminenKollektiivinen tietoisuus jaalitajuisuus

(Ref.: Shusterman, Saaristo ja Zohar)