suurteollisuusalueen turvallisuusriskikar maankäytön suunnittelua … · jalostusprosessissa...

Kokkolan suurteollisuusalueen turvallisuusriskikar‐toitus maankäytön suunnittelua varten

31.05.2010 Tuomas Raivio, Anu Vaahtera, Riikka Lehti, Jatta Aho

Gaia Consulting Oy

2

Sisällysluettelo

1 Johdanto..................................................................................................... 4

2 Suuronnettomuudet ja maankäytön suunnittelu ....................................... 5

2.1 Mikä on suuronnettomuus ......................................................................................5 2.2 Maankäyttö‐ ja rakennuslaki sekä muut määräykset ja ohjeet...............................5 2.3 Seveso II – direktiivi .................................................................................................6 2.4 Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirja .....................................................7

3 Kokkolan suurteollisuusalueen yleiskuvaus................................................ 8

3.1 Alueen sijainti ja käyttö ...........................................................................................8 3.2 Alueen toimijoiden kuvaus ......................................................................................8 3.3 Vaaralliset aineet, niiden käsittely ja varastointi alueella sekä niihin liittyvä keskeiset raportoidut riskit ................................................................................................................12

4 Tarkasteltavan teollisuusalueen ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset ..................................................................................... 18

5 Tarkastellut suuronnettomuusskenaariot ja niiden vaikutusalueet ........... 19

5.1 Menetelmä...............................................................................................................19 5.2 Skenaarioiden valinta ..............................................................................................19 5.3 Skenaarioiden vaikutukset.......................................................................................20 5.4 Pelastuslaitoksen mahdollisuudet toimia onnettomuudessa .................................26

6 Kokkolan suurteollisuusalueen lähiympäristön haavoittuvuuden tarkastelu ........................................................................................................... 28

7 Tulevaisuusskenaariot ................................................................................ 30

7.1 Alustavia tulevaisuuskuvia.......................................................................................30 7.2 Liikenteen lisääntyminen alueella ...........................................................................31 7.3 Muutokset teollisessa toiminnassa .........................................................................32 7.4 Viranomaisnäkökulma tulevaisuuteen ....................................................................32

3

7.5 Mahdollisia uusia toimintoja alueella......................................................................33

8 Maankäytön suositukset teollisuusaluetta ympäröiville alueille ................ 34

8.1 Konsultointivyöhykkeitä koskevat suositukset ........................................................34 8.2 Suositukset koskien selvityksessä määritettyjä vaikutusalueita..............................34

9 Johtopäätökset ........................................................................................... 36

Liite 1. Toimija‐ ja viranomaishaastattelut ......................................................... 37

Liite 2. Lähteet ................................................................................................... 38

Liite 3. Ainekuvaukset ........................................................................................ 40

Liite 4. Gaia Zoner ‐menetelmä.......................................................................... 42

Liite 5. Maankäytön suunnittelun kannalta merkittävät suuronnettomuusskenaariot (LUOTTAMUKSELLINEN) ...................................... 46

Tämä selvitys on teoreettinen tarkastelu maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Esitetyt tulokset on yhdistetty kaikista suuronnettomuusvaikutuksista. Vaikutusalueet ovat suuntaa antavia. Yksittäisen onnettomuudenvai‐kutusalue on pienempi. Suuronnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni.

4

1 Johdanto Kokkolan suurteollisuusalueella on useita laitoksia, joissa käsitellään ja varastoidaan suuria määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Alueen laitoksista Boliden Kokkola Oy, KemFine Oy, Neste Oil Oyj, OMG Kokkola Chemicals Oy, Air Liquide Finland Oy ja Yara Suomi Oy ovat Seveso II‐direktiivin mukai‐sia suuronnettomuusvaarallisia laitoksia. Lisäksi alueella toimivat Kokkolan Satama ja Ykspihlajan teollisuusratapiha teollisuusalueen eteläosassa sekä väliratapiha teollisuusalueen itälaidalla. Alueelle on keskittynyt useita teollisuustoimijoita edellä mainittujen tarkasteltavien toimijoiden lisäksi.

Maankäytön suunnittelussa on huomioitava suuronnettomuuden mahdollisuus siten, että maan‐käyttö‐ ja rakennuslainsäädännön vaatimus terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristös‐tä täyttyy. Tämän selvityksen lähtökohtana ovat alueen Seveso II ‐direktiivin mukaisten laitosten aiheuttamat suuronnettomuusriskit teollisuusalueen lähialueilla. Työssä sovelletaan aiemmin kehi‐tettyä kvantitatiiviseen riskianalyysiin perustuvaa menetelmää, jonka menettelytavat on haettu laajalla viranomaisyhteistyöllä ja sitomalla tarkastelu olemassa oleviin säädöksiin ja lainkäytön linja‐uksiin.

Selvityksen tavoite on tuottaa kaavavalmisteluun riittävän arviointipohjan antava perusteltu näke‐mys alueen teollisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten suuronnettomuusriskien ulottuvuuksis‐ta ja vaikutuksista Kokkolan suurteollisuusalueen lähiympäristössä sekä nykytilassa että tulevaisuu‐dessa maankäytön suunnittelun kannalta.

Selvityksen tarkastelut perustuvat tämänhetkisen ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan turvallisuustilanteeseen. Laitosten turvallisuusselvitysten ja toimintaperiaateasiakirjojen lisäksi tarkastelujen pohjana on käytetty toimija‐ ja viranomaishaastatteluja (liite 1). Viranomaisista muka‐na ovat olleet mm. Kokkolan pelastuslaitos, Turvatekniikan keskus (Tukes) ja Keski‐Pohjanmaan liitto.

Suuronnettomuuden vaikutusten määrittelyssä on paljon epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi onnet‐tomuuksien vaikutusalueet on kuvattu suhteellisen karkealla resoluutiolla. Selvitys ei ota kantaa toimijoiden riskinhallintamenettelyjen oikeellisuuteen tai riittävyyteen.


5

2 Suuronnettomuudet ja maankäytön suunnittelu

2.1 Mikä on suuronnettomuus

Suuronnettomuus määritellään lainsäädännössä hieman vaihtelevasti. Tässä hankkeessa suuronnet‐tomuus ymmärretään tapahtumaksi, joka on vakava uhrien määrän, vammojen laadun, paikallisten resurssien tai ympäristö‐ ja omaisuusvahinkojen perusteella. Tapahtumalla on vaikutuksia välittö‐män onnettomuutta aiheuttaneen alueen ulkopuolelle, joko onnettomuuden seurauksien laajuudel‐la tai evakuointi‐ tai suojautumistarpeiden tai liikennejärjestelyjen muodossa.

Teolliseen toimintaan ja kuljetuksiin liittyy normaalitoimintaan liittyviä ilmiöitä. Näitä ovat esimer‐kiksi melu, tärinä, valo, noki, savu (hiilikasapalo) ja erilaiset satunnaispäästöt. Nämä vaikutukset kuuluvat muiden selvitysten piiriin eikä niitä käsitellä tässä.

2.2 Maankäyttö‐ ja rakennuslaki sekä muut määräykset ja ohjeet

Suomessa maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaan1 kaavojen tulee yleisesti perustua riittäviin selvityksiin.

Onnettomuusriskin huomioon ottaminen kaavoituksessa yleisesti sisältyy valtakunnalliseen aluei‐denkäyttötavoitteeseen 4.3: ”Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu”2. Tämä ohjaa suuronnettomuusriskin huomioinnin suhteen osaltaan mm. maakuntakaavan laadintaa.

Yleiskaavan sisältövaatimusten3 mukaisesti on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioon mahdolli‐suudet turvalliseen ja terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön ja ympäristöhaittojen vähentäminen.

Asemakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan esitetään4: ”Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.”

Vaaraa aiheuttavien kohteiden ympäristön maankäytössä huomioon otettavista suojaetäisyyksistä säädetään maankäyttö‐ ja rakennusasetuksen 57§:ssä seuraavasti: Harkittaessa rakennushankkeen sijoittamista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä.

1 MRL; 132/1999 9 § 2 ”Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäise‐miseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.” 3 MRL 39 § 2. momentin kohdat 5 ja 7 4 MRL 54 § 2. ja 3. momentti


6

KHO:n päätökset 2323/1/05 ja 3589/1/08 linjaavat lainkäyttöä mm. seuraavasti:

- Tarkasteltavia vaaranaiheuttajia ei ole rajattu hallinnollisin perustein - Suuronnettomuuden vaikutukset ovat merkittävämmässä roolissa kuin todennäköisyys –

pelkkä suuronnettomuuden mahdollisuus riittää. - Suojaetäisyyksien vähimmäisvaatimusten täyttyminen ei riitä.

Suuronnettomuuksien mahdollisuus on siis otettava huomioon maankäytön suunnittelussa mahdol‐lisuuden aiheuttajasta riippumatta kaikilla kaavatasoilla, ja maankäyttösuunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin myös onnettomuusmahdollisuuden osalta.

2.3 Seveso II – direktiivi

EU:n neuvosto on antanut ns. Seveso II ‐direktiivin 96/82/EY vaarallisista aineista aiheutuvien suur‐onnettomuusvaarojen torjunnasta. Maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali‐ ja maankäyttö‐ ja rakennuslainsäädännöllä.

Onnettomuuksien vaara on otettava huomioon suunniteltaessa alueidenkäyttöä ja rakentamista olemassa olevien tuotantolaitosten läheisyydessä. Erityisesti tämä vaara on otettava huomioon, jos teolliseen käsittelyyn liittyy suuronnettomuusvaara. Teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) mu‐kaan suuronnettomuudella tarkoitetaan huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnas‐sa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä‐ tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali.

Direktiivin alaiset tuotantolaitokset ovat Turvatekniikan keskuksen (Tukes) valvonnassa. Kaavoitus‐ ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja ‐alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitusliikkeet.

Direktiivin alaisille tuotantolaitoksille tai varastoille on määritelty nk. konsultointivyöhyke, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vyöhykkeet on muodostettu laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevan, karkean arvion perusteella hallinnollisin perustein. Ne ilmaisevat sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmis‐tamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen.

Jos tuotantolaitosta ympäröivän, konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta (MRL 9 § ja MRA 1§). Nämä vaikutukset on otettava huomioon laadittaessa kaavan osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 §). Tuloksista raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa annetaan haitallisten vaiku‐tusten vähentämiseksi kaavamääräyksiä.


7

Tavanomaisten kaavoitukseen osallistuvien tahojen lisäksi vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien laitosten läheisyyteen sijoittuvissa kaavoitushankkeissa osallisia ovat ne asiantuntijavi‐ranomaiset, joiden tehtävänä on kemikaalivalvonta (Tukes) ja pelastustoimi.

2.4 Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirja

Tuotantolaitoksessa, jossa vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua suur‐onnettomuus, toiminnanharjoittajan on laadittava asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (nk. toimintaperiaateasiakirja), tai turvallisuusselvitys, jossa toiminnanharjoittaja osoittaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja rajoit‐tamiseksi sekä antaa tarvittavat tiedot niiden toteuttamiseksi tarvittavasta organisaatiosta ja turval‐lisuusjohtamisjärjestelmästä.

Turvallisuusselvitys on toimitettava Turvatekniikan keskukselle tuotantolaitoksen toimenpiteiden riittävyyden arviointia varten. Kahden tai useamman toisiaan lähellä sijaitsevan tuotantolaitoksen toiminnanharjoittajien on toimittava yhteistoiminnassa suuronnettomuuksien torjumiseksi ja onnet‐tomuuksien leviämisen estämiseksi.

Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi voi olla joko vähäistä tai laajamittaista. Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista. Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on luvanvaraista. Laajamittaisuus on määritelty asetuksen 59/1999 liitteessä 1. Liit‐teessä 1 on ilmoitettu ne vähimmäismäärät, joiden perusteella teollisen toiminnan ilmoituksen‐ tai luvanvaraisuus määräytyvät. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee laatia joko

(1) asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (toimintaperiaateasiakirja) tai

(2) turvallisuusselvitys,

jos liitteessä mainitut vähimmäismäärät täyttyvät. Näiden lisäksi toiminnanharjoittajan tulee laatia tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma, jos teollinen käsittely ja varastointi on laa‐jamittaista.


8

3 Kokkolan suurteollisuusalueen yleiskuvaus

3.1 Alueen sijainti ja käyttö

Kokkolan suurteollisuusalue sijaitsee Kokkolassa keskustan läheisyydessä Perämeren rannikolla. Kuvassa 3.1 on kuvattu alueen käyttöä yleisesti. Alueen länsipuolella on merta ja saaria, pohjoispuo‐lella merta ja haja‐asutusta, itäpuolella entisiä puolustusvoimien alueita sekä Kokkolan keskusta, ja eteläpuolella Ykspihlajan asuinalue, jolla sijaitsevat mm. koulu ja päiväkoti teollisuusalueen välittö‐mässä läheisyydessä. Lähin I‐luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1 km teollisuusalueesta kaakkoon. Kokkolan veden vedenottamo ottaa 70 % pohjavesiotostaan alueen itäpuoleiselta rakentamattomal‐ta alueelta.

Alueella on käynnissä yleiskaavan uudistustyö.

Teollisuusalue on Suomen suurimpia raskaan teollisuuden keskittymiä. Alueella toimii kolmiosainen (kantasatama, Hopeakiven laituri ja syväsatama) tuonti‐ ja vientisatama. Teollisuusalueen toimijat on esitelty yksityiskohtaisemmin seuraavassa kappaleessa (3.2.).

Kuva 3.1 Kokkolan suurteollisuusalue ja sen lähiympäristö

3.2 Alueen toimijoiden kuvaus

Tässä kappaleessa kuvataan selvityksen kohteena olevat Seveso II ‐direktiivin mukaiset toimijat (ks. kuva 3.2), joita ovat Boliden Kokkola Oy, KemFine Oy, Neste Oil Oyj, OMG Kokkola Chemicals Oy, Air Liquide Finland Oy ja Yara Suomi Oy. Laitoksista toimintaperiaateasiakirjavelvollinen on Air Liquide


9

Finland Oy, muut ovat turvallisuusselvitysvelvollisia. Lisäksi on tarkasteltu sataman ja teollisuusalu‐een läheisten ratapihojen (Ykspihlajan ratapiha sekä vasta valmistunut teollisuusratapiha alueen itäpuolella) suuronnettomuusriskejä.

Kuva 3.2 Tarkasteltavat toimijat suurteollisuusalueella

3.2.1 Boliden Kokkola Oy Boliden Kokkola Oy valmistaa sinkkiä Kokkolan tehtaallaan. Boliden Kokkola Oy on osa kansainvälistä Boliden AB ‐monimetallikonsernia ja on tällä hetkellä Euroopan toiseksi suurin sinkin tuottaja. Kok‐kolan sinkkitehdas työllistää n. 685 henkilöä. Lisäksi tilapäisessä työsuhteessa on vaihteleva määrä urakoitsijoita ja kesäisin 150 ‐ 200 harjoittelijaa.

Tehtaan tuotanto‐osastoja ovat pasutto, puhdistamo, elektrolyysi ja valimo. Tuotanto‐osastojen toiminta on ympärivuorokautista ja pääosin automatisoitua. Sinkkitehdas käyttää vuodessa noin 540 000 tonnia rikasteraaka‐aineita. Vuosituotanto on noin 280 000 tonnia metallista sinkkiä. Tuotanto‐prosessissa syntyviä sivutuotteita ovat mm. metallinen elohopea sekä erilaiset sakat. Tehdas tuottaa myös rikkidioksidia sisältävää pasutuskaasua, josta Kemira Oyj valmistaa rikkihappoa noin 340 000 tonnia/vuosi.


10

3.2.2 KemFine Oy

KemFine Oy valmistaa orgaanisia hienokemikaaleja. Valmistettavat tuotteet ovat kasvinsuojeluainei‐den intermediaatteja ja aktiiviaineita sekä lääkeaineiden intermediaatteja. KemFine:n toiminta on rahtivalmistusta, jossa yritys valmistaa asiakkaidensa tuotteita tilauksesta. Tuotanto tapahtuu kam‐panjoittain. Uusia tuotteita ja siten myös uusia prosesseja tulee ajan mittaan ‐ vastaavasti vanhoja tuotteita saattaa poistua. Raaka‐aineet ja prosesseissa käytettävät liuottimet ovat lähinnä orgaanisia yhdisteitä. Näillä saattaa olla erilaisia vaaraominaisuuksia. Ne voivat olla helposti syttyviä, ärsyttäviä, haitallisia, syövyttäviä, hapettavia, ympäristölle vaarallisia tai myrkyllisiä. Tuotantojaksoa varten tarvittavat raaka‐aineet saapuvat tehtaalle tyypillisesti sen mittaan. Tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet voidaan polttaa omassa polttolaitoksessa. KemFine työllistää Suomessa noin 180 henkilöä, joista Kokkolassa noin 175.

3.2.3 Neste Oil Oyj Neste Oil Oyj vastaanottaa, varastoi ja jakelee polttonesteitä Kokkolassa, jossa sillä on Suomen suurin polttonesteiden varastoterminaali. Vuositasolla polttonesteitä, bensiiniä, dieseliä sekä kevyttä ja raskasta polttoöljyä varastoidaan ja käsitellään yhteensä noin 500 000 tonnia. Neste Oililla on teollisuusalueella 15 polttoainesäiliötä.

3.2.4 OMG Kokkola Chemicals Oy

OMG Kokkola Chemicals Oy on koboltin ja kobolttipohjaisten erikoiskemikaalien tuottaja. Koboltin jalostusprosessissa kobolttiraaka‐aine liuotetaan rikkihapolla ja arvometallit erotetaan kemiallisesti

saostamalla ja uuttamalla. Tehdas työllistää noin 350 henkilöä. OMG valmistaa ja varastoi Kokko‐lassa metallista kobolttia ja kuparia, kobolttisuoloja ja ‐oksideja, nikkelioksidia sekä ger‐maniumoksidia. Prosessin apuaineina varastoidaan ja käytetään merkittäviä määriä erilaisia kemikaaleja. OMG valmistaa itse käyttämänsä vedyn ja rikkivedyn, muut apuaineet tuodaan tehdasalueelle.

3.2.5 Air Liquide Finland Oy Air Liquide Finland Oy valmistaa ja varastoi Kokkolan teollisuusalueella nesteytettyjä ja kaasumaisia kaasuja: happea, typpeä, argonia ja hiilidioksidia. Air Liquide Finland Oy:llä on teollisuusalueella nestemäisen hapen varasto‐ ja höyrystysyksikkö, joka käsittää kaksi suurta (á 100 t) nestemäisen hapen säiliötä, josta happi kuljetetaan putkia pitkin alueen muiden toimijoiden käyttöön. Lisäksi Air Liquide Finland Oy:llä on alueella ilmakaasutehdas sekä hiilidioksiditehdas. Ilmakaasutehtaassa valmistetaan kaasumaista happea ja typpeä. Hiilidioksiditehtaassa Tetra Chemicalsin prosessista tuleva kaasumainen hiilidioksidi nesteytetään ja varastoidaan säiliöön, josta se toimitetaan eteen‐päin asiakkaille.


11

3.2.6 Yara Suomi Oy

Yara Suomi Oy valmistaa Kokkolan teollisuusalueella rehufosfaatteja, kaliumsulfaattia ja suolahap‐poa. Kaliumsulfaattitehtaassa valmistetaan kaliumkloridin ja rikkihapon reaktiotuotteina kaliumsul‐faattia ja suolahappoa. Kaliumsulfaatin vuotuinen tuotantomäärä on noin 200 000 tonnia. Rehufos‐faattitehtaalla pääraaka‐aineet ovat kalsiumkarbonaatti ja fosforihappo. Rehufosfaatin tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vuodessa.

Lisäksi Yara Suomi Oy:llä on alueella ammoniakkiterminaali (20 000 t kylmäsäiliö), johon ammoniakki saapuu syväsataman kautta laivoilla, sekä fosforihappoterminaali, joka toimitetaan alueelle junilla ja puretaan säiliöihin. Fosforihappoa käytetään rehufosfaattitehtaan raaka‐aineena ja toimitetaan joko putkilinjoja pitkin tehtaalle tai laiturille, josta se viedään laivakuljetuksina muualle.

3.2.7 Satama

Kokkolan teollisuusalueella operoi Kokkolan satama (Liikelaitos Kokkolan Satama5). Satama koostuu kolmesta eri osasta: syväsatama alueen länsiosassa, Hopeakiven satama (syväsataman vieressä) sekä kantasatamasta alueen lounaisosassa. Satama työllistää kokonaisuudessaan noin 170 henkilöä. Sataman on suunniteltu laajentuvan tulevina vuosina merkittävästi.

Sataman kautta kulkee 5,5 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa, josta noin 1 miljoonaa tonnia on vaarallisia aineita. Tästä puolet on polttoaineita ja toinen puoli koostuu ammoniakista, fosforihapos‐ta ja rikkihaposta. Lisäksi sataman kautta kulkee vaarallisia aineita sisältäviä IMO‐kontteja. Sataman kautta kulkevien vaarallisten aineiden kuljetusten oletetaan noin kaksinkertaistuvan sataman laajen‐tumisen yhteydessä.

3.2.8 Ratapihat Tässä selvityksessä otetaan kantaa sekä Ykspihlajan ratapihan että vastavalmistuneen teollisuusrata‐pihan mahdollisiin suuronnettomuusvaaroihin. Molemmilla ratapihoilla sekä järjestellään vaunuja (vaunujen vaihtotyöt) että jossain määrin seisotetaan vaunuja. Teollisuusratapihalla ei käsitellä vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja. Junarungot kootaan joko Ykspihlajan tai Kokkolan ratapihalla. Ykspihlajan ratapihalla käsitellään mm. ammoniakkivaunuja. Täydet vaunut säilytetään kuitenkin pääasiassa teollisuusalueella. Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtää junarunkojen kokoaminen kes‐kustan ja Ykspihlajan ratapihoilta suurteollisuusalueelle ja teollisuusratapihalle. Molempia ratapihoja hallinnoi VR.

3.2.9 Muut alueen toimijat

Lisäksi alueella toimii muita toimijoita, kuten logistiikka‐, palvelu‐ ja teollisuustoimijoita: Oy Woikoski Ab (kaasun tuotanto), TETRA Chemicals Europe Oy (kemikaalituotanto), Kemira Oyj (kemikaalituo‐

5 http://www.portofkokkola.fi/


12

tanto), Nordkalk Oyj Abp (maaparannuskalkki ja teollisuusjauheet), Oy Hacklin Bulk Service Ltd (logistiikka), Oy Rauanheimo Ab (logistiikka), Baltic Tank (lipeän tuonti), Oy Kokkola Power Ab (voi‐malaitos), KIP Infra Oy (tilavuokra ja infra), KIP Service Oy (teollisuusalueen vesien käsittely ja jakelu, turvallisuuspalveluiden tuottaminen, sekä tiestön, rautateiden ja viheralueiden kunnossapito), Eurest Finland Oy (ruokapalvelut), Maintpartner Oy (kunnossapito), Sodexho Oy Kokkola (tukipalve‐lut) ja Würth Oy (teollisuustarvikkeiden toimittaja). Näiden toimijoiden toiminta ei ole säädösten mukaan suuronnettomuusvaarallista.

3.3 Vaaralliset aineet, niiden käsittely ja varastointi alueella sekä niihin liittyvä keskeiset raportoidut riskit

Seuraavassa on kuvattu toimijakohtaisesti vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi teollisuusalu‐eella, sekä niihin liittyvät keskeiset raportoidut riskit. Toimijoiden konsultointivyöhykkeet ja keskei‐set riskit on raportoitu kootusti kappaleen 3 lopussa taulukossa 3.2.

3.3.1 Boliden Kokkola Oy Boliden Kokkola Oy:n sinkin valmistuksessa käytettävä vaarallisia aineita ovat rikkidioksidi (josta Kemira Oyj valmistaa rikkihappoa noin 340 000 tonnia vuodessa), kloori, ammoniakki, rikkivety, vety, propaani, nestehappi, nestetyppi, etikkahappo, rikkihappo, lipeä, vetyperoksidi, germaniumtetraklo‐ridi, arseenitrioksidi ja raskasmetalliyhdisteet. Lisäksi käsitellään palavia nesteitä. Ympäröivien aluei‐den kannalta vaarallisimmat aineet ovat rikkidioksidikaasu (pasuton sivutuote) ja arseenitrioksidi.

Kaikki raaka‐aineiden sisältämä elohopea valmistetaan sivutuotteena metalliseksi elohopeaksi, joka viedään kokonaisuudessaan ulkomaille6.

Tunnistettuja riskejä vaarallisten aineiden käsittelystä ovat kemikaalivuodot, tulipalot, räjähdys tai ympäristöhaitat päästöistä. Haitallisimmiksi riskeiksi on arvioitu rikkidioksidiputken katkeaminen käyttöhäiriön tai alitse ajavan liikenteen vuoksi, nestehappisäiliön vuoto ja syttymä esim. täyttötilan‐teessa tai valimon propaanisäiliön vuoto esim. täyttötilanteessa, josta voi seurata pilven jälkisyttymä ja pahimmillaan jopa BLEVE7.

3.3.2 Kemfine Oy

KemFine Oy:n valmistamien orgaanisten hienokemikaalien raaka‐aineet ja prosessissa käytettävät liuottimet ovat pääasiassa orgaanisia yhdisteitä. Nämä voivat olla helposti syttyviä, ärsyttäviä, haital‐lisia, syövyttäviä, hapettavia, ympäristölle vaarallisia tai myrkyllisiä. Tuotanto tapahtuu kampanjoit‐tain ja eri tuotannoissa tarvitaan eri kemikaaleja. Tuotantojaksoa varten tarvittavat raaka‐aineet

6 Myynti kielletty vuodesta 2011 alkaen; jatkokäsittely joko itse tai muualla. 7 Boiling Liquid Expanding Vapor Explosion, kiehuvan nesteen höyryräjähdys


13

saapuvat tehtaalle sen mittaan. Yleensä lähinnä vain lyhyissä tuotantokampanjoissa kampanjaa varten tarvittava koko raaka‐ainemäärä voi olla yhtä aikaa tehdasalueella.

Nestemäiset raaka‐aineet varastoidaan säiliössä, konteissa tai tynnyreissä ja kiinteät raaka‐aineet kiintoainevarastossa. Tuotteet muodostuvat tuotantoprosessissa kemiallisten reaktioiden kautta kiinteiksi tai nestemäisiksi tuotteiksi, jotka varastoidaan tehdasalueella ja toimitetaan asiakkaille. Tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet voidaan polttaa omassa polttolaitoksessa.

KemFine:n tuotantolaitoksella käsitellään muun muassa useita palavia nesteitä (esimerkiksi liuotti‐mia), propaania (max. 25 t), dikloorimetaania, klooria (max. 18 t), bromia (n. 30 t), vetyperoksidia, krotonaldehydiä, dimetyylisulfaattia, tionyylikloridia ja nestehappea.

Näiden vaarallisten aineiden käsittelyyn liittyvät keskeiset raportoidut riskit ovat palavan aineen vuoto, tulipalo, kaasuräjähdys, pölyräjähdys, eksoterminen reaktio, myrkyllisen aineen vuoto, poltto‐laitoksen tulipesäräjähdys ja raaka‐ainekuorman purku väärään säiliöön. Haitallisimmiksi suuronnet‐tomuusskenaarioiksi ympäröivien alueiden kannalta on arvioitu:

• Kloorinpurkuasemalla purkutilanteessa letkujen katkeaminen ja kloorikaasupäästön leviämi‐nen ympäristöön

• Bromikontin vaurioituminen

• Kemikaaleja purettaessa tai varastoidessa suuri palavan aineen vuoto (neste tai kaasu) säili‐öissä, putkistoissa, liitoksissa, tiivisteissä, josta voi muodostua räjähdyskelpoinen seos ja/tai tulipalo (BLEVE)

3.3.3 Air Liquide Finland Oy Air Liquide Finland Oy varastoi nestemäistä happea (O2) kahdessa 100 tonnin säiliöissä. Happi tuo‐daan säiliöille autoilla, josta se toimitetaan alueen toimijoille. Lisäksi varastoituna on enintään 500 tonnia hiilidioksidia kahdessa 300 m3 säiliöissä. Ammoniakkia (NH3) kulkee 500 kg suljetussa kierros‐sa. Ilmakaasuja toimitetaan teollisuusalueen muille toimijoille putkilinjoja pitkin. Air Liquide Finland Oy:n keskeisimpiä turvallisuusriski maankäytön kannalta on nestehappivuoto joko happisäiliöstä tai ilmakaasutehtaalta ja happisäiliön palo. Merkittävä riski on myös ilmakaasutehtaassa tapahtuva hiilivetyräjähdys, mutta siitä aiheutuvat vauriot rajoittuvat tehdasalueelle.

3.3.4 Neste Oil Oy Vuositasolla polttonesteitä käsitellään 500 000 tonnia. Toimitukset tulevat kaikki laivalla syväsata‐maan, josta purku varastosäiliöihin tapahtuu putkilinjaa pitkin. Polttonesteet haetaan säiliöautoilla. Erittelyt polttonestemääristä on listattu taulukkoon 3.1.

Taulukko 3.1. Neste Oil Oyj:n varastoimat polttonesteet

Tuote Määrä (m3)

Bensiini 64 000

Diesel 154 000

Kevyt polttoöljy 16 000


14

Raskas polttoöljy 40 000

Lisäaineita (herkästi palavia) 400

Keskeiset raportoidut riskit Neste Oil Oyj:n kohdalla ovat suuren bensasäiliön (noin 30 000 m3) palo ja palon leviäminen seuraavaan säiliöön tai pahimmillaan koko säiliöalueen palo.

3.3.5 OMG Kokkola Chemicals Oy

OMG Kokkola Chemicals Oy:llä käsiteltävät vaaralliset kemikaalit ovat: nesteytetty rikkidioksidi, kloori (nestemäinen pulloissa), ammoniakki (putkilinjassa), rikkivety, vety, propaani, vetyperoksidi ja nestehappi. OMG:n vaarallisten aineiden varastointi on listattu taulukkoon 3.2.

Nesteytettyä rikkisdioksidia käytetään liuoton prosessissa. Rikkidioksidi toimitetaan autokuljetuksina varastosäiliöön ja syötetään sieltä prosessiin. Klooria käytetään germaniumtuotannon liuoton pro‐sessissa. Kaasu varastoidaan 1000 kg:n säiliöissä joista se syötetään prosessiin. Ammoniakki saapuu YARA Suomi Oy:n ammoniakkiterminaalista putkilinjaa pitkin nestemäisenä OMG:n kemikaalituotan‐non käyttöön.

Rikkivetyä valmistetaan rikkivetyasemalla. Rikkivety käytetään kaasuna prosessissa, sitä ei varastoida. Vetyä valmistetaan propaanista vetylaitoksella. Vetyä otetaan myös liuotusprosessista talteen. Propaania käytetään tuotannossa vedyn valmistukseen ja polttoaineena prosessin lämmitykseen. Propaani toimitetaan autokuljetuksina ja sitä varastoidaan alueella kahdessa 99m3 säiliössä. Säiliöis‐tä nestemäinen propaani siirretään pumppuaseman kautta höyrystimille korkea‐ ja matalapainelinjo‐ja pitkin. Propaani höyrystetään ja johdetaan kaasumaisena käyttöön. Vetyperoksidia käytetään raaka‐aineliuotuksessa ja se tuodaan alueelle autokuljetuksissa. Aine varastoidaan 60m3 pystysäili‐össä. Nestehappea käytetään raaka‐aineiden liotukseen. Happea varastoidaan Air Liquide Oy:n ilmakaasutehtaassa. Nestemäistä happea tuodaan autokuljetuksin OMG:n käytössä olevaan Air Liquide Oy:n 100m3 säiliöön (toinen samanlainen säiliö on Boliden Kokkola Oy:n käytössä).

Taulukko 3.2 OMG Kokkola Chemicals Oy:n varastoimat vaaralliset kemikaalit

Kemikaali Varastoitava määrä

Nesteytetty rikkidioksidi 60 m3 varastosäiliö

Nestemäinen kloori 1000 kg:n pulloissa

Vety 3X30m3 säiliöt

Propaani 2 x 99 m3 säiliöt

Vetyperoksidi 60 m3 säiliö

Nestehappi 2 x 100 m3 säiliöt

Ympäröivien alueiden maankäytön kannalta oleelliset suuronnettomuusskenaariot ovat:


15

• Rikkidioksidivuoto kuljetuksessa ja täyttötilanteessa. Varastoinnin tai lastauksen yhteydessä

suuronnettomuus on mahdollinen esimerkiksi säiliön tai siitä lähtevän putken vahingoittues‐

sa tai säiliön täytön tai tyhjennyksen yhteydessä.

• Propaanivaraston BLEVE‐räjähdys tai vuoto linjasta ja jälkisyttymä. Vuoto ja jälkisyttymä voi

tapahtua säiliön tai siirtolinjan vahingoittuessa.

Muita mahdollisia onnettomuusskenaarioita, mutta vaikutuksiltaan paikallisia tai todennäköisyydel‐

tään äärimmäisen pieniä ovat:

• Kloorivuoto varastoinnin tai siirron yhteydessä kaasusäiliön tai siirtolinjan vahingoittuessa.

• Rikkivetypäästö tuotelinjasta on mahdollinen linjan vaurioituessa. Vaikutukset rajoittuvat

turvallisuusselvityksen ja asiantuntijahaastattelun mukaan kuitenkin liuottoon.

• Uuttopalo

• Vetysäiliön räjähdys

3.3.6 Yara Suomi Oy

Yaralla käsiteltäviä vaarallisia aineita ovat mm. rikkihappo, suolahappo, kloorivetykaasu, fosforihap‐po ja ammoniakki. Rikkihappo toimitetaan Yara Suomi Oy:lle Kemiran rikkihappotehtaalta ja käyte‐tään sulfaattitehtaan tuotantoprosessissa. Rikkihappoa ei välivarastoida.

Fosforihappoa kuljetetaan Yara Suomi Oy:lle junalla ja varastoidaan allastetuissa säiliöissä yhteensä 10 300m3. Yara toimittaa fosforihappoa laivalla ulkomaille. Tehtaalle fosforihappo tulee putkilinjaa pitkin ja laivan lastaukseen käytetään omaa pumppauslinjaa satamaan.

Ammoniakki tuodaan laivakuljetuksina, joista se siirretään putkilinjaa pitkin säiliöön (20 000 t). Säiliöstä ammoniakkia lastataan junanvaunuihin. Junanvaunuja säilytetään pääasiassa Yaran tontilla teollisuusalueella, mutta väliaikaisesti myös Ykspihlajan ratapihalla. Ammoniakkia toimitetaan myös alueen toimijoille.

Kloorivetykaasua syntyy prosessissa ja siitä valmistetaan suolahappoa. Suolahappoa on Yaralla enintään 50m3. Suolahappo pumpataan seuraavan toimijan käyttöön (Tetra Oy, kalsiumkloriditehdas) minkä lisäksi sitä myydään myös ulkoisille asiakkaille.

Maankäytön kannalta keskeisimmät toimintaan liittyvät onnettomuusskenaariot ovat:

• Ammoniakkivuoto junanvaunun lastauksessa tai laivan purkutilanteessa lastauspään irrotes‐sa tai varren muuten vaurioituessa.

• Ammoniakkipäästö OMG:n putkilinjasta

• Ammoniakkivuoto tasoristeysonnettomuuden seurauksena

Muita merkittäviä onnettomuusriskejä ovat myös:


16

• Muiden myrkyllisten aineiden vuodot (fosforihappo ja suolahappo).

• Palavan nesteen vuoto, josta voi seurata tulipalo.

• Kaliumsulfaattitehtaan kattopalo, joka saattaa aiheuttaa pienehkön kloorivetykaasupäästön.

• Rehufosfaattitehtaan reaktion ylikuumentuminen ja aineiden joutuminen reaktorista lattialle.

3.3.7 Satama

Syväsatamassa käsiteltävät vaaralliset aineet on käsitelty toimijoiden yhteydessä (ammoniakki ‐ YARA, nestemäiset polttoaineet ‐ Neste Oil). Satamassa varastoitavat ja käsiteltävät hapot ja muut vaaralliset aineet (lipeä eli natriumhydroksidi, rikkihappo, fosforihappo, elohopea) eivät aiheuta suuronnettomuusvaaraa maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Kantasatamassa käsiteltävien vaarallisia aineita sisältävien IMO‐konttien määrä on pienehkö, eikä aiheuta maankäytön kannalta suuronnettomuusvaaraa. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa IMO‐konttien osalta vaikutukset jäävät paikallisiksi.

3.3.8 Ratapihat Teollisuusratapihalla ei käsitellä suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia aineita. Ykspihlajan ratapihalla käsitellään ammoniakkivaunuja, jolloin ammoniakin vuotoskenaario on mahdollinen (venttiilivuoto, säiliön vaurioituminen). Muista vaarallisista aineista ratapihoilla käsitellään pääasiassa rikki‐ ja fosfo‐rihappoa, jotka eivät ole suuronnettomuusvaarallisia maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

3.3.9 Yhteenveto Taulukko 3.3. Toimijakohtaiset konsultointivyöhykkeet, kemikaalit ja maankäytön kannalta keskeiset

riskit

Toimija Kons. vyöh.

Kemikaalit alueella Maankäytön kannalta keskeiset riskit

Boliden Kokkola Oy

1.5 km Rikkidioksidikaasu Painehappi Arseenitrioksidi Propaani (10 t)

Rikkidioksidiputken vahingoittuminen Valimon propaanisäiliön vuoto ja pilven jälkisyttymä / BLEVE

KemFine Oy 1,5 km Palavat nesteet ja kaasut (useita erilai‐sia) Propaani (max. 25t) Dikloorimetaani Kloori (max. 18 t) Bromi (n. 30 t) Vetyperoksidi Krotonaldehydi Dimetyylisulfaatti Tionyylikloridi Nestehappi

Kloorinpurkuasemalla purkutilanteessa letkujen katkeaminen ja kloorikaasu‐päästön leviäminen ympäristöön Bromin laippavuoto synteesilaitoksella Propaanisäilin vuoto ja jälkisyttymä / BLEVE


17

Air Liquide Finland Oy

1 km 2 x 100 t happea O2 nestemäisenä säiliöissä Max. 500 t CO2, 2 x 300 m3 säiliötä Ammoniakkia max 500 kg

Nestehappivuoto joko happisäiliöstä tai ilmakaasutehtaalta + tulipalo

Neste Oil Oyj 1,5 km Bensiinit 64 000 m3 Dieselit 154 000 m3 Kevyt polttoöljy 16 000 m3 + kalliosäili‐ön määrä (= luottamuksellinen) Raskas polttoöljy 40 000 m3 Lisäaineita, herkästi palavia 400 m3

Säiliöpalo (Suurimman bensasäiliön palo on suurin riski, pahimmillaan koko termi‐naali palaa)

OMG Kokkola Chemicals Oy

1,5 km Nesteytetty rikkidioksidi 60 m3 Kloori (4 x 1000 kg pulloissa nesteenä) Ammoniakki (50 mm putkilinja Yaran terminaalista) Rikkivety (prosessissa) Vety (2 x säiliö 60‐75 bar) Propaani (2x99 m3 maanpäällinen säiliö) Vetyperoksidi (60 m3 pystysäiliö)

Rikkidioksidipäästö säiliöstä tai putkilin‐jasta Vuoto propaanilinjasta ja jälkisyttymä Propaanisäiliön BLEVE

Yara Suomi Oy

2 km Ammoniakki 20.000 t Ammoniakkipäästö OMG:n putkilinjas‐ta Vuoto ammoniakkivaunun lastauksessa Vuoto ammoniakkilaivan purussa Ammoniakkivuoto tasoristeysonnetto‐muuden seurauksena

Satama ‐ Ammoniakki Polttonesteet Lipeä eli natriumhydroksidi Rikkihappo Fosforihappo Elohopea IMO‐kontit

Ei suuronnettomuusvaaraa maankäy‐tön suunnittelun näkökulmasta Suuronnettomuusvaaralliset aineet (ammoniakki, polttonesteet) käsitelty teollisten toimijoiden kohdalla (Yara, Neste Oil)

Ratapihat ‐ Ammoniakki Rikkihappo Fosforihappo

Ei suuronnettomuusvaaraa maankäy‐tön suunnittelun näkökulmasta Suuronnettomuusvaaralliset aineet (ammoniakki) käsitelty teollisten toimijoiden kohdalla (Yara)


18

4 Tarkasteltavan teollisuusalueen ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset

Kokkolassa on käynnissä yleiskaavan uudistamistyö. Selvityksen kannalta keskeisiä muutoksia ovat vuoden 2011 asuntomessualue sekä uusi Santahaan asuinalue. Asuntomessualue tulee sijoittumaan Tullinmäen kaupunginosan pohjoispuolelle, teollisuusalueesta noin 2 km itään. Alue on kaavoitettu ja rakentamistöitä ollaan aloittamassa. Alue valmistuu kesäksi 2011. Sille rakennetaan noin 30 oma‐kotitaloa, rivitaloja, paritaloja ja kerrostaloja8. Alueen läheisyydessä sijaitsee myös vanha huvila‐alue. Santahaan uutta asuinaluetta on suunniteltu Tullinmäen kaupunginosan etelä‐ ja länsipuolelle.

Muuten teollisuusalueen ja kaupungin välissä olevaa käyttämätöntä aluetta tarkasteltaessa kaupun‐gilla ei ole suunnitelmia kaavoittaa muuta toimintaa lähemmäksi teollisuusaluetta.

Kuva 4.1 Ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset

8 www.asuntomessut.fi_kokkola


19

5 Tarkastellut suuronnettomuusskenaariot ja nii‐den vaikutusalueet

5.1 Menetelmä

Tässä selvityksessä suuronnettomuuksien vaikutukset on arvioitu ja kuvattu aiemmin kehitetyllä menetelmällä, jossa suuronnettomuuksien vaikutukset ympäröiviin alueisiin on jaoteltu lämpösätei‐lyyn, räjähdyksen paineaaltoon ja kaasu‐ tai nestepäästön pitoisuuteen ilmassa, maassa tai vedessä. Kullekin vaikutustyypille on haettu laajassa viranomaisyhteistyössä kolme kynnysarvoa siten, että suurin arvo on ihmisille mahdollisesti tappava, rakenteet tuhoava tai luonnolle peruuttamatonta haittaa aiheuttava, keskimmäinen arvo on ihmiselle mahdollisesti pysyvän haitan aiheuttava, raken‐nuksille vaurioita tai ympäristölle pitkäaikaista haittaa aiheuttava ja pienin arvo on korkeintaan ohimeneviä tai pieniä haittoja aiheuttava. Vastaavat vaikutusalueet on nimetty korkean, merkittävän ja kohonneen riskin alueiksi ja merkitty tuloskarttoihin punaisella, oranssilla ja keltaisella. Lopulliset tulokset esitetään yhdistämällä vaikutukset pahimman tapauksen mukaan. Menetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. Yhteenveto menettelystä on esitetty kuvassa 5.1.

Kuva 5.1 Yhteenveto menettelystä.

On erittäin tärkeä huomioida, että menetelmän pohjalta esitetyt tulokset edustavat teoreettista suuntaa‐antavaa haitan mahdollisuutta suuronnettomuuden tapahtuessa eri paikoissa mahdollisella alueella. Suuronnettomuuden todennäköisyys on siis hyvin pieni.

5.2 Skenaarioiden valinta

Seuraavassa on esitelty raportissa tarkasteltavien laitosten suuronnettomuusskenaariot, jotka on selvityksen yhteydessä todettu maankäytön suunnittelun kannalta merkittävimmiksi. Onnettomuu‐den mahdollisuudet on johdettu toimivaltaisen viranomaisen (Tukes) hyväksymistä turvallisuusselvi‐tyksistä tai toimintaperiaateasiakirjasta, joissa onnettomuusskenaariot on esitetty toimijoiden teet‐


20

tämien riskiarviointien pohjalta. Suuronnettomuuden todennäköisyydet ovat pieniä, mutta onnet‐tomuuksien mahdollisuutta ei voida sulkea kokonaan pois. Skenaarioiden kvantitatiiviset määritel‐mät on esitetty liitteessä 5 (luottamuksellinen).

Maankäytön suunnittelun kannalta merkittävimmät skenaariot ovat:

1. Kaasumaisen rikkidioksidin siirtoputken vahingoittuminen. Tarkastellussa skenaariossa rik‐kidioksidikaasua siirtävään suureen putkeen tulee vuoto esimerkiksi kuorma‐auton osuessa putkeen putkisillan kohdalla, ja kaasumainen rikkidioksidi leviää ilmaan.

2. Rikkidioksidisäiliön vuoto. Tarkastellussa skenaariossa nestemäisen rikkidioksidin säiliöstä johtava putkilinja vaurioituu ja nestemäistä rikkidioksidia leviää maahan, josta se höyrystyy.

3. Bromivuoto. Tarkastellussa skenaariossa tapahtuu bromivuoto bromin putkilinjasta. Skenaa‐riossa vuoto muodostaa lammikon ja bromi höyrystyy nopeasti ja leviää ympäristöön tuulen mukana.

4. Ammoniakkivuoto tasoristeyksessä. Ammoniakkivaunun vuototilanteen on oletettu tapah‐tuvan tasoristeystörmäyksen seurauksena. Teollisuusalueella tai sen välittömässä läheisyy‐dessä on kolme tasoristeystä ja Kokkolan keskustan lähettyvillä yksi. On periaatteessa mah‐dollista, että mikäli tasoristeysonnettomuudessa ammoniakkivaunu esimerkiksi kaatuu terävän esineen päälle, säiliöön saattaa tulla pienehkö vuoto. Ammoniakki höyrystyy vuota‐essaan nestemäisenä ulos ja leviää kaasuna ilmaan tuulen alapuolelle kapeana pilvenä

5.3 Skenaarioiden vaikutukset

Seuraavassa on esitelty edellä kuvattujen keskeisten skenaarioiden vaikutuksia siten että rikkidioksi‐din, bromin ja ammoniakin leviämismallinnukset on näytetty erillisinä kuvina näiden ollessa hallitse‐via verrattuna muihin tunnistettuihin suuronnettomuusskenaarioihin. Skenaarioiden vaikutukset on kuvattu yhdistettynä siten että vahvempi riskivaikutusalue hallitsee, mikäli alueet osuvat päällekkäin.

Sääolot ja maastonmuodot vaikuttavat skenaarioissa kuvattujen kaasupilvien leviämiseen ja hajaan‐tumiseen. Mallinnuksissa sääolot käsittävät ilmanlämpötilan, ilmankosteuden, tuulennopeuden sekä nk. ilmakehän stabiilisuusluokan. Maastonmuodot on otettu mallinnuksessa huomioon nk. karheus‐parametrin avulla, joka kuvaa, miten sileä maasto on. Maaston korkeuseroja ei ole huomioitu. Esi‐merkiksi rikkidioksidivuodon seurauksena muodostuu ilmaa raskaamman kaasun vana, joka pyrkii leviämään alaspäin ja saattaa kulkeutua esimerkiksi katukuilua pitkin.

Kaikissa tapauksissa lämpötilaksi leviämiselle on oletettu +15oC ja tuulen nopeudeksi 5m/s. Ilman suhteelliseksi kosteudeksi on määritelty 60 %. Stabiilisuusluokkana on käytetty Pasquill B‐luokkaa, joka on yleisin Suomessa esiintyvä stabiilisuustyyppi. Karheusparametri on valittu kohdealueen mukaan.

Skenaarioiden vaikutusalue seuraavissa kuvissa käsittää kaikki tuulensuunnat. Kaasumaisen aineen leviäminen tapahtuu kuitenkin kapeana vanana tuulen suunnasta riippuen. Kokkolassa tuulisuus


21

vuosina 2005–09 on havainnollistettu ns. tuuliruusuna kuvassa 5.2.9, joka kuvaa prosentuaalisesti tuulensuunnan sekä ‐nopeuden mittausjaksolla. Eniten Kokkolassa on tuullut kaakosta, etelästä ja lounaasta. Viiden metrin sekuntituulta jaksolla on mitattu pohjois‐ lounais‐ ja luoteistuulella.

Kuva 5.2 Tuuliruusu, Kokkola. Tuulisuus Kokkolan Ykspihlajan mittausasemalla mitattuna jaksolla 2005 – 2009.

9 Kokkolan kaupunki. Tekninen palvelukeskus/Ympäristöpalvelut.


22

5.3.1 Rikkidioksidivuoto putkilinjasta Kuvassa 5.3 on esitetty skenaarion 1 vaikutusalueet yhdistettynä kaikilla mahdollisilla tuulensuunnil‐la. Yksittäisessä vuodossa kaasu leviää tuulen alapuolelle kapeana vanana. Kuvassa on havainnollis‐tettu kaasuvana, joka muodostuisi etelätuulen vallitessa.

Menetelmän mukaiset luokitusetäisyydet ovat:

Korkea riski 900 m

Merkittävä riski 2000 m

Kohonnut riski 3000 m

Kuva 5.3 Rikkidioksidivuoto putkilinjasta

5.3.2 Rikkidioksidivuoto säiliöstä Kuvassa 5.4 on esitetty onnettomuusskenaarion 2 vaikutukset kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Kuvassa on havainnollistettu etelätuulella leviävä kaasuvana.

Raja‐arvoetäisyydet ovat: Korkea riski 900 m




23

Kuva 5.4 Rikkidioksidivuoto säiliöstä

5.3.3 Bromivuoto synteesilaitoksella

Kuvassa 5.5 on esitetty onnettomuusskenaarion 3 vaikutukset kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Kuvassa on havainnollistettu etelätuulella leviävä kaasuvana.

Raja‐arvoetäisyydet ovat: Korkea riski 600 m




24

Kuva 5.5 Bromivuoto

5.3.4 Ammoniakkivuoto junanvaunusta tasoristeyksessä

Kuvassa 5.6 on esitetty onnettomuusskenaarion 4 vaikutukset kaikilla mahdollisilla tuulensuunnilla. Raja‐arvoetäisyydet ovat: Korkea riski 250 m




25

Kuva 5.6 Ammoniakkivuoto tasoristeyksissä

5.3.5 Skenaarioiden yhdistetty vaikutusalue Onnettomuuspaikat ja ‐tyypit on yhdistetty kuvaan 5.7. Tarkastelu on teoreettinen ja tehty maan‐käytön suunnittelun tarpeisiin. Leviäminen on havainnollistettu kaikille tuulen suunnille tuulen ollessa 5m/s.


26

Kuva 5.7 Skenaarioiden yhteisvaikutus. Katkoviiva kuvaa tarkastelun kohteena olevien laitosten yhdistettyjä konsultointivyöhykkeitä.

Vaikutuksia voidaan havainnollistaa seuraavasti: Onnettomuuden sattuessa keltaisen alueen olosuh‐teet tuulen alapuolella vastaavat esimerkiksi ilmanlaatuindeksin mukaista erittäin huonoa ilmanlaa‐tua, jonka vallitessa herkillä väestöryhmillä saattaa ilmetä terveysvaikutuksia. Oranssilla alueella ilmanlaatu aiheuttaa ongelmia käytännössä koko väestölle. Koska näissä skenaarioissa leviävät kaasut havaitaan hyvin, ihmiset hakeutunevat automaattisesti sisätiloihin, joissa pitoisuudet pysyvät lyhyen aikaa jopa 95 % matalampina. Punaisella alueella sisäsuojautuminen tai henkilönsuojainten käyttö on välttämätöntä.

5.4 Pelastuslaitoksen mahdollisuudet toimia onnettomuudessa

Kokkolan teollisuusalueen alueella on kaksi päivystävää tehdaspalokuntayksikköä. Toiminnan tehos‐tamiseksi entisestään koko alueen yhteiselle palokunnalla nähdään kuitenkin olevan tarvetta. Pelas‐tusasema sijaitsee Kokkolan teollisuusalueesta n. 3‐4 km päässä, josta ajallisesti paloautojen saami‐nen alueelle kestää n. 6‐8 min. Hankkeen aikana nousi esiin pelastustoimen näkemys tuloviiveen jatkuvasta kasvusta muuttuvien liikennejärjestelyjen takia (mm. asuntomessualueen rakennustöistä johtuvat viivytykset). Hälytysviiveessä lähestytään jo 8 minuuttia. Tasoristeykset kulkureitillä saatta‐vat olla kiinni pitkiäkin aikoja ja hidastaa merkittävästi pelastustoimen pääsyä alueelle. Kemikaalitor‐juntavalmiudet pelastuslaitoksella ovat kohtuulliset. Käytettävissä on painelaitteita sekä kemikaa‐lisuojapukuja ja torjuntakalustoa TOKEVA‐ohjeen mukaisesti tasolla 3. Kemikaalisukeltajia pelastuslaitoksella on neljä jokaisessa työvuorossa, joiden saaminen onnettomuuspaikalle täydessä toimintavalmiudessa kestää n. 10‐15 min. Käytännön tasolla kemikaalivuodot pyritään hallitsemaan ensisijaisesti prosessikeinoin (esim. putkilinjan sulkeminen/varoventtiilit) ja vasta sitten turvaudu‐


27

taan tarvittaessa kemikaalisukellusparin toimintaan. Tehdaspalokunnilla on tärkeä osa pelastustoi‐menpiteiden alkuun saattamisessa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu mm. alueen eristäminen, liiken‐teen hallinta ja järjestäminen sekä pesupaikan valmistaminen.

Kokkolan teollisuusalueen pelastussuunnitelmaa ollaan parhaillaan uusimassa. Tällä hetkellä voimas‐sa oleva suunnitelma on vuodelta 2001. Laajoja pelastusharjoituksia pidetään 3 vuoden välein, erikseen teollisuusalueen pohjoiselle ja eteläiselle osalle. Palotarkastuksia tehdään vuosittain koko teollisuusalueella. Näiden lisäksi alueen toimijoilla on ollut yhteisiä hankkeita ja koulutuksia pelastus‐laitoksen ja tehdaspalokuntien kanssa.

Kokkolan teollisuusalue on pilottikohteena valtakunnallisessa Kauris‐projektissa, jonka tavoitteena on parantaa pelastustoimen ja isoja riskejä sisältävän toiminnan yhteistyötä. Kauris‐projekti keskittyy informaatiovirtojen hallintaan ja osana projektia pyritään kehittämään sähköinen kohdekortti‐järjestelmä, joka poimii kohdekorttien ja silmukkakaavioiden lisäksi myös tiedot esimerkiksi laitok‐sessa käytetyistä kemikaaleista suoraan sammutusautoissa.

Kokkolan teollisuusalueella sekä koko Kokkolan kaupungin alueella on kattava hälytysjärjestelmä. Virve‐ohjattuja hälytyksiä voidaan antaa koko kaupungin alueelle tai tarvittaessa myös pienempiin osiin. Tämän lisäksi käytössä on myös liikkuvia hälytysautoja. Yhtenä tärkeimpänä parannuskohteena pelastuslaitos näki toimintaviiveiden lyhentämisen. Nykykäytännön mukaisesti onnettomuuden sattuessa tehdään tehdasalueelta ensin ilmoitus hätäkeskukseen. Kun onnettomuustyyppi on selvillä, voi hätäkeskus tehdä hälytyksen. Käytännössä kuitenkin odotetaan pelastustoimen päätöstä. Toi‐mintaviiveitä pystyttäisiin merkittävästi lyhentämään jos pelastuslaitos voisi tehdä hälytyksen itse. Myös haistelijoiden ja automatisoidun hälytysjärjestelmän käyttöönottoa pidettiin tarpeellisena kehityksenä alueen turvallisuuden sekä pelastustoiminnan edistämiseksi.

Evakuointivalmiuksia Kokkolan kaupungin alueella ei pidetty erityisen hyvinä. Pelastustoimi piti mahdollisena pienien ihmismäärien evakuointia ja siirtoa toiselle alueelle, mutta laajamittaiseen evakuointiin ei nähty olevan tarvittavaa määrää henkilöstöä eikä varusteita. Suurien vuotojen, kuten säiliöiden repeämisen tai vastaavien kohdalla keskeiseksi haasteeksi pelastustoimelle nousee ympä‐röivien alueiden riittävän nopea varoittaminen ja toimintaohjeiden antaminen. Vaarallisen kaasu‐päästön ollessa kyseessä kaupungin asukkaiden omatoiminen sisälle suojautuminen nähtiin ensisijai‐sena keinona suojautua.

Kokkolan teollisuusalueen toimijat ovat esimerkillisesti panostaneet sisäiseen turvallisuuteen oma‐tahtoisesti, monin paikoin jopa viranomaissuositusten ylittävin toiminnoin. Yleisesti Kokkolan teolli‐suusalueella yhteistyö pelastuslaitoksen, tehdaspalokuntien ja yritysten välillä toimii esimerkillisesti ja kaikilla on sama tavoite, onnettomuusriskien minimointi ja yleisen turvallisuuden varmistaminen.


28

6 Kokkolan suurteollisuusalueen lähiympäristön haavoittuvuuden tarkastelu

Kokkolan suurteollisuusalueen ja kaupungin välillä on entinen puolustusvoimien alue, joka toimii luonnollisena vaihettumisvyöhykkeenä teollisuuden ja asutuksen välillä. Puolustusvoimien alue on tyhjennetty eikä suunnitelmia Alueen hyödyntämiseksi ole. Vyöhyke ei kuitenkaan ulotu teollisuus‐alueen kaakkoispuolelle, jossa on Ykspihlajan asuinalue.

Ykspihlajan kaupunginosa sekä tuleva asuntomessualue on selvityksen perusteella tunnistettu mah‐dollisesti haavoittuviksi kohteiksi maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Ykspihlajassa asuu noin 1200 ihmistä (200710). Melko lähellä teollisuusaluetta ja Ykspihlajan ratapihaa sijaitsevat Ykspihlajan ala‐aste ja päiväkoti. Asuntomessualue Tullinmäessä sijaitsee noin 2 km:n päässä teollisuusalueesta itään. Tullinmäessä lähellä asuntomessualuetta asuu lähes 650 asukasta. Alueet sijaitsevat kohon‐neen riskin vaikutusalueella. Osa Ykspihlajasta jää myös merkittävän riskin vaikutusalueelle. Tällä alueella sijaitsevat päiväkoti ja ala‐aste. Näiden kohteiden evakuointiin tai nopean sisäsuojautumisen mahdollisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Myös osia Jänismaan kaupunginosasta sijaitsee kohonneen riskin vaikutusalueella. Jänismaalla asukkaita on 9 sekä töissä noin 200–300 ihmistä. Kohonneen riskin vaikutusalueen rajalle sijoittuu myös tuleva Santahaan asuinalue.

Keskussairaala, Libeckin sairaala, terveyskeskus sekä Kuusikummun palvelutalo sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta. Samalla etäisyydellä teollisuusalueesta sijaitsevat myös sosiaali‐ ja terveysalan ammattikorkeakoulu, Kiviniityn lukio, päiväkoti ja Pikiruukin koulu. Kohonneen riskin vaikutusalue ulottuu tämän alueen reunalle. Kohteiden sisäsuojautumismahdollisuudet ja si‐säsuojautumisen toteutuminen käytännössä olisi hyvä tarkistaa selvityksen tuloksiin perustuen.

Keskustan läheisyyteen sijoittuvaa ammoniakkivaunun tasoristeysonnettomuusskenaariota tarkas‐teltaessa, kohonneen riskin vaikutusalueelle jäävät Kauppaopisto ja Tervakartanon palvelutalo. Lisäksi Yhteislyseon ylä‐aste ja lukio sijoittuvat koilliseen, kohonneen riskin alueen läheisyyteen. Tasoristeysskenaarion vaikutusalueen läheisyydessä on asukkaita muutamia satoja. Lisäksi Mesilän teollisuusalueella työskentelevät ovat mahdollisen onnettomuuden vaikutusalueella. Myös näiden kohteiden sisäsuojautumismahdollisuudet ja sisäsuojautumisen toteutuminen käytännössä olisi hyvä tarkistaa onnettomuuden varalta.

Kuvassa 6.1 on esitetty haavoittuvien alueiden sijoittuminen suhteessa pahimpien suuronnetto‐muusskenaarioiden yhdistettyyn vaikutusalueeseen.

10 http://kartta.kokkola.fi/Vaestokartta/population_map_fin.html


29

Kuva 6.1 Haavoittuvat kohteet suhteessa skenaarioiden yhdistettyyn vaikutusalueeseen


30

7 Tulevaisuusskenaariot Selvityksen yhtenä tavoitteena on tuottaa näkemys alueen teollisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten suuronnettomuusriskien ulottuvuuksista ja vaikutuksista myös tulevaisuudessa. Käsitys alueen tulevaisuudesta, tulevaisuuden toiminnasta ja mahdollisista uusista toimijoista on muodos‐tettu haastattelujen ja 30.3.2010 pidetyn tulevaisuustyöpajan perusteella. Työpajaan osallistui tämän selvityksen kohteena olevien seveso‐laitosten lisäksi myös muita alueen toimijoita.

Teollisuusalueen kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Alueelle on mahdollista sijoittaa runsaasti raskaan teollisuuden toimintoja. Raskaan teollisuuden kaava mahdollistaa monenlaista metallin‐ ja kemianteollisuutta. Aluetta markkinoidaan suurteollisuuden sijoittumiskohteena.

7.1 Alustavia tulevaisuuskuvia

Alustavasti on tiedossa seuraavia muutoksia ja uusia toimintoja teollisuusalueen tulevaisuudessa (kuva 7.1):

• Palavien kaasujen käsittelyn sijoittaminen alueelle

• Kemikaalien välivarastointiterminaalin sijoittaminen alueen eteläosaan. Suunnitteilla on yh‐distettyjen kuljetusten terminaali, jossa autokontit siirretään juniin. Terminaalille on kaksi si‐joitusvaihtoehtoa, joista maankäytön kannalta suotuisampi olisi suurteollisuusalueen lähei‐syys.

• Jätteenkäsittelylaitoksen sijoittaminen alueen länsiosaan (Ekokem Palvelut Oy)

• 8‐30 tuulivoimalan tuulivoimapuisto

• Tuuliturbiinien kokoonpanotoiminnan aloittaminen (ei vaarallisia kemikaaleja)

• Satama‐alueen voimakas laajentuminen. Sataman tällä hetkellä kolme erillistä osaa tullaan yhdistämään. Satama laajentuu merelle päin.

• Vaarallisten kemikaalien käsittely teollisuusalueen väliratapihalla tulee lisääntymään

• Alueen pohjoisosaan rakennetaan mahdollisesti uusi rikkihappotehdas, biokaasulaitos ja jä‐tevedenpuhdistamo

Suurteollisuusalueella on paljon vapaita tontteja, joihin riskejä tulisi jatkossa keskittää. Pohjaveden‐suojelu on mitoittava tekijä alueen itäreunassa (alueelle suunnitteilla uutta teollisuutta, mutta ei kemian teollisuutta). Tuulimyllynsiipihallin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan tänne.


31

Kuva 7.1 Alustavia tulevaisuudensuunnitelmia suurteollisuusalueella

7.2 Liikenteen lisääntyminen alueella

Sataman liikenne ja erityisesti vaarallisten aineiden käsittely tulee huomattavasti lisääntymään erityisesti sataman alueella. Liikenteen kasvu vaikuttaa koko teollisuusalueeseen. Sekä IMO‐konttien määrän että bulk‐tuotteiden määrien oletetaan lisääntyvän. Konttiliikenteen lisääntymisen myötä alueen rekkaliikenne kasvaa. Bulk‐tuotteiden määrien lisääntyminen vaikuttaa mm. kuljetuskaluston kokoon kuljetusten tehokkuutta parantaen. Tulevaisuudessa alueella ajetaan siis yhä suuremmilla kulkuneuvoilla. Sataman osalta tiedossa ei ole uusia vaarallisia aineita, vain määrät lisääntyvät. Tämä vaikuttaa varastoinnin tarpeen lisääntymiseen.

Sataman alueelle on myös valmistunut uusi IMO‐konttien säilytysalue. Lisäksi satamaan on suunnit‐teilla kiertoraidelenkki. Kiertoraidelenkki nähdään turvallisuutta lisäävänä, sillä junat voivat kulkea koko reitin yhteen suuntaan. Kiertoraide tosin myös lisää liikennettä suurteollisuusalueen läpi. Sataman lisääntyvä liikenne vaikuttaa junaliikenteeseen myös ammoniakkisäiliön lähistöllä. Lisäksi


32

osalla toimijoista osa toiminnoista jäisi uuden radan taakse. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös siirtää junarunkojen kokoaminen keskustan ja Ykspihlajan ratapihoilta suurteollisuusalueelle ja teollisuusratapihalle.

Huomioitava on myös kemikaalien välivarastointiterminaalin ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin vaikutukset liikenteen määriin. Terminaaliin autoilla saapuvat kontit siirretään juniin edelleen kulje‐tettaviksi. Sataman laajentumisen ja lisääntyvän tavaraliikenteen myötä myös Venäjälle suuntautu‐van transito‐liikenteen oletetaan kasvavan.

7.3 Muutokset teollisessa toiminnassa

Alueen nykyisten teollisten toimijoiden toiminnassa ei ole suuria muutoksia tiedossa. Tiedossa olevat muutokset liittyvät lähinnä jonkin vaarallisen aineen korvaamiseen toisella, jonkin toiminnan osa‐alueen päättymiseen sekä tuotannon maltilliseen lisäämiseen. Uusien prosessien myötä sekä raaka‐aineet, välituotteet että lopputuotteet voivat osin lisääntyä. Mitkään muutoksista eivät ole niin suuria, että ne aiheuttaisivat muutoksia nyt määriteltyihin suuronnettomuuksien vaikutusalueisiin.

Merkittävimmät muutokset vaarallisten aineiden osalta olisivat polttonesteiden osalta bensiinin varastotilojen lisääminen (säiliöiden määrässä ei muutoksia, ainoastaan käyttötarkoitus muuttuisi) ja rikkidioksidin tuotannon lisääntyminen. Lisäksi metallisen elohopean myynti kielletään vuonna 2011, jolloin sen käsittely mahdollisesti hoidetaan teollisuusalueella.

Maankäytön osalta huomioon tulee ottaa patoturvallisuuskysymykset rikkirautasakan käsittelyalu‐een laajentamisen myötä 10‐15 vuoden kuluessa.

7.4 Viranomaisnäkökulma tulevaisuuteen

Informaation siirtyminen mahdollisista muutoksista toiminnassa ja uuden toiminnan osalta on sekä viranomaisten että toimijoiden osalta oikeus ja velvollisuus. Tiedonkulkuun ja kanssakäymiseen ovat vaikuttaneet ja saattavat myös tulevaisuudessa vaikuttaa se, että teollisuusalueen toimijat ovat muuttuneet kansallisista toimijoista kansainvälisiksi toimijoiksi. Lisäksi Suomessa tapahtuvat hallin‐nolliset muutokset ovat ennakoimattomia (esim. alueellistamispäätökset).

Ilmanarvo‐ohjeet antavat suunnitteluperustan erilaisten kaasujen pohjalta. Arvio siitä, mikä on esimerkiksi alueella oleva vapaa SO2‐pitoisuus11; kuinka paljon raskaalle kemianteollisuudelle salli‐taan sijoituskapasiteettia ilmanlaadun näkökulmasta? Tämä olisi otettava huomioon uusien toimin‐tojen sijoittamisessa alueelle.

11 Rikkidioksidin tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali‐indeksi) eli pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa (µg/m3): <20 µg/m3 hyvä, 20‐80 µg/m3 tyydyttävä, 80‐250 µg/m3 välttävä, 250‐350 µg/m3 huono, >350 µg/m3 erittäin huono. http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/indeksi/indeksi.php


33

Tulevaisuuden yleiskaavamuutoksista, jotka osuvat esitetyn kohonneen riskin alueelle tai rajapintaan, kaupunki käy neuvottelut Tukesin kanssa.

7.5 Mahdollisia uusia toimintoja alueella

Tulevaisuustyöpajassa pohdittiin myös mahdollisia uusia suurteollisuusalueelle sijoittuvia toimintoja edellä mainittujen, jo alustavasti suunnitteilla olevien toimintojen lisäksi. Yleisemmin Kokkolan suurteollisuusalueen toimintaan vaikuttavat tietysti myös globaalin maailmantalouden vaikutukset ja riskit.

Sataman kautta kulkevan tavaraliikenteen ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena alueelle voisi sijoittua esimerkiksi suurten kappaleiden valmistukseen (mm. tuulivoima) liittyvää toimintaa. Sata‐man toimintaan vaikuttaa välillisesti myös etäällä sijaitsevat kaivokset, joiden raaka‐aineita kuljete‐taan Kokkolan sataman kautta.

Puunjalostusteollisuus joutunee hakemaan paperin‐ ja selluntuotannon lisäksi muitakin tuotanto‐vaihtoehtoja, kuten kaasut, kemikaalit ja liuottimet. Yksi mahdollisuus on, että puunjalostusteolli‐suuteen liittyviä toimintoja sijoitettaisiin Kokkolaan perinteisten puunjalostusalueiden sijaan.

Keski‐Pohjanmaalla on käynnissä useita kaivoshankkeita. Kaivosteollisuuden käyttämien kemikaalien määrä (mm. Litium‐klusterin akkukemikaalit) tulee jatkossa kasvamaan. Kaivoshankkeisiin liittyvää kemikaalien tuotantoa ja jatkojalostustarpeita voitaisiin sijoittaa Kokkolan suurteollisuusalueelle. Esimerkiksi titaanioksidin valmistuksessa tarvitaan rikkidioksidia, rikkivetyä, happoja, propaania, vetyä.

Yhtenä uutena toimintana on myös alueen nykyisten tuotteiden jatkojalostus.

Mainituista mahdollisista uusista toiminnoista alueella tuskin syntyy nykyistä suurempia maankäytön kannalta relevantteja suuronnettomuusvaaroja.


34

8 Maankäytön suositukset teollisuusaluetta ym‐päröiville alueille

Ohjauskeinona kaavoitus katsoo pääsääntöisesti tulevaisuuteen. Vaikka negatiivisen rakennusoikeu‐den määrääminen on periaatteessa mahdollista, johtaa se monimutkaisiin kysymyksiin mm. korva‐usvaatimuksista. Tältä pohjalta annetaan seuraavat suositukset maankäytön suunnittelulle:

8.1 Konsultointivyöhykkeitä koskevat suositukset

Laitosten konsultointivyöhykkeillä (ainoastaan hyvin pieni alue edellä mainittujen raja‐arvoetäisyyksien ulkopuolella) ei suositella uusia asutustaajamia eikä loma‐asutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Konsultointivyöhykkeillä sallittaisiin muu maankäyttö ja vähäinen täydennysraken‐taminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan; suunnittelutarvekynnys ei saa ylittyä ilman kaavaa tapahtuvassa rakentamisessa.

8.2 Suositukset koskien selvityksessä määritettyjä vaikutusalueita

• Korkean riskin (punainen) alueella (koko teollisuusalue kantasatamaa lukuun ottamatta, ta‐soristeysten ympäristö) myrkyllisen kaasun (rikkidioksidi, bromi, ammoniakki) pitoisuus il‐massa aiheuttaa kuolemanvaaran. Alueen soveltuminen asutukselle tai haavoittuville toi‐minnoille on raportin luvussa 2 esitetyn säädöspohjan mielessä käytännössä mahdotonta.

Suositus: Korkean riskin alueelle suositellaan vain suuronnettomuusvaarallista teollisuutta ja sellaista teollisuutta, joka soveltuu nykyisten toimijoiden joukkoon. Uuden toiminnan sijoit‐tamisen tai nykyisen toiminnan merkittävän laajennuksen yhteydessä olisi mahdolliset suur‐onnettomuusvaikutukset aina tutkittava. Tämä ei saisi aiheuttaa merkittäviä laajennuksia nyt määriteltyihin vaikutusalueisiin.

Korkean riskin vyöhykkeitä ei tulisi osoittaa minkäänlaiseen asumis‐ tai loma‐asumiskäyttöön eikä vyöhykkeelle luonnollisesti tulisi sijoittaa minkäänlaisia haavoittuvia toimintoja, kokoon‐tumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Olemassa oleva asutus voi vyöhykkeillä olla, mutta vyöhykkeelle ei tule myöntää uusia rakennuslupia. Olemassa oleva asutus tulisi huomioida kaupungin ulkoisessa pelastussuunnitelmassa sekä kaasuvuotoriski mahdollisissa kiinteistö‐jen pelastussuunnitelmissa.

• Merkittävän riskin (oranssin) alueella (kantasatama, osa Ykspihlajan asuinalueesta, entinen puolustusvoimien alue, tasoristeysten ympäristö) ilman kaasupitoisuus saattaa aiheuttaa py‐syvän haitan, esim. keuhkovaurion, ihmiselle. Jos lähdetään KHO:n päätösten mukaisesta ajattelusta, että onnettomuuden todennäköisyydellä ei ole merkitystä ja pelkkä mahdolli‐suus riittää, on selvää, että vaatimus turvallisesta ja terveellisestä asuinympäristöstä ei täyty.


35

Asumiseen tällaista aluetta tuskin voidaan osoittaa. Suojautumisaika on kuitenkin hiukan pi‐dempi kuin korkean riskin alueella pidemmän etäisyyden vuoksi.

Suositus: Merkittävän riskin alueelle suositellaan vain suuronnettomuusvaarallista teolli‐suutta olemassa oleville T/kem korttelialueille, kunhan nyt määriteltyihin vaikutusalueisiin ei tule laajennuksia. Lisäksi merkittävän riskin alueelle sallitaan muuta teollisuutta ja varastoin‐tia, joka soveltuu toiminnoiltaan joukkoon ja jossa on vain vähäistä asiakaspalvelutoimintaa.

Aluetta ei tulisi osoittaa ympärivuotiseen asumiseen ja loma‐asumiseenkin vain erittäin pai‐navin perustein. Vyöhykkeelle ei myöskään tulisi sijoittaa minkäänlaisia muita haavoittuvia toimintoja, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Olemassa oleva asutus tulisi huomi‐oida kaupungin ulkoisessa pelastussuunnitelmassa sekä kaasuvuotoriski mahdollisissa kiin‐teistöjen pelastussuunnitelmissa. Nykyisillä alueilla olisi rakennuslupakäytäntöön syytä liittää velvoitteita turvallisuustason parantamisesta, esimerkiksi vaatimus pysäytettävästä ilman‐vaihdosta. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi päivittämällä rakennusjärjestys.

• Kohonneen riskin (keltainen) vyöhykkeellä (Ykspihlajan asuinalue, osa Jänismaan kaupun‐ginosaa, tuleva asuntomessualue, entinen puolustusvoimien alue, kaupungin keskustassa si‐jaitsevan tasoristeyksen ympäristö) myrkyllisen kaasun pitoisuus saattaa aiheuttaa ohimene‐vän haitan, jolta voidaan suojautua esimerkiksi siirtymällä sisätiloihin ja suojautumiseen on aikaa. Tällaisella alueella asuminen ei edelleenkään ole kuitenkaan täysin terveellistä tai tur‐vallista.

Suositus: Kohonneen riskin alue voidaan osoittaa loma‐asutuskäyttöön, mutta ei ympärivuo‐tiseen asumiseen. Lisäksi olemassa olevien lomarakennusten muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi tulee kieltää. Yleisten virkistysalueiden perustaminen vyöhykkeelle tulee harkita tarkoin. Kohonneen riskin alueelle ei myöskään suositella kaavoitettavan julki‐sia majoitusliikkeitä tai julkisia palveluja, kauppoja tai kokoontumistiloja joissa merkittäviä kävijämääriä. Kohonneen riskin alueelle sallitaan teollisuutta, konttoreita, maa‐ ja metsäta‐loutta.

Alueen nykyinen ja tuleva asutus tulisi huomioida kaupungin ulkoisessa pelastussuunnitel‐massa sekä kaasuvuotoriski mahdollisissa kiinteistöjen pelastussuunnitelmissa. Olemassa olevan asuinrakentamisen kohdalla suositellaan rakenneturvallisuutta parantavia määräyksiä, kuten pysäytettävä ilmanvaihto.

Teollisuusalueen ja kaupungin välinen entinen puolustusvoimien alue tulisi säilyttää jatkossakin luonnollisena suojavyöhykkeenä.

Bromin, kloorin, rikkidioksidin ja ammoniakin vaikutuksia pohjaveteen mahdollisen kaasuvuodon seurauksena olisi hyvä selvittää sekä tehdä selvityksen perusteella varautumissuunnitelmat Kokkolan vedelle. Kaupunki saa elokuussa 2010 käyttöönsä pohjaveden 3D‐virtausmallin, jonka avulla voita‐neen arvioida aineiden leviämisaikoja ja vaikutuksia pohjavesialueella.


36

9 Johtopäätökset Tässä selvityksessä on teoreettisesti arvioitu Kokkolan suurteollisuusalueella tapahtuvan suuronnet‐tomuuden vaikutuksia erityisesti vireillä olevien kaavahankkeiden alueilla. Menettelytapana on arviointia varten kehitetty menetelmä, jossa on tunnistettu keskeiset suuronnettomuusskenaariot, mallinnettu niiden vaikutukset ja yhdistetty ne teoreettisiksi pahimman tapauksen vaikutusalueiksi. Työ perustuu suurteollisuusalueen toimijoiden turvallisuusselvityksiin, toimintaperiaateasiakirjoihin sekä muihin riskiselvityksiin. Selvitys ei suoranaisesti ota kantaa riskienhallintatoimien riittävyyteen eikä sillä ole vaikutusta alueen yritysten toimintaan.

Keskeiset suuronnettomuusskenaariot suurteollisuusalueella ovat rikkidioksidikaasun vuoto, neste‐mäisen rikkidioksidin vuoto, bromivuoto sekä ammoniakkivuoto. Näillä skenaarioilla on vaikutuksia ympäröiville alueille satojen metrien päähän tehdasalueesta. Hyvä turvallisuustilanne edellyttää kuitenkin nykyisen suoja‐alueen säilyttämistä. Hankaliksi kohteiksi selvityksen perusteella tunnistet‐tiin Ykspihlajan asuinalueen sekä siellä sijaitsevien päiväkodin ja ala‐asteen lisäksi tasoristeyksien ympäristöt. Myös tuleva asuntomessualue, alueen vieressä sijaitseva huvila‐asutusalue sekä asun‐tomessualueen eteläpuolelle rakennettava uusi asuntoalue Santahaka sijaitsevat mahdollisen suur‐onnettomuuden vaikutusalueella.

Suuronnettomuuksien todennäköisyys on hyvin pieni, mutta niiden mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Esille tulleen yritysnäkökulman mukaan teollisuuden pitäminen Kokkolassa edellyttää laa‐jenemismahdollisuuksien varaamista niille kaavatasolla. Kaavoituksessa tulisi huomioida ja voida tukea mahdollisesti tulevaisuudessa laajenevaa teollisuutta. Suurteollisuusalueella on raskaan ke‐mianteollisuuden kaava sekä useita käyttämättömiä tontteja, jotka mahdollistavat nykyisten toimi‐joiden laajentumisen tai kokonaan uuden toiminnan sijoittamisen alueelle. Nämä eivät kuitenkaan saisi aiheuttaa merkittäviä laajennuksia nyt määriteltyihin vaikutusalueisiin.

Arvioituihin suuronnettomuuksien vaikutuksiin sisältyy epävarmuuksia lähtötilanteen ja mallien oletusten suhteen (ks. liite 5), mutta näiden epävarmuuksien merkitys korostuu lähinnä suurilla etäisyyksillä. Melko kiistatonta on, että usean sadan metrin säteellä teollisuusalueesta suuronnet‐tomuusskenaarioiden vaikutukset ovat merkittäviä. Maankäyttö‐ ja rakennuslainsäädännön sekä olemassa olevan laintulkinnan valossa muun kuin teollisten toimintojen sijoittaminen näille alueille näyttäisi olevan nykytilanteessa hyvin haastavaa.

Pääasiallisena johtopäätöksenä selvityksestä nousee alueen hyvä turvallisuustilanne Kokkolan kan‐nalta. Riskit ovat hallinnassa ja hallintatoimet hyviä.


37

Liite 1. Toimija‐ ja viranomaishaastattelut Yritys/organisaatio Yhteyshenkilö

Air Liquide Finland Oy Marko Pisilä

Boliden Kokkola Oy Mika Virtanen

Boliden Kokkola Oy Sami Ala‐Kotila

KemFine Oy Juha Hiironen

KemFine Oy Terhi Peltomäki

KemFine Oy Rauli Keränen

KIP Service Oy Olli‐Matti Airiola

KIP Service Oy Seppo Ukskoski

Kokkolan kaupunki Päivi Cainberg

Kokkolan kaupunki Michael Hagström

Kokkolan kaupunki Ralf Hägg

Kokkolan kaupunki Veli‐Pekka Koivu

Kokkolan pelastuslaitos Jouni Leppälä

Kokkolan pelastuslaitos Terho Pylkkänen

Kokkolan satama Carita Rönnqvist

Kokkolan satama Torbjörn Witting

Liikenteen turvallisuusvirasto Mikko Pelho

Liikenteen turvallisuusvirasto Jyrki Vähätalo

Neste Oil Oyj Jani Rentola

OMG Kokkola Chemicals Oy Kim Sundell

OMG Kokkola Chemicals Oy Jani Taipalharju

OMG Kokkola Chemicals Oy Tapio Erkkilä

Oy Hacklin Bulk Service Ltd Kimmo Satomaa

Turvatekniikan keskus Leena Ahonen

Turvatekniikan keskus Timo Talvitie

VR Bengt Mikkola

Yara Suomi Oy Tomi Asiala

Yara Suomi Oy Juhani Niemi


38

Liite 2. Lähteet American Industrial Hygiene Association, ks. www.aiha.org; ks. myös http://www.aiha.org/1documents/Committees/ERP‐SOPs2006.pdf

Gilbert, Ylva ja Raivio, Tuomas (2007) YRTTI – Yhteiset riskiarviointiperusteet turvallisuusselvityksille. Tukes. Luettavissa: www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/Yrttihanke_loppuraportti.pdf

Kansainväliset kemikaalikortit http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/

Kokkolan kaupunki. Tekninen palvelukeskus/Ympäristöpalvelut.

Korkeimman hallinto‐oikeuden päätös (2323/1/05). Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskeva valitus. Antopäivä 17.7.2006.

Korkeimman hallinto‐oikeuden päätös (3589/1/08) Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus. Antopäivä 28.1.2010.

Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet ‐turvallisuusohjeet (OVA‐ohjeet)

Raivio, Tuomas & Gilbert, Ylva & Lonka, Harriet (2007) Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella. Itä‐Uudenmaan liiton julkaisuja. Luettavis‐sa: liitto.ita‐uusimaa.fi/files/Tiedostot/Kilpilahti_loppuraportti_22052007%20(suomi).pdf

Toimijoiden turvallisuusselvitykset, toimintaperiaateasiakirjat, seurausanalyysit

Ympäristöministeriö (2001) Kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat tuotantolaitokset ‐ onnettomuus‐vaaran huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ympäristöministeriön kirje 26.9.2001 (Dnro 3/501/2001). Uusittu liite (3.10.2007) Direktiivin 96/82/EY mukaiset laitokset Suomessa; Tukes. Luettavissa: http://www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/ohjeet/SevesoIIdir_laitokset.doc

Internet‐lähteet

http://www.portofkokkola.fi/

http://kartta.kokkola.fi/Vaestokartta/population_map_fin.html

www.asuntomessut.fi/kokkola

Lainsäädäntö

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390

Maankäyttö‐ ja rakennusasetus 895/1999

Maankäyttö‐ ja rakennuslaki 132/1999

Seveso II ‐direktiivi (96/82/EY)


39

Teollisuuskemikaaliasetus 59/1999


40

Liite 3. Ainekuvaukset12 Ammoniakki on väritön, voimakkaasti pistävän hajuinen, erittäin ärsyttävä kaasu. Suomessa ammo‐niakkia eri muodoissaan käytetään lannoitteiden ja typpihapon valmistuksessa, kylmävarastoissa, tekojääratojen kylmälaitteistoissa ja valojäljennyskoneissa vesiliuoksena. Ammoniakin aiheuttama hengitysteiden ärsytys on suoraan verrannollinen ammoniakkipitoisuuteen ilmassa. Ärsytys ja hait‐tavaikutus alkavat 20 ‐ 25 ppm:n pitoisuudessa. Välittömästi hengitysteitä ja silmiä voimakkaasti ärsyttävä pitoisuus on 400 ‐ 700 ppm. Lyhytaikainen altistuminen yli 5 000 ppm:n pitoisuudelle voi aiheuttaa nopean kuoleman kurkunpään turvotuksen tai keuhkopöhön vuoksi.

Nestekaasut (mm. propaani) ovat kaasumaisten hiilivetyjen seoksia, jotka varastoidaan ja kuljete‐taan nesteytettyinä kaasupulloissa ja ‐säiliöissä. Nestekaasut ovat erittäin helposti syttyviä. Vuodos‐sa muodostuva nestekaasun ja ilman seos on ilmaa raskaampi ja painuu siksi lattian tai maanpinnan läheisyyteen keräytyen esimerkiksi kuoppiin ja kellareihin. Kun aine vuotaa nestemäisenä, kaasupilvi on osittain näkyvä. Syttyvä alue voi ulottua näkyvän sumupilven ulkopuolelle. Kun aine vuotaa kaa‐sumaisena, kaasupilvi on näkymätön. Nestekaasuvuoto voi aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Nestekaasun ja ilman syttyvä seos voi syttyä mistä tahansa syttymislähteestä. Syttynyt seos palaa humahtaen. Nestekaasua käytetään polttoaineena teollisuudessa, kotitalous‐ ja retkeilylaitteissa ja ponnekaasuna eräissä aerosolipakkauksissa.

Kloori on pistävän hajuinen, tukahduttava kaasu. Klooria käytetään Suomessa pääasiassa veden desinfiointiin, suolahapon ja hypokloriitin sekä karboksimetyyliselluloosan (CMC) valmistukseen. Kloorikaasu ärsyttää voimakkaasti silmiä aiheuttaen kirvelyä ja kyynelvuotoa. Korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa kuoleman muutamalla syvällä sisäänhengityksellä. Altistuminen yli 1 ppm:n (3 mg/m3) pitoisuudelle voi aiheuttaa puolen tunnin jälkeen lievää hengitysteiden ärsytystä, yskimistä ja päänsärkyä. Klooripitoisuus 10 ppm (30 mg/m3) aiheuttaa voimakasta silmien, nenän ja kurkun‐pään ärsytystä, kyynelvuotoa ja yskää. Pitoisuus 20 ‐ 30 ppm (60 ‐ 90 mg/m3) voi olla vaarallinen, jos altistuminen kestää puolta tuntia kauemmin. Seurauksena on voimakas yskänärsytys, puristava tai polttava tunne rinnassa ja oksentelu. Altistuminen 100 ‐ 150 ppm:n (300 ‐ 440 mg/m3) pitoisuudelle 5 ‐ 10 minuutin ajan voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkopöhön, joka voi ilmetä vasta vuorokau‐den kuluttua. Pitoisuus 1 000 ppm (3 000 mg/m3) voi aiheuttaa kuoleman muutamalla syvällä si‐säänhengityksellä. Nestemäisen kloorin roiskeet silmään voivat aiheuttaa pysyviä silmävaurioita sekä mahdollisesti sokeuden. Kloorikaasun suuret pitoisuudet ärsyttävät kosteaa ihoa. Oireita ovat pistely ja polttava tunne iholla, ihon punoitus ja rakkulat. Nestemäisen kloorin roiskeet aiheuttavat ärsytys‐tä, rakkuloita ja paleltuman iholle.

Bromi ärsyttää ja syövyttää ihoa, silmiä ja limakalvoja. Se voi aiheuttaa sidekalvontulehdusta, yskää, tukehtumisen tunnetta, päänsärkyä, huimausta, vatsavaivoja ja ihon palovammoja. Bromista voi

12 OVA‐ohjeet ja aineiden kansainväliset kemikaalikortit


41

syntyä hyvin nopeasti haitallinen pitoisuus ilmaan haihtumalla 20°C:ssa. Höyryn hengittäminen voi aiheuttaa astman kaltaisia oireita tai keuhkopöhön. Altistuminen voi johtaa kuolemaan.

Rikkidioksidi on väritön, pistävänhajuinen ärsyttävä tai syövyttävä kaasu, joka on kuljetussäiliöissä ja varastosäiliöissä paineenalaisena nesteenä. Kun 1 litra nesteytettyä rikkidioksidia höyrystyy ilmake‐hän paineessa, muodostuu noin 500 litraa rikkidioksidikaasua. Nestevuodosta höyrystyvä rikkidioksi‐di muodostaa sumua vuodon lähialueella. Rikkidioksidi syövyttää kosteassa ilmassa useimpia metal‐leja (esimerkiksi alumiini, kupari, sinkki) sekä vahingoittaa tekstiilejä ja nahkaa. Rikkidioksidikaasu on ilmaa raskaampaa. Pääasiallinen rikkidioksidin käyttökohde on selluloosateollisuuden valkaisupro‐sessissa ja sulfiittikeittohapon valmistuksessa. Muita käyttäjiä ovat muun muassa sokeri‐ ja tärkkelys‐teollisuus. Rikkidioksidikaasu ärsyttää silmiä, kosteita ihoalueita ja hengitysteitä aiheuttaen kirvelyä silmissä, kyynelvuotoa, yskää ja suurissa pitoisuuksissa hengitysvaikeuksia. Nesteytetyn rikkidioksidin roiskuminen voi aiheuttaa iholla paleltuman ja silmässä sarveiskalvon samentuman. Rikkidioksidin vesiliuokset syövyttävät ihoa ja silmiä. Pitoisuus 50 ‐ 100 ppm (125 ‐ 250 mg/m3) aiheuttaa tukah‐duttavan yskän. Pitoisuudessa 150 ‐ 200 ppm (400 ‐ 500 mg/m3) oleskelu 30 ‐ 60 minuutin ajan on hengenvaarallista. Pitoisuudessa 400 ‐ 500 ppm (1 000 ‐ 1 300 mg/m3) muutaman minuutin oleskelu on hengenvaarallista. Hengityksen estyminen kurkunpään kouristuksen ja turvotuksen vuoksi sekä keuhkopöhö ovat mahdollisia voimakkaassa altistumisessa.

Happi ei ole syttyvää, mutta se ylläpitää palamista ja lisää tulipalon voimakkuutta. Kaasumainen happi reagoi kiivaasti monien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien kanssa aiheuttaen palo‐ ja räjähdysvaaran. Hapen vuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa. Hapen kyllästämät vaat‐teet tai muu palava materiaali syttyvät helposti.

Bensiini on erittäin helposti syttyvää; syttyy herkästi staattisen sähkön, lämmön, kipinöiden ja liekki‐en vaikutuksesta. Höyryt voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyminen on mahdollista pitkähkön matkan päässä päästökohdasta. Bensiinisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana. Altistuminen moottoribensiinistä haihtuville hiilivetyhöyryille vaikuttaa keskushermostoon, minkä seurauksena voi ilmetä päänsärkyä, huonovointisuutta, huumaantumista ja muita hermostollisia oireita. Altistu‐minen hyvin suurille pitoisuuksille esimerkiksi tuulettamattomia säiliöitä puhdistettaessa voi lyhyes‐säkin ajassa aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja kuoleman.


42

Liite 4. Gaia Zoner ‐menetelmä Onnettomuuksien vaikutukset vaihtelevat paljon. Erilaiset skenaariot johtavat erilaisiin tilanteisiin, joiden vaikutukset ympäröiville alueille ovat erilaisia. Maankäytön suunnittelun aikajänne on useita kymmeniä vuosia joten selvityksissä on syytä huomioida myös pahin realistisesti ajateltavissa oleva skenaario. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tapahtuu iso onnettomuus, mutta jossa esimerkiksi prosessilaitteet ovat tyypillisessä käyttötilassaan ja säiliöt tyypilliseen täyttöasteeseen täytetty.

Lainsäädännön kannalta oleellinen kysymys on, missä kulkee ”turvallisen” elinympäristön raja. Periaatteessa lain kirjain tulisi näiltä osin täytettyä rajaamalla vaaraa aiheuttavan kohteen ympärille tarpeeksi suuri alue, jonka ulkopuolella suuronnettomuusvaara ei oleellisesti poikkea normaaliolojen vaaroista. Kehitetyssä menetelmässä13 on päädytty astetta hienojakoisempaan menettelyyn, jossa alueelliset vaikutukset on luokiteltu kolmeen luokkaan:

• III luokka muodostuu sellaisista alueista, joilla suuronnettomuus aiheuttaisi suojautumatto‐malle ihmiselle hyvin todennäköisesti kuoleman, tuhoaisi rakennuksia tai aiheuttaisi ekologi‐sen ympäristön pitkäkestoisen ja merkittävän turmeltumisen jonka korjaaminen vaatii laajo‐ja ja pitkäkestoisia toimia.

• II luokka muodostuu sellaisista alueista, joilla suojautumaton ihminen saisi suuronnetto‐muudesta hyvin todennäköisesti pysyvän haitan, rakennukset vaurioituisivat tai ekologiselle ympäristölle koituisi merkittävää välittömiä toimenpiteitä vaativaa laajamittaista haittaa

• I luokka muodostuu sellaisista alueista, joilla ihminen saisi suuronnettomuudesta hyvin to‐dennäköisesti ohimenevän haitan, rakennukset kärsisivät satunnaisia vahinkoja tai ekologi‐selle ympäristölle koituisi lyhytaikainen itse palautuva haitta.

Luokkien rajaamat alueet on nimetty korkean, merkittävän ja kohonneen riskin alueiksi.

Yllä kuvattujen luokitusten vaikutukset syntyvät pääasiassa kolmella eri tavalla: tulipalon läm‐pösäteilyn, räjähdyksen paineaallon tai suuren ainepäästön (neste tai kaasu) seurauksena. Taulu‐kossa L.1 on kuvattu näiden vaikutusmekanismien vaikutuksia yleisellä tasolla ihmisiin, rakennuksiin ja ekologiseen ympäristöön.

Maankäytön suunnittelun kannalta ei ole keskeistä tietää, mikä vaikutusmekanismi vaaran annetulla alueella aiheuttaa. Tämän vuoksi vaikutukset voidaan yhdistää luokittain. Suuronnettomuuksien vaikutusmekanismien luokitukset on kuvattu taulukossa L.2 ja niitä vastaavat tekniset raja‐arvot on kuvattu taulukossa L.3. Edellinen taulukko on tarkoitettu tulosten tulkintaan ja jälkimmäinen tauluk‐ko tulosten tuottamiseen suuronnettomuuksien arvioitujen vaikutusten perusteella laskennallisesti. Taulukoiden sisältö on tuotettu laajassa viranomais‐ ja yritysyhteistyössä.

13 Raivio, T., Gilbert Y., ja Lonka, H., ” Suuronnettomuusriskin huomioiminen maankäytön suunnittelussa

Kilpilahden teollisuusalueella”, Itä‐Uudenmaan liiton julkaisuja, 2007.


43

Taulukko L.1 Suuronnettomuuden vaikutusmekanismien vaikutukset ihmiseen, rakennuksiin ja eko‐logiseen ympäristöön.

Vaikutusmekanismi/ vaikutuksen kohde

Tulipalon/tulipallon14

Lämpösäteily

Räjähdyksen paineaalto

Kaasuvuodon pitoisuus

Nestevuoto

Ihminen Palovammoja Painevam‐moja, ruhjei‐ta heitteistä

Vammoja altistuksesta

Vammoja altistuksesta

Rakennukset Vaurioita; syttyminen Sortumia, rakenteelli‐sia vaurioita

Ei vaikutusta Vaikutuksia lähimpiin rakennuksiin

Ekologinen

ympäristö

Paikallisia vaurioita, kasvillisuus voi syttyä

Paikallisia vaurioita (esim. puut kaatuvat)

Mahdollinen maaperän, veden tai pohjaveden pilaantuminen

Mahdollinen maaperän, veden tai pohjaveden pilaantuminen

Taulukko L.2a. Menetelmän vaikutusluokat

Luokat Onnettomuus skenaario

Mittayksiköt+ vaikutuskategoriat

III ‐ Korkea riski II ‐ Merkittävä riski I ‐ Kohonnut riski

Jatkuva lämpösäteily kW/m2 (aurinko = n. 1kW/m2)

yli 10 yli 6 yli 2

Lämpösäteilyannos TDU (kW/m2)4/3s

yli 1000 TDU (n. 46 sekuntia 10kw/m2)

yli 300 TDU (n. 27 sekuntia 6kW/m2)

yli 100 TDU (n. 40 sekuntia 2 kw/m2)

Vaikutus ihmisiin Vähintään 3. asteen palovammo‐ja (hiiltyneitä kudoksia) tai savumyrkytys

2. asteen palovammoja (rakkoja) 20‐60 s altistuksesta tai savumyrkytysoireita

Mahdollisesti 1. asteen palovammoja (punoitusta) tai lieviä savumyrkytysoireita

Tulipalo/ tulipallo

Vaikutus rakenteisiin Kasvillisuus (12 kW/m2) voi syttyä, tavalliset rakennukset (14 kW/m2) voivat syttyä

Vähäisempiä vaurioita raken‐teille (esim.hiiltyminen), käytetään mm. poistumistei‐

Erilaisia yksittäisiä haittoja, esim. muovirakenteet vaurioi‐tuvat, maali kuoriutuu, defor‐

14 Tulipallolla viitataan tässä yleisesti kaasupilviräjähdykseen tai humahdukseen, jossa ilmaan päässyt kaasupilvi palaa kiivaasti tuottaen erittäin voimakasta lämpösäteilyä lyhyen ajan (maksimissaan kymmeniä sekunteja). Tulessa oleva pilvi voi olla useita satoja metrejä halkaisijaltaan ja on usein pallomainen muodoltaan. Ilmiö voi syntyä esimerkiksi höyryräjäh‐dyksestä (BLEVE) tai kaasuvuodon jälkisyttymästä.


44

den suunnitteluarvona (30 s) maatioita

Paineaallon ylipaine bar tai muu vaikutus

yli 0.3 bar tai heitteitä 0.29‐0.1 bar 0.1‐0.03 bar

Vaikutus ihmisiin Keuhkot voivat vaurioitua (yli 1 bar) tärykalvot voivat vaurioitua (0,35 bar), välillisiä vaikutuksia heitteistä, sortuvista rakennuk‐sista ja lasinsiruista

Hetkellinen kuulovaurio, mahdollinen kuulon alenema, välillisiä vaikutuksia lasinsiruis‐ta ja rikkoutuvista rakenteista

Lähinnä välillisiä vaikutuksia esim. ikkunoiden sirpaleista

Räjähdys

Vaikutus rakenteisiin Vakavia vaurioita rakenteille (sortuvat tai syntyy sortumavaa‐ra)

Korjattavissa olevia vaurioita rakenteille, mahdollinen sortumavaara

Ikkunoista n. 50 % hajoaa (0,03), sirpaleet voivat tunkeu‐tua ihoon (0,04)

Haitallisen aineen pitoisuus ERPG ‐3 ERPG ‐ 2 A x ERPG‐2‐etäisyys

Kaasuvuoto

Vaikutus ihmisiin Pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman hengenvaaraa (mutta saaden vakavia haittoja)

Pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman vaaraa saada palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistumiselta (mutta saaden palautuvia haittoja)

A valitaan ainekohtaisesti, kuitenkin vähintään 1.5, jolloin päästään suuruusluokkaan 0.5 x ERPG‐2.

Nestevuoto

Vaikutus ihmisiin Ihmishenkiä välittömästi vaaran‐tava kemikaalivuoto

Kemikaalivuoto josta Ihmisille vakavan haitan mahdollisuus joka vaatii sairaalahoitoa tai pitkäaikaista sairaslomaa

Väliaikaista pienimuotoista haittaa ihmisille, lääkärissä käynti tai lyhyt sairasloma

Kaasu‐ tai nestevuoto

Vaikutus ekologiseen ympäristöön / vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan

Vesistön pysyvä pilaantuminen, kasvillisuuden tuhoutuminen, maaperän pilaantumien, kunnos‐tus teknisesti ja taloudellisesti mahdotonta/ Pohjavesiesiinty‐män pilaantuminen>1000 henkeä altistuu ja vedenhankinta estyy lopullisesti. Elintarviketuo‐tanto estyy lopullisesti.

Vesistön tilapäinen pilaantu‐minen, palautuminen n. 5 vuodessa, kasvillisuus vaurioi‐tuu, maaperä pilaantuu, kunnostus mittava mutta mahdollinen / Pohjavesiesiin‐tymän pilaantuminen, 100‐1000 henkeä altistuu, veden‐hankinta estyy mutta palautuu 10 vuodessa. Elintarviketuo‐tanto keskeytyy 5 vuodeksi

Vesistön pilaantuminen, palautuu itsestään tai kohtuul‐lisilla toimenpiteillä. Maaperän pilaantuminen, kunnostus kohtuullista / Pohjavesiesiin‐tymän lievä tilapäinen pilaan‐tuminen, altistuvia <100, ei hengenvaaraa. Elintarviketuo‐tanto keskeytyy 1 vuodeksi

Tekniset raja‐arvot pystytään tuottamaan melko suoraviivaisesti tulipalojen vaikutuksille ja räjähdyk‐sille, joskin erityisesti ihmisvaikutuksen osalta raja‐arvoissa on suurta vaihtelua datan vähyyden vuoksi. Ekologisen ympäristön monimuotoisuuden vuoksi ympäristövaikutuksille ei pystytä anta‐


45

maan samanlaisia raja‐arvoja, vaan vaikutukset joudutaan selvittämään aine‐ ja paikkakohtaisesti. Nestepäästöjen vaikutusten layout‐riippuvuuden vuoksi myös nämä on käsiteltävä tapauksittain.

Kaasupäästön vaikutusten raja‐arvoissa on valinnan vapauksia. Menetelmässä II ja III luokan vaiku‐tuksia kuvataan yhdysvaltalaisen ERPG‐(Emergency Response Planning Guide) ‐järjestelmän15 mukai‐sesti. Siinä kullekin aineelle on määritelty asiantuntijamenettelyin kolme pitoisuutta seuraavasti:

• ERPG‐3: pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman hengenvaaraa (mutta saaden vakavia haittoja)

• ERPG‐2: pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman vaa‐raa saada palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistumiselta (mutta saaden palautuvia haittoja)

• ERPG‐1: pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan saaden enintään vähäistä, tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua

Pitoisuusrajat ovat hyvin saatavilla monille kemikaaleille ja ne sopivat luokitteluun ERPG‐3‐ ja EPRG‐2‐pitoisuusmäärittelyjen osalta. ERPG‐1 ‐pitoisuuden määritelmä on kuitenkin liian lähellä normaa‐liolojen näkökulmaa; esimerkiksi pahaa hajua ei voida pitää tässä sovelletun näkökulman mielessä suuronnettomuuden seurauksena. Tämän vuoksi menetelmässä I luokan rajaamiseen käytetään A x ERPG‐2 ‐pitoisuutta vastaavaa etäisyyttä, jossa A valitaan ainekohtaisesti ja on vähintään 1,5. Sa‐mantyyppinen menettely on TUKESilla käytössä mm. räjähdysvaarallisten tilojen luokittelussa. Arvol‐la 1,5 päädytään tyypillisissä päästöskenaarioissa suuruusluokkaa 0,5 x ERPG‐2 ‐pitoisuuteen. Etäi‐syyksien ollessa pidemmät väestöllä on myös enemmän aikaa kuulla hälytys ja siirtyä sisätiloihin.

15 American Industrial Hygiene Association, ks. www.aiha.org; ks. myös http://www.aiha.org/1documents/Committees/ERP‐SOPs2006.pdf


46

Liite 5. Maankäytön suunnittelun kannalta merkit‐tävät suuronnettomuusskenaariot (LUOTTAMUK‐SELLINEN) Seuraavaksi on esitelty maankäytön kannalta merkittävimmät onnettomuusskenaariot. Vaikutusetäi‐syyksiltään ja maankäytön suunnittelun kannalta kuitenkin merkittävimmät ovat rikkidioksidivuoto säiliöstä tai putkilinjasta, ammoniakkivuoto tasoristeysonnettomuuden seurauksena ja bromivuoto. Näiden vaikutusetäisyydet on esitetty itse raportissa.

Ammoniakkivuoto laivan purussa (YARA)

Purkausyhteen tai ‐putken irtoaminen tai katkeaminen purettaessa ammoniakkia laivasta, jolloin 100 tonnia ammoniakkia vuotaa ympäristöön 300 mm reiästä. Ilman lämpötilana on oletettu 15 °C ja tuulen nopeus 5 m/s. Päästönopeus 39 kg/s ja vuotoaikana on käytetty 42.5 minuuttia. Tällöin toimi‐jan selvityksen perusteella saadaan etäisyydet 250 m (ERPG‐3, 533 mg/m3), 640 m (ERPG‐2, 107 mg/m3) ja 960 m (1.5 x ERPG‐2 et.)

Ammoniakkivuoto junanvaunun lastauksessa (YARA)

Toisena tapauksena rautatievaunun lastausvarren irtoaminen tai katkeaminen, jolloin 40 tonnia ainetta vuotaa 75 mm reiästä. Päästönopeus on 6.1 kg/s ja vuotoaika 1 h 50 min. Raja‐arvoetäisyyksiksi saadaan ensimmäisen tapauksen mukaisessa säätilanteessa 420 m (ERPG‐2) ja 630 m (1.5 x ERPG‐2 et.). ERPG‐3 pitoisuutta ei tässä tapauksessa toimijan selvityksen mukaan saavuteta.

Ammoniakkivuoto putkilinjasta (OMG)

Kolmannessa skenaariossa ammoniakkilinja (putken halkaisija 50 mm) katkeaa esimerkiksi ajoneu‐von törmäyksestä, jolloin höyrystyvä ainemäärä useita kilogrammoja sekunnissa. Toimijan selvityk‐sen perusteella etäisyydet on laskettu rikkidioksidin leviämismallin pohjalta, jossa on käytetty eri mallinnusohjelmaa kuin yllä olevissa tapauksissa. Päästönopeudella 4 kg/s raja‐arvoetäisyyksiksi saadaan 200m (ERPG‐3), 600 m (ERPG‐2) ja 900 m (1.5 x ERPG‐2 et.), jotka eroavat hieman edellisistä tapauksista.

Ammoniakkivuoto tasoristeysonnettomuuden seurauksena

Tasoristeystapauksessa on oletettu vuoto 50 m3 säiliövaunusta, jossa on 40 t nestemäistä ammoni‐akkia. Reikämäinen vuotokohta halkaisijaltaan 30 mm sijaitsee 1,4 metriä nestepinnan alapuolella. Tuulen nopeus on laskuissa 5 m/s, Ilman lämpötila +15 oC, suhteellinen kosteus 60 % (kesä) ja sekoit‐


47

tumisluokka Pasquill B. Etäisyydet on laskettu mallinnusohjelmalla ja varmennettu pelastustoimen toimesta. Gaia Zoner ‐menetelmän mukaiset etäisyydet ovat kesätapauksessa 250 m (ERPG‐3, 533 mg/m3), 300 m (ERPG‐2, 107 mg/m3) ja 450 m (1.5 x ERPG‐2 –etäisyys, jossa pitoisuus n. 75 mg/m3).

Rikkidioksidivuoto säiliöstä (OMG)

Varastosäiliöön johtavan putken (halkaisija 50 mm) oletetaan katkeavan n. 10 m päässä 60 m3 säiliöstä, jossa 70 000 kg nestemäistä rikkidioksidia 5 bar paineessa. Vuotokohta on tällöin 2.5 m nesteenpinnan alapuolella säiliön ollessa täysi ja massavirta purkausaukossa on 4.0 kg/s. Tuulen nopeus 5 m/s ja ulkoilman lämpötila 15 °C. Toimijan leviämismallista lasketut raja‐arvoetäisyydet ovat 900 m (ERPG‐3, 41 mg/m3), 2 000 m (ERPG‐2, 8 mg/m3) ja 3 000 m (1.5 x ERPG‐2 et.). Kaasuva‐na saapuu 2 km etäisyydelle noin 4 minuutissa, jolloin säde noin 200 m.

Rikkidioksidivuoto Kemiran ja Bolidenin välisestä putkilinjasta

Siirto linjassa tapahtuu kaasuna, jolloin vuototilanteessa massavirta on huomattavasti pienempi kuin vastaavassa nestemäisen rikkidioksidin siirrossa. Tunnetaan tapaus, jossa päästövirta on ollut noin 10 kg/s, mutta tässä oletetaan, että päästövirta vuodossa on 4 kg/s kuten yo. tapauksessa. Gaia Zoner ‐menetelmän mukaiset etäisyydet tällöin samat.

Kloorivuoto (Kemfine Oy)

Nestekloorin purkuputkeen tulee venttiilirikko ja 15 kg klooria vapautuu. Purkuaukon halkaisijaksi on arvioitu 20 mm, jolloin massavirta 0.76 kg/s. Tuulen nopeus on 5 m/s ja ilman lämpötila 15 °C. Raja‐arvoetäisyyksiksi saadaan tällöin toimitetun Ilmatieteen laitoksen mallinnuksen perusteella 300 m (ERPG‐3, 60 mg/m3), 930 m (ERPG‐2, 9 mg/m3) ja 1 400m (1.5 x ERPG‐2 et.).

Bensasäiliön palo (Neste Oil Oyj)

Staattisen sähkön aiheuttama kipinä sytyttää säiliön ylitäytön seurauksena valuneen bensiinin, joka sytyttää säiliön 30 000 m3 sisällön. Palavan säiliön jäähdytys ei tarpeeksi tehokasta, jolloin repeämi‐sen seurauksena vallitiloihin pääsee tulvimaan tuotetta noin 10 000 m3, jolloin palo laajenee allaspa‐loksi. Oletetaan, että allaspalon lammikon halkaisija 20 m, jolloin tuulen ollessa 5 m/s saadaan Gaia Zoner ‐menetelmän mukaiset rajaetäisyydet 80 m (10 kW/m2), 130 m (6 kW/m2) ja 200 m (2 kW/m2) toimijan selvityksestä. Neste Oil Oyj:n kohdalla bensasäiliön palo ja pahimmassa tapauksessa termi‐naalin kaikkien säiliöiden palo säiliön repeämisen ja allaspalon myötä tunnistettiin pahimman tapa‐uksen skenaarioksi asiantuntijahaastattelun sekä turvallisuusselvityksen perusteella. Suurin palo‐kuorma kohdistuisi Neste Oilin tontin itäpäähän, kauimmaksi lähimmästä toimijasta. Pahimmillaan palo ulottuisi Kemiran lähimpiin rakennuksiin sekä itäpuolella olevalle ratapihalle.


48

Propaanisäiliön (20 t) BLEVE (Kemfine Oy ja OMG)

Onnettomuushetkellä propaanin määräksi on oletettu noin 20 tonnia, jolloin säiliö on puolillaan sisältäen 40 m3 ainetta. Maksimissaan kyseisen määrän muodostama tulipallo on säteeltään 80 metriä ja paloaika 12 sekuntia ja sen keskipiste maasta nousee noin 120 m korkeuteen. AICE:n esit‐tämien mallinnustapojen perusteella lasketut Gaia Zoner ‐menetelmän mukaiset rajaetäisyydet ovat 190 m (1 000 TDU), 310 m (300 TDU ja 500 m (100 TDU).

Propaanisäiliön (10 t) BLEVE (Boliden Kokkola Oy)

Alueelta löytyy myös 10 tonnin propaanisäiliö, jonka räjähtäessä vastaavat rajaetäisyydet ovat 150 m, 250 m ja 380 m.

Nestekaasuvuoto ja jälkisyttymä (OMG)

Kahden propaanisäiliön välinen yhdysputki (halkaisija 80 mm) rikkoutuu, jolloin molemmista säiliöis‐tä vuotaa 25 kg/s propaania, eli yhteensä 50 kg/s. Tuulen nopeudella 5 m/s syttyvän kaasun alue 15 – 65 m päästökohdasta, jolloin mahdollinen kaasun määrä alueella 1 900 kg. Vuoto voi aiheuttaa kaasupilviräjähdyksen, jos se ei syty heti vuototilanteessa. Räjähdyksen painevaikutusetäisyydet ovat 40 m (0.3 bar), 80 m (0.1 bar) ja 240 m (0.03 bar) räjähdyskohdasta.

Bromivuoto (Kemfine Oy)

Laippavuoto synteesilaitoksella bromausreaktion aikana, jolloin massavirta 1.1 kg/s 5 mm reiästä, kun paine putkilinjassa 15 bar. Ilman lämpötila 15 °C ja vuodon kesto 5 min. Vuoto muodostaa hal‐kaisijaltaan 12 m lammikon, josta bromi höyrystyy nopeasti. Toimijan selvityksen perusteella saa‐daan raja‐arvoetäisyyksiksi 600 m (ERPG‐3, 33 mg/m3), 1 700 m (ERPG‐2, 6.5 mg/m3) ja 2 550 m (1.5 x ERPG‐2 et.).

Nestehappivuoto säiliöstä tai tehtaalta sekä tulipalo (Air Liquide Finland Oy)

Air Liquide Oy:n kohdalla toimintaperiaateasiakirjan ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella nes‐tehappivuoto ja tulipalo on tunnistettu vaikutuksiltaan pahimman skenaarion tapaukseksi. Happi‐vuoto säiliöstä laitehäiriön seurauksena, joka syttyy palamaan. Lämpösäteilyn vaikutukset ulottuvat viereiseen auto‐ ja raideliikenteeseen sekä OMG:n rikkidioksidisäiliöön, liuottoon ja raaka‐ainevarastoon. Muodostaa herkästi syttyvän pilven. Suuri vuoto aiheuttaa vaaratilanteen koko alueelle.

Pois jätetyt skenaariot

Edellä esiteltyjen onnettomuusskenaarioiden lisäksi toimijat ovat täydellisyyden vuoksi tutkineet ja määritelleet myös muita suuronnettomuusskenaarioita, jotka on kuitenkin yhdessä turvallisuusvi‐


49

ranomaisten kanssa käydyn keskustelun perusteella jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. Näitä ovat:

• Klooripäästö kuljetuskontin vaurioitumisen seurauksena

• Rikkivetypäästö tuotelinjasta (vaikutukset paikallisia)

• Vetysäiliön räjähdys (vaikutukset paikallisia)

• Uuttopalo (vaikutukset paikallisia savukaasujen leviämistä lukuun ottamatta)

• Rikkidioksidin ja kloorivedyn yhteisleviäminen raaka‐aineiden väärän sekoittumisen seurauk‐sena

• Metyylimerkaptaanin vuoto

• Rikkidioksidisäiliön repeäminen

Nämä ovat periaatteessa mahdollisia skenaarioita, joiden vaikutusalueet voivat olla useita kilometre‐jä, jopa kymmeniä kilometrejä. Nämä ovat kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisiä, jopa mahdot‐tomia – jäännösriski on riittävän pieni. Osa näistä skenaarioista koskee myös kaikkia Suomen teitä kuljetusonnettomuuksien muodossa, joten niitä ei ole järkevää tarkastella tässä yhteydessä maan‐käytön suunnittelua rajaavina.

Skenaarioihin liittyviä epävarmuuksia

Jokaisen skenaarion pohjaksi on jouduttu olettamaan tiettyjä asioita. Näihin ns. lähtötietoihin liittyy paljon epävarmuuksia. Lähtötietojen suuruusluokka on kuitenkin todennettu asiantuntijahaastatte‐luin.

Skenaarioiden mallintamiseen liittyy joitakin epävarmuuksia. Esim. ilmiöitä mallintavat matemaatti‐set kaavat on yleensä jouduttu johtamaan melko vähäisen datan perusteella.

Mallien oletuksiin liittyy epävarmuuksia. Mm. näissä malleissa ei ole otettu huomioon maastonmuo‐toja eikä rakennusten lämpösäteilyltä suojaavaa vaikutusta. Huomiotta jättämisen seuraukset ovat kuitenkin kaksisuuntaisia, sillä esimerkiksi rakennuksen sortumisesta seuraavia heitteitä ja ihmishen‐kien menetyksiä ei ole myöskään mallinnettu.

Mallintamisen epävarmuudet ovat suuruusluokaltaan pienempiä kuin lähtötietoihin tai mallien oletuksiin liittyvät epävarmuudet. Varsinkin suhteelliset epävarmuudet kasvavat sitä enemmän mitä pienempiä vaikutuksia kauempana kohteesta arvioidaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että mallit antavat käsityksen ilmiöiden suuruusluokasta, mutta yksityiskohtaisia tuloksia metrien tarkkuudella ei voida saada.

suurteollisuusalueen turvallisuusriskikar maankäytön suunnittelua … · jalostusprosessissa...

Documents